Iiris Suomelan saapuminen vihreiden vaalivalvojaisiin sunnuntai-iltana Tampereen Kehräsaareen sai paikalla olijat spontaaneihin suosionosoituksiin. Suomela nousi eduskuntaan 4 872 äänellä, Pirkanmaan vihreiden ääniharavana.
– Hienolta tuntuu, totta kai! Näissä vaaleissa on nähty aivan huikea nuorten naisten valtaannousu. Jos katsoo esimerkiksi Sanna Marinin nousua ei vaan Pirkanmaan vaan koko Suomen kovimmille tuloksille, näyttää siltä, että sukupolvenvaihdokselle ja tasa-arvolle on kova tilaus, Suomela sanoo.
24-vuotiaasta Suomelasta tulee eduskunnan nuorin kansanedustaja. Suomela uskoo, että hän sai ääniä leveältä rintamalta, eri-ikäisiltä ihmisiltä.
– Kauhean laajalta tuki on nyt tuntunut. Minulle on tullut puhumaan valtavan paljon ensimmäistä kertaa äänestäviä nuoria, jotka pohtivat uskaltaako äänestää ja kenet valitsee. Olen yrittänyt käyttää aikaa ja energiaa siihen, että annan tietoa, vastailen kysymyksiin ja kerron miten vaalijärjestelmä toimii.
– Paljon on tullut myös vanhempia ihmisiä kertomaan, että he ovat ajatelleet lapsiaan ja lapsenlapsiaan ja päättäneet, että tämän kerran he antavat äänensä ei itselle vaan seuraaville sukupolville. Ne ovat olleet erityisen pysäyttäviä hetkiä.
Reilusti kokemusta politiikasta
Vaikka Iiris Suomela on eduskunnan kuopus, politiikasta hänellä on jo reilusti kokemusta. Suomela oli vihreiden nuorten puheenjohtajana pari vuotta.
Valtakunnallisesti vihreät ylsivät isoon vaalivoittoon. Pirkanmaalla puolue sai kaksi paikkaa, eikä kolmaskaan jäänyt kovin kauas.
Suomela uskoo, että vihreillä on nyt sanansa sanottavana tulevissa hallitusneuvotteluissa.
– Toivon, että tällä voimalla päästään tekemään vahvaa työtä ilmaston, koulutuksen ja tasa-arvon puolesta. Meidän vaalivoittomme on tosi kova.
Iiris Suomela on kotoisin Tampereelta Hervannasta. Hän on asunut yhteensä seitsemän vuotta ulkomailla. Kaksi vuotta koti on ollut Tampereen Kalevassa.
Suomela opiskelee Tampereen yliopistossa yhteiskuntatieteitä. Hän on Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja ja Tampereen yliopiston hallituksen jäsen.
Kansanedustajuus avaa nyt uuden sivun nuoren naisen elämässä.
– Totta kai tämä on valtava muutos arkeeni. Olen asunut Tampereella keittiöttömässä yksiössäni, josta nyt varmaan muutan pois, Suomela nauraa.
– Gradun tekeminen varmaan jää myös tauolle. Toivon tietysti, että pystyn jatkossakin viettämään aikaa perheen ja ystävien kanssa vaikka varmasti kiireistä tulee arki olemaan, Suomela sanoo.
Myös viime vaalien nuorin edustaja oli Pirkanmaalta, kun sastamalalainen SDP:n ehdokas Ilmari Nurminen valittiin eduskuntaan 24-vuotiaana. Kaikkien aikojen nuorin kansanedustaja on ollut 21-vuotias Erkki Liikanen, joka valittiin eduskuntaan vuonna 1972.
Uudessa eduskunnassa on kahdeksan alle 30-vuotiasta edustajaa.
Lehti vertaa analyysissään Suomen vaalitulosta Ruotsiin ja huomauttaa, että Ruotsissa vaalitulos olisi johtanut hankalaan tilanteeseen, koska kolmen kärki - "sosiaalidemokraatit, oikeistopopulistinen perussuomalaiset ja porvarillinen kokoomus" - saivat liki tasatuloksen.
“Sellaisessa tilanteessa hallituksen muodostaminen on vaikeaa, ainakin jos populistit halutaan pitää ulkona eikä suostuta kompromisseihin”, Dagens Nyheter kirjoittaa.
Lehden mukaan Suomessa blokkiajattelu, jossa hallitus rakentuu joko oikeisto- tai vasemmistolaispuolueiden varaan, ei kuitenkaan ole yhtä vahvoilla kuin Ruotsissa.
Ruotsin televisio SVT toteaa, että sosiaalidemokraatit ovat suurin puolue 20 vuoden tauon jälkeen, mutta takana on tasaista. Perussuomalaiset jäivät Sdp:stä vain 0,2 prosenttiyksikköä, ja kokoomuskin hengittää niskassa.
– Kynnyskysymys on, suostuuko kokoomus hallitukseen heidän kanssaan, valtiotieteen professori Göran Djupsund Åbo Akademista arvioi.
SVT on haastatellut myös Helsingin yliopiston valtiotieteen professoria Åsa von Schoultzia, jonka mukaan perussuomalaiset on nyt huomattavasti jyrkempi puolue kuin edellisen puheenjohtajansa aikana 2015, jolloin puolue nousi hallitukseen.
Puolueen kannatus nousi vaaleja edeltävinä kuukausina.
– Talvella seksuaalirikossyytökset kohdistuivat maahanmuuttajamiehiin. Se sai Suomessa paljon huomiota, von Schoultz sanoo.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne eduskuntavaalien median tulosillassa Helsingissä sunnuntaina.Martti Kainulainen / Lehtikuva
Norja
Norjalaisen Verdens Gang -sanomalehden mukaan Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) onnistui saamaan kannattajansa nousemaan sohvalta vaalipäivänä. Syyksi lehti arvelee perussuomalaisten ilmastoskeptisyyden.
Aftenpostenin mukaan Suomen politiikkaa ei ole koskaan ollut yhtä pirstaloitunutta. Lehti kiinnitti kuitenkin myös huomion siihen, että eduskuntaan valittiin ennätysmäärä naisia.
Lehden mukaan tulos on mielenkiintoinen toukokuun eurovaalien kannalta, sillä perussuomalaiset ovat mukana uudessa populistiryhmittymässä yhdessä saksalaisen AfD:n ja italialaisen La Legan kanssa.
Nuoria mielenosoittajia eduskuntatalon edustalla kansainvälisen nuorten ilmastolakon marssilla Helsingissä perjantaina 15. maaliskuuta.Jani Saikko / Yle
Lehden mukaan perussuomalaisten kannatus oli vielä viime vuoden lopussa 10 prosenttia, sen jälkeen kun radikaali vähemmistö nousi puolueen johtoon.
Lehti kutsuu Halla-ahoa islamofobiksi eli islamkammoiseksi ja kiinnittää huomion Halla-ahon saamiin rikostuomioihin rasismirikoksista.
Britannia
Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan maahanmuutto nousi pääkysymykseksi Suomen vaaleissa, mikä johti perussuomalaisten kannatuksen nousuun.
BBC nostaa esiin myös ilmastokysymykset ja lainaa perussuomalaisten puheenjohtajaa Jussi Halla-Ahoa, jonka mukaan "Suomi ei voi pelastaa maailmaa".
BBC povaa hallitusneuvotteluista vaikeita vaalien tasaisen tuloksen takia.
Financial Times korostaa SDP:n vaalivoittoa harvinaisena keskustavasemmiston vaalivoittona Euroopassa. Lehti muistuttaa, että myös muut vasemmistopuolueet nostivat kannatustaan vaaleissa.
Li Andersson Pikkuparlamentin tulosillassa.Tuomo Björksten
Venäjä
Venäläinen uutissivusto vesti.ru kertoo lyhyessä uutisessaan, että oppositiossa oleva sosiaalidemokraatit on voittanut Suomen eduskuntavaalit 17,7 prosentin ääniosuudella.
Perussuomalaisten kerrotaan tulleen toiseksi 17,5 prosentin kannatuksella, kokoomuksen kolmanneksi ja hallituspuolue keskustan neljänneksi alle äänisaaliin jäädessä vähän alle 14:n prosentin.
Uutissivusto kertoo valtiollisen televisiokanavan Rossija 24:n arvioon perustuen, että Suomessa muodostetaan koalitiohallitus, kuten viime vaalien jälkeen.
Lehti nostaa esiin puolueen ilmastopolitiikan. Sen mukaan perussuomalaiset on esittänyt ilmastomuutoksen eliitin politiikkana, joka on haitaksi työläisille.
Lehti myös muistuttaa, että perussuomalaisten kannatuksesta 80 prosenttia tulee miehiltä.
Sunnuntain eduskuntavaalien äänet on laskettu ja voittaja on selvillä.
SDP nousi Suomen suurimmaksi puolueeksi, ja se saa eduskuntaan 40 paikkaa. Viimeksi puolue on ollut eduskunnan suurin vuoden 1999 eduskuntavaalien jälkeen.
Demareiden vaalivalvojaisissa tulos otettiin vastaan ristiriitaisin tuntein.
– Odotin parempaa tulosta, se on sanottava reilusti. Odotin, että kannatusluku alkaisi 20:llä, puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) sanoi.
Vaalitulos on historiallinen, sillä kertaakaan aiemmin itsenäisyyden aikana suurimman puolueen kannatus ei ole ollut alle 20 prosenttia.
SDP sai 17,7 prosenttia kaikista äänistä, mikä on puolueen toiseksi huonoin tulos koskaan.
Perussuomalaiset nousi eduskunnan toiseksi suurimmaksi
Perussuomalaiset nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi 17,5 prosentin kannatuksella. Puolue saa 39 paikkaa eduskuntaan ja on siten aivan SDP:n kannoilla.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho otettiin riehakkaasti vastaan Helsingin Apollo Live Clubilla, jossa puolue järjesti vaalivalvojaisensa.
Halla-aho kiitti äänestäjiä ja totesi tuloksen olevan parempi kuin kukaan olisi osannut odottaa – tähän hän sai yleisöstä vastauksena useita "osasimme"-huutoja.
– Uskomaton palkinto tälle porukalle, kun ajattelee millaisia odotuksia perussuomalaisille oli 1,5 vuotta sitten. Nyt emme ainoastaan ottaneet sitä mitä meiltä vietiin, vaan otimme enemmän.
Vaalien tulostaulukoissa puolueen kannatusta verrataan vuoden 2015 tulokseen, ja tähän nähden puolue saa yhden lisäpaikan.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä on kuitenkin tällä hetkellä 17 kansanedustajaa, eli ryhmän koko kasvaa yli kaksinkertaiseksi. Kesken vaalikauden puolueesta irtautunut, niin ikään 17 edustajan sinisten ryhmä pyyhkiytyi pois eduskunnasta kokonaan.
– Meitä on äänestetty siksi, että olemme vaihtoehto, ja meitä äänestetään niin kauan kuin olemme vaihtoehto, Halla-aho sanoi.
Kokoomus kolmantena, keskusta hävisi, vihreät hehkutti nuorten ja naisten menestystä
Kokoomus sai 17 prosenttia äänistä ja 38 paikkaa eduskuntaan. Se on yksi paikka enemmän kuin puolueella oli edellisessä eduskunnassa.
Historiallisten huonon tuloksen koki keskusta, jonka paikkamäärä on pienin sataan vuoteen. Puolue sai 13,8 prosenttia äänistä ja 31 paikkaa eduskuntaan.
Vuonna 2011 keskusta ilmoitti lähtevänsä oppositioon kehnon vaalituloksen jälkeen.
– Kyllä me nyt pidämme kaikki mahdollisuudet avoimina, puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi.
SDP:n jälkeen eniten paikkojaan edelliseen vaalitulokseen verrattuna kasvatti vihreät, joka sai viisi lisäpaikkaa eduskuntaan.
– Olemme tehneet historiaa ja olemme suurimman vaalivoiton tekijä, sanoi puheenjohtaja Pekka Haavisto.
Haavisto nosti esiin puheessaan erityisesti nuorten naisten nousun.
Tämän sivun kartat antavat yleisnäkymän kuntien ja äänestysalueiden suurimmista puolueista sekä puolueiden kannatuksen muutoksesta. Tarkemmat alueelliset tiedot vaalituloksesta löydät Ylen tulospalvelusta.
VINKKI: Voit tarkentaa karttaa hakemalla kuntaa tai äänestysaluetta. Valittu alue vilkkuu kartalla. Voit myös vaihtaa näkymää suurimman, toiseksi suurimman ja kolmanneksi suurimman puolueen välillä. Jutun lopussa kerrotaan lisäksi kunkin puolueen ääniosuuden muutos kuntien tarkkuudella.
Hannele Lauria nolottaa. Hän on pyynnöstä ottanut hiljattain saamansa Betoni-Jussin mukaan Puoli seitsemän studioon, mutta ei ole asiasta innoissaan. Vaikka hän on elämäntyöpalkinnosta otettu ja iloinen, ei hän missään tapauksessa halua tehdä asiasta numeroa.
– Tärkein palkinto on se, että yleisö tykkää, ja ohjaaja ja työryhmä ovat tyytyväisiä. Aina kun ryhtyy tekemään uutta työtä, pitää yrittää tehdä paremmin kuin edellisellä kerralla.
Laurilla jos kellä olisi kyllä syytä pieneen ylpeyteenkin. Hän on urallaan näytellyt lukuisissa näytelmissä, tv-sarjoissa ja elokuvissa. Koko kansan tuntemaksi hän tuli 1980-luvulla Spede Pasasen _Uuno-elokuvista,Spede Showsta_ ja Vesku Showsta.
– Se oli ihanaa aikaa. Opin hirveästi kaikilta mukana olleilta. Ehkä eniten puhuin näyttelemisestä Veskun (Vesa-Matti Loirin) kanssa. Opin myös seuraamalla muita, olen tosi tarkkasilmäinen.
Teatteri ahdistaa
Lauri näyttelee edelleen säännöllisesti tv-sarjoissa ja elokuvissa. Yksi hänen uusimmista rooleistaan on Ylen Melkein totta -sarjassa. Se on komedia teatterimaailman kulisseista ja Lauri näyttelee siinä kokenutta teatterinäyttelijää.
Oikeasti Hannele Lauri jätti teatterin kolme vuotta sitten jäätyään eläkkeelle, eikä ole sen jälkeen käynyt edes katsomassa yhtään näytelmää.
– Luulen, että mulle tulisi ahdistava olo jos menisin nyt teatteriin. Mun täytyy antaa aikaa itselleni.
Vaikka työtahti on edelleen kova, on Lauri joutunut iän myötä myös miettimään yhä enemmän terveyttään. Alkuvuodesta hän sairasti kesken kuvausten keuhkokuumeen.
– Kyllä keuhkokuume aina säikäyttää. Mun mielikuvituksella ryhdyin tietysti heti miettimään, että mitä jos tulee seuraavaksi sydänlihastulehdus tai jotain.
Lauri hoitaa terveyttään tekemällä työtä, lepäämällä ja koiran kanssa lenkkeilemällä.
Tunnetuinta pahettaan, tupakointia, hän ei ole silti onnistunut jättämään.
– Olen yrittänyt päästä siitä eroon, mutta hyvin huonolla menestyksellä. Vähentänyt olen, en esimerkiksi iltaisin polta enää niin paljon. Mutta aamulla kun herään on saatava kahvi ja rööki.
Koira on uskollisin kumppani
Vapaa-ajallaan Hannele Lauri nauttii hiljaisesta elämästä Nurmijärvellä koiransa Nancyn kanssa. Takana on kaksi avioeroa, mutta niitä Lauri ei ole jäänyt murehtimaan.
– Ero on aina pieni kuolema, mutta on parempi erota kuin olla huonossa liitossa. Olen aika realisti näissä asioissa. Mutta kaikista suhteistani olen saanut paljon hyvää.
Nyt seuraksi riittää Nancy, joka seuraa emäntäänsä uskollisesti kaikkialle. Siksi Laurin on vaikea edes ajatella sitä, että 16-vuotias koira ei ehkä ole enää kauaa hänen seuranaan.
– Yhtenä iltana ajattelin koiran ikää ja rupesin itkemään. En ole pystynyt vieläkään katsomaan kuvia kaksi vuotta sitten kuolleesta toisesta koirastani. Näistä tulee niin rakkaita.
Katso Hannele Laurin koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa.
Suuri joukko järkyttyneitä pariisilaisia ja turisteja kokoontui seuraamaan Notre Damen tulipaloa. Nämä ihmiset katsoivat polvistuneina paloa myöhään illalla.
-Hubert Hitier / AFP
Liekit nousivat palon alkuvaiheessa korkealle ja sankka savu levisi laajalle alueelle Pariisissa.
-Stephane de Sakutin / AFP
Notre Dameen oltiin tekemässä remonttitöitä. Tämä kuva on otettu katedraalin kattorakenteista palon jo levittyä.
-Eric Feferberg / AFP
Osa ihmisistä risti kätensä Seinen rannalla.
Thomas Samson / AFP
Varhaisgoottilainen katedraali on Unescon maailmanperintökohde ja yksi Euroopan suosituimmista turistinähtävyyksistä. Notre Damessa on vieraillut vuosittain miljoonia ihmisiä.
-Julien De Rosa / EPA
Liekkejä vastaan taistelleista palomiehistä tuli pariisilaisten sankareita.
-Yon Valat / EPA
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja hänen vaimonsa Brigitte saapuivat palopaikalle illalla. Macron ilmoitti, että Notre Dame kunnostetaan.
-Philippe Wojazer / AFP
Suuri osa Notre Damen taideteoksista ja pyhäinjäännöksistä onnistuttiin pelastamaan. Osa oli siirretty pois remontin takia, osa mittaamattoman arvokkaista esineistä onnistuttiin pelastamaan palon sytyttyä.
Ranskalaiset palomiehet taistelivat tulta vastaan Notre Damen katedraalissa 15. huhtikuuta. Yon Valat / EPA
Notre Damen kunnostukseen on alettu luvata lahjoituksia. Ylellisyysuotteita valmistava LVMH ja sen osaomistajan Bernard Arnault'n perhe on luvannut 200 miljoonaa euroa. Kering-konsernin toimitusjohtaja François-Henri Pinault on luvannut sadan miljoonan euron lahjoituksen.
-Zakaria Abdelkafi / AFP
Ensi tietojen mukaan paloa ei sytytetty tahallaan, vaan kyse on onnettomuudesta. Se saattaa liittyä katedraalissa meneillään olleisiin korjaustöihin. Tietoa ei ole saatu vahvistettua. Kuvassa Notre Dame varhain aamulla tuhoutuneen tornin puolelta.
Äärimmäisen uhanalaisen merinahkakilpikonnan tila huolestuttaa Nicaraguassa, kertoo brittilehti Guardian. Kilpikonnat ovat perinteisesti tulleet pesimään samalle luonnonsuojelualueelle marras–maaliskuussa, mutta nyt niitä ei näkynyt ollenkaan tuona aikana.
Merinahkakilpikonnien pesintätavat vaihtelevat, mutta Río Escalante–Chacocenten luonnonsuojelualue Tyynenmeren rannalla on tähän mennessä ollut takuuvarma pesintäpaikka.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun tällaista tapahtuu, ja tämä voi tapahtua uudelleen. Mielestäni tämä on osoitus siitä, että meidän täytyisi todella kiinnittää asiaan huomiota, sanoi projektijohtaja Alison Gunn Fauna & Flora International -luonnonsuojelujärjestöstä.
Merinahkakilpikonnien kadon syyksi on arveltu niiden munien laitonta keräämistä, kalastusta ja ilmastonmuutosta. Niiden ja monien muiden merikilpikonnien sukupuoli määrittyy sen mukaan, kuinka lämmintä hiekka on kuoriutumisen aikaan. Korkea lämpötila tuottaa naaraita, ja tutkijoiden mukaan suuri osa merikilpikonnista onkin nyt naaraita. Tästä seuraa sukupuolien välinen epätasapaino, joka puolestaan heikentää lisääntymistä.
Ikäviä kilpikonnauutisia kantautuu myös Kiinasta. Maailman harvinaisin kilpikonna eli jangtsenpehmeäkuorinenjättiläiskilpikonna on nyt aiempaa lähempänä sukupuuttoa, kun lajiin kuulunut naaras kuoli viikonloppuna kiinalaisessa eläintarhassa. Jäljelle jäi tiettävästi enää kolme yksilöä koko maailmassa.
Luku on yli kymmenen miljoonaa euroa enemmän kuin vuosina 2016 ja 2017. Yleensä vain osa rikoshyödystä saadaan takaisin. Poliisin mukaan sen haltuun saamaa rikoshyödyn määrää voidaan pitää kansainvälisesti vertaillen hyvänä.
Verohallinnon mukaan hyvät tulokset ovat torjunnan tehostamiseen tähtäävien lakimuutosten ansiota: ne ovat edistäneet viranomaisten välistä yhteistyötä, parantaneet tiedonsaantioikeuksia ja helpottaneet valvottavien kohteiden valvontaa.
Esimerkiksi Aluehallintoviraston ulkomaalaisvalvonta ja Poliisi tekivät viime vuonna yhteensä 220 yhteistarkastusta.
– Valvontatilastot kertovat viranomaisten tehokkuudesta ja tehdyistä suoritteista. Merkittäviä parannuksia harmaan talouden torjuntaan tulee lainsäädännöstä, kertoo Janne Marttinen Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä.
Poliisin tietoon tuli vähemmän petoksia
Poliisin tietoon tulleiden veropetosten sekä törkeiden veropetosten määrät laskivat selvästi vuonna 2018. Viime vuonna veropetokset laskivat lähes 37 prosenttia ja törkeät veropetokset noin 35 prosenttia verrattuna vuoteen 2017.
Viime vuonna veropetoksia kirjattiin 84 ja törkeitä veropetoksia 404.
Rikoshyödyn määrät vaihtelevat vuosittain, sillä poliisin haltuun saamaan rikoshyötyyn vaikuttaa tutkinnassa olevien rikosasioiden laatu.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on valittu Helsingin Ensikoti ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi. Kurttila aloittaa uuden työnsä syyskuussa.
Kurttila on toiminut vuodesta 2014 Suomen lapsiasiavaltuutettuna ja päättää viiden vuoden toimikautensa vappuna.
Kurttila oli eduskuntavaaleissa SDP:n ehdokkaana Keski-Suomen vaalipiiristä ja jäi varasijalle.
Kurttila kertoi jo alkuvuodesta, että häntä ei tulla esittämään lapsiasiavaltuutetuksi jatkokaudelle.
Uudeksi lapsiasiavaltuutetuksi valittiin määräaikaisena professorina Turun yliopistossa sosiaalityön oppiaineessa ja lastensuojelun asiantuntijajäsenenä Helsingin hallinto-oikeudessa toiminut Elina Pekkarinen.
Helsingin Ensikoti ry on kansalais- ja lastensuojelujärjestö, jonka tehtävänä on tukea lasta odottavia ja pienten lasten perheitä vanhemmuudessa ja arjen hallinnassa. Sen toimintayksiköt sijaitsevat Helsingissä ja Espoossa. Yhdistyksellä on lisäksi asuntoja, joita vuokrataan vähävaraisille lapsiperheille.
Puolustusvoimat kokeili alkuvuonna, voitaisiinko varusmiesten lämmin metsälounas korvata lounaspussilla. Tammi-helmikuussa lounasruokapussikokeiluun osallistui 2 500 varusmiestä Porin prikaatissa Niinisalossa, Maasotakoulussa Haminassa, Rannikkoprikaatissa Upinniemessä ja Ilmasotakoulussa Tikkakoskella.
Puolustusvoimien mukaan ensimmäisestä kokeilusta saatiin rohkaisevia tuloksia. Lounaspussien käyttö tehosti maastoharjoittelua ja säästi siirtymisiin käytettävää aikaa. Pussiruokailulla voitiin myös harjoitella poikkeusolojen ruokailumallia.
Ei samaa kylläisyyden tunnetta
Lounaspusseja testanneet varusmiehet olivat enimmäkseen tyytyväisiä tuotteiden makuun, mutta riittävästä energiamäärästä huolimatta lounaspussin sisällön nauttiminen ei tuonut lämpimän lounaan kaltaista kylläisyyden tunnetta.
Maastoharjoittelun aikana varusmiehen toimintakyky saattoi heikentyä, jos hän ei syönyt kaikkia pussin sisältämiä tuotteita tai koko sisältö oli käytetty yhdellä ruokailukerralla.
Pussien sisällöstä vastasi Leijona Catering oy. Yhden pussin energiasisältö oli noin tuhat kaloria. Pussien sisältö koostui erilaisista leipätuotteista, liha- kala- tai kasvislevitteistä, proteiinipatukoista, urheilujuomista, suklaasta ja pähkinöistä.
Jatkossa pussiin aiotaan lisätä hitaammin vaikuttavia energianlähteitä ja pureskeltavia tuotteita.
Kokeilu jatkuu heinäkuussa
Puolustusvoimat jatkaa lounaspussikokeilua heinäkuun 2/19 saapumiserän varusmieskoulutuksessa samoissa joukko-osastoissa kuin alkuvuonna.
Kokeiluun osallistuu 2500 varusmiestä lähes koko varusmiespalveluksen aikana.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi maanantaina Ylen haastattelussa puoluetoimistolla, että perussuomalaiset voisivat hallitukseen päästessään tehdä yhteistyötä minkä puolueen kanssa tahansa.
– Meillä on paljon yhtymäkohtia monien puolueiden kanssa, jos niitä vain halutaan löytää, Halla-aho sanoi.
Halla-ahon mukaan esimerkiksi vihreiden kanssa perussuomalaisilla on paljon yhteisiä näkemyksiä koulutuspolitiikassa.
Koko maan ääniharavaksi 30 527 äänellä noussut Halla-aho kertoo tärkeimmiksi poliittisiksi tavoitteiksi kriittisen maahanmuuttolinjan ja realistisen ilmastopolitiikan.
Kun hallitusta lähdetään muodostamaan, hän kertoo olevansa valmis kompromisseihin. Konkreettisista kompromissiehdotuksista Halla-aho mainitsee humanitaarisen maahanmuuton.
– Muut puolueet haluavat lisätä humanitaarista maahanmuuttoa. Me haluamme lopettaa sen kokonaan, joten mahdollinen kompromissi voisi olla humanitaarisen maahanmuuton vähentäminen.
Aiemmin Halla-aho on ollut kokonaan pakolaiskiintiötä vastaan, nyt hän on kuitenkin valmis keskustelemaan aiheesta.
– Tärkeää on huomioida, mistä maasta kiintiöpakolaisia otetaan, hän huomauttaa.
– Jos otetaan pakolaisia, pitää heidät valita sen mukaan, joiden todennäköisyys integroitua Suomeen on suuri.
"Puhemiehen paikka kuuluu perussuomalaisille"
Halla-aho kertoi myös maanantaina STT:lle, että perussuomalaisille kuuluu eduskunnan puhemiehen paikka.
– Kun puhemiehen paikka perinnäissääntöjen mukaan kuuluu toiseksi suurimmalle puolueelle, niin tässä tapauksessa se tietenkin kuuluu perussuomalaisille.
Halla-aho itse ei ole halukas tarttumaan puhemiehen nuijaan.
– En missään nimessä ole kiinnostunut siitä tehtävästä, koska se käytännössä estää tehtävässä olevan henkilön kaiken poliittisen toiminnan koko vaalikauden ajan.
Kokoomuksen puoluehallitus on koolla tänään aamupäivällä Helsingissä. Kokouksen jälkeen puheenjohtaja Petteri Orpo pitää tiedotustilaisuuden medialle.
Hänen odotetaan avaavan muun muassa puolueen jatkonäkymiä ja mahdollisuuksia tuleviin hallitusneuvotteluihin.
Kokoomus jäi vaaleissa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi SDP:n ja perussuomalaisten jälkeen. Se sai 17,0 prosentin kannatuksen ja 38 kansanedustajapaikkaa.
Orpo ennakoi sunnuntaina hallitusneuvotteluista vaikeita. Hän korosti, että kokoomus lähtee vain hallitukseen, jossa tehdään puolueen arvojen mukaista politiikkaa.
Jäsenet: Puheenjohtajuuden jatko on Sipilän ratkaistavissa
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei halunnut kommentoida maanantaina keskustan tilannetta. Keskustan puoluehallitus on koolla aamulla Kesärannassa.
Rökäletappiotaan sulattelevan keskustan puoluehallituksessa ei ole suuria intohimoja vaihtaa puheenjohtajaa ainakaan ennen eurovaaleja. Useimpien STT:n tavoittamien jäsenten mielestä on Juha Sipilän oma päätös, haluaako hän jatkaa puikoissa kesän 2020 puoluekokoukseen asti.
Useimmille piirien edustajille on selvää, että keskustan kannattaa vaalitappiosta huolimatta olla hallituksessa, jos kutsu käy ja hallitusohjelma puolueelle sopii.
Yleisradio pyytää suomalaisia kutsumaan yleläisiä kahville kevään ja kesän aikana. Tarkoituksena on tavata suomalaisia ja kuunnella, mitä heillä on sanottavaa Ylestä tai Ylelle. Hakulomake kahvitteluun löytyy jutun lopusta.
Yleisradiolla on paljon tietoa yleisönsä mieltymyksistä jo entuudestaan. Kaikkea tietoa ei voi kuitenkaan pakata kylmään dataan, sanoo Ylen journalismin akatemian päällikkö Elina Ravantti.
– Dataa on välillä vaikeaa hahmottaa. On hyvä kuulla ihmisiltä suoraan, miten he käyttävät Ylen palveluita tai mediaa ylipäänsä.
– Haluamme, että meidän oma ymmärryksemme lisääntyisi, että voisimme olla tärkeitä ja merkityksellisiä kaikille ihmisille, Ravantti pohtii.
Elina Ravantti uskoo, että kahvittelemalla suomalaisten kanssa eri puolilla maata yleläiset saavat kuulla, mikä ihmisten mielestä on tärkeää ja millaiset asiat heistä ovat uutisten väärtejä.
Kyseenalaista, kehu tai haasta!
Ihan kaikkien kanssa nokakkain Yle ei ehdi. Tapaamista varten olisi hyvä koota ryhmä, iso tai pieni. Kyseessä voisi olla työporukka, lukupiiri, sählyjengi tai vaikkapa naapurit keskenään. Perheetkin voivat kutsua yleläisiä juttusille.
Yle toivoo, että sen työntekijät pääsisivät tapaamaan mahdollisimman erilaisia ihmisiä, eri puolilla Suomea.
Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ihmisistä, jotka käyttävät Ylen palveluita ja sekä niistä, jotka eivät käytä. Porukka voi siis myös kertoa, mikä Ylessä ärsyttää tai miksi se on samantekevä.
– Kaikilla suomalaisilla on oikeus tietoon ja viihtymiseen. Julkisen palvelun hieno tehtävä on tarjota sisältöjä kaikille, riippumatta siitä, missä päin Suomea ihminen asuu tai kuinka paljon hän tienaa, sanoo Ravantti.
Suomalaisille on luontevaa jutustella kahvikupin äärellä.Heikki Haapalainen / Yle
Yleläisille voi tarjota kahvitteluhetkiä huhtikuun 16. lähtien kuun loppuun. Tarjokkaista valitaan ryhmät, jotka edustavat suomalaisia mahdollisimman laajasti. Yritämme myös erikseen löytää sellaisia, joita Yle ei tavoita, joita se ei kiinnosta tai joissa se herättää epäluuloja.
Kaikki suomalaiset, aivan pienituloisimpia lukuunottamatta, maksavat Yle-veroa. Ravantin mukaan olisi epäreilua, että Yle tarjoaisi palveluja yksille, mutta ei toisille. Nyt yritetään ottaa selvää, miten voitaisiin palvella niitäkin, joita Yle ei tällä hetkellä tavoita.
Kuka tulee, kun kutsu käy?
Kutsu Yle kahville -projektissa on mukana uutis- ja ajakohtaisohjelmien ja urheilun tekijöitä. Osa heistä työskentelee Svenska Ylessä.
Vierailijat ovat monista eri ammattiryhmistä, eivätkä kaikki ole televisiosta tuttuja kasvoja.
– Teemme täällä sisältöjä yleisölle yhdessä. Vain pieni osa työntekijöistämme näkyy televisiossa, kuuluu radiossa tai vilahtaa netissä. Siksi on tärkeää, että kaikki myös saavat tavata ihmisiä ja kuulla, mitä he meistä ajattelevat, sanoo Elina Ravantti.
Yksi kahvittelemaan lähtijöistä on uutisten tiedetoimittaja Ilpo Pajunen. Kun mahdollisuutta lähteä mukaan vilautettiin, Pajunen nosti heti kätensä pystyyn.
– Minusta on tavattoman kiinnostavaa tavata ihmisiä, joita Yle kiinnostaa niin paljon, että järjestävät tällaiset kahvikutsut.
– Haluan sanoa siellä ihmisille, että Ylenkin toiminta on inhimillistä. Joskus arvostamme vääriä asioita tai emme vain tajua jotain, mutta osaamme kyllä kuunnella palautetta, Pajunen tokaisee.
Yle Uutisten tiedetoimittaja, Ilpo Pajunen, ilmoittautui heti vapaaehtoiseksi kahvitteluseuraksi. Pajunen toivoo, että keskusteluissa voi puhua suoraan ja vilpittömästi.Antti Haanpää / Yle
Toimittaja Pajunen haluaa puhua ihmisten kanssa vilpittömästi ja suoraan. Hän uskoo, että, jos vastapuoli toimii samoin, keskusteluista tulee hedelmällisiä.
– Jos kohtaamiset ovat aitoja ja rehellisiä, lopputulos vie taatusti meitä Ylessä eteenpäin. Me kahvittelijat pidämme huolta, että ihmisten ääni tulee kuuluviin Ylen käytävillä ja johtaa parhaimmillaan toiminnan perusteiden pohdiskeluun, Ilpo Pajunen toteaa.
Kyseessä ei ole ohjelmatoiminta tai jutunteko
Tällä kertaa tapaamisia ei nauhoiteta, eikä niistä tehdä tv-ohjelmaa tai nettijuttua. Ylen väki haluaa keskustelun virtaavan vapaana, ilman, että tarvitsee jännittää tv-kameroita tai sitä, mitä tuli sanottua.
Lopputulemat kirjataan toki ylös. Keskustelujen toiveet ja ajatukset kerrotaan talon sisällä eteenpäin ja mietitään yhdessä, miten Ylen toimintaa voi parantaa niiden pohjalta.
– Nyt jonku sitten kysyy, miksi tarjoamme vain pullat emme kahvia, arvelee Ravantti.
– Kahvinkeitto ympäri Suomea voisi olla vähän vaikeaa. Ihmisillä on niin erilaisia kahvimieltymyksiä, eivätkä kaikki edes juo sitä. Tuomme pullat ja nautitaan niitä sitten vaikka veden kanssa, jos siltä tuntuu. Eikä meitä varten tarvitse kattaa mitään, jos ei halua. Jutteleminen on tärkeintä.
Ruotsissa on kahviteltu jo useamman vuoden ajan
Kansan kanssa kahvittelusta on enemmän kokemusta länsinaapurissa, jossa paikallinen Yleisradio SVT on kiertänyt tapaamassa yleisöään jo neljän vuoden ajan.
Tulokset ovat näkyneet SVT:n sisällöissä. Ruotsalaiset esimerkiksi kaipasivat tv-uutisiin ratkaisuja ja myönteisyyttä katastrofien ja ongelmien keskelle. Nyt tv-uutisissa on joka ilta ainakin yksi juttu, joka kertoo asiasta, jolla on onnellinen loppu.
Sunnuntain eduskuntavaalitulos oli historiallinen, sillä yksikään puolue ei yltänyt yli kahdenkymmenen prosentin kannatukseen.
Neljän puolueen johto keskusteli A-studiossa vaalituloksesta sekä alkavista hallitusneuvotteluista.
Studiossa vieraili puheenjohtaja Jussi Halla-Aho (ps.) sekä puolueiden varapuheenjohtajat Sanna Marin (sd.), Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja Katri Kulmuni (kesk.).
Uuden hallituksen pohjaksi on veikattu muun muassa SDP:n ja kokoomuksen yhteistyötä, mutta keskustakaan ei ollut vielä tulosiltana valmis jäämään oppositioon.
Studiokeskustelussa varapuheenjohtaja Katri Kulmuni tosin totesi, ettei henkilökohtaisesti hingu hallitukseen.
Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen sanoi kokoomuksen lähtevän vain sellaiseen hallitukseen, jonka ohjelmaan puolue voi uskoa.
– Miksikään apupuolueeksi kokoomuksella ei ole haluja lähteä.
Sanna Marin pohti studiossa, että perussuomalaisten ja SDP:n arvojen välinen ero voi olla liian suuri samaan hallitukseen.
Perussuomalaisten Halla-aho totesi, ettei puolue lähde mukaan hallitukseen millä ehdoilla tahansa.
Demareiden puheenjohtaja Antti Rinne toisti maanantaina tavoitteensa saada hallitusneuvottelut päätökseen toukokuun loppuun mennessä, mutta neuvotteluista odotetaan erittäin vaikeita.
Kello on puoli kymmenen perjantaiaamuna, ja Arjan kioskin pysäköintialue on niin täynnä autoja, että omaansa on vaikea saada mahtumaan joukkoon.
Turun Kähärin asuinalueella, puiston laidalla ja omakotitalojen keskellä on ruskea, puinen kioski.
Sen liukuoven takana käy kiivas puheensorina.
Muutaman neliömetrin kokoisessa asiakastilassa on melkein tungosta. Kahden pöydän ympärillä istuvat miehet ja naiset lukevat lehtiä, hörppivät kahvia ja syövät sämpylöitä.
Juttu luistaa koko ajan.
Tiskin takaa menoa katselee Arja Kukkonen, 73 vuotta. Nainen on virallisesti eläkkeellä, mutta kioski työllistää häntä silti viitenä päivänä viikossa, aamuseitsemästä iltapäiväkolmeen. Tiskin takana on tullut seistyä viimeiset 18 vuotta.
Itse kioskilla on ikää moninkertaisesti sen verran. Kukkonen muistelee, että hän on käynyt samalla kioskilla jo lapsena. Kioski on siis aloittanut toimintansa viimeistään 50-luvulla, ehkä jo aiemmin.
Silloin elintarvikekioskeja oli lukuisia muitakin, mutta nyt Arjan kioski on harvinaisuus. Vastaavia kahvikioskeja ei edes Turun kokoisesta kaupungista löydy montaa. Vanhat elintarvikekioskit ovat muuttuneet grillikioskeiksi tai muiksi pikaruokaloiksi, tai lopettaneet kokonaan. Monia kioskeja on purettu.
Arjan kioskissa käy joka päivä vakioporukka, joka juo kahvit, syö leivät, lukee lehdet ja vaihtaa kuulumiset.Paula Collin / Yle
Arjan kioskissa istuva Reijo Koskinen intoutuu hänkin muistelemaan 50-lukua.
– Kävin täällä lapsena ostamassa nallekarkkeja, Koskinen sanoo.
Myös moni muu paikalla oleva kertoo käyneensä kioskissa säännöllisesti vuosia, joku jopa yli kymmenen vuotta. Suurin osa käy kioskissa päivittäin. Siellä kahvittelusta on tullut tapa.
Kioskit ovat monelle sosiaalisesti tosi tärkeitä. Matti Mäki
– Tulen tänne aina aamukahville. Juon kahvin ja syön maksamakkaraleivän. Tulee lähdettyä pois kotoa ja saa sosiaalisia kontakteja, Arja Virtanen kertoo.
Hän asuu Kaarinassa, Turun naapurikunnassa. Kioski siis vetää väkeä pidemmänkin matkan päästä. Miksi?
– Täällä on hyvää kahvia ja leipiä. On tosi harmi, että tällaisia kioskeja ei ole enemmän. Nämä ovat monelle sosiaalisesti tosi tärkeitä, sanoo Matti Mäki, joka käy kioskissa päivittäin, vaikka asuu muutaman kilometrin päässä.
Kuoleva kioski
Kioskeja on aiempaa vähemmän, mutta tarkkoja tilastotietoja aiheesta ei ole. Kioskien kokonaismäärää on vaikea arvioida, sillä kaikki alle 100 neliömetrin kokoiset myymälärakennukset luokitellaan virallisesti kioskeiksi. Osa alle sadan neliön myymälöistä on kuitenkin pieniä päivittäistavarakauppoja.
Kioskien mainetta pitävät yllä R-kioskit, joita on Suomessa edelleen satoja. Niidenkin määrä on tosin laskussa. 1980-luvulla R-kioskeja oli yli 800, viisi vuotta sitten 627 ja tällä hetkellä noin 560.
Nykypäivän R-kioskit ovat kaukana siitä, mitä kioskit muinoin olivat. Kun kioskista ostettiin ennen juomia, jäätelöä, karkkia, lehtiä ja muuta sellaista, haetaan Ärrältä nykyään passit, monet paketit ja voidaan hoitaa vaikka laskujen maksut.
Neljävuotias Mette, Elina Taskinen ja Eero Karisalmi istuivat aurinkoisena iltapäivänä jäätelöllä Kesämäen kioskilla Kaarinassa. Paula Collin / Yle
Kuin pieni ruokakauppa
Kesä on kioskeille tärkeää aikaa, joten kevään ensimmäinen aurinkoinen ja lämmin päivä saa hymyn sekä asiakkaiden että yrittäjän huulille.
Kaarinalaisen Kesämäen kioskin pihalle on kannettu tuoleja ja pöytiä, joiden ääressä istuu useampi ihminen jäätelöllä.
Kesämäessä asuvat Elina Taskinen, Eero Karisalmi ja neljävuotias Mette ovat tulleet jo perinteeksi muodostuneelle jätskille tarhan jälkeen. He käyvät kioskilla aika harvoin, mutta pitävät sitä asuinalueelle tärkeänä.
– Joskus käydään lottoa laittamassa. Kioski luo yhteisöllisyyttä tähän ympäristöön ja jos tulee äkillinen tarve jollekin asialle, tämä on lähin paikka, josta sen saa, Karisalmi sanoo.
Ihmiset tulevat kysymään maitoa tai munia, varsinkin vanhukset. Nano Markosyan
Näin ajattelevat monet muutkin. Kesämäessä ei ole kauppaa, joten varsinkin alueen ikäihmiset piipahtavat kioskissa hakemassa milloin mitäkin.
Kioskia miehensä Karenin kanssa pyörittävä Nano Markosyan kertoo, että hän on ottanut valikoimaan perusruokatarvikkeita, yhden tai kaksi kutakin.
– Ihmiset tulevat kysymään maitoa tai munia, varsinkin vanhukset, joten on hyvä, että täällä on niitä, Nano Markosyan kertoo.
Karen ja Nano Markosyan ovat pitäneet Kesämäen kioskia runsaan kahden vuoden ajan. Armeniasta kotoisin oleva pariskunta muutti Suomeen vuonna 2008.Paula Collin / Yle
Elämäntapa
Arjan kioskissa pistäytyy asiakkaita aamupäivän aikana tasaiseen tahtiin. Taksinkuljettaja parkkeeraa autonsa pihaan ja käy ostamassa muutaman pelin. Toinen asiakas tulee hakemaan kahvin ja sämpylän.
Sitten soi puhelin. Vakioasiakas pyytää Arjaa tekemään tietynlaisen pelin valmiiksi ennen kuin peliaika sulkeutuu. Hän aikoo tulla hakemaan sen myöhemmin.
Välillä ajattelee, onko tässä mitään järkeä. Arja Kukkonen
Arja Kukkonen kertoo, että suurin osa kioskin kävijöistä on vakioasiakkaita. Yhteensä kävijöitä on päivän mittaan ehkä kuutisenkymmentä. Se on juuri sen verran, että kioskista saa ruokarahan. Kokonaan toiminta ei Kukkosta elättäisi. Onneksi hän saa lisäksi eläkettä entisestä päivätyöstään.
– Kyllä tämä on elämäntapa. Välillä ajattelee, onko tässä mitään järkeä, mutta onhan tämä kivaa.
Paula Collin / Yle
Ennen aika oli toinen. Kun Kukkonen aloitti kioskin pyörittämisen, se oli avoinna pitkälle iltaan ja myös viikonloppuisin. Kioski toi silloin elannon hänen miehelleen ja lisätuloja Kukkoselle.
18 vuodessa maailma on muuttunut, eikä pienelle elintarvikekioskille ole enää samanlaista tarvetta. Kaupat ovat vieneet asiakkaat.
– Kyllähän tällaiset kuolevat pois, kun on tavaratalot ja kaikki. Ihmiset menevät sinne, mistä saa kaiken samalla kertaa, Kukkonen sanoo.
Uskoa tarvitaan
Helppoa pärjääminen ei ole Kesämäen kioskillekaan. Nano ja Karen Markosyan myöntävät, että ensimmäiset kaksi vuotta on tehty tappiota. Karen Markosyan tekee samalla metallitöitä, joista tulee elanto.
Asiakkaita käy vaihtelevasti. Heikoimpina päivinä asiakasmäärä jää 30:een, vilkkaina kesäviikonloppuina voi kävijöitä olla jopa 150 päivässä.
Paula Collin / Yle
Kaksi poikaa tulee kioskin luukulle katselemaan karkkivalikoimaa. Esillä on muun muassa irtokarkkeja pieniin pusseihin laitettuna. Nano Markosyan on pussittanut ne itse.
Lopulta pojat päätyvät donitsiin ja Jaffaan.
Lapset ovatkin Kesämäen kioskille tärkein asiakasryhmä. He tulevat koulun jälkeen ostamaan karkkia ja jäätelöä, ja kesällä ovat ulkona iltaisin pitkäänkin. Ihan niin kuin ennen vanhaan.
Uskon, että toiminta alkaa pyöriä paremmin. Karen Markosyan
Työ on kivaa ja parasta ovat asiakkaat. Päivät ovat kuitenkin rankkoja, Nano Markosyan myöntää, varsinkin kun tienestit ovat mitä ovat – tai niitä ei ole. Joka päivä 10 tuntia, ilman vapaita ja lomia. Kesämäen kioski on auki viikon jokaisena päivänä.
Pelkällä kioskilla on vaikea pärjätä, joten Markosyanit ovat suunnitelleet kioskiin lounaskahvilatoimintaa. Ruokaa pitää olla, jos haluaa pärjätä kilpailussa. Lounaskahvilan perustaminen vaatii kuitenkin paljon investointeja: muun muassa parannuksia keittiöön, asiakas-wc:n ja esteettömän kulun sisätiloihin.
– Uskon, että toiminta alkaa pyöriä paremmin, kun kehitämme tähän kaikenlaista, Karen Markosyan vakuuttaa.
Uskoa kioskitoiminnassa todella tarvitaan.
Arjan kioski on seissyt paikoillaan vuosikymmenten ajan. Loppu alkaa kuitenkin häämöttää.Paula Collin / Yle
Kahvi eurolla, loppuun asti
Arjan kioskissa ei käy aamupäivän aikana yhtään lasta, mutta heitäkin riittää iltapäivisin. He asioivat usein perinteisesti luukulta.
– Tässä näkee lasten kasvavan, kun he tulevat ostamaan karkkia koulun jälkeen. Yhtäkkiä huomaa, että ovatko ne noin isoiksi kasvaneet. Joskus heitä tulee kaupungilla vastaan ja he kysyvät, että oletko sinä se kioskintäti.
Lapsiasiakkaiden määrä on kuitenkin vähentynyt. Lapsetkin menevät yhä useammin ostoksille kauppaan.
Olen päättänyt, että kahvi maksaa euron, ja se ei siitä nouse niin kauan kuin kioskia pidän. Arja Kukkonen
Kukkonen palvelee kaikkia asiakkaitaan iloisesti, ainakin vielä toistaiseksi. Hän kertoo miettineensä jo useampana keväänä, pitäisikö kioski sulkea kesän jälkeen.
Vielä hän on jatkanut, mutta ei tiedä miten pitkään.
Uutta yrittäjää kioskille tuskin löytyy, eikä kaupunkikaan välttämättä jatka tontin vuokrasopimusta, Kukkonen epäilee. Kioskin tulevaisuudelle luo varjoja myös alueelle pitkään kaavailtu tiesuunnitelma.
Mikä on saanut jatkamaan vuodesta toiseen?
– Ihmiset, Kukkonen vastaa.
Se on helppo uskoa. Kioskissa on niin välitön tunnelma, että vakioporukan pöytään on vieraankin helppo istua.
Paula Collin / Yle
Toisinaan vakioasiakkaat astuvat hieman sivuun roolistaan. Kukkonen kertoo, että he tuovat hänelle välillä kahviakin, jos sitä sattuu olemaan tarjouksessa edullisesti.
– Olen päättänyt, että kahvi maksaa euron, ja se ei siitä nouse niin kauan kuin kioskia pidän.
Miten kauan niin on, sitä ei tiedä vielä kukaan. Ainakin tämän kesän, ellei mitään ihmeellistä satu.
Huomenna Arja Kukkonen lähtee taas kotoaan puoli kuudelta aamulla, kävelee huoltoasemalle ostamaan päivän lehdet ja suuntaa avaamaan kioskin.
Ensimmäiset aamiaisleivän hakijat tulevat ennen seitsemää.
Heitä Kukkonen tietää jo odottaa.
Paula Collin / Yle
Käytkö sinä kioskeilla? Miten tärkeitä ne sinulle ovat? Voit keskustella aiheesta artikkelin alla klo 22:een asti.
Koulun piha oli maanantaiaamuna poikkeuksellisen hiljainen Pyhtään Huutjärvellä. Päivä alkoi suruliputuksella, jonka jälkeen koulu piti hiljaisen hetken Levin mökkipalossa menehtyneiden nuorten muistoksi.
Oppilaat ovat saaneet käydä vapaasti puhumassa tunteistaan useille kriisityöntekijöille, jotka päivystivät koulun tiloissa koko päivän. Heidän luonaan kävi kymmeniä nuoria.
– Heitä on tullut yksin tai ryhmissä. Osa on halunnut puhua, jotkut olla vain hiljaa. Tänään on itketty paljon, kertoo Pyhtään seurakunnan nuorisopappina toimiva pastori Tanja Roiha.
Omat tunteet on pitänyt tänään siirtää pois. Tanja Roiha
Roihan mukaan päällimmäisenä on noussut esiin vaikeus ymmärtää, kuinka näin voi ylipäänsä tapahtua.
– Kuoleman äkillisyys on vaikea käsittää. Se, kuinka näin nuorilla voi jäädä elämä kesken. Kysymyksiä on herättänyt se, ettei tiedetä yksityiskohtia tapahtumista.
Tragedia koskettaa koko kuntaa
Oppilaat ovat halunneet myös muistella ystäviään ja kertoa hyviä muistoja ystävyytensä varrelta. On myös jätetty konkreettisia hyvästejä piirtämällä tai kirjoittamalla.
– Moni on halunnut kirjoittaa kavereilleen kirjeen, joka on laitettu menehtyneen nuoren tyhjilleen jääneeseen pulpettiin.
OTKES
Roiha on myös kiertänyt menehtyneiden oppilaiden luokissa yhdessä koulukuraattorin kanssa. Heidän lisäkseen oppilaita ovat tukeneet kunnan nuorisotoimen työntekijät, opettajat ja terveydenhoitaja.
– Omat tunteet on pitänyt tänään siirtää pois. Me aikuiset saimme tiedon tapahtuneesta jo perjantaina iltapäivällä. Oma järkytys tuli siinä, ja sitä ehti käsitellä jonkin verran viikonlopun aikana, Roiha sanoo.
Kuoleman äkillisyys on vaikea käsittää. Se, kuinka näin nuorilla voi jäädä elämä kesken. Tanja Roiha
Tulipalo syttyi kaksikerroksisessa hirsimökissä Levillä varhain perjantaina. Kaikki kolme kuolonuhria ja yksi palosta selviytynyt olivat alaikäisiä. Palosta selviytynyt oli lähes täysi-ikäinen ja yläkerrassa nukkuneet ja menehtyneet olivat nuorempia saman perheen jäseniä.
Lapin poliisilaitoksen mukaan mökkiseurueeseen kuului lisäksi yksi täysi-ikäinen huoltaja, joka ei ollut palon aikaan rakennuksessa.
Tragedia on koskettanut syvästi pientä, noin 5000 asukkaan Pyhtäätä.
– Se on tavattoman murheellinen asia meille kaikille, mutta etenkin läheisille. Olen ollut tiiviissä yhteydessä lähiomaisiin, kertoo Pyhtään seurakunnan kirkkoherra Marjo Kujala.
Suruhartaus tiistaina
Pyhtään kunta ja seurakunta järjestävät keskusteluapua kaikille halukkaille koko viikon ajan.
Nuorisotoimen tilat ovat nuorille auki koko viikon, ja seurakunta järjestää tiistai-iltana suruhartauden Pyhtään kirkossa. Kujalan mukaan suruhartaus koostuu rukouksesta, musiikista ja psalmiteksteistä.
Lisäksi kuntalaisille tarjotaan keskusteluapua koko viikon ajan seurakunnan tilaisuuksien jälkeen. Nuorisopappi Tanja Roiha menee keskiviikkona uudelleen Huutjärven koululle.
– Nuoret ovat kokeneet tosi hyväksi sen, että voivat vapaasti lähteä tunnilta ja mennä sinne takaisin. Siten he ovat pystyneet olemaan koulussa, Roiha sanoo.
– Notre Dame kuuluu koko ihmiskunnalle. Se on inspiroinut kirjailijoita, maalareita, filosofeja ja vierailijoita, joita siellä on käynyt kaikista maailman kolkista, kommentoi Euroopan komission puheenjohtaja Jean Claude Juncker.
– Pariisin Notre Dame on koko Euroopan Notre Dame. Pariisi – olemme kaikki teidän kanssanne tänään, totesi Euroopa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk.
Vatikaanista kommentoitiin, että te olette läheisiä meille Ranskan katoliset ja koko Pariisin asukkaat.
– Rukoilemme palomiesten puolesta ja kaikkien niiden puolesta, jotka yrittävät sammuttaa paloa, sanoi Vatikaanin tiedottaja.
– Kauheaa katsoa massiivista Notre Damen paloa. Ehkä voitaisiin käyttää lentäviä sammutuskoneita. Mutta on toimittava nopeasti totesi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump Twitterissä.
– Ajatukseni ovat ranskalaisissa tänä iltana ja kaikkien niiden kanssa, jotka taistelevat tulta vastaan Notre Damessa, kommentoi Britannian pääministeri Theresa May.
AOP
– Näitä kauhistuttavia kuvia on tuskallista katsoa. Notre Dame on Ranskan symboli ja osa eurooppalaista kulttuuriperintöä. Ajatuksemme ovat teidän kanssanne ranskalaiset ystävämme, totesi Saksan liittokansleri Angela Merkelin tiedottaja Steffen Seibert.
– Seuraamme huolestuneina Pariisista tulevia uutisia Notre Damen palosta. Notre Dame on yksi maailman kauneimmista katedraaleista. Surullisia uutisia historiallemme ja koko maailman kulttuurihistorialle, sanoi Espanjan pääministeri Pedro Sanchez.
– Isku ranskalaisten ja meidän kaikkien eurooppalaisten sydämiin, sanoi Italian pääministeri Giuseppe Conte.
– Suomi ottaa osaa suruun Notre Damen kauhean palon johdosta. Ajatuksemme ovat Ranskassa ja pariisilaisissa tänä iltana, tviittasi Suomen presidentti Sauli Niinistö.
Notre Dame -katedraalin katto roihusi Pariisin keskustassa eilen 15. huhtikuuta. Ian Langsdon / EPA
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoo eroavansa keskustan puheenjohtajan tehtävästä. Hän kertoo asiasta blogissaan.
Hän kertoo, että vaalitulos ei jättänyt hänelle muita mahdollisuuksia. Hän kirjoittaa blogissaan, että nyt koolla oleva puoluehallitus päätti Sipilän pyynnöstä kutsua koolle ylimääräisen puoluekokouksen, joka valitsee keskustan uuden puheenjohtajan 7. syyskuuta. Hän sanoo hoitavansa tehtävää siihen saakka.
– Keskusta ansaitsee uuden innostavan alun. Puolue aloittaa uudistustyön ja laatii keskustalle uudistusohjelman. Puolueen vahva tulevaisuus pohjustetaan uuden puheenjohtajan voimin, hän kirjoittaa.
Sipilän mukaan keskustan vaalitulos käydään huolella läpi ja he tarvitsevat syvä-analyysin vaalitappion syistä.
Juha Rehula (kesk.) asteli eduskuntatalon portaita pääovelle kansanedustajana, kun Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) puolestaan matkasi europarlamenttiedustajan tehtävään.
Peruspalveluministerin helteisessä paikassa kuluneen vaalikauden alun istunut Rehula joutuu nyt jättämään eduskunnan. Myös kokenut edustaja voi pudota.
Rehulan työhuone on siivottu ajoissa ennen vaali-iltaa. Mies kertoo saaneensa siivoamisohjeen valtiopäiväneuvos Mikko Pesälältä (kesk.) heti kansanedustajakauden alkutaipaleella.
– Sain kaksi neuvoa. Toinen Pesälän vinkki kuului: "Älä poika osta frakkia, se kutistuu kaapissa." Ja toinen: "Siivoa työhuoneesi ennen vaaleja. On mukavampi palata siistiin huoneeseen."
Rehulan äänessä on pettymystä. Kuten usean muun eduskunnan vaalituloksen pakottamana jättävän.
– Nyt ei enää tarvitse työhuoneeseen mennä, kun kansan valtakirjaa ei ole.
Rehula jatkaa politiikan tekoa, sillä keskustan varapuheenjohtajan paikkaa hän ei aio jättää.
Pääministeripuolueen riveistä putosi myös toinen kokenut mies eli ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Terho: Koko edustajakaartin rannalle jäänti ei lakkauta Sinistä tulevaisuutta
Korkealta pudonneisiin kuuluvat myös muun muassa kaikki Sininen tulevaisuus –puolueen ehdolle asettuneet kansanedustajat.
Mennä sai ministeri ja puolueen puheenjohtaja Sampo Terho. Seuraa tekivät ministerit Jari Lindström, Jussi Niinistö ja Pirkko Mattila.
Sampo Terho ilmoitti tänään kireään äänensävyyn, ettei puoluetta vielä panna pakettiin ja lopeteta.
Sampo TerhoSander Ilvest / AOP
– Tarkoitus ei ole ollut missään vaiheessa lopettaa puolueena toimintaa. Mitään tällaista esitystä ole edes käsitelty. Mutta koska emme ole eduskuntapuolue, toiminta on taloudellisesti pienimuotoista.
Sampo Terho sanoo, että puoluekokous on kesäkuussa ja siellä pohditaan puolueen uudistamista sekä suuntaa. Terholla itsellään – kuten myös muilla ministereillä – työt toimitusministeriössä jatkuvat niin kauan kuin uusi hallitus on synnytetty.
Sinisen tulevaisuuden eduskuntaryhmän puheenohtaja Simon Elo pohtii sitä, mitä aikoo ruveta putoamisensa jälkeen tekemään. EU-vaaliehdokkaaksi hän ei aio.
– Työtarjouksia otetaan vastaan. Olen tietysti pettynyt vaalitulokseen, mutta kansa on puhunut. Pulinat pois. Valitusoikeutta eduskuntavaalien tuloksesta ei tietenkään ole, pohtii Elo reilusti.
Muiden puolueiden kokeneita pudonneita ovat esimerkiksi vasemmistoliiton Silvia Modig, vihreiden entinen puheenjohtaja Touko Aalto ja Jyrki Kasvi sekä kokoomuksen Susanna Koski ja perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi.
Eilen pääsi itku
Kysytäänpä vielä konkariedustaja Juha Rehulalta sitä, millaisin miettein hän seuraa SDP.n ohjauksissa alkavaa hallituksen muodostamista.
Sote-ministerinä Rehula lupasi keväällä 2016, että sote on valmis "ennen kuin lehti on puussa". Nyt ennuste hallituksen suhteen kuuluu seuraavasti:
– Kaiken täytyy mennä paremmin kuin Strömsössä, jotta maassa olisi hallitus toukokuun lopussa. Hyvä olisi, jos valmista syntyy juhannukseen mennessä – tänä vuonna.
Pakollinen viimeinen kysymys Rehulalle: Onko tullut kyynel silmäkulmaan, kun pitkä ura eduskunnassa jää ikään kuin kesken?
– Vaali-iltana itku tuli kerran. Tyttäreltä tuli viesti, joka herkisti. Toisaalta: Olen niin monasti eduskuntatalon 46 rappua ylös kävellyt, että kokemus alkaa helpottaa.
30 suomalaista sotavainajaa pääsee suomalaiseen hautausmaahan Lappeenrannassa kaatuneitten muistopäivänä 19.5.2019. Vainajat ovat odottaneet hautaamista yli 70 vuotta, sillä heidän ruumiinsa jäännökset on löydetty etsinnöissä vasta parin viime kesän aikana Venäjällä sijaitsevilta entisiltä taistelualueilta.
Nyt haudattavien suomalaissotilaiden henkilöllisyyttä ei ole kyetty varmistamaan. Heistä tiedetään ainoastaan, että kyseessä on suomalainen sotilas. Tämä on pystytty varmistamaan esimerkiksi löytöpaikalla olleista esineistä, kuten metallisista napeista, vyöstä tai muusta suomalaissotilaalle kuuluneesta esineestä.
Lappeenrannan sankarihautausmaalle haudataan kaikki tuntemattomiksi jääneet suomalaissotilaat. Mikäli vainaja on pystytty tunnistamaan esimerkiksi tuntolevyn tai DNA-tutkimusten perusteella, pääsee hän oman kotipitäjänsä sankarihautausmaalle.
Yli 1 000 löytynyt
Kaikkiaan talvi- ja jatkosodissa sota-alueille jäi noin 13 000 suomalaissotilasta. Vuosien aikana heistä on löydetty joka kymmenes eli 1 300.
Sotilaiden jäännöksiä ovat reilun 20 vuoden aikana Venäjän taistelupaikoilta etsineet ja löytäneet suomalaiset vapaaehtoiset. Myös venäläiset ovat omissa etsinnöissään löytäneet suomalaisten sotilaiden jäännöksiä.
Rajakorpraali Uuno Johannes Jantunen siunattiin 21.5 2017 kotiseurakuntansa sankarihautausmaalle Parikkalan Saarella. Hän löytyi taistelupaikoilta Ihantalasta kesällä 2011.Mika Albertsson
Kaikkia sotilaita ei kuitenkaan tulla ikinä löytämään. Huomattava osa sotilaista silpoutui tulituksissa niin pahasti, että löytäminen on käytännössä mahdotonta. Lisäksi sodista on aikaa jo yli 70 vuotta, joten maasto on ehtinyt vuosien aikana muuttua merkittävästi. Myös sotilaiden luut alkavat jo olla maatuneita tai vaikeasti havaittavia.
Neuvostoliiton romahdettua Suomi ja Venäjä sopivat, että suomalaiset pääsevät etsimään sotavainajia Venäjän taistelualueilta. Alkuvuosina sotilaiden jäännöksiä löytyi runsaasti, mutta viime vuosina uusien vainajien löytyminen on tullut koko ajan vaikeammaksi. Kuitenkin sotavainajien etsintä jatkuu myös ensi kesänä.
Sankarihautajaiset Lappeenrannassa
Siunaustilaisuus ja sankarihautajaiset alkavat Lappeenrannan sankarihautausmaalla kaatuneiden muistopäivänä kello 12. Sitä ennen viereisessä Lappeen Marian kirkossa alkaa kello 10 muistojumalanpalvelus.
Sankarivainajat siunaa hautaan kenttäpiispa Pekka Särkiö. Mukana siunaustilaisuudessa on lukuisia veteraanijärjestöjä sekä Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys, joka koordinoi kadonneiden sotavainajien etsimistä Venäjältä.
Viimeksi tuntemattomaksi jääneitä sotavainajia haudattiin Lappeenrannassa keväällä 2017.
Kaikkiaan Lappeenrannan sankarihautausmaalle on haudattu vuosien 1993–2018 etsintöjen tuloksena 782 tunnistamatonta 18 tunnistettua sankarivainajaa.
