Stora Enson Oulun tehtaan muutoksen selkein vaikutus on tulonsiirto paperityöläisiltä metsänomistajille.

Siirtyminen hienopaperin tekemisestä kartonkitehtaaksi tarkoittaa yhtä aikaa tehtaan jalostusarvon laskemista ja kotimaisen puuraaka-aineen käytön lisäämistä.

Kraftlainerin tuotanto tuo kansantuotteeseen vähemmän lisäarvoa kuin hienopaperin tuotanto on tehnyt

Tuotteen jalostusarvo siis laskee Oulussa, mutta puuta ostetaan Pohjois-Suomen puunhankinta-alueelta aiempaa enemmän.

Stora Enson suunnitelma lopettaa päällystetyn hienopaperin tuotanto Oulussa ja ryhtyä sen sijaan tekemään pakkausten raaka-ainetta, kraftlaineria vanhalla paperilinjalla tuo mukanaan monia muutoksia.

Osa niistä on aluetalouden ja kansantalouden kannalta selkeästi ikäviä ja osa taas hyvinkin myönteisiä. Kaikki riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee.

Tässä yhteydessä myös ilmastopolitiikka, hiilinielut ja se kuinka pitkäikäisiä ja jalostusarvoltaan korkeita tuotteita puusta tehdään ovat merkittäviä seikkoja.

Konkreettisin asetelma on teollisuustyöväestön ja metsänomistajien välillä. Edelliset häviävät ja jälkimmäiset voittavat.

Oulu menettää - maakunta hyötyy

Tuotantopanokset, työntekijöiden määrä ja tuotteen volyymi laskevat Oulussa Stora Enson suunnitelmien mukaan.

Samaan aikaan Pohjois-Suomesta hankitaan puuta uudessa toimintamallissa noin 500 000 kuutiota enemmän kuin nyt.

Se tarkoittaa karkean laskelman mukaan noin 20 miljoonan euron vuotuista lisäystä aluetalouteen puun myynti-, korjuu- ja kuljetuskustannuksina. Tämä raha hyödyttää metsänomistajia, metsäkone- ja kuljetusyrityksiä.

Pitäisi pystyä nostamaan puun jalostusarvoa. Kansantalouden ja hiilitaseen kannalta se olisi ehdottomasti parempi vaihtoehto Rauli Svento, taloustieteen professori, Oulun yliopisto

Liikutaan samassa kokoluokassa kuin Oulussa työttömäksi jäävien, arviolta 400 paperityöläisen, vuotuinen palkkasumma.

Oulussa työttömäksi näyttää jäävän paljon enemmän työntekijöitä kuin Stora Enson Varkauden yksikössä, missä samantyyppinen toimenpide on toteutettu joitakin vuosia sitten. Tämä taas näyttäisi johtuvan automaation kehityksestä.

– Oulun kraftlainer-tuotannossa hyödynnetään uusinta teknologiaa ja digitalisaatiota. Se työllistää vähemmän, sanoo Stora Enson viestintäjohtaja Liisa Nyyssönen.

Miinusmerkkiseksi kääntynee myös Stora Enson Oulun tehdaskokonaisuuden eli integraatin ympärille rakentuneen kemian teollisuuden saldo.

Sellu- ja paperi-integraatin muuttuminen sellu- ja kartonki-laitokseksi vaikuttaa esimerkiksi sellaisiin yrityksiin kuten Kraton Chemical, Nouryon, Chemec ja Synthomer.

Toiminnan kannattavuus nousee

Stora Enson Oulun tehtaiden tuotannon volyymin ja liikevaihdon pienentäminen ja siirtyminen jalostusarvoltaan aikaisempaa alhaisempaan tuotteeseen on järkevää yhtiön kannalta. Yhtälö on yhtiölle hyvin yksinkertainen.

– Kraftlainerin valmistamisen kustannukset tuotettua tonnia kohti ovat olennaisesti halvemmat kuin hienopaperin valmistuksessa, sanoo metsäteollisuutta seuraava analyytikko Antti Viljakainen analyysiyhtiö Inderesistä.

Tämän vahvistaa myös Stora Enson viestintäjohtaja Liisa Nyyssönen. Hänen mukaansa pakkauskartongin valmistamisen kate on olennaisesti parempi kuin hienopaperin tekemisessä. Stora Enson pakkausdivisioonan kate oli viime vuonna yli kaksinkertainen verrattuna paperidivisioonaan.

Kannattavuus siis nousee, vaikka liikevaihto pienenee. Kuinka paljon liikevaihto sitten pienee, sitä on Nyyssösen mukaan liian varhaista arvioida.

– Muutoksen eli ammattikielellä konversion vaikutus liikevaihtoon arvioidaan myöhemmin. Kokonaistuotannon arvoon ei oteta kantaa ennen kuin varsinainen investointipäätös on tehty, sanoo Nyyssönen.

Karkeasti arvioiden se voi pienetä jopa puoleen nykyisestä. Liikevaihdon muutosta voi yrittää arvioida esimerkiksi tuotantopanosten ja maksettavan hinnan kautta. Sen perusteella voi Oulun yksikön liikevaihto karkeasti arvioiden pienentyä jopa puoleen nykyisestä.

Eteläamerikkalainen sellu vaihtuu pohjoissuomalaiseksi

Oulu saattaa menettää satoja työpaikkoja, ja sen myötä verotuloja. Muu Pohjois-Suomi hyötyy, kun puuta ostetaan aikaisempaa enemmän.

Niin tapahtuu, koska mittava eukalyptussellun rahtaaminen Etelä-Amerikasta lakkaa lähes kokonaan. Se on analyytikko Viljakaisen mukaan ollut Stora Ensolle merkittävä kustannuserä.

– Stora Enso voi jatkossa myydä Etelä-Amerikassa tekemänsä sellun vaikka Kiinaan, sanoo Viljakainen.

Ouluun on tuotu jo pitkään lyhytkuituista eukasellua arviolta suurin piirtein sama määrä kuin mitä Pohjois-Suomesta ostetusta puusta tehtyä havusellua on käytetty hienopaperin tekemiseen. Eli puhutaan jopa sadoista tuhansista tonneista vuositasolla.

Ulkopuolelta tulevan sellun määrä vähenee tuotantosuunnan muutoksen myötä olennaisesti. Samoin vähenee vientilaivauksen tarve tuotannon supistuessa.

Stora Enso ei halua liikesalaisuuksiin vedoten avata sen enempää tällä hetkellä kuin tulevaisuudessakaan Ouluun tuotavan eukasellun määrää.

– Tietyt asiat ovat kilpailijasalaisia tietoja, sanoo Nyyssönen.

Nyt tämä liikenne joka tapauksessa loppuu lähes kokonaan. Nyyssösen mukaan pieniä määriä sellua tuodaan Ouluun muualta tulevaisuudessakin.

Samoin todennäköisesti loppuu tai merkittävästi vähenee myös paperiksi jalostetun sellun valkaisuun käytettävien raaka-aineiden ja hienopaperin päällysteen täyteaineen kaoliinin tuonti.

Hienopaperin tuotantoon vaatii enemmän työtä ja raaka-aineita kuin kartongin. Tämä näkyy lopputuotteen arvossa.

Stora Enson suunnitelmien mukaan sen Oulun tehtaan tuotanto pienenee olennaisesti kun siirrytään päällystetyn hienopaperin valmistuksesta kraftlainerin eli aaltopahvin raaka-aineen tuotantoon.

– Päällystetty hienopaperi on jalostusarvoltaan korkeampaa ja kalliimpaa kuin kraftlainer, sanoo metsäteollisuutta seuraava analyytikko Antti Viljakainen analyysiyhtiö Inderesistä.

Kraftlainerin tuotannossa raaka-aineiden arvo ei lisäänny yhtä paljon kuin nykyisessä hienopaperin tuotannossa eli jatkossa kansantuotteeseen kertyy vähemmän lisäarvoa.

Viljakainen kiinnittää kuitenkin huomiota myös siihen, että Oulussa tehdyn hienopaperin jalostusarvosta tuntuva osa tuotetaan nyt Suomen ulkopuolella, kuten esimerkiksi Etelä-Amerikan sellu ja Yhdysvalloista tuotu kaoliini.

Kraftlainerin Suomessa tuotetun arvonlisän osuus on muutoksen jälkeen suhteessa selvästi suurempi.

Kansantalous, aluetalous ja yritystalous eri asioita

Mikä on hyväksi yhtiölle ei välttämättä ole hyväksi yhteiskunnalle. Sen kannalta puusta kannattaisi tehdä jalostusarvoltaan mahdollisimman korkealaatuisia tuotteita, joissa arvonlisäys on mahdollisimman suuri.

– Pitäisi pystyä nostamaan puun jalostusarvoa. Kansantalouden ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän hiilitaseen kannalta se olisi ehdottomasti parempi vaihtoehto, sanoo taloustieteen professori Rauli Svento Oulun yliopistosta.

Kansantalouden kannalta metsien rooli hiilinieluna ja hiilen varastona näyttäytyy vähän eri tavoin kuin yritystalouden näkökulmasta, vaikka nämä asiat toisiinsa liittyvätkin.

Minulla on sellainen käsitys, että ilman tuotannon muutosta Stora Enson toiminta Oulussa olisi lakannut kokonaan ensi vuosikymmenen puolenvälin tienoilla Juha Ala-Mursula, johtaja, Business Oulu

Globaalisti toimiva yritys ei tarkastele asioita kansantalouden tai aluetalouden kannalta. Markkinatalouden ytimessä tarkastellaan asioita tietysti oman toiminnan kannattavuuden kannalta.

Stora Enso kertoi viime kesänä selvittävänsä Oulun tehtaan molempien paperikoneiden muuttamista kartongin tuotantoon. Toisesta koneesta oli määrä tulla kuluttajapakkauskartonkilinja ja toisesta kraftlainerilinja.

Puhuttiin isosta 700 miljoonan euron investoinnista, mikä olisi myös vähentänyt paljon automatisointia sisältävässä muutoksessa työttömäksi jäävien paperityöläisten määrää.

Kannattavuusselvityksen jälkeen päädyttiin siihen, että on järkevintä esittää konsernin johdolle vain yhden paperikonelinjan muuttamista eli ammattikielellä konvertointia.

– Se on teknisesti ja taloudellisesti helpommin hallittavissa, sanoo Stora Enson viestintäpäällikkö Liisa Nyyssönen.

Pettymys Oulussa oli suuri kun investointisuunnitelma kutistui "vain" 350 miljoonaan euroon ja toisen paperikoneen muuttamiseen kartongintuotantoon.

Toinen asia, joka on saattanut vaikuttaa asiaan on varsinkin eduskuntavaalien alla herkkä kysymys ylipäätään Suomen metsien hakkuuvarasta.

Nyyssönen korostaa myös sitä, että lopullista päätöstä ei vielä ole tehty Oulun muutosinvestoinnista. Kyseessä on suunnitelma josta konsernin hallitus tekee myöhemmin päätöksen.

– Mikäli konversiosuunnitelma toteutuu, se suuntaisi Oulun tehtaan kasvaville markkinoille, sanoo Nyyssönen.

Tämä on tietysti olennainen asia kannattavuuden ohella. Hienopaperimarkkinoilla kysyntä sen sijaan laskee koko ajan.

Kraftlinerin jalostusaste ja käyttö

Nyyssönen korostaa Oulussa pohjoissuomalaisesta männystä tuotettavan kraftlainerin soveltuvan vaativiin käyttökohteisiin, joissa sekä keveydellä että kestävyydellä on merkitystä.

Sellaisia ovat hänen mukaansa esimerkiksi omenalaatikot ja vastaavat hedelmälaatikot.

Pakkausten pitää kestää myös kosteutta ja joiltakin osin korvaamaan myös muovia pakkausmateriaalina.

– Stora Enson visio on että pystyttäisiin puupohjaisilla uusiutuvilla materiaaleilla korvaamaan mahdollisimman paljon fossiilisia raaka-aineita, sanoo Nyyssönen.

Analyytikko Viljakainen näkee Stora Enson päätöksen tärkeimmäksi ajuriksi verkkokaupan kasvun, mutta jossain määrin myös muovin korvaamisen.

– Kartonkimaailmassa korkeimman jalostusarvon tuotteita ovat nestepakkauskartongit, sellukartongit sekä erilaisten koteloiden valmistukseen käytetyt monikerroksiset ja päällystetyt taivekartongit, sanoo Viljakainen.

Oulu näkee ratkaisussa myös myönteisiä piirteitä

Taloustieteen professori Svento kiinnittää huomiota siihen, että vaikka Oulua koetellut Nokian puhelinpuolen romahduksen aiheuttama ict-kriisi kyettiin selättämään, samaan tuskin pystytään metsäteollisuudessa.

– Nokian ict-osaamista pystyttiin siirtämään toisiin tehtäviin, mutta Stora Enson osaamista ei niinkään, sanoo Svento.

Oulun elinkeinoliikelaitos Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula tuli tehtäväänsä juuri Nokialta ja tilanteessa missä töitä on teettänyt nimenomaan ict-murroksen hallinta insinöörikaupungissa. Hän allekirjoittaa professori Sventon havainnon.

Ala-Mursula näkee Stora Enson ratkaisussa sekä hyviä että huonoja puolia.

Huonoa on hänen mukaansa teollisten suhteellisen hyvin palkattujen työpaikkojen väheneminen. Hyvää on lisääntyvän puun oston vaikutus maakunnissa kasvavina puunkorjuu- ja kuljetustuloina.

Stora Enson ympärille Oulussa rakentuneen kemianteollisuuden volyymeihin metsäjätin ratkaisun vaikutukset ovat ristiriitaisia. Toisille se tarkoittaa pienenemistä ja toisille kasvua. Tämän takia tuotteen pitää olla elintarviketurvallinen, eikä siihen voida Nyyssösen mukaan ottaa kierrätyskuitua mukaan.

Päällystetty hienopaperi on jalostusarvoltaan korkeampaa ja kalliimpaa kuin kraftlaineri Analyytikko Antti Viljakainen, analyysiyhtiö Inderes

Meriliikenteen hiljenemisen Oulun satamaan voi Ala-Mursulan mukaan nähdä myös myönteisenä asiana, jos sitä tarkastelee luonnon kannalta.

Ympäristön kannalta Ala-Mursulan mukaan hyvä asia myös se, että kartongin tuotannossa käytetään vähemmän kemikaaleja kuin paperintuotannossa.

Vaihtoehto olisi voinut olla toiminnan loppuminen

Kokonaisuutena Ala-Mursula pitää Stora Enson ratkaisua kuitenkin hyvänä, koska se tarkoittaa metsäteollisuuden jatkumista paikkakunnalla. Paperin tuotannossa tulevaisuutta oli vaikea hänen mukaansa nähdä.

– Minulla on sellainen käsitys, että ilman tuotannon muutosta Stora Enson toiminta Oulussa olisi lakannut kokonaan ensi vuosikymmenen puolenvälin tienoilla, sanoo Ala-Mursula.

Oulussa halutaan Ala-Mursulan mukaan työskennellä laajalla rintamalla sen hyväksi, että myös toinen paperikone muutettaisiin tulevaisuudessa kartonkikoneeksi.

– Silloin tämä muutos kääntyisi kokonaan plusmerkkiseksi, sanoo Ala-Mursula.

Ilman henkilöstövähennyksiä ei selvittäisi silloinkaan, mutta töitä olisi alkuperäisessä ollut huomattavasti suuremmalle määrälle paperityöläisiä. Myös puunhankinta Pohjois-Suomesta kasvaisi toisen kartonkilinjan myötä 500 0000 kuutiolla.

Toisenkin koneen kääntäminen kartonkilinjaksi on täysin mahdollista tulevaisuudessa.

Se on mukana Stora Enson tässä kuussa ely-keskukselle jättämässä Oulun yksikön muutosinvestoinnin ympäristölupahakemuksessa. Yhtiön mukaan näin tehdään siltä varalta, että myöhemmin tulisi ajankohtaiseksi konvertoida myös tonen kone.

Vaalit ja ilmastokeskustelu

Stora Enson mukaan lähestyvillä vaaleilla ei ole mitään tekemistä lisähakkuita edellyttävän toisen kartonkilinjan putoamiselle muutosinvestoinnista.

Muutoksen ilmastopoliittinen vaikutus on kuitenkin ilmeinen.

Tällä hetkellä Suomessa kiistellään metsien käytön ja ilmastonmuutoksen välisestä suhteesta. Ilmastopoliittinen keskustelu on viime aikoina keskittynyt nimenomaan metsien rooliin hiilinieluna ja hiilen varastona.

Jos Suomi supistaa hiilinielujaan tuottamalla lyhytikäisiä puunjalostustuotteita, kuten sellua on kansantalouden muilla sektoreilla vastaavasti leikattava hiilipäästöjä sitäkin rajummin.

Pitkäkestoiset puutuotteet, kuten puurakennukset, varastoivat hiiltä huomattavasti pitempään kuin sellu.

Kotimaassa hakkuita lisäävä toinen kartonkilinja voi olla helpompi toteuttaa siinä vaiheessa, kun on löydetty vastauksia kysymyksiin mitkä ovat kansantaloudellisesti parhaita, kustannustehokkaita ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä toimenpiteitä ratkaista metsien rooli hiilinieluna ja hiilen varastona.

Käynnissä on myös paljon metsien käytön kestävyyttä, ilmastovelvoitteita ja kansantaloutta koskevaa myös tutkimusta. (Luonnonvarakeskus)

Lue lisää: Analyysi: Suomen suurimman paperitehtaan jättimuutos ja yt-neuvottelut kertovat kaiken metsäteollisuuden nykymenosta

Kynsien naputtelu pöytään, käsirasvan levittäminen käsiin ja pussin rapistelu ovat ääniä, jotka saavat Noora-Sofia Hermanssonin, 28, rentoutumaan ja ennen kaikkea nukahtamaan.

Äänet eivät lähde mistä tahansa vaan niiden taustalla ovat ASMR-artistit, joilla on YouTubessa parhaimmillaan yli miljoona tilaajaa.

ASMR tulee sanoista autonomous sensory meridian response. Sen voi suomentaa riippumattomaksi aistielämykseksi. Suomalaisesta ASMR-tubettajasta Sita Salmisesta voi lukea lisää täältä.

Hermanssonin on ollut lapsesta saakka vaikea saada iltaisin nukahdettua. Unettomuus kehittyi vuosien varrella niin pahaksi, että hän joutui turvautumaan lääkitykseen. Lopulta hän löysi ASMR-videoista apukeinon unettomuuteensa. Hän kuuntelee ja katselee ASMR:ää nukkumaan mennessä sängyssä. Jossakin kohtaa silmät painuvat kiinni ja hän nukahtaa.

– Joku niissä äänissä on, että ne rentouttavat. Parhaimmillaan tunnen väreilyä, kihelmöintiä päätä pitkin. Olen tarkka siitä mitä kuuntelen. Pidän etenkin naisäänistä ja esimerkiksi onttojen esineiden naputtelu kynsillä rentouttaa. Tykkään myös katsoa videoita, joissa tehdään "kasvohoito", sanoo Hermansson.

ASMR toimii yhdelle, toiselle ei

ASMR-videoita voidaan mainostaa apuna rentoutumiseen ja nukahtamiseen, mutta tutkimusta aiheesta on hyvin vähän.

Britanniassa psykologi Giulia Poerio ryhmineen on tutkinut ASMR:ää ja todennut, että sillä voi olla terveyttä edistäviä vaikutuksia. Poerion mielestä nyt on osoitettu ensimmäistä kertaa, että ASMR on aito kokemus niillä, jotka aistielämyksiä ylipäätään kokevat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan kiinnostus ASMR:ää kohtaan on selvästi kasvanut tutkimuksen parissa.

– ASMR-videot nähdään rentoutumismenetelmänä tai -keinona. Tutkimuksen kannalta ongelmallista siinä on se, että videoiden hyödyt voidaan todentaa vain sellaisilla ihmisillä, jotka ovat näitä videoita harjaantuneet katsomaan ja oivaltaneet, että he saavat näistä mielihyvää. Eli ne, jotka eivät ole tässä harjaantuneet, eivät välttämättä saa mitään hyötyä, hän sanoo.

Helsingin yliopiston psykiatrian professorin Tiina Paunion mukaan myös Poerion tutkimuksessa videoita katselleiden syke laski, sillä ASMR toimi rauhoittavana ärsykkeenä.

– Ne saattavat viedä huomiota pois ahdistavista ajatuksista. Puheen rytmi videoissa voi jäljitellä sydämen lyöntisykettä, mikä yleensä rauhoittaa ja luo turvallisuuden tunnetta. Siinä mielessä on ihan mahdollista, että nämä auttavat unensaantia. Tätähän unettomuuden hoidossa suositellaan, että rauhoitutaan ja tehdään tiettyjä turvallisia rutiineja ennen nukkumaanmenoa, sanoo Poerion tutkimukseen tutustunut Paunio.

Hän ei kuitenkaan johdonmukaisesti suosittelisi kaikille unettomuudesta kärsiville ASMR:ää. Heidän, jotka tuntevat sen auttavan, kannattaa jatkaa, hän sanoo.

Pidän etenkin naisäänistä ja esimerkiksi onttojen esineiden naputtelu kynsillä rentouttaa. Noora-Sofia Hermansson

"Lempeä, turvallinen kosketus rauhoittaa"

Noora-Sofia Hermanssonin yksi lempivideoista on Gentle Whispering - artistin tekemät kasvohoidot ASMR-videolla. Tasaisella äänellä kuiskiva artisti kertoo vaihe vaiheelta, mitä kasvohoidossa tapahtuu.

– Pidän niistä, koska ne tuntuvat aidoilta, ikään kuin olisi itse hoidettavana. Etenkin jos videoon on lisätty mukaan erilaisia toimenpideääniä, kuten voideääniä. Myös ääni, joka lähtee kumihanskoista on tosi miellyttävä.

Erilaisten äänimaisemien hyödyntäminen ja sitä kautta rentoutuminen on pitkään kuulunut unettomuuden hoitokeinoihin. Paunion mukaan on mielenkiintoista, että itse katselukokemus voisi myös olla rentouttava ja helpottaa nukahtamista.

Tutkimusten perusteella tietokoneen äärellä istuminen tai puhelimen selaaminen voivat aiheuttaa ennen nukahtamista ylivirkeyttä, ja siksi niitä suositellaan vältettävän ennen nukkumaanmenoa.

– Lempeä, turvallinen kosketus on rauhoittavaa ja esimerkiksi silittelyä voidaan käyttää unettomuuden hoidossa. Ehkä ASMR:ää katsova saa videoita katsomalla samanlaisen reaktion ja rauhoittuu, hän pohtii.

"Selviän kyllä päivästä, vaikka en nukkuisikaan"

Nukahtaminen oli Noora-Sofia Hermanssonille aiemmin vaikeaa varsinkin silloin, kun hän oli stressaantunut. Nukkumaan mennessä ajatukset siitä, että huomenna pitää olla pirteä, vaikeuttivat nukahtamista. Joskus uni ei tule, vaikka siihen ei olisi mitään erityistä syytä. Yliopistossa opiskeleva Hermansson pyrkii nykyään tekemään asiat päivisin niin, ettei niitä tarvitsisi enää illalla miettiä.

– Nykyään vakuutan itselleni, että selviän kyllä päivästä, vaikka en nukkuisikaan.

Hermanssonin mukaan ASMR auttaa kausittain. Jos videoita kuluttaa koko ajan, ne menettävät vaikutuksensa. Se saattaa myös ahdistaa. Silloin Hermansson on käyttänyt apuna melatoniinia, mutta perinteiset hengitysharjoitukset tai rauhoittavien äänien, kuten sateen ropinan kuuntelu ei nukahtamiseen auta.

Perinteisempiä ohjattuja rentoutumiskeinoja ja mielikuvaharjoitteita on tutkittu menneinä vuosina. Tuloksena on ollut, että ne auttavat lyhytaikaisesti.

– Samalla tavoin, jos ASMR ei enää tehoa, niin sitten pitää keksiä jokin muu keino, sanoo THL:n Timo Partonen.

Elämä on aikataulutettu minuutilleen

Finterveys 2017 -tutkimuksen mukaan uniongelmat koskevat jopa 3 miljoonaa suomalaista. Partosen mukaan varsinkin työikäisillä on aiempaa enemmän univaikeuksia.

Uni saattaa katkeilla ja iltaisin on vaikea nukahtaa, listaa Partonen tyypillisimpiä ongelmia. Nukahtamisvaikeuksien taustalla on aivojen ylivireystila, eli autonominen hermosto on liikaa virittynyt sympaattisen hermoston puolelle.

– Eli syke ja verenpaine ovat korkealla.

Unettomuuden hoidossa on olennaista, että ihminen rentoutuu hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa ja ikäänkuin houkuttelee unta luokseen. Partosen mukaan ongelmana on juuri se, että ihmiset aikatauluttavat päivänsä minuutilleen ja sama tahti jatkuu iltaan saakka.

– Niiden, joilla on herkästi univaikeuksia, kannattaa miettiä, onko kyse puhtaasti univelasta. Eli ei yksinkertaisesti saa määrällisesti tarpeeksi unta. Sitten on se osa ihmisiä, joiden elämän aikatauluttaminen on sellaista, että he eivät nuku riittävästi. Se on paljon ongelmallisempaa.

Artikkelin kommentointimahdollisuus on auki klo 22.00 saakka. Tervetuloa mukaan.

Lue myös:

Some-julkkis Sita Salmisen, 26, naputtelu ja kuiskailu auttavat tuhannet ihmiset uneen – ilmiöstä puhutaan seuraavana suurena hyvinvointitrendinä, tästä siinä on kyse

Kun Miina Kajos saa käydä nukkumaan aamukolmelta, hänen elämänlaatunsa paranee – Arki pakottaa monet elämään itselleen luonnottomassa unirytmissä

"Yhteiskunta pyörii aamuvirkkujen tyrannialla" – 20 000 suomalaista vastasi Akuutin ja Työterveyslaitoksen unikyselyyn

Synteettisillä polttoaineilla pitäisi olla suuri merkitys 2030, sanoo Aalto-yliopiston energiatekniikan professori Martti Larmi.

– Näitä prosesseja tällä hetkellä tutkitaan ja kehitetään, se vie viitisen vuotta. Sitten pitää rakentaa pilottilaitoksia, niin se on toiset viisi vuotta. Kymmenen vuoden päästä voisi olla ihan realistista tuotantoa.

Synteettisiin liikennepolttoaineisiin tarvitaan tuulesta, vedestä tai auringosta tuotettua uusiutuvaa sähköä. Sähköllä voidaan valmistaa erilaisia kemiallisia komponentteja, joista varsinaiset synteettiset polttoaineet tehdään.

Yksi mahdollisuus tehdä synteettistä polttoainetta on esimerkiksi vedyn kautta. Professori Larmin mukaan muitakin vaihtoehtoja on.

– Tyypillisesti näissä tarvitaan myös hiilidioksidia. Hiilidioksidia voidaan ottaa teollisuuden sivuvirroista tai suoraan ilmasta. Jos tehdään hiilivetyjä tai kevyitä alkoholeja, niin hiiltä tarvitaan hiukan, mutta jos se on sellaista hiiltä mikä kiertää, niin se ei rasita ilmastoa.

Periaatteessahan vetyäkin voisi käyttää autojen polttoaineena, mutta vedyn varastointi on hankalaa ja vie valtavasti tilaa. Jos vetyä halutaan tankata, niin esimerkiksi polttokennoautojen vetysäiliössä tarvitaan 700 baarin painetta. Se tekee vedyn käytöstä hankalaa.

Niinpä professori Martti Larmi uskoo synteettisiin polttoaineisiin. Niitä tarvittaisiin niin valtavia määriä, että joko nykyisiä öljynjalostamoita pitää rakentaa valmistamaan synteettisiä polttoaineita tai sitten pitää rakentaa kokonaan uusia tuotantolaitoksia.

Tuulivoimalla mahdollista Suomessakin

Suomessa paistaa vähän, mutta tuulta olisi täälläkin. Synteettisen polttoaineen valmistaminen tuulivoimalla voisi hyvinkin onnistua myös Suomessa.

Professori Larmin mukaan kysymys on siitä, että silloin kun tuulee tai paistaa niin paljon, että sähköä saadaan yli tarpeen, sähköä pitäisi saada jotenkin varastoitua. Ylijäämäsähkön voisi muuttaa polttoaineeksi.

– Jos isoja määriä sähköä halutaan varastoida, sähköakut eivät ole mikään ratkaisu. Niitä tarvittaisiin niin mahdottomasti, ettei se ole mahdollista, jolloin erilaiset polttoaineet ja kemikaalit olisivat sellainen luonteva varasto.

Maailmalla muutama energiayhtiö on jo tällä hetkellä kehittämässä ratkaisuja, miten energiaa varastoidaan kemiallisessa muodossa kuten esimerkiksi metanolissa. Varastointia tarvitaan, koska aina ei tuule tai paista.

– Mutta nämä eivät ole suomalaisia firmoja, Larmi tietää.

Ydinvoimaloiden sähkö ei riittäisi polttoaineen valmistamiseen

Nesteen tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Petri Lehmus sanoo, että Neste seuraa synteettisten polttoaineiden kehitystä tarkasti ja mielenkiinnolla.

– Varmasti tämä on polttomoottoreille yksi ratkaisu.

Toistaiseksi kuitenkin synteettisten valmistamisen hyötysuhde on huono. Energiaa polttoaineen valmistamiseen tarvitaan liikaa.

– Jos haluaisi saada tehtyä miljoona tonnia hiilivetyä, vaatisi se noin viiden ydinvoimalan verran sähköä. Miljoona tonnia hiilivetyä ei riittäisi Suomessa läheskään kattamaan liikenteen polttoainetarvetta, jos siitä tehtäisiin nestemäisiä polttoaineita.

Nesteen Lehmus muistuttaa, että Neste on profiloitunut biopolttoaineyhtiönä. Neste on kuitenkin kiinnostunut, miten uusiutuvalla energialla voisi tuottaa vetyä.

– Jos vetyä käytetään yhdessä esimerkiksi hiilidioksidin kanssa näiden synteettisten polttoaineiden tekoon, niin siinä tulee lisää kulurakennetta ja hyötysuhde laskee. Mutta sellaisessa maailmassa, missä on hyvin paljon uusiutuvaa sähköä tarjolla edullisen hintaan, niin tämä on ihan mielenkiintoinen ratkaisu.

Jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä riittävän ajoissa, tarvitaan Nesteen Lehmuksen mukaan biopolttoaineita, moottoritekniikan kehitystä, sähköautoja ja kaikkia vaihtoehtoja rinnakkain.

– Tässä on rajallinen aika käytössä. Ratkaisut täytyy rakentaa toteutettavissa olevien varaan. Kaikkihan toivoisivat, että löytyy se "silver bullet", joka ratkaisee kaiken, mutta sellaista ei välttämättä löydy.

Nesteen tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Petri Lehmus muistuttaa, että synteettiset polttoaineet vaativat jättimäisen panostuksen infrastruktuuriin.

– Jonkun ratkaisun vaikuttavuus koostuu siitä, kuinka hyvä se on ja, kuinka nopeasti se on käyttöön otettavissa isossa mittakaavassa.

Mutta uusiutuva vety Nestettä kiinnostaa ja pian myös metsätähteistä tehty biopolttoaine, jota tähän saakka ei ole kannattanut valmistaa.

Merihätään Norjan rannikolla joutunuttta Viking Sky -risteilijä on saatu hinattua Molden satamaan.

Kolme aluksen neljästä moottorista saatiin toimimaan, mutta liikkuminen kovassa merenkäynnissä oli hidasta.

Aluksesta on tähän mennessä evakuoitu helikopterien avulla 479 matkustajaa. Risteilijässä oli onnettomuushetkellä yhteensä 1 373 matkustajaa ja miehistön jäsentä.

Viranomaisten mukaan 17 ihmistä on toimitettu laivalta sairaalaan. Kolme iäkästä matkustajaa on loukkaantunut vakavammin saatuaan luunmurtumia. Suurin osa laivan matkustajista on yhdysvaltalaisia ja brittejä.

Pelastustyöt saivat alkunsa eilen iltapäivällä, kun Hustadin edustalla matkannut Viking Sky kärsi konevian ja laiva lähetti hätäviestin.

Huonekalut liukuivat kansilla

Laivan kannella lauantaina kuvatussa videossa näkyy, miten huonekalut liukuivat lattialla aluksen keinuessa voimakkaasti.

– Pelkäsin. En ole koskaan kokenut mitään niin pelottavaa. Rukoilin ja pyysin turvaa kaikille laivan ihmisille, matkustajana ollut Janet Jacob kertoo NRK:lle.

Hänet evakuoitiin laivalta helikopterilla.

– Ensin meidät evakuoitiin toiselle kannelle, koska lasia oli särkynyt ja sisään tuli vettä. Helikopterikyyti oli pelottava. Tuuli oli kuin tornado, Jacob kuvailee.

Laivalla matkustajana olevan Alexus Sheppardin Twitterissä jakamassa kuvassa näkyy, miten laivan kansille kerääntyneet ihmiset odottavat aluksen rantautumista.

Verdens Gang -lehden mukaan risteilyaluksen kapteeni on suomalainen. Viking Skyn miehistön jäsenet ovat kotoisin 45 eri maasta.

Uutista päivitetään.

Lue lisää:

Yli tuhat henkilöä evakuoidaan merihätään joutuneelta risteilyalukselta Norjan rannikolla – video

Konkurssi on useimmiten hyvin raskas tapahtuma. Suuri tragedia, joka hajottaa perheet ja vie masennukseen. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Siitä on todisteena joensuulainen sarjayrittäjä Jiri Jormakka, 29. Hän oli kehittämässä aivan uudenlaista urheilusovellusta, mutta yritys päätyi konkurssiin. Jormakka ei lannistunut, vaan hyvin pian seuraava yritys oli jo pystyssä. Nyt kehitteillä on moderni zeppeliini, jolla kuvattaisiin esimerkiksi sähkölinjoja.

– Minusta yritys on lähtökohtaisesti vain kasa juridisia papereita ja sopimuksia. Se on alusta, jonka päällä on mahdollista toteuttaa omaa ideaansa, toteaa Jormakka.

Jormakan mielestä useimmiten konkursseissa ajatellaan liikaa yritykseen käytettyä aikaa ja rahaa. Kenties omaa firmaa tekohengitetään kaikin keinoin liian kauan. Jormakalle konkurssi ei ole kauhistus, vaan uuden alku.

Bittien maailmasta yläilmoihin

Kun ensimmäisen yrityksen konkurssipäätöksestä oli kulunut noin vuosi, Jormakka hyppäsi mukaan projektiin, joka saattaa pessimististä kuulostaa lähinnä propellipäiden suuruudenhullulta haihattelulta.

Kelluu Oy kehittää Joensuussa uudenlaista miehittämätöntä ilma-alusta. Kun droonit pystyvät lentämään useimmiten vain noin 20 minuuttia, niin uudentyyppisellä ilma-aluksella voi lentää jopa 150 tuntia kerralla ja lähettää samalla kuvaa koko ajan. Moderni zeppeliini käyttää navigointia ja voi lentää ohjelmoidusti vaikka satoja kilometrejä.

Ei tunteella, vaan järjellä

Vuonna 2018 Suomessa pantiin vireille 2 534 konkurssia. Määrä kasvoi edellisvuodesta 16,9 prosenttia. Konkurssien määrä kasvoi lähes kaikilla toimialoilla, teollisuutta ja kaivostoimintaa lukuun ottamatta.

Jormakan ensimmäistä yritystä Havusportia pystytettiin toiveikkaissa tunnelmissa. Yritys rakensi urheiluseurojen käyttöön sovelluskokonaisuuden, jonka avulla valmentaja sai paljon tietoa treenattavistaan, kun urheilija tallensi tekemisiään alustalle. Kertyneestä urheiludatasta olisi saatu paljon irti myös vertailevaa tietoa vaikkapa muista joukkueista.

Sovellus olisi ollut hyvä renki huippu-urheilussa, mutta urheiluseurat asiakkaina olivat liian työläitä. Kun käyttäjämäärät tippuivat, Jormakan yritykseltä loppuivat rahat eikä uusia isoja kauppoja ollut kiikarissa. Oli tehtävä päätös konkurssista. Pahin hetki Havusportin hautaamisessa oli se, kun Jormakka ja silloinen yhtiökumppani joutuivat irtisanomaan työntekijänsä, kaksi koodaria.

– Kyllä meillekin jäi maksettavaa, mutta on turha katkeroitua. Samoin on turha syytellä muita, pitää katsoa peiliin jos syyllisiä haetaan.

Jiri Jormakka suhtautui konkurssiin enemmän järjellä kuin tunteella. Pian hän huomasi, että entiset ystävät ja yrittäjäkontaktit olivat jäljellä, muun muassa Joensuun Tiedepuiston yrityshautomon väki. Tiedepuistolta löytyi myös uusi yrityskumppani, Jouni Lintu.

Jouni Lintu oli pohtinut droonien käytön rajallisuutta ja ideoi ilma-aluksen, joka lentää samalla periaatteella kuin muinaiset zeppeliinit. Idea on nyt prototyyppiasteella ja herättänyt jo kiinnostusta sijoittajissa. Prototyyppi on noin viisi metriä pitkä ja se on kantanut kolmen kilon kuorman. Laite on valmistettu äärimmäisen kevyestä komposiittimuovista, jonka alkuperää yrittäjät eivät paljasta.

– Sen verran voin sanoa, että Euroopassa tämä materiaali on tehty, nauraa Lintu.

Lentolaite nousee ilmaan vedyn avulla. Myös potkurin käyttövoimaksi on suunniteltu vetypolttokennoja, jolloin päästöt ovat pelkkää vesihöyryä. Vety on mainettaan parempi, viime vuosina vetyteknologia on ottanut harppauksia eteenpäin, summailevat Lintu ja Jormakka.

Uskoa omiin kykyihin riittää

Jiri Jormakka on ihminen, joka ei pidä säännöllisistä työajoista ja tasapaksusta työstä. Hän tykkää myös ottaa omien kykyjen mukaisia riskejä.

– Erilaiset mielenkiintoiset projektit vievät mennessään. Nautin ratkaisujen etsimisestä. On mahtava tunne kun saa oman idean käytäntöön. Uskon vahvasti, että läpilyönti tapahtuu vielä. Jos se ei ole tämä lentolaite, niin sitten joku muu, sanoo Jormakka.

Jormakan ja Linnun uudessa yrityksessä on kiinni melkoiset summat rahaa, eikä menestyksestä ole takeita.

Ensimmäiset testilennot zeppeliinin prototyypillä tehtiin kesällä 2018. Testeillä selvitettiin muun muassa lentolaitteen energiantarvetta, lentoaikaa ja tuuliominaisuuksia.

Ensimmäinen uuden lentolaitteen käyttäjä on todennäköisesti energiayhtiö, jonka sähkölinjojen kuvaamiseen laitetta käytettäisiin. Laite vaatii vielä melkoisesti kehittämistä niin kuvauskaluston kuin lento-ominaisuuksien osalta. Kehitystyö vaatii myös melkoisesti rahaa.

– Hankkeeseen on käytetty jo lähes 100 000 euroa. Nyt käynnissä oleva vaihe vie jo seitsemännumeroisen luvun. Ennen kuin laitteella voidaan tehdä vakioitua palvelua laajemmalle alueelle vietynä, tarvitaan jo kahdeksannumeroinen summa euroja, laskee Jouni Lintu.

Ideaa on esitelty jo muun muassa Yhdysvaltojen viranomaisille ja saksalaisen energiayhtiön edustajille. Yrittäjien usko on kova. He toivovat, että noin puolentoista vuoden kuluttua kehitystyö olisi valmis ja lentolaite kaupallinen tuote globaaleille markkinoille.

Havusport oli opettavainen tarina

Havusport opetti Jormakalle yrittämisestä sen, että hyväkään idea ei kanna välttämättä maaliin asti. Vaikka tuote olisi hyvä sellaisenaan jollekin käyttäjäryhmälle, niin se ei ole täydellinen kaikille. Eikä tuotetta voi räätälöidä loputtomiin kaikkien asiakkaiden tarpeisiin.

Havusportin alku näytti lupaavalta. Tuotteessa oli nettipohjainen alusta, minkä avulla seura- ja joukkuetoimintaa pyöritettiin. Tablettisovelluksella kerättiin otteludataa ja kännykkäsovelluksella yksittäinen urheilija pystyi seuraamaan hyvin monia asioita, kuten omia treenejä, ruoka- ja unipäiväkirjoja.

Sovelluksen prototyypin kehittivät Itä-Suomen yliopiston opiskelijat. Prototyypin jälkeen alkoi tuotteen markkinointi. Se sai melko hyvän vastaanoton.

– Kaksikymmentä seuraa sanoi ostavansa tuotteen, mikäli se saataisiin valmiiksi. Se oli hyvä uutinen rahoitusneuvotteluissa, rahoitus uudelle innovaatiolle järjestyikin.

Pian Havusport palkkasi myös kaksi koodaria, jotka tekivät tuotteen kehitystyötä. Asiakkaiksi tuli monia isoja seuroja, kuten HIFK, Ilves, TPS, KalPa. Enimmillään Havusportilla oli noin 6000 rekisteröitynyttä käyttäjää, heistä suurin osa jääkiekkojunioreita.

Markkinointi ja kehitystyö ylivoimaista

Havusport kaatui kuitenkin siihen, että asiakkaina urheiluseurat olivat liian moninaisia. Tuotteen markkinointi oli äärimmäisen työlästä puuhaa, muistelee Jormakka.

– Tuotetta markkinoitiin aluksi valmennuspäälliköille ja toiminnanjohtajille. Vaikka heidän mielestään tuote oli hyvä ja tarpeellinen, he eivät voineet tehdä päätöstä sovelluksen hankkimisesta, vaan jokainen joukkue seuran sisällä päättää omista hankinnoistaan, Jormakka kertoo.

Niinpä tuote piti myydä erikseen jokaiselle valmentajalle, joukkueenjohtajalle ja hyväksyttää vielä junioriurheilijan vanhemmilla. Urakka kävi liian työlääksi.

Yksi haaste oli myös henkilöiden vaihtuvuus urheiluseuroissa. Sama myyntiprosessi piti tehdä monta kertaa. Myös sovelluksen kehittämistyö oli hankalaa, kun valmentajat, joukkueenjohtajat ja junioreiden vanhemmat halusivat sovellukselta eri asioita.

Havusport hakeutui konkurssiin vuoden 2018 loppupuolella, mutta päätös konkurssista tehtiin jo vuoden 2017 lopussa.

Konkurssi ei tehnyt Jiri Jormakkaa katkeraksi.

– Summailin asioita ja huomasin, että Havusportin aikana tehdyt asiat jäivät kuitenkin kokonaisuudessaan positiivisen puolelle. Enemmän harmittaisi jos ei olisi edes yritetty.

Keskustele aiheesta jutun alla. Keskustelu on avoinna sunnuntai-iltana 24.3. klo 22:een saakka.

Sex and drugs and rock 'n' roll. Kliseinen lausahdus kiteytyy kasarihevibändi Mötley Crüessa. Los Angelesista lähtöisin oleva yhtye on tunnettu viinan, huumeiden ja seksin huuruisesta rokkarimeiningistä ehkä paremmin kuin mikään muu bändi.

Suoratoistopalvelu Netflixissä julkaistiin perjantaina elokuva The Dirt - Törkytehdas, joka kertoo Nikki Sixxin, Tommy Leen, Vince Neilin ja Mick Marsin muodostaman bändin tarinan. Elokuva pohjautuu 18 vuotta sitten julkaistuun samannimiseen kirjaan, jonka on kirjoittanut Neil Strauss bändin jäsenten avustuksella.

Elokuva jakautuu kahteen osaan. Alussa käydään läpi bändin nopea nousu maailmanmaineeseen ja se, kuinka bändiläisten elämä muuttuu rahan ja suosion myötä törkeäksi sikailuksi. Viina virtaa, huumeita vedetään, hotellihuoneita tuhotaan ja seksiä harrastetaan naisten kanssa aina kun mahdollista.

Käänteentekevä kohta on se, kun viinanhakureissulla Hanoi Rocks -yhtyeen rumpali Razzle kuolee auto-onnettomuudessa. Elokuvassa ei nähdä muita suomalaisyhtyeen jäseniä.

Loppuosassa elokuvaa Mötley Crüen pakka alkaa hajota. Laulaja Vince Neil järkyttyy tyttärensä kuolemasta ja päätyy jättämään bändin. Nikki Sixx puolestaan kamppailee heroiiniriippuvuuden kanssa ja käy lähellä kuolemaa. Lopulta bändi palaa yhteen.

Naiset vain seksiobjekteina

Jackass-ohjelman luoneen Jeff Tremainen ohjaama The Dirt on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Arvioissa elokuvaa on kehuttu viihdyttäväksi, mutta lähinnä se on lytätty latteaksi.

The New York Timesin arviossa elokuvaa mollataan huonoista peruukeista ja siitä, kuinka lavastus on yhtä vakuuttavaa kuin 80-luvun bileet vakuutusyhtiön konttorissa.

Variety puolestaan kritisoi ohutta käsikirjoitusta, jonka vuoksi elokuvassa ei päästä juuri pintaa syvemmälle.

Kritiikkiä on tullut myös siitä, kuinka naiset kuvataan elokuvassa. Digital Spy nostaa esiin sen, että naiset ovat leffassa vain mielisteleviä bändäreitä, hulluja tyttöystäviä, nalkuttavia vaimoja tai lastaan hyljeksiviä äitejä. Julkaisu muistuttaa, että naiset näytetään lähinnä seksiobjekteina, mikä ei #metoo-kampanjan jälkeisessä ajassa tunnu oikealta.

"Elokuva nauratti ja itketti"

Kasarihevistä innoituksensa saanut laulaja Olli Herman piti Mötley Crüe -elokuvaa viihdyttävänä, jonka parissa sai nauraa ja itkeä. Hän oli jopa yllättynyt siitä, että sekoilemista oli kirjaan verrattuna yllättävän vähän.

– Tarina oli hienosti kirjoitettu, koska se keskittyi nelikon veljeyteen eikä rahalla, viinalla, huumeilla tai naisilla mässäilyyn.

Viihdyttävimpinä kohtauksina muusikko piti sitä, kun Ozzy Osbourne sekoilee, tai sitä, kun Nikki Sixx pyytää käytöstään anteeksi Tommy Leeltä.

– Tulee hykerryttävästi mieleen bändissä olemisen kemiat. Se on sellaista puolin ja toisin rakkaudella vittuilua, laulaja nauraa.

Olli Herman kertoo itkeneensä kohdassa, jossa näytetään, kun Vince Neilin tytär Skylar kuolee syöpään. Laulajan pysäytti myös kohtaus, jossa Hanoi Rocksin rumpali Razzle kuolee auto-onnettomuudessa Vincen syliin.

– Kyllä se suomalaisena ja Hanoi Rocksin uraa seuranneena kosketti, kun vielä tietää, minkälainen vaikutus tapahtumalla oikeasti oli kaikkeen muuhun.

Elokuvan käsikirjoittajat ovat sanoneet, että he eivät ole halunneet glorifioida sex and drugs and rock 'n' roll -klisettä. Olli Hermanin mielestä siinä ei elokuvassa onnistuttu, sillä Mötley Crüen kohdalla ihannoinnilta ei voi välttyä.

– Bändin olemassaolo ja musa on juuri sitä. Miksi sitä kääntäisi jotenkin muuten?

"Sekoilua on edelleen"

Olli Herman ei pidä törkyistä bändimeininkiä mitenkään ihailtavana. Siinä ei hänen mielestään ole mitään hienoa.

– Siivoton käytös ei tee kenestäkään sen siistimpää tyyppiä. Elokuvassakin sanotaan, että se olisi voinut käydä kenelle tahansa, mutta se kävi meille. Se on huono yhdistelmä, kun on addiktiiviset persoonat ja herkät ihmiset ja jumalaton määrä rahaa. Kyllähän siinä lähtee lavasta kenellä tahansa.

Nykyään päihteiden käytön ja naisten kaatamisen ihaileminen ei ole enää hyväksyttävää, kuten se oli 1980-luvulla. Olli Herman kuitenkin kertoo, että samanlaista meininkiä on edelleen olemassa.

– Olen kuullut ja nähnytkin. On sitä ihan yhtä paljon joka paikassa. Sitä ei vaan enää nykyään glorifioida samalla tavalla.

Laulajan mielestä sekoilu on kääntynyt itseään vastaan.

– Se tehtiin niin yli tuohon maailman aikaan 80-luvulla. Siitä tuli klisee. Siinä vaiheessa, kun rokkitähdet alkoivat sammuilemaan lavalle ja tekemään huonoja keikkoja, se alkoi olla yleisön epäkunnioitusta. Itse menen aina palvelemaan yleisöä. Nykypäivänä huono keikka päätyy heti videona YouTubeen. Kuka sellaista haluaa? Ei kukaan.

Olli Herman myöntää, että on itsekin elänyt rokkitähden elämää. Nykyisin hän yrittää pitää elämänsä tasapainossa.

– Jokainen varmaan kokee elämänsä aikana omat ylilyöntinsä. Kyllä sekavia aikoja on kaikilla ollut, mutta ei Mötley Crüen mittakaavassa lähellekään. Mulle tärkeintä on ollut musan tekeminen ja lavalla esiintyminen. Oheissekoilu on jäänyt hyvin paljon vähemmälle.

Ulkoministeri Timo Soinia (sin.) yritettiin lyödä Korson maalaismarkkinoilla Vantaalla sunnuntaina päivällä.

Paikalla ollut Lehtikuvan kuvaaja kertoo, että turvamiehet painoivat maahan Soldiers of Odin -tunnuksiin pukeutunutta miestä ja pitivät tätä paikallaan.

Soini kertoi ympärillä oleville ihmisille, että kyseinen mies oli yrittänyt lyödä häntä ja että turvamiehet ottivat lyöjän haltuun. Soini jatkoi välikohtauksen jälkeen normaalisti kansalaisten tapaamista.

Maalaismarkkinoilla monitoimikeskus Lumon lähistöllä oli useamman puolueen edustajia tapaamassa äänestäjiä. Eduskuntavaaleihin on enää kolme viikkoa. Timo Soini on ilmoittanut ettei ole ehdolla eduskuntavaaleissa.

Yle ei tavoittanut Timo Soinia kommentoimaan tapahtunutta. Plokiinsa julkaisemassa tekstissä Korson markkinat Soini kirjoittaa: "Tänään kohdalleni tuli ikävä välikohtaus, jota kukaan ei kohdalleen halua tai toivo. Uhkaava tilanne saatiin nopeasti rauhoittumaan. Olen kertonut näkemäni ja kokemani poliisille. Asia on nyt viranomaisten hoidossa ja tutkinnassa. He osaavat asiansa. Kiitän turvamiehiä hyvästä työstä."

Miestä epäillään virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta

Itä-Uudenmaan poliisi vahvistaa, että kyseisen kaltainen tapahtuma on poliisilla selvityksen alla.

– Nykyisten tietojen perusteella siinä on uhkaavasti, aggressiivisesti käyttäytynyt henkilö pyrkinyt lähestymään ministeriä, ja paikalla olleet poliisit ovat puuttuneet siihen tilanteeseen, mikä on sitten johtanut fyysiseen kamppailuun, kertoo rikoskomisario Juha Springare STT:lle.

– Tämä henkilö on siinä otettu kiinni, ja häntä epäillään tällä hetkellä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Rikoskomisariolla on mediassa olleiden valokuvien perusteella käsitys, että kiinni otettu mies oli pukeutunut Soldiers of Odin -tunnuksiin.

– Mutta esitutkinnan näkökulmasta en voi yksityiskohtiin mennä tässä vaiheessa.

Soldiers of Odin on profiloitunut muun muassa katupartiotoiminnallaan ja maahanmuuttovastaisuudellaan. Järjestö itse ilmoittaa olevansa isänmaallinen katupartioyhdistys, joka vastustaa muun muassa islamisaatiota, EU:ta ja globalisaatiota.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sekä Eurooppa-, ja kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) ovat tuominneet hyökkäyksen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho taas muistutti, että asioihin vaikutetaan äänestämällä eikä rähjäämällä.

Myös SDP:n Antti Rinne, vihreiden Pekka Haavisto, kristillisdemokraattien Sari Essayah ja vasemmistoliiton Li Andersson tuomitsivat hyökkäyksen.

Veitsimies lähestyi Kataista, kolan heittäjä Stubbia

Valtiojohdon henkivartioinnista vastaa kokonaisuudessaan nykyään Helsingin poliisin henkilösuojeluyksikkö, ei suojelupoliisi. Ministerien henkilösuojausta lisättiin jo vuonna 2015, ja tuolloin Yle kertoi että ulkoministeri Soinilla on säännöllisesti turvamiehiä mukanaan.

Hyökkäykset kärkipoliitikkoja vastaan ovat Suomessa varsin harvinaisia. Kuntavaalien alla vuonna 2012 veitsellä varustautunut mies lähestyi silloista pääministeri Jyrki Kataista (kok.) vaalikadulla Turussa. Tuolloin valtiovarainministerinä toiminut Alexander Stubb (kok.) sai puolestaan Tampereella kolajuoman päälleen marraskuussa 2015.

Stubbin koti on myös joutunut ilkivallan kohteeksi elokuussa 2015, kun asunnon pihalle tunkeuduttiin ja ikkunoita rikottiin. Silloinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) kertoi puolestaan kesällä 2013, että hänen kotiaan oli töhritty kananmunilla. Kansanedustaja Laura Huhtasaaren (ps.) kodin ikkunoita oli rikottu perheen joululoman aikana vuonna 2017.

Lue lisää:

Poliisi etsii valtiojohdolle lisää henkivartijoita – hakee kymmentä vanhempaa konstaapelia (16.6.2017)

Turvallisuuslähde: Ministereiden henkivartiointia lisätty (20.8.2015)

”Sitä, mitä et voi kasvattaa, on kaivettava”

Tämä tunnettu kaivosmiesten sanonta on heittämässä häränpyllyä. Suomessa ja maailmalla tutkitaan yhä kiihtyvämpään tahtiin, miten öljyä ja kaivannaistuotteita voitaisiin korvata kasveilla.

Suomalaiset elävät öljystä tehtyjen tuotteiden ympäröiminä. Katso eteesi ja näet pieniä muoviesineitä kaikkialla: vaatteiden napeissa, kankaiden kuiduissa, lamppujen varjostimissa. Jos olet ulkona, näet autojen tiivisteitä, renkaita, ovenkahvoja, asfalttia.

WWF:n mukaan vuonna 2016 tuotettiin uutta muovia yhteensä 396 miljoonaa tonnia, eli 53 kiloa maapallon jokaista ihmistä kohden.

On aika monta vuosikymmentä kiinniotettavana. Risto Korpinen

Suomella on valtava resurssi, jota voidaan hyödyntää öljytuotteiden ja kaivannaisten korvaamisessa, sanoo tohtori Risto Korpinen Luonnonvarakeskuksesta.

– Kun metsiä hoidetaan kestävästi ja järkevästi, meillä on ehtymätön raaka-ainevarasto, josta saadaan tehtyä hyödykkeitä.

Korpisen mukaan hyödykkeitä ovat muun muassa tavarat ja kemikaalit, joita ihmiset tarvitsevat jokapäiväisessä elämässä.

Listasimme yhdeksän kiinnostavaa tuotetta, mitä puusta saa. Ja yhden ekstran.

Eroon öljystä: Liehuvia mekkoja, polttoainetta, supereristeitä

1/10 Kangasta puusta

Monet kankaat tehdään öljypohjaisista keinokuiduista tai vettä tuhlaavasta puuvillasta. Suomessa kehitetyistä puupohjaisista kankaista pisimmällä on koivusta tehty Ioncell -kangas, jota on nähty muun muassa itsenäisyyspäivän juhlissa Jenni Haukion päällä.

Lisäksi Paltamoon suunnitellaan tehdasta, jonka päätuote mahdollistaisi viskoosin valmistamisen ilman myrkyllistä rikkihiiltä. Äänekoskella on jo valmistumassa tämän vuoden lopussa koetehdas, joka valmistaa tavallisesta paperisellusta täysin uudenlaista kuitua.

2/10 Sahanpurusta liikennepolttoainetta

Jo nyt dieselpolttoainetta tuotetaan suuria määriä (Neste) jätteistä, mutta ei lähellekään liikenteen tarvitsemia määriä. Biopolttoaineita valmistetaan ruokakasveista, mutta myös sellunvalmistuksen sivutuotteena syntyvästä mäntyöljystä (UPM).

Tällä hetkellä Kajaanissa valmistetaan bioetanolia sahanpurusta ensimmäisenä maailmassa. Prosessin kehittely on kuitenkin ollut huomattavasti ennakoitua vaikeampaa.

3/10 Styroksia parempi nanopuueriste

Marylandin yliopistossa on kehitetty styroksia huomattavasti parempi eriste poistamalla puusta sidosaine lingiini. Se on tutkimusryhmän mukaan 30 kertaa vahvempaa kuin styroksi. Valmistusmenetelmä aiotaan kaupallistaa tutkijoiden perustaman yrityksen kautta.

Nanosellu on hyvin pieneksi jauhettua selluloosaa. Sitä pidetään yhtenä lupaavimmista raaka-aineista muun muassa muoviongelman ratkaisuun, mutta sen tuottaminen on toistaiseksi hyvin kallista. Nanosellua voidaan käyttää lähes rajattomasti muun muassa pakkauksiin, eristeisiin, kemikaaleihin, kalvoihin, vaahtoihin ja elektroniikan komponentteihin. Itä-Suomen yliopistossa on kehitelty menetelmää nanosellun valmistuksen yksinkertaistamiseksi.

Puuta lautaselle?

Likimain kaikki, mitä nyt tehdään öljystä, voidaan tehdä myös muista materiaaleista. Tutkija Risto Korpisen mukaan öljyteollisuus on jyrännyt yli sata vuotta, ja se on kehittynyt supertehokkaaksi – saanut aikaa olla ylivoimainen.

Korpinen sanoo realistina, mutta pitkin hampain, että toistaiseksi raha ratkaisee – öljystä tehdyt tuotteet ovat halvempia. Öljyn korvaamista muilla luonnontuotteilla on tutkittu vasta 30 vuotta.

– On aika monta vuosikymmentä kiinniotettavana, että päästään samaan prosessitehokkuuteen kuin öljyteollisuus.

Yrittämisestä öljyn korvaaminen ei ole kiinni. Suomessa asiaa tutkivat muun muassa VTT, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja monet yksityiset yritykset.

Elintarvikkeilla ja lääkkeillä on hirveän hidas ja todella kallis hyväksyttämismenettely. Risto Korpinen

Puusta saa paljon muutakin kuin öljyn suoria korvikkeita. Puuta esimerkiksi syödään (Elintarviketieteiden seura) jo nyt pieniä määriä. Selluloosasta saatavaa sakeutusainetta käytetään yleisesti jogurteissa, majoneeseissa ja jopa hammastahnoissa.

Puusta saadaan myös erilaisia lääkinnällisiä (Biotalous.fi) aineita. Myös puun kuoriosasta löytyy valtava määrä (Luke) yhdisteitä, joita voitaisiin hyödyntää monella tavalla. Kehitettyjä tuotteita nähdään ensin eläimillä.

– Elintarvikkeilla ja lääkkeillä on hirveän hidas ja todella kallis hyväksyttämismenettely, sanoo Korpinen.

Korkeampi jalostusaste: Ruokaa, suoliterveyttä, vaivanparantajia

4/10 Puun proteiinista vastaus maailman proteiinitarpeeseen

Sahanpurusta ja kuoresta on tullut monille sahoille ongelmatuote (Maaseudun Tulevaisuus), koska niistä ei makseta energiatukea kuten monille muille sivutuotteille. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa purun hiilihydraateista eli sokereista jalostetaan yksisoluhiivojen ravintoa, josta puolestaan saadaan valkuaisrehua kaloille.

Risto Korpisen mukaan kaloille tarkoitettu proteiini kannattaisi syöttää suoraan ihmisille ilman kalan kautta kierrättämistä, mutta sitä ei voida tehdä vielä.

5/10 Mäntyöljystä antibioottien käytön vähentäjä

Sellun valmistuksen sivutuotteena saatavasta mäntyöljystä on tehty broilerin rehun lisäaine (kemianteollisuus.fi), joka edistää siipikarjan suoliston toimintaa. Samalla se vähentää antibioottien käyttöä eläimille.

Mäntyöljystä on jo aiemmin saatu komponentteja muun muassa liimoihin, maaleihin ja polttoaineisiin.

Tulevaisuudessa Kemijärven biotuotetehtaassa voidaan valmistaa mikrokiteistä sellua, jota voidaan käyttää muun muassa lehmien rehuna (Maaseudun Tulevaisuus).

6/10 Sellusta apua vaivoihin

Kuusesta haetaan terveysvaikutteista ainesosaa alavirtsatieoireiden (Suomen metsäyhdistys) ehkäisemiseen ja hoitoon. Kuusiuutteen teho eri alavirtsatieoireisiin on osoitettu eläinkokeissa. Kuhmossa on viritteillä (Kainuun Sanomat) Montisera nimisen yhtiön koetehdas.

Kyseessä ei ole ainut puun ainesosasta saatava terveyshyöty. Nanoselluloosasta valmistetussa geelissä on jo kasvatettu minimaksan aihio (Maaseudun Tulevaisuus) Helsingin yliopistolla, jolla voidaan esimerkiksi lääketestauksia. Nanosellusta tehty geeli muistuttaa ihmisen elimistössä olevaa soluväliainetta.

Riittääkö rahaa tutkimukseen?

Koko EU:sta on tarkoitus tehdä hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2050 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomi saavuttaa tavoitteen jo 2030-luvun lopulla.

– Puu on Pohjoismaissa pääasiallinen raaka-aine. Nyt selvitetään, missä on biomassavaroja, ja miten niillä voitaisiin korvata fossiilipohjaisia tuotteita, sanoo apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa.

Suomessa on tällä hallituskaudella panostettu biotalouteen 326 miljoonaa euroa. Kaikkea ei käytetä puuhun ja metsäbiotalouteen: mukana on yli 100 miljoonan euron osuus energiaratkaisuihin ja -tukiin. Lisäksi rahaa menee ruokaketjuun ja luontopolitiikkaan.

Jos tämä meno jatkuu, ollaan päätymässä hyvään itäeurooppalaiseen keskikastiin. Liisa Saarenmaa

Metsäbiotaloutta on edistetty muun muassa 34 miljoonan euron tutkimusohjelmalla ja rahoittamalla VTT:lle viidellä miljoonalla eurolla demolaitos.

Saarenmaan mukaan hallituskauden vaihdos herättää huolta ministeriössä.

– Jos tällaista ekstrapanostusta ei saada, kehitystyötä ei voida viedä alkuunkaan tässä mittakaavassa eteenpäin.

Saarenmaa muistuttaa, että Suomessa ollaan jäljessä tutkimusrahan määrässä. Siksi on tärkeää, että puunjalostusteollisuus saa kassavirtaa vientituotteista, kuten sellusta. Silloin on mahdollisuus laittaa rahaa tuotekehittelyyn.

– Tutkimus ja kehittämisvarojen osuus bruttokansantuotteesta on laskenut vuosituhannen vaihteesta lähtien. Jos tämä meno jatkuu, ollaan päätymässä hyvään itäeurooppalaiseen keskikastiin. Se ei ole meidän tavoitteemme.

Kokonaan uutta: Lentokoneen siipiä, puhtaampia kaivoksia, kenkiä

7/10 Hiilikuitua puusta

Öljypohjaisista aineista valmistettu hiilikuitu on paras materiaali tuotteisiin, joiden täytyy kestää rasitusta, mutta olla samalla kevyitä. Esimerkiksi Formula 1 -autojen rungossa hiilikuitua on käytetty jo kymmeniä vuosia. Nyt Suomessa kehitetyllä menetelmällä (Tiedetuubi) hiilikuitua valmistetaan sellusta ja lingiinistä.

Suomessa on myös maailman ensimmäinen tehdas, joka tuottaa kuivattua ligniiniä kemianteollisuudelle. Tällä hetkellä ligniinillä korvataan öljypohjaisia fenoliliimoja.

8/10 Vedenpuhdistus kaivoksilla ja kaupungeissa

Nanosellulla voidaan esipuhdistaa kaivosten jätevesiä (Helsingin yliopisto) metalleista ja sulfaatista. Helsingin yliopiston ensimmäiset kokeet tehtiin Sotkamossa, Terrafamen kaivosalueella. Nanosellujen hyödyntämiselle vedenpuhdistuksessa on saatu patentit.

Myös yhdyskuntajätevesien puhdistamista kokeillaan Helsingissä. Esimerkiksi paljon puhuttanut mikromuovi voidaan kerätä jätevesistä puun kuoresta saatavalla aktiivihiilellä (Tekniikka&Talous).

9/10 Nanosellusta puukengät

Uuden ajan puukengät eivät ole hollannikkaat tai sota-ajan paperikengät. Aalto-yliopiston tutkimuksessa etsittiin keinoja valmistaa kuluttajatuotteita jauhetusta tai käsitellystä sellusta.

Nanoselluloosasta tehtiin muun muassa retkituolin, polkupyörän ja kenkien prototyypit. Markkinoille kuluttajatuotteita odotetaan vasta muutaman vuoden kuluttua.

10/10 Saatavilla metsästä jo nyt

Vaikka uusien tuotteiden kehitystyö on hidasta, metsien tuomista hyödyistä voi nauttia varsin vähällä vaivalla.

Menemällä metsään (Työtehoseura).

Mikä kehitteillä olevista tuotteista on sinusta hyödyllisin? Keksitkö lisää tapoja, joilla puuta voidaan hyödyntää? Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.

Lisää aiheesta:

"Sinä päivänä autot lakkaavat ruostumasta" – Näillä aloilla kannattaisi tehdä innovaatioita

Vuosia suunniteltu bioöljytehdas toteutuu – uusia työpaikkoja jopa 100, tuotanto alkaa Lieksassa vuonna 2020

Norjan viranomaisten mukaan eilinen myrskysää ei ollut este risteilyalus Viking Skylle jatkaa matkaansa.

Alukseen tuli moottorivika ja se joutui merihätään kovassa aallokossa eilen iltapäivällä. Norjassa on virinnyt keskustelua siitä, olisiko kapteenin pitänyt keskeyttää matka aiemmin huonon sään takia.

Norjan merivartiosto kertoi sanomalehti Bergens Tidendelle, että kapteeni teki päätöksen jatkaa matkaa aluksen kahdelta luotsilta saamiensa tietojen perusteella.

– Mikään ei viitannut siihen, että Viking Skyn kaltaisen aluksen ei olisi pitänyt lähteä kyseiselle reitille siinä säässä, merivartioston viestintäjohtaja Solveig Moe Froland sanoi lehdelle.

Satamaan jääneet Hurtigruten-alukset ovat pienempiä

Eilisen myrskyn takia moni muu laiva jäi kuitenkin satamaan. Esimerkiksi maailmankuulua Hurtigruten-reittiä Norjan rannikolla liikennöivät alukset eivät kulkeneet. Sen sijaan matkustajia lennätettiin perille määränpäihinsä.

Hurtigruten-liikenneyhtiöstä kerrottiin Bergens Tidendelle, että laivayhteyksiä joudutaan perumaan sään takia vain pari kertaa vuodessa.

– Laivan kapteeni päättää, lähdetäänkö merelle. Päädyimme ratkaisuun riskiarvion perusteella, yhtiön viestintäpäällikkö Rune Thomas Ege sanoi.

Viking Sky on 230 metriä pitkä, ja sille mahtuu noin 930 matkustajaa. Suurimmat Hurtigrutenia liikennöivät alukset puolestaan ovat 140-metrisiä, ja niille mahtuu 500 matkustajaa.

Lue myös:

Merihädässä Norjan rannikolla ollut risteilyalus saatu hinattua maihin – lähes 500 ihmistä evakuoitu

Norjassa merihätään eilen joutuneen matkustaja-alus Viking Skyn matkustajat kertovat kauhun hetkistä laivan sisällä.

Viking Sky joutui merihätään, kun sen moottorit lakkasivat toimimasta ja voimakkaat, aika ajoin jopa 15-metriset aallot heittelivät alusta.

Viking Skylla oli yhteensä melkein 1 400 ihmistä, joista vajaat 500 evakuoitiin helikoptereilla.

– Laiva alkoi keinua edestakaisin 90-asteen kulmassa. Meillä ei ollut aikaa edes kerätä tavaroitamme, vaan meidän piti siirtyä pikaisesti evakuointialueelle, Allan Dullberg kertoi Norjan yleisradioyhtiö NRK:lle.

74-vuotias Dullberg evakuoitiin helikopterilla yhdessä hänen 71-vuotiaan vaimonsa Susanin kanssa.

– Meidän sidottiin yhteen ja hinattiin ylös. En pelännyt, koska ehdin jo tänä vuonna hyppäämään laskuvarjohypyn, Susan Dullberg naureskeli.

Matkustajista 13 on edelleen sairaalahoidossa. Heistä yhden tila on yhä vakava.

Matkustajista kaikkiaan 25 on tarvinnut sairaalahoitoa. Useat loukkaantuneista ovat iäkkäitä.

– Yksi luukuista irtosi ja kahden ja puolen metrin aalto syöksyi sisään laivaan. Se heitti meidät kaikki kumoon...ihmisiin osui tuoleja ja pöytiä, ja he saivat niistä leikkaushaavoja, William Barrie Anderson kertoi.

Hänen mukaansa tunnelma oli kuin Titanicilla.

Robyn Pierpoint ja hänen vaimonsa kertoivat istuneensa matkustamon tuoleilla, kun myrskyaallokko iski.

– Kaksi tuolia edestämme irtosivat ja lensivät baaria kohti. Hälytyssireeni alkoi soida ja poistuimme paikalta. Sen jälkeen uskon, että salin katto sortui, hän kertoo.

Rodney Horgan oli syömässä, kun laiva alkoi kallistua.

– Aluksi luulimme, että kyseessä oli vain tavallista kovempi aallokko. Laiva alkoi kallistua pahasti ja ihmiset kaatuilivat ruokiensa päälle, hän kertoo.

– Vaimoni seisoi edessäni ja yht'äkkiä aalto pyyhkäisi hänet tiehensä. Sillä hetkellä ajattelin, että tämä on tässä. Ajattelin, että laiva täyttyy vedellä ja kuolemme, Horgan muistelee kauhunhetkiään.

Lue myös:

Norjan viranomaiset: Ennakkotietojen mukaan Viking Skyn olisi pitänyt selvitä myrskysäästä

Merihädässä Norjan rannikolla ollut risteilyalus saatu hinattua maihin – lähes 500 ihmistä evakuoitu

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Erna Kentala on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) pää- ja kaulakeskuksen toimialajohtaja. Hänen arkipäivänsä täyttyvät hallinnollista tehtävistä ja kokouksissa istumisista. Silloin tällöin iltaisin hän vetää valkoisen lääkärintakin yllensä yksityisellä lääkäriasemalla.

– Nautin niistä potilaiden kohtaamisista, mitä sivutyöt minulle tarjoavat. Vuosien saatossa olen ajautunut sairaalatyössä enemmän hallinnollisiin tehtäviin ja siksi sivutyöt antavat minulle mahdollisuuden pitää yllä ammattitaitoa ja tehdä lääkärin kutsumustyötä, hän kertoo.

Kentala kuvailee korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkärin työtä käsityöläisammatiksi, ja jos ammattitaidon haluaa säilyttää, täytyy hoitaa potilaita.

Kentalan johtamalla klinikalla on yli 30 lääkäriä ja kullakin heistä on oma kapea erikoisosaamisensa.

– Privaatti antaa erikoistuneelle lääkärille mahdollisuuden ylläpitää osaamistaan, kun potilaita tulee laajemmin erikoisalalta.

Kentalan mukaan korva-, nenä- ja kurkkutaudit eroavat monella tapaa muista erikoisaloista siinä, että alalla on kevyt päivystysvastuu. Päivystyksen hoitavat yleensä erikoistumassa olevat lääkärit, ja kun erikoistuminen päättyy, tulot tippuvat, jopa puolittuvat. Tässä vaiheessa moni lääkäri aloittaa yksityisellä työskentelyn.

Perheet arpovat terveyskeskuksen ja yksityisen hoidon välillä, ja silloin voi olla, että se yksityinen vie voiton. Erna Kentala

– Osa kysynnästä johtuu siitä, että aika monen työterveyshuoltoon kuuluu erikoislääkäripalveluja, jolloin työterveyshuollosta ohjataan suoraan yksityiselle puolelle, eivätkä potilaat tule tänne meille sairaalahoitoon, Kentala arvioi.

Myös lapsiperheillä on Kentalan mukaan pääkaupunkiseudulla useimmilla vakuutukset, jotka mahdollistavat perheen valitsemaan terveyskeskuksen ja yksityisen hoidon välillä, kun lapsella on esimerkiksi korvatulehdus.

– Perheet arpovat terveyskeskuksen ja yksityisen hoidon välillä, ja silloin voi olla, että se yksityinen vie voiton.

Sivutoimi-ilmoitusten määrä vaihtelee sairaanhoitopiireittäin

Sairaanhoitopiirien lääkäreiden tekemissä sivutoimissa on eroja. Tässä jutussa puhutaan lääkäreiden sivutöistä, joista he ovat ilmoittaneet työnantajallensa sivutoimi-ilmoituksella. Yle keräsi sivutoimirekisteritiedot sairaanhoitopiireiltä.

Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin lääkäreistä reilusti yli joka toinen on ilmoittanut työnantajalleen sivutyöstä. Se on huomattavan paljon, jos vertaa esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin, jossa keskimäärin joka kolmas lääkäri on ilmoittanut tekevänsä sivutöitä.

Vähiten sivutöitä rekisteritietojen mukaan tekevät Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lääkärit, joista noin joka 13. lääkäri on tehnyt sivutoimi-ilmoituksen. Sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Kari Jokinen arvioi, että vähäisen määrän taustalla saattaa olla se, että kaikki sivutoimia tekevät lääkärit eivät ole tehneet ilmoitusta. Jokisen mukaan lääkäreiden jääviysongelmia ei ole ollut.

Tilastossa erottuu myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, jossa lääkäreitä on vähäinen määrä. Sairaanhoitopiirissä työskentelee vain 14 lääkäriä, joista kolme on tehnyt sivutoimi-ilmoituksen. Taustalla on yhteisyrityksen Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n perustaminen kesäkuussa 2018, josta lähtien yhtiö on ottanut vastuulleen sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palveluita. Suurin osa lääkäreistä siirtyi Mehiläinen Länsi-Pohjaan, kun Kemissä sijaitseva keskussairaala ulkoistettiin 15 vuodeksi.

Tilastosta puuttuvat Kainuun sairaanhoitopiirin tiedot, sillä se ei toimittanut tietoja Ylelle useista yhteydenotoista huolimatta.

Tietyt erikoisalat nousevat sivutoimien kärkeen

Eroavaisuuksia lääkäreiden sivutoimien määrissä selittää monta tekijää.

Tietyillä erityisaloilla lääkäreiden sivutoimiset yksityisvastaanotot ovat yleisempiä kuin toisilla. Lääkäriliiton vuoden 2017 tekemän kyselytutkimuksen mukaan eniten yksityisvastaanottoa pidettiin korva-, nenä- ja kurkkutautien alalla (53% alan erikoislääkäreistä), silmätaudeilla (51%), naistentautien ja synnytysten alalla (42%) sekä kirurgisilla erikoisaloilla (39%).

Lääkäriliiton kyselyssä selvitettiin lääkäreiden yksityisvastaanoton pitämistä, mutta sivutoimiin voi kuulua myös monenlaista muuta työtä, kuten konsultointi tai opetusta.

Lääkäriliiton mukaan työjärjestelyt vaihtelevat paljon yksilöittäin, ja esimerkiksi päävirkaan kuuluva raskas päivystysvelvollisuus saattaa vähentää lääkärin halukkuutta tai mahdollisuutta pitää yksityisvastaanottoa.

Lääkäriliitosta arvioidaan, että suurin osa virkalääkäreistä pitää yksityisvastaanottoa kokoaikatyönsä lisäksi, esimerkiksi tekemällä muutaman tunnin yhtenä tai kahtena iltana viikossa. Pienempi osa tekee osa-aikaisesti virkatyötään.

Tosin erikoisalakohtaisia poikkeuksiakin löytyy, kuten silmätauteihin erikoistuneet lääkärit. Heidän työviikkonsa jakaantuu yleensä tasaisemmin julkisen ja yksityisen välillä.

– Tällöin lääkäri tekee 2–3 työpäivää viikossa yksityiselle puolelle, arvioi Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä.

Pienelle paikkakunnalle lääkäriä saatetaan houkutella hyvällä palkalla

Lääkäreiden palkoissa on alueellisia eroja. Esimerkiksi HUSin alueella lääkäreiden palkat ovat matalammat kuin pienemmillä paikkakunnilla. Myös sillä millaisessa sairaalassa lääkäri työskentelee, on merkitystä palkan kannalta.

– Kaikki yliopistosairaalat ovat huonompia palkanmaksajia kuin keskussairaalat keskimäärin, sanoo Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm.

Keskimäärin yliopistollisten sairaanhoitopiirien alueilla lääkärit tekevätkin enemmän sivutoimia.

Toisin kuin muilla akateemisilla aloilla, lääkärit eivät saa parempaa palkkaa pääkaupunkiseudulla. Lääkäriliiton mukaan syynä on se, että pääkaupunkiseudulla asuu ja työskentelee paljon lääkäreitä. Sen sijaan pienillä paikkakunnilla on lääkäripulaa ja palkka voi olla vetovoimatekijä tai ainakin kannustin jäädä.

Erityisesti aloilla, joiden lääkäreillä on vain vähän päivystystyötä, sivuansiot kiinnostavat. Sivutyöhön on tällöin myös enemmän mahdollisuuksia ajankäytöllisesti. Toisaalta myös päivystys nostaa lääkärin palkkiota. Lääkäreiden palkkioista voi lukea lisää Lääkäriliiton keräämistä tiedoista.

– Uskon, että sivutyöt ovat osalle lääkäreistä ihan ansiokysymys, Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm sanoo.

Hänen mukaansa moni lääkäri haluaa myös säilyttää kosketuksen sekä julkiseen että yksityiseen terveydenhoitoon.

Laki määrittelee sivutyön perusperiaatteet

Lääkäreiden sivutöistä säädetään jo laissa, mutta sen lisäksi esimerkiksi HUS on laatinut tarkentavia käytäntöjä millaisia sivutöitä lääkäri voi tehdä. Keskeistä säännöissä on, että lääkäri ei saa kilpailla samoista potilaista sairaalassa ja yksityisellä puolella, eikä sivutoimet saa haitata virkatyötä.

HUSin Pää- ja kaulakeskuksen toimialajohtajan Erna Kentalan mukaan hänen toimialallaan ei ole törmätty tämän kaltaisiin ongelmiin lääkäreiden sivutoimissa.

Lääkäriliitosta kerrotaan, että jonkin verran hankaluuksia sivutöiden suhteen ovat tuoneet tapaukset, joissa kilpaillaan samoista potilaista.

HUSin palvelusuhdejohtaja Anne-Maria Mäkinen sanoo, että sairaanhoitopiirille lääkäreiden sivutoimet eivät tuota ongelmaa, jos niissä toimitaan ohjeiden mukaan. Lääkärin täytyy huolehtia muun muassa sivutyöilmoituksesta, sivutyön tekemisestä virkatyöajan ulkopuolella ja lain edellyttämistä esteellisyyksistä.

Sairaanhoitopiirin lääkäri ei voi esimerkiksi hoitaa samoja potilaita sekä HUSilla että yksityisellä vastaanotolla. HUS tarkensi vuonna 2014 sivutoimiohjeistustaan tältä osin. Tuolloin HUS linjasi, että HUSin lääkäri ei voi toimia HUSissa ja samalla myydä kunnille palveluita kilpailevan yksityisen yrityksen omistajana tai palveluksessa.

HUS on vaatinut viime vuodesta lähtien lääkäriltä myös ilmoituksen, jos hän ei tee sivutöitä.

Voit keskustella aiheesta asiallisesti tämän jutun alla maanantaina kello 22 saakka.

Lue lisää:

Pikkukuntien lääkäripulaa helpotetaan teknologian avulla – potilas voi olla 100 kilometrin päässä lääkäristä

Väkivaltaa, uhkailua ja järjetön työtaakka – selvitimme, miksi lääkärit eivät halua työskennellä päivystyksissä

Valmistuvat lääkäriopiskelijat: henkilökunnan tuki on palkkaa parempi houkutin – terveyskeskuksissa täyttämättä lähes 230 lääkärin paikkaa

Ilmapiiri on nopeasti kiristymässä palestiinalaisalueilla ja Israelissa maanantai-aamuna tehdyn raketti-iskun seurauksena.

Gazasta ammuttiin raketti Israelin puolelle. Iskussa haavoittui seitsemän ihmistä.

Israelin armeija ilmoitti maanantaina iltapäivällä, että maataloustyöt keskeytetään Gazan kaistaleen turva-aidan lähistöllä. Armeijan mukaan tavoitteena on lisätä valmiutta tilanteen mahdollisesti eskaloituessa.

Armeija sulkee teitä ja maa-alueita Israelin puolella aitaa. Asukkaita on kehotettu seuraamaan turvallisuusohjeita.

Israel uhkaa kovilla vastatoimilla

Yhdysvalloissa vieraileva Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu on vakuuttanut Israelin vastaavan kovalla voimalla raketti-iskuun.

YK:n Lähi-Idän lähettiläs Nickolay Mladenov on tuominnut raketti-iskun. Hänen mukaansa YK yrittää Egyptin neuvottelijoiden johdolla estää tilanteen muuttumisen nykyistä vakavampaan suuntaan.

Gazaa hallitsevan Hamas-järjestön johtajien ja Israelin aiemmat neuvottelut tulitauosta ovat keskeytyksissä Egyptin välittäjien ponnisteluista huolimatta.

Rauhattomuus on kasvanut Israelissa ensi kuussa järjestettävien vaalien edellä. Israelin ja palestiinalaisten välillä on ollut useita yhteenottoja viime viikkoina.

Lue myös: Israel: Seitsemän ihmistä haavoittui rakettihyökkäyksessä Tel Avivin lähellä – Netanjahu keskeyttää Yhdysvaltain-vierailunsa

Suomalaisasiantuntija Trumpin aikeista tunnustaa Golan: Ajankohta liittyy vaaleihin sekä Israelissa että Yhdysvalloissa

Hyvin huolestuttavaa mutta ei yllättävää, summasi meribiologi Nicholas Dulvy kansainvälisen haitutkijaryhmän SSG:n todettua, että 58 kartoitetusta hai- ja rauskulajista 17 on matkalla kohti sukupuuttoa. Hait ja rauskut ovat toisilleen läheistä sukua.

– Olemme erityisen huolissamme makrillihaista, jonka kanta on vähentynyt Atlantilla 75 vuoden aikana 60 prosenttia, sanoo Dulvy. SSG:tä johtava Dulvy on kanadalaisen Simon Fraser -yliopiston professori. Ryhmässä on 174 haiasiantuntijaa 55 valtiosta.

Lyhyteväinen makrillihai on aavojen ulapoiden kala, joka päihittää nopeudellaan kaikki muut hait. Se kykenee uimaan jopa 75 kilometrin tuntivauhtia ja on saalistaessaan myös loistava loikkaaja.

Makrillihaita kutsutaan englanniksi myös makohaiksi, mutta suomeksi tuo nimi on makrillihain pitkäevällisellä lähisukulaisella. Myös se on uusimmassa vaarantuneiden lajien luettelossa.

Molemmat makot muuttavat pitkiä matkoja, varttuvat hitaasti ja alkavat lisääntyä vasta lähes parinkymmenvuotiaina. Niitä pyydetään monissa maissa lihan ja myös pelkkien evien vuoksi. Makoille ei ole ole säädetty kansainvälisiä pyyntikiintiöitä.

Suojelulupauksista ei pidetä kiinni

Hidas lisääntyminen ja ylikalastus ovat yhdistelmä, jonka takia uhanalainen on myös muun muassa piikkihailaji Squalus chloroculus. Suomalaista nimeä tuolla "vihersilmäpiikkihailla" ei ole. Australian ja Uuden-Seelannin syvissä vesissä elävän hain tiineys kestää lähes kolme vuotta.

– Hai- ja rauskulajit ovat yhä suuremmassa vaarassa, ja silti maailman maat eivät edelleenkään pidä kiinni suojelulupauksista, etenkään pyyntikiintiöiden noudattamisesta, sanoo SSG:n apulaisjohtaja Sonja Fordham.

Jokseenkin elinvoimaisia ovat vain lajit, jotka elävät erittäin syvissä vesissä tai eivät kiinnosta ihmisiä ruokana, SSG toteaa.

Jotta muillakin olisi tulevaisuus, SSG vaatii välittömiä ja sitovia kansainvälisiä kalastusrajoituksia. Vaarantuneiksi tai kriittisesti vaarantuneiksi arvioitujen lajien pyynti on lopetettava kokonaan, ryhmä edellyttää.

Kansainväliseen luonnonsuojeluliittoon IUCN:ään kuuluvan SSG:n tarkoituksena on arvioida maailman kaikkien haiden ja rauskujen kannat ensi vuoden loppuun mennessä. Lajeja on yli 400. Viime keväänä alkaneen projektin aikataulukartta maailman meristä avautuu tästä.

IUCN ylläpitää luetteloa maailman eläin- ja kasvilajien uhanalaisuudesta. Suomessa tuo asiantuntija-arvioihin perustuva niin sanottu punainen lista tai kirja päivitettiin tässä kuussa.

Päivitys osoittaa, että joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on jo uhanalainen ja monien tilanne on huononemassa. Voit ladata punaisen listan pdf-tiedostona tästä.

Maakuntaviesti Kuopiosta Iisalmeen vuonna 1958 oli ikimuistoinen sonkajärveläiselle Eljas Koistiselle. Tuolloin 25-vuotias Koistinen hiihti hurjassa pakkasessa Sonkajärven Pahkan ankkurina.

Viimeisen osuuden alkaessa mittari näytti 37 asteen pakkasta. Koistinen pääsi ankkuriosuudelle noin puolen minuutin johdossa. Perässä tuli kova huippuhiihtäjä, Kuopion Poliisiurheilijoiden Arto Tiainen.

– Maaliin päästyämme Tiainen sanoi hiihtäneensä täysillä vain osan matkaa. Matkan varrella oli kerrottu, että välimatka minuun ei ollut muuttunut ja hän hölläsi vauhtia. Minulle ei siinä pakkasessa kukaan ollut kertomassa, että ei olisi tarvinnut niin hurjasti hiihtää, muistelee Koistinen.

Pohjois-Savon hiihdon maakuntaviesti on lajissaan Suomen vanhin: se hiihdetään tänä vuonna sadatta kertaa. Eljas Koistinen puolestaan on yksi maakuntaviestihistorian kokeneimmista hiihtäjistä.

Tiistaina Kuopion Puijolla hiihtokonkari on kisakatsomossa. Ikää hänellä on jo 87 vuotta. Nyt viestiin osallistuu miesten yleisessä sarjassa yhdeksän joukkuetta. Viestissä on nykyään kuusi osuutta.

– Hiihtoinnostus on laantunut takavuosista, ja joukkueita on viestissä entistä vähemmän. Seuroilla on kova homma saada riittävästi hiihtäjiä joukkueisiin, miettii Koistinen.

Hurja pakkanen toi keuhkokuumeen

Vuoden 1958 viestissä viimeinen osuus koetteli hiihtäjiä, ja pakkasta oli paikoin yli 40 astetta. Kaikkensa kisassa antanut Koistinen oli kovasta vauhdista ja kelistä "puolikuolleena" lumiukkona maalissa, mutta Pahka juhli jälleen viestimestaruutta.

– MInulle tuli paleltumia kasvoihin ja käsiin. Lisäksi keuhkoputkentulehdus sotki loppukautta maaliskuulle asti. Se maakuntaviesti jäi kyllä ikuisesti mieleen, sanoo Eljas Koistinen yli 61 vuotta myöhemmin.

Ylä-Savon hiihtolegendana tunnettu "Elekko" Koistinen on hiihtänyt maakuntaviestissä peräti 33 kertaa. Koistisen saldo Pohjois-Savon maakuntaviestissä on ainutlaatuinen. Mestarihiihtäjä oli viestissä mukana peräti viidellä eri vuosikymmenellä. Ensimmäisen viestinsä Koistinen hiihti 16-vuotiaana talvella 1949.

Lupaava nuorukainen hiihti avausosuuden, ja Sonkajärven Pahka oli kisassa kolmas.

Ensimmäinen viestimestaruus Koistiselle ja Pahkalle tuli 1950. Sonkajärven Kotkatmäeltä kotoisin oleva Koistinen oppi hiihtämään jo lapsena. Koulumatka oli neljä kilometriä suuntaansa ja talvisin se hiihdettiin.

Hiihtoa harjoiteltiin tiiviisti myös välitunneilla kilometrin lenkillä. Myös maatalon työt auttoivat osaltaan hyvän kuntopohjan luomisessa.

Mitaleja tuli myös kansainvälisissä kisoissa

Eljas Koistinen osallistui 1950-luvulla useita kertoja kansainvälisiin kilpailuihin. Harrachovissa tuli voitto 30 kilometrin kisassa vuonna 1955.

Suomen maajoukkuepaikoista oli tuohon aikaan kova kilpailu. Lahden MM-kisoissa 1958 Koistinen oli varamiehenä eikä kisastartteja tullut.

Yleisen sarjan SM-kilpailuissa Eljas Koistinen sai urallaan yhden mestaruuden ja kaksi pronssia. Kaikki mitalit tulivat viesteistä.

Vielä viime talvena hiihtokilometrejä kertyi yli 1 600. Eljas Koistinen

Siviilielämässä Eljas Koistinen teki pitkän uran poliisina. Vuonna 1966 Koistinen hiihti kultaa poliisien EM-kilpailuissa 15 kilometrin kisassa. Samalta reissulta palkintokaappiin tuli EM-kulta myös ampumahiihdon joukkuekisasta.

Koistinen seuraa yhä tarkasti hiihtoa.

– Vielä viime talvena hiihtokilometrejä kertyi yli 1 600.

Viime vuonna Koistinen kaatui marjareissulla ja haaverissa murtui kolme kylkiluuta. Se on vaikuttanut liikkumiseen, ja tänä talvena hiihto on jäänyt selvästi vähemmälle.

Sonkajärvellä edelleen asuva Eljas "Elekko" Koistinen hiihti aikoinaan useita kertoja Puijon kisoissa. Huippumenestys jäi silloin haaveeksi.

– Kerran voitin Puijolla nuorten sarjan. Miesten kisoissa olin kympin sakissa, mutta en kärkikolmikossa.

"Sitä vain mietti, että ei tämä voi olla totta, miksi näin kävi mulle ja miten tästä mennään eteenpäin. Ja mitä kaikkea pitää nyt järjestää ja tehdä."

Näin kuvailee seinäjokelainen Sanna-Liisi Kaski sokkitilaansa muutama vuosi sitten. Hänen miehensä Timo Kaski sairastui harvinaiseen Arnold-Chiarin oireyhtymään vuonna 2014.

Tämä tapahtui samaan aikaan, kun Sanna-Liisi ja Timo saivat järkyttävän viestin pohjoisesta – Timo Kasken vanhemmat olivat kuolleet äkillisesti traagisessa auto-onnettomuudessa.

– Siitä lähti menetysten, sairastelun ja pelon kierre, Sanna-Liisi Kaski kuvaa.

Kasket kuulivat tuolloin ensimmäistä kertaa henkisestä ensiavusta. Sitä oli tarjolla Seinäjoen keskussairaalassa.

Sanna-Liisille tuo kohtaaminen ei kuitenkaan jäänyt ainoaksi.

Apuna kriisin ensimmäisissä tunneissa

Akuuttia kriisiapua on tarjolla tänä päivänä jo melko hyvin ja kellon ympäri. Kuntien sosiaalipäivystys, kirkko ja järjestöt ovat valmiudessa järjestämään kriisiapua hyvinkin nopeasti.

Terveydenhuollossa ja sairaaloissa kriisiapua on tarjolla yleensä jo ensihoidosta alkaen, ja hoitohenkilökunta ohjaa asiakkaita ja potilaita psyykkisen ensiavun saamisessa.

Nopean konkreettisen avun saaminen vaihtelee kuitenkin suuresti. Seinäjoen keskussairaalassa on kehitetty henkisen ensiavun malli, joka on Suomessa poikkeuksellinen.

Sairaalassa päivystää aina yksi kriisiapukoulutuksen saanut henkisen ensiavun päivystäjä, joka kuuluu sairaalan henkilökuntaan. Hän tulee sairaalaan vaikka kotisohvalta keskellä yötä.

Tätä voisi kutsua matalan kynnyksen akuutiksi kriisiavuksi. Hea-päivystäjän tehtävä on kannatella asiakasta tai potilasta kriisin yli, auttaa käytännön asioissa ja huolehtia, että ihminen selviää lähitunneista ja seuraavasta päivästä kriisissä.

Päivystäjä on linkki hoitohenkilökunnan ja asiakkaan välillä.

Hea-päivystäjät ovat myös sairaalan työntekijöiden tukena esimerkiksi traumaattisten hoitotilanteiden jälkikäsittelyssä.

Asiakas kohdataan ihmisenä, ei potilaana

Kun Timo Kasken sairaus paheni ja hän joutui teholle, Sanna-Liisi Kaski muisti, että hänen puhelimessaan oli edelleen henkisen ensiavun yhteystiedot. Hän päätti soittaa päivystäjälle, koska kuolema kävi usein mielessä.

Päivystäjä oli sama henkilö, jonka kanssa Kaski tapasi ensimmäisellä kerralla. Asia oli siis jo ennestään päivystäjällekin tuttu.

Seinäjoen keskussairaalan henkisen ensiavun yksi lähtökohta on, että asiakas tai potilas kohdataan ihmisenä, joka on kohdannut kriisin. Hänelle ei siis kirjata erikseen esimerkiksi sairaskertomusta.

– Koin sen itse tärkeänä, että läsnä ei ollut henkilö, joka kirjasi vain koko ajan ylös tapahtuneita asioita. Hän osasi pitää keskustelun kasassa ja välillä vain kuunteli, Kaski kuvailee.

Akuuttiin kriisiapuun päätettiin satsata

Ajatus henkisen ensiavun päivystysringistä syntyi Seinäjoen keskussairaalassa 1990-luvun alussa. Tuolloin huomattiin, ettei esimerkiksi ensiavun hoitohenkilökunnalla ole aikaa kohdata potilaiden omaisia, jotka voivat olla potilaan lisäksi sokkivaiheessa.

Kriisiapua ei ollut myöskään juuri saatavilla.

Henkisen ensiavun laajamittainen koulutus aloitettiin 1993. Varsinainen työ alkoi Seinäjoella 1995 ja on jatkunut sairaalassa nyt lähes 25 vuoden ajan.

Tänä päivänä keskussairaalan päivystyksessä on myös oma hea-huone, jossa päivystäjä tapaa omaisia ja potilaita.

– Aika monessa sairaalassa tätä työtä tekevät esimerkiksi sairaalateologit ja psykologit. Sairaanhoitajat ottavat varmasti läheiset huomioon sen verran, mitä omalta työltään ehtivät. Tämä työ ei siis jää muuallakaan missään nimessä tekemättä, malli on vain eri, muistuttaa henkisen ensiavun johtaja ja traumaterapeutti Mirja Fältmars Seinäjoen keskussairaalasta.

"Kannustan jatkamaan sitä ehdottomasti"

Seinäjoen henkisen ensiavun mallia kokeiltiin jonkin aikaa Porissa Satakunnan keskussairaalassa (nyk. Satasairaala). Porissa on edelleen päivystävä hea-työntekijä, mutta hänet hälytetään ainoastaan työntekijöiden avuksi henkisesti traumaattisen hoitotilanteen jälkeen.

– Toimintamalli muuttui, ja meillä on tällä hetkellä psykiatrinen sairaanhoitaja kahdessa vuorossa kello 8 ja 22 välisenä aikana. Sairaanhoitaja voi auttaa asiakkaita myös kriisitilanteissa, kertoo ylilääkäri Janne Kekki Satasairaalasta.

Psykiatrisen sairaanhoitajan päivystys on käytössä Kekin mukaan muun muassa myös Lahdessa.

Kekki luottaa myös ensihoitoon henkisen ensiavun antamisessa. Hea-koulutuksissa käyvät hänen mukaansa työntekijät kenttäjohtajista lähtien, jotta he osaisivat tunnistaa kriisiavun tarpeen jo esimerkiksi paikan päällä onnettomuustilanteessa.

– Seinäjoen malli kuulostaa edelleen todella hyvältä ja kannustan jatkamaan sitä ehdottomasti, jos vain resurssit sen sallivat, Kekki lisää.

Vaihtelua sairaanhoitopiireittäin

THL:n mielenterveysyksikön tutkimusprofessori Timo Partonen ei ole kuullut muualla järjestettävän henkistä ensiapua samassa mittakaavassa kuin Seinäjoella.

– Järjestely on varmasti parhaimmasta päästä koko Suomessa. Kuulostaa erittäin hyvältä, että henkilökunta on sitoutunut tähän ja myös halunnut järjestelyä ylläpitää, Partonen toteaa.

Henkisen ensiavun järjestäminen ja toteuttaminen vaihtelee sairaanhoitopiireittäin. Ilman hoitoa ei siis sairaalassakaan kukaan jää, ja tarvittaessa apua on saatavilla. Seinäjoen malli on kuitenkin Partosenkin mielestä poikkeuksellinen.

Sairaanhoitopiirin johdon tukemaa toimintaa

Henkisen ensiavun johtaja Mirja Fältmars luottaa, että henkisen ensiavun tarjoaminen säilyy tulevaisuudessakin osana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palvelua.

Tähän uskoo myös johtavan ylilääkärin sijainen ja operatiivisen toiminta-alueen johtaja Matti Viitanen Seinäjoen keskussairaalasta. Toimintamalli maksaa ja siihen satsataan resursseja sairaanhoitopiirin budjetista.

– Välillä tämän mallin kustannuksista on hiukan keskusteltu, mutta ne keskustelut on saatu vaiennettua varsin nopeasti. Tämä on äärimmäisen tärkeää ja näin päästään tukemaan ihmistä välittömästi. Tämä helpottaa myös kriisiryhmien työtä jatkossa, Viitanen toteaa.

"En olisi jaksanut kertoa omaa tarinaani aina uudestaan"

Sanna-Liisi Kasken mies Timo kuoli kesällä 2017. Tuolloin Kaski koki, että tarve henkiselle ensiavulle oli entistä suurempi. Tälläkin kertaa päivystäjä oli sama ihminen, joka oli kulkenut taustalla ja tiesi Kasken menneisyydessä olevista tapahtumista jo valmiiksi.

Kaski uskoo, että hän olisi hakenut kriiseissään apua muualta, mikäli sitä ei olisi ollut sairaalassa itsessään tarjolla. Hän arvelee kuitenkin, että avun saaminen olisi voinut kestää kauankin.

– Olisin ehkä mennyt 1-2 kertaa johonkin ajanvarauksella, ja seuraavalla kerralla siellä olisi ollut jo paikalla eri henkilö. Itse en olisi ainakaan jaksanut kertoa omaa tarinaani aina uudestaan. Lapsetkin kävivät varmasti mieluummin saman henkilön luona ja samassa sairaalaympäristössä. Sinne oli myös helpompi mennä, koska sairaalaympäristössä jouduimme viettämään aikaa muutenkin.

Yksi ruotsalainen sotilas kuoli Northern Wind -sotaharjoituksessa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Ylikainuun eli Överkalixin ulkopuolella. Asian vahvisti SVT:lle Ruotsin puolustusvoimien tiedottaja.

Onnettomuuteen liittyi CV90-rynnäkköpanssarivaunu, kertoo Ruotsin puolustusvoimat tiedotteessaan. Onnettomuudessa oli osallisena vain ruotsalaisia.

Pohjois-Ruotsissa järjestettävään suuri kansainvälinen sotaharjoitus alkoi 18. maaliskuuta. Yhteensä harjoitukseen osallistuu kymmenentuhatta sotilasta.

Suomesta mukana on noin 1 500 sotilasta ja 500 ajoneuvoa. Osallistujia on myös Norjasta, Yhdysvalloista ja Britanniasta.

Vuoden 2018 Lause-Finlandia palkinto on myönnetty tamperelaiselle kirjailijalle Tuija Välipakalle.

Palkinto jaettiin maanantaina Vihtorin kirjamessuilla Tampereella.

Lause on Kotimaan uutisia, kotimaan tisusia.

Välipakan lause on otsikko hänen runoteoksestaan Uutisia! (Siltala 2018). Lauseen valitsi kirjailija ja toimittaja Jussi Lähde.

– Välipakan runon väliotsikoinnit sisältävät julman osuvan kritiikin journalismin tämän hetken tilasta. Median huutaessa valeuutisten säädyttömyyttä se sortuu itse yhä useammin myymään itseään omasta säädyllisyydestään tinkien, Lähde perustelee palkintoa.

Muina ehdokkaina vuoden 2018 Lause-Finlandian saajiksi olivat kirjailijat Rafael ja Jörn Donner yhdessä suomentaja Laura Jänisniemen kanssa, Kari Hotakainen ja Minna Rytisalo.

Aiemmat Lause-Finlandia -voittajat ovat:

2011 Petri Tamminen ”Danny tuli Vääksyyn.”
2012 Jari Tervo _”Minut kihlattiin kehdossa.”
2013 Pertti Jarla ”Tahdon hehtaarin suota ja kymmenen kuutiota tilaa.”
2014 Hanna Jensen ”Isä eli hyvän kuoleman.”
2015 Juha Hurme ”Aimo oli laittanut aamiaiseksi kasvisruokaa ja pekonia.”
2016 Kari Hotakainen ”Varokaa heikkoja.”
2017 Sture Lindholm ”Ainakin yksi kansanedustajista päätyi Dragsvikin harjun joukkohautaan.”_

Kaksi humalaista poistettiin Suomessa lentokoneesta. Samalla hajosi myös ikkuna, ja korjaaminen kesti.

Episodi tuli kalliiksi lentoyhtiölle, koska matkustajat saivat oikeudessa korvausta lennon myöhästymisestä.

Asiasta kertoo lentokorvauksia asiakkaiden puolesta hakeva AirHelp, joka kertoo todistaneensa tästä tapauksesta viime vuonna oikeudessa.

Peruuntuneiden ja myöhästyneiden lentojen määrä tuplaantui viime vuonna Suomessa.

Suomesta lähdössä olleita myöhästyneitä tai peruuntuneita lentoja oli viime vuonna lähes kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuosina, selvisi AirHelpin pitämästä tietokannasta.

Enimmillään korvaus on 600 euroa

Matkustaja voi saada korvauksia, jos viivästyksen kesto ylittää kolmen tunnin rajan. Yhä useampi on tietoinen näistä korvauksista ja hakee niitä. Esimerkiksi Finnair kertoi viime kesänä, että hakemuksien määrä on kasvanut.

EU-tuomioistuin teki ennakkoratkaisun jo yli kymmenen vuotta sitten. Sen mukaan matkustajalla on oikeus samanlaiseen vakiokorvaukseen kuin lennon peruuntuessa, jos hän saapuu määräpaikkaansa vähintään kolme tuntia aikataulusta jäljessä.

Korvaussumma määräytyy lennon pituuden ja uudelleenreitityksestä johtuvan viivästyksen mukaan. Vakiokorvaukset ovat 250–600 euroa. Jos Euroopan unionin ulkopuolelta tulevan lennon pituus on yli 3 500 kilometriä ja viivästys on yli neljä tuntia, korvaukset henkeä kohti voivat olla 600 euroa.

Esimerkiksi viime kesänä perhe sai 2400 euroa korvauksia suoraan Air Francelta Amerikan-paluulennon myöhästyttyä, kun lentokoneen uunista tuli palaneen käryä.

Korvausta ei saa, jos viivästys johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää. Joskus rajankäynti on vaikeaa. Lentokorvauksia on AirHelpin mukaan kuitenkin saatu mitä kummallisimmista syistä.

Vessapaperi loppui

Esimerkiksi British Airwaysille saattoi tulla jopa satojen tuhansien eurojen lasku, kun lentokoneesta loppui toissa vuonna vessapaperi. Aiheesta kertoi Telegraph.

Lento Lontoosta Barbadokselle myöhästyi, kun koneessa ei ollut vessapaperia ja kuulokkeita. Matkaan päästiin viisi tuntia myöhässä. 280 matkustajaa saivat AirHelpin tietojen mukaan 600 euron korvaukset.

Myös paluulento lähti myöhässä, joten korvauksiin oikeutettuja oli paljon. British Airways pahoitteli tapausta.

Telegraph kertoi samassa jutussa, että edellisellä viikolla tästä tapauksesta brittilento San Franciscoon myöhästyi, koska lentokoneessa nähtiin hiiri. Tästä ei ole tietoa, hakiko joku asiakas korvauksia ja saiko hän niitä.

Kahvivesi puuttui ja hiiri koneessa

Tuoreemmasta tapauksesta kertoo brittilehti Independent. Halpalentoyhtiö Jet2:n matka Teneriffalle ei sujunut kuin Strömsössä.

Lento Glasgow'sta Teneriffalle joutui tekemään hätälaskun Manchesterissa, koska lehden mukaan lennolta puuttui vesi teetä ja kahvia varten.

Vessojakaan ei voinut käyttää samasta syystä. Matkustajat siirrettiin AirHelpin mukaan uuteen koneeseen, mutta he saivat korvausta.

Perämies humalassa

Hollantilainen lehti kertoo toisesta tuoreesta tapauksesta. Tämän vuoden tammikuussa lento Amsterdamista New Yorkiin ei päässyt lähtemään, koska perämies oli humalassa.

NL Times kertoo, että lento keskeytettiin. Lehden mukaan lentohenkilökunnan promilleraja ylittyi kolminkertaisesti. Hollannin poliisin mukaan lentohenkilökunta ei saa juoda alkoholia kymmentä tuntia ennen lentoa.

Lentoyhtiö ei kommentoinut lehdelle syytä tarkemmin kuin kyse oli lentohenkilökunnasta. Matkustajille etsittiin korvaava lento. AirHelpin mukaan myös tästä matkustajat saivat korvauksia.

Tekninen vika tavallinen syy korvauksille

Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg sanoi Ylelle viime vuonna, että lentoyhtiöt ovat varsin tiukkoja korvausten antamisessa.

Korvausta ei saa, jos viivästys johtuu poikkeuksellisista oloista, joita ei olisi voitu välttää. Poikkeuksellinen syy on esimerkiksi sää.

– Tekninen vika on hyvin harvoin poikkeuksellinen syy. Lintuun törmääminen tai salama voi sen sijaan olla, Ståhlberg kuvasi.

Poikkeuksellisiksi oloiksi katsotaan myös esimerkiksi työtaistelu, sää, turvallisuusriskit ja lentoturvallisuuteen vaikuttavat odottamattomat puutteet, poliittisesti epävakaat olot ja ilmaliikenteen hallintaa koskeva päätös.

EU-tuomioistuimen mukaan tekninen vika on harvoin syy olla maksamatta vakiokorvausta. Sen sijaan sabotaasin, terroriteon, valmistusvirheen tai lintutörmäyksen aiheuttama tekninen vika katsotaan poikkeukselliseksi olosuhteeksi, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta kerrotaan.

Jutun alla voi käydä asiallista keskustelua lentokorvauksista 25.3.2019 kello 22. asti.

Lue lisää:

Peruuntuneiden tai myöhästyneiden lentojen määrä tuplaantui viime vuonna – yli 100 000 matkustajaa oikeutettuja korvauksiin

"Kyse on periaatteesta" – Ollilan perhe ja sadat muut taistelevat lentoyhtiö Finnairin kanssa myöhästymiskorvauksista

Perhe sai 2 400 euroa nukkumisesta lentokentällä – Uusi ilmiö rantautunut Suomeen lentokorvausten hakemisessa

WHITBY On siinä ja siinä voiko Britannian itärannikolla sijaitsevaa Whitbyä kutsua enää kalastuskyläksi.

Kuuluisassa kalasatamassa seilaa lähinnä turistiveneitä. Howard Locker kertoo, että hänen kaltaisiaan ammattikalastajia on jäljellä enää kourallinen.

– Kun nyt katsoo ympärilleen täällä ei ole mitään. 24 troolarin laivueesta jäljellä on vain yksi, harmaantunut mies kertoo.

Locker itse joutui vaihtamaan troolarinsa pienempään veneeseen. Sitä kipparoi nyt poika Craig Locker, joka muiden whitbyläisten tavoin syyttää kalastajien ahdingosta EU:ta.

– Jos hallitsemme omia vesiämme, saamme myös oman kohtalomme hallintaan. Brexit hyödyttää meitä, koska olemme saarivaltio, Craig Locker selittää.

Britannian kalastajia edes sopimukseton brexit ero ei pelota. He katsovat, että sellaisen myötä esimerkiksi ranskalaiset tai espanjalaiset alukset voitaisiin karkottaa omilta vesiltä saman tien.

– Se olisi meille hyvä juttu. Lähdetään vain ilman sopimusta. EU tulee kyllä kolkuttelemaan ovellemme, Howard Locker uskoo.

Puolet kalansaalista menee EU:n alueelle

Whitbyssä tunnelma on uhmakas, mutta brexit voi kopsahtaa kalastajille omaan nilkkaan.

Saarivaltio Britannialla on toki laajat ja kalarikkaat aluevedet. Ala kokonaisuudessaan on kuitenkin riippuvainen EU-viennistä, selittää Yorkin yliopiston kalastusekspertti tohtori Bryce Beukers-Stewart.

– Jos eurooppalaiset alukset eivät pääse Britannian vesille asettaisi EU esteitä Britannian kalan viennille Eurooppaan. Se voisi olla hyvin vahingollista Britannian kalastusalalle, sillä yli puolet saaliista viedään EU-maihin.

Brexit-neuvotteluissa kalastus sidotaan väistämättä muihin kysymyksiin. Huolimatta alan suuresta symbolisesta merkityksestä saarivaltiolle, ei Britannian hallituksella välttämättä ole haluja uhrata vaikkapa finanssialan etuja sen auttamiseksi.

Kalastus muodostaa vain alle puoli prosenttia osuuden Britannian kansantuotteesta.

Britannian parlamentti ruotii taas EU-eroa tällä viikolla. Kaikki on edelleen mahdollista, niin EU-eron peruuntuminen kuin Britannian seilaaminen sopimuksettomaan äkkieroon.

Pienyrittäjien tulevaisuus on Britannian hallituksen käsissä

Vientiin liittyvistä riskeistä huolimatta kalastus on nostettu Britanniassa esille yhtenä harvoista aloista, joka voisi hyötyä brexitistä myös todellisuudessa ei vain brexitöörien haaveissa.

Monen palasen pitäisi kuitenkin loksahtaa kohdalleen. Ennen kaikkea Britannian hallituksen pitäisi muuttaa asennettaan selittää tohtori Bryce Beukers-Stewart.

– Monet pienkalastajat taistelevat olemassaolostaan. Tämä johtuu kuitenkin Britanniassa tehdyistä päätöksistä ei EU:sta.

Britannian kalastusalalla kokonaisuudessaan menee verrattain hyvin. Beukers-Stewartin mielestä suurimmat alukset saavat kalastuskiintöistä kohtuuttoman suuren osan.

– Brexit voisi antaa hallitukselle tilaisuuden luoda entistä reilumpi järjestelmä, mutten näe tästä merkkejä.

Kalastajat uskovat eron peruuntuvan

Päätös erota EU:sta on ollut monelle Britannian kalastusalan pienyrittäjille viimeinen oljenkorsi. Whitbyssä toivo on alkanut muuttua pettymykseksi poliitikkoja kohtaan brexit -prosessin mutkistuttua.

– En usko enää, että eroamme. Se saa minut vihaiseksi, isä Locker kuvailee.

Perheyrityksen harteilleen ottanut poika Craig arvelee, että runsaan kolmetoistatuhannen asukkaan Whitbyn kylä on menetetty joka tapauksessa.

– Toteutuupa brexit tai ei se on joka tapauksessa liian vähän liian myöhäistä.

Lue myös:

Lontoossa suurmielenosoitus brexitiä vastaan – sadat tuhannet vaativat uutta kansanäänestystä

Analyysi: Britit, nyt on vihdoin aika päättää!

EU suostui antamaan brexitille lisäaikaa – lykkäys kaksi viikkoa tai vajaat pari kuukautta

Kun brexit menee ihon alle – Suomen ainoassa EU-virastossa brittityöntekijät pelkäävät, lähteekö pian työpaikka alta

Titanic äänestämässä jäävuorta syrjään ja happopäinen jahti avaruusaluksessa – Brexit-sekamelska avaa kielenkannat

Kun laitemyynti ei saa kassakonetta kilisemään totutulla tavalla, haluaa Apple nyt ottaa vauhtia liiketoimintaansa ryhtymällä välittämään yhä enemmän sisältöjä. Suunnilleen tästä on kyse Applen näyttävästi julkistamissa uusissa ja tuoreistetuissa palveluissa.

Kaliforniassa, yhtiö edesmenneen johtajan Steve Jobsin nimeä kantavassa teatterissa pidetyssä tilaisuudessa kerrottiin odotetusti niin liikkuvaan kuvaan, huippujournalismiin kuin peleihinkin liittyvistä sovelluksista.

Muun muassa Applen News Plus -sovelluksen kautta on tarkoitus olla tarjolla useiden satojen laatulehtien hidaslukuisiakin sisältöjä kiinteällä kuukausimaksulla.

Uudistuksia ja laajennuksia on tulossa myös pelien tarjontaan. Suomalaisittain hieman ilahduttavaa oli, että pelien esittelyvideoissa vilahti muun muassa Angry Birds -hahmo.

Palvelujen ansaintalogiikasta kiinnostuneita varmasti lämmitti se, että esille nostettiin myös Apple Pay ja Apple Card -sovellukset, joilla voi rahojaan käyttää toki muuallakin kuin Applen kaupassa.

Odotetuimman eli Apple Tv+ sovelluksen esittelyssä nähtiin useita Hollywood -kuuluisuuksia kuten Jennifer Aniston ja Reese Witherspoon. Palveluun on tulossa niin suoria lähetyksiä, sarjoja kuin tilattavia on-demand -elokuvia.

Kuten asiaan kuuluu, tehokkaasti jo etukäteen hypetetyn palvelun odotetaan muuttavan elokuvia ja televisio-ohjelmia netin kautta välittävien yhtiöiden markkinaosuuksia.

Kilpailuvalttina tilaisuuden juontanut Applen toimitusjohtaja Tim Cook korosti palvelujen helppokäyttöisyyttä.

– Asiakas on aina kaiken tekemisemme keskellä, sanoi Cook.