Eduskuntapuolueiden puheenjohtajia ja edustajia kokoontui tänään vaalitenttiin Ouluun. Tentissä kuultiin varsin tiukkasanaista nokittelua maahanmuuttopolitiikasta ja Oulun epäillyistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.

Keskustan Juha Sipilä muun muassa syytti tentissä perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa ja tähtiliikkeen Paavo Väyrystä raiskausrikoksilla flirttailusta ja vallan hakemisesta.

Vaalitentissä käsiteltiin myös yleisön etukäteen lähettämiä kysymyksiä. Niistä moni käsitteli korkeita sähkön siirtohintoja, jotka ovat nostaneet niskavillat pystyyn esimerkiksi syrjäseuduilla. Muun muassa vihreiden Pekka Haavisto ja sosiaalidemokraattien Antti Rinne olivat sitä mieltä, että sähkön siirtohintoja pitää saada alemmas.

Keskustelua käytiin myös lapsiperheiden hyvinvoinnista ja vanhustenhuollosta.

Yle seurasi vaalitenttiä hetki hetkeltä.

HETKI HETKELTÄ -SEURANTA PÄÄTTYY TÄHÄN. Kiitos kaikille seuranneille!

12:28:

Rinne: Ottaisin kaikki mukaan. Ymmärrän kysymyksenne taustan, sillä pyritään vaikuttamaan mielipiteisiini. Ottaisin tuon Jussin.

Orpo: Ottaisin Sarin mukaan vierestä. On tottunut kävelemään.

Essayah: Ei me jäätäisi odottelemaan. Lumikengät jalkaan ja kävelemään.

Haavisto: Pirkko Mattila. Tarvitaan paikallista tuntemusta.

Mattila: Taidan tuon Sarin puoleen kääntyä.

Väyrynen: Mielelläni keskustelisin ulkopoliittisista asioista myrskyn keskellä Pekan kanssa.

Anderson: Tuollaisessa tilanteessa olisi hyvin aikaa keskustella Pekan kanssa sähkön siirtomaksuista.

Halla-Aho: Olisin mieluummin autiollasaarella. Riippuu ihan siitä, ymmärretäänkö tämä niin, että kenen kanssa olisin siinä ikävässä tilanteessa mieluiten, jos sieltä ei pääse vai kenen kanssa olettaisin pääseväni sieltä kaikkein todennäköisimmin pois. Sanon Antti, niin kumpikaan ei ole vastentahtoisessa seurassa.

Biuaudet: Riippuu vähän. Jos näyttää, että jäädään hallitusohjelmaa tekemään, niin Pekan kanssa. Voimakastahtoisin toinen nainen on Li.

12:25: Viimeinen kysymys: Kenen kanssa odottelisitte myrskyn laantumista?

12:24: Kysymys Sipilälle: Teitä on arvosteltu EU-politiikan linjattomuudesta ja näkymättömyydestä EU-kokouksissa. Miten vastaatte arvostelijoillenne?

– Höpönlöpön, kateellisten puhetta. 200 tapaamista, 85 ulkomaanmatkaa, voi tulla itse kokeilemaan. En tiedä, miten siellä voisi aktiivisempi olla. Ollaan saatu puolustusyhteistyö liikkeelle. Tämä myös tunnistetaan ja tunnustetaan, Sipilä sanoo.

Sipilä poistuu nyt vaalitentistä.

12.22 Rinne kommentoi myös:

– Suomi on EU:n jäsen, se oli myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta hyvä ratkaisu. Meillä on hyvä nato-yhteistyö ja Yhdysvaltojen kanssa samoin. Ei suljeta silmiä siltä, että Venäjällä on omia tavoitteita, jotka liittyvät siihen, miten he kokevat oman suurvalta-asemansa.

12:21: Kysymys Halla-Aholle: Tutkija Mark Galeotti on sanonut, että Fennovoiman hanke on yksi Suomen pahimmista turvallisuusongelmista. Hänen mukaansa voimala voi toimia peiteoperaationa Venäjän valtion muille tavoitteille vuosikymmenien ajaksi. Onko hanke turvallisuusongelma?

Halla-Aho:

– Venäläisvaikutusyrityksiä ollaan näkevinään joka paikassa. Putinin ei tarvitse lähettää agentteja, koska kaikki luulevat, että niitä jokapaikassa on. Toki Venäjällä on erilaisia intressejä, osa jyrkässä ristiriidassa meidän intressien kanssa. Tyypillisesti oletetaan, että perussuomalaiset ovat kytköksissä Venäjän hallintoon, mutta yhtäkään ruplasäkkiä ei ole tullut. Tällainen häiritsee Euroopan omaa keskustelua ja ilmapiiriä. Kaikkia asioita, joista ei pidetä, selitetään turvallisuusongelmana.

12:14: Nyt vuorossa lappuäänestys: Oletko havainnut vieraan valtion tai toimijan vaikuttaneen omaan tai puolueenne vaalikampanjaan?

Kaikki nostavat punaisen lapun.

12:13: Kymmenes ja viimeinen kansalaiskysymys videolta:Saara Airaksinen, puistonjohtaja,Metsähallitus: Suomen kansallispuistot on vetovoima ja koti monelle lajille. Miten turvataan kansallispuistojen ylläpito ja työ luonnon monimuotoisuuden puolesta, jos luontopalvelujen rahoitukseen ei tule korjausta?

Essayah:

– Uskon, että Suomessa on hyvä malli, että valtion metsissä talouskäyttöä voi lisätä, mutta myös huolehtia monimuotoisuudesta. Satsattava on näihin virkistymahdollisuuksiin ja siinä mielessä tämä kuuluu metsähallituksen kokonaisuuden piiriin.

Haavisto:

– Lisää kansallispuistoja tarvitaan. Metsähallituksen eri sektoreita kohdeltava tasapuolisesti. Uusia liikkumisen tapoja, kuten maastopyöräily, on tullut ja myös heille on tarjottava reittejä.

12:10: Yhdeksäs kansalaiskysymys videolta: Sanna Aitto-Oja, talousjohdon konsultti: kansanedustajien luottamustehtävistä. Onko ongelma, että kansanedustajat ovat usein myös kaupunginvaltuutettuja? Pitäisikö useat luottamustoimet kieltää?Vai miten eturistiriidat estetään?

Mattila:

– Haasteellista, että kiellettäisiin. Kunkin omassa harkinnassa, montako louttamustehtävää voi hoitaa. Kansanedustajalla pitää olla oikeus osallistua kotikunnan päätöksentekoon.

12:08: Kahdeksas kansalaiskysymys videolta: Lassi Kangasluoma, järjestösuunnittelija, Nuorten Ystävät: Suomessa aika monella on jokin vamma tai sairaus. Se voi estää työllistymistä tai heikentää työkykyä. Moni haluaisi kuitenkin työllistyä. Mitä puolueesi tekisi osatyökykyisten työllistämiseksi?

Anderson:

– Vammaisten nuorten nuorisotakuu. On surullista, että ainoat vaihtoehdot, joita voidaan nuorille tarjota ovat eläke ja työkeskustoiminta. Valtiovalta voisi lähtä koordinoidusti tarjoamaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa työpaikkoja. Pitäisi nykyistä paremmin rääätälöidä töitä nuorille yhteistyössä yritysten kanssa.

12:04: Väyrynen haluaa myös kommentoida:

– Vakuuksiin liittyvä ongelma koskee myös asuntoja. Keskittyminen takana. Nostaa kiinteistöjen hintoja ja maaseudulla arvot laskevat. Yhdyskunnan instrumenteilla, kuten Finveralla pitää yrityksiä auttaa.

12:03: Nyt kuullaan seitsemäs kansalaiskysymys videolta: Marika Kumpulainen, elinvoimaluotsi, Vaala: Kiinteän omaisuuden arvo rahoittajien mielestä maaseudulla ja syrjäkylillä on huonompi kuin Kaupungeissa. Myös laskennallinen vakuusarvo on heikompi maalla. Investointi voi olla järkevä, mutta vakuudet ei sijainnin vuoksi riitä rahoittajille.Olisiko mahdollista, että käytössä olisi esimerkiksi Finveran, työ- ja elinkeinoministeriön tai jonkun muun maakunnallisen rahaston takaama investointiraha?

Orpo:

– Nyt ollaan aluepolitiikan ytimessä. Kaikkialla pitää olla edellytys luoda yrityksiä ja työpaikkoja. Pitää olla tukia, jotta voidaan tukea yritysten perustamista. Yksikin työpaikka syrjäiseen kuntaan, yksikin yritys, se luo hyvää ympärilleen. Hienoa, että nyt jokapuolella Suomea syntyy yrityksiä ja investointeja. Esimerkiksi Kainuussa tarvitaan yksityiselle sektorille tulevaisuudessa 4 000 työntekijää. Nyt mennään oikeaan suuntaan.

11:59 Orpo kommentoi lapsiperheiden tukia:

– Ensisijaisesti pitää lähteä siitä, että perheillä olisi töitä ja toimeentulo, eikä heidän tarvisi tukeutua tukiin. Siksi pitää panostaa työllisyyden parantamiseen. Verotetaan mielummin työtä vähemmän ja huolehditaan, että on töitä.

11:58 Essayah kertoo mielipiteensä:

– Lapsiperheillä on enemmän menoja kuin lapsettomilla. Lapsivähennys tulisi palauttaa. Vauvaraha tarvitaan eli 1 000 euroa ensimmäisestä lapsesta.

11:56 Andersson kommentoi myös:

– EI ole riittävästi käsitelty lapsiperheköyhyyttä. Tarvitaan kohdennettuja toimenpiteitä, joilla tuetaan näiden perheiden asemaa. Lapsilisien yksinhuoltajalisää tulee korottaa.

11:54: Kuuden kansalaiskysymys videolta: Anne Sormunen, vt.kunnanjohtaja, Utajärvi: Tällä hetkellä lapsiperheiden hyvinvoinnissa on merkittäviä haasteita. Utajärvi on tarttunut haasteeseen ja tulee tarjoamaan maksutonta varhaiskasvatusta. Millaisin konkreettisin keinoin te tulette rakentamaan lapsiperhepaketteja lapsiperheiden hyvinvoinnin tueksi.

Rinne:

– Kaikessa julkisessa päätöksenteossa tulee miettiä, miten päätökset vaikuttavat lapsiperheisiin. Maksuton varhaiskasvatus on hieno asia.

11:51: Viides kansalaiskysymys vidolta: Sampo Mattila, dosentti, Oulun yliopisto Suomessa on vertailumaita vähemmän suuria ulkomaisia sijoituksia, vähän yrittäjiä ja heistä harva hakee vientiä ja yrityksen kasvua. Investoinnit kohdentuvat ulkomaille eikä Suomi ole kilpailukykyinen investointikohde. Pitäisikö Suomen olla aktiivisesti mukana globaalissa kilpailussa houkutteleva sijotuskohteena vai tulisiko meidän irtautua vapaan markkinatalouden lainalaisuuksista ja ryhtyä rakentamaan omaa lintukotoa?

Sipilä:

– Ilmanmuuta pitää huolehtia, että Suomeen kannattaa investoida. Työllisyys on kehittynyt tasaisesti Suomessa. Tähän asti tehdyillä toimilla päästään jo pitkälle, työvoimapula on suurin kasvun este. Oppisopimus koulutus tulee ottaa uudella tavalla käyttöön yrityksissä. Yrittämisen tukeminen tärkeää.

11:46: Neljäs kansalaiskysymys: Tuomas Lohi, Kempeleen kunnanjohtaja Raideliikenteen kehittäminen on ollut vahvasti esillä. Erilaisia ratainvestointeja on liikkeellä eri puolella Suomessa. Pohjois-Suomessa elinkeinoelämän kilpailukyvyn nopeuttamisen edellytys on rataliikenteen nopeuttaminen. Millä tavalla aiot edistää raideliikenteen kehittämistä?

Biaudet:

– Tärkeä asia, koko Suomen asia. Myös ilmastopoliittinen kysymys. Jollain tavalla täytyy, miettä miten junalla matkustaminen voisi kilpailla lentämisen kanssa. Tämä on merkittävä asia meidän ilmastostrategiassa.

11:42: Kolmas kansalaiskysymys videolta: Katri Tenetz, Lastenkulttuuripäällikkö Oulun kaupunki: Miten lupaatte kirjata hallitusohjelmaan lasten ja nuorten oikeuden tulla kuulluksi? Miten turvataan taiteen ja kulttuurin resurssit?

Väyrynen:

– Lasten ja nuorten kuulemisen pitää olla itsestäänselvyys. Valtion ja kuntien verotulot ovat huonoja ja kunnat ovat veloissa. PItää päästä irti EU:sta ja venäjäpakotteista, jotta saadaan tällaiseenkin rahaa.

Anderson:

– Taiteen prosenttiperiaate mukaan myös valtion budjettiin. Rahoitusosuus tulee nostaa 0,8 prosentista yhteen prosenttiin. Myös taiteen perusopetus pitää mahdollistaa kaikille.

11:38 Essayah vastaa myös kansalaiskysymykseen kaivoksista:

– Meillä on liian höveli kaivoslainsäädäntö. Meillä pitää olla royalty-maksu kaivetuista mineraaleista, ei näytetyn tilinpäätöstuloksen perusteella. Pitää uudistaa niin sanottu vakuusrahasto: jos jotakin tapahtuu, näiden yritysten pitää maksaa vakuutustyyppistä maksua kuten ydinvoimalat joutuvat tekemään. Ennakkovalvonnankin pitää olla tiukempaa.

11:37: Toinen kansalaiskysymys videolta:Hannu Aurinko, Toimitusjohtaja, Laatuinsinöörit Oy: Suomessa ei ole ohjeistuksia kaivosteollisuuden rakenteisiin. Esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa sellaiset on, pitäisikö kaivosten suojausrakenteille laatia ohjeistukset ja mitoitukset?

Halla-aho:

– Tähän liittyy paljon ympäristönäkökulmia. Jakaa ihmisiä. Kaivos kuitenkin työllistää paljon. Meidän pitää huolehtia siitä, että Suomi on kiinnostavaa maa kaivosinvestoreille. Ilman muuta pitää olla ohjeistukset, koska toiminnan pitää olla vastuullista.

11:34 Rinne kommentoi:

–Perusrahoitus tärkeää. Ouluun tarvitaan satsauksia.

11:33: Kansalaiskysymys videolta: Seppo Vainio, Kehitysbiologian osasto, Oulun yliopisto: Miten suomalainen tiede saataisiin kasvu-uralle ja takaisin kansainväliseen kärkeen?

Haavisto:

– Tämä ei ole suuri eikä luonnonvaroiltaan rikas maa. Siksi on tärkeää, että tuotekehitykseen ja innovointeihin satsataan. Meillä on loistavia aloja, joita tulee kehittää, esimerkiksi lääketieteellinen tutkimus ja ympäristöteknologia. Monet ovat kyllästyneet tutkimusrahoituksen puutteeseen ja byrokratiaan. Tämä pitää korjata seuraavalla hallituskaudella.

11:29: Nyt vuorossa ämpäriarvonta. Puheenjohtajat ja puolueiden edustajat saavat vastata eri alojen ammattilaisten kysymyksiin.

11:25 Sipilä vastaa:

– Tunnistan nämä ongelmat, niissä ei ole ristiriitaa. Palauttaminen on äärimmäisen vaikeaa. Irakilaisten palautuspolitiikasta on EU:ssa sovittu, rikoksentekijät on luvattu ottaa pois Suomesta. Jos kielteisen päätöksen saanut palautetaan Irakiin, se palautetaan takaisin Suomeen. Meidän pitää diplomaattisia teitä jatkaa.

Kodinluovutus:

– Tietäisitpä, millaisesta tilanteesta tuo perhe oli lähtenyt, kristitty perhe muslimimaasta. Jos häviän vaalit siksi, että tarjosin tälle perheelle turvaa, olen valmis luopumaan vallasta ja politiikasta jos tämä menee tähän.

11:23: Halla-Aho:

– Haluaisin tietää, milloin maahanmuuttoon liittyvistä lieveilmiöistä voi puhua ilman, että se leimataa flirttailuksi. Sipilällä on iso vastuu siitä, mitä tapahtunut vuoden 2015 jälkeen. Silloin Orpo oli sitä mieltä, että tulijoiden motiivien kyseenalaistaminen on rasisimia, nyt on eri ääni kellossa. Pitäisi Suomen ja Ruotsin väliseltä rajalta käännyttää tulijoita, joilla ei ole oikeutta tulla maahan.

11:20:

Sipilä:

– Ei saa unohtaa, että sotaa pakenevia pitää auttaa.

Rinne:

– Poliisien lisääminen hyvä asia. Hyviä asioita jo tehty, jatketaan samaan malliin.

Orpo:

– On fakta, että suomalaiset kokevat turvallisuuden tunteen heikentyneen. Poliisien koulutusmäärää on nostettu. Tänä vuonna enemmän poliiseja kuin viime vuonna, pidetään tästä kiinni. On kuitenkin väärin antaa kuvaa, että Suomi olisi hirvittävä maa.

11:16 Haavisto:

– Tarvitaan uudenlaista yhteistyötä koulujen ja poliisin välillä esimerkiksi. Myös eurooppalaista yhteistyötä saatava järjestykseen, että saadaan ihmiset epäilyttävällä taustalla pysäytettyä ajoissa.

11:13: Kysytään, kuinka Oulun kaltaisia tapauksia voitaisiin käytännössä estää?

11:09: Sipilä

– Kuulijat sen tietävät. Somesta sen näkee. Vaikka tämä mies tässä minun vieressä.

11:08: Sipilältä kysytään, kuka flirttailee tällä asialla?

11:08 Sipilä:

– Se, mikä minut on yllättänyt on se, että näin hirvittävillä asioilla, kuolemalla ja raiskausrikoksilla, flirttaillaan ja
haetaan valtaa. Iljettävää. Meillä kaikilla on varmasti yhteinen tahtotila hoitaa tämä asia.

11:06 Biaudet:

– Järkyttäviä rikoksia. Jos pidetään huonokuntoisia ihmisiä toimettomana liian pitkään, jollain tavalla homma räjähtää. Tähän pitää puuttua.

11:05 Halla-aho:

– On tekopyhyyttä sanoa olevansa yllättynyt rikoksista.

11:03: Nyt siirrytään puhumaan Oulun seksuaalirikoksista.

11:03 Rinne:

– Olen pitkälti samaa mieltä kuin Sipilä. Verkot julkiseen omistukseen.

11:01 Nyt puhutaan sähköverkoista.

Sipilä:

– Siirtohintojen kasvu järjetön. Tätä pitäisi huolella miettiä, miten saadaan kuriin. Myös alueellinen porrastettu katto siirtohinnoile tarvitaan.

10:57: Huomiona tähän väliin, että Oulun Madetojan salissa on paikalla 550 henkilöä kuuntelemassa vaalitenttiä.

10:56 Biaudet:

– Meillä on maailman paras ja edullinen erikoisterveydenhuolto. Pitää purkaa ongelmia, ei korjata sitä mikä ei ole rikki. Pitää palkata lisää henkilöstä, jotta voidaan palvella kaikilla kielillä, myös saameksi.

10:54 Essayah:

–Kuntia suurimmat sote-alueet tarvitaan. Kristillisdemokraattien sotemallissa järjestämisvastuu sotealueilla. Silloin voidaan saavuttaa saumattomat hoitoketjut ja kohtuulliset kustannukset.

10:53 Väyrynen:

– Sote-uudistuksessa vikana oli kieltää kunnilta oikeus tuottaa palveluja. Sipilän malli olisi johtanut yksityistämiseen.

10:50: Siirrytään keskustelemaan sotesta.

10:49 Sipilä kommentoi:

– Tulevaisuuden usko on tärkein usko. Onko työtä, onko tulevaisuutta. Perheet tarvitsevat tukea. Kohdennetun lapsilisän korotus. Perhepoliittisia toimia tarvitaan. Tarvitaan myös perhevapaauudistus lasten ja perheiden ehdolla, että perheiden valinnanvapaus säilyy.

10:47: Kysymys Antti Rinteelle: Millä tavoin kannustaisitte ihmisiä hankkimaan enemmän lapsia?

– Varhaiskasvatuksesta lähtien tulee satsata siihen, että kaikki saavat koulutuksen. Lapsiperheiden toimeentulo tärkeää ja siihen tulee panostaa. On paljon tekemistä lapsiperheisiin liittyen ja sitä kautta pitää saada tilanne paremmaksi, Rinne sanoo.

10:45 Haavisto:

– Vain peruskoulun varassa olevista työllistyy vain 41 prosenttia. Luku kertoo, että koulutus kannattaa. Oppimisesta pitää tehdä jatkuvaa, elinikäistä.

10:43 Li Anderson:

– Työmarkkinat muuttuu ja osaamisvaatimukset kasvavat. Myös toinen aste pakolliseksi, jotta nuoret saavat mahdollisuuden pärjätä työelämässä.

Halla-Aho:

– Perussuomalaiset ei kannata oppivelvollisuuden pidentämistä. Suomi menestynyt hyvin vertailuissa. Kallis taloudelle, resurssit pitää käyttää niihin, jotka ei pysy kyydissä. Ei kaikkiin nuoriin.

10:40 Essayah:

– Emme kannata oppivelvollisuuden pidentämistä. Siellä on niitä, jotka tietävät elämänsuunnan, mutta tarvitaan täsmätoimia niille, jotka ovat hukassa.

10:39: Siirrytään oppilvelvollisuuden mahdolliseen pidentämiseen.

10:37 Myös Essayah vastaa:

– Me tarvitsemme hoitajamitoituksen, valvontaa ja sanktioita. Asiat pitää laittaa kuntoon, se vaatii resurssia. Laatua kaivataan.

10:35: Orvolta kysytään: Kuinka hyvin vanhusten hoivan yksityistäminen on mielestänne onnistunut? Missä on tehty suurimmat virheet ja millä tavalla yksityistämistä voidaan jatkaa?

Orpo: Se on väärin, että vanhuksia jätetään hoitamatta. Ongelma on tiedossa. Törkeys laiminlyönneissä on ollut kuitenkin pettymys ja yllätys. Siksi lisättiin saman tien puoli miljoonaa valvontaan.

10:33: Vaalitentti alkaa lappuäänestyksellä: Yllättikö vanhustenhuollon ala-arvoisuus teidät?

Paljon punaisia lappuja nousee ylös.

Andersson:

– Ei yllättänyt, esimerkiksi Super käynnisti jo aiemmin kampanjan, jossa vanhustenhuollon ongelmia tuotiin esiin.

10:31: Tervetuloa seuraamaan Puolen Suomen vaalitenttiä. Puolueiden puheenjohtajat sekä edustajat ovat valmiina Oulun Musiikkikeskuksen Madetojan salissa, samoin kuin juontajat Jesse Mäntysalo Ylestä ja Petri Laukka Kalevasta. Juha Sipilä poistuu paikalta kymmenen minuuttia ennen vaalitenttin loppua.

HETKI HETKELTÄ -SEURANTA ALKAA TÄSTÄ

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kohtaavat tänään vaalitentissä Oulun Madetojasalissa klo 10.30–12.30. Puolen Suomen vaalitentissä väitellään muun muassa vaalien ajankohtaisimmista aiheista: vanhustenhoidosta, maahanmuutosta ja ilmastosta.

Yle seuraa keskustelun etenemistä hetki hetkeltä tässä artikkelissa. Lisäksi voit seurata vaalitenttiä suorana tämän jutun kuvaa klikkaamalla tai Yle Areenassa.

Ylen ja sanomalehti Kalevan järjestämään yhteistenttiin osallistuvat Juha Sipilä (kesk.), Petteri Orpo (kok.), Antti Rinne (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Li Andersson (vas.), Jussi Halla-aho (ps.), Sari Essayah (kd.), Paavo Väyrynen (tl) sekä puolueidensa edustajina Pirkko Mattila (sin.) ja Eva Biaudet (rkp.).

Ylen tekemän kannatusmittauksen mukaan suosituin puolue on tällä hetkellä SDP 20,1 prosentin osuudella. Kakkospaikkaa pitää kokoomus 15,8 prosentilla. Perussuomalaisten kannatus on 15,1 prosenttia, ja puolue on nyt kolmanneksi suosituin.

Lue myös:

Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaiset on nyt kolmanneksi suosituin puolue, SDP menetti kannatustaan

Nord Stream 2 -maakaasuputken pinnoitustyöt päättyvät tällä viikolla Kotkassa.

Mussalon satamassa on parin viime vuoden aikana päällystetty betonilla yli 100 000 teräsputkea, noin puolet Itämeren pohjaan vedettävästä putkilinjasta. Toiset puolet pinnoitetaan Saksan Mukranissa. Lisäksi pieni määrä putkia on pinnoitettu Venäjällä.

– Urakka on sujunut oikein hienosti. Tuotanto saadaan valmiiksi aikataulun mukaan, sanoo tehtaanjohtaja Jatta Pekkanen.

Putket pinnoitetaan, jotta niiden painoa ja vakautta merenpohjassa saadaan lisättyä. Pinnoitetut putket varastoidaan Mussalon ja Hangon Koverharin satamissa, joista ne kuljetetaan putkenlaskualuksille. Siellä ne hitsataan yhteen kahdeksi vierekkäin kulkevaksi putkilinjaksi, jotka lasketaan merenpohjaan.

Mussalon satamaan on varastoituna 48 000 pinnoitettua putkea. Osa niistä viedään suoraan putkenlaskualuksille, osa välivarastoon Hankoon.

Maakaasulinjan kokonaispituus on noin 1 200 kilometriä. Tähän mennessä linjaa on rakennettu jo yli 900 kilometriä. Parhaillaan putkenlaskualus asentaa putkea Ruotsin talousvyöhykkeellä.

– Rakennustyöt ovat meneillään myös Saksan ja Venäjän rantautumispaikoilla. Kiviainesta on vielä paikoitellen sijoiteltu merenpohjaan Suomen talousvyöhykkeellä, kertoo Nord Stream 2 AG:n sidosryhmäsuhdepäällikkö Minna Sundelin.

Työt loppuvat isolta joukolta

Wasco Coatings Finland on työllistänyt Kotkassa pinnoitusprojektin aikana parhaimmillaan 400 työntekijää. Tällä hetkellä tehtaalla työskentelee 330 henkilöä. Pinnoituksen valmistuttua työt päättyvät noin 160 henkilöltä. Logistiikka ja sen tukitoiminnot työllistävät parisataa työntekijää vielä loppuvuoden ajan.

– Projektiluonteen vuoksi työt päättyvät tuotannosta. Projektitöihin olemme kaikki tulleet. Työntekijöille on varmasti jonkin verran löytynyt jo uusia töitä. Kaakonkulmakin alkaa hieman piristyä, toivotaan että kaikille löytyy jatkossakin mieleistä tekemistä, toteaa Jatta Pekkanen.

Putkenlaskualukset pystyvät laskemaan linjaa keskimäärin kolme kilometriä päivässä. Parhaina päivinä linjaa on valmistunut lähes viisi kilometriä.

Nord Stream 2 -yhtiön Suomen ja Viron sidosryhmäsuhdepäällikkö Minna Sundelinin mukaan työt ovat sujuneet suunnitelmien mukaan.

– Ennen töiden aloittamista on tehty hyvin yksityiskohtaiset suunnitelmat. Meillä on kokemusta edellisestä hankkeesta, ja erittäin kokeneet urakoitsijat hankkeessa mukana, sanoo Sundelin.

Pinnan alla kuitenkin kuohuu.

Kaasukiista

Kaasuputkilinjaa on kritisoitu muun muassa Puolassa, Baltian maissa ja Tanskassa. Osa maista pelkää kaasuputken lisäävän Euroopan riippuvuutta venäläiskaasusta. Tällä hetkellä venäläiskaasua kulkee Eurooppaan merkittävä määrä Ukrainan kautta. Nord Stream 2:n vastustajat katsovat kaasuputken vievän pohjan EU:n tuelta Ukrainalle.

Politiikka on asia erikseen. Minna Sundelin

Yhdysvallat on uhannut pakotteilla saksalaisyrityksiä, jos ne osallistuvat kaasuputkihankkeeseen. Maa haluaisi myydä Eurooppaan amerikkalaista LNG-kaasua.

Minna Sundelinin mukaan politiikka ei vaikuta kaasuputkilinjan rakennustöihin.

– Politiikka on asia erikseen, työt ovat edenneet omaa tahtiaan. Politiikalla ei ole vaikutusta niihin.

Tanskan lupa puuttuu

Tanska on kaasuputken ainoa kauttakulkumaa, joka ei ole myöntänyt lupaa putken vetämiseen aluevesiensä kautta. Viime viikolla Tanskan energiaviranomainen vaati Nord Stream 2 -hanketta selvittämään, voitaisiinko kaasuputki vetää Bornholmin saaren eteläpuolelta pohjoispuolen sijaan.

Puolalainen Biznesalert -julkaisu kertoi saaneensa haltuunsa kirjeen, jonka Nord Stream 2 -hankkeen toimitusjohtaja Matthias Warnig lähetti hankkeen yhteistyökumppaneille. Kirjeessä todetaan, että tanskalaisviranomaisten päätöksestä on mahdollista valittaa, mutta valitusprosessi voi kestää vuosia.

Minna Sundelinin mukaan selvityspyynnössä ei ole kyse vuosien viivästyksestä. Hankkeen arvioidaan edelleen valmistuvan tämän vuoden loppuun mennessä.

– Lupaprosessit eivät kestä vuosia. Yleensä ne kestävät Tanskassa 8–12 kuukautta. Sitä täytyy aikanaan arvioida, voiko asialla olla vaikutuksia hankkeen aikatauluun.

Nord Stream 2:lla on tällä hetkellä kaksi lupahakemusta vireillä Tanskassa. Toinen niistä koskee sekä aluevyöhykkeellä että aluevesillä kulkevaa reittilinjausta, toinen pelkästään talousvyöhykkeellä kulkevaa linjaa. Sundelinin mukaan edelleen on mahdollista, että jompikumpi aiemmista lupahakemuksista hyväksytään.

Nord Stream 2 -kaasuputkilinjan käyttöönottoa kaavaillaan ensi vuoden alkuun.

Helsingin kaupunginhallitus päätti tänään, että se kannattaa huumeiden käyttöhuoneita koskevan erillislain esittämistä valtioneuvostolle.

Tavoitteena on selvittää, voisiko käyttöhuoneista olla apua esimerkiksi huumekuolemien ja -vammojen ehkäisemisessä.

Esitys meni kaupunginhallituksessa läpi tiukassa äänestyksessä 8-7. Sitä vastusti esimerkiksi perussuomalaisten Mika Raatikainen, joka tiedotti pitävänsä verovarojen käyttöä huumehuoneisiin edesvastuuttomana.

Käyttöhuoneessa on mahdollista käyttää huumetta ja saada apua esimerkiksi sen koostumuksen selvittämiseen.

Käyttöhuoneessa on mahdollista käyttää huumetta ja saada apua esimerkiksi sen koostumuksen selvittämiseen. Huoneita on maailmalla noin sata, mutta Suomessa laki ei ainakaan toistaiseksi mahdollista niiden perustamista.

Haminassa on eletty tänään jännittäviä hetkiä. Suuri, koripallokentän kokoinen Suomen lippu on nostettu maanantaina ensimmäistä kertaa satametriseen salkoon.

Haminan rakennusvalvonta tarkasti tangon aiemmin päivällä. Virallista käyttöönottolupaa ei kuitenkaan vielä myönnetty. Lupa edellyttää vielä pienten yksityiskohtien korjaamista, jotka tangon toimittanut yritys ADS Finland Oy aikoo pistää kuntoon ensi viikkoon mennessä.

– On muutamia asioita, jotka pitää vielä laittaa kuntoon, mutta ei mitään hälyyttävää, ADS Finland Oy:n toimitusjohtaaj Kari Hyrkäs sanoo.

Koenosto oli kuitenkin mahdollista tehdä, jotta lipun nostamisesta ja laskemisesta saadaan kokemuksia. Lippua ei ole aiemmin kokeiltu nostaa salkoon.

– Nosto sujui hyvin. Kaikki meni kuten ajateltiin. Lipun nostamiseen menee noin viisitoista minuuttia, Hyrkäs sanoo.

Lippu ei kuitenkaan jäänyt vielä pysyvästi liehumaan. Haminan kaupunki järjestää myöhemmin lipunnostoa varten erillisen juhlatilaisuuden. Sen ajankohtaa ei ole vielä kerrottu.

Suurlippu on osa Haminan Lippumaailmaa, joka esittelee maailman eri lippuja. Myös Haminan Lippumaailma kertoi Facebookissa koenoston sujuneen hyvin.

Tangon turvallisuudesta saatiin varmuus maaliskuussa. Haminan kaupunki tiedotti tuolloin, että lippu voidaan nostaa turvallisesti jo marraskuussa pystytettyyn salkoon.

Lippua ei voitu nostaa heti pystyttämisen jälkeen, koska tangon turvallisuudesta ei ollut täyttä varmuutta. Hamina teetti lisäselvityksiä, jotta se saattoi olla varma, että venäläisvalmisteinen tanko vastaa suomalaisia turvallisuusmääräyksiä.

Lippu nousee nappia painamalla

Ennen käyttöönottoluvan myöntämistä lipputangon toimittanut ADS Finland Oy huolehti nostotekniikan testaamisesta. Yritys testasi tangon automatiikkaa ja muun muassa vinssiradan toiminnan perjantaina yhdessä tangon valmistaneen Amira Groupin kanssa.

Hyrkäksen mukaan nostotekniikka toimi hyvin.

Tangossa on sähkökäyttöinen nosturivinssi. Lippu kiinnitetään koukuistaan noin 200 metriä pitkään teräsvaijeriin ja hilataan ylös.

– Ei kukaan jaksaisi sitä käsin vetää. Se nostetaan sähkövinssillä nappia painamalla, Hyrkäs sanoo.

Sähkökatkon varalta tankoon kuuluu akkujärjestelmä. Myös tangon sähköistys on tarkistettu maanantaina.

Tuulimittari

Suomen lipun epäkunnioittava käyttö on kielletty lailla. Lippu ei saa esimerkiksi koskettaa maata. 100-vuotislahjaksi Suomelle lahjoitetun suuren Suomen lipun kannattelu nostotilanteessa vaatii useamman ihmisen joukon.

Tarvittaessa lippu laskeutuu automaattisesti.

Tangon huipulla on tuulimittari, joka mittaa tuulen nopeutta. Lippu ohjelmoidaan laskeutumaan automaattisesti, jos tuuli yltyy liian kovaksi.

Hyrkäksen mukaan kaupungin on vielä päätettävä, mikä asetetaan tuulennopeuden rajaksi. Lisäksi se on määritettävä, mille korkeudelle lippu laskeutuu, jotta se ei koske maata, mutta ei myöskään jäisi puolitankoon.

– Meidän mielestämme tanko itsessään kestää kovaakin tuulta. Lippua tässä enemmän suojataan, koska iso lippu voi tuulessa revetä, Hyrkäs sanoo.

Korjattu 1.4.2019 16:07. Haminan lipputanko tarkastettiin tänään, mutta virallista käyttöönottolupaa ei vielä myönnetty, kuten jutussa aiemmin kerrottiin. Haminan kaupungin mukaan asiassa on vielä pieniä puutteita. Koenosto oli kuitenkin mahdollista tehdä turvallisesti.

Rap-artisti Nipsey Hussle, 33, on ammuttu, vahvistaa Los Angelesin pormestari.

Hussle joutui ampujan uhriksi omistamansa Marathon Clothing -vaateliikkeen edustalla Los Angelesin eteläosassa. Ampuminen tapahtui keskellä päivää. Husslea kohti ammuttiin useita laukauksia. Ampumisessa haavoittui myös kaksi muuta henkilöä.

Ampuja on vielä toistaiseksi karkuteillä. Yhdysvaltalaismedioiden siteeraamien viranomaistietojen mukaan poliisi etsii noin parikymppistä miestä, jonka kerrotaan ampuneen Husslea ja paenneen sitten lähistöllä odottaneen auton kyydissä.

Hussle, omalta nimeltään Ermias Asghedom oli saanut nimeä musiikkimailmassa myymällä omia mixtapejaan kaupungin kaduilla. Hänen ensimmäinen virallinen albuminsa Victory Lap oli jo Grammy-gaalassa ehdolla parhaaksi rap-albumiksi.

Nipsey Hussle oli arvostettu ja kunnioitettu taiteilija. Surmapaikalle kokoontui heti paljon artistin ihailijoita ja sosiaalinen media on täyttynyt häntä surevista viesteistä.

Räppäri Snoop Dogg on julkaissut useamman päivityksen, joissa mm. muistellaan hänen ja Husslen yhteistyökuvioita. Laulaja Drake puolestaan kertoi, että hänellä ja Husslella oli suunniteilla yhteinen kappale kesäksi. Myös mm. laulaja Rihanna, näyttelijä Kevin Hart, koripalloilija LeBron James ja räppäri Wiz Khalifa julkaisivat surunvalitteluita.

Husslen tiedetään nuorempana olleen tiiviissä yhteyksissä yhteen Los Angelesin suurimmista Crips-jengeistä.

– Vahvat viholliset ovat siunaus, Hussle tviittasi vain muutamaa tuntia ennen kuolemaansa.

Päivitetty 1.4. klo 11.30: Lisätty surunvalittelupäivityksiä, Nipsey Husslen oma twiitti eiliseltä ja viranomaistietoja ampujan etsinnöistä.

Kaakkois-Suomen rajavartioston partio havaitsi perjantaiaamuna luvattoman rajanylityksen jäljet Vaalimaan rajavartioaseman alueella.

Lumikengillä liikkunut henkilö oli kävellyt Venäjältä Suomen raja-aidalle saakka ja palannut lyhyen matkan jälkeen takaisin Venäjälle.

Partion havainnon perusteella luvattomaan rajanylitykseen on syyllistynyt metsähakkuita suunnittelemassa ollut henkilö. Hän on tietämättömyyttään kävellyt rajan yli Suomen puolelle.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto jatkaa tapauksen selvittämistä Venäjän rajavartiopalvelun kanssa.

Lahden asema ympäristökaupunkina vahvistui tänään, kun kaupungin energiayhtiö sulki yli 30 vuotta kivihiiltä käyttäneen voimalaitoksensa Kymijärvellä.

– Tämä on erityisen suuri päivä. Lahti luopuu kokonaan kivihiilestä ensimmäisenä suurista kaupungeista. Toteutamme energiakäännöksen ja siirrymme kestävälle pohjalle lämmöntuotannossa, hehkuttaa Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen.

Lahti hakee parhaillaan kolmatta kertaa EU:n vihreäksi pääkaupungiksi. Green city -tittelin tavoittelemisessa kivihiilestä luopumisella on iso painoarvo.

– Se päästövähennys, mikä tässä nyt toteutetaan, vastaa noin 60 000 suomalaisen vuotuisia päästöjä. Positiivisesti haastan nyt kaikki kaupungit tähän mukaan. Lahti on nyt näyttänyt, että tämä on mahdollista, Timonen sanoo.

Kivihiilestä luopumisen mahdollistaa Lahti Energian uusi voimalaitos, joka käyttää polttoaineenaan muun muassa metsätähdehaketta ja muuta biopolttoainetta. Energiayhtiön toinen käytössä oleva voimalaitos polttaa kierrätyspolttoainetta. Polttoaineen riittävyys näyttää ainakin nyt turvatulta.

– Uudessa laitoksessa poltetaan sertifioitua puuta ja metsätähdehaketta. Lisäksi saamme sahoilta kuorta ja muuta, mikä ei kelpaa muualle, niitä poltetaan jatkossa. Energiansaannin vuoksi hakkuita ei kuitenkaan lisätä, kertoo Lahti Energian toimitusjohtaja Eero Seesvaara.

Kivihiilen käyttö vähentynyt koko maassa

Energiateollisuuden mukaan kivihiilen käyttö on pienentynyt Suomessa viime vuosina. Ennakkotiedot kertovat, että teollisuus käytti Suomessa viime vuonna 16 prosenttia vähemmän kivihiiltä kuin vuonna 2017.

Hallituksen asettama takaraja kivihiilen käytölle on vuonna 2029. Esimerkiksi Helsingille aikaraja on liian tiukka. Turulta kivihiilestä luopuminen vie vielä useita vuosia. Vaasa käyttää kivihiiltä kaukolämmön tuottamiseen enää viisi prosenttia – Oulussa taas kivihiiltä ei ole poltettu koskaan, vaan sitä on pidetty pienimuotoisesti varastossa huoltovarmuussyistä.

Kivihiilen vaihtaminen biopolttoaineisiin lisää työllisyyttä Päijät-Hämeessä – energiayhtiö arvioi puun korjuussa ja kuljetuksessa syntyvän noin 80 uutta, pysyvää työpaikkaa.

– Vuositalolla maksamme biopolttoaineesta eri toimijoille 10 miljoonaa euroa, joukossa on metsänomistajia ja logistiikkatoimijaa. Kaikella tällä on iso merkitys aluetaloudelle, Lahti Energian toimitusjohtaja Eero Seesvaara muistuttaa.

Muutos energiantuotannossa mahdollistaa jopa kaukolämmön hinnan laskun Lahdessa.

– Edellisen kerran, kun hintoihin koskettiin, se oli alaspäin ja se on edelleen tavoitteemme kaukolämmössä, lupaa Seesvaara.

Lahti Energia jättää pienen määrän kivihiiltä varastoon. Sitä voidaan käyttää poikkeusolosuhteissa, jos esimerkiksi biopolttoaineen saanti vaikeutuu vaikkapa lakkojen vuoksi. Yhtiöllä on myös pieni varmuusvarasto poikkeusoloja varten Haminan satamassa.

Kuuntele Lahti Energian toimitusjohtajan Eero Seesvaaran ja Lahden kaupunginjohtajan Pekka Timosen haastattelu Yle Areenasta.

Lue lisää:

Miten tässä näin kävi? Vihatun hiilen kysyntä ja hinta nousevat, vaikka sitä vastustavat "kaikki" – Myös Suomen sähkön hinta on sidottu hiileen

Australiassa mitattiin lämpöennätyksiä monella paikkakunnalla ja kesä oli hyvin kuiva.

Joulukuun ennätys, 49,3 astetta, rikottiin 27. päivä Länsi-Australian Marble Barssa. Tammikuun ennätys, 49,5 astetta, mitattiin 24. päivä Etelä-Australian Port Augustassa.

Tammikuu oli ennätyksellisen lämmin koko Oseaniassa. Ennätyshelteet jatkuivat helmikuussa ja helmikuun lämpöennätys, 47,6 astetta, mitattiin 25. päivä Learmonthissa.

Aasian Hongkongissa ja usealla paikkakunnalla Irlannissa talvi oli kaikkien aikojen lämpimin.. Pohjoisella pallonpuoliskolla oli tavanomaista kylmempää vain Pohjois-Amerikan pohjoisosissa ja Keski-Aasiassa.

Joulukuu

Viime joulukuu oli maapallon mittaushistorian toiseksi lämpimin joulukuu. Vain vuonna 2015 joulukuu oli vielä lämpimämpi. Lämmintä oli myös Pohjois-Amerikassa ja Venäjän pohjoisosissa. Joulukuu oli kylmä Mongoliassa, Kazakstanissa ja Siperian keski- ja itäosissa.

Suuressa osassa Eurooppaa oli tavanomaista lämpimämpää, mutta ei ennätyslämmintä.

Tammikuu

Viime tammikuu oli maapallon kolmanneksi lämpimin tammikuu. Aasiassa oli yleisesti tavanomaista lämpimämpää. Pohjois-Amerikan pohjoisosissa oli tavanomaista kylmempää ja länsiosissa lämpimämpää.

Pohjoismaissa ja Etelä-Euroopassa oli hieman tavanomaista kylmempää. Pohjoisvirtaus vallitsi pitkään Euroopassa ja tämä johti suuriin lumimääriin Alppien pohjoisosissa. Kouluja suljettiin ja lumentulo lamaannutti liikenteen. Alpeille annettiin laajoille alueille kovimman luokan lumivyöryvaroituksia.

Uusia sade-ennätyksiä rikottiin ja sademäärät olivat paikoin jopa kolme kertaa tavanomaista suuremmat. Itävallan Hochfilzeniin satoi 15 päivän aikana 4,51 m lunta. Suurin lumensyvyys mitattiin 16. Tammikuuta Saksan Zugspitzessä, 4,65 m. Myös Sveitsin puolella tuli lunta samoihin aikoihin yli metri, paikoin liki kaksi metriä.

Helmikuu

Viime helmikuu oli maapallon viideksi lämpimin helmikuu. Pohjois-Amerikan länsi- ja pohjoisosissa oli kylmää. Pohjoisosissa oli mittaushistorian kylmin helmikuu ja Los Angelesissa lämpötila ei kohonnut kertaakaan 21 asteen yläpuolelle, mikä on poikkeuksellista.

Kuukausi oli myös ennätyksellisen luminen. Sierra Nevadassa mitattiin poikkeukselliset 6,7 metriä lunta ja Yhdysvaltojen Keskilännessä ennätykselliset 1,37 metriä. Lunta nähtiin maassa myös Las Vegasissa ja Los Angelesissa.

Helmikuussa syntyi 5. asteen taifuuni Wutip, ensimmäinen laatuaan helmikuussa. Tuulet ylsivät taifuunissa 54 metriin sekunnissa.

Euroopassa vaikutti kuukauden loppupuolella lämpöaalto ja lämpötila kohosi laajoilla alueilla yli 20 asteen.

Uusia helmikuun maaennätyksiä rikottiin 26. päivä: Iso-Britannian Lontoossa 21,2 astetta, Ruotsin Karlshamnissa 16,7 astetta ja Alankomaiden De Biltissä 18,9 astetta. 28. päivä. rikkoutui Itävallan ennätys 24,2 asteella Gyssingissä ja Deutschlandsbergissä.

Talvi ja kotimaa

Vuodenaikoja voi määritellä kalenterin mukaan tai lämpötilan perusteella. Kalenterin mukaan talvi ulottuu joulukuusta helmikuuhun. Lämpötilan perusteella puhutaan termisestä talvesta, joka alkaa silloin kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi pakkaselle.

Meidän neljästä vuodenajastamme pisin on talvi. Vuodet eivät ole veljeksiä ja talvi on odotetusti pohjoisessa pidempi kuin etelässä. Termiset vuodenajat eivät vaihdu yhdessä yössä ja varsinkaan eivät samanaikaisesti koko maassa.

Termisen talven vertailuun olen valinnut pohjoisesta Keski-Lapin, jossa vuodenajat vaihtuvat tasaisemmin kuin Pohjois-Lapissa. Helsinki on alueena hyvä kuvaamaan etelässä vaihtuvia vuodenaikoja.

Talvi alkaa pohjoisessa yleensä kuukautta aikaisemmin kuin etelässä ja loppuu kuukautta myöhemmin. Talvi on sekä pohjoisessa että etelässä hitusen lyhentynyt viimeisen 50 vuoden aikana. Keski-Lapissa talvi alkaa tavallisesti lokakuussa, etelässä taas alku vaihtelee enemmän.

Alkamispäivämäärä on hajaantunut etelässä viime vuosikymmenien aikana, mutta talven päättymisessä ei juuri ole muutosta. Talven pituuden määrittely on hankaloitunut 2000-luvulla etelässä, kun leudot jaksot talven keskellä ovat yleistyneet.

Talvi 2002-2003 oli harvinainen sen suhteen, että talven pituus oli Helsingissä lähes yhtä pitkä kuin Keski-Lapissa. Etelään oli vuonna 2007-2008 ylipäätään hankala määritellä termistä talvea. Keskilämpötila pyöri nollan tuntumassa – lopulta talvi saapui vasta maaliskuussa ja kesti 9 päivää.

Talvi 2018-2019 oli maan etelä- ja keskiosissa reilun asteen tavanomaista leudompi ja Lapissa lähes tavanomainen. Keskiarvojen taakse kätkeytyy tavanomaista kylmempiä ja leudompia kuukausia. Vertailukautena* käytetään vuoden 1981-2010 kuukausikeskiarvoja. Poikkeaman arviointiin on käytetty Ilmatieteenlaitoksen havaintodataa, johon on käytetty analyysimenetelmää.

Joulukuu oli koko maassa 1-4 astetta tavanomaista lämpimämpi, suurin poikkeama oli Lapissa. Suuressa osassa Suomea oli tavanomaista kuivempaa. Lunta oli tavanomaista vähemmän, osassa Lappia jopa harvinaisen vähän.

Tammikuu oli Ahvenanmaata lukuun ottamatta 0,5-3,5 astetta tavanomaista kylmempi, suurin poikkeama oli Lapissa. Etelässä oli tavanomaista sateisempaa ja pohjoisessa kuivempaa. Lunta oli etelässä paikoin harvinaisen paljon. Ainoastaan pohjoisessa oli tavanomaista vähemmän lunta.

Aapeli-myrskyssä 2. tammikuuta rikottiin merialueiden uusi keskituuliennätys 32,5 metriä sekunnissa, mikä on hyvin lähellä hirmumyrskyrajaa, joka on 33 metriä sekunnissa.

Helmikuu oli 1-6 astetta, vertailukauteen verrattuna, lämpimämpi. Koko maassa satoi tavanomaista enemmän. Lunta oli kuukauden päättyessä, suuressa osassa maata, hieman tavanomaista vähemmän.

Suomessa on neljä vuodenaikaa ja Suomen lyhyin terminen kuukausi on kevät. Kevään aikana keskilämpötila pysyy nollan ja kymmenen asteen välillä. Kun keskilämpötila nousee pysyvästi kymmenen asteen yläpuolelle, on meillä terminen kesä.

Lähteet:

Ilmatieteen laitos (IL)
Copernicus Climate Change Service (C3S)
National Aeronautics and Space Administration (NASA)
The Swedish Meteorological and Hydrological Institute (SMHI)
The Federal Office of Meteorology and Climatology of Switzerland (MeteoSwiss)
The Central Institution for Meteorology and Geodynamics of Austria (ZAMG)
Australian Government Bureau of Meteorology (BOM)

Tanskassa astui maanantaina voimaan uusi sääntö, jonka mukaan avioeroa hakevat alaikäisten lasten vanhemmat joutuvat osallistumaan netissä pakolliselle erokurssille.

Lisäksi huhtikuun ensimmäisestä päivästä alkaen avioeroa hakeville vanhemmille tulee kolmen kuukauden harkinta-aika. Tämän ajan sisällä heidän tulee suorittaa Yhteistyö avioeron jälkeen (SES) -niminen verkkokurssi.

Kyseessä ei ole aprillipila. Aiheesta kertoi viime joulukuussa Politiken-lehti.

Viestintää ja lasten huomioimista

Lehden mukaan kurssin ideana on laittaa vanhemmat miettimään, miltä avioero näyttää lasten näkökulmasta.

Lisäksi kurssilla käydään läpi, miten entisten puolisoiden kannattaa kommunikoida keskenään ja lasten kanssa eroprosessin aikana ja avioeron jälkeen.

Kurssi suoritetaan älypuhelimeen ladattavan sovelluksen avulla. Kööpenhaminan yliopiston tutkijoiden kehittämän aineiston läpikäymiseen pitäisi kulua noin puoli tuntia.

Sovelluksen avulla eroavat pariskunnat voivat myös saada apua asiantuntijoilta sekä keskustella toisten vanhempien kanssa.

Tavoitteena on saada ihmiset keskustelemaan enemmän keskenään ja ymmärtämään paremmin, kuinka avioero vaikuttaa eroavan parin lähipiiriin.

Kokeissa eron aiheuttamat oireet vähenivät

Tutkijat havaitsivat kokeissa, että kurssin neuvoja noudattaneet eroavat vanhemmat kärsivät harvemmin muun muassa ahdistus- ja masennusoireista kuin ne, jotka eivät suorittaneet kurssia.

Kurssin suorittaneiden sairauspoissaolot töistä myös vähenivät verrattuna kontrolliryhmään. Tutkimukseen osallistui noin 2 600 vanhempaa.

Vuonna 2018 noin 46,5 prosenttia avioliitoista päättyi eroon Tanskassa. Aiemmin alaikäisten lasten vanhemmat pystyivät saamaan eron noin viikossa.

Isis-taistelijoiksi lähteneillä on ollut Suomessa yritystoimintaa pizzerioista kuljetusyrityksiin. Ylen MOT selvitti Isisiin lähteneiden taustoja ja terrorismin rahoitusta Suomessa.

MOT:n toimittajat tutkivat terrorismin rahoitusta yhteistyössä eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden kanssa. Muissa Euroopan maissa käytetyt keinot toistuivat Suomessa. Yritystoiminnan lisäksi terrorismia on rahoitettu Suomessa petoksilla ja lahjoituksilla. Lue koko MOT:n selvitys terrorismin rahoituksesta Suomessa.

MOT:n selvityksessä paljastui, että yksi terrorijärjestö Isisiin liittyneistä on omistanut yrityksen oululaisen imaamin kanssa. Kyse on Suomesta Syyriaan lähteneestä bangladeshilaisesta Taz Rahmanista. Isistä vuotaneen asiakirjan mukaan Rahman liittyi järjestöön kesällä 2014.

Rahmanilla oli kaksi yritystä ennen lähtöään Syyriaan. Toinen niistä on Helsingissä toimiva pizzeria. Rahmanin entinen yhtiökumppani ei halunnut antaa haastattelua ja korosti, ettei halua olla asian kanssa missään tekemisissä.

Toinen yrityksistä on rekisteröity Oulun moskeijan osoitteeseen. Sen toimialaksi on merkitty ruokakioski. Yhtiökumppani on Oulun moskeijan imaami Abdul Mannan.

Mannan on toiminut myös islamin opettajana ja SDP:n varavaltuutettuna Oulun kaupunginvaltuustossa.

Kielsi tuntevansa ketään radikalisoitunutta

MOT kävi tapaamassa Mannania Oulussa. Haastattelun aiheena oli radikalisoituminen. Haastattelussa imaami kertoi useita kertoja, ettei hän tunne henkilökohtaisesti ketään radikalisoitunutta.

Lopulta MOT:n toimittajan kysyessä hänen yhtiökumppanistaan imaami myönsi, että kyse hänen on tyttärensä aviomiehestä. Pariskunta lähti Syyriaan 2014. Heillä on lapsia.

Imaami kieltää MOT:lle tienneensä etukäteen tyttärensä suunnittelevan lähtöä Syyriaan.

Mannan ei tiedä, onko hänen tyttärensä yhä Syyriassa. Hän ei ole kuullut tyttärestään kahteen vuoteen.

Toukokuussa 2017 Isis uutisoi vävyn kuolemasta ja julkaisi tämän kuvan. Isisin mukaan mies toimi järjestön fysioterapeuttina.

Imaami sanoo MOT:n haastattelussa, ettei hän ole vastuussa sukulaistensa radikalisoitumisesta.

– Jos joku päättää jotain omin päin, meiltä kysymättä, vastuu on yksin hänen, Mannan kertoo englanniksi haastattelussa.

Katso MOT: Starttirahaa pyhään sotaan TV1:ltä kello 20 tai Yle Areenasta.

Talousrikoksia, hyväuskoisten lahjoituksia, pikavippejä – näin terrorismia rahoitetaan Suomessa

Poliisit olivat liikkeellä aprillipäivänä usean laitoksen voimin.

Itä-Uudenmaan poliisi kertoo pukeutuvansa jatkossa sinisten työvaatteiden sijasta piristävään pinkkiin. Poliisin mukaan uusi metallinhohtoinen pinkki uniformu parantaa työturvallisuutta, sillä se erottuu liikenteessä paremmin.

Poliisin mukaan uudistus on välttämätön ja asiakkaat ovat kiittäneet sitä. Uuden haalarin lisäksi kesää varten on suunnitteilla samanväriset shortsit sekä lierihatut.

Helsingin poliisilaitos puolestaan kertoo hankkineensa vahvuuteensa huumemuuli Alin. Viisivuotiaalla virolaisella Alilla on todettu tarkka hajuaisti, joten se päätettiin poliisiasemalla kouluttaa huumeiden etsintään.

Poliisin mukaan Ali on jo löytänyt maastokätköjä sekä "ruohoa ihmisten hallusta".

Poliisin lisäksi myös muilla viranomaisilla riittää huumorimieltä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos kertoi lähtevänsä Postin viitoittamalle tielle ja laventavansa tehtävänkuvaansa. Karjalainen-lehdessä julkaistussa uutisessa pelastuslaitos kertoo, että vauhdikkaita pelastustehtäviä ei ole tarpeeksi. Siksi palomiehet ja ambulanssiväki on valjastettu muun muassa neulomaan torkkupeittoja. Pelastuslaitoksen kalustoa ja miehistöä luvataan myös avuksi muuttoihin. Nostolava-autolla sohvan voi muuttaa kätevästi parvekkeen kautta.

Itse Karjalainen kertoo pidättäytyvänsä omasta aprillipilasta tänä vuonna. Lehden digituottaja Jani Leinonen kirjoittaa kolumnissaan, että perinteisten sanomalehtien suurin valtti informaatiota pursuvassa nykymaailmassa on se, että lukijat voivat aina luottaa sisällön olevan totta. Myös aprillipäivänä.

VR iskee takaisin ja HSL repäisee bussien uudella numeroinnilla

VR ja myöhästelevät junat ovat kansalaisten jatkuvan vitsailun kohteena. Tänäänkin junaliikenne on takunnut ja pysähdyksissä on ollut kymmeniä junia. Silti VR lähti reippaasti mukaan aprillihupailuun.

VR kertoo aloittavansa ensi talvena kokeilun, jossa osaan junista asennetaan jalakset. Jalakset otetaan käyttöön pahimmilla talvikeleillä ja niiden liukuteho höydyntää junan pieniä vierintävastuksia.

Eräs päivän hauskimmista aprillipiloista menee HSL:n piikkiin. Helsingin Seudun Liikennelaitos kertoo muuttavansa bussien numerot roomalaisiksi kirjaimiksi. Antiikin Roomasta tuttuihin symboleihin siirtymisellä on tarkoitus parantaa asiakaskokemusta.

– Uskomme, että matkustajat löytävät oman linjansa entistä helpommin, kun perinteisten numeroiden tuntemista ei enää tarvita matkantekemiseen, vaan rajattu määrä kirjaimia riittää, HSL:n johtava informaatiosuunnittelija Dick Ursby kertoo.

Esimerkiksi Itäkeskuksen ja Söderkullan välillä kulkeva bussilinja 841 tunnetaan tulevaisuudessa tunnuksella DCCCXLI. Numeromuutoksen lisäksi busseista poistuvat määränpäätekstit, sillä ne eivät mahdu mukaan.

Muutakin liikennöintiä pääkaupunkiseudulla sujuvoitetaan, muka.

Kruunusillat kertoo uudesta siltainnovaatiosta, mastoraosta. Mastorako on 27,5 cm leveä rako sillan kannessa, jota pitkin isokin masto lipuu sillan läpi.

Helsingin kaupunki puolestaan kertoo Hämeentien peruskorjauksen yhteydessä tehdystä hämmentävästä arkeologisesta löydöstä. Kaupungin mukaan Viidenneltä linjalta työmaakaivannosta on löytynyt 1800-luvun venäläisen sotilastakin nappi, jonka epäillään kuuluneen Suomen suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernöörinä vuosina 1898-1904 toimineelle kenraali Nikolai Bobrikoville.

Museot ja Maaseudun Tulevaisuus matkaavat tulevaisuuteen

Museokortti-organisaatio kertoo, että museokortin voi pian implantoida kehoonsa. Implantin etuna on se, että se ei unohdu koskaan kotiin, toisin kuin muovinen kortti.

– Ajattelimme, että mobiilisovellus voisi olla ratkaisu, mutta löysimme paremman vaihtoehdon. Implantti ei koskaan unohdu kotiin, Museokortin kehitysjohtaja Seppo Honkanen tuumii.

Maaseudun tulevaisuus tietää, että EU aikoo kieltää kuljettajan itsensä ajamat autot ja määrää jäsenvaltionsa siirtymään automaattiautoihin. Automaattiautot tulisi saada liikenteeseen lyhyen kahden vuoden siirtymäajalla. Samalla myös ralli- ja formula-autot muunnetaan itsestään kulkeviksi. Muutos on radoilla muita teitä nopeampaa. MM-ralli- ja formulakisoissa uudet säännöt astuvat voimaan jo ensi kaudella.

Kalakukko vai kukkokala

EU-byrokratiaan iskee myös Savon Sanomat.

Perinteistä savolaista herkkua ei lehden mukaan saa enää kutsua kalakukoksi. Leipomuksen suora käännös fishcock on liian harhaanjohtava, sillä kukko ei kätke sisäänsä urospuolista kanalintua lainkaan. Erään kuopiolaisleipurin kerrotaan tuohtuneen niin paljon, että hän aikoo mainostaa kalakukkojaan jatkossa pelkästään nimellä cock. Nimessä on kaksimielinen vivahde, lehdessä todetaan.

Iltalehti vierittää vastuun aprillipilasta Sami Kalpa -nimiselle lukijalleen. Kalpa kertoo lehdessä löytäneensä Hietanimen uimarannalta Helsingistä harvinaisen möhkäkalan. Mukaan pilaan on valjastettu Luonnonvarakeskus Luke, jonka tutkija kertoo möhkäkalojen viihtyvän yleensä trooppisilla vesillä. Kalasta on tietenkin mukana lukijan ottama video.

Romantiikaltakaan ei voi välttyä - Tauski löysi Tukiaisen

Hymy-lehti läväyttää oman aprillipilansa omaan taattuun tyyliinsä. Juttu lupaa yllätyksen ja salakuvat ovat tietysti mukana. Ylläriksi paljastuu se, että kaksi suomalaista kohujulkkista Tauski ja Johanna Tukiainen ovat löytäneet toisensa. Tauski sanoo, ettei kommentoi, mutta toki rakastaa. Pariskunta on nähty sillilounaalla ja absolutisteina he ovat juoneet aterian päälle kuravettä.

Oululaista kaupunginvaltuutettua Junes Lokkaa vastaan on nostettu syytteitä neljästä kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, Valtakunnansyyttäjänvirasto tiedotti maanantaina.

Kunnianloukkausten epäillään tapahtuneen Youtubessa, blogissa ja sosiaalisessa mediassa. Oulun syyttäjänviraston mukaan epäiltyjä uhreja on kolme, ja epäillyt teot ovat tapahtuneet vuosina 2017–2018.

Lokan lisäksi syytteessä on kaksi muuta ihmistä. Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syytteet.

Kunnianloukkaussyytteistä kaksi koskee oululaisen vihreiden kaupunginvaltuutetun kunnian loukkaamista. Kummassakin syytettynä on Lokka. Toisessa syytettynä Lokan ohella on Oulussa varavaltuutettuna toimiva nainen, ja toisessa toinen mies.

Lokka ja varavaltuutettuna toimiva nainen ovat syytteessä myös kolmannesta kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Epäilty uhri on mies, jota on luonnehdittu Lokan blogissa muun muassa mielenvikaiseksi, sosiopaatiksi ja narsistiksi.

Lokakuussa Oulun käräjäoikeus määräsi kirjoitukset poistettavaksi, koska sen mukaan oli ilmeistä, että niiden pitäminen yleisön saatavilla on rangaistavaa. Tuolloin Lokka puolustautui sillä, että hänen mukaansa kyse oli vaaliehdokasta koskevasta yhteiskunnallisesta keskustelusta.

Myös neljännessä kunnianloukkauksessa on yksi uhri. Siitäkin syytteessä ovat Lokka ja varavaltuutettuna toimiva nainen.

Lokka on myös uhrin asemassa kunnianloukkausjutussa

Lokka on maahanmuuttovastaiseksi profiloitunut poliitikko. Hän edustaa Oulun valtuustossa yhden valtuutetun Aito suomalainen yhteislista -ryhmää. Hän on myös ehdolla eduskuntavaaleissa.

Viime kuussa Lokka vei toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoon käräjille kunniansa loukkaamisesta. Vehkoon syyte koskee Facebook-kirjoitusta, jossa hän luonnehti kärjekkäästä esiintymisestään some-kanavissa tunnettua Lokkaa muun muassa rasistiksi ja natsiksi. Lokka on jutussa uhrin asemassa.

Muun muassa Suomen PENin sananvapauspalkinnon saanut ja Julkisen sanan neuvoston jäsenenä toiminut Vehkoo on kiistänyt rikoksen. Hänen mukaansa kyseessä oli rajatulle ystäväjoukolle suunnattu päivitys, jonka yksi henkilö kopioi ja julkisti.

Vehkoon mukaan Lokka on häirinnyt häntä aktiivisesti. Myös Journalistiliitto on pitänyt oikeudenkäyntiä kohtuuttomana sen takia, että liiton mukaan Vehkoo oli ollut Lokan silmätikkuna jo pitkään. Oulun käräjäoikeus ei ole vielä antanut jutussa ratkaisua.

Aiheesta aiemmin:

Toimittajan ja kaupunginvaltuutetun oikeudenkäynti on merkittävä tapaus vihapuheen rajanvedossa – "Saako varasta nimittää varkaaksi?"

Rolling Stones -yhtyeen keulamies Mick Jagger käy tällä viikolla leikkauksessa, jossa hänen sydänläppänsä korvataan tekoläpällä.

Drudge Report -uutissivusto kertoo, että Jagger, 75, leikataan New Yorkissa. Hänen arvellaan toipuvan operaatiosta täysin.

Rolling Stones ilmoitti lauantaina lykkäävänsä yhtyeen Yhdysvaltain- ja Kanadan-kiertuetta Jaggerin hoidon ajaksi. Jagger pahoitteli tuolloin Twitterissä faneilleen aiheuttamaa pettymystä.

Drudge Reportin mukaan Jaggerin arvellaan voivan palata lavoille kesään mennessä.

Jotkut koneet on tehty kestämään. Niin myös lohjalaisperheen käytössä oleva yleiskone.

Ja kestänyt se onkin. Osien takuu päättyi pian 42 vuotta sitten, ja moottorin kolmen vuoden takuun päättymisestä tulee toukokuussa täyteen 40 vuotta.

– Jos se nyt sitten hajoaa, niin enää ei kannata takuuseen pistää, Jan Södersved nauraa.

Takuukuittikin on. Se kertoo, että Södersvedin vanhemmat ostivat yleiskoneen 30.V.1976. Se oli sitä aikaa, kun toukokuu merkittiin päivämäärään hienosti isolla V-kirjaimella.

Laatu maksoi. Koneen hinta oli kuitin mukaan 780 markkaa. Tämän päivän rahassa summa olisi noin 570 euroa, mutta tuolloin 780 markkaa oli lähes kolmannes kuukauden nettopalkasta, siksi se maksettiin osamaksulla.

Merkintöjen lisäksi jotain muutakin taidettiin tehdä toisin, kun kone on edelleen timmissä kunnossa.

– Sitä ei ole huollettu kertaakaan. Käytön jälkeen vain puhdistetaan osat, ja se on siinä.

Käytössä Valiant on aina, kun pitää jotain pilkkoa.

– Olen sillä murskannut linnuille maapähkinöitä muutaman sata kiloa vuosien aikana.

Södersved uskoo, että moni vanha hyvä kone kestää pidempään kuin vastaava nykyaikainen laite.

– Minun on hirveän vaikea kuvitella, että tänä päivänä ostaisin koneen, joka 40 vuoden päästä toimii.

Kodinkonehuoltaja on samaa mieltä

Helsinkiläisen kodinkonehuoltoliikkeen toimitusjohtaja Matti Vähämäki on samoilla linjoilla. Vanha kestää pidempään. Vähämäki ei epäröi sekuntiakaan, kun kysytään, ostaisiko hän nyt 15 vuotta vanhan hyvän koneen vai tämän päivän koneen. Hän ottaa esimerkiksi astianpesukoneen.

– No sen 15 vuotta vanhan ottaisin. Kyllä ne kestivät enemmän. Ne käyttivät enemmän vettä, ne pesivät paremmin, eivätkä ohjelmat kestäneet niin kauaa. Sitä myötä tulee kestoa koneelle, kun siellä ei kerry likaa niin paljoa. Ne olivat kokonaisuudessa parempia.

Vähämäki muistuttaa myös, että ennen hyvät koneet tehtiin paremmista materiaaleista. Pellistä ja raudasta. Nyt niissä on muovia ja elektroniikkaa.

Samalla hän muistuttaa, että vielä 70- tai 80-luvun alussa hyvä pesukone tai astianpesukone saattoi maksaa työmiehen melkein kuukauden palkan. Nyt vastaavan laitteen saa kymmenesosalla kuukausipalkasta. Jossain se näkyy.

– Siksi minä en alle 500 euron pesukonetta edes vilkaisisi. Halvimmista koneista voi puuttua esimerkiksi koneen toimintaan oleellisesti kuuluva nukkasihti, hän huomauttaa vuosien huoltokokemuksellaan.

Halvempia, alle 300 euroa maksavia koneita ei Vähämäen mukaan korjauteta, koska työ osineen voi maksaa liki yhtä paljon kuin uuden ostaminen. Osaa tuntemattomista merkeistä ei välttämättä pysty edes korjaamaan.

– 199 euron tarjouksella saa 199 euron koneen, ammattilainen naurahtaa.

Moitteita myös direktiiveille

Matti Vähämäen mukaan pelkästään laitteiden osien laatu tai korjattavuus ei kestävyyttä selitä. Syitä löytyy myös direktiiveistä. Ne määräävät koneista sellaisia kuin ne nyt ovat – ja sellaisia tehtaissa sitten tehdään.

– Esimerkiksi juuri astianpesukone. Siinä pitää olla automaattisesti ensimmäisenä 50 asteen ECO-ohjelma ja vettä saa kulua vain kolmannes siitä mitä noin 20 vuotta sitten.

– Mutta kun se rasva ei koneessa tuossa lämpötilassa sula eikä kone pysy puhtaana, vaan tukkeutuu.

Vähämäki antaa hyvän esimerkin.

– Jos naapurit ostavat yhtä aikaa samanlaisen koneen ja toinen käyttää noita matalien lämpötilojen ohjelmia ja pikaohjelmia ja toinen pääasiassa pitkiä ja kuumia ohjelmia, niin jälkimmäinen kone kestää pidempään.

– Vesimäärällä ja sähköllä ei silloin ole merkitystä kokonaiskulutuksessa, jos kone kestää vuosia kauemmin.

Vähämäkeä huolettaa myös ihmisten osaamattomuus.

– Varsinkin nuoremmat ihmettelevät, että "ai, voiko näitä huoltaa ja korjata". Vanhemmat ja ekologisesti ajattelevat kyllä tietävät tämän.

EU yrittää kohentaa tilannetta – koneet pitäisi pystyä korjaamaan

Euroopan unioni yrittää parhaillaan saada aikaan sellaisen säädöspaketin, että vuonna 2020 tai viimeistään vuonna 2021 kaikki myynnissä olevat sähkölaitteet pitäisi pystyä korjaamaan. Lisäksi niihin pitäisi löytyä varaosia.

Muutama vuosi sitten alkanut työ on siinä vaiheessa, että valaisimia, tiskikoneita ja tietokoneita sekä televisioita koskevista määräyksistä osa hyväksyttiin alustavasti jo viime vuonna.

Määräykset liittyvät EU:n ekosuunnitteluvaatimuksiin.

Valitusten määrä ei ole kasvanut

Kuluttajariitalautakunnalle kodinkoneista on tehty valituksia tasaiseen tahtiin. Mistään koneiden huononemisesta tilastot eivät kerro. Vuodesta 1991 lähtien kodinkoneista tehtyjen valitusten määrä on ollut aina alle kymmenen prosenttia kaikista valituksista.

Esimerkiksi vuonna 1991 yhteensä 3 148 valituksesta 130 koski kodinkoneita ja kodin elektroniikkaa. Vuonna 2001 luvut olivat hieman heikommat, 177 valitusta 2 909:stä. Vuonna 2010 luvut olivat 296/4 381 ja viime vuonna 298/6 290.

Kodinkoneita huoltavalla Matti Vähämäellä on tähän selitys.

– Takuuaikana kyllä osataan pyytää huoltoa takuuseen, mutta sen jälkeen enää ei, vaikka monasti aihetta olisikin.

Kodinkonekauppa kävi hyvin

Vuosi 2018 oli kodintekniikkakaupalle hyvä, kertoo Elektroniikan Tukkukauppiaat ry.

Perinteisistä kodinkoneista varsinkin kuivausrumpujen myynti lisääntyi. Viime vuonna kasvua kertyi noin 4,7 prosenttia vuodesta 2017. Elektroniikan Tukkukauppiaiden mukaan kasvu johtuu siitä, että kuivausrumpu koetaan nykyasunnoissa perusvarusteeksi.

Myös pienten kodinkoneiden myynti oli kovassa kasvussa, yhdeksän prosenttia vuonna 2018. Eniten kasvoivat sähköisten hammasharjojen ja uudenlaisten pölynimurien myynti, pitkälle yli 10 prosenttia. Myös silitysrautoja myytiin selvästi aiempaa enemmän.

Televisioiden myynti kasvoi vajaat kahdeksan prosenttia, erilaisten kuulokkeiden ja kaiuttimien myynti 36,4 prosenttia ja älykellojen yli 36 prosenttia.

Lähetä meille alla olevan linkin kautta kuva ja lyhyt tarina vanhasta toimivasta kodinkoneestasi.

Ennen kuvan lähettämistä lue Ylen kuvajoukkoistusten pelisäännöt täältä.

Tuhat poliisia maksaa noin 100 miljoonaa euroa. Sen siniset lupaavat, vaikka eivät juuri muita lukuja tarjoa, sanoi sinisten puheenjohtaja Sampo Terho sanoi Ylen vaalitentissä.

Siniset on sitoutunut Terhon mukaan myös 64 hävittäjän hankintaan aluksi. Sitten hävittäjiä lisättäisiin: tavoitteena sinisillä on 100 hävittäjää. Turvallisuuskysymyksissä kustannukset ovat toisarvoisia.

– Autoilu on kansalaisoikeus, Terho sanoi. Autovero pitää hänen mukaansa poistaa kokonaan kuuden vuoden aikana. Korvaavat verorahat saataisiin työllisyyttä nostamalla.

Terhon suoriutumista Ylen vaalitentissä analysoivat verkossa politiikan tutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta, retoriikan asiantuntija Antti Mustakallio ja Ylen Heikki Valkama. Voit katsoa suoraa lähetystä Areenasta.

Mikä oli tentin kohokohta?

Antti Mustakallio: Tentin kohokohta oli mielestäni ilmastokeskustelu, jossa Terho pääsi selvittämään sinisten ilmastolinjauksia. Sieltä tulikin kiinnostavasti yhtäältä painotus siitä, että köyhien niskaan ei saa ilmastonmuutoksen torjuntaa kaataa. Toisaalta kansalaisia ei saa pakottaa mihinkään. Terholla oli vahva luottamus siihen, että kyllä ihmiset tietävät miten toimia sitten, kun saavat tiedon asiasta. Samalla Terho painotti, että ilmastonmuutos on todella merkittävä ongelma, mutta ei halunnut langettaa Suomelle roolia olla asiassa edelläkävijä. Isot ratkaisut pitää tehdä muiden maiden kanssa yhdessä kansainvälisesti.

Johanna Vuorelma: Terhon esiintyminen tentissä oli varsin erilainen tyyliltään kuin puheessa. Puheessa Terho pyrki dramaattiseen julistuksellisuuteen, mutta tentissä Terho kierteli ja jätti konkreettiset keinot aika useasti ilmaan. Tentin kohokohta oli linjaukset turvallisuuspolitiikasta, jossa Terho toi selväsanaisesti esiin, että kustannukset ovat tässä kysymyksessä toisarvoisia. Sata hävittäjää on Terhon mukaan linjassa puolueen turvallisuuskäsityksen kanssa, niiden rahoittaminen on toisarvoinen kysymys. Muissa politiikkakysymyksissä budjettikuri nousee esiin, mutta tässä marssijärjestys on yksiselitteisesti se, että hävittäjähankintojen kustannukset eivät ole olennaisin kysymys – eikä niiden hintalappua tarvitse edes kysellä.

Mikä oli tentin outo hetki?

Antti Mustakallio: Mielestäni tentin outo hetki oli juuttuminen siihen, onko Sampo Terho aikeissa loikata puolueestaan sitten, kun pääsee kansanedustajaksi. Terho sai vakuuttaa pariin otteeseen - lähes loukkaantuneena - ettei mitään tällaista ole suunnitteilla. Keskustelu meni siinä kohtaa oudon junnaavaksi.

Johanna Vuorelma: Tentin outo hetki oli Terhon heitto siitä, että vaikka kotiseutu on kiva juttu, sieltä on hyvä välillä lähteä poiskin. Tämä irrallinen kommentti jäi leijumaan ilmaan – mitä hän sillä tarkoitti, työperäistä muuttamista? Linjaus oli yllättävä juuri sen takia, että puolue painottaa perheen ja kodin pyhyyttä. Jossain määrin tämä hämäryys kuvastaa laajemminkin puolueen ideologista linjaa, jossa on aineksia monelta eri suunnalta. On talousliberalismia ja kristilliskonservatiivisia arvoja – ehkä tässä kohtaa periaatteet ovat jossain määrin ristiriidassa? Koti on pyhä, mutta niin on valtiontalouskin, jonka kohentamisen nimissä pitää olla tarpeen vaatiessa valmis jättämään kotiseutu taakse?

Toistuiko tentissä jokin ydinsanoma?

Antti Mustakallio: Puheessa perhe tuli kovin vahvasti esille. Tentissä ehkä vähemmän. Siinä taas tuli esimerkiksi ilmastonmuutospuheen yhteydessä puhe yksilöiden oikeuksista ja vapauksista toimia pakottamatta niin kuin parhaaksi näkevät. Mielenkiintoisella tavalla Terhon johtamien sinisten peruseetoksessa halutaan yhdistää säilyttävä ja perinteitä vaaliva kulttuurikonservatiivisuus lainsäädännölliseen liberalismiin, jossa pakotetaan vähän ja annetaan yksilöille mahdollisuus löytää oikeat ja fiksut toimintatavat. Näin ainakin joidenkin kysymysten yhteydessä. Toisaalta sitten turvallisuuspolitiikka tuntuu jyräävän yläpuolella jonkinlaisena erityiskysymyksenä: hävittäjiä on ostettava tosi paljon, vaikka tulisikin kalliiksi.

Johanna Vuorelma: Puolueen ydinsanoma on ollut turvallisuus, johon puolue viittaa epämääräisesti "kansanturvallisuuden" käsitteellä, mutta tässä tentissä turvallisuussanoma ei korostunut. Sen sijaan illan ydinsanoma liittyi yksilön vapauteen, jota siniset näyttää puolustavan vankasti valtion holhoustoimilta ja muulta hallinnalta. Yllättävää on, että siniset asemoituu kapean "yövartijavaltion" puolustajana, vaikka Suomessa on edelleen hyvin laajaa kannatusta hyvinvointivaltiolle. Ajatus mahdollisimman pienestä valtiosta, joka huolehtii etupäässä kovasta turvallisuudesta, ei tutkimustiedon valossa vetoa suureen määrään äänestäjiä, jotka haluavat valtion vahvaa roolia esimerkiksi sosiaalipolitiikassa.

Meniköhän se ihan näin? Tuliko tentissä esille jokin erikoinen väite?

Antti Mustakallio: Hälytyskelloni soivat siinä kohdassa, kun Terho tuntui luottavan lähes varauksetta työllisyyden kasvuun. Sitten kun kysyttiin konkreettisia keinoja, niitä kuulemma tullaan löytämään. Tämä ei ole varsinainen faktavirhe, mutta osoittaa mielestäni merkittävää löperyyttä aivan ratkaisevan tärkeän kysymyksen edessä. Tosin tasapainon nimissä todettakoon, että monilla muillakaan puoluejohtajilla ei ole ollut mainittavia konkreettisia keinoja ja heillä on ollut myös yhtäläinen luottamus kuin Terholla siihen, että työllisyys kyllä nousee.

Johanna Vuorelma:Terhon puhe autoilusta "kansalaisoikeutena" on erikoinen väite. Kansalaisoikeudet ovat yleensä perustuslakiin kirjattuja perusoikeuksia kuten äänioikeus. Miten autoilun voisi hahmottaa kansalaisoikeutena ja mikä on valtion rooli sen toteuttamisessa? Yksikään puolue ei ole kieltämässä autoilua, joten koko ajatus autoiluun kohdistuvasta pakkovallasta on suorastaan absurdi.

Huomasitko tämän? Pieni tai iso asia, joka saattoi mennä monelta ohi?

Antti Mustakallio: Sampo Terholle kielikysymykseen liittyy jonkinlaista eksistentiaalista erityisvärähtelyä. Hän oli kuin miellyttävän sähköiskun saanut, kun ns. pakkoruotsi nostettiin pöydälle. Tämä kysymys ei ole ainoastaan yksittäinen politiikkakysymys vaan myös identiteettimarkkeri, ts. verraten monet sinisten äänestäjät kokevat tämän sellaiseksi asiaksi joka heitä yhdistää.

Johanna Vuorelma: Huomionarvoista oli, että Terho piti "hupaisana" ajatusta, että joku sinisten mahdollisesta eduskuntaryhmästä, jos sellainen saadaan muodostettua vaalien jälkeen, loikkaisi toiseen puolueeseen. Tämä skenaario ei ole kuitenkaan kaukaa haettu, kun ottaa huomioon tämän vaalikauden lukuisat loikkaukset sekä sen, että peräti Jussi Niinistö, jonka pitäisi kuulua sinisten ydinjoukkoon, on kierrellyt kysymystä mahdollisesta loikasta. Myös Ari Jalosen ehdokaskuviot ovat herättäneet hämmennystä.

Puheenjohtaja Terho sai pitää myös valmistellun puheen. Miten puhe onnistui?

Antti Mustakallio: Puhe oli tyyliltään julistuksellisempi kuin muiden puoluejohtajien puheet. Terho ääni nousi ja tärkeät iskulauseet lausuttiin karskeilla äänenpainoilla. Tästä tuli sellainen pohdinta, oliko Terho kenties puhetta ennen ylivirittynyt ja kompensoiko hän jännitystä reimalla esiintymisellä. Oli miten oli, intiimissä tilassa pienelle yleisölle tällainen puhetyyli ei välttämättä toimi hyvin - joskin siitä päättävät toki lopulta äänestäjät. Ilahduttavasti puheessa tulivat varsin selvästi esille sinisten isot aattelliset linjaukset: perheen (”kaiken perusta” ja toisaalta yksilöiden vastuun (sitä ei voi valtio korvata) painottaminen. ”Suomalainen elämäntapa” on hyvä ja oikea eikä sitä tarvitse hävetä. Lopussa oli voimakasta vetoamista sen puolesta, että kuulija äänestäisi sinisiä. Loppu huipentui voimakkaaseen toistoon: ”Haluatko että … siniset turvaa.” Aivan lopussa oli ohut viittaus John F. Kennedyn virkaanastujaispuheen ajatukseen siitä, että ihmisten pitäisi kysyä itseltään, mitä haluavat tehdä maansa eteen. ”Me olemme niitä ihmisiä, joita olemme odottaneet rakentamaan paremman Suomen.” Puheessa ei tullut esille juurikaan konkreettisia keinoja, mutta sitäkin enemmän vakuuttamista oman puolueen kyvystä taata tietynlainen elämäntapa, jota sinisten kannattajat arvatenkin suosivat.

Johanna Vuorelma: Terhon puhe poikkesi muista puheenjohtajapuheista tyylillisesti – se pyrki paatoksellisuuteen, suuriin visioihin, dramatiikkaan. Muiden kohdalla puheet ovat olleet pitkälti vaaliohjelman läpikäyntiä, Terho ei keskittynyt politiikkakeinoihin vaan ponnekkaisiin julistuksiin: "Minä kerron miksi – koska peruskysymyksiin vastataan perusarvoilla!" Ehkä yllättävä valinta oli lähteä maalaamaan isoa kuvaa länsimaisesta kriisistä ja tulkita Suomen tilannetta siitä viitekehyksestä käsin. Tämä oli yllättävää puolueelta, joka painottaa Suomen ja suomalaisuuden erityislaatuisuutta. Oliko tarkoitus sanoa, että Suomen samastuminen länsimaalaisuuteen on ahdistuksen juurisyy? Pitäisikö Suomen tempautua irti länsimaisesta viitekehyksestä ja palata impivaaralaisuuteen? Puheen ideologinen linja muistutti varsin paljon yhdysvaltalaista kristillisoikeistoa – "Valtio on välttämätön paha, perhe on välttämätön hyvä." Missä määrin tällainen retoriikka puhuttelee suomalaista äänestäjää, jonka luottamus valtiollisiin instituutioihin on poikkeuksellisen korkeaa verrattuna muihin maihin?

Jokainen puheenjohtaja ja puolue sai oman päivänsä, Terhon tentti oli viimeinen

Puheenjohtajien vaalitenttipäivät arvottiin joulukuussa suorassa Aamu-tv:n lähetyksessä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho oli viimeinen.

Li Anderssonin (vas.), Petteri Orpon (kok.), Antti Rinteen (sd.), Pekka Haaviston(vihr.), Jussi Halla-ahon (PS), Juha Sipilän (kesk.), Anna-Maja Henrikssonin (rkp) ja Sari Essayahin (kd.) tentit on nähtävissä Yle Areenassa.

1.4 kello 15.30 juttuun lisätty tieto, että myös Jussi Halla-ahon tentti on katsottavissa Yle Areenassa.

Lue lisää:

Tavoitteena halvemmat autot, lisää poliiseja ja sata hävittäjää – Tällainen puolue on Sampo Terhon siniset, joka taistelee olemassaolostaan

Erilainen pääministeritentti: Sampo Terho nauroi mutta järkyttyi, kun hänen lapsensa väitti isänsä muuttuneen punaiseksi – video

Ylen vaalikone

Yle Areenan vaalisivu

Pietarsaaren rottayhdyskunta on paljastunut niin suureksi, että torjuntaoperaatiota jatketaan lähes vuodella.

Tähän mennessä kaupungin historiallisessa puukaupunginosassa eli Skatassa on saatu tapettua jo yli 130 rottaa. Se on yksi Suomen merkittävimmistä yhtenäisistä puukaupunginosista.

Alueen rottasota on kestänyt reilut kaksi kuukautta.

Keskimäärin yksi rotta per päivä jää ansaan. Tuholaistorjuntayritys Anticimex, palvelupäällikkö Jukka Tietäväinen

Tuholaistorjuntaa hoitavasta Anticimex-yrityksestä kerrotaan, etteivät he ole törmänneet näin suureen, viemärissä asuvaan rottayhdyskuntaan missään muualla Suomessa.

– Keskimäärin yksi rotta per päivä jää ansaan. Se on sellainen tahti, että tuholaisia on ainakin saman verran lisää. Olen ollut 10 vuotta alalla, enkä ole vastaavaan törmännyt, kertoo palvelupäällikkö Jukka Tietäväinen Anticimexistä.

Operaatio jatkuu viemäreissä

Maan päällä olevat myrkyttömät sähköansat ja myrkkyasemat poistetaan lähiviikkoina, koska ne eivät ole rottia houkutelleet. Pyyntiä jatketaankin viidellä viemäriansalla.

– Tuskinpa aivan kaikkia rottia saadaan tuhottua, mutta pääasia, että kanta pienenee. Silloin voidaan estää eläinten tunkeutuminen talojen alapohjiin. Muutamaan ne ovat tiensä jo löytäneet, Tietäväinen sanoo.

Tuholaistorjuntayrityksestä muistutetaan, että jyrsijät viihtyvät viemäreissä niin kauan kuin niillä on siellä ruokaa ja suojaa, eikä vihollisia näy.

– Ruuanjätteitä ei siis kannata pöntöstä huuhtoa alas.

Pietarsaaren puukaupunginosan rottaongelma havaittiin viime joulukuussa, kun päiväkodin alapohjasta löytyi rotan pesä.

Britannian EU-erossa viime viikolla: Alahuone otti ohjat käsiinsä ja yritti löytää suuntaa-antavilla äänestyksillä tietä ulos brexit-umpikujasta. Ei onnistunut, sillä mikään vaihtoehto ei kelvannut alahuoneen enemmistölle.

Pääministeri Theresa May puolestaan lupasi jättää paikkansa suunniteltua aiemmin, jos hänen EU-erosopimuksensa hyväksytään. Ei hyväksytty, vaikka May toi perjantaina äänestettäväksi vain puolet sopimuspaketista.

Lisäksi muun muassa laskettiin, että Game of Throneskin taisi kestää lyhyemmän aikaa kuin koko brexit-taistelu alusta asti.

Britannian EU-erossa tänään: parlamentti yrittää jälleen illalla löytää suuntaa-antavilla äänestyksillä tietä ulos brexit-umpikujasta.

Tässä pikaopas illan parlamenttiuutisiin.

Mistä illan äänestyksissä on kyse?

Alahuone järjestää jälleen niin sanottuja suuntaa-antavia äänestyksiä. Alahuoneen puhemies John Bercow valitsi esityksistä neljä eri vaihtoehtoa, joista äänestetään myöhään illalla:

• Tulliliitto
• Norjan malli
• Brexit-sopimus alistetaan kansanäänestykselle
• Eron peruminen viimeisenä keinona sopimuksettoman eron välttämiseksi

Päätettäväksi oli tarjolla kahdeksan vaihtoehtoa. Niistä osasta äänestettiin myös viime viikolla.

Äänestettäväksi oli tarjolla myös uusia ajatuksia, esimerkiksi esitys, jonka mukaan Britannia saisi yksipuolisesti irtautua Irlannin rajajärjestelyä koskevasta sopimuksesta. EU on kieltäynyt neuvottelemasta tätä sopimuskohtaa uudelleen.

Mikä on suosituin ajatus?

Ilta näyttää, mutta viime viikolla suosituin oli ajatus tulliliitosta. Se jäi alle kymmenen äänen päähän enemmistöstä, äänin 265 puolesta–271 vastaan. Esitys vaatii, että eropaketissa on mukana lupaus neuvotella EU:n kanssa pysyvä ja laaja, koko Britannian kattava tulliliitto.

Viime viikolla paljon ääniä keräsi myös esitys, jonka mukaan mikä tahansa EU-erosopimus pitäisi vielä hyväksytyttää kansanäänestyksessä. Ajatusta tuki viime viikolla 268 lainsäätäjää ja vastusti 295.

Etukäteen uskottiin, että nämä olisivat suosittuja esityksiä myös tänään.

Viime viikolla sai äänestää niin montaa esitystä kuin halusi. Saman odotetaan toistuvan tänään.

Moneltako tapahtuu?

Keskustelun on määrä päättyä noin kello 22 Suomen aikaa. Äänestykseen on varattu puoli tuntia ja tulokset julkistetaan laskennan jälkeen. Viime viikolla tähän meni pari tuntia. Jos sama toistuu nyt, tulosten tullessa Suomessa saatetaan olla jo tiistain puolella tai lähellä sitä.

Mitä hallitus ajattelee tästä?

Äänestykset eivät sido hallituksen käsiä, mutta jos parlamentti löytää yhteisen tahdon, se varmasti vaikuttaa myös hallituksen ajatuksiin. Parlamentista on tosin myös uhkailtu, että hallitus voidaan pakottaa noudattamaan sen tahtoa.

Viikonloppuna uutisoitiin, että pääministeri May saattaa yrittää tuoda kiistellyn eropakettinsa parlamentin eteen vielä neljännen kerran.

Spekuloitu on myös, aikooko May vaatia ennenaikaiset vaalit. Epäselvää tosin on, mikä olisi eripuraisten konservatiivien brexit-kanta vaaleissa.

Jos Britannia ei keksi muuta suunnitelmaa, sitä uhkaa sopimukseton EU-ero 12. huhtikuuta.

Britanniassa äänestetään yhä, löytääkö parlamentti yhteisen näkemyksen EU-erosta. EU-komissio on tehnyt jo oman päätelmänsä.

– Tällä hetkellä mikään ei viittaa mihinkään järjestäytyneeseen eroon. On loogista ajatella, että edessä on kova Brexit. Se on kova isku Britannialle ja EU:n 27 maalle, EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo.

Eroon on kuitenkin vielä hetki aikaa. Se tapahtuu ensi viikon perjantaina eli 12.4. jollei muusta sovita. Kataisen mukaan toivonkipinä on niin kauan kuin aikaa on, mutta nyt tilanne näyttää menevän eron suuntaan.

– Britanniasta ei tähän mennessä ole kuulunut mitään, mikä voisi laukaista tilanteen. Me olemme kuulleet vain, mitä Britannian parlamentti vastustaa. Emme sitä, mitä se kannattaa.

Katainen sanoo, ettei EU ole tulossa brittejä vastaan kun eropäivä lähestyy.

– Ei ole mitään viime hetken tarjousta.

EU-virkamiehet ovat komissiossa tehneet varautumissuunnitelmia jo runsaan vuoden: Britanniassa on paljon lääketeollisuutta, joten saadaanko lääkkeitä? Britit valmistavat paljon sairaaloissa tarvittavia laitteita, onko kaupankäynti viivytyksetöntä? Kun tullit palaavat eron myötä rajoille, kuinka paljon eri maat tarvitsevat tullimiehiä tarkastamaan tuotteiden EU-lainmukaisuutta ja eläinten terveyttä?

– Haittaa on ihan varmasti, mutta yritämme minimoida ne haitat EU-maiden kansalaisille.

Silti ero mutkistaa EU-kansalaistenkin elämää. Kataisen mukaan kotieläinten kuljettaminen Britannian ja EU-maiden välillä käy erittäin hankalaksi. Tullit ruuhkautuvat ja jotkut tavarat tulevat kalliimmaksi. Pitkällä aikavälillä kaupan hankaloituminen voi heikentää talouskasvua ja työllisyyttä.

Katainen: eduskuntavaalit ovat EU-vaalit

EU-komissaari, entinen pääministeri Jyrki Katainen ihmettelee, miksi Suomen eduskuntavaaleissa ei puhuta lainkaan EU:sta.

– Kun olin pääministerinä, EU vei työajastani 15 - 40 prosenttia, Katainen (kok.) laskee.

EU vaikuttaa suureen osaan Suomen lainsäädännöstä. Siksi Kataisen mielestä Suomen poliitikkojen olisi kerrottava, ottaisiko Suomi heidän johdollaan EU:ssa sopeutujan vai vaikuttajan roolin.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä talouskasvuun vaikuttaminen ovat pääosin Suomen sisäistä politiikkaa. Sen sijaan esimerkiksi ilmastopolitiikkaa tehdään paljolti yhdessä muiden EU-maiden kanssa.

Kuluttajaneuvonnassa ratkotaan huonekaluihin liittyviä riitoja päivittäin. Viime vuonna sinne tuli noin 2 700 yhteydenottoa huonekaluista. Lähes puolet niistä koski sohvia, sänkyjä ja patjoja.

Suuri osa yhteydenotoista liittyy sohvan päällisiin tai pehmusteisiin.

– Kangas rypistyy, nyppyyntyy tai pehmusteisiin tulee painaumia. Lisäksi on teknisiä puutteita, kuten vääränlaiset jalat tai huonosti toimiva vuodemekanismi, kertoo erityisasiantuntija Raija Marttala Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonnasta.

Minullakin on ollut asiakas, jonka sohva täytti lähes koko asunnon. Raija Marttala

Yhteydenottoja tulee myös toimituksen viivästymisestä. Viime vuonna kuluttajaneuvontaan valitettiin usein Suomen Sänkytukun tuotteista. Sen taustalla oleva Eurolla Oy meni konkurssiin pari viikkoa sitten.

– Asiakas oli jo maksanut Sänkytukun tuotteen joko kokonaan tai osittain, mutta tuotteen saaminen kesti pitkään tai tuotetta ei saanut lainkaan. Jälkikäteen voi päätellä, että se johtui ehkä talousongelmista, Marttala sanoo.

80-vuotias tuoli kestää yhä

Yle Uutiset kertoi viime viikolla yrittäjästä, jonka sohva hajosi alle vuoden käytön jälkeen. Juttu nosti jonkin verran keskustelua huonekalujen kestävyydestä.

Uudet sohvat ovat usein lähinnä koriste, ei istumista varten. Puu- tai metallirunko on heiveröinen, kankaat ja toppaukset surkealaatuisia. Hinta ja laatukaan eivät kulje enää käsi kädessä. Itse isona miehenä on vaikeaa löytää oikeanlaista sohvaa, joka kestäisi ja jossa olisi hyvä istua.

Meille ostettiin Askosta kymmenkunta vuotta sitten hintava sohva, jossa on sänkymekanismi. Tarkoitus oli käyttää sitä varavuoteena vieraille. Muutaman kerran jälkeen yksi sängyn putkista katkesi, koska putken seinämäpaksuus oli ehkä 0,5 mm tai jopa vähemmän.

Minulla on olohuoneessa 1920-luvulla valmistettu, sittemmin kunnostettu tuoli. Toinen tuoli on Askon valikoimasta 1930-luvulta. Molemmat ovat päivittäisessä käytössä. Ruokailuryhmän tammituolit ovat noin 10 vuoden ikäiset. Toissa viikolla huomasin, että ruuvaukset ovat porautuneet osittain tai kokonaan läpi, on halkeamia ja lohkeamaa. Nykyiset tuolit ja etenkin sohvat kasataan liimapuusta ja lastulevystä. Ei niitä ole tarkoitettukaan kestämään.

Huonekaluun tyytymätön asiakas ottaa yleensä ensin yhteyttä myyjään. Jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen, seuraava osoite on kuluttajaneuvonta. Viime kädessä ongelmat ratkoo kuluttajariitalautakunta.

Omiakin mokia

Asiakkaat valittavat kuluttajariitalautakuntaan jonkin verran siitä, ettei tuote vastaa tilausta. Eräässä tapauksessa asiakas osti sohvakaluston, joka ei mahtunutkaan kotiovesta sisään. Se ei myöskään ollut kotimainen, kuten hän oli luullut.

Kuluttajariitalautakunta päätti tapauksen asiakkaan eduksi, koska sohvakalusto ei ollut sopimuksen mukainen.

Sohvakalusto ei mahtunut asunnon ovesta sisään ja kuluttaja perui kaupan. Kuluttajan on varmistettava ennakkoon, että ostettavat huonekalut mahtuvat asuntoon. Myyjä ei kuitenkaan kiistänyt, että olisi luvannut kuluttajalle kaluston olevan kotimainen ja mahtuvan kuluttajan ovesta sisään. Sohvakalusto ei ollut sopimusehtojen mukainen. Kuluttajalla oli oikeus saada kauppa puretuksi ilman kuluja.

Valituksissa tulee esiin myös asiakkaiden omia mokia, jolloin myyjällä ei ole velvollisuutta korvata tuotetta. Asiakas on esimerkiksi ostanut sohvan selvittämättä, mahtuuko se omaan olohuoneeseen. Marttala neuvoo ottamaan huoneesta tarkat mitat ennen sohvan ostamista.

– Sohvat ovat esillä isoissa huonekaluhalleissa, joissa ne eivät näytä kovin suurilta. Kotona se onkin yllättävän kookas. Minullakin on ollut asiakas, jonka sohva täytti lähes koko asunnon.

Älä katso vain ulkonäköä

Jotkut taas ovat ihastuneet huonekalun ulkonäköön, mutta hoitaneet sitä väärin. Näin kävi esimerkiksi asiakkaalle, joka osti tammisen ruokapöydän ja öljysi sen heti väärin.

Osa öljystä imeytyi pöytään, mutta osa muodosti rasvaisia laikkuja pöydän pintaan. Pöytä oli juuri ennen kaupantekoa öljytty. Kuluttaja ilmoitti käyttäneensä pintakäsittelyyn bioöljyä. Myyjä ei ollut suositellut käytettäväksi kyseistä bioöljyä. Tällainen öljy saattaa sisältää kovettimia, jotka kovimpien lustojen kohdalla estävät syvän imeytymisen, mikä jättää laikullisen pinnan. Kyse oli puumateriaalin luontaisista ominaisuuksista sekä mahdollisesti siitä, ettei käytetty öljy sopinut käyttötarkoitukseen.

Jos siinä on vielä joku ruusukangasverhoilu, myyjä voi vaatia maksamaan koko sohvan hinnan. Raija Marttala

Jos omistaja on saanut huonekalun mukana käyttö- ja hoito-ohjeet, myyjän ei tarvitse korvata tuotetta.

– Kannattaa selvittää, miten materiaalia hoidetaan. Se voi vaatia sitoutumista kestääkseen hyvänä pitkään. On tosi harmillista, jos kallis tuote pilataan väärällä tai puutteellisella hoidolla, sanoo erityisasiantuntija Raija Marttala.

Katuminen voi käydä kalliiksi

Osa asiakkaista alkaa katua ostosta pian sen jälkeen, kun huonekalu on tilattu – vaikka huonekalussa ei olisikaan mitään vikaa. Verkkokaupassa on kahden viikon palautusoikeus sen jälkeen, kun tavara on toimitettu. Myymälässä tehtyjen tilausten kohdalla myyjällä on kuitenkin oikeus vahingonkorvauksiin, jos asiakas tulee katumapäälle.

Asiakas voi kuitenkin päästä pienillä kustannuksilla, jos hän ehtii perua tilauksen ennen kuin huonekalua aletaan valmistaa. Myöhäistä se on silloin, kun sohva seisoo rappukäytävässä.

– Jos siinä on vielä joku ruusukangasverhoilu jota muut eivät ehkä ostaisi, myyjä voi vaatia maksamaan koko sohvan hinnan.

Katuminen voi tulla asiakkaalle kalliiksi, jos huonekalu on jo kotona. Kuluttajariitalautakunta on päättänyt myyjän eduksi esimerkiksi tapauksen, jossa mittojen mukaan tehty sänky ei kelvannutkaan asiakkaalle.

Mittojen mukaan räätälöity moottoroitu sänky oli kuluttajan mielestä nukkumiskelvoton. Myyjä muutti sängyn patjaa kuluttajan toiveiden mukaan useasti, mutta sänky oli edelleen kuluttajan mukaan epämukava. Myyjä vetosi siihen, että sänky oli tehty kuluttajan mittojen mukaan. Lautakunta piti mahdollisena, että sängyn kokeminen epämukavaksi johtui kuluttajan terveydentilasta.

Hajonnutta ei kannata hävittää heti

Erityisasiantuntija Raija Marttalan mukaan huonekaluihin ei kovin usein anneta takuuta, joten kuluttajaneuvonta tarkastelee tapauksia kuluttajasuojalain mukaisen virhevastuun näkökulmasta.

Uuden tuotteen kohdalla takuu ja virhevastuu ovat kuluttajan oikeuksien kannalta lähes tasaveroiset. Kun tuotteelle tulee ikää, tilanne muuttuu. Takuun piirissä olevasta huonekalusta on yleensä helpompi saada hyvitystä.

– Jos vaikkapa sohvakankaalle on annettu viiden vuoden takuu, kiistan selvittäminen on helpompaa. Virhevastuuta soveltaessa puolestaan myyjä voi olla vahvoilla, koska kangasta on vuosien mittaan käytetty. Mahdollinen materiaalin heikkous on silloin vaikeampi todistaa, Marttala sanoo.

Vielä vaikeampaa todistaminen on silloin, kun asiakas ehtii hävittää huonekalun ennen kuin siitä tehty reklamaatio on käsitelty.

Runkosänky huojui. Sängyn mahdollista vikaa ei voitu selvittää, koska kuluttaja oli tuhonnut sängyn. Sänky oli tuhottu eikä kuluttajan toimittamien valokuvien perusteella virhettä voitu todeta, joten kuluttaja ei kyennyt osoittamaan runkosängyn olleen virheellinen.

Kursivoidut kohdat ovat tiivistelmiä kuluttajariitalautakunnan ratkaisuista ja huonekaluvikojen aiheuttamasta keskustelusta Yle Uutisten verkkosivuilla.

Asuntoa imuroidessa huomasin epämiellyttävän näyn: pariisilaisasuntoni seinän maalipinta oli selvästi alkanut kupruilemaan. Paikalle saapunut putkimies hymähti huolestuneesti, vahvisti epäilyni vesivahingosta ja ryhtyi repimään seinää suurieleisesti auki.

Mistään ihan pikkuvuodosta ei ollut kyse, vaan vettä oli ehtinyt vuotaa asunnon rakenteisiin viikkojen ajan. Syylliseksi paljastui se perinteinen eli vanhuuttaan hapertunut keittiön putki. Vuoto korjattiin, mutta mihinkään monimutkaiseen kuivatusoperaatioon ei ryhdytty.

Olen asunut Ranskassa useissa eri asunnoissa, ja niissä jokaisessa on tapahtunut jossain vaiheessa vesivahinko. Rakennukset ja niiden putket ovat vanhoja, ja niitä korjaillaan sitä mukaa, kun ongelmia ilmenee.

Yhteistä tapauksille on ollut, että niitä ei ole selvitelty kovinkaan perusteellisesti. Veden annetaan imeytyä talon rakenteisiin ja toivotaan, ettei alakerran naapuri tule soittamaan ovikelloa. Hometta voi sitten rapsutella irti seinästä.

Olen joskus huvikseni pohtinut, kuinka monta tuhatta litraa iäkkäiden pariisilaistalojen sisuksiin on vuosien varrella imeytynyt vettä. Kaksituhatta litraa? Kymmenentuhatta litraa? Enemmän? Olen myös ihmetellyt, miten ranskalaiset rakennukset eivät lopulta lahoa pystyyn tai homehdu kauttaaltaan.

Harva talo onneksi romahtaa tai lahoaa, sillä vanhat kivitalot ovat pääosin erittäin järeää tekoa. Kosteuden ja homeen hajua niissä usein kyllä leijailee.

Meidänkin rappukäytävässämme tuoksahtaa voimakkaasti, ja kantakahvilassani osaan valita sen pöydän, joka ei ole kaikkein homehtuneimman seinän vieressä. Pistävästä hajusta tulee joskus päänsärky. Sen enempää en ole asiaa Pariisissa kuitenkaan ajatellut, koska homeesta tai homeen aiheuttamista sairauksista ei juuri puhuta.

Homeeseen ei suhtauduta lainkaan samanlaisella vakavuudella kuin Suomessa. Homeläikkä on Ranskassa lähinnä esteettinen haitta, joka peitetään maalilla tai siirtämällä sohvan paikkaa.

Tiedän Ranskassa joitain homeongelmien kanssa painiskelevia ihmisiä, mutta he ovat kaikki suomalaisia. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö ranskalaisillakin olisi homeeseen liittyviä oireita.

Oirehdinta tuntuu kuitenkin olevan selvästi Suomea harvinaisempaa: siitä ei puhuta eikä aiheesta kirjoiteta lehdissä.

Homekeskustelun laimeutta selittää osaltaan erilainen rakentaminen. Ranskalaiset talot eivät ole liian tiiviiksi eristettyjä, ja vanhat materiaalit ovat hengittävämpiä kuin muovilevyt ja kipsilevyseinät. Lisäksi huoneita tuuletetaan tyypillisesti ympäri vuoden, mikä sekin edistää ilmanvaihtoa. Sisätiloissa myös vietetään Suomea vähemmän aikaa.

Ranskalaisilla tuttavillani on ylipäätään varsin vähän allergioita. Kenties home ei siis aiheuta Ranskassa niin herkästi oirehdintaa – ja homeitakin on tunnetusti monenlaisia.

Toisekseen home ei huoleta täkäläisiä, sillä Ranskassa riittää suurempiakin ongelmia. Asunnonostajia pelottavat esimerkiksi termiitit, lyijy, asbesti ja lämmityskustannukset.

Mahdolliset kosteusongelmat ja putkien kunto ovat toissijaisia huolenaiheita. ”Hometalon” käsitettä ei tunneta, ja kosteustutkimuksia teettävät vain kaikkein valveutuneimmat ostajat.

On kuitenkin mielenkiintoista seurata, muuttuuko asia tulevaisuudessa, kun ranskalaisiakin taloja ryhdytään eristämään energiatehokkuuden parantamiseksi.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella kello 20 saakka.