Uusissa henkilö- ja pakettiautomalleissa täytyy olla toukokuusta 2022 lähtien muun muassa nopeusrajoituksen ylittämisestä varoittava älykäs nopeusavustin, kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä ja kuljettajan väsymyksestä varoittava järjestelmä.

EU-parlamentin hyväksymää uudistusta on luonnehdittu tärkeimmäksi sitten turvavyöpakon ja kymmenkunta vuotta sitten voimaan tulleen pakollisen ajonvakautusjärjestelmän (ESC).

– Lainsäädäntö takaa sen, että ihmishenkiä säästyy seuraavien vuosien aikana. Keskityimme lainsäädännössä kaikkien tienkäyttäjien ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tienkäyttäjien turvallisuuteen, kertoo asiaa koskevan lakipaketin esitellyt europarlamentaarikko Roza Thun.

Uusissa autoissa pitää olla myös hätätilanteiden kaistanpitojärjestelmä, peruutustutka ja onnettomuustietotallennin eli niin sanottu musta laatikko.

Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen arvioi, että nopeusavustin tulee parantamaan nopeusrajoitusten noudattamista, vaikka järjestelmä on ohitettavissa. Kun rajoitus tulee vastaan, kaasupolkimessa tuntuu todennäköisesti kynnys esimerkiksi täristyksenä. Myös äänimerkit ovat mahdollisia.

Monet pakollisiksi tulevista turvajärjestelmistä ovat jo käytössä. Muun muassa automaattinen hätäjarrutus on monissa edullisemmissakin autoissa.

Pyöräilijät ja jalankulkijat havaitseva järjestelmä on Valtosen mukaan tärkeä etenkin taajamaliikenteessä.

– Se on ilman muuta erittäin tärkeä turvallisuustekijä, Valtonen sanoo.

Suojaa jalankulkijoille

Uusiin kuorma- ja linja-automalleihin on pakko asentaa vuodesta 2025 lähtien järjestelmä, jolla kuljettaja havaitsee paremmin jalankulkijat ja pyöräilijät. Se pienentää niin hyvin kuin mahdollista kuljettajien edessä ja sivulla sijaitsevia "kuolleita kulmia".

Valtosen mukaan nykyisin on keskitytty peileihin tai kameroihin. Isot peilit saattavat kuitenkin huonontaa suoraa näkyvyyttä kuljettajan hytistä.

Viime vuonna tieliikenteessä EU:n alueella kuoli noin 25 100 ihmistä. Noin 135 000 loukkaantui vakavasti.

Voit keskustella artikkelista kello 22.00 asti.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti eroavansa tehtävästään historiallisen kehnon vaalituloksen jälkeen.

Vaalien neljäs sija ja 18 paikan pudotus ei tyydyttänyt "tulos tai ulos" -periaatteella toiminutta Sipilää.

Sipilä hoitaa puheenjohtajan tehtävää syyskuun alkuun asti, jolloin keskustan ylimääräinen puoluekokous valitsee uuden puheenjohtajan.

Sipilän sanoin, "keskusta tarvitsee uuden alun", mutta kenellä keskustapolitiikolla on ainesta puheenjohtajan pestiin?

Keskustan vanhakaarti on jo väistynyt, joten nyt voisi olla oikea aika tehdä nuorennusleikkaus johtoon.

Hallituksen kokoonpano ei ole selvillä, koska viralliset hallitustunnustelut alkavat vasta pääsiäisen jälkeen. Keskustan puoluehallitus linjasi kuitenkin jo tiistaina, että kansa on näyttänyt pääministeripuolueelle suunnan oppositioon.

On eri asia johtaa puoluetta oppositiosta kuin hallituksesta. Kenellä keskustalaisella olisi kykyjä ja haluja tehtävään?

Spekulaatiot Sipilän seuraajasta alkoivat heti ilmoituksen jälkeen, joten listasimme kärkiehdokkaat:

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko

Annika Saarikon on kuiskuteltu olevan Sipilän perintöprinsessa ja vahvoilla keskustan johtoon, mikäli hän niin haluaa. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta kovasti maalin urakoinut, mutta siinä lopulta epäonnistunut Saarikko on osoittanut olevansa kovatahtoinen poliitikko.

Juha Sipilä olisi nostanut Saarikon jo alussa ministeriksi, mutta hän halusi hoitaa vielä pientä esikoistaan. Saarikko kertoi ennen vaaleja odottavansa toista lastaan, jonka laskettu aika on syyskuun puolessa välissä, hiukan ylimääräisen puoluekokouksen jälkeen.

Keskustan kenttä joutuu nyt pohtimaan, onko raskaus ja pieni lapsi nykypäivänä este puoluejohtajan toimeen.

35-vuotias Saarikko valittiin uudelleen eduskuntaan Varsinais-Suomen vaalipiiristä. Hän keräsi keskustan kolmanneksi parhaan äänisaaliin.

Saarikko sanoo Ylen vaalikoneessa: Päättäjänä tehtäväni ei ole listata ongelmia, vaan miettiä yhdessä ratkaisuja.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen

Olisiko nyt 45-vuotiaan Antti Kaikkosen vuoro? Vahvaa työtä ryhmäjohtajana tehnyt Kaikkonen oli aiemmin esillä tulevaisuuden puheenjohtajaspekulaatioissa, mutta ryvettyi sittemmin vaalirahakohussa.

Kaikkonen ilmoittaa huumorin keinoin Ylen vaalikoneessa: En ole ikäloppu kehäraakki, mutta poliittinen kokemukseni on vahva. Rohkenen sanoa, että osaaminenkin.

Uudenmaan vaalipiiristä paikkansa uusinut Kaikkonen keräsi keskustassa toiseksi eniten ääniä Sipilän jälkeen. Kaikkonen on kertonut harkitsevansa ehdokkuutta.

Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni

Lapin vaalipiiristä paikkansa uusinut 31-vuotias Katri Kulmuni kuluu keskustan nuorisokaartiin. Kulmuni on profiloitunut Lapin puolustajaksi ja olikin vaalipiirinsä ylivoimainen äänikuningatar.

Hän kirjoittaa Ylen vaalikoneessa: Olen huolissani, miten ikäiseni ja nuoremmat, tulevat sukupolvet voivat jäädä kotiseuduilleen.

Tässä olisi tuore kasvo ukkoutuneen puolueen johtoon, mutta riittääkö Kulmunin poliittinen kokemus vielä toimeen?

Keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen

Hallituskauden lopun sote-väännössä julkisuutta saanut Hannakaisa Heikkinen on yksi vaihtoehto johtoon. Häneltä löytyy ainakin luovuutta ja tahtoa tiukoissa tilanteissa.

Riitaisan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana toiminut Heikkinen sai moitteet toiminnastaan puhemieheltä. Hän nuiji pöytään myöhemmin pyörretyn päätöksen, jonka mukaan valiokunta ei enää kuule asiantuntijoita sote-käsittelyn loppuvaiheessa. Varsinainen puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) oli poistunut hetkeksi toiseen kokoukseen.

Heikkinen sanoo Ylen vaalikoneessa: Luottamus syntyy tekojen kautta. Päättäjänä pitää pystyä löytämään ratkaisuja ja kyetä rakentamaan rikkomisen sijaan.

44-vuotias Heikkinen valittiin jatkokaudelle Savo-Karjalasta vaalipiiristä keskustan neljänneksi suurimmalla äänimäärällä.

Kansanedustaja Antti Kurvinen

Keskustanuorten entinen puheenjohtaja Antti Kurvinen kuuluu myös puolueen nuorisokaartiin. Hän uusi paikkansa Vaasan vaalipiiristä viimeisenä valittuna.

Uskoa omiin kykyihin riittää, koska 32-vuotias Kurvinen linjaa Ylen vaalikoneessa: Olen valmis entistä vastuullisempiin tehtäviin.

Hän hävisi varapuheenjohtajan paikan kesällä 2018 Juha Rehulalle, joten ehkä keskustan väki arvostaa nuoruuden sijaan enemmän kokemusta.

Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula

Sote-veteraani Juha Rehula toimi hallituskauden kaksi ensimmäistä vuotta perhe- ja peruspalveluministerinä, ja veti sote-uudistuksen vankkureita. Puolueen varapuheenjohtaja tippui eduskunnasta 22 vuoden jälkeen, mikä voi heikentää hänen nostettaan kärkipaikalle.

Myös Rehulan ikä huonontaa hänen mahdollisuuksiaan puolueen johtoon. Pystyykö 55-vuotias tarjoamaan uutta alkua keskustalle?

Rehula korostaa Ylen vaalikoneessa olevansa "paineissa testattuna tiedolla, taidolla, tahdolla ja tunteella."

Kuntaministeri Anu Vehviläinen

Anu Vehviläisen vastuulla ollut keskustalle rakas maakunta-uudistus meni soten mukana kiville. Hänet valittiin jälleen kansanedustajaksi Savo-Karjalan vaalipiiristä, mutta Vehviläinen on ollut ministerin tehtävästä huolimatta hieman näkymätön valtakunnan politiikassa.

55-vuotias Vehviläinen linjaa Ylen vaalikoneessa: Sitoudun olemaan aina maakuntien puolella ja edistämään erityisesti alueiden liikenneyhteyksiä.

Tietysti sinnikäs alueiden puolustaminen voi vedota maaseudun autioitumisesta huolestuneisiin keskustalaisiin. Vehviläistä voisi kuvailla turvalliseksi valinnaksi omapäisen Sipilän jälkeen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Vaasan vaalipiiristä paikkansa uusinut Mika Lintilä nousi Olli Rehnin tilalle ministeriksi, kun tämä valittiin Suomen Pankkiin.

52-vuotias Lintilä on profiloitunut uuden teknologian ystäväksi, ja halunnut nostaa Suomen tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi, mutta houkuttaako tämä teema puolueväkeä?

Ylen vaalikoneessa Lintilä mainostaa: Pitkäaikainen kokemus päätöksenteosta ja selkeä näkemys toimista, joita tarvitaan maamme kehityksen ja ihmisten kannalta.

Lintilällä on sama ongelma kuin Rehulalla ja Vehviläisellä, hän on ikänsä puolesta liian lähellä 57-vuotiasta Sipilää, jos etsinnässä on uusi kasvo.

Korjattu 17.4 klo 6.45 Hannakaisa Heikkisen äänimäärä Savo-Karjalan suurimmasta keskustan neljänneksi suurimmaksi.

Lue lisää:

Analyysi: Sipilä jätti uppoavan laivan – löytyykö keskustan uusi suunta piirun verran vasemmalta?

Juha Sipilä jättää keskustan puheenjohtajuuden

Juha Sipilä jättää puheenjohtajan tehtävät, ei halua tulla tänään median eteen – Katso, miten puoluesihteeri kommentoi Sipilän eroa

Keskustan entinen puoluesihteeri Jouni Ovaska: "On vaikea nähdä, että keskusta olisi lähtenyt hallitukseen Sipilän johdolla"

Keskustan johdolle nuorennusleikkaus? Rehula: "Keskustan puoluekokous on ennenkin osannut tehdä ajassa olevia päätöksiä."Kaikkonen harkitsee keskustan puheenjohtajuutta, Orpo ruoti PS:n vaalituloksen vaikutuksia – Yle seurasi päivän hallituskiemuroita hetki hetkeltä

Juha Sipilän ero: Keski-Suomen keskustalaiset haluavat tulevan puheenjohtajan muistavan puolueen juuret

Kempeleen pappilan eilen illalla syttynyt tulipalo on saatu viimein sammutettua. Palopaikalla on vielä pari pelastuslaitoksen yksikköä jälkiraivaustöissä. Rakennuksesta voi nousta savua vielä huomennakin, koska palavaa materiaalia on niin paljon.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Jarno Soisalo kertoo, että pappila tuhoutui palossa pahasti.

– Katto ja osa seinistä on jouduttu purkamaan ja niiden lisäksi rakennuksen välipohja. Sen lisäksi vesivahingot ovat suuret.

Palo ei ole aiheuttanut henkilövahinkoja, eikä palon syttymissyystä ole vielä tietoa. Palonsyyntutkinta alkaa tänään.

Hälytys 1800-luvulla rakennetun pappilan palosta saatiin eilen illalla puoli seitsemän aikaan. Palo sai tiettävästi alkunsa rakennuksen ylävälipohjasta. Vanha pappila on kaksikerroksinen, noin 250 neliön kokoinen rakennus.

Kempeleen seurakunnan vastaava kirkkoherra Vesa Äärelä kertoo, että pappilassa oli tarkoitus aloittaa sisäremontti. Äärelän mukaan pappila oli tärkeä kempeleläisille erityisesti 60-luvulla. Osa on käynyt siellä esimerkiksi rippikoulun ja koulua.

– Pappila on keskeinen osa Kempeleen historiaa.

Pappilan naapurissa asuva Timo Mikkonen kuvailee palopaikan näkymää kammottavaksi.

– Ihme, jos tästä talo vielä tehdään.

Mikkonen kertoo, että pappilaa on viime vuosina käytetty nuoriso- ja kerhotiloina ja Mikkonen on itse käynyt siellä rippikoulunsa. Pappilaa ei ole kuitenkaan käytetty nyt pariin vuoteen.

Lue myös:

120-vuotias pappila tuhoutui lähes täysin Kempeleessä

Perustuslaki on kansalaisen oikeuksien jykevä ja viimeinen turva. Perusoikeutemme on suojattu niin, ettei niitä jokaisen hallituksen puhuri heilauttele.

Neljä vuotta perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan nuijaa on pidellyt Annika Lapintie (vas.).

Eduskunnassa hän istui 24 vuotta – milloin rivikansanedustajana, milloin eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Päättyvää vaalikautta Lapintie pitää poikkeuksellisena. On eletty aikaa, jolloin tietoa ja faktoja on kolhittu kovakouraisesti. Heti vaalikauden alussa valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) halusi leikata yliopistoilta koulutusmäärärahoja.

– Stubb sanoi, että professoreilla on ollut kolme syytä ryhtyä ammattiinsa: kesä-, heinä- ja elokuu. Pidän suhtautumista halveksivana, Lapintie sanoo.

Lapintien mukaan eduskunnassa on toki käytetty värikästä kieltä aiemminkin, mutta se on kuultu kansanedustajien suusta. Viime vaalikaudella jokin muuttui.

– Kun ministeritkin käyttävät tällaista puheenpartta, se on mielestäni outoa. Erilainen vaalikauden alku.

Kaikenmaailman dosentit ja perustuslakitalebanit

Lapintie listaa havaintojaan. Heti hallituskauden alussa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) päästeli asiantuntijoita halventavaa puhetta.

Sipilä soimasi ja vähätteli asiantuntijoita Ylen A-studiossa, kun oli suivaantunut palkkakuria vaativan yhteiskuntasopimuksen raukeamiseen.

– Aina löytyy kaiken maailman dosentteja, jotka kertovat, että tätä ja tätä ei saa tehdä, Sipilä murisi.

Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys vaati pääministeriltä anteeksipyyntöä. Tutkijat kokivat, että Sipilä vähätteli koko dosenttikuntaa ja akateemista oppineisuutta. Pääministeri pahoittelikin myöhemmin sanomisiaan.

Myös kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) on moittinut perustuslain tulkintaa liian kireäksi ja kutsunut hänen mielestään liian tiukkaa linjaa noudattavia valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita perusoikeusfundamentalisteiksi.

Hiljattain puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) herjasi Ylelle Nato-kokouksen yhteydessä sekä blogissaan perustuslakivaliokunnan kuulemia asiantuntijoita vielä jyrkemmin.

– Jussi Niinistö nimitteli asiantuntijoita perustuslakitalebaneiksi. En tiedä, oliko ministerin tarkoituksena, ettei valtiosääntöeksperttejä saisi kuunnella, Lapintie pohtii.

Asiantuntijoiden kuuleminen on vakiintunut ja eduskunnan sääntöihin kirjattu tapa.

– On hyvin outoa, että asiantuntijoista käytetään pilkkanimiä, sanoo Annika Lapintie huolestuneen näköisenä.

Puoluepalttoo jää perustuslakivaliokunnassa naulakkoon

Eduskuntaa oli koko vaalikauden poikkeuksellisessa paineessa.

Perustuslakivaliokunnan pöydällä makasi mammuttimainen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ryyditettynä maakuntauudistuksella. Uudistus kaatui perustuslain vastaisuuksiin. Samalla kaatui hallituskin.

Intohimoja nostatti myös tiedustelulain säätäminen, jossa kajottiin yksityisyyden suojaan. Sen vuoksi perustuslakia piti muuttaa kiireellisenä.

Suuret uudistukset kirvoittivat syytöksiä siitä, että perustuslakivaliokunnassa politikoidaan.

Työpari puheenjohtaja Annika Lapintie ja varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) vakuuttivat heti vaalikauden alussa, että puoluepolitikointi jää valiokunnan jykevän loimukoivuoven ulkopuolelle.

Perustuslakivaliokunta ei politikoi, kirjoitti parivaljakko Helsingin Sanomissa vuonna 2016 perustuslakivaliokunnan asemasta.

– Perustuslakivaliokunnassa ei ole hallitus- ja oppositiopuolueita. Kansanedustajat eivät edusta valiokunnassa omaa puoluettaan, vaan arvioimme hallituksen esitysten perustuslainmukaisuutta kuuntelemalla asiantuntijoita, Lapintie kuvailee kirjoituksen ydintä.

Poliittinen ohjaus pitää jättää ulkopuolelle ja puolueen päällystakki narikkaan. Lapintie nostaa esiin aiemmman oikeuskanslerin Jaakko Jonkan viisauden siitä, millaista haittaa poliittinen ohjaus aiheuttaa lainsäädäntötyöhön.

– Väärään kohtaan osunut poliittinen ohjaus estää hyvän lainvalmistelun. Poliittinen ohjaus antaa linjaukset. Jos linjausta jatkuvasti muutetaan, maali liikkuu ja mistään ei tule mitään, Lapintie selittää.

Valta ilman lakikirjaa on mielivaltaa?

Paitsi asiantuntijoita myös perustuslakia itseään on ammuttu kovilla. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ja ex-kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) väittivät vuonna 2015 kirjoitetussa raportissa, että perustuslaista on tullut politikoinnin lyömäase.

Sasi syytti raportissa "Lain vartijat – perustuslaki on ehdoton, mutta kenen käsissä on sen tulkinta" valtiosääntöasiantuntijoita asiaosaamisen puutteesta.

Raportissa perustuslaista haluttiin poistaa kokonaan pykälä 124. Se rajoittaa julkisen vallan tehtävien siirtoa yksityiselle. Sasi ja EVA halusivat pykälästiä kokonaan eroon.

Niin ikään tuolloinen EVAn johtaja Matti Apunen moitti perusoikeuksien painoarvon kasvaneen suhteettomaksi.

– Perusoikeuksiin vetoamalla yritetään estää lakihankkeiden alulle paneminen, kirjoitti Apunen raportin esipuheessa.

Lapintien "hurja nuoruus"

Kansanedustajuudesta vapaaehtoisesti luopuva Annika Lapintie viivähtää viimeistä kertaa perustuslakivaliokunnan jykevän pöydän päässä. Puheenjohtajan arvokkaalla paikalla ovat aikojen saatossa istuneet muun muassa K.J. Ståhlberg ja Urho Kekkonen.

Sote- ja maakuntauudistuksen jopa puoleen metriin kohonneet paperipinot on siivottu roskalavalle. Tulevalla eduskunnalla on soten avaimet käsissään.

Lapintien mukaan sote-uudistus olisi rakennettava puolueitten yhteisellä niin sanotulla parlamentaarisella valmistelulla.

– Sote on rakennettava riittävän pieninä palasina ja tehtävä huolelliset taloudelliset ja perustuslailliset vaikutusarviot. Perustuslain reunaehtoja ei nyt voi ohittaa. Asiantuntijoita on kuunneltava, Lapintie latelee.

Pöydän pinnasta heijastuvan Lapintien kuvajainen on hillitty. Mutta lopulta tasainen juristi yllättää, kun häntä usuttaa kertomaan itsestään jotakin villiä.

Lapintie palaa nuoruuteensa. On vuosi 1981. Niin sanottu Turun tauti jyllää. Kansalaisliike on noussut puolustamaan Turun Vartiovuoren puistoa kerrostalojen rakennushanketta vastaan. Mielenosoittajat eivät suostu poistumaan rinteestä, vaikka poliisi käskee, kuvailee Annika Lapintie.

– Se oli passiivista vastarintaa. Kukaan ei potkinut eikä purrut. Istuimme maassa paikoillamme ja sanoimme, ettei tänne saa rakentaa. Kaupunkilaiset tarvitsevat puistoja. Meidät kannettiin poliisiautoon.

Kansalaistottelematon Lapintie viedään "maijalla" poliisilaitokselle.

– Ne, jotka eivät kertoneet nimiään, päätyivät putkaan. Minä selvisin pelkillä sakoilla.

Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta myyvät omistamastaan Loiste Oy:stä 33,9 prosenttia kahdelle ulkomaalaiselle sijoitusyhtiölle, ruotsalaiselle Infranodelle ja ranskalaiselle Mirovalle.

Kauppasumma on 200 miljoonaa euroa, josta Kajaani saa 150 miljoonaa ja Sotkamo 50 miljoonaa euroa.

Miljoonia ei pistetä kuntien käyttötalouteen tai perusinvestointeihin, vaan ne sijoitetaan hajautetusti.

– Raha pitää sijoittaa niin, että siitä saadaan mahdollisimman järkevät tuotot. Ajatuksena on, että pieni osuus voidaan varata esimerkiksi koulutukseen tai yrityselämän kehittämiseen, Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen sanoo.

– Energian omistaminen on kannattavaa. Katsotaan, onko niillä markkinoilla sijoituskohteita, mutta kyse voi olla esimerkiksi maanomistuksesta tai pörssiosakkeista. Näitä asioita katsotaan asiantuntijoiden kanssa, Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen jatkaa.

Kajaanin omistusosuus Loisteesta on ennen kauppaa suuri, 75,8 prosenttia. Kaupan jälkeen se on 50,1 prosenttia. Sotkamon osuus pienenee 24,2 prosentista 16 prosenttiin. Määräysvalta, eli osake-enemmistö säilyy edelleen Kajaanilla ja Sotkamolla.

– Se oli kaupalle ehdoton edellytys. Tulemme omistamaan Sotkamon kanssa yhtiöstä jatkossakin 66,1 prosenttia, Jari Tolonen toteaa.

Kunnat hankkivat yhtiön koko osakekannan vuonna 2013 saksalaisen E.ON -konsernin vetäytyessä Suomen energiamarkkinoilta. Kuudessa vuodessa yhtiön arvo on kolminkertaistunut, mikä selittää kaupan kannattavuutta. Loiste Oy:n kokonaisarvo on tällä hetkellä 700 miljoonaa euroa, kun se oli kuusi vuotta sitten 223 miljoonaa euroa.

– Suurin yksittäinen syy kaupalle oli riskien hallinta. Haluamme jakaa omaisuuspottia useaan paikkaan, Mika Kilpeläinen sanoo.

Miten käy sähkön hinnan?

Yleisöosastoilla erityisesti Loisteen sähkön siirtohinta on ollut hampaissa jo pitkään. Suomen kalleimpiin lukeutuvaan siirtohintaan ei ole kaupankaan jälkeen luvassa helpotusta.

– Sähkömarkkinalaki määrää jakeluverkon haltijan tehtävän ja energiavirasto valvovana viranomaisena katsoo tuottotason. Omistuksella ei ole merkitystä sähkönjakelubisneksen etenemiselle, Loiste Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Heikki Juntunen kertoo.

Loisteen jakeluverkko kattaa Kainuun kahdeksan kuntaa sekä Vaalan, Pyhännän ja osan Siikalatvaa Pohjois-Pohjanmaalta. Sähköjohtoja Loisteella on yli 13 000 kilometriä. Valtaosa keskijänniteverkosta on ilmajohtoa ja sijaitsee haja-asutusalueella, minkä vuoksi verkko on altis kaatuville puille ja talven lumikuormille.

Tätä verkonosaa korjataan seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 20 miljoonalla eurolla joka vuosi. Heikki Juntunen

Sähköverkko on jatkossakin ilmastollisesti vaikeassa paikassa.

– Kuten vuosi sitten näimme, Kainuussa tuli valitettavan paljon lumesta johtuvia keskeytyksiä, joista merkittävimmät koskivat viidesosaa asiakkaistamme. Tätä verkonosaa korjataan seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 20 miljoonalla eurolla joka vuosi, Juntunen sanoo.

Suomeksi se tarkoittaa, että sähkön siirtohinnat voivat jopa nousta.

– Todennäköisesti niissä on enemmän painetta ylöspäin kuin laskumahdollisuuksia, Juntunen sanoo.

Ostajat tutkittiin tarkoin

Suomen sähköverkot ovat olleet viime vuosina kansainvälisten suursijoittajien suosiossa. Esimerkiksi Suomen toiseksi suurin sähköverkkoyhtiö Elenia vaihtoi omistajaa (Talouselämä) puolitoista vuotta sitten 3,7 miljardin kauppahinnalla. Tässä tapauksessa kyse oli koko yhtiöstä, ei osuuksista kuten Loiste-kaupassa.

Kajaani ja Sotkamo järjestivät osakkeistaan tarjouspyyntökilpailun, johon osallistui 59 energia-alan toimijaa.

– Siellä ei juuri suomalaisia näkynyt, eli kotimaiset energiayhtiöt ovat kiinnostuneita enemmistöosuuksista. Ulkomaisten sijoittajien valinta ei pelottanut, koska jokainen taho tutkittiin tarkasti, sanoo kaupunginjohtaja Jari Tolonen.

Ostajista Infradonen tausta on julkiseen rakentamiseen sijoittaminen ja Mirova on puolestaan keskittynyt muun muassa kestävään sijoittamiseen. Suomessa ostajayhtiöt toimivat nimellä Kanerva Energia Oy. Sijoitukselle on laskettu kestoksi noin 25 vuotta.

– Ostajat ovat pitkän linjan sijoittajia. Heiltä löytyy energialaitoksia, kouluja, moottoriteitä ja kaikkea mahdollista. Toiminta on suurta, kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen kuvailee.

Pelottaako sinua siirtohintojen nousu? Jutun lopussa voit keskustella kello 22.00 saakka.

Kempeleen keskustasta noin kilometrin päässä oleva vanha puinen 2-kerroksinen pappilarakennus on palanut lähes täysin.. Henkilövahinkoja palo ei tiettävästi ole aiheuttanut.

Talo on noin 250 neliömetrin suuruinen ja se valmistui jo vuonna 1899. Päivystävä palomestari Jarno Soisalo pitääi kohdetta hyvin vaikeasti sammutettavana.

– Rakennuksen katto jouduttiin purkamaan kokonaan pois ja pappilasta on oikeastaan vain seinät pystyssä, Soisalo kertoi aamuyöstä.

Paikalla on 12 yksikköä ja palo oli aamuyöstä jo jälkisammutusvaiheessa.

– Jälkisammutuksessa menee varmasti aamuun asti. Seinissä on eristeenä purua, joten aina kun tuntuu, että joku kohta on saatu sammutettua, niin kytevä sahanpuru leimahtaa jossakin muualta, Soisalo kertoo.

Palon syttymissyystä ei vielä tässä vaiheessa ole tietoa.

Palosta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

ATEENA Lasiseinien siivilöimä luonnonvalo Akropoliin museon ylimmässä kerroksessa saattelee salia kiertävää Parthenonin temppelin marmorifriisiä.

Suuri museovieraiden ryhmä on pysähtynyt ihailemaan 160-metrin pituisen friisin yhtä osaa, jossa on elävästi ikuistettu ratsumiehiä.

Antiikin ateenalaisten Panathenaia-juhlakulkuetta kuvaava friisi on näyttävä, mutta veistoskokonaisuuden säilyneistä alkuperäisistä osista vain noin puolet on Ateenassa. Toinen puoli on Lontoon British Museumissa.

Puuttuvien, 2500 vuotta vanhojen katkelmien paikalla on Akropoliin museossa valkoiset kopiot. Ne erottuvat aamupäivän valossa alkuperäisistä veistosten osista kuin neonvärein huutaen.

Akropoliin museon johtaja Dimitris Pandermalis on tässä ympäristössä selvästi kotonaan.

Hän opastaa, että runollisin hetki tutustua Parthenonin veistoksiin on alkuillasta.

– Silloin kun purppurainen valo lankeaa saliin. Pidän siitä, kun valot ja varjot leikittelevät veistoksilla.

Lordi Elginillä ei ollut toimiinsa sulttaanin päätöstä

Akropolis-kukkulan helmen, Parthenonin temppelin kuvakoristelu käsitti aikoinaan ulkoseinää kiertäneen reliefifriisin lisäksi pylväshallin palkistossa olleet metooppilaatat ja päätykolmioveistokset.

Brittiläinen lordi Elgin irrotti temppelin veistoksia ja arkkitehtonisia osia kovin ottein ottomaanivallan aikaan Akropoliita tutkiessaan. Elginillä oli tutkimuksiinsa turkkilaisilta lupa, vaikka se ei käsittänytkään Akropoliin rakennusten vaurioittamista.

Näin ainakin on tähän saakka uskottu.

Tilanteen saattaa muuttaa parhaillaan käynnissä oleva, kreikkalaisten ja turkkilaisten asiantuntijoiden tutkimus. Se pyrkii valoittamaan vuosien 1800-1833 ajanjaksoa, kun Akropolis muuttui linnakkeesta arkeologiseksi alueeksi.

– Ottomaaniajan arkistoihin perehtyneet turkkilaiset tutkijat ovat saaneet selville, että Elgin vei Parthenonin veistokset ilman virallista sulttaanin päätöstä. On olemassa vain italiankielinen asiakirjakopio Konstantinopolin käskynhaltijalta, mutta hänellä ei ollut oikeutta määrätä veistosten viemistä, Dimitris Pandermalis kertoo.

Sitten hän nyökkää merkitsevästi.

– Virallisen asiakirjan puute voisi olla käänne Parthenonin veistoskysymyksessä. Mutta puhumme nyt vasta tutkimuksen ensimmäisistä tuloksista, Pandermalis toppuuttelee.

Tähän saakka British Museum on ollut veistosten omistajuudessa taipumaton.

Museon nykyinen johtaja Hartwig Fischer kieltää jyrkästi ajatuksen veistosten palauttamisesta tai minkääntyyppisestä lainauksesta, niin kauan kuin Kreikka ei hyväksy taideteosten lailliseksi omistajaksi British Museumia.

– Miten voisimme allekirjoittaa, että pää veistoksista kuuluu British Museumille ja vartalo Kreikalle? Dimitris Pandermalis ihmettelee.

– Ei veistoksilla ole omistajaa. Tärkeää on vain, että Parthenonin osat yhdistyvät jälleen.

Brexitin ei uskota avaavan ovea veistosneuvotteluille

Jos British Museum ja Britannian hallitukset ovatkin olleet tähän saakka taipumattomia neuvottelemaan Parthenonin veistoksista, on yleinen mielipide vastakkaisella kannalla. Yli 70 prosenttia briteistä kannattaa veistosten palauttamista Ateenaan.

Akropoliin museossa vierailevalle brittituristi Nicki Durrantillekysymys on kaksijakoinen.

– Toisaalta veistokset tulisi palauttaa Ateenaan, mutta toisaalta ne ovat Britanniassa muistutus historian valitettavasta tapahtumasta, niin että voimme ottaa tulevaisuudessa opiksemme.

Durrant ei pistäisi päätään pantiksi oppositiojohtaja Jeremy Corbynin lupaustensuhteen. Corbyn on ilmoittanut aloittavansa neuvottelut veistosten palauttamisesta, jos hän nousee pääministeriksi.

– Ennen vaaleja on aina helppo puhua. Corbyn on vain yksi poliitikoista, enkä usko heidän rehellisyyteensä, Durrant toteaa.

Brexitin Durrant ei näe millään lailla auttavan veistosten palauttamisessa. Siihen ei usko Akropoliin museon johtajakaan.

– Olisi kuin kiristäisimme sivistysperinnöllä jos uhkaisimme brittejä, että emme hyväksy lähtöänne EU:sta, mikäli ette anna veistoksia. Emme halua briteille ongelmia, Dimitris Pandermalis korostaa.

Suomen Parthenon-komitea kannattaa sopuratkaisua

Parthenonin veistosten palauttaminen ei ole kuitenkaan vain kreikkalaisten ja brittien välinen kysymys.

Veistosten palauttamiseksi on perustettu kansallisia komiteoita jo 17 maahan.

Suomen Parthenon-komitean puheenjohtaja Ole Norrback muistuttaa, että Eurooppa on täynnä varastettuja kulttuuriesineitä. Akropolis ja Parthenon ovat niiden joukossa kuitenkin poikkeustapauksia.

–Koko Euroopan kulttuuri on lähtenyt Kreikasta liikkeelle. On siis todella tärkeää, että veistokset ovat kokonaisuudessaan juuri oikealla paikalla.Tämä ei ole ulkopoliittinen vaan kulttuurihistoriallinen kysymys. Sen vuoksi tähän ei pitäisi kytkeä kansallisia intressejä niin hirveästi, Norrback muotoilee.

Parthenon-komiteoiden edustajat kokoontuivat Akropoliin museossa maanantaina järjestetyssä konferenssissa, jonka tarkoituksena oli kansainvälisen tietoisuuden leviäminen veistosten palauttamisen oikeutuksesta.

Suomen Parthenon-komitean kanta myötäilee Kreikan virallista linjaa: neuvotteluhteys British Museumiin on pyrittävä avaamaan sivistysyhteistyön keinoin.

– Oikeusteitse eteneminen olisi kallis ja hankala prosessi. Me tähtäämme yleisen mielipiteen muokkaamiseen ja Parthenon-komiteoiden profiilin nostamiseen, Ole Norrback sanoo.

Norrback on valmis tukemaan Parthenonin veistoskysymyksen viemistä myös Euroopan parlamenttiin. Tähän tähtää kreikkalaisten alullepanema Bring them back-verkkokampanja.

–Jatkamme työtä sen puolesta, että nämä esineet palautetaan Ateenaan mahdollisimman pian. Ja kyllä minä uskon, että se toteutuu jossakin vaiheessa, Norrback arvelee.

”Muuta voittajaa ei ole kuin Parthenonin veistokset”

Myönteisenä Ole Norrback pitää viime aikaista suuntausta ryöstetyn kulttuuriperinnön palautusvaatimuksista alkuperämaihin.

Muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ilmoittanut kannattavansa afrikkalaisen kulttuuriperinnön palauttamista Ranskasta alkuperämaihin.

Myös Βritish Museum on jo suostunut lainaamaan kokoelmistaan Beninin pronssiesineitä Nigeriaan. Se jopa lainasi vuonna 2014 yhden Parthenonin veistoksista Pietarin Eremitaasi-museoon.

Yhtä hyvin Parthenonin marmorit voisivat matkustaa Ateenaan.

Dimitris Pandermalis ehdottaa veistosten tilalle British Museumiin esimerkiksi uranuurtavia näyttelyitä uusilla löydöksillä.

– Olemme avoimia luoville ratkaisuille, niin että molemmat museot hyötyvät. Muuta voittajaa ei ole kuin Parthenonin veistokset.

Toimitusministeristön työministeri ja kouvolalainen kaupunginvaltuutettu, sinisten Jari Lindström peruu aikeensa lähteä ehdolle kevään europarlamenttivaaleihin.

Lindström kertoo asiasta Twitterissä. Hän kertoo myös, että hän teki päätöksensä eduskuntavaalien tulosiltana.

– Kun tässä nyt avaudutaan, niin minä ilmoitan että en ole ehdolla EU-vaaleissa. Päätökseni tein eduskuntavaalien tulosiltana. Ei mulla muuta, Lindström kirjoittaa.

Lindström ilmoitti asettuvansa ehdolle EU-vaaleissa tammikuun alussa.

Lindström kertoo Ylelle, että päätös perua ehdokkuus on yksin hänen omansa.

– Ratkaisuni perustuu eduskuntavaalien tulokseen, kampanjan hintaan ja realismiin, Lindström sanoo.

Lindström oli ehdolla myös sunnuntaina käydyissä eduskuntavaaleissa, mutta siniset eivät saaneet läpi ainuttakaan kansanedustajaa. Vielä vaali-iltana hän kertoi lähtevänsä eurovaaleihin ja päättävänsä tulevaisuudestaan politiikassa kun vaalit on käyty.

– Ei ole tietoa, mitä äijä tekee sen jälkeen.

8 vuotta eduskunnassa

Eduskuntavaaleissa Jari Lindström löi hanskat tiskiin, kun ennakkoäänet oli laskettu. Illan mittaan varmistui, että mies joutuu jättämään eduskunnan. Hän istui siellä kahdeksan vuotta.

Lindströmiltä lähtee samalla ministerin tuoli alta. Lasku on jyrkkä, sillä viime eduskuntavaaleissa Lindström oli perussuomalaisena oman vaalipiirinsä äänikuningas. Silloin henkilökohtaisia ääniä kertyi lähes 10 000. Nyt potti jäi murto-osaan siitä. Ääniä kertyi kaikkiaan 1690.

– Pahin mahdollinen tapahtui. Ei minulla ollut mitään jakoa, Lindström totesi sunnuntaina.

Pudotuksen selittää Lindströmin siirtyminen perussuomalaisista sinisiin kesken vaalikauden. Lindström joutui myös ay-liikkeen myrskyn silmään ajaessaan kilpailukykysopimusta ja heikennystä työntekijöiden irtisanomissuojaan.

– Yhtään en kadu lähtöä perussuomalaisista. Tiesin, että näin tulee todennäköisesti käymään.

Lindström ei ole vielä tehnyt päätöksiä sen suhteen, miten hänen poliittinen uransa jatkuu.

– Olen valtuustossa tämän kauden. Sitten en tiedä mitä teen, Kouvolassa valtuutettuna oleva Lindström kuittaa.

Päästöt alas, työllisyys ylös – Sitra esittää jättimäistä veroremonttia

Suomi voisi vahvistaa talouskasvua, synnyttää kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja ja samalla leikata ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä. Näin sanovat taloustutkijat Sitran tuoreessa selvityksessä. Tätä varten Suomen pitäisi alentaa työn ja yritystoiminnan verotusta tuntuvasti ja kiristää samalla selvästi päästöveroja.

Juha Sipilän kahdeksan vuoden matka oppositiosta valtaan ja takaisin

Juha Sipilän (kesk.) poliittinen tähdenlento kesti alle kymmenen vuotta. Jakso muistetaan kikyistä, sairaanhoitajista ja sotesotkuista. Lue täältä pitkä matka ja sen kääntöpisteet.

Haluatko tietää, mitä kansanedustajasi saa aikaan?

Ylen uutiskirjekokeilu seuraa jokaisen kansanedustajan aktiivisuutta eduskunnassa. Kerran kuukaudessa ilmestyvä, Voitto-robotin uutiskirje koostaa muun muassa kansanedustajaa koskevat uutiset ja seuraa poissaoloja ja puheenvuoroja.

Notre Damen täystuho oli todella lähellä

Katedraali Notre Damen täydellinen tuhoutuminen oli kiinni vain puolesta tunnista tai jopa vielä lyhyemmästä ajasta, arvioi Ranskan varasisäministeri Laurent Nunez. Palomiehet jäivät henkensä uhalla katedraalin sisälle.

Pääsevätkö veistokset takaisin kotiin Akropoliille?

Britit ja kreikkalaiset ovat kiistelleet jo parisataa vuotta Parthenonin marmoriveistosten palauttamisesta Ateenaan. Kiistassa on nyt käsillä merkittävä käänne. Akropoliin museon mukaan veistosten Britanniaan viemiseen ei ollut virallista lupaa.

Sää jatkuu aurinkoisena ja lämpöisenä

Aurinkoinen ja lämmin sää jatkuu. Päivän ylimmät lämpötilat kohoavat etelässä selvästi 15 asteen yläpuolelle eli hieman tiistaita korkeampiin lukemiin. Etelässä ja lännessä on aurinkoista, idässä ja pohjoisessa pilvisempää. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Uutta eduskuntaa valvoo miljoonien silmäparien lisäksi myös yksi robotti. Ylen robottijournalisti Voitto ryhtyy seuraamaan tuoreita kansanedustajia kerran kuukaudessa ilmestyvällä uutiskirjeellä. Kirjeessä pääset esimerkiksi lukemaan viimeiset kansanedustajaa koskevat uutiset, seuraamaan poissaoloja ja puheenvuoroja ja näkemään, mitä mieltä edustaja on ajankohtaisista kysymyksistä.

Miten uutiskirje tilataan?

Uutiskirjeen tilaaminen onnistuu helposti täältä. Kirjeen tilaamista varten tarvitset Yle Tunnuksen. Voit halutessasi tilata yhden, muutaman tai vaikka kaikkien kansanedustajien uutiskirjeet. Kirjeen voit perua ja tilata uudestaan milloin tahansa.

Kuukausikirjeiden lähetys alkaa heti, kun eduskunnan työ käynnistyy kevään aikana.

Miksi Yle haluaa vahtia kansanedustajia?

Pyrimme kokeilulla luomaan mahdollisimman hyvän työkalun eduskuntatyön seuraamiseen. Ihmisvoimin jokaisen kansanedustajan työn kirjaaminen ei olisi järkevää ajankäyttöä, mutta robottijournalistilta tietojen kerääminen 200:lta edustajalta onnistuu sekunneissa.

Vallan vahtibotti Voitto on vielä toistaiseksi beta-testauksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelu on edelleen kehitysvaiheessa ja siinä saattaa ilmaantua virheitä. Uutiskirjettä parannellaan jatkuvasti käyttäjiltä saadun palautteen mukaan.

Mistä Voitto-robotti kerää tietonsa?

Voitto kerää kansanedustajien työtä koskevat tiedot eduskunnan sivuilta. Kansanedustajia käsittelevät uutiset Voitto hakee Yle Uutisten verkkosisällöistä ja mielipidekyselyt on ainakin ensi alkuun tarkoitus kerätä ihmistoimittajien voimin.

Voit kysyä lisätietoja kirjeen kehittäjiltä kommenttikentässä. Keskustelu suljetaan klo 17.00.

Pariisin Notre Damen katedraali kärsi pahoin maanantaina syttyneessä tulipalossa. Sen keskustorni ja valtaosa kattorakenteesta tuhoutui täysin.

Tämänhetkisten tietojen mukaan Notre Damen taideaarteet selvisivät kuitenkin pelättyä vähemmillä vahingoilla. Tarkkoja tietoja tuhojen laajuudesta saadaan vasta myöhemmin, kun asiantuntijat pääsevät arvioimaan tilannetta.

Kellotornit, patsaat ja pyhäinjäännökset pelastuivat

Notre Damen länsipäädyn kaksi kellotornia ja kaikki ulkoseinät säästyivät tuholta. Tuli levisi pohjoiseen kellotorniin, mutta pelastajat saivat pysäytettyä palon etenemisen.

Pelastajat saivat talteen katedraalin tärkeimmät pyhäinjäännökset. Kristuksen orjantappurakruunu ja kuningas Ludvig IX Pyhän tunika on viety Pariisin kaupungintalolle.

Myös muita arvokkaimpia taideaarteita saatiin pelastettua kaupungintalolle.

Katedraalin ohuen keskustornin 16 pronssipatsasta ovat turvassa. Neljää evankelistaa ja 12 apostolia esittävät patsaat oli siirretty nostureilla alas restauroitaviksi viime viikolla.

Ruusuikkunoiden ja urkujen kohtalo epäselvä

Katedraali kolme pyöreää ruusuikkunaa näyttävät selvinneen palosta. UNESCO:n asiantuntija Audrey Azoulay varoitti kuitenkin uutistoimisto AP:n haastattelussa, ettei täyttä varmuutta ole ennen kuin asiantuntijat pääsevät tutkimaan ikkunoita.

Notre Damen rakennettujen pääurkujen tilanteesta on ristiriitaista tietoa. Tulipalo ei yltänyt kirkkosaliin, mutta sammutusvesi ja romahtaneet kattorakenteet ovat tehneet tuhojaan sisätiloissa.

Pariisin apulaispormestari Emmanuel Grégoiren mukaan urut olisivat säilyneet vahingoittumattomina, televisiokanava BFMTV kertoo. Urkuri Philippe Lefèvre taas sanoi Le Parisien -lehdelle, että urut olisivat osin vaurioituneet.

Sammutusvesi ja kattorakenteet ovat saattaneet vahingoittaa myös sisätilojen lukuisia maalauksia ja freskoja.

Katedraalin katon kiviset gargoilipatsaat näyttävät valokuvien perusteella olevan kunnossa. Niidenkään mahdollisia vaurioita ei tosin ole vielä päästy arvioimaan.

Katto ja kolmas torni tuhoutuneet

Noin kaksi kolmasosaa katedraalin katosta tuhoutui tulipalossa. Tammipuusta rakennettu katto tunnettiin nimellä "metsä", koska sen rakentamiseen oli käytetty ainakin 1 300 puuta.

Katon keskellä kohonnut ohut keskustorni tuhoutui täysin. Myös osa kuorin sisäkatosta romahti, kun palava torni kaatui sen päälle.

Tornin mukana hävisi myös osa orjantappurakruunusta sekä Pariisin piispana toimineen Pyhän Dionysoksen ja Pyhän Genevièven pyhäinjäännökset.

Notre Damen katedraalia ei ole vakuutettu. Ranskan valtio päätti jo vuonna 1889, ettei se vakuuta omaisuuttaan, koska vakuutuskulut nousisivat korvaussummia suuremmiksi, uutissivusto BFM La Vie Immo kertoo.

Lue myös:

Katto ja torni sortuivat reilun tunnin kuluttua hälytyksestä – Näin Notre Damen suuri tulipalo eteni

Museoviraston asiantuntija: Notre Damen jälleenrakennuksesta valtava urakka

Toimittajalta: Päivä Pariisissa valkenee tuhkanharmaana

Tämän tiedämme nyt Notre Damen palosta – Macron: vältyimme pahimmalta

Kittilän kunta on päättänyt maksaa sovintosopimuksen mukaisen korvauksen entiselle kunnanjohtajalle Anna Mäkelälle. Kunta maksaa Mäkelälle 140 828 euroa. Summassa on mukana virkasuhteen päättymisen johdosta maksettava korvaus 119 664 euroa, loput summasta on korvausta Mäkelän asiamiehen käyttämisestä aiheutuneista kuluista.

Kittilän kunnanhallitus päätti asiasta tiistaina äänestyksen jälkeen. Kaksi Oikeudenmukainen Kittilä -ryhmän päättäjää olisi halunnut lisäksi periaatepäätöksen siitä, että mikäli irtisanomisjupakasta syytetyt päättäjät saavat tuomiot tahallisista rikoksista, kunnan pitäisi periä tuomituilta Mäkelälle maksetut korvaukset. Esitys hävisi äänin 5–2.

Lapin käräjäoikeus antanee ratkaisunsa Kittilän syytteessä olevien kuntapäättäjien jutussa 28. kesäkuuta.

Sovintosopimus Kittilän kunnan ja entisen kunnanjohtajan Anna Mäkelän välille sai lainvoiman vajaa kuukausi sitten, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi sovintosopimuksesta tehdyn valituksen. Kittilän kunnanvaltuusto irtisanoi Mäkelän kunnanjohtajan virasta lähes 4,5 vuotta sitten. Potkut todettiin myöhemmin laittomiksi.

Vuosaaren palkkamurhan uudelleenavattu tutkinta on valmistunut. Näin ollen Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnion murhaepäily on siirtymässä syyteharkintaan.

Aarniota on viime kesästä alkaen epäilty murhasta sillä perusteella, että hän olisi poliisina tiennyt murha-aikeista ja jättänyt teon estämättä.

Murhasta epäillään nyt myös myös ex-jengipomo Keijo Vilhusta, joka on aiemmin tuomittu Aarnion kanssa samassa jutussa käräjillä törkeistä huumerikoksista. Juttu on yhä hovioikeuden puntarissa.

Vilhusenkaan ei poliisin mukaan epäillä osallistuneen konkreettisesti henkirikoksen tekemiseen. Lisäksi kahta Aarnion ex-alaista epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta jutussa.

Murhasta aiemmin tuomittu neljä ihmistä

Ruotsinturkkilainen Volkan Ünsal murhattiin Helsingin Vuosaaressa vuonna 2003. Hän oli vienyt kaveriltaan rahaa Tukholman Arlandan lentokentän vuoden 2002 rahakuljetusryöstön saaliista, päässyt todistajansuojeluohjelmaan ja irrottautunut siitä. Murhasta on tuomittu aiemmin kolme suomalaista ja murhan ruotsalainen tilaaja.

STT:n tietojen mukaan rikostutkijat löysivät talvella Ruotsista muistikirjamerkinnän, jonka mukaan Aarnio varoitti ruotsalaiskollegoitaan murha-aikeista ennen kuin Ünsal saapui Suomeen ja päätyi murhan uhriksi lokakuussa 2003.

Jos poliisi tietää murhasta ja jättää sen estämättä, seuraa siitä elinkautinen vankeusrangaistus murhasta. Sekä Aarnio että Vilhunen ovat kiistäneet syyllistyneensä asiassa rikokseen.

Tutkinnassa useita erikoisuuksia

Murhan alkuperäiseen tutkintaan liittyy lukuisia erikoisuuksia, joihin silloisesta poliisin esitutkintapöytäkirjasta ei löydy selitystä. Poliisi muun muassa keräsi näytteitä ja tutki asuntoa ruumiskoirilla ennen kuin oli kirjannut minkäänlaista rikosepäilyä järjestelmiinsä.

Lisäksi poliisi määräsi rikospaikkatutkinnan asuntoon jo päivää ennen kuin Ünsalista oli kirjattu edes katoamisilmoitusta.

Aarnio on tuomittu käräjillä muun muassa törkeistä huume- ja virkarikoksista, joita hovioikeus käsittelee. Aarniolla on lisäksi kolmen vuoden lainvoimainen tuomio rikoksista, jotka kytkeytyvät poliisille laitteita toimittaneeseen seurantalaiteyhtiöön.

Aarniota syytetään myös Helsingin huumepoliisin tietolähdetoiminnan järjestämiseen ja valvontaan liittyvässä jutussa, jossa on syytteessä ja epäiltynä muun muassa poliisin entistä ja nykyistä korkeaa johtoa.

Palveluasiantuntija Jenna Salo ei ole tehnyt päivääkään etätöitä sen jälkeen, kun hänen työnantajansa Elisa vaihtoi Kokkolan puhelinpalveluyksikön tilat uusiin pari kuukautta sitten. Ennen sitä Salo oli etänä melkein puolet työajasta.

– Työkavereissa ei ollut vikaa, meillä on huipputiimi. Ne oli pikemminkin ne tilat.

Ennen 180 työntekijää olivat levällään kolmessa kerroksessa, nyt yhdessä. Vanhat tilat olivat paitsi ahtaat, myös hälyisät. Nyt äänet eivät kuulu liian hyvin, vaikka työntekijät istuisivat vierekkäin.

Avokonttorit yleistyivät Suomessa jo 80-luvulla, ja niitä rakennettiin vielä 2000-luvulle tultaessa. Niiden hälystä on puhuttu jo pitkään, sillä hälyisyys vie sekä aikaa että energiaa. Väitöstutkimuksen mukaan avokonttorin ongelmia voi ehkäistä vaimentavien materiaalien, sermien ja peiteäänien yhteisvaikutuksella.

Monitoimitilat taas ovat tulleet meillä muotiin viime vuosina. Avokonttorimaisissa hybriditiloissa on nimensä mukaisesti tiloja erilaisiin tarpeisiin: keskittymiseen, ryhmätyöhön, palavereihin.

Tällaisetkaan tilat eivät kaikille sovi, ja siksikin pidetään tärkeänä sitä, että työntekijöiden toiveet ja tarpeet otetaan huomioon jo varhaisessa vaiheessa.

Kokkolassa Elisa-pisteen suunnittelussa otettiin huomioon fyysisen tilan lisäksi sosiaalinen puoli.

– Ryhmät voivat hyvin ja niiden välinen yhteistyö lisääntyy, toivoo Elisan Pohjanmaan aluejohtaja Niklas Granholm.

Moni työ on muuttunut yhä enemmän tietointensiiviseksi, ja siksi vuorovaikutus onkin äärimmäisen tärkeää, sanoo apulaisprofessori Marko Kesti Lapin yliopistosta.

– On olennaista tehdä tiloja ja tilaisuuksia, joissa työntekijät pääsevät vuorovaikutukseen.

Asiakaskokemuksen kehityspäällikkö Matti Lahti näkee hyvinvoinnista suoran yhteyden asiakaspalveluun.

– Se näkyy myös asiakkaiden kokemuksessa. Kun on hyvä olla, pystyy myös innokkaammin palvelemaan muita.

Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteys on todettu myös tieteellisesti. Apulaisprofessori Marko Kesti Lapin yliopistosta kertoo, että tutkimusten mukaan työhyvinvointiin tehdyt investoinnit lisäävät työntekijän tuottavuutta 500–5 000 euroa vuodessa.

– Työtilat ovat tärkeä edellytys hyvälle tekemiselle, vaikka eivät yksin riitä, sanoo Marko Kesti.

Palveluasiantuntija Jenna Salo onkin pari viime kuukautta ollut työkavereidensa kanssa tekemisissä paljon aiempaa enemmän. Työpäivästä riippuu, missä Salo milloinkin viihtyy: välillä toisten keskellä, joskus yksin.

– Kyllähän se mieleen vaikuttaa, kun saa itse päättää missä istuu. Henkinen hyvinvointi on noussut seiskasta ysiin.

Kokkolan tila on ensimmäinen Elisan toimipiste, jossa liikkuva työ toteutuu näin vahvasti. Erilaisia työpisteitä on paljon, ja liikkuminen mahdollistetaan työvälineillä. Liikkuva työ oli yksi työntekijöiden toiveista.

Henkilökunta otettiin alusta asti mukaan suunnitteluun: oli palavereja ja ilmoitustaulu, jolle sai viedä ideoita ja peukuttaa toisten toiveita. Moni niistä toteutui.

– Tuli vahvasti kokemus, että työntekijöitä kuunneltiin. Arvostuksen puutetta ei ole ollut kertaakaan, sanoo Jenna Salo.

Niin pitäisi ollakin, sanoo apulaisprofessori Marko Kesti Lapin yliopistosta. Työntekijöitä on tärkeää kuunnella, kun kehitetään työympäristöä tai prosesseja eli ratkaistaan ongelmia, jotka voivat aiheuttaa työpahoinvointia.

– Se on jo arvostuksen osoitus, kun ihmiset ovat päässeet vaikuttamaan. Se lisää hyvää fiilistä ja vaikuttaa positiviisesti.

Elisan Kokkolan tilat ovat olleet käytössä niin vähän aikaa, ettei muutosten vaikutuksia ole voitu mitata. Aluejohtaja Niklas Granholmin mukaan yhtiö tutkii kuitenkin koko ajan laajemmin sekä henkilö-, toimitila- että asiakastyytyväisyyttä.

Tämä vuosikymmen on menty nousu-uralla: henkilö- ja toimitilatyytyväisyys on noussut reilusta kolmesta yli neljän.

– Me nähdään, että tällä on selkeä vaikutus viihtyvyyteen ja sitä kautta tuottavuuteen. Tällaisella alalla henkilöt ovat keskiössä, sanoo Granholm.

Voit keskustella artikkelista torstaina 17.4 kello 22.00 asti.

Alkoholia kohtuullisesti käyttävien on ajateltu säästyvän sydänoireilta ja aivoverenkiertohäiriöiltä muita todennäköisemmin, mutta viimeaikaisten tutkimustulosten valossa näkemys on todennäköisesti ollut virheellinen. Tähän viittaa myös tuore geenitietoja hyödyntänyt tutkimus, jonka mukaan kohtuukäyttöön liitetyt hyödyt selittyvät alkoholin sijaan muilla seikoilla.

Tutkimuksessa hyödynnettiin yli 500 000 kiinalaisen terveys- ja geenitietoja, ja niiden avulla tutkijat pystyivät tunnistamaan joukosta osallistujat, joiden perimä tekee alkoholin käytöstä epämukavaa. Kyseiset geenivariantit ovat yleisiä Aasiassa, ja tutkimusten mukaan niiden kantajat useimmiten välttävät alkoholia. Tulokset koskevat vain miehiä, sillä naiset joivat niin vähän alkoholia.

Tavanomaisessa analyysissa kohtuullisesti eli noin 1–2 alkoholiannosta päivittäin juovat olivat pienentyneessä vaarassa sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, aivoinfarktiin, aivoverenvuotoon ja sydäninfarktiin. Tämä havaittiin verrattuna täysin raittiisiin ja suurkuluttajiin.

Tulokset kuitenkin muuttuivat, kun analyysissa huomioitiin osallistujien geenitiedot. Kun alkoholinkäyttö määriteltiin geenivarianttien avulla, kohtuukäyttö ei enää liittynyt pienempiin sairastumisriskeihin vaan aivoverenvuodon ja aivoinfarktien riskit suurenivat tasaisesti kulutuksen kasvaessa.

Kiinalaisten tulokset ovat uskottavia, sillä geenitietojen avulla he pystyivät aiempia tutkimuksia paremmin erottamaan alkoholin ja muiden muuttujien vaikutukset sairastumisiin. Tulokset viittaavatkin siihen, että aiemmissa tutkimuksissa kohtuukäyttöön liitetyt sydänhyödyt ovat todennäköisesti johtuneet kohtuukäyttäjien muista elintavoista ja ominaisuuksista. Monissa tutkimuksissa ei myöskään huomioida sitä, että täysin raittiiden parissa on myös entisiä suurkuluttajia.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Lancet-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) poliittinen tähdenlento kesti alle kymmenen vuotta.

Vielä vuosituhannen vaihteessa hän oli nopealiikkeinen ja menestyksekäs yritysjohtaja.

Diplomi-insinööri Sipilä rikastui yrityskaupoilla 1990-luvun lopussa. Sipilä myi osuutensa taajuusmuuntimia valmistaneesta Solitrasta. Sipilän verotettavat vuositulot olivat parhaimmillaan nykyrahassa noin 16,5 miljoonaan euroa.

Yrityskaupppojen jälkeen hän oli sijoittajana mukana kymmenien yrityksien hallinnossa.

Oulun seudun äveriämpiin liikemiehiin kuulunut Sipilä otti vuonna 2011 elämässään uuden suunnan: hän ryhtyi poliitikoksi.

Viisikymppinen Sipilä valittiin Keskustan kansanedustajaksi Oulun vaalipiiristä keväällä 2011.

Keskustan kannatus oli vuoden 2011 vaaleissa historiallisen huono, 15,8 prosenttia. Puolue oli kriisissä, se tarvitsi pelastajaa. Messias löytyikin jo vuoden kuluttua, kesän 2012 puoluekokouksessa – ja hän oli Juha Sipilä.

Kevään 2015 vaaleissa Keskusta sai vaalivoiton. Puolueen kannatus oli 21,1 prosenttia. Juha Sipilä nousi pääministeriksi.

Sipilän hallituksen taival oli poikkeuksellisen vauhdikas. Pääministeri toi politiikkaan yritysmaailman opit. Hän puhui Oy Suomi Ab:stä, ja hän halusi panna "taseen töihin".

Yritysmaailmasta opitut johtamistavat johtivat hallituksen toistuviin törmäyksiin niin työmarkkinajärjestöjen kuin eduskunnankin kanssa.

Sipilän työmarkkinalinjauksissa oli aistittavissa ailahtelevaisuuttakin. Yle A-studion haastattelema kätilö sai pääministerin liikuttumaan ja perumaan hoitajien sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkaukset syyskuussa 2015.

Sipilän hallituksen ensimmäinen suuri työmarkkinainnovaatio oli kevään 2016 yhteiskuntasopimus. Yhteiskuntasopimus poiki sittemmin työmarkkinajärjestöjen kiky-sopimuksen.

Ilman kipua ja särkyä kilpailukykysopimus ei kuitenkaan syntynyt: työaikaa pidennettiin, ja sen lisäksi puolen miljoonan suomalaisen lomarahoja leikattiin vuosina 2017–2019.

Yleisradion kanssa Sipilä joutui rankkaan sanaharkkaan syksyllä 2016. Pääministeri raivostui Ylen uutisesta, joka liittyi hänen osuuteensa Terrafamen kaivoksen rahoituspäätöksessä. Julkinen kohu heikensi pääministerin kansansuosiota.

Kriittisimmät hetket Sipilän hallitus koki alkukesästä 2017. Hallituspuolue Perussuomalaiset hajosi kahtia.

Pääministeri oli jo matkalla Naantaliin tasavallan presidentti Sauli Niinistön luokse esittämään hallituksensa eronpyyntöä. Tarinan mukaan Sipilän virka-auto teki likipitäen Naantalin Kultarannan portilla u-käännöksen, kun pääministeri sai kuulla puhelimessa, että perussuomalaisten eduskuntaryhmästä oli eroamasssa enemmistö, joka oli valmis jatkamaan hallituksessa.

Sipilän hallitus onnistui saavuttamaan useat talouspoliittiset tavoitteensa. Esimerkiksi työllisyysaste nousi hallituskaudella 72 prosenttiin.

Sipilän hallituksen kunnianhimoisin kärkihanke oli kuitenkin maakunta- ja soteuudistus. Historiallinen suuri hanke takkuili koko elinkaarensa ajan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta pani hallituksen esityksiä takaisin uuteen valmisteluun useaan kertaan.

Jopa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ärähti, että maan hallitus heittää ilmoille ja lausunnolle lakiraakileita, koepalloja.

Suurimmaksi ongelmaksi - ja koko maakunta-soten kohtaloksi - osoittautui Keskustan ja Kokoomuksen "lehmänkauppa" syksyllä 2015: Keskusta saisi maakunnat ja Kokoomus laajan yritysvetoisen valinnanvapauden.

Lopulta 8.3.2019 hallitus ilmoitti, että aika loppuu ja maakunta-sote kaatuu. Pääministeri Sipilä jätti saman tien hallituksensa eronpyynnön tasavallan presidentille.

Eduskuntavaalien tulos 14. huhtikuuta 2019 lamaannutti keskustan kannattajien lisäksi myös pääministeri Sipilän.

Keskusta sai surkeimmat kannatusluvut yli 100 vuoteen, 13,8 prosenttia. Keskusta on nyt Suomen neljänneksi suurin puolue.

"Tulos tai ulos" -periaatetta ohjenuoranaan koko hallituskauden toistanut Sipilä oli vaalien jälkeen kovan paikan edessä.

Sipilä kertoi 16. huhtikuuta keskustan puoluehallitukselle, että vaalien murskatappion takia hän jättää puolueen puheenjohtajan tehtävän.

Sipilä jättää tehtävänsä keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa 7. syyskuuta.

Lue lisää: Kenestä Juha Sipilän seuraaja? Keskustan puheenjohtajapeli lähti heti käyntiin – listasimme kärkiehdokkaat

Olen viime aikoina miettinyt paljon rakkautta, epäonnistumista ja häpeää.

Monien nelikymppisten lailla olen pannut lusikat jakoon ja jakanut lasten vaatteet kahden kodin laatikoihin. Olen nähnyt, miljoonannen kerran länsimaiden historiassa, että se mikä alkaa intohimona, avoimuutena ja rehellisyytenä, muuttuu vuosien raastaessa vaiteliaisuudeksi, pälyilyksi ja mykkäkouluksi.

Ne, jotka aluksi eivät voineet pitää näppejä toisistaan erossa, puhuvat lopuksi toisilleen vain välttämättömästä. Avautuvan oven ääni, joka joskus lupasi iloa ja ystävyyttä, kiihdyttää pulssia. Se muistuttaa, että alkaa syyttely ja riitely. Vähä vähältä pitenevät kävelyretket koiran kanssa pimenevässä yössä, kun et halua palata taloon, jonka ostit haaveiden pesäpaikaksi.

Etpä voi muitakaan syyttää kuin itseäsi. Mielen valtaa häpeä, että en minä tätäkään osannut. Että rakkaus ei kantanut, kuten ei edellinenkään rakkaus, ja tuskin seuraavakaan. Että osaamattomuuteni takia lapset joutuvat haurastumaan ennen kuin kunnolla vahvistuivat, ja toiset ihmiset muuttamaan totuttuja tapoja.

Nämä ovat minun ja myös ystäväpiirini yleisimpiä ongelmia: romanttisen rakkauden etsintä, häpeä siitä, että sitä ei löydä, kyvyttömyys rakentaa ihmissuhdetta, joka kestäisi aikaa.

Ikuisen elämän on korvannut toive tulipunaisena kouristavasta orgasmista, joka jatkuu lähiörivitalon Ikean tapettien välissä maailman tappiin.

Romanttinen rakkaus on aikamme yleisin uskonto. Enemmän kuin kristinusko tai nationalismi, persujen tai vasemmiston vaalivoitto, ihmisten sydämiä liikuttaa ajatus siitä, että jossain on joku, joka hyväksyy meidät sellaisena kuin olemme, ottaa ihailunsa kohteeksi, eikä koskaan päästä irti.

Rakkauden etsintä ja hylätyksi tulemisen kauhu on korvannut edellisten sukupolvien taivaan ja helvetin. Ikuisen elämän on korvannut toive tulipunaisena kouristavasta orgasmista, joka jatkuu lähiörivitalon Ikean tapettien välissä maailman tappiin. Helvetin taas on korvannut hylätyksi tulemisen häpeä.

Asiasta on kirjoitettu miljoonia kolumneja, eikä tämä ole niitä viisaampi. Silti kuiskaan hiljaa, että ehkä vika onkin rakkautta koskevissa odotuksissamme? Mitä, jos vallitseva rakkauden uskonoppi onkin yhtä ongelmallinen kuin ajatus taivaissa istuvasta partasuisesta sedästä, joka säätää ilmoja ja rankaisee homoja heittämällä heidät tuliseen järveen.

Maailma ympärillämme on romuttanut turvaa antavan ja lapset kasvattavan kyläyhteisön ja sukuyhteisön. Samalla se on säilyttänyt vanhan maailmanjärjestyksen ytimen, avioliiton, yksiavioisen parisuhteen. Avioliitosta on poistettu entisaikojen pragmatiikka ja sen tilalle on tullut romantiikka. Hollywood ja iskelmät ovat värittäneet kahden ihmisen parisuhteen helakaksi ja opettavat, että se kestää ikuisesti.

Ei rakkaus kestä. Iskelmissä ja elokuvissa valehdellaan rakkaudesta samoin kuin entisajan leipäpappi valehteli Jumalasta, lohdun ja toivon takia.

Vastaavatko nämä rakkautta koskevat myytit todellisuutta, joka levittäytyy ympärillämme: pettymisen ja jätetyksi tulemisen, pettämisen ja uudelleenrakastumisen kierrettä, johon kovin moni näyttää olevan tuomittu?

Ei rakkaus kestä. Iskelmissä ja elokuvissa valehdellaan rakkaudesta samoin kuin entisajan leipäpappi valehteli Jumalasta, lohdun ja toivon takia. Sitä pahempi on pettymys kun valhe paljastuu.

Ihmiselämän lainalaisuudet ovat muuttuneet ajoista, jolloin avioliitto kesti kuolemaan saakka. Tuolloin kyseessä oli lähinnä taloudellinen järjestely. Sitä paitsi kuolema tuli pian. Keskiajan Suomessa “ikuinen” avioliitto kesti keskimäärin alle kymmenen vuotta.

Meidän sukupolvellemme avioliitossa taas on kyse hyvin pitkän elämän tunnetarpeiden tyydyttämisestä. Siksi rakkauteen ladataan keskenään ristiriitaisia odotuksia kuten elämään yleensäkin.

Rakkauden tulisi olla intohimoista ja seksuaalisesti voimakasta. Samaan aikaan sen tulisi kuitenkin olla turvallista. Sen tulisi olla haltioitumista toisen läsnäolosta, mutta johtaa tilanteeseen, jossa ympärillä velloo kakalta haisevia vaippoja.

Eihän tällainen rakkaus ole mahdollista, vai onko? Tuleeko tähän joskus jokin muutos?

Pysyvä palkkatyö hallitsee yhä työelämän rakenteita, vaikka yhä harvempi käy palkkatöissä. Samoin hallitsee romanttinen rakkaus ja unelma avioliitosta parisuhteiden rakenteita. Mutta nyt vasemmalla ja oikeallakin ehdotetaan kansalaispalkkaa. Eikö joku voisi ehdottaa rakkauteenkin remonttia?

Jotain, mikä vastaisi todellisuutta.

Janne Saarikivi

Kirjoittaja on suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja todennäköisesti eri mieltä kanssasi.

Katedraali Notre Damen täydellinen tuhoutuminen oli arviolta kiinni vain puolesta tunnista tai jopa vielä lyhyemmästä ajasta, arvioi Ranskan varasisäministeri Laurent Nunez. Hänen kommenttinsa on julkaistu The Guardian -lehdessä ja Britannian yleisradioyhtiö BBC:n verkkosivuilla.

Nunez kiitti palomiehiä uhrautuvasta toiminnasta ja oman henkensä vaarantamisesta kriittisillä hetkillä.

Palomiehet jäivät henkensä uhalla katedraalin sisälle. He suihkuttivat vesiseinän tulen ja kahden tornin väliin, jotta tornit eivät romahtaisi.

Poliisilta ja palomiehiltä menee noin kaksi vuorokautta rakenteiden turvallisuuden varmistamiseen.

"Kunnollinen huolto oli laiminlyöty"

Samaan aikaan kun poliisi selvitteli syttymissyytä ja pelastusviranomaiset siivosivat palon jälkiä, keskustelu Notre Damen kunnosta ennen paloa alkoi kiihtyä.

Katedraalin omistaa valtio, joka on jo vuosia kiistellyt Pariisin arkkihiippakunnan kanssa siitä, kenen pitäisi rahoittaa muun muassa halkeilevan julkisivun ja notkahtaneiden kaiteiden korjaus.

– Tämä oli odotettavissa. Katastrofin syy on se, että näin tärkeän rakennuksen kunnollinen huolto ja päivittäinen huomioiminen oli laiminlyöty, sanoi asiantuntija Jean-Michel Leniaud Guardianille. Hän on kulttuuriministeriön alaisen, kuraattoreita ja konservaattoreita kouluttavan instituutin tieteellisen neuvoston puheenjohtaja.

New York Timesin mukaan Notre Damesta puuttui palon leviämistä estäviä rakenteita, joita on lisätty muihin Euroopan vanhoihin katedraaleihin. Esimerkiksi sprinklerijärjestelmä oli haluttu jättää rakentamatta, jotta arkkitehtuuri säilyy alkuperäisenä ja jotta katon puurakenteisiin ei tarvitse asentaa sähköjohtoja. Ullakon puurakenne oli jopa niin tiheä, että sitä kutsuttiin "metsäksi".

– Kaikkien sähköisten järjestelmien asentamista 'metsään' on systemaattisesti vastustettu riskien takia. Jokainen tiesi, että ullakko oli kaikkein haavoittuvin kohta, Pariisin historiallisen järjestön johtaja Pierre Housieaux sanoi New York Timesille.

Pula käsityöläisistä voi viivästyttää korjauksia

Asiantuntijat ovat arvioineet, että Notre Damen kunnostus veisi ainakin vuosia, jollei vuosikymmeniä.

Britanniassa Windsorin linnan palon jälkeisissä kunnostustöissä mukana ollut arkkitehti arvioi, että pula taitavista tekijöistä voi viivästyttää rakennustöitä. Historialliset rakenteet ja materiaalit vaativat omanlaistaan käsityöläisosaamista.

Arkkitehti Francis Mauden mukaan pula käsityöläisistä on aiheuttanut vastaavia ongelmia muissa suuren luokan kunnostusprojekteissa. Maude nostaa esimerkiksi muun muassa Lontoon Westminsterin palatsin, jonka kunnostusta ollaan valmistelemassa.

Suomalaiset vaateyritykset menestyivät heikosti avoimuuteen keskittyvässä kansainvälisessä vastuullisuusarvioinnissa, Eettisen kaupan puolesta ry:n tekemä selvitys kertoo.

Eetti ry:n vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme kertoo, että kaikilla arvioinnissa mukana olleilla suomalaisfirmoilla on parantamisen varaa vastuullisuudessa.

– Erityisesti riskimaissa vastuullinen tuotanto edellyttää tiukkoja toimia ja mittareita työolojen parantamiseksi sekä elämiseen riittävien palkkojen varmistamiseksi. Myös ilmastovaikutusten minimoimisessa riittää tekemistä.

Selvityksessä 23:a suomalaisyritystä vertailtiin yli 1 500:aan kansainväliseen brändiin kansainvälisen Rank a Brand -kriteeristön avulla. Vaatemerkit pisteytettiin sen mukaan, miten avoimesti ne kertoivat nettisivuillaan toimistaan vastuullisen tuotannon varmistamiseksi.

Yksikään suomalaisfirma ei parasta A-ryhmää, Papu menestyi parhaiten

Parhaat pisteet suomalaisyrityksistä sai lastenvaatevalmistaja Papu Design Oy, joka päätyi ainoana B-kategoriaan. Suomalaisista brändeistä yksikään ei noussut parhaaseen A-kategoriaan.

Seuraavina vertailussa sijoittuivat Sail&Ski sekä Vimma, jotka päätyivät C-kategoriaan. Parhaiten menestyneitä yrityksiä yhdistää se, että niiden tuotanto tapahtuu pelkästään Suomessa tai muissa matalan riskin maissa, joissa riski ihmisoikeusloukkauksiin on matala ja ympäristölainsäädäntö korkeatasoista.

Suurin osa suomalaisyrityksistä päätyi viidestä kategoriasta kahteen alimpaan. D-kategoriaan päätyivät By Pia’s, Noom, Lindex, Marimekko, House, Mywear, Nosh ja R-Collection. Jopa 12, eli yli puolet, arvioiduista suomalaisbrändeistä päätyi alimpaan E-kategoriaan. Nämä olivat Halti, Reima, Nanso, Pola, Peak Performance, Sasta, Gugguu, Luhta, Makia, Rukka, Torstai ja Your Face.

Luhta Group on ainoa yrityksistä, joka ei vastannut Eettisen kaupan puolesta ry:n yhteydenottoihin. Kun tiedot vastuullisuudesta oli kerätty yritysten nettisivuilta, yrityksiä informoitiin tehdyistä havainnoista ja niille annettiin mahdollisuus korjata löydettyjä puutteita.

Eetti ry on luokitellut vertailussaan suomalaisyrityksiksi myös sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole alun perin suomalaisia, mutta ovat siirtyneet suomalaisomistukseen yrityskauppojen myötä. Vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme kertoo, että Peak Performance ja Lindex ovat olleet arvioinnin teon aikaan suomalaisomistuksessa, ja niitä on käsitelty siksi suomalaisina.

Yritysten vastuullisuuslupaukset liian usein ympäripyöreitä

Eetti ry:n vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme kertoo, että tehty selvitys on täysin uusi: se tehtiin siis nyt ensimmäistä kertaa. Näin ollen, tuloksia ei voida verrata aikaisempiin vuosiin.

Lumpeen mukaan ilahduttavaa ja yllättävääkin oli se, että yritykset suhtautuivat vastuullisuuden arviointiin pääsääntöisesti myönteisesti ja vastuullisuus koettiin usein tärkeäksi, ainakin puheen tasolla.

Hänen mukaansa yhä useampi kuluttaja kaipaa tietoa ostamiensa tuotteiden alkuperästä, mutta ongelma on usein se, että yritysten vastuullisuuslupaukset ovat liian ympäripyöreitä. Siksi kuluttajan on hankala arvioida sitä, miten vastuullisuus käytännössä toteutuu.

– Vastuullisen yrityksen on kerrottava täsmällisesti, mitä se tekee vastuullisen tuotannon varmistamiseksi, Lumme painottaa.

Hän perää Suomeen yritysvastuulakia, joka velvoittaisi yrityksiä tekemään arvioinnin omista ihmisoikeusvaikutuksistaan sekä raportoimaan asiasta.

Juttua päivitetty 17.4. kello 11:45. Lisätty vertailun tehneen Eetti ry:n määritelmä siitä, miten vertailtujen yritysten suomalaisuus on määritelty.

Erittäin voimakas turbulenssi on heitellyt SAS:n lentoa tänään päivällä Islannin yläpuolella. Kone oli lähtenyt hyvässä säässä Kööpenhaminasta Washingtoniin, mutta Islannin kohdalla hyvä sää loppui myrskytuuliin.

Turbulenssi eli arkisemmin ilmakuoppa syntyy, kun ilmavirtaukset eivät ole tasaisia. Turbulenssi heiluttaa konetta sitä enemmän mitä suurempia ja nopeampia virtaukset ovat.

Koneessa olleen Ylen toimittajan, Piia Paakkunaisen mukaan kone putosi useita metrejä, heijasi sivuttain, natisi ja tärisi. Turbulenssin aikana kaikenlaista tavaraa lensi pitkin konetta ja tippui lattialle.

Koneen kapteenin mukaan kukaan ei loukkaantunut. Kapteeni oli kertonut matkustajille, että turbulenssi oli pahin mihin hän oli uransa aikana joutunut.

Koneesta otetuissa kuvissa näkyy roskaa ja tavaroita koneen lattialla

.

Turbulenssi kesti muutamia minuutteja. Paakkunaisen mukaan tilanteessa oli hyvää se, että liki kaikki matkustajat olivat istumassa, joten kukaan ei kaatunut tai törmännyt muihin.

– Nyt korjataan jälkiä, rauhoitellaan väkeä ja muutamat rukoilevat. Kaikki on nyt hyvin, Paakkunainen kirjoittaa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ilmastonmuutos lisää turbulenssia Atlantin yllä. Hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa turbulenssille alttein alue levittäytyy kohti pohjoista. Voimakkaimman turbulenssin alue on keskittynyt ilma-aluelle, jota suuri osa Atlantin ylittävästä lentoliikenteestä käyttää.