Suurin osa työntekijöistä jätti tulematta töihin yksittäisenä tiistaipäivänä nakkilalaisessa Attendon Keinulan hoivakodissa. Yhden hoitajan vastuulle jäi silloin kaksitoista vanhusta.

Samana päivänä Nakkilan kunnan vanhuspalveluiden johtaja teki hoivakotiin yllätystarkastuksen. Johtopäätöksenä oli, että asukkaiden turvallisuus ja laadukas hoito on vaarantunut.

Kolme henkeä jäi pois töistä ilmoittamatta siitä ennakkoon. Anna Lehtiranta

Hoivayrityksen sidosryhmäsuhteiden ja yhteiskuntavastuun johtaja Anna Lehtiranta Attendosta vakuuttaa, että tarkastuskäynti osui vain huonoon ajankohtaan.

– Kyseessä oli harmillinen hoitajamitoituksen lasku yhtenä päivänä, kun kolme henkeä jäi pois töistä ilmoittamatta siitä ennakkoon. Sijaisen saaminen kesti niin, että yksi hoitajista oli vajaan tunnin yksin kahdeksantoista asukkaan kanssa, Lehtiranta toteaa.

Attendon ja muiden yksityisten palveluntuottajien ongelmat vanhustenhoidossa ovat olleet näkyvästi esillä julkisuudessa alkuvuonna. Vakavimmat ongelmat ovat johtaneet jopa hoivakotien sulkemiseen.

"Osa syistä hyväksyttäviä, osa ei"

Keinulan hoivakodin johtaja Taija Brander vakuuttaa, että helmikuussa vastaan tullut tilanne oli ennalta-arvaamaton. Syitä työntekijäkatoon hän ei voi tarkemmin avata.

– Asiat on selvitetty työntekijöiden kanssa, mutta en voi kommentoida henkilökohtaisia asioita tämän enempää. Osa syistä oli hyväksyttäviä, osa ei. Tässä on kuitenkin kolme erillistä tapausta, jotka osuivat samaan päivään.

Brander myöntää, että sopivan työvoiman saatavuudessa on ollut vuosi sitten avatussa hoivakodissa ongelmia. Siellä on jouduttu käyttämään paljon vaihtuvia sijaisia.

Nakkilan kunta huomautti hoivakotia asiasta jo marraskuussa lakisääteisen tarkastuksen yhteydessä. Silloisen tarkastusraportin mukaan henkilökuntamitoitus on ollut ennen käyntiä laskennallisesti riittävä. Hoivalaitoksessa on kuitenkin ollut työvuoroja, joissa aamulla on ollut töissä vain yksi hoitaja ja asiakkaita on ollut 14.

Osa hoivakodin asukkaista on hyvin huonokuntoisia, jopa saattohoidettavia.

Marraskuisessa raportissa todettiin, että Attendo Keinulan pitää jatkossa huolehtia, että myös akuuteissa poissaolotilanteissa henkilökuntaa on riittävästi jokaisessa vuorossa.

Ajoissa kiinni epäkohtiin

Vielä helmikuussa Attendo Keinulalla oli vaikeuksia täyttää vaatimus riittävästä työvoimasta. Kun Nakkilan kunnan vanhuspalveluiden johtaja teki hoitajamitoituksen puutteista ilmoituksen aluehallintovirastolle, tilanne korjaantui.

– Reagoimme heti siihen. Hankimme välittömästi lisää sijaisia ja lisäsimme henkilökuntamäärää. Aluksi oli paljon sijaisia, joilla hoidimme tämän, mutta tällä viikolla saamme vakituisia hoitajia lisää, Taija Brander kertoo.

Esimerkkimme osoittaa, että toimivalla valvonnalla epäkohtiin päästään tarttumaan ajoissa. Katri Siiri-Valovirta

Koska hoitajamitoituksen valvominen tuotti tulosta, Nakkilan kunta aikoo olla siinä aktiivinen jatkossakin.

– Olemme seuranneet toteutuneita työvuoroja helmikuusta lähtien viikoittain ja aiomme jatkaa seurantaa, kertoo vs. perusturvajohtaja Katri Siiri-Valovirta.

Hän toivoo, että myös muut kunnat olisivat asiassa hereillä.

– Me olemme mielestäni onnistuneet valvonnassa todella hyvin. Esimerkkimme osoittaa, että toimivalla valvonnalla epäkohtiin päästään tarttumaan ajoissa.

Uutisesta voi keskustella 1.4. klo 22 saakka.

Lue myös:

Vanhusten hoitokoteihin on tehty satoja tarkastuksia – erittäin vakavia tapauksia löytyi joitakin kymmeniä

Hoivakohun riepottelema Attendo kertoi kulujen noususta Suomessa – ja osake syöksyy jälleen.

Näin vanhusten hoivayhtiöt pyörittivät haamuhoitajajärjestelmää – Luottamusmies: "Kun työntekijä ei tule töihin, siinä säästetään sen palkka"

Kun helsinkiläinen Maija Ikonen käy kylässä, saattaa hän vaivihkaa hinkata kylpyhuoneen lavuaarin puhtaaksi käsiä pestessään. Tai suoristaa ohimennen maton hapsut. Yleensä astiat ovat jo tiskikoneessa, ennen kuin ystävä on edes huomannut asiaa.

Ikonen tunnetaan siitä, että hän siivoaa paljon ja että hänen kotonaan on aina siistiä.

Projektipäällikkönä markkinointitoimistossa työskentelevä nainen on tuttu näky rätti kädessä myös omalla työpaikallaan. Kollegat hän sai osallistumaan järjestämäänsä toimiston siivouspäivään karkki- ja pullapalkkiolla.

– Tällainen mä olen! Aina vähän siivoamassa. Mutta se ei ole minulle mikään ongelma, päinvastoin! Siivoaminen on arkinen ilo ja nautinto, kolmekymppinen Ikonen sanoo hymyillen.

Hän nostaa imurin komerosta. Sitten vaan töpseli seinään ja masiina päälle. Imurin vaativa ääni on musiikkia hänen korvilleen. Aijai!

– Tämä on ihan suosikkijuttuja! Oikein rakastan sitä, kun pöly katoaa tuonne putkeen! Tulee tunne, että nyt tapahtuu ja saan aikaan.

Siisti koti on paras ja helpoin sisustusvinkki

Vaikka Ikosen intohimoinen siivousharrastus on hänen ystäväpiirinsä hyväntahtoisten vitsien kohde, hän ei todellakaan ole mikrokuituliinansa kanssa yksin.

Vaikka kotisiivouspalveluiden ostaminen on viime vuosien aikana yleistynyt, moni haluaa kuitenkin siivota itse ja yhä useampi tahtoo tehdä sen huolellisesti hyvillä varusteilla.

Siivoaminenkin voi olla välineurheilua, joten innokkaimmat hifistelijät maksavat pölynimurista kuukauden vuokran verran ja keräävät siivouskomeroonsa kaikki uusimmat innovaatiot.

Iso-Britanniassa siivoustarvikkeiden ja -tuotteiden myynti on kovassa kasvussa. Samansuuntainen kehitys on nähtävissä myös suomalaiskauppojen siivousosastoilla, joiden valikoimat kasvavat koko ajan ekologisempaan ja katseenkestävämpään suuntaan. Kodit ovat aiempaa pienempiä, joten siivousvälineitä pidetään tilan puutteen takia esillä.

– Siivoustarvikkeiden ja pesu- ja puhdistusaineiden myynti on noussut erityisesti nuorempien ikäluokkien ja lapsiperheiden keskuudessa. Varsinkin kestävät ja vastuullisesti valmistetut siivousvälineet sekä eri värit ja kuosit kasvattavat suosiotaan, Jaakko Mäntyranta Keskon viestinnästä sanoo.

Puhtaan kodin tavoitteleminen liittyy olennaisesti sisustamiseen, joka puolestaan on oleellinen osa jo vuosikausia vallinutta hektisen nykyelämän vastaliikettä kotoilua.

Kotiin panostetaan ja siellä puuhastellaan kiireettömästi viihtyisässä ympäristössä.

Koti ja sen sisustaminen ovat osa identiteettiä, joten sitä myös kuvataan omaksi ja muiden iloksi sosiaalisen median takia enemmän kuin koskaan ennen. Ja kuten tiedetään, sosiaalisen median kohtaamispaikoissa moni valitsee lähestystavakseen mieluummin esteettisyyden kuin karun arkirealismin.

Designsohva kun ei näytä miltään vaatekasan alla.

Siisti koti on monelle paras ja helpoin sisustusvinkki ja se, mitä tapahtuu ennen kuin koti kiiltää, on raportoimisen arvoista.

Siivouspäivän pyhittäminen merkki elämänhallinnasta.

Somen siivousgurut saavat nuoret kuuraamaan kotejaan

Sosiaalisen median kuvapalvelu Instagramista löytyy miljoonia kuvia ja videoita, joissa ihmiset siivoavat ja esittelevät suosikkituotteitaan. #cleaning #cleaningobsessed #cleanhouse

Facebookin lukuisissa siivousryhmissä ihmiset jakavat vinkkejä pinttyneen lian irroittamiseen ja hehkuttavat kilpaa siivouksen jälkeistä autuasta olotilaa:

"Siisti koti tuo onnellisuutta ja harmoniaa. Prosessi voi olla inspiroiva tai tuskallinen, mutta lopputulos aina sen väärtti!", FB:n aktiivisessa Siivoushullut-ryhmässä kirjoitetaan.

Yksi puhtaan kodin ilosanoman vaikutusvaltaisimmista julistajista on Essexissä asuva 29-vuotias kampaaja Sophie Hinchliffe. Hänen mrshinchome-tilillään Instagramissa on yli 2,1 miljoonaa seuraajaa. Mrs Hinchin kaltaisten some-vaikuttajien vanavedessä etenkin nuoret aikuiset ovat innostuneet putsaamaan ja puunaamaan.

Kun Hinchliffe kuuraa keittiön pesualtaan hohtavaksi ja kertoo, millä tuotteella lopputulokseen päästiin, myydään ne samantien loppuun.

Samoin saattaa käydä hänen nyt huhtikuussa julkaistavalle Hinch Yourself Happy: All The Best Cleaning Tips To Shine Your Sink And Soothe Your Soul -kirjalle, joka on keikkunut verkkokauppajätti Amazon bestseller-listalla jo kuukausia ennen ilmestymistään.

"Töissä on aina joku asia on kesken, siivotessa tulee valmista"

Muutama vuosi sitten Japanista maailmanlaajuiseksi ilmiöksi levinnyt KonMari-menetelmä lupasi tavaroiden karsimisen ja järjestelyn olevan elämänmullistava taika kohti hyvinvointia. Myös Ikonen soveltaa Marie Kondon oppeja ja elää mahdollisimman pienellä tavaramäärällä.

Nousevan auringon maasta kotoisin on myös toinen siivousguru buddhalaismunkki Shōkei Matsumoto, jonka oppi sisäiseen rauhaan kuuluu näin: "putsaa, jynssää, kiillota ja lakaise aina kuin voit".

Matsumoto kirjoittaa A Monk's Guide to a Clean House and Mind -kirjassaan, että kaikista tärkeintä siivoamisessa on säännöllisyys.

Ikonen on siivousmunkin kanssa samaa mieltä. Torstai-illoille hän ei sovi tapaamisia, sillä ne on pyhitetty kodista huolehtimiselle.

Päivä on taktisesti valittu. Siivoamalla jo torstaina, viikonloppuna voi sitten keskittyä muihin harrastuksiin tai tehdä tarvittaessa jonkin enemmän aikaa vievän "projektisiivouksen", kuten vaikka kuvata vaatteita fb-kirpputorille tai pestä ikkunat.

"Siivoamisessa parasta on sen konkreettisuus. Siitä seuraa aikaansaava ja tarmokas olo." Maija Ikonen, siivousharrastaja

– En ole mikään neuroottinen nurkkien hinkkaaja tai bakteerikammoinen pesuaineilla hifistelijä. Fairylla ja Tolulla pärjää pitkälle, Ikonen kertoo metodeistaan.

Siivouspäivän tehtävälistalla on yleensä imurointi, moppaus, pölyjen pyyhkiminen, roskien vieminen ja pyyhkeiden vaihtaminen puhtaisiin. Rutiinin kruunaa tuoreiden leikkokukkien asetteleminen maljakkoon.

– Siivoamisessa parasta on sen konkreettisuus. Lopputulos, jonka itse saan aikaan. Työelämä on vellovaa ja aina joku asia on kesken. Siivotessa tulee oikeasti valmista. Siitä seuraa aikaansaava ja tarmokas olo. Siistissä kodissa voi vaan olla.

Ikonen muistuttaa, että helppohan hänen on lapsettomana yksineläjänä pitää kotinsa aina siinä kunnossa, että hän voisi keittää milloin tahansa kahvit korkea-arvoisemmallekin yllätysvieraalle.

Silloin jos ruokakuntaan kuuluu myös muita ja varsinkin niitä pienempiä kanssa-asujia, siistin kodin ylläpito ei ehkä olekaan vain kivaa ajanvietettä.

– Jos voin auttaa ystäviäni heidän kiireisessä lapsiperhearjessaan, niin menen mielelläni heidän luokseen siivoamaan, hän lupaa.

Ikonen tuumaa, että yhdessä tekeminen voisi ylipäänsä olla ratkaisu sellaisille, joille kaikki siivoamiseen liittyvä on vihoviimeistä puuhaa.

Toinen vaihtoehto on siivota hammasta purren vaan siksi, että urakan lopussa häämöttää harmoninen lopputulos: siisti koti, jossa voi ottaa rennosti, koska villakoirat eivät pyöri jaloissa.

– Siivoamisesta voi tehdä kivan jutun, jos laittaa hyvät musat soimaan ja ajattelee, että se on sielunhoitoa, eli siinä tulee samalla hoitaneeksi myös omaa päätään. Luovuus lähtee ihan eri tavalla liikkeelle kun tekee jotain mekaanista, kuten vaikka imuroi.

Siivoaminen voi edistää tai nakertaa mielenterveyttä

Yksi syy siihen, miksi moni tarttuu mielellään moppiin on se, että päivät kuluvat ruutujen äärellä kyyhöttäen, kun taas siivoaminen motivoi ylös ja liikkumaan. Käsillä tekeminen on konttorirotalle kaivattua vaihtelua.

Siivotessa tulee luontaisesti samalla järjestäneeksi myös omaa mieltään.

"Siivoamien ei ole pitkäaikainen lääke, vaan hankalat tunteet on pystyttävä myös kohtaamaan." Emilia Kujala, sosiaalipsykolgi, mindfulness-kouluttaja

Monelle siivoaminen käy siten eräänlaisesta edullisesta tee-se-itse terapiasta. Tämän tietää sosiaalipsykologi, mindfulness-kouluttaja Emilia Kujala.

– Siivoaminen ja järjestely voi olla mielekäs, omien arvojen mukainen ja terapeuttinen flow-tilan kaltainen kokemus, jossa oman toiminnan lopputulos näkyy hyvin konkreettisesti ja palkkiona voi syntyä hallinnan kokemusta, tyytyväisyyttä itseen ja mielihyvää itse tekemisestä, johon voi hyvällä tavalla uppoutua, Kujala sanoo.

Tällöin siivoaminen voi olla mindfulnessia, eli tietoista ja hyväksyvää läsnäoloa, jossa keskitytään hetkeen. Säännöllisen mindfulnessin on tutkittu vähentävän stressiä, helpottavan masennusoireisiin, laskevan verenpainetta, parantavan vastustuskykyä ja helpottavan myös krooniseen kipuun.

Kujala muistuttaa, että siivoaminen on mindfulnessia vain silloin, jos sitä tekee oikeista syistä. Esimerkiksi siksi, että siivoaminen motivoi itsessään ja tuottaa iloa.

Sosiaalipsykologi kertoo, että joidenkin ihmisten kohdalla siivoaminen ja paikkojen järjestely voi myös olla toistuva keino säädellä hankaliksi koettuja tunteita ja ajatuksia ja olla luonteeltaan siksi pakonomaista. Silloin siivoaminen ei enää edistäkään mielen hyvinvointia, vaan voi jopa nakertaa sitä.

– Siivoaminen voi joskus toimia hyvänä aikalisänä, jos haluaa hetkellisesti sysätä ikäviä tunteitaan syrjään. Se ei kuitenkaan ole pitkäaikainen lääke, vaan hankalat tunteet on pystyttävä myös kohtaamaan, Kujala kertoo.

"Siivoaminen auttaa kaikkeen"

Maija Ikonen oppi siivouksen ilot jo pesuaineen tuoksuisessa lapsuudenkodissaan, jossa äiti iskosti tyttärensä päähän "Tuo tullessas, vie mennessäs. Tee siellä ollessas!" -mantran. Sitä Ikonen uskoo toteuttavan autopilotilla loppuelämänsä.

Siivoaminen on hänelle ensisijaisesti mielekäs rutiini, joka tuo järjestystä epäsäännölliseen arkeen. Siivoamalla kotiaan Ikonen myös osoittaa itselleen, että välittää ympäristöstään ja sitä kautta myös omasta hyvinvoinnistaan.

– Uskon että siivoaminen auttaa kaikkeen. Silloin kun itse olen ollut allapäin, olen yrittänyt tehdä edes vähän jotain. Mennä ulos tai siivota, yleensä olen siivonnut ja se on kyllä auttanut.

Ikonen on pohtinut, että rakkaasta harrastuksesta voisi tulla myös ura. Ikonen kertoo haaveilevansa omasta ylellisestä siivousalan yrityksestä.

– Palveluun kuuluisi siivouksen lisäksi pieniä kauniisti aseteltuja pikkuherkkuja, leikkokukkia ja hienosti taiteltuja pyyhkeitä. Sellaista hotellimaista luksuksen tuntua. Helsingissä on fyrkkajengiä, tällä voisi hyvin lyödä leiville, Ikonen ilmoittaa ja lisää sitten:

– Vaikka siivoaminen ei ole ihan kaikkien juttu, en tiedä montakaan, ketkä eivät nauttisi tulla siistiin kotiin.

Juttuun on haastateltu myös Facebookin Siivoushullut-ryhmän jäseniä, pohjoismaiden johtavan siivoustuotteiden valmistaja Sinituote Oy:n markkinointikoordinaattori Marika Saarinummea ja Psykoterapiakeskus Vastaamon ratkaisukeskeistä psykoterapeuttia Tuija Terävää.

Testaa tästä millainen siivooja sinä olet.

Osa kunnista on pakkoraossa lääkäripulassa. Koska kuntien pitää lain mukaan hoitaa terveyspalvelut, kunnat tarjoavat korkeaa palkkaa, että saisivat terveysasemille lääkäreitä. Ellei tämäkään auta, voidaan turvautua ostopalveluihin tai ulkoistaa palvelut.

Näin sanoo Kuntaliiton asiantuntijalääkäri Tuula Kock.

– Vuokrafirmojen kautta on maksettu lääkäreille korkeaa palkkaa. Se on hätäratkaisu siihen, jos ei muuten saada lääkäriä, Kock sanoo.

Yle kertoi tiistaina, kuinka 5 000 euron palkkakaan ei enää houkuta nuoria lääkäreitä terveyskeskuksiin.

Viime lokakuussa vajaat kuusi prosenttia lääkärin tehtävistä oli hoitamatta Suomessa, kertoo Lääkäriliitto. Suurin lääkärivaje oli Kainuussa, missä vaje oli lähes 20 prosenttia. Koko Suomessa on 228:n kokoaikaisen lääkärin vajaus. Lisäksi johtavat lääkärit ovat arvioineet, että terveyskeskuksiin tarvittaisiin vajaat 200 vakanssia lisää.

Lääkäreitä tarvittaisiin siis yli 400 lisää. Kuntaliiton asiantuntija pitää määrää oikeana arviona. Kockin mukaan lääkäripula on syynä jonoihin.

– Osassa terveyskeskuksista tilanne on hyvä, osassa vaikea. Kuntalaisten etu olisi, että terveyskeskuksessa olisi kokeneita ja pysyviä lääkäreitä, Kock sanoo.

Syrjäseuduilla asuu keskimääräistä enemmän iäkkäitä potilaita, joten avuksi tarvitaan Kuntaliiton mukaan etäpalveluita ja liikkuvia palveluita.

Nuoret lääkärit toivoivat sitä, että potilastyöhön olisi nykyistä enemmän aikaa.

"Tosiasia on myös, että lääkärikunta on naisistunut"

Palkka on vasta sijalla 11. kun nuoret lääkärit miettivät työpaikan valintaa. Tärkeämpää on ammatillinen kiinnostavuus, urakehitys tai perhesyyt.

Tämä ei tule Kuntaliiton asiantuntijalääkärille yllätyksenä.

– Olen itse ollut 20 vuotta yleislääkärinä terveyskeskuksessa ja ollut ylilääkärinä. Olen ohjannut paljon nuoria, tässä ei ole mitään uutta. Tähän pitää kiinnittää lisää huomiota.

Tuula Kockin mukaan on ongelmallista, että moni terveyskeskus ei huomioi tarpeeksi nuoria lääkäreitä. Yleislääketiedettä ei opi pelkästään kirjoista, vaan se vaatii potilaiden näkemistä.

Myös lääkärikunnan naisistuminen vaikuttaa Kockin mukaan.

– Tosiasia on myös, että lääkärikunta on naisistunut. Puolison työpaikka on ratkaiseva tekijä. Se on syy, miksi syrjäseudulle on vaikea saada pysyvää lääkäriä, jos puolisolle ei löydy töitä. Onni on, jos löytyy lääkäripariskunta.

"Sana kulkee nopeasti"

Nyt joka neljäs lääkäri terveyskeskuksessa on erikoistuva nuori lääkäri, joka ei ole tullut yleensä jäädäkseen. Terveyskeskuksissa ei ole erikoistuvan lääkärin virkoja, kuten sairaaloissa. Kockin mielestä tämän muuttamista pitää pohtia.

– Terveyskeskuslääkärin työ on tänä päivänä hyvin vaativaa ja kestää aikansa, että siihen oppii. Pitäisi olla enemmän opetusterveyskeskuksia ja ainakin toimenkuvan pitäisi olla räätälöity.

Jos kunnassa on lääkäripula, nuori lääkäri ei välttämättä saa tarpeeksi ohjausta, mikä johtaa siihen, ettei hän halua enää töihin terveyskeskukseen. Toisaalta osa terveyskeskuksista ei vain kiinnitä riittävästi huomiota nuorten ohjaukseen.

Isoissa kunnissa on tutorlääkärien virkoja, joiden tehtävä on keskittyä nuorten ohjaukseen.

– Sana kulkee nuorten lääkärien keskuudessa nopeasti, mitkä paikat ovat suosittuja. Jotkin paikoista eivät ole suosittuja, ja se kertoo jostain.

Päivystystä vähän sairaalaan verrattuna

Jos ohjaus on hyvin järjestetty, nuori saattaa kiinnostua yleislääketieteestä ja erikoistua siihen. Ohjauksen järjestäminen ei aina ole kiinni terveysaseman koosta, vaikka isommassa terveyskeskuksessa se on helpompi järjestää.

– Nuorille lääkäreille ensimmäiset kokemukset ovat äärimmäisen tärkeitä. Jos ohjaus on hyvin hoidettu, mieli voi kääntyä. Terveyskeskuslääkärin hyvä puoli on, että päivystystä on erittäin vähän verrattuna sairaalaan.

Nuoret lääkärit kaipasivat myös lisää joustoja töihin. Kuntaliiton asiantuntijalääkäri Tuula Kock sanoo, että vuokrafirmat menestyivät, kun tarjosivat lääkäreille esimerkiksi kolmeksi päiväksi viikossa töitä.

– Joustot ovat tänä päivänä yksi asia, mitä kannattaisi hyödyntää enemmän.

Lue lisää:

5 000 euron palkka tai pakko eivät riitä houkuttelemaan terveyskeskuksiin lääkäreitä – nuoret lääkärit kertovat, mikä saisi

Keväästä odotetaan allergisille keskimääräistä vaikeampaa.

Siitepölykausi käynnistyi nyt aiemmin kuin viime vuonna, ja kukinnasta ennustetaan runsasta.

Lepän siitepölyä on jo levinnyt liki koko maahan Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

– Lepän norkot eivät vielä pölytä täysillä, mutta niitä on paljon. Yhdessä norkossa voi olla neljä–viisi miljoonaa siitepölyhiukkasta, tutkimuskoordinaattori Tiina Vitikainen Allergia-, iho- ja astmaliitosta sanoo.

Esimerkiksi maan etelä- ja keskiosissa lepän siitepölyn määrä vaihtelee jo kohtalaisesta runsaaseen. Pohjoisosissa siitepölyä on vähän tai kohtalaisesti.

– Allergiset ovat todennäköisesti jo suurimmassa osassa maata huomanneet oireilua, Vitikainen arvioi.

Apua ilman lääkkeitä

Lääkitys on syytä aloittaa viimeistään nyt, sanoo puolestaan allergologian erikoislääkäri Péter Csonka Terveystalolta.

– Antihistamiinit auttavat, jos tuntuu, että nenää kutittaa ja aivastuttaa. Ne vaikuttavat jo parissa tunnissa, mutta eivät toisaalta ole pitkävaikutteisia, eli niistä ei etukäteen syötynä ole paljoa hyötyä, Csonka sanoo.

Oireita helpottavat nenäsumutteet ja silmätipat tulisi puolestaan ottaa säännölliseen käyttöön jo heti ensimmäisten oireiden alettua ennen kuin oireet ehtivät pahentua.

– Nenäsumutetta kannattaa alkaa käyttää hyvissä ajoin ennen kuin on nokka tukossa, ja silmätippoja ennen kuin silmät ovat aivan punaiset, Csonka opastaa.

Hän suosittelee allergiaoireisiin myös nenäkannua.

Nenäsumutetta kannattaa alkaa käyttää ennen kuin on nokka tukossa, ja silmätippoja ennen kuin silmät ovat aivan punaiset. Allergologian erikoislääkäri Péter Csonka

Allergia-, iho- ja astmaliiton mukaan siitepölyn aiheuttamaa tuskaa voi helpottaa myös monilla muilla keinoilla.

Koti kannattaa siivota huolellisesti vähintään kerran viikossa. Tuulettaminen ja vaatteiden kuivattaminen ulkona kannattaa jättää siitepölyaikana kokonaan välistä.

Allergiselle paras aika ulkoilla on aamuisin tai iltamyöhään sekä sateella. Siitepölyaikana kannattaa välttää raskasta liikuntaa, minkä lisäksi olisi hyvä huuhdella siitepöly pois hiuksista aina ennen nukkumaanmenoa.

Kolme vuotta siedätystä

Mikäli siitepölyoireet jatkuvat lääkityksestä huolimatta keskivaikeina tai vaikeina, kannattaa allergisen harkita siedätyshoitoa.

– Hoito aloitetaan usein syksyisin, mutta koivua voidaan alkaa siedättää vielä tammikuussa, heiniä kevättalvellakin.

Siedätyshoito voidaan antaa pistoksina tai kielen alle.

Pistoksia annetaan kuuden viikoin välein kolme vuotta eteenpäin. Kielenalussiedätyshoidossa valmiste puolestaan otetaan kolmen vuoden ajan joka päivä kielen alle.

– Jälkimmäinen hoito voi tehota jo seuraavana kesänä, jolloin oireet ovat helpommat. Pistoshoidossa vaste syntyy yleensä kolmessa vuodessa, Csonka sanoo.

Ristiallergiat yleisiä

Vaikka suurin osa siitepölyallergisista on arkoja erityisesti koivun siitepölylle, ovat ristiallergiat Csonkan mukaan yleisiä.

Tämä tarkoittaa, että sama henkilö on allerginen useammalle kuin yhdelle siitepölylle tai voi saada oireita myös sellaisesta ruoasta (esimerkiksi suun kutinaa tuoreesta omenasta), jossa on siitepölyn valkuaisaineita muistuttavia valkuaisaineita.

– Koivulle allergiset ovat käytännössä aina allergisia myös muiden lehtipuiden siitepölylle. Ihmiset aina heräävät koivukauteen, mutta voivat saada oireita myös lepästä tai koivun kukinnan jälkeen heinistä, Csonka tietää.

Kärsitkö siitepölyallergiasta? Kerro kokemuksesi tai jaa vinkkisi alapuolella olevassa keskustelussa. Tarvitset Yle Tunnuksen. Keskustelu on avoinna tiistaihin kello 20:een.

Sähköliitto on tehnyt poliisille tutkintapyynnön 20 yrityksestä, joiden se epäilee rikkoneen energia-, ict- ja verkostoalalle julistettua ylityökieltoa viime vuonna.

Liitto epäilee, että yritykset tekivät perusteettomia hätätyöilmoituksia, jotta pystyivät teettämään työntekijöillä ylimääräistä työtä ja kiertämään ylityökieltoa.

Ylityökielto oli voimassa helmikuun alusta maaliskuun 21. päivään viime vuonna. Liiton mukaan sähkönjakeluverkoston korjaustöitä tekevät yritykset tekivät tuona aikana yli 200 hätätyöilmoitusta aluehallintovirastoille.

Liiton selvityksen mukaan normaalitilanteessa virastot saavat hätätyöilmoituksia murto-osan tästä määrästä. Lisäksi vain harva ilmoituksista täytti työaikalain hätätyötä koskevat kriteerit, liitto sanoo.

Sähköliitto haluaa poliisin selvittävän, ovatko yritykset syyllistyneet työaikalain määrittelemään työaikarikkomukseen tai rikoslaissa määriteltyyn työsuojelurikokseen.

Lue myös:

Sähköliitto syyttää firmojen kiertäneen ylityökieltoa: "Lakia rikotaan viranomaisten silmien alla"

WAU ry on järjestänyt lapsille maksuttomia liikuntakerhoja 40 paikkakunnalla. Yhdistyksellä on ollut toimintaa koulupäivän jälkeen ja pidemmillä välitunneilla. Kerhoihin on osallistunut lähes 10 000 lasta.

WAU ry jätti konkurssihakemuksen maanantaina Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen. Yhdistys on kustantanut toimintansa hankkimalla varoja sekä julkisilta ja yksityisiltä rahoittajilta. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Rami Luomanpää kertoi Radio Suomen Päivä -ohjelmassa, että tämä malli ei enää tuonut toivottua tulosta ja että yhdistys joutui kassavirtavaikeuksiin. Lasten kerhoja on lopetettu jo tällä viikolla.

– Menoja aiheuttavat toiminnat on ajettu nopeasti alas. Me emme voi enää aiheuttaa lisäkustannuksia. Esimerkiksi tuntiohjaajien ja urheiluseurojen toiminta on jouduttu lopettamaan. Noin 500 viikottaisesta ohjatusta tapahtumasta puolet pystytään vielä toistaiseksi järjestämään.

Rami Luomanpää kertoo, että WAU ry on saanut perheiltä hyvin myönteistä palautetta ilmaisen kerhotoiminnan järjestämisestä. Perheen vähävaraisuus ei ole rajoittanut lasten osallistumista kerhoihin.

– Kyselyn mukaan monet niistäkin lapsista, jotka eivät ole minkään urheiluseuran toiminnassa mukana, saavat liikuntaa Wau ry:n kerhoissa. Kerhoissa pääsevät harrastamaan sellaisetkin lapset, joiden käyttäytyminen voi rajoittaa muita harrastuksia.

Rami Luomanpää toivoo, että WAU ry:n vetämää toimintaa voitaisiin jatkaa paikallistasolla muiden yhdistysten avulla ja yhteistyössä kuntien kanssa.

– Meillä on kuitenkin kova tahto, että löytäisimme toiminnalle uuden kotipesän, jossa toimintaa voitaisiin jatkaa mahdollisen uuden rahoituksen myötä. Toivottavasti hallitusohjelmaan tulee kirjauksia lasten mielekkäästä harrastamisesta, jotta julkista rahoitusta saataisiin lisättyä.

WAU ry:n kesäleireille on otettu jo ilmoittautumisia vastaan. Leirejä pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan jonkun toisen toimijan organisoimana.

Lue lisää:

Ministeriö paikkailee leikkauksiaan: Lasten ilmaiset liikuntakerhot palaamassa lisärahan avulla

"Mukavinta on riehuminen" – koululaisten omissa liikuntakerhoissa ei kilpailla

Helsingin kaupunkipyörät ovat maailman suosituimmat, Helsingin kaupungin teettämä selvitys kertoo.

Selvityksessä Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmää verrattiin 50 kaupunkiin eri puolilta maailmaa. Suosion mittarina käytettiin käyttöastetta, eli pyöräkohtaisesti tehtyjen matkojen määrää päivittäin.

Vertailluista 50 kaupungista Helsinki sijoittui ykköseksi kaupunkipyörien käyttöasteen suhteen, kun järjestelmiä vertailtiin matkaa per pyörä per päivä -luvuilla. Myös Helsingin ja Espoon yhteisen kaupunkipyöräpalvelun käyttöluvut olivat huippuluokkaa.

Helsingin jälkeen seuraavina kärkisijoille sijoittuivat Dublin, Valencia, Barcelona, Lyon ja Pariisi.

Kaupunkipyöräpalveluiden vertailu keskenään ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista, sillä järjestelmien koot vaihtelevat Tallinnan 80 pyörästä Kiinan Hangzhoun 51 500 pyörään. Myös matkamäärät vaihtelevat Viron 10 000 matkasta Kiinan 87,6 miljoonaan matkaan.

– On mahtavaa, että Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmä todella on yksi maailman suosituimmista, ellei suosituin. Helsinkiläiset ovat ottaneet kolme vuotta käytössä olleet keltaiset pyörät omakseen ja tehneet niillä maailman mittakaavassakin vaikuttavan määrän matkoja, Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki iloitsee kaupungin tiedotteessa.

Kaupunkipyöräilyn suosio kasvussa, uusia asemia käyttöön toukokuussa

Kaudella 2018 kaupunkipyörämatkoja kertyi Helsingissä ja Espoossa yhteensä yli 3 miljoonaa. Kausikäyttäjiä oli lähes 50 000.

Järjestelmän laajeneminen pääkaupunkiseudulla ja Länsimetron aukeaminen kasvattivat kaupunkipyörien suosiota vuodesta 2017 vuoteen 2018 tultaessa. Vuonna 2017 matkoja tehtiin pelkästään Helsingissä yli 1,5 miljoonaa.

– Pääkaupunkiseudulla on ilahduttavasti kehitetty polkupyöräilyn mahdollisuuksia ja otettu kaupunkipyörät osaksi sujuvaa joukkoliikennettä, ja se näkyy näissä tuloksissa. Pyöräilyn suosion myötä tarvitaan uusia pyöräteitä ja infrastruktuurin kehittämistä yhä entisestään, toteaa Helsingin kaupunkipyöräverkoston suunnittelusta vastaava projektipäällikkö Mikko Raninen Swecolta.

HKL:n projekti-insinööri Samuli Mäkisen mukaan kaupunkipyöräilyn suosio on näkynyt myös siinä, ettei pyörää ole aina saanut halutessaan käyttöön, kun käytännössä kaikki pyörät ovat olleet liikkeellä samaan aikaan. Siksi pyöriä tarvitaan enemmän liikenteeseen.

Uusi kaupunkipyörikausi käynnistyi Helsingissä ja Espoossa maanantaina 1.4. Toistaiseksi käytössä on pääosin viime vuoden pysäkkiverkosto, mutta toukokuussa Helsingissä on tarkoitus ottaa käyttöön uusia pyöräasemia pohjoisessa ja idässä.

Uudet pyöräasemat otetaan käyttöön yksitellen sitä mukaa, kun asemat saadaan asennettua. Pyöräasemien käyttöönottoa voi seurata reaaliajassa HSL:n kaupunkipyöräsivuston kautta.

Kaksi viidestä tällä viikolla työnsä aloittaneesta psykiatrisesta sairaanhoitajasta tutustui tiistaina tuleviin työpaikkoihinsa.

Yksi niistä tulee olemaan Hirvensalossa sijaitseva Syvälahden koulu. Sen lisäksi hoitajat kiertävät muissa Turun yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

– Kukin hoitaja saa itselleen yhdestä neljään vastuukoulua. Kaikissa kouluissa käydään joskus, ja toiminnan edetessä nähdään, pitääkö joihinkin kouluihin esimerkiksi painottaa enemmän, kertoo opiskeluterveydenhuollon osastonhoitaja Terhi Sui Turun kaupungilta.

Nuorten mielenterveyspalveluille on paljon kysyntää

Nuorisoikäisten mielenterveyshoidon kysyntä on kasvanut viime vuosina koko maassa nopeasti. Apua haetaan enemmän kuin koskaan.

Turussa herättiin viime vuonna siihen, että lähetemäärät nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon olivat tuplaantuneet parissa vuodessa. Viikossa nuorisopsykiatrian poliklinikalle kirjoitettiin 15–20 lähetettä.

Tämä havahdutti kaupungin palkkaamaan kouluihin psykiatrisia hoitajia. Tällä viikolla aloittaneen viiden hoitajan lisäksi tulee vielä saman verran lisää – he aloittavat työnsä toukokuussa.

Tarkoitus on, että psykiatriset sairaanhoitajat auttavat puuttumaan ongelmiin varhaisessa vaiheessa. Kouluterveydenhuolto nykyisellään: terveydenhoitaja, lääkäri, kuraattori ja psykologi eivät aina yksin riitä.

– On oppilaita, joilla on lievästä isompaa oireilua, joihin perustason hoitotoimet eivät riitä, mutta kriteerit erikoissairaanhoitoon eivät täyty. Heitä varten palvelu tulee, kertoo kouluterveydenhuollon osastonhoitaja Anna-Liisa Vesterinen.

Kouluissa oppilaiden ongelmat liittyvät yleensä mielialaan, ahdistuneisuuteen, elämän kriisitilanteisiin ja murrosikään. Psykiatriselle sairaanhoitajalle voi hakeutua oman oppilaitoksen terveydenhuollon kautta.

Tavoitteena vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta

Psykiatrisia sairaanhoitajia on kouluissa käytössä jo muutamissa muissa kunnissa, esimerkiksi Salossa ja Raisiossa, jossa toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia. Turussa hoitajia tulee kuitenkin olemaan enemmän kuin muualla maakunnassa, ja vielä on hieman avoinna, millaiseksi toiminta tulee muotoutumaan.

Tavoitteena on, että nuoret voisivat paremmin ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon lähetemäärät vähenisivät.

Samaa toivotaan erikoissairaanhoidon puolella. Tyksin nuorisopsykiatrian vastuualueen ylilääkäri Kim Kronström arvelee, että psykiatrisilla sairaanhoitajilla on jo nyt saattanut olla vaikutusta nuorisopsykiatrian poliklinikan lähetemääriin, vaikka toiminta on vasta käynnistymässä.

Alkuvuonna poliklinikalle on nimittäin tullut noin 10 lähetettä viikossa, mikä on vähemmän kuin viime vuonna.

– Lähetemäärän lasku voi hyvin johtua siitä, että on ollut tieto, että hoitajat ovat aloittamassa. On ehkä ajateltu, että apua on tulossa. Kyse voi toki olla myös hetkittäisestä vaihtelusta, Kronström sanoo.

Aiheesta voi keskustella kommenttikentässä tiistaina kello 20:een saakka.

Lue lisää:

Opettajien aika alkoi mennä muuhun kuin opettamiseen – pikkukunta palkkasi psykiatrisen sairaanhoitajan ja psykologin pysyvästi koululle

Verso Foodin uudella Härkis-tehtaalla Kauhavalla käynnistyy tuotanto muutaman viikon kuluttua kesän kynnyksellä.

Tuotantolaitos perustuu uudenlaiseen ruuan jalostamisen malliin, jonka avulla pyritään vientimarkkinoille. Tehtaassa ei tehdä härkäpavusta valmista ruokaa vaan helposti maasta toiseen kuljetettavia raaka-ainepohjia. Niistä vientimaissa voidaan valmistaa paikalliseen makuun ja markkinoille sopivaa ruokaa.

– Jos Suomesta lähdetään viemään kauas ruokatuotteita, yleensä vaaditaan kylmä- tai pakasteketju. Meidän raaka-ainekomponenttimme menevät paikan päälle huonelämpötilassa. Se on merkittävä ekologinen etu ja myös kustannusetu, toteaa Verso Foodin toimitusjohtaja Tomi Järvenpää.

Uudella tehtaalla ei tarvita ollenkaan esimerkiksi pakkaamoa, sillä raaka-aineet mahtuvat pieneen tilaan pusseihin ja säilyvät niissä pitkään.

Uuden omistajan toivotaan vauhdittavan vientiä

Tehdaskiinteistön omistaa Kauhavan kaupunki, joka on sijoittanut siihen reilut kuusi miljoonaa euroa.

Norjalainen säätiöpohjainen Kavli-konserni osti kuukausi sitten Verso Foodin koko osakekannan. Yrityksen siirtymisestä ulkomaiseen omistukseen ei kaupungilla ollut tietoa silloin kun investointipäätöksiä tehtiin.

Kaupunginjohtaja Markku Lumiota omistajanvaihdos ei huoleta. Se on hänen mielestään hyvä asia.

– Se tuli nyt helmikuussa yllätyksenä, mutta mielestäni se vahvistaa Härkiksen läsnäoloa Kauhavalla ja tuo leveämmät hartiat myös tätä kiinteistöä ja koko tämän toiminnan kehittämistä ajatellen, toteaa Lumio.

Toimitusjohtaja Tomi Järvenpää vakuuttaa, että uudesta omistajasta on suuri hyöty. Muun muassa Kavlin jakeluosaaminen tulee vauhdittamaan Verso Foodin tuotteiden vientiä.

– Kavlin myötä pääsemme aivan uudella voimalla Ruotsiin, Norjaan ja UK-markkinalle.

Järvenpään mukaan uusia vientimaita etsitään nyt läheltä ja kaukaa. Jo tammikuussa yritys kertoi, että Suomessa valmistetut Härkis-tuotteet tulevat kevään aikana myyntiin Japanissa 400 kaupassa.

Uuden Härkis-tehtaan avajaisia vietettiin Kauhavalla tiistaina. Kun tehtaalla tuotanto pyörii täydellä teholla, se työllistää parikymmentä henkeä.

– Uusia työntekijöitä tullaan palkkaamaan, sanoo Järvenpää.

Komponenttiliiketoiminnan lisäksi Verso Foodin sopimuskumppani Domretor jatkaa Kauhavalla uuden ruokatehtaan viereisellä tontilla valmiiden Härkis-tuotteiden valmistusta.

20:56 Kokous on päättynyt. HETKI HETKELTÄ -SEURANTA PÄÄTTYY TÄHÄN. Kiitos kaikille seuranneille!

20:48 Puheenjohtaja Lithén kiittelee kuntaliitosselvittäjiä työstä ja toteaa kuntalaisten tekevän Mustasaaren.

20:46 Äänin23-19 Mustasaari jatkaa itsenäisenä.

20:41 Keskustelu on nyt päättynyt.

20:39 Pian äänestetään.

20:23 Kuntaliitos herättää tunteita. Ida-Maria Skytte esittää järjestyskysymyksen: Onko paikalla vartijoita, tai tarvitseeko niitä olla? Olen kuullut buuauksia. Valtuutettujen pitää pystyä tekemään työnsä rauhassa. Järjestyskysymys työrauhasta sai aplodit.

20:08 Vielä ainakin kymmenen puheenvuoroa jäljellä.

19:55 Valtuutetut ovat istuneet jo lähes kolme tuntia. Pieni liikehdintä kertoo, että jaloittelutauko olisi tarpeen. Puheenjohtaja Carola Lithén kertoi kuitenkin Yle Pohjanmaalle ennen kokousta, että kokous yritetään pitää ilman taukoja. Puheenvuorot puolesta ja vastaan jatkuvat.

19:44 Valtuutetut käyttävät puheenvuorojaan kuntaliitoksesta.

19:39 Monica Siren-Aura: tulevaisuus tarvitsee liitoksen ja myös yritykset toivovat liitosta. Ikäpyramidimme ei näytä hyvältä, kuka maksaa hyvinvoinnista. Yhdesssä olemme tehokkaampia.

Siren-Auran puheenvuoron jälkeen tehtiin esitys kuntaliitossopimuksen hyväksymisestä Martin Ahlskogin toimesta. Anita Sundman kannatti Ahlskogin esitystä.

19:30Ja valtuutettujen Puheenvuorot jatkuvat.

19:28 Äänin 24-19 asiankäsittely jatkuu. Keskustelu jatkuu nyt yhdistysmisssopimuksen hylkäämisestä.

19:26 Puheenvuorot on nyt pidetty ja siirrytään äänestämään.

19:13 Vääntö laintulkinnasta jatkuu.

19:09 Hallituksen puheenjohtaja Lars Gästgivars: on selvää, ettei sopimus ole valmis, kun hallitus äänesti sen jatkamisesta. Palautus on ainoa oikea tie.

19:08 Rurik Ahlberg: jos lähdetään neuvottelemaan uudesta sopimuksesta, kaikki on aloitettava uudestaan.

19:05 Puheenjohtaja Lithén vetää yhteen: pienempiä muutoksia sopimukseen voi tehdä. Kuntaliiton mukaan vain yksi sopimus voidaan käsitellä, ei voida palauttaa avoimena.

19:04 Trygg-Kaipiaisen esitys saa kannatusta. Puheenjohtaja Lithén pyytää jatkossa puheenvuoroja, jotka koskevat kahta esillä olevaa vaihtoehtoa: asian palauttamista tai liitossospimuksen hylkäämistä.

19:02 Liitosta vastustavissa puheenvuoroissa kritisoidaan yhdistymisssopimusta.

18:54 Valtuutetut pitävät omia puheenvuorojaan liitosasiasta. Puheenvuoroja pyydetään aktiivisesti.

18:46Lutherin esitys saa kannatusta.

18:44 Jane Trygg-Kaipiainen: mielestäni yhdistymissopimus on hyvä, sitä voi vielä vähän tarkistaa. Esitän, että asia palautetaan hallitukselle jatkokäsittelyä varten.

18:41Michael Luther esittää, että kuntaliitossopimus hylätään ja että asia on loppuun käsitelty. Esitys saa aplodit yleisöltä.

18:37 Kaikki ryhmäpuheenvuorot on nyt kuultu. Yksittäiset edustajat pyytävät vielä puheenvuoroja.

18:35 Micael Westerholm: Uskomme yhteiseen tulevaisuuteen Vaasan kanssa. Haluamme turvata ikääntyneille hyvät palvelut.

18:34 Ryhmäpuheenvuorot jatkuvat. Thomas Koskinen: Valitsemme kilpailun keskenämme ja eri seutujen kanssa. Ajoimme ojaan. Miten tästä jatkamme yhdessä, eikä "meinä"" ja "teinä". Hyvä, että kuulimme kansaa ja nyt tiedämme mitä he haluavat.

18:31 Kim Eriksson: Olemme hylkäämässä sopimusta. Työ ei ole ollut turhaa. Luottamus meihin poliitikkoihin on kärsinyt. SDP valtuutetut haluaisivat kuulla asiallisen keskustelun tänään. Päätökenteon jälkeenkin on tehtävä yhteistyötä.

18:23 **Kari Hietamäki:**Vaasan seudun elinvoimaisuudelle liitos on välttämätön. Seinäjoen elinvoimaisuus on kehittynyt. Ihmisiä on peloteltu muun muassa ruotsin kielen häviämisellä, maiden pakkolunastamisilla.

18:22 Ingo esitteli kolme vaihtoehtoa: Liitossopimus voidaan hylätä, hyväksyä tai siirtää jatkovalmisteluun. Hän korosti, että RKP:ssa kaikki saavat äänestää oman mielensä mukaan.

18:19 Christoffer Ingo: Liitossopimuksesssa oli tahtoa myös kehittää Mustasaarta, kiitos siitä Vaasalle. Meitä on tuotu negatiivisesti esille julkisuudessa. RKP tuomitsi painostuksen eilen yksimielisesti.

18:17 Nyt käsitellään kokoukseen tuotua liitossopimus-asiaa. Ensimmäisen puheenvuoron käyttää asian kokoukseen tuonut Christoffer Ingo.

18:16 Pykälä 30 neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä merkitään tiedoksi.

18:13 Lithén sanoo, että ei ole "meitä" ja "teitä", vaan tämä päätös tehdään yhdessä. Lithén toivoo, ettei käytettäisi loukkaavia puheenvuoroja eri ryhmiä kohtaan.

18:10 Karina Björninen suivaantuu puheenjohtaja Lithénille. Björnisen mielestä Lithén ottaa kantaa MSK:n edustajien tulkintoihin kansanäänestyksestä.

18:09 Kenneth Nedergård: kaikki äänet ovat yhtä arvokkaita, riippumatta siitä, missä kylässä olet peräisin tai kuinka vanha olet. Puheenvuoro saa kokousta seuraavilta aplodit.

18:03 Samuel Broman: Mustasaaressa pitää ottaa tulevaisuudessa työtapa kansanäänestyksestä. Itse tulen kannattamaan näiden käyttämistä jatkossa.

17:58 Lithèn muistuttaa valtuutettuja, että puheenvuorot pidettäisiin lyhyinä ja pysyttäisiin asiassa. Hän ennustaa kokouksesta pitkäkestoista.

17:53 Martin Ahlskog: enemmistä Sepänkylästä halusi liittyä Vaasaan.

17:51 Luther: kansanäänestystä on kunnioitettava. Yli 60 prosenttia nuorimmista, jotka äänestivät, halusivat sanoa mielipiteensä myös.

17:42 Seuraavaksi käsitellään neuvoa-antavaa kansanäänestystä, jossa mustasaarelaiset äänestivät liitosta vastaan. Äänestysprosentti oli 76,4. Kunnanjohtaja Ahlberg esittelee tuloksen ja korostaa korkeaa äänestysprosenttia.

17:40 Lithèn kertoo, että asia otetaan esityslistalle äänin 24-19.

17:38 Nyt äänestetään.

17:38 Kenneth Nedergård: Valmistellusta sopimuksesta on päätettävä tänään. Sitten voimme päättää aloitammeko uuden valmisteluun.

17:36 Kohta äänestetään siitä, käsitelläänkö kokoukseen tuotu pykälä tänään.

17:35 Valtuuston puheenjohtaja Carola Lithén: kuntarakennelain mukaan neuvottelua ei voi aloittaa uudelleen.

17.34 Samuel Broman: kuntarakennelakia on toki noudatettava, mutta nyt on kyse prosessin uudelleen aloittamisesta. Liitossopimuksen käsitteleminen kiireellisenä voi nyt mahdollisesti rikkoa lakia. Minusta se on väärin, eikä sitä tule käsitellä nyt. Voimme neuvotella uuden sopimuksen.

17:33 Valtuustosalin ulkopuolella kokousta seurataan jännittyneinä.

17:32 Tulkinta laista jatkuu. Luther: neuvo tässä asiassa on tullut suurimmalta juridiselta taholta (Kuntaliitto).

17:27 Kunnanhallituksen puheenjohtaja Lars Gästgivars: Hiljattain saavutettu pieni enemmistö (liitosvastaiset valtuustossa) haluaa käyttää tilaisuutta hyväksi. Laintulkinnat ovat väitteitä, ei faktoja. Valtuusto voi myös tehdä laittomia päätöksiä, jos on enemmistö.

17:22Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg: Kuntaliitto on kertonut tänään meille, että asiaa voi pitää kiireellisenä. Ratkaisevaa on, että sopimus on kuulutettu ja sen aikataulun mukaan liitoksen tulisi toteutua 2020. Asia on käsiteltävä huhtikuun aikana. Kuulutuksen jälkeen liitossopimuksen valmistelua ei voi jatkaa.

17:20 Lukuisat valtuutetut haluavat käyttää puheenvuoron asian tiimoilta.

17:16 Tulkinnat laista vaihtelevat. Ensimmäisten puheenvuorojen perusteella vaikuttaa, että kuntaliitosta kannattavat haluaisivat lykätä sopimuksen käsittelyä ja liitosta vastustavat haluavat käsitellä liitossopimusta tänään.

17:13 Valtuutetut käyttävät puheenvuoroja siitä, miten voidaan toimia tänään lainsäädännön mukaan.

17:07 Mustasaaren suomenkielinen järjestö esittää, että kokouksessa edettäisiin esityslistan mukaan ja vastustaa täten Ingon esitystä.

17:04 RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Christoffer Ingo esittää kokouksen esityslistaan muutosta. RKP:n ryhmä esittää, että valtuusto ottaa kuntaliitoksen käsittelyyn tänään.

17:03 Kokouksessa paikalla on 43 valtuutettua.

17:02 Puheenjohtaja Carola Lithén avaa kokoukseen.

16:58 Kokoussali on täyttynyt valtuutetuista ja median edustajista. Aulaan on perustettu erillinen katsomo, jossa kokousta voi seurata videoyhteyden kautta.

16:51 Valtuutetut saapuvat hiljalleen kokoussaliin. Tunnelma on jännittynyt.

16:48Paikalle oli kertynyt jo neljän aikaan kymmeniä mielenosoittajia, jotka muodostivat kujan keltaisine liiveineen. Harva valtuutettu uskaltautui kävelemään kujan läpi. Mielenosoittajat ovat kuitenkin rauhallisia ja paistavat makkaraa.

16:45 Tervetuloa seuraamaan hetki hetkeltä -artikkelin päivitystä.

HETKI HETKELTÄ -SEURANTA ALKAA TÄSTÄ KLO 16:45.

Yle näyttää suorana ja seuraa hetki hetkeltä dramaattiseksi ennustettua Mustasaaren valtuuston kokousta. Panoksena on nyt pitkään vireillä ollut kuntaliitos Vaasan kanssa. Pohjanmaan pääkaupunkia Vaasaa ympäröivä Suomen suurin RKP-enemmistöinen Mustasaaren kunta on tähän saakka varjellut sinnikkäästi itsenäisyyttään.

Esityslistalla on vain neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulos, koska kunnanhallitus halusi palauttaa liitosesityksen valmisteluun. Syynä tähän oli melko murskaava äänestystulos: 61,3 % kuntalaisista vastustaa kuntaliitosta, äänestysprosentti nousi 76,4 prosenttiin.

Liitosesitys aiotaan kuitenkin käsitellä valtuustossa, ja mitä vain voi tapahtua: se saatetaan hylätä, hyväksyä tai palauttaa valmisteluun.

Kuntaliitoksia tehtiin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä paljon, mutta sote- ja maakuntauudistusten valmistelun vuoksi niitä ei ole käytännössä lainkaan vireillä - Vaasaa ja Mustasaarta lukuun ottamatta.

Saksan sisäministerillä Horst Seehoferillä oli aihetta tyytyväisyyteen hänen esitellessään Saksan rikostilastoja viime vuodelta. Rikosten määrä väheni edellisestä vuodesta 3,6 prosenttia. Rikoksia ei ole tilastoitu näin vähän kertaakaan aiemmin sitten Saksojen yhdentymisen, jolloin yhteisiä rikostilastoja alettiin julkaista.

– Joka ikinen rikos on liikaa, mutta lukujen valossa rikoksia tehdään vähemmän kuin vuosikymmeniin, Seehofer sanoi tiedotustilaisuudessa.

Taskuvarkauksien määrä väheni viime vuonna yli 18 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Asuntomurrot vähenivät yli 16 prosenttia ja ryöstöt runsaat 5 prosenttia.

Raiskaukset, seksuaalinen hyväksikäyttö ja häirintä ovat vähentyneet yli 18 prosenttia.

Ase- ja huumausainerikokset ovat lisääntyneet

Väkivaltarikokset ovat myös vähentyneet. Sen sijaan henkirikosten määrä on lisääntynyt 3,9 prosenttia.

Varsinkin ulkomaalaisten tekemät tapot ja murhat ovat lisääntyneet (6,5 prosenttia). Vastaava luku saksalaisten tekemistä henkirikoksista on 3,3 prosenttia.

Eräät rikokset ovat yleistyneet, kuten laittomien aseiden hallussapito, huumausainerikokset ja lapsipornorikokset. Lapsipornorikoksia ilmeni vuonna 2018 yli 13,6 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Sisäministeri Seehofer on huolestunut siitä, että rikolliset tilaavat aseita, huumeita ja lasten hyväksikäyttöä kuvaavaa materiaalia niin sanotusta darknetista eli rikollisten suosimista verkon anonyymeistä kanavista.

Liittovaltion rikospoliisipäällikön Holger Münchin mukaan ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä on pääosin pysynyt ennallaan.

– Maahanmuuttajien tekemien rikosten määrä ei ole kasvanut. Meillä on vähemmän ulkomaalaisia rikoksentekijöitä, mutta Maghreb-maista tulleiden ryhmässä meillä on enemmän rikoksenuusijoita kuin muissa ryhmissä, Münch sanoo.

Terroriteot pelottavat

Vaikka rikoksia tehdään ennätysvähän, saksalaisten kokema turvallisuudentunne on huonontunut.

Saksalaisista 22 prosenttia pelkää joutuvansa rikoksen uhriksi, kun vielä muutama vuosi sitten luku oli 17 prosenttia. Joka viides saksalainen pelkää terroritekoja.

Varsinkin ihmiset itäisessä Saksassa ja maahanmuuttajat pelkäävät enemmän kuin muut.

Vaikka Saksa on turvallinen maa, viharikokset ja rasistiset rikokset ovat lisääntyneet itäisessä Saksassa. Rikosuhripäivystyksen tilastojen mukaan äärioikeistolaiset rikokset kasvoivat yli 7 prosenttia viime vuonna, varsinkin Berliinissä ja Saksin osavaltiossa.

Rikosuhripäivystysten puheenjohtajan Robert Kuschen mukaan äärioikeistolaisten tekemien viharikosten määrä esimerkiksi nelinkertaistui Chemnitzissä viime vuonna puukotustapauksen aiheuttamassa kuohunnassa ja sen jälkeen.

Saksan äärioikeisto kokoontui Saksissa sijaitsevassa Chemnitzissä viime elokuussa sen jälkeen kun saksalaiskuubalainen mies oli puukotettu kadulla kuoliaaksi. Rikoksesta epäillään kahta turvapaikanhakijaa.

Berliinissä viharikosten määrän kasvussa näkyy muun muassa lisääntyneet hyökkäykset homoja ja lesboja vastaan.

Lue myös:

Saksan Chemnitzissä pelätään uusia äärioikeistolaismellakoita, kun Merkel saapuu kaupunkiin – Syyriasta paennut Alameer: "Pelottaa, mitä ravintolalleni voi tapahtua"

Miksi saksalaiset mellakoivat Chemnitzissä? Itäisessä Saksassa on vähän maahanmuuttajia, mutta paljon tyytymättömyyttä

URDOMA, ARKANGELI Heinäkuun viimeisenä päivänä joukko metsästäjiä samosi Urdoman taigalla Arkangelin erämaassa. He olivat valmistautumassa tulevaan metsästyskauteen, suorittamassa riistalaskentaa.

Yhtäkkiä heidän eteensä avautui paljaaksi hakattu alue. Puut oli kaadettu, maata myllätty. Poissa oli myös paikallisille tuttu sienestyspaikka Kultainen mäki, joka värjäytyi syksyisin kullanhohtoiseksi sen rinteillä kasvavista koivurouskuista.

Erämaa oli sulkenut sisäänsä synkän salaisuuden. Urdoman Šiesin pikkukylään oli rakenteilla jättimäinen kaatopaikka, josta kukaan paikkakunnalla ei ollut tiennyt mitään.

Paljastui, että virallisten suunnitelmien mukaan tänne tuotaisiin junilla seuraavan 20 vuoden aikana yhteensä 10 miljoonaa tonnia jätettä Moskovasta – 1 200 kilometrin kaukaisuudesta.

Jätteiden kuljetus Moskovasta Šiesiin tarkoittaa samaa, kuin jos helsinkiläisten roskat kärrättäisiin Utsjoelle. Välimatka on sama, mittaluokka tosin aivan toinen.

Aktivistit puhuvat Euroopan suurimmasta kaatopaikasta. Ja se voi muuttua vielä maailman mittaluokan ympäristökatastrofiksi.

Pakkasta on parikymmentä astetta, mutta se ei vapaaehtoisia lannista. Madmasin kylän asukkaat ovat perustaneet tiesulun liki 40 kilometrin päähän kaatopaikan rakennustyömaasta.

He heräsivät kaatopaikan rakennustöihin sen jälkeen, kun kylän läpi alkoi vinha rekkaralli viime elokuussa. Raskaat ajoneuvot kuljettivat maa-ainesta rakennustyömaalle. Ne nostattivat pölyä, aiheuttivat melua sekä pilasivat Madmasin kylätien.

Nyt tiesulun penkkaan on kaivettu nuotiopaikka, kyltit nostettu penkalle. ”Näpit irti Šiesista!” ne sanovat.

– Moskovan roskamafia haluaa järjestää tänne meille uuden Tšernobylin. Rikoslaissamme tätä kutsutaan ympäristörikokseksi, sanoo nuotiolla lämmittelevä Juri Šigarjev.

Vapaaehtoiset päivystävät tiesululla kellon ympäri. Tämän ja kahden muun tiesulun tavoitteena on pysäyttää Šiesin jättimäisen kaatopaikan rakennustyöt.

Siinä ne ovat osin onnistuneetkin. Tiesulut ovat estäneet polttoainekuljetukset työmaalle. Siksi Šiesissä on ollut muutaman päivän hiljaista.

Kaatopaikan rakennussuunnitelmissa näkyy 320 hehtaarin kokoinen alue, mutta se jäänee puolen miljoonan tonnin vuosittaisilla jätekuljetuksilla pieneksi.

– Se mitä näemme täällä nyt, on vasta alkua, sanoo Ivan Ivanov.

Ivanov on ympäristöaktivisti, joka toimii Petšora- ja Vytšegdajokien pelastuskomiteoissa ja asuu osan aikaa Šiesin kaatopaikkatyömaan reunalle tuodussa asuntovaunussa.

Kaatopaikan työmaa on raivattu keskelle haurasta erämaata.

Šiesin maasto on soista, ja nyt puut on kaadettu ja tärkeä maa-aines kuorittu pois. Pohjavesi on lähellä maanpintaa. Suoluonto on tuhottu, Kultainen mäki ja monet uhanalaiset lajit sen mukana.

Suurin vaara liittyy kuitenkin siihen, että soinen Šies sijaitsee alueen jokien tulva- ja valuma-alueella. Lähellä virtaava vaikuttava Vytšegda on Komin ja Arkangelin alueiden pääjokia ja Vienanjoen tärkein sivujoki.

Vienanjoki taas laskee Vienanmereen, ja vesi kulkeutuu sitä kautta Barentsinmerelle.

– Kyse on kokonaisesta vesijärjestelmästä, ja sen päälle aiotaan nyt rakentaa, Svetlana Babenko kuvaa.

Babenko on Puhdas Urdoma -liikkeen johtaja. Se syntyi muutama päivä metsästäjien kesäisen löydön jälkeen, kun järkyttyneet urdomalaiset kokoontuivat kirkonkylän kerhotalolle.

Jos kaatopaikalta valuu saasteita Šiesin suoluontoon, ne voivat virrata jokia pitkin vaikka kuinka pitkälle – Barentsinmereltä arktisille alueille saakka. Aktivistit maalaavat uhkakuvaa koko maapalloa koskevasta ympäristökatastrofista.

– Kyse on maapallomme verenkierrosta, Babenko kuvaa.

10 miljoonaa tonnia jätettä luontoomme seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana, hän puuskahtaa.

– Se on murhaa.

Kaatopaikan puhemiehet vakuuttavat, että Moskovasta tuotavat jätteet eivät aiheuta ympäristölle vaaraa, sillä ne pakataan muovitettuihin briketteihin. Aktivistit eivät sitä usko, sillä heidän mukaansa kaavaillulla alueella ei ole tehty maaperäkartoituksia tai ympäristötutkimuksia.

Moskovan jäteongelma on kasautunut jo vuosikausia.

Venäjä tuottaa yhdyskuntajätettä vuodessa yli 60 miljoonaa tonnia, josta kymmenys tulee pelkästään Moskovasta. Jätteen määrä on kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Jätettä ei juuri lajitella. Vain noin kymmenen prosenttia siitä kierrätetään tai poltetaan energiaksi.

Loppu haudataan maastoon.

Kaatopaikkoja on Venäjällä neljä miljoonaa hehtaaria. Laittomien kaatopaikkojen määrää ei tiedä kukaan.

Myös Venäjän presidentti Vladimir Putin on ottanut jäteongelman esille. Mutta ratkaisu on tähän mennessä ollut toimivan kierrätysjärjestelmän ja jätehuollon luomisen sijaan yksinkertaisesti jätteiden muualle siirtäminen. Poissa silmistä, poissa mielestä.

Suunnitelmissa on rakentaa jätteenpolttolaitoksia, ja suomalaisetkin yritykset ovat käyneet Venäjällä esittelemässä ratkaisujaan. Jättimäisen ongelman edessä muutokset ovat kuitenkin kovin hitaita.

Moskovan jätteet aiheuttivat viime vuonna mielenosoituksia niillä paikkakunnilla, jotka ovat joutuneet vastaanottamaan 16 miljoonan pääkaupunkilaisen roskat.

Viime keväänä runsaan sadan kilometrin päässä Moskovasta sijaitsevassa Volokolamskissa kymmeniä ihmisiä joutui sairaalahoitoon jätevuoresta syntyneiden kaasujen takia. Monet sairastuneista olivat lapsia. Mielenilmaukset kestivät viikkoja.

Moskovan lähistöllä olevat kaatopaikat ovat täynnä. Monet paikkakunnat ovat myös kyenneet torppaamaan suunnitelmat uusista kaatopaikoista. Siksi jätemaita etsitään yhä kauempaa.

Yli tuhannen kilometrin päässä sijaitseva Urdoma ja Šiesin kylä sijaitsee epäonnekseen aivan Moskova–Vorkuta-junaradan varrella.

Moskova–Vorkuta-junaradan historia on synkkä. Sen rakensivat pakkotyöllä vangit, jotta Vorkutan kivihiilikaivokset saatiin yhdistettyä muuhun maailmaan. Kaivokset olivat osa Stalinin Neuvostoliiton pahamaineista vankileirien saaristoa.

Ensi vuonna samaa rataa pitkin junien on määrä alkaa tuoda jätettä Moskovasta Šiesiin.

Šiesin asema oli vielä vuosi sitten pienen kylän erämaa-asema, mutta nyt sen ympärillä on paljaaksi hakattu kaatopaikan rakennustyömaa.

Juna-asemalle jarruttaa aamujuna Arkangelin kaupungista. Siitä hyppää ulos reipas naiskolmikko. He ovat arkangelilaisen ympäristöliike 42:n jäseniä.

– Täällä rikotaan ihmisoikeuksia ja heidän oikeuttaan puhtaaseen luontoon. Tämä on kammottavaa, siksi haluamme tehdä kaikkemme auttaaksemme, Irina Utkina sanoo.

Kolmikko aikoo viettää viikonlopun tiesuluilla päivystämässä yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa.

– Ihmiset istuvat kodeissaan ja ajattelevat, että asiat ovat heidän puolestaan jo päätetty, Anastasia Košneva sanoo.

Venäjällä ympäristöliike ei ole kovinkaan trendikäs. Urdomalaisetkin ovat saaneet kuulla olevansa amerikkalaisten kätyreitä.

Lähiseudun asukkaat ovat silti yrittäneet protestoida kaatopaikkaa vastaan. Kymmeniä tuhansia nimiä on kerätty Arkangelin alueen kuvernöörille Igor Orloville. Kansanäänestystä jätekuljetuksista on vaadittu ja rakennustyömaasta valitettu – turhaan.

Siksi pieni mutta sinnikäs joukko paikallisia asukkaita ja ympäristöaktivisteja päivystää yötä päivää kolmella tiesululla ja rakennustyömaan reunamilla.

Ympäristöaktivisti Ivan Ivanovin hengitys höyryää. Hän on sonnustautunut paksuihin toppavaatteisiin, jalassa on paksupohjaiset talvisaappaat.

Hän kiipeää Šiesin kaatopaikan rakennustyömaalla jäätyneen maamassakasan huipulle.

Ivanovin mukaan kukaan ei tunnu tietävän, kuka on vastuussa päätöksestä perustaa moskovalaisjätteiden kaatopaikka pohjoiseen.

Osa Šiesin kaatopaikka-alueesta oli vuokrattu Venäjän valtion rautateille, ja se on alivuokrannut sen edelleen. Hankkeen taustalla tuntuu olevan yhtiö, jonka pääoma oli aluksi 100 000 ruplaa (7 262 euroa). Nyt kyseinen firma pyörittää jo 10 miljardin ruplan investointeja.

– Heillä näyttää olevan monimutkaisia järjestelyjä, mikä kertoo siitä, että taustalla on vaikutusvaltaisia ihmisiä, Ivanov pohtii.

Siksi viranomaisetkaan eivät tunnu saavan otetta hankkeesta.

Nyt paikalliset panevat toivonsa seudun suureen työllistäjään, maailman suurimpaan kaasuyhtiöön Gazpromiin.

Urdoman kautta kulkevat Gazpromin kaasuputket Jamalin kaasukentiltä kohti Moskovaa ja Eurooppaa. Urdomassa on putkilinjojen lisäksi paineasema.

Pääjohtaja Aleksei Millerille on lähtenyt Urdomasta kirje, jossa ilmaistaan huoli kaasuputkien turvallisuudesta. Ne nimittäin kulkevat vain muutamien satojen metrien päässä Šiesiin rakennettavasta kaatopaikasta.

Jos kaatopaikalla tapahtuu jokin hallitsematon kemiallinen reaktio, kaasuputkien räjähdysvaara on ilmeinen. Ja se katastrofi kestäisi kauan – niin kuin Tšernobyl.

Vastausta Gazpromilta ei ole vielä tullut.

Voit keskustella jutusta Yle Tunnuksella kello 20 asti. Kirjeenvaihtaja Marjo Näkki osallistuu keskusteluun kello 15.30–17.

Brother Christmas -yhdistykseen liittyvien rikosepäilyjen vuoksi on nostettu syytteet rahankeräysrikoksista Ari Koposta ja kahta Brother Christmas -yhdistyksen hallituksen jäsentä vastaan.

Koposen syyte koskee Ari Koponen Eventsin ja yhdistyksen toimintaa.

Syyttäjä katsoo Ari Koposen syyllistyneen rahankeräysrikokseen kuukauden ajan vuoden 2016 lopulla. Lisäksi syyttäjä katsoo Koposen ja kahden muun yhdistyksen hallituksen jäsenen syyllistyneen rahankeräysrikokseen vuoden 2017 alusta kesään 2017 asti.

Rahankeräysrikossyytteet kohdistuvat aikaan, jolloin Ari Koponen Eventsillä tai Brother Christmas -yhdistyksellä ei ole ollut rahankeräyslupaa.

– On innokkasti kerätty rahaa ja lupa-asiat on siellä tietyssä vaiheessa unohdettu ja myös luvan määrittelemät asiat. Eli mitä pitäisi tehdä kun rahaa kerätään, mitä raportoida ja millä tavalla rahaa käsitellään, kertoo Itä-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjä Mika Appelsin.

Vakavista rikoksista ei näyttöä

Syyttäjä on luopunut vakavista syytteistä. Asiassa epäiltiin rahankeräysrikosten lisäksi törkeää kirjanpitorikosta.

Syyttäjän mukaan ei ole ollut viitteitä siitä, että yhdistyksen varoja olisi käytetty muuhun kuin yhdistyksen tarkoituksen mukaiseen toimintaan.

Appelsinin mukaan epäilyistä, joiden mukaan iso osa kerätyistä varoista olisi mennut Koposelle tai hänen lähipiirilleen, ei ole näyttöä. Jokaista lahjakorttia ei kuitenkaan ole voitu tarkistaa, sanoo Appelsin.

Koponen kertoo olevansa tyytyväinen törkeää kirjanpitorikosta koskevaan syyttämättäjättämispäätökseen.

– Nyt viimeistään on tullut täysin kiistattomasti todistettua, ettei Brother Christmas ry:n keräyksillä saaduista varoista ole kulkeutunut euroakaan muualle kuin hädänalaisten auttamiseen. Lisäksi joissakin lehtijutuissa vihjailtiin, että olisin jopa huijannut siinä, mihin keräysrahat menevät ja antanut niihin liittyvää väärää ja vääristeltyä tietoa. Nyt nämäkin väärät väitteet on kumottu täysin, Ari Koponen muistuttaa tiedotteessaan.

Puoluesihteeri ei pidä ehdokkaan syytettä vakavana

Ari Koponen on perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas.

Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo on Koposen tavoin tyytyväinen syyttäjän päätökseen ja katsoo sen puhdistavan Koposen maineen.

Slunga-Poutsalo pitää syytettä rahankeräysrikoksestä vähäisenä.

– Se on aika pieni ongelma ja varmastikin sellaisen uuden innokkaan noviisitoimijan vika. Verrattuna muihin syytteisiin mitä on ollut, niin tämä rahankeräyslupaongelma ei vaikuta maatakaatavalta.

Kaikki epäillyt henkilöt ovat esitutkinnassa kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.

Uutista täydennetty klo 16.44 kihlakunnansyyttäjä Mika Appelsinin ja puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon kommenteilla.

Lue lisää:

Poliisi epäilee Brother Christmasia kolmesta rahankeräysrikoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta

Thaimaan viranomaiset jakavat hengityssuojaimia Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestön Aseanin kokoukseen saapuville ministereille ja keskuspankkien johtajille.

Kokous järjestetään Chiang Rain kaupungissa Pohjois-Thaimaassa. Kaupungin ilma on erittäin saastunut, koska vuoristolaaksossa sijaitsevaan kaupunkiin leviää savua ympäröiviltä vuorilta.

Pohjois-Thaimaan maaseudulla on tavanomaista, että asukkaat kulottavat metsien aluskasvillisuutta etsiäkseen sieniä ja muuta kerättävää.

Kulottaminen ei ole laillista, ja siksi se tehdäänkin usein öiseen aikaan, jotta polttajat voisivat helpommin päästä pakoon poliiseja. Öiset palot valaisevat taivaan.

Maanviljelijät kulottavat myös maissipeltojaan voidakseen istuttaa uudet siemenet.

Kulotuksesta johtuva savusumu on tänä vuonna poikkeuksellisen paksua, koska sateet ovat jääneet vähiin. Savu tuntuu yli 500 kilometrin päässä pääkaupunki Bangkokissa.

Myös Pohjois-Thaimassa sijaitseva, turistien suosima Chiang Main kaupunki on noussut yhdeksi maailman saastuneimmista kaupungeista. Kaikkein haitallisimpien, 2,5 mikrometrin suuruisten pienhiukkasten määrä on noussut jopa 700 mikrogrammaan kuutiometrissä.

Thaimaassa virallinen suositus on, ettei pitoisuus ylitä 50 mikrogrammaa. Suomen suositus on vielä puolta tiukempi.

Thaimaan pääministeri Prayuth Chan-ocha vieraili tänään tiistaina Chiang Raissa tutustumassa saastetilanteeseen. Hän määräsi paikallisviranomaiset tehostamaan toimia kulotusta vastaan. Hän myös totesi, ettei savusumu estä Aseanin kokousta.

Pääministerin mukaan seudun asukkaille on jaettu lähes kaksi miljoonaa hengityssuojainta.

Tiikerijuovaisen Urak-bokserin häntä heiluu terhakkaasti, kun se hölkkää uteliaana tervehtimään vieraita.

Koirasta huolta pitävän Álvaro Vildósolan mukaan Urakin käytös on muuttunut täysin kahden vuoden takaisesta alakulosta. Silloin bokserilla ei ollut ruokahalua, se vapisi kauttaaltaan ja liikkui tuskin paikaltaan.

Urak kärsi suurista kivuista aiemmin todetun aivokasvaimen vuoksi. Vildósola pitää selvänä, että lopullisen helpotuksen tilanteeseen ovat tuoneet pihalla kasvavat hamppupuskat.

Kannabista sekoitetaan tippoina koiranruokaan

Perinteisen hoidon osoittauduttua riittämättömäksi Urakille haettiin apua lääkekannabista tarjoavasta Fundación Daya -säätiöstä. Chilessä toimiva säätiö oli hiljattain laajentanut toimintaansa ihmisistä eläinpotilaisiin.

Säätiön myöntämän luvan mukaisesti kotipihalla kasvaa nyt kolme kannabiskasvia. Niissä on korkea pitoisuus keskushermostoon päihdyttävästi vaikuttavaa tetrahydrokannabinolia eli THC:tä.

Kasvin kukinnoista Vildósola uuttaa kannabisöljyä, jota hän lisää aamuin illoin 14 tippaa Urakille tarjoamaansa ruokaan.

Kahdeksanvuotias bokseri näyttää pitävän kannabiksesta.

– Joka kerta, kun avaan purkin, ja Urak tietää saavansa öljyä, se alkaa hyppiä ja panee pystyyn kunnon show’n, Vildósola kuvailee.

Vildósola painottaa, että hän antaa kannabistippoja koiralle perinteisen lääkehoidon ohella, eikä olisi valmis luopumaan tavanomaisesta lääkityksestä.

Samalla hän kuitenkin sanoo, että vasta perinteisiä lääkkeitä myöhemmin aloitettu kannabishoito on saanut Urakin kunnon kohentumaan nykyisenlaiseksi.

Lääkintä perustuu käytännön tietoon

Vaihtoehtohoitoja tarjoava eläinlääkäri Alexandro Navarro on käyttänyt kannabista koirien ja kissojen lääkinnässä vajaan viiden vuoden ajan. Se tekee hänestä pioneerin lemmikkieläinten kannabishoidoissa Chilessä.

Nykyään Navarro ottaa viikossa vastaan kolmisenkymmentä lemmikkiä, joista muutamaa hän hoitaa kannabiksella. Hänen mukaansa lääkekannabis ei ole tarkoitettu eläinten ensisijaiseksi hoidoksi, vaan ensin ratkaisua pitää etsiä perinteisen lääketieteen piiristä.

Navarro sai kimmokkeen eläinten kannabishoitoihin omasta lääkekannabiksen käytöstään, jolla hän lievittää selkäsairaudestaan johtuvia kipuja. Hän käyttää ainetta koirien ja kissojen kroonisiin kipuihin sekä syövän ja epilepsian hoidossa. Näihin sairauksiin kannabista käytetään myös ihmisillä.

Navarro sanoo, että kannabista voidaan hyödyntää myös lemmikkieläinten masennuksen, aggressiivisuuden tai ahdistuneisuuden hoidossa. Hän kuitenkin myöntää, että tutkittua tietoa kannabiksen käytöstä eläinlääketieteessä on vasta vähän. Siksi hän luottaa paljon kokemuspohjaiseen tietoon ja soveltaa lemmikkeihin ihmisiin perustuvaa tutkimusnäyttöä.

– Kannabis ei ole ihmelääke, mutta oman kokemukseni mukaan siitä on yleisesti hyötyä, Navarro tiivistää.

Kannabiksen sivuvaikutuksia eläimille – kuten uneliaisuutta, suun kuivumista ja janon tunnetta – hän pitää vähäisinä ja helposti hallittavina oikean annostuksen löydyttyä.

Kannabisasenteet vapautumassa Amerikoissa

Chilen lainsäädäntö sallii lääkekannabiksen käytön, eikä sen kasvatus lääkinnällisiin tarkoituksiin ole laitonta. Käytännössä lakia ei kuitenkaan tulkita yksiselitteisesti edes silloin, kun kyse on ihmispotilaista.

Siksi Chilessä käsitellään parhaillaan lakialoitetta, joka takaisi kannabiksen turvallisen kasvatuksen lääkekäyttöön. Parlamentin alahuone hyväksyi viime vuonna aloitteen murskaenemmistöllä. Seuraavaksi siitä äänestetään senaatissa.

Asenteet kannabista kohtaan ovat vapautumassa Chilessä yleisemminkin, kuten koko Amerikan mantereella. Monissa Latinalaisen Amerikan maissa on viime vuosina päätetty vapauttaa kannabis lääkinnällisiin tarkoituksiin osittain tai kokonaan.

Uruguay ja Kanada ovat puolestaan maailman ensimmäiset maat, jotka ovat laillistaneet kannabiksen myös viihdekäyttöön. Kannabiksen käyttö niin lääkkeenä kuin päihteenä on sallittu myös joissakin Yhdysvaltain osavaltioissa kuten Kaliforniassa.

Eläinlääketieteessä kannabiksen käyttö on kuitenkin vielä hyvin marginaalista ja tutkimusta aiheesta on vähän. Myös Chilessä valtaosa eläinlääkäreistä suhtautuu lääkekannabikseen varauksella.

– Eläinten hoitaminen kannabiksella on vielä hyvin kaukana valtavirrasta. Ihmisille tehtyä tutkimusta ei voi soveltaa sellaisenaan eläimiin, yli 25 vuotta alalla toiminut chileläinen eläinlääkäri Jorge García sanoo.

García uskoo, että lääkekannabiksen kuten monien muidenkin vaihtoehtohoitojen teho perustuu suurelta osin lumevaikutukseen, ja siksi niiden vaikutus on vähäisempää eläimillä. Hän ei tyrmää kannabiksen käyttöä eläinlääketieteessä, mutta peräänkuuluttaa sen seikkaperäisempää tutkimista ennen laajempaa käyttöönottoa.

Lääkekannabiskokeiluja odotetaan Suomeen

Kannabiskasvin lääkinnälliset ja päihdyttävät vaikutukset johtuvat sen sisältämistä kemiallisista yhdisteistä, joita kutsutaan kannabinoideiksi. Niitä on kymmeniä.

Tetrahydrokannabinoli eli THC tunnetaan kannabiksen keskeisimpänä huumaavana ainesosana, jonka käyttö Suomessa on päihtymistarkoituksessa kielletty.

Toinen hampusta saatava yhdiste on kannabidioli eli CBD, joka ei ole päihdyttävä tai laiton. Kumpaakin ainesosista käytetään lääkinnällisiin tarkoituksiin niin ihmisten kuin eläintenkin hoidossa.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen farmakologian professori Outi Vainio kertoo puhelimitse, että CBD-tuotteita pidetään lähtökohtaisesti turvallisempina eläinten lääkinnässä kuin keskushermostoon päihdyttävästi vaikuttavaa THC:tä. THC voi väärin annosteltuna aiheuttaa vakavia myrkytystiloja.

Vainion tietoon ei ole tullut yhtään tapausta, jossa Suomessa toimiva eläinlääkäri olisi määrännyt potilaalleen lääkekannabista. Hänen mukaansa lääketieteen ammattilaiset ja ylipäätään koko suomalainen yhteiskunta suhtautuvat nuivasti kannabiksen ja etenkin THC:n lääkinnälliseen käyttöön.

Vainio kuitenkin uskoo, että lääkekannabis on rantautumassa eläinten hoidossa myös Suomeen. Aihe on tällä hetkellä erityisen kuuma Pohjois-Amerikassa, josta kokeilujen on tapana kantautua ennen pitkää valtameren toiselle puolelle.

– Kaikenlaiset eläintenhoitokäytännöt tulevat meille yleensä USA:sta 10–15 vuoden viiveellä. Jolleivät suomalaiset eläinlääkärit edistä asiaa, eläinten omistajat alkavat itse vaatia lääkekannabiksen kokeilua, Vainio sanoo.

Tiukka lainsäädäntö ja viranomaiskäytännöt pitävät kuitenkin huolen siitä, että lääkekannabis tuskin rynnistää kovin helposti laajaan käyttöön suomalaisten eläinten hoidossa.

Helsingissä on alueita, joissa yleisin perhetyyppi on äiti ja lapsia. Yksinhuoltajan ja lasten muodostama perhe on naapurustossa lähtökohta, ydinperheet ja muut poikkeuksia. Teen tutkimustöitä yhdellä tällaisella alueella Itä-Helsingissä. Lapset saattavat kuvata kaverinsa perhettä huomauttamalla, että ”noiden kodissa asuu isä”. Eräs lapsi kertoi, että puolifaijaksi pääsee, jos on asunut perheessä yli puoli vuotta. Hän jutteli kavereidensa kanssa siitä, miten isäpuoleksi saa ylennyksen. Jonkun mielestä kyse oli ajasta, toisen mielestä asenteesta. Entä onko puolifaijalla ja faijapuolella eroa? Eipä kai, ”meillä sanotaan puolfaija”.

Suomalaisista 40 prosenttia asuu lapsiperheissä. Siihen nähden lapsiperheistä puhutaan esimerkiksi politiikassa todella paljon. Vähemmän puhutaan siitä, että mitään yhtenäistä ”lapsiperhettä” ei ole olemassa. Esimerkkinä perheiden moninaisuudesta pidetään usein uusperheitä. Niitä paljon isompi ryhmä ovat kuitenkin äitien ja lasten muodostamat perheet. Viidennes Suomen perheistä on yksinhuoltajien perheitä. Useimmissa huoltaja on äiti. Isä ja lapsia -perheitä on vain muutama prosentti.

Perhevapaiden uudistaminen on välttämätöntä, jos Suomesta halutaan tehdä tasa-arvoisempi sekä työssä että vapaalla. Mutta miten perheistä tehtäisiin keskenään vähemmän eriarvoisia? Uusi lapsiasianvaltuutettu Elina Pekkarinen nosti hiljattain Helsingin Sanomissa esiin yksinhuoltajien köyhyyden. Yksinhuoltajia pitäisi tukea palveluilla ja tulonsiirroilla, esimerkiksi niin, että työssäkäynti on käytännössä mahdollista. Tästäkin on helppo olla samaa mieltä: suomalaisen perhekäsityksen ei pitäisi Pekkarisen mukaan olla niin kategorinen ja ydinperhekeskeinen.

Perhetilastot ovat kiinnostavia, sillä niiden kautta avautuu perheiden moninaisuus – mutta ne ovat vain tilastoja. Yksinhuoltaja saattaa olla lapsen ainoa vanhempi – totaaliyhäri – ja lisäksi on yhtä monta muuta järjestelyä kuin perhettäkin.

On myös isovanhempia, jotka hoitavat lastenlapsiaan ihan koko ajan. Ilman heitä moni lapsi olisi pulassa, tai ainakin tarvitsisi nykyistä enemmän yhteiskunnan tukea.

Yksi tilastojen ja sitä kautta julkisen keskustelun ulkopuolelle tippuva asia ovat isovanhemmat, jotka hoitavat lapsenlapsiaan. Kyllähän me luemme virkeistä eläkeläisistä, jotka hoitavat kiireisten lastensa lapsia, kun ura-aikuiset ovat työmatkoilla, iltaan venyvissä palavereissa, tai virkistämässä parisuhdetta viikonloppumatkalla. Mutta on myös isovanhempia, jotka hoitavat lastenlapsiaan ihan koko ajan. Ilman heitä moni lapsi olisi pulassa, tai ainakin tarvitsisi nykyistä enemmän yhteiskunnan tukea. Nämä isovanhempien turvaverkot tulevat toisinaan esiin mediassakin, etenkin jos kerrotaan aikuisista, joilla on hankala elämäntilanne. Jutuissa vilahtelee mainintoja siitä, että lapset asuvat isovanhempien luona, jatkuvasti tai väliaikaisesti.

Sosiologi Lotta Junnilaisen väitöstutkimuksessa Lähiökylä – tutkimus yhteisöllisyydestä ja eriarvoisuudesta avataan kiinnostavalla tavalla isovanhempien näkymätöntä roolia kaupunkilaislähiöiden lapsiperheissä. Lapset ovat säännöllisesti lähellä asuvien isovanhempien luona yökylässä, syömässä – tai asumassa. Jotkut aikuiset asuvat lastensa kanssa omien vanhempiensa luona. Syy ei ole se, että mummo tarvitsee apua, vaan se, että aikuinen lapsi tarvitsee apua, ja/tai on rahapulassa.

Kaupungeissakin on kyliä, joissa on läheiset naapurussuhteet, ja mummola viereisessä rapussa.

Urbaanit lähiöt kuvataan usein toisille vieraiden ihmisten säilöinä – nukkumalähiöinä, ongelmalähiöinä, paikkoina, joissa ihmiset eivät tunne saati auta toisiaan. Nämä ovat mielikuvia, todellisuus on toista. Kuten Junnilaisen väitöksen nimi Lähiökylä osoittaa, kaupungeissakin on kyliä, joissa on läheiset naapurussuhteet, ja mummola viereisessä rapussa.

Lähiöissä rakentuu – ihan kuten maalaiskylissäkin – myös keksittyjä sukulaisuussuhteita, siis varamummoja, sijaissiskoja ja muita sukulaisuuden kaltaisia ihmissuhteita. Ne konkretisoivat sen, että yksin ei pärjää, eikä pidäkään pärjätä. Itselleen voi rakentaa perheen.

Perhemuotoihin liittyy sama ”normaaliuden” problematiikka kuin vaikka varallisuuteen, etnisyyteen tai elämäntapaan. Monen on helpompi olla, jos ympärillä jaetaan käsitys normaalista, eikä eksotisoida, demonisoida, stereotypisoida tai kauhistella. Lotta Junnilaisen tutkimuksessa lähiökylien asukkaat kuvaavat, miten omalla seudulla ”saa olla oma ittensä”, tai ”me ollaan kaikki samaa perhettä”. Syntyy solidaarisuutta, joka kumpuaa tunnistetusta samankaltaisuudesta.

Yhteiskunnan tasolla tavoite ei tietenkään ole se, että samankaltaisten tulisi liittoutua ja käpertyä sisäänpäin, vaan se, että muistaisimme, ettei universaalia tavallista ja normaalia ole olemassakaan. Tämä koskee niin arkista puhetta kuin perhepolitiikkaakin. Suomalainen tiivis ydinperhe on yksi vahvimmista keskuudessamme elävistä myyteistä. Todellisuudessa se venyy joka suuntaan, ja siihen pätee samaa kuin moneen muuhunkin: muoto ei kerro mitään laadusta.

Reetta Räty

Kirjoittaja on mediatyöläinen, joka puhuu perheen sijaan suvusta. Siihen kuuluu ainakin 28 ihmistä.

Aiheesta voi keskustella 02.04. klo 16.00 asti.

Suomessa aloittaa toimintansa kolme kansainvälistä lentoyhtiötä kertoo Finavia tiedotteessaan.

Air Serbia, Tibet Airlines ja Juneyao Airlines aloittavat lennot Helsinki-Vantaalle.

Air Serbia yhdistää Suomen ja Serbian pääkaupungit aloittamalla yhteyden Helsinki-Vantaalta Belgradiin kolmesti viikossa kesäkuusta alkaen.

Kiinalaiset Tibet Airlines ja Juneyao Airlines puolestaan vahvistavat Helsinki-Vantaan yhteyksiä Aasiaan. Tibet Airlines aloittaa huhtikuussa lennot Helsingistä Jinaniin, ja Juneyao avaa kesäkuussa ympärivuotisen yhteyden Shanghaihin.

– Etsimme Suomen lentoasemille jatkuvasti uusia kumppaneita kattavien lentoyhteyksien varmistamiseksi sekä suomalaisille että kansainvälisille matkustajille, kertoo Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori.

Myös Turkuun avataan uusia reittejä

Lentoyhtiö Wizz Air lentää Turusta Pohjois-Makedonian pääkaupunki Skopjeen kahdesti viikossa heinäkuusta alkaen.

Yhtiön uusia yhteyksiä ovat lisäksi Turku–Lontoo ja Turku–Krakova, jotka laajentavat Turun verkostoa Euroopan suurkaupunkeihin.

Ylen vaalikoneeseen annetut vastaukset ovat selkeitä.

Puolueiden ehdokkaista selvä enemmistö on samaa mieltä väitteen kanssa: Vihapuhe tulee määritellä ja asettaa rangaistavaksi rikoslaiksi.

Vain perussuomalaisten ehdokkaat ovat eri mieltä – heistä vain kymmenen prosentin osuus tukee väittämää.

Poliisiammattikorkeakoulun parikymmentä vuotta jatkuneessa seurannassa nähdään selvästi, että Suomessa vihapuhe nousi uudelle tasolle vuonna 2015 maahanmuuton kasvun myötä.

Myös kaksi vuotta myöhemmin tehty Turun puukotustapaus nosti heti etniseen taustaan liittyvien rikosilmoitusten määrää.

Maalittamista oikeussaliin

Mutta vihapuhe näyttää laajentuvan. Sen uhriksi voi joutua esimerkiksi oikeussalissa "maalittamisen" kautta.

Maalittamisella tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa yllytetään muita ihmisiä jonkin tietyn, nimetyn henkilön jahtaamiseen.

– Maalittamisen kohteeksi joutuu usein toimen perusteella. Siihen saattaa joutua poliiseja, tuomareita, syyttäjiä, toimittajia..., listaa poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenita Rauta.

Maalittamisella voidaan yllyttää uhkailuun tai monenlaiseen häirintään. Se voi kohdistua myös varsinaisen kohteen perheeseen.

– Syyttäjiä ja tuomareita uhkaillaan niin, että tekisivät erilaisia päätöksiä varsinkin viharikostapauksissa. Se on mennyt selkeästi siihen, että erilaisia solvauksia ja jopa hyökkäyksiä tapahtuu oikeussaleissa, Rauta kuvailee.

Vihapuhe liikkuu laillisuuden rajalla

Poliisiammattikorkeakoulussa on tutkittu viharikoksia parikymmentä vuotta.

Raudan loppuvuonna ilmestyneen raportin mukaan vihapuhe on vähentynyt huippuvuosistaan, mutta on silti korkeammalla tasolla kuin vuosikausiin.

Niin kuin rikostilastoissa aina, kyse on myös siitä, kuinka paljon rikokset tulevat poliisin tietoon.

– Olen keskustellut myös niiden viharikosten uhrien kanssa, jotka eivät ole ilmoittaneet niistä poliisille. He sanovat, että vihapuhe on lisääntynyt ja jokapäiväistynyt. Sitä tapahtuu niin paljon, että he eivät enää tee siitä rikosilmoitusta.

Viharikosraportin tiedot perustuvat vuoden 2017 tilanteeseen. Viime vuoden tiedoista on vasta ennakkoarvio, mutta Raudan näppituntuma on se, että tilanne on pysynyt jokseenkin ennallaan.

– Vihapuheen kirjoittajat ovat oppineet menemään lain rajalla. He sanovat asian niin, että ei mennä rangaistusrajan yli. Puhe ei ole välttämättä raaempaa, vaan käytetään kiertoilmaisuja vaikka tarkoitus on sama.

Joskus kyse voi olla esimerkiksi vain uhkaavaksi tarkoitetusta läsnäolosta tai kuvaamisesta.

Voiko vihapuheen määritellä lakikirjaan?

Vaalikonevastausten perusteella vihapuheen määrittelyä toivotaan hyvin yleisesti, mutta miten se voidaan määritellä?

Usein vihapuhetta puolustetaan sananvapaudella. Mutta asian voi nähdä toisinkin päin.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) muistuttaa viharikosraportin esipuheessa, että vihapuhe luo pelkoa ja rajoittaa siten keskustelua.

– Kehitys johtaa helposti turvattomuuden tunteen lisääntymiseen yhteiskunnassa sekä siihen, etteivät yksilöt ja yhteisöt uskalla käyttää perustuslain turvaamaa sananvapauttaan, koska pelkäävät joutuvansa vihapuheen tai vihakampanjoiden kohteeksi, Mykkänen kirjoittaa.

Sananvapauden turvaaminen ja vihapuheen määrittely eivät ole helppoja tehtäviä. Jos lain kirjoittamiseen päädytään, sen muotoilussa on haasteensa.

– Aivan varmasti rajanvetotapauksia tulee ilmi, Rauta lupaa.

Työryhmä muotoilee jo ehdotusta

Vihapuheen määritteleminen on vaikea tehtävä, mutta viime vuoden lopulla asetettu työryhmä on jo tarttunut tehtävään. Tehtävänä on "laatia ehdotuksia rikoslailla rangaistavan vihapuheen ja lailla kielletyn häirinnän tehokkaammaksi kitkemiseksi".

Työryhmä on saanut jatkoaikaa työlleen yhä suuremmaksi kasvavan maalittamisilmiön takia.

Arvovaltaisen työryhmän puheenjohtaja on arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen ja jäseninä muun muassa valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto, rikoskomisario Pekka Hätönen ja Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström.

Kananmuna on ehkä yksi ristiriitaisimmista ruoka-aineista. Toiset hehkuttavat ravinnerikasta tuotetta, ja toiset karttavat sitä korkean rasvapitoisuuden vuoksi. Muun muassa munien vaikutuksista kolesteroliarvoihin on ollut eriävää tietoa.

Kananmunassa on kuitenkin tutkitusti (Itä-Suomen yliopisto) runsaasti yhdisteitä, jotka vaikuttavat suotuisasti elimistön toimintoihin. Itä-Suomen yliopiston uuden tutkimuksen mukaan yksi kananmuna päivässä vähentää riskiä sairastua tyypin 2. diabetekseen.

Kananmunia syödään kaikkialla maailmassa ja se on hyvä ravinnonlähde kaikenikäisille ihmisille (Munax). Miten tuttu ruoka-aine kananmuna lopulta on? Keräsimme kahdeksan faktaa kananmunista.

1. Muna ei kestä matkustamista

Maailman luonnon säätiön WWF:n maaliskuun lopulla julkaisema ruokasuositus pudottaisi suomalaisten kananmunan syönnin lähes kolmannekseen. Tämä ei kuitenkaan huolestuta kananmunan tuottajia. Esimerkiksi Kuhmon Konapin kanalassa ruokasuositusta enemmän mietityttää väen väheneminen maakunnassa.

– Siitä ei paljon puhuta, mutta tämä on suuri uhkakuva meille sekä monelle muulle kainuulaiselle yrittäjälle, sanoo yrittäjä Sami Väisänen.

Väisäsen mukaan kananmunat pitäisi saada myytyä lähialueelle, koska kuljetus ei tee munille hyvää. Pitkän matkan aikana munan rakenne voi muuttua.

– Rekkakyydissä muna tärisee 12 tuntia. Sen jälkeen se ei ole enää sama tuote kuin ennen matkaa, sanoo Väisänen.

Vaikka kokonaisia kananmunia on vaikea kuljettaa, niin kananmunavalmisteita, kuten nestemäistä valkuaista viedään jo Aasiaan asti.

2. Liian pitkä keittoaika tekee kananmunasta surumunan

Keltuaisen ympärille muodostuu tumma värikerros, kun munia keitetään pitkään. Surumuna on syömäkelpoinen, mutta joidenkin mielestä epämiellyttävä.

Värimuutos syntyy, kun kananmunan valkuaisen rikkiyhdisteet reagoivat keltuaisen sisältämän raudan kanssa. Syntyy rautasulfideja, jotka tekevät keltuaisen ympärille vihertävän värin.

– Munan nopealla jäähdyttämisellä voidaan hidastaa renkaan syntymistä, kertoo Laitilassa toimivan Munaxin markkinointi- ja viestintäjohtaja Lisa Savola.

3. Keltuaisen väri muuttuu ruokavalion mukaan

Keltuaisen väri ei kerro kananmunan terveellisyydestä (MTV), vaan väri muodostuu siitä mitä kana syö. Luomu- ja ulkokananmunissa keltuainen on tummankeltainen, koska kanat saavat ravinnokseen tuoretta ruohoa ja ulkoilevat paljon. Kasvipigmentit värjäävät keltuaisen oranssiksi, kun taas maissista tai vehnästä koostuva ruokavalio pitää munan keltuaisen vaaleampana.

4. Kananmuna on vitamiinipommi

Kananmunia suositellaan raskaana oleville naisille, koska ne sisältävät koliinia, joka vaikuttaa sikiön aivojen kehitykseen (Munax). Kananmuna ei sisällä C-vitamiinia, mutta runsaasti muita hivenaineita ja vitamiineja.

– Yhdestä kananmunasta saa jopa kuudesosan päivän D-vitamiinin tarpeesta, kertoo Munaxin Lisa Savola.

5. Tehokana voi munia jopa 4 000 munaa

Keskimäärin kana munii vuodessa 250–270 munaa, mutta erityistapauksissa kana voi munia jopa 300 kappaletta vuodessa. Tuotantokanalassa linnun elinikä on paljon lyhyempi kuin vapaasti eläessä.

– Kana voi elää rippikouluikään saakka, mutta nykytuotannossa kanoja pidetään noin kaksi vuotta, kertoo Savola.

Tuotantokanan keskiverto munamäärä eliniän aikana on siis 500–600 munaa. Vapaasti elävä tehokas kana voi 15 vuoden aikana munia jopa 4 000 munaa, jos munimistahti on noin 270 munaa vuodessa.

6. Munia on neljä eri kokoa

Munien koko vaihtelee samalla tavalla kuin ihmisten vaatteiden koko, ja merkinnätkin ovat tuttuja. Pienin on S ja suurin XL.

– Nuori kana munii pieniä munia ja siitä se koko kasvaa. Kananmunan kokoa pystyy hieman säätelemään ruokinnalla, kertoo kuhmolaisen kanalan yrittäjä Sami Väisänen.

Aina munien kokoon ei kuitenkaan voi vaikuttaa. Esimerkiksi Konapin Kanalassa vaikuttaa siltä, että pääsiäisen aikana isoista munista voi olla puutetta, syytä tähän Väisänen ei osaa sanoa.

– Tuotannosta tulee pienempiä M-kokoluokan munia, joten pitää syödä niitä vähän enemmän, naurahtaa Väisänen.

Kananmunan koko vaikuttaa annoskoon lisäksi kuoren paksuuteen. Kananmunissa on aina yhtä paljon kuorta, joten pienemmissä munissa kuori tuntuu paksummalta.

7. Valkoinen vai ruskea muna?

Syy kananmunien värierolle on yksinkertainen: valkoiset munat ovat valkoisten kanojen munimia ja ruskeat kanat munivat ruskeita munia. Väri ei vaikuta munien koostumukseen.

Ruskean kananmunan kuori on kuitenkin hieman paksumpi kuin valkoisen. Ruskeissa munissa on myös aavistuksen verran vähemmän rasvaa ja ne kasvavat kokoa nopeammin kuin valkoiset.

Valkoiset ja ruskeat kananmunat ovat samanhintaisia. Ne myydään kuitenkin erikseen, koska kananmunan tuottajilla on yleensä saman värisiä kanoja (Iltalehti).

8. Kananmunan numero kertoo paljon

Kananmunan kuoressa olevan numerosarjan ensimmäinen numero kertoo kuluttajalle, millaisen kanan munasta on kysymys. Jokaisessa EU:ssa tuotetussa kananmunassa pitää olla leima, josta selviää munan alkuperä.

Kananmunia tuotetaan neljällä eri tavalla. Kun numero on 0, kyseessä on luomumuna. Ulkokananmunan numero on 1, lattiamunan numero on 2 ja virikehäkkimunan numero on 3.

Suomessa kananmunia tuotetaan yhä useammin lattiakanaloissa virikehäkkikanaloiden sijaan. Myös kuluttajat suosivat vapaan kanan munia.

Paistettu, keitetty vai kokkelia? Miten sinä syöt kananmunasi? Kerro meille! Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.

Lisää aiheesta:

MTK ihmettelee WWF:n ruokasuositusten vähäisiä kananmunia: ”Kananmunahan on ihan mahtava muna”

Kymmenen erikoista faktaa munista

Aurinko alkaa jo laskea, kun 13-vuotiaat kaverukset Senja Meriläinen ja Irina Ala-Kopsala päättävät lähteä ratsastamaan. Tytöt eivät kuitenkaan suuntaa hevostallille vaan maitotilalle: ratsuna on mustavalkoinen Omena-hieho.

– Parasta lehmällä ratsastamisessa on se, että sitä saa tehdä parhaan kaverin kanssa ja se semmoinen vauhdin hurma, Senja Meriläinen naurahtaa – ehkä vähän pilke silmäkulmassaan.

Irina Ala-Kopsala auttaa ystävänsä Omenan selkään. Lehmä ei ole moksiskaan, vaan pysyttelee rauhallisena paikoillaan vain päätään hieman pyöritellen.

Ratsastaja kopauttaa kevyesti jaloillaan Omenan kylkeen ja maiskauttaa menon merkiksi. Vauhdista ei ole tällä kertaa tietoakaan. Pellonlaidalla taitaa olla liian lumista ja liukasta, sillä sorkat lipsuvat kuin korkeilla korkkareilla konsanaan.

– Talvella, kun on paljon jäätä, ei yleensä hirveästi ratsastella. Se voi olla jopa vaarallista, Meriläinen huomauttaa.

Talveen mahtuu kuitenkin myös hyviä lehmäratsastuskelejä.

Koulutus alkoi luottamuksen etsimisellä

Toholammilla asuva Irina Ala-Kopsala on jo konkari lehmäratsastuksessa. Hän päätti kokeilla ratsastamista kotitilansa lehmällä, kun ei saanut omaa hevosta. Ensin hän perehtyi aiheeseen muun muassa nettivideoiden avulla.

Nyt hän on kouluttanut kahdeksan lehmäratsua ja houkutellut ystävänsäkin lajin pariin.

Lehmät ovatkin usein juuri lasten suosiossa, kuten sotkamolaisella maitotilalla kokoontuva lehmäjengi osoittaa. Lehmiä on opetettu jopa hyppäämään esteitä.

Kokkolan Ullavassa asuva Senja Meriläinen löysi kesyn Omenan naapurustostaan enonsa maitotilalta. Lehmä oli jo entuudestaan tuttu, sillä tyttö oli taluttanut eläintä, kun se oli vielä pieni.

Koulutus alkoi maltilla: ensin lehmä vietiin pienempään tarhaan ja laitettiin kiinni.

– Sitten rupesin hankkimaan sen luottamusta. Ensimmäiseen kahteen viikkoon en edes yrittänyt mennä Omenan selkään. Sitten, kun Irina tuli meille, me molemmat mentiin sen selkään. Se sujui ihan hyvin, ja sitten uskallettiin mennä tuohon uloskin.

Senja Meriläinen on ratsastanut Omenalla nyt puolisen vuotta, ei kuitenkaan kovin aktiivisesti. Lenkkien pituus vaihtelee 500 metristä neljään kilometriin, sillä lehmän kuntoa pitää vielä kasvattaa.

Tytöt eivät hypi lehmien kanssa esteitä tai temppuile muutenkaan. Myöskään kilpailuihin tai näyttelyihin he eivät ole niitä viemässä.

Lehmäratsastuksen vaikutuksia ei ole tutkittu

Lehmäratsastus ei ole ihan joka tytön ja pojan laji, eikä siitä ole odotettavissa isoa harrastusta hevosurheilun tapaan. Lehmän fysiikkaan perehtyneet asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei lehmä sovellu ratsastukseen.

Eläinfysioterapiaan erikoistunut filosofian tohtori Heli Hyytiäinen Yliopistollisesta Eläinsairaalasta sanoo, että ratsastuksen vaikutusta lehmän tuki- ja liikuntaelimistöön ei ole tutkittu. Siksi on erittäin vaikea arvioida, kärsiikö lehmä ratsastuksesta tai voiko ongelmia ilmetä vasta pitkän ajan kuluessa.

– Tietenkin asiaan vaikuttavat lehmän ja ratsastajan koko, mutta näkisin kyllä, että lehmä ei lähtökohtaisesti ole ratsu. Sen ranka on hevosen rankaan nähden paljon liikkuvampi ja lihaksisto varsin erilainen. Lehmän painonkantokyky on mahdollisesti merkittävästikin hevosta heikompi, Hyytiäinen arvioi.

Hän näkee ongelmana myös sen, että lehmälle ei ole kehitetty satuloita. Hevosen satula ei käy lehmälle.

– Satula suojaa hevosenkin selkää monelta ratsastajan aiheuttamalta tekijältä, kuten esimerkiksi pistepaineelta. Ilman satulaa ratsastaminen voi olla riskaabelia hevosenkin selän hyvinvoinnin kannalta, saati sitten lehmän.

Varsinkaan esteitä Hyytiäinen ei laittaisi lehmää hyppäämään – ei siitäkään huolimatta, että vapaudessa lehmä loikkii hyvin ojien ja kaatuneiden puiden yli.

Eläinen hyvinvointikeskuksen johtava asiantuntija Satu Raussi on Hyytiäisen kanssa samoilla linjoilla. Hän ei usko, että lehmän selkä pidemmän päälle kestää varsinkaan aikuisen painoa.

– Lehmä on erittäin oppimiskykyinen eli siitä ratsuksi opettaminen ei varmasti jää kiinni. Epäilen kuitenkin, että ratsastus voi olla haitaksi lehmän fyysiselle hyvinvoinnille. Lisäksi lehmä on laumaeläin ja mieluiten kulkee oman lehmäryhmänsä mukana.

Tottelevaisuus toisenlaista kuin hevosella

Senja Meriläinen käy ratsastamassa säännöllisesti islanninhevosella. Hän tietää, että lehmän kanssa moni asia on toisin kuin hevosen kanssa.

– Hevoset tottelevat ja osaavat paljon paremmin kuin lehmät. Myös laukat onnistuvat paremmin hevosella, kun sillä on satula.

Tyttöjen lehmillä ei ole satulaa, sillä he eivät halua laittaa lehmälle sellaisia varusteita, joita sille ei ole tarkoitettu. Tytöille on tärkeää, että lehmä voi hyvin ja pysyy terveenä.

Liekö tottelemattomuutta tai kenties jääräpäisyyttä, mutta tällä ratsastuskerralla Omena halusi mennä omaan tahtiin ratsastajan ohjeista piittaamatta, ja siksi ratsukko menikin pellonlaitaa siksakkia.

– Sillä on nyt huono päivä. Silloin se lähtee eri suuntaan ja luimistelee, kun menen hakemaan sitä. Kun sillä on hyvä päivä, se tulee kutsusta luokse. Useasti sillä on kyllä hyvä päivä, ja se nauttii ratsastamisesta.