Ilma oli sakeana kysymyksiä, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne maaliskuun alussa palasi eduskuntaan pitkän sairausloman jälkeen.

Pääministerikisan ennakkosuosikki sairastui vakavasti joulun pyhinä lomamatkalla Espanjassa. Tiedot keuhkokuumeen ja sydänvaivojen hengenvaarallisuudesta täydentyivät tipoittain kotimaassa, mikä herätti vain lisää kysymyksiä.

Rinne: Olen työkykyinen pääministerin tehtävään

Rinteen paluukahveja tarjottiin perjantaiaamuna, 1. maaliskuuta eduskunnassa SDP:n ryhmähuoneessa. Rinne joutui vastailemaan kysymyksiin, pystyykö hän rankan sairastelun jälkeen hoitamaan pääministerin tehtävää.

– Oma tunne on, että ilman muuta, ja tämän on lääkäri vahvistanut, Rinne kuittasi kyselyt.

Sepelvaltimotautia sairastava Rinne kertoi olleensa kolme viikkoa Kiljavalla kuntoutuksessa.

– Lääkärintodistuksen mukaan olen nyt työkykyinen kansanedustajan tehtävään ja vastaaviin tehtäviin, joka pitää sisällään ministerin ja pääministerin tehtävät, Rinne vakuutti Ylen haastattelussa.

Rinteen johdolla demarit lähtivät vastahyökkäykseen ja tivasivat terveystodistuksia myös muilta pääministeriehdokkailta.

Vaalitoreilla ja vaalitenteissä Rinteen päivän kunto on vaalipäivään saakka jatkuvassa tarkkailussa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on tänä iltana haastateltavana Ylen tentissä. Voit katsoa tentin suorana Yle Areenassa tai suorana TV1:ssä klo 21.

SDP:n äänestäjistä lähes puolet eläkeläisiä

Taloustutkimuksen Ylelle tekemien puoluekannatusmittausten tausta-aineistosta selviää, että sosiaalidemokraattien suosio on noussut eniten eläkeläisten joukossa.

Kesäkuussa 2015 eläkeläisistä noin viidennes kannatti demareita. Helmi-maaliskuussa 2019 eläkeläisistä joka kolmas tuki SDP:tä. Puolueen äänestäjistä eläkeläisiä on peräti 44 prosenttia.

SDP oli eläkeläisten joukossa suosituin puolue jo ennen Antti Rinteen viime kevään vappupuhetta, jossa Rinne lupasi alle 1 400 euron eläkkeisiin sadan euron korotuksen. Eläkelupaus on vahvistanut demareiden eläkeläiskannatusta, ja eläkeläiset ovat ärhäköitä äänestäjiä.

Eduskuntavaalien lähestyessä muiden puolueiden kompurointi on tasoittanut Rinteen ja SDP:n tietä vaalivoittoon, mutta horjahduksiin vaalikampanjan loppumetreillä ei ole varaa. Tulevat vaalit ovat todennäköisesti Antti Rinteen viimeinen mahdollisuus nousta pääministeriksi.

Vain pääministerin salkku kelpaa demareille

Rinteen ensimmäinen yritys pääministeriksi koki mahalaskun.

Kevään 2015 eduskuntavaaleissa SDP romahti historiallisen heikolla 16,5 prosentin ääniosuudellaan neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Vaalitappion jälkipyykissä Rinnettä moitittiin epäonnistumisesta vaalitenteissä.

Eduskuntavaalien jälkeen Rinne koki uuden pettymyksen, kun vaalivoittaja, keskustan Juha Sipilä liputti sisäisten riitojen repimät demarit ulos hallitusneuvotteluista.

Oppositiossa sosiaalidemokraattien kannatus on pomppinut ylös ja alas, vaikka demarit ovat saaneet nauttia ilmaisesta arvonnoususta, kun Sipilän porvarihallitus on iskenyt päätään ammattiyhdistysliikkeen puolustusmuuriin.

Rinne sai puoluejohtajan jatkovaltakirjan helmikuun 2017 puoluekokouksessa vasta äänestyksen jälkeen. Työrauhaa ei kauan kestänyt, sillä kevään 2017 kuntavaaleissa kokoomus porhalsi suurimmaksi puolueeksi.

Kuntavaalien hopeasija hieman yli 19 prosentin ääniosuudella ei ollut häävi oppositiokauden puolivälin todistus. Tuskaa lisäsi vihreiden nousu kesän 2017 kannatusmittauksissa ohi SDP:n. Rinteen onneksi vihreät sortui kuitenkin johtajakriisiin.

Rinne käänsi SDP:n suunnan vasemmalle

Rinteen vaikeudet eivät ole demareille uusi ilmiö.

Entiselle valtapuolueelle viime vuodet ovat olleet vaikeita. Keväällä 2003 SDP:llä oli vielä käsissään tasavallan presidentin, pääministerin ja ulkoministerin värisuora.

Paavo Lipponen hävisi kevään 2003 eduskuntavaaleissa pääministerikisan keskustan puheenjohtajalle Anneli Jäätteenmäelle.

Presidentti Tarja Halosen seuraajaksi ei vuoden 2012 vaaleissa valittu demaria – Lipponen koki presidentinvaalissa murskatappion. Erkki Tuomiojan pitkä kausi ulkoministerinä kesti vuodet 2000–2007 ja 2011–15.

Paavo Lipposen pitkä valtakausi SDP:n puheenjohtajana vuosina 1993–2005 ja sinipunahallitusten pääministerinä vuosina 1995–2003 käänsi puolueen linjaa oikealle. Lipposen vahva ote närästi vasemmistodemareita.

Erkki Tuomiojan päiväkirjat vuosilta 1998–2000 paljastavat, että Antti Rinne arvosteli Lipposen oikeistolinjaa ja kaivoi maata Lipposen jalkojen alta jo 1990-luvun lopulla.

Ammattiyhdistysliikkeen tukema Rinne haastoi toukokuun 2014 puoluekokouksessa SDP:tä vuodesta 2008 johtaneen Jutta Urpilaisen, joka oli vasemmistodemareiden mielestä horjahtanut talouspolitiikassa liikaa oikealle hallitusyhteistyössä kokoomuksen kanssa.

Rinne kukisti Urpilaisen niukasti. Se oli ensimmäinen kerta, kun demareiden puheenjohtaja kaatui puoluekokouksen äänestyksessä. Rinne peri Urpilaiselta valtiovarainministerin salkun kesäkuussa 2014, kun Jyrki Kataisen (kok.) hallitus vaihtui Alexander Stubbin (kok.) hallitukseen.

Valtiovarainministerinä Rinne yritti kääntää hallituksen talouspolitiikkaa vasemmalle, mikä suututti hallituskumppani kokoomuksen ja erityisesti tuoreen pääministerin. Hallituskauden lopulla Rinteen ja Stubbin suhteet olivat jäätävät.

Rinteen ja Urpilaisen kaksintaistelu jakoi puolueen kahtia, mikä näkyi kevään 2015 vaaleissa ja vielä vaalien jälkeenkin.

Tällä hetkellä SDP:n julkikuva näyttää yhtenäiseltä – ainakin niin kauan kun näköpiirissä on pääministeripuolueen asema.

Vahvoja kärkiehdokkaita eri puolilla maata

Sosiaalidemokraattien kannatus on vahvinta Etelä-Suomessa ja perinteisillä teollisuus-Suomen alueilla.

Kevään 2017 kuntavaaleissa SDP oli suurin puolue muun muassa Tampereella, Vantaalla, Lahdessa, Porissa. Kotkassa, Lappeenrannassa ja Joensuussa. Vihreille demarit menettivät niukasti kärkipaikkansa Jyväskylässä.

Helsingissä SDP jäi kokoomuksen ja vihreiden pormestarikisan jalkoihin. Tuloksena oli historiallisen heikko, alle 14 prosentin ääniosuus, kun vielä vuoden 2004 vaaleissa sosiaalidemokraatit keräsivät pääkaupungin äänistä lähes 24 prosenttia.

Eduskuntavaaleissa demareilla on laaja kärki. Suurimmassa vaalipiirissä Uudellamaalla Mäntsälästä ponnistava puoluejohtaja Antti Rinne kisaa muun muassa eduskuntaryhmän puheenjohtajan, vantaalaisen Antti Lindtmanin kanssa.

Pirkanmaalla kärjessä on tamperelainen varapuheenjohtaja Sanna Marin, Lahden seudulla varapuheenjohtaja Ville Skinnari ja Vaasan vaalipiirissä entinen puoluejohtaja Jutta Urpilainen.

Oulun vaalipiirissä demarit saivat viime eduskuntavaaleissa läpi vain yhden edustajan. Lahden puoluekokouksessa talvella 2017 Rinteen haastanut Tytti Tuppurainen ei tällä kertaa jää vaalipiirin yksinäiseksi demariksi.

Tunnetuin luopuja on puoluejohtajana vuosina 2005–08 toiminut Eero Heinäluoma, joka tähtää nyt Euroopan parlamenttiin. Helsingin vaalipiirissä SDP:n vanhoja tuttuja nimiä ovat eduskunnan varapuhemiehen Tuula Haataisen ohella ikämiehet Erkki Tuomioja ja Pentti Arajärvi.

Maahanmuuttopolitiikka jakaa yhä demareita

Perussuomalaiset haastoi vielä kevään 2015 eduskuntavaaleissa sosiaalidemokraattien asemia SAK:laisten miesten suosikkipuolueena, mutta hallituksen kova linja työelämäpolitiikassa ehti muuttaa voimasuhteita jo ennen perussuomalaisten kesällä 2017 tapahtunutta hajoamista.

Maahanmuuttopolitiikassa SDP ja vasemmistoliitto ryhmittyvät perussuomalaisten ja sinisten kanssa puolustamaan Euroopan ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkintaa.

– Maassa maan tavalla, yritti Jutta Urpilainen jo keväällä 2010 padota perussuomalaisten vyöryä.

Rinne tuntee houkutusta punavihreään

Eduskuntavaalien alla Rinne on puhunut, että kokoomuksella ja keskustalla ei ole nykyisillä linjauksillaan asiaa hallitukseen.

Ylen vaalikoneessa SDP, vihreät ja vasemmistoliitto löytävät usein toisensa. Eduskunnassa punavihreän opposition on ollut helppo löytää yhteinen sävel.

Turvallisuuspolitiikassa SDP, vihreät ja vasemmistoliitto asettavat kyseenalaiseksi puolustusvoimien toiveet Hornet-hävittäjien korvaamisesta 64 uudella hävittäjällä.

Kyselyjen mukaan RKP:n ja kristillisdemokraattien täydentämälle punavihreälle hallitukselle vosi löytyä tulevassa eduskunnassa niukka enemmistö, mutta myös oppositio olisi silloin vahva.

Lopulta hallituspohjan ratkaisee kuitenkin vaalitulos. Ennen vaaleja tehtyjen kannatusarvioiden mukaan hallitusneuvotteluista on tulossa vaikeat, kun kaksi suurinta puoluetta näyttäisi jäävän yhdessä selvästi alle sadan eduskuntapaikan.

Vaikka Rinne tuntisi henkilökohtaisesti houkutusta punavihreän vasemmistohallituksen kasaamiseen, niin vaalivoittajanakin hän joutuu todennäköisesti kosioretkelle kokoomuksen tai keskustan suuntaan.

Sosiaaliturvan uudistamisessa demarit ja kokoomus ajavat vastikkeellista sosiaaliturvaa, ja Sipilän johdolla myös keskusta on tehnyt irtioton perinteisestä perustulomallista. Vasemmistoliito ja vihreät ovat jääneet kahdestaan perustulonurkkaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen putkiremontiissa sosiaalidemokraatit ja kokoomus löytävät helposti toisensa samasta leiristä suurten kaupunkien kanssa. Kokoomusjohto on myös muokannut malliaan valinnanvapaudesta demareiden makuun paremmin sopivaksi.

Tasapainoilua teollisuuden ja vihreiden välissä

SDP lupaa muutosta Sipilän hallituksen politiikkaan, joka on demareiden mukaan jakanut suomalaisia köyhiin ja rikkaisiin. Rinne on muun muassa luvannut peruuttaa Sipilän hallituksen luoman, kiistellyn työttömyysturvan aktiivimallin.

Entisenä ammattiliittojohtajana Rinne voi luottaa ammattiyhdistysdemareiden tukeen vaaleissa

SDP on moittinut Sipilän hallitusta sanelusta työelämän uudistusten valmistelussa ja lupaa tilalle "aitoa" kolmikantaista vuoropuhelua. Rinteen vetoomukset paluusta laajoihin työmarkkinasopimuksiin ovat saaneet työnantajilta kylmän vastaanoton.

SAK:n perinteiset demarilinnakkeet Teollisuusliitto ja Paperiliitto tuovat painetta SDP:n ilmasto- ja ympäristölinjauksiin. Puolueen sisällä kasvaa punavihreä ryhmä, joka vaatii rajoituksia muun muassa metsien hakkuille.

Puoluejohtaja Rinne joutuu tasapainoilemaan perinteisen teollisuusväen ja vihreitä arvoja edustavan ympäristöväen välissä. Tämä on näkynyt Rinteen haparointina esimerkiksi metsien hakkuita koskevassa keskustelussa.

Jutusta voi keskustella maanantaina 25.3.2019 klo 22:een saakka.

Täsmennys klo 10.31: Paavo Lipponen hävisi kevään 2003 eduskuntavaaleissa pääministerikisan keskustan puheenjohtajalle Anneli Jäätteenmäelle.

Lue myös:

Etsi ehdokkaasi Ylen vaalikoneessa!

Lue, katso ja kuuntele Ylen parhaat vaalijutut

Lue täältä kaikki Ylen puolueanalyysit

Erilainen pääministeritentti: Antti Rinne haluaisi tavata Putinin, koska hän on arvoituksellinen johtaja – video

On asioita, joita Suomessa ei voi tehdä. Yksi niistä on yrittää tunnistaa suomalaiset ei-suomalaisesta väkijoukosta.

Belgiassa se puolestaan onnistuu.

Liian ruskettuneita. Liian hyvin pukeutuneita. Liian äänekkäitä. Finnairin Helsingin-koneen matkustajat eivät nähtävästi ole vielä ehtineet marssia lentokentän läpi laukkukaruselleille ja niiltä tullin ohi ulko-ovelle.

Kunnes kansainvälisestä joukosta alkaa erottua jotain tuttua. Tuon kalvakan miehen täytyy olla suomalainen. Ja tuon jakkupukunaisen. Marimekon kassi vahvistaa epäilyn. Tai suomenkieliset sanat puhelimeen.

Brysselissä käy viikoittain lentokonelastillisia suomalaisia virkamiehiä, yritysten työntekijöitä, lobbareita, eläkeläisryhmiä ja muuta porukkaa. Maan 11 miljoonasta asukkaasta muutama tuhat on suomalaisia.

Brysselin lentoasema onkin hyvä paikkaa harjaannuttaa silmää suomalaisten bongaamiseen. Tuloaulaan astelee liukuovien takaa ihmisiä tasaisena virtana.

Mistä on kyse? Tunnistaako suomalainen toisen suomalaisen samaan tapaan kuin vaikkapa susi haistaa lajitoverinsa kilometrin päästä?

Talvensa Suomessa viettävät suomalaiset ovat keskimäärin aika kalpeaa porukkaa. Mutta niin ovat samoilla leveyksillä elävät ruotsalaiset ja venäläisetkin. Se ei vielä erota suomalaista lentokentän liukuovella.

Suomalaiset ovat keskimäärin pari senttiä pidempiä kuin belgialaiset. Mutta hieman lyhyempiä kuin ruotsalaiset, ja selvästi lyhyempiä kuin hollantilaiset.

Joka neljäs suomalainen on ylipainoinen. Belgiassa ylipainoisten osuus on kolmanneksen pienempi, Ruotsissa vain puolet tästä. Toisaalta eurooppalaisista unkarilaiset ja britit ovat vielä ylipainoisempia kuin suomalaiset.

Entä tyyli? Suomalaiset käyttävät vaatteisiin vähemmän rahaa kuin eurooppalaiset keskimäärin, hieman yli neljä prosenttia tuloistaan. Toisaalta belgialaiset käyttävät saman verran. Muotitoimittaja Sami Sykönkin mukaan suomalaiset pukeutuvat yhä paremmin.

Keskimittaisia, toisinaan muttei suinkaan aina ylipainoisia, keskiverrosti pukeutuvia. Näillä tuntomerkeillä ei erota ketään. Mutta silti suomalaisen jostain syystä usein erottaa, jo ennen kuin kuulee mitä kieltä hän puhuu.

Kaupungilla tallatessa tunnistustehtävässä on enemmän haastetta kuin lentokentän liukuovella. Siellä suomalaiset eivät tule vastaan lentoaikataulun määräämänä aikana vaan sattumanvaraisesti.

Siitä huolimatta puolen korttelin päästä väkijoukosta bongattu kanssaihminen osoittautuu usein -- aivan oikein -- suomalaiseksi.

Toisinaan puhelimessa päädyn ennalta tietämättä asioimaan englanniksi toisen suomalaisen kanssa. Aksentin tunnistaa suomalaiseksi miltei heti. Esimerkiksi th-äänne ääntyy ehkä t:nä. V ja w tai b ja p menevät sekaisin.

Suomalaisaksenttia pidettiin todisteena esimerkiksi Syyriasta tavoitetun Sannan tapauksessa. Hänen tyttärekseen epäilty Sumaya kertoi vaiheistaan Sky Newsin toimittajalle uutisen mukaan "suomalaisella aksentilla".

Bongausten osumaprosenttia on toisaalta mahdotonta arvioida. Sitä varten pitäisi tietää, kuinka monta suomalaista on siinä satojen ellei tuhansien ihmisten joukossa joka kävelee Brysselin kaduilla päivittäin vastaan.

Osin suomalaistutkassa on kyse myös harhasta. Mieleen jäävät vain ne tapaukset, jotka osuvat kohdalleen.

Määrittelen varmasti alitajuisesti suomalaisiksi sellaisiakin ihmisiä, jotka ovat jostain ihan muualta. Toisaalta suomalaisiksi lokeroimatta jää varmasti väkeä jotka eivät sovi kalevalaiseen suomalaislokeroon.

Eikä kuva kalpeanaamaisesta ja vaaleatukkaisesta tuohivirsumannekiinista ole vastannut todellisuutta pitkään aikaan. Suomessa asui toissa vuonna 373 000 ulkomailla syntynyttä ihmistä.

Toisen polven maahanmuuttajia oli 63 000. Näitä yhtä lailla suomalaisia vaistoni tuskin tunnistaa, saati ulkomailta adoptoituja tai heitä, joiden toinen vanhempi on muualta.

Yhdestä pökkelöstä veistetty, ulkoa tunnistettava suomalaisuus alkaa olla menneisyyttä, ja hyvä niin.

Tamperelainen listattu yritys Vincit on pyytänyt anteeksi rekrytointimainostaan.

Yhtiö haki operatiivista johtajaa Parempi Mikko -ilmoituksella.

– Siinä kerroimme muiden muassa, että toimitusjohtajamme Mikko Kuitunen on hoitanut nyt rekrytoitavan henkilön tehtäviä oman toimensa ohessa. Esitimme niin ikään toiveen, että valittavan henkilön tulisi onnistua tehtävässä Mikkoa paremmin. Siksi päätimme hakea pestiin "parempaa Mikkoa", yritys selvittää.

Kauppalehti kertoi sunnuntaina, että ilmoitus suututti Slush-sukupolven naiset.

– Vincitin viestintä on vahvasti sukupuolittunutta ja maskuliinista. Koen ilmoituksen niin luotaantyöntävänä, että heräsi kysymys, onko yrityksen työkulttuuri sopiva muille kuin miehille, Slushin pääkuraattorina toiminut Katja Toropainen sanoi Kauppalehdessä.

– Yrityksen mielestä oli kyseessä varmaankin hauska läppä, mutta se osuu vähän liian lähelle totuutta ollakseen hauska. Naisena minua ei naurata yhtään, Slushin operatiivisena johtajana toiminut Venla Väkeväinen kertoi lehdessä.

Yritys pyytää anteeksi

Vincitin mukaan yhtiössä on töissä 26 Mikkoa, mikä kerrottiin ilmoituksessa. Idea ilmoituksesta lähti tästä.

– Tämä lähestymistapa ei tehnyt tarpeeksi selväksi sitä, että haemme tehtävään parhaiten soveltuvaa henkilöä, sukupuolesta riippumatta, toimitusjohtaja Mikko Kuitunen sanoo.

– Idea Paremmasta Mikosta vaikutti mielestäni oikein hyvältä, mutta toteutuksen osalta ei kuitenkaan osuttu tällä kertaa lankulle. Olemme vuosien varrella ottaneet kantaa alallamme vallitsevaan sukupuolten epätasapainoon ja peräänkuuluttaneet lisää diversiteettiä alalle. Tilanne on todellinen, se herättää tunteita ja hyvä niin. Aiomme vastaisuudessakin aktiivisesti ottaa kantaa tähän ongelmaan - nyt kävi näin ja se harmittaa ihan vietävästi, Kuitunen sanoo.

Yhtiö on nyt tehnyt uuden Mikkoa parempi -kampanjasivuston.

Vincit Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä First North -markkinapaikalla.

Korjaus 13.41 korjattu otsikkoon pörssiyhtiö tilalle teknologiayritys, koska kyse on listautuneesta yhtiöstä, ei varsinaisesta pörssiyrityksestä.

Lue lisää:

Tässä yrityksessä kaikki tietävät toistensa palkat – myös työkaveri voi ehdottaa palkankorotusta

Euroopan paras työpaikka: tamperelainen Vincit

Ohjelmistoyritys Vincit ilmoitti listautumisesta pörssiin

Porin valtuustoryhmät ovat tuominneet yhteisessä kannanotossaan kaupungin alueella levitetyt valemainokset.

Mainoksia on levitetty puolueiden vaalitilaisuuksien lähellä muun muassa viime viikonloppuna. Ylen tietojen mukaan mainoksia ovat jakaneet uusnatsiryhmään kuuluvat henkilöt.

Mainostaa laittomana lakkautettua järjestöä

Ylen haltuunsa saamassa valemainoksessa on käytetty erään eduskuntapuolueen logoa ja sen mainoksissa käytettyä fonttia. Mainoksessa esitetään, että puolue kannattaisi muun muassa rikollisten maahanmuuttoa.

Mainoksen lopussa kehotetaan tutustumaan uusnatsistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen toimintaan. Myös muiden puolueiden nimissä on tiettävästi levitetty samanlaisia valemainoksia.

Vastarintaliike on lakkautettu hovioikeuden päätöksellä lain ja hyvien tapojen vastaisena.

"Kansanvallan häirintä tuomittavaa"

Porin valtuustoryhmien yhteiskannanotossa todetaan, että myös kaikki muut vaalikampanjoiden häirintätoimet ovat tuomittavia.

– Vaalit ovat kansanvallan ydin, ja hyökkääminen vaalitoimintaa vastaan on hyökkäys kansanvaltaista yhteiskuntaamme vastaan.

Viime päivinä vaalityötä on häiritty eri puolilla Suomea. Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) kimppuun yritettiin käydä viikonloppuna Vantaalla.

Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmed puolestaan kertoo joutuneensa hyökkäyksen kohteeksi maanantaina iltapäivällä Helsingin Itäkeskuksessa.

Uutisesta voi keskustella 25.3. klo 22 saakka.

Tänään aloittaneella poliisikurssilla on ennätysmäärä naisia, kertoo Poliisiammattikorkeakoulu Facebookissa. Maaliskuun erässä poliisiopinnon aloittaneista lähes puolet eli 48 prosenttia on naisia.

Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijakunnan nykyinen puheenjohtaja Johanna Nurmi ja edellinen puheenjohtaja Sampsa Pietilä arvioivat Facebook-julkaisussa, että tulevaisuudessa ollaan lähempänä tilannetta, jossa puolet poliiseista on miehiä ja puolet naisia.

– Tässä rikotaan hyvin käsitystä poliisityöstä miesten alana. Monenlaiset ominaisuudet määrittävät sen, soveltuuko henkilö poliisiksi. Sukupuoli ei kuitenkaan ole yksi niistä! Alalla toimivista suurin osa on toki edelleen miehiä, mutta kurssi kerrallaan tämäkin tasoittuu, sanovat Nurmi ja PietiläFacebookissa.

Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin Kimmo Himbergin mukaan naisten osuus poliisiopiskelijoista on ollut pikkuhiljaa nousussa. Vuonna 2000 aloittaneista opiskelijoista 19 prosenttia oli naisia, kun taas parina viime vuonna naisten osuus on ollut noin kolmanneksen.

Himberg sanoo, että naisten osuuden kasvun taustalla on luonnollinen historiallinen kehitys.

– Onneksi suomalaisessa yhteiskunnassa ollaan edetty hyvää vauhtia tasa-arvoistumisen tietä. Ajatus miesten ja naisten ammateista alkaa hiipua kokonaan, sanoo Himberg.

"Menneinä vuosina on voinut olla ennakkoluuloja"

Himbergin mukaan poliisiammattikorkeakoulu ei ole pyrkinyt viime vuosina markkinoimaan opintoja erityisesti naisille, vaan opiskelijarekrytointi on ollut korostetun tasa-arvoista.

Poliisiammattikorkeakoululla on omat, yhteishausta erilliset opiskelijavalinnat. Poliisiopinnot alkavat neljästi vuodessa. Valintakokeet ovat kaikille samat, mutta naisilla on annettu kuntotesteissä hieman helpotusta naisten ja miesten fyysisten erojen takia.

Himbergin mukaan naiset ovat osoittaneet, että poliisityö sopii erinomaisesti kaikille.

– Menneinä vuosina on voinut olla ennakkoluuloja naispoliiseja kohtaan, mutta ei enää, sanoo Himberg.

Lue lisää:

Poliisikoulun ovet aukeavat naisille aiempaa useammin – Poliisijärjestö: Pääsykokeiden helpottaminen on lopetettava

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on aloittanut yt-neuvottelut, jotka koskevat koko sairaanhoitopiiriä. Sairaanhoitopiirissä oli lokakuussa töissä vajaat 8 000 ihmistä.

Yt-neuvottelut alkoivat jo alkuvuodesta. Niistä kerrottiin tiedotteella maanantaina ja talousarvion yhteydessä. Henkilöstölle asiasta on kerrottu jo syksyllä.

Koska yt-neuvottelut koskevat näin valtavaa määrää ihmisiä, HR-johtaja Raija Ruoranen sanoo, että neuvotteluja palastellaan. Yhdellä toimialueella voi olla tuhat ihmistä töissä.

Tavoitteena on saada Ruorasen mukaan yt-neuvottelut loppuun ensi syksyyn mennessä.

Ruorasen mukaan ketään ei ole tarkoitus irtisanoa, vaan tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja vastata resurssitarpeisiin.

– Sairaanhoitopiirin hallitus linjasi jo vuoden 2019 talousarvion laadinnan yhteydessä, että sairaanhoitopiirissä aloitetaan vuoden 2019 koko piiriä koskeva yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut toiminnan tehokkuuden kasvattamiseksi lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä, sairaanhoitopiiri kertoo tiedotteessa.

Taysissa ja sairaanhoitopiirin konsernin yhtiöissä sai viime vuoden aikana hoitoa yhteensä melkein 210 000 eri potilasta.

Yt-neuvottelut johtuvat alijäämästä. Tilinpäätöskirjausten jälkeen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilikauden alijäämä vuodelta 2018 on 4,3 miljoonaa euroa.

– Näiden yhteistoimintaneuvottelujen tulos on seuraavan taloussuunnitelman runko, jolla taseen alijäämä tullaan kattamaan taloussuunnitelmakaudella, sairaanhoitopiiri sanoo.

Taustalla alijäämä

Alijäämä johtuu monesta syystä.

Vuoden 2018 keväällä tehty hinnanalennus vähensi tuottoja noin kuudella miljoonalla eurolla. Lisäksi Hatanpään sairaalaan kohdennettiin kesällä 2018 hinnanalennus, joka vähensi tuottoja 1,5 miljoonalla eurolla.

Potilasvahinkovakuutusvarauksen lisäys oli 4,6 miljoonaa euroa yli budjetoidun. Alkuperäisessä talousarviossa ei myöskään tiedetty valtakunnallisesta palkkojen tuloksellisuuserästä, joka oli noin 2,4 miljoonaa euroa.

Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri suunnittelevat lisäksi aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämistä vuoden 2020 alusta alkaen. Hankkeessa tarkastellaan samalla koko maakuntaa kokonaisuutena.

Puolueet joutuvat nyt miettimään toden teolla, miten demokratia eli kansanvallan toteutuminen vaaleissa turvataan. Kyse on siitä, uskaltavatko ehdokkaat kampanjoida aatteidensa puolesta, vai vaikenevatko he väkivallan pelossa.

Politiikan kentillä ilmapiiri on muuttunut aggressiivisemmaksi koko maassa, kertoo komisario Heikki Porola Helsingin poliisista. Helsingin poliisi vastaa myös valtionjohdon eli ministerien henkilösuojauksesta, ja on käynyt eduskuntapuolueiden kanssa tilannekuvaa läpi vaalien alla.

–Ärhäkkäämpi tilanne vaikuttaa olleen vaalikentillä jo pitkään, Porola arvioi.

Porolan mukaan kahdella viime päivinä tapahtuneella poliittisen väkivallan yrityksellä ei ole osoitettu olevan yhteyttä toisiinsa. Sen sijaan toimintatavoissa ja siinä, kenet yritetään vaientaa, on nähtävissä yhteisiä piirteitä.

–En tulkitsisi ammattimaiseksi, mutta kyllä määrätynlaista kohdentamista näyttää tapahtuvan. Epäasiallisen käyttäytymisen kumuloitumista määrättyä aatetta tai henkilöä kohtaan, Porola kertoi Yle uutisille.

Yhä useampi ehdokas vahvistaa itse kokeneensa ilmapiirin muutoksen. Kokoomuksen Juha Hakola on ollut ehdokkaana kunta- ja eduskuntavaaleissa vuosituhanneen taitteesta asti.

–Täytyy sanoa, että 2000-luvun alusta retorikka on muuttunut huomattavasti aggressiivisemmaksi. Se tulee tuolta somesta, Hakola arvioi.

Kun SDP:n Hanna Huumonen oli ensimmäisen kerran eduskuntaehdokkaana, rajuinta, mitä joutui hän kuuntelemaan oli eläkeläisten haukut pääministeri Paavo Lipposen aikaisista leikkauksista. Nyt ehdokkaan perhettä uhkaillaan suoraan.

–Tullaan iholle, uhkaillaan, sanotaan että selvitän osoitteen ja tulen perheen kimppuun.

–Tämän takia ei missään vaalijulkaisussani näy puhelinnumeroa, ja olen piilottanut omat osoitetiedot, ja perheen osoitetiedot, Huumonen sanoo.

Suojelupoliisi apuna

SDP:n Helsingin piirin toiminnanjohtaja Laura Ylitalo kertoo, että puolue on keskustellut turvallisuustilanteesta muun muassa suojelupoliisin kanssa. Ehdokkaiden kanssa turvakysymyksiin käytetään entistä enemmän aikaa.

–Erityisesti heidän, jotka ovat saaneet vihapostia ja uhkauksia sosiaalisessa mediassa ja muualla, Ylitalo sanoo.

Kokoomuksen puoluesihteerin Janne Pesosen mukaan puolueen kampanjatilaisuuksia ei ole merkittävästi häiriköity. Häirintä on ollut esimerkiksi puheiden päälle huutelua, myös vaalimainoksia on töhritty enemmän kuin aiemmissa vaaleissa.

Pesosen mukaan turvapuolta mietitään tarkkaan erityisesti suurissa tilaisuuksissa, joissa on puoluejohtoa paikalla. Lisäksi kokoomus muistuttelee kenttäväkeään säännöllisesti turvallisuuden huomioimisesta eri tilaisuuksissa.

– Koskaan näitä ei valitettavasti saada turvallisuuden näkökulmasta aivan aukottomiksi, koska tilaisuuksia on niin paljon, Pesonen sanoo.

Sunnuntaina Soini, tänään Ahmeed

Häirintä nousi otsikoihin, kun viikonloppuna mies yritti käydä ulkoministeri Timo Soinin (sin.) kimppuun Vantaalla Korson maalaismarkkinoilla.

Tänään vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmeed kertoi joutuneensa pahoinpitelyn uhriksi Helsingin Itäkeskuksessa. Helsingin poliisi kertoi Twitterissä, että asiaa tutkitaan lievänä pahoinpitelynä ja kunnianloukkauksena.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen sanoo, että lähtökohtaisesti kaikki häirintätapaukset ilmoitetaan viranomaisille.

– Kyllähän poliisin pitää varmistaa, että puolueet pystyvät kampanjoimaan rauhassa. Vaikka puolueet ovat erimielisiä, me olemme kuitenkin kaikki sitoutuneet siihen, että demokraattinen viitekehys on se, josta kamppaillaan, jolloin kaikki tällainen häirintä on hyökkäys demokraattista järjestelmää vastaan, Leppänen sanoo.

Ei yksin vaalikentille – liian iso riski

SDP, vihreät ja Feministinen puolue ovat kehottaneet ehdokkaitaan kampanjoimaan vähintään kaksin. Vihreiden Miettisen mukaan kampanjoiden tekijät saavat tarvittaessa apua turvallisuuskysymyksiin puoluetoimistolta.

Feministisen puolueen ehdokas Johannes Koski joutui sulkemaan osan sosiaalisen median tileistään vihaviestien takia.

–Kaikkia meidän ehdokkaita on häiritty sekä kuntavaaleissa että nyt eduskuntavaaleissa. Olemme sopineet, ettei kukaan kampanjoi yksin, koska se on vain liian iso turvallisuusriski, Koski sanoo.

Koskeen kohdistuneet uhkailut jatkuivat yksityisviesteissä.

–Osassa puhuttiin katolta putoamaisesta, pään katkaisemisesta, luodeista. Otan tämän asian vakavasti, olen perheellinen ihminen, tämä on pelottavaa ja vaikeuttaa kampanjaa.

Ministereiden turvaan jo kiinnitetty huomiota

Valtioneuvoston kanslian mukaan ilmipiirin kiristymiseen on kiinnitetty huomiota jo aikaisemmin tällä vaalikaudella. Ministerien turvamiesten määrää on tarvittaessa lisätty.

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoo, että puolueen poliittisissa tilaisuuksissa on aina otettu turvallisuusnäkökulma huomioon, ja suurissa tapahtumissa paikalla on järjestyksenvalvojia.

– On tärkeää demokratian näkökulmasta, että kaikki pystyvät osallistumaan tilaisuuksiin turvallisin mielin, Pirkkalainen sanoo.

Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen on yhtä mieltä siitä, että kampanjoinnin turvallisuuden takaamisessa on kyse demokratian puolustamisesta poliittisista mielipiteistä riippumatta.

Hän linjaa, että häirintää ei tule sietää ja väkivallan uhkaan on oltava täydellinen nollatoleranssi.

20:50 Täydennetty Heikki Porolan kommenttia Ylen tv-uutisten lausunnon perusteella.

Yö-yhtye kertoi viime viikolla järjestävänsä edesmenneen laulaja Olli Lindholmin muistolle konsertteja Porissa ja Tampereella. Kaikki kolme konserttia myytiin nopeasti loppuun.

Solistivieraiksi ilmoitettiin sellaisia suomalaistähtiä kuin Suvi Teräsniska, Juha Tapio, Pate Mustajärvi, Pauli Hanhiniemi, Antti Kleemola, Timo Kiiskinen ja Herra Ylppö.

Yksi nimi joukosta kuitenkin puuttui. Yö-yhtyeen alkuperäiseen kokoonpanoon kuulunut Jussi Hakulinen ei kuulunut konsertin vieraisiin, ja hän kommentoikin asiaa pian Twitterissä.

Voiko kappaleen esittämisen kieltää?

Jussi Hakulinen on säveltänyt ja sanoittanut muun muassa kappaleet Joutsenlaulu ja Rakkaus on lumivalkoinen, jotka ovat nousseet Yön tunnetuimmiksi kappaleiksi.

Musiikintekijöiden, eli säveltäjien, sanoittajien sovittajien ja musiikkikustantajien oikeuksia valvoo Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry. Lähtökohtaisesti tekijä tekee sopimuksen Teoston kanssa ja luovuttaa näin oikeutensa ja määräysvaltansa tekemiinsä teoksiin. Teosto on kuitenkin hiljattain muuttanut musiikintekijöiden kanssa tekemäänsä asiakassopimusta, mikä muuttaa tilannetta.

– Tekijä voi ottaa yksittäisen teoksen oikeudet takaisin itselleen, jopa vain lyhyeksi ajaksi, kertoo Teoston liiketoimintapäällikkö Lasse Fast.

Fast huomauttaa, että teoksen – eli esimerkiksi yhden kappaleen – kaikkien tekijöiden pitää olla yksimielisiä siitä, että oikeudet otetaan takaisin itselle. Sekä Joutsenlaulu että Rakkaus on lumivalkoinen ovat Jussi Hakulisen säveltämiä ja sanoittamia, joten hän on kappaleiden ainoa tekijä.

Valvonta hankalaa

Käytännössä olisi mahdollista, että Jussi Hakulinen voisi hankkia kappaleidensa oikeudet takaisin itselleen Teostolta Olli Lindholmin muistokonserttien ajaksi ja kieltää niiden esittämisen. Miten tällaista kieltoa sitten valvottaisiin? Astelisiko poliisi kesken konsertin lavalle, jos Joutsenlaulu lähtee soimaan?

– Se on hyvä kysymys, että miten tällaisia tilanteita valvotaan. Ennakkotapauksia ei ole, pohtii Lasse Fast.

Teoston uudet asiakassopimukset tulivat voimaan maaliskuun 18. päivä. Muutoksiin ryhdyttiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Viranomainen oli sitä mieltä, että aiempi sopimus teoksen oikeuksista oli liian lopullinen ja siihen kaivattiin joustoa.

Jää nähtäväksi, miten muutos vaikuttaa käytännössä. Lasse Fast

Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen kutsui muutosta Teoston historian suurimmaksi.

– Jää nähtäväksi, miten muutos vaikuttaa käytännössä, Fast sanoo.

Mikäli tekijä aikoo kieltää kappaleidensa esittämisen yksittäisessä konsertissa, pitää ilmoitus asiasta tehdä konsertin järjestäjille 30 päivää ennen tapahtumaa. Hetken mielijohteesta ei siis voi toimia.

– Sormia napsauttamalla se ei onnistu.

Aiheesta voi keskustella jutun alla kello 17:ään saakka.

Lue lisää:

Jussi Hakulinen: "Olli Lindholm tunnisti hyvän biisin ja laittoi kappaleeseen kaikkensa"

Oulun kaupunginvaltuutetut kokevat keskustelukulttuurin koventuneen kaupungissa. Osa Ylen kyselyyn vastanneista valtuutetuista kertoo saaneensa epäasiallista palautetta ja jopa uhkauksia.

Yle lähetti kaupunginvaltuutetuille keskustelukulttuuria ja epäasiallista palautetta koskevan kyselyn helmikuussa.

Kyselyssä tiedusteltiin valtuutettujen saamasta palautteesta Oulussa viime vuoden lopulla ja kuluvan vuoden alussa esiin nousseiden ja laajasti uutisoitujen seksuaalirikosepäilyjen aikana. Yli 43 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo saaneensa epäasiallista palautetta.

– Pääasiassa sosiaalisen median kautta tulleet palautteet ovat olleet vihaisia ja syyttäviä. Ne ovat liittyneet lausuntoihini, haastatteluihini ja sosiaalisen median kirjoituksiini. Niissä on syytetty raiskaajien puolustamisesta tai uhattu minua raiskaamisella, kertoo Oulun kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jenni Pitko (vihr.).

Oulun kaupunginvaltuustoon kuuluu yhteensä 67 valtuutettua. Kaikille valtuutetuille sähköpostilla lähetettyyn kyselyyn vastasi 32 valtuutettua. Heistä yli puolet täytti vastauslinkin nimettömänä.

Vastausten perusteella ainakin osa valtuutetuista kokee, että sekä yleisöpalaute että muiden valtuutettujen käytös on muuttunut entistä epäasiallisemmaksi.

Uhkauksia ja väkivaltafantasiointia

Joka neljäs kyselyyn vastannut kaupunginvaltuutettu kertoo saamansa epäasiallisen palautteen sisältäneen myös uhkailua.

– Uhkailut on pääasiassa puettu esitetyiksi toivomuksiksi, että tulen raiskatuksi. Ei niinkään suoria raiskausuhkauksia. Totta kai nämä ovat luettavissa tismalleen samalla tavalla uhkauksiksi, Pitko sanoo.

"Epäsuoraa lapsiini kohdistuvaa väkivaltafantasiointia." Kyselyyn vastannut valtuutettu saamastaan uhkauksesta

Uhkaava palaute ei ole Pitkon mukaan säännöllistä, mutta sitä on tullut usein liittyen uutisointiin, jossa on sivuttu maahanmuuttoa tai turvapaikanhakijoita.

Oulun viime aikaiset tapahtumat ovat Pitkon mukaan kiihdyttäneet palauteryöppyä. Hän kertoo kuulleensa myös muiden maahanmuuttomyönteisten naispoliitikkojen saaneen vastaavaa palautetta.

– Miehet sanovat, että palautetta ei tule juuri ollenkaan ja naiset sanovat, että sitä tulee tosi paljon. Kyllä tämä on aivan selvästi sukupuolittunut asia.

Kovaa puhetta valtuustossa

Yli 85 prosenttia kyselyyn vastanneista valtuutetuista koki keskustelukulttuurin muuttuneen kovemmaksi Oulussa seksuaalirikosepäilyjen myötä.

– Valtuustosalissa on jopa kuultu uhkauksia valtuutettujen lapsia kohtaan, joka on mielestäni jo sitä luokkaa, että sen voisi tulkita jo vihapuheeksi, Pirjo Sirviö (sd.) sanoo.

"Ihmisiä on kehotettu ottamaan oikeus omiin käsiinsä." Kyselyyn vastannut valtuutettu keskustelun kovenemisesta

Sanomalehti Kaleva kertoi helmikuun alussa Oulun kaupunginhallituksen suunnittelevan puhekoulutusta valtuuston jäsenille valtuustoaloitteen pohjalta. Hallituksen kokouksessa käydyn äänestyksen jälkeen asia palautettiin äänin 10-2 uudelleen valmisteltavaksi siten, että puhekoulutusta ei järjestetä.

– Keskustelukulttuuri on mennyt sellaiseksi, että siellä ei enää arvosteta eikä kunnioiteta kollegoja, vaan paukutellaan ihan mitä sattuu välillä. Käyttäytyminen ja kohteliaat käytöstavat ovat kyllä unohtuneet, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen (kok.) toteaa.

– Tässä näkyy mielestäni somen vaikutus. Valtuustossakin käytetään samanlaisia sanavalintoja ja sanankäänteitä. Se ei ole ollut tapana, sanoo Juha Huikari (kesk.).

Latekoe Lawson Hellu (vihr.) kertoo huomanneensa muutoksen ilmapiirissä myös kaupungilla liikkuessaan.

– Jos olen keskustellut esimerkiksi linja-autossa tutun nuoren kanssa, meitä on kytätty. Kauppakeskuksessa vartijat ovat seuranneet kannoillani joka paikkaan ja minulta on kysytty, mitä siellä teen. Nuoret ovat nimitelleet raiskaajaksi.

Puuttuminen hankalaa, mutta keinoja on

Osa kyselyyn vastanneista valtuutetuista ei koe keskustelun koventuneen tai kertoo pitävänsä tapahtunutta muutosta tervetulleena vedoten esille nousseiden rikosepäilyjen vakavuuteen. Jotkut vastaajista kertovat kokevansa maahanmuuttoa ja turvapaikanhakijoita koskevan keskustelun muuttuneen mahdottomaksi.

"Joku varmasti ajattelee keskustelun olevan kovaa, mutta pitää muistaa, että keskustelun kohteena on lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset." Kyselyyn vastannut valtuutettu

Hieman alle joka kolmas kyselyyn vastannut valtuutettu kertoo keskustelun kovenemisen vaikuttaneen motivaatioon hoitaa yhteisiä asioita. Asiaan puuttuminen koetaan hankalaksi.

– Ulkopuolelta on varmaan vaikea minkäänlaisilla säännöillä tai muilla asiaan puuttua. Se lähtee valtuutetuista ja heidän sanankäänteistään. Se on mielestäni ainut tapa pitkällä aikavälillä puuttua tällaisiin asioihin, Huikari sanoo.

Sirviö muistuttaa, että valtuustoa johtaa puheenjohtaja, jolla on käytössään laaja arsenaali keinoja kokousten hallitsemiseksi.

– Hallintosäännössä on sanottu, että puheenjohtaja voi keskeyttää valtuutetun puheen silloin, kun hän katsoo sen menevän asiattomuuksiin. Jos valtuutettu ei keskeytystä noudata, niin hänet voidaan poistaa salista ja kokous keskeyttää, Sirviö sanoo.

"Harkitsen tarkoin, millaisiin julkisiin tilaisuuksiin osallistun." Kyselyyn vastannut valtuutettu keskustelun kovenemisen vaikutuksista

Valtuuston puheenjohtaja Hännisen mukaan poistamiseen on täytynyt tarttua tällä valtuustokaudella kerran suljetun valtuustoseminaarin aikana.

Pitko näkee tärkeänä lisätä nettipoliisin läsnäoloa sosiaalisessa mediassa.

– Ylipäätään poliisille tarvittaisiin enemmän resursseja epäasialliseen palautteeseen, vihapuheeseen ja netissä tapahtuvaan kiusaamiseen tarttumiseksi, hän sanoo.

Lue myös:

Toimittajan ja kaupunginvaltuutetun oikeudenkäynti on merkittävä tapaus vihapuheen rajanvedossa – "Saako varasta nimittää varkaaksi?"

Toinen Oulun törkeä seksuaalirikosepäily oikeudessa – Tämän tiedämme nyt uhrien ja epäiltyjen määristä ja poliisitutkinnasta

Selvitimme, miksi turvapaikanhakijoiden päiväkoti- ja kouluvierailut nähtiin Oulussa uhkana ja mistä niissä oli kyse

Yli sata suomalaista on tehnyt rikosilmoituksen kansainvälisistä puhelinhuijareista, jotka lupaavat vastineeksi rahoille isot tulevat tuotot.

Poliisin arvion mukaan ulkomaisista numeroista soitetuilla puheluilla on huijattu reilun vuoden aikana lähes viisi miljoonaa euroa.

Huijauspuheluista on ilmoitettu poliisille eri puolilta maata. Soittojen kohteena ovat olleet lähinnä keski-ikäiset suomalaiset, mutta uhrit ovat olleet kaikenikäisiä.

– Toiminta vaikuttaa kansainväliseltä. Useimmiten uhriin on oltu ensimmäisen kerran yhteydessä puhelimitse +44-alkuisesta numerosta, mikä on saanut näyttämään siltä, että puhelu tulee Isosta-Britanniasta, rikoskomisario Marko Leponen Keskusrikospoliisista kertoo.

Viime aikoina puheluita on tullut myös muista kansainvälisistä sekä suomalaisista numeroista.

Soittaja on kysellyt uhrin varallisuutta ja luvannut sijoitusmahdollisuuksia ulkomaille isolla tulevalla tuotolla.

Uudet yhteydenotot ja pyynnöt uusista sijoituksista ovat tapahtuneet muutaman päivän sisällä sähköpostitse. Pyydetyt summat ovat aluksi liikkuneet muutamassa sadassa eurossa.

– Uhria on pyydetty maksamaan sijoitettava pääoma ulkomaiselle pankkitilille tai virtuaalivaluutan vaihtopalveluun. Joissain tapauksissa uhrille on maksettu pian takaisin kaksinkertainen summa ja väitetty sen olleen tuottoa aiemmasta sijoituksesta, Leponen kuvaa toimintaa.

Poliisin mukaan rahoja ei ole sijoitettu mihinkään.

Osa uhreista on ottanut lainaa sijoituksiin ja osalle uhreista on poliisin mukaan asennettu tietokoneelle maksuliikennettä varten etäkäyttösovellus.

Paperijalostaja Pyrollin Pyhtään tehtaan noin 70 työntekijää jätti tulematta töihin sunnuntaina. Spontaanin mielenilmauksen on tarkoitus päättyä tiistaiaamuna.

Syynä on työntekijöiden tyytymättömyys tehtaan työaikajärjestelyihin. Pääluottamusmies Janne Wikström puhuu suoraan sanelupolitiikasta.

– Käytännössä lähivuosina ei ole päästy tuloksiin sopimalla. Kamelin selän katkaisi lopulta työaikamalli, sanoo Wikström.

Työntekijät pitävät kiinni 12 tunnin päivistä

Kiistassa kyse on siitä, että työntekijät haluavat pitää kiinni 12 tunnin mittaisten työvuorojen tekemisestä. Tehtaalla oli käytössä niin sanottu TAM36-työvuorojärjestelmä, jossa tehdään pääasiassa 12-tuntisia työvuoroja neljä päivää putkeen ja sen jälkeen on luvassa viisi vapaapäivää. Wikströmin mukaan malli on ollut työntekijöiden mieleen ja sen toimivuudesta on myös tutkimusnäyttöä.

Muun muassa uusien investointien takia työnantaja on kuitenkin ehdottanut TAM35-järjestelyn käyttöönottoa, jossa tehdään viisi päivää 8-tuntisia työvuoroja ja viikonloput ovat vapaa-aikaa. Työntekijöiden mielestä se on kuluttavaa, ja he ovat halunneet pitää kiinni 12 tunnin vuoroista myös tässä järjestelmässä. Sinänsä TAM35 sopii työntekijöille.

Loppuvuodesta Pyhtäällä otettiin käyttöön 12-tuntisia vuoroja sisältävä TAM35-järjestelmä, mutta sen hyödyt tehokkuuden ja sairastamisen suhteen jäivät vaatimattomiksi. Työntekijöiden mielestä syynä olivat kysynnän notkahtaminen ja flunssakauden aiheuttamat sairauslomat.

– Ajattelimme työnantajan ymmärtävän asian, mutta sieltä vain ilmoitettiin siirtyminen 8 tunnin järjestelmään, kertoo Wikström.

Pääluottamusmiehen mukaan tilanne on johtanut siihen, että muutama kokenut työntekijä on ottanut lopputilin.

Työnantaja: Lakko on laiton, neuvotteluja käyty koko ajan

Pyroll Converting Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Haitti kertoo, että mielenilmaus tuli yhtiölle täytenä yllätyksenä. Syytä työnseisaukseen ei ole edes kerrottu työnantajalle.

Haitin mukaan kyseessä on yksiselitteisesti laiton lakko, sillä voimassaolevaa työehtosopimusta ei ole rikottu. Hänen mukaansa 12 tunnin vuorot oli tarkoitettu väliaikaiseksi. Sitä ennen Pyhtäällä tehtiin vuosien ajan 8-tuntisia työpäiviä.

– Työvuoromuutoksista on koko ajan neuvoteltu. Tällä alalla kysyntä vaihtelee ajoittain ja eri vaihtoehtoja työvuorojen suhteen riittää. Ilmoitimme siirtymisestä normaaliin 8 tunnin työpäivän malliin, mutta samalla olemme olleet valmiita neuvottelemaan. Työntekijäpuoli ei kuitenkaan ilmaantunut neuvottelupöytään, sanoo Haitti.

Pyhtään tehdas pyörii tällä hetkellä toimihenkilöiden voimin. Haitin mukaan lakosta koituu haittaa toimituksille ja palveluille.

Työntekijöiden mielenilmauksesta kertoi ensimmäisenä Kymen Sanomat.

Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouko Leppänen, 61, (kok.) kirjoitti viime lauantaina Facebookissa, että "tuntuu aivan käsittämättömältä, että maassamme on kielletty hyysäyksen vuoksi esim. sanojen neekeri ja mustalainen käyttö".

Facebook poisti päivityksen saman vuorokauden aikana. Syynä on ilmeisesti se, että kyseisiä sanoja pidetään yleisesti halventavina.

Leppäsen mielestä sanat neekeri ja mustalainen ovat täysin normaaleja sanoja.

Hän jatkoi, että Suomi menee pikkuhiljaa "aivan hulluksi" erilaisten sääntöjen ja kieltojen vuoksi ja että "kukkahattutädeillä- ja sedillä" on liikaa valtaa. Leppäsen mielestä "tällä polulla tulemme tukehtumaan tähän typerien sääntöjen ja kieltojen mahdottomuuteen".

– Koko maan rappio kuvaa hyvin tätä ajattelun rappiota, hän kirjoittaa.

Jouko Leppäsellä on Facebookissa noin 3 400 kaveria. Päivitys näkyi heille kaikille. Leppänen sai kirjoitukseensa useita kehuvia vastauksia ja tykkäyksiä. Osa kommentoijista ihmetteli Leppäsen näkemystä.

Jouko Leppänen on ammatiltaan lääkäri. Kouvolan kuntapolitiikassa hän on ollut mukana pitkään. Hän on myös Kouvolan kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtaja.

Kokoomuksen valtuustoryhmä on Kouvolan toiseksi suurin.

Professori: Ei kannata loukata

Kielitoimiston sanakirja luonnehtii sanaa neekeri vanhentuneeksi ja halventavaksi. Myös sana mustalainen on kielitoimiston mukaan usein halventava ilmaus.

Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professorin Marjatta Palanderin mukaan sanojen neekeri ja mustalainen käytössä kyse on poliittisesta korrektiudesta. Julkisessa kielenkäytössä ei ole sopivaa puhua neekereistä tai mustalaisista.

– Jos ihmiset kokevat ne sanat solvaaviksi tai loukkaaviksi, ne ovat solvaavia ja loukkaavia, ja heitä pitää kuunnella. Suositus on, ettei niitä sanoja käytetä.

Palander myös muistuttaa, että loukkaavien sanojen käyttäjää voidaan syyttää kunnianloukkauksesta. Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen vahvistaa, että varsinkin sana neekeri täyttää kunnianloukkauksen kriteerit.

– Ehtona on, että sanat kohdistetaan tiettyyn henkilöön tai ryhmään ja että sanojalla on halventava tarkoitus. On vaikea ymmärtää, mitä muuta merkitystä sanojalla voisi nykypäivänä olla.

Suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Vesa Heikkinen kirjoittaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla julkaistussa blogissa, että sanan neekeri käyttö nousee aika ajoin keskusteluun; kannattaako sanaa käyttää vai ei.

– Loppujen lopuksihan tämä on hyvin yksinkertainen asia: jokainen kielenkäyttäjä voi kysyä itseltään, kannattaako käyttää sellaisia sanoja, joista tietää monien loukkaantuvan ja joiden avulla pidetään yllä esimerkiksi vihaa ja rasismia ruokkivaa ilmapiiriä. Ei kannata.

Heikkinen on paneutunut erityisesti politiikan ja somen kieleen sekä kieleen liittyviin valtarakenteisiin.

Neekeri-sanaa on pidetty halventavana suomen kielessä jo ainakin 1980-luvulta lähtien.

Kokoomus: Ei ole oikein

Kokoomuksen Kaakkois-Suomen piiritoimiston toiminnanjohtaja Pia Rantanen ei halua ottaa julkisesti kantaa Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouko Leppäsenkirjoitukseen ja siitä syntyneeseen keskusteluun.

– Pohdiskeleva sävyhän hänellä siinä oli, mutta en halua itse kommentoida sen enempää. Jouko vastaa itse omista sanoistaan ja teoistaan. En katso, että piirin toiminnanjohtajalla olisi syytä kommentoida hänen Facebook-päivitystään.

Kouvolan vs. kaupunginjohtaja Tuukka Forsell ei hänkään katso asiakseen kommentoida kenenkään kaupungin päättäjän kommentointia Facebookissa. Valtuutettujen Facebook-kirjoittelu ei hänen mukaansa edusta Kouvolan kaupungin virallista kantaa.

– He vastaavat itse omista sanomisistaan.

Kokoomuksen puoluetoimistolta viestintäpäällikkö Kirsi Hölttä sen sijaan ottaa Jouko Leppäsen päivitykseen selkeän kannan: Leppäsen näkemys ei edusta kokoomuksen kantaa.

– Kokoomus lähtee siitä, että kaikista ihmisistä on puhuttava kunnioittavasti. Mielestämme neekeri-sanan käyttö ei ole oikein, Hölttä sanoo.

Facebook poisti päivityksen

Kouvolan kaupungin sosiaalisen median ohjeet on laadittu kaupungin työntekijöitä varten, mutta myös luottamushenkilöitä on opastettu toimimaan eri some-kanavissa.

Kaupungin ohjeissa todetaan muun muassa, että "kun päivität työyhteisösi some-sivuja tai mainitset työnantajasi päivityksessä, toimit organisaatiosi edustajana. Toimi sen mukaan".

Lisäksi ohjeissa linjataan, että "työntekijän on sosiaalisessa mediassa pyrittävä muita kunnioittavaan keskusteluun".

Leppänen julkaisi päivityksensä omalla henkilökohtaisella seinällään.

Facebookin ylläpito poisti Leppäsen päivityksen myöhemmin viikonloppuna.

Leppänen kommentoi poistamista uudessa päivityksessään. Hän kirjoittaa, että poistaminen edustaa "farisealaisuutta huipussaan".

Alkuperäisessä päivityksessään hän kertoi itse käyttävänsä sanoja neekeri ja mustalainen, vaikka joutuisi siitä vankilaan.

Yle ei maanantaina tavoittanut Jouko Leppästä kommentoimaan asiaa.

Juttua täydennetty klo 16.40: lisätty rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen kommentti.

Kiinan valtiolliset yritykset ovat tehneet suurkauppoja Euroopassa. Kaupat vahvisti Kiinan presidentti Xi Jinping vierailullaan Ranskassa.

Suurin yksittäinen kauppa koskee Airbus-matkustajakoneita. Kiinan valtiollinen, lentokoneita vuokraava yritys China Aviation Supplies Holding Company tilaa 290 Airbus A320 -konetta ja 10 Airbus A350 -konetta.

Kaupan arvon arvioidaan nousevan jopa 30 miljardiin euroon. Kyseessä on siis yksi historian suurimmista matkastajakoneiden kaupoista.

Kiinan valtiollinen varustamoyhtiö tilaa kymmenen konttialusta, joiden hinta on yhteensä 1,2 miljardia euroa.

Ranskalainen teollisuusyritys Fives on solminut Kiinan valtiollisen rakennusmateriaaliyrityksen kanssa miljardin euron arvoisen sopimuksen energiansäästöyhteistyöstä kehitysmaissa.

Kiinaan toimitetaan myös tuulivoimapuisto.

Kaikkiaan Kiinan presidentti Xi allekirjoitti ranskalaisen kollegansa Emmanuel Macronin kanssa yhteensä 15 kauppasopimusta.

Kiina lupasi lopettaa ranskalaisen siipikarjanlihan tuontikiellon Kiinaan.

Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmed kertoo joutuneensa hyökkäyksen kohteeksi maanantaina iltapäivällä Helsingin Itäkeskuksessa. Ahmedin kimppuun käytiin metroasemalla noin kello 13.30 aikaan.

Kyseessä on jo toinen väkivaltainen hyökkäys poliitikkoa vastaan lyhyen ajan sisään. Väistyvää ulkoministeriä Timo Soinia yritettiin eilen lyödä Korson maalaismarkkinoilla Vantaalla.

Ahmed kertoo, että hän oli odottamassa metro Itäkeskuksen asemalla, kun noin nelikymppinen kantasuomalainen mies hyökkäsi hänen kimppuunsa. Kiihtynyt ja vihamielinen mies repi Ahmedin kädessä olleita vaalimainoksia, löi Ahmedia rintakehään ja tönäisi.

– Hän sanoi, että olen vääräuskoinen ja pedofiili, "älä unta nää, että meet eduskuntaan", sanoo Ahmed, joka on myös Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Ahmed kertoo, että paikalla olleet naiset yrittivät rauhoittaa miestä, mutta saivat vastaukseksi vain huorittelua ja haistattelua.

– Todella pelottava tilanne, Ahmed sanoo.

Ahmed arvioi, että kimppuun käynyt mies ei ollut humalassa, vaikka käyttäytyikin hyvin väkivaltaisesti.

– Hän tuli niin lähelle naamaa, enkä haistanut alkoholia, sanoo Ahmed.

Poliisi ajoi epäiltyä takaa Itäkeskuksessa

Helsingin poliisi vahvistaa, että kansanedustajaehdokas on tehnyt rikosilmoituksen hyökkäyksestä.

– Tämänhetkisillä tiedoilla nimikkeinä ovat lievä pahoinpitely ja kunnianloukkaus, sanoo komissario Riku Korpela Helsingin poliisista.

Ahmedin mukaan mies poistui paikalta maastopyörällä, minkä jälkeen Ahmed soitti poliisille.

– Poliisi oli todella nopeasti paikalla ja käynnisti takaa-ajon. Miestä ei kuitenkaan saatu kiinni, mutta hänestä on hyvät tuntomerkit, sanoo Ahmed.

Helsingin poliisin mukaan maanantaina iltapäivästä ketään ei oltu vielä otettu kiinni tapaukseen liittyen.

"Uskallanko enää tehdä yksin vaalityötä?"

Hyökkäys järkytti Ahmedia suuresti. Hän joutui perumaan maanantai-iltapäivälle suunnitellun eläkeläisten vaalipaneelin Mellunmäessä Helsingissä.

Ahmed kertoo, että pahoinpitelyn takia hän joutuu jatkossa muuttamaan vaalityötään.

– Joudun valitettavasti miettimään, mitä teen jatkossa: uskallanko enää tehdä yksin vaalityötä tai ilmoittaa etukäteen somessa, missä olen tavattavissa, Ahmed kertoo.

25.3. klo 17:14 - Keskustelu on suljettu epäasiallisten kommenttien takia.

Lue lisää:

Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä Korson maalaismarkkinoilla Vantaalla – Soini: Kiitän turvamiehiä hyvästä työstä

Israel on aloittanut pommitukset, jotka kohdistuvat Gazaa hallitsevan Hamas-järjestön tukikohtiin.

Israelin armeija vahvistaa tekevänsä iskuja Gazaan. Gazaa hallitseva ääri-islamilainen Hamas on niin Israelin kuin länsimaidenkin mielestä terroristijärjestö.

Jerusalem Post -lehti kertoo palestiinalaishallintoon viitaten, että iskuja on tehty joka puolelle Gazan kaistaa. Lehden arvion mukaan hyökkäys kestää useita tunteja.

Kohteina ovat olleet ainakin Hamasin laivastoasema sekä järjestön koulutuskeskus Gazan pohjoisosassa. Gazan kaupungissa on tuhottu maan tasalle monikerroksinen rakennus, jonka on kerrottu olleen Hamasin salainen päämaja.

Henkilövahinkoja ei ole toistaiseksi tullut tietoon. Hyökkäys ei tullut yllätyksenä ja Hamasilla oli useita tunteja aikaa evakuoida todennäköisimmät hyökkäyksen kohteet.

Pommitus on Israelin vastaus aamuiseen raketti-iskuun. Gazasta ammuttu raketti haavoitti seitsemää israelilaista Tel Avivin lähellä Israelin keskiosassa.

Varautumista suureen konfliktiin

Israel on varautunut konfliktin laajenemiseen. Gazan rajan lähellä asuvia israelilaisia on kehotettu pysyttelemään pommisuojien lähettyvillä.

Israelin asevoimat on kutsunut palvelukseen tiedustelujoukkojen ja ilmapuolustuksen reserviläisiä. Gazan rajalle on sijoitettu kaksi jalkaväkiprikaatia ja yksi panssaroitu prikaati.

Gazassa Hamas on kuuluttanut kovaäänisistä iskulauseita, jotka kehottavat vastaamaan Israelin iskuun.

Israelin ja palestiinalaisten rauhanneuvottelut ovat olleet pysähdyksissä vuodesta 2014 lähtien. Tuolloin käytiin osapuolten kesken edellinen sota, joka oli jo kolmas kymmenen vuoden kuluessa.

Vuoden 2014 yhteenotossa kuoli noin 2 100 palestiinalaista, joista palestiinalaishallinnon mukaan suurin osa oli siviilejä. Israelin puolella kuoli 66 sotilasta ja seitsemän siviiliä.

Jännitys kiristyy: Israel keskeyttää peltotyöt Gazan turva-aidan lähistöllä

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on allekirjoittanut presidentin asetuksen, jolla tunnustetaan Golanin kukkulat Israelille kuuluvaksi alueeksi.

Trump allekirjoitti asiaa koskevan asiakirjan Israelin pääministerin Benjamin Netanyahun vieraillessa Valkoisessa talossa.

Trump sanoi Yhdysvaltain kannattavan Israelin oikeutta puolustaa itseään.

Asetus muuttaa Yhdysvaltain pitkäaikaisen kannan, jonka mukaan Golania ei hyväksytä osaksi Israelia. Myöskään kansainvälinen yhteisö ei ole Israelin hallintaoikeutta alueeseen.

Israel valtasi alueen vuonna 1967 käydyssä Kuuden päivän sodassa Syyrialta.

Yhdysvaltain ilmoituksen arvioidaan antavan merkittävän tuen pääministeri Netanyahulle ensi kuussa käytäviin Israelin parlamenttivaaleihin.

Netanyahun mukaan Yhdysvaltain päätös on historiallinen. Netanyahu vakuutti, ettei Israel aio koskaan luopua Golanista.

Syyrian vastalause

Syyria on esittänyt jyrkän vastalauseensa. Maan ulkoministeriön mukaan Yhdysvaltain päätös on räikeä hyökkäys maan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta vastaan.

Ministeriön mukaan Yhdysvalloista tuli päätöksen myötä "arabien tärkein vihollinen".

Lue lisää:

Toimittajalta: Golanin tunnustaminen Israelille kuuluvaksi on Trumpilta vaarallinen veto, mutta miksi?

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esiintyi maanantaina Ylen vaalitentissä, jossa hän myönsi erehtyneensä yhteisöveroratkaisun arvostelussa.

Kyse oli yhteisöveron alentamisesta vuonna 2013, jolloin kokoomuksen ja demareiden yhteinen hallitus teki asiasta päästöksen.

– Vastustin aikanaan yhteisöveron laskemista. Jälkeepäin on näyttäytynyt, että olin väärässä. Yhteisövero tuotti enmemän kuin ajattelin, Rinne sanoi.

Ratkaisun yhteydessä puhuttiin paljon niin sanotuista dynaamisista vaikutuksista, joiden piti ruokkia talouteen lisää toimeliaisuutta. Vaikutukset olivat pitkän väittelyn aihe.

Rinne itse arvosteli ratkaisua ja totesi muun muuassa Kansan Uutisten haastattelussa vaikutusten olevan "pakkasen puolella".

Ratkaisu aiheutti demareiden riveissä paljon arvostelua ja se oli yksi syy, miksi Jutta Urpilainen syrjäytettiin pois puheenjohtajan paikalta. Urpilaisen politiikkaa pidettiin liian oikeistolaisena.

Rinteen esiintymistä analysoivat politiikan tutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta, retoriikan asiantuntija Antti Mustakallio ja Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

Mikä oli tentin kohokohta?

Johanna Vuorelma: Tentissä ei ollut varsinaista kohokohtaa. Vahvimmin siitä nousivat esiin linjaukset kolmikantaiseen sopimiseen, "vappusatasen" epävarmuus ajankohdan ja suhdanteiden osalta, vaaliohjelman linjaus kestävän kehityksen alvista sekä auto- ja metsäpoliittiset kannat.

Antti Mustakallio: Ehkä näihin vaaleihin jossain määrin liittymättömänä asiana yllätyin siitä, että Antti Rinne myönsi erehtyneensä vastustaessaan yhteisöveron alentamista. Jos (ja ilmeisesti) Rinne viittasi vuoden 2013 alentamiseen, kyseisellä alentamisella oli merkittävä rooli siinä, että Rinteestä tuli puheenjohtaja ja Jutta Urpilaisen täytyi väistyä. Nyt hän olisikin tässä asiassa samoilla linjoilla tuolloin Urpilaisen liian oikeistolaiseksi moititun ratkaisun kanssa.

Mikä oli tentin outo hetki?

Johanna Vuorelma: Tentin outo hetki oli, kun Rinne kaivoi puolueen vaaliohjelman esiin täsmentäessään SDP:n linjausta kestävän kehityksen alvista. Suuressa vaalikeskustelussa Rinne viittasi brasilialaiseen lihaan tässä yhteydessä, mutta nyt kertoi, ettei SDP koskisikaan lihan tai maidon veroon korottamalla, pelkästään alentaisi alvia kestävän kehityksen mukaista kulutusta tukemaan. Kysymys lienee edelleen epäselvä myös Rinteelle – hän ei uskaltanut esittää linjausta ulkomuistista vaan halusi varmistaa sen suoraan vaaliohjelmasta.

Antti Mustakallio: Kun tuli puhetta Rinteen lupaamasta eläkelisästä ("vappusatasesta"), toimittajat yrittivät kaivaa asiaan konkretiaa. Mikä aikataulu? Kuinka paljon ja koska? Ja vaikka Rinne yritti asiaa selittää, kokonaisuus säilyi koko keskustelun ajan epäselvänä, ja toimittaja Heikelin vaatimukset selvyydestä kävivät aika ponnekkaiksi. Mutta ilmeisesti asiaan vaikuttavat mahdollinen talouskasvu. Konkreettiseen lupaukseen tuli monenlaisia mutkia matkaan.

Toistuiko Rinteellä jokin ydinsanoma?

Johanna Vuorelma: Rinteen ydinsanoma tentissä oli, ettei SDP ole "keppipuolue" eli puolue, joka puuttuu liikaa kansalaisten elämään verotuksen tai kieltojen kautta. Pyrkimyksenä oli painottaa vapauksia kulutuksen suhteen, puolue ei "tule kotiin" kieltämään mitään vaan antaa kansalaisten jatkaa elämäntapaansa rauhassa. Politiikka näkyy vasta kaupassa uusia hankintoja tehtäessä.

Antti Mustakallio: Läpi tentin Rinne osoitti varsin lujaa luottamusta SDP:n vaaliohjelman kokonaisuuteen - jopa lukemalla sitä ääneen! Ne lupaukset joita puolue antaa, voidaan kyllä rahoittaa harmaan talouden torjunnan ja verouudistuksen kautta. Tätä varmuutta toimittajat yrittivät hivenen horjuttaa, mutta Rinteen ns. pokka ei pettänyt.

Kenelle sanoma oli suunnattu?

Johanna Vuorelma: Horisontissa näkyi koko ajan "tavallinen kuluttaja" tai "tavallinen kansalainen", joka ei halua muuttaa liikaa elämäntapojaan tai jolle nykyisen hallituksen politiikka on ollut liian uudistuskeskeistä. Sanomassa toistui tietynlainen rauhoittelu, puolueohjelman kunnianhimoiset tavoitteet eivät näkyneet radikaaleina muutosehdotuksina.

Antti Mustakallio: Tentissä toimittajien kysymykset ohjasivat tentin suuntaa, mutta puheessa Rinne sai vapaammin määritellä, ketä hän haluaa puhutella. Oli vaikea nähdä, että hän olisi valinnut jonkun tietyn äänestäjäsegmentin (vrt. Haavisto puhutteli selvästikin erityisesti nuorempia äänestäjiä). Sanoma oli suunnattu niille, jotka ovat pettyneet Sipilän hallituksen linjauksiin ja jotka kokevat, että viimeisten vuosien aikana yleinen yhteiskunnallinen luottamus (esim. vanhusten hoivaan) on heikentynyt. Rinne halusi paaluttaa näille tyytymättömille, että SDP on uskottava vaihtoehto ja he ovat sitoutuneet konkreettisiin tekoihin luottamuksen palauttamiseksi.

Oliko tentissä jotakin isoa tai pientä, joka saattoi monelta jäädä huomaamatta?

Johanna Vuorelma: Yksi huomio liittyi klassiseen kysymykseen siitä, mikä on puolue ja mikä on eri tasojen merkitys sitä määriteltäessä: puolueen johto, puolueen ehdokkaat, paikallisyhdistykset, puolueen jäsenet? SDP:n kohdalla on selvää tasapainottelua näiden välillä. Esimerkiksi puolueohjelmassa esitetään kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, mutta ne eivät näy ehdokkaiden vaalikonevastauksissa. Ehkä selvimmin kysymys puolueen olemuksesta kiteytyi siinä, kun Rinne luki ääneen vaaliohjelmaa: hän tiesi, että linjauksissa pitää tasapainotella varovasti ja tarkkaan. Varsinkin ilmastoasioissa puolueen sisällä vedetään eri suuntiin.

Antti Mustakallio: Antti Rinne on käynyt läpi ankaria jaksoja terveyteensä liittyen. Se varmasti kohdistaa monien äänestäjien huomiota hänen yleiseen olemukseensa. Tänään pieni flunssa tuntui vaivaavan. Tällaisillakin pikkuasioilla voi olla joillekin merkitystä, kun he arvioivat johtajan yleistä olemusta. Toisaalta Rinne esiintyi tentissä jämerän oloisesti ja varsin hyvällä itseluottamuksella.

Puheenjohtaja Antti Rinne sai pitää myös valmistellun puheen. Miten puhe onnistui?

Johanna Vuorelma: Puheesta jäi parhaiten mieleen SDP:n kehystäminen tulevaisuuspuolueena aina lähtien puheen alusta, kun "tulevaisuus koputtaa meitä selkään". Tulevaisuus oli puheen keskeinen teema.

Teknisesti puhe oli kiireisen oloinen ja suoraan paperista luettu, mikä oli yllättävää ottaen huomioon puolueen korkean kannatuksen. Toisaalta ehkä juuri se selittää hermostuneen tunnelman: kannatuslukemien pitäminen korkeina aina vaaleihin saakka vaatii onnistumista keskeisissä esiintymisissä.

Antti Mustakallio: Odotin että Antti Rinne olisi ollut puhetta pitäessään vähän rennompi, kuten gallup-johtajalle hyvin sopisi. Nyt erityisesti puheen alku oli hieman hermostuneen oloinen ja puhetahti nopeahko. Toisaalta pieni kertomus keskustelusta lapsen kanssa ilmastonmuutokseen liittyen oli mukava kevennys ja johdatti hyvin aiheeseen. Teemoja Rinteen puheessa oli aika paljon - niitä olisi hyvin voinut karsia, niin olisivat jääneet paremmin mieleen. Keskeiseksi nousi lopun puhe luottamuksesta ja sen palauttamisesta. Rinteen moneen kertaan toistama aloitus "se vaatii", alleviivasi sitä, että luottamuksen palauttaminen vaatii konkreettisia tekoja. "Koulutus, koulutus, koulutus" oli yhtäältä kuviona hieman kulunut, mutta toisaalta myös aina toimiva! Joissakin kohdissa hyviä vastakkainasetteluja: ei näin vaan näin -tyyliin. Minusta ajan "alittamisessa" ei ole mitään hävettävää. Suomessa pitäisi ylipäänsä pitää nykyistä lyhyempiä puheita! Mutta asiaa karsisin ja keskittyisin joihinkin oleellisiin teemoihin.

Jokainen puheenjohtaja ja puolue saa oman päivänsä seuraavan kahden viikon aikana

Puheenjohtajien vaalitenttipäivät arvottiin joulukuussa suorassa Aamu-tv:n lähetyksessä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Tentit jatkuvat huomisesta aina torstaihin saakka ja taas ensi viikon maanantaina.

Tiistai 26.3. Petteri Orpo, kokoomus
Keskiviikko 27.3. Li Andersson, vasemmistoliitto
Torstai 28.3. Jussi Halla-aho, perussuomalaiset
Maanantai 1.4. Sampo Terho, siniset

Pekka Haaviston (vihr.), Juha Sipilan (kesk.), Anna-Maja Henrikssonin (rkp) ja Sari Essayahin (kd.) tentit on nähtävissä Yle Areenassa.

Lue lisää:

Antti Rinteen viimeinen taisto pääministeriksi – tällainen puolue on vasemmalle kallistuva SDP

Erilainen pääministeritentti: Antti Rinne haluaisi tavata Putinin, koska tämä on arvoituksellinen johtaja

Ylen vaalikone

Yle Areenan vaalisivu

Turusta Helsingin kautta itärajan Vaalimaalle valmistunut uusi E18-moottoritie on saanut useat Kaakkois-Suomeen matkaavat autoilijat vaihtamaan reittiä. Esimerkiksi Helsingistä Lappeenrantaan autoileville on uuden moottoritien myötä nyt tarjolla kolme varsin tasaväkistä reittivaihtoehtoa.

Uusin reitti kulkee ensin Helsingin suunnasta etelärannikkoa moottoritietä Vaalimaalle ja sieltä aivan itärajan vierestä kulkevaa tavallista maantietä pitkin Lappeenrantaan.

– Monet Helsingistä tulevat ihmiset kertovat, että uusi moottoritie on huomattavasti helppokulkuisempi kuin vanha Kuutostie, sanoo kahvilatyöntekijä Aila Haverinen Lappeenrannan Ylämaalla sijaitsevan Korupirtin kahviossa.

Helsingistä ajaa Ylämaalle uutta tietä parissa tunnissa. Kun moottoritie päättyy Vaalimaalla, kääntyy autoilija Lappeenrantaan menevälle tielle numero 387.

– Satunnaisia kahvittelijoita näkyy selvästi enemmän ja pidennämme keväällä aukioloaikoja, kertoo Haverinen.

Kaakkois-Suomen ely-keskuksen mukaan autoilijoiden reitinvaihdoksen myötä jopa hiljaisina talvikuukausina liikennemäärät ovat lisääntyneet Lappeenrannan ja Virolahden Vaalimaan välisellä maantiellä parilla sadalla ajoneuvolla päivässä. Vuorokaudessa ajoneuvoja kulkee talvisaikaan tiellä toista tuhatta, kesällä noin 1 600.

Pisin reitti on turvallisin

Helsingistä Lappeenrantaan autoilevan yleisin reitti on kulkenut Kouvolan kautta. Tällöin auton mittariin on kertynyt 222 kilometriä, ja matka-ajaksi hieman yli kaksi ja puoli tuntia.

Sama aika kuluu ajettaessa Helsingistä lähelle Haminaa ja sieltä valtatien 26 kautta Luumäen Taavetiin ja edelleen Lappeenrantaan. Ongelmana on ollut se, että Taavetin ja Haminan välinen osuus on mutkainen ja kapea. Lisäksi siellä on paljon raskasta liikennettä, eikä juuri ollenkaan turvallisia ohituspaikkoja.

Eniten suosiotaan on kasvattanut etelärannikkoa ja itärajaa kulkeva reitti Vaalimaan kautta, vaikka se on parikymmentä kilometriä pidempi kuin kaksi muuta reittiä.

Kesällä suuremmat moottoritienopeudet kuitenkin lyhentävät matkaan kuluvaa aikaa, sillä Vaalimaan kautta ajettaessa liki kolme neljäsosaa matkasta on moottoritietä.

– Moottoritie tulee pääkaupunkiseudulta Vaalimaalle asti, ja siitä alkava tie Lappeenrantaan on sujuva, linjakas ja vähäliikenteinen, sanoo Liikennejärjestelmä-yksikön päällikkö Jussi Kailasto Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta.

Ely-keskuksen mukaan liikennemäärät Kuutostiellä Lappeenrannan, Kouvolan ja Loviisan Koskekylän välillä ovat kääntyneet jo hienoiseen laskuun.

Rekat ja henkilöautot eri maanteille

Kaakkois-Suomen ely-keskus toivoo uuden E18-moottoritien vähentävän pääkaupunkiseudun ja Etelä-Karjalan välistä henkilöautoilua Taavetin ja Haminan välisellä valtatiellä numero 26. Tietä käyttää edelleen raskas liikenne, jolle Taavetin ja Haminan välinen valtatie on pääväylä Etelä-Savosta Kymenlaakson satamiin.

Nopein keino vähentää onnettomuuksia on houkutella henkilöautoilijat ajamaan Helsingistä Vaalimaalle ja sieltä itärajaa Vaalimantietä pitkin Lappeenrantaan.

– Liittymiä ja sujuvuutta parantamalla saamme ajotuntuman paranemaan Vaalimaantiellä, ja sitä kautta tiestä saadaan houkuttelevampi, sanoo yksikön päällikkö Jussi Kailasto.

Turistit eivät löydä turvalliselle tielle

Valtaosa pääkaupunkiseudulta Vaalimaan kautta Lappeenrantaan kulkevista on paikallisia autoilijoita, joille reitti on tuttu.

Satunnaisia matkailijoita eksyy tielle vielä vähän. Syynä on karttapalveluissa oleva algoritmi, joka etsii vaihtoehtoa seututeille. Juuri sellainen on Lappeenrannan ja Vaalimaan välinen maantie 387.

– Se tarkoittaa sitä, että hakukoneet eivät tunnista tätä reittivaihtoehtoa esimerkiksi pääkaupunkiseudulta Lappeenrantaan, harmittelee Virolahden kunnanjohtaja Osmo Havuaho.

Kunta on esittänyt ely-keskukselle tien muuttamista kantatieksi, jolloin myös navigaattorit alkaisivat suositella uutta reittiä. Kasvavat liikennemäärät puoltavat tien luokituksen muuttamista. Talvista kunnossapitoa on jo tehostettu.

– Kyllä tällä olisi vaikutusta rahoitukseen ja sillä tunnustetaan kyseisen tien verkollinen arvo, myöntää yksikön päällikkö Jussi Kailasto.

Riittävätkö tuloni? Saanko vakituista työpaikkaa? Onko minulla aikaa lapselleni? Entä ilmastonmuutos? Tässä muutamia syitä, miksi ruuhkavuosiensa kynnyksellä olevat epäröivät jälkikasvun hankkimista.

Suomessa syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Suomalainen nainen saa tällä hetkellä keskimäärin 1,4 lasta. Luku on mittaushistorian alhaisin.

Laskun aiheuttajia yritetään löytää. Tässä muutamia esille nousseita syitä: nuoruutta halutaan venyttää, lapsiperhe-elämä koetaan kurjana ja ilmastonmuutos huolettaa.

Jotta maassamme olisi tulevaisuudessa tarpeeksi veronmaksajia, syntyvyyden laskun tulisi taittua tai työperäisen maahanmuuton lisääntyä.

Kysyimme opiskelijoilta, millaisella politiikalla nuoria opiskelijoita voitaisiin kannustaa perheen perustamiseen. Ja nyt kysymme myös sinulta: kerro meille, miksi et hanki lapsia juuri nyt? Voit keskustella aiheesta kommenttiosiossa jutun lopussa.

Jaana-Kaisa Parkkinen, 25. Opiskelee sairaanhoitajaksi. Ei lapsia.

Ensinnäkin: emme ole kohtuinemme mitään talkooharavoita. Meillä on oikeus valita, halutaanko me lapsia.

Mulla tässä ei ole kyse nuoruuden venyttämisestä, vaan ihan järjen käytöstä. Mulla on koulu kesken, enkä ole seurustellut niin kauaa, että olisi järkevää tehdä lapsi. Haluan työelämään ja saada työkokemusta, enkä mennä tukiputkesta tukiputkeen.

Jos työelämässä olisi mahdollista saada vakituisia sopimuksia, luulen, että naiset uskaltaisivat tehdä lapsia. Harva meidän alalla saa vakituisen työpaikan. Olen kuullut, että nuorelta naiselta on työhaastattelussa kysytty, tuleeko lapsia lähivuosina.

Ensinnäkin: emme ole kohtuinemme mitään talkooharavoita. Jaana-Kaisa Parkkinen

Nykyään naisella on enemmän vaihtoehtoja. Voi tehdä uraa, eikä tarvitse olla kotona ja tehdä lapsia. Mulle tärkeää on oma elämä ja siinä kehittyminen.

Sitäkin olen miettinyt, että yhden ihmisen hiilijalanjälki on aika suuri. Suomeen halutaan lapsia, mutta ei se maailman kannalta ole niin järkevää. Onko täällä niin hyvät oltavat meidän tuleville lapsille?

Jos tässä yhtäkkiä tulisi raskaaksi, kyllä varmaan pärjäisin. Haluan kuitenkin tarjota enemmän kuin sen, mikä on välttämätöntä lapsen selviytymiselle. Uskon, että yhtenä tekijänä vanhemman henkiseen jaksamiseen vaikuttaa se, jos ei tarvitsisi laskea jokaista penniä.

Marko Kaira, 26. Opiskelee sairaanhoitajaksi. Esikoinen syntyy pian.

Puhuimme puolison kanssa, että odotetaan oikeaa hetkeä. Teimme matemaattisia laskutoimituksia ja tulimme siihen tulokseen opiskelun ja vanhemmuuden yhdistämisessä, että kyllä hyvinvointiyhteiskunnassa selviää.

Olemme maksaneet tähän mennessä vain rattaat lapselle. Muun olemme saaneet vanhemmilta sisaruksiltamme. Kaiken ei tarvitse olla uusinta ja kalleinta.

Itse haluan tarjota lapselleni aikaa. Marko Kaira

Itse haluan tarjota lapselleni aikaa. Haluaisin ehkä tehdä maisterinkoulutuksen tähän perään. Se hieman pelottaa, että riittääkkö aikaa tarpeeksi myös lapselle.

Yhteiskunnalta ja politiikalta kaipaisin tukevia linjoja: että luotaisiin rakenteita, jotka luovat turvaa. Jos on vuosia sellaisessa pätkätyöputkessa ja koko ajan on epävarmaa, kyllähän se kuormittaa vanhemman jaksamista. Se taas välittyy helposti lapselle.

Todennäköisesti päädyn sellaiseksi tsemppariksi. Omalla puolisolla on kokemusta lastenhoidosta. Haluan antaa hänelle sitä vastuuta, mutta olla itsekin ehdottomasti mukana. Kun on itse opiskelemassa, on paha ottaa pitkää isyysvapaata.

Vaikka emme vielä olekaan sellaisissa aikuisten ihmisten "täydellisissä" tuloissa kiinni, silti tulemme pärjäämään lapsen kanssa.

Emmi Ojantausta, 27. Opiskelee tietojenkäsittelyä. Ei lapsia.

Nuoret työllistyvät aika heikosti nyky-yhteiskunnassa. Vaaditaan tutkintoja ja halutaan, että on työkokemusta. Kun sitä työkokemusta ei ole, ei saa töitä. Sen takia opiskellaan yhä enemmän ja enemmän.

Painotetaan liikaa uran hankkimista ja että "naisetkin voivat tehdä uraa". Sitten kotiäideille sanotaan "ai sä oot vaan kotona sen lapsen kanssa". Sitä ei osata arvostaa samalla tavalla kuin uraa ja että käy töissä.

Nykypolitiikka kannustaa jaksotyöhön, ja tehdään vain pätkäsopimuksia. Sillä ei luoda vakaata pohjaa ihmisten tulevaisuudelle. Emmi Ojantausta

Mä en pidä kotiäitiyttä huonona ajatuksena. Kun lapsi on pieni, olisi hienoa, että saisi nauttia siitä. Se on niin lyhyt aika. Mutta olisi tärkeää saada keskittyä siihen hetkeen eikä laskea joka ikistä senttiä. Se ei myöskään kannusta, kun koko ajan leikataan lapsiperheiden tuista.

Nykypolitiikka kannustaa jaksotyöhön, ja tehdään vain pätkäsopimuksia. Sillä ei luoda vakaata pohjaa ihmisten tulevaisuudelle.

Jaakko Salén, 29. Opiskelee konetekniikkaa. Ei lapsia.

Tämä on paradoksi: halutaan, että tehdään lapsia ja samalla halutaan, että meistä tulee korkeakoulutettuja uratykkejä. Nämä kaksi asiaa ei mahdu ainakaan mun kalenterimalliin. Se on mahdoton yhtälö.

Et sä voi suunnitella lapsentekoa, jos pätkäduunien ja vuokratyöläisyyden takia sopimukset on kolmen kuukauden mittaisia. Et sä voi suunnitella silloin mitään muutakaan. Se vaatii pidempää työsuhdetta ja sellaista tasaisuutta. Jos koko ajan joutuu miettimään seuraava työpaikkaa ja suunnittelemaan, se vie aikaa vanhemmuudelta.

Et sä voi suunnitella lapsentekoa, jos pätkäduunien ja vuokratyöläisyyden takia sopimukset on kolmen kuukauden mittaisia. Jaakko Salén

Mä olen itse ruvennut 15-vuotiaana tekemään töitä ravintolassa. En halua, että oma muksu joutuisi tekemään duuneja sen ikäisenä.

Jos Suomessa halutaan, että opiskellaan ja korkeakouluttaudutaan, sitä pitää tukea ja kannustaa. Perheen perustamiseen kannustaisi taloudellinen tuki, sillä meillä monella lykkäämisen syyt ovat taloudellisia.

Haluan taata sen mahdollisimman hyvän lapsuuden. Että saa harrastaa, mitä haluaa ja kaikkea innostavaa voi lähteä kokeilemaan.

Haluatko sinä lapsia? Mikä perheenperustamisessa mietityttää? Millaisia päätöksiä tulevan eduskunnan pitäisi tehdä, jotta syntyvyyden lasku saataisiin kuriin? Kerro meille! Aiheesta voi käydä keskustelua klo 22 saakka.

Elokuvateatteriketju Finnkino keskeyttää perussuomalaisten kohua aiheuttaneen, väkivaltaisen vaalivideon esittämisen elokuvateattereissaan. Finnkino kertoo syyksi sen, että yhtiö ei hyväksy rasismia tai syrjintää.

Finnkinon teattereissa on esitetty 30 sekunnin traileria eli lyhyempää versiota "ketutushirviö"-kampanjan videosta. Videolla päättäjiin kyllästyneiden kansalaisten kiukusta kasvaa hirviö, joka hyökkää maan johtajia vastaan.

Finnkino lopettaa perussuomalaisten vaalimainoksen esittämisen tiistaina 26.3.

Ilta-Sanomien haastattelussa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Aho ei katsonut videon yllyttävän väkivaltaan.

Verkkojulkaisu Uusi Suomi puolestaan kertoo, että perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo hämmästelee Finnkinon ilmoitusta. Hänen mukaansa kampanja oli jo muutenkin päättynyt pari päivää sitten.

Finnkinossa selitykseksi vaalivideon esityksille vielä aiotun aikataulun jälkeen arvellaan niin sanottua kontaktitakuuta. Siinä mainosta esitetään tavallisesti niin kauan kuin sen on nähnyt sovittu määrä elokuvissa käynyttä.

Yle ei maanantaina tavoittanut Finnkinon edustajaa kommentoimaan asiaa.

Juttua täydennetty kello 17.35: Lisätty Uuden Suomen tieto kampanjan päättymisestä.

Juttua muokattu kello 18:11: Tarkennettu, että videolla hirviö hyökkää johtajia vastaan, eivät kansalaiset.