Masteroija Jaakko Viitalähde havahtui studiossaan epämiellyttävään hajuun. Jostain kantautui pistävän, pilaantuneen juuston löyhkä, joka keskeytti työn.

Työstudiossa ei kuitenkaan ollut juustoa eikä edes jääkaappia, josta haju olisi voinut tulla. Perheen koira ei ollut huoneessa, ja Viitalähde muisti itse käyneensä pesulla.

Hajun täytyi tulla jostain muusta.

Viitalähde keskeytti työstämänsä kappaleen selvittääkseen hajua tarkemmin. Juustolöyhkä katosi. Se palasi vasta, kun Viitalähde käynnisti kappaleen uudestaan.

Silloin hän tajusi, mistä haju tuli:

– Huomasin, että hyvänen aika: se on tuossa saksofonisoolossa! Viitalähde kertoo.

"Soittakaa hieman sinisemmin!"

Viitalähde on hyvässä ja harvalukuisessa seurassa. Joidenkin tutkimusarvioiden mukaan vain nelisen prosenttia ihmisistä kokee synestesiaa. Silloin tavanomainen aistimuksen ja kokemuksen välinen suhde toimiikin poikkeavalla tavalla.

Synestesiaa on havaittu muun muassa taiteilijoiden kertomuksista. Laulaja Diandra on kertonut synestesiastaan avoimesti julkisuudessa. Hänelle kirjaimet, numerot, nimet ja sanat ovat lapsesta asti näyttäytyneet eri värein sävyttyneinä (Iltalehti).

Kun Jean Sibelius (1865–1957) kuunteli C-duuria, hän aisti punaista. F-duuri oli vihreä, D-duuri taas keltainen. Hieman aikaisemmin vaikuttanut unkarilainen säveltäjä ja pianovirtuoosi Franz Liszt (1811–1886) taas hämmensi orkesterimuusikoita ohjeistamalla:

– Voi pyydän, herrasmiehet, soittakaa hieman sinisemmin! Tämä sävel vaatii sitä!

Muut luulivat ensin Lisztin vitsailevan. Pikkuhiljaa heille kuitenkin selvisi, että Liszt todella näki värejä sävelten soidessa (Synesthesia Digital Library).

Lisztin ohje oli tietenkin mahdoton pyyntö sellaiselle, jolle aistien sekoittuminen on vieras ilmiö. Ja vaikka orkesterissa olisikin ollut toisia synesteetikkoja, he eivät varmaankaan olisi nähneet samoja värejä samoissa sävelissä kuin Liszt. Synesteetikkojen kokemukset kun eivät vastaa mitään yhteistä sopimusta, vaan jokaisella on omat versionsa (HS, vain tilaajille) aistien cocktaileista.

Suomessa synestesiaa ei ole juurikaan tutkittu. Havaintopsykologi Jukka Häkkinen pitää aihetta kuitenkin niin kutkuttavana, että kokosi synestesiasta tietoa teokseensa Outojen kokemusten psykologia.

Synestesiatutkimus on melko tuoretta, sillä ilmiö herätti tiedemaailman kiinnostuksen toden teolla vasta 1800-luvun loppupuoliskolla. 1980-luvulla amerikkalainen neurologi Richard Cytowic teki synestesiasta tunnettua tutkimuksissaan, jotka alkoivat pisteettömästä kanakastikkeesta.

Ilman kontekstia edellinen lause on järjetön, mutta synestesiatutkimuksessa tapahtuma on merkittävä. Cytowicin tutkimukset saivat pontta illalliskutsuista, jossa talon isäntä oli tekemässä ruokaa keittiössä Cytowicin pitäessä tälle seuraa. Kokkauksia maistellessaan mies oli todennut: "Tässä kastikkeessa ei ole riittävästi pisteitä."

Kävi ilmi, että illallista valmistava isäntä koki maut muotoina, joiden kosketuksen tunsi kädellään. Siitä alkoivat Cytowicin synestesiatutkimukset, ja ilmiön tunnettuus kasvoi.

Olemmeko kaikki synesteetikkoja?

Jaakko Viitalähde oli parikymppinen, kun alkoi kiinnittää huomiota äänimaisemien tuomiin tuntemuksiin. Hän havaitsi aistivansa tietyn harmonian erivärisinä palloina, kolmioina ja neliöinä, jotka soljuivat ja pulahtelivat jonkinlaisen pinnan alta esiin. Hän kuvailee niitä kuin säkilliseksi eri muotoisia vesileluja kylpyammeessa, nousemassa ja laskemassa vedenpinnan tuntumassa.

Viitalähteen on vaikea erotella, näkeekö hän kuviot ja värit oikeasti silmissään vai aistiiko hän ne vain sielunsa silmin – raja on hiuksenhieno, ja kokemus niin kokonaisvaltainen, että hänen on vaikea selittää sitä sanoilla.

Viitalähde ajattelee, että hänellä saattoi olla vastaavia kokemuksia lapsenakin, mutta joko ei muista niitä, tai ei vain kiinnittänyt asiaan huomiota tuolloin.

– Oma ajatuksenjuoksuni on aina ollut omia ratoja menevää, hän sanoo hymyillen leveästi.

Häkkisen mukaan synesteetikot voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: projisoiviin ja assosioiviin synesteetikkoihin. Projisoiva synesteetikko todellakin näkee esimerkiksi kirjainten hehkuvan tiettyä väriä tai hopeaisen nauhan tanssivan silmiensä edessä. Heitä on synesteetikoista vain noin prosentti.

Valtaosa synesteetikoista on assosiatiivisia synesteetikkoja, joille aistihavainnot synnyttävät järjestelmällisesti tiettyjä mielikuvia. Käsite "maanantai" voi assosiatiivisen synesteetikon mielessä olla vaikkapa mannapuuron värinen ja pilkullinen, eikä tuo mielikuva muutu vuosikymmenienkään kuluessa. Hän ei kuitenkaan näe sanaa "maanantai" silmiensä edessä mannapuuroisen hehkuvana, kuten projisoiva synesteetikko saattaisi nähdä.

Käytännössä assosiatiivista synestesiaa ja vilkasta mielikuvitusta voi olla vaikea erottaa toisistaan. Jos on lapsuudessaan nähnyt luokan seinällä ison, punaisen A-kirjaimen taulussa, onko ihmekään, jos A-kirjain aiheuttaa aina punaisia mielikuvia?

– Asia onkin veteen piirretty viiva, Häkkinen toteaa.

Arkikielessäkin saatetaan käyttää kieltä tavalla, joka muistuttaa synesteettisiä kokemuksia. Laulajan ääni voi olla hunajainen, toisella on terävä kieli, kolmannen mielestä taideteos näyttää oksettavalta. Mutta on ehkä epätavallisempaa, jos Mauno Koiviston nimi tuo aina mieleen juustosuikeroiden maun, elokuvaohjaaja Sergei Eisensteinin ääni näyttää liekeiltä ja F-duuri on sininen.

Häkkinen on pohtinut näkökulmaa, jossa ihmiset eivät olisikaan synesteetikkoja ja ei-synesteetikkoja, vaan kaikki olisivat synestesian suhteen jatkumolla. Jokaisella meistä olisi siten enemmän tai vähemmän taipumusta aistien kaleidoskooppiin.

Vaha nolottaa, silkki ilostuttaa

Masteroijana Jaakko Viitalähteen tehtävänä on viimeistellä artistien levytykset huippuunsa. Muutama vuosi sitten hän hoksasi, että synestesiasta oli tullut työn apuväline.

– Rupesi tuntumaan siltä, että teen tätä hommaa muullakin kuin pelkästään kuuloaistilla, hän kertoo.

Viitalähteelle masteroiminen on aistillisesti kokonaisvaltainen kokemus. Musiikissa on oltava tietty harmonia ja tekstuuri, jotta pinnan alla pulpahtelevat geometriset kuviot asettuvat kaikki mukavasti suhteessa musiikkiin. Asiaa on vaikea eritellä ulkopuoliselle: aivan kuin Viitalähteellä olisi jokin kuudes aisti, joka kertoo, kun kaikki muodot, äänet ja värit ovat sopivasti kohdallaan.

– Viitisen vuotta sitten käytin geometrisiä aistimuksiani selvästi hyväkseni töissä. Tunsin, että kun palikat olivat sijoittuneet oikealla tavalla, työstettävä äänikin oli oikein.

Jukka Häkkisen mukaan synestesian syntymekanismi on yhä osittain mysteeri. Yhden teorian mukaan synestesia on synnynnäinen ominaisuus, jolloin aivot ovat rakenteellisesti erilaiset, halusipa sitä tai ei. Silloin kaikki vauvat olisivat syntyessään synesteetikkoja ja kokevat jatkuvaa aistien ilotulitusta.

– On hauska ajatus, että pikkuvauva olisi täyssynesteetikko, eikä erottaisi aistikanavia toisistaan. Se olisi aika psykedeelistä meininkiä, Häkkinen arvioi.

Toinen teoria esittää, että synesteettiset ominaisuudet kehittyvät lapsen varttuessa. Silloin synesteetikkojen ja muiden aivojen rakenteessa ei olisi eroja, vaan erot syntyvät aivojen prosesseissa.

Tein mitä pystyin, ja sain hajun häviämään. Jaakko Viitalähde

Toisaalta synestesian voi periaatteessa kehittää itselleen esimerkiksi huumeiden käytöllä tai aivovaurion tai silmäsairauden tuloksena.

– Kattavaa teoriaa asiasta ei ole, ja yksi syy siihen voi olla, että synestesioita on monenlaisia, Häkkinen huomauttaa.

Kertomuksista nimittäin selviää, että synesteetikkojen kokemukset ovat joskus happoisempia kuin parhaatkin tieteisfantasiat.

Vuonna 2010 julkaistussa Neurocase-lehden artikkelissa kuvaillaan kahta parikymppistä synesteetikkoa. He olivat tavallisia opiskelijanaisia – paitsi että molemmilla eri tekstuurien koskettaminen laukaisi tietyn tunnetilan.

Yksi haastateltava koki, että pehmeä nahka "karmi hänen selkäpiitään". Silkki nauratti. Fleece aiheutti inhoa.

Toinen tunsi onnellisuutta ja turvaa tunnustellessaan silkkistä makuupussia, mutta nolostui vahan tuottamasta kosketustunteesta. Appelsiininkuoren tunnustelu sai hänessä aikaan sähköiskumaisia reaktioita.

BBC:n jutussa parin vuoden takaa kerrotaan synesteetikoista, jotka maistavat sanoja. Jugurtti maistui erään haastateltavan mielestä hiussuihkeelta, mutta onneksi nimi "Karen" taas maistui jugurtilta.

Yleisin synestesian muoto on Häkkisen mukaan kirjainten tai numeroiden havaitseminen värillisinä. Silloin puhutaan grafeemi-väri-synestesiasta. Kirjassaan Häkkinen kertoo, että fyysikko Richard Feynman näki matemaattiset kaavat eri väreissä:

"Hiukan violetinsinertävät n-kirjaimet ja tummanruskeat x-kirjaimet lentelevät ympäriinsä. Mietin, mitä helvettiä opiskelijat oikein näkevät", Feynman on todennut.

Ruuhkavuodet haalistivat kuvioita

Viime vuosina Viitalähteelle tuttujen kuvioiden tilalle on tullut yksittäisiä mutta sitäkin voimakkaampia hajukokemuksia. Saksofoni ja juusto -episodi oli yksi niistä.

Ensimmäisen kerran Viitalähde huomasi hajuilmiön, kun torviäänet Viitalähteen masteroimalla levyllä toivat magneettinauhan tuoksun miehen nenään.

– Kaikki, jotka ovat olleet tekemisissä magneettinauhan kanssa, tietävät, miltä se haisee. Se on hieman rautainen haju, Viitalähde kuvailee.

Kolmas tuoksu-ääni -kokemus liittyy kovaan, resonoivaan bassoääneen. Sen kuullessaan Viitalähde aistii savukoneen hajua – sellaista, mitä nuoruuden teknobileissä käytettiin.

Se kertoo Viitalähteelle, että tarjolla on hyvä bassoääni. Juustonhajuinen saksofoni sen sijaan oli niin pistävä, että siihen piti reagoida.

– Kuulostelin siinä hetken ja totesin, että foni oli vähän terävän kuuloinen, jollakin tavalla väärin järjestäytynyt. Tein mitä pystyin, ja sain hajun häviämään, Viitalähde kertoo.

Vuosien varrella Viitalähteelle selvisi, että hänen äidilläänkin on synesteettisiä taipumuksia. Nekin liittyvät hajuihin ja visuaaleihin, mutta Viitalähde ei ole udellut niistä enempää. Hän haluaisi selvittää seuraavaksi, josko omilla lapsillakin olisi vastaavia taipumuksia, mutta ei halua johdatella lapsia kysymällä asiasta suoraan.

– Se selviää sitten jos on selvitäkseen, Viitalähde toteaa.

Toistaiseksi Viitalähteestä tuntunut siltä, että moniaistillisuus on hyvä lisä masteroijan työssä. Mitä ilmeisimmin kuviot, värit ja hajut eivät valehtele – kukaan ei ole valittanut Viitalähteen töistä.

Viitälähde tosin kokee, ettei hänen synestesiansa ole loppujen lopuksi erityisen voimakasta. Eräs hollantilainen kollega kun järjestää jopa studionsa valaistuksen tietyllä tavalla saadakseen hyödyntää synestesiaansa työssään.

Viitalähde kokee, että ruuhkavuodet – pienet lapset ja paljon tekemistä – ovat verottaneet aiempia, graafisempia synestesiakokemuksia. Tilalle tulleet hajut ovat tosin muistuttaneet taipumuksen olemassaolosta, mutta kuviot eivät ole aivan niin hallitsevia kuin joitakin vuosia sitten.

Mutta eivät harmoniassa kelluvat muodot ole jättäneet Viitalähdettä kokonaan.

– Aina joskus mietin, ovatko kuviot enää läsnä. Sitten ei tarvitse kuin hiukan kuulostella, että tunnen ne raksutuksena selkärangassa.

Onko sinulla synesteettisiä kokemuksia? Voit keskustella asiasta klo 22:00 asti.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) valinta ruotsalaisen finanssijätti SEB:n hallitukseen on varmistunut. Asian vahvistaa STT:lle SEB:n viestintäjohtaja Frank Hojem.

Berner aloittaa yhtiön hallituksessa kesäkuun alussa. Hojemin mukaan tiistaina Tukholmassa kokoontunut yhtiökokous hyväksyi ehdotetut jäsenvalinnat ilman keskusteluja. Berner ei ollut itse paikalla yhtiökokouksessa.

Bernerin ehdokkuus SEB:n hallitustehtäviin tuli alkuvuodesta julki yllättäen ruotsalaispankin yhtiökokouskutsusta, ja asiasta syntyi kohu. Aluksi julkisuudessa oli epäselvyyttä, milloin Berner tarkalleen aloittaisi hallituspestinsä. Kohun keskellä tarkentui, että Berner aloittaisi yhtiön hallituksessa vasta kesäkuun alussa.

Bernerin ehdokkuus nousi esille helmikuussa eli ennen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen eroilmoitusta ja muuttumista toimitusministeristöksi. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti arvioi tuolloin, että Bernerin hallitusjäsenyydessä SEB:ssä ei ole juridista ongelmaa, jos jäsenyys alkaa aikaisintaan huhtikuun lopussa.

Sipilä toivoo Berneriä eurovaaleihin

Sipilä kertoi aiemmin tiistaina toivovansa, että Berner lähtisi ehdolle EU-vaaleihin.

– Sitä pitää kysyä Berneriltä. Mielellään, Sipilä kommentoi Bernerin mahdollista lähtöä EU-vaaleihin.

Sipilän mukaan SEB:n hallitusjäsenyydellä ei ole merkitystä mahdollisen EU-vaaliehdokkuuden kannalta.

– Kyllä luottamustehtäviä on muillakin. Esimerkiksi pörssiyhtiöiden hallituksissa tai hallintoneuvostoissa tai vastaavissa tehtävissä on nykyisiä meppejä, Sipilä totesi STT:lle.

Berner ei ole ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Hän ei ole vielä kertonut, onko hän ehdolla EU-vaaleissa.

Aiheesta aiemmin:

Bernerin meno SEB-pankkiin kertoo ilmiöstä – "Suomalaisten naisjohtajien kysyntä kasvaa maailmalla"

Erikoinen kertomus – Näin tiedot Bernerin ehdokkuudesta SEB:n hallitukseen muuttuivat parissa päivässä

Pohjanmaan käräjäoikeus on antanut välituomion Kannuksessa joulukuussa tapahtuneesta henkirikoksesta. Oikeus määräsi alunperin taposta syytetyn kannuslaismiehen mielentilatutkimukseen. Syytetty pysyy vangittuna.

Oikeus katsoo miehen syyllistyneen törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen. Syyttäjä vaati hänelle yhdeksän vuoden vankeusrangaistusta taposta.

Hänen veljelleen syyttäjä vaati kahdesta kolmeen vuoden vankeusrangaistusta avunannosta tappoon. Syytetyt kiistivät syytteet. Päätekijä myönsi kuitenkin väkivallan.

Avunannosta syytetyn veljen osalta ratkaisu annetaan mielentilatutkimuksen jälkeen. Tuolloin päätetään myös vahingonkorvauksista. Uhrin omaiset vaativat 36 000 euron korvauksia.

Taposta syytetty mies oli esitutkinnassa kertonut kuulleensa ääniä tekohetkellä, mutta sanoi oikeudessa viitanneensa omiin ajatuksiinsa. Hän on ollut aiemmin psykiatrisessa hoidossa. Mies ei itse halunnut mielentilatutkimusta.

Välituomio: Pahoinpitely oli erityisen raaka ja julma

Kannuslainen nuori mies menehtyi pahoinpitelyn seurauksena joulukuussa. Oikeuden mukaan uhrin kuolinsyy on ollut alilämpöisyys, mutta kuolemaan ovat vaikuttaneet myös ruhjevammat ja alkoholi.

Todetut vammat eivät tyypillisesti aiheuta kuolemaa, mutta ne ja uhrin jättäminen ulos ovat oikeuden mukaan erittäin todennäköisesti vaikuttaneet menehtymiseen.

Pääsyytetty on oikeuden mukaan tunnustanut lyöneensä, potkineensa ja heitelleensä uhria ja jättäneensä tämän paikalle vahvasti loukkaantuneena. Nuorempi veli ei osallistunut aktiivisesti, mutta poistui myös paikalta pahoinpitelyn jälkeen.

Pahoinpitely on oikeuden mukaan tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla, sillä väkivalta on ollut voimakasta ja pitkäkestoista ja kohdistunut puolustuskyvyttömään uhriin.

Syyttäjä: Syytetty tiesi uhrin jäävän hengenvaaraan

Syyttäjän mukaan uhri oli hengissä vielä veljesten jättäessä hänet tapahtumapaikalle ja syytetty on tiennyt uhrin olevan hengenvaarassa tai joutuvan hengenvaaraan, jos ei saa apua.

Tapahtuma-aikaan ulkona oli muutama aste pakkasta.

Puolustus vetosi siihen, että veljekset olivat palanneet katsomaan, onko uhri päässyt liikkeelle. Isoveli oli lähettänyt nuoremman veljen kotiin ja lähestynyt tapahtumapaikkaa. Hän sanoo nähneensä lähettyvillä autoja ja arvioineensa, että uhrilla ei ole hätää.

Puolustus vetosi myös siihen, etteivät pahoinpitelyssä syntyneen kaltaiset vammat tyypillisesti aiheuta kuolemaa. Syytetty sanoi oikeudessa, ettei mitenkään voinut ajatella uhrin olevan niin huonossa kunnossa, että voisi kuolla.

Tämä ei syyttäjän mukaan ollut uskottavaa, varsinkin kun veljekset kokivat tarpeelliseksi palata tarkistamaan, onko uhri vielä paikalla.

Uhrin kohtalo oli selvinnyt syytetyille vasta maanantaina työpaikalla. Siellä työkaverit olivat kiinnittäneet huomiota taposta syytetyn turvoksissa olevaan käteen. Mies oli kertonut, että hänen kimppuunsa oli käyty ja tilanne oli johtanut tappeluun.

Kahvitauolla hän oli kuullut jonkun kuolleen rautatieasemalla ja mennyt shokkiin. Syytetty oli itse lähtenyt Kokkolaan poliisilaitokselle kertomaan tietojaan tapahtumista.

Mitä pikkujouluiltana tapahtui?

Uhri ja syytetyt olivat tapahtumapäivänä yhteisen työnantajansa pikkujouluissa. Tilaisuuksia oli kaksi, mutta samassa rakennuksessa.

Syytetty kertoi lähteneensä työnantajan juhlista syömään ja juomaan, saunomaan ja lopulta ravintoloihin. Illan päätteeksi veljekset olivat lähteneet baarista kävelemään ratapihan suuntaan.

Kun veljekset olivat ylittäneet raiteet, vanhempi veli oli kertomuksensa mukaan saanut voimakkaan iskun selkään ja kaatunut kivikkoon. Hän sanoo tunteneensa olonsa uhatuksi ja lyöneensä hyökkääjää.

Syyttäjän todistajat eivät pidä uskottavana, että uhri olisi käynyt kenenkään päälle. Hän oli selvästi syytettyä pienikokoisempi eikä todistajien mukaan alkoholin vaikutuksen alaisenakaan väkivaltainen.

Nuorempi veli ei pystynyt sanomaan, hyökkäsikö uhri ensin, sillä tapahtunut sattui hänen takanaan. Miehen muistikuvat illasta ovat kaikkiaan hatarat vahvan humalan takia. Syytetyn ja uhrin tappelua hän kuvaili oikeudessa "perustappeluksi".

Syyttäjän mukaan on mahdollista, että uhri on yrittänyt ottaa syytettyyn kontaktia esimerkiksi taputtamalla tätä olkapäälle, ja syytetty on tulkinnut tämän päällekäymiseksi.

Syyttäjän todistajat kuvailivat taposta syytettyä nopeasti kiihtyväksi ja impulsiiviseksi. Puolustuksen mukaan syytetyn aggressiivisuudesta tai väkivaltaisesta luonteesta ei ole mitään näyttöä.

Veljekset syytteessä miehen kuolemasta Kannuksessa – firman pikkujoulun jälkeen pahoinpidelty uhri paleltui kuoliaaksi

Puolustusvoimien miehittämätön ilma-alus on pudonnut Porin prikaatin lentotiedusteluharjoituksissa Niinisalossa Pohjois-Satakunnassa.

Ranger-kone putosi ennen iltapäiväyhtä valtatie 23:n läheisyyteen metsään. Kukaan ei loukkaantunut mutta ilma-alus vaurioitui.

Putoamisalue on puolustusvoimien mukaan eristetty ja vartioitu. Tapahtumasta aloitetaan lentoturvallisuustutkinta.

Puolustusvoiminen mukaan Ranger on 275 kiloa painava ilma-alus, jonka siipiväli on 5,7 metriä ja pituus 4,6 metriä.

Miehittämättömiä ilma-aluksia käytetään tiedusteluun, valvontaan ja asejärjestelmien maaliosoitukseen.

Komissio teki ehdotuksen kellojen siirtelyn lopettamisesta viime elokuussa. EU-parlamentti kannattaa luopumista siirtelystä äänin 410 puolesta ja 192 vastaan. Kesäaikaa suosivat maat siirtäisivät kellojaan viimeisen kerran maaliskuussa vuonna 2021 ja talviaikaan jäävät saman vuoden lokakuussa.

Nyt hanke palaa EU-parlamentista ministerineuvostoon. Aikaisintaan kesä- ja talviajasta luovuttaisiin vuonna 2021.

– Seuraavaksi pallo on jäsenmailla. Niiden on vuoden sisällä päätettävä siitä, mihin aikaan ne päätyvät ja tapahtuuko lisäksi siirtymisiä aikavyöhykkeestä toiseen. Tämä vaatii taitavaa yhteensovittamista, vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala sanoo tiedotteessaan.

Hanke on suomalaisten käynnistämä. EU-maat jakautuvat kolmeen aikavyöhykkeeseen ja kukin maa saa itse valita, mihin vyöhykkeeseen jatkossa haluaa kuulua. Kesäaika otettiin EU:ssa käyttöön vuonna 2002.

Lue lisää:

EU-komissio antoi esityksensä kesäajasta: kellojen siirtely voi loppua jo ensi vuonna

Ärsyttääkö kellojen siirtely keväisin ja syksyisin? Kesäajasta ei päästä ainakaan neljään vuoteen

Laulaja ja ohjaaja Anu Hälvä valmistautuu paraikaa ensi viikolla koittavan Luxemburgin kreivi -operetin ensi-iltaan. Boheemielämästä Pariisissa kertova operetti kiertää Suomea huhtikuun ajan, ja Hälvällä on siinä merkittävä rooli: hän sekä ohjaa teoksen että laulaa siinä.

– Itsensä ohjaaminen tulee olemaan mielenkiintoista, nauraa Hälvä.

Operetin ohella työn alla on paljon muutakin. Hälvällä on jo aikaa sitten tehty musiikkitieteen tutkinto Sibelius-Akatemiasta, mutta gradu numero kaksi Tampereen yliopistoon on viimeistelyvaiheessa.

Ikuisuusprojekti valmistuu

Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraillut Hälvä kertoo, että gradu on ollut ikuisuusprojekti. Nyt kuitenkin loppusuora häämöttää, ja hyvästä syystä.

– Koko teatteritieteen koulutusohjelma johon gradua teen, on loppumassa. Nyt on siis kiire ja täytyy kirjoittaa yötä myöten, että saan homman valmiiksi, nauraa Hälvä.

Hälvä kertoo, että hänellä kirjoittaminen vaatii aikaa. Tekstiä ei synny, jos aikaa on vain vähän. Jos aikaa taas on paljon ja tekstiin on mahdollisuus uppoutua, tulee tulostakin.

– Minua innostavat tiedonjano ja halu oppia uutta. On hienoa pysyä jotenkin ajassa kiinni, eikä kuvitella, että tietää jo kaiken. Aina pitää oppia uutta, tai ainakin voi oppia, pohtii Hälvä.

Takataskussa myös tutkinto aivan toiselta alalta

Muun muassa Blondi tuli taloon ja Metsolat -sarjoista näyttelijänä tutuksi tullut Hälvä on opiskellut paljon muutakin. Kielenkääntäminen vaihtui aikanaan teatteritieteeseen, mutta kielitaito jäi. Esimerkiksi operetit kääntyvät englannista, saksasta ja ranskasta suomeksi.

Muutama vuosi sitten hän opiskeli itselleen myös kiinteistönvälittäjän tutkinnon.

– Taideala on aika kapea eikä tällä koulutuksella hirveästi muualla juhlita. Olen selustanvarmistaja ja varman päälle pelaaja, joten päätin opiskella tällaisen ammatin takataskuun, virnistää Hälvä.

Poika äitinsä jalanjäljillä

Hälvän poika Kristian seuraa äitinsä taiteellisia jalanjälkiä ja on luomassa hyvin nousujohteista uraa klassisen musiikin parissa. Ammattimuusikon ura siintää edessä.

– Poika itse on kylläkin hyvin realistinen, sillä hän on nähnyt mitä tämä on. Hän harjoittelee kuin ammattilaiset, mutta sanoo myös, että kannattaa ehkä varmistaa selusta. Vaikuttaa siltä, että äidin oppi on mennyt perille, kertoo Hälvä.

Katso koko Puoli seitsemän -lähetys Yle Areenassa. Näet muun muassa, kuinka Anu Hälvä ja oopperalaulaja Jyrki Anttila puhkesivat lauluun suorassa lähetyksessä.

Varapresidentti Mike Pence kertoi tänään, että Yhdysvallat lähettää astronautteja kuuhun jo viiden vuoden päästä.

Aikataulu on tiukentunut, sillä aiemmin presidentti Donald Trump on kertonut, että kuuhun tähdätään mahdollisesti 2030-luvulla.

Ihminen on viimeksi käynyt kuussa vuonna 1972, kun amerikkalaiset Apollo 17 -ohjelman astronautit Harrison Schmitt ja Gene Cernan kävelivät kuun pinnalla.

Ilmoittaessaan uudesta tavoitteesta, Pence mainitsi, että Kiina lähetti miehittämättömän aluksen kuuhun viime vuonna. Pencen mukaan Yhdysvaltojen täytyy ottaa itselleen johtoasema avaruudessa.

Lue myös:

Nasalle rahaa miehitettyihin lentoihin: "Saapa nähdä, olemmeko Marsissa 2030-luvulla"

Trumpin hanke Yhdysvaltain omista avaruusjoukoista etenee – uusi puolustushaara olisi tasavertainen ilmavoimien kanssa

Yhdysvallat tähtää Mars-lentojen touteuttamiseen 2030-luvulla

Pehmeään kesäkurpitsaan mieltynyt ja sitä suuta kohti pusertava Petrus on vanhempiensa silmäterä. Kun hän antoi ensimerkin itsestään, ei tulevan äidin tunne ollut silkkaa onnea.

– Kun Petrus oli joulun alla ilmoittanut tulostaan, niin itkin joulukirkossa kuin putous. Mietin, että onkohan tämä minun viimeinen jouluni, Outi Tarkiainen muistelee.

Voimakas synnytyspelko juontui lapsuuden tapahtumiin.

– Ensimmäisiä lapsuusmuistojani on se, kuinka äitini melkein kuoli synnyttäessään pikkuveljeäni. Omaan synnytykseen halusi sitten valmistautua ehkä paremmin kuin jos synnytyspelkoa ei olisi.

Säveltäjä-muusikkopariskunta kaipasikin tietoa enemmän kuin neuvolassa tarjottiin. Tarkiaisen puoliso Lauri Sallinen otti yhteyttä rovaniemeläiseen ammattidoulaan Sintija Dutkaan, joka kuunteli tarkasti ja kertoi synnytyksen kulusta asioita, jotka neuvolassa oli ohitettu.

– Hiukan ihmettelen, että vasta doulalta kuulin, että synnytyksessä on erilaisia vaiheita tai että mitä lapsen pitää tehdä päästäkseen sieltä ulos. On semmoinen olo, että joskus meitä terveydenhoitojärjestelmän puolelta varjeltiin liialta tiedolta. Mutta meille oli oivaltavaa tajuta, miten asiat tapahtuvat, Sallinen kertoo.

Kätilö halaa doulan tervetulleeksi

Doulan tavoite on tarjota ajoissa ja riittävästi tietoa esimerkiksi siitä, millaisiin päätöksiin synnyttäjällä tai perheellä on mahdollisuus vaikuttaa ja millaisia vaihtoehtoja on.

Dutka korostaa, että vaikka doulan reppuun on pakattu Reboza-huivit ja akupunktiokammat, ei doula vastusta lääkkeellistä kivunlievitystä. Sitä kuitenkin tarvitaan doulan läsnäollessa tutkitusti vähemmän. Cochrane Review - tutkimusraportin mukaan doulan läsnäolo vähensi selvästi esimerkiksi epiduraalin käyttöä sekä riskiä päätyä sektioon.

Lapin keskussairaalan synnytyssalit ovat tulleet Dutkalle jo varsin tutuiksi, samoin monet kätilöt. Hän kokee kunnioituksen ja luottamuksen olevan molemminpuolista.

– On mukavaa tulla synnytykseen, kun kätilö avaa oven ja halaa ennen kuin päästää synnytyssaliin, Dutka kertoo.

Ongelmia ratkotaan yhdessä kätilön kanssa, kuten silloin kun keisarileikkaus häämötti puolen tunnin päässä. Huivin avulla synnytys saatiin kuin saatiinkin luonnolliseen alkuun.

"Löysin yhteyden sisäiseen synnyttäjään"

Dutka oli paikalla silloinkin, kun nyt puolivuotias Petrus Sallinen syntyi. Tuore isä kiittää loistavaa kätilöä ja tuttua doulaa, jonka läsnäolo oli ikimuistoisen tärkeää.

– Sintija antoi minulle koko ajan tietoa, että hiero tästä kohtaa, se voi auttaa. Tai että tästä hieromalla saadaan oksitosiinihormonia virtaamaan. Oli sellainen olo, että minä osaan tehdä tärkeää asiaa, joka helpotti synnyttäjän oloa. Ja uskon myös että synnytyksen kulkua, että se meni niin hyvin, Sallinen muistelee.

– Voi olla jopa niin, että minä sain tästä enemmän irti, koska doula tuki hyvin paljon minua, jotta pystyin tukemaan vaimoa.

Outi Tarkiaisen pelko oli väistynyt ja mieli tyyntynyt jo synnytystä edeltävinä viikkoina.

– Pelko hävisi siinä kohtaa, kun tein päätöksen että tätä synnytystä ei käynnistetä, Tarkiainen kertoo.

Lääkäri kannatti käynnistämistä, koska vauvalla oli jo kokoa. Tarkiainen selvitteli asiaa, vertaili käytäntöjä ja teki päätöksensä. Hän kuvailee löytäneensä yhteyden "sisäiseen synnyttäjään" ja arvelee että ilman tukea se ei olisi onnistunut.

– Sintija piti minua ajattelemaan ja toimimaan kykenevänä aktiivisena ihmisenä eikä potilaana tai ihmisenä, jolle tehdään asioita. Ehkä se toi itsevarmuutta ollakin sellainen, Tarkiainen sanoo.

Kymmeniä yrittäjädoulia ja satoja vapaaehtoisia

Sintija Dutka kuuntelee Petruksen vanhempien kokemuksia liikuttuneena.

– Doulallekin tulee hyvä ja kiitollinen olo, kun näkee että yhdelle pienelle vauvalle on saatu mahdollisimman hyvä alku tähän maailmaan, Dutka sanoo hymyillen.

Edellisen kerran hän lähti reppunsa kanssa Lapin keskussairaalan synnytysosastolle muutama päivä sitten. Hetki oli monella tavalla merkityksellinen. Synnyttäjä ja henkilökunta tekivät vaikutuksen, ja oli vieläpä Dutkan oman esikoisen syntymäpäivä.

Latvialaissyntyinen Sintija Dutka on yksi Suomen alle sadasta ammattidoulasta, jotka ansaitsevat palkkansa tai osan siitä perheiden palkkaamana synnytystukihenkilönä. Lisäksi Ensi- ja turvakotien liitto sekä Folkhälsan välittävät vapaaehtoisdoulia esimerkiksi turvapaikanhakijoille, nuorille synnyttäjille tai muille erityistä tukea tarvitseville. Vapaaehtoisdoulia on satoja.

Suomen Doulat ry:n hallituksen puheenjohtaja Asta Levy arvioi, että doulien käyttö on tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Lapin keskussairaalassa doulasynnytyksiä on ollut viitisentoista vuosittain, mutta tänä vuonna määrä todennäköisesti ylittyy.

Doulaa kaivataan, kun halutaan tehdä toisin

Dutkan asiakaskunnissa erottuu yksi ryhmä. Valitettavasti, hän sanoo.

– Monesti doulaa haluavat uudelleensynnyttäjät, joille on jäänyt ikävä muisto edellisestä synnytyksestä. Tai heillä on tosi selkeä ymmärrys siitä, mitä haluaa tehdä toisin. Doula halutaan tueksi ja omien toiveiden kunnioittamiseksi, Dutka kertoo.

Outi Tarkiaiselle ensimmäistä synnytyksestä ei jäänyt ikävää muistoa. Kaikkea muuta.

– Se oli elämäni hienoin kokemus, hyvin alkuvoimainen ja voimakas kokemus, sanoo Tarkiainen ja kiittää puolisonsa olleen sataprosenttisena tukena jokaisessa vaiheessa.

– Vaikka en fysiologisesti synnyttänyt, niin mulla oli sellainen fiilis että me synnytettiin yhdessä meidän lapsi, sanoo puolestaan Lauri Sallinen.

Teknologiajätti Apple julkaisi maanantaina pitkään odotetun televisiopalvelunsa.

Lyhyesti: Apple TV Plus on suoratoistopalvelu, joka näyttää elokuvia ja tv-sarjoja.

"Pitkään odotettu" ei tässä yhteydessä kuitenkaan tarkoita sitä, että maailma olisi tähän asti kärsinyt kroonisesta elokuvien ja tv-sarjojen puutteesta. Päin vastoin, Apple astuu erittäin kilpailtuun markkinaan.

Apple TV Plus on pitkään odotettu lähinnä siksi, että Applen johtajat ovat puhuneet vuosien ajan siitä, että yhtiö aikoo uudistaa television. Entinen toimitusjohtaja Steve Jobs visioi television tulevaisuutta jo vuosituhannen vaihteessa – ja jatkoi idean työstämistä lähes kuolemaansa asti.

Nykyinen johtaja Tim Cook on jatkanut samoilla linjoilla. Hänen mukaansa televisio on käyttöliittymänä hirveä ja jämähtänyt 1970-luvulle.

Tähän asti Applen avaukset television parissa ovat kuitenkin rajoittuneet ruudun kylkeen kiinnitettäviin mediatoistimiin. On korkea aika, että yhtiö esittelee ison visionsa.

Sitä Applelta odottavat myös sijoittajat, jotka kantavat huolta iPhone-puhelinten entistä pienemmistä myyntimääristä.

Apple haluaa olla televisiosi

Apple TV Plus on kuukausimaksullinen tilauspalvelu, jonka sisällöistä päävastuu näyttää olevan Applella itsellään.

Apple käyttää Wall Street Journalin mukaan omien sisältöjensä tuottamiseen seuraavan vuoden aikana yli miljardi dollaria.

Julkistustilaisuudessa yhtiön lukuisista uusista tv-sarjoista kertoivat niin Steven Spielberg, Oprah Winfrey, Jennifer Aniston kuin Reese Witherspoonkin.

• Spielbergiltä on luvassa antologiasarja Amazing Stories.
• Talk show -emäntä Winfrey on solminut Applen kanssa sopimuksen, joka pitää sisällään mm. dokumentteja seksuaalisesta häirinnästä sekä mielenterveydestä.
• Aniston ja Witherspoon esiintyvät Morning Show -draamasarjassa, joka kertoo erään tv-studion tapahtumista.

Apple astuu pelikentälle, jossa sisältöihin kaadetaan valtavia summia rahaa. Esimerkiksi Amazonin odotetaan käyttävän tänä vuonna yksinoikeussisältöihinsä noin kuusi miljardia dollaria. Netflix puolestaan käyttää peräti 15 miljardia dollaria.

Applen miljardibudjetti on siis suuri, mutta kilpailijoilla reilusti suurempi.

Applen kirjasto on pieni

Kilpailijoihin verrattuna Applen palvelussa on eräs ongelma – tai mahdollisuus.

Siinä missä Amazonin ja Netflixin ohjelmakirjastoissa on tuhansia elokuvia ja televisiosarjojen jaksoja, Apple ei ole haalinut katalogiinsa muiden tv-sisältöjä.

Apple haluaa mieluummin myydä tilaajilleen noita ulkopuolisten yhtiöiden sisältöjä lisämaksusta. Apple aikoo myydä esimerkiksi HBO:n, Starzin ja Showtimen katalogeja.

The Verge -uutispalvelun mukaan myös Amazon ja Hulu saattavat olla Applen tarjoomassa mukana. Netflix sen sijaan on ilmoittanut, että yhtiön materiaalia ei nähdä osana Applen tv-tarjoomaa.

Päätös on helppo ymmärtää. Markkinajohtaja ei halua luopua asemastaan ja päätyä osaksi jonkun muun palvelua.

Mitä se maksaa?

Tässä vaiheessa on täysin avoinna se, paljonko Applen syksyllä avattava palvelu tulee maksamaan. Kovin suuri tilaushinta ei voi olla, jos yhtiön oma tv-ohjelmien kirjasto on suppea ja tilaajien odotetaan hankkivan lisätilauksia.

Etukäteisarvailujen mukaan Apple saattaisi tarjoilla perussisältöä jopa ilmaiseksi voidakseen rahastaa käyttäjiä ulkopuolisten palveluiden käytöstä.

Applen omien ohjelmistojen luettelo kasvaa sellaista vauhtia, että ilmaiseksi jakaminen olisi todella kallis markkinointikampanja.

Miten sitä katsellaan?

Apple TV Plus -palvelua voidaan käyttää Applen omilla älylaitteilla, tietokoneilla ja mediatoistimilla. Tämän lisäksi palvelua voidaan käyttää Samsungin älytelevisioilla.

Yhtiö lupaa julkaista myöhemmin sovellukset myös LG:n ja Sonyn älytelevisioille, Amazonin ja Rokun mediatoistimille sekä muutamille muille laitteille.

Yhtiö ei ole maininnut sanallakaan Googlen Android-laitteita, mutta täysin mahdotonta Android-tukikaan ei olisi – esimerkiksi Apple Music -palvelusta on saatavilla myös Android-versio.

Pitkä lista striimaajia

Videostriimauksen, eli suoratoiston, markkinoilla on tungosta. Applella on vastassaan Netflix, Amazon, HBO ja pitkä lista kaapeliyhtiöitä sekä viihdejättejä.

Suomessa kaikilla teleoperaattoreilla on oma viihde- tai TV-palvelunsa.

Monet pyrkivät vahvistamaan kilpailuasemiaan luomalla omia sisältöjä – vaikka tausta olisikin teknologiapuolella.

Ja lisää kilpailua on luvassa, kuten artikkelin lopussa listan jälkipäästä voit lukea.

Apple lähtee kisaan pitkältä takamatkalta. Sillä tukenaan lähes pohjaton kassa, vahva brändi ja paikka satojen miljoonien kuluttajien taskussa. Se saattaa riittää, vaikka Applen palvelu ei nykytiedon valossa vielä näytäkään Steve Jobsin kaavailemalta television vallankumoukselta.

Applen voima nähtiin jo musiikin suoratoistopalveluissa. Alle neljässä vuodessa yhtiö onnistui myymään musiikkitilauksen 60 miljoonalle kännykänkäyttäjälle.

Tämä on suututtanut kilpailijat – ennen kaikkea ruotsalaisen Spotifyn, jonka etumatka hupenee.

Kisassa mukana:

Netflix

• Netflixillä 139 miljoonaa tilaajaa noin 190 maassa. Tänä vuonna yhtiö käyttää sisältöihinsä yli 15 miljardia dollaria.
• Yhtiön tunnettuja sarjoja ovat mm. House of Cards, Orange is the New Black sekä Narcos.
• Vuonna 1997 perustettu Netflix oli alun perin postitse toimiva dvd-vuokraamo.

Amazon Prime Video

• Teknologiayhtiö Amazonin Prime-asiakkuusjärjestelmässä on yli sata miljoonaa tilaajaa yli 200 maassa. Videopalvelu on tämän kokonaisuuden keskeinen osa.
• Reuters kertoi viime vuonna palvelun tavoittavan noin 26 miljoonaa katsojaa yksin Yhdysvalloissa.
• Yhtiö on ostanut mm oikeudet Taru Sormusten Herrasta -televisiosarjaan. Tänä vuonna Amazon aikoo käyttää sisältöihin noin kuusi miljardia dollaria.

HBO:

• Home Box Office on Yhdysvaltain vanhin yhä toiminnassa oleva maksullinen kaapelitelevisioverkko.
• Tunnetaan mm. Sopranos ja The Games of Thrones -sarjoista.
• Toimii myös striimauspalveluiden tuottajana mm Suomessa.
• Omistaja AT&T/Warner Media.

Hulu

• Walt Disneyn, AT&T:n ja Comcastin yhteisyritys.
• Tarjoaa sekää omaa että ulkopuolista sisältöä.

YouTube Premium

• YouTuben mainosvapaana versiona esitelty Youtube Premium haastaa Netflixia ja Amazon Primea.
• Bloombergin mukaan yhtiö olisi luopumassa aikeestaan ryhtyä tv-sisältöjen tarjoajaksi.
• Google kiistää väitteen.

TULOSSA:

Tänä vuonna toimintansa aloittava Disney Plus -tilauspalvelu paketoi Disneyn ja Pixarin animaatiot, Marvelin supersankarit, Tähtien Sodat sekä 20th Century Foxin elokuvat.

Comcastin omistama NBC Universal on niin ikään käynnistämässä omaa mainosrahoitteista suoratoistopalveluaan.

Myös Facebook haluaa myydä käyttäjilleen tv-sisältöjä ja on ostanut oikeudet esimerkiksi Buffy Vampyyritappajan kaikkiin jaksoihin Yhdysvalloissa. Variety-lehden mukaan suosittua Facebook Watch -sisältöä on ollut myös SKAM Austin, eli norjalaisen nuortensarjan Yhdysvaltoihin lokalisoitu versio.

Uusin ferrarinpunainen kuorma-auto odottelee lähtöä muuttokeikalle Niemen varikon pihalla.

Ferraria autossa on tosin vain väri, sillä biokaasulla käyvän auton moottorin ääni on todella hiljainen eikä pakoputken päästä tuleva kaasu karvastele nenää ollenkaan.

Muuttoliike Niemi alkoi reilut kaksi vuotta sitten hankkia kaasukäyttöisiä kuorma-autoja. Nyt erikokoisia autoja on jo 25 kappaletta.

– Tänä vuonna hankitaan viidestä kymmeneen autoa lisää, asiakkuusjohtaja Juha Niemi lupaa.

Yritys on ollut tienraivaaja raskaan kaluston ympäristötalkoissa. Suomessa oli viime vuoden lopussa liikenteessä reilut 94 000 kuorma-autoa. Niistä vain hieman yli 40 kävi kaasulla. Käytännössä siis yksi yritys on hankkinut noin puolet koko maan kaasukäyttöisistä kuorma-autoista. Kaasulinja-autoja oli viime vuoden lopussa 46 kappaletta.

Muuttoliike Niemi on luvannut uusia koko autokalustonsa käymään biokaasun voimalla vuoteen 2040 mennessä.

– Tavoite ei ole muuttunut mihinkään. Olemme myös valmiita aikaistamaan tavoitetta, jos vain autojen tekninen kehitys antaa siihen mahdollisuuden, Niemi jatkaa.

Käyttökokemusten mukaan Niemen biokaasua käyttävien autojen polttoainekustannukset ovat 10–30 prosenttia pienemmät verrattuna dieseliin. Auton kalliimpaa hankintahintaa ei tällä säästöllä kuitenkaan ehditä kuroa umpeen.

– Kustannukset jäävät yhtiön piikkiin, Juha Niemi sanoo.

Hankintahinta ja harvat kaasuasemat harmina

Niemen muuttoautojen lisäksi liikenteessä on muutamia kaasuautoja eri puolilla Suomea.

Esimerkiksi Kuljetusliike Vähälä käyttää yhtä autoa Vaajakosken ja Helsingin välisellä reitillä. Alkuvuodesta myös Valio kertoi ottaneensa käyttöön biokaasua käyttävän maidon keräilyauton.

Biokaasun käyttö kaluston polttoaineena kiinnostaa toki muitakin kuljetusyrittäjiä, mutta toistaiseksi kaluston ripeämpää uusimista ovat hidastaneet harvahko nesteytetyn maa- tai biokaasun (LNG ja LBG) jakeluverkko sekä auton hankintahinta, joka on dieselkäyttöistä kuorma-autoa selvästi korkeampi.

Lisäksi varsinkin pitkiä rahtilinjoja erikoispitkillä yhdistelmillä ajavat kuljetusyrittäjät sanovat, että markkinoilla ei ole vielä ollut kyllin tehokkaita autoja vetämään kaikkein raskaimpia ajoneuvoyhdistelmiä.

– Valmistajilla on ollut tarjota kaasukäyttöisiä autoja, jotka pystyvät vetämään noin 60 tonnin kuormia. Meillä uudet investoinnit kohdistuvat pääosin yli 34 metriä pitkiin ja 76 tonnia painaviin HCT-ajoneuvoyhdistelmiin. Niihin ei ei ole vielä saatavissa sopivaa veturia, toimitusjohtaja Ville Koramo Kuljetusliike Kantola & Koramosta kertoo.

HCT (High Capacity Transport) on raskaan liikenteen uusi ajoneuvoluokka, joka mahdollistaa erikoispitkät ajoneuvoyhdistelmät ja kasvattaa tuntuvasti kuljetuskapasiteettia.

Kuusamossa pääkonttoriaan pitävässä kuljetusyhtiössä on kuitenkin voimakas tahto hankkia ensimmäinen kaasuauto, koska ympäristönsuojelu on korkealla yrityksen arvoissa. Silti auton hankinta on voitava perustella myös taloudellisesti.

– Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että pidemmille runkoväleille tällainen kaasuyhdistelmä on järkevä investointi. Sen takaisinmaksuaika on järkevissä rajoissa, Ville Koramo toteaa.

Yksi este kaasukäyttöisen auton hankinnasta voi poistua, kun valtiollisen kaasuyhtiön Gasumin kaasuasema valmistuu Kuopioon mahdollisesti jo tulevana kesänä.

Kevään ja kesän aikana valmistunevat myös asemat ainakin Ouluun, Lahteen ja Seinäjoelle. Gasumin tavoite on rakentaa noin kymmenen uutta asemaa joka vuosi eri puolille Suomea.

Ilmastotavoitteet pysyvät horisontissa

Nykyinen kaasuautojen hankintavauhti ei riitä lähellekään täyttämään valtion tavoitteita raskaan liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

Hallituksen linjausten mukaan Suomessa olisi 50 000 kaasuautoa vuonna 2030. Viime vuoden lopussa kaasuautoja oli Suomessa vajaat 1200. Niistä siis alle sata oli kuorma- tai linja-autoja, vaikka raskaan liikenteen osuus liikenteen hiilidioksidipäästöistä on noin kolmannes.

– Vähän ihmettelen, että valtio ei edelleenkään ole lähtenyt tukemaan ympäristöystävällisten autojen hankintaa, vaikka 50 000 auton kaasuautotavoite on hyvin tiedossa. Konkreettiset toimet ovat jääneet puuttumaan, Juha Niemi moittii.

Samaa mieltä on Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL, joka on raskaan liikenteen etujärjestö. Se on pitänyt ääntä hankintatuen puolesta.

Hankintatuen lisäksi SKAL on pitkään puhunut ammattiliikenteelle suunnatusta polttoaineiden verotuesta.

– Keino siihen on ammattidiesel. EU on hyväksynyt käytännön, jossa ammattiliikenteen harjoittajalle palautetaan polttoaineveroa ostetuista litroista, SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen sanoo.

Juha Niemi ei juuri usko hankintatuen toteutumiseen, mutta biodieselin tai biokaasun kohdalla verohuojennus olisi järkevä keino vauhdittaa ympäristöystävällisten autojen hankintaa.

– Gasum on valtion omistama yhtiö, joten valtion olisi helppo vaikuttaa polttoaineen hintaan, Niemi tokaisee.

SKAL toivoo vaalien jälkeen muodostettavan uuden hallituksen ottavan ohjelmaansa polttoaineverojen keventämisen maanteiden tavaraliikenteessä.

Polttoaineen hinta on raskaassa liikenteessä merkittävä kuluerä. Eräs satoja autoja liikenteessä pyörittävä yrittäjä kertoo, että yhden eurosentin hinnannousu tarkoittaa heille 120 000 euron lisälaskua vuodessa. Summa lähentelee yhden kaasukäyttöisen kuorma-auton hintaa.

Lue myös:

Tieliikenteen harvinaisuudet: upouudet hybridirekat ja Pohjoismaiden ensimmäinen 3-akselinen LNG-rekka vähentävät päästöjä

Lappeenranta ottaa käyttöön biokaasubussit kolmantena kaupunkina Suomessa

Euroopan parlamentti on hyväksynyt lopullisesti uuden tekijänoikeusdirektiivin. Direktiivi meni läpi parlamentin täysistunnossa äänin 348–274.

Esitys on ollut poikkeuksellisen kiistanalainen. Sitä ovat puolustaneet oikeuksien haltijat kuten musiikintekijät ja lehtikustantajat. Ehdotettua muutosta ovat vastustaneet etenkin internetin isot alustapalvelut kuten Google ja Facebook. Esitystä vastaan on käyty myös hyvin laajaa kansalaiskampanjointia, jota on motivoinut huoli ilmaisunvapauden rajoituksista.

Uuden lainsäädännön 13. artiklan mukaan alustapalveluiden on varmistettava, että niiden palveluissa ei ole tarjolla materiaalia johon niillä ei ole oikeuksia. Kriitikoiden mukaan esitys johtaa käytännössä siihen, että palvelut ryhtyvät varmuuden vuoksi suodattamaan käyttäjiensä niihin lataamaa materiaalia.

Esitys rajoittaa myös sitä, millaisia otteita tekijänoikeuksien alaisista lehtiartikkeleista saa esittää internetissä. Tämä "linkkiveroksi" kritisoitu artikla 11 sallii yksittäisten sanojen tai hyvin lyhyiden lauseiden linkkaamisen ilman lisensointia.

Jäsenmaat ovat jo tahollaan hyväksyneet esityksen, jonka käsittely EU:ssa päättyi parlamentin äänestykseen. Suomi vastusti sitä.

Euroopan parlamentin täysistunto päätti ensin niukalla enemmistöllä, että se ei enää avaa jäsenmaiden kanssa jo sovittua ehdotusta muutosesityksille. Sen jälkeen täysistunto hyväksyi direktiivin jäsenmaiden kanssa neuvotellussa muodossa.

Suomalaisista euroedustajista Nils Torvalds (r.), Jussi Halla-aho (ps.), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.), Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Heidi Hautala (vihr.) äänestivät esitystä vastaan. Muut äänestivät puolesta. Pietikäinen tosin kertoi myöhemmin äänestäneensä vahingossa väärin. Hänen tarkoituksensa oli ollut kannattaa esitystä.

– Me ei ratkaistu sitä todellista ongelmaa: Missä on valinnanvapaus ja missä on tekijöiden oikeudet. Tämä balanssi ei ole siinä missä sen pitäisi olla, Torvalds sanoi.

– Meidän pitää varmistaa, että tekijöiden oikeudet pitää olla turvattu myös digitaalisena aikana. Sehän tässä on se pääpointti, sanoi Henna Virkkunen (kok.), joka äänesti esityksen puolesta.

Äänestystä edelsi poikkeuksellisen voimakas kampanjointi esityksen puolesta ja sitä vastaan, sillä täysistunnon käsittely nähtiin viimeiseksi tilaisuudeksi vaikuttaa tekijänoikeusdirektiivin sisältöön.

Esimerkiksi Saksassa 150 000 ihmistä osoitti viikonvaihteessa mieltään artikloja 11 ja 13 vastaan eri kaupungeissa.

– Äänestys oli hyvin tiukka, joten selvästi näillä mielenosoituksilla oli vaikutusta kollegoihini. Mutta jouduimme myös hyvin voimakkaan lobbauksen kohteeksi viihdeteollisuuden suunnalta, sanoi saksalaismeppi Julia Reda Ylelle.

Direktiivin vastustus on pitkälti henkilöitynyt juuri piraattipuoluetta edustavaan Redaan, joka istuu Euroopan parlamentissa vihreiden ryhmässä. Hän toivoo, että jäsenmaiden hallitukset torjuisivat esityksen viimeisessä käsittelyssä, joka on normaalisti kumileimasinmainen toimenpide.

– Toivon, että mielenosoitukset jatkuvat. Etenkin Saksan hallituksen pitäisi miettiä uudelleen kantaansa, Reda sanoo.

Parlamentin käytävillä näkyi tiistaina myös lobbareita, kuten Teoston yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Railimo. Hän iloitsi parlamentin päätöksestä.

Teostolla on jo voimassa tekijänoikeussopimus esimerkiksi Youtuben kanssa, mutta kaikkien verkkoalustojen kanssa sopimuksia ei ole. Railimo arvioi, että Teosto aikoo istua internet-yhtiöiden kanssa neuvottelupöytään vuodesta 2021 alkaen, kun direktiivi tulee voimaan.

– Se velvoittaa neuvottelemaan, Railimo sanoi direktiivistä.

Hänen mukaansa Teostossa ei ole laskettu direktiivin rahallista arvoa tekijöille. Kyse on enemmänkin periaatteesta, jonka mukaan oikeudenhaltijan kanssa pitää sopia hinta teoksen käytöstä.

Lue lisää:

Vääntö EU:n tekijänoikeussäännöistä johti sopuun: Oikeuksien haltijoille voitto internet-jäteistä

Lyökö Google Youtuben kiinni Euroopassa? Tubettaja Roni Back pelkää ammattinsa puolesta: "Tämä on jotakin todella pelottavaa"

Asiantuntija: EU:n tekijänoikeusdirektiivillä voisi olla arvaamattomia vaikutuksia – ”Facebook voisi lopettaa uutisten jakamisen”

Tekijänoikeusdirektiivi saa kiitosta ja kritiikkiä – "Internetistä tulee ennakkosensuroitu suuryritysten tiedotusväline"

Vääntö tekijänoikeuksista asettaa artistit ja nettijätit vastakkain – Lauri Tähkä: "Youtube-korvauksilla ei pitkälle pötkitä"

Euroopan parlamentti torjui kiistanalaisen tekijänoikeusuudistuksen – verkkoaktivistien riemuksi ja Paul McCartneyn pettymykseksi

Useissa länsimaissa sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuvien määrä on kasvanut viime vuosina.

Suomessa sukupuoli-identiteetin tutkimukset avautuivat alaikäisille vuonna 2011. Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori ja nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että lähetemäärät ovat lisääntyneet sen jälkeen yllättävän paljon.

– Suomessa on eniten tytöstä pojaksi muutoksen tarvetta. Valtaosa lähetteellä tulevista on nuoria tyttöjä, sanoi Kaltiala-Heino Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Tutkimuksiin on koko maassa mennyt noin 750 alaikäistä vuodesta 2011 alkaen. Näistä lähes 200 nuorelle on aloitettu hormonihoito. Hormonihoitojen alkaessa osa on ollut alle 18-vuotiaita ja osa täysi-ikäisiä.

Osa tutkittavista on halunnut harkita pidempään tai on päättänyt olla lähtemättä hoitoihin. Osalla tutkituista identiteettikehitys on ollut vielä keskeneräinen. Alle 18-vuotiaille ei tehdä leikkaushoitoja.

Lapsille ei Kaltiala-Heinon mukaan suositella mitään fyysisiä hoitoja, koska lapsen kokemus voi muutua puberteetin käynnistyessä.

Transsukupuolinen ihminen ei koe olevansa sitä sukupuolta, mihin on syntynyt. Setan puheenjohtaja Sakris Kupila korostaa, että sukupuolenkorjaushoidot ovat muutakin kuin leikkauksia ja hormonihoitoja.

– Nuorilla puhutaan ns. hormoniblokkereista eli omaa sukupuolihormonituotantoa laskevista lääkeaineista. Sukupuoli-identiteettiin kuuluvat myös kutsumanimi, vaatetus, sukupuolirooli ja väestörekisteriin merkitty sukupuoli, sanoi Kupila Ykkösaamussa.

Suomessa sukupuoli-identiteetin tutkimuksia tehdään Tampereella ja Helsingissä yliopistollisissa sairaaloissa. Lain mukaan sukupuoli-identiteetin tutkimus tarvitaan, jos ihminen haluaa muuttaa juridista sukupuoltaan tai haluaa saada lääketieteellistä hoitoa sukupuolen korjaamiseksi.

Erityisenä haasteena professori Kaltiala-Heino pitää nuorten kohdalla arviointia siitä, milloin sukupuoli-identiteetti on niin luja ja selkeä, että olisi perusteltua aloittaa lääketieteellisiä hoitoja.

– Identiteetin lujittuminen on nuoruusiän kehityksen lopputulos. Jos identiteettikehitys on kesken, arvioidaan milloin sukupuoli-identiteetti on vakiintunut.

Seta on huolissaan siitä, että nuoren sukupuoli-identiteetin selvittelyssä kuluu niin kauan, että murrosikää jarruttavan tai pysäyttävän hoidon aloittaminen on jo myöhäistä.

Valtaosa tutkimuksiin tulleista on ollut jo ainakin 15-16-vuotiaita. Kaltiala-Heinon mukaan silloin varsinainen puberteetin jarruttaminen tai estäminen ei ole tullut heillä kyseeseen.

Professori Kaltiala-Heino: Juridisen sukupuolen todistaminen absurdia

Suomessa vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyttä juridisen sukupuolen muuttamiselle. Tulevaan halllitukseen kohdistuu paineita lain muuttamiseksi, sillä Suomi on saanut kansainvälistä arvostelua asiasta.

Professori Riittakerttu Kaltiala-Heino Tampereen yliopistosta on sitä mieltä, että juridisen sukupuolen määrittely on yhteiskunnallinen asia.

– Tällä hetkellä lain vaatimukset voivat johtaa absurdeihinkin tilanteisiin. Prosessiin kuuluu, että tutkimusyksiköiden tulee todistaa, että henkilö elää pysyvästi vastakkaisen sukupuolen roolissa. Nykyisin kuitenkin lähtökohtana on, että jokainen voi toteuttaa sukupuolen kokemustaan haluamallaan tavalla.

Kaltiala-Heino pitää vanhanaikaisena myös vaatimusta hedelmättömyydestä.

– Suomi on saanut kansainvälistäkin kritiikkiä siitä. Tämäkin asia tulisi korjata laissa.

Setan puheenjohtaja Sakris Kupila on sitä mieltä, että juridisen sukupuolen pitäisi olla ilmoitusasia. Järjestö haluaa, että myös alle 18-vuotiaiden olisi mahdollista muuttaa juridista sukupuolimerkintää.

– Tämä on tärkeää siinä vaiheessa, kun nuori hakeutuu kouluun. Tiedetään, että jotkut eivät hae, koska heillä on väärä merkintä sukupuolestaan, sanoo Sakris Kupila.

On arvioitu, että yli prosentti aikuisväestöstä kokee identiteetikseen muun kuin oman biologisen sukupuolensa mukaisen identiteetin.

Kuuntele Ykkösaamun haastattelu: Sukupuolen korjaushoidot: Milloin nuoren sukupuoli-identiteetti on valmis hoitoihin, milloin on kyse ohimenevästä ahdistuksesta

Lue lisää: Nuorten tyttöjen transsukupuolisuustutkimukset ovat moninkertaistuneet

Tommi Kinnusen kolumni: Koululaisen sukupuoli ei poliitikolle kuulu

Yhdysvalloissa syyttäjä on hylännyt kaikki 16 syytettä amerikkalaistähti Jussie Smollettia vastaan.

Empire-sarjassa näytellyttä Smollettia syytettiin itseensä kohdistuneen viharikoksen lavastamisesta.

Hänen epäiltiin palkanneen ystäviään esittämään väkivaltaista hyökkäystä hänen kimppuunsa, sekä lähettäneen itse itselleen uhkakirjeen, joka sisälsi homovastaisia ja rasistisia herjoja.

Smollettin motiiviksi väitettiin sitä, että hän halusi itselleen lisää julkisuutta ja palkkaa.

Tapaus sai myös poliittisia piirteitä, kun Smollettille saapuneessa herjakirjeessä ylistettiin presidentti Donald Trumpia.

Kun tiedot lavastussyytteistä tulivat julkisuuteen, vaati Trump Smollettilta anteeksipyyntöä.

Vatikaanin sisällä kuohuu.

Katolisen kirkon virallisen sanomalehden L'Osservatore Romanon naisille suunnatun kuukausiliitteen naistoimitus eroaa tehtävästään.

Syyksi Donne Chiesa Mondo -lehden (suomeksi "naiset, kirkko ja maailma") päätoimittaja Lucetta Scaraffia kertoo sen, että sanomalehden miehistä koostuva johto yrittää viedä sen työltä pohjaa.

Hän kertoo asiasta italialaisen Il Post -lehden artikkelissa.

Donne Chiesa Mondo on julkaissut viime aikoina lukuisia juttuja, jotka ovat paljastaneet kirkon sisällä tapahtuvaa, muun muassa nunniin kohdistuvaa hyväksikäyttöä.

Scaraffia paheksuu tapaa, jolla L'Osservatore Romanon miespuolinen johto on ottanut itselleen oikeuden päättää Donne Chiesa Mondoon palkattavista naistoimittajista.

Paaville kirjoittamassaan erokirjeessa Scaraffia kertaa lehtensä saavutuksia.

– Donne Chiesa Mondon sulkeminen, tai pikemminkin hajoittaminen, on yhden aikakauden loppu. Se on ollut kirkolle uusi ja harvinaislaatuinen kokemus. Ensi kertaa historiassa ryhmä naisia on saanut järjestäytyä vapaasti ja itsenäisesti, ja työskennellä Vatikaanin ja sen viestinnän ytimessä ilman ohjausta.

Maailman Luonnon Säätiö WWF on julkaissut kuuden kohdan ruokasuosituksen. Tiistaina julkaistua ruokasuositustaan WWF kuvaa terveelliseksi maapallon kasvalle väestölle, ilmastonmuutosta hillitseväksi sekä luonnon monimuotoisuutta turvaavaksi.

Suosituksen taustalla on havainto, että ruuantuotanto on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista ja muodostaa viidenneksen ihmisen hiilijalanjäljestä. Lisäksi WWF huomauttaa, että metsien ja muiden luonnontilaisten alueiden raivaaminen eläinperäisen ruuan tuotantoon on suurimpia syitä maailman villieläinten määrän romahtamiseen.

WWF:n ruokasuositukset perustuvat riippumattoman EAT-Lancet komission tammikuussa julkaisemiin ruokasuosituksiin.

WWF:n johtava ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapään mukaan ilmastoystävällisessä ja luonnon kannalta kestävässä ruokavaliossa punaista lihaa saisi syödä korkeintaan kerran viikossa. Valkeapää haluaa muistuttaa, että suosituksen sävy ei ole kieltää lihansyöntiä. Suositus on salliva mutta rajoittava.

– Lihaa voi edelleen syödä, mutta on välttämätöntä vähentää sen kulutusta.

Vaikea maito ja oudot kananmunat

WWF on huolissaan siitä, että suomalaisten lihankulutus on tällä vuosituhannella lisääntynyt lähes 20 prosenttia. Jos lihaa haluaa syödä, niin broileri on WWF:n Valkeapään mukaan ilmaston kannalta huomattavasti parempi ratkaisu kuin naudan- tai sianliha.

– Toisaalta, jos sitä vertaa naudanlihan tuotantoon, niin broileri syö samankaltaista ravintoa, mitä voisi syöttää ihmisille. Se broileri on turhaan ruokaketjussa siinä välissä. Tyypillisesti suomalaiset broilerit syövät soijaa. Sen soijan voisi syödä sellaisenaan. Meillä syödään se soija pääosin broilerin ja kananmunan muodossa.

Merkittävin syy lisätä kasvisyöntiä tuleekin Annukka Valkeapään mielestä siitä, että kasviksia pystytään tuottamaan todella paljon enemmän kuin lihaa.

– Jos meillä on rajallinen maa-ala käytössä ja tuotamme pääasiassa kasviperäistä ruokaa, niin pystymme ruokkimaan neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin, jos tuotetaan liharuokaa sillä samalla alueella. Lihan vaatima maa-ala on niin paljon isompi.

Suosituksessa on myös kalaa. Valkeapää toivoo kalastettavan esimerkiksi kotimaista haukea, särkiä, muikkuja, ahvenia tai silakkaa.

– Nämä ovat sellaisia kalalajeja, että niiden pyydystäminen ja syöminen voi ympäristön kannalta tulla plussan puolelle sen takia, että sillä sitä rehevöitymistä vähennetään vesistä. Se ei vaadi erillistä kasvattamista, eikä erillistä rehuntuotantoa toisin kuin kasvatetulle kalalle.

Maidon tuotannossa WWF on erityisesti käärmeissään valtion tukipolitiikasta, jonka vuoksi lehmänmaito maksaa vähemmän kuin kasviperäiset juomat kuten kaurajuoma.

– Se kuormittaa ympäristöä aika paljon. Lehmä laiduntaa ja sille kasvatetaan viljaa. Sen lisäksi se vielä röyhtäilee ja piereskelee, mikä lisää niitä ilmastopäästöjä.

Mutta kananmunien syöntisuosituksen osalta Annukka Valkeapää ei ole ihan varma, mihin kaikkeen se lopulta perustuu. Arvailemaan hän ei lähde.

– Olisi odottanut, että kananmunia voisi syödä enemmän. Mutta sellainen oli EAT-Lancetissa ja siihen luotan. Se on todella vakuuttavan asiantuntijajoukon laatima kokonaisuus.

Lue myös:

Uusi tutkimus osoittaa: Suomalainen mies syö aivan liikaa punaista lihaa eikä naistenkaan ruokavaliossa ole hurraamista

Perinteinen lautasmalli on kaikille tuttu – mutta tiesitkö, ettei se ole ainoa?

Alle kouluikäisille oma ruokasuositus – Huonot elintavat kasaantuvat perheille, joilla on niukat tulot, vähäinen koulutus ja nuoret vanhemmat

Mitä lounaaksi? Entistä harvemmin lohta, pihvikin voi vaihtua pyörykäksi

Yhdysvaltain Kalifornian osavaltio on saanut talven aikana selvästi tavanomaista enemmän sadetta. Liittovaltion meteorologit totesivat viime viikolla, että osavaltiota seitsemän vuotta kurittanut kuivuus oli päättynyt. Asiasta kertoi muiden muassa osavaltion keskiosan televisiokanava KSBY.

Tyynen valtameren yllä puhaltavat ilmavirtaukset tuovat jatkuvasti uusia sadealueita Kalifornian ylle.

Kuivien vuoristoseutujen kasvit ovat ottaneet runsaasta vedestä kaiken irti ja alkaneet kukkia massoittain.

Esimerkiksi Lake Elsinoren kaupungin seudulla Los Angelesin lähellä vuortenrinteet ovat täynnään unikkojen ja muiden luonnonkasvien kukkia.

Lake Elsinoren viranomaiset ovat joutuneet rajoittamaan matkailijoiden pääsyä alueelle, jotta nämä eivät luonnonihmettä ihaillessaan talloisi kukkia.

Nyt päättynyt kuivuuskausi alkoi Kaliforniassa virallisesti joulukuussa 2011. Vuodesta 2014 alkaen osavaltion osia oli julistettuna hätätilaan. Seuraavana vuonna kuvernööri Jerry Brown määräsi taajama-alueet supistamaan veden kulutusta neljänneksellä. Esimerkiksi autojen pesu kiellettiin.

Vuonna 2017 sateet helpottivat kuivuutta, mutta paikoittain se jatkui yhä kohtalaisena.

Nyt esimerkiksi Los Angelesin kaupunki on saanut lokakuusta tähän päivään ulottuvalla jaksolla sadetta yli 450 millimetriä. Vuoristossa on lunta suuret määrät.

Viranomaiset muistuttavat kuitenkin, että Kalifornian ilmasto saattaa nopeasti muuttua sateisesta kuivaksi. Näin kävi myös viime vuonna; sateiden jälkeen kukat kukkivat, mutta sateet päättyivät nopeasti ja kuivuus palasi. Tänä talvena sadetta on tosin saatu selvästi enemmän.

Miten kalifornialaiset voisivat helpottaa osavaltionsa ajoittaista veden vähyyttä? Keskustele aiheesta Yle-tunnuksilla kello 20:een saakka.

Taiteen kentällä ei kaikki ole niin kaunosieluista kuin moni maallikko luulee. Tuomioistuimissa on puitu mittavia väärennetyn taiteen vyyhtejä.

Taidekaupassa liikkuu iso raha, ja se kerää ympärilleen myös järjestäytynyttä rikollisuutta, kertoo fake-taiteen kentällä kouliintunut keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkonen.

– Keskusrikospoliisille ilmoitettujen rikosvahinkojen määrä lähentelee 20 miljoonaa. Huomattavien rahasummien liepeillä liikkuu myös järjestäytynyt rikollisuus. Olisi naiivia kuvitella, että vakava rikollisuus ei tulisi operoimaan alueelle, jossa puhutaan näinkin suurista rikoshyödyistä kuin taiderikollisuudessa puhutaan.

"Pollari" luotsaa katsomaan teoksen nurjaa puolta

Myös Jyväskylän yliopiston taidehistorian oppiaineessa on tajuttu, että taidemaailman kentällä ammatikseen tulevaisuudessa toimivien on syytä varautua kohtaamaan myös kovaa rikollisuutta ja alamaailmaa kulttuurin kerman lisäksi.

Niinpä taidekentän nurjasta puolesta on kutsuttu luennoimaan poliisi. Kimmo Nokkosta hieman jopa hymyilyttää.

– Tavallinen pollari opettaa tulevia taiteen ammattilaisia. Poliisi, joka vasta nyt vuosikausien taiteen ja väärennösten tutkimisen jälkeen, on alkanut erottaa akvarellin grafiikasta, naureskelee Nokkonen.

Poliisin tieto uppoaa kuulijakuntaan. Nokkonen kuvailee poliisin katsovan tauluja eri silmällä kuin taidealan ammattilainen, joka saattaa keskittyä taiteilijan siveltimen vetojen analysointiin.

Poliisi taas tutkii aivan konreettisesti myös teosten nurjaa puolta, taustaa. Ja saattaa paljastaa väärennöksen esimerkiksi mittanauhan avulla: väärennetty taulu voi olla jopa tyystin eri kokoinen kuin alkuperäinen.

Jonkun taiteilijan työksi väitetty maalaus saattaa myös esittää maisemaa, jopa maata, jossa oikea taitelija ei ole eläissään käynyt.

Aitoustodistus ei takaa aitoutta

Jyväskylän yliopiston taidehistorian opiskelija Christa Könönen sanoo, että poliisin kertomat tiedot väärennetyn taiteen markkinoiden koosta Suomessa ovat opiskelijalle uutta tietoa.

– Hämmästytti, että pienessä maassa on näin paljon rikollisuutta. Tulevassa työssäni taidekentällä on pidettävä silmät auki. Teosten aitoudesta ei voi olla sataprosenttisen varma, vaikka aitoustodistus olisikin mukana.

Kimmo Nokkonen kertoo, että Suomen viime vuosien oikeudenkäynnit vaikkapa Turussa, Tampereella ja viimeksi Helsingissä ovat herättäneet huomiota myös muualla maailmassa.

– Syksyllä hovioikeuteen etenevästä suuresta väärennetyn taiteen Helsingin haarasta uutisoitiin aina Pakistanissa asti. Kyllä nämä suuret vyyhdit on noteerattu ympäri maailmaa. Monilla jutuilla on myös omat kansainväliset kytkynsä.

Poliisia kuulemaan saapunut taidehistorian opiskelija Niina Kovanen tekee omaa lopputyötään muotoilun väärennöksistä. Myös tällä taide- ja käyttöesinekentällä liikkuu iso raha. Ja raha houkuttaa rikollisia.

– Design-väärennöksiä aina huonekaluista, valaisimista ja lasiesineistä lähtien tehtaillaan rahallisessa hyötymistarkoituksessa hyvin usein.

Riesana seilaavat väärennetyt "mummon perinnöt" takavarikkoon

Oikeuden päätökset eri tuomioistuismissa ovat luoneet uusia linjauksia, jotka hyödyttävät kentällä työskentelevää poliisia.

Väärennetyt taulut, jotka aiemmin ovat kiertäneet riesana eestaas markkinoilla, saadaan kitkettyä aiempaa paremmin pois, Nokkonen kertoo.

– Olemme saaneet tuomioistuimista päätöksiä, joissa taideväärennösten todetaan olevan rikoksentekovälineitä. Ne ovat erityisen soveliaita uusien rikosten tekemistä varten.

Myös korkeimman oikeuden ratkaisu vuodelta 2007 toteaa, että väärennetty taideteos on yksiselitteisesti väärennösaineistoa.

– Meillä on ollut vallalla sellainen käsitys, että väärennösten hallussapito olisi laillista, vaan näin ei ole. Se on laitonta.

Nokkonen vertaa tauluväärennöstä nyrkkirautaan, joka olisi saatava juurittua, jottei sillä enää pysty uudestaan rikoksen tekoon.

– Kyse on rikoksentekovälineestä. Uuden oikeuskäytännön mukaisesti väärennetyt teokset on tuomittu valtiolle menetetyiksi. Paras keino estää näitä rikoksia ennalta on ottaa tekovälineet pois.

Myyjä vastuussa tauluistaan entistä tiukemmin

Nokkonen iloitsee myös siitä, että taiteen myyjä – myi hän sitten tauluja pakettiauton takakontista tai arvostetussa taidegalleriassa – on vastuussa myymästään tavarasta aiempaa tiukemmin.

Viimeisimmissä oikeuden päätöksissä on korostettu sitä, että juuri myyjällä on velvollisuus ottaa selvää, onko myytävä tavara aitoa.

Lisää turvaa ostajalle tuo myös se, että rahanpesu vaikeutuu. Se koskee myös taidekauppaa. Tavaran epäilyttävästä alkuperästä pitää tehdä selkoa.

– EU:n niin sanottu viides rahanpesudirektiivi tuodaan kansalliseen lainsäädäntöön. Vihdoin myös taidekauppaa harjoittavat luetaan mukaan rahanpesun ilmoitusvelvollisten joukkoon.

Lykätäänkö väärennetyt teokset roviolle?

Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori ja taidehistorioitsija Teija Luukkanen–Hirvikoski sanoo, että opiskelijoille tekee hyvää kurkistaa myös taiteen nurjalle puolelle ja alamaailmaan.

– Minut on yllättänyt se, että Suomessa, jossa taidemarkkinat ovat pienet ja nuoret, jyllää kymmenien miljoonien taideväärennösbisnes. Haluan, että opiskelijat tiedostavat, milloin pitäisi hälytyskellojen soida.

Onko suuri osa kulttuuriperinnöstämme sitten vaarassa paljastua väärennetyksi? Kestävätkö kultakauden teoksina pidetyt aarteet tiukan tarkastelun?

Teija Luukkanen-Hirvikoski muistuttaa tavallista taiteen ostajaa siitä, ettei heppoisin perustein milloinkaan kannata kalliita ostoja tehdä.

– On myönnettävä, että meillä väärennetään kultakauden teoksia ja jonkun verran nykytaidettakin. Mutta en halua pelotella ketään. Täytyy muistaa, että valtaosa taideteoksista on kuitenkin aitoja.

Poliisi on takavarikoinut väärennöksiä tähän mennessä satamäärin. Kaikista ei tosin vielä ole lainvoimaista päätöstä. Ylikonstaapeli Kimmo Nokkonen kertoo, että yhtään teosta ei ole tuhottu.

– Meidän intresseissä ei ole niiden hävittäminen. Meillä on nyt hyvät vertailuaineistot tunnettujen väärentäjien tekemistä töistä. Eivätkä nämä teokset ole suuri ongelma säilytyksenkään kannalta. Ei tässä tarvitse mitään rovioita ruveta sytyttelemään.

Lue lisää:

10 henkilöä sai vankeustuomion Suomen suurimmassa taideväärennösvyyhdissä – gallerian omistaja ja hänen puolisonsa joutuvat maksamaan 13 miljoonan euron korvaukset

Mikä tahansa taulu voi olla aito väärennös – kovia väitteitä taidekaupasta

Syyttäjä: Suomalaiset hyväuskoisia taulukaupoissaan – "Liikaa luotetaan pelkkään sanaan"

Jopa viidesosa kuvataiteesta väärennettyä Suomessa

Päijät-Hämeen keskussairaalan lääkäriä ja hoitajaa syytetään kuolemantuottamuksesta. Päijät-Hämeen käräjäoikeus alkoi tiistaina käsitellä tapausta, jossa kirurgian erikoislääkäri ja hoitaja olivat kotiuttaneet hengitysvaikeuksista kärsineen leikkauspotilaan.

Potilas kuoli muutama päivä kotiuttamisen jälkeen.

Syyttäjän mukaan potilas oli kotiutettu, vaikka hänelle olisi pitänyt tehdä hengitysvajaukseen liittyviä lisätutkimuksia. Keuhkosairauksien erikoislääkäri oli pyytänyt kirurgia informoimaan keuhkopoliklinikkaa potilaan kotiuttamisen lähestyessä, mutta se jäi tekemättä.

Potilaalle oli annettu kotiuttamisen yhteydessä hengitystä helpottava laite, mutta sitä varten ei annettu käyttöohjausta. Syytteen mukaan myös tarvittava happirikastin puuttui.

Potilaan puolisolle annettiin käyttöohjausta vasta pari päivää myöhemmin, kun puoliso oli ottanut itse yhteyttä sairaalaan. Laitetta ei ollut ehditty vielä käyttää kotona, ja lopulta potilaalle kehittyi hengityspysähdys. Hän sai aivovaurion ja kuoli.

Syytetyille vaaditaan sakkorangaistusta kuolemantuottamuksesta hengityshoidon laiminlyönnin vuoksi. Heitä syytetään myös tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Epäilty laiminlyönti tapahtui vuodenvaihteessa 2014–2015.

Ekologinen ja hiilineutraali puukerrostalorakentaminen ottaa vahvoja harppauksia Hämeessä vuonna 2019. Hämeenlinnaan ollaan perustamassa maan suurimpiin kuuluvaa puukerrostalojen moduulirakentamisen tehdasta.

Kasvuvaraa on ja kysyntää tulossa tuntuvasti. Suomessa tavoitellaan valtakunnallisesti sitä, että uusista kerrostaloasunnoista noin 15 prosenttia olisi puukerrostaloasuntoja. Puurakentamisen etuja betoni- ja tiilirakentamiseen on muun muassa hiilineutraalisuus ja ekologisuus.

Ensimmäiset puukerrostalot tulevat kuitenkin Hämeenlinnaan ruotsalaiselta valmistajalta, Lindbäcks Bygg Ab:n tehtaalta. Näin uudelle toimijalle saadaan heti näyttävät mallisto- ja prototyypit esille Visamäkeen ja näkymään moottoritielle.

– Tehtaan rakentamisen aloittamisen tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Aloitamme työn asiakkaiden hankinnasta ja tilauksista. Ruotsista tulee nopeasti rakennusmoduuleja, kun kysyntää alkaa olla puukerrostaloille, kertoo Suomen Puutalotehtaan toimitusjohtaja Teppo Laurila.

Hämeenlinnassa uusi puukerrostalojen moduulitehdas nousee Moreenin elinkeinoalueelle muutaman kilometrin päähän kantakaupungista.

Hämeenlinnan kaupunki ja sen elinkeinoyhtiö vuokraavat suomalaiselle puutalotehtaalle viiden hehtaarin tontin.

Ruotsalainen kumppani tuo osaamista Hämeeseen

Ruotsalainen puukerrostalojen valmistaja Lindbäck on mukana Suomen Puukerrostalojen omistajissa. Se on kumppani ja tiennäyttäjä muutoinkin.

– Otamme kaiken alan opin Lindbäckistä ja tuomme sen Suomeen. Ruotsalaiset ovat tehneet puukerrostaloja 25 vuotta, kertoo toimitusjohtaja Teppo Laurila.

Lindbäck Bygg on valmistanut jo runsaat 15 000 puukerrostaloasuntoa pitkin poikin Ruotsia. Yhtiön referensseissä on parhaillaan myös Tukholmaan Karolinska Instituutille tuleva suuri puurakenteinen tutkijatalo, johon tulee tilaa yli 300 lääketieteen asiantuntijalle.

Helsingin ja Tampereen läheisyys ratkaisi

Puukerrostalotehdashanke Suomeen on ollut vireillä kesästä 2017. Yhtiö tutki lähes kaksi vuotta sijoittumista joko Kymenlaaksoon, Pohjanmaalle tai Uudellemaalle.

Häme ja Hämeenlinna saivat kuitenkin arvioinnissa logistisesti parhaat pisteet. Talotehtaan sijoittumista ja tonttia valmistellut Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo odottaa tuotannolle menekkiä.

– Tavoite Suomessa on tosiaan ollut jo se, että yli kymmenes uusista kerrostaloasunnoista olisi puurakenteisia. Siihen ei ole vielä päästy.

Tavoite on ollut jo Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa. Se on varmaan seuraavankin hallituksen ohjelmassa pyrittäessä hiilineutraaliuuteen ja ekologisuuteen, pohtii Isosuo.

Ensimmäisen puukerrostalon rakentamisen odotetaan alkavan Hämeenlinnassa heti, kun Visamäkeen tulevalle puukerrostalolle saadaan rakennuslupa. Samaan aikaan uusi puukerrostalotehdas alkaa välittömästi hankkia asiakkaita ja tilauksia rakennusmarkkinoilta.

Puukerrostalotehtaan rakentamisen voisi aikaisimmillaan alkaa vuonna 2020. Hämeenlinnan tehtaan tulevaksi tuotannoksi arvioidaan etukäteen alkuvaiheessa noin 400 asuntoa vuodessa.

Uudet kerrostaloasunnot sertifioidusta suomalaisesta puusta

Puukerrostatalojen moduulit rakennetaan tulevan tehtaan myötä kotimaisesta raaka-aineesta suomalaisesta sahatavarasta ja liimapuusta.

– Kyllä me haluamme tehdä puukerrostalot ekologisesti sertifioidusta kotimaisesta puusta, vakuuttaa talotehtaan toimitusjohtaja Teppo Laurila.

Täysin kotimaista puukerrostaloasuntojen moduulituotantoa odotetaan vuodeksi 2021.

Moduulirakentaminen puukerrostaloissa on nopeus ja kustannuskysymys. Nelikerroksisen talon asunnot valmistuvat ruotsalaisittain jo puolessatoista päivässä. Moduulit ovat täysin valmiita huoneita. jotka nostetaan taloon paikalleen kuin legoilla rakennettaessa. Rakentaminen mahdollistaa sen, että kerrostalo on ulkoa valmis kattoa myöten muutamassa päivässä.

Moduulirakennettuja puutaloasuntoja tulee nyt länsinaapurin Ruotsin ohessa etelästäkin Suomeen. Riihimäellä alkaa vuonna 2019 puukerrostalojen toteutus entisen lasitehtaan läheisyyteen.

Riihimäen puukerrostalojen moduulit tulevat Virosta. Virolainen valmistaja voitti tarjoushinnallaan kilpailutuksen loppuvuodesta 2018.

Työn lisäksi oppia

Suomen Puukerrostalotehdas työllistää Hämeenlinnassa noin 60 työntekijää. Pelkästään suunnittelussa ja myynnissä työskentelee parikymmentä ihmistä. Lisäksi tehdas aikoo olla yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun rakentamisen ja biotalouden linjojen kanssa.

Tavoite on kehittää omia puutalotuotteita. Ruotsalaisten lisenssivalmistus on siis vain aloitus puutalotalorakentamiselle. Eniten kerrostaloasuntoja rakennetaan pääkaupunkiseudulle ja Tampereen seudulle. Asuntomoduulien kuljetusmatkat ovat näin kumpaankin keskukseen lyhimmät Hämeenlinnasta.

Hämeenlinnaan on myös väläytelty kaupungin sisääntuloväylän katseenvangitsijaksi näyttävää puurakennuskohdetta – uutta jääkiekon ja monen muun urheilulajin ja vapaa-aikapalvelun monitoimiareenaa.

Sijoittajaryhmä tutkii runsaan kahden vuoden aikana, onko Hämeenlinnassa markkinoita uudelle 170 miljoonan euron monitoimiareenalle kuten esimerkiksi Helsingissä. Tampereella ja Jyväskylässäkin on.

Hämeenlinnan tuleva puutalotehdas on suurehkojen sahojen tuntumassa. Versowoodin Riihimäen sahalle on matkaa runsaat 30 kilometriä. MetsäFibren Rengon sahalle ei sitäkään – vain runsaat 20 kilometriä.

Puukerrostalojen rakentamisbisneksessä on odotettavissa kilpailun kiristymistä, sillä muun muassa Lehto Asunnot on vastikään tiedottanut, että se lanseeraa teollisesti tuotetun puukerrostalo-konseptin.

Lue lisää:

Puukerrostalorakentamisen näyteikkuna avautuu Riihimäelle: 9 puukerrostaloa, yli 300 asuntoa

Oulun käräjäoikeus on tuominnut 22-vuotiaan Abdullhadi Barhumin kahden vuoden ja kuuden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen raiskauksesta ja törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Rikokset ovat tapahtuneet Oulun Tuirassa viime vuoden marraskuussa.

Uhrina on 14-vuotias tyttö, joka oli Barhumille ennestään tuntematon.

Rikoksiin liittyi some

Tuomion mukaan uhri oli pyytänyt Snapchatissa jotakuta hakemaan hänelle savukkeita ja Barhum oli vastannut tytön pyyntöön ja hakenut hänelle myöhemmin myös alkoholia. Oikeuden mukaan mies tiesi, että uhri on 14-vuotias, sillä tyttö oli kertonut ikänsä tälle.

Mies tapasi tytön kaksi kertaa ja raiskaus tapahtui toisella kerralla.

Barhum kiisti syyllistyneensä rikoksiin, hänen mukaansa sukupuoliyhteys tapahtui yhteisymmärryksessä. Hänen mukaansa uhri oli väittänyt olevansa 17-vuotias.

Mies on velvoittettu maksamaan uhrille noin 8000 euroa, joista suurin osa henkisen kärsimyksen vuoksi.

Syyttäjä vaati tuomiota törkeästä raiskauksesta. Syyttäjä Kirsi Männikkö aikoo hakea muutosta tuomioon raiskauksen osalta. Puolustaja Ulla-Maija Pöhö keskustelee mahdollisesta tuomion valittamisesta Barhumin kanssa.

Oikeuden mukaan raiskaus ei kuitenkaan ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Oikeus katsoi, että tuomiota ankaroittava peruste olisi ollut uhrin nuori ikä mutta tytölle ei aiheutettu esimerkiksi vakavaa ruumiinvammaa tai mielenterveyden häiriötä. Tekoa ei tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla, eikä teossa käytetty mitään asetta. Tekoon ei myöskään liittynyt vapaudenriistoa, eikä se ajoittunut pitkälle aikavälille.

Oulun epäillyt seksuaalirikokset

Tuirassa tapahtui samana viikonloppuna myös toinen epäilty alaikäiseen kohdistunut seksuaalirikos. Poliisi on aiemmin kertonut, että nyt tuomion saanut ja toisesta teosta epäilty tunsivat toisensa.

Sekä epäilty rikos että nyt oikeudessa ollut rikos ovat tapahtuneet 17. marraskuuta ulkona.

Oulun epäillyt seksuaalirikokset nousivat esiin viime vuoden lopussa, kun poliisi kertoi epäilevänsä kahdeksan miehen hyväksikäyttäneen lasta törkeästi useiden kuukausien ajan Oulussa. Tapaukseen liittyy useita rikosnimikkeitä, yhden miehen osalta epäillään myös seksuaalipalvelujen ostamista nuorelta henkilöltä.

Oulun käräjäoikeus antoi ensimmäisen tuomion seksuaalirikoksista viime viikolla.

Oulun poliisi on kertonut aikaisemmin tässä kuussa tutkivansa 29:ää rikoskokonaisuutta, joissa epäillään törkeitä alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikoksia. Epäillyissä on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia epäiltyjä. Nyt annettu tuomio on yksi näistä, eikä se liity kahdeksan epäilyn vyyhtiin.

Osassa Oulun seksuaalirikosepäillyissä yhteydenotto on tapahtunut netin kautta, ja osassa epäilty ja uhri ovat tunteneet toisensa entuudestaan.

Lue myös:

Ensimmäinen tuomio Oulun seksuaalirikoksista – uhri alle 10-vuotias tyttö, joka tunsi erityistä luottamusta tekijään

Toinen Oulun törkeä seksuaalirikosepäily oikeudessa – Tämän tiedämme nyt uhrien ja epäiltyjen määristä ja poliisitutkinnasta

Mikä erottaa raiskauksen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä? Yle kertoo, mistä Oulun seksuaalirikosnimikkeissä on kyse

Tuhat tutkintaa, joista ei kerrota – Ylen selvitys kokoaa tietoa seksuaalirikosepäilyistä eri puolilta Suomea ja valottaa, mikä tekee Oulun tapauksesta “ilmiön”

Uhkauksia joukkoraiskaamisesta ja lasten yhteystietojen tiedustelua – kaupunginvaltuutetut kertovat Oulun koventuneesta ilmapiiristä

Tuore tuomio valottaa, miten lapsen metsästäjä toimii verkossa: Olet kaunis ja ihana tyttö, rakastan sinua tavalla, jolla kukaan muu ei ole ennen rakastanut