Notre-Damen katedraalin tulipalo on valtava menetys paitsi uskonnolle eli katoliselle kirkolle myös taiteelle, korostaa suomalainen urkutaitelija Kalevi Kiviniemi. Hän on konsertoinut Notre-Damen kuuluisilla uruilla useita kertoja, viimeksi vuonna 2017.

– Notre Damen urut ovat olleet eräs maailman hienoimpia soittimia. Nämä Cavaillé-Coll-urut ovat urkujen Stradivarius. Jos tämä järkyttävän hieno soitin ei enää soi, se on kyllä katastrofi maailman musiikkielämälle, Kiviniemi linjaa.

Hänen mukaansa katedraalin tuho on suuri menetys myös kuvataiteelle. Notre-Dame on myös historiallinen monumentti.

– Siellä Napoleon kruunasi itsensä, ja siellä on ollut valtionpäämiesten hautajaisia meidän aikamme asti. Notre-Dame on toki myös Pariisin maamerkki hienolla paikalla.

Katolisen kirkon pyhätöistä Notre-Dame on ollut Kiviniemen mukaan Ranskassa samassa asemassa kuin Pietarinkirkko on Roomassa.

– Pietarinkirkolla ei kuitenkaan ole läheskään sellaista musiikkielämää kuin Notre-Damella on ollut.

Pariisin vanhat katedraalit ovat olleet hiljattain hyvin epäonnisia.

– Notre-Damen lähellä sijaitsevassa toisessa suurkirkossa, Saint Sulpicessa, oli iso tulipalo vain joitakin viikkoja sitten. Kumpikaan palo ei vaikuta tuhopoltolta, mutta jotain tässä on. Hyvin vanhoihin rakennuksiin vedetyt sähköjohdot ovat vaarallisia, ja kirkkojen rakenteisiin on kertynyt satojen vuosien aikana muun muassa pölyä ja muuta palava materiaalia, urkutaitelija suree.

Olli Seuri kertoo, että hän on halunnut jo pitempään yhdistää käytännön osaamisensa työhön yliopistolla. Pesti alkaa elokuussa.

– Mikä onkaan parempi paikka kaltaiselleni tekijälle kuin se, että pääsee työelämäprofessorina tuomaan opiskelijoille omaa osaamistaan, oppejaan ja ajatuksiaan siitä, mistä journalismissa on kyse ja mihin se on menossa, Seuri sanoo.

Hänen tärkein tehtävänsä työelämäprofessorina on lähentää käytännön työelämää yliopistokoulutukseen ja -tutkimukseen.

Seuri uskoo, että hänen uutis- ja ajankohtaisjournalismin taidoistaan on hyötyä opiskelijoille. Niihin liittyy myös kokemus suorien lähetysten ja haastattelujen teosta.

– Olen lisäksi tutustunut viime aikoina podcast-maailmaan. Haluan päästä tekemään niitä opiskelijoiden kanssa, Seuri sanoo.

Hän on yksi Totuuden jälkeen. Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana (2018) -kirjan kirjoittajista, ja myös sitä Seuri käyttää hyväkseen opetuksessa. Lisäksi häntä kiinnostaa journalismin ydin.

– Näiden kautta yritän hahmottaa tuleville journalisteille sitä, mikä siinä murroksessa on merkittävää, ja mikä journalismissa on toisaalta jatkuvaa ja muuttumatonta, Seuri sanoo.

Valemediat ovat yksi journalismin ja tulevien opiskelijoiden suurimmista haasteista.

– Olen itse kasvanut erilaiseen mediaympäristöön kuin opiskelijat. On kiinnostavaa nähdä, millainen se ero on, Seuri toteaa.

Hänet palkittiin vuoden 2017 journalistina Bonnierin Suurella journalistipalkinnolla. Seuri on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori.

Journalistiikan työelämäprofessuurista käytettiin aiemmin nimitystä journalistiikan vierailijaprofessori.

Kansanedustajan paikan saaneiden ehdokkaiden Ylen vaalikoneeseen antamien vastausten mukaan menojen karsiminen on veronkiristyksiä suositumpi tapa kohentaa valtion taloutta.

Valtiovarainministeriön keväällä julkistaman arvion mukaan taloudessa on yhä noin kahden miljardin euron verran kurottavaa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttaa, että kokonaisuutena leikkaustarve on jopa kasvanut.

– Kun siihen lisätään se, että sotea ei tullut, jonka varaan laskettiin kolme miljardia, niin nythän se on itse asiassa viisi [miljardia euroa] se sopeuttamistarve, Kangasharju sanoo.

Keinoista hän on kansanedustajien enemmistön kanssa samaa mieltä: Mieluummin menojen karsimista kuin veronkirityksiä.

– Kyllä se on parempi vaihtoehto tällaisessa maassa jossa on jo kireä verotus. Taloustieteellinen tutkimus osoittaa, että mitä korkeampi on lähtötaso, sitä haitallisempia ovat lisäkiristykset verotukseen.

Hän myös muistuttaa, että veronkiristysten haitat tulisivat esiin nopeasti.

– Tuore tutkimus myös osoittaa, että lyhyen tähtäimen vaikutukset ovat haitallisemmat verojen kiristyksellä kuin menoleikkauksella.

Kestävyysvajeen umpeenkuromisessa on kyse pitkän aikavälin toimista. Toki se on helpompaa silloin kun taloudessa menee hyvin.

– Aivan ylivoimaisesti parasta työllisyyspolitiikkaa on se, että Suomi on kilpailukykyinen ja talouskasvu on hyvä, hän jatkaa.

Mutta kun näkemyseroja on, millainen hallituspohja voisi nyt toimia?

– Luulen että tällaisessa tilanteessa se ehkä helpoiten löytyisi - jos ajatellaan että demarivetoisesti lähdetään tätä hallitusta tekemään - keskustan ja demareiden välille ja sen ympärille muita puolueita.

Punamultavaihtoehto olisi siis ainakin vaalikonevastausten perusteella toista mahdollisuutta helpompi:

– Paljon vaikeampaa on sitten varmaan löytää yhteinen sävel kokoomuksen ja demareiden välillä, koska kokoomus haluaisi ansiotuloveroja alentaa kun taas demarit haluaisi yritysveroa kiristää ja menojakin lisätä.

Mieluiten hän kuitenkin katsoisi, mitä annettavaa perussuomalaisilla on.

– Minun suosikki olisi perussuomalaiset hallitukseen, koska sitten me tiedettäisiin, mitä perussuomalaisten talouspolitiikka lopulta on. Nythän me emme sitä tiedä, Kangasharju muistuttaa.

Palkansaajien puolella kerättäisiin pahan päivän varalle

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen on vastauksissaan varovaisempi. Hänen mukaan nyt on oikea aika varautua tulevaan.

– Nyt nimenomaan on se tilanne, koska talous kasvaa edelleen, työllisyys kasvaa, työttömyys vähenee. Nyt ajattelisin, että on se aika, jolloin tulee kerätä resurssia siihen, jolloin menee vähän huonommin taloudessa tai kun väestö edelleenkin vanhenee, eli nyt on se puskurien keräämisen aika.

Mutta, onnistuuko tämä, kun vaalikonevastausten mukaan keinoista ollaan hyvinkin erimielisiä?

– Ajattelisin näin, että kun katsotaan vähän taaksepäin, niin ainahan vaalikamppailussa jotain eroja muodostuu, mutta vaalien jälkeen tilanne on aina toinen ja yritetään löytää sitä yhteistä näkemystä, yhteistä ohjelmaa ja varmaan aikaisemmatkin vaalit ovat toistaneet tätä samaa kaavaa.

Mitä tulee tarvittavien toimien laajuuteen, Pylkkänen pitää valtiovarainministeriön esittämiä kahden miljardin euron sopeutustoimia suurina.

– Mutta sitten taas täytyy muistaa, että talouskasvu voi pienentää tätä menoleikkausten tarvetta. Toisaalta sitten nämä suuret uudistukset on tekemättä. Nämä rakenneuudistukset, kuten sote-uudistus ja sotu-uudistus [sosiaaliturvan uudistus]. Eli myöskin näihin ladataan aika paljon odotuksia, niin että ne ratkaisee osan meidän ongelmista, Pylkkänen sanoo.

Pariisin Notre Dame vaurioitui rajussa palossa

Pariisin kuuluisa Notre Damen katedraali on kärsinyt suuria vaurioita tulipalossa. Palo on nyt saatu hallintaan, mutta se ehti tuhota kirkkoa pahoin. Keskilaivan katto ja sen päällä seisonut kapea torni ovat romahtaneet. Palokunta onnistui pelastamaan suuret kellotornit. Palo sai alkunsa todennäköisesti korjaustöistä. Ranskan presidentti Emmanuel Macron lupaa, että Ranskan ehkä tärkein kulttuurimonumentti rakennetaan uudelleen. Sammutustyö jatkuu.

Menoja leikaten vai veroja kiristäen – talouspolitiikasta on tulossa hallituksen jakolinja

Jos rahat eivät riitä, on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa: Menoja on pienennettävä tai tuloja kasvatettava. Tämä pätee myös valtion taloudenpitoon. Yle selvitti, kumpaan vaihtoehtoon kansanedustajien enemmistö on vaalikonevastausten perusteella kallistumassa.

Jumala-sana saatetaan poistaa partiolupauksesta – kirkon ja partion tiivis side on murtumassa

Jatkossa tuore partiolainen ei ehkä enää lupaakaan rakastaa Jumalaa, kuten partiolupauksessa nyt sanotaan. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään yhdestä sanasta, vaan koko partioliikkeen suhteesta uskontoon ja kirkkoon. Uskonto on Suomen suurimmalle nuorisojärjestölle herkkä kysymys, joka jakaa mielipiteitä.

Tänään on todennäköisesti vuoden toistaiseksi lämpimin päivä

Sää on tänään aurinkoista. Pohjois- ja Itä-Lapissa pilvisyys on paikoin runsasta. Lämpötila kohoaa Länsi-Suomessa ylimmillään 15 asteen tuntumaan, joten päivästä on tulossa todennäköisesti kuluvan vuoden toistaiseksi lämpimin päivä. Ainoastaan osassa Lappia on tänään hieman viileämpää kuin eilen, muualla maassa sää lämpenee edellispäiviin nähden.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Surulliset kaupunkilaiset seurasivat Notre Damen tuhoutumista Pariisin yössä. Pariisilaisten rakkain monumentti Notre Dame paloi yhä pienellä liekillä, ja kuumuus kirkon lähellä oli kova. Moni halusi tulla kuitenkin jättämään jäähyväisensä rakkaalle katedraalille.

Seine-joen varsi oli aamuyöllä täynnä ihmisiä. Osa paikalle tulleista itki ja osa lauloi hiljaa hengellisiä lauluja. Monet pitivät toisiaan käsistä kiinni ja tuijottivat samalla käsittämättömältä tuntuvaa näkyä.

Välillä sadat ihmiset hurrasivat ja taputtivat sammutustöitä urheasti jatkaville palomiehille.

Pariisilainen Raymond Pic seurasi tulipaloa tyttärensä ja pojanpoikansa kanssa. Hän halusi viipyä palopaikalla kunnioittamassa Notre-Damen, suomeksi "meidän rouvamme" muistoa.

– Olen aivan järkyttynyt. Kyseessä on pahin katastrofi vuosisatoihin. Notre Dame on Pariisin symboli, se on vielä Eiffel-torniakin merkittävämpi. Pahoin pelkään, ettei siitä ole aamun sarastaessa juuri mitään jäljellä, mies totesi.

Samaa mieltä oli Françoise-niminen pariisitar. Hän ihmetteli viranomaisten voimattomuutta tulipalon edessä.

– Rakennus on valvonut kaupunkia vuosisatojen ajan, mutta romahtaa muutamassa tunnissa. Eikä mitään ollut tehtävissä, kaikesta tekniikasta ja kalustosta huolimatta, hän huokasi.

Harras katolinen Ghyslaine Nordin oli rukoillut palopaikalla koko illan. Hän kertoi käyneensä kirkossa viimeksi kaksi viikkoa sitten. Tuolloin ei voinut tuolloin arvata, ettei seuraavaa kertaa kenties enää tulisi.

– Kyyneleet nousivat silmiini, kun näin Notre Damen ilmiliekeissä. Toivottavasti katedraali suojelisi meitä jatkossakin, mittavista tuhoista huolimatta. Toivottavasti se pystytään kunnostamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Notre Damen katedraalin tuhoisa tulipalo on Ranskalle ja koko Euroopallekin kulttuurihistoriallinen katastrofi. Rakennus on ollut Pariisin sydän vuodesta 1345 ja todistanut maailmansotia, vallankumouksia ja luonnonmullistuksia. Tulipalon myötä osa Ranskan ja koko ihmiskunnan historiaa katosi.

Varhaisgoottilainen rakennus on Unescon maailmanperintökohde ja myös yksi Euroopan suosituimmista turistinähtävyyksistä. Siellä on vieraillut vuosittain jopa 14 miljoonaa ihmistä.

Katedraali oli monelle suomalaisellekin tärkeä paikka, johon liittyy rakkaita muistoja.

Tiistain valjetessa nuo muistot elävät mielessämme. Notre Damen paikalla Pariisin ytimessä on savuava runko.

Pientä lohdutusta tuo se, että osa kirkon taidehistoriallisesti merkittävistä aarteista saatiin vietyä savun ja liekkien luota turvaan. Pariisilaiset heräävät uuteen päivään kuitenkin hiljaisina ja tuskaisina.

Monitoimihalli Saimaa Stadiumi Mikkelissä on ollut käytössä nyt vuoden. Etukäteen moni epäili, että hallin puutteet pitävät urheiluseurat poissa. Hallia moitittiin etukäteen torsoksi.

Osa epäilyksistä on jo karissut, mutta juoksuratojen kaarteiden kallistusten puuttuminen estää hallin käytön esimerkiksi yleisurheilukisoissa tai edustusurheilijoiden vauhdikkaiden juoksuharjoitusten tekemisen hallissa.

Yleisurheiluseura Mikkelin Kilpa-Veikot haaveili alunperin täysimittaisesta sisähallista, jossa olisi voitu järjestää muun muassa aikuisten sekä eri ikäluokkien halli-SM-kisoja. Nyt MiKV:n juniorit harjoittelevat hallissa kaksi kertaa viikossa ja seuran edustusurheilijat harjoittelevat siellä omien aikataulujensa mukaan.

– Ratajuoksu, aitajuoksu, pituushyppy ja korkeushyppy ja kolmiloikka onnistuvat täällä hyvin. Sitten kun vauhti juoksijoilla kasvaa, esimerkiksi pikamatkoja juoksevilla edustusurheilijoilla, tulee ongelmia. Myöskään seiväshyppymahdollisuutta ei tällä hetkellä ole, kertoo nuorisopäällikkö Mikko Haverinen Mikkelin Kilpa-Veikoista.

Haverinen sanoo, että moni hallin alkumetreillä vaivannut pulma on jo ratkaistu ja asiat ovat menneet parempaan suuntaan. Haverinen kertoo, että hallin toimintaa kehitetään yhteistuumin.

– Arvokas hintataso on, mutta kyllähän hallin ylläpito maksaa. Jäsenmaksua emme ole sen takia nostaneet, vaan on otettu vuorohinta hallin käyttäjiltä.

Lentopalloseura Mikkelin Passarit harjoittelee monitoimihallissa kolmena iltana viikossa.

– Tämähän on suorastaan tehty lentopalloharjoituksia varten. Lattiamateriaalit on äärettömän hyvät, ja lentopallon pelaamiselle tärkeä salin korkeus ja valaistus ovat hyvät, sanoo Mikkelin Passareiden puheenjohtaja Lasse Turunen.

Turunen sanoo, että Saimaa Stadiumi on reagoinut seuran toiveisiin ja tarpeisiin. Viimeisimpänä hallille saatiin seuran kaipaamat pallohäkit.

– Kustannuksistahan voisi aina valittaa, mutta ylläpito maksaa ja ollaan päästy neuvottelemaan kustannuksista. Heille, jotka täällä pelaavat, tämä tulee kustannuksina sitten. On hankittu myös lisää sponsoritukea, että lapset ja nuoret voivat harrastaa upeissa puitteissa, kertoo Turunen.

Passarit on jälleen mukana järjestämässä Saimaa Stadiumilla lentopallon kultaisen Euroopan liigan ottelutapahtuman kesäkuussa. Alkuvuonna järjestettyyn ottelutapahtumaan myytiin 2500 lippua.

– Mikkelistä on puuttunut tällainen isompien urheilutapahtumien järjestämiseen sopiva tila, sanoo Turunen.

Hintataso ja puitteet puhuttavat edelleen

Saimaa Stadiumin tuntihinta yleisurheiluun ja palloilulajeihin vaihtelee verkossa saatavilla olevan hinnaston mukaan 20 eurosta 90 euroon tunnilta riippuen siitä, mitä osaa hallista halutaan vuokrata ja minä viikonpäivänä. Esimerkiksi Saimaa Stadiumin yleisurheilun tuntihinnasto löytyy tästä linkistä. Kukin seura tekee oman sopimuksensa halliyhtiön kanssa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu rakennutti hallin 20 miljoonalla eurolla ja Mikkelin kaupunki lunastaa sen omakseen 15 vuoden kuluessa.

Ylen tekemän kyselyn mukaan seudun urheiluseurojen suurin kynnys käyttää hallia on juuri sen hintataso tai puitteiden sopimattomuus tiettyjen lajien harrastamiseen. Kysely lähetettiin seudun urheiluseuroille. Kyselyyn saatiin vastaus yhteensä kymmeneltä seuralta. Esimerkiksi sulkapallon pelaamista hallissa valkoiset seinät ja kirkas valo hankaloittavat. Koripallokoreja hallissa taas ei ole ollenkaan.

Myös sähköisen varausjärjestelmän puuttuminen ja vuoromuutoksista tiedottamisen ongelmat ovat puhuttaneet seuroja Saimaa Stadiumin alkutaipaleella.

– Vaikka tilaa on, niin se on rajallinen. Ihan kaikkea ei pystytä tarjoamaan tällä hetkellä. Meille on tulossa sähköinen varausjärjestelmä ja toivottavasti saamme sen ennen kesää auki. Opintietä tuo viime vuosi on ollut. Myönnän, että on ollut haasteita, toteaa Saimaa Stadiumin asiakkuuspäällikkö Maria Honkanen.

Honkanen kertoo, että Saimaa Stadiumi on tehostanut tiedottamista esimerkiksi tapahtumien tuomista peruutuksista vakiovuorojen käyttäjille.

– Olemme ottaneet opiksemme, ja erityisesti tämän vuoden puolella olemme saaneet asiat aika hyvin kuntoon. Pystymme varautumaan aiempaa paremmin ja tiedottamaan.

Käyttäjien määrä noussut

Asiakkuuspäällikkö Maria Honkanen kertoo, että hallin avaaminen keväällä 2018 kesken harjoittelukauden toi lisähaastetta, mutta matkan varrella uusia seuroja on saatu mukaan käyttämään hallia.

Honkasen mukaan Saimaa Stadiumin käyttöaste on 50–75 prosenttia riippuen päivästä. Käyttöasteeseen vaikuttavat muun muassa erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet ja niiden järjestelyt, jotka vähentävät mahdollisesti vapaana olevan liikuntatilan käyttöä.

– Syksyn varauskalenteri täyttyy hyvää tahtia, ja illat alkavat olla aika mukavasti vakiovuoroja täynnä. Olemme tosi tyytyväisiä, Honkanen sanoo.

Saimaa Stadiumin toimitusjohtaja Timo Welsby siirtyi vuoden alussa muihin tehtäviin ja hallia luotsaa nyt väliaikainen toimitusjohtaja Hanna Kuninkaanniemi.

Koulut, varhaiskasvatus ja erityisryhmät ovat asiakkuuspäällikkö Honkasen mukaan löytäneet tiensä hallille. Myös eri turnaukset, konsertit sekä ylioppilaskirjoitukset ovat testanneet Saimaa Stadiumin puitteita kuluneen vuoden mittaan.

– Tapahtumat ja konsertit ovat osa meidän lupaustamme kaupunkilaisille. Olemme myös esimerkiksi kaupungin seniorikortissa mukana, toteaa Maria Honkanen.

Bussikuljetuksia koululaisille kokeillaan

Mikkelin kaupunki on kokeillut alkuvuoden aikana yhteiskuljetuksia lukion ja Urheilupuiston parakkikoulun oppilaille, jotta he pääsisivät jouhevasti kulkemaan liikuntatunneillaan Saimaa Stadiumille. Urheilupuiston koulu käyttää kuljetuksia edelleen.

– Jatkossa mietimme, miten tämä palvelisi järkevimmin myös muiden koulujen käyttöä. Kokeilu on toteutettu olemassa olevia resursseja järjestellen, tähän ei ole otettu lisäkalustoa, kertoo logistiikkapäällikkö Janne Skott Mikkelin kaupungilta.

Paikallisliikenteen linja 7 kulkee tunnin välein keskustasta Saimaa Stadiumille.

Myös Saimaa Stadiumin lähistöllä sijaitsevan Kalevankankaan koulun oppilaat käyttävät säännöllisesti monitoimihallia liikuntatunneillaan. Seniori-ikäisten ilmainen liikuntavuoro keskiviikkoisin on täyttynyt niinikään innokkaista liikkujista ja lapsiperheille suunnatulla Iik – mikä meno -liikuntavuorolla on ollut jopa 120 liikkujaa kerralla.

– Tavoite on, että tällainen toiminta jatkuu. Kesällä Iik-toiminta ja Voimaa vanhuuteen -vuoro siirtyvät ulos, kertoo vs. liikunta- ja nuorisosihteeri Tiina Juhola Mikkelin kaupungilta.

Ei se ole mikään ihme, että perinteiset isot puolueet saavat enää puolet äänistä. Paljon suurempi ihme on se, että ne ovat sinnitelleet tasavahvoina näin kauan, vaikka yhteiskunta on muuttunut radikaalisti.

Maatalousyhteiskunnasta on siirrytty teollisen yhteiskunnan kautta digitaaliseen arkeen. Suomi ei jakaudu duunareihin, porvareihin ja maanviljelijöihin. Koulutus ei takaa kovapalkkaista työtä, epätyypillisistä työsuhteista tulee tyypillisiä, ilmasto herättää enemmän intohimoja kuin ay-liike.

Tietenkin kolmen suuren malli murtuu!

Puoluekenttä reagoi muutokseen, ja ihmettelyn sijaan voi ajatella myös näin: Bravo, edustuksellinen, poliittisiin puolueisiin perustuva systeemi! Hyvin vedetty!

Tätä uutta tilannetta – kasa keskisuuria tai keskipieniä puolueita – pidetään epävarmana, ja syystä. Mutta tiedättekö, epävarmuutta on myös kansalaisten arjessa. Globaalitalouden aikana maailma ei jäsenny kuten aiemmin. Äänestäjät liikkuvat, koska arjen realiteetit liikkuvat.

Työn muutos on tehnyt yhä useammasta yrittäjän – pelkästään yksinyrittäjiä on 180 000 – mutta ei heitä porvareiksi voi laskea 2 000-3 000 euron kuukausipalkoilla.

Onko demareiden vaalivoiton niukkuus ihme, jos miettii työmarkkinoiden muutosta ja politiikan avuttomuutta globaaleihin taloussuhdanteisiin verrattuna? Sama kysymys keskustan puolustukseksi: Onko sen tulos rökäletappio, kun katsoo kaupungistumisen vauhtia ja kaupunkien vetovoimaa?

Isoista puolueista varsinkin keskustan ja demareiden perinteiset kannattajat voivat katsoa johtajiaan ja kysyä: keitä te oikein olette?

Perussuomalaisen populismin vakiintuminen keskisuurien joukkoon on sekin hyvin selitettävissä. Yleiseurooppalainen trendi, seurausta juuri tästä nykyisestä epävarmuudesta.

Isoista puolueista varsinkin keskustan ja demareiden perinteiset kannattajat voivat katsoa johtajiaan ja kysyä: keitä te oikein olette? Kysymys peilin edessä on yhtä hankala: keitä me oikein olemme? Kun kansalainen sanoo, ettei ihan tiedä, mihin joukkoon kuuluu, hän on hahmottanut paikkansa maailmassa varsin täsmällisesti.

Eipä juuri yllätä sekään, että vähiten maailman muutos koskettaa heitä, joilla kaikkea on jo ennestään. Kun epävarmuus lisääntyy, kokoomus ottaa vähiten turpaansa.

Kun vaalitulos selvisi, jännitys ei lauennut. Tällä vaalituloksella ei voi tietää, millaista politiikkaa maassa tullaan tekemään. Tämä on polarisaation seuraus ja hinta.

Talouspolitiikassa demarit ja kokoomus ikään kuin neutraloivat toisensa, ja arvokysymyksissä taas perussuomalaisten konservatiivisia ja nationalistisia arvoja ovat vastassa vaalivoittajat vihreät ja punavihreä vasemmistoliitto.

Punavihreät ovat liberaalia vasemmistoa, perussuomalaiset konservatiivista oikeistoa. Näillä ryhmillä on selkeä profiili. Kokoomuskin liukuu kohti kotiaan, eli konservatiivisuutta.

Yksi vaalituloksen olennaisista piirteistä on se, että perinteisen oikeisto-vasemmisto-akselin rinnalle on vakiintunut uusi akseli: liberaali vasemmisto (vihreät ja punavihreä vasemmisto), ja sen vastavoimana konservatiivinen ja nationalistinen oikeisto (perussuomalaiset).

Tätä ei pidä tulkita hähmäisyydeksi. Se on kirkas politiikan jakolinja, ja kertoo siitä, että oikeisto-vasemmisto-asetelman lisäksi – ei sen sijaan - poliittista orientaatiota selittää esimerkiksi suhde kansainvälisyyteen, ilmastoon ja elämän moninaisuuteen. Nyt menestystä näyttäisi tuovan se, että puolue osaa sijoittaa itsensä janan sijaan nelikenttään. Punavihreät ovat liberaalia vasemmistoa, perussuomalaiset konservatiivista oikeistoa. Näillä ryhmillä on selkeä profiili. Kokoomuskin liukuu kohti kotiaan, eli konservatiivisuutta.

Vuoden 1999 vaaleissa eduskuntaan pääsi 11 vihreää. Jututin vaalivalvojaisissa Osmo Soininvaaraa, jonka rinnalla läpi meni rivi nuoria naisia kuten Anni Sinnemäki, Irina Krohn ja Tuija Brax.

Niin sanottu uusvasemmisto meillä siis jo oli parikymmentä vuotta sitten, mutta ei vielä uutta oikeistoa. Tutkijat kuitenkin opettivat nuorta toimittajaa ja valtiotieteilijää: arvotutkimuksissa näkyi jo tämä muista länsimaista tuttu kansallismielinen asenneilmapiiri. Enää tarvittaisiin sille karismaattinen ottaja. Ja katso, seuraavissa vaaleissa seurasin Helsingin Myllypurossa, kun kansa vaelsi äänestämään perussuomalaisten Tony Halmetta.

Nyt politiikan uusi akseli on vakiintunut myös muualla kuin Helsingissä. Tämä näkyy jopa keskustan kultamailla Oulun vaalipiirissä.

Se että puoluekenttä reagoi yhteiskunnan muutokseen on edustuksellisuuden näkökulmasta hyvä asia. Mutta politiikan tekemisestä ja johtajuudesta se tekee vaikeaa. Ryhdikästä ilmastopolitikkaa tai suuri sosiaaliturvauudistus tällä jengillä? Onnea matkaan.

Kirjoittaja on politiikan penkkiurheilija, joka laskee päiviä eurovaaleihin.

Aiheesta voi keskustella 16.4. klo 16.00 asti.

Sana “Jumala” saatetaan poistaa partiolupauksesta. Tuore partiolainen antaa juhlallisen partiolupauksen, joka alkaa näillä sanoilla: “Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa”.

Nyt iso osa Suomen partiolaisista haluaa luopua Jumala-sanasta partiolupauksessa. Partiolupauksen muuttaminen on osa partion arvot määrittelevän peruskirjan uudistamista. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään yhdestä sanasta, vaan koko partioliikkeen suhteesta uskontoon ja kirkkoon. Tiivis side on murroksessa.

– Haluamme, että partio on avoin liike, jossa on tilaa kaikille taustoista riippumatta. Tämä heijastelee myös yhteiskunnan ja maailman muuttumista, sanoo Suomen partiolaisten puheenjohtaja Maria Ruohola.

Kirkko rahoittaa lippukuntia

Uskonto on herkkä kysymys partion sisällä. Kirkon ja partion suhde on perinteisesti ollut tiivis, ja Suomen partiolaisilla on yhteistyösopimus evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon kanssa.

Noin 80 prosenttia lippukunnista toimii yhteistyössä jonkin seurakunnan kanssa. Seurakunnat esimerkiksi rahoittavat lippukuntien toimintaa ja tarjoavat tilojaan partion käyttöön. Lisäksi ne voivat antaa tunnustuksellista uskontokasvatusta lippukunnissa.

– Kirkko on partiolle tärkeä yhteistyökumppani, ja haluamme, että näin on myös jatkossa. Lippukunnat voivat paikallisesti päättää, millaista yhteistyötä halutaan tehdä, mutta kirkko ei kuitenkaan määrittele partion toimintaa, Ruohola toteaa.

Ruoholan mukaan partion lippukunnissa on tällä hetkellä suuria eroja uskonnollisessa toiminnassa. Joissakin lippukunnissa sitä ei ole lainkaan, ja tilalla voi olla esimerkiksi katsomuskasvatusta, jossa pohditaan moraalia ja etiikkaa. Joissakin lippukunnissa vakaumuksellisuus on vahvasti läsnä arjessa esimerkiksi lauluissa ja perinteissä.

Uskonto jakaa voimakkaasti mielipiteitä

Uskontokysymys jakaa voimakkaasti partiolaisten mielipiteitä. Suomen partiolaiset on viime vuosina tehnyt jäsenilleen kaksi arvokyselyä, joissa uskonto nousi esiin kaikkein ristiriitaisimpana teemana.

– Osa partiolaisista on sitä mieltä, että uskonto ja vakaumuksellisuus kuuluvat partioon. Osa puolestaan kokee vakaumuksellisen toiminnan esteenä omalle osallistumiselle. Haluaisimme, että kaikki voisivat löytää paikkansa partiosta katsomuksesta riippumatta , sanoo pitkän linja partiolainen Mikko Laitinen.

Hän on mukana työryhmässä, joka päivittää parhaillaan partion arvot ja toiminnan määrittelevää partion peruskirjaa. Partiolupauksen muuttaminen on osa peruskirjan uudistamista. Uusi peruskirjaehdotus tulee partiolaisten jäsenkokouksen hyväksyttäväksi ensi vuonna.

Oma ryhmä islaminuskoisille nuorille

Mikko Laitinen pitää todennäköisenä, että jatkossa partiolupauksessa ei enää mainita Jumalaa. Samaa vaihtoehtoa kannattaa myös joensuulainen Veera Nousiainen, joka on tehnyt oma ehdotuksensa partiolupauksen sanamuodoksi.

– Oma ehdotukseni olisi: “Lupaan kunnioittaa sitä, mikä on minulle pyhää.” Se kattaa mielestäni sekä uskonnolliset että uskonnottomat näkemykset, Nousiainen sanoo.

Keskustelua partion ja uskonnon suhteesta käydään tällä hetkellä ympäri maailmaa, puheenjohtaja Maria Ruohola kertoo. Muissa Pohjoismaissa partio on löyhentänyt siteitään uskontoon jo pidempään. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa partiolupaus ja peruskirja on uudistettu viiden viime vuoden aikana.

Myös Suomessa partio haluaa profiloitua kaikkien harrastuksena uskontokunnasta riippumatta. Esimerkiksi Turun seudulla on käynnissä pilottiprojekti, jossa partioon houkutellaan islaminuskoisia nuoria.

Osallistu keskusteluun aiheesta! Keskustelu suljetaan klo 17.

Notre Damen katedraali syttyi palamaan maanantaina hieman ennen kello 20:tä Suomen aikaan. Tarkkaa syttymissyytä ei ole tiedossa, mutta yksi epäily on, että tulipalo liittyy mahdollisesti katedraalissa tehtäviin mittaviin korjaustöihin.

Notre Dame sijaisee Seine-joen varrella Citén saarella, jonne Pariisin kaupunki on perustettu aikanaan. Itse Notre Dame tarkoittaa Meidän Rouvamme, jolla tarkoitetaan Neitsyt Mariaa.

Notre Damen katedraali rakennettiin kahden vanhan kirkon raunioille. Alun perin paikalla oli ollut Rooman valtakunnan aikainen temppeli.

Varhaisgoottilaista tyyliä edustavan katedraalin rakennutti Pariisin silloinen piispa Maurice de Sully. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1163 ja saatiin valmiiksi varhaisella 1300-luvulla.

Ranskalainen arkkitehti Eugene Viollet-le-Duc entisti katedraalin vuosina 1845–1864.

Romaani, joka pelasti Notre Damen

Maailmankuulu ranskalainen kirjailija ja runoilija Victor Hugo kirjoitti vuonna 1831 romaanin Pariisin Notre-Dame, joka tunnetaan paremmin populaarikulttuurissa nimellä Notre Damen kellonsoittaja.

Se kertoo Notre Damen katedraalin kellonsoittajan eli ulkonäöltään epämuodostuneen Quasimodon, mustalaistyttö Esmeraldan sekä arkkidiakoni Claude Frollon tarinan.

Kirjasta on tehty lukuisia elokuvasovituksia sekä Disneyn piirroselokuva vuonna 1996. Lisäksi sen pohjalta on tehty myös musikaaleja sekä baletteja.

Kirja käytännössä pelasti katedraalin, joka oli tuohon aikaan pahoin rappeutunut ja jonka monet halusivat purkaa. Romaanin ansiosta ­siitä tuli yksi Pariisin tunnusmerkeistä.

Tämän vuoksi pariisilaiset halusivatkin säilyttää Notre Damen, ja ehostustyöt tehtiinEugene Viollet-le-Ducin toimesta.

Tätä nykyä Notre Dame on edelleen yksi pariisilaisten suurista ylpeydenaiheista Eiffel-tornin ohella.

Katedraalissa vierailee vuosittain noin 13 miljoonaa turistia.

Kiuruvesi on kaupunki, jossa asuu lypsylehmiä melkein yhtä paljon kuin ihmisiä.

Tämä on näkynyt myös puoluekartassa: maatalouspuolue keskustalla on ollut siellä huikeita kannatuslukuja. Tällä vuosituhannella järjestetyissä eduskuntavaaleissa puolueen kannatus ei ole pudonnut kertaakaan alle 41 prosentin.

Paitsi nyt.

Sunnuntai-illan vaalitulos näytti keskustalle Kiuruvedellä 20,5 prosenttiyksikön pudotusta 33,9 prosenttiin. Vertailun vuoksi: koko maassa keskustan suosio laski 7,3 prosenttiyksikköä. Menetettyjen äänien määrä on ollut kova pettymys puolueen paikalliselle väelle.

– Se on ihan hirveä määrä, sitä ei parane selitellä eikä kaunistella. Se on selkeä viesti meille, että jotakin on tehty väärin ja meidän täytyy muuttaa suuntaa, sanoo Kiuruveden kaupunginhallituksen keskustalainen puheenjohtaja Mira Kokkonen.

Vielä enemmän tuloksessa riittää pureskeltavaa, kun ottaa huomioon, että Kiuruvedeltä oli ehdolla yksi keskustan valtakunnallisista kärkinimistä, Hannakaisa Heikkinen.

"Ne äänet menisivät Bernerille ja Sipilälle"

Heikkinen meni Savo-Karjalan vaalipiirissä kirkkaasti läpi keskustan eniten ääniä (8 987) saaneena ehdokkaana. Hän pystyi kasvattamaan äänisaalistaan kauempana kotiseudultaan olevissa kunnissa, kuten Varkaudessa, Leppävirralla, Pielavedellä, Suonenjoella ja Nurmeksessa.

Sen sijaan kotikentällä hän romahti täysin. Heikkinen keräsi Kiuruvedeltä 1 254 ääntä, eli 930 ääntä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Yli tuhat ääntä voisi olla komea tulos, ellei se tässä tapauksessa tarkoittaisi 43 prosentin pudotusta.

Hyvin usein tultiin kysymään, että miksi Hannakaisa ei ole täällä. Mira Kokkonen

Mira Kokkosen mukaan Hannakaisa Heikkisen tappioksi koitui juuri näkyvä rooli keskustan eturivissä. Istuvat kansanedustajat ovat saaneet kentältä kuraa taksiuudistuksesta, käräjäoikeusuudistuksesta ja kaatuneesta sote-uudistuksesta.

– Ihmisten on ollut tässä tilanteessa hyvin vaikea nähdä äänestävänsä keskustaa, koska ajatellaan, että ne äänet menisivät Anne Bernerille ja Juha Sipilälle. Hannakaisa on joutunut selittelemään näitä asioita, eikä siitä ole ollut hänelle ainakaan hyötyä.

Taksiuudistuksen kätilönä tunnettu Berner (kesk.) jättäytyi eduskunnasta ja pääministeri Sipilän äänimäärä romahti lähes puoleen.

Toisaalta Heikkinen on ollut puolueen varapuheenjohtajan ominaisuudessa paljon poissa Kiuruvedeltä. Kokkosen mukaan tämä ei ole jäänyt torilla huomaamatta.

– Hyvin usein tultiin kysymään, että miksi Hannakaisa ei ole täällä. Sitä ihmistä kaivataan kuitenkin jututettavaksi ja halattavaksi. Siinä ei paljon auta, jos meikäläinen on kertomassa terveisiä.

Yle Kuopio ei tavoittanut Hannakaisa Heikkistä kommentoimaan vaalitulosta maanantaina.

"Palveluita viedään väen vängällä"

Kun keskusta menetti kannatustaan ydinalueillaan, äänet eivät välttämättä valuneet lainkaan SDP:lle. Kiuruvedellä yksi nousijoista oli perussuomalaiset, joka nousi 6,3 prosenttiyksikköä. Puolueen ääniharava kaupungissa oli takavuosien harmonikkamestari Ilpo Kaleva Kärkkäinen Sonkajärveltä.

Valtakunnassa on spekuloitu, että maahanmuuton ja ilmastonmuutoksen torjunnan kritisoiminen olisivat olleet perussuomalaisten vaalivaltteja. Kärkkäinen sanoo kuitenkin, etteivät nämä aiheet painaneet vaakakupissa ainakaan hänen kotiseudullaan Ylä-Savossa.

Maaseudun äänillä ei enää pärjääkään, vaan on pakko mennä kaupunkilaisia kosiskelemaan. Hannu Kämäräinen

Hänestä keskustan tappion aiheuttivat seudulla Iisalmen käräjäoikeuden lakkauttaminen ja päivystysasetus, joka vei terveyspalveluita Iisalmen aluesairaalasta.

– Vaalitulos juontaa juurensa ihan selkeästi näistä. Meillä on ollut Iisalmessa ihan toimivat palvelut, mutta niitä viedään väen vängällä kohti Kuopiota.

"Mielistelevät liikaa kaupunkilaisia"

Keskusta on perinteisesti markkinoinut itseään maaseudulla ainoana oikeana maaseudun elinkeinojen puolustajana. Kuitenkin sen arvioidaan menettäneen esimerkiksi Kiuruvedellä pienviljelijöiden ääniä perussuomalaisille (+6,3 prosenttia) ja vasemmistolle (+3,2 prosenttia).

Näiden kahden puolueen yhteiskannatus oli maitopitäjässä jo suurempi kuin keskustan, mikä on hyvin poikkeuksellista. Myös tähtiliikkeen ehdokas, 23-vuotias maatalousyrittäjä Paavo Lappalainen keräsi komeat 209 ääntä.

Kiuruvetisestä sikatilallisesta Hannu Kämäräisestä ei ole pitkään aikaan tuntunut siltä, että keskusta olisi viljelijän ainoa puolustaja. Hän saattaa vieläkin äänestää keskustaa, kun sopiva ehdokas tulee vastaan. Se ei kuitenkaan ole enää mikään sääntö.

– He mielistelevät liikaa kaupunkilaisia. Vaikka tietysti maaseudun äänillä ei enää pärjääkään, vaan on pakko mennä kaupunkilaisia kosiskelemaan, hän miettii.

"Valtapuolue iät ajat, eikä muita ole kuunneltu"

Näiden vaalien tuloksista voi helposti löytää tukea Kämäräisen tulkinnalle. Keskusta otti pahiten takkiin kaukana kasvukeskuksista, kuten Alajärvellä (-30 prosenttia), Inarissa (-23,3 prosenttia) ja Puolangalla (-22,1 prosenttia).

Monissa näissä kunnissa keskustalla on ollut varsinaisia pohjoiskorealaisia kannatuslukemia, eikä edes hirveä vaalitappio pudottanut niitä ykköspaikalta. Sonkajärvellä tosin perussuomalaiset onnistui keräämään 16 ääntä keskustaa enemmän.

Hallituskumppani kokoomus on selvinnyt maaseutukunnissa vähällä, koska heillä ei ole ollut niissä kovin paljoa valtaa ennestäänkään.

Jotakin on tehty väärin ja meidän täytyy muuttaa suuntaa. Mira Kokkonen

Keskustan valtakunta maaseutukunnissa ei kuitenkaan ole välttämättä ikuinen. Tämän puolue on joutunut toteamaan esimerkiksi juuri Sonkajärvellä, jossa kaikki muut puolueet liittoutuivat sitä vastaan vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen.

SDP:n, perussuomalaisten, vasemmiston ja kokoomuksen epätodennäköinen liitto sai yhden paikan enemmistön keskustaan nähden. SMP:läiseksi tunnustautuvasta Ilpo Kärkkäisestä tehtiin Suomen ainoa perussuomalainen kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

– Keskusta on ollut valtapuolue iät ajat, eikä muita ole kuunneltu. Koalitiosta on tullut paljon hyvää. Keskustelu on avartunut ja yhteistyö keskustan kanssakin on ollut hyvää.

Voit tarkastella eduskuntavaalien tulosta täältä. Ylen kaikki vaalijutut löydät täältä.

Voit keskustella aiheesta alla kello 22 asti maanantaina. Tarvitset Yle Tunnuksen.

Pariisilaiset ovat yön aikana seuranneet kauhistuneina maailmankuulun Notre Damen katedraalin tulipaloa.

Palokunnan mukaan palo saatiin aamuyöllä hallintaan. Sammutustyö jatkuu edelleen täydellä voimalla.

Alustavan arvion mukaan palo alkoi kirkon kattorakenteista, joissa tehtiin korjaustöitä. Palo levisi heti räjähdysmäisesti ullakolla ja nousi katkon keskelle rakennettuun ohueen torniin.

Kirkon laaja katto on romahtanut, samoin torni.

Palokunta onnistui kuitenkin rajaamaan palon siten, että suuret kellotornit ovat säilyneet, samoin kuin seinärakenteet.

Kirkossa oli käynnissä laaja korjaustyö. Sisälle oli tehty rakennustelineitä ja niiden takia eräitä arvokkaita taide-esineitä, kuten 16 kuparipatsasta, oli viety säilytykseen muualle.

Onni onnettomuudessa oli myös, että kirkosta oli viety pois kuusi arvokasta reliefiä ensimmäistä kertaa vuosiin. Taideteokset oli viety pestäviksi ja huollettaviksi.

Pariisin pormestari Anne Hidalgo on kertonut, että monia kirkossa olleita taideaarteita ehdittiin pelastaa ja viedä turvaan pelastustöiden aikana.

Palo ei ole aiheuttanut kuolonuhreja, mutta yhden palomiehen kerrotaan saaneen pahoja vammoja.

Macron: rakennamme uudelleen

Pariisilaiset pitävät Notre Damea kaupungin sydämenä. Historiallisesti ja kulttuurisesti Notre Dame on jopa Eiffel-tornia tärkeämpi Pariisin maamerkki.

Lukuisat pariisilaiset ovat valvoneet tuskaisina kirkon liepeillä seuraten palon sammutusta.

Presidentti Emmanuel Macron on luvannut, että kirkko korjataan entiselleen maksoi mitä maksoi. Hänen mukaansa pahimmalta vältyttiin. Monet maat ovat luvanneet apua.

Notre Dame on peräisin 1200-luvulta. Edellisen kerran kirkko kärsi vaurioita Ranskan suuren vallankumouksen aikaan 1700-luvun lopulla. Kirkko selvisi molemmista maailmansodista hyvin vähin vaurioin.

Lue lisää:

Ylen erikoislähetys Notre Damen katedraalin palosta alkaa kello 12.30 – Yle seuraa hetki hetkeltä: palo sammutettu, katseet jo jälleenrakennuksessa

Tällainen on pahasti vaurioitunut Notre Dame – Victor Hugon romaani pelasti katedraalin jo 1800-luvulla

• Maanantai-iltana Notre Damen katedraalissa syttynyt tulipalo on saatu sammutettua.
• Tuli tuhosi katedraalia pahoin. Kirkon korkein torni romahti ja kattorakenteet tuhoutuivat.
• Ensi tietojen mukaan paloa ei ole sytytetty tahallaan, vaan kyse on onnettomuudesta. Se saattaa liittyä katedraalissa meneillään olleisiin korjaustöihin. Tieto ei kuitenkaan ole vielä varma ja tutkimukset ovat käynnissä.
• Yle aloittaa kello 12.30 erikoislähetyksen, jossa asiantuntijat keskustelevat Notre Damen palosta yhdessä Ylen toimittajien kanssa. Lähetystä voi seurata Ylen nettisivuilla ja TV1:ssä.

Klo 11.31 Lukuisat maat ovat esittäneet osanottonsa Ranskalle katedraalin palon takia ja luvanneet harkita tukea jälleenrakennustöille. Muun muass Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in kehottaaa maailmaa yhteistyöhön Pariiin maanmerkin jälleenrakentamiseksi.

Klo 11.03 Kaksi poliisia ja yksi palomies ovat loukkaantuneet lievästi sammutustöissä, Pariisin palolaitos kertoo.

Klo 10.58 Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kehottaa EU-maita auttamaan Ranskaa jälleenrakennuksessa.

Klo 10.54 Palo on saatu sammutettua kokonaan, sanoo Pariisin palolaitoksen edustaja Gabriel Plus. Nyt tutkitaan rakenteita ja sammutetaan kyteviä pesäkkeitä. Seuraavaksi on asiantuntijoiden vuoo suunnitella sitä, miten rakennusta vahvistetaan, Plus sanoo.

Klo 10.44 Katedraalin rakenteet on saatu pelastettua ja keskeiset taideteokset on suojattua, kertoo Pariisin palolaitos.

Klo 10.21 Yle aloittaa kello 12.30 erikoislähetyksen Notre Damen palosta. Pariisista raportoi kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Muina vieraina ovat pelastusjohtaja Jani Pitkänen Helsingin pelastuslaitoksesta, professori Outi Merisalo Jyväskylän yliopistosta ja veli Gabriel Salmela katolisesta kirkosta. Puhelimitse paloa arvioi Notre Damessa itsekin esiintynyt urkuri Kalevi Kiviniemi. Lähetyksen juontaa Susanna Turunen. Lähetystä voi seurata Ylen verkkosivuilta sekä TV1:stä.

Klo 10.15 Pariisin alueneuvosto on luvannut 10 miljoonaa euron lahjoituksen katedraalin palon takia. Puutavarayhtiö Charlois sanoo olevansa valmis tarjoamaan parhaat saatavilla olevat tammipalkit katedraalin kattoa kannattelevan tukirakennelman jälleenrakentamiseen.

Klo 10.10 Ranskalaisasiantuntija Bertrand de Feydeau sanoo radiokanava France Infolle, ettei Ranskassa enää kasva niin suuria puita kuin ne, joista Notre Damen katedraalin kattopalkit aikoinaan rakennettiin. Siksi katedraalin kattoa ei voida rakentaa täsmälleen entisenlaiseksi, arvioi Fondation du Patrimoine -järjestön varajohtajana toimiva Feydeau.

Klo 9.55 Pariisin pormestari Anne Hidalgo ehdottaa, että lähiviikkoina järjestettäisiin kansainvälinen kokous lahjoitusten saamiseksi Notre Damen katedraalin jälleenrakentamiseen.

Klo 9.44 Seinejoen varsi oli aamuyöllä täynnä ihmisiä seuraamassa Notre Damen katedraalin sammutustöitä. Osa itki ja osa lauloi hengellisiä lauluja, kuvaa pariisilaisten tunnelmia toimittajamme Annastiina Heikkilä artikkelissaan Päivä Pariisissa valkenee tuhkanharmaana

Klo 9.38 Ylellisyysuotteita valmistava LVMH ja sen toimitusjohtajan ja osaomistajan Bernard Arnault'n perhe on luvannut Notre Damen jälleenrakentamiseen 200 miljoonaa euroa. Kering-konsernin toimitusjohtaja François-Henri Pinault on luvannut sadan miljoonan euron lahjoituksen. Pinault on näyttelijä Salma Hayekin puoliso.

Palo saatu hallintaan

Pariisissa Notre Damen katedraalin tulipalo on saatu hallintaan. Noin kello 20 Suomen aikaa maananatai-iltana alkanut palo tuhosi muutaman tunnin aikana katedraalia pahoin. Kirkon korkein torni romahti ja kattorakenteet tuhoutuivat täysin.

Tuoreet tiedot palopaikalta kertovat, että sammutus on edennyt hyvin. Kirkosta ei nouse e nouse enää liekkejä, eikä juuri savuakaan.

Palo riehui raivokkaana yöllä

Palo levisi illalla toiseen kirkon suurista neliskulmaisista kellotorneista, jotka sijaitsevat länsisivustalla pääsisäänkäynnin yläpuolella. Puolen yön maissa Pariisin pelastuslaitoksen päällikkö Jean-Claude Gallet ilmoitti, että kirkon päärakenteet ja kaksi kellotornia on saatu pelastettua.

.

Kirkon edustajan mukaan myös sisätilat olivat tulessa ja todennäköisesti kärsivät palossa. Palokunta yritti pelastaa katedraalin taideaarteita.

Pariisin pormestari kertoi myöhemmin, että suurin osa taideteoksista ja pyhäinjäännöksistä on onnistuttu pelastamaan. Osa mittaamattoman arvokkaista esineistä siirrettiin turvaan ihmisten muodostaman ketjun avulla.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja hänen puolisonsa Brigitte Macron seurasivat pelastustyötä Notre Damen aukiolla. Presidentti perui suunnitellun puheensa palon vuoksi. Macron kertoi myös, että Notre Dame tullaan rakentamaan uudestaan ja siihen käytetään parhaita mahdollisia voimia.

Silminnäkijöiden tuntoja

Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä on Pariisissa ja seurasi tulipaloa yöllä.

– Keskustan taivas on peittynyt savuun, ja korkeat liekit roihuavat Notre Damen katolla, Heikkilä kertoi noin kello 20.30 Suomen aikaa.

Helsinkiläinen Jyri Simola oli menossa perheensä kanssa katedraalia ihastelemaan, mutta se meni juuri nenän edestä kiinni. Perhe istui penkille katselemaan kirkkoa ja huomasi yhtäkkiä katolla savua.

– Ensin sitä näkyi vain vähän, mutta sitten alkoi tupruttaa kunnolla. Nyt koko katto on ilmiliekeissä. Ja oho, nyt romahti yksi torni! Simola kertoi Ylelle kello 20.40 Suomen aikaa.

Simola kertoi katsovansa kirkkoa läheiseltä kadulta. Hänen mukaansa ihmisiä oli paljon liikkeellä ja monet itkivät.

Annastiina Heikkilä haastatteli tulipaloa seuraavia ranskalaisia:

– Olemme aivan järkyttyneitä. Kyseessä on pahin katastrofi vuosisatoihin. Notre Dame on Pariisin symboli vielä Eiffel-torniakin vahvemmin. Pahoin pelkään, ettei siitä ole tämän yön jälkeen juuri mitään jäljellä, sanoi Raymond Pic, joka seurasi tulipaloa tyttärensä ja pojanpoikansa kanssa.

– Kyyneleet nousivat silmiini, kun näin Notre Damen ilmiliekeissä. Tulin tänne rukoilemaan, jotta katedraali suojelisi meitä jatkossakin, mittavista tuhoista huolimatta. Toivottavasti se pystytään kunnostamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kävin kirkossa viimeksi kaksi viikkoa sitten enkä voinut arvata, ettei seuraavaa kertaa kenties tulisi, totesi puolestaan Ghyslaine Nordin, nuorempi katolinen nainen.

Ei kuolonuhreja

Ranskalaislehti Le Monde kertoo, että palo alkoi hieman ennen seitsemää eli kello kahdeksaa Suomen aikaa. Paloa on ollut sammuttamassa noin 400 palomiestä.

Viranomaiset ovat kehottaneet ihmisiä pysymään poissa tulipalopaikalta. Poliisin mukaan kuolonuhreista ei toistaiseksi ole raportoitu, mutta yksi palomies on loukkaantunut vakavasti.

Yli 850 vuotta vanha Notre-Damen katedraali on yksi maailman vierailluimmista turistikohteista. Sen rakentaminen kesti lähes 200 vuotta. Katedraali on mittaamattoman arvokas.

.

Ensi tietojen mukaan paloa ei ole sytytetty tahallaan, vaan kyse on onnettomuudesta, RTL kertoo. Tieto ei kuitenkaan ole vielä varma.

Palomiehet ovat kertoneet ranskalaismedioille, että tulipalo liittyy mahdollisesti katedraalissa tehtäviin mittaviin korjaustöihin. Korjaustöihin on budjetoitu kuusi miljoonaa euroa

Kaupunkilaiset sekaisin surusta

Kirkko on pariisilaisille rakas, ja he ovat ymmärrettävästi sokissa.

– Pariisi on pilalla. Kaupunki ei ole koskaan enää entisellään, murehti pariisilainen Philippe uutistoimisto AFP:lle.

Presidentti Macron kommentoi paloa Twitterissä.

– Notre Dame liekeissä. Kuten kaikki maamieheni, olen surullinen nähdessäni, kun osa meistä palaa tänä iltana. Ajatukseni ovat kaikkien ranskalaisten ja kaikkien katolisten kanssa, presidentti kirjoitti.

Kaikkialta maailmasta virtaa surunvalitteluja Ranskaan. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kutsui Twitterissä paloa kauheaksi ja neuvoi sammuttamaan sitä ilmasta.

Saksan liittokansleri Angela Merkel kutsui Notre-Damea Euroopan kulttuurin symboliksi. Lontoon pormestari Sadiq Khan puolestaan sanoi näkyä "sydäntä särkeväksi"

– Lontoo seisoo Pariisin rinnalla sen surussa ja myös ystävyydessä, kuten aina, Khan kirjoitti Twitterissä.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco sanoi tukevansa Ranskaa katedraalin pelastamisessa ja myöhemmässä restauroinnissa.

Oletko paikalla? Lähetä kuvia tai videoita ja kerro näkemästäsi osoitteeseen yle.uutiset@yle.fi

Korjaus klo 20.26: Suomen ja Ranskan aikavyöhykkeet olivat jutussa aiemmin väärinpäin.

Lue lisää:

Tällainen on pahasti vaurioitunut Notre Dame – Victor Hugon romaani pelasti katedraalin jo 1800-luvulla

Notre Damen katedraali rapistuu, hirviöpatsaat putoavat pian alas katolta – yksityisiltä yritetään kerätä sata miljoonaa remonttiin

Johtajat eri puolilta maailmaa esittävät Ranskalle pahoittelunsa Notre Damen palosta

Toimittajalta: Päivä Pariisissa valkenee tuhkanharmaana

Kuvat näyttävät Notre Damen tulipalon dramaattiset hetket: Ikonisen maamerkin tuhoutuminen järkytti Pariisia

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on huolissaan käyttöikänsä loppuun tulleiden autojen hävittämisestä.

Traficomin mukaan osa autoista voi päätyä epävirallisten romuttamoiden pihoille, jolloin romutukseen jääneestä autosta ei välttämättä anneta asianmukaista romutustodistusta. Todistuksen puuttuessa ajoneuvo jää haamuilemaan Traficomin ajoneuvorekisteriin, vaikka todellisuudessa auto ei olisikaan enää käytössä. Lisäksi rekisteriin voi jäädä kummittelemaan ajoneuvoja, jotka on myyty Euroopan Unionin ulkopuolelle.

– Asiassa huolestuttaa se, että yli kaksi vuotta liikennekäytöstä poistettuna olleiden autojen määrä on lisääntynyt vuodessa yli sadalla tuhannella. Se voi kertoa siitä, että osaa näistä ajoneuvoista ei ole ehkä kierrätetty asianmukaisella tavalla. On huolestuttavaa, jos haamuautomassa jatkaa kasvuaan, sanoo Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin kehityspäällikkö Markku Erkheikki.

Vuoden 2018 lopussa yli kaksi vuotta liikennekäytöstä poistettuja ajoneuvoja oli yhteensä 908 031 kappaletta, joista vajaa puolet oli henkilö- ja pakettiautoja.

Tilastoissa roikkuvat haamuautot ovat ongelmallisia ympäristön lisäksi tilastojen kannalta, sillä ne vääristävät esimerkiksi Suomen autokannasta kertovia tietoja.

Myös auton omistajalle voi seurata yllätyksiä, jos auton on jättänyt romuttamolle, jonka kautta tieto romutuksesta ei kulkeudu Traficomiin.

– Voi seurata tilanne, että vastuut ja maksut kuten ajoneuvovero jatkavat edelleen kertymistään omistajalle, Erkheikki sanoo.

Oikea kierrätys on ympäristöteko

Ajoneuvon oikeanlainen kierrätys virallisten romuttamojen kautta on myös ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto.

– Romutoimialalla on kirjavia erilaisia toimijoita, jotka hakevat ihmisten pihoilta pyynnöstä autonraatoja romutettavaksi ja sitten myyvät niitä romurautana eteenpäin. Niitä ei välttämättä kierrätetä ympäristönkään kannalta oikein, Erkheikki kertoo.

Suomessa auton viimeisellä haltijalla on velvollisuus toimittaa pysyvästi käytöstä poistettu auto kierrätykseen. Ajoneuvon valmistaja tai maahantuoja on puolestaan velvollinen järjestämään käytöstä poistuville ajoneuvoille asianmukainen kierrätys. Tästä toiminnasta vastaa Suomen Autokierrätys Oy, jonka kautta asiat etenevät varmuudella oikein Traficomin rekistereihin.

Asia mietityttää myös Suomen rajojen ulkopuolella.

– Käytöstä poistettujen autojen oikeanlaista käsittelyä on pyritty parantamaan koko EU:n tasolla, joten yhteistä huolta on laajemminkin, Erkheikki toteaa.

Voit keskustella artikkelista torstaina 17.4 kello 22.00 asti.

Notre Damea kohdanneen katastrofin ytimestä kantautuu huojentavia uutisia. Katedraalin maailmankuulut pääurut ovat ilmeisesti säilyneet tulipalosta olosuhteisiin nähden lähes vahingoittumattomina.

– Soittimessa ei ole kuin pieniä vaurioita. Esimerkiksi pillit eivät ole sulaneet kuumuuden vuoksi, eikä urkuparvi ole romahtanut pilleineen päivineen alas, suomalaisurkuri Pétur Sakari iloitsee.

Pariisissa opiskellut ja asunut Sakari on saanut soittimesta tietoja ystäviltään ja kollegoiltaan, muun muassa Notre Damen pääurkurilta Vincent Dubois'lta ja urkurakentaja Eric Brottierilta, joka tutki instrumentin alustavasti tulipalon jälkeen.

Naarmuitta soitin ei selvinnyt. Sen päällä oli tulipalon jäljiltä kivenmurikoita, hiekkaa ja pölyä. Urkujen sivuosissa on jonkun verran vettä.

– Joka tapauksessa urut ovat turvassa, siis kaikki vauriot ovat restauroitavissa ja korjattavissa. Se on todellinen ihme. Toki vesi voi vaikuttaa puuosiin, mutta kuolemantuomio se ei uruille ole lainkaan, Sakari toteaa.

"Koko urkuparvi resonoi musiikin mukana"

Sakari, 27, debytoi kaksi vuotta sitten Notre Damen katedraalissa konserttiurkurina. Hän seurasi katedraalin sydäntäsärkevää kohtaloa uutisista läpi yön.

– Olen nukkunut tunnin verran. Kokonaisuutena tämä on Pariisille, toiselle kotikaupungilleni, hirveä kulttuurisokki ja tragedia, hän huokaa.

Urkujen kohtalosta Sakari on onnellinen, sillä soittimella on mittaamaton historiallinen arvo. Osa nykyisistä urkupilleistä kantaa juurensa keskiajalle saakka. Pääurut rakennettiin alun perin vuonna 1403, ja soitinta on päivitetty vuosisatojen saatossa useaan otteeseen.

– Alkuperäisiä osia on jäljellä myös 1700-luvulta, mutta suurin osa nykyisestä soittimesta on vuodelta 1868, jolloin sen uudisti Aristide Cavaillé-Coll, urkurakentajien Stradivari, Sakari toteaa.

Historiallisen arvon lisäksi 8 000 urkupillistä koostuvalla soittimella on valtava musiikillinen arvo. Sointikokemus on kuulijalle vaikuttava. Urkuparvella tunne on Sakarin mukaan moninkertainen.

– Notre Damen urkujen sointi leikkaa koko kehon läpi. En ole missään muualla maailmassa kokenut sellaista. Koko urkuparvi resonoi musiikin mukana, kaikki ne puuosat, hän hämmästelee.

Päivitykset, joista viimeisin valmistui vuonna 2014, ovat tehneet uruista monipuolisen instrumentin. Notre Damen urut ovat samaan aikaan katedraali- ja konsertisaliurut, Sakari toteaa.

– Konserttiurkuna soitin on varmasti maailman ykkönen. Sillä pystyy tulkitsemaan autenttisesti eri aikakausien musiikkia, ja ohjelmiston suhteen mahdollisuudet ovat rajattomat.

"Kulttuurin merkitys ymmärretään Ranskassa"

Urut purettaneen pikaisesti turvaan Notre Damesta, sillä huolta on aiheuttanut se, että kuivuessaan katedraalin rakenteet saattavat käyttäytyä arvaamattomasti. Sen jälkeen edessä on soittimen restaurointityö.

Sakari on luottavainen sen suhteen, että asiat hoituvat nyt myös Notre Damen urkujen suhteen parhain päin.

– Onneksi Ranska on kulttuurimaa. Heillä on tapana pistää asiat kuntoon, kun tällaista tapahtuu. Siellä on aina ymmärretty kulttuurin merkitys, ja siitä pidetään myös kiinni.

Vielä pari viikkoa sitten kaikki näytti hyvältä. Haminassa päästiin huhtikuun ensimmäisenä päivänä viimein kokeilemaan maailman suurimman Suomen lipun nostamista satametrisen lipputangon huipulle. Koenosto onnistui ja tangon lopullisen käyttöönoton piti tapahtua pian sen jälkeen.

Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut ja tällä hetkellä lipputankoa ei voi käyttää ollenkaan. Syynä on se, että lipputankoon asennettu tuulimittari ei toimi. Mittarivika johtuu katkenneesta kaapelista. Lipputangon toimittaneen ADS Finlandin Kari Hyrkäs vakuuttaa, että vika saadaan korjattua viimeistään ensi viikon aikana.

Lippu salkoon korkeintaan navakalla tuulella

Mittarin toimivuus on tärkeää, koska sen avulla suurlippu voidaan automaattisesti laskea alas liian kovalla tuulella. Tuulen voimistuessa liikaa vaarana on lipun repeäminen.

Tällä hetkellä väliaikaiseksi tuulirajaksi on sovittu 12–15 metriä sekunnissa, joka tarkoittaa navakkaa tuulta. Lopullinen tuuliraja määritellään myöhemmin, kun lipun kestokyvystä saadaan käytännön kokemusta.

Haminan kaupunki sai tiistaina tulokset lipputangon teräslevyistä tehdyistä vetokokeista. Kaupunkikehitysjohtaja Matti Filpun mukaan koetuloksia tutkitaan vielä ja on mahdollista, että tangon kestävyyteen tulee vielä joitakin rajoituksia.

Myös tangon hitsausjälkeä joudutaan vielä tutkimaan. Tutkimukset tehdään tangon tyviosasta, jota tosin päästään tutkimaan vasta kun routa on sulanut toukokuun alussa.

– Se on enää pienestä kiinni, mutta lipun nostopäivää ei pysty vieläkään sanomaan varmasti. Hetki joudutaan vielä odottamaan, sanoo Matti Filppu.

Lippua ei voitu nostaa syksyllä heti pystyttämisen jälkeen, koska tangon turvallisuudesta ei ollut täyttä varmuutta. Hamina teetti lisäselvityksiä, jotta se saattoi olla varma, että venäläisvalmisteinen tanko vastaa suomalaisia turvallisuusmääräyksiä.

Pöytäkirja: Tanko alimitoitettu

Selvityksiä käytiin läpi kokouksessa maaliskuussa. Kaupungin ja ADS Finlandin edustajien lisäksi paikalla oli myös A-Insinöörit -yhtiön ja Kiwa Inspectan edustajat, jotka ovat tehneet tarkastuksia lipputankoon. Myös venäläisen valmistajan eli Amiran edustajat olivat mukana kokouksessa.

Kokouksen pöytäkirjassa todetaan muun muassa, että tangon rakenne on suunniteltu kokeellisia menetelmiä käyttäen ja että sen rakenne on Suomessa vaadittavaan varmuustasoon verrattuna alimitoitettu.

Kokouksessa päätettiin myös tangon lujuuden mittaamisesta vetokokeilla ja hitsausjäljen tarkastamisesta tangon tyvestä. Esimerkiksi Kiwa Inspecta totesi omassa tarkastuksessaan, ettei pitkittäinen hitsaussauma täytä normaalin konepajatyön laatua ja täyttö on vajaa. Suurempi merkitys on kuitenkin tangon alaosan hitsauksilla. Samalla todettiin, että rakenteen käyttöönottoa voidaan alkaa valmistella.

Epäselvyyttä on myös siitä, millaisen maastoluokan mukaan tuuliolosuhteita arvioidaan. Venäläisvalmistaja Amira on osittain laskenut tuulikuorman maastoluokan 1 eli järvimaaston mukaan. Lipputanko seisoo kuitenkin tuulisemmalla meren rannalla, jonka maastoluokka on 0.

Lopullisen päätöksen maastoluokan soveltamisesta tekee kaupunki.

Tankomarkkinat toukokuussa

Koripallokentän kokoinen Suomen lippu voidaan tarvittaessa nostaa myös väliaikaisella luvalla, mutta se vaatii tuulimittarin toimivuutta. Kun ongelmia lipputangon kestävyydestä alkoi ilmetä, päätti kaupunki pidättää lipputangon toimittajalta ADS Finlandilta 80 000 euron maksun, jota ei ole vieläkään maksettu.

Kaupunki kertoi maaliskuussa lipputangon olevan riittävän turvallinen. Samalla kaupunki kertoi järjestävänsä lipputangon juurella Tankomarkkinat -tapahtuman toukokuun 25. päivä osana Kesätuulella Haminassa -tapahtumaa. Juhlallisen lipunnoston päivää ei ole vielä kerrottu.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson pitää oman puolueensa näkökulmasta hyvänä asiana, että keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä jättää puheenjohtajuuden.

– Toivottavasti tämä edesauttaa keskustan mahdollisuuksia olla mukana hallitusneuvotteluissa. Tulkitsen tämän päivän viestejä niin, että keskusta ei ole sulkenut pois mahdollisuutta olla mukana hallitusneuvotteluissa, Andersson sanoo.

• Yle seuraa hetki hetkeltä hallituskiemuroita tässä artikkelissa

Andersson uskoo että punamultahallituksen kesken vasemmistoliiton olisi helpompi löytää yhteinen sävel kuin muiden vaihtoehtojen kanssa.

Andersson pitää keskustan Juha Sipilän päätöstä puheenjohtajuuden jättämisestä ymmärrettävänä. Hänen mukaansa keskustan heikko vaalitulos velvoittaa ratkaisuihin.

– Siinä mielessä ei kovin yllättävää, vaikka tietenkin hänelle vaikea paikka ja ikävä päätös, Andersson toteaa.

Sipilä ilmoitti blogissaan jättävänsä puheenjohtajuuden keskustan heikon vaalimenestyksen vuoksi. Keskustan tänään julkaistussa tiedotteessa puolue toteaa, että kynnys hallitukseen lähtemiselle on korkea.

"Kansanvalta on puhunut ja pulinat pois. Vaalituloksen perusteella äänestäjät ovat osoittaneet keskustan suunnan oppositioon", Keskusta toteaa tiedotteessa.

"Rinne on ollut yhteydessä"

Andersson vahvistaa käyneensä keskusteluja Antti Rinteen kanssa.

– Näkemyksemme on eduskuntavaalin tuloksen perusteella, että selkeimmät vaalivoittajat olivat SDP, vihreät ja vasemmistoliitto. Sen pitäisi näkyä tulevassa hallitusohjelmassa ja hallituksen kokoonpanossa, Andersson sanoo.

Mahdollisia ministerinsalkkuja hän ei halua spekuloida, mutta mainitsee puoluetta kiinnostavan sosiaali- ja terveydenhuoltoon, työmarkkinoihin sekä ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan liittyvät salkut.

Maaliskuun 9. päivä keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi TV1:n Ykkösaamussa, ettei jatka puolueen johdossa, jos sen kannatus jää 14,1 prosenttiin eduskuntavaaleissa.

Vaalit käytiin, ja keskustan kannatus jäi 13,8 prosenttiin. Tänään Sipilä erosi tehtävästään puolueen puheenjohtajana. Hän kertoi asiasta blogissaan.

Kempeleläinen Pekka Vatjus-Anttila on harmissaan siitä, että paikkakunta joutuu luopumaan asemastaan pääministerin kotikuntana.

– Vähän haikeaa on, mutta eihän sille mitään mahda. Harmi, hyvä mies kuitenkin.

Kempeleläisen Timo Häkkilän mukaan Sipilällä on "selkärankaa". Häkkilän uskoo Sipilän tienneet, mitä hän on hallituskautensa aikana tehnyt ja kantaa siitä nyt vastuun.

– Hänen päätöksensä ovat kuitenkin olleet kieltämättä aika kovia. Ehkä hänen tyylinsäkin on ollut hieman hyökkäävä ja nyt kansa reagoi tähän.

Kempeleläinen Janne Koponen puolestaan tuumaa, että Sipilän eroratkaisu on otettu paikkakunnalla vastaan pettymyksen lisäksi myös ilolla.

– Osa on varmaan tyytyväisiä hänen työhönsä. Minä en.

Keskustavaikuttajat: Eropäätös ei yllättänyt

Myöskään Sipilän pohjoispohjalaiset puoluetoverit eivät vaikuta ihmettelevän Sipilän eroilmoitusta.

Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja ja Kempeleen kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti Ollikainen on seurannut läheltä Juha Sipilän poliittista uraa ja oli viemässä Sipilää 10 vuotta sitten valtakunnan politiikkaan.

– Olin silloin Juhan tukiryhmässä mukana. Muistan kun lähdimme vaalikamppailuun vuonna 2011, jolloin kampanjalauseena oli sanojen mittanen mies, ja sanat on aina pidetty.

Hän näkee, että vastuu hallituksen vetämisestä sysäsi pakostakin puoluetta epäsuosioon.

– Tämä oli toki tiedossa jo neljä vuotta sitten, kun tähän lähdettiin, että näin se tulee varmaan menemään. Pääministerin kasvot tuntuvat Suomessa kuluvan nopeaan tahtiin.

Ollikaisen mukaan Sipilän yritysjohtajuus näkyy etenkin hänen vahvassa tulosajattelussaan, joka ei ehkä ole ollut politiikassa niin tunnettua aikaisemmin.

– Hän on päämäärätietoinen ja tavoitehakuinen ja tekee kaikkensa tavoitteittensa eteen. Tätä taustaa vasten päätös ei tullut yllätyksenä.

.

Pitkän linjan keskustalainen, Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen ei Ollikaisen tavoin ole hänkään yllättynyt Sipilän ratkaisusta.

– Päätöksen nopea aikataulu ehkä yllätti, että näin pian vaalien jälkeen. Olen oppinut tuntemaan Juhan tulos tai ulos -miehenä ja vastuunkantajana.

Oikarisen mukaan tulosorientoitunut ajattelu näkyi tämän päiväisen eropäätöksen lisäksi siinä, että Sipilä erotti hallituksen pian sen jälkeen, kun sote kariutui.

Syitä siihen, miksi keskustan politiikka kelpasi kansalle aikaisempaa heikommin jopa puolueen vahvalla tukialueella Pohjois-Pohjanmaalla, on oululaisen keskustalaiseuroparlamentaarikko Mirja Vehkaperän mukaan monia.

Eräs merkittävä kannatusta syönyt päätös oli Pohjois-Pohjanmaalla Oulaisissa sijaitsevan Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnan lakkauttamispäätös, niin ikään Sipilän eropäätöksestä yllättymätön Vehkaperä pohtii.

– Ihmiset olivat pettyneitä siihen, ettei pystytty puolustamaan synnytyssairaalan olemassaoloa. Se on yksi asia, joka pudotti yhden kansanedustajapaikan keskustalta.

Keskustan kansanedustajapaikat putosivat Oulun vaalipiirissä yhdeksästä kuuteen.

Kesärannassa tänään kokoontunut keskustan puoluehallitus sai kuulla Sipilältä toiveen, että puolue järjestäisi ensi syksynä ylimääräisen puoluekokouksen, jossa valittaisiin uusi puheenjohtaja.

Sipilä ei kommentoinut

Sipilä kommentoi itse tarkemmin eronsa syitä vasta pääsiäisen jälkeen. Toimittajat ihmettelivät tiistaina Kesärannan porteilla, miksi puoluejohtaja aikoo kadota julkisuudesta viikoksi.

– Hän kommentoi mielellään sitten pääsiäisen jälkeen, kun uusi eduskunta kokoontuu tarkistamaan valtakirjojaan, keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kommentoi Kesärannasta.

Lue lisää: Analyysi: Sipilä jätti uppoavan laivan – löytyykö keskustan uusi suunta piirun verran vasemmalta?

Kenestä Juha Sipilän seuraaja? Keskustan puheenjohtajapeli lähti heti käyntiin – listasimme kärkiehdokkaat

Yli 200 ilmastoaktivistia on pidätetty Lontoossa toista päivää järjestetyssä massaprotestissa, jonka päämääränä on sulkeä väliaikaisesti pääkaupunki.

Extinction rebellion -liikkeen jäsenet ovat sulkeneet teitä ja siltoja Lontoon ydinkeskustassa, kertoo BBC.

Poliisin mukaan suurinta osaa kiinniotetuista epäillään yleisten järjestysääntöjen rikkomisesta. Jotkut aktivisteista kahlitsivat itsensä Lontoon silloille pysähtyneiden rekka-autojen rakenteisiin. Muutamaa henkilöä epäillään vahingonteosta Shellin pääkonttorilla.

Extinction rebellion -liike haluaa sulkea Lontoon huhtikuun 29. päivä saakka. Liike vastustaa ihmiskuntaa uhkaavaa sukupuuttoa ja vaatii järeämpiä toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Poliisin mukaan mielenosoitukset aiheuttavat vakavaa haittaa kaupungin julkiselle liikenteelle ja paikallisille yrityksille sekä vaikeuttavat lontoolaisten arkea.

Osa mielenosoittajista on suunnitellut laajentavansa mielenilmaukset koskemaan myös Lontoon metroliikennettä.

Lontoon pormestari Sadiq Khan on julkaissut kannanoton, jossa hän vetoaa, että metroliikenne jätettäisiin rauhaan.

Khan muistuttaa, että ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on ratkaisevan tärkeää saada yhä enemmän ihmisiä käyttämään julkista liikennettä.

Pormestari katsoo, että häiritsemällä metroliikennettä aktivistit tekevät hallaa omalle asialleen.

Aiheesta lisää:

Anna Leppä ja Elina Kauppila ahdistuivat ilmastonmuutoksesta ja haluavat nyt suoraa toimintaa – “En haluaisi olla tässä, mutta on pakko tehdä jotain”

Extinction Rebellion London protest: Arrests top 200

Lihansyönti. Lentäminen. Lämmitys.

Nämä kolme ällää muodostavat suomalaisen ilmastokuormasta suurimman osan. Siihen päälle vielä muu kulutus, niin paketti on valmis.

Isossa kaukolämmitetyssä asunnossa yksin asuvalla suurin osa päästöistä tulee lämmityksestä, kun taas paljon lentävän vegaanin päästöt muodostuvat enemmän matkailusta.

Pelkästään kuluttajien valinnoilla ilmastonmuutosta ei pysäytetä, mutta vastuussa eivät myöskään ole vain teollisuus tai suuryritykset. Suomessa syntyvistä ilmastopäästöistä noin 70 prosenttia on peräisin kotitalouksista ja yksittäisten kuluttajien tekemistä valinnoista. Kuluttajan valinnoilla on siis väliä.

– Haaste on niin iso, kun puhutaan koko yhteiskunnan muodonmuutoksesta, että kaikkien toimenpiteiden pitää ampua samaan maaliin, sanoo ympäristöjohtamisen professori Lassi Linnanen Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta.

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto laski Ylelle, millainen ilmastovaikutus milläkin yksittäisellä ilmastoteolla on. Valitse nyt, mitkä ilmastoteot sopivat sinulle parhaiten ja katso, kuinka iso vaikutus niillä on päästöihisi.

Mitäs sitä sitten laittaisi leivän päälle?

Syömämme ruuan aiheuttamista päästöistä on hyvä lähteä liikkeelle, koska on helppo vaikuttaa siihen, mitä ruokaa kaupasta ostaa tai mitä kauhoo lautaselle lounaslinjastolta. Suomalaiset syövät terveyden kannalta liikaa punaista lihaa, joten ruokailutottumusten muuttamisessa oma terveys, eurot ja ilmasto kulkevat kaiken lisäksi käsi kädessä.

– Yhtälö on houkutteleva. Suurin ilmastohyöty tulee siitä, että korvaa lihaa kasvisproteiinilla, Linnanen sanoo.

Ruoka aiheuttaa suomalaisen päästöistä keskimäärin 20 prosenttia. Mitä olisin valmis muuttamaan?

Onko sinne Thaimaahan pakko lentää joka vuosi?

Jos jättää vaikkapa yhden kaukomatkan tekemättä, yksilön vuosittaiset päästöt tippuvat jo merkittävästi. Lentämisen päästöt ovat vähintään 15-kertaiset junaan verrattuna. Päästöjään voi siis pienentää paljon korvaamalla vuosittain yhden lentoloman junalomalla.

Lentoliikenteen osuus ihmisen aiheuttamista päästöistä on noin neljä prosenttia. Päästöjen vaikutus ilmastonmuutokseen on kuitenkin isompi, koska lentokoneiden päästöt menevät suoraan yläilmakehään. Lentoliikenteen päästöjen arvioitu kasvu ja muiden sektoreiden nopeampi päästövähennyskehitys lisäävät tulevaisuudessa lentoliikenteen päästöjen osuutta. Yksittäisen kuluttajan hiilijalanjäljestä lentomatkat aiheuttavat ison osan.

Bensa-auton vaihtaminen bussiin tai sähköautoon ovat molemmat varteenotettavia keinoja päästökuorman pienentämiseksi tien päällä.

Liikkuminen aiheuttaa suomalaisen päästöistä keskimäärin 20 prosenttia. Miten sitä saisi pienemmäksi?

Vihreään sähköön vaihtaminen on kyllä paljon helpompaa kuin muuttaminen

Asumisen päästöjä on usein vaikeinta vähentää, koska Suomessa asuntoja täytyy lämmittää. Asuminen muodostaa suomalaisen päästöistä keskimäärin 30 prosenttia. Asumisen päästöihin kuuluvat myös sähkön ja veden käytöstä aiheutuvat päästöt.

Kaukolämpö on yleisin rakennusten lämmitysmuoto, ja ainakin vielä toistaiseksi lähes kaikki siitä tuotetaan polttamalla joko kivihiiltä tai muuta ainesta. Lämmitysmuotoaan ei esimerkiksi kerrostalossa pääse niin vain muuttamaan. Omakotitalossa lämmitysmuotonsa kukin taas voi vapaasti itse valita ja samoin aiheuttamiensa päästöjen määrän.

– Asumisessa suurin ilmastoteko on se, että olisi mahdollisimman vähän neliöitä per henkilö. Se sotii suoraan sen kanssa, että mitä paremmin sulla menee, sitä suurempaa kämppää olet hakemassa. Mutta siitä tulee suurimmat ympäristöhyödyt, Linnanen sanoo.

Asumisen infrastruktuuri on myös sidottua vuosikymmeniksi eteenpäin eikä sitä ole niin helppoa muuttaa kuin esimerkiksi syömistä ja liikkumista.

– Se on sillä tavalla lukittua, että asunnot ovat tietynlaisia ja niiden muuttaminen ei tapahdu nopeasti.

On kuitenkin keinoja, joilla asumisen päästöjä saa tiputettua. Mitäköhän sitä valitsisi?

Kuinka monta paitaa ihminen tarvitsee?

Se että ostamme niin paljon vaatteita ja käytämme niitä niin vähän, saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne.

Jokainen kuluttamatta jätetty euro pienentää päästöjä, tavaroita ostaessa enemmän ja palveluista karsiessa vähän vähemmän.

– Jokainen ostopäätöksen tekemättä jättäminen on ympäristöteko, Linnanen sanoo.

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston laskelman mukaan yksi säästetty euro tarkoittaa keskimäärin noin puolta kiloa vähemmän hiilidioksidipäästöjä.

– Todellisuudessa ilmastokriisi on ylikulutuskriisi, Linnanen sanoo.

Jossakin vaiheessa tulee Linnasen mukaan eteen myös se, että pitääkö meidän ylikuluttamista rajoittaa esimerkiksi henkilökohtaisilla päästökiintiöillä.

– Silloin voidakseen kuluttaa, tarvitsisi eurojen lisäksi myös päästöoikeuksia.

Asumisen, syömisen ja liikkumisen lisäksi laskettava muu kuluttaminen aiheuttaa suomalaisen päästöistä keskimäärin 20 prosenttia. Voisiko jostain karsia?

Toiset ilmastovalinnat ovat helpompia kuin toiset. Mitä enemmän valintoja tekee, sitä enemmän kyse alkaa olla elämäntaparemontista, mutta silloin myös tulokset ovat isompia.

Yhden suomalaisen keskimääräiset ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt ovat noin 10,3 tonnia vuodessa. Esimerkiksi kiinalaisen päästöt ovat 7,5 ja intialaisen 1,9 tonnia. Keskiverto amerikkalainen päästelee vuodessa 15,6 tonnia.

Globaalisti kestävinä pidetään kahden tonnin vuosittaisia päästöjä pitkällä aikavälillä. Saitko omat päästösi niin pieniksi jo nyt?

Länsimaissa meidän kaikkien tulisi ensiksi puolittaa hiilijalanjälkemme vuoteen 2030 mennessä välttääksemme luonnonvarojen ylikuluttamisen. Pienillä ja yksittäisillä teoilla on hyvä aloittaa.

– Tietty osa kulutuksesta pystytään vapaaehtoisilla toimilla vähentämään, mutta kun tavoitetaso on miinus sata vuoteen 2050 mennessä, niin ei se onnistu jollakin yhdellä tempulla, Linnanen sanoo.

Pystyisikö sitä aluksi vaikka yhteen tai kahteen temppuun?

Lisäys 20. helmikuuta 2019 kello 17.51: Laskuriin lisätty vuotuisten ajojen ja lentomatkojen pituus sekä maininta, että lentomatkat ovat edestakaisia.

Lue myös:

Yle Kioski: Ilmastouutiset #1 elämäni ankein vuosi?

Jätä sipsipussi ostamatta – Siitä säästyvät eurot ja uusi kännykkäsovellus lupaavat ratkaista ilmastokriisin

Näkökulma: Miksi pienentäisin päästöjäni, kun kiinalaiset ja intialaiset saastuttavat kuitenkin?

Mitä sinäkin voit tehdä tuttujen keinojen lisäksi, jos haluat hidastaa ilmastonmuutosta? Professori listaa 3 yllättävää asiaa

Espanjalainen Irene Gil Alarcon ihaili perheensä kanssa Notre Damen katedraalissa lasimosaiikki-ikkunoita maanantai-iltana noin seitsemältä Pariisin aikaa.

Katedraali oli rauhallinen ja hämärä, tunnelma oli kuin "historiallisissa katedraaleissa usein on".

– Vartijat tulivat yhtäkkiä sanomaan, että pitää lähteä, mutta he eivät kertoneet miksi. He sanoivat vain, että on hätätilanne, Gil Alarcon kertoo.

Ihmiset lähtivät välittömästi ulos. Kirkko tyhjeni Gil Alarconin mukaan muutamassa minuutissa.

– Koska ei ollut savua eikä tulta, emme yhtään aavistaneet mistä on kyse.

Gil Alarconille selvisi vasta myöhemmin, millaisessa vaaratilanteessa hän oli ollut. Siksi hän palasi vielä tiistaina ottamaan kuvia ja tekemään kännykkävideota Notre Damesta perheensä kanssa.

– Tämä on tunteellista minulle, koska olimme aikeissa nousta torniin. Emme ehtineet nousta, ja oli vain minuuteista kyse, että olisimme menneet torniin, Gil Alarcon kertoo.

"Kaikkien pitäisi auttaa"

Pariisin keskustan kadut olivat koko tiistain tukossa, kun ranskalaiset ja turistit saapuivat suurin joukoin hiljentymään, katsomaan tuhoja ja ottamaan katedraalin rauniosta kuvia.

– Katsoin kuvia eilen koko illan televisiosta. Tämä on nyt pariisilaisille kuin pyhiinvaelluskohde. Ruuhkat näillä kaduilla eivät varmasti lopu ihan pian, muutaman metropysäkin päästä työpaikaltaan Notre Damelle tullut Roman Pinault sanoi.

Hänen mielestään Notre Damen tuho voi jopa yhdistää ranskalaisia. Viime kuukausina niin kutsutut keltaliivit ovat kapinoineet presidentti Emmanuel Macronia vastaan, ja kansa on voimakkaasti jakautunut.

– Notre Dame tarkoittaa nyt surua – symbolia sille, että rakastamamme sivilisaatio häviää yhtäkkiä tuhkana ilmaan. Jokin, jota haluaisi suojella, yhtäkkiä vain häviää.

– Ehkä ymmärrämme nyt keltaliivejäkin paremmin. Kun menettää jotain joka häviää, Pinault pohtii.

Ranskan keltaliivit ovat osoittaneet mieltään monesta syystä, mutta heitä yhdistää eräänlainen muutosvastarinta.

Maanantai-iltana Notre Damen paloa kokoontui katsomaan kaikkialta maailmasta tulleita ihmisiä, jotka lauloivat yhdessä ja pitivät toisiaan kädestä.

– Se oli liikuttavaa. Kulttuurissamme ja maassamme on yksi asia, joka on meille tärkeä, eri syistä itse kullekin, Pinault sanoo.

Macron ilmoitti heti maanantaina, että Notre Dame rakennetaan uudelleen.

Esimerkiksi miljardöörit Bernard Arnault ja Francois-Henri Pinault lahjoittavat yhteensä 300 miljoonaa euroa jälleenrakennukseen, öljy-yhtiö Total sata miljoonaa. Tiistai-iltaan mennessä lahjoituksia oli kertynyt jo noin 700 miljoonaa euroa.

Notre Damen raunoita katsomassa oli myös paljon nuoria ranskalaisia, jotka haluavat auttaa katedraalin rakentamisessa.

Nizzalaisen Romane Loisonin mielestä on tärkeää, että katedraali rakennetaan uudestaan, koska ranskalaisuuskin on nyt vaurioitunut.

– Notre Dame edustaa Ranskaa. Kun se rakennetaan uudelleen, niin se on tavallaan uusi Ranska, Loison sanoi.

Lue myös:

Katto ja torni sortuivat reilun tunnin kuluttua hälytyksestä – Näin Notre Damen suuri tulipalo eteni

Pelastuspäällikkö: Notre Damen katedraalin palon torjuntaa on lähes mahdotonta harjoitella

Kuvat näyttävät Notre Damen tulipalon dramaattiset hetket: Ikonisen maamerkin tuhoutuminen järkytti Pariisia