WWF:n uusi ruokasuositus: Korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa, punaista lihaa kerran viikossa ja lasi maitoa päivässä

Maailman Luonnon Säätiö WWF julkaisi alkuviikosta laajaa huomiota herättäneen ruokasuosituksen. Sen mukaan viikossa saisi syödä kerran punaista lihaa ja kuukaudessa vain kuusi kananmunaa.

Suosituksen taustalla on havainto, että ruuantuotanto on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista.

Vegaanivaikuttaja jäi kiinni rysän päältä kalansyönnistä – "Fishgate" pani somen sekaisin

Monet tubettajat ja fanit ärsyyntyvät, kun sosiaalisen median vegaani-skenen näkyvä hahmo alkaa syödä eläinperäisiä ruoka-aineita. Rawvana-nimellä tunnettu amerikkalainen somevaikuttaja Yovana Mendoza Ayres jäi maaliskuussa kiinni kalan syömisestä.

Toni halusi jo pikkupoikana huumegangsteriksi – hänen haaveensa toteutui, sillä kukaan ei välittänyt

Alaikäisten on vaikeaa saada apua huumekierteen katkaisemiseksi, sillä nuorille ei ole riittävästi päihdepalveluja. Oululainen Toni, 23, tietää vuosien omakohtaisen kokemuksen perusteella, mistä on kyse.

"Kun viereen tulee viiniköynnös, se on menoa" – Kuohujuoma proseccon suosio räjähti, mutta tuotantoalueilla kapinoidaan kasvimyrkkyjä vastaan

Lääkärien mukaan Bonin perheen kuopuksen sairastumiseen voi olla monia syitä. Vanhemmat epäilevät, että torjunta-aineilla oli osansa.

"En pääsekään hoitamaan pikkuveljeä, koska olen kännissä", Enni Granström sanoi puhelimessa isälleen – mutta lopulta siitä tuli puhelu, joka pelasti hänet

– Muistan, millaista oli tanssia selvin päin ensimmäistä kertaa. Se oli hirveää. Pelotti. Ahdisti. Tuntui, että kaikki katsovat, sanoo Enni Granström.

On ehkä vähän outoa, että entinen alkoholisti haluaa tulla aina uudestaan baarien ysäribileisiin. Granströmillä on siihen kuitenkin hyvä syy.

Kiteellä tapahtui sunnuntain vastaisena yönä kolari, jossa kuoli kolme ihmistä ja kolme loukkaantui vakavasti. Onnettomuudessa osallisena olleen henkilöauton kuljettajan, 21-vuotiaan miehen, epäillään olleen humalassa ja ajaneen ylinopeutta.

Nuorten miesten humalassa aiheuttamia liikenneonnettomuuksia tapahtuu aika ajoin. Esimerkiksi viime syksynä Kalajoella tapahtuneessa ulosajossa kuoli kolme henkeä.

Liikenneturvan mukaan nuorten kuljettajien väestöön suhteutettu kuolemanriski on yli kolminkertainen koko väestöön verrattuna. Rattijuopumustapauksissa kuolleista ja loukkaantuneista yli kolmannes on nuoria eli 15–24-vuotiaita.

– Nuoret ovat ikävä kyllä yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa, Liikenneturvan koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski sanoo.

Vain pieni osa käyttäytyy riskialttiisti

Tuomikoski toteaa, että nuorten miesten kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa on yleensä muutamia yhteisiä piirteitä.

– Näissä onnettomuuksissa on ylinopeutta, turvavyötä ei käytetä, kuljettaja on syyllistynyt rattijuopumukseen ja heillä on usein aikaisempia liikennerikkomuksia, vaikka heillä ei ole ollut ajokortti kuin vasta vähän aikaa.

Tuomikoski kuitenkin huomauttaa, että vain pieni osa nuorista käyttäytyy liikenteessä riskialttiisti, ja suurin osa tuomitsee esimerkiksi rattijuopumuksen erittäin jyrkästi.

– Mutta kun asiaa on selvitetty, niin siellä on pieni osa, joka pitää itseään taitavina kuljettajina humalassa.

Viime vuonna liikenneonnettomuuksissa kuoli 42 nuorta

Pitkällä aikajaksolla tarkasteltuna henkilövahingot liikenteessä ovat kaiken kaikkiaan vähentyneet. Tuomikosken mukaan näkyvissä on kuitenkin se, että nuorten henkilövahingot liikenteessä ovat vähentyneet muuta väestöä hitaammin.

Vähentymistä on kuitenkin tapahtunut: viime vuonna liikenneonnettomuuksissa kuoli 42 nuorta eli 15–24-vuotiasta, kun vuonna 2009 nuoria kuoli 74. Menehtyneistä neljä viidestä oli miehiä.

Mitä nuorten miesten riskialttiille liikennekäyttäytymiselle voitaisiin tehdä, Liikenneturvan koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski?

– Vastaus ei ole mikään hohdokas, mutta pitkäjänteinen liikennekasvatus on yksi keino. Se alkaa varhaiskasvatuksessa, jatkuu läpi perusopetuksen ja jatkuen aina ajokortin suorittamiseen. Pelkän ajo-opetuksen varaan ei voi laskea. Liikennekäyttäytyminen lähtee asenteista ja turvallisuuden arvostamisesta.

– Yhtä tärkeää kuin liikennesääntöjen hallinta on oman elämän hallinta. Ettei siellä liikenteessä tule sellaisia purkauksia, jotka voivat johtua muusta syystä kuin liikenteestä. Ja valvonta pitää olla olemassa. Tunne siitä, että sillä on merkitystä, miten toimin.

Ratkaisuna kovemmat rangaistukset?

Viime elokuussa oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi, että ministeriössä pohditaan keinojen koventamista rattijuoppojen kuriin panemiseksi.

Voisiko rangaistusten koventamisella olla vaikutusta nuorten liikennekäyttäytymiseen, Liikenneturvan koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski?

– Tämä on oma arvioni, mutta rangaistusten koventaminen antaa yleisen signaalin, että se on entistä paheksuttavampaa. Jos rattijuopumuksesta olisi selkeästi kovemmat rangaistukset ja tiedettäisiin, että kiinnijäämisriski on kova, niin kyllä sillä voisi olla ennaltaehkäisevä vaikutus.

Tuomikosken mielestä myös toisen asteen koulutuksessa annettavaa liikennekasvatusta voitaisiin tehdä nykyistä kattavammin. Hän lisää, että nuorten aivojen kehitys on vielä kesken 18 vuoden ikäisenä, mikä tekee tilanteesta haastavan.

– Aivojen etulohko ei ole vielä täysin kehittynyt, mistä syystä riskinhallinta on vielä vaiheessa. Sen vuoksi nuoret ja liikenne on haastava yhtälö.

– Selkälokki! ilahtuu Martti Hario.

On maaliskuun viimeinen viikko Helsingin Kauppatorilla. Selkälokki on palannut talvehtimisalueeltaan Afrikasta. Lajin päämuuttoon on kuitenkin vielä viikkoja.

Selkälokkihavainto on Hariollekin kevään ensimmäinen. Loviisassa, jossa hän asuu, jäät ovat jäljellä ja lokkien paluumuuttoa vielä odotellaan.

Kauppatorin satama-altaan laituritolpan päässä istuva selkälokki on erityisen tervetullut paluumuuttaja myös siksi, että aikoinaan yleinen laji on Suomessa nykyisin luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.

Martti Hariolla on rannikkolintujen tarkkailusta 55 vuoden kokemus. Jäätyään eläkkeelle Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta hän sanoo tittelikseen lokkiharrastaja.

– Merilokki, kalalokki, harmaalokki, selkälokki, pikkulokki ja naurulokki, hän luettelee Suomessa vakituisesti pesivät lokkilajit.

Vielä ei onneksi tarvitse sanoa, että "toistaiseksi", mutta neljän lajin kannat ovat pienentyneet. Erittäin uhanalaiseksi listatun selkälokin lisäksi vaarantuneiden joukkoon on nostettu myös harmaalokki, merilokki ja naurulokki.

– Niiden kanta on vähentynyt noin 30 prosenttia kymmenen vuoden aikana. Selkälokki on vähentynyt puoleen. Sen tilanne on ollut aika huolestuttava jo pitkään, Hario kertoo.

Lintulajien muuton pitkäaikaiseen seurantaan perustuvassa Haahka-selaimessa luku on vielä karumpi. Pitkällä aikavälillä havainnot ovat vähentyneet peräti 77 prosenttia.

Vähennystä kaikkialla

Nimirodun selkälokki oli vielä puoli vuosisataa sitten Suomessa hyvin yleinen. Sitä voi myös kutsua maailman suomalaisimmaksi linnuksi, koska lähes puolet maailman koko kannasta pesii Suomessa.

Muutenkin selkälokin pesimäpaikat ovat suurimmaksi osaksi Itämeren piirissä. Kaikkialla selkälokit ovat vähentyneet.

Vaikka taantuminen on jollakin alueilla hidastunut ja poikastuotanto kohentunut, kokonaisuudessaan kanta on yhä alamäessä.

Lokit ovat merenrantojen lisäksi myös sisävesien lintuja, ja muualle mantereelle niitä ovat vetäneet avokaatopaikat.

– Lokit ovat ravinto-opportunisteja. Ne ottavat ravinnon sieltä, mistä sen helpoimmin saa. Siksi ne kertyvät kaatopaikoille. Mutta kyllä kaikki lokit ovat jossakin määrin kalastajia ja veden antimien käyttäjiä, Martti Hario sanoo.

Opportunismin eli tilaisuuteen tarttumisen vuoksi ainakin helsinkiläiset luulevat, että lokkeja on tavattomasti.

Kauppatorilla niitä todella onkin, sillä ne tulevat joukolla katsomaan, irtoaisiko ihmisiltä huolimattomasti pideltyjä nakkisämpylöitä tai muuta syötävää.

– Nimenomaan. Tämä on hyvä ravintokohde niille. Kyllä ne kaukaakin kertyvät tänne. Suomenlinnan edustalla tosin on yhä hienot selkälokkiyhdyskunnat, ja sen takia täällä näkee selkälokkeja varmemmin kuin monessa muussa paikassa, Hario kertoo.

Ympäristömyrkyt tappavat selkälokkeja

Mereltä selkälokki hakee ennen muuta silakoita. Harion mukaan se on erittäin taitava sieppaamaan saalista.

– Kun kutusilakka tulee öiseen aikaan pintaan, selkälokki saalistaa sitä. Päivällä se voi kierrellä kaupungilla ratsaamassa kaatopaikkoja, takapihoja ja ravintoloiden roskiksia. Se osaa kyllä löytää kaiken.

Selkälokki ei olekaan vaarantunut siksi, että ruokaa ei enää olisi. Poikasten kohtaloksi koituvat ympäristömyrkyt ja myös naapurit.

– Harmaalokit saattavat erikoistua syömään selkälokin poikasia sekayhdyskunnissa, joissa pesii molempia lajeja, Hario kertoo.

Pääsyy selkälokkien vähenemiseen ovat ihmisen luontoon päästämät myrkyt, Afrikassa DDT-johdannaiset ja Itämeren silakan mukana saatu teollisuusmyrkky PCB.

– Siksi lentopoikasten tuotanto on niin huono. Poikaset kyllä kuoriutuvat, mutta ne kuolevat varsin pieninä.

Itämeri puhdistuu, Afrikka ei

Vastakuoriutuneen lokinpoikasen napa on hetken auki. Sen kautta elimistöön tulee pesän pohjasta bakteereja. Normaalisti niistä ei olisi vaaraa, mutta myrkkyjen vaurioittama maksa ei pysty torjumaan niitä.

– Poikanen yksinkertaisesti kuolee verenmyrkytykseen, kun maksa ei toimi, Hario kertoo.

Afrikassa käytetään paikoitellen edelleen hyvin paljon DDT:tä. PCB-pitoisuudet meidän vesillämme sen sijaan ovat vähentyneet.

– Itämeren ympäristössä PCB-pitoisuudet silakassa ovat pienentyneet hurjasti sitten 1990-luvun. 80 tai 90 prosenttia. Mutta selkälokissa se ei vielä näy. Kuormitusten vähentyminen on noin 20 prosenttia. Edelleenkin poikasia tuupertuu niihin tauteihin.

Afrikka puolestaan ei puhdistu DDT:stä vielä pitkään aikaan, Hario ennustaa.

Lokki voi elää kymmeniä vuosia

Jos lokki selviää hengissä poikasiästään, joka on kaikille lajeille yleensäkin vaarallinen, elämää voi olla edessä kymmeniä vuosia.

– Suomen vanhimmat lokit, merilokki ja harmaalokki, ovat olleet kai 34-vuotiaita ja kalalokki 32-vuotias, Martti Hario kertoo.

Ne ovat tietysti huippunestoreita, hän lisää.

– Lokin keskimääräinen elinikä on varmaan vähän päälle kymmenen vuotta, ellei poikaskuolemia oteta laskelmiin.

3 500 kilmetrin lento neljässä päivässä

Selkälokki on Suomen lokkilajeista ainoa pitkänmatkan muuttaja. Rengastusten ansiosta muuttoreitit tunnetaan vanhastaan, mutta nykyajan teknisillä vempaimilla on saatu uutta tietoa, Hario kertoo.

– Lokeille laitetuilla satelliittilähettimillä on todettu huimia suorituksia. Suomalainen selkälokki on lentänyt Kairosta Victorianjärvelle neljässä vuorokaudessa.

Matkaa on 3 500 kilometriä.

– Kun ne lähtevät korkealle ja saavat hyvän myötätuulen, ne saattavat tosiaan lentää yhtä soittoa neljä vuorokautta. Siitä tulee noin 900 kilometriä päivässä. Samanlaisia suorituksia on todettu muiltakin lokeilta.

Päästäkseen moisiin lukuihin lokki saattaa lentää hyvin korkealla, puolestatoista viiden kilometrin korkeudessa. Suihkuvirtauksissa etenemiseen ei tarvita hirveästi energiaa, Hario kertoo.

Luonnollista vaihtelua?

Suomen lokkilajeista erityisen voimissaan on kalalokki. Martti Hario kutsuu sitä jokapaikan lokiksi. Sen eduksi ovat sekä talvehtimispaikka että ruokavalio.

– Se talvehtii Länsi-Euroopan rannikolla, eikä sillä ole ollut suurta ongelmaa ympäristömyrkyistä. Sama koskee naurulokkia. Se hakee ravintoa aika paljon pelloilta ja maista. Kumpikaan ei ole silakansyöjiä. Silakka on ollut se selkälokin ongelma.

Naurulokkien määrä on kuitenkin vähentynyt. Syy on epäselvä, Hario sanoo.

– Onko se jotakin luontaista kannan vaihtelua vai ei? 30 prosentin vähentyminen kolmen lintusukupolven aikana ei ole ihan hirveän huolestuttavaa, mutta naurulokki on kuitenkin määritelty vaarantuneeksi.

Lokki on porukkalintu. Kun se havaitsee syötävää, se ei pihtaa tietoa vaan kuuluttaa sen myös toisille. Siksi rannoilla ja toreilla käy välillä kova kirkuna.

– Niillä on avoin informaatio, Hario virnistää.

Hänen mukaansa se on kannattavaa, koska lokkien alkuperäisessä ympäristössä merellä kalaparvet ovat hajallaan ja harvassa.

– Parven löytäjän kannattaa tiedottaa muillekin, että saatavissa on paljon ravintoa yhdellä kertaa kaikille. Iso yhdyskunta saattaa tulla syömään samalle apajalle.

Torien lokkeja jotkut syyttävät suorastaan tuhoeläimiksi. Mitä pitkäaikainen lokkimies siihen sanoo?

– Onhan lokki tietysti sumeilematon, mutta antaahan se eloa ja väriä ja ääntä. Kyllä tämä Kauppatorikin olisi aika paljon ankeampi ilman lokkeja, Martti Hario vastaa.

Pesivät lokit harmistuttavat monia siksi, että ne saattavat tehdä uhkaavia syöksyjä ihmisiä kohti. Taitavina lentäjinä lokit yleensä vain pyyhkäisevät läheltä, mutta joku epäonninen voi saada päähänsä verihaavan.

Aggressiivisuuteen on kokemuksen sanelema syy, vaikka se ei enää pätisikään.

– Lokit kuitenkin pitävät ihmistä vihollisena pesimäluodoilla ja missä vain. Valitettavasti ihminen on tehnyt itsensä viholliseksi, Hario sanoo.

Kun lokinpoikanen on lähtenyt pesästä, mutta ei vielä osaa lentää, emot puolustavat sitä suorastaan vimmaisesti. Siihenkin on hyvä syy.

– Niiden puolustusreaktio kiihtyy sitä mukaa, mitä pidemmälle ne pesinnässä etenevät. Eivät ne munapesää vielä sillä tavalla puolusta, mutta poikaseen on panostettu jo niin paljon, että kannattaa tehdä kaikkensa ja ottaa riskejä.

Suomen Luonto -lehden lokkikoulussa voit katsella ja kuunnella, miten lokkilajit eroavat toisistaan. Ja jos näinä viikkoina näet taivaalla muuttolintujen auran, tulossa ei ehkä olekaan kurkia, hanhia tai joutsenia, vaan lokkiaura matkalla keväisille vesille.

Lue myös:
Ilmastonmuutos aikaistaa lintujen kevätmuuttoa Suomeen

Sunnuntain vastaisena yönä tapahtuneessa pikkubussin ja henkilöauton yhteentörmäyksessä menehtyivät 21-vuotias joensuulainen mies, joka oli henkilöauton kuljettaja sekä pienoisbussissa matkustajina olleet 42-vuotias joensuulainen mies ja 32-vuotias tamperelainen nainen, kertoo poliisi.

Lisäksi onnettomuudessa loukkaantuivat vuonna 42-vuotias joensuulainen mies ja kaksi 18-vuotiasta joensuulaista naista, joista toinen oli pienoisbussin kuljettaja.

Henkilöauton kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta. Poliisin tämän hetkisten tietojen mukaan henkilöauton kuljettaja olisi ennen ajoaan nauttinut runsaasti alkoholia. Kuljettajan ajonaikainen promillemäärä tarkentuu verikokeesta myöhemmin.

Henkilöautolla ajoi poliisin mukaan törmäyshetkellä huomattavaa ylinopeutta. Alueella on 80 km / tunnissa nopeusrajoitus.

Henkilöauto ajoi yöllä kello kahden jälkeen Joensuun suunnasta Kiteelle päin ja pienoisbussi oli tulossa vastakkaiseen suuntaan. Henkilöautossa ei ollut kuljettajan lisäksi muita matkustajia. Pienoisbussissa oli kuljettajan lisäksi neljä matkustajaa.

Henkilöauto ajautui vastaan tulevan kaistalle ja autot törmäsivät etuosistaan toisiinsa Paalihtan kohdalla, noin kuusi kilometriä Kiteen Tolosenmäeltä Joensuuhun päin.

Rajun yhteentörmäyksen seurauksena molemmat autot kierähtivät katon kautta ympäri ja pysähtyivät tien vastakkaisille puolille. Onnettomuudessa menehtyneet kolme henkilöä ovat kuolleet tapahtumapaikalla.

Poliisi tutkii onnettomuutta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena, törkeänä kuolemantuottamuksena ja törkeänä rattijuopumuksena.

Aiheesta aiemmin:

Kolme kuollut henkilöauton ja pikkubussin nokkakolarissa Kiteellä – Poliisi epäilee: Henkilöauto ajoi erittäin kovaa ylinopeutta

Sateenkaaren väreissä vilkkuvat valot, koukuttavat äänet ja kolikoiden kilinä on kuin tivoli pienoiskoossa. Lapsi seisoo kiltisti värikkään tarranauhan takana ja odottaa. On odottanut jo pitkään. Aikuinen on täysin pelin otteessa. Maailma ympäriltä on hävinnyt. Ja lapsi.

Joensuulainen 26-vuotias Pinja Hiltunen havahtui alakoululaisena vanhemman peliriippuvuuteen. Nyt hän kerää nimiä Rahapelit pois kaupoista -kansalaisaloitteeseen (kansalaisaloite.fi).

Äskettäin alulle pannussa aloitteessa vaaditaan rahapeliautomaatteja poistettavaksi kauppojen lisäksi kioskeista, ravintoloista ja huoltoasemilta. Pinja Hiltunen allekirjoitti vaatimuksen ensimmäisten joukossa.

Kotitalousopettajaksi Joensuussa opiskeleva Hiltunen ei pidä rahapeliautomaattien äänistä ja valoista vieläkään.

– Tulee mieleen huonot lapsuusmuistot, kun omalla vanhemmalla oli rahapeliriippuvuus ja hän pitkälti juuri rahapeliautomaateilla pelasi.

Ensimmäiset muistikuvat vanhemman peliriippuvuudesta Pinja Hiltusella on kahdeksanvuotiaana. Hän häpesi aikuisen pelaamista.

– Muistan, kun olin vanhemman mukana ruokakaupassa. Jännitin koko ajan, että joku opettaja tai kaveri näkee vanhempani pelikoneella ihan kuin jossain transsissa.

Hiltunen kertoo olleensa yhteisillä pelireissuilla mukana noin kymmenvuotiaaksi. Sen jälkeen into lopahti.

– Jäin mieluummin kotiin, kun vanhempi lähti mukamas ruokaostoksille. Hän saattoi pelata vaikeimpina aikoina lähes päivittäin useita tunteja.

Nälkää ja paniikkia

Istumme Pinja Hiltusen kanssa kaupassa olevalla penkillä rahapeliautomaattien läheisyydessä, punaisen tarraviivan ulkopuolella.

Pelikoneiden valot välkkyvät, värikkäät koneet ääntelevät kutsuvasti. Silloin tällöin koneen kouruun putoaa muutama euro.

Pinja Hiltunen on kokenut lapsena ja nuorena helvetin peliriippuvaisen läheisenä.

– Ensimmäisen paniikkikohtauksen sain kymmenvuotiaana kesken matematiikan kokeen. Silloin iski vahva pelko siitä, että kuolen siihen paikkaan. Nykyisin kohtauksia tulee silloin tällöin ja ne ovat lievempiä.

Hiltunen on myös yrittänyt itsemurhaa lääkkeillä 19-vuotiaana.

– Sairaalasta lähdin kotiin vanhemman painostuksesta jo samana iltana. Hän vakuutti pitävänsä minusta huolta. Muistan, etten pystynyt kävelemään suoraan, koska elimistö oli vielä täynnä lääkkeitä tai sitten olin muuten vaan poikki ja sekaisin.

Omien vaikeuksien keskellä Pinja Hiltunen auttoi vanhempaansa myös rahallisesti.

– Jouduin etsimään osa-aikatöitä peliriippuvuuden rahoittamiseksi. Aina kotona ei ollut ruokaakaan, joten opettelin sietämään nälkää.

Hiltusen tilannetta pahensi vielä se, että pelaava vanhempi oli yksinhuoltaja. Toinen vanhempi oli lähtenyt kotoa jo ennen peliriippuvuuden kehittymistä.

Nuori nainen myöntää nyt olleensa liian kiltti ja tunnollinen lapsi.

– Kun alkoi mennä huonosti, en osannut sanoa siitä kenellekään. Pyrin vain sietämään sitä vuodesta toiseen.

Hiltusen perheessä ei osattu puhua vaikeista asioista. Peliriippuvuudesta ja sen seurauksista ei tiennyt lähipiiri eivätkä muutkaan ihmiset.

– Yritin kyllä kertoa koulussa opettajille ja kuraattoreille, mutta mikään ei tepsinyt. Tilanne jatkui yhtä sietämättömänä kuin aiemminkin. En tiedä johtuiko se siitä, että peliriippuvuudesta ei silloin puhuttu niin paljoa julkisesti.

Pois kotoa

Rahapeliä pelaa eläkeiässä oleva rouva, joka ei suin surmin allekirjoita Rahapelit pois kaupoista -kansalaisaloitetta.

– Antaa vain pelikoneiden olla. Se joka rahansa tänne pistää, vastaa siitä ihan itse. En allekirjoita.

Pinja Hiltusen rankkaa lapsuutta ja nuoruutta on vaikea kuvitella. Nyt vastapäätä istuu tasapainoisen oloinen, selkeästi ja rauhallisesti elämästään kertova nuori nainen.

– Tuntuu käsittämättömältä, että siitä on selvinnyt. Toivon, ettei kukaan joudu sellaista kokemaan.

Pinja Hiltusen elämän pelasti muutto pois kotoa ja opiskelun aloittaminen vieraassa kaupungissa. Tosin sitäkin varjosti varsinkin alussa vanhemman peliriippuvuus.

– Ensimmäinen vuosi oli todella rankkaa. Säästin vieläkin pakonomaisesti. Pelkäsin, että voi tulla uusi romahdus ja minun pitää jälleen tukea peliongelmaista vanhempaani.

Peliriippuvaisten läheisille on tarjolla monenlaista apua, jos sitä vain haluaa ja osaa etsiä. Pinja Hiltunenkaan ei olisi pystynyt tekemään käänteentekeviä ratkaisuja elämässään ilman ulkopuolista apua.

Hän haki ja sai apua yksityiseltä psykoterapeutilta ja A-klinikalta.

– Siellä tajusin, että olin läheisriippuvainen omasta vanhemmastani. Olin valmis uhraamaan itseni hänen takiaan. Ammattilaisen tuella uskalsin hakea opiskelemaan ja opin pitämään huolta itsestäni.

Peliongelmaisen vanhemman puolestaan pelasti tyttären itsemurhayritys. Siinä vaiheessa hän tajusi, miten peliriippuvuus vaikutti lapseen ja nuoreen.

– Vanhemman heräämiseen vaikutti myös se, kun muutin pois kotoa ja lähdin opiskelemaan kotitalousopettajaksi. Siinä vaiheessa häneltä hävisi tukiverkko ja hän motivoitui hakemaan apua itselleen.

Pinja Hiltusen vanhempi selvisi peliriippuvuudesta eikä hän ole pelannut moneen vuoteen. Myös keskinäiset välit ovat parantuneet.

– Itsekin olen hyvässä mielentilassa. Nyt kykenen hahmottamaan, että kyseessä on aikuinen ihminen enkä ole hänestä vastuussa, Pinja Hiltunen toteaa.

Bussirahat pelikoneeseen

Rahapeliä pelaava rouva kertoo, että hän pelaa silloin tällöin kauppareissulla.

– Tämä on ajankulua ja jos saisi hyvät potit. Ainahan se on raha tarpeen. On tullut joskus hyviäkin potteja, kerran 250 euroa neljän euron panoksella. Ei tämän äärellä minulla kulu yhtään liikaa aikaa.

Joensuulainen Pinja Hiltunen on kääntänyt rankat lapsuus -ja nuoruuskokemukset peliriippuvaisen läheisenä voitokseen.

Hän on nykyisin vertaistukiohjaaja ja kokemusasiantuntija Pelirajat´on -ryhmän chatpäivystyksessä.

– Peliriippuvaisten keskuudessa kiertää hyvin musta ja synkkä vitsi siitä, että peliriippuvaisen maitolitra on viisikymmentä euroa. Rahat kun menevät pelikoneeseen.

Hiltunen kertoo esimerkin myös nuoresta pojasta, joka on joutunut varastamaan polkupyörän tai pummaamaan rahat kaverilta, kun rahapeliautomaatti on niellyt äidin bussirahat.

Punaiset pelit koukuttavat

Kerrallaan pelaan puolesta tunnista tuntiin, jos sattuu kavereita samojen koneiden ääreen, kertoo nainen pelikoneen äärellä.

Tältä rouvalta ja monelta muulta pelaaminen kauppareissulla loppuu, jos Rahapelit pois kaupoista -kansalaisaloite menee läpi.

Peliriippuvaisen läheisenä Pinja Hiltunen on miettinyt ja etsinyt vuosia vastausta siihen, miksi joku pelaa. Lopullista vastausta ei ole vielä löytynyt.

Siitä hän on kuitenkin varma, että kyseessä on samanlainen riippuvuus kuin alkoholi -tai huumeongelma. Tämä vertaus sisältyy myös Rahapelit pois kaupoista -kansalaisaloitteeseen.

– Pahimmillaan se voi olla noin vakava asia. Varsinkin rahapeliautomaatit ovat niin sanottuja punaisia pelejä ja ne koukuttaa nopeasti. Niihin liittyy korkea peliongelmien riski.

Aloitteeseen pitää saada 50 000 nimeä puolessa vuodessa, jotta eduskunta ottaa sen käsittelyyn. Nyt, maaliskuun lopussa, nimiä on lähes 9 000.

Lakimuutoksen jälkeen rahapeliautomaatteja voisi pelata ainoastaan kasinoilla ja erityisissä valvotuissa pelisaleissa, todetaan aloitteessa.

Tätä odotellessa Pinja Hiltunen kerää kamppeensa ja kääntää selkänsä värikkäälle minitivolille.

Lue lisää:

Yle: Kilpailuvirasto: Veikkauksen pitää pystyä ehkäisemään rahapeliongelmia tehokkaammin – "Aika paljon painopistettä on voitontavoittelulla"

Yle: Pelivelkoja, epätoivoa ja itsetuhoa – Veikkausuudistus ei vähentänyt rahapelaamisen synkimpiä seurauksia

Poliisi kertoi ottaneensa puukotuksesta epäillyn henkilön kiinni sunnuntaina iltapäivällä Helsingissä. Kiinni otettua epäillään tapon yrityksestä Helsingin Sörnäisissä lauantaina tapahtuneessa puukotuksessa.

Puukotus tapahtui lauantaina iltakuuden maissa Hämeentiellä, Kurvissa R-kioskin edustalla.

– Tehtävään osallistui useita poliisipartioita. Kun poliisi tuli paikalle, puukotuksen uhri makasi maassa. Hänet toimitettiin sairaalaan, jossa hän saa edelleen hoitoa vammoihinsa. Rikoksesta epäilty oli ennättänyt paeta paikalta ennen ensimmäisten partioiden saapumista, kertoi tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Reijo Enqvist tiedotteessaan aiemmin sunnuntaina.

Poliisi ei kommentoi tässä vaiheessa epäillyn tai uhrin sukupuolta tai kerro heistä muitakaan tietoja.

– Tutkinta jatkuu, mutta sen yksityiskohdista ei ainakaan tässä vaiheessa ole muuta tiedotettavaa.

Mahdolliset vihjeet tapahtuneeseen liittyen voi ilmoittaa sähköpostitse osoitteeseen analyysi.helsinki@poliisi.fi.

Lue myös:

Poliisi: Puukotus Helsingin Sörnäisissä – tekijän etsintä jatkuu

Tuhansia asuntoja omistava Nuorisosäätiö on jättänyt Helsingin käräjäoikeuteen velkasaneeraushakemuksen.

Menettelyllä Nuorisosäätiö pyrkii selviämään talousvaikeuksistaan.

– Kaikki varat, jota säätiöön on kerrytetty, ovat kadonneet ja vain vastuut ovat jätetty jäljelle, sanoo Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtaja Jari Laine.

Vielä muutama vuosi sitten Nuorisosäätiö oli vakavarainen ja vauras. Laineen mukaan se teki edellisten johtajiensa aikana kuitenkin useita tappiollisia kiinteistökauppoja ja maanvuokrasopimuksia sekä otti lainoja, joiden ehdot ovat Nuorisosäätiön kannalta “järkyttäviä”.

Säätiön varoja on myös kadonnut useita miljoonia euroja.

Nuorisosäätiöstä vuonna 2018 potkut saaneita entisiä johtajia Aki Haaroa ja Perttu Nousiaista epäillään lahjusten ottamisesta ja talousrikoksista.

Poliisi uskoo säätiön johtokaksikon tehneen mittavia sopimuksia lähipiiriinsä kuuluneiden liikemiesten kanssa, jotka taas maksoivat lahjuksia Haarolle ja Nousiaiselle.

Nuorisosäätiö: Ei vaikuta asukkaisiin

Nuorisosäätiön mukaan merkittävä osa sen velkojiista on kertonut puoltavansa velkasaneeraukseen pääsyä. Laine pitääkin todennäköisenä, että käräjäoikeus hyväksyy menettelyn.

Käräjäoikeus voi päättää, että Nuorisosäätiön velkoja leikataan, niiden maksuaikaa pidennetään tai velkojen ehtoja, kuten korkotasoa, kohtuullistetaan.

– Velkasaneeraus on mahdollista vain elinkelpoisille yhteisölle. Nuorisosäätiö ei ole kaatumassa, Laine sanoo.

Laineen mukaan velkasaneerauksella ei ole mitään vaikutusta Nuorisosäätiön asukkaisiin tai säätiön varsinaiseen toimintaan. Asuntojen vuokraus, kiinteistöjen hoito ja isännöinti jatkuvat normaaliin tapaan.

Nuorisosäätiö on jo aiemmin kertonut luopuvansa vapaarahotteisista kohteistaan ja keskittyvänsä vain yleishyödyllisiin kohteisiin. Näihin on saatu julkista rahoitusta ja asuntojen vuokrat ovat kohtuullisia.

Nuorisosäätiön omistamissa niin sanotuissa kovan rahan kohteissa on noin 900 asukasta.

Poliisitutkinta laajentunut – mukana myös KRP

Nuorisosäätiön entisten johtajien ja heidän lähipiirinsä epäiltyjä talousrikoksia alettiin tutkia vuonna 2017. Tutkintaa johtaa Helsingin poliisin talousrikosyksikkö.

MOT:n tietojen mukaan yksi osa tutkintaa on kuitenkin keskitetty Keskusrikospoliisille. KRP:n vastuulla ovat epäillyt rikokset, jotka liittyvät Nuorisosäätiön toimintaan Virossa.

Poliisitutkinnassa on toistakymmentä rikoksesta epäiltyä. Tutkinnanjohtaja Markku Nisulan mukaan ensimmäiset osat tutkinnasta siirtyvät syyteharkintaan vielä tämän kevään aikana.

Poliisi on kuvaillut käynnissä olevaa esitutkintaa poikkeuksellisen laajaksi talousrikosvyyhdiksi.

Sami Mikkolan, 29, parin viikon lomareissu tyttöystävän kanssa Kyproksella sai hyvin erikoislaatuisen käänteen torstaina.

Mikkola on kilpailuissakin menestynyt lohjalainen sukelluskalastaja ja hänellä oli tällä kertaa toiveissa saaliistaa meribassia harppuunalla Yeronissoksen saaren ja Kyproksen pääsaaren välisellä vesialueella.

Kalaonni ei kuitenkaan suosinut ja Mikkola oli jo kääntymässä rantaa kohti, kun hän havaitsi merenpinnalla valkoisen paketin noin 500 metrin päässä rannasta.

Mikkola ui paketin luo ja sai raahattua sen rantaan.

– Se oli valkoista pressukangasta ja sidottu kolmella muovisella sidontaliinalla. Tein veitsellä siihen viillon ja sisältä löytyi 50-60 pienempää muovipakettia. Ne oli vakuumipakattuja ja suojattu jollain kankaalla, mikä oli tiukasti sidottu kiinni.

Pian selvisi, että paketeissa oli ruskeaa ja vähän tahmaista ainetta. Mikkola kertoo ensin miettineensä, että onkohan kyse jostain mausteesta.

– Se haisi melko voimakkaalle ja silloin mietin, että voisikohan kyse olla hasiksesta.

Huumelasti sisälsi kaikkiaan 28 kiloa hasista

Mikkolalla ei ollut puhelinta mukanaan, joten hän otti yhden paketeista mukaansa ja jätti loput lojumaan rannalle.

– Ajattelin ottaa yhden mukaani tyttöystävän tutkittavaksi, josko hänkin epäilisi sitä huumeeksi. En kehdannut koko lastia nostaa vuokramönkijän päälle ja lähteä sitä kuljettelemaan mihinkään, Mikkola naureskelee.

Kaksikko soitti lopulta poliisit paikalle ja poliisi vahvisti, että kyse oli noin 250 000 euron hasiserästä. Kaikkiaan huumetta oli 28 kiloa.

– Ei sitä kyllä meinannut uskoa siinä rannalla, että voiko olla totta.

Mikkolan mukaan poliisi oli ollut asiasta yhtä hämmästynyt kuin hän itse. Poliisikaan ei ollut nähnyt koskaan vastaavaa.

Huumelastin alkuperästä ei ole tietoa, mutta Mikkola oli hiljattain lukenut mediasta poliisin huumeoperaatiosta.

– Olisiko ollut niin, että huumeita kuljettanut olisi havainnut poliisin ja viskannut lastin mereen, hän miettii.

Löydöstä ovat uutisoineet myös paikallismediat.

Kyprokselle huumeet tulevat kansainvälisen raportin mukaan pääosin ilmateitse, mutta niitä liikkuu myös meritse. Kyproksella takavarikoitu kannabis on yleensä peräisin Libanonista.

Europolin mukaan kannabista käytetään Euroopassa enemmän kuin mitään muuta huumetta. Sen markkina-arvo on arviolta yhdeksän miljardia euroa.

CONEGLIANO/FOLLINA Mutkaisen ajomatkan päässä Follinan kylän keskustasta sijaitsee Bonin viisihenkisen perheen kaunis kivitalo.

Ympäröivät maisemat ovat tyypillistä koillisitalialaista maaseutua. Maanviljely on Veneton alueella elinkeinoista suurimpia, ja täälläkin viljelmiä näkyy joka puolella. On soijaa ja maissia, mutta eniten on viiniköynnöksiä. Suuri osa niistä kantaa glera-rypälettä, josta valmistetaan trendikästä kuohuviiniä, proseccoa.

Mirko Bon esittelee taloaan ympäröivää pihamaata. Hän kertoo, että reilut kymmenen vuotta sitten hän ja hänen vaimonsa etsivät perheelle suurempaa kotia.

– Kun ostimme talon, tällä puolella oli tyhjä maapläntti ja toisella viljeltiin maissia, Bon viittoilee.

Sitten alkoi proseccon nousukiito.

Maat vuokrattiin paikallisille viininviljelijöille, ja nyt taloa reunustavat viiniköynnökset. Ne alkavat metrin päästä takapihalta ja ulottuvat talon kahdella puolella silmänkantamattomiin.

Bonin mielestä viininviljely liittyy siihen, että kuopukselta, nyt neljävuotiaalta Lucialta löydettiin kaksi vuotta sitten munuaiskasvain. Perhe on vakuuttunut, että viljelijöiden käyttämillä torjunta-aineilla oli sairastumisessa osansa.

– Jokainen tältä alueelta kotoisin oleva tietää, että jos talon viereen tulee viiniköynnös, se on menoa, Bon sanoo.

Italialainen prosecco on valloittanut Euroopan vauhdilla. Kuohujuoman menekki on kasvanut erityisesti Britanniassa, Saksassa ja myös Yhdysvalloissa. Suomalaisetkin juovat proseccoa joka vuosi enemmän: Alkossa proseccoa myytiin viime vuonna hieman yli miljoona litraa, kun vielä vuonna 2014 myynti oli reilusti alle puolet tästä.

Italialaisten kuohuviinien myynti on jo ohittanut Alkossa ranskalaiset kuohuviinit, ja kasvu jatkuu edelleen, vaikka loivempana.

Juoman menestystä on siivittänyt myös italialaisen Aperol spritz -katkerodrinkin valtava suosio. Aperolia valmistava Campari-yhtiö on viime vuosina markkinoinut tuotetta määrätietoisesti. Kesäterasseilta tutun oranssin juoman oikeaoppiseen valmistukseen käytetään proseccoa.

Venetolaiselle Bonin perheelle proseccon maailmanvalloitus on merkinnyt kaikkea muuta kuin juhlaa.

Kesäaikaan perhe oli tavannut kutsua ystäviä luokseen grillaamaan. Kun viiniköynnökset ympäröivät talon, pihan käyttämisestä tuli perheen mukaan hankalaa. Torjunta-aineiden käyttö alkoi heti ensimmäisenä vuonna, kun köynnökset pilkistivät maasta.

– Yhtenä sunnuntaina olimme kutsuneet ystäviä kesäjuhliin. Olimme ulkona, ja viereen tuli viljelijä ruiskuttamaan. Hän kehotti meitä menemään sisään ja sanoi, että aineiden kanssa on oltava varovainen, perheen äiti Carol Leitao muistelee.

– Silloin oikeastaan vasta aloin herätä tähän.

Köynnösten lähellä asuvia on ohjeistettu pitämään ovia ja ikkunoita kiinni kaksi vuorokautta torjunta-aineiden levittämisen jälkeen.

– Elimme vuosia niin, että keväällä ja kesällä tuholaismyrkkyjen hajut tulevat sisälle, vaikka kuinka sulkisi ikkunat. Aiemmin jätimme liinavaatteet kuivumaan ulos, mutta en enää voi tehdä sitä, sillä ne haisevat monta päivää, Leitao sanoo.

Torjunta-aineita kuten glyfosaattia, metalaksyyliä ja abamektiiniä levitetään proseccon viljelelyalueilla keskimäärin 10–15 kertaa kasvukauden aikana säästä riippuen. Sateisina vuosina torjunta-aineita käytetään tavallista useammin.

Sellainen vuosi oli esimerkiksi 2014, jolloin aineita ruiskutettiin paikallisten mukaan reilut 30 kertaa.

Juuri silloin Carol Leitao odotti kuopustaan Luciaa. Hän vietti paljon aikaa kotona ja kävi kävelyillä.

Bon ja Leitao eivät ole varmoja siitä, mitä kasvinsuojeluaineita heidän taloaan reunustavilla pelloilla tarkalleen on käytetty, eivätkä he halua osoittaa sormella mitään yksittäistä ainetta.

On mahdollista, että mukana on ollut kiisteltyä glyfosaattia, joka on maailman yleisin rikkakasvien torjunta-aine. Sitä on käytetty paljon myös Follinan kylän alueella.

Torjunta-aineiden mahdollisista terveysvaikutuksista on olemassa ristiriitaista tutkimustietoa, ja asiantuntijat ovat erimielisiä aineiden haitallisuudesta.

Esimerkiksi glyfosaatin vaikutuksista on väitelty pitkään.

Monet eurooppalaiset asiantuntijatahot kuten Euroopan kemikaalivirasto pitävät aineen käyttöä vaarattomana viljelijöille ja kuluttajille. Maailman terveysjärjestön WHO:n alaisuudessa toimiva kansainvälinen syöpätutkimusjärjestö IARC puolestaan totesi vuonna 2015, että glyfosaatti on karsinogeeninen aine, joka voi altistaa syövälle.

Yhdysvalloissa kaksi oikeuden päätöstä on viime aikoina liittänyt glyfosaatin käytön syöpään.

Euroopassa glyfosaatin myyntilupa on ollut vaakalaudalla epäiltyjen terveysvaikutusten takia. EU-maat päättivät toissa vuonna, että ainetta voi myydä EU:n alueella ainakin vuoden 2022 loppuun asti. Myyntiluvan uudelleenarviointi alkaa tänä vuonna.

Suomessa glyfosaatti on käytetyin rikkakasvimyrkky. Myös Italiassa proseccon viljelyaluilla glyfosaatti on ollut viime vuosina yksi suosituimmista torjunta-aineista.

Kaikkiaan alueella oli viime vuonna sallittua käyttää noin 190:ää erilaista kasvinsuojeluainetta.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen selvityksessä mehiläisten siitepölystä löytyi Veneton alueella verrattain suuri määrä tuholaismyrkkyjen jäämiä. Veneton alueen ympäristöviranomaisten pintavesitutkimuksissa proseccon tuotantoalueilta löydettiin vuosina 2015-2016 tavallista suurempia määriä glyfosaattia.

Torjunta-aineiden käytön ja alueen väestön sairauksien välillä ei ole tieteellisesti osoitettu yhteyttä.

Viinintuottajat katsovat, että proseccobuumi on tuonut alueelle hyvinvointia ja valtavasti työtä.

Prosecco DOCG:n eli korkeimman laatuluokan viinin tuottajien etujärjestön johtaja Innocente Nardi vahvistaa sen, mistä myyntitilastot Euroopassa kertovat: proseccon tuotanto on kymmenen viime vuoden aikana moninkertaistunut.

Erityisen suurta kasvu on prosecco DOC:n eli alemman laatuluokituksen viinin kohdalla. Sen tuotantoaluetta on suosion myötä laajennettu, ja alue ulottuu nyt pitkälle viereiselle Friuli-Venezia-Giulian hallintoalueelle. Noin kaksi kolmasosaa tuotannosta viedään ulkomaille.

– Prosecco DOC:n tuotanto on lähes viisinkertaistunut vuodesta 2009, Nardi sanoo.

Italialaislehti Il Sole 24 Oren mukaan tuotannon liikevaihto oli jo vuonna 2016 yli 2,5 miljardia euroa.

Nardi myöntää, että kaikki eivät ole tyytyväisiä viljelyalan laajenemiseen. Hän ei halua ottaa kantaa yksittäistapauksiin kuten Carol Leitaon ja Mirko Bonin perheen tilanteeseen mutta sanoo tietävänsä, että monet paikalliset ovat vihaisia.

Syytökset aineiden terveyshaitoista eivät hänen mukaansa perustu objektiivisiin tietoihin tai luotettaviin tutkimustuloksiin.

– Aina, kun on kyse suuresta tuotannosta, josta kaikki eivät suoraan hyödy, nousee kateutta ja kapinaa, Nardi sanoo.

Tuottajien etujärjestö on Nardin mukaan kuitenkin ottanut kritiikin vastaan. Järjestö pyrkii kohti kestävämpää viljelyä ja rajoittaa kasvinsuojeluaineiden käyttöä yhteistyössä viljelijöiden kanssa, hän sanoo.

Esimerkiksi torjunta-aineiden levitystapoja ja -välineitä säädellään ja viljelijöitä kannustetaan luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymiseen. Syynä luomuviljelyn suosimiseen on myös alueen pyrkimys päästä Unescon maailmanperintöluetteloon.

Kiistellyn glyfosaatin käyttö kiellettiin ylemmän laatuluokan proseccon viljelyalueen kunnissa tammikuusta lähtien. Alemman laatuluokan viiniä varten rypäleitä tuottavilla alueilla ainetta saa edelleen käyttää.

– Me viljelijätkin olemme jatkuvasti tekemisissä tuholaismyrkkyjen kanssa. Totta kai myös me ajattelemme näitä asioita, Nardi sanoo.

– Tuotan itsekin viiniä ja asun viljelmien kupeessa. Poikani leikkii jatkuvasti köynnösten lomassa.

Ulkosalla leikkii edelleen myös Mirko Bonin ja Carol Leitaon kuopus Lucia, mutta paljon entistä vähemmän.

Leikkimökki ja liukumäki tönöttävät yhä talon pihamaalla. Viiniköynnösten lomaan Bon ei mielellään ole päästänyt lapsiaan leikkimään etenkään rehevimmän kasvukauden aikaan.

Ovet on pidetty kiinni erityisesti syksyn 2016 jälkeen. Silloin Lucia-tyttäreltä löydettiin harvinainen munuaiskasvain, ja hän joutui leikkaukseen. Tyttö toipui, mutta tarkastuskäynnillä on käytävä edelleen neljän kuukauden välein.

– Lääkärit sanovat, että kasvaimeen voi olla lukemattomia eri syitä. Mutta kyllä itselläni on vahva epäilys, että torjunta-aineet liittyvät kuvioon. Olen tuntenut tästä asiasta silmitöntä vihaa, Bon kertoo.

Myös lukuisat muut paikalliset kertovat Ylelle torjunta-aineiden terveysvaikutuksia koskevista huolistaan.

Veronica De Stefani Colli Puri- eli Puhtaat kukkulat -kansalaisliikkeestä sanoo, että hänen kotikatunsa varrella Coneglianon pikkukaupungissa useampi ihminen kärsii kilpirauhasongelmista, jotka he yhdistävät torjunta-aineisiin. Yle ei ole pystynyt vahvistamaan tietoja.

Kahden viime vuoden aikana alueelle on syntynyt suuri määrä Colli Purin kaltaisia ryhmiä. Paikalliset ovat osoittaneet mieltä myrkkyjä vastaan ja keränneet nimiä adresseihin. Myös jotkut paikalliset lääkärit ovat liittyneet vastustajien joukkoon ja puhuvat nyt esimerkiksi tiettyjen tuholaismyrkkyjen vaaroista raskaana oleville naisille.

Muutosta tapahtuu, mutta se on hidasta, sanoo Colli Puri -liikkeen De Stefani.

– On viljelijöitä, jotka ovat valmiita muutokseen. Sitten on niitä, jotka ovat tehneet vuosikymmeniä asiat samalla tavalla eivätkä ole halukkaita muuttamaan tapojaan.

Bonin perheen kotona valmistaudutaan tulevaan viikkoon. Isä-Mirko muistelee, minä päivänä tyttären tanssiharjoitukset ovat. Lucia leikkii vallattomana.

Perheen tilanne on hieman parantunut uusien viininviljelyyn liittyvien säännösten myötä, vanhemmat kertovat.

Torjunta-aineita ei saa enää levittää helikopterin avulla, vaan siihen käytetään muita laitteita. Tuulisella säällä aineita ei saisi levittää ollenkaan, ja käsittelystä on aina ilmoitettava asukkaille etukäteen.

Silti aineiden käyttö jatkuu, ja niin myös perheen huoli. Entistä hankalammaksi tilanteen tekee se, ettei siitä tunnu olevan ulospääsyä. Viiniköynnösten ympäröimälle talolle ei ole halukkaita ostajia.

– Olemme yrittäneet etsiä uutta taloakin, mutta tämän arvo on romahtanut. Ja meillä on asuntolaina maksettavana, Carol Leitao huokaa.

Juttua varten on haastateltu myös Rive Sane -kansalaisliikkeen edustajaa Lara Casagrandea ja Mamme di Revine Lago -liikkeen Lisa Trincaa.

Osallistu keskusteluun! Roomassa asuva toimittaja Jenna Vehviläinen vastaa kysymyksiin kello 10–12. Kommenttipalsta suljetaan kello 18.

Lue myös:

Proseccon myynti ohitti samppanjan – suosio Suomessa yllätti italialaistuottajat

9-vuotias Antonio kuoli outoon syöpään – Myrkkyjätteet ovat Italian mafialle valtava bisnes, eikä valtio juuri puutu siihen

Huoli Suomen yleisimmän rikkakasvimyrkyn glyfosaatin turvallisuudesta kasvaa – viljelijät eivät panikoi, vaikka kielto voi olla kohta edessä

Monsanto joutuu maksamaan mojovat korvaukset Kaliforniassa – Suomalaisasiantuntija kuumana käyvästä glyfosaattikeskustelusta: "Se on ihan turhaa pelkoa"

Viikonlopun aikana tehdyt tekniset päivitykset tv:n julkaisujärjestelmässä pudottivat Yle Areenasta lukuisia, ainakin torstaista lähtien julkaistuja ohjelmia pois katsottavien listalta, kertoo Yle Areenan palvelukehitystiimin palvelupäällikkö Kari Haakana.

– Päivityksessä jokin meni sillä tavoin vikaan, että järjestelmä alkoi pudottaa sunnuntaina suuri määriä jo julkaistuja tv-ohjelmia. Järjestelmä tulkitsi jostakin syystä väärin sitä, minkä mittainen katseluoikeus ohjelmilla on, Haakana kertoo.

Yksi pudonneista ohjelmista oli perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon TV1:n vaalitentti, joka saatiin nostettua näkyville jälleen sunnuntaina noin kello 20.

Samasta syystä muun muassa useat viime päivien tv-uutislähetykset eivät ole katsottavissa.

Vian syytä selvitetään ja Haakanan mukaan kaikki pudonneet ohjelmat pyritään palauttamaan maanantain aikana.

Areenatoimitus listasi poispudonneet ohjelmat:

Torstai 28.3.

Eduskuntavaalit 2019: Perussuomalaiset (saatiin palautettua sunnuntaina klo 20 jälkeen, oli siis pois pari tuntia)

Puoli seitsemän

Uusi päivä

Alina idässä

Mitä mietit, Ronja Salmi

Unelmia ja studiohommia

Latela

Modernit miehet

Docstop: Siirin eriskummallinen elämä

Yliopistollinen eläinsairaala

Noin viikon studio

Villi kortti

Mumindalen

Kekseliäs nikkari Strömsöstä poimittua

Tämä tästä

Perjantai 29.3.

Murha paratiisissa

Yle Uutiset klo 18

Puoli Seitsemän

Hakekaa kätilö

Sannikka&Ukkola

Yle Uutiset 20.30

Urheiluruutu

Perjantai

Yle Uutiset 21.45

Hiljainen todistaja

Oddasat

Petos

Uusi päivä

Yliopistollinen eläinsairaala

Hiihdon SM

Sohvaperunat

Rallin MM

Toisen kanssa

Modernit miehet

Efter Nio

Yle Nyheter 19.30

Viktor Hugo

Lauantai 30.3.:

Lähes kaikki ohjelmat

Sunnuntai 31.3.

Flinkkilä Tastula

Rallin MM

Novosti Yle

Yle Uutiset viittomakielellä

Strömsö

Konsta Heikkilä tiesi jo teini-ikäisenä, että juominen oli hänen juttunsa. Alkoholin käyttö oli alusta asti runsasta ja lähes pakonomaista. Kuten suuri osa alkoholisteista, hän opiskeli ja kävi töissä sairauden kehittyessä pahemmaksi. Heikkilä työskenteli eduskunnassa Ilkka Kanervan erityisavustajana sekä monissa muissa tehtävissä ministeriöissä.

Lopulta alkoholismi alkoi näkyä vahvasti virkamiehen arjessa. Vaimo ja kaksi lasta muuttivat pois, töissä alkoi olla poissaoloja viinan takia ja lopulta Heikkilä irtisanoutui työstään.

– Ajattelin, että pidän välivuoden ja teen väitöskirjan loppuun. Lopulta join koko vuoden, Heikkilä kertoo.

Olisin käyttänyt saman määrän rahaa päihteisiin muutamassa kuukaudessa. Konsta Heikkilä

Heikkilä yritti lopettaa juomisen alkoholikatkaisujen avulla, mutta ei saanut niistä apua. Lopulta hän päätyi Minnesota-mallin päihdehoitoon Hämeenkoskelle.

– Olin fyysisesti ja henkisesti väsynyt juomiseen ja tiesin, että jotain pitää tehdä.

Hoito oli Heikkilälle uuden elämän alku.

Raitistumisensa jälkeen hän alkoi pohtia suomalaisen päihdehuollon ongelmakohtia. Hän piti käsittämättömänä tilannetta, jossa Minnesota-mallin päihdekuntoutukseen pääseminen voi riippua täysin ihmisen kotipaikkakunnasta. Kaikki Suomen kunnat eivät myönnä maksusitoumuksia Minnesota-mallin hoitoon.

– Yhteiskuntatieteiden maisterina mietin, miten on mahdollista, että usein tällaiseen hoitoon pääsee vain maksamalla sen itse, nykyään Minnesota Kainuun toimitusjohtajana toimiva Heikkilä sanoo.

Uusi hoito yhdistää kaksi toimivaa keinoa

Päihderiippuvaisten erilaisten hoitomuotojen toimivuudesta on vain vähän vertailevaa tutkimusta. Sekä A-klinikan edustajat, Heikkilä että päihdehoitoon perehtyneet asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, ettei ole olemassa yhtä oikeaa päihdekuntoutusta. Minnesota-hoitoon kuuluva nopea täysraitistuminen ei ole oikea vaihtoehto kaikille.

Päihdehoidon asiantuntijoiden mukaan on tärkeää, että päihdeongelmainen pääsee hoitoon, joka motivoi. A-klinikan toimitusjohtajan ja lääketieteellisen johtajan Kaarlo Simojoen mukaan on tärkeää kuunnella riippuvaisen omia toiveita siitä, millaiseen hoitoon tämä haluaa. Se voi olla merkittävä tekijä hoidon onnistumisessa.

Kun Konsta Heikkilä oli pohtinut pitkään päihdehuollon tilannetta, hän päätti tavata Minnesota Kainuun perustajat ja kertoa ajatuksistaan. Hän alkoi työskennellä Minnesota Kainuussa ja aloitti keskustelut yhteistyön mahdollisuudesta A-klinikan kanssa. Kävi ilmi, että A-klinikalla oli paljon samoja ajatuksia Heikkilän kanssa.

Puoli vuotta keskustelujen jälkeen, tämän vuoden helmikuussa, Minnesota Kainuu ja voittoa tavoittelematon järjestö A-klinikka aloittivat yhteistyön, jonka tarkoituksena on luoda kokonaisvaltainen ja pitkäkestoinen hoitoketju päihderiippuvuuden hoitoon.

– Tämä on sitä paljon puhuttua palvelujen integraatiota parhaimmillaan, Minnesota Kainuun toimitusjohtaja Heikkilä sanoo.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun A-klinikka tekee tiivistä yhteistyötä Minnesota-hoitokeskuksen kanssa. Yhteistyön ansiosta henkilö voi esimerkiksi käydä ensin läpi huumevieroituksen ja jatkaa sen jälkeen toipumista Minnesota-mallin psykososiaalisessa kuntoutuksessa.

Aiemmin tilanne on ollut pitkälti joko lääkkeet tai terapia.

Kaikille toimivaa hoitoa ei ole

Sekä Konsta Heikkilä että A-klinikka Oy:n aluepäällikkö Antti Immonen ovat yhtä mieltä siitä, ettei tämäkään hoitoketju ole täysin idioottivarma tapa raitistua.

– Kyllähän fakta on se, että tämänkin hoidon jotkut jättävät kesken ja retkahtavat. Sata prosenttisesti toimivaa hoitoa ei ole. Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, että pitkäaikainen psykososiaalinen hoito on erittäin toimivaa, Heikkilä sanoo.

Minnesota Kainuussa hoito maksaa noin 7 000 euroa. Noin puolet asiakkaista saa rahoituksen hoitoon kunnalta. Hinta saattaa kuulostaa hurjalta, mutta Heikkilän mukaan hoito on kuitenkin halvempaa kuin hoitamatta jättäminen – puhumattakaan jatkuvasta katkaisukierteestä.

– Olisin käyttänyt saman määrän rahaa päihteisiin muutamassa kuukaudessa. Pidän sitä halpana hintana uudesta, onnellisesta ja itseni näköisestä elämästä, Heikkilä sanoo.

"Tämä on prosessi, jossa opitaan elämään raittiina" Konsta Heikkilä

Eerolla (nimi muutettu) on takanaan 25 vuoden sekakäyttöputki, kolme huumekatkaisuhoitoa ja huumausaineiden korvaushoitoa sekä kymmeniä alkoholikatkaisuhoitoja, mutta mikään ei saanut miestä raitistumaan. Minnesota Kainuuseen Eero päätyi noin puoli vuotta sitten.

– Ajattelin, että kokeillaan nyt vielä tämä, kun kaikki muut yritykset olivat epäonnistuneet. En keksinyt enää mitään muuta vaihtoehtoa. Ei minulla ollut uskoa tähän.

Eeron nimi on muutettu aiheen arkaluontoisuuden takia. Henkilöllisyyden paljastaminen voisi vaikeuttaa kesken olevaa kuntoutusta.

Ongelmia käsitellään eristyksissä

Eeron hoito kestää yhteensä vuoden. Hoito alkoi kuukauden intensiivijaksolla, jonka tarkoituksena oli raitistua ja löytää motivaatio raittiiseen elämään. Intensiivijaksolla päivät koostuivat kahdeksan tunnin terapiasta, jonka lomassa päivä täyttyy täysin arkisista asioista.

– Tämä on prosessi, jossa opitaan elämään raittiina, Konsta Heikkilä kertoo.

Vaikka intensiivijaksolla on esimerkiksi rajoitettu kännyköiden käyttöä ja liikkumista, ei eristämisestä voi Heikkilän mukaan puhua. Hoidosta saa käydä kaupassa sekä läheisissä AA- ja NA-kokouksissa. Ovet eivät ole lukossa, eikä ikkunoissa ole kaltereita.

– Täällä minimoidaan häiriötekijät ja annetaan mahdollisuus keskittyä yhteen ainoaan asiaan, eli itsensä hoitamiseen.

Halukkuus tällaiseen yhteistyöhön on ollut tähän mennessä hyvin pientä. Antti Immonen

Minnesota-mallissa myös läheiset ovat avainroolissa. Intensiivijakson aikana järjestetään läheisviikonloppu, johon kutsutaan kaikki päihderiippuvaisen läheiset. Tilanne, jossa läheiset voivat kertoa kokemuksiaan ja tunteitaan päihderiippuvaiselle suoraan, on yksi hoitomuodon kulminaatiopisteistä. Läheiset saavat halutessaan osallistua myös jatkohoitoon.

Eero saapui Minnesota Kainuuseen Hyrynsalmen Moisiovaaralle suuren ennakkoasenteen kanssa eikä uskonut, että lääkkeettömästä hoidosta olisi hänelle minkäänlaista apua. Kahdessa viikossa, fyysisten vieroitusoireiden hieman hälvettyä tilanne muuttui. Eero kokee, että vertaistuki ja hoitolaitoksessa vallitseva luottamuksen ilmapiiri motivoivat häntä.

– Alkoi tulla uskoa tähän hoitoon ja aloin olla vastaanottavaisempi terapialle. Näin samalla, kuinka hoito alkoi toimia potilaskavereille. Nyt en epäile enää yhtään, etteikö tämä toimisi, Eero sanoo.

Erimielisyydet laitettiin sivuun

A-klinikka Oy:n aluepäällikkö Antti Immosen mukaan päihdelääketieteen ja Minnesota-mallisen psykososiaalisen kuntoutuksen yhdistävää yhteistyötä olisi ollut syytä toteuttaa aikaisemminkin. Yhteistyötä on ollut vaikea käynnistää laajemmin, sillä Suomessa ei ole olemassa Minnesota-hoidon tai AA:n kattojärjestöjä, joiden kautta yhteistyötä olisi voitu jouhevasti järjestää.

– Myös halukkuus tällaiseen yhteistyöhön on ollut tähän mennessä hyvin pientä. Olemme kuulleet Minnesota-hoitoloiden puolelta kärkeviäkin kommentteja siitä, mikä hoito on oikein ja mikä väärin, Immonen sanoo.

– En näe järkeä siinä, että toisaalla on päihdelääketiede ja toisaalla vertaistukeen perustuva kuntoutus. Nämä ovat toisiaan täydentäviä toimintoja, Konsta Heikkilä sanoo.

Immosen mukaan kunnissa olisi tärkeää luoda hyvä yhteistyö eri hoitomuotojen välille, eikä valita yhtä tiettyä hoitomuotoa, jota toteutettaisiin kaikkien asiakkaiden kanssa.

Eerolla on jäljellä vielä puolet päihdekuntoutusjaksostaan. Hän uskoo löytäneensä parhaan mahdollisen hoidon Moisiovaaralta.

– En tiedä sopiiko tämä kaikille, mutta minulle tämä on ainoa oikea hoito. Parempaa en olisi voinut toivoakaan.

Lääkkeet ja terapia? Vai ainoastaan toinen? Miten päihdekuntoutusta pitäisi mielestäsi kehittää Suomessa? Voit keskustella aiheesta jutun keskusteluosiossa kello 22.00 saakka.

Timo Soini irrottaa perussuomalaisten pinssin puvuntakkinsa rintapielestä ja laskee sen pöydälle Hotelli Vaakunan kabinetissa Helsingin keskustassa.

Alkaa pitkä marssi kohti eduskuntaa ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän kokousta. On kesäkuu vuonna 2017.

Kaikki perussuomalaisten viisi ministeriä ja viisitoista muuta puolueen kansanedustajaa eroavat perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja perustavat omansa, Uuden vaihtoehdon. Myöhemmin he perustavat uuden puolueen, nykyisen siniset.

Edellisenä viikonloppuna Jussi Halla-aho on valittu perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi.

Perussuomalaisissa vallan ovat ottaneet he, jotka äänestivät jo vuoden 2011 eduskuntavaalien ison jytkyn: nykyisen kaltaisen maahanmuuton vastustajat.

Nykyisten sinisten kansanedustajien avulla pääministeri Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitus säilyttää kansanedustajien enemmistön eduskunnassa. Perussuomalaisista eronneet ministerit säilyttävät salkkunsa.

Keskusta ja kokoomus passittavat halla-aholaiset perussuomalaiset oppositioon.

Timo Soini: Tähti jättää näyttämön, ei ehdolle eduskuntavaaleihin

Sinisten vaalivalmistelut kokivat takaiskun ehdokasasettelun loppusuoralla. Timo Soini ilmoitti, ettei lähde ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin. Soini panttaa yhä tietoa toukokuun eurovaaleihin osallistumisesta.

Soinin manttelinperijän, sinisten puheenjohtajan Sampo Terhon pitää nyt pärjätä omillaan.

Timo Soini nosti perussuomalaiset yhden kansanedustajan puolueesta liki neljänkymmenen edustajan suureksi puolueeksi. Nyt Terho yrittää säilyttää siniset eduskunnassa edes jokusen edustajan voimin.

Samaan aikaan sinisten kärkiehdokkaaksi Uudellamaalla uumoiltu Jussi Niinistö flirttailee tiedotusvälineiden kanssa ajatuksella omasta paluustaan perussuomalaisiin tai sinisten ja perussuomalaisten yhdistymisestä.

Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo yrittää parhaansa mukaan viljellä puheessaan Timo Soinin vertaisia sutkauksia. Espoolainen Elo pyrkii Suomen maaseudun puolueen, Veikko Vennamon, Timo Soinin ja unohdetun kansan perijäksi kolmannessa polvessa.

Sinisen tulevaisuuden Sampo Terho on maanantai-iltana haastateltavana Ylen puheenjohtajatentissä. Voit katsoa tentin suorana Yle Areenassa tai TV1:ssä kello 21.00.

Populismi: Perinteet, poliisi, puolustusvoimat ja autot

Sinisten populismi rakentuu poliisin, armeijan ja autoilun ympärille. Puolue pitää perinteisiä perhearvoja kunniassa.

Puolue poistaisi uusista autoista maksettavan autoveron, jotta autokanta uusiutuisi ja liikenteen päästöt vähenisivät. Uuden auton ostajaa muistettaisiin myös vanhan auton romutuspalkkiolla.

Siniset vaatii Suomeen tuhatta uutta poliisia ja lisää työntekijöitä myös hätäkeskuksiin, pelastustoimeen ja rajavartiostoon.

Armeijan pitäisi saada lisää rahaa: ilmavoimille ei riitä 64 uutta hävittäjää, vaan niitä olisi saatava 100. Siniset haluaa Suomen myös irtautuvan maamiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

Kansanturvallisuus – tällä termillä siniset politiikkaansa kutsuvat. Vaalilause on "siniset turvaa".

Siniset on populismissaan yrittänyt tavoitella ihmisiä, jotka ovat kaivanneet perinteistä Suomea ja kokeneet, että valtapuolueet ovat hylänneet heidät.

Maahanmuutto: Siniset kaipaa kiristyksiä, "realismia ilman rasismia"

Siniset haluaa kiristää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, mutta tavoite ei ole aatteen kärjessä.

Puolue ei pysty kilpailemaan perussuomalaisten vielä tiukemman linjan kanssa nykyiseen maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuvien äänistä. Puolueen maahanmuuttopoliittinen iskulause on "realismia ilman rasismia".

Uudistusmielinen konservatiivipuolue on sinisten kuvaus itsestään.

Käsitteen sisäisen ristiriidan puheenjohtaja Sampo Terho on selittänyt niin, että puolue haluaa säilyttää perinteiset arvot, mutta uudistaa politiikan rakenteet ja tekemisen tavat.

Työ ja perhe: Verotusta kevennettävä, kotihoidontukea korotettava

Siniset mainostaa olevansa verokapinassa. Kokoomuksen tavoin puolue keventäisi työn verotusta, mutta vain pieni- ja keskituloisilta, ei kaikilta.

Tuloveroalen puolue rahoittaisi muun muassa haitta- ja kulutusveroilla. Muoville tulisi haittavero.

Siniset haluaisi laajentaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kaikille, ei pelkästään työttömyyskassojen jäsenille.

Suurin osa työttömyyskassoista on yhteydessä ammattiliittoihin, mutta kassaan kuuluminen ei edellytä ammattiliiton jäsenyyttä. Työttömyyskassa on kuitenkin monelle merkittävä peruste ammattiliittoon kuulumiselle.

Ammattiliitoissa on epäilty sinisiä yrityksestä rapauttaa työntekijöiden järjestäytymishalukkuutta.

Siniset ehdottaa sosiaaliturvaksi käänteistä tuloveroa. Eli sosiaaliturva vähenisi, kun palkkatulot lisääntyisivät. Lisäpalkasta jäisi aina enemmän käteen kuin sosiaaliturvasta.

Puolue korottaisi kotihoidontukea ja antaisi perheiden itse päättää perhevapaiden jakamisesta isän ja äidin kesken.

Sote: Sinisten tuki valinnanvapaudelle rapautui loppumetreillä

Siniset ei ole erottunut eikä päässyt julkisuudessa esiin päättyvän vaalikauden suurissa asioissa, sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa sotessa tai ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Hallituksessa siniset oli sivustaseuraaja, kun keskusta ja kokoomus kiistelivät sote-mallista.

Puolue tuki hallituksen mallia, joka muodostui kahdeksastatoista maakunnasta sekä terveydenhuollon peruspalveluissa potilaan valinnanvapaudesta, julkisista ja yksityisistä sote-keskuksista.

Ennen vuoden 2015 vaaleja silloisten perussuomalaisten vaaliohjelmassa korostettiin vahvaa julkista sektoria, jota yksityiset toimijat ja järjestöt täydentävät. Perussuomalaiset oli huolissaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksista suurten kansainvälisten yritysten puristuksessa.

Sinisten tuki soten valinnanvapausmallille alkoi murentua sote-sodan loppumetreillä jo ennen hallituksen eroa.

Eduskunnan aiempi puhemies Maria Lohela loikkasi Liike Nytin riveihin ja ilmoitti vastustavansa hallituksen sote-mallia.

Vesa-Matti Saarakkala ilmoitti, ettei voi äänestää soten valinnanvapausmallin puolesta. Samaa pohtivat myös Pentti Oinonen ja Martti Mölsä.

Puoluehajaannus: Kannatus romahti, Terho hävisi johtajakisan

Timo Soinin ja perussuomalaisten kannatus romahti vuoden 2015 vaalien jälkeen. Hallitusvastuussa vastakkainasettelu vanhojen puolueiden kanssa ei enää onnistunut.

Aiemmat EU-arvostelijat joutuivat hyväksymään Kreikan tukipaketin. Vaalivuotena 2015 Suomeen tuli ennätysmäärä, yli kolmekymmentätuhatta turvapaikanhakijaa. Hallituksen paimentama kilpailukykysopimus leikkasi kuntien ja valtion työntekijöiden lomarahoja.

Vanha valta jäi perussuomalaisissa ahtaaseen rakoon ilman johtopaikkoja Jyväskylän puoluekokouksessa kesäkuussa 2017. Luopuvan puheenjohtajan Timo Soinin suosikki Sampo Terho hävisi puheenjohtajakisan Jussi Halla-aholle.

Maltilliset populistit äänestettiin sivuraiteelle perussuomalaisissa, pois äärikansallismielisten tieltä.

Soinilaiset erosivat ja perustivat nykyisen Sinisen tulevaisuuden.

Sinisten kannatus jäi puolueen perustamisesta alkaen noin pariin prosenttiin.

Uusi puolue onnistui säilyttämään asemansa hallituksessa ja perussuomalaisista loikanneiden ministeripaikat. Mutta: siniset on kerännyt kyselyissä vain rippeet siitä 17,7 prosentin kannatuksesta, jonka perussuomalaiset sai eduskuntavaaleissa 2015.

Kannattajat: Miehet ja yrittäjät suosivat sinisiä

Sinisten kannattajista kahdeksan kymmenestä on miehiä.

Taloustutkimuksen Ylelle tekemän puoluekannatuskyselyn taustatietojen perusteella kaksi viikkoa ennen vaaleja mieskannattajien osuus sinisillä on lisääntynyt. Sinisten ja perussuomalaisten kannattajista on selvästi suurempi osuus miehiä kuin muilla useamman kansanedustajan puolueilla.

Puolueen kannattajista yrittäjien osuus on suurempi kuin koko Suomen väestössä.

Sinisten kohtalonkysymys vaaleissa on, saako puolue kansanedustajia.

Hallituksen ennenaikaisella erolla tuskin on sinisten vaalikannatukseen suurta merkitystä.

Valtakunnallisesti puolueen tilanne vaikuttaa Ylen kannatuskyselyssä huonolta. Kuitenkin esimerkiksi Uudenmaan vaalipiirissä Jussi Niinistön ja Sampo Terhon johdolla puolueella on mahdollisuuksia edustajapaikkoihin.

Palataan vielä kesäkuuhun 2017, sinisten syntyyn ja Timo Soinin pinssiin.

Sampo Terho poimi pöydältä Timo Soinin puvustaan irrottaman perussuomalaisten pinssin ja otti sen talteen. Rintamerkki oli esillä Kansallismuseossa seuraavana itsenäisyyspäivänä avautuneessa Suomen tarina -näyttelyssä.

Terho lahjoitti Soinin PS-rintamerkin Kansallismuseon kokoelmiin.

Vaalit näyttävät, joutaako siniset puolueenakin pinssin seuraksi museoon.

Jutusta voi keskustella maanantaina 1.4.2019 klo 22.00 saakka.

LUE LISÄÄ:

Erilainen pääministeritentti: Sampo Terho nauroi mutta järkyttyi, kun hänen lapsensa väitti isänsä muuttuneen punaiseksi – video

Etsi ehdokkaasi Ylen vaalikoneessa!

Lue, katso ja kuuntele Ylen parhaat vaalijutut

Lue täältä kaikki Ylen puolueanalyysit

Omistatko bensasyöpön auton? Ylen ilmastokysely puolueille paljastaa, että se voi tulla vieläkin kalliimmaksi

Ylen kysely turvallisuuspolitiikasta: SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset valmiita vähentämään hävittäjien määrää

Ylen tukikysely paljastaa kaksi jyrkkää jakolinjaa puolueissa: Sosiaaliturvan vastikkeellisuus ja perustulo

Yle selvitti puolueiden maahanmuuttonäkemykset: Suurin osa lisäisi paperittomien palveluita – vain kaksi puoluetta kieltäisi naisilta burkat

Uudenmaan vaalipiirin äänioikeutettujen määrä on kasvanut viime eduskuntavaaleista peräti 29 662 henkilöllä. Se on enemmän kuin koko Riihimäen asukasmäärä. Äänioikeutettuja on näissä vaaleissa Uudellamaalla 777 562. Kasvun takia Uudeltamaalta valitaan nyt yksi kansanedustaja lisää eli 36 kansanedustajaa.

Väestönkasvu, erityisesti maahanmuutto ja kasvava vieraskielisten määrä, vaikuttaakin erityisen paljon Uudellamaalla. Vuonna 2030 eli jo 11 vuoden kuluttua lähes joka kolmas vantaalainen, joka neljäs espoolainen ja joka viides helsinkiläinen on vieraskielinen, ilmenee Espoon kaupungin sivuilla olevasta tuoreesta väestöennusteesta.

Uudenmaankin vaalikentillä puhuttavat esimerkiksi sote-uudistus, toisen asteen maksuttomuus sekä ilmastonmuutos kytkettynä isoihin raideliikennesuunnitelmiin, mutta väestönkasvu ja sen tuomat paineet ovat isoin puheenaihe.

Edellisissä eduskuntavaaleissa 2015 perussuomalaiset nousi vaalipiirin toiseksi suurimmaksi puolueeksi seitsemällä kansanedustajallaan. Näiden vaalien suurimpia kysymyksiä myös Uudellamaalla on, mitä tapahtuu perussuomalaisten äänipotille, Uudellamaalla perussuomalaisten viime vaaleissa saamille 93 411 äänelle? Niistä entisen puoluejohtajan Timo Soinin äänimäärä oli lähes kolmannes eli 29 527. Soini edustaa nyt sinisiä ja jättää eduskunnan.

Menevätkö äänet nykyisille maahanmuuttokriittisille perussuomalaisille ja onnistuuko siniset puolueena ylipäätänsä säilymään hengissä? Ylen uusimmassa, viime perjantaisessa kannatusmittauksessa perussuomalaiset oli noussut kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.

Väistikö Sampo Terho Jussi Halla-ahoa?

Vaalikauden aikana kahtia hajonneelta perussuomalaiselta puolueelta puuttuu nyt Uudeltamaalta Soinin kaltainen veturi. Lisäksi perussuomalaisten edellisten vaalien kakkonen, Jussi Niinistö 11 767 äänellä, on nyt sinisten ehdokkaana.

Nykyisistä perussuomalaisten kansanedustajista Arja Juvonen, Leena Meri ja Mika Niikko haluavat jatkaa. Vetoapua he saavat puolueen "työmiehestä” Matti Putkosesta ja puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalosta. Julkkisääniä kerännee Brother Christmasina tunnettu Ari Koponen, vaikka Koposen yhdistyksen epälty lainvastainen toiminta on parhaillaan syyteharkinnassa Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa.

Ylen kannatusmittauksessa siniset sen sijaan sai vain alle prosentin kannatuksen.

Viimeksi Helsingistä eduskuntaan perussuomalaisena valittu Sampo Terho on nyt sinisten ehdokkaana Uudellamaalla. Pakeneeko hän perussuomalaisten Jussi Halla-ahon odotettua äänivyöryä Helsingissä? Ministeri-kansanedustajakaksikolla Terho-Niinistö sekä kansanedustaja Simon Elolla on kova työ uusia paikkansa.

Kuinka paljon Hjallis Harkimo rokottaa kokoomusta?

Kokoomus oli vuonna 2015 Uudenmaan suurin puolue, joka sai lähes neljänneksen eli 24 prosenttia vaalipiirin äänistä. Tämän vuoksi Uusimaa on puolueelle erityisen tärkeä.

Uusimaa on hyötynyt esimerkiksi työllisyysasteen huikeasta noususta, joten Ylen uusimman puoluekannatuksen povaama paikkamäärän kasvu voi tuoda valtiovarainministerin puolueelle lisäpaikkoja nimenomaan Uudellamaalla.

Puolueen kolmen kärjestä Alexander Stubb on kuitenkin siirtynyt Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi ja Outi Mäkelä Nurmijärven kunnan johtoon. Lisäksi Hjallis Harkimo on perustanut oman poliittisen liikkeensä, Liike Nytin, jonka pelätään houkuttelevan ainakin Harkimon omia äänestäjiä. Näiden kolmen yhteenlaskettu äänimäärä oli viime vaaleissa yli 45 000.

Neljänneksi eniten kokoomuksen ääniä keräsi vuonna 2015 Elina Lepomäki, joka ilmoitti ensimmäisenä hallituspuolueen kansanedustajana reilu vuosi sitten, ettei tue hallituksen sote- ja maakuntauudistusta. Ylen uutisessa ilmoitus nähtiin tuoreeltaan henkilökohtaisena strategisena vetona, jonka tähtäin on näissä eduskuntavaaleissa. Valtakunnallisestikin on mielenkiintoista nähdä, leivotaanko totuudentorvesta nyt äänikuningatar vai jättävätkö kokoomusäänestäjät valinnanvapauden kaatajan?

Kokoomuksen kärkeen on tarjolla nykyisistä kansanedustajista sekä sisäministeri Kai Mykkänen että entinen huippu-urheilija Sari Multala.

Liike Nyt -yhteislistan ainoa tunnettu nimi Uudellamaalla on Hjallis Harkimo. Harkimo itse kiistää Helsingin Sanomien haastattelussa liikkeen jääneen vaisuksi ja uskoo liikkeen saavan 5-10 kansanedustajaa.

Päättyykö Paavo Väyrysen ura?

Vuosikymmeniä politiikkaa työkseen seurannut ja Helsingin Sanomista hiljattain eläköitynyt toimittaja Unto Hämäläinen toteaa, että Uusimaa on jälleen mielenkiintoinen vaalipiiri, mutta eri tavalla kuin ennen. Vuoden 2015 vaaleissa Uudellamaalla oli ehdolla neljä puoluejohtajaa – Alexander Stubb, Timo Soini, Antti Rinne ja Carl Haglund – nyt vain Rinne. Mutta näissä vaaleissa peräti kolme puoluetta kamppailee olemassaolostaan.

– Jos siniset ja Liike Nyt eivät menesty Uudellamaalla, vaikea niiden on menestyä muuallakaan. Ja vastustajien riemuksi viidellä vuosikymmenellä toimineen ja Suomen toiseksi pitkäaikaisimman ministerin Paavo Väyrysen poliittinen ura saattaa päättyä näihin vaaleihin. Taikka sitten ei, Hämäläinen sanoo.

Paavo Väyrynen on uuden puolueensa Seitsemän tähden liikkeen ainoa tunnettu ehdokas ja kahmii äänestäjiä keskustan riveistä.

Tuoreen puoluekannatusmittauksen mukaan keskustalla on täysi työ pitää nykyiset neljä paikkaansa Uudellamaalla. Tunnetut Matti Vanhanen ja Antti Kaikkonen ovat vahvoilla, kolmas kansanedustaja Eerikki Viljanen on ensimmäisenä vaarassa tippua. Kiistelty liikenneministeri Anne Berner ei ole enää ehdolla, ja sekä Sipoossa että Kempeleessä asuva väistyvä pääministeri Juha Sipilä valitsi Oulun vaalipiirin.

Pelastaako rauhanneuvottelija Antti Rinteen?

SDP surffaa yhä Ylen puoluekannatusmittauksessa ykkösenä, kaksi viikkoa ennen vaaleja.

Puolueen puheenjohtajalla Antti Rinteellä on kuitenkin kova työ kääntää puolueensa menestys myös henkilökohtaisiksi ääniksi: tuoreen Helsingin Sanomien puheenjohtajagallupin mukaan osa demareistakin kannattaa mieluummin pääministeriksi vihreiden Pekka Haavistoa. Rinne epäröi silmin nähden Ylen puheenjohtajaillassa, kun hän arvioi, että SDP:n vaalilupausten hintahaarukka on 1-3 miljardia euroa.

Aikakauslehtien suosikeista ja puolueen uskollisista sotureista Maarit Feldt-Ranta luopuu uusiutuneen syövän takia, mutta Maria Guzenina ja Antti Lindtman uusinevat paikkansa helposti. Vuosien jälkeen paluuta yrittää entinen valtiovarainministeri Arja Alho, joka erosi ministerin paikalta 1990-luvun pankkikriisin jälkimainingeissa niin sanotun Sundqvist-jupakan seurauksena (valtioneuvoston sivu). Eduskunnasta Alho putosi 2007.

Vaaliennusteen lupaamissa lisäpaikoissa on tukevimmin kiinni rauhanneuvottelija Hussein al-Taeen, jonka toivotaan keräävän yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvan pääkaupunkiseudun ääniä. Al-Taee on sekä Suomen että Irakin kansalainen (Seura-lehti).

Kokenut politiikan toimittaja Unto Hämäläinen pitää rauhanneuvottelijana marinoituneen al-Taeen valintaa SDP:ltä hyvänä vetona, juuri maahanmuuttokeskustelun takia.

– Perussuomalainen puolue haluaa pitää maahanmuuton kielteiset puolet esillä ja hyödyntää niitä kuten aikaisemmin, mutta se on yksi ulottuvuus maahanmuuttokeskustelussa. Toinen ulottuvuus on se, että maahanmuuttajien määrä etupäässä Espoossa ja Vantaalla on jo niin suuri, että jos he keskittävät äänensä, maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita pääsee läpi, Hämäläinen ennustaa.

Yllättävätkö julkkisehdokkaat vihreissä?

Vihreiden kolmesta kansanedustajasta Jyrki Kasvi ja Johanna Karimäki hakevat jatkoa. Gallupsuosion perusteella puolue on tarraamassa kiinni lisäpaikkoihin.

Vihreissä ääniä kerää myös kaksi koko Suomen tuntemaa julkkista: taiteilija Katariina Souri (entinen Kata Kärkkäinen) ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius. Souri kerännee ääniä pidettyään esillä mielenterveyspotilaiden asioita, mutta äänestäjiä voi myös karkottaa leimautuminen koululääketieteen epäilijäksi (Helsingin Sanomat). Petelius tunnetaan muun muassa monista komediarooleistaan ja Ylen Luontoillasta.

RKP:n viime vaalien ääniharava Carl Haglund jätti luopuessaan politiikasta yli 21 000 koditonta ääntä. Niitä kärkkyy muualta kuin politiikasta tuttu joukko: entinen NHL-kiekkoilija Sean Bergenheim, entinen malli Janina Fry sekä entinen Nordean varatoimitusjohtaja Bo Harald.

RKP uusinee neljä paikkaansa ruotsinkielisten äänillä. Nykyiset kansanedustajat – Anders Adlercreutz, Thomas Blomqvist, Mikaela Nylander ja Veronica Rehn-Kivi - haluavat jatkaa Arkadianmäellä.

Avittaako räväkkä blogi muitakin kuin Timo Soinia?

Vasemmistoliiton ainoa Uudenmaan edustaja Kari Uotila jättää eduskunnan, mutta Esko Seppänen pyrkii sinne uudelleen vuosien tauon jälkeen. Nykypäivänä Seppästä tunnetumpi mediahahmo on kuitenkin Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas, joka kerää takuuvarmasti perusduunarien ääniä räväkällä blogillaan.

Ainoan kansanedustajansa yrittää pitää myös kristillisdemokraatit. Uusintapaikkaa tavoittelee Antero Laukkanen, mutta häntä haastaa tiukasti entinen kansanedustaja, viimeksi varasijalle jäänyt Jouko Jääskeläinen. Televisiostakin tuttu lastenlääkäri Tiina Tuomela saattaa yllättää.

Aiheesta voi keskustella kello 17 saakka.

Lue lisää vaalipiirianalyyseja täältä.

Ylen vaalikoneen voit tehdä täällä.

Ylen uusin puoluekannatusmittaus: Perussuomalaiset on nyt kolmanneksi suosituin puolue, SDP menetti kannatustaan(29.3.2019)

Ymmärrätkö, miten äänet lasketaan vaaleissa? Tämä rautalankamalli avaa d'Hondtin menetelmän

Yle tarkasti poliitikkojen vaaliväitteitä: Perussuomalaisten luvut maahanmuuton kustannuksista kyseenalaisia, SDP ei ole nuorten suosikki

Testaa, kuinka vaalimainoksia voidaan kohdentaa sinulle somessa tykkäystesi perusteella

Tallinn Music Weekillä esiintyi viime viikonloppuna 70 virolaista bändiä ja artistia, ja määrä edustaa vain murto-osaa virolaisesta musiikillisesta aktiivisuudesta. Mutta vaikka bändejä riittää, kovin moni niistä ei ole Virosta maailmankartalle ponkaissut.

Tilanteen parantamiseksi Viroon perustettiin vuonna 2014 Music Estonia -organisaatio, jonka tehtävänä on luotsata virolaista musiikkiteollisuutta kansainvälisempään suuntaan. Ja työtä tällä saralla riittää.

– Musiikillista lahjakkuutta Virosta kylläkin löytyy – sitä tuntuu olevan kaikkialla. Mutta lahjakkuuden ympärille ei ole vielä kehittynyt tarpeeksi musiikkiteollisuuden rakenteita ja infrastruktuuria, kuten managereja, agentteja, levy-yhtiöitä tai julkaisutoimintaa. Tämä taas tarkoittaa sitä, että vaikka artisti rakentaisi kuinka aktiivisesti kansainvälistä uraansa, siihen ympärille on vaikeaa saada alan ammattilaisia, Music Estonian johtaja Virgo Sillamaa kiteyttää tilanteen.

Ja kun ei ole kansainvälisiä artisteja, ei ole heitä tukevaa koneistoa tai osaamistakaan – kyseessä on siis jonkinasteinen noidankehä.

– Pienillä markkina-alueilla kuten Virossa monet artistit tekevät kaiken itsenäisesti. He eivät tarvitse keikkabuukkaajaa tai manageria, koska voivat itse soitella puhelimella. Paikallisesti tällainen toiminta on mahdollista, mutta kansainvälisen uran luomiseksi tarvitaan erityistaitoja, laajoja verkostoja, riskinottoa sekä pitkäaikaista sitoutumista, itsekin muusikkona toiminut Sillamaa jatkaa.

Viron musiikkiteollisuuden kehittymättömyyteen on jälkijättöisesti vaikuttanut myös maan lähihistoria suljettuna neuvostotasavaltana.

– Rautaesiripun takana Neuvostoliitossa elettiin täysin omaa ja eristäytynyttä elämää, ja olemme vasta viime vuosikymmeninä aloittaneet integraation kansainvälisen musiikkibisneksen kanssa.

Musiikkibisnekseen halutaan muutosta ja Virossa on nyt ryhdytty tositoimiin. Ammattilaisia ja ammattimaisuutta kaivataan kipeästi lisää.

– Toivoakseni loppuvuodesta käynnistyy musiikkibisneksen opintokokonaisuus Tallinnan Georg Ots -musiikkikoulussa. Tämä on ensimmäien lajiaan virolaisessa musiikkikoulutuksessa, Virgo Sillamaa kertoo.

Omaperäisestä Kerlistä vielä omaperäisempään Tommy Cashiin

Kansainvälisesti menestyneimpiin virolaisartisteihin kuuluu edelleen Kerli Kõiv eli Kerli, joka löi itsensä läpi Love Is Dead -albumillaan vuosikymmen sitten. Goottivaikutteinen imago ja synkkäsävyinen, omaperäinen tanssipop tekivät Kerlistä nopeasti ilmiön, ja myös Amerikan valloitus onnistui.

– Kerli otti tietoisen riskin ja matkasi suoraan Yhdysvaltoihin, jossa musiikkiteollisuuden rakenteet olivat valmiina toisin kuin Virossa, joka ei tuolloin pystynyt hänelle sellaista tukea tarjoamaan. Kerlin kohdalla kannattaa huomata, että hänellä on uniikki persoonallisuus, jota fanit musiikin lisäksi seuraavat, Virgo Sillamaa sanoo.

Fanejaan kuunlapsiksi kutsuva ja nykyisin virolaisella mytologialla ja ladygagamaisella imagolla leikittevä Kerli muutti muutama vuosi sitten Yhdysvalloista takaisin Viroon, josta käsin hän on sittemmin tehnyt musiikkia ja taiteellisesti kunnianhimoisia musiikkivideoita. Uran huippuvuosiin verrattuna fanipohja on kaventunut, mutta pysynyt edelleen lukemissa, joista esimerkiksi usea suomalaismuusikko voi vain haaveilla.

Virolaisen musiikin kansainväliseksi supertähdeksi on myös nopeassa tahdissa noussut räppäri Tommy Cash, jota voisi kutsua kokonaisvaltaiseksi taideprojektiksi. Alun perin tanssijana tunnetusta Cashista on vaikea sanoa, kuinka tosissaan hän on hätkähdyttäviä visuaalisia ideoita sisältävien videoidensa ja slaavilaisuutta parodioivan imagonsa kanssa. Cashiä on joissakin yhteyksissä kutsuttu rap-maailman Salvador Daliksi, eikä suotta. Joidenkin mielestä Cashistä on kasvanut jopa yhtä ikoninen virolaisnimi kuin säveltäjä Arvo Pärtistä.

– Viimeaikaisten virolaisten menestystarinoiden ydin on ollut melko samanlainen, oli kyse sitten Tommy Cashistä, Ewert and The Two Dragonsista tai Trad.Attack!-yhtyeestä. Heillä kaikilla on uniikkia taiteellista asennetta ja lahjakkuutta, jota on pedatttu kovalla työllä ja valtavalla omistautumisen määrällä, Virgo Sillamaa analysoi.

Keikalle kaikkiin maailman maihin

Vielä viisi vuotta sitten folkia ja energistä poppia yhdistelevä Trad.Attack! oli yksi bändi muiden virolaisten bändien joukossa, mutta sitten alkoi tapahtua.

– Kohtasimme Tallinn Music Weekillä saksalaisen agentin. Hän ryhtyi markkinoimaan meitä ulkomaille, ja hänellä oli myös paljon kontakteja. Agenttimme on ollut avainhenkilö siinä, että kansainvälinen uramme lähti liitoon, Trad.Attack!in Jalmar Vabarna toteaa.

Tällä hetkellä Trad.Attack!illa on vankka fanipohja niin Puolassa, Suomessa, Kanadassa kuin Australiassakin.

– Australia on ollut meille oikein hyvä maa ja meillä oli siellä äskettäin kolmen viikon aikana neljäntoista konsertin kiertue. Olimme myös kiertueella Japanissa, jossa vastaanotto oli erinomainen. Saksa on meille edelleen vaikea pala, vaikka edellinen levy-yhtiömme oli saksalainen, Vabarna luettelee.

Vabarnan mukaan Trad.Attack!in kohdalla kansainvälisen näkyvyyden saavuttaminen oli jo alusta lähtien itsestäänselvyys.

– Lähdimme liikkeelle siitä, että olemme täällä jotakin suurempaa varten. Silloin syntyi myös suunnitelma, että haluamme soittaa maailman jokaisessa maassa.

Tähän mennessä maita on kertynyt 37 kappaletta. Trad.Attack!in kansainvälisestä fanipohjasta kertoo sekin, että yhtyeen web-sivuilta löytyy tietoa peräti seitsemällä eri kielellä. Kansainvälisesti menestyvänä mutta viroksi laulavana yhtye on kuitenkin poikkeus. Samaan on aiemmin pystynyt ainoastaan folk-metalliyhtye Metsatöll.

– Metsatöll on ollut meille merkittävä esikuva, koska se on osoittanut, että on mahdollista päästä kansainvälisille markkinoille viroksi laulamalla. Toisaalta taas Trad.Attack!in musiikki perustuu pikemminkin hokemiin ja loitsuihin, ja esimerkiksi Chilessä ihmiset hoilottivat hyvin mukana, vaikkeivät ymmärtäneet sanoista yhtään mitään, Jalmar Vabarna hymyilee.

Mielikuvia Björkistä

Eräs tämän hetken jännittävimmistä virolaisista muusikoista on ehdottomasti klassisen musiikkikoulutuksen saanut laulaja-viulisti Maarja Nuut. Hän aloitti kansanmusiikin parissa, mutta on vienyt ilmaisuaan jatkuvasti kokeellisempaan suuntaan.

Toissa vuonna Nuut ryhtyi tekemään yhteistyötä Ruumin eli elektromuusikko Hendrik Kaljujärvin kanssa. Kaksikon puoli vuotta sitten julkaistua Muunduja-albumia on ihastellut muun muassa The Quietus -julkaisu, joka listasi sen vuoden merkittävimpien levyjen joukkoon. Muundujaa on verrattu muun muassa Björkin viimeaikaisiin tuotoksiin.

– En tiedä, minä liitän itseäni moniin asioihin, kuten luontoon, hiljaisuuteen, kaupunkiin ja ystäviini, mutta vaikka kuuntelen paljon musiikkia, ei ole erityisiä artisteja, joita seuraan aktiivisesti. Teen omaa juttuani ja muu tekevät omaansa, Maarja Nuut toteaa.

Nuut on siinä mielessä onnellisessa asemassa, että hänellä on täysi taiteellinen vapaus tehdä mitä haluaa.

– Työskentelen tietynlaisten ja tiettyjen ihmisten kanssa. Toisinaan on hyvä saada neuvoja tai näkökulmia eri puolilta, mutta teen itse kaiken musiikkini ja valitsen myös tavan, miten ja missä sitä haluan esittää.

Viime aikoina Maarja Nuutilla on ollut kysyntää nimenomaan ulkomailla.

– Luullakseni musiikkini kiinnostaa ulkomailla, koska siinä on oma soundinsa. Oikeastaan suurin osa aktiviteeteistani tapahtuu Viron ulkopuolella. Soitan täällä pari kertaa vuodessa ja muutoin esiinnyn muualla.

Kun kaikki tuntevat kaikki

Kerlin, Tommy Cashin, Ewert and The Two Dragonsin lisäksi Virosta löytyy useita artisteja, joilla on runsaasti potentiaalia astella kansainvälisille areenoille.

Tallinn Music Weekillä kohistiin Anna Kaneelinasta, jonka tyylikäs, PJ Harveyhin kallistuva vaihtoehtorock voitti puolelleen lukuisia uusia kuuntelijoita. Myös housea ja trapia sekoittelevan Yasmynin keikan eturivissä oli tungosta. Entä sitten hyvin cool Mart Avi? Kyseessä voisi laulutyylin perusteella olla Viron David Bowie.

Sekä englanniksi että Viroksi laulava 18-vuotias Maian taas on tähän mennessä saavuttanut jo paljon: toissa vuonna hän osallistui Viron euroviisukarsintoihin ja hänet kiinnitettiiin saman tien Universal Music Balticin talliin. Singlet Say It First ja Palava Pudru ovat olleet Virossa kohtalaisia menestyksiä.

– Haluan vain, että ihmiset pitävät musiikistani riippumatta siitä, ovatko he Virosta tai ulkomailta. Varmaan kaikki artistit ajattelevat kansainvälistä menestystä uransa jossakin vaiheessa, mutta tällä hetkellä minun tavoitteenani ei ole kansainvälinen supertähteys, Maian pohtii.

Syykin tähän on varsin selvä: Billie Eilishistä pitävä nuori laulaja pitää tärkeämpänä viedä ensin koulun päätökseen. Sen jälkeen maailman ovet ovat avoinna.

– Viron musiikkimarkkinat ovat todella pienet, ja saattaahan se olla tulevaisuudessa jonkinlainen ongelma. Toisaalta taas on kivaa, että kaikki tuntevat toisensa – kaikista pidetään huolta ja kaikkia kannustetaan. Negatiivisia puolia sieltä ei juuri löydy, Maian summaa.

Mahdollisuus lähimaksuun nousee tässä kuussa 50 euroon 25 eurosta. Tiettyä päivämäärää ei ole, vaan pankit ja korttiyhtiöt etenevät omien aikataulujensa mukaisesti, kun ne nostavat lähimaksun ylärajaa. Finanssialan mukaan ylärajan nostoon päädyttiin korttien käyttäjiltä ja kauppiailta tulleiden toiveiden mukaisesti.

Lähimaksun suosio on kasvanut viime vuosien aikana. Suurimmassa osassa pankkikorteista on lähimaksuominaisuus. Lähimaksu otettiin käyttöön vuonna 2013.

Lähimaksurajasta ovat päättäneet yhdessä korttiyhtiöt ja pankit. Alan toimijat aloittivat keskustelun ylärajan nostosta viime vuonna.

Euroopan Unionin rahoittama tienrakennusprojekti koillisafrikkalaisessa Eritreassa teetetään pakkotyövoimalla, sanovat maan ihmisoikeusaktivistit.

EU tukee projektia osana pyrkimyksiään vähentää Afrikasta Eurooppaan suuntaavien siirtolaisten määrää.

Foundation Human Rights for Eritreans -ihmisoikeusjärjestö (FHRE) sanoo Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan, että tieprojektissa työskentelevät on värvätty Eritreassa pakollisen kansallispalveluksen kautta.

Kansallispalvelus tarkoittaa Etitreassa järjestelmää, jossa täysi-ikäistyvät nuoret kulkevat karun sotilaskoulutusleirin kautta kohti valtion määräämää tulevaisuutta. Monet päätyvät armeijaan, josta heidät voidaan vuokrata työvoimaksi esimerkiksi julkisille tai yksityisille rakennustyömaille.

FHRE uhkaa haastaa EU:n oikeuteen unionin oman ihmioikeusperuskirjan rikkomisesta, mikäli EU ei peräänny tieprojektista.

FHRE:n johtaja Mulueberhan Temelso kuvailee Eritreaa ”ulkoilmavankilaksi, missä jokainen kansallispalvelussa työskentelevä on äärimmäisen ankarien olosuhteiden vanki.”

Teoriassa kansallispalveluksen kesto on 18 kuukautta, mutta käytännössä se voi kestää vuosikausia.

Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kuvaili vuonna 2016, että kansallispalvelujärjestelmä ”on riistänyt maan nuorten unelmat luoden kokonaisen eritrelaispakolaisten sukupolven.”

Eritrean mukaan ihmisoikeusjärjestöjen maalailema kuva maan kansallispalvelusta on vääristynyt. Lisäksi maa korostaa, ettei kansallispalvelun kesto ole rajaton.

EU tukee Eritreaa 20 miljoonalla eurolla. Varat tulevat Afrikka-hätärahastosta, joka perustettiin vuoden 2015 siirtolaiskriisin jälkimainingeissa. Rahaston tarkoitus on puuttua muuttoliikkeen syihin luomalla työpaikkoja.

EU on todennut olevansa tietoinen siitä, että Eritrean tieprojekti toteutetaan kansallispalven kautta. Unioni kuitenkin korostaa, että työntekijöille maksetaan työstä, ja että palkat ovat nousseet viime aikoina.

BBC:n siteeraamat eritrealaislähteet kuitenkin kiistävät tiedot palkkojen noususta.

BBC:n mukaan vuodesta 2016 lähtien kansallispalvelun sotilaille on maksettu kuukausittain vajaat 107 euroa. Erillaisten vähennysten, kuten muona-annosten jälkeen sotilaille jää käteen reilu 15 euroa ja heidän perheelleen puolestaan vajaat 36 euroa.

Aiheesta lisää:

EU accused of funding project in Eritrea using 'forced labour'

Maaliskuu oli suuressa osassa maata tavanomaista leudompi, kertoo Ilmatieteen laitos. Maaliskuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston yhdestä plusasteesta Pohjois-Lapin yhdeksään miinusasteeseen.

– Tilastojen mukaan maaliskuu oli suuressa osassa maata 1–2 astetta tavanomaista leudompi. Ainoastaan Keski- ja Pohjois-Lapissa maaliskuun keskilämpötila oli lähellä tavanomaista tai hieman sen alle, Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa kerrotaan.

Leudompi maaliskuu ei ole kuitenkaan harvinainen, vaan leuto maaliskuu toistuu keskimäärin useamman kerran vuosikymmenessä.

Maaliskuun ylin lämpötila mitattiin Ahvenanmaan Jomalassa, jossa kuun lopulla mitattiin 13,4 astetta. Alin lämpötila oli Utsjoen Kevojärvellä kuun alussa mitattu 37,9 pakkasastetta.

Viime kuu oli paikoin poikkeuksellisen sateinen

Maaliskuussa maan yli liikkui useita matalapaineita, minkä takia kuu oli suuressa osassa maata tavanomaista sateisempi.

Idässä ja pohjoisessa sademäärät olivat paikoin jopa poikkeuksellisen suuria. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä mitattiin aseman yli 100-vuotisen havaintohistorian suurin maaliskuun sademäärä, 66,6 millimetriä.

Kuukauden suurin sademäärä mitattiin Puolangan Paljakassa Kainuussa, 85,3 millimetriä. Vähiten sadetta saatiin Utsjoen Kevolla, missä sademäärä jäi 11 millimetriin.

Kuun lopulla lunta oli Pohjois-Karjalasta Lappiin puolesta metristä metriin ja muualla maassa 10–50 senttimeriä.

– Lumensyvyydet olivat kuukauden vaihtuessa tavanomaista pienempiä suuressa osassa maata, Ilmatieteen laitos kertoo.

"Talven selkä on taitettu"

Huhtikuu alkaa päivystävän meteorologin Iiris Viljamaan mukaan keväisellä siksakilla, eli päivällä lämpötilat kohoavat helposti plussan puolelle, mutta yöt ovat vielä kylmiä. Esimerkiksi vielä Tampereen korkeudella käydään Viljamaan mukaan joka yö pakkasen puolella vielä parin viikon ajan.

– Talven selkä on kyllä jo taitettu, mutta kymmenen asteen päivälämpötiloja ei ole nyt tulossa, Viljamaa sanoo.

Torstaihin asti sateet ovat vähäisiä lähes koko maassa. Sen jälkeen Pohjois-Suomeen saapuu sadealue, ja maan keskivaiheillakin saadaan sateita loppuviikosta.

Aiheesta lisää:

Jälleen yksi mittaushistorian lämpimimmistä talvista – Ylen juttu näyttää luvut kuukausi kuukaudelta

Kiinteistönvälittäjänä työskentelevä Eija Herttuainen menee lihavuuskirurgiseen leikkaukseen toukokuussa. Hän osallistuu myös Turun yliopiston PET-keskuksen ja Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteisiin tutkimuksiin, jossa tutkitaan aivojen toiminnan ja lihavuuden välistä yhteyttä.

Herttuainen osallistuu tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan aivojen ja suoliston toiminnan yhteyttä sairaalloiseen lihavuuteen.

Tunnesyöminen on tuttu asia Eija Herttuaiselle. Hän on pudottanut painoaan 10 kiloa leikkausta varten, ja himo tuttua herkkua kohtaan on jo vähentynyt.

– Kaikki tietävät, että suklainen mokkaunelma on minulle lohturuokaa. Sitä on pakkasessa, mutta nykyään ei mene litraa kerralla, vaan selviän samalla purkilla pidempään, kertoo Herttuainen.

Pysyvä painonpudotus tuli aiheelliseksi noin vuosi sitten, kun polvet alkoivat kipeytyä ja verenpainekin oli koholla.

– Olen 55-vuotias, ja seitsemänkymppisenä pitäisi vielä jaksaa juosta rappuja ja hakea kohteita myyntiin. Viime kesänä kuljin kepeillä enkä pystynyt kulkemaan portaita. Jouduin siirtämään hissittömiä esittelykohteita muille välittäjille.

Polvikivut ovat jo loppuneet leikkaukseen tarvittavan painonpudotuksen ansiosta. Olennaista ovat säännöllinen syöminen ja pienet annoskoot.

Lihavuusleikkauksen jälkeen aivojen muutokset palautuvat

Turun yliopiston PET-keskuksessa työskentelee Suomen johtaviin aivotutkijoihin kuuluva apulaisprofessori Lauri Nummenmaa. PET-keskus on Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Tyksin yhteinen, valtakunnallinen tutkimuskeskus. Tutkimuksissa käytetään leikekuvausmenetelmää.

Tyksin ja PET-keskuksen tutkijat ovat osoittaneet, että nautinnon tunteella on suuri yhteys syömiseen. Sairaalloisen lihavien ihmisten aivoradat ovat erilaiset kuin normaalipainoisten.

– Aivojen rakenteissa näkyy kudostuhoa, joka on samanlaista kuin mitä nähdään ikääntymisen myötä. Aivot menevät kirjaimellisesti väärään tilaan, mikä johtaa ylensyömiseen. Aivojen välittäjäainetoiminta muuttuu monella tavalla. Lihavuusleikkauksen jälkeen paino palautuu ja monet muutoksista palautuvat kuuden kuukauden aikana, kertoo Nummenmaa.

Nummenmaa lisää, että tavallinen laihduttaminen saa aikaan saman vaikutuksen, mutta sairaalloisen lihavien ihmisten on vaikea saada painoa putoamaan nopeasti. Siksi heille oikea hoitokeino on lihavuusleikkaus.

Leikkauksen avulla saadaan myös muita terveysvaikutuksia, joten aivojen toiminnan muutokset tulevat samalla.

– Nautinnon käsitteleminen on muuttunut näillä lihavilla ihmisillä aivoissa. He eivät todennäköisesti saa yhtä paljon tai samalla tavalla nautintoa syömisestä. Tämä saattaa johtaa siihen, että heidän täytyy syödä liikaa, jotta he saisivat nautintoa riittävän määrän, kertoo Nummenmaa.

Aivojen napsautus takaisin oikeaan asentoon on vaikeaa

Liikalihavuus on iso ongelma Suomessa ja maailmalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista on vähintään ylipainoisia. Viidennes voidaan luokitella lihaviksi.

Keinoja niin sanotun tunnesyömisen hillitsemiseen viljellään runsaasti julkisuudessa. Kohta on aika jälleen treenata itsensä rantakuntoon, jos vuodenvaihteessa aloitetusta kuntoremontista on lipsuttu.

Apulaisprofessori Lauri Nummenmaa myöntää, että uusimmat tutkimustulokset eivät valitettavasti tuo viisastenkiveä kansakunnan laihtumiseen.

– Kaikki tutkijat tähtäävät siihen, että pystyttäisiin tekemään mahdollisimman kevyitä ja helppoja hoitoja lihomiseen. Perusteellinen elämäntapamuutos tai elämäntaparemontti ja sen noudattaminen ovat suositeltavia, mutta valitettavasti ihmisaivot toimivat niin, että näistä kiinni pitäminen on hirvittävän hankalaa, pohtii Nummenmaa.

Turun yliopiston ja Tyksin tutkijat ovat tutkineet tunteita ja aivojen toimintaa PET-keskuksessa yli vuosikymmenen. Nummenmaa kutsuu ihmisiä osallistumaan tutkimuksiin myös nettitestien kautta. Tällä hetkellä käynnissä on onnellisuuteen liittyvä nettitutkimus.

Ihmisten tunnetilat ohjaavat pitkälti ihmisten tekemistä ja siksi on tärkeää ottaa tunteet huomioon sairaanhoidossa ja ehkäisevässä terveydenhuollossa.

– Syöminen on niin nautittavaa ja palkitsevaa, ja ihmisten on pakko syödä. Emme voi pitää ihmisiä täysin ilman ruokaa samalla tavalla kuin alkoholi- tai huumevierotuksessa voidaan tehdä. Tämä on aika vaikeaa ja tarkasti tasapainotettavaa toimintaa, kertoo Nummenmaa.

Leikkaus on tehokas hoitomuoto lihavuuteen

Professori ja ylilääkäri Paulina Salminen valmistautuu aamutuimaan lihavuusleikkaukseen Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Hän on apulaisprofessori Lauri Nummenmaan yhteistyökumppani tutkimuksissa.

Salminen kertoo, että tutkimukset aloitettiin vertailemalla kahta erilaista lihavuusleikkausta. Parhaillaan on aloitettu tutkimus, johon Eija Herttuainen osallistuu eli siinä tutkitaan aivojen ja suoliston yhteyttä.

Salminen on iloinen Lauri Nummenmaan esittelemistä yhteistyötutkimuksen tuloksista. Niiden avulla on saatu lisää tärkeää tietoa sairaalloisesti lihavista.

– Kun ihminen on vaikean tai sairaalloisen lihavuuden puolella, hänen hoitonaan ei toimi pelkästään syömisen vähentäminen ja liikkumisen lisääminen. Heidän on selvästi vaikeampi hallita syömistään normaalipainoisiin verrattuna. On myös lohdullista, että ominaisuus korjaantuu lihavuuskirurgian jälkeen, pohtii Salminen.

Salmisen mielestä lihavuuskirurgiaa on Suomessa lisättävä. Tällä hetkellä Suomessa väestöön suhteutetut leikkausmäärät ovat Länsi-Euroopan matalimpia. Leikkauksia tehdään Suomessa vuosittain noin 1 000.

– Meidän tulisi tehdä leikkauksia kaksi kertaa enemmän kuin mitä nyt teemme. Kyse on tietoisuuden lisäämisestä ja ehkä osittain vieläkin asenteista. Tämä on sairaudenhoitoa ja lihavuuskirurgialla saadaan aikaiseksi hyvä ja pysyvä painonlasku sekä pystytään vaikuttamaan lihavuuden liitännäissairauksiin, kuten kakkostyypin diabetekseen ja myös kuolleisuuteen. Leikkaus maksaa itsensä takaisin noin viidessä vuodessa, kertoo Salminen.

Lihominen on monen asian summa

Professori Paulina Salminen painottaa, että lihavuuskirurgia on hoito vain vaikeaan tai sairaalloiseen lihavuuteen. Leikkauksen perusteena on painoindeksi 35 ja lihavuuden liitännäissairaus tai yksinään painoindeksi yli 40.

Uutena leikkauksen syynä on huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes myös hieman matalammilla painoindekseillä (BMI 30–35).

Aiemmin esiteltyjen aivoissa tapahtuvien muutosten lisäksi taipumus lihomiseen voi johtua monista syistä, muun muassa geneettisistä tekijöistä ja suoliston mikrobistosta.

Lihavuusleikkauksen hyvien tulosten edellytyksenä on se, että potilaiden pitää pystyä itse muuttamaan syömistapojaan ja sitoutumaan siihen. Lihavuuskirurgia tarjoaa tähän erittäin hyvän apukeinon.

– Emme pysty leikkaamalla hoitamaan maailmanlaajuista lihavuusepidemiaa, mutta nämä leikkaushoidosta hyötyvät vaikeaa tai sairaalloista lihavuutta sairastavat potilaat pitäisi saada hoidon piiriin. Sairaalloista lihavuutta sairastaville potilaille tämä on tavallaan viimeinen todellinen hoitovaihtoehto, kertoo Salminen.

– Leikkaus on tällä hetkellä ainoa apukeino, jolla saadaan pysyviä pitkäaikaisia tuloksia painonlaskun ja liitännäissairauksien suhteen, parannetaan potilaiden elämänlaatua ja samalla säästetään merkittävästi yhteiskunnan kustannuksia

Algerian presidentti Abdelaziz Bouteflika eroaa ennen kuin hänen presidenttikautensa loppuu 28. huhtikuuta. Asiasta ilmoitti presidentin toimisto lausunnossaan maanantaina.

Lausunnon mukaan ennen eroaan presidentti tekee tärkeitä päätöksiä. Tarkempia tietoja päätöksistä ei annettu.

Presidentin eroa on vaadittu jo pitkään eri puolilla maata järjestetyissä mielenosoituksissa. Bouteflika, 82, ilmoitti viime kuussa, ettei aio asettua enää ehdolle viidennelle kaudelle. Sairaalloinen presidentti on esiintynyt vain harvoin julkisuudessa vuoden 2013 jälkeen.

Mielenosoitusten takia Bouteflikan tukijat ovat kaikonneet. Viime viikolla asevoimien komentaja, kenraali Ahmed Gaid Salah kehotti presidenttiä eroamaan tai hyväksymään sen, ettei voi enää jatkaa maan johdossa terveyssyistä.

Myös Bouteflikan koalitioita pitkään tukenut RND-puolue vaati hänen eroaan.

Aiheesta lisää:

Algerian pääkaupungissa valtava mielenosoitus presidenttiä ja valtaeliittiä vastaan – "Olette Ali Baba ja 40 rosvoa"