Presidentti Donald Trump vaikuttaa olevan äärimmäisen turhautunut lempikanavansa Fox Newsin järjestämään presidentinvaalitenttiin, jossa demokraattisenaattori Bernie Sanders esiintyi alkuviikosta.
Demokraattien presidentinvaaliehdokkuutta havitteleva Sanders oli Fox Newsin tentattavana Bethlehemin kaupungintalolla Pennsylvaniassa. Sanders sai paikoin raikuvia suosionosoituksia tilaisuuden aikana. Lisäksi Fox Newsin televisioma tilaisuus keräsi korkeat katsojaluvut.
Trumpia tämä ei miellyttänyt, joten presidentti päätti avautua tapansa mukaan Twitterissä. Hän hämmästeli, kuinka ”outoa on nähdä Hullu-Bernie Fox Newsillä”.
Trump jatkoi myöhemmin Twitter-hyökkäystään väittämällä, että kaupungintalon ulkopuolella olleita Trumpin kannattajia ei oltu päästetty tilaisuuteen sisään. Presidentin mukaan tila olikin täytetty Sandersin tukijoilla.
– Mikä ihme Fox Newsiä vaivaa? presidentti äimisteli.
Trumpin väitteille siitä, että tilaisuuteen olisi kutsuttu vain Bernie Sandersin kannattajia, ei ole löydettävissä minkään sortin todisteita. Tilaisuutta juontanut Fox Newsin ankkuri Martha MacCallum kertoi ennen tilaisuutta paikalliselle The Morning Call -lehdelle, millä tavoin yleisö oli tilaisuuteen valittu.
– Fox haki (yleisöksi) alueen erilaisia poliittisia ja paikallisia ryhmiä ja otti vastaan pyyntöjä päästä tilaisuuteen sen jälkeen, kun siitä oli julkisesti ilmoitettu, sanoi MacCallum ja lisäsi, että satoja ihmisiä oli jonotuslistalla.
Trump esiintyy säännöllisesti Fox Newsillä, mutta tyypillisesti häntä haastattelevat kanavalla Sean Hannityn kaltaiset kommentaattorit, jotka eivät varsinaisesti haasta presidenttiä, vaan tukevat tätä peittelemättä.
Kaupungintalon tilaisuuden toinen juontaja, Fox News-ankkuri ja suosittua Special Report ohjelmaa vetävä Bret Baier vihjasikin pian Trumpin Twitter-sanailun jälkeen presidentin haluttomuudesta tulla kanavan uutisankkurien haastateltavaksi.
– Haluaisimme saada sinut pian kaupungintalolle tai jopa Special Reportin haastateltavaksi. Siitä on jo tovi. Me uutisoimme kaikki näkökannat, Baier tviittasi.
Ranskassa varoitetaan Notre Damen katedraalin jälleenrakennusrahojen perässä olevista huijareista. Ranskan Perintösäätiö on jo kerännyt yli 13 miljoonaa euroa yksityisiltä henkilöiltä, mutta nyt apajille on tullut myös huijareita.
Säätiö kertoo, että sen tietoon on tullut huijaustapauksia niin Ranskassa kuin ulkomailla. Säätiö ei kerää rahaa puhelimella tai sähköpostilla, joten puhelut ja meilissä esitetyt vetoomukset ovat huijausta.
Säätiö itse kerää lahjoituksia muun muassa verkkosivuillaan. Ranskan kulttuuriministeri Franck Riester kuitenkin muistutti, että Notre Damen jälleenrakennuksen varainkeruu on tuonut mukanaan myös huijaussivustoja.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaa, että maanantain palossa pahoin kärsinyt Notre Dame seisoo uljaana jo vuonna 2024, kun Ranska isännöi kesäolympialaisia.
Tavallisten kansalaisten lisäksi myös huippurikkaat ovat luvanneet lahjoittaa miljooniaan pariisilaiskatedraalin korjaukseen.
L'Oreal-kosmetiikkavalmistaja ja tuotemerkin taustalla oleva Bettencourtin perhe kertoi lahjoittavansa jälleenrakennukseen huimat 200 miljoonalla euroa. Summa on sama, minkä luksustavaroita valmistavan LVMH-yhtiön toimitusjohtaja Bernard Arnault lupasi lahjoittaa.
Ranskalainen öljy-yhtiö Total ja Kering-luksustavarayhtiö ovat kummatkin sitoutuneet lahjoittamaan 100 miljoonaa euroa. Lisäksi esimerkiksi teknologiayhtiö Applen toimitusjohtaja Tim Cook ilmoitti tiistaina Twitterissä, että Apple lahjoittaa rahaa Notre Damen kunnostukseen.
Ainakin 29 ihmistä kuoli turistibussin kaaduttua Madeiralla
Ainakin 29 ihmistä on kuollut ja yli 27 loukkaantunut turisteja kuljettaneen linja-auton kaaduttua Madeiran lomasaarella. Tiettävästi suurin osa uhreista on saksalaisia turisteja, mutta tiedot turmasta ovat vielä tässä vaiheessa epäselvät. Ulkoministeriön tiedon mukaan bussissa ei ollut kyydissä suomalaisia. Madeiralle on tehnyt matkustusilmoituksen 29 suomalaista.
Lypsylehmät ja vasikkatuotanto vähenevät koko ajan Suomessa
Jan Sandvik / AOP
Hyvin tuotettua kotimaista lihaa pidetään kuluttajien keskuudessa tuontilihaa eettisempänä, vastuullisempana vaihtoehtona. Mutta kuinka käy, kun kasvattamoihin ei enää tule vasikoita? Kotimainen tarjonta ei riitä kattamaan kysyntää, joten tuontilihan kulutus lisääntyy koko ajan.
Jätevesiasetuksen siirtymäajan päättyminen näkyy urakoitsijoiden tilauskirjoissa
Kalevi Rytkölä / Yle
Nyt alkaa olla viimeiset hetket uusia kesämökin jätevesijärjestelmä lain edellyttämälle tasolle. Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen siirtymäaika nimittäin päättyy lokakuussa. Takarajan lähestyessä jätevesiremontteja tekevien yritysten tilauskirjat ovat alkeneet täyttyä. Vielä eivät kaivurit ole kuitenkaan loppumassa.
Eurovaalien ehdokasasettelu päättyy tänään
Euroopan parlamenttiPatrick Seeger / EPA
Tänään on viimeinen päivä jättää ehdokashakemukset europarlamenttivaaleihin Helsingin vaalipiirilautakunnalle. Joillakin puolueilla listat ovat jo täynnä, mutta osa puolueista julkistaa viimeiset vapaat paikat ja koko listansa vasta tänään. Monet puolueet ovat nostaneet listalleen eduskuntavaaleissa eniten ääniä keränneitä ehdokkaita. Meppipaikan saavat kansanedustajat ratkaisevat myöhemmin, kumman ottavat vastaan. Eurovaalit järjestetään Suomessa sunnuntaina 26. toukokuuta.
Muellerin Venäjä-tutkinnan raportti julki tänä iltana
Oikeusministeri William BarrErik S. Lesser / EPA
Kauan kaivattu erikoissyyttäjä Robert Muellerin Venäjä-tutkinnan raportti julkaistaan tänä iltana kello 19 Suomen aikaa. Sitä ennen Yhdysvaltain oikeusministeri William Barr pitää tiedotustilaisuuden. Myös presidentti Donald Trump saattaa pitää oman tiedotustilaisuutensa.
Lämmin kevätsää jatkuu
Yle Sää
Kiirastorstai on edeltävien päivien tapaan lämpöä täynnä. Lämpötila kohoaa suuressa osassa maata 10:n ja 15 asteen välille. Etelässä sisämaassa voi olla jopa 17–18 astetta lämmintä. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.
Mikä yhteismetsä? En tiedä. Joku osuuskuntasysteemi. Joku kommuuni. Ihmisten yhteinen metsä.
Kun satunnaisilta ihmisiltä kysyy, mikä on yhteismetsä, vastauksien pohjavire on säännönmukaisesti hämmentynyt. Vastauksien kirjo alkaa levitä, kun pyytää sanomaan ensimmäisen asian, joka tulee mieleen yhteismetsä-sanasta.
Kuka hyötyy, kun suvunkin kanssa on hankalaa? Kuulostaa kivalta. Riitaa. Monta yhdessä. Kuka sitä oikeasti hoitaa? Miten käy jokamiehenoikeuksien? Haravoidaanko yhteismetsää talkoilla?
Monta kysymystä ja paljon ennakkoluuloja tuntemattomasta.
– Ajatus ja idea on ihan täydellinen, sanoo Anna Kaisanlahti, oululainen 28-vuotias biokemisti.
Kaisanlahden perheellä on metsää Kuhmossa, yli 200 kilometrin päässä Oulusta. He harkitsevat metsiensä liittämistä perusteilla olevaan Kuhmon yhteismetsään.
Veroteknisesti yhteismetsä on yhteisetuus (vero.fi). Sanamutantti tarkoittaa, että metsänomistajat ovat liittäneet metsänsä yhteen kokonaisuudeksi, jonka toimintaa ohjaa omistajien valitsema hallinto. Yhteismetsä toimii vain osakkaidensa hyväksi.
Yhä useampi perii metsää, mutta sitä ei osata hoitaa. Yle Kuvapalvelu
Ensimmäiset yhteismetsät perustettiin jo yli 130 vuotta sitten. Alkuun yhteismetsiä saivat perustaa vain viranomaiset. Niitä perustettiin pääasiassa 1930–1960-luvuilla, kun tehtiin isojakotoimituksia ja asutettiin Karjalan evakoita.
Vuonna 2003 asiat muuttuivat, kun yhteismetsiä saivat perustaa myös metsänomistajat keskinäisillä sopimuksilla. Määrä on lähes nelinkertaistunut sen jälkeen.
Nyt eri yhteismetsissä on yhteensä pinta-alaa 671 000 hehtaaria. Viimeisen viiden vuoden aikana pinta-ala on lisääntynyt noin 100 000 hehtaarilla.
Suomeen on perustettu myös yhteismetsiä, jossa ei tehdä avohakkuita. Niistä lisää vähän alempana.
Silloin voidaan huomioida paremmin monenlainen virkistäytyminen sekä maisema- että ilmastovaatimukset. Petri Luukkonen
Perinteisesti yhteismetsään liitytään, kun metsiä ei jakseta tai pystytä hoitamaan itse. Yhä useampi perii metsää, mutta metsän hoitamiseen ei ole ammattitaitoa – keskimääräinen suomalainen metsänomistaja on jo reilusti yli 60-vuotias.
Tavanomaisesti yhteismetsän tulot muodostuvat pääasiassa metsätuloista. Tuloja voi tulla myös metsästysoikeuksista, maa-aineksista tai muusta toiminnasta.
Osakkaat saavat tuloa yhteismetsästä osuuksiensa suhteessa. Saadusta rahasta ei makseta veroa, eikä niitä tarvitse ilmoittaa verottajalle. Yhteismetsä huolehtii niistä osakkaiden puolesta.
– Tarvitset vain pankkitilin, jonne rahaa laitetaan. Hallintoon ei ole pakko osallistua, sanoo asiantuntija Mikko Honkanen Maanmittauslaitoksesta.
Yhteismetsästä hiilinielu?
Suomeen on myös perustettu hieman perinteisestä toimintatavasta poikkeavia yhteismetsiä. Tavallisesti yhteismetsä koostuu maatieteellisesti kohtuullisen lähellä toisiaan olevista alueista. Sillä saavutetaan etua esimerkiksi metsätöiden organisoinnissa, kun yhdelle urakoitsijalle voidaan osoittaa runsaasti työalueita läheltä toisiaan.
Oululainen Petri Luukkonen on juuri perustanut Suomen hiilinielu -yhteismetsän Suomussalmelle, jossa metsää hoidetaan jatkuvan kasvatuksen periaattein. Luukkonen sanoo, että hän haluaa pitää metsän peitteisenä – siellä on aina puita.
– Ollaan maltillisia tuottovaatimuksissa. Silloin voidaan huomioida paremmin monenlainen virkistäytyminen sekä maisema- että ilmastovaatimukset.
Luukkonen sanoo heidän yhteismetsänsä olevan avoin, eli he ottavat osakkaita mistä päin Suomea tahansa.
Toinen vastaavalla tavalla toimiva on Yhteismetsä Tuohi, jonka metsäalueet sijoittuvat hajalleen Kaakkois-Suomeen, Pohjois-Karjalaan sekä Pohjois-Pohjanmaalle.
Molemmilla on metsää noin 300 hehtaaria, eli ne ovat varsin pieniä. Molempia yhteismetsiä myös yhdistää kasvuhalu – ne etsivät myös silkalla rahalla sijoittavia osakkaita.
Jatkuvan kasvatuksen metsissä ei tavallisesti istuteta puun taimia.Antti Haanpää / Yle
Nimestään huolimatta Suomen hiilinielu -yhteismetsä ei vielä saa tuloja hiilinieluna toimimisesta.
– Ei sitä voi vielä luvata eikä taata. Se olisi sellainen kirsikka kakun päällä, jos se toteutuisi, sanoo Luukkonen.
Hiilinielu-ajatusta pitää tervetulleena myös Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK.
– Metsänomistajan kannalta se olisi erittäin tervetullut. EU-tasolla tällaista pohditaan, mutta päätökset vievät aikaa, arvioi MTK:n Metsälinjan kenttäpäällikkö Samuli Kokkoniemi.
Perustaminen on halpaa kuin mäntysaippua
Valtio maksaa yhteismetsän perustamiskuluja, esimerkiksi maanmittaustoimituksien kulut. Lisäksi etua voi tulla maanomistajalle, joka haluaa säilyttää itsellään palstan vaikkapa järvenrannasta tai hyvästä polttopuumetsiköstä.
– Perustamisen yhteydessä siitä ei mene lohkomismaksua. Hinta riippuu pinta-alasta, mutta se on heti vähintään tuhannen euron etu, sanoo Mikko Honkanen.
Jos metsätuho osuu omaan metsään, kustannus voi olla suuri. Jos metsä on yhteismetsässä, riski jakaantuu.Markku Vaario
Valtio houkuttelee yhteismetsien perustamiseen myös veroeduilla. Yhteismetsä maksaa verotettavasta tulostaan jopa 7,5 prosenttia vähemmän veroa kuin mitä yksityinen joutuisi maksamaan puunmyynnistään.
Valtion motiivi on selkeä. Kun metsät siirtyvät perinnönjaossa seuraaville sukupolville, ne pirstoutuvat yhä pienemmiksi plänteiksi. Lisäksi metsien hoito saattaa jäädä hunningolle, kun perijöillä ei ole ammattitaitoa, aikaa tai kiinnostusta niitä hoitaa. Se taas kostautuu ajan mittaan. Metsistä sadaan puuta vähemmän.
Lain mukaan yhteismetsän on hoidettava metsiään suunnitelmallisesti.
Yksi yhteismetsän hyvistä puolista on sen helppous. Anna Kaisanlahti
Yhteismetsäosuus on perinnönjaossa huomattavasti helpompi käsiteltävä kuin metsäpalsta. Yhteismetsäosuus voidaan helposti jakaa tasan. Metsäpalstan jako sen sijaan vaatii maanmittaria ja tarkkaa eri osien arvon määritystä.
– Yhteismetsäosuuden voi myös myydä, sanoo Honkanen.
Kuhmossa halukkuutta neljä kertaa ajateltua enemmän
Kuhmossa suunnitelmat uuden yhteismetsän perustamiseksi ovat pitkällä. Alkuun tavoitteena oli 1 000 hehtaarin pinta-ala, mutta halukkuutta on ilmentynyt rutkasti enemmän, sanoo Mikko Honkanen.
– Mukaan on alustavasti lähdössä 65 metsänomistajaa ja pinta-alaa on 4 600 hehtaaria.
Mukana on yksityisiä metsänomistajia, metsäyhtymiä, perikuntia, Kuhmon kaupunki ja muutama osakeyhtiökin.
Suuri osa liittymishalukkaista on muualta kuin Kuhmosta. Yksi heistä on oululainen Anna Kaisanlahti perheineen.
– Yksi yhteismetsän hyvistä puolista on sen helppous. Kun metsäpalsta on kaukana, on hyvä antaa se paikalliseen, hyvään hoitoon. Ettei metsä kärsi siitä, jos itse ei ole aina kykenevä menemään paikalle, Kaisanlahti sanoo.
Perheen omistama metsä on Anna Kaisanlahdelle tuttu jo lapsuudesta. Timo Nykyri / Yle
Hän on kulkenut perheensä kanssa Kuhmon metsissä pienestä tytöstä saakka. Metsä on biokemistille paitsi sijoitus, myös tunneasia.
– Tykkään vaeltaa ja marjastaa. Ja metsä on paikka rauhoittua.
Miten niille jokamiehenoikeuksille käy?
Yhteismetsä ei kuitenkaan ole ihan pelkkää auvoa. Monelle metsää omistavalle kynnyskysymys on menettää oman metsän hallinta. Yhteismetsässä ei enää voi tehdä omalla luvalla samoja asioita kuin omassaan, vaikka osuuden siitä omistaa.
– Alueen hallinta siirtyy yhteismetsälle, painottaa Maanmittauslaitoksen asiantuntija Mikko Honkanen.
Käytännössä se tarkoittaa, että esimerkiksi polttopuiden hakemisesta pitää sopia yhteismetsän kanssa etukäteen. Useimmiten yhteismetsän ohjesäännössä on määritelty, kuinka osakkaiden tarpeet ja toiveet otetaan huomioon, sanoo Honkanen.
– Siellä voi olla määritelty esimerkiksi, että osakas saa hakea joulukuusen tai polttopuita. Mutta se ei tarkoita, että niitä voi hakea juuri sieltä entisestä omasta metsästä, vaan paikka voi olla eri.
Metsästys on yksi suosituimmista harrastuksista metsässä.Mostphotos/Robert Nyholm
Koville metsästäjille voi olla tiukka paikka luopua oman maan metsästysoikeuksista. Sekin on asia, josta osakkaat voivat sopia keskenään.
Ja sitten vielä ne jokamiehenoikeudet. Ne eivät muutu mitenkään – myös yhteismetsässä ovat jokamiehenoikeudet voimassa samalla tavalla kuin muuallakin.
Oletko perimässä metsää? Miten aiot hoitaa sitä? Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka. Toimittaja Heikki Rönty osallistuu keskusteluun kello 15:00 saakka.
Kesämökkikausi on hiljalleen käynnistymässä. Kevätsiivouksen ja uuden grillin hankkimisen lisäksi monella mökillä pohditaan nyt myös jätevesiremonttia. Haja-asutusalueita koskevan jätevesiasetuksen siirtymäaika päättyy lokakuun lopussa, mikä tarkoittaa, että nyt alkaa olla viimeiset hetket käynnistää urakka.
Haja-asutusalueiden jätevesiasetus koskee ennen vuotta 2004 rakennettuja kiinteistöjä, jotka sijaitsevat joko pohjavesialueella tai alle sata metriä vesistöstä. Muissa kiinteistöissä asia pitää hoitaa kuntoon seuraavan luvanvaraisen remontin yhteydessä.
Kuivakäymälällä varustetuissa ja kantoveden varassa olevissa mökeissä riittää jätevesiselvitys. Tosin kantoveden määritelmästä löytyy kuntakohtaisia eroja, joten asia kannattaa tarkistaa mökkikunnalta.
Takarajan lähestyminen näkyy jätevesiremontteja tarjoavien yritysten tilauskirjoissa. Tuhansia jätevesijärjestelmiä ympäri Suomea asentaneen Vestelli Oy:n myyntijohtaja Regina Kunnas odottaakin vilkasta kevättä.
– Meille on tullut tosi paljon yhteydenottoja. Ihmiset ovat todella kiinnostuneita asiasta ja meidän toimitukset ovat jo nyt ainakin kolminkertaistuneet. Ja kausihan on vasta alussa, Kunnas toteaa.
Pitkä vääntö saa päätöksensä
Jätevesiasetuksesta on väännetty Suomessa yli 15 vuotta. Valtioneuvosto antoi haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä asetuksen jo vuonna 2003.
Kansan keskuudessa nopeasti paskalaiksi ristitty asetus määräsi tiukkoja vaatimuksia kiinteistöjen jätevesien käsittelyyn. Asetus onkin saanut kritiikkiä niin Vapaa-ajan asukkaiden liitolta kuin Omakotiliitolta. Ne ovat pitäneet asetuksen vaatimuksia liian ankarina.
Vuosien varrella jätevesiasetus on muuttanut muotoaan ja sen vaatimuksia on höllennetty useaan otteeseen. Tämä sai monet mökkiläiset odottavalle kannalle.
Enää vaatimuksissa ei kuitenkaan ole kevennettävää, vaan nyt kiinteistöjen omistajien on laitettava jätevesijärjestelmät asetuksen vaatimaan kuntoon.
Vaikka jätevesiasetus on herättänyt vuosien varrella närää, ymmärrys asetusta kohtaan lisääntynyt.
– Varsinkin nykyään ihmiset oikeasti ymmärtävät, että sitä omaa mökkiympäristöä pitää suojella. Etenkin jos ollaan vesistöjen lähellä tai pohjavesialueella, Kunnas sanoo.
Loppuvatko kaivurit kesken?
Mökkiläisiä on viime vuodet varoiteltu, ettei jätevesiremonttia kannata jättää viime tippaan. Takarajan lähestyessä pätevistä suunnittelijoista ja urakoitsijoista saattaa nimittäin olla pula.
Ympäristöministeriöllä ei ole tarkkaa lukua siitä, kuinka moni asetuksen alainen kiinteistö on vielä uuden jätevesijärjestelmän tarpeessa. Asiaa selvitetään parhaillaan ja tietoa odotetaan toukokuussa.
Vestellin Regina Kunnas ei usko, että remontit jäävät ilman tekijää, vaikka kysyntä loppua kohti kasvaakin.
–Kyllä tässä maassa riittää kaivureita ja urakoitsijoita, Kunnas vakuuttaa.
Samaa mieltä on ympäristöneuvos Saara Bäck ympäristöministeriöstä. Hän arvioi, että suomalaiset kiinteistöjen omistajat ovat uusineet järjestelmiä kiitettävästi. Bäck ei myöskään usko määräajan umpeutumisen johtavan ruuhkiin.
– Suomalaiset kiinteistöjen omistajat ovat aina pitäneet huolta ja arvostaneet omaa lähiympäristöään ja puhtaita vesiä. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uusintaa on tapahtunut aiempina vuosina, Bäck toteaa.
Mitä jos remontti jää tekemättä?
Kun jätevesiasetuksen siirtymäaika umpeutuu marraskuun ensimmäinen päivä, valvontavastuu siirtyy kunnille. Aivan ensimmäisenä kunnat eivät ole lähettämässä tarkastajia tonteille, Bäck toppuuttelee.
– Ei sieltä heti lähdetä tarkastuskierrokselle, mutta tietenkin puututaan asioihin, jos järjestelmät eivät ole kunnossa ja ympäristön pilaantumista tapahtuu, ympäristöneuvos toteaa.
Tärkeintä Bäckin mukaan on nyt, että kiinteistöjen omistajat selvittävät, koskeeko lainsäädäntö heidän kiinteistöään. Tämän tiedon saa helpoiten selville ottamalla yhteyttä kuntaan, jonka alueella kiinteistö sijaitsee.
Asetuksen toteuttamiselle voi anoa viiden vuoden poikkeusta esimerkiksi vähäisen käytön tai omistajan työttömyyden vuoksi, Bäck muistuttaa.
Jutun kommentointimahdollisuus on auki klo 22.00 saakka. Tervetuloa mukaan.
Kodintekstiilivalmistaja Finlayson ja sen omistajat ostavat Reino- ja Aino-tossut. Neuvottelut tossujen valmistuksen jatkamisesta ovat käynnissä eri toimijoiden kanssa.
– Uudet omistajat etsivät tossuille uutta luotettavaa valmistajaa, joka täyttää tiukat kriteerit laadun, kustannusten ja vastuullisuuden osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että tossujen valmistus ei valitettavasti voi jatkua Suomessa, Finlaysonin tiedotteessa kerrotaan.
Finlayson kuvailee tiedotteessaan Reino- ja Aino -tossuja "kansallisomaisuudeksi". Sen mukaan tossujen valmistaminen jatkuu isänpäivään mennessä, mutta paikkaa ei kerrota. Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila kertoi Ylelle, että neuvotteluja on käynnissä muun muassa Euroopassa toimivien valmistajien kanssa, mutta ei halunnut ottaa asiaan tarkemmin kantaa.
– Tekstiili- ja jalkineteollisuus on siirtynyt noin sata vuotta sitten globaaliin markkinaan. Olen pahoillani, että tuotanto ei voi jatkua Suomessa, mutta haluan muistuttaa, että tuotannon osuus tuotteen lisäarvosta on pieni, Kurttila sanoo.
Lieksan tossutehdas on tänään viimeistä päivää toiminnassa. Kenkiä tossulaatikossa tehtaalla.Ari Tauslahti / Yle
Ei muotibrändin suuntaan
Luova johtaja Jukka Kurttila kuvailee, että Finlayson aikoo palauttaa Reino- ja Aino-tossujen brändin sen juurille.
– Välillä tuotetta on yritetty viedä muotibrändin suuntaan. Se ei ole meidän tiemme. Mielestäni Ainon ja Reinon sydän on trendejä vastaan, Kurttila sanoo.
Kurttilan mukaan kaikki vaihtoehdot tuotemerkin tulevaisuuden suhteen ovat vielä auki. On myös mahdollista, että Aino- ja Reino-tuotmerkillä aletaan valmistaa muutakin kuin tossuja.
Lieksan tehtaalla työskennellyt Satu Turunen ompelee tänään viimeisiä Reinojaan ennen tehtaan sulkemista.Marja-Liisa Kämppi / Yle
Lieksan tehtaan työntekijät tyrmistyneitä
Tossuja valmistettiin tähän viikkoon saakka tehtaalla Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Konkurssissa tehtaan kaikki 17 työntekijää irtisanottiin, ja heidän viimeinen työpäivänsä on tänään. Lieksan tehtaan työntekijät pettyivät karvaasti kaupan lopputulokseen.
– Tuntuu aivan järkyttävältä, että suomalainen tuote viedään nyt ulkomaille. Tossuja on kuitenkin valmistettu Suomessa 1930-luvulta lähtien, sanoo Lieksan tehtaalla kymmenisen vuotta työskennellyt Satu Turunen.
Turusen mukaan vielä viime viikon lopulla vaikutti siltä, että tossujen valmistus jatkuisi Lieksassa. Turusen mukaan suurin osa työntekijöistä jää nyt työttömiksi.
Uutista päivitetty 18.4. klo 10:15: Lisätty Jukka Kurttilan kommentit.
– Odotatko sekunnin? Minulle tulee juuri ruokatilaus, pitää yrittää syödä jossain vaiheessa.
Sinisten kansanedustajalla Tiina Elovaaralla, 32, on viikko aikaa vaaleihin. Hän alkaa olla puhki, kuten muutkin kansanedustajaksi pyrkivät. Siksi pitää yrittää syödä ja nukkua jossain vaiheessa.
Kansanedustajaksi haluavan pitää näyttää ulospäin varmalta. Epäusko ei saa näkyä. Elovaara ymmärtää tietenkin, ettei kukaan voi olla varma läpimenosta, jos puolueella on gallupeissa prosentin kannatus.
Toisaalta aina on toivoa. Elovaaran oppi-isä Timo Soini loi perussuomalaiset Suomen maaseudun puolueen SMP:n konkurssin jälkeen, Raimo Vistbacka oli pitkään puolueen ainoa kansanedustaja. Sitten tuli jytky. Politiikassa kaikki on mahdollista, Elovaara tsemppaa itseään.
Jääkö koko puolueen taru tähän?
– En tiedä yhtään, mitä tapahtuu. Samaan aikaan pitää päästää irti ja luoda tulevaisuutta, Elovaara sanoo.
14.4.2019: vaalivalvojaiset
Vaali-iltana Elovaara valmistautuu lähtemään vaalivalvojaisiin Tampereella. Hän kuvailee fiiliksiään etukäteen kiitollisiksi.
Eikö tämä ole outoa, kun moni säälittelee jo etukäteen?
– Yhteistyö ja yli rajojen menevä tuki on osoittautunut hienoimmaksi kokemukseksi. Usko hyvään on säilynyt, vaikka sitä on koeteltu, Elovaara sanoo.
Ennakkoäänet tulevat ja gallupit ovat oikeassa.
Lopulta Elovaara saa 1 403 ääntä. Hän ei pääse eduskuntaan, kuten ei kukaan muukaan sinisistä. Myös ministerit Jussi Niinistö, Jari Lindström ja Sampo Terho putoavat. Perussuomalaisten perustaja Timo Soini on kertonut jo aiemmin jäävänsä pois.
Elovaaran entinen puolue perussuomalaiset sen sijaan on vaalivoittaja, joka nousee melkein suurimmaksi puolueeksi. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho juhlii.
– Ilmiönä menestys ei yllätä, koska Suomessa voi olla 15–20 prosenttia ihmisiä, jotka ajattelevat hyvin kriittisesti ja perussuomalaiset tarjoaa kanavan protestille, Elovaara sanoo.
15.4.2019: ennustus käy toteen
Päivä vaalien jälkeen Tiina Elovaara astelee vastaan Pyynikin näkötornilla Tampereella. Näissä metsissä hän on itkenyt monta kertaa.
Nyt Elovaara ei itke. Hän on tavallaan helpottunut. Ei olisi ollut helppoa olla sinisten ainoita edustajia eduskunnassa.
– Tunnen myötätuntoa Liike Nytin Hjallis Harkimoa kohtaan.
Sinisten Timo Soini auttoi Tiina Elovaaraa kevään vaalikampanjassa. Oppi-isä nähtiin Elovaaran tukena mm. Parkanossa 6.4.2019.Tiina Elovaaran albumi
Olisiko kannattanut pysyä kuitenkin perussuomalaisissa?
– Emmehän me sieltä kevyin perustein lähteneet. Sanoimme jo lähtiessä, että tämä tuhoaa poliittiset uramme ja saamme vihapuhetta ja pilkkaa. Näin kävi.
Ennustus kahden vuoden takaa kävi toteen. Ryhmän puheenjohtaja Simon Elo kertoi silloin dramaattisessa puheessa, kuinka päätös todennäköisesti tuhoaa poliittiset urat.
Elovaara toivoo, että perussuomalaiset menevät hallitukseen, että he pääsevät kantamaan vastuuta. Jos muut puolueet kieltäytyvät tekemästä tämän kanssa yhteistyötä, se lisää vain osan kansasta katkeruutta.
– Jos perussuomalaiset jäävät oppositioon, seuraavissa eduskuntavaaleissa se on pääministeripuolue.
19.4.2015: eduskuntaan
Tamperelainen Elovaara aloitti perussuomalaisten kansanedustajana 27-vuotiaana. Hän meni eduskuntaan neljä vuotta sitten vaalien tiettävästi pienimmällä budjetilla 4 000 eurolla ja keräsi 4 107 ääntä. Näissä vaaleissa hän käytti omaa rahaa noin 5 000 euroa. Toiset ovat ottaneet lainaa kymmeniä tuhansia, hän tietää.
Tiina Elovaara lähti politiikkaan jo lukioikäisenä, ja politiikka on ollut hänen ainoa ammattinsa.
– Pitkäänhän tätä on tehty. Koko nuoruus. Siinä sivussa on vaihtunut poikaystävä, opinnot, vaatetyylit ja ajatuksetkin. On haudattu lähimmäisiä ja kastettu uusia. Menetetty ystäviä ja saatu uusia, Elovaara kuvasi Facebookissa vaalitaistelun aikana.
Neljässä vuodessa myös Suomi ja koko maailma on muuttunut.
Tiina Elovaara aikoo lenkkeillä Pyynikin maastoissa. Matias Väänänen / Yle
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tullut valtaan, brittien Brexit herättää epävarmuutta, ilmastonmuutos saa nuoret lakkoilemaan.
Neljässä vuodessa Tiina Elovaara näki, kuinka vaativaa hallituspuolueessa oleminen oli. Ensin piti nousta vuosien taantumasta, sitten syliin kaatui suurin pakolaismäärä sitten maailmansotien. Sitten puolue hajosi alta.
– Jossain vaiheessa tuntui, että vain heinäsirkat jäivät puuttumaan Raamatun ennustuksista.
Viimeinen tippa oli Elovaaran mukaan Jyväskylän puoluekokous, jossa puoluejohtoon äänestettiin maahanmuuttovastaisia ehdokkaita.
– Sitä ennen eduskuntaryhmän ja puolueen pitkään jatkunut tulehtunut tilanne oli syventynyt. Teimme kaikkemme, vuosien ajan, että maltillisempi ja vastuuntuntoinen ajattelu säilyisi.
Simon Elo, Timo Soini, Tiina Elovaara ja Sampo Terho ovat olleet keskeisiä sinisessä puolueessa.AOP
Elovaara sanoo kestäneensä itse kymmenen vuotta kamppailua.
– Sain osakseni erilaista häirintää ja kaikenlaista kiusantekoa. Annettiin ymmärtää, että olen vääränlainen liian avarakatseisine ajatuksineni, hän kertoo itse.
Maahanmuuttokriittisyys ei ollut Elovaaralle syy liittyä puolueeseen, vaan lähiöiden kapina. Elovaara sanoo, että lopulta maahanmuuttokriittiset eivät olleet Soinin tai kenenkään muun hallinnassa. Sama kehitys kuin eri puolilla Eurooppaa alkoi näyttää vääjäämättömältä.
Harva tietää, kuinka kova paikka lähtö oli, hän sanoo.
– Se on verrattavissa siihen, kun oma yritys menee konkurssiin ja menettää kaiken tai joukkueeseen, jolta lähtee seura alta ja edessä on SM-kisat.
Elovaaralle tilanne oli ristiriitainen. Henkilökohtaisesti se oli vapauttava, mutta samalla painostava.
– Vuosien ajan konflikti saatiin pidettyä jotenkin aisoissa, mutta hallitusvastuuta maahanmuuttovastaiset eivät enää kestäneet. Taistelimme mutta yksinkertaisesti hävisimme sen taistelun. Siinä tuli hetki, että vaihtoehtoja oli enää vain yksi ja silloin samalla ymmärsimme, ettei vaihtoehtoja ole enää ainuttakaan, Elovaara kokee.
Siniset jäivät hallitukseen, mikä oli katkeraa kalkkia perussuomalaisille. Tämä näkyy vielä vaalien jälkeen vahingonilossa.
– Meillä on koettu hyvin vahvasti, että sinisten olemassaolo eduskunnassa on ollut irvokas ilmiö. Sen takia on odotettu eduskuntavaaleja, että tämä iljetys poistuisi, Jussi Halla-aho kertoi Helsingin Sanomissa.
15.4.2019: päivä vaalien jälkeen
Tiina Elovaaran mukaan paikallistasolla tilanne ei ole yhtä tulehtunut. Hän iloitsee esimerkiksi entisen puoluekaverinsa Sami Savion pääsystä eduskuntaan. Hän toivoo perussuomalaisiin lisää Savion kaltaisia maltillisia.
Elovaara on Tampereen kaupunginvaltuustossa yksin omassa ryhmässä, mutta entisiin ryhmäläisiin on hänen mukaansa asialliset välit.
– Kyllä me halaamme, kun näemme valtuustossa.
Hän ei silti ymmärrä esimerkiksi, miksi puolue vastustaa niin kovasti ilmastonmuutokseen reagoimista.
– Uudet työpaikat syntyvät juuri uuden ympäristöteknologian ja kiertotalouden ansiosta, Elovaara sanoo.
Osa suomalaisista piti eronneita pettureina ja palaute oli koko kahden vuoden ajan karua. Elovaaralle vasta tulleissa viesteissä on puhuttu esimerkiksi niskalaukauksista.
– Tilanne oli niin raju, että sinisten ministerit saivat suojelupoliisin apua suojautumisessa. Itsekin sain poliisilta konsultaatiota.
"Toivon, että lapsesi kuolee kivuliaasti syöpään", on yksi Elovaaran saamista kommenteista.
– Trollaaminen on ollut systemaattista. En kyseenalaista, etteikö saa olla pettynyt. Kun asia-argumentit loppuvat, huutelijoiden on helppo tarttua sukupuoleen, ikään tai ulkonäköön.
Elovaaran mukaan ulkopuolisten on vaikea ymmärtää, millaista uuden puolueen kasaaminen oli.
Ensin piti kerätä kannattajakortit, sitten perustaa piirijärjestöt. Puolue ei saa vaalitukia, minkä takia Elovaara on keittänyt vaalimökillä kahvia, editoinut verkkosivuja ja tehnyt mainoksia.
– On ihme, että pystyimme osallistumaan Pirkanmaalla täydellä listalla.
Tiina Elovaara keräsi kannatuskortteja sininen tulevaisuus puolueen perustamista varten. Jarno Kuusinen / AOP
Eikö olisi sittenkin kannattanut jäädä perussuomalaisiin tai vaihtaa toiseen puolueeseen, koska kyselijöitä kyllä oli?
– Ei, sanoo Elovaara.
6.7.2018: lähteäkö ehdolle?
Viime syksynä Tiina Elovaara pohti tosissaan, lähteekö hän ehdolle eduskuntavaaleissa. Unettomuus ja erilaiset rasitusoireet painoivat.
Jos hän kävi pelaamassa lempilajiaan koripalloa, hän tuli todella kipeäksi.
Puolueen hajoaminen ja uuden puolueen perustaminen olivat rankkoja eduskuntatyön ohella. Eduskunta oli kovilla myös soten takia.
Elovaara kävi syksyllä myös Yhdysvaltojen suurlähetystön kutsumana USA:ssa. Hän tuli valituksi nuorten eurooppalaisten johtajien delegaatioon. Kuormitus oli kova.
Hetki ennen vaaleja Elovaara paljastaa, ettei pitänyt kunnolla sairauslomaa. Hän vähensi valiokuntatyötä ja meni puoli vuotta äärirajoilla.
– Tilanne laukeaa näihin vaaleihin, olen vähän kuin pidättänyt hengitystä.
Elovaara päätti kuitenkin lähteä vielä ehdolle, koska istuvat kansannedustajat Martti Mölsä ja Lea Mäkipää jäivät eläkkeelle.
– Pirkanmaan sinisten joukkue sai minut lähtemään vielä mukaan. Kaveria ei jätetä henki oli vahvana heiltä minua kohtaan. Apua, nyt ihan herkistyn, Elovaara sanoo.
Nuorena Elovaaralle sanottiin, että hän on liian herkkä politiikkaan. Välillä hän miettii, onko näin.
– Pitää olla todella pärjäävä, että pääsee eduskuntaan. Talossa tarvittaisiin kuitenkin ihmisiä, jotka eivät ole koneita. Tarvitaan niitä, jotka ovat olleet uupuneita tai kokeneet konkurssin. Kansanedustajien pitäisi ymmärtää muiden vaikeuksia, Elovaara pohtii.
Tulevaisuus
Elovaara alkaa nauraa, kun häneltä kysyy, onko tämä hänen elämänsä vaikein päivä.
– Tämä ei ole todellakaan elämäni kovin paikka. On hyvä pitää mittasuhteet mielessä. Tässä oli kyseessä vain yhdet vaalit, hän naurahtaa.
Hän jatkaa Tampereen kaupunginvaltuustossa ja sinisissä. Seuraavista vaaleista hän ei vielä tiedä.
– Sieltä mistä minä tulen, ei mennä yleensä eduskuntaan. Jos ei mitään muuta tästä jää, menin ilman rahaa ja vaikeista taustoista eduskuntaan. Se saavutus jää.
Tiina Elovaara vietti lapsuutensa Kaukajärven lähiössä Tampereella. Kuva on huhtikuulta 2016.Derrick Frilund / Yle
Sosiaalitoimi maksoi kirjat, että Elovaara pystyi käymään lukiota. Hän sai vuokratakuun, että pystyi muuttamaan kotoa 16-vuotiaana omilleen.
Mutta tänään Tiina Elovaara ei tahdo miettiä mennyttä. Hän aikoo nukkua, levähtää kunnolla ja olla läheisten kanssa. Elovaaran puolison ei tarvitse tottua enää siihen, että avopuoliso on Helsingissä tiistaista perjantaihin.
– Täytyy myöntää, että neljä vuotta etäsuhteessa oli tarpeeksi.
Elovaara on listannut asioita, joita hän odottaa: oman terveyden kohentaminen, urheilu, kotona oleminen. Syksyllä alkaa kandiseminaari Tampereen yliopistossa. Ehkä opiskelun eli aikuiskoulutuksen parista löytyy ala, jossa saa auttaa ja vaikuttaa.
Tiina Elovaara lapsena. Elovaaran albumi
Elovaaralla on parikin suunnitelmaa, mutta hän ei halua puhua niistä vielä tarkemmin. Uuden elämän paras puoli on se, ettei kaikki ole julkista. Ja että saa pysyä Tampereella.
– Minulla on soutuvene Pyhäjärvellä ja minut löytää sieltä.
Ainakin 29 ihmistä on kuollut ja yli 27 loukkaantunut turisteja kuljettaneen linja-auton kaaduttua Madeiran lomasaarella.
Onnettomuus tapahtui Caniçossa, Santa Cruzin kunnassa, noin 12 kilometrin päässä Madeiran pääkaupungista Funchalista.
BBC:n mukaan paikallinen pormestari Filipe Sousa kertoi televisiohaastattelussa, että kaikki bussissa olleet olivat saksalaisia. Kuolleista 11 oli miehiä ja 18 naisia. Lisäksi 27 ihmistä loukkaantui. Bussissa kerrotaan olleen 55 ihmistä.
Myös Portugalin presidentti kertoi uutistoimisto AFP:n mukaan kaikkien bussissa kuolleiden olleen saksalaisia.
Ulkoministeriön tiedon mukaan bussissa ei ollut suomalaisia. Madeiralle on tehnyt matkustusilmoituksen 29 suomalaista ja Portugaliin 290. UM:n viestinnän mukaan maakohtaisen ilmoituksen tehneistä kaikki eivät välttämättä tarkenna matkakohdettaan.
Diario de Noticias -lehti kertoo, että kuski oli tuntemattomasta syystä menettänyt bussin hallinnan, minkä jälkeen bussi oli syöksynyt tieltä alas rinnettä asuintalojen päälle.
Yle
Lehti kuvasi näkyä turmapaikalla kauhistuttavaksi, sillä ruumiita makaa eri puolilla rinnettä.
Tapulikaupunki ja Tapanila ovat viereiset äänestysalueet Pohjois-Helsingissä.
Isossa kuvassa ne ovat yhtä ja samaa: keskustaan on lähijunalla 20 minuuttia, lähimmät maamerkit ovat Malmin lentokenttä ja Tikkurilan asema, ja Keravanjoen varsi tarjoaa ulkoilumaastoa.
Mutta eduskuntavaaleissa alueet äänestivät aivan eri tavalla.
Tapanila, tai oikeammin Tapanila A, äänesti eniten vihreitä (22 prosenttia äänistä) ja kokoomusta (17 prosenttia). Tapulikaupunki, eli Tapulikaupunki A, äänesti eniten perussuomalaisia (20,1 prosenttia) ja SDP:tä (19,9 prosenttia).
Miksi Tapanila äänesti vihreitä?
– Tapanilahan on kuin lintukoto! Luulisin, että vihreät ilman muuta. Täällä on omakotitaloja ja kaikkea mahdollista, ja eiköhän täällä ole paremmin koulutettua väkeä, sanoo Tapanilan Rönttösrouva-kahvilasta tavoitettu Arja Kettunen, joka asuu Vantaalla mutta on työskennellyt Tapanilassa yli 20 vuotta.
Entä miksi perussuomalaiset? Tapulikaupungin Maatullinaukiolta löytyy Maija-Leena Multala, joka hänkin asuu muualla eli Jakomäessä mutta käy täällä muun muassa terveysasemalla.
– Täällä asuu sen tyyppistä porukkaa, tämmöistä duunaria niin kuin meikäläinenkin. Täällä ei pahemmin johtajia näy katukuvassa, enkä edes tiedä asuuko heitä täällä.
Miten Suomen eri alueilla oikein äänestettiin?
Otimme tarkasteluun Suomen kaikki noin 2 000 äänestysaluetta.
Vertailimme eniten ääniä saanutta puoluetta siihen, millaista väestöä äänestysalueella asuu.
Jutun lopussa voit tutkia omaa aluettasi ja verrata sitä muihin.
Mutta katsotaan ensin, miten kaikki vajaat 2 000 äänestysaluetta sijoittuvat kartalle. Jokainen on väritetty siellä eniten kannatusta saaneen puolueen mukaan – kirkkaanpunaiset ovat SDP:n voittamia äänestysalueita, tummansiniset kokoomuksen, vaaleansiniset perussuomalaisten ja niin edelleen.
Tältä kartta näyttää:
Äänestysalueet vaihtelevat väkimäärältään ja pinta-alaltaan. Pääkaupunkiseudulla on noin 300 äänestysaluetta, muissa isoissa kaupungeissa kymmeniä ja pienimmissä kunnissa vain yksi eli koko kunta.
Väkiluvultaan suurin ja pienin äänestysalue sijaitsevat ruotsinkielisellä rannikolla: Paraisilla on 12 268 asukasta, ja Kaukaluodon (Köklot) saarella Mustasaaressa lähellä Vaasaa 54 asukasta.
Keskusta hallitsee pohjoisessa
Laitetaan seuraavaksi kaikki äänestysalueet ruudukkoon. Jokainen ruutu on yksi äänestysalue. Oma äänestysalueesi, jota voit tarkastella myöhemmin, on yksi näistä ruuduista, mutta et vielä näe mikä.
Alueet on ensin järjestetty niiden sijainnin mukaan. Pohjoisin äänestysalue eli Utsjoen Nuorgam on ylärivillä oikealla sijaitseva ruutu. Siitä alueet rullaavat oikealta vasemmalle rivi kerrallaan kohti etelää, ja eteläisin alue eli Hangon Hangonkylä on vasemmanpuoleisin ruutu alarivissä.
Paina kartan yläpuolella olevaa KESK-nappia. Näet, että keskusta keräsi kannatuksensa ennen kaikkea Suomen pohjoisemmalla puolikkaalla sijaitsevilta alueilta.
Keskusta voitti eniten äänestysalueita, mutta hävisi silti vaalit
Unohdetaan pohjoinen ja etelä. Järjestetään ruudut yksinkertaisesti puolueittain: kuinka monella äänestysalueella kukin puolue sai eniten ääniä?
Kyllä vain: tummanvihreällä merkitty keskusta. Koska keskustaa äänestettiin ennen kaikkea maaseudun väkimäärältään pienemmillä äänestysalueilla, sen äänisaalis jäi kuitenkin SDP:tä, kokoomusta ja perussuomalaisia pienemmäksi.
RKP:kin oli ykkönen selvästi useammalla alueella kuin vihreät ja vasemmistoliitto, mutta jäi äänisaalissa näiden taakse. Selitys on sama: ruotsinkielisten pienten kuntien äänestysalueet ovat selvästi pienempiä kuin esimerkiksi kaupunkien äänestysalueet, joista vihervasemmisto keräsi kannatuksensa.
Hyvätuloisilla alueilla äänestetään kokoomusta
Nyt ruudukko on järjestetty mediaanitulon eli alueen tyypillisimmän tulotason mukaan.
Ruudukkoa pitää taas lukea ylhäältä alas tai alhaalta ylös. Ylärivissä oikealla on hyvätuloisin äänestysalue eli Espoon Westend, jonka mediaanitulo on 34 782 euroa vuodessa. Alarivissä vasemmalla on pienituloisin eli myös Espoossa sijaitseva opiskelija-alue Otaniemi, 10 999 euroa vuodessa.
Paina ruudukon yläpuolella olevaa KOK-nappia. Huomaat, että kokoomuksen kannatus keskittyy hyvätuloisimmille äänestysalueille – mutta kannatusta löytyy kaikentuloisilta alueilta.
Tummanvihreä keskusta painottuu matalampaan tulopäähän, kun taas SDP:n kirkkaanpunaista näkyy eniten keskellä ruudukkoa.
SDP sai kannatusta työttömiltä alueilta
Tarkastellaan vielä työttömien osuutta alueen työvoimasta. Yläoikealla on Kotkan Karhuvuori, jossa 49 prosenttia alueen työvoimasta on työttömänä. Alavasemmalla on Uudenkaarlepyyn Pensala, jossa työttömiä on 1,5 prosenttia.
Paina SDP-nappia kuvion yläpuolella: demarit saivat paljon kannatusta alueilla, joissa on paljon työttömiä. Myös vasemmistoliiton tummanpunaiset alueet ovat ruudukon yläosassa.
Erottuuko esimerkiksi vasemmistoliiton tummanpunainen joukosta huonosti? Jutun lopussa voit klikata näkyviin vain haluamasi puolueet.
Alueet, joilla on paljon nuoria ja opiskelijoita, äänestävät vihreitä
Vihreät on useimmin suurin puolue alueilla, joiden asukkailla on eniten ylioppilastutkintoja korkeimpana koulutuksena. Tällaiset alueet ovat tyypillisesti sellaisia, joilla asuu eniten nuoria ja opiskelijoita.
Paina VIHR-nappia, ja näet taulukon yläpäähän sijoittuvat vihreiden voittamat alueet. Keskusta on puolestaan suosituin alueilla, joilla asuu vähiten ylioppilaita.
Äänestysalueista eniten ylioppilaita on Otaniemessä, runsaat 40 prosenttia. Kristiinankaupungin Korsbäckissä luku on nolla prosenttia.
Tutki asiaa työkalulla
Alla olevalla työkalulla voit tutkia asiaa itse. Tarkemmat käyttöohjeet löytyvät työkalun alta.
1) Kirjoita ensin kenttään haluamasi äänestysalue tai kunta. Äänestysalue tai kunnan kaikki äänestysalueet näkyvät kirkkaana ruutuna tai ruutuina, ja väri näyttää edelleen mikä puolue keräsi alueella eniten ääniä. Muut äänestysalueet näkyvät himmeämpinä taustalla.
2) Viereisestä kentästä voit valita muuttujan eli järjestää ruudukon äänestysalueet esimerkiksi iän, koulutuksen tai asumismuodon mukaan. Esimerkiksi ikää tarkasteltaessa keski-iältään vanhimmat äänestysalueet järjestyvät ruudukon yläosaan ja nuorimmat alaosaan. Grafiikan oikeassa reunassa kerrotaan kuvion tarkka sisältö.
3) Puoluenapista voit klikata näkyviin tai piiloon haluamasi puolueet eli vain niiden voittamat äänestysalueet. Tämä helpottaa yksittäisten puoluevärien erottumista koko kuviosta.
4) Näytä kaikki -napista saat poistettua tekemäsi valinnat ja pääset takaisin alkutilaan.
Mitä kartat kertovat?
Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professori Hanna Wass ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen ovat tutkineet alueellisten erojen ja äänestyskäyttäytymisen välisiä yhteyksiä sekä poliittista osallistumista.
He tekevät työkalulla muutamia huomioita. Vaalivoittaja SDP keräsi hyvän kannatuksen alueilla, jossa asuu muita enemmän työttömiä.
– Demarien viesti vaaleissa oli, että nyt on kikytetty tarpeeksi ja aktiivimalli heivataan mäkeen. Se näyttää saaneen kannatusta, Wass sanoo.
Vasemmistoliitto puhui samasta asiasta, myös onnistuen. Puolue näyttää pystyneen pitämään riveissään haja-asutusalueiden perinteisiä "korpikommunisteja" matalan tulotason haja-asutusalueilta punavihreiden kaupunkilaisten lisäksi.
Perussuomalaisista Wass ja Kauppinen nostavat esiin kaksi havaintoa. Puolue keräsi kartan mukaan paljon kannatusta isoja kaupunkeja ympäröiviltä seuduilta, ja mikä kiinnostavinta, kannatuspohja ei ole leimallisesti pienituloista vaan keskituloista.
– Helsingissä perussuomalaisten suurimmat kannatusalueet ovat pienituloisia, mutta koko maan tasolla ei ole näin, Kauppinen sanoo.
Wassin mukaan näyttäisi siltä, että perussuomalaisten profiili on muuttunut. Vuotoa on tapahtunut keskustasta perussuomalaisiin, eivätkä mielikuvat pienituloisesta “unohdetusta kansasta” pidä paikkaansa.
– Uusi profiili ei ole enää SMP:läinen, vaan keskituloisempi ja valmis kovempaan talouspolitiikkaan, Wass sanoo.
Kokoomuksen kannatus on tutkijoiden mukaan odotettua. Puoluetta äänestetään ennen kaikkea alueilla, joilla asuu muita enemmän hyvätuloisia ja koulutettuja.
Keskusta on yhä vallassa maaseudulla ja Pohjois-Suomessa. Puoluetta äänestäneiden alueiden tulotaso ja koulutus ovat matalammat kuin kokoomuksella.
– Se on kiinnostavaa, koska hallituksessa puolueet tekivät tästä huolimatta yhteistä politiikkaa, Kauppinen sanoo.
Vihreiden kannatusalueet eroavat erityisesti koulutuksessa – mitä enemmän koulutettuja alueella asuu, sitä parempi on vihreiden kannatus.
RKP:n kannattajat erottuvat lähinnä maantieteellisesti eli Pohjanmaan ja Etelä-Suomen ruotsinkielisten alueiden mukaan. Kristillisten alueet ovat nuoria, työssäkäyviä ja sijaitsevat Pohjanmaan uskonnollisella seudulla.
Wass ja Kauppinen muistuttavat, että aineistosta ei voi tehdä päätelmiä siitä, miten yksittäiset ihmiset ovat äänestäneet.
Esimerkiksi käy vaikkapa alue, jossa on enemmän työttömiä kuin muualla ja jossa suurin puolue on ollut SDP. Kuinka moni alueen työttömistä on äänestänyt SDP:tä ja kuinka moni jotain muuta puoluetta – sitä ei voida tietää.
Maija-Leena Multala.Pasi Peiponen, YleArja Kettunen.Pasi Peiponen, Yle
"Rivitaloissa asuu oma porukkansa"
Tapulikaupungista ja Tapanilastakaan ei voi tehdä pelkkiä yleistyksiä. Kummassakin on noin 4 000 asukasta, eli joukkoon mahtuu monenlaista väkeä.
Mutta niin myös eroja. Tapanila A:ssa joka viidennellä on korkeakoulututkinto, Tapulikaupunki A:ssa joka kymmenennellä. Työttömiä on Tapanila A:ssa vajaat 10 prosenttia, Tapulikaupunki A:ssa yli 15. Tapanila A:n mediaanitulo on 26 000 euroa vuodessa, Tapulikaupunki A:n 21 500 euroa.
Isossa kuvassa ne näyttävän selittävän sitä, mikä puolue aidan eri puolilla valikoituu ykköseksi. Mutta jokaisen asukkaan valintoja asuinalue ei selitä.
Arja Kettunen ja Maija-Leena Multala etsivät selitystä muun muassa koulutuksesta ja asumisesta, jostain omakotitalo- ja vuokrataloelämän välimaastosta.
– Eiks nääkin ole vuokrakämppiä? Kyllä sekin tekee oman vaikutuksensa. Rivitaloissa asuu oma porukkansa, Multala sanoo.
Lisäys 18.4. kello 9.45: Työkalu-osion selitetekstiä päivitetty. Lisäys 18.4. kello 10.40: ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä tarkoittaa niitä, joilla se on korkeimpana koulutuksena.
Nelostiellä Lahden kohdalla oli pudonnut tielle korkeusrajoitin, jonka takia pohjoiseen menevät kaistat olivat suljettu Renkomäen ja Joutjärven liittymien välillä.
Tunnin ajan liikenne pohjoisen suuntaan ohjattiin Lahden keskustan kautta.
Liikennepäivystäjä Mikko Penkkala kertoo ylikorkean ajoneuvon menneen sillan ali. Ajoneuvo törmäsi korkeusrajoittimeen, jolloin rajoitin tippui tielle aiheuttaen esteen kaistoille.
Notre Damen katedraalin palo sai alkunsa todennäköisesti oikosulusta, kertoo Ranskan poliisi.
Katedraalissa oli käynnissä kunnostustyöt, kun palo syttyi maanantai-iltana.
Tutkimukset ovat yhä kesken. Tutkijat ovat kuulleet palosta kunnostustöihin osallistuneiden yrityksen edustajia.
Tutkijat eivät pääse toistaiseksi katedraalin sisään turvallisuussyistä. Myöskään tuhojen rahallista arvoa ei vielä tiedetä, koska asiantuntijat eivät ole päässeet arvioimaan vahinkoja.
15 tuntia jatkunut tulipalo tuhosi suurimman osan katedraalin katosta ja keskustornin.
Tuhoutuneiden taide-esineiden määrä ei ole tiedossa.
Merkittävä osa katedraalin mittaamattomien arvokkaista taideaarteista pelastui. Esineitä oli siirretty muualle jo ennen paloa korjaustöiden takia. Osa onnistuttiin pelastamaan palon sytyttyä.
Macron ylisti palomiehiä
Presidentti Emmanuel Macron kiitti tänään palomiehiä ja muita pelastustöihin osallistuneita.
– Ranska ja koko maailma katsoivat meitä, ja te olitte esimerkillisiä. Olitte täydellinen esimerkki siitä, mitä meidän pitäisi olla, Macron sanaili Elysee-palatsissa.
Presidentti lupasi palomiehille myös kultaisen kunniamitalin osoituksena rohkeudesta ja omistautumisesta.
Terroristijärjestö ISIS on ilmoittanut perustaneensa hallintoalueen Keski-Afrikkaan, kertoo uutistoimisto AP.
AP siteeraa terroristiorganisaatioiden toimintaa netissä seuraavaa SITE Intelligence Groupia, jonka mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ISIS mainitsee niin kutsutun Keski-Afrikan islamilaisen provinssin.
ISIS väittää taistelijoidensa tappaneen kolme kongolaista sotilasta ja haavoittaneensa viittä muuta Benin kaupungissa Kongon demokraattisessa tasavallassa, lähellä Ugandan rajaa.
Kongon presidentti huolissaan
Kongon presidentti Felix Tshisekedi sanoi huhtikuun alussa amerikkalaisen ajatushautomon Atlantic Councilin kokouksessa, että ISIS on uhka hänen valtiolleen. Tshisekedi kertoi Kongon hallituksen liittyvän mukaan terrorismin vastaiseen taisteluun.
– On helppo nähdä mahdollisuus, jossa ISIS laajentaa toimintaansa Afrikkaan ja hyötyy alueen laaja-alaisesta köyhyydestä ja esimerkiksi Benin ja Butembon alueiden kaaoksesta perustaakseen kalifaattinsa, Tshisekedi sanoi.
Hän viittasi sotilastiedustelun tuloksiin, jotka kertoivat sen puolesta, että "islamistinen uhka" juontaa juurensa ugandalaisjohtoisesta militanttiryhmä ADF:stä.
Itäisessä Kongossa on useita kapinallisia ryhmiä, jotka taistelevat mineraalirikkaan alueen hallinnasta.
Kuljetuspalveluistaan tunnettu Uber on saanut yhteensä miljardin dollarin rahoituksen itseohjautuvien autojen kehitykseen, kertoo uutistoimisto Reuters.
Uberin itseohjautuvien autojen yhtiön Advanced Technologies Groupin (ATG) rahoituksen takana on japanilaisyhtiöiden yhteenliittymä. Tietoliikennealan yhtiö Softbank sijoittaa 333 miljoonaa ja Toyota sekä Denso yhteensä 667 miljoonaa dollaria. Lisäksi Toyota sijoittaa itseohjautuvien autojen kehitykseen vielä 300 miljoonaa dollaria seuraavan kolmen vuoden aikana.
Uberin toimitusjohtaja Dara Khosrowshahi sanoi, että rahoitus auttaa Uberia pysymään muuttuvan kuljetusalan eturintamassa.
Rahoituksen myötä ATG:stä tuli oma laillinen kokonaisuutensa, mutta se jatkaa toimintaansa Uberin alaisuudessa.
Uberin on määrä listautua New Yorkin pörssiin toukokuun alussa.
Pohjois-Irlannissa poliisi tutkii 29-vuotiaan naistoimittajan murhaa terroritekona. Toimittaja Lyra McKee sai surmansa Derryssa puhjenneissa mellakoissa torstai-iltana, kun häntä kohti ammuttiin autosta.
Mellakka Derryssä alkoi poliisien asuntoratsioista.
Veriteosta epäillään katolilaisia tasavaltalaisia, jotka kannattavat Irlannin tasavallan ja Britanniaan hallinnollisesti kuuluvan Pohjois-Irlannin yhdistymistä.
Vuonna 1998 solmitun pitkänperjantain rauhansopimuksen piti lopettaa unionistien ja tasavaltalaisten vuosikymmeniä jatkunut vihanpito ja vaientaa aseet polittisesta väkivallasta kärsineessä Pohjois-Irlannissa. Toisin kävi.
Protestantit eli unionistit kannattavat Pohjois-Irlannin säilymistä osana Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Tasavaltalaisten ääriryhmät eivät hyväksy pitkänperjantain eli Stormontin rauhansopimusta. Sopimuksen tarkoituksena oli taata rauha alueelle.
Brexit kiristänyt ilmapiiriä Pohjois-Irlannissa
Protestanttien ja katolilaisten väkivaltaisuudet vaativat 1960–90-luvuilla yli 3 000 ihmisen hengen. Sopimuksen avulla levottomuudet rauhoittuivat, vaikka epäluulo on kytenyt pinnan alla. Kiirastorstain iltana ilmapiiri kiristyi Londonderryssä ja poliisia heiteltiin polttopulloilla. Ajoneuvoja sytytettiin tuleen.
Britannian lähestyvä brexit on kiristänyt ilmapiiriä Pohjois-Irlannissa. Epävakaus on eroprosessin aikana lisääntynyt. Enemmistö Pohjois-Irlannin asukkaista kannatti Britannian pysymistä unionin jäsenenä.
Oikeusministeri William Barr on aiemmin julkaissut raportista oman tiivistelmänsä. Sen mukaan Mueller ei löytänyt näyttöä siitä, että presidentti Donald Trump olisi vehkeillyt Venäjän kanssa voittaakseen vaalit.
Mueller ei lopulta ota suoraan kantaa siihen, syyllistyikö Trump oikeuden estämiseen. Hän käsittelee asiaa raportissa molemmilta puolilta, siis vapauttavien ja langettavien todisteiden kannalta.
Epäilyjä oikeuden estämisestä on nostattanut tapa, jolla Trump erotti Venäjä-tutkintaa aiemmin johtaneen liittovaltion poliisin FBI:n johtajan James Comeyn keväällä 2017.
Muellerin raportin julkaisua edeltävä oikeusministerin tiedotustilaisuus alkaa kello 16.30 Suomen aikaa. Raportti on yhä osin salattu. Yle lähettää tiedotustilaisuuden suorana.
Uutistoimisto Reuters listasi viisi kohtaa, joihin kiinnittää huomiota.
1. Oikeuden estäminen: miksi Trumpia ei täysin vapautettu epäilyistä?
Tämä kohta sisältää suurimmat poliittiset riskit presidentti Trumpille. Mitkä ovat ne todisteet, jotka tukevat Muellerin päätelmää siitä, että vaikka raportissa ei päädytä epäilemään presidenttiä rikoksesta, häntä ei myöskään vapauteta kaikista epäilyksistä?
Barr päätteli aiemmin Muellerin muotoilun tarkoittavan, että aihetta syytteen nostamiseen ei ole. Demokraattien mielestä viimeinen sana asiassa ei voi olla oikeusministerillä, jonka Trump on nimittänyt.
2. Venäjän informaatiosota ja kampanjakontaktit
Muellerin tutkinta on jo johtanut syytteisiin 34 ihmistä vastaan. Mukana on kuusi Trumpin avustajaa ja neuvonantajaa. Heihin lukeutuvat muun muassa Trumpin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Michael Flynn ja neuvonantaja Roger Stone.
Viisi Trumpin entistä avustajaa tai neuvonantajaa on tunnustanut syyllisyytensä ja tehnyt yhteistyötä Muellerin kanssa. Esimerkiksi Trumpin entinen asianajaja Michael Cohen on todistanut entistä asiakastaan vastaan.
Tutkinta on paljastanut, että Venäjä todella yritti vaikuttaa vuoden 2016 presidentinvaalien tulokseen. Syytetyistä 25 on venäläisiä. Heitä on syytetty joko demokraattien sähköpostien hakkeroinnista tai propagandan levittämisestä sosiaalisessa mediassa.
Muellerin raportissa on yksityiskohtia pietarilaisen trollitehtaan ja venäläisten tiedustelupalvelun työntekijöiden syytteistä. Nämä syytteet ovat jo julki ja niistä ei ole yhteyksiä Trumpiin. Nyt monia kuitenkin kiinnostanee, onko Mueller tehnyt jotain päätelmiä venäläisten ja Trumpin lähipiirin tapaamisista.
Yksi kiinnostava tapaaminen oli kesällä 2016 Trump Towerissa New Yorkissa. Tuolloin paikalla oli venäläinen asianajaja, joka tiettävästi lupasi Trumpin joukoille "törkyä" Hillary Clintonista.
Toinen kiinnostava tapaaminen järjestettiin tammikuussa 2017 Seychelleillä. Tapaamista on tutkittu, koska on epäilty, että siinä yritettiin rakentaa yhteydenpitojärjestelmää Kremlin ja Trumpin joukkojen välillä aikana, jolloin presidenttinä oli vielä Barack Obama.
Mueller oli erityisen kiinnostunut Manafortin ja Venäjä-yhteyksistä tunnetun Konstantin Kilimnikin tapaamisesta elokuussa 2016.
Tapaamisessa käsiteltiin tiettävästi Ukrainan sodan ratkaisua Kremlille mieluisalla tavalla. Syyttäjien mukaan Manafort olisi myös antanut Kilimnikille Trumpin suosiosta tehtyjä mielipidetiedustelutietoja. Epäselvää on, kuinka merkittäviä tiedot ovat.
Manafortin on todettu aiemmin valehdelleen oikeudelle.
4. Uhkia kansalliselle turvallisuudelle?
Mueller ei ole löytänyt todisteita rikollisesta juonittelusta Venäjän kanssa. Nyt odotetaan, löytyykö raportista yksityiskohtia, jotka antavat lisäpotkua kriitikkojen väitteille siitä, että Trump suosii Venäjää.
Yksi esimerkki Trumpin läheisestä suhteesta Venäjään voisi olla ajatus Trump-pilvenpiirtäjän rakentamisesta Moskovaan. Michael Cohen on tunnustanut valehdelleensa kongressille tästä hankkeesta.
5. Lähi-itä ja muut tutkinnat
Raportin toivotaan myös siihen, onko Lähi-idän suunnalta yritetty vaikuttaa Trumpiin. Tässä kysymyksessä keskiössä on libanonilais-amerikkalainen yrittäjä ja muun muassa Saudi-Arabian kruununprinssin konsultti George Nader. Myös hän osallistui tammikuussa 2017 Seychelleillä järjestettyyn salaiseen tapaamiseen.
Järvenpäässä yksi henkilö on loukkaantunut vakavasti kerrostaloasunnossa sattuneessa tulipalossa.¨
Päivystävän palomestarin mukaan savusukeltajat pelastivat tajuttomana olleen asukkaan palavasta toisen kerroksen asunnosta. Hänet on viety sairaalaan hoitoon. Asunnossa ei ollut muita ihmisiä.
Palo saatiin sammutettua, eikä se päässyt leviämään muihin asuntoihin.
Syttymissyystä ei ole vielä tietoa.
Hälytys palosta Sauvakadulla tehtiin hieman ennen kahta yöllä.
"Flygskam" on uusruotsia ja tarkoittaa sitä, että lentomatkailun vuoksi tunnetaan häpeää. "Smygflyg" kertoo kuitenkin siitä, että häpeästä huolimatta lennellään – mutta salaa. Ja "tågskryt" puolestaan kuvaa sitä, miten kerskaillaan siirtymisellä lentämisestä ilmastoystävällisempään junamatkailuun.
Ruotsalaisten lentoasemien matkustajaluvut ovat pitkän buumin jälkeen kääntyneet selkeään laskuun. Keskeytymätön pudotus alkoi viime syksyn alussa ja pudotuksen tahti on kiihtynyt.
Kaikkien Ruotsin lentoasemien yhteen laskettu matkustajamäärien pudotus on ensimmäisen vuosineljänneksen kuluessa ollut yli neljä prosenttia. Maaliskuussa pudotus oli jo yli kuusi prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Suurimpia ruotsalaiskenttiä ylläpitävän Swedavian luvut ovat yhtä lailla laskusuuntaiset.
Yle Uutisgrafiikka
Swedavia on antanut julkisuuteen lausuntoja, joissa ilmastokeskustelun kiihtymistä pidetään yhtenä syynä lentomatkailun vähenemiseen. Samaan hengenvetoon maaliskuun notkahdukselle luetellaan myös muita syitä: pääsiäisen osuminen vasta huhtikuulle, maaliskuun alun sääongelmat, heikko kruunun kurssi sekä osake- ja asuntomarkkinoiden epävakaus.
"En tunne lentohäpeää, mutta tiedostan valintojeni ympäristövaikutukset"
Ilmastokeskustelu ei ollut Ruotsin syyskuisten valtiopäivävaalien kampanjoissa läheskään yhtä merkittävässä osassa kuin esimerkiksi Suomen eduskuntavaalikampanjoissa nyt keväällä.
Sen jälkeen keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta on ollut sitäkin kiivaampaa Ruotsissa. Suomeen ja muualle maailmalle levinnyt Fridays for Future -koululakkoilu alkoi juuri Ruotsista, ja nuorten ilmastoaktivismin keulakuvaksi on noussut ruotsalainen koululainen Greta Thunberg.
Sosiaalisessa mediassa Instagramiin on perustettu ryhmä, jonne voi ilmiantaa julkisuuden henkilöitä, jotka lentävät.
Tunnettu ruotsalainen julkkisjuhlien järjestäjä matkusti Marrakechiin. Hänen matkansa ja hiilidioksidipäästönsä päätyivät Instagram-tarinaksi ryhmään, jonne voi ilmiantaa julkkisten lentomatkoja.Kuvakaappaus Instagramista
Ryhmässä näytetään Insta-storyn muodossa, minne julkkis on lentänyt ja paljonko hiilidioksidia matka aiheutti. Ryhmän nimi on "Aningslösa influencers" eli vapaasti suomennettuna "tietämättömät vaikuttajat".
Maailman luonnonsäätiön Ruotsin-toimiston tuhannelle ruotsalaiselle teettämä kysely osoittaa, että vajaa neljännes ruotsalaisista on jättänyt lentoja tekemättä ilmastosyistä. Vajaa viidennes on puolestaan korvannut lentomatkoja junamatkoilla.
Tukholman Arlandan lentoaseman matkustajamäärät olivat maaliskuussa kuusi prosenttia viimevuotista alhaisemmat. Matkoja tehtiin maaliskuussa silti yli kaksi miljoonaa.Mike Toivonen
Yksi lentomatkailua vähentäneistä on Tukholmassa asuva Niklas Gustafsson. Hän teki vielä muutamia vuosia sitten lukuisia kaukomatkoja vuodessa ja niiden lisäksi Euroopan- ja kotimaanlentoja.
– En tunne lentohäpeää, mutta tiedostan valintojeni ympäristövaikutuksen, Niklas Gustafsson sanoo.
Tämä on johtanut siihen, että viime vuodesta lähtien Gustafsson on korvannut kaikki lyhyemmät lentomatkansa esimerkiksi Tukholman ja Göteborgin tai Tukholman ja Malmön välillä junamatkoilla. Helsinkiin Gustafsson matkustaa laivalla lentämisen sijaan. Ja vaikka junayhteydet Ruotsista manner-Eurooppaan eivät ole vielä erityisen nopeat Tanskan pullonkaulan vuoksi, hän on kokeillut myös yöjunalla matkustamista Berliiniin.
– Juna on parempi ympäristövalinta. Muutos on pieni, mutta olen vakuuttunut siitä, että jos moni tekee tällaisen muutoksen, sillä on suuri vaikutus.
Suomessa lentomatkustus kasvaa edelleen yli kolmen prosentin tahtia
Suomessa ei ole merkkejä vastaavasta kehityksestä.
Lähes kaikkia Suomen merkittäviä lentoasemia ylläpitävän Finavian asemilla lentomatkustajamäärät kasvoivat ensimmäisen vuosineljänneksen aikana yhteensä 3,1 prosenttia vuodentakaisista luvuista.
Yle Uutisgrafiikka
Finavian tekninen johtaja Henri Hansson sanoo, että erityisesti hyvä taloustilanne on aktivoinut liikennettä. Muutenkin Oulun alueen teknologiateollisuuden menestys näkyy lentoliikenteen luvuissa, samoin kuin Lapin matkailun suotuisa kehitys.
– Varmasti on olemassa hyvin ilmastotietoisia ihmisiä, mutta se koskee kaikkea liikkumista. En usko, että ilmastokeskustelu näkyy erityisesti lentämisestä puhuttaessa.
Hansson muistuttaa myös, että matkustajamäärien kasvu ei tarkoita automaattisesti lentojen määrän kasvua. Lentoyhtiöiden tehokkuus lisääntyy, kun koneiden käyttöaste ja koko kasvavat.
Ruotsissa lentoasemien matkustajamäärät putoavat, Suomessa kasvavat. Pohjoismainen lentoyhtiö SAS on Ruotsissakin kuitenkin pitänyt pintansa ja kasvattanut matkustajamääriään.Mike Toivonen
Hansson ei usko lentoliikenteen hiipumiseen Suomessa. Pitkällä aikavälillä kotimaan lentoliikenteen kehitys on Hanssonin mukaan ollut varsin tasaista, vaikka suhdanteista johtuvia muutoksia näkyykin. Ulkomaanliikenteessä näkyvät puolestaan globaalit megatrendit, kuten keskiluokan vaurastuminen väkirikkaissa maissa, kuten Kiinassa.
– Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet hyvää kehitystä. En tarkoita, ettei lentoliikenteen pitäisi tehdä mitään, mutta kannattaa muistaa, että lentoliikenteen osuus kotimaanliikenteen kokonaispäästöistä on kaksi prosenttia.
"Ruotsi on ollut Suomea kymmenkunta vuotta edellä ympäristöajattelussa"
Yksi Suomen johtavista liikenneasiantuntijoista, professori Jorma Mäntynen arvioi, että Suomen ja Ruotsin tilanteiden eroa selittää osittain myös kansanluonteiden ero. WSP Finland -yhtiön johtajana työskentelevän Mäntysen mukaan Ruotsi on ollut ympäristöajattelussa Suomea vuosikymmenen edellä, vaikka ero onkin kaventunut.
– Ruotsissa ympäristö- ja turvallisuusajattelu ovat olleet äärimmäisen kehittyneitä. Aikoinaan esimerkiksi tieliikenneonnettomuuksien nollavisio ei olisi Suomessa tullut kuuloonkaan, ja nyt puhutaan lähes samoilla sanoilla kuin Ruotsissa. Samalla tavalla Ruotsissa liikenteen ympäristöajattelu on koko ajan edellä. Luulen, että tällainen keskustelu kuin Ruotsissa ei Suomessa ota samalla tavalla tulta.
Professori Jorma Mäntynen näkee Suomen ja Ruotsin välillä sekä kansalaisten ilmastotietoisuuteen että maiden asutukseen että elinkeinotoiminnan sijoittumiseen liittyviä eroja.Marko Melto / Yle
Mäntynen toteaa, että myös Ruotsin asutus ja elinkeinotoiminta ovat erittäin keskittyneitä etelään, mikä suosii maayhteyksien käyttöä.
– Ruotsissa sekä poliittinen tahto että kansalaisten tahto on ollut erittäin vahva toimivien junayhteyksien kehittämiseen. Maassa on aito kilpailu junayhteyksien välillä, kun kilpailevat yhtiöt lähtevät vierekkäisiltä raiteilta. Siellä kilpaillaan sekä hinnalla että laadulla.
Mäntysen mukaan Suomessa kotimaan lentoliikenne koostuu pääasiassa työmatkaliikenteestä.
– Vientiteollisuudelle hyvät lentoyhteydet ovat elämän ja kuoleman kysymys. Liikemies ei lähde edes Eurooppaan junalla, vaan matka saa kestää korkeintaan joitain tunteja suuntaansa. Myös kansainvälisten asiakkaiden on päästävä tänne tutustumaan tuotantoon.
Mäntynen kuitenkin lisää, että myös Suomessa nuorten ikäluokkien matkustuskäyttäytymisessä on havaittavissa orastava trendi maata pitkin matkailuun.
Ruotsin hallitus: Lentovero ja vaatimus biopolttoaineista
Ruotsin junaliikenteestä raportoidaan parhaillaan muhkeita kasvulukuja. Mäntynen sanoo, että Ruotsissa on "jollakin aikavälillä" ajatus kaiken kotimaanliikenteen siirtymisestä kiskoille.
Yksityinen MTR Express -juna lähdössä Göteborgiin Tukholman keskusrautatieasemalta. Joidenkin junayhteyksien kasvuluvut ovat lähennelleet 30 prosenttia.Mike Toivonen
Lentoliikenteen kasvua ja sen ilmastovaikutuksia on pyritty Ruotsissa suitsimaan myös lentoverolla. Veron lentoinnokkuutta vähentävä vaikutus on kuitenkin kiistanalainen, koska veron suuruus Euroopan unionin sisällä on vain vajaat kuusi euroa. Thaimaan-matkan hinnan päälle tulee vajaat 40 euroa veroa. Sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen muodostama hallitus on ilmoittanut haluavansa jatkaa lentoveron perimistä.
Lentoliikenteen toimijoille puheet lentohäpeästä ovat kiusallisia. Ne haluavat mieluummin puhua kestävästä kasvusta.
Sekä Ruotsista, Tanskasta että Norjasta käsin toimiva lentoyhtiö SAS uskoo, että lentoliikenne voi kasvaa edelleen, jos lentoalan toimijat torjuvat kasvun haitallisia vaikutuksia, kuten hiilidioksidipäästöjä. SAS:in matkustajamäärät eivät ole pudonneet muun ruotsalaisen lentoliikenteen vanavedessä.
Lentoyhtiö SAS:in ympäristö- ja yhteiskuntavastuujohtaja Lars Andersen Resare sekä Ruotsin-pääkonttorin viestintäjohtaja Freja Annamatz.Mike Toivonen
SAS-konsernin ympäristö- ja yhteiskuntavastuujohtaja Lars Andersen Resare kertoo, että ilmastokysymykset ovat jo pitkään olleet yhtiön asialistalla.
– Meillä on käsillä valtaisa muutostyö, jonka aikana yksitellen vaihdamme vanhat koneet uusiin. Siten, että päästömme vähenevät, vaikka samalla matkustajakilometrimme lisääntyvät. Panostamme myös vahvasti uusiutuvaan energiaan, biopolttoaineisiin. Jatkossa koneidemme tankeissa on entistä enemmän biopolttoaineita.
Ruotsissa tähän on tulossa paineita myös valtiovallan suunnalta. Hallituksen selvittelijä, ympäristöpuolueen entinen keulakuva Maria Wetterstrand jätti ehdotuksen, jossa kaikkien Ruotsissa tankkaavien lentokoneiden pitää sekoittaa biopolttoainetta mukaan jo kahden vuoden päästä. Aluksi sekoitusvaatimus on vain yhden prosentin luokkaa, mutta vuoteen 2030 mennessä se nousisi jo 30 prosenttiin.
Lars Andersen Resare myöntää myös, että jos lentoyhtiöt eivät vähennä päästöjään, niillä on suuria ongelmia edessään. SAS:in päästövähennystavoite on 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Yksi lentoyhtiö SAS:in vastaus päästöjen vähentämiseen on lentokaluston uusiminen. Mike Toivonen
– Lentämistä ei pidä hävetä. Mutta matkustajan on hyvä tehdä valistuneita päätöksiä ja ottaa selvää siitä, miten lentoyhtiöt toimivat lentämisen ilmastovaikutusten vähentämiseksi. On monia tapoja kompensoida hiilijalanjälkensä.
Kerro meille omista kokemuksistasi: Oletko tuntenut häpeää lentämisestäsi? Oletko salaillut sitä? Oletko ilmastosyistä kerskaillut lentämisen vaihtamisella junamatkoihin? Oletko ärsyyntynyt, kun muut tekevät näin? Lähetä kokemuksiasi sähköpostitse osoitteeseen kai.jaskari@yle.fi.
Kaupat päättävät omista aukioloajoistaan. Pääsiäisen aukioloajat kannattaa tarkistaa kauppojen omilta nettisivuilta.
Alkon myymälät ovat auki torstaina iltayhdeksään. Alkot ovat auki pääsiäisen pyhinä vain lauantaina kello 18:aan asti ennen avaamistaan uudelleen tiistaina, kertoo Alko.
Postin omat myymälät ovat kiirastorstaina auki normaalisti. Myymälät ovat kiinni koko pääsiäisen pitkäperjantaista maanantaihin. Poikkeuksena on Helsingin pääposti, joka on auki lauantaina kello 16:een asti.
Pankkien konttorit ovat kiinni koko pääsiäisen. Konttorit aukeat normaaliin tapaan ensi viikon tiistaina.
Pääsiäisen menoliikenteen ennakoidaan olevan kiivaimmillaan torstaina kello 13:sta iltakahdeksaan. Eniten liikennettä on arvioitu olevan Helsingistä pohjoiseen teillä kolme, neljä ja viisi. Pääsiäisen paluuliikenteessä vilkkain päivä on todennäköisesti maanantai.
Autoilijoita auttaa tien päällä Autoliiton Operaatio Pajunkissa. Autoliiton tiepalvelun työntekijät päivystävät tehostetusti kiirastorstaista pääsiäismaanantaihin.
Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin päivystää pääsiäisenä joka päivä kello 14–17. Numeroon 116 111 voi soittaa jutellakseen ihan mistä tahansa aiheesta, muistuttaa MLL verkkosivuillaan.
Bussiliikenteen aikatauluissa on pääsiäisenä runsaasti muutoksia. Matkahuolto suosittelee matkaan lähteviä ostamaan bussiliput jo etukäteen, sillä pääsiäinen on yksi kiireisimmistä matkustusajankohdista.
Sekä kauko- että lähijunien aikatauluissa on muutoksia pääsiäisenä. Kiirastorstaina kauko- ja lähiliikenteen junat kulkevat perjantain aikataulujen mukaisesti. Perjantaina liikennöidään sunnuntain aikataulujen mukaan, ja toisena pääsiäispäivänä eli maanantaina kauko- ja lähijunat noudattavat sunnuntain aikatauluja.
Kranaatinheittimet moukaroivat Libyan pääkaupunkia Tripolia torstaina myöhään iltaan asti, kertoo uutistoimisto Reuters.
Entisen armeijan kenraalin Khalifa Haftarin johtaman Libyan kansallisen armeijan LNA:n joukkojen hyökkäykset pääkaupunkiin ovat jatkuneet nyt kahden viikon ajan. Reutersin mukaan torstain pommitukset osuivat lähelle sairaalaa.
Keskiviikkona seitsemän ihmistä kuoli, kun raketinheittimellä osuttiin tiheään asutulle alueelle Tripolissa. Haftarin komennuksessa joukot ovat kiistäneet ampuneensa asuinalueille.
WHO:n mukaan taisteluissa on kuollut 205 ihmistä, joista 19 on siviilejä. Lisäksi yli 900 on loukkaantunut.
Kerjäämisen ja järjestäytyneen rikollisuuden suhde on puhuttanut Suomessa ja muissa Pohjoismaissa jo vuosia.
Norjan yleisradion dokumenttisarjassa Lykkelandet (Onnenmaa) dokumentaristit paljastivat piilokameroiden avulla järjestön, jossa romaninaisia pakotettiin kerjäämiseen, rikoksiin ja prostituutioon. 140-henkinen organisaatio pyöritti myös huumekauppaa Bergenissä.
Sekä Norjassa että Ruotsissa kerjääminen on laillista, mutta molemmissa maissa kerjäämiselle on asetettu alueellisia kieltoja. Suomessa perussuomalaiset kansanedustajat Rami Lehto, Olli Immonen ja Jari Ronkainen tekivät lakialoitteen kerjäämisen kieltämiseksi vuonna 2016. Aloite kaatui kuitenkin perustuslain vastaisuuteen. Seuraavana vuonna kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) teki lakialoitteen organisoidun kerjäämisen kieltämiseksi.
Onko mahdollista, että Suomessa on käynnissä kerjäämiseksi verhottua rikollisuutta, jota ei ole onnistuttu selvittämään?
“Onko se sitten totuus, sen voi kukin tahollaan kyseenalaistaa”
Helsingin poliisin ylikomisarion Kari Niinimäen mukaan Suomessa kerjäämistä ei ole ainakaan toistaiseksi yhdistetty järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Helsingissä ei ole käyty tähän viittaavia esitutkintoja tai annettu tuomioita. Asiaa pyritään kuitenkin kartoittamaan.
– Asia ei ole toistaiseksi yksilöitynyt niin pitkälle, että tutkintoja tai tuomioita sen tiimoilta olisi. Jotain konkretiaa täytyy olla. Se, että naapurimaissa on selvinnyt vastaavanlaista toimintaa, ei riitä, Niinimäki kommentoi.
Romanit ovat yksi Euroopan unionin suurimmista etnisistä vähemmistöistä. EU:n jäsenvaltioissa asuu yhteensä noin 10-12 miljoonaa romania. Itä-Euroopan romaneja alkoi näkyä Suomessa vuonna 2007, kun Romania ja Bulgaria liittyivät EU:hun, joka puolestaan mahdollisti kansalaisten vapaan liikkuvuuden muissa EU-maissa.
Sellaiset henkilöt, jotka istuvat maassa kupin kanssa, eivät yleensä syyllisty yhtään mihinkään rikoksiin. Kari Niinimäki
Helsingin poliisissa työskentelevät romanialaiset ja bulgarialaiset poliisit joka vuosi kuukauden ajan. Ulkomaalaiset poliisit puhuttavat Helsingin liikkuvaa väestöä, joka koostuu pääosin Itä-Euroopan romaneista.
Niinimäen mukaan käytyjen keskusteluiden perusteella liikkuva väestö on Helsingissä vapaasta tahdostaan, eikä ole syytä olettaa, että oleskeluun liittyisi ihmiskauppaa tai muuta järjestäytynyttä rikollisuutta.
– Onko se sitten totuus, sen voi kukin tahollaan kyseenalaistaa, Niinimäki sanoo.
Niinimäki arvioi Helsingissä kerjäävien henkilöiden määräksi tällä hetkellä noin 50. Luvun ulkopuolelle jäävät esimerkiksi katulehtien myyjät ja katusoittajat. Esimerkiksi Oslossa vastaava luku on vähintään kymmenkertainen – kerjäläisten määräksi arvioidaan 500–1000.
Niinimäki huomauttaa, että ilmiön tulkintaan vaikuttaa myös se, kuka luokitellaan kerjäläisiksi. Osa liikkuvan väestön edustajista kerää pulloja, soittaa kadulla tai myy lehteä.
– Sellaiset henkilöt, jotka istuvat maassa kupin kanssa, eivät yleensä itse syyllisty yhtään mihinkään rikoksiin, Niinimäki toteaa.
Poliisi tekee yhteistyötä liikkuvan väestön kanssa tekemisissä olevien tahojen, kuten Helsingin diakonissalaitoksen ylläpitämän päiväkeskus Hirundon kanssa. Hirundo tarjoaa liikkuvalle väestölle myös hätämajoitusta kesäkauden ulkopuolella.
Perjantai-dokkari seurasi Leonoran, Ionican ja Lauran kerjäämistä kadulla. He ovat tulleet Suomeen paremman elämän toivossa. Koko dokkari Areenassa:
Järjestäytynyt rikollisuus on hankalasti tutkittavissa
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylitarkastajan Terhi Tafarin mukaan kerjäämiseen pakottamiseen tai painostamiseen liittyvää ihmiskauppaa on tunnistettu Norjan lisäksi myös Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa. Tafarin mukaan näkemykset siitä, liittyykö kerjäämiseen Suomessa rikollisuutta, ovat sahanneet edestakaisin.
– Olisi todella outoa, jos Suomessa ei olisi viitteitä samasta ilmiöstä, edes pienemmässä mittakaavassa. Kerjääminen ei yleensä aiheuta järjestyshäiriöitä, jolloin se ei myöskään nouse helposti silmätikuksi, mutta tarkoittaako se, ettei ihmiskauppaa tai muuta hyväksikäyttöä tapahdu?
Ruotsin poliisi selvitti vuonna 2017 kerjäläisten toimintaa Gävleborgissa. Poliisin mukaan toiminta vaikutti järjestäytyneeltä, mutta näyttöä rikollisuudesta ei kuitenkaan saatu. Ilmoitettujen tapausten tutkinta keskeytettiin todisteiden puutteessa.
Gävleborgin poliisin mukaan kerjäämisen vuosittainen liikevaihto kipusi jopa kymmeneen miljoonaan kruunuun, eli noin miljoonaan euroon. Poliisi kertoi kuitenkin myöhemmin NA-lehden toimittajalle, että arvioi tehtiin kolmen kerjäläisen kertomuksen perusteella. Arvio kumottiin epätodennäköisenä.
Tafari epäilee, että poliisille ei ole ilmoitettu järjestäytyneeseen rikollisuuteen viittaavasta toiminnasta.
– Esimerkiksi Itä-Euroopan romanivähemmistön edustajat eivät todellakaan ilmoita toisistaan poliisille, vaikka tilanne olisi mikä.
Tafarin mukaan ihmiskaupan ja muun järjestäytyneen rikollisuuden tunnistaminen on hankalaa, sillä asianomaiset tekevät rikosilmoituksen vain harvoin. Rikolliseen toimintaan pakotettu ei useinkaan uskalla hakea apua poliisista, koska pelkää itse saavansa rangaistuksen.
– Uhrin oma ja hänen läheistensä turvallisuus voi myös olla uhattuna, mikäli hän niin sanotusti vasikoi, Tafari sanoo.
Suomessa huumekauppa lavastettiin lehdenmyynniksi
Yle uutisoi kesällä 2017 Helsingissä pyörineestä huumekaupasta, jonka tiimoilta 20 Romanian kansalaista vangittiin epäiltynä törkeästä huumausainerikoksesta. Huumekauppa oli verhottu Iso Numero -katulehden myynniksi.
Iso Numero on kadulla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuden toimeentulonsa parantamiseen. Myyjä pitää itsellään puolet 10 euron kansihinnasta.
Ison Numeron toimituspäällikön Janne Hukan mukaan yksikään virallinen myyjä ei ollut osallisena huumekauppaan. Myyjät käyttävät oranssia liiviä, ja heillä on kaulassaan myyjäkortit. Lehden viralliset myyjät ilmoittivat itse epäilyttävästä toiminnasta lehden toimitukselle.
Poliisin mukaan tilanne on rauhoittunut ainakin toistaiseksi.
– Käsittääkseni tällä hetkellä ei ole käynnissä kuviota, jossa huumekauppa olisi verhottu lehdenmyynnin varjoon, Niinimäki kommentoi.
Niinimäen mukaan tilanne saattaa kuitenkin muuttua nopeasti, kun uutta liikkuvaa väestöä saapuu Helsinkiin. Huumekauppa on yleensä luonteeltaan järjestäytynyttä.
– Tietyt ihmiset hankkivat pillerit, toiset kuljettavat ne ja kolmannet myyvät. Se, kuka on asian aivot ja kuka saa suurimman hyödyn, on jo hankalampi kysymys, Niinimäki sanoo.
Perjantai kysyy, miksi kerjääminen häiritsee? Vieraina entinen kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ja romanien elämää seurannut toimittaja Kimmo Oksanen. Koko ohjelma Areenassa:
