Vaasan vaalipiirissäkin keskusta on suurin häviäjä. Vuosikymmenien ajan vaalipiirissä ykköspaikalla ollut keskusta menetti yhden paikan ja sen ääniosuus putosi edellisistä eduskuntavaaleista 7,4 prosenttiyksikköä.

Keskustan ohi kiilasi RKP, jonka kasvatti äänimääräänsä 0,5 prosenttiyksiköllä ja sai yhden lisäpaikan. Vaasan vaalipiirin äänikuningattareksi nousi RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson 14 470 äänellä.

– Tämä on enemmän kuin osasin odottaa. Hyvää vaalitulosta odotin, mutta tämä oli yllätys. Omasta äänisaalista olen todella nöyrä, sanoo Henriksson.

Muutokset puolueiden välillä olivat Vaasan vaalipiirissä vähäisiä. Edellisten vaalien tavoin perussuomalaiset sai läpi kolme ehdokasta, SDP ja kokoomus saivat kumpikin kaksi paikkaa ja kristillisdemokraatit yhden paikan.

Perussuomalaiset siivitti hyvään tulokseen kaustislainen Mauri Peltokangas, joka keräsi yli 13 000 ääntä. Hän on erittäin tyytyväinen puolueen paikkamäärään ja yllättynyt omasta äänivyörystään.

Sen sijaan hankalista hallitusneuvotteluista Peltokangas ei puhuisi.

– Täytyisi lähteä pohtimaan juurisyitä: kenen mielestä se on vaikeaa. Olemme sanoneet alusta asti, että olemme valmiit kaikkien kanssa yhteistyöhön, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

Maahanmuuttokriitikkona profiloitunut Peltokangas ei halua olla vain yhden asian edustaja.

– Kaikki mitä nykypolitiikkaan kuuluu, kaikkia teemoja , ihan joka sektoria lähdetään ajamaan.

Useita uusia kansanedustajia

Pohjalaismaakunnista lähtee eduskuntaan monta ensikertalaista. Puolet Vaasan vaalipiirin valituista on Mauri Peltokankaan tavoin uusia kansanedustajia.

Keskustan Pasi Kivisaari onnistui päihittämään istuvat kansanedustajat ja tuli valituksi keskustan ehdokkaista suurimmalla äänimäärällä. Seinäjokelainen rehtori pääsi tuulettamaan omaa läpimenoaan, mutta harmitteli puolueen tulosta.

– Keskustan on nyt katsottava peiliin, totesi Kivisaari.

SDP:n uusi kansanedustaja on Kim Berg, joka on kunnostautunut Vaasan keskussairaalan päivystyskysymyksessä. Berg oli laajaa päivystystä Vaasaan vaatineen kansalaisaloitekampanjan keulahahmo.

Vaalikampanjassaan Berg on puhunut julkisten hyvinvointipalveluiden puolesta ja uskoo sillä olleen vaikutusta äänestäjiin.

– Varsinkin nyt, kun on kuultu ikäviä uutisia yksityiseltä hoivapalvelualalta, ovat nämä olleet ihmisille tärkeitä asioita.

Muita uusia kansanedustajia Vaasan vaalipiirissä ovat Mikko Ollikainen (r.) Anders Norrback (r.), Juha Mäenpää (ps.), Jukka Mäkynen (ps.) ja Janne Sankelo (kok.).

Vaasan vaalipiirin istuvista kansanedustajista putosivat Lasse Hautala (kesk.), Tuomo Puumala (kesk.), Susanna Koski (kok.) ja Reijo Hongisto (sin.)

Vaalipiirin edustajajoukko on moneen muuhun verrattuna hyvin miesvoittoinen. 16 kansanedustajasta vain kolme on naisia: Anna-Maja Henriksson, Jutta Urpilainen ja Paula Risikko.

Vaasan vaalipiirin kansanedustajat:

Julian Assange rikkoi toistuvasti turvapaikkansa ehtoja ja yritti käyttää Ecuadorin Lontoon suurlähetystöä vakoilukeskuksena, sanoo Ecuadorin presidentti Lenin Moreno the Guardian lehden haastattelussa.

Moreno sanoo myös, että hänellä on Britannialta kirjallinen lupaus, että Assangen perusoikeuksia kunnioitetaan, eikä häntä luovuteta sellaiseen maahan, jossa on käytössä kuolemanrangaistus.

Britannian poliisi pidätti Assangen viime torstaina, sen jälkeen kun Ecuador peruutti hänen turvapaikkaoikeutensa. Assange oli lähetystössä lähes seitsemän vuotta.

Julian Assangen luovuttamista ovat vaatineet Yhdysvallat ja Ruotsi. Yhdysvallat syyttää Assangea vakoilusta ja Ruotsi raiskauksesta.

Koska vaatimuksen esittää kaksi eri valtiota, Britannian sisäministeri päättää kumpi valtioista saa etusijan.

Naiset tekivät näissä eduskuntavaaleissa historiaa.

Kun äänistä oli vaali-iltana laskettu 100 prosenttia, naisten osuus valituista nousi 92:een. Se on kaikkien aikojen suurin määrä Suomen eduskuntavaalien historiassa.

Edellinen ennätys on vuoden 2011 eduskuntavaaleista. Silloin eduskuntaan valittiin 85 naista. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa valittiin 83 naista.

• Ylen tulospalvelu
• Yle seuraa vaali-iltaa hetki hetkeltä

Vihreät saavat naiskansanedustajia jopa 17 eli 85 prosenttia. Puolueen mieskansanedustajien määrä jäi vain kolmeen.

Vihreiden ex-puheenjohtaja, kansanedustajapaikastaan vapaaehtoisesti luopunut Ville Niinistö hehkutti naisten menestystä Twitterissä.

SDP:n kansanedustajaksi nousee 22 naista, mikä on yli puolet valituista.

Vasemmistoliitto saa naiskansanedustajia kaikkiaan yhdeksän 16:sta.

Neljä naista pääsi kymmenen parhaan ääniharavan joukkoon. Kärkikymmenikköön nousi Li Andersson (vas.), Sanna Marin (sd.), Elina Lepomäki (kok.), Anna-Maja Henriksson (r.).

Uudesta eduskunnasta tulee myös hitusen aiempaa nuorempi. Tulevien kansanedustajien keski-ikä on 46 vuotta, kun neljä vuotta sitten valittujen kansanedustajien keski-ikä oli noin 47,3 vuotta.

Tulevaan eduskuntaan nousee lisäksi runsaasti uusia kansanedustajia. Heitä valitaan 83. Viime eduskuntaan valittiin 73 uutta kansanedustajaa.

Vuonna 2011 eduskuntaan valittiin 87 uutta kansanedustajaa, mikä on kaikkien aikojen suurin uusien edustajien määrä.

Tässä jutussa kerrotut tulokset voivat vielä muuttua. Virallinen tulos selviää tarkastuslaskennan jälkeen, joka tehdään maanantaina.

Helsingin poliisi kertoo tiedotteessa, että eteläsuomalaiselta kansanedustajana toimineelta ihmiseltä on yritetty periä oikeusteitse 13 miljoonan euron suuruista, tekaistuksi epäiltyä saatavaa.

Helsingin Sanomien mukaan kyseessä on kokoomuksen kansanedustajana toiminut Eero Lehti. Hän on vahvistanut asian lehdelle.

Poliisin mukaan saatavaa yritettiin periä ensin lähettämällä laskuja ja kehotuksia sähköpostitse. Tämän jälkeen saatavaa yritettiin periä jättämällä Tuusulan käräjäoikeuteen velkomiskanne. Tapahtuneesta tehtiin poliisille tutkintapyyntö ja epäilty rikos tapahtui tammikuussa 2015.

Poliisi kertoo tiedotteessa, että sama kansanedustaja oli joutunut aiemminkin tekemisiin velkojaksi nimetyn yhtiön ja yhtiön taustalla vaikuttaneiden henkilöiden kanssa 2000-luvun alussa. Poliisin mukaan esitutkinnassa ei tullut ilmi laillista perustetta, johon väitetty velka olisi voinut perustua.

Tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Harri Saaristola Helsingin poliisista sanoo tiedotteessa, että kyseessä oli niin sanottu prosessipetos, jossa viranomaisia erehdytetään antamaan jotakin osapuolta taloudellisesti suosiva päätös riita-asiassa.

Poliisin mukaan prosessipetokset peruvat viranomaisen toiminnan hyväksikäyttämmiseen. Vaikka vaatimus olisi perusteeton ja se hylättäisiin oikeudessa, siitä voisi silti tulla merkittäviä kuluja ja erilaista haittaa vastaajalle. Teon vaikuttimena voi olla kulujen, haitan tai pelkästään negatiivisen julkisuuden aiheuttaminen vastapuolelle.

– Nyt tutkittu juttu ei ole mitenkään epätavallinen tai poikkeuksellinen, sillä vastaavan kaltaisia tapahtumia tulee aika ajoin poliisin tutkittavaksi. Tämänkaltainen perimisyritys on rangaistava teko, Saaristola toteaa tiedotteessa.

Poliisi sanoo esitutkinnan valmistuvan lähiaikoina ja juttu siirtyy sen jälkeen syyttäjälle syyteharkintaan.

Hannakaisa Heikkinen, keskusta, 44 vuotta

Kansanedustaja, maatalousyrittäjä. Kiuruvesi.

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Etsin ratkaisuja ja pyrin tekemään politiikkaa, joka tasa-arvoistaa suomalaisia. Hyvän elämän edellytykset täytyy olla jokaisella asuinpaikasta riippumatta.

Olen sinnikäs. Haluan vakuuttaa kaikki suomalaiset siitä, että kotimainen ruoantuotanto on meidän kaikkien tuen arvoista ja että suomalainen viljelijä tuntisi olevansa arvostettu ja saisi työstään reilun korvauksen.

Rakennan Suomea, jossa kaikenikäiset kokisivat yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä arvostusta. Teen työtä sen puolesta, että Suomi on maailman paras maa syntyä, perustaa perhe, opiskella, tehdä työtä ja myös vanheta. Arjen turvallisuus kuuluu kaikille."

Sanna Antikainen, perussuomalaiset, 30 vuotta

Lähihoitaja, sairaanhoitajaopiskelija. Outokumpu.

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Eduskunnassa laitan suomalaisten edun etusijalle kaikessa päätöksenteossa.

Teen sellaista politiikkaa, joka edistää suomalaisten turvallisuutta ja auttaa tavallisia suomalaisia, köyhiä, vähävaraisia, vanhuksia, lapsia ja perheitä.

Olen 110 prosenttisesti maahanmuuttokriittinen ja teen kaikkeni Suomen löysän turvapaikkapolitiikan muuttamiseksi."

Merja Mäkisalo-Ropponen, SDP, 60 vuotta

Kansanedustaja, terveystieteiden tohtori. Joensuu.

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Työttömyydestä, sairaudesta tai muusta syystä aiheutuva eriarvoistumiskehitys on pysäytettävä! Pieniin eläkkeisiin on saatava tasokorotus!

Vanhusten- ja vammaistenhoito, terveydenhuolto sekä lasten ja nuorten hyvinvointi on asetettava etusijalle verovarojen käytöstä päätettäessä! Ikäihmisten palvelut on saatava kuntoon ja hoito inhimilliseksi

Varhaiskasvatukseen, koulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen panostaminen ovat tärkeitä tulevaisuusinvestointeja ja niiden riittävä rahoitus on turvattava. Panostukset lapsiin ja nuoriin palautuvat yhteiskunnalle monin kertaisesti takaisin."

Marko Kilpi, kokoomus, 49 vuotta

Poliisi, kirjailija. Kuopio.

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: Arjen turvallisuus - poliisien määrä on saatava kasvatettua 8000 poliisiin.

Nuorten hyvinvointi - koulutuksesta leikkaamisella ei rakenneta tulevaisuuden Suomea. Nuorten mielenterveysongelmat ovat huolestuttavalla tasolla ja jatkavat nousua. Varhaista puuttumista ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja on parannettava.

Arvokas ikääntyminen - hoivapalvelut on saatava kuntoon niin kunnallisella kuin myös yksityisellä puolella. Eläkeläisten ostovoima on laskenut roimasti ja eläkkeiden verotuskohtelu ei ole kohtuullista, eikä tasavertaista.

Anu Vehviläinen, keskusta, 55 vuotta

Kansanedustaja, kunta- ja uudistusministeri. Joensuu.

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: Sitoudun toimimaan ikäihmisten palveluiden ja turvallisen arjen puolesta.

Sitoudun olemaan aina maakuntien puolella ja edistämään erityisesti alueiden liikenneyhteyksiä.

Sitoudun edistämään yrittäjyyttä ja monipuolisia elinkeinoja.

Krista Mikkonen, vihreät, 46 vuotta

Kansanedustaja. Joensuu.

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, jotta saamme pysäytettyä maapallon lämpenemisen 1,5 asteeseen.

Lupaan puolustaa koulutusta ja sivistystä niin, että niihin panostetaan nykyistä enemmän ja jokaisella on mahdollisuus hyvään koulutukseen elämän eri vaiheissa.

Lupaan tehdä työtä köyhyyden torjumiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi."

Jussi Wihonen, perussuomalaiset, 56 vuotta

Yrittäjä. Joensuu.

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Puolustan Suomen ja suomalaisten etua.

Vain sitä jaetaan mitä on.

Ensin jaetaan tärkein kohteisiin : suomalaiset vähäosaiset, vanhukset, lapsiperheet, sairaat ja vammaiset."

Seppo Eskelinen, SDP, 58 vuotta

Toiminnanjohtaja, SDP Savo-Karjala. Joensuu.

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: Tuloerojen kasvu saatava pysähtymään. Eläkeläisten ja lapsiperheiden tukeen verotuksen keinoin helpotusta.

Aluepolitiikka tukemaan maakuntien kehittymisen mahdollisuuksia.

Sosiaali- ja terveysuudistus lopultakin valmiiksi julkisten palveluiden pohjalta jota tukevat yksityiset sekä järjestöjen palvelut.

Sari Essayah, kristillisdemokraatit, 52 vuotta

Kansanedustaja. Lapinlahti.

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lapsi- ja ikäystävällinen yhteiskunta eli perhevapaisiin joustoja ja sote ja vanhustenhoito kuntoon ja omaishoitajille riittävä tuki.

Panostamalla koulutukseen ja tutkimukseen tuetaan työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Työnteko myös kannattamaan eli sosiaaliturvauudistus, jossa kannustinloukut poistuvat ja työnteko kannattaa. Tuen koulujen arvokasvatusta, suvivirsi soikoon jatkossakin!

Energian ja ruuan kotimaisuus on ekoteko, joka takaa myös alueiden elinvoiman. Tuetaan kestävää kiertotaloutta ja vähäpäästöistä energiantuotantoa."

Hannu Hoskonen, keskusta, 61 vuotta

Metsätalousinsinööri, kansanedustaja. Ilomantsi.

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Suomi pidetään asuttuna kokonaan. Jokaisessa maakunnassa ja kunnassa on mahdollisuuksia menestyä.

Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut löytyvät jokaisesta kunnasta.

Suomea ei saa museoida, metsien talouskäyttö on parasta elinkeino- ja ilmastopolitiikkaa. Pellot pidetään kunnossa ja tuotetaan omat elintarvikkeet kotimaassa."

Matti Semi, vasemmisto, 61 vuotta

Rakennusmies, kansanedustaja. Varkaus.

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Teen työtä koko Itä-Suomen elinvoiman parantamiseksi. Meidän kolulutusjärjestelmän monipuolstamiseksi, jotta nuoret löytäisivät täältä työtä ja tulevaisuutta. Tarvitaan myös laajempaa muunto- ja aikuiskoulutusta, jota ammattiosaaminen vastaa tarvetta.

Tuloerojen pienetäminen oikeudenmukaisella verotuksella. Eläkkeiden ja etuuksien jäädytettyjen indeksien korvaaminen. Maksutoman perusterveydenhuollon saatavuuden parantaminen, lääkeiden omavastuiden pienetäminen ja perustulon parantaminen

Harmaan talouden karsiminen työelämästä, veronumeron käyttöönoton laajentamisella vientiteollisuuteen sekä palvelualoille.Kanneoikeuden käytön laajentaminen työntekijän edunvalvontaan. Turvallisuuden parantaminen koko harvaanasutun Suomen alueella."

Markku Eestilä, kokoomus, 62

Kansanedustaja, eläinlääkäri. Iisalmi.

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan edistää Itä-Suomen tiestön parantamista ja nopeita liikenneyhteyksiä. Perusväylänpidon määrärahoja on nostettava merkittävästi.

Lupaan toimia nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi. Se tarkoittaa esimerkiksi ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen lisäämistä ja pikavippien lopettamista/kohtuullistamista.

Lupaan työskennellä itäsuomalaisen maa- ja metsätalouden puolesta. Oma ruuantuotanto on turvallisuuskysymys ja kestävä, kasvua myötäilevä metsänkäyttö uusien investointien edellytys."

Minna Reijonen, perussuomalaiset, 46 vuotta

Farmaseutti. Kuopio.

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Pidän tärkeänä mielessä terveydenhuollon ja vanhustenhoidon. Pyrin vaikuttamaan omaishoidontuen oikeudenmukaisuutta puolustaen.

Tiestön kunnossapidon tärkeyttä nostettava esille.

Kriittinen pohdinta. Asioita pohdittava monelta eri kantilta."

Timo Suhonen, SDP, 44 vuotta

Aluetoimitsija. Varkaus.

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Palkalla on tultava toimeen. Olen tupon, eli kolmikannan kannalla. On erittäin tärkeää että ns. liittokierrokset käydään ja sovitaan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen, sekä valtioedustuksen kesken. Työehdot ja palkat on käytävä myös yhdessä läpi.

Työmarkkinoille yhdet pelisäännöt. Tarveharkinta on säilytettävä. Sopimusyhteiskuntana Suomessa tulee lähtökohtaisesti huolehtia siitä, että esim. pimeän ulkomaisen työvoiman käyttö on estetty. Työehtojen yleis-sitovuus on säilytettävä.

Oikeudenmukainen sosiaaliturva jokaiselle. Työttömyydestä ei saa rangaista. Aktiivimalli lopetettava! Vanhusten hoidon on toimittava, ja eläkeläisten toimeentulo on turvattava!"

Hanna Huttunen, keskusta, 49 vuotta

Yrittäjä. Outokumpu.

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan aidosti kuulla Savo-Karjalan ihmisiä, ja olla heidän kansanedustajansa. Ihmisten arjessa on oltava läsnä myös vaalien välissä.

Lupaan olla tunnollinen ja ahkera työssäni.

Alueemme kansanedustajien tulee tehdä paljon nykyistä enemmän yhteistyötä yli puoluerajojen esim. edunvalvonta-asioissa. Lupaan olla yhteistyönrakentaja."

Keskusta putosi, SDP nousi, perussuomalaiset myös voittajia

Savo-Karjalasta valittiin yhteensä 15 kansanedustajaa, eli yksi vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Uusina eduskuntaan nousivat Sanna Antikainen, Marko Kilpi, Jussi Wihonen, Seppo Eskelinen, Minna Reijonen, Timo Suhonen ja Hanna Huttunen.

Keskusta menetti kaksi paikkaa ja sai neljä. SDP voitti yhden paikan ja sai kolme.

Perussuomalaiset säilytti kolme paikkaansa, mutta tulosta voi pitää voittona, koska edellisissä vaaleissa he olivat vielä yhtä sinisten kanssa.

Kokoomus sai kaksi paikkaa. Vihreät, vasemmisto ja KD saivat yksi kukin.

Kahdeksan edustajista tulee Pohjois-Karjalasta ja seitsemän Pohjois-Savosta. Kahdeksan edustajista on naisia ja seitsemän miehiä.

Lue täältä tunnelmia vaalivalvojaisista Savo-Karjalasta.

Äänestysvilkkaus nousi ja oli 67,5 prosenttia.

Voit tarkastella tuloksia netissä Ylen valtakunnallisesta vaalien tulospalvelusta. Sieltä löydät myös vaalituloksen Savo-Karjalaan ja kaikkiin vaalipiirin kuntiin. Ylen hetki hetkeltä -vaaliseurannan löydät täältä. Muut Ylen vaalisisällöt löydät täältä.

Vaalitulos vahvistetaan 17.4.2019 ja uusi eduskunta aloittaa työnsä 23.4.

Korjaus 14.4.: Toisin kuin artikkelissa alun perin luki, Hannakaisa Heikkinen ei ole Pielavedeltä vaan Kiuruvedeltä.

Uudenmaan kansanedustajista 16 on uusia. Heidän joukossaan on perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius sekä Brother Christmas -nimellä julkisuuteen noussut Ari Koponen.

Eduskunnasta tippuivat muiden muassa tähtiliikkeen Paavo Väyrynen, vihreiden Jyrki Kasvi, sinisten ministerit Sampo Terho ja Jussi Niinistö sekä Simon Elo.

Ilman paikkaa jäivät myös porvoolainen Mikaela Nylander (r.), vihtiläinen Eerikki Viljanen (kesk.) ja lohjalainen Joona Räsänen (sd.). Raaseporista eduskuntaan nousi uusi sosialidemokraatti Johan Kvarnström.

Vantaalta kansanedustajia on nyt peräti kuusi edellisen kauden kahden sijaan. Yksi koko vaalien nuorimmista ehdokkaista, omalla listallaan eduskuntaan pyrkinyt vantaalainen Veeti Salo ei kuitenkaan onnistunut saamaan tavoittelemaansa paikkaa Arkadianmäeltä.

Kaikkiaan Uudeltamaalta valittiin 36 kansanedustajaa, tässä he ovat:

Kokoomus 9:

Elina Lepomäki (Espoo)

Kai Mykkänen (Espoo)

Pia Kauma (Espoo)

Mia Laiho (Espoo)

Kari Tolvanen (Espoo)

Sari Multala (Vantaa)

Heikki Vestman (Sipoo)

Ruut Sjöblom (Tuusula)

Pihla Keto-Huovinen (Mäntsälä)

SDP 7:

Antti Lindtman (Vantaa)

Antti Rinne (Mäntsälä)

Hussein al-Taee (Vantaa)

Kimmo Kiljunen (Vantaa)

Timo Harakka (Helsinki)

Maria Guzenina (Espoo)

Johan Kvarnström (Raasepori)

Perussuomalaiset 6:

Riikka Slunga-Poutsalo (Lohja)

Mika Niikko (Vantaa)

Leena Meri (Hyvinkää)

Riikka Purra (Kirkkonummi)

Arja Juvonen (Espoo)

Ari Koponen (Tuusula)

Vihreät 5:

Pirkka-Pekka Petelius (Espoo)

Inka Hopsu (Espoo)

Noora Koponen (Espoo)

Saara Hyrkkö (Espoo)

Tiina Elo (Espoo)

RKP 3:

Anders Adlercreutz (Kirkkonummi)

Thomas Blomqvist (Raasepori)

Veronica Rehn-Kivi (Kauniainen)

Keskusta 2:

Antti Kaikkonen (Tuusula)

Matti Vanhanen (Nurmijärvi)

Vasemmisto 2:

Jussi Saramo (Vantaa)

Pia Lohikoski (Kerava)

Liike Nyt 1:

Harry Harkimo (Sipoo)

Kristillisdemokraatit 1:

Antero Laukkanen (Espoo)

Kokoomuksen äänikuninkaaksi nousi Antti Häkkänen 20 231 äänellä. 34-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja kolminkertaisti äänimääränsä edellisvaaleista. Hän sai kahdeksan prosenttia kaikista Kaakkois-Suomen vaalipiirissä annetuista äänistä.

Puheenjohtaja Petteri Orpo keräsi Varsinais-Suomessa 10 784 äänen saaliin, mikä oli vain puolet varapuheenjohtaja Häkkäsen saamista äänistä.

– Täytyy olla ylpeä ja kiitollinen tuollaisesta määrästä. Pienestä kunnasta ja kohtuullisen pienestä vaalipiiristä, joka ei ole kokoomuksen vahvinta aluetta, Häkkänen iloitsi vaalien tulosillan loppumetreillä.

Oikeusministerinä vuodesta 2017 toiminut Häkkänen teki kalliin ja näkyvän vaalikampanjan. Hän arvioi kampanjan maksaneen 85 000 euroa, eli suunnilleen saman verran kuin neljä vuotta sitten.

Hallitusneuvotteluihin käydään heti alkuviikosta

Oman tuloksensa lisäksi Häkkänen on erittäin tyytyväinen myös kokoomuksen lukuihin. Hän pitää tulosta vaalivoittona haasteellisen hallituskauden jälkeen.

Siinä, missä hallituskumppani keskusta menetti 18 paikkaa ja siniset putosivat eduskunnasta kokonaan, kokoomus pystyi lisäämään paikkamääräänsä yhdellä ja nousee 38 edustajapaikkaan.

– Teimme nousujohteisen kampanjan tilanteessa, joka oli hankala sillä tavalla, että kokoomuksen piti jarrutella, kun moni pitkin kevättä lupasi miljardeja lisää kuka mihinkin kohteisiin. Pelkäsimme, että se koituisi meille hankaluudeksi, mutta toisin kävi. Olemme erittäin tyytyväisiä.

Varapuheenjohtajana Häkkänen kuuluu puolueen hallitusneuvottelijoihin. Hän odottaa tulevista hallitusneuvotteluista "kimurantteja". Mahdollisia hallituskokoonpanoja Häkkänen ei halunnut vielä vaali-iltana arvuutella.

– Millään puolueella ei ole kovin vahvaa mandaattia, kuten oli viime vaalien jälkeen esimerkiksi. Kokoomus pitää tärkeänä, että vastuullinen taloudenhoito ja työllisyyden lisääminen säilyy. Niitä päätöksiä ei voida perua.

Häkkäsen mukaan kokoomus ei lähde hallitukseen, joka leikittelee EU-erolla. Mutta hän uskoo, että kokoomus ja SDP kykenevät yhteistyöhön, vaikka vaalikamppailun tiimellyksessä syntyi jännitteitä.

– Hallitus saadaan varmaan kasaan, mutta neuvotteluista tulee vaikeat. Niin erilaisia ovat linjaukseet olleet meidän ja SDP:n puolelta. Vaikea sanoa päästäänkö yhteisymmärykseen, mutta toivotaan, että päästään, Häkkänen pohtii.

Hän arvelee, että neuvotteluyhteys myös Perussuomalaisten kanssa avautuu nopeasti.

– Perussuomalaisten kanssa pitää käydä linja selväksi, että millaisia tavoitteita heillä on hallitusneuvotteluihin. Käydään avoimin kortein vaihtoehtot, mutta pallo on nyt Rinteellä. Hän asettaa kysymykset ja agendan.

Neuvottelut alkavat heti alkuviikosta, mutta pääsiäistä Häkkänen haluaisi päästä viettämään yhdessä perheen kanssa.

Oikeusministeriksi ensimmäisen vaalikauden puolivälissä

Antti Häkkänen kasvoi kokoomuslaiseksi jo lapsuuden kodissaan Mäntyharjussa, ja liittyi puolueeseen 15-vuotiaana. Kokoomusnuorten puheenjohtajana hän aloitti 2012. Sieltä kokoomuksen silloinen puheenjohtaja Jyrki Katainen poimi Häkkäsen erityisavustajakseen.

Kansanedustajan paikka heltisi ensimmäisellä yrittämällä vuonna 2015. Itseluottamus oli kohdallaan jo neljä vuotta sitten vaalituloksen ratkettua.

– Muistan miten minulle neljä vuotta sitten naureskeltiin, että siinä kaveri keulii ensimmäisen kauden ensimmäisenä päivänä, kun ilmoitin, etten sulje pois ministeritehtäviä.

Häkkänen nousi Sipilän hallituksen oikeusministeriksi vaalikauden puolivälissä vuonna 2017. Nyt kerätty tukeva äänipotti vain vahvistaa Häkkäsen asemaa puolueessa.

– Nyt sanon, että minulla on valmius toimia eri ministerin tehtävissä tai muissa vaativissa tehtävissä, mutta niihin palataan sitten tuonnempana kun neuvottelut etenevät.

Helsingin vaalipiiristä valittiin yhdeksän uutta kansanedustajaa.

Tässä he ovat:

Vihreiden uudet edustajat ovat Maria Ohisalo, Mari Holopainen ja Atte Harjanne. He kaikki ovat Helsingin kaupunginvaltuutettuja.

Kokoomuksen riveissä eduskuntaan nousee aivan uutena Terhi Koulumies. Myös Koulumies on kaupunginvaltuutettu.

SDP:n uutena edustajana Arkadianmäellä nähdään valtuutettu, SDP:n Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma.

Perussuomalaisten uudet kansanedustajat ovat Jussi Halla-aho ja Mari Rantanen. Hekin Helsingin kaupunginvaltuutettuja.

Vasemmistoliiton riveistä uusina eduskuntaan nousevat Mai Kivelä ja Veronika Honkasalo. Hekin kaupunginvaltuutettuja.

Tippujia viisi

Tippujia oli yhteensä viisi:

Vihreiden valtuutettu Ozan Yanar tippui. Samoin SDP:n valtuutettu Pilvi Torsti sekä Vasemmistoliiton valtuutettu Silvia Modig. Myös Sinisen tulevaisuuden Sampo Terho tippui eduskunnasta, vaikka hän yrittikin tällä kertaa eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä.

Perussuomalaisten valtutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Raatikainen myös tippui.

Kaikkiaan 22 edustajaa

Kaiken kaikkiaan Helsingin vaalipiiristä valittiin yhteensä 22 kansanedustajaa.

Tässä he ovat:

Vihreät: 6

Outi Alanko-Kahiluoto

Pekka Haavisto

Atte Harjanne

Mari Holopainen

Emma Kari

Maria Ohisalo

Kokoomus: 6

Terhi Koulumies

Jaana Pelkonen

Wille Rydman

Sari Sarkomaa

Juhana Vartiainen

Ben Zyskowicz

SDP: 3

Tuula Haatainen

Eveliina Heinäluoma

Erkki Tuomioja

Perussuomalaiset: 3

Jussi Halla-aho

Tom Packalén

Mari Rantanen

Vasemmistoliitto: 3

Paavo Arhinmäki

Veronika Honkasalo

Mai Kivelä

RKP: 1

Eva Biaudet

Ympäristöministerinä viimeksi toiminut Kimmo Tiilikainen (kesk.) putoaa eduskunnasta. Tiilikainen haki jatkopestiä Helsingin vaalipiiristä. Päättyneellä vaalikaudella perhe- ja peruspalveluministerinä vuoteen 2017 toiminut Juha Rehula (kesk.) putoaa Hämeessä.

Siniset jää puolueena kokonaan ulos eduskunnasta. Se tarkoittaa myös näiden äskeisten ministerien katoamista Arkadianmäeltä:

• Sampo Terho (eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri, Helsingin vaalipiiri)
• Jari Lindström (työministeri, Kaakkois-Suomen vaalipiiri)
• Jussi Niinistö (puolustusministeri, Uudenmaan vaalipiiri)
• Pirkko Mattila (sosiaali- ja terveysministeri, Oulun vaalipiiri)

Silvia Modig (vas.) joutuu tyytymään Helsingissä varasijaan huolimatta yli 5 600 äänen saaliista. Varasija on myös konkaripoliitikko Toimi Kankaanniemen (ps.) ja ex-puheenjohtaja Touko Aallon (vihr.) kohtalo. Varalle jäi myös kokoomuksen Susanna Koski Vaasassa.

Näkyviä eduskunnasta putoajia olisivat myös muun muassa Seitsemän tähden liikkeen konkaripoliitikko Paavo Väyrynen Uudeltamaalta, vihreiden helsinkiläinen Ozan Yanar ja uusmaalainen Jyrki Kasvi ja perussuomalaisista kokoomukseen loikannut Veera Ruoho niin ikään Uudeltamaalta.

• Seuraa ääntenlaskentaa reaaliaikaisesti Ylen tulospalvelussa
• Yle elää vaalipäivässä hetki hetkeltä – lue uusimmat käänteet täältä

Siniset päättää tulevaisuudestaan huomenna

Jari Lindström kertoo olevansa yhä ehdolla toukokuun europarlamenttivaaleissa.

Sinisen tulevaisuuden eduskuntaryhmän puheenjohtaja, vaille paikkaa jäävä Simon Elo ei ota kantaa, mitä puolueelle nyt tapahtuu.

– Mitään lakkauttamispäätöstä ei ole tehty, Elo sanoo Ylelle sinisten vaalivalvojaisissa.

Puolue on päättämässä jatkostaan maanantaina.

Korjattu 15.4. kello 0.40: Touko Aalto on vihreiden entinen puheenjohtaja, ei ex-varapuheenjohtaja.

Eduskuntavaalien tulosillasta tuli jännitysnäytelmä, jonka viimeinen näytös ratkeaa vasta, kun ääntenlaskun virallinen tulos kerrotaan keskiviikkona.

Perussuomalaisten vaalikiri vei sen vaalipäivänä suosituimmaksi puolueeksi. Ennakkoäänten ensimmäisissä tuloksissa perussuomalaisille oli tulossa nelossija vähän yli 15 prosentin ääniosuudella, mutta vaalipäivän äänet nostivat perussuomalaiset SDP:n kannoille.

Antti Rinteen demarit keräsivät ennakkoäänistä lähes 19 prosenttia, mutta vaalipäivänä opposition muutostuuli kuljetti Jussi Halla-ahon perussuomalaisia.

Punavihreät kaukana enemmistöstä

Punavihreä oppositio eteni eduskuntavaaleissa. SDP, vihreät ja vasemmistoliitto voittivat yhteensä viisitoista paikkaa, mutta varsinkin demareilla ja vasemmistoliitolla vertailukohtana ovat vuoden 2015 ennätyssurkeat vaalit.

Ammattiyhdistysliikkeen vahvalla tuella oppositiosta porvarihallitusta vastaan hyökännyt SDP jäi alle 18 prosentin ääniosuuden, mikä on SDP:n kaikkien aikojen toiseksi heikoin eduskuntavaalitulos.

Vaalitulos ei anna Antti Rinteelle mitenkään vahvaa valtakirjaa hallituksen muodostamiseen ja johtamiseen.

Punavihreä rintama keräsi yhteensä 76 kansanedustajaa. Siitä on vielä pitkä matka enemmistöhallituksen rakentamiseen.

Kokoomus ei lähde SDP:n apupuolueeksi

Kokoomusjohtaja Petteri Orpo riemuitsi keväällä 2017 kuntavaalien kärkipaikasta. Huippukunto ei kestänyt eduskuntavaaleihin saakka, sillä kokoomusjohto kompasteli vaalitaistelun loppusuoralla.

Orpo sai kiittää kuntavaalien voitosta Helsingin ääniharavaa, pormestariksi noussutta Jan Vapaavuorta. Eduskuntavaalitulos voi johtaa kokoomuksen sisällä valta- ja suuntataisteluun Orpon sosiaaliliberaalien ja Elina Lepomäen markkinaliberaalien välillä.

Kokoomus lähtee hallitusneuvotteluihin vahvoista asemista. SDP:n Rinne tarvitsee enemmistöhallitukseen mukaan kokoomuksen tai keskustan, joten hallituspolitiikan suunnasta on odotettavissa vielä ankara vääntö.

Sipilän keskusta koki murskatappion

Neljä vuotta pääministerinä maksoi Juha Sipilälle ja keskustalle kahdeksantoista kansanedustajan paikkaa. Keskustan paikkamäärä eduskunnassa on alkavalla vaalikaudella pienin yli sataan vuoteen.

Hallitusneuvottelujen ensimmäiset hermokierrokset keskusta taitaa tarkkailla katsomosta. Puolueen sisällä alkaa tiukka pohdinta siitä, kenen johdolla uutta nousua lähdetään etsimään.

Keskustan takana vihreät vahvisti asemiaan ja tulevaisuudessa vihreät kärkkyy nousua neljän suurimman puolueen joukkoon. Pekka Haaviston pätkäpuheenjohtajakauden vihreät valitsee kesäkuussa uuden puoluejohtajan, joka lähtee viemään vihreitä eteenpäin.

Perussuomalaisten kohtalona oppositio?

Jussi Halla-aholla on nyt käsissään melkein Suomen suurin puolue. Timo Soinin perussuomalaisiin verrattuna Halla-ahon puolue on jyrkempi, oikeistopopulistinen ja kansalliskonservatiivinen ryhmittymä, jonka on vaikea löytää hallituskumppaneita.

Perussuomalaisten äänestäjät ovat todennäköisesti halunneet protestoida sekä Sipilän porvarihallitusta että punavihreää oppositiota vastaan.

On mielenkiintoista nähdä, millaisen roolin perussuomalaiset oppositiossa valitsevat. Vaalitaistelun aikana Halla-aho on laajentanut puolueen asialistaa maahanmuuttokysymyksistä ilmastopolitiikkaan.

Perussuomalaiset tähtää nyt eurovaaleihin ja mukaan Euroopassa nousevaan oikeistopopulistiseen yhteistyöhön.

Voit keskustella tästä artikkelista klo 22.00 asti.

Lisää aiheesta

SDP suurin puolue, aloitti jo uuden hallituksen hahmottelun – Yle seurasi vaali-iltaa hetki hetkeltä

Tästä pääset katsomaan kaikki vaalitulosta koskevat tiedot

Seurasimme vaali-iltaa Helsingissä perussuomalaisten ja vihreiden taistelun kautta.

Siinä kohtasivat toistensa vastakohdat, joista kumpikin tavoitteli paikkaa kärkipuolueiden joukossa. Kaksikko julisti vahvoja arvoteemoja – maahanmuuttoa ja ilmastonmuutosta – ja oli lähes kaikesta keskenään eri mieltä.

Puheenjohtajat eli Jussi Halla-aho ja Pekka Haavisto taistelivat pääkaupungin äänikuninkuudesta. Puolueiden kannatuskäyrät osoittivat eri suuntiin:

Perussuomalaisten kannatus notkahti edellisen vaalivoiton jälkeen. Hajaannuksen kesänä 2017 puolueväki valitsi Halla-ahon puheenjohtajaksi ja siniset repeytyivät omaksi puolueekseen. Kunnes viime kuukausina puolue nousi taas gallupeissa ryminällä.

Vihreiden kannatus oli välillä jopa kolmen parhaan joukossa. Kuntavaaleissa 2017 tuli voitto, 12,5 prosenttia äänistä. Mutta ennen näitä vaaleja gallupit olivat lievässä laskussa.

Kello 18–20: "Katsotaan, mihin suoritus riittää"

PAM!

Vihreä ilmapallo paukahtaa. Oskari Sundström ja Linda Hartman eivät hätkähdä, vaan ottavat pussista seuraavan ja jatkavat täyttöä. Tavastian salissa tarvitaan ainakin 700 ilmapalloa, ja vihreiden vaalivalvojaisten ovet ovat juuri aukeamassa.

Ensimmäisten joukossa sisään astuu Pirkka-Pekka Petelius, mies jonka koko kansa tuntee tv-koomikkona, radion Luontoillan juontajana ja nyt myös kansanedustajaehdokkaana Uudeltamaalta.

– En ajattele tätä iltaa äänimäärän kautta. Jo ehdolle lähteminen oli teko. Jos kysytään, mitä olen tehnyt esimerkiksi ilmaston, ympäristön ja koulutuksen puolesta, niin voin sanoa että olen ainakin lähtenyt ehdolle, Petelius sanoo.

– Katsotaan, mihin suoritus tänään riittää. Tämä on ehkä perinteinen urheilijan vastaus, mutta niin minä sen näen.

Kun sali on täyttynyt, puheenjohtaja Haavisto nostaa tunnelmaa. "Vihreä unelma" kolmen tai ainakin neljän suuren joukkoon noususta elää.

– Tämä voi olla historiallinen voitto vihreille. Tämä merkitsee paljon paitsi Suomessa myös koko EU:n alueella, jossa vihreät on nyt lähtenyt nousujohteisesti eteenpäin. Meillä on edessämme hyvä ilta.

Kolmen korttelin päässä Forumissa Apollo Live Clubilla perussuomalaisten valvojaisissa kolme Janakkalan miestä ja yksi siuntiolainen ovat parkkeeranneet paraatipaikalle: sohvaryhmälle lavan viereen.

Puoluevirkailija, kansanedustajaehdokas Matti Putkonen on juuri huudattanut väkeä tsunami-huudolla. Ilmaisu ei maistu sohvaryhmälle.

– Ennemmin hattutemppu! sanoo Marko Ojanen, Janakkalan valtuustoryhmän puheenjohtaja.

– Tai työvoitto, jatkaa siuntiolainen Jarmo Hussi.

– Kun ajattelee, miten ison työn Jussi [Halla-aho, toim.huom.] on tehnyt, niin nimenomaan työvoittoa tässä odotetaan, sanoo puolueen Hämeen-piirin vaalipäällikkö Samuli Vesioja.

Miesten toiveissa on 18–19 prosentin ääniosuus. Halla-aho on kirkastanut puolueen kuvaa, he sanovat.

Mutta Halla-ahon jyrkän maahanmuuttovastainen retoriikka on myös saanut osan suomalaisista suorastaan pelkäämään perussuomalaisten politiikkaa. Sohvaryhmä kieltää olevansa "natseja tai rasisteja".

– Mulla on Turengissa baari, jossa on tälläkin hetkellä turkkilainen muslimi tiskin takana töissä. Siitä voit päätellä, sanoo Club Paratiisia pyörittävä Ojanen.

Kello 20: "Näyttää siltä, että kolmen joukossa ollaan"

Apollossa puheenjohtaja Halla-aho kiipeää lavalle puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon viereen.

Tavastialla vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo tuijottaa herkeämättä screenillä pyörivää vaalilähetystä.

Sitten kello lyö tasan kahdeksan. Vaalihuoneistot ovat sulkeutuneet ja ennakkoäänet tulevat ruudulle: vihreät 11,4 prosenttia, perussuomalaiset 15,1 prosenttia. Molemmat leirit repeävät huutoon.

Tavastialla Ohisalo nostaa kädet ilmaan ja alkaa ottaa vastaan halauksia.

Apollossa Halla-aho ja Slunga-Poutsalo hymyilevät, mutta vielä hieman varovaisesti. Kun ruutuun tulee ennakkoäänten mukainen paikkamäärä, 32, Halla-ahon suu kääntyy maireaan hymyyn ja hän kääntyy yleisöön päin taputtamaan.

Mutta kaikkein suurin huuto salissa kuullaan, kun kuulutetaan ennakkoäänten mukainen sinisten paikkamäärä: nolla.

Haastatteluissa ennakkoääniä kommentoi kaksi vapautunutta, tyytyväistä puoluejohtajaa.

– Ollaan menossa ylöspäin, tulos paranee vielä tästä. Kaikkien aikojen paras vihreä vaalitulos, vihreiden Pekka Haavisto sanoo, kun puolueelle olisi ennakkoäänten perusteella tulossa 24 paikkaa.

Salissa uskotaan, että tulos nousee vielä 1–2 prosenttiyksikköä ylöspäin. Se tarkoittaisi 13–14 prosentin kannatusta.

Nousuun uskotaan myös Apollossa.

– Pidän selvänä, että kannatus nousee tästä vielä. Nyt näyttää siltä, että kolmen joukossa ollaan, Halla-aho sanoo.

Neljän kärki on poikkeuksellisen tiivis. Kärjessä olevan SDP:n osuus ennakkoäänistä, 18,9 prosenttia, on juuri niin matala kuin muut kärkipuolueet toivoivat. Demarit on jäänyt iskuetäisyydelle.

Klo 20–22: "Keskusta on näiden vaalien suurin häviäjä"

Heti ennakkoäänten paljastuttua puoluejohtajat kokoontuvat eduskunnan Pikkuparlamenttiin kotimaisen ja kansainvälisen median myllyyn.

Edessä on kaksituntinen, jonka aikana vaalitulos käytännössä jo selviää. Ääntenlaskenta etenee 70–80 prosenttiin kaikista äänistä, ja Ylen perinteinen vaaliennuste enteilee lopputulosta jo ennen iltakymmentä.

Puoluejohtajia revitään pöydältä pöydälle, suorasta lähetyksestä toiseen. Koska sanottavaa ei yhtäkkiä putoa taivaasta lisää, puoluepomot asettelevat sanansa varoen ja toistavat sitä mitä voivat: katsotaan nyt, hyvältä näyttää, kaikki ovet pidetään avoimina.

Häviäjiä ei juuri näy. Seitsemän tähden liikkeen Paavo Väyrynen on jo ehtinyt lähteä, ja sinisten Sampo Terho seuraa perässä pakollisten haastattelukierrosten jälkeen. Keskustan Juha Sipilä tunnustaa murskatappion:

– On jo selvää, että keskusta on näiden vaalien suurin häviäjä. Vaalitulos on iso pettymys.

Vasemmistoliiton Li Andersson, Halla-aho ja Haavisto ovat tilaisuuden tyytyväisimmät. SDP:n Antti Rinne ja kokoomuksen Petteri Orpo ovat varpaillaan.

– Vaikuttaa siltä, että kokoomuksen ja meidän välillä käydään tämä kamppailu, Rinne sanoo.

Mutta perussuomalaiset nousee jatkuvasti. Äänistä on laskettu 44 prosenttia, ja puolueelle olisi tulossa jo 35 paikkaa. Halla-aho antaa haastattelua englanniksi.

– We are absolutely satisfied with this result, hän sanoo, ollaan ehdottoman tyytyväisiä tulokseen.

Vaalilähetyksessä haastatellaan Pirkka-Pekka Peteliusta, joka on menossa läpi. On aika siirtyä öljyn, hiilen ja ylikulutuksen jälkeiseen aikaan, hän sanoo.

Kokonaisuutena vihreiden paikkamäärä on laskenut 20:een. Haaviston mukaan kyse on vihreiden perinteisestä "kitutunnista" kello 21–22, kun ääniosuus laskee väliaikaisesti. Suurten kaupunkien vaalipäivän äänistä suurin osa on vielä laskematta.

– Tämä on tuskallinen tunti. Vasta kymmenen jälkeen nähdään, mikä on meidän kannatuksemme. Mutta tämä kuuluu jo nyt Euroopan mitassa uniikkien vihreiden tulosten sarjaan, Haavisto sanoo.

Kello 21.45 viiden kärkipuolueen johtajat ryhmitetään jälleen riviin tv-kameroiden eteen, ja Ylen tulosennuste tulee ruutuun. SDP–kokoomus–perussuomalaiset ovat kolmen kärjessä yhdessä nipussa.

Klo 22–23: "Naisten valtava nousu ilahduttaa"

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari päättää radiohaastattelun Tavastian aulassa.

Vihreiden tulos alkaa olla selvillä: tämä ilta on naisten. Myös Kari on pääsemässä jatkokaudelle eduskuntaan, ja ohi kulkevat ihmiset halaavat ja huutavat kannustuksia: tsemppiä Emma! Hyvä Emma! Hienoa Emma!

– Ei tätä huonoksi illaksi voi sanoa. Vihreille tulos on historiallinen, ja naisten valtava nousu ilahduttaa, Kari sanoo.

– Ihmiset kokevat, että takana on synkät neljä vuotta. Tämä on hieno viesti.

Tavastian sali on täynnä, kuuma ja hikinen. Valvojaisten osallistujissa on paljon nuoria naisia. Naisten noususta puhuu myös puolueen varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.

– Yli 20 prosentin kannatusta ei näytä tulevan kenellekään. Ja eduskuntaan nousee yhä enemmän nuoria naisia. Feminististä hallitusohjelmaa voidaan ehkä lähteä sorvaamaan, puolueen toiseksi suurinta äänipottia keräävä Ohisalo sanoo.

Apollossa perussuomalaisten juhlissa väen koostumus on toisenlainen. Yleisö on miesvaltaista ja ennemminkin keski-ikäistä kuin nuorta.

Halla-aho on juuri palannut valvojaisiin Pikkuparlamentista, jättää takkinsa narikkaan ja astelee kohti salia. Salamavalot välähtelevät, tv-kamerat seuraavat Halla-ahon kävelyä, tunnelma on voitonriemuinen. Ensimmäisenä kättään Halla-aholle tarjoaa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri.

Kättelikö Meri peräti seuraavaa pääministeriä?

– Toivotaan! Olen ylpeä Jussista ja ihan kaikista tämän tuloksen tekijöistä, Meri sanoo.

Salissa kaikuvat Jussi–Jussi–Jussi-huudot. "Paita pois!" huutaa joku. Perussuomalaiset on vain paikan päässä SDP:stä eli tilanne on 40–39, kun Halla-aho aloittaa kiitospuheensa paperista lukien.

– Kun hahmottelin tätä puhetta päivällä, en osannut arvata, millaisen tuloksen saamme. Nyt huomaan, että tämä puhe on aika vähäeleinen, mikä tietysti johtuu siitä että olen monotoninen ja tylsä ihminen, Halla-aho hymähtää ja puhe keskeytyy raikuviin aplodeihin.

Halla-aho enteilee jo hallitusneuvotteluja kertaamalla puolueelle tärkeimmät kolme aihepiiriä: maahanmuutto, ilmastolaukka ja omista kansalaisista huolehtiminen. Samalla yleisöstä huikataan: 40.

– Oliko 40? Halla-aho kysyy.

Oli, yleisöstä vastataan, ja jälleen salissa raikaa suora huuto. Paikkaluku on noussut samaan kuin SDP:llä. Puoli vuotta aiemmin SDP:n gallupkannatus Ylen mittauksessa oli 21 prosenttia ja perussuomalaisten 10.

– Aivan lopuksi minua pyydettiin siteeraamaan kauppaneuvos Tuuraa: tästähän tuli oikea ilon ja riemun päivä, Halla-aho päättää puheensa ja vaimo Hilla Halla-aho tulee lavalle.

Klo 23–24: "Se oli tossa, että olisi saatu kaksi paikkaa lisää"

Perussuomalaisten Hämeen-piirin vaalipäällikkö Samuli Vesioja jättää peukalonsa ja etusormensa väliin pienen raon ja näyttää sitä.

– Se oli tossa, että olisi saatu kaksi paikkaa lisää. Se 18–19 prosenttia olisi riittänyt isoimman puolueen paikkaan. Siihen nähden tämä oli pieni pettymys, mutta kiva että päästiin edes näin lähelle, hän sanoo.

Janakkalan–Siuntion-miehet ovat tyytyväisiä, mutta ykköspuolueen paikka oli lähellä. Lopullinen saalis eli 39 paikkaa riittää Marko Ojaselle antamaan lupauksen, että huomenna Club Paratiisissa juhlitaan.

– HPK–Tappara katsotaan screeniltä ja juhlitaan siinä lomassa. Olen kova Kerhon mies, että oransseissa tunnelmissa.

Halla-aho on vielä lavalla, saanut käteensä tuopin ja sanoo, ettei olisi voinut uskoa näin hyvään tulokseen vaikka ykköspaikka olisikin ollut henkisesti tärkeä.

Jussi, huutaa mies alhaalta lattialta, "minulla on sinulle lahja". Halla-aho ottaa vastaan A4-kokoisen julisteen ja asettaa sen puhujanpöydälle voittokukkien viereen.

Retrojulisteessa lukee "Camel Boots – miehille jotka kulkevat omia polkujaan".

Myös Tavastialla ilmassa on voitto – ja pieni pettymys. Ääntenlaskennan loppunostetta ei tällä kertaa tullutkaan, vaan kannatus jää 11,5 prosenttiin ja 20 paikkaan.

Pääkaupungin äänikuninkuustaistossa Halla-aho voittaa Haaviston äänin 30 000–20 000, kun vähän pyöristää, mutta Helsingissä vihreät nousee ykköseksi ohi kokoomuksen.

Perussuomalaisten 39 kansanedustajassa on 27 miestä ja 12 naista. Vihreiden 20 edustajassa on 3 miestä ja 17 naista.

– Hyvältä tuntuu, sanovat ulos viltteihin kietoutuneina tauolle lähteneet Sini Koivunen ja Irini Papanthimou.

Nyt jos koskaan oli tärkeää äänestää, he sanovat. Koivunen kertoo, ettei viime vaaleissa tiennyt ketä äänestää, mutta nyt päätös oli helppo. Miksi nyt oli tärkeää äänestää?

– Koska ilmasto on ollut niin tapetilla. Ja vihreät ajaa ympäristöasiaa enemmän kuin muut puolueet, Papanthimou sanoo.

Perussuomalaisten suosiota kaksikko pitää huolestuttavana. Kumpikin työskentelee hoitoalalla ikääntyvien parissa, ja odottaa että sukupolvenvaihdos vauhdittuisi politiikassakin.

– Jo somessa näkyi, että nyt nuoret lähtevät äänestämään. Nuoret sukupolvet tulevat, Koivunen jatkaa.

Mutta nyt viltit pois ja sisään jatkamaan jälkipeliä.

Pian rakennetaan jo kovaa vauhtia hallituspalapeliä, ja sitä rakentaa ensisijaisesti nelikko Rinne–Halla-aho–Orpo–Sipilä.

Siinä on neljä puoluetta ja neljä miestä, joiden keski-ikä on 52,3 vuotta.

Kaikki vaaleista – tulospalvelu kertoo läpimenneet, pudonneet ja ääniharavat

Eduskuntavaalit olivat tällä kerralla erittäin tasaiset. SDP ja perussuomalaiset taistelivat ykkössijasta aivan viimeisiin ääniin saakka. Lopulta kärkisija ratkesi Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien yömyöhällä valmistuneen laskennan myötä. Katso kaikki tuloksesta Ylen tulospalvelusta.

SDP voitti perussuomalaiset hiuksenhienolla erolla – suurimman puolueen asema on nyt heikompi kuin koskaan itsenäisyyden aikana

SDP saa uuteen eduskuntaan 40 paikkaa, ja perussuomalaiset seuraa aivan kannoilla: 39 paikassa. Pääministeripuolue keskusta ja eduskunnasta rannalle jäänyt siniset olivat vaalien häviäjät. Vihreät nosti eduskuntaan nuoria ja naisia.

Hallitusneuvotteluista tulossa vaikeat

Eduskuntavaalien lopullinen tulos ja viimeiset paikat saattavat ratketa vasta keskiviikkona, kun virallinen tulos julkaistaan. Siihen asti saadaan jännittää jopa siitä, kuka lähtee vetämään hallitusneuvotteluja. SDP ei pääse valtaan ilman kokoomuksen tai keskustan tukea, eivätkä kokoomus tai keskusta lähde SDP:n apupuolueeksi ilman kovia myönnytyksiä. Lue Ylen politiikan toimittajan Pekka Kinnusen analyysi mahdollisista neuvottelukuvioista.

Katso kartasta kuinka maassa äänestettiin

Ylen kartta kertoo, kuinka kansalaiset äänestivät vaalipiireittäin ja kunnittain. Kartasta näet, mikä oli asuinkuntasi suurin puolue ja missä puolueet kasvattivat äänipottiaan eniten. Tarkemmat alueelliset tiedot vaalituloksesta löydät Ylen tulospalvelusta.

Naisleijonat taipui MM-hopealle – Yhdysvallat vei voiton rankkareilla

Ensimmäistä kertaa historiassa MM-finaalissa pelannut Naisleijonat joutui taipumaan Yhdysvalloille värikkäiden vaiheiden jälkeen. Ratkaisu saatiin vasta voittomaalikilpailussa, vaikka Suomi ehti jo tuulettaa maailmanmestaruutta jatkoerässä. Yhdysvallat voitti numeroin 2–1.

Viikko alkaa keväisenä

Suomeen virtaa lähipäivinä lämmintä ilmaa ja sää on pääosin poutainen. Maanantaina on aurinkoista koko maassa. Viikon edetessä sää lämpenee päivä päivältä. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen jännittää.

Mies katsoo keskittyneenä vaalilähetystä ja pohtii, pystyykö puolue oikaisemaan vaaleja edeltäneen synkän gallup-kierteensä. Ennakkoäänten tulos julkaistaan hetkellä minä hyvänsä.

Keskusta on usein ollut ennakkoäänten ykkönen, ja nyt siitä lipeäminen ennakoisi karvasta loppuiltaa.

Kohta saamme ennakkoäänten tulokset, toteaa Matti Rönkä Ylen vaalistudiosta, minkä jälkeen keskustan vaalivalvojaisiin laskeutuu syvä hiljaisuus ja epäusko.

Keskusta on kaukana kärkipuolue SDP:stä. Puolue on menettämässä jopa 20 paikkaa ja päätymässä kaikkien aikojen huonoimpaan eduskuntavaalitulokseen.

Puolueen ydinkannatusalueella Oulun vaalipiirissä, ja pääministeri Juha Sipilän kotikonnuilla keskustalle ennakoidaan vain viittä paikkaa edellisvaalien yhdeksän sijaan. Piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen on järkyttynyt.

– En osannut odottaa tällaista pahimmissa painajaisunissakaan. Toivotaan vielä, että muutama paikka saadaan takaisin, mutta tuloksen edessä on oltava rehellinen.

Hallitusvastuu kaatoi keskustan ja Sipilän

Heti ennakkoäänten jälkeen kävi selväksi, että hallitusvastuun haitat kaatuivat tälläkin kertaa keskustan harteille. Hallituskumppani kokoomus nappasi jopa yhden lisäpaikan.

Keskustan kannalta tukalan tilanteen totesi myös puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä vaali-illan puheessaan.

– Vastuunkantajan rooli oli meillä tällä kertaa. Olemme menossa sellaiseen aikaan, jossa on vähintään viisi suurta puoluetta. Hallituksen muodostaminen ei tule olemaan helppo tehtävä.

Keskustan paikkamäärä eduskunnassa on alkavalla vaalikaudella pienin yli sataan vuoteen. Puolue menetti sunnuntaina kannatuksestaan yli 7 prosenttiyksikköä ja peräti 18 paikkaa. Eduskuntaan valittiin tällä kertaa 31 keskustan ehdokasta.

Keskusta oli vastaanlaisessa tilanteessa vuonna 2011, jolloin sillä oli ennen vaaleja peräti 51 kansanedustajaa. Keskusta menetti 16 paikkaa ja tämän vuoden tavoin yli 7 prosenttiyksikköä kannatuksestaan. Tuolloin hallituskumppani kokoomus nousi suurimmaksi puolueeksi, mutta nyt se jäi SDP:n ja perussuomalaisten taakse.

Keskustan kurimus ja historiallisen huono vaalitulos herättivät nopeasti spekulaatiot puolueen asemasta hallitusneuvotteluissa ja Juha Sipilän asemasta puolueen puheenjohtajana.

Oulun vaalipiirissä Sipilä oli selvä äänikuningas yli 16 000 äänimäärällään. Puolueen puheenjohtajan ja pääministerin henkilökohtainen kannatus kuitenkin lähes puolittui edellisvaaleista.

Pohjoisen puolue

Oulun vaalipiirissä keskustan illasta ei tullut aivan niin synkkä kuin ennakkoäänet antoivat odottaa. Keskusta sai Pohjois-Pohjanmaalta lopulta kuusi paikkaa eli saman verran kuin kahdeksan vuotta sitten. Kainuu jäi ilman keskustan edustajaa ensimmäistä kertaa yli 35 vuoteen.

Puolueen kannatus kipusi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa niukasti yli 30 prosenttiin, mikä on keskustan huonoin kannatusluku Oulun vaalipiirissä tämän vuosituhannen eduskuntavaaleissa.

Aamulla menen taas töihin. Antti Ollikainen

Keskusta on tottunut menetykseen Pohjois-Suomessa, joka on poliittiselta kannatukseltaan poikkeuksellinen alue. Oulun ja Lapin vaalipiirin kansanedustajista on perinteisesti puolet ja usein vielä enemmänkin ollut keskustalaisia. Millään puolueella ei missään muussa vaalipiirissä ollut viime vaaleissa vastaavaa kannatusta.

Keskusta säilyi selvästi Pohjois-Suomen suurimpana puolueena, mutta paikkamäärä putosi kauas edellisvaaleista, ja puolueen valtakunnallisen menestyksen tavoin myös pohjoisessa palattiin vuoden 2011 eduskuntavaalien tasolle. Oulun vaalipiiristä eduskuntaan valittiin kuusi edustajaa ja Lapista kolme.

Keskustalla riittää pohdittavaa

Oulun keskustan vaalivalvojaiset hiljenevät tuloslaskennan edetessä. Piirin johto jännittää vielä viimeiseen saakka, josko puolue pystyisi vielä nappaamaan seitsemännen paikan Oulun vaalipiirissä.

Taistelu viivan tuntumassa on tiukkaa, mutta keskustan Tuomas Kettunen häviää niukasti vasemmistoliiton Katja Hänniselle. Seitsemäs edustaja olisi tuntunut jo pieneltä voitolta, arvioi piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen.

– Ennakkoäänten jälkeiseen tilanteeseen ja ennakoituun viiteen paikkaan seitsemän edustajaa olisi ollut jo hyvä tulos. Mutta tämä kuusikin on hieman lohdullisempi.

Vuosituhannen vaihteessa parikymppisenä nuorukaisena politiikkaan mukaan tullut Ollikainen katsoo jo eteenpäin.

– Aamulla menen taas töihin, ja siitä alkaa tuloksen analysointi.

Töitä on tiedossa myös keskustan puoluejohdossa. Puoluehallitus kokoontuu tiistaina, ja piirien toiminnanjohtajat ja puoluetoimiston väki keskiviikkona.

Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jussi Ylitalon mukaan vaalituloksesta pitää tehdä tarkka analyysi. Yksi selvityksen kohteista tulee olemaan hallituskumppani kokoomuksen menestys.

– Kaikki hallitukseen liittyvä negatiivinen uutisointi tuntuu nyt osuneen meidän nilkkaan, Ylitalo huokaisee.

Näin on yksi keskustan poliittisen historian karuimmista illoista tullut päätökseen. Tuloslaskenta on päättynyt ja vaalivalvojaiset vaienneet häkellyttävään tappioon.

Piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainenkaan ei enää jännitä.

Korjaus 15.4. kello 8:06: Jutussa luki aiemmin, että keskusta menetti sunnuntaina kannatuksestaan yli 7 prosenttia. Korjattu, että keskusta menetti kannatuksestaan yli 7 prosenttiyksikköä.

Lue myös:

Tässä ovat Oulun vaalipiirin kansanedustajat – kaksi alle 30-vuotiasta mutta myös vanhoja konkareita

Kainuu vaihtoi kansanedustajiaan, kaikki istuvat tippuvat – keskusta jäi ilman paikkaa Kainuusta

Millainen vaalitulos on pääministerin vaalipiirissä? Seuraa suoraa lähetystä Oulusta

Katso vaalien tulos Ylen tulospalvelusta

Eduskuntaan saadaan 83 uutta kansanedustajaa 200:sta.

Ari "Brother Christmas" Koponen Uudeltamaalta näyttää nousevan perussuomalaisten listoilta eduskuntaan. Hyväntekijä saa seuraa dekkarikirjailijasta, kun Savo-Karjalan vaalipiiristä läpi on menossa kokoomuslainen Marko Kilpi.

Uudenmaan vaalipiiristä kansanedustajaksi valittaneen myös näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius vihreistä. Uudeltamaalta kansanedustajaksi pääsee myös sosiaalisessa mediassa vahvasti profiloitunut, perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra.

Perussuomalaisia taustavaikuttajia pääsee nyt läpi eduskuntaan. Oulun vaalipiiristä eduskuntaan noussee puolueen nuorisojärjestön ex-puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen ja Uudeltamaalta on nousemassa puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

• Seuraa ääntenlaskentaa reaaliaikaisesti Ylen tulospalvelussa
• Yle elää vaalipäivässä hetki hetkeltä – lue uusimmat käänteet täältä

Vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo Helsingin vaalipiiristä ampaisee ensi kertaa eduskuntaan.

Urheilijataustasta Arkadianmäelle ponnistaa olympiamitalistipainija Marko Asell Pirkanmaan SDP:stä.

Uusi sukupolvi on kirjaimellisesti valtaamassa eduskunnan, kun keskustapoliitikko Timo Kallin tytär Eeva Kalli Satakunnasta ja Eero Heinäluoman tytär Eveliina Heinäluoma (sd.) Helsingistä ovat pääsemässä läpi. Vähän kauempaa historiasta kansaa edustaneen Ole Norrbackin poika Anders Norrback (r.) tekee tuloa Vaasan vaalipiiristä.

Nuorin läpimenijä lienee vihreiden Iiris Suomela, 24, Pirkanmaalta.

Joitakin aiemmilta vaalikausilta tuttuja kasvoja palaa tauon jälkeen edustajanhommiin:

Oulun vaalipiiristä vasemmistoliiton ex-kansanedustaja ja ministeri Merja Kyllönen palaa eduskuntaan muutaman europarlamenttivuoden jälkeen.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa tippunut Kimmo Kiljunen (sd.) niin ikään palaa eduskuntaan Uudellamaalla. Paluumuuttajien lukeutuu myös pirkanmaalainen vihreä Oras Tynkkynen sekä Hämeen vaalipiirissä Johannes Koskinen (sd.).

Päivitetty 15.4. kello 0.50: Eduskuntaan saadaan kaikkiaan 83 uutta kansanedustajaa.

Vaalit on vaalittu ja vaalijuhlat pidetty. On aika palata arkeen. Hallitusta ja hallitusohjelmaa pitäisi alkaa kasata. Vaalilupauksia tarkastellaan tosiasioiden valossa. Talous on yksi niistä.

Valtiovarainministeriö julkisti talvella kestävyysvajelaskelmansa. Sen mukaan julkisen taloutemme kestävyysvaje heiluu edelleen kymmenen miljardin euron tienoilla. Ja juuri ennen vaaleja julkitulleiden laskelmien mukaan vaje vain syvenee muun muassa yhä surkeammaksi menevän väestörakenteemme takia. Lisäksi soten kaatuminen vei suunnitellut kolmen miljardin säästöt.

Vaalikeskusteluissa ei juuri talouden karuista tosiasioista puhuttu. Jotkut tosin totesivat kestävyysvajeen olevan vakava asia. Toiset taas ilmoittivat, että meitä ei kamreerit määräile.

1990-luvun syvän talouslaman hoitohommissa olleena voin todistaa, että kyllä kamreerit meitä määräili, ja ankarasti. Eivätkä määräykset tulleen äidinkielellämme, koska elimme ulkomaisen rahan varassa.

Vaihtoehtoiset totuudet ovat tulleet meidänkin poliittiseen keskusteluihin. Viime vuonna kerrottiin ilouutisena, että valtion velkaantuminen on loppu. Tosiasiassa kysymys oli parin kertaluonteisen tuloerän vaikutuksesta, joka tuli ja meni. Tänä vuonna uutta velkaa otetaan taas pari miljardia ja vähintään sama meno jatkuu lähivuosina.

Tänä vuonna kasvu hiipuu yhden prosentin tuntumaan ja siellä se pysyy lähivuodet, jos siis jos kaikki menee hyvin.

Talouden lyhyt kasvupyrähdys on ohi. Tänä vuonna kasvu hiipuu yhden prosentin tuntumaan ja siellä se pysyy lähivuodet, jos siis kaikki menee hyvin. On monta asiaa, jotka ei välttämättä mene ollenkaan hyvin.

Tällaisessa taloustilanteessa puolueet silti lupailivat kaikkea hyvää. Päällimmäisenä ja myös lisämenojen yhtenä rahoituskeinona näytti olevan lupaus työllisyysasteemme nostamisesta muiden pohjoismaiden tasolle. Mikään taho ei tosin kertonut, miten aikoo tämän tehdä.

Paljon tuli muitakin lupauksia. Sote-uudistus pitäisi tehdä. Samoin sosiaaliturva- eli sotu-uudistus, jonka aloittamisesta on kulunut vasta neljännesvuosisata. Perhevapaauudistus pitäisi tehdä sekin ja syntyvyys saada nousuun. Hävittäjiä pitäisi alkaa ostella, ja sotalaivoja. Ja edellisen hallituksen menoleikkauspäätökset pitäisi purkaa.

Mistä sitten rahat? Yritystuista tietysti! Tämmöinen ajatus oli vallalla jo päättyneellä vaalikaudella. Tosiasiassa budjettiin tuotiin pari uutta tukea. Mauri Pekkarisen tarmokkaasti vetämän parlamentaarisen yritystukien leikkausryhmän haaksirikko oli näyttävä.

Työ- ja elinkeinoministeriön vetämä laaja työryhmä arvioi yritystuet parisen vuotta sitten. Tukia on viitisenkymmentä kappaletta ja niihin palaa rahaa noin neljä miljardia euroa vuodessa. Pekkarisen työryhmän ”liikennevaloarvio” näytti punaista 3,3 miljardin kohdalla. Nämä tuet ovat siis ”säilöviä”, eivät uudistavia.

Mitäpä jos uusi hallitus tekisi niin kuin liikenteessä tehdään: punainen valo ja stop, mutta pysyvästi. Yli kolme miljardia vapautuisi kaikenlaiseen hyvään.

Olosuhteiden pakosta jouduin hiukan seuraamaan vaaliväittelyjä. Ja kuinka ollakaan, ajatukseni veivät Lewis Carrollin kirjaan Liisan seikkailut Ihmemaassa. Kun Liisa ei yhtään ymmärrä Humpty Dumptyn puhetta, tämä selvittää: ”Kun Minä käytän sanaa, se tarkoittaa juuri sitä mitä Minä määrään sen tarkoittavan.”

Palaan vielä muutamaan asiaan vaalinaluskeskustelussa.

Eivätkö nämä nuoret miehet halua tehdä lapsia vai eikö naiset huoli heitä lapsentekoon, en osaa sanoa. Ehkä uusi hallitus osaa.

Tilastokeskus julkisti syksyllä uudet väestöennusteensa. Syntyvyys on maassamme romahtamassa ja on jo romahtanutkin. Syntyi laaja keskustelu, jossa mm. moitittiin korkeasti koulutettuja naisia tästä kehityksestä. Mutta kun tilastoja katsoo tarkemmin, suurin ”synnyttämiskuoppa” löytyykin nuorten, vähän koulutettujen miesten kohdalta. Eivätkö nämä nuoret miehet halua tehdä lapsia vai eikö naiset huoli heitä lapsentekoon, en osaa sanoa. Ehkä uusi hallitus osaa.

Taksiliikenteen vapautus seuraamuksineen erityisesti kelakorvattavien taksikyytien osalta herätti laajaa keskustelua, joka ei kylläkään johtanut mihinkään.

Jostain kaivoksesta oli löytynyt jätteitä. Sen takia vaadittiin muutettavaksi uutta kaivoslakiamme, jonka aikana ei ole perustettu yhtään kaivosta.

Samoin moitittiin ankarasti uutta sähkömarkkinalakia, kun sähkön siirtohinnat nousevat voimakkaasti. Ei ole pitkä aika siitä, kun sähkömarkkinalaki aika yksimielisesti säädettiin, haluttiin estää pitkät sähkökatkot. Lakiesityksen perusteluissa kyllä kerrottiin, että sähkökaapeleiden kaivaminen maahan tulee maksamaan miljardeja. Näyttää unohtuneen.

Jossain välissä pitäisi keritä johtamaan puoli vuotta EU:takin.

Entisenä ” kamreerina” uskallan arvata, että ei uuden hallituksen elämä ihan helppoa tule olemaan!

Erkki Virtanen

Kirjoittaja on työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö, joka jäi eläkkeelle 45 vuoden virkamiesuransa jälkeen. Nyt Virtanen vaeltelee mökkipaikkakuntansa Tammelan saloilla. Hän seuraa ja kommentoi päätöksenteon sekä erityisesti valtiontalouden nykytilaa. Poliittisesti yhä sitoutumaton.

– Pahin mahdollinen tapahtui. Ei minulla ollut mitään jakoa.

Sinisten kansanedustaja ja Sipilän hallituksen työministeri Jari Lindström löi hanskat tiskiin, kun ennakkoäänet oli laskettu. Illan mittaan varmistui, että mies joutuu jättämään eduskunnan. Hän istui siellä kahdeksan vuotta.

Illan mittaan varmistui, ettei siniset eivät saa yhtään paikkaa eduskunnassa. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kertoo Ylelle, että puolue päättää jatkostaan maanantaina. Elon mukaan mahdollista, että se lakkautetaan.

Myös Lindström sanoo olevansa pettynyt.

– Odotimme, että saisimme eduskuntaryhmän kasaan, hän toteaa.

Lindströmiltä lähtee samalla ministerin tuoli alta. Lasku on jyrkkä, sillä viime eduskuntavaaleissa Lindström oli perussuomalaisena oman vaalipiirinsä äänikuningas. Silloin henkilökohtaisia ääniä kertyi lähes 10 000. Nyt potti jäi murto-osaan siitä. Ääniä kertyi kaikkiaan 1690.

Sen jälkeen ei ole tietoa, mitä äijä tekee. Jari Lindström

Pudotuksen selittää Lindströmin siirtyminen perussuomalaisista sinisiin kesken vaalikauden. Lindström joutui myös ay-liikkeen myrskyn silmään ajaessaan kilpailukykysopimusta ja heikennystä työntekijöiden irtisanomissuojaan.

– Yhtään en kadu lähtöä perussuomalaisista. Tiesin, että näin tulee todennäköisesti käymään. Samassa yhteydessä haluan onnitella niitä, jotka menevät läpi. Tiedän kokemuksesta, että monilla on nyt jännät paikat.

Lindströmillä on takanaan rankat vuodet.

Kaksoissalkku

Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen Lindström sai poikkeuksellisesti kahden ministerinsalkun yhdistelmän ja aloitti oikeus- ja työministerinä.

Monet pitivät oikeus- ja työministerin tehtävien yhdistelmää mahdottomana ja saappaita Lindströmille aivan liian suurina. UPM:n Voikkaan tehtaan entinen paperimies oli noussut eduskuntaan neljä vuotta aiemmin.

Timo Soinin ehdotus yllätti Lindströmin. "Oho", hän tokaisi kuullessaan puolueensa silloisen puheenjohtajan ajatuksen salkkujaosta.

– Otan palan kerrallaan. Jos rupean miettimään tätä koko pallukkaa niin päähän siinä halkee, hän totesi tuolloin.

Lopulta kaksi salkkua vei mieheltä ajan, yöunet, liikunnan ja ruuat.

Uupuminen

Uupumisoireet alkoivat jo syksyllä 2016, mutta Lindström jäi sairauslomalle vasta maaliskuussa 2017. Silloin hän myös mietti, jatkaako politiikassa.

Lindström kirjoitti silloin Uuden Suomen blogissaan uupumisestaan.

– Parin vuoden olematon liikunta, epäsäännöllinen tai epäterveellinen ruokailu ja kiireen aiheuttama stressi ovat yhdessä aiheuttaneet tilan, jossa nyt olen, Lindström kirjoitti.

Pian hänellä todettiin verenpainetaudin lisäksi kakkostyypin diabetes.

Kaksi vuotta sitten Lindström kertoi Helsingin Sanomille tajunneensa jo varhain, ettei hänellä ollut rahkeita toimia sekä työ- että oikeusministerinä. Antti Häkkänen (kok.) peri Lindströmiltä oikeusministerin tehtävät huhtikuussa 2017. Työministerin salkku jäi Lindströmille.

Siniset

Lindström lähti perussuomalaisista samana kesänä perustaessaan sinisten eduskuntaryhmän ja myöhemmin puolueen yhdessä muiden entisten perussuomalaisten kanssa. Uuden eduskuntaryhmän muodostivat sellaiset perussuomalaisten edustajat, jotka olivat tyytymättömiä 2017 puoluekokouksen tulokseen ja halusivat pysyä Sipilän hallituksessa.

Siniset sai Lindströmin innostumaan politiikasta uudestaan, ja mies päätti lähteä ehdolle eduskuntavaaleihin. Terveyskin kohentui. Hän on tyytyväinen puolueensa vaalityöhön, vaikka paikkaa ei tullutkaan.

– Niillä resursseilla, mitä oli, ei voi enempää tehdä. Mutta nämä olivat vain yhdet vaalit. Ei tämä niin vakavaa ole.

Lindström on tunnettu kansanläheisenä poliitikkona, joka on tavattu Reino-tohveleissa kotikulmillaan Kuusankoskella.

Paperimies

Lindströmin tarina alkaa Kuusankosken Voikkaalta, joka on osa nykyistä Kouvolaa. Kun 18 vuoden ikä tuli täyteen, Lindström meni tehtaalle ja kysyi töitä. Niitä riitti 22 vuodeksi.

Lindströmillä ei ollut minkään puolueen jäsenkirjaa, mutta hän eteni oman työosastonsa luottamusmieheksi kuten isänsä Kaino.

Työttömäksi jäätyään Lindström itse teki sijaisuuksia Kymenlaakson muilla paperitehtailla. UPM:n Voikkaan tehdas suljettiin vuonna 2006. Lindström ja 670 muuta jäivät työttömiksi.

Lindström liittyi perussuomalaisiin ja aloitti ahkeran kirjoittelun paikallisten lehtien yleisönosastoihin.

Ensimmäinen yritys eduskuntavaaleissa 2007 toi 920 ääntä, mutta ei vielä kansanedustajan paikkaa. Lindström kavereineen perusti puolueen paikallisyhdistyksen. Kouvolan kaupunginvaltuustoon "Jarppa" pääsi vuonna 2008.

Hän on todennut, ettei ministerin pesti jännittänyt niin paljon kuin Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtajuus.

– Ei ollut oikein minkäänlaista kokemusta semmoisesta tehtävästä. Se oli kova paikka.

Politiikkaa Lindström ei jätä ainakaan vielä. Hän on ehdolla myös kevään eurovaaleissa, jotka käydään toukokuussa. Niiden jälkeen on johtopäätösten aika.

– Sen jälkeen ei ole tietoa, mitä äijä tekee.

Tampereen Työväentalossa repesi riemu sunnuntaina illalla kahdeksalta, kun ennakkoäänet lävähtivät ruudulle. SDP sai ennakkoäänistä 41 paikkaa.

– Olen todella iloinen, että SDP on kannatuksen kärjessä, puolueen varapuheenjohtaja Sanna Marin juhli.

Marin iloitsi siitä, että puolue sai viidennen kansanedustajapaikan Pirkanmaalla.

Loppumetreillä puolueen etumatka oli kuitenkin lähes sulaa, kun sekä kokoomus että perussuomalaiset hengittivät niskaan. Voitto tuli lopulta niukimmalla mahdollisella erolla.

Vasta kello 23.30 puolueen puheenjohtaja Antti Rinne julistautui Helsingissä varovaisesti vaalivoittajaksi. Ero oli hänen mukaansa silloin vain 5 000 ääntä.

– Hei, kuka voitti tänään? Ensimmäisen kerran vuoden 1999 jälkeen olemme hyvin suurella todennäköisyydellä ykköspuolue Suomessa, Rinne sanoi.

Rinne myönsi odottaneensa parempaa tulosta. 40 kansanedustajaa on vain yksi enemmän kuin perussuomalaisilla ja kaksi enemmän kuin kokoomuksella.

Ääniharava Marin

Heti illan alussa oli selvää, että 33-vuotiaalle Sanna Marinille oli tulossa hurja henkilökohtainen kannatus. Hän sai jo pelkästään ennakkoäänistä 9 835 ääntä. Se on saman verran kuin Marin sai kaikkiaan ääniä viime vaaleissa.

Lopulta Marin sai yli 19 000 ääntä ja oli puolueen ehdoton ääniharava koko maassa. Puolueen puheenjohtaja Rinne sai 12 000 ääntä Uudeltamaalta.

Puheenjohtaja Antti Rinnettä tämän sairausloman aikana sijaistanut Marin hävisi äänikuningattaren tittelin vasemmistoliiton puheenjohtajalle Li Anderssonille, joka sai yli 24 000 ääntä Varsinais-Suomesta.

Reikiä nolla

Marin sai sunnuntaina myös toisen jättipotin, josta moni suomalainen vain haaveilee. Hän pääsi julkiselle puolelle hammastarkastukseen. Näissä vaaleissa on keskusteltu paljon julkisesta terveydenhuollosta.

Tampereella puretaan hammashoidon jonoja, ja töitä tehdään myös sunnuntaisin. Marin sattui saamaan ajan juuri vaalipäivälle Tammela-keskukseen.

Hammastarkastukseen on puolen vuoden jono. Reikiä ei ollut, Marin kertoi vaalivalvojaisissa.

Tiukka kisa

Vaalitulos oli niin tiukka, että Helsingissä ollut Antti Rinne toisteli pitkin iltaa Ylen vaalilähetyksessä, että jännäksi menee.

– On aika hankala arvioida, mikä lopputulos tulee olemaan. Luvut elävät illan mittaan. Sen takia en halua spekuloida yhtään, Rinne kertoi kahdeksan jälkeen.

Rinne ei voinut julistautua vielä ennen iltayhdeltätoistakaan vaalivoittajaksi, vaikka äänistä oli laskettu yli 95 prosenttia.

Ensin kokoomus nosti kannatustaan ja hengitti niskaan. Kun äänistä oli laskettu yli 60 prosenttia, perussuomalaiset meni kokoomuksen ohitse.

Kun äänistä oli laskettu 89 prosenttia, perussuomalaiset oli enää yhden paikan päässä ja kokoomus kahden paikan päässä.

SDP:ssä lähes kaikki muut yllättyivät kokoomuksen loppukiristä paitsi europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari.

– On ihan tutkittu, että kokoomus pärjää joka puolella Eurooppaa lopussa aina paremmin kuin ennakkoon näyttää.

Kenen kanssa hallitukseen?

Sanna Marin oli vaali-iltana Rinnettä suorasanaisempi. Hänen mukaansa puolue on linjannut, että ensin katsotaan vaalit ja hallitustunnustelut. Itse hän ei haluaisi perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen.

– Minun on vaikea nähdä SDP:tä ja perussuomalaisia samassa hallituksessa. Meidän arvopohjamme on erilainen ja sen lisäksi itse näen, että perussuomalaiset ovat talous- ja sosiaalipoliittisesti oikeistopuolue. He ovat arvokonservatiiveja ja oikeistopuolue, Marin linjasi alkuillasta.

28-vuotias Ilmari Nurminen (sd.) uusi paikkansa Pirkanmaalla ja keräsi lähes 10 000 ääntä. Nurminen esiintyi vaalimainoksissa yhdessä Marinin kanssa. Hän kertoo, että he ovat olleet ystäviä jo ennen eduskuntaa.

Nurminen toivoo, ettei uudessa hallituksessa ole nykyisiä hallituspuolueita.

– Toivottavasti hallituspohjaa lähdetään rakentamaan vihreiden ja vasemmistoliiton pohjilta, Nurminen sanoo.

Lisäpaikkoja useassa vaalipiirissä

Pirkanmaan lisäksi muuallakin etenkin naiset olivat tekemässä SDP:n vaalivoittoa. Lopulta puolue sai kuusi lisäpaikkaa viime vaaleihin verrattuna.

Helsingissä Tuula Haatainen keräsi paljon ääniä. Helsingistä uutena eduskuntaan pääsi Eveliina Heinäluoma. Hän myönsi, että sama sukunimi kuin isä Eero Heinäluomalla saattoi avittaa.

– Uskon, että kaupunginvaltuutettuna tehdyllä työllä ja vaalikampanjalla on ollut merkitystä, Eve Heinäluoma sanoo.

Uudellamaalla SDP sai lisäpaikan Antti Lindtmanin, Antti Rinteen ja Maria Guzeninan johdolla. Rauhanneuvottelija Hussein Al-Taee meni uutena läpi, Kimmo Kiljunen palaa eduskuntaan.

Myös Hämeen, Satakunnan, Kaakkois-Suomen, Oulun ja Savo-Karjalanvaalipiirissä SDP sai yhden lisäpaikan.

Hämeessä Johannes Koskinen palasi eduskuntaan, Ville Skinnari sai eniten ääniä SDP:lle.

SDP:n mikkeliläinen kansanedustaja Satu Taavitsainen oli kello 21. aikaan tippumassa Eduskunnasta.

– Tämä on ihan yhtä jännittävää kuin edelliselläkin kerralla. Kello 22–23 aikaan tuli viimeksi tieto läpimenosta. Toivottavasti loppua kohti tulee hyviä uutisia, Taavitsainen kertoi.

Tällä kertaa Taavitsainen jäi niukasti varalle, kun imatralainen Niina Malm meni niukasti edelle.

Savo-Karjalassa SDP sai kolme paikkaa. SDP:n istuva kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen oli tulokseen tyytyväinen.

Oulussa kansanedustaja Tytti Tuppurainen sai seuraa eduskuntaan palaavasta Raimo Piiraisesta.

Satakunnassa raumalainen Kristiina Salonen kisasi Laura Huhtasaaren (ps.) kanssa Satakunnan äänikuninkuudesta, mutta hävisi lopulta parilla tuhannella äänellä Huhtasaarelle. Läpi menivät myös Krista Kiuru ja Heidi Viljanen.

Niukat erot

Muissa vaalipiireissä SDP piti paikkansa. Varsinais-Suomessa Aki Lindén meni uutena läpi.

Vaasan vaalipiirissä entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen Kokkolassa oli yksi puolueen ääniharavista. Uutena meni läpi Kim Berg.

Keski-Suomessa entinen lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila jäi varalle. Myös Keski-Suomessa naiset juhlivat ja menossa eduskuntaan olivat Riitta Mäkinen Jyväskylästä ja Piritta Rantanen Jämsästä.

Lapin vaalipiirissä Johanna Ojala-Niemelä piti paikkansa.

Lue lisää:

SDP johtaa ääntenlaskentaa yhdellä paikalla, Rinne: Odotin parempaa tulosta – katso suoraa lähetystä, seuraamme hetki hetkeltä

Lue täältä vaalien tuloksia

Pääsikö ehdokkaasi läpi? Entä ketkä olivat vaalien ääniharavat?

Muun muassa näihin kysymyksiin löydät vastauksen Ylen tulospalvelusta.

Tulospalveluun pääset osoitteessa vaalit.yle.fi.

Tulospalvelun tiedot päivittyvät jatkuvasti sitä mukaa kun ääntenlaskenta etenee. Äänistä on laskettu tähän mennessä 90 prosenttia.

Tulospalvelun kautta voit saada selville myös muun muassa tulevan eduskunnan ikä- ja sukupuolijakauman.

Yle seuraa vaalipäivän tapahtumia hetki hetkeltä