Suomi voisi vahvistaa talouskasvua, synnyttää runsaasti uusia työpaikkoja ja samalla leikata ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä.

Tämä voitaisiin saavuttaa vuoteen 2030 mennessä mylläämällä verotus perusteellisesti, selviää Sitran keskiviikkona julkaisemasta selvityksestä.

– Meillä on aikamoinen kiire saada vähennettyä päästöjä. Verotus on tehokas keino ohjata niitä, tutkimustyötä vetänyt kansantaloustieteen tohtori Saara Tamminen sanoo.

Mikäli Suomi haluaa mitoittaa ilmastotoimensa 1,5 asteen tavoitteen mukaiselle polulle, päästöjen pitäisi pudota 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä 1990 tasolta.

Tammisen työryhmän mukaan isolla verouudistuksella voitaisiin saavuttaa – toteutustavasta riippuen – noin neljän miljoonan tonnin, eli kymmenen prosentin, päästövähennykset 2030 mennessä.

Se vastaisi karkeasti samaa kuin että Suomen kuorma- ja linja-autoliikenteen päästöt loppuisivat kokonaan.

Suomessa ilmastotoimien kiristämistä on vastustettu sanomalla, että Suomesta katoavat työpaikat.

Tutkijaryhmän mallinnusten mukaan Suomeen voisi kuitenkin syntyä kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja, jos päästöihin puututtaisiin verouudistuksella.

Kuinka temppu oikein tehdään?

Palkasta enemmän käteen

Sitra on ristinyt ehdotuksensa kestävän kehityksen verouudistukseksi. Sen ideana on alentaa työn sekä yritystoiminnan verotusta ja samalla rokottaa kotitalouksia ja yrityksiä saastuttamisesta.

Muun muassa Maailmanpankki, teollisuusmaiden järjestö OECD ja Euroopan komissio suosittelevat valtioille tämänsuuntaisia veroreformeja päästöjen vähentämiseksi.

Käytännössä muutos voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palkasta ja eläkkeestä jäisi selvästi aiempaa enemmän rahaa käteen.

Samaan aikaan esimerkiksi perinteinen bensa- ja dieselautoilu ja kodin lämmittäminen fossiilisilla polttoaineilla tai lentäminen kallistuisivat tuntuvasti.

Yritykset taas voisivat nähdä muutoksen esimerkiksi fossiilisen energian kallistumisena, ympäristölle haitallisten verotukien poistumisena ja EU:n päästöoikeuksien hinnan nousuna.

Tammisen mukaan yritykset kuitenkin hyötyisivät palkkaverojen alentamisesta: Paineet palkankorotuksiin pienenisivät ja toisaalta työn tarjonta lisääntyisi.

– Palkkakustannukset ovat tosi iso asia monelle yritykselle, myös runsaasti energiaa kuluttavissa yrityksissä verrattuna energiakuluihin, Tamminen sanoo.

Energiaintensiivisille yrityksille nousevia ympäristöveroja voitaisiin hyvittää myös laskemalla esimerkiksi sähkön verotusta.

Kaikissa tutkijoiden tekemissä mallinnuksissa talouskasvu ja vienti hieman vauhdittuivat perusuraltaan verouudistuksen myötä.

Kolme pakettia päättäjien purtavaksi

Tammisen työryhmän mukaan verouudistus voidaan toteuttaa monella tavalla. Tutkijat eivät nimeä suosikkiaan toteutustavaksi, vaan painottavat valintojen olevan poliittisten päättäjien käsissä.

Päätöksentekoa helpottaisi osaltaan se, että reformi olisi budjettineutraali, eli valtion budjetti ei kasva eikä pienene. Julkisia palveluita ei siis tarvitse leikata verouudistuksen toteuttamiseksi.

Tutkijat mallinsivat kolme esimerkinomaista polkua: Uudistus voitaisiin toteuttaa muuttamalla teollisuuden päästöverotusta, kotitalouksien kulutuksen verotusta tai ohjaamalla koko taloutta nykyistä tehokkaampaan materiaalien käyttöön.

Jokainen paketti voi koostua erilaisista veronkorotusten ja -alennusten yhdistelmästä. Vaihtoehdot on tiivistetty alla olevaan grafiikkaan.

Tuloerojen kasvu voidaan välttää

Haittaverojen, kuten bensaveron, kiristämisen on pelätty iskevän koviten pienituloisiin.

Tästä on nähty esimerkkejä Ranskassa, jossa presidentti Emmanuel Macronin hallinnon päätös kiristää polttoaineveroja toimi sytykkeenä keltaliivien mellakoille.

Tammisen mukaan ilmastotoimien ei tarvitse tarkoittaa eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvua, jos kokonaisuus suunnitellaan huolellisesti ja ympäristöveroja nostetaan laaja-alaisesti.

Pienituloisille liikkumisen tai asumisen kallistuminen voidaan esimerkiksi hyvittää korottamalla tulonsiirtoja hintatason nousun mukaisesti.

Tulonsiirtojen ja palkkaverojen madaltamisen rahoittamiseksi käyttöön voitaisiin ottaa esimerkiksi valmistevero, joka määräytyisi kulutustuotteen elinkaarenaikaisten hiilidioksidipäästöjen perusteella.

Tämänkaltainen kulutuksen verotus olisi tavallisesta poiketen progressiivista, eli se osuisi selvityksen mukaan eniten suurituloisiin, jotka kuluttavat paljon ja aiheuttavat siten muita isommat päästöt henkeä kohden.

Bensa- ja dieselautoilun kallistumisen vastineeksi taas voitaisiin poistaa autovero autoilta, jotka eivät tuota päästöjä kulkiessaan. Myös nykyinen käyttövoimavero poistuisi diesel-, sähkö- ja kaasuautoilta.

Rohkea muutos pienen viilailun sijaan

Verotusta on jo hivutettu Suomessa Sitran ehdottamaan suuntaan, mutta muutokset ovat olleet varovaisia.

Tamminen huomauttaa, että ympäristö- ja luonnonvaraverot kattavat nyt alle seitsemän prosenttia verotuotoista, kun työnteon ja yritysten verot ovat 60–70 prosenttia veropotista.

Kaikkiaan valtion tulot olivat vuonna 2018 noin 49 miljardia ja julkiset tulot liki sata miljardia.

Vastavalitun eduskunnan pitäisikin uskaltaa tehdä miljardiluokan verosiirtymä pienten viilausten sijaan, jotta muutos näkyisi päästöissä ja työn tarjonnassa.

Tammisen mukaan olennaista on, että verouudistus suunniteltaisiin huolella, vaikutukset analysoitaisiin tarkkaan etukäteen ja muutos toteutettaisiin vähitellen vuosikymmenen kuluessa.

– Emme suosittele, että ympäristöveroja kiristettäisiin heti maksimiin, vaan niitä kiristettäisiin vähitellen. Pitäisi tehdä pitkän tähtäimen tiekartta, josta näkyy kuluttajille ja yrityksille, miten veroja tullaan muuttamaan.

Vaalikausien yli ulottuva suurhanke pitäisi käytännössä valmistella hallitus–oppositio-rajan yli. Oma kysymyksensä on, kykenevätkö puolueet sopimaan näin isosta muutoksesta.

Muokattu 17.4. klo 9:21: Tarkennettu kohtaa, jossa kerrotaan kulutukseen kohdistuvan valmisteveron vaikutuksesta suurituloisiin.

Lue myös:

Valtio niistää autoilijoilta miljardiverot, mutta liikenteen päästöt eivät laske – Tutkijat: Bensaveroihin pakko tehdä raju korotus, joiltakin autoilta autovero pois

Autoilu mullistuu täysin jo ihan kohta, jos Suomi ottaa tosissaan 1,5 asteen ilmastotavoitteen – Ilmastopaneeli listaa järeät keinot

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

Rakastan sosiaalista mediaa ja vihaan sosiaalista mediaa. Some on aikasyöppö ja saan hukattua tunteja ja päiviä sen äärellä. Saan valtavasti innostusta, ajateltavaa ja uusia näkökulmia sosiaalisesta mediasta.

Ihmiset ovat somessa todella ärsyttäviä ja typeriä. Ihmiset ovat somessa todella ihania ja kannustavia.

Somessa tuotetaan siloiteltua kuvaa omasta itsestä ja elämästä. Somessa avaudutaan vaikeista aiheista.

Somessa huudetaan toisten ohi. Somessa käydään syvällisiä keskusteluja vakavista aiheista.

Nämä kaikki asiat ovat totta samaan aikaan. Niin kuin moni muukin asia elämässä sosiaalinen mediakaan ei ole joko-tai vaan sekä-että.

En näe, että kukaan olisi tilivelvollinen kenellekään muulle siitä mitä haluaa somea selatessa eteensä.

Kansainvälisen politiikan konstruktivistiteoreetikko Alexander Wendt kirjoitti 1990-luvun alussa, että kansainvälinen järjestelmä on sellainen, millaiseksi valtiot sen tekevät. Samaan tapaan sosiaalinen media on juuri sellainen, millaiseksi me ihmiset sen teemme. Jokainen voi kuratoida itselleen sellaisen somen kun haluaa ja tuottamalla haluamansa kaltaista sisältöä vaikuttaa siihen millainen some on.

Kaverit ja seurattavat kannattaa valita sen mukaan millaista sisältöä haluaa nähdä. Estämis- ja piilottamistoiminnoilla voi taas välttää itselle epämiellyttävän sisällön eteensä saamisen. En näe, että kukaan olisi tilivelvollinen kenellekään muulle siitä mitä haluaa somea selatessa eteensä. On toki hyvä huomioida, että kokonaan kontrollia ei itselleen saa, sillä algoritmit määrittelevät mitä eteen tulee. Huolellisella kuratoinnilla voi kuitenkin tehdä paljon.

Se millaista sisältöä itse someen tuottaa vaikuttaa niin ikään siihen millaiseksi juuri se oma some muodostuu. Jos haluaa kertoa pelkästään ihanasta arjesta, on todennäköistä että muutkin silottelevat elämäänsä. Ja toisinpäin, jos koko oma some tulvii vaan hyvää ja kaunista, voi olla vaikea kertoa mistään kuvaan sopimattomasta.

Minun somessani on keskusteltu todella avoimesti muun muassa mielenterveysongelmista, syvästä surusta, kateudesta ja aikaansaamattomuudesta.

Jos itse on avoin ja haavoittuvainen eli kertoo myös huonoista ja vaikeista asioista, se saattaa avata tilaa myös muille tehdä samoin. Minun somessani on keskusteltu todella avoimesti muun muassa mielenterveysongelmista, syvästä surusta, kateudesta ja aikaansaamattomuudesta. Lempeästi toista tukien, kissakuvia, meemikuvia ja giffejä säästelemättä.

Ilman somea eläisin vakaassa luulossa, että muille kirjoittaminen on helppoa kuin heinänteko.

Omassa työssäni some on ollut ehdoton edellytys. En ehkä koskaan olisi saanut väitöskirjaa valmiiksi, jos en olisi voinut somen kautta olla yhteydessä tärkeimpiin kollegoihin, mentoreihin ja tutkijayhteisöön. Suurinta osaa feministitutkijakollegoistani tapaan harvoin, kerran vuodessa jos sitäkään, mutta kommunikoin heidän kanssaan somen välityksellä lähes päivittäin.

Esimerkiksi jonkun olennaisen lähteen ollessa hukassa apua saa yleensä noin minuutissa. Lisäksi on ollut helpottavaa huomata, että minua huomattavasti fiksummat ihmisetkin kärsivät kirjoitusangsteista. Ilman somea eläisin vakaassa luulossa, että muille kirjoittaminen on helppoa kuin heinänteko.

Parhaat keskustelut yleensä syntyvät yhdistelmästä aitoa ihmettelyä, uteliaisuutta ja epävarmuutta.

Olen oppinut somessa valtavan paljon muilta ihmisiltä. Parhaat keskustelut yleensä syntyvät yhdistelmästä aitoa ihmettelyä, uteliaisuutta ja epävarmuutta. Lukkoon lyödyt näkemykset yleensä saavat vastaansa vaan toisia samanlaisia.

On loputtoman mielenkiintoista kuinka eri tavoin ihmiset havainnoivat maailmaa ja millaisia erilaisia haasteita maailma eri ihmisten eteen heittää. Sitä on usein vaikea muistaa tai ymmärtää, koska taipumus vetää yleismaailmallisia johtopäätöksiä omasta kokemuksesta on vahva.

On myös niin, että joillekin some ja ruutuihin tuijottelu on olennainen kommunikoinnin edellytys, se on yhteys maailmaan. Esimerkiksi puhevammaiselle nykyteknologia mahdollistaa ennennäkemättömän mahdollisuuden kommunikoida. Myös niille, joiden syystä tai toisesta on mahdotonta tai todella vaikeaa tavata ihmisiä livenä, voi some olla todellinen henkireikä.

Somessa voi tutustua ihmisiin ihan kunnolla, vaikka jotkut toista väittävät. Tuttavista on tullut läheisempiä. Moni syvällinen ja hedelmällinen keskustelu olisi ilman somea jäänyt käymättä ihmisten kanssa, joita etäisyyden tai muiden syiden takia ei juuri koskaan tapaa.

Viime päivinä somessa on juhlittu yhdessä vaalivoittajien kanssa, surtu yhdessä tippuneiden kanssa, kiitelty puolueaktiiveja valtavasta työmäärästä sekä analysoitu vaalituloksia monelta kantilta. Hyvin käytettyä ruutuaikaa, mielestäni, demokratian puolesta.

Saara Särmä

Kolumnisti on akateeminen sekatyöläinen, feministi ja taiteilija. Tamperelainen, jonka sisällä asuu vorssalainen. Hän haluaa uskoa yksisarvisiin ja parempaan maailmaan.

Valmet Automotive rekrytoi tänä vuonna tuhat uutta työntekijää, kertoo yhtiö tiedotteessaan.

Työntekijöitä palkataan sekä Uudenkaupungin tehtaalle, että Saloon perustettavaan akkutehtaaseen.

– Valmet Automotive kasvaa tänä vuonna merkittävästi Salon akkutehtaan myötä. Samalla myös Uudenkaupungin autonvalmistukseen tarvitaan jatkuvasti lisää henkilöstöä. Hakijamäärät akkutehtaan toimihenkilötehtäviin ovat ylittäneet odotuksemme, kertoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Olaf Bongwald yhtiön tiedotteessa.

Pääosa rekrytoinneista on tuotantotehtäviä, mutta myös toimihenkilöitä tarvitaan paljon.

Valmet Automotive käynnistää akkujen kokoonpanon Salossa tämän vuoden aikana. Tehtaan rekrytointi on jo aloitettu.

Kevään aikana Salossa järjestetään rekrytointitilaisuuksia, joissa työnhakijoille esitellään akkutehtaan toimintaa ja sen työpaikkoja.

Myös vuonna 2018 Valmet Automotive rekrytoi tuhat työntekijää.

Keskusta lähetti eilen tiedotteen, jossa oli ensisilmäyksellä kohtalokas otsikko: ”Kansa on osoittanut keskustalle suunnan oppositioon”.

Apollonkadulta lähtenyt tiedote sai varmasti kaupungin toisella laidalle Hakaniemessä demareiden kahvit väärään kurkkuun.

Demarit toivovat tällä hetkellä kädet syvästi ristissä, ettei keskusta ainakaan lähiaikoina kieltäytyisi lopullisesti hallitusneuvotteluista. Tämä vaikeuttaisi Antti Rinteen (sd.) asemaa neuvotteluiden vetäjänä usealla tavalla.

Miksi näin?

Lähdetään liikkeelle kuitenkin perusasetelmista.

Keskustan kieltäytyminen hallituspestistä olisi täysin ymmärrettävää. Puolue sai sataan vuoteen heikoimman vaalituloksen, jolloin hallitusvastuussa ryvettyminen ei varmasti ole ensimmäisenä mielessä.

Keskustassa ajatellaan nyt, että demarien ja kokoomuksen on käytävä hallitusneuvotteluiden ensimmäinen kierros, koska ne voittivat vaalit.

Keskustan pitää antaa ainakin ajan kulua ensin, ennen kuin se voi lähteä varsinaisiin neuvotteluihin. Muuten tilanne saattaa näyttää liikaa ”valtaan takertumiselta”, kuten yksi keskustavaikuttaja asian ilmaisee.

Samaan aikaan keskustalaiset eivät kuitenkaan kieltäydy täysin neuvotteluista, sillä he muistavat vuoden 2011 eduskuntavaalit.

Tuolloin keskusta menetti 16 paikkaa ja silloinen puheenjohtaja Mari Kiviniemi sanoi jo vaali-iltana, ettei keskusta mene hallitukseen.

Keskusta kuitenkin osallistui monipolvisten tapahtumien jälkeen hallitusneuvotteluihin, koska SDP ja kokoomus eivät saaneet sopua aikaiseksi.

Keskusta haluaakin nyt säilyttää option neuvotteluihin, jos tilanne muuttuu vaikeaksi.

Tästä päästään varsinaiseen vastaukseen.

Keskustan linjaus helpottaa puheenjohtaja Rinteen asemaa, koska ilman sitä hallitusneuvotteluissa olisi vain yksi varteenotettava vaihtoehto hallituspohjaksi.

Siihen kuuluisivat demareiden lisäksi kokoomus, vihreät ja RKP, joilla olisi eduskunnassa 107 paikkaa 200:sta. Ja tähän löytyy useita syitä.

Ensinnäkin perussuomalaisten ja demarien välillä näyttää vallitsevan niin syvä erimielisyys, etteivät puolueet sovi samaan hallitukseen.

Useat demarit muistavat perussuomalaisten Jussi Halla-ahon blogikirjoituksen siitä, että ”ainoa mitattava ja siten kiistatta olemassaoleva ihmisarvo on yksilön instrumentaalinen arvo”.

Rinne onkin usein viitannut siihen, että hänellä ja Halla-aholla on ”ihmisyyteen liittyviä näkemyseroja”.

Toisaalta demareissa ei myöskään muistella hyvällä Halla-ahon kirjoitusta, jossa hänen oli vaikeaa ”keksiä maailmankaikkeudesta alhaisempaa matelijaa kuin pohjoismainen sosiaalidemokraatti”.

Kirjoitus liittyi tapaukseen, jossa Ruotsin demareiden ulkoministeriä Laila Freivaldsia epäiltiin ruotsidemokraattien nettisivujen sulkemisesta. Ruotsidemokraatit olivat julkaisseet sivulla pilakuvia profeetta Muhammedista.

Eniten demareita tuntuu kuitenkin häiritsevän se, ettei Halla-aho ole selitellyt yli 10 vuoden takaisia kirjoituksia lainkaan.

Vasemmistoliiton lähteminen sinipunahallitukseen puolestaan näyttäisi vähintäänkin epävarmalta, koska puheenjohtaja Li Andersson on antanut nuivia kommentteja hallitusyhteistyöstä kokoomuksen kanssa.

Ylen tietojen mukaan vasemmistoliitto onkin maanitellut keskustaa hallitukseen vaalien jälkeen. Tämä on ymmärrettävää, koska vasemmistoliiton linjaukset olisi paljon helpompi sovittaa yhteen punamulta- kuin sinipunahallituksen kanssa.

Oman lisänsä yhtälöön tuo se, että vasemmistoliitto järjestää hallitusratkaisustaan jäsenäänestyksen, jossa sinipunahallituksen ohjelmalla olisi varmasti läpimenovaikeuksia.

"Ylen tietojen mukaan vasemmistoliitto onkin maanitellut keskustaa hallitukseen vaalien jälkeen"

Yhden vaihtoehdon hallitusneuvottelut tuppaavat olemaan vaikeita, koska kaikki puolueet tietävät olevansa yhtälössä korvaamattomia. Tämä puolestaan heikentää puolueiden haluja tehdä kompromisseja.

Tällöin olisi myös huomattava, että vihreiden asema on muuttunut. Puolue sai vaalivoiton, ja samalla vihreiden eduskuntaryhmä uusiutui merkittävästi. Vihreiden 20 kansanedustajasta 14 on uusia. Tämä puolestaan voi näkyä idealismina, jossa on vain vähän varaa myönnytyksille.

Samalla kokoomus voisi ulosmitata kaikki tavoitteensa demareilta, koska ilman heitä enemmistöä ei voitaisi muodostaa.

Kokoomus pystyisi myös maksamaan vanhoja kalavelkoja takaisin, sillä myös se muistaa hyvin vuoden 2011 hallitusneuvottelut.

Kun keskusta Kiviniemen johdolla lopulta kieltäytyi hallitusvastuusta, demarit oli ainoa vaihtoehto hallituskumppaniksi.

Vaikeiden neuvottelujen jälkeen Jyrki Katainen (kok.) muodosti niin sanotun sixpack-hallituksen, jonka ohjelmassa näkyi vahvasti demarien kädenjälki.

Nyt kokoomuksella olisi mahdollisuus toimia samalla tavalla kuin demarit toimivat kahdeksan vuotta sitten, jos keskusta lopulta jättäytyy neuvottelujen ulkopuolelle.

Demarien leirissä Hakaniemessä siemailtiin varmasti kahvia ensijärkytyksen jälkeen rauhassa, sillä yksikään puolue ei ole yksiselitteisesti kieltäytynyt hallitusneuvotteluista.

Vaikka keskusta ilmoitti suunnakseen opposition, kulunut hallituskausi on kuitenkin osoittanut, että U-käännökset ovat mahdollisia.

Samalla päätöksiä hallitukseen osallistumisesta on pyörretty myös aiemmin. Tämä puolestaan helpottaa Rinteen tehtävää ainakin toistaiseksi, sillä hän voi pelata muita puolueita toisiaan vastaan.

Tällöin demareiden on myös helpompi saada omia tavoitteitaan läpi hallitusohjelmaan.

Lue lisää:

Rinteen nenä haistaa yllätyksiä hallitusneuvotteluissa: Helppo ratkaisui, jos vedetään oikeista naruista – Yle seurasi hetki hetkeltä vaalien jälkipuintia

Juha Sipilä jättää puheenjohtajan tehtävät, ei halua tulla tänään median eteen – Katso, miten puoluesihteeri kommentoi Sipilän eroa

Viimeksi kun Henri Kinnunen saapui lentokoneella rantalomalaisten paratiisiin Mauritiukselle, tahtoi hän ensimmäisenä nähdä turistikohteiden ja rantojen sijaan kaatopaikan.

Työ jätteenpolttovoimalaitoksien toimittavana toimitusjohtajana vie hänet eksoottisiin maihin, mutta siistien kokoustilojen sijaan monesti jätevuorien äärelle.

Kaksi vuotta sitten perustettu Woima Corporation on kehittänyt modulaarisen konteista koottavan jätteenpolttovoimalaitoksen, jonka avulla voi polttaa kaikenlaista jätettä, toimitusjohtajan mukaan jopa vaarallista jätettä.

– Sadasta prosentista jätettä me pystymme tuhoamaan 95 prosenttia, jopa enemmänkin. 3-4 prosenttia on tuhkaa, joka pitää viedä kaatopaikalle tai hyödyntää jotenkin muuten, Kinnunen kertoo.

Vaikka maailman pelastaminen muovijätteeltä kuulostaa hienolta, yrityksen idean taustalla on suuret markkinat. Jätemäärät maailmalla vain kasvavat ja kasvavat.

– On vain ajan kysymys, milloin maailman merissä on enemmän muovia kuin kaloja. Sille pitää tehdä jotain, Kinnunen toteaa.

Kinnunen viettää vuodessa yli 150 päivää ulkomailla. Vaikka yrityksellä on maailmalla agentteja parikymmentä kappaletta, täytyy myös toimitusjohtajan, kuten muiden työntekijöiden matkustaa aktiivisesti.

Matkustelun vuoksi vaasalaisen toimiston kirjahyllyn päälle on kertynyt suuri määrä matkamuistoja kohdemaista.

Vaasalaista osaamista

Kinnunen työskenteli 11 vuotta Wärtsilän palveluksessa, joista useamman vuoden kansainvälisissä tehtävissä. Myös muilla yrityksen ydintiimiläisillä on kokemusta vaasalaisista yrityksistä, kuten ABB:ltä.

Woima tekeekin työntekijöiden taustoista johtuen yhteistyötä monien vaasalaisyritysten kanssa. Kinnunen antaa kiitosta vaasalaiselle osaamiselle.

Mikäli Woimalle tulee ulkomailta vierailijoita, kierrättää Kinnunen heidät esimerkiksi Westenergyn jätteenpolttolaitoksella.

– Westenergyn laitos on yksi maailman moderneimpia laitoksia. Vieraamme, jotka ovat tutustuneet laitokseen, ovat olleet todella vaikuttuneita.

Kinnunen on lukuisilla matkoillaan nähnyt, kuinka hyvällä tolalla jätteenpoltto ja lajittelu on Suomessa verrattuna moniin maihin. Esimerkiksi myrkylliset jätekaasut eivät päädy taivaalle.

Roskaantuminen suuri ongelma

Roskaantuminen on maailman suurimpia ympäristöongelmia ilmaston lämpenemisen ja puhtaan veden puutteen lisäksi. Vaikka Suomessa roskaantuminen on pientä, kantaa Suomi huolta aiheesta maailmanlaajuisesti. Työtä on kuitenkin Suomessakin.

– Meillä pitäisi panostaa jäteveden puhdistuksessa siihen, että mikromuovia ei pääsisi vesistöihin. Sillä tulee olemaan pidemmän päälle arvaamattomat vaikutukset, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympäristötekniikan professori Mika Horttanainen.

Merien roskaantuminen johtuu pitkälti Aasian ja Afrikan suurista nopeasti kasvavista ja kehittyvistä kaupungeista, jotka sijaitsevat jokien varsilla.

– Näissä kaupungeissa ei vielä toimi jätehuolto niin, että jätteet kerättäisiin kaduilta. Kaduilta se päätyy hulevesi- ja tulvavesikanaviin ja sitä kautta jokiin ja meriin, Horttanainen kertoo.

Jätehuolto kuntoon nopeasti kehittyvissä maissa

Jätteet viedään lähes sataprosenttisesti kehittyvissä maissa kaatopaikoille, jotka on sijoitettu monissa maissa jokien läheisyyteen. Tulva- ja sadekauden aikana roskat huuhtoutuvat jokeen ja mereen.

– Kaatopaikat eivät ole lähelläkään sitä tasoa, mitä ne ovat Suomessa. Lähinnä ne ovat kuoppia kaupungin reunamilla, jonne voi jätettä kasata, Horttanainen kertoo.

Jätteiden kierrättäminen ja polttaminen jätteenpolttolaitoksissa on harvinaisempaa. Syy polttamattomuuteen on Horttanaisen mukaan teknologian kalleus.

– Jätettä poltetaan kyllä monissa maissa takapihoilla metallisissa jäteastioissa, että saadaan vähennettyä jätteen määrää. Näin voidaan pienentää jätteen määrää ja myös pienentää jätteen hausta kertyviä kustannuksia. Tästä syntyy myrkyllistä kaasua ja savua, joka päätyy ihmisten hengitettäväksi.

Lisäksi suuria määriä jätettä palaa vuosittain kaatopaikoilla, eikä näiden palojen myrkyllisiä päästöjä voida hallita mitenkään. Jätteen poltto hallitusti energiaa tuottavissa laitoksissa on aina parempi ratkaisu kuin huonosti hallittu kaatopaikkasijoittaminen.

Mahdollisuudet menestyä

Yrityksille kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita tarjoavan Business Finlandin senior director Juha Peltomäki näkee Woima Corporationilla hyvät mahdollisuudet menestyä maailmalla.

– Nuoreksi ja kokoonsa nähden pieneksi yritykseksi se on tunnettu jopa maailmanlaajuisesti.

Peltomäen mukaan suomalainen osaaminen on täysin kilpailukykyistä maailmalla. Lähtökohdat menestymiseen voivat kuitenkin vaihdella. Osalla yrittäjillä voi olla jo valmiiksi hyvät verkostot maailmalle ja tietämys alansa tapahtumista maailmalla.

– Meillä on myös suuri joukko yrityksiä, jotka eivät ole valmiita. Moni yrittää maailmalle valmistautumatta. Tämä on sellainen yritysjoukko, joka pitäisi saada parempaan kuosiin, Peltomäki kertoo.

Peltomäki uskoo, että neljännes maailmalle päätyvistä yrityksistä menestyy heti alusta pitäen hyvin ja neljänneksellä kasvu pysähtyy puutteisiin.

– Suurimmalla osalla kasvu menestymiseen on hitaampaa kuin se voisi olla. Monilla olisi potentiaalia, Peltomäki kertoo.

Potentiaaliset asiakkaat haussa

Hyvät kasvumahdollisuudet Juha Peltomäki näkee Aasiassa, jossa väestön ja jätemäärän kasvu on nopeaa. Ensimmäiset kaupat ratkaisevat hyvin paljon.

– Tässä vaiheessa Woimaa hidastaa, että yhtään kauppaa jätevoimalasta ei ole tehty. Mutta sitten kun ensimmäiset kaupat on tehty, niin sitten he saavat siitä referenssin, jolla saadaan toiset ja kolmannet kaupat. Se luo uskottavuutta muille asiakkaille, Peltomäki kertoo.

Myös Henri Kinnunen uskoo asiakkaita löytyvän erityisesti Kaakkois-Aasiasta, Afrikasta ja Itä-Euroopasta. Tuote soveltuu yrityksen mukaan erityisen hyvin saarille, joiden rannoille pakkautuu päivässä paljon muovia.

– Voimalaitoksemme pystyy käsittelemään vähintään 70-80 tonnia puhdasta muovia päivässä, joka muutetaan energiaksi. Tietenkin kierrätys olisi parempi ratkaisu, mutta kaikkea muovia ei voi kierrättää.

Woiman jätteenpolttolaitoksen tekniikka on Kinnusen mukaan hyvin samanlainen kuin muissakin laitoksissa. Etuna on kuitenkin modulaarisuus, eli tuotteen liikuteltavuus ja muokkautuvuus eri kokoihin. Tällä hetkellä lähellä onnistumista on Kinnusen mukaan viisi kauppaa.

– Potentiaalisten asiakkaiden kanssa toteutaan juuri technical due diligencea (tekninen kuntokatselmus). Kaikista ollaan päästy kirkkaasti läpi, Kinnunen kertoo.

Alalta löytyy Kinnusen mukaan paljon kilpailua, jopa suomalaisten kesken. Kaakkois-Aasian markkinoilla yritys kilpailee kiinalaisten massapolttolaitosten kanssa.

– Me emme häviä heille teknologiassa, vaan siinä, että kiinalaiset tuovat rahoituksen mukanaan.

Laitoksien talous koostuu Suomessa, Euroopassa ja Amerikassa jätteenvastaanottomaksuista ja energiatuotosta.

Pienen kokoluokan jätteenpolttolaitokset voivat olla yksi ratkaisu. Mika Horttanainen

– Kehittyvissä maissa jätteenkäsittelykustannukset ovat alhaiset, kun jäte viedään kaatopaikalle. Aina kun tehdään kehittyneempi ratkaisu, kustannukset kasvaa kaupungille ja kuluttajille.

Horttanaisen mukaan tilanne on hankala, koska monissa maissa on alhaiset jätehuoltokulut, ei ole kuluja ollenkaan tai kulut on sisällytetty kaupungin veroon. Siksi maksuja täytyisi korottaa aika rajusti, että kehittyneempi jätehuolto saataisiin kannattamaan.

– Yleensä energian myynnillä ei pystytä koko kustannusta maksamaan, Mika Horttanainen kertoo.

Tämän vuoksi Horttanaisen mukaan on tärkeää kehittää edullisempia jätteiden käsittelyratkaisuja, jotka kuitenkin toimivat ympäristön kannalta turvallisesti.

– Pienen kokoluokan jätteenpolttolaitokset voivat olla yksi ratkaisu tähän, kunhan ne saadaan kannattaviksi ja toimimaan luotettavasti sekä jätteiden hyödyntämisen että päästöjen hallinnan kannalta.

Ensimmäiset kaupat tänä vuonna?

Woima Corporationin tavoitteena on allekirjoittaa ensimmäiset kaupat vielä tämän vuoden aikana. Toimitusprojektin kesto on noin 15 kuukautta toimitussopimuksen allekirjoituksesta. Toimitettavien laitosten kokoluokka vaihtelee 15-60 MW välillä, josta sähköä syntyy 2.5-10 MW. Kehitysmaissa yhden linjan sähköntuotto palvelee jopa 100 000 - 200 000 ihmisen sähköntarvetta.

Yhden kaupan arvo on noin 20 miljoonaa euroa. Tarjouksia yritys on jättänyt Kinnusen mukaan jo 7 miljardin euron edestä.

– Näitä ei myydä kuin karkkeja ja projektit vievät aikaa. Sen vuoksi tavoittelemme monia asiakkaita ja tarjouksia on jätetty 120 hankkeesta, Kinnunen kertoo.

Yritys ei itse valmista tuotteita, vaan käyttää hyväkseen globaalia toimittajaverkostoa. Tästä syystä Kinnunen ei usko, että yritys tulee kasvamaan merkittävästi yli 25 ihmistä suuremmaksi. Tällä hetkellä yritys työllistää neljä henkilöä Vaasassa kansainväliseen myyntiverkoston lisäksi.

Peltomäki näkee tuotteiden valmistamisen ulkoistamisessa paljon positiivisia puolia.

– Se, että joku muu yritys tekee fyysisen valmistuksen, on hyvä asia, koska silloin Woiman resurssit vapautuvat asiakasrajapinnan hallintaan.

Vaikka työtekijämäärä ei ole suuri, yritys tavoittelee seuraavan viiden vuoden aikana yli 200 miljoonan euron liikevaihtoa.

– Tavoitteena on olla tulevaisuudessa Vaasan merkittävimpiä veronmaksajia, Kinnunen visioi.

Italiassa kahdelle yliopisto-opiskelijalle on langetettu 13,5 miljoonan euron sakot viime joulukuussa Comon alueella syttyneestä maastopalosta, kertovat muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC ja italialaislehti La Stampa.

22-vuotiaat miehet olivat viime joulukuun lopussa grillaamassa toisen isovanhempien vuoristomökillä, kun palo sai alkunsa.

Palo riehui useita päiviä ja tuhosi noin tuhat hehtaaria metsää Berlinghera-vuorella. Viranomaisten mukaan noin sata hehtaaria kärsi korvaamatonta vahinkoa.

Viranomaisten tutkimusten mukaan palo sai alkunsa mökillä olleista grillihiilistä. Paloa lietsoi kuivuus. Pojat ja mökin omistajapariskunta tuomittiin yhteisvastuullisesti maksamaan sakot.

"Olemme syntipukkeja"

Toinen tuomituista opiskelijoista katsoo, että he ovat joutuneet tulipalon syntipukeiksi. Puolustuksen mukaan tulipalo sai alkunsa useasta lähteestä.

Hän myös toteaa La Stampalle, että he soittivat heti palokunnan ja yrittivät itsekin tukahduttaa liekkejä.

Toisen pojista asianajaja myös huomauttaa, että mitä mieltä on määrätä niin suuri sakko tietäen, etteivät opiskelijat pysty sitä maksamaan.

Jutun syyttäjä puolustaa sakkoa Il Giorno Como -lehdelle sanomalla, että se on signaali ihmisten patistamiseksi suojelemaan paremmin ympäristöä.

Italialaismedian mukaan opiskelijoita saattavat uhata vielä uudet korvausvaateet, jos paloalueella omaisuusvahinkoja kärsineet haastavat heidät oikeuteen.

Pihla Kuikka oli kumppaninsa ja koirien kanssa iltalenkillä eilen tiistaina Helsingin Meri-Rastilassa, kun havaitsi metsässä yllättävän näyn.

– Olimme ulkoiluttamassa koiria mieheni kanssa läheisellä metsäalueella. Yhtäkkiä koirat valpastuivat. Arvelimme heti, että nyt on kettu, supi tai joku muu erikoisempi eläin lähettyvillä, Kuikka kertoo.

Pian eteen ilmestyikin tumma takamus, joka nousi ylös kalliota. Aluksi Kuikka kuvitteli nähneensä supikoiran.

– Se oli sellainen nopea vilahdus, ja ajattelin, että kyseessä oli varmaankin supi. Ihmettelin kuitenkin eläimen väriä. Se oli ihan tumma, ja takaruumiin poikki meni vaalea raita.

Kuikalla kävi kyllä heti mielessä, että kyseessä voi olla myös ahma.

– Mietin, että näkökentässä vilahtanut eläin muistutti kovasti ahmaa. Samalla kuitenkin ajattelin, voisiko sellainen arka erämään laji näyttäytyä Helsingissä. Tuli aivan epärealistinen olo, Kuikka kertaa tuntojaan.

Kuikka ja hänen miehensä päättivät tutkia asiaa tarkemmin. He kiinnittivät koirat hetkeksi läheisiin puihin ja hiipivat katsomaan, oliko eläin vielä lähistöllä.

– Siellähän se oli noin 15 metrin päässä meistä. Eläin tuijotti meitä varmaan parin minuutin ajan.

Tutkija: Selvä ahma

Kuikalla oli mukanaan puhelin, jolla hän ehti ottaa eläimestä lyhyen videon.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola varmisti näköhavainnon oikeaksi videon nähtyään.

– Videolla on selvästi ahma. Eläimen tunnistaa ensinnäkin kulkutavasta. Ahma liikkuu joustavasti ja kevyesti hypellen. Ahman ruumiinrakenne käy myös videolta hyvin ilmi. Se on suhteellisen matala eläin. Tuuhea häntä, ja kyljen alaosassa näkyy vielä vaalea raita, Kojola sanoo Ylelle.

Kojola pitää näköhavaintoa ahmasta hyvin harvinaisena Etelä-Suomessa.

– Kyllä se on yllättävää. Jälkihavaintoja ahmasta on tehty Etelä-Suomessa ja Vuosaarenkin edustalla parina viime vuotena. Näköhavaintoja ei tule vuosittain.

Kojolan mukaan voi mennä useita vuosia, että Etelä-Suomessa ei saada ahmasta yhtään näköhavaintoa.

– Ahma liikkuu pääasiassa hämärissä ja illalla, kuten oli tässäkin tapauksessa.

Kanta on kasvussa

Metsäahman ydinaluetta Suomessa ovat Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Kainuu. Pohjois-Lapissa puolestaan esiintyy tunturiahmaa.

Jatkossa ahmahavaintoja voi todennäköisesti tehdä useammin myös eteläisemmässä Suomessa, sanoo Kojola.

– Ahmakanta on tällä hetkellä kolmisensataa yksilöä. Kanta on viime vuosina selvästi vahvistunut ja myös ahman elinalue on laajentunut. Nämä eteläiset ahmahavainnot ovat yksi seuraus tästä kehityksestä.

Kojolan mukaan syyt ahmakannan kasvuun Etelä-Suomessa ovat yksinkertaisia.

– Pohjois-Suomen poronhoitoalueita lukuun ottamatta ahma ei aiheuta ihmisille juurikaan haittaa. Niinpä se on saanut lisääntyä ja laajentaa elinaluettaan rauhassa.

Ei kestä kauan ymmärtää, miksi Ivanka Trumpin Instagram-tilistä tulevat mieleen eräät Meghan, Catherine ja Elisabet.

Trumpin Instagram-tili muistuttaa asetelmiltaan ja tilannevalikoimiltaan brittikuninkaallisten virallisen Instagram-tilin tarjontaa: viimeisen päälle laitettuja ihmisiä hiukset kohdillaan tapaamassa empaattisen tai kunnioittavan oloisesti ihmisiä – usein silmäätekeviä, uhreja, naisia tai lapsia.

He tutustuvat. He voimaannuttavat. Välillä he myös pyrkivät esiintymään kuin tavalliset ihmiset.

He rakentavat välittävää ja helposti lähestyttävää imagoa – kuninkaalliset Britannialle ja kuningashuoneelle, Ivanka Trump Yhdysvalloille ja Valkoiselle talolle.

Ivanka Trump kuitenkin vaikuttaa suoraan ja avoimesti kotimaansa politiikkaan.

Isän voitto avasi tyttärelle koko maailman

Yhdysvalloissa on puhuttu paljon Ivanka Trumpin ja hänen puolisonsa Jared Kushnerin asemasta Valkoisessa talossa.

Poliittiset dynastiat ovat Yhdysvalloissa tuttuja. On Kennedyt, Bushit ja Clintonit. Harvoin tytär on kuitenkaan ollut yhtä merkittävässä asemassa isänsä hallinnossa kuin Ivanka Trump nyt.

Viimeisimpänä Sasha ja Malia Obama, Chelsea Clinton sekä Jenna ja Barbara Bush olivat joko kouluikäisiä tai yliopistoiässä, kun heidän isästään tuli presidentti.

Ivanka Trump sen sijaan oli 35-vuotias muotialan yrittäjä, kun Trump voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit.

Ivanka oli julki-imagoltaan tyylikäs, moderni, työssäkäyvä äiti, mutta lopulta vain pieni tekijä yritysmaailmassa, politiikasta puhumattakaan.

Isän vaalivoiton jälkeen Ivanka Trumpille avautui kertaheitolla koko maailma.

Jos hän pyrkisi presidentiksi...

Ivanka Trump on hankkinut itsellensä merkittävän aseman Valkoisen talon neuvonantajana. Instagramissakin hänet voi nähdä tapaamassa vaikkapa Saksan liittokansleria Angela Merkeliä.

Yleisesti ajatellaan, että Donald Trump luottaa tyttäreensä kuin vuoreen. Arvostusta ja asemaa kuvaa, että Trump harkitsi tyttärensä nimittämistä Maailmanpankin johtoon, koska tämä on "erittäin hyvä numeroiden kanssa."

The Atlanticin artikkelissa ylpeä isä myös kehaisee, että "jos Ivanka haluaisi pyrkiä presidentiksi, häntä olisi erittäin vaikea voittaa."

Mutta isäkään ei oikein osaa sanoa, mihin rooliin tytärtä oikein ajateltiin, kun hänet pestattiin palkattomaksi neuvonantajaksi maaliskuussa 2017. Atlanticin toimittajan kysyessä asiaa Trump vastaa, ettei hän tiennyt.

– En ole varma, tiesikö hänkään, Trump sanoo Ivankaan viitaten.

"Naisiin sijoittaminen on järkevää"

Tarkkaa toimenkuvaa eivät tiedä kaikki muutkaan, vaikka Trump on esillä usein ja laajalti. Ivankan varsinaista työtä pohti esimerkiksi uutiskanava CNN viimeksi maaliskuussa.

Virallisesti Ivanka Trumpin työhön kuuluu muun muassa edistää työssäkävien naisten ja kehitysmaiden naisten taloudellista asemaa. Hän on ollut vaatimassa myös esimerkiksi palkallista vanhempainvapaata.

Tuoreimpana esimerkkinä Ivanka Trump aloitti sunnuntaina Afrikan-kierroksen. Hän vierailee Etiopiassa ja Norsunluurannikolla edistämässä Valkoisen talon uutta Naisten maailmanlaajuisen kehityksen ja vaurauden ohjelmaa. Se on tarkoitus auttaa 50 miljoonaa kehittyvien maiden naista vuoteen 2025 mennessä.

Addis Abebassa Trump vieraili muun muassa kahvilassa ja tekstiilitehtaassa.

– Naisiin sijoittaminen on järkevää kehityspolitiikkaa ja järkevää liiketoimintaa, uutistoimisto AP raportoi Trumpin sanoneen.

Skandaalejakin on ollut. Demokraatit ovat halunneet tietää, ovatko Ivanka Trump ja Kushner todella käyttäneet omia sähköpostitilejään virallisten asioiden hoitamisessa. (Ironista kyllä, isä-Trump syytti samasta kilpakumppaniaan Hillary Clintonia).

Kohua on herättänyt myös se, että isä-Trumpin raportoidaan hoitaneen Kushnerille ja Ivanka Trumpille korkeat turvaluokitukset.

Oma rinnakkaispolitiikka?

Mutta miten Ivanka Trump lopulta vaikuttaa ja mihin? Ainakin julkisuuskuvaan.

Ivanka Trump on tarttunut aihepiireihin, jotka hänen isäänsä eivät tunnu kiinnostavan. Hän edistää köyhien ja naisten asemaa globaalisti samaan aikaan, kun halventavista naiskommenteista tunnettu isä tahtoo pykätä muurit maansa ympärille.

On hiukan kuin Ivanka Trump johtaisi omaa Yhdysvaltain rinnakkaispolitiikkaansa. Eri linjassa isänsä kanssa, mutta isänsä johtaman hallinnon rahoituksella.

Trump esitti ensi vuoden budjettiesityksessään 13 miljardin leikkausta ulkomaanapuun. Ivanka Trumpin edistämälle hankkeelle taas esitetään 100 miljoonan lisärahoitusta. Kysyä voi, miksi Trump ei yksinkertaisesti lakkaa havittelemasta leikkauksia ulkomaanapuun. Mihin tarvitaan Ivankaa?

Vastauksen tietävät vain Trumpit, mutta julkisesti kovaa linjaa vetävälle isälle on varmasti tärkeää voida osoittaa kannattajilleen, että Yhdysvaltoja ei kupata milloin minkäkin maan ongelmilla. "Amerikka ensin" on Trumpin tunnettu iskulause.

Ivanka Trump antaa Yhdysvalloille hyvät kasvot

Ivanka Trump näyttäytyy jonkinlaisena Trumpin hallinnon pehmusteena.

"Yhdysvaltain prinsessan" projektit ovat kuninkaallisten tehtäviin verrattavaa imagotyötä. Hän näyttää, että joku Trump-hallinnossa on hillitty, hallittu ja sydämellinen – joku joka välittää.

Presidentin tytär kerää huomiota: Ivanka Trumpin Afrikan-retkestä raportoivat esimerkiksi uutistoimistot AP ja Reuters.

Naisten ja lasten parissa puuhailevasta kauniista blondista ei lisäksi voi olla ainakaan haittaa, sen paremmin isän politiikalle kuin isänmaalle. Vai voiko?

Ivanka Trumpin naisten voimistamiskampanja on herättänyt myös ärtymystä. Esimerkiksi brittilehti Guardianin toimittaja muistuttaa, että Ivanka Trump näyttää aidosti pitävän itseään naisasiasankarina, vaikka hän on pysynyt hiljaa isänsä hyökätessä naisia vastaan.

Epäselvää on, millaisia keskusteluja Ivanka Trump todella käy maailmalla tapaamiensa ihmisten kanssa. Onko hän symbolinen hyväntekijä vai aidosti kova poliittinen takapeluri?

Voi myös olla niin, että isän ja isänmaan sijaan Ivanka Trump tekee työtä itselleen, oman tulevaisuutensa hyväksi.

Mitä Ivanka Trump aikoo isona?

Kun Donald Trump joskus pohtii, mitä presidenttikaudesta jäi käteen, hän voi sanoa sen, mistä jokainen vanhempi epäilemättä haaveilee: annoin lapsilleni koko maailman.

Kiehtovaa onkin nähdä, mitä Ivanka Trump isän presidenttiajan tuomalla henkisellä ja poliittisella pääomallaan tekee, kun Valkoisen talon ovi joskus sulkeutuu Trump-dynastian selän takana.

Eduskunnan palkkiotoimikunta on nostanut vanhojen kansanedustajien palkkiota. Samalla kansanedustajat jaetaan palkkioiden osalta kolmeen luokkaan.

Alle neljä vuotta istuneiden kansanedustajien palkkio pysyy ennallaan 6 614 eurossa. Yli neljä vuotta, mutta alle 12 vuotta eduskunnassa istuneiden palkkio nousee 6 945 euroon. Yli 12 vuotta kansanedustajana ollut saa muutoksen jälkeen 7 408 euroa kuukaudessa.

Käytännössä palkkioon tulee noin 300 euron korotus.

Palkkiotoimikunta muokkasi myös muiden tehtävien palkkioita. Esimerkiksi puhemiehen kuukausittainen palkkio on esityksen myötä 13 390 euroa kuukaudessa ja varapuhemiesten 10 441 euroa kuussa. Puhemiehen palkkio nousee noin 1 200 euroa kuussa ja varapuhemiesten palkkio noin 300 euroa.

Uudet palkkiot otetaan käyttöön, kun juuri valitun uuden eduskunnan toimikausi alkaa.

Palkkiotoimikunta perustelee korotuksia sillä, että tavoitteena on pitää kansanedustajien palkkioiden kehitys ja taso tasapainossa yleisen ansiokehityksen kanssa.

Tilastokeskus kertoo, että kansanedustajien palkkiokehitys olisi jäänyt 2000-luvun alusta noin 11 prosenttia yleisen ansiokehityksen tasosta.

Edellisen kerran palkkioita nostettiin melko tarkkaan vuosi sitten.

Lue lisää:

Kansanedustajien palkkiot nousevat – korotus 3,2 prosenttia

Timo Soini (sin.) ei lähde ehdolle eurovaaleissa ja kertoo päättävänsä poliittisen uransa. Hän kirjoittaa asiasta Plokissaan. Hän kirjoittaa hoitavansa ulkoministeripestinsä loppuun ja olevansa sen jälkeen vapaa suomalainen mies.

Puolueet julkistavat tänään viimeisetkin ehdokkaansa toukokuussa järjestettäviin europarlamenttivaaleihin.

– Kun uusi hallitus aloittaa, astun Senaatintorille vapaana miehenä. Elämäni mullistuu, koska tiedän mitä se on ollut.

Soini kirjoittaa päättävänsä poliittisen uransa tähän. Hän sanoo lähtevänsä politiikasta hyväntuulisena ja hyvillä mielin. Näkemys ja kokemus ei katoa mihinkään, hän toteaa.

Hän kirjoittaa olleensa tarkkailtavana ja vastuussa vuosikymmeniä, ja ajatelleensa tätä hetkeä paljon.

– Tästä eteenpäin vastaaminen on vapaaehtoista. Otan toiset lastit ja laastit. Saan valita ne itse.

Timo Soini perusti perussuomalaiset Suomen Maaseudun Puolueen, eli SMP:n raunioille. Hän johti perustamaansa perussuomalaisia vuodesta 1997 kesään 2017, jolloin puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jussi Halla-aho. Soini oli kertonut samaisen vuoden keväällä, ettei hän aio hakea jatkokautta puolueen puheenjohtajana.

Uuden puheenjohtajan valinnan jälkeen osa perussuomalaisten kansanedustajista lähti ja muodosti oman eduskuntaryhmänsä Uuden vaihtoehton, josta tuli myöhemmin Sininen tulevaisuus -puolue. Lähtijöiden joukossa oli Timo Soini.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhösen silmissä perussuomalaisten eduskuntaryhmä näyttää suurelta. Monikaan ei odottanut heille näin suurta pottia.

Vanhojen nimien lisäksi valituksi tuli huomattava määrä uusia kansanedustajia. Heistä muutamat ovat valtkunnallisestikin tunnettuja, kuten Brother Christmas -hahmona julkisuuteen noussut Ari Koponen sekä Timo Soinin aikana puolueen toisinajattelijana tunnetuksi tullut Sebastian Tynkkynen.

Populismia tutkineen Niko Pyrhösen mielestä on mielenkiintoista nähdä, miten uudet kansanedustajat vaikuttavat puolueen toimintaan.

– Puoluetta ja uusia edustajia yhdistää tiukka ja nuiva maahanmuuttolinjaus. Näin suuri joukko uusia edustajia on musta hevonen. On vaikea sanoa minkälaisia konsensuksia puolueen sisällä muodostuu varsinkin, jos puhutaan sellaisista asioista, joissa perussuomalaiset eivät ole olleet perinteisesti niin vahvoilla eli muut kuin maahanmuuttokysymykset.

Isoin kysymysmerkki Pyrhösen mukaan on se, kuinka perussuomalaiset sijoittuu oikeisto–vasemmisto-akselille. Haluavatko he lisätä vai leikata? Ja jos, niin mitä ja mistä.

Asetelma muistuttaa jytkyn jälkeistä aikaa

Tutkijatohtori Pyrhösen mielestä perussuomalaisten asetelma on tällä hetkellä samankaltainen kuin Timo Soinin ollessa puheenjohtaja.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho on maltillistanut omia kommenttejaan. Tosin hänen esiintymisensä on edelleen karheaa vastakarvaan olemista.

– Toisaalta Halla-aho nostaa esiin, että persunuorten etnonationalistiset linjaukset ovat täysin kestämättömiä. Vastaavasti hän ottaa vastaan haukkuja heiltä [nuorilta], että on vetänyt liian löysää linjaa, Pyrhönen sanoo.

Vaalien äänikuninkaana Halla-aho saa kuitenkin ilmatilaa ja vapauden toimia. Vaalivoittajana hänen ei tarvitse huomoida perussuomalaisten nuorten kärkkäitä kommentteja linjastaan.

– Maahanmuuttokriittisyys on Perussuomalaisten virallinen, kiistaton ykkösagenda, mutta sen sisältö ei varsinaisesti näytä kovinkaan erilaiselta kuin mitä se on ollut jo pidempään. Niko Pyrhönen

Pyrhönen arvelee, että Halla-aho pitää johtohahmona Soinin tavoin radikaalit aisoissa.

– Vaikuttaa siltä, että Halla-aho nostaa esiin sen, että on täällä paljon kreisimpääkin porukkaa kuin minä ja se mitä minä edustan, Pyrhönen sanoo.

Hän arvelee, että Halla-aho antaa itsestään vastuullisen kuvan, jotta saa pidettyä maahanmuuttovastaisen liikkeen käsissään.

Perussuomalaisten vaalivideo kuvasi samaa asiaa: ihmisistä nousee valtava määrä vihaa ja ainoastaan Halla-ahon perussuomalaisten kautta kiukun voi kanavoida jotenkin rakentavasti.

Maahanmuuttokriittisyys on perussuomalaisten tärkein poliittinen teema ja se on pysynyt Pyrhösen mukaan samanalaisena kuin ennenkin.

Maahanmuuton rooli puolueen sisällä on kuitenkin erilainen kuin aiemmin.

Timo Soinin aikaan maahamuuton rooli ei ollut avoimesti puolueen tärkein asia. Nyt se on.

– Se on avoimesti sitä. Se on virallinen, kiistaton ykkösagenda, mutta sen sisältö ei varsinaisesti näytä kovinkaan erilaiselta kuin mitä se on ollut jo pidempään. Nuiva porukka on voinut määritellä sen jo pitkään, Pyrhönen sanoo.

Suhtautuminen muihin aiheisiin ei tutkijatohtori Pyrhösen mukaan ole juuri muuttunut ajan kuluessa. Äänenpainot ovat tosin koventuneet.

– Esimerkiksi Oulun seksuaalirikosepäilyt on pidetty esillä ja niihin on otettu tiukasti kantaa. Puhe on tiukkaa vaalien alla ja silloin ei olla hakemassa kestäviä kompromisseja, vaan tiukkaan paalutetaan, mikä on oma linja.

Pyrhönen arvelee, että perussuomalaisten uudet kansanedustajat eivät voi sanella sitä, kuinka radikaali puolueen linja tulee olemaan.

– Uusien täytyy asettua talon tavoille. Lisäksi Halla-aho on jo pitkään vetänyt tiukkaa linjaa ja hänellä on vaalikuninkaana sellainen mandaatti, että mitä linjauksia hän lähtee tekemään, niin niitä on tosi vaikea puolueen sisältä lähteä kyseenalaistamaan.

Muut puolueet pyrkivät perussuomalaisten vesille

Pyrhönen ei usko, että perussuomalaiset päätyvät hallitukseen. Siitä kielivät jo Halla-ahon ja SDP:n Antti Rinteen väliset kemiat vaalien alla.

– Paljon riippuu siitä, minkälaisia ehtoja muut isoimmat puolueet asettavat ja mikä on heidän hallitukseen pääsemishalunsa.

Moni on ennustanut, että hallitusneuvotteluista on tulossa vaikeat. Niko Pyrhönen arvioi, ettei tilanne ole kuitenkaan poikkeuksellisen vaikea. Hän viittaa Ruotsin hallitusneuvotteluihin, jotka kestivät 134 päivää sekä perussuomalaisten vuoden 2011 jytkyyn, jolloin neuvotteluihin meni 66 päivää.

Perussuomalaisten nousu suureksi puolueeksi ei ole uutta. Siksi muut puolueet osaavat toimia sen kanssa.

– Moni asia on suhteellisen selvää, kuten minkälaista politiikkaa kukin puolue haluaa tehdä. Tässä on monia eri teitä enemmistöhallituksen muodostamiseen. En näkisi, että näistä hallitusneuvotteluista tulisi lainkaan vaikeita.

Perussuomalaiset on melkein suurin eduskuntapuolue ja Pyrhönen uskoo, että se tulee näkymään muiden puolueiden politiikassa viimeistään seuraavien vaalien lähestyessä.

– Silloin aletaan nähdä sitä, että isot puolueet alkavat miettiä, että millä tavoin ne voisivat jotenkin nakertaa perussuomalaisten seuraavaa menestystä. Enemmän tai vähemmän tullaan kalastelemaan perussuomalaisten vesillä. Vähintäänkin yksittäiset puolueiden edustajat tulevat tekemään tämän tyyppisiä irtiottoja.

Suomalaisen naudanlihan tuotanto voi muuttua, jos maitotilojen väheneminen jatkuu. Tähän asti suurin osa lihantuotannon naudoista on tullut maitotiloilta, joissa vasikoita syntyy maidontuotannon sivutuotteena.

Epävarma tulevaisuus tiedostetaan kuusamolaisella sonnien loppukasvattamolla.

– Ennusteet eivät ole hyviä tilastojen valossa. Toistaiseksi olen saanut kasvattamoon hyvin vasikoita, sanoo kuusamolaisen sonnien loppukasvattamon yrittäjä Heikki Kämäräinen.

Kämäräinen on pohtinut tuotantomäärän tuplaamista nykyisestä yli 250 kasvavasta vasikasta. Sitä varten hän kuitenkin saattaa hankkia itselleen aikuisia emolehmiä, jotta myös vastedes vasikoita olisi saatavilla, vaikka maitotilojen alamäki jatkuisi.

– Vaihtoehtona on emolehmätuotannon aloittaminen tilalla ja sen myötä kasvatusvasikoiden kasvattaminen nykyisen navetan ohessa, Kämäräinen kertoo.

Teuraspainoja ei voi enää nostaa

Maitotilojen väheneminen ja sitä kautta lehmien määrän lasku on on huomattu myös Luonnonvarakeskuksen tilastoissa.

– Tämä vaikuttaa tietenkin vasikoiden määrään ja saatavuuteen nimenomaan maitorotuisten eläinten kohdalla. Naudanlihan tuotannon kannalta tämä on uhkakuva, kun potentiaali pienenee, Luonnonvarakeskuksen tutkijaprofessori Ari Huuskonen sanoo.

Huuskonen toteaa, että nautojen teuraspainoa, eli teurastettavan eläimen elopainoa, on nostettu vuosituhannen vaihteesta saakka, jotta lihan tuotanto saataisiin tehokkaammaksi.

– Tämä tie alkaa olla aika lailla loppuun kuljettu, sillä ruhojen painoa ei voi enää juuri korkeammalle nostaa, Huuskonen toteaa.

Punaisen lihan syönti vähenemässä

Punaisen lihan kulutuksen ennustetaan laskevan tulevaisuudessa, vaikka viime vuosiin saakka kulutus on pysynytkin kasvussa.

Elintarvikealan kehitysyhtiö Foodwestin markkinatutkimuspäällikkö Juuli Seppälän mukaan kuluttajatutkimusten perusteella on nähtävissä, että punaisen lihan käyttö on vähentymässä tai kuluttajat ainakin harkitsevat sen vähentämistä.

– Sen sijaan vaalean siipikarjan lihan käyttö ei näyttäisi vähentyvän. Myös erilaiset viljapohjaiset proteiinituotteet kasvattavat suosiotaan, Seppälä sanoo.

Seppälä muistuttaa, että suomalaiset lihansyöjät arvostavat yhä enemmän kotimaista lihaa. Hyvin tuotettua kotimaista lihaa pidetään Seppälän mukaan kuluttajien keskuudessa tuontilihaa eettisempänä, vastuullisempana vaihtoehtona.

Seppälän arvion mukaan suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus näyttäisi jopa lupaavalta, jos kotimaisuuden arvostus kasvaa.

Luonnonvarakeskuksen tutkijaprofessori Ari Huuskonen arvelee tuontilihan kysynnän edelleen kasvavan lähivuosina. Lihaa kulutetaan Suomessa tällä hetkellä vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa ja tuotanto on noin 80 miljoonaa kiloa.

– Joten tuontilihaa kulutetaan merkittävä määrä. Nykyisellä kulutuksella kotimaisen lihan vaje ei tule ainakaan vähenemään kovin pian. Näillä näkymin tuontilihan kulutus lisääntyy, Ari Huuskonen sanoo.

Tuotantoa jatkavia tiloja pitää tukea kaikin tavoin. Sinikka Hassinen

Lihakarjan kasvattaja Heikki Kämäräinen luottaa kotimaisen lihan vetovoimaan pitkälle tulevaisuuteen.

– Ilmastonmuutoksen vuoksi pohjoisen lihantuotanto nousee vielä arvoon arvaamattomaan, Kämäräinen ennustaa.

Lihatalot tukevat lihantuottajia

Kotimaisen lihan tuotantoa ovat lähteneet tukemaan voimakkaasti muun muassa lihatalot Atria ja HK. HKScanin hankintapäällikkö Ilkka Ojanen laskee, että maitorotuisten lehmien eli lypsylehmien määrä vähenee Suomessa vuosittain 2 000:sta 4 000:een kappaletta.

Ojanen kertoo, että HK:n kanssa tuotantosopimuksen on tehnyt Rotukarja 2025 -hankkeen myötä 62 tilaa viime keväänä. Lihatalo maksaa hankkeessa emolehmästä lisiä tuottajalle viiden vuoden ajan.

– Eli uudesta emolehmästä maksetaan tuottajalle lisätili. Kolmasosa sopimuksen tehneistä tiloista on sellaisia, joilla ei ole ollenkaan eläimiä. Sopimuksen piirissä on esimerkiksi viljatiloja, jotka aloittavat kotieläintuotannon kokonaan uudestaan, Ilkka Ojanen kertoo.

Ilmastonmuutoksen vuoksi pohjoisen tuotanto nousee vielä arvoon arvaamattomaan. Heikki Kämäräinen

Ojanen arvioi, että HK yhdessä Atrian kanssa lisää tukitoimien myötä noin 10 000 uutta emolehmää Suomeen vuoteen 2025 mennessä.

Ilkka Ojanen muistuttaa, että naudanlihan tuotanto perustuu Suomessa lypsylehmien "sivutuotteena" tuottamiin vasikoihin, mutta lypsylehmiä pidetään navetoissa pääasiassa maidontuotannon vuoksi.

Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan yli 85 prosenttia suomalaisesta naudanlihasta tuotetaan maidontuotannon "sivutuotteena".

– Me teurastamona emme voi sanoa tuottajalle, että teidän pitää laajentaa tuotantoa. Eli emme voi vaikuttaa lypsylehmien määrään. Emolehmäpuoli on ainoa mihin me voimme vaikuttaa, Ojanen kertoo.

Ojanen sanoo, että lypsylehmän vasikoiden teuraspainoihin HK:n lihatalo voi muun muassa rotuvalintojen kautta. Rotuvalinnoilla päästään korkeimpiin teuraspainoihin.

Atria käynnisti Emolehmä 2020 -ohjelman 2017 syksyllä. Viime vuonna lihatalo investoi noin 3 000:een emolehmäpaikkaan. Tänä vuonna investointitukea saa Atrialta 1 700.

– Jatkavien tilojen määrä on ensi vuosikymmenen puolivälissä pieni. Tuotantoa jatkavia tiloja pitää tukea kaikin tavoin, kertoo Atria Naudan johtaja Sinikka Hassinen.

Kaikki vasikat kasvattamoon

Kuusamon Suiningilla 50 lehmän lypsykarjatilaa pitävä Oiva Pitkänen ei rotuvalinnasta innostu.

– En ole harkinnut koskaan, että ottaisin lypsykarjan lisäksi tilalle esimerkiksi emolehmätuotantoa tai lihakarjatuotantoa. Meidän tilalla ei ole juuri käytetty liharotuisia sonneja, jolloin teuraspainot lihakarjankasvattajilla kasvaisivat.

– Meidän tilamme keskittyy maidontuotantoon, Pitkänen painottaa.

Oiva Pitkänen tunnistaa lihankasvatuksen osin synkät näkymät, kun maitotilat vähenevät ja sen myötä myös kasvatusvasikoiden määrät harvenevat. Pitkäsen maitotilalta lähtee kaikki syntyvät vasikat lihakarjan kasvattamoon.

Hiilijalanjäljessä melkoinen ero

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan pelkkä lihakarjan kasvattaminen emolehmänavetoissa jättää kaksinkertaisen hiilijalanjäljen lypsylehmätuotantoon verrattuna.

Keskuksen johtavan tutkijan Perttu Virkajärven mukaan laskelmat perustuvat siihen, että emolehmä tuottaa vain yhden vasikan eläen vuoden.

– Se syö rehua ja röyhtäilee päästöjä. Lisäksi sen vasikka päästää omat päästönsä kun se kasvatetaan lihaksi. Näin ollen voidaan laskea, että päästöt ovat lähes kaksinkertaiset lypsylehmävasikkaan verrattuna, kun lypsylehmä tuottaa vasikan maidontuotannon sivutuotteena kasvattamolle, Virkajärvi sanoo.

Virkajärvi muistuttaa, ettei hiilijalanjäljestä puhuttaessa pitäisi kuitenkaan kauhistella emolehmätuotannon ja lypsykarjan lähes kaksinkertaista eroa.

– Emolehmät ovat varsin hyviä hoitamaan perinnebiotooppeja ja luonnon monimuotoisuutta, koska ne ovat hyviä laiduntajia.

Virkajärven mukaan suomalaisen naudan hiilijalanjälki on joka tapauksessa yleensä pienempi kuin ulkomaisen, koska suomalainen nauta syö nurmea eikä esimerkiksi juuurikaan soijaa.

Netin huutokauppasivustolla on myynnissä arvostetun arkkitehdin Matti Suurosen suunnittelema huoltamorakennus. Casa Finlandia on oiva esimerkki 1970-luvun futuristisesta muoviarkkitehtuurista.

Harvinaista, lujitemuovista valmistettua rakennusta myydään purettavaksi ja poiskuljetettavaksi. Huoltoasema sijaitsee Lempäälässä. Se rakennettiin Helsinkiin vievän valtatien varteen itse asiassa jo vuonna 1969.

Rakennuksessa toimi alunperin Gulf-huoltamo. Sitä mainostettiin maailman ensimmäisenä kokomuovisena huoltoasemana.

– Väitän, että rakennus on hyvinkin hyvässä kunnossa ikäisekseen, sanoo huoltamon omistaja, yrittäjä Lasse Lemmetti.

– Olemme käyneet sen läpi tarkkaan. Siinä ei ole kosteusvaurioita. Ainoastaan lipassa, joka on jakelukentän puolella, on kolhuja ja sisätiloissa on tehty ilkivaltaa.

Alkuperäisiä ulospäin pullistuvia ikkunoita on jäljellä enää muutama.

Elementit pitää olla koottavissa

Lemmetti kertoo, että hänen yrityksensä on hieronut rakennuksesta kauppoja muutaman kiinnostuneen kanssa vuoden verran, mutta tuloksetta. Keskiviikkona huoltamo päätettiin laittaa julkiseen myyntiin.

– Nyt nähdään, onko siihen kiinnostusta. Pitäisi olla, koska näitä tulee harvoin myyntiin, Lemmetti sanoo.

Pirkanmaan maakuntamuseo edellyttää, että purkutyö tehdään niin, että elementit ovat koottavissa uuteen paikkaan.

Huutokauppasivustolla muistutetaan, että ennen purkamista on syytä varmistua siitä, että rakennuksen uudelleen pystytykselle on varmasti saatavissa rakennuslupa.

Muovitalojen taru päättyi öljykriisiin

Huoltamoa kaupataan 10 000 euron lähtöhinnalla. Lemmetti uskoo, että hinta kuitenkin nousee.

– Realistisen hinnan pitäisi olla jossain 50 000 euron tietämillä.

Helsingin Sanomien mukaan Casa Finlandia -huoltoasemia valmistettiin Suomeen aikanaan vain kuusi kappaletta. Näistä neljä on edelleen pystyssä. Lempäälän lisäksi asemia on Tampereella, Vantaalla ja Kemissä.

Vanhojen mainosten mukaan Lempäälän asema valmistui sarjassa ensimmäisenä.

Casa Finlandia -sarjaan (Wikipedia) kuului aikanaan kolme erimallista rakennusta. Casa Finlandia -tuotteiden yhteisenä nimittäjänä oli ajatus tehdä sarjavalmisteisia, kestäviä, helposti kuljetettavia ja pystytettäviä rakennuksia.

Lujitemuovisten rakennusten valmistus päättyi 1970-luvun öljykriisiin, kun materiaalin hinta moninkertaistui.

Lue myös:

Näitä kaupataan harvoin: suomalainen siisti Futuro-ufotalo tuli myyntiin Uudessa-Seelannissa

Venturo oli futuristinen bensis

Muovi toi avaruusajan 70-luvun koteihin – luonnonläheinen nykysisustaja suosii kierrätysmateriaaleja

Juttua korjattu 18.4. kello 11:26: Omistajan nimi Lemmitistä Lemmetiksi. Lisätty myös tietoja huoltamon historiasta.

Kiirastorstai voi tuoda uusia käänteitä ensi viikolla virallisesti alkaviin hallitustunnusteluihin.

SDP:n puheenjohtajalta Antti Rinteeltä, josta tulee hallitustunnustelija, odotetaan lisätietoa siitä, mitä hän aikoo kysyä muilta puolueilta.

Yle seuraa tässä artikkelissa päivän tapahtumia.

Kalastajapariskunta Jukka ja Saija Toivonen pakkaavat huhtikuisena lauantaiaamuna kauppa-autoa talonsa pihalla. Puuhaa riittää pariksi tunniksi. Viimeisenä autoon työnnetään pari laatikkoa hittituotteeksi noussutta silakkaa. Yleensä vanhemman väen suosiossa ollutta herkkua on myyty todella paljon.

– Ensimmäisenä myyntipäivänä sitä meni tunnissa sata kiloa. Piti lähteä hakemaan lisää. Yhteensä kaloja pakataan mukaan noin 300 kiloa, kertoo Jukka Toivonen.

Kaupunkilaisella saattaa olla romanttinen kuvitelma, että kalastaja on aamulla kokenut verkot ja siitä hän lähtee myyntihommiin. Toivoset ovat pyytäneet kuitenkin kalat tai hankkineet ne tuntemiltaan kalastajilta edellisenä päivänä. Kalakauppa-auton varustaminen myyntikuntoon vaatii jo itsessään kaksi tuntia.

– Ajateltiin, ettei kukaan lähde hakemaan näitä kaloja täältä Mynämäen korvesta, joten kalat pitää saada pyörien päälle. Nyt juodaan vielä aamukahvit ja sitten lähdetään liikkeelle, pohtivat kalastajat.

Ostajat toivovat tuoretta kalaa

Kalastaja Jukka Toivonen on opiskellut viime vuodet Livian ammattiopistossa. Kokenut kalastaja on ollut tyytyväinen opintoihinsa. Samalla syntyi ajatus kauppa-autosta. Siitä Toivonen on haaveillut kahden vuoden ajan.

– Kuluttajilta on tullut pyyntö tulla myymään tuoretta kalaa. Kuluttajat eivät luota siihen, että sitä löytyy kaupan tiskiltä. Kalalle voi tulla pitkä matka sinne, pohtii Saija Toivonen, joka toimii yrityksessä miehensä rinnalla.

Liviassa Jukka Toivonen on oppinut paljon muun muassa hygieniasta ja kylmäketjusta. Kauppa-autoon liittyvä byrokratia on ollut yllätys. Myyntipaikkoihin, esimerkiksi tielaitoksen levähdysalueille, tarvitaan luvat ja tuotteiden etiketit on tehtävä tietyllä fontilla.

– Kalalla on kasvot, kun me tuomme sen myyntipaikalle. Jos en ole itse saanut määrättyä kalaa, tiedän, kuka sen on pyytänyt. Nämä silakat ovat Takalan Petterin pyytämiä eli vastuullisesti pyydettyjä, kertoo Jukka Toivonen.

Hän kertoo, että silakka ei ole vielä rantautunut rysäpyyntiin, joten siksi ne eivät ole Toivosten itse kalastamia. Sen sijaan ahven- ja kuhaverkot on saatu talven jälkeen veteen, ja omat kuhat ja ahvenet on jo saatu kyytiin. Kauppa-autokierros pystyttiin aloittamaan nyt, kun kevätkalastuskausi alkoi. Kauppa-auto kulkee näillä näkymin ainakin juhannukseen asti.

Ensimmäiset ostajat saapuvat nopeasti

Yle kertoi kesällä 2018, että Suomessa on enää kuusi myymäläautoa. Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan myymäläautoja tai-veneitä on vain neljä.Toivosten hankkima auto on 34 vuotta vanha ja sen kunnostaminen on kestänyt vuoden. Jukka Toivonen irrottaa auton latauksesta ja sitten lähdetään liikkeelle. Toivonen on tyytyväinen, että nuorena tuli ajettua kuorma-autokortti. Nyt siitä on hyötyä.

– Tässä vanhassa autossa on omat haasteensa. Pitää olla sen verran rahaa mukana, että pääsee taksilla kotiin, naurahtaa Toivonen ja painaa kaasua.

Ensimmäinen asiakas saapuu autolle lähes heti, kun saavutaan Mynämäen torille. Seppo Salminen oli lukenut Vakka-Suomen Sanomista ilmoituksen ja tuli hakemaan silakkaa ja savukalaa.

– Lähikala on halpaa ja hyvää. Kaupassa hinta on korkeampi, koska kalastajan ja kaupan välissä on monta ottajaa. Hankin kalani yleensä täältä torilta. Paistan silakat ja jaan tästä vähän muillekin, kertoo Salminen.

Tässä vanhassa autossa on omat haasteensa. Pitää olla sen verran rahaa mukana, että pääsee taksilla kotiin. Jukka Toivonen

Ritva Salminen kertoo tulleensa hakemaan lohta. Hän kertoo, että kalastaja on jollain tavalla tuttu ja hän haluaa kannattaa omia kalastajia. Hän sanoo syövänsä kalaa noin kerran viikossa. Salminen kertoo, että lapsena hänelle syötettiin niin paljon suolalahnaa, ettei kala oikein vieläkään maistu niin usein kuin ehkä pitäisi.

– Vihanneksia syön kalaa enemmän, Salminen sanoo.

Autolla on vilkas kauppatunnelma. Asiakkaat tulevat sisään takaovesta ja poistuvat ulos ohjaamon kautta. Toivoset ovat laittaneet tukevia jakkaroita oville, ja ne ovatkin tarpeen, jotta autoon pääsee kiipeämään.

Ovesta ulos pyrähtävä Marja Kari oli hankkinut haukipihvejä ja kirjolohta. Hänen kalankäyttöään rajoittaa hinta. Kun kala on edullisempaa, sitä tarttuu mukaan herkemmin.

Maarit ja Kari Suominen ostivat kaksi kuhaa, joista toinen menee seuraavana päivänä uuniin ja toinen pakkaseen.

– Meillä oli joskus yksi tuttava, jolta hommattiin kalaa. Hän ei enää kalasta, joten mainiota, että kalaa saa nyt täältä, kertoo Kari Suominen.

Kalastaja toivoo lähiruuan hakemisesta harrastusta

Kalastajapariskunta Saija Ja Jukka Toivosen apuna työskentelee kauppa-autossa tytär Jasmin Toivonen. Mummot ja vaarit auttavat tarvittaessa, ja kesällä merellä käytetään apuna ulkopuolista työvoimaa. Ilman sesonkityövoimaa aika ei riittäisi.

Merellä kalastamista ovat viime vuosina hankaloittaneet hylkeet ja merimetsot. Myös kuhan alamitan muuttuminen on mietityttänyt kalastajia. Merialueiden kuhasaaliiden pelätään romahtavan. Jukka Toivonen patistaa luomaan toimintaedellytykset sellaisiksi, että kalastajat voivat jatkaa.

Hän toivoo myös, että kuluttajat jaksaisivat hakea kalansa muualtakin kuin kaupasta.

– Ihmiset ottavat kalan mielellään kauppareissunsa yhteydessä koriinsa. Ehkä tulevaisuudessa he hakevat kalaa tuottajilta nykyistä enemmän. Siitä voisi tehdä ajanvietteen tai harrastuksen, että hakee kalaa tällaisista torien kalakaupoista, pohtii Jukka Toivonen.

Toivonen on huomannut, että maaseutupitäjissä arvostetaan kalan tuoreutta ja kalastajaa halutaan haastatella. Yksi asiakas varoittaa Toivosta heikoista jäistä ja muistuttaa, että lähistöllä Vehmaalla oli henkilö pudonnut veteen, kun oli lähtenyt jään päälle veneellä.

– On harvinaisuus, että kalastaja on jossakin liikkeellä. Ei meitä montaa ole Saaristomerellä ja suurin osa on merellä. Minä ajattelin rantautua välillä tänne tänne ihmisten ilmoille, naurahtaa Toivonen ja rientää takaisin kauppa-autoonsa.

Keskustele aiheesta! Kommentointi sulkeutuu 18.4. kello 18.00.

Boeingin pääjohtaja Dennis Muilenberg kertoo, että Indonesian ja Etiopian lento-onnettomuuksissa käytössä ollut 737 MAX -konemalli on nyt valmis sertifiointilennolleen.

Muilenberg kertoo varhain torstaina Twitterissä julkaistulla videolla, että 737 MAX -koneilla on nyt lennetty 120 koelentoa, ja koneet ovat olleet ilmassa yli 200 tuntia. Hänen mukaansa viimeinen koelento on nyt takana.

– Olemme vahvasti matkalla kohti sertifiointia, Muilenberg sanoo.

737 MAX -koneet ovat olleet lentokiellossa ympäri maailmaa sen jälkeen, kun Ethiopian Airlinesin kone syöksyi maahan vain hieman nousun jälkeen maaliskuussa. Lokakuussa samaa mallia oleva Lion Airin kone syöksyi maahan Indonesiassa.

Lento-onnettomuuksissa kuoli yhteensä lähes 350 ihmistä.

Boeing on tehnyt koneen ohjelmistoon päivityksiä sakkauksenestojärjestelmään. Lion Airin ja Ethiopian Airlinesin lentoturmien epäillään johtuneen juuri automaattisen sakkauksenestojärjestelmän MCAS:n virheellisestä toiminnasta.

Voit keskustella aiheesta klo 14 asti.

Lue myös:

Boeingin pääjohtaja: 737 Maxin ohjelmistopäivitykset toimivat kuten pitääkin (12.4.)

Mitä tapahtui?

29 ihmistä kuoli ja 27 loukkaantui, kun turisteja kuljettanyt linja-auto kaatui Madeiran lomasaarella keskiviikkona noin kello 18.30 paikallista aikaa. Onnettomuus tapahtui Caniçossa noin 12 kilometrin päässä Madeiran pääkaupungista Funchalista.

Tiedot onnettomuudesta eivät ole vielä tarkkoja, mutta kuljettaja ilmeisesti menetti linja-auton hallinnan kapealla tiellä mutkassa. Julkisuudesssa on pohdittu, olisiko syynä voinut olla vika linja-auton jarruissa.

Bussi syöksyi aluksi kapealta tieltä ja kieri sen jälkeen ympäri ilmeisesti useita kertoja. Lopulta bussi putosi mäen alla sijainneen talon päälle.

Keitä uhrit olivat?

Kaikki linja-auton matkustajat olivat saksalaisia turisteja. Bussissa oli yhteensä 55 ihmistä, kun mukaan lasketaan myös kuljettaja ja opas. Uutistoimisto AFP:n mukaan kuolleet ovat 40–50-vuotiaita.

Uhreista 28 kuoli heti turmapaikalla ja yksi myöhemmin sairaalassa. Kuolleista 11 oli miehiä ja 18 naisia.

Saksalaislehti Bildin mukaan kyydissä ollut turistiryhmä oli ilmeisesti matkalla illalliselle pääkaupunki Funchaliin.

Ulkoministeriön tiedon mukaan bussissa ei ollut suomalaisia. Madeiralle on tehnyt matkustusilmoituksen 29 suomalaista ja Portugaliin 290. UM:n viestinnän mukaan maakohtaisen ilmoituksen tehneistä kaikki eivät välttämättä tarkenna matkakohdettaan.

Miten onnettomuuteen on reagoitu?

Madeiran aluehallinto on julistanut kolmen päivän suruajan. Lisäksi Portugalin pääministeri Antonio Costa on lähettänyt surunvalittelut Saksan liittokanslerille Angela Merkelille.

Myös Saksan hallitus ottaa osaa omaisten suruun.

– Olemme syvästi suruissamme niiden puolesta, jotka menettivät henkensä onnettomuudessa. Loukkaantuneet ovat ajatuksissamme, hallituksen tiedottaja Steffen Seibert kirjoitti viestipalvelu Twitterissä.

Kahdeksan tunnin työpäiviä eikä yhtään ylitöitä, eihän se voi uuvuttaa – eihän? Niin Susanna Tiljander ajatteli vielä viisi vuotta sitten.

Silti työpäivän päättyessä hän oli aina väsynyt. Hän istahti kotona sohvalle, eikä jaksanut tehdä mitään. Pää oli täysin tyhjä.

Tätä jatkui vuosia.

– Mieheni välillä huomautti, että tuo ei ole normaalia. Ehkä sisimmässäni sen tiesinkin, mutta en silti uskonut. Suutuin aina kun hän otti asian puheeksi.

Tunnista oireet ajoissa

Työuupumuksen kieltäminen on yleinen ilmiö. Työterveyslaitoksen työterveyspsykologi Heli Hannonen toivoo, että ihmiset oppisivat tunnistamaan uupumuksen oireet ajoissa ja reagoisivat niihin.

– Mitä varhaisemmassa vaiheessa merkit huomaa, sitä helpompaa toipuminen on.

Oireet voivat liittyä ensin stressiin, sitten ylikuormitukseen ja pitkittyessään työuupumukseen. Jos nukahtaminen, muistaminen ja palautuminen tuottavat vaikeuksia ja kroppa käy ylikierroksilla, kannattaa miettiä, ovatko asiat töissä kunnossa.

Ensin tuli miniromahdus – sitten iso

Susanna Tiljander oli edennyt urallaan vauhdilla. Hän sai töissä jatkuvasti vastuullisempia tehtäviä ja työn vaatimukset kasvoivat.

– Kun yritys myytiin pörssiin, alettiin kaikkea mitata ja raportoida. Paineet kasvoivat ja koko ajan oli kiire.

Rakennusalan verkkomedian toiminnanjohtajalla ei ollut vaikeuksia suoriutua työstään, mutta kiire alkoi kuormittaa. Tiljander koki omien sanojensa mukaan miniromahduksen vuoden 2014 keväällä ja keskusteli kesän ajan asiasta työterveyspsykologin kanssa.

Täytin kaikki muut masennuksen merkit paitsi itsetuhoisuuden. Susanna Tiljander

Sen jälkeen tuntui siltä kuin tilanne olisi taas hallinnassa.

Työterveyspsykologi pyysi Tiljanderia kuitenkin seurantakäynnille puolen vuoden päästä.

– Ajattelin, että menen sanomaan sille psykologille, että minulla menee nyt tosi hyvin. Mutta kun hän katsoi minua suoraan silmiin ja kysyi, mitä sinulle kuuluu, silloin romahdin. Itkusta ei meinannut tulla loppua.

Vaikka sillä hetkellä Susanna Tiljander romahti, ei hän vieläkään myöntänyt uupumustaan. Hän lähti psykologin vastaanotolta takaisin töihin.

Vasta työterveyslääkäri sai lähetettyä hänet kotiin lepäämään.

– Hän sanoi, että pitkään jatkuneesta työuupumuksesta johtuen minulla on myös masennus. Sitä en meinannut uskoa millään. Googlen mukaan täytin kuitenkin kaikki muut masennuksen merkit paitsi itsetuhoisuuden, joten pakko se oli uskoa.

Masennus ja uupumus ruokkivat toisiaan

Masennus ja työuupumus liittyvät työterveyspsykologi Heli Hannosen mukaan läheisesti toisiinsa. Ne eivät ole yksi ja sama asia, mutta ne ruokkivat toinen toisiaan.

Koska työuupumus ei ole Suomessa Kelan korvaamaan sairauslomaan oikeuttava diagnoosi, saattaa moni saada masennusdiagnoosin, jotta voi jäädä kotiin lepäämään.

– Heille, jotka ovat niin uupuneita, että ovat työkyvyttömiä, voidaan miettiä toista diagnoosia, jotta sairausloma olisi mahdollinen. Monella uupuneella täyttyvät myös masennuksen diagnostiset kriteerit. Masennusdiagnoosin saaminen voi silti järkyttää, Hannonen toteaa.

Riippumatta siitä, mitä sairauslomatodistuksessa lukee, voi ihmisellä olla kumpi vain, työuupumus tai masennus – joillain jopa molemmat.

Kolme työuupumuksen tunnusmerkkiä

Työuupumuksen tunnistaa Heli Hannosen mukaan tyypillisesti kolmesta oireesta.

1. Uupumusasteinen väsymys

Se on väsymystä, johon lepääminen ei auta. Aamulla väsyttää yhtä paljon kuin illalla nukkumaan mennessä ja viikonlopun jälkeen yhtä paljon kuin perjantaina työpäivän päätteeksi.

2. Kyynistyminen

Ihminen kehittää itselleen suojamekanismin, kun työ aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia, kuten voimakasta väsymystä. Silloin hän ottaa helposti henkistä etäisyyttä työhönsä. Se toimii tavallaan, koska haitallisten tunteiden volyymi pienenee, mutta samalla kaikki työhön liittyvät tunteet heikkenevät. Ihminen ei enää tunne onnistumisen kokemuksia, työnilo katoaa ja asenne työtä kohtaan muuttuu.

3. Ammatillisen itsetunnon heikkeneminen

Tyypillisesti työuupumukseen liittyy ajatus, että minä olen huono, vika on minussa, kun en selviä työstäni. Uupunut ajattelee silloin helposti olevansa asian kanssa yksin.

Uupua voi monella tavalla

Niin Susanna Tiljanderkin ajatteli. Hän oli yksin. Vain hän koki tällaisia tunteita. Hän oli epäonnistunut.

Sitten hän sai tietää, että myös entinen työkaveri Laura Ruotsalainen oli uupunut työssään.

Naisten tarinat ovat hyvin erilaiset. Se kertoo siitä, kuinka vaikeaa työuupumusta on lokeroida.

– Susanna tuli vuosien ja vuosien tuloksena pitkää ja loivaa alamäkeä. Minä tulin rytinällä alas yhdessä vuodessa, Ruotsalainen kertoo.

Kiireen ihannointia

Laura Ruotsalainen eli vauhdikasta elämää. Hän painoi töissä pitkää päivää talouspäällikkönä, vastasi puheluihin myös vapaa-ajalla ja saattoi kirjoittaa sähköposteja kesken yöunien, jos jokin tärkeä asia juolahti juuri silloin mieleen.

Hän ihaili ihmisiä, joilla oli kiire.

– Haalin itselleni töitä, enkä sanonut koskaan kenellekään ei. Aamulla heräsin tuntia aiemmin, jotta ehdin tehdä töitä ilman häiriötekijöitä. Illalla saatoin olla töissä puoleenyöhön asti.

Illan viimeiset rippeet hän käytti tavoitteelliseen polkujuoksuharjoitteluun. Samaan aikaan kotona kasvoi kaksi alle kouluikäistä lasta.

– Elin arvojeni vastaisesti. Mutta silloin en edes tiennyt, mitkä arvoni ovat. En pysähtynyt miettimään, mitä haluan.

Voimat loppuivat yllättäen

Sitten kroppa alkoi näyttää väsymisen merkkejä. Yhtäkkiä yllättäen Laura Ruotsalainen ei enää muistanut yksinkertaisia sanoja. Ahdistus alkoi painaa iltaisin. Hän ei halunnut mennä nukkumaan, koska ajatus uudesta työpäivästä tuntui niin pahalta.

Töissä hän itki salaa vessassa, ettei kukaan huomaisi, että jokin on vialla.

– Tiesin, että haluan elämältä jotain muuta. Että eihän tämä voi tällaista olla loppuun asti.

Laura Ruotsalainen päätti suunnata hyvinvointialalle. Hän lisäsi kiireiseen arkirytmiinsä viikonloppukoulutukset uudelle alalle tammikuussa 2017.

Kuukautta myöhemmin, hiihtolomalla hän romahti.

– Soittelin äidin kanssa ja huomasin itkeväni puhelimessa. Kun olin saanut maistaa lomalla vapautta, tuntui töihin palaaminen ylitsepääsemättömältä. Äiti sanoi, että olisiko Laura nyt syytä mennä työterveyslääkärille.

Suorittamista loppuun asti

Ensimmäiset viikot olivat sumuista aikaa. Laura Ruotsalainen makasi peiton alla ja itki. Psykiatri kirjoitti reseptin masennuslääkkeisiin, mutta niitä Ruotsalainen ei halunnut syödä.

– En tunnistanut itsestäni masennuksen oireita. Totesin, että en ole masentunut. Olen vain tosi väsynyt ja ahdistunut.

Ruotsalainen päätti selättää uupumuksensa itse. Hän alkoi joogata ja meditoida, söi lisäravinteita, vietti aikaa metsässä – teki kaikkea terveellisen oloista.

Suorittaminen oli ainoa asia, jonka osasin. Laura Ruotsalainen

Psykiatri kysyi silloin, aikooko hän hoitaa palautumisenkin suorittamalla.

– Sanoin, että mieluummin suoritan kuin olen lääkittynä. En osannut siinä kohtaa muuta, sillä olin vuosien ajan suorittanut kaiken tekemällä mahdollisimman paljon. Se oli ainoa asia, jonka osasin.

Toipuminen yksilöllistä

Kuten tarinat uupumuksen synnystä, ovat myös tarinat toipumisesta erilaisia. On hyvin yksilöllistä, mikä keino toimii kenelläkin – ja missä vaiheessa.

Työterveyspsykologi Heli Hannonen ohjeistaa uupuneita ensin lepäämään. Lepo voi auttaa tilanteessa, jossa kierrokset ovat vielä päällä. Silloin elämän hidastamisesta on useimmiten hyötyä.

Mutta jos ihminen on jo niin väsynyt, että hän ei jaksa tehdä mitään, on suunta toinen.

– Silloin kannustan lähtemään liikkeelle ja tekemään asioita, jotka tuottavat mielihyvää. Tämän voi tehdä omien voimien mukaan, vaikka kuinka pienissä erissä kerrallaan.

Toipumiselle on myös annettava aikaa.

Laura Ruotsalainen ei pystynyt palaamaan entiseen työpaikkaansa. Susanna Tiljander yritti 2,5 vuoden ajan tehdä entistä työtään, mutta päätyi aina takaisin sairauslomalle. Vasta kun hän siirtyi vähemmän vaativaan tehtävään, onnistui paluu töihin.

– Toipumisen kannalta olennaista on, että työssä tehdään muutoksia. Jos ihminen palaa niihin työtehtäviin, joissa voimat loppuivat, on uupuminen todennäköisesti edessä uudestaan, Hannonen muistuttaa.

Vertaistukea entisiltä suorittajilta

Lähes joka neljäs suomalainen kokee työuupumuksen oireita jossain vaiheessa uraansa. Tunteita ei siis tarvitse käydä läpi yksin.

Laura Ruotsalainen ja Susanna Tiljander päättivät avata Facebookiin vertaistukisivun, ex-suorittajat. He jakavat sivustolla joka viikko uuden videon kokemuksistaan ja kannustavat ihmisiä keskustelemaan aiheesta.

– Haluamme tukea niitä, jotka ovat uupuneet työssään ja herätellä ihmisiä huomaamaan ajoissa, jos he ovat siihen johtavalla polulla.

Heli Hannonen pitää vertaistukea hyvänä ajatuksena, kunhan siinä keskitytään onnistumisen hetkiin.

– Jos vertaistuki on ongelmissa ja jaksamattomuudessa märehtimistä, heikentää se tuettavien jaksamista. Mutta kun siihen sisältyy onnistumisen elementtejä ja tieto siitä, että joku ymmärtää, mistä minä puhun, silloin tuki on oikeanlaista.

Kun et enää häpeä, voit päästä eteenpäin. Laura Ruotsalainen

Uupumuksesta puhuminen hälventää myös usein sen ympärillä olevaa häpeää.

– Kun et enää häpeä, voit päästä eteenpäin, Laura Ruotsalainen uskoo

Oletko uupunut tai tunnistatko itsessäsi siihen viittaavia merkkejä? Kaipaatko tukea? Voit keskustella aiheesta jutun kommenttiosiossa. Ex-suorittajat Susanna Tiljander ja Laura Ruotsalainen osallistuvat keskusteluun kello 19 – 21.

Tämän illan jälkeen voit jatkaa keskustelua heidän kanssaan ex-suorittajien Facebook-sivulla. Sivu ei ole ammattilaisten ylläpitämä. Naiset jakavat siellä videoita omasta arjestaan ja osallistuvat keskusteluun vapaa-ajallaan. Vertaistuki on maksutonta, eikä velvoita keskusteluun osallistujia mihinkään.

Muistathan, että kommentoit Facebookissa omalla nimelläsi. Käytä harkintaa, kun jaat työnantajaasi yksilöiviä tietoja.

Jos koet tarvitsevasi ammattiapua, ota yhteyttä työterveyshuoltoon.

Puolueet julkistavat tänään viimeisetkin ehdokkaansa toukokuussa järjestettäviin europarlamenttivaaleihin. Ehdolle asetetaan useita poliitikkoja, jotka on juuri valittu eduskuntaan.

Tuplaehdokkaat viestivät siitä, että puolueilla on ollut vaikeuksia houkutella ehdokkaita vaaleihin, arvioi väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.

Ehkä odotetuin tieto torstaina oli, asettuuko sinisten Timo Soini ehdolle. Soini kertoi aamupäivällä blogissaan, että ei asetu.

Laura Huhtasaari ryhtyy PS:n kärkiehdokkaaksi

Perusuomalaiset kertoi ehdokkaansa torstaina. Varapuheenjohtaja, kansanedustaja Laura Huhtasaari asettuu ehdolle. Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen kertoi jo keskiviikkona ehdokkuudestaan. Muita torstaina julkistettuja PS-ehdokkaita ovat muun muassa nyt eduskuntaan valittu Sebastian Tynkkynen, istuva europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner sekä eduskunnasta pudonnut Mika Raatikainen.

Keskustan ehdokaslistalla ovat eduskunnan jättäneet Mauri Pekkarinen ja Pekka Puska, nykyiset europarlamentaarikot Elsi Katainen ja Mirja Vehkaperä sekä sanomalehti Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen.

Kristillisdemokraattiehdokkaista tunnetuin on puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah. Myös kristillisten kansanedustajaksi valittu Peter Östman pyrkii europarlamenttiin. KD:n puoluesihteerin Asmo Maanselän mukaan kumpikin siirtyy mepiksi, mikäli heidät valitaan.

–Onnistui se puolueen johtaminen Brysselistä perussuomalaisiltakin, Maanselkä arvioi.

Kokoomus on nimennyt kaikki ehdokkaansa jo aiemmin. Heitä ovat muun muassa europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen. Ehdokkaiksi on nostettu myös konkaripoliittikko Kimmo Sasi ja europarlamentista viime vaaleissa pudonnut Eija-Riitta Korhola.

Sosiaalidemokraattien ehdokkaita ovat eduskuntatyön jättänyt Eero Heinäluoma ja europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. Tänään lista täydentyi muun muassa Satu Taavitsaisella, joka putosi eduskunnasta.

• Lue myös:
• Jari Lindström teki U-käännöksen – ei lähdekään ehdolle eurovaaleihin: "Kun tässä nyt avaudutaan"
• Timo Soini ei lähde ehdolle eurovaaleihin – "Minä lähden politiikasta, hyväntuulisena, hyvillä mielin"

Vihreiden ehdokkaiden kärkinimiä ovat europarlamentaarikko Heidi Hautala, kansanedustajaksi valittu Satu Hassi ja eduskuntatyön jättänyt Ville Niinistö.

Vasemmistoliitosta ehdolla ovat kansanedustajanpaikkansa uusinut Hanna Sarkkinen, eduskuntaan valittu europarlamantaarikko Merja Kyllönen ja eduskunnasta pudonnut Silvia Modig.

RKP:n tunnetuin ehdokas on europarlamentaarikko Nils Torvalds.

Siniset ehdokkaat keskipäivällä – Lindström perui

Siniset tiedottavat eurovaaliehdokkaistaan puoliltapäivin. Listalle ei tiettävästi ole tulossa nimekkäitä ehdokkaita.

Eduskunnasta pudonnut Jari Lindström perui ehdokkuutensa eilen. Eduskunnasta pudonnut Jussi Niinistö ilmoitti heti vaalien jälkeen, että ei asetu ehdolle.

Ehdokasasettelu vahvistetaan lopullisesti 25. huhtikuuta ja vaalit järjestetään sunnuntaina 26. toukokuuta.

Ennakkoon voi äänestää Suomessa 15.–21. toukokuuta. Ulkomailla ennakkoäänestysaika on hieman lyhyempi.

Suomella on europarlamentissa 14 paikkaa, jos Britannian EU-erosta päästään sopuun ennen vaaleja. Määrä on yksi vähemmän, jos Britannia osallistuu vaaleihin.

Lue myös:

KSML: Teuvo Hakkarainen lähtee eurovaaliehdokkaaksi

Sitran ehdotus kestävän kehityksen verouudistuksesta saa hallitusneuvotteluihin valmistautuvilta puolueilta pääosin vihreää valoa.

Ylen haastattelemat SDP, kokoomus ja vihreät pitävät Sitran raporttia tervetulleena avauksena, mutta perussuomalaiset ei usko raportin ilmastopoliittisiin keinoihin.

Taloustutkijoiden mukaan Suomeen tarvitaan mittava kestävän kehityksen verouudistus. Ryhmä tutkijoita arvioi Sitran julkaisemassa raportissa, että palkkaveroa pitäisi laskea ja päästöverotusta kiristää.

Mallinnusten mukaan Suomeen voisi syntyä kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja ja samalla ilmastopäästöt laskisivat.

SDP: Käytännössä sama kuin kestävän kehityksen arvonlisävero

Eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi noussut SDP pitää Sitran raporttia kiitettävänä.

Puolueen veroasiantuntija, kansanedustaja Timo Harakka katsoo, että Sitran esittämä kulutusvero, joka perustuu tuotteen elinkaaripäästöihin, on käytännössä sama kuin SDP:n esittämä kestävän kehityksen arvonlisävero.

Harakka huomauttaa, että tuotteiden hiilijalanjälkeen perustuvia veroja ovat ehdottaneet muun muassa Euroopan parlamentti, Maailmanpankki ja OECD.

Harakan mukaan verouudistuksen täytyy olla yleismaailmallinen tai ainakin yleiseurooppalainen.

Harakan mukaan kyseessä olisi verouudistus, joka veisi ainakin kymmenen vuotta.

– Täytyy tehdä lisää laskelemia ja mallinnuksia ja miettiä, mikä on täsmälleen oikea toteuttaa se niin, että tällainen ilmastovero on myöskin sosiaalisesti oikeudenmukainen. Tämä tarkoittaa silloin sitä, että pienten palkkojen ja eläkkeiden verotusta pitää samalla alentaa tai voidaan päättää, että ostoskassin hinta ei nouse.

Harakan mukaan Sitran raportti osoittaa ilmastopelottelun olevan vailla pohjaa.

– Ilmastonsuojelu voi kasvattaa taloutta ja työllisyyttä.

Kokoomus: Haittoja verotettava suoraan tuotannossa

Kokoomuksen talousasiantuntija, kansanedustaja Juhana Vartiainen kiittää Sitran ehdotusten kokonaisuutta.

– Se on hyvä avaus. Siirtämällä verorasitusta työn verotuksesta ympäristöhaittatekijöiden verotukseen voidaan saada enemmän hyvinvointia ja parempi ympäristö, Vartiainen arvioi.

Kokoomuksen Vartiainen epäilee SDP:n kestävän kehityksen arvonlisäveromallia vaikeasti toteutettavaksi. Hän verottaisi suoraan tuotannon haittoa.

– Sitran skenaarioista minun nähdäkseni paras on se, jossa suoraan tuotannossa verotetaan haittoja. Se, että me tuote- tai tuoteryhmäkohtaisesti määrättäisiin välillinen verotus, on todennäköisesti byrokraattisesti liian vaativaa, Vartiainen toteaa.

Juhana Vartiainen uskoo, että ilmastoverouudistus voidaan viedä läpi neljässä vuodessa.

– Kyllä tähän yksi hallituskausi riittää. Onhan näitä tehty ennenkin, Vartiainen huomauttaa.

Vihreät: Pitää pystyä tekemään laaja reformi

Vihreät toivottaa Sitran raportin tervetulleeksi.

– Ajatus, että verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta kohti ympäristölle haitallista toimintaa, on erittäin kannatettava, sanoo puolueen varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.

Vihreiden mielestä raportti osoittaa, että yhtä aikaa voidaan verottaa ympäristölle haitallista toimintaa ja kompensoida se pienituloisille.

Ohisalo olisi mielellään nähnyt vaalikeskusteluissa enemmän keskustelua siitä, mitkä ovat puolueiden laajat keinot ilmastonmuutoksen torjuntaan sen sijaan, että puhuttiin siitä, katoaako lautaselta makkara.

– Olisi pitänyt puhua siitä, miten ylipäätään ympäristölle haitallista toimintaa verotetaan laajemmin ja miten samaan aikaan sosiaaliturvaa pitää uudistaa.

Pitäisi pystyä tekemään laaja reformi, ei vain yksittäisiä muutoksia siellä täällä, lisää Ohisalo.

Missä ajassa verouudistuksia voitaisiin toteuttaa?

– Nyt pitää ottaa hallitusohjelmassa ensimmäiset askeleet, mutta yhdessä hallituskaudessa tuskin tätä tässä ajassa vaadittavaa isoa rakennemuutosta saadaan aikaiseksi.

Perussuomalaiset tyrmää: Lisäisi eriarvoisuutta

Perussuomalaiset jättäytyi sivuun muiden eduskuntapuolueiden ilmastolinjauksista jo viime vaalikaudella.

Perussuomalaiset suhtautuu myös Sitran kestävän kehityksen verouudistukseen penseästi.

Puolue pelkää, että verouudistus nostaisi merkittävästi suomalaisten asumisen ja liikkumisen hintaa.

– Siinä sivussa ne nostavat sikamaisen paljon suomalaisen teollisuuden kustannuksia, katsoo perussuomalaisten viestintävastaava Matti Putkonen.

Perussuomalaisten mielestä palkkojen ja eläkkeiden verotuksen alentaminen ei ole riittävä kädenojennus pienituloisille.

– Tässä köyhät ja keskituloiset joutuvat taas maksumiehiksi.

Perussuomalaiset toistavat linjansa, jonka mukaan EU:n puheenjohtakaudella Suomen pitäisi saada ne maat, jotka saastuttavat eniten, myös kantamaan suurimman vastuun.

Lisää aiheesta:

Korkman kommentoi Sitran järeää avausta: Kärsimys ja hyvitykset jakautuvat kaikille, jos päästöjä ohjaava verouudistus toteutetaan pakettina Suomeen ehdotetaan jättimäistä veroremonttia: Palkasta enemmän käteen, saastuttaminen kallistuisi – samalla syntyisi valtavasti työpaikkoja