Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-Un ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat ensi kertaa varhain torstaiaamuna Venäjän Kauko-idässä Vladivostokissa. Asialistalla olivat maiden kahdenväliset suhteet ja Pohjois-Korean ydinaseneuvottelut.

Läpimurtoa ei kukaan odottanut, eikä sitä tullutkaan. Tapaamisen tärkein merkitys oli se, että se ylipäätään tapahtui. Tässä kolme havaintoa valtionpäämiesten kohtaamisesta.

Tapaaminen itsessään iso asia

Putin ja Kim tapasivat nyt ensimmäistä kertaa, vaikka Venäjä oli ilmaissut toiveensa tapaamisesta jo vuosi sitten.

Tällä välin Kim on tavannut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kahdesti, Kiinan johtoa neljä kertaa ja Koreankin kolme kertaa. Näin ollen Venäjä oli jäänyt paitsioon Korean niemimaan asioista siitä huolimatta, että Kremlillä on ollut perinteisesti tiiviit suhteet alueelle jo Neuvostoliiton ajoista lähtien.

Venäjä oli myös yksi kuuden maan neuvotteluryhmästä, jonka tavoitteena oli suostutella Pohjois-Korea luopumaan ydinaseista. Ryhmä lakkautettiin kymmenen vuotta sitten.

Kyse oli siis Venäjän ja Vladimir Putinin paluusta yhteen kansainväliseen pelipöytään.

Samalla johtajat näyttivät muulle maailmalle – ja erityisesti Yhdysvalloille –, että tällaisessakin kokoonpanossa voidaan neuvotteluja käydä.

Venäjä lisää merkitystään Kiinan apurina

Korean niemimaalla Putinilla tai Venäjällä on vaikutusvaltaa, mutta lähinnä yhteistyössä Kiinan kanssa.

Parivaljakko toimii yhdensuuntaisesti YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksissä, joissa on päätetty muun muassa Pohjois-Korean vastaisista pakotteista ja pohjoiskorealaisten siirtotyöläisten palauttamisesta kotimaahansa tämän vuoden loppuun mennessä. Heitä on ollut Venäjällä kymmeniä tuhansia.

Pohjoiskorealaiset työskentelevät erityisesti rakennustyömailla ja suurin osa heidän palkoistaan päätyy Pohjois-Korean valtiolle. Vaikka kyse on pienistä rahoista, palkat ovat tärkeä ulkomaisen valuutan lähde diktatuurille ja sen ydinohjelman rahoitukseen.

Kim toivoi, että Venäjä sallisi siirtotyöläiset myös tämän vuoden jälkeen.

Venäjän auttava käsi?

Pohjois-Korean ja Venäjän kauppavaihto niiasi viime vuonna 30 miljoonaan euroon, mikä on hyvin pieni summa.

Venäjä kaavailee Korean niemimaalle erilaisia infrastruktuurihankkeita kuten kaasuputkea, ratayhteyttä sekä yhteistä sähkönjakeluverkkoa. Ne taitavat kuitenkin olla liian kunnianhimoisia hankkeita tässä vaiheessa.

Torstain kokous ei tuottanut uusia avauksia talousrintamalla. Kim kiitteli tapaamista onnistuneeksi avaukseksi kahden maan välisessä dialogissa. Puheenvuoroista päätellen keskustelut saavat vielä jatkoa.

Sekä Venäjä että Pohjois-Korea hyötyvät ydinaseneuvottelujen pitkittymisestä, sillä ne lisäävät molempien maiden vipuvartta ja vaikutusvaltaa muuhun maailmaan nähden.

Venäjän intressi on rauhallinen Pohjois-Korea, joka ei ydinkokeillaan uhkaa Venäjän Kauko-idän turvallisuutta. Esimerkiksi kokouspaikka Vladivostok sijaitsee vain 200 kilometrin päässä diktatuurista, joten Pohjois-Korean ydinuhittelu on realistinen uhka Venäjän turvallisuudelle.

Nyt jonkinlainen välirauha on saavutettu.

Putin jatkaa nyt matkaansa Kiinaan, jossa hän tapaa Kiinan presidentin Xi Jinpingin. Johtajilla on varmasti ajatustenvaihtoa myös tämän aamun tapaamisesta.

Lue lisää:

Näpäytys Trumpille, porua pakotteista – Putinin ja Kimin huippukokouksesta luvassa neljä kosmeettista saavutusta

Putin aloitti tapaamisen Kimin kanssa kehumalla tätä suhteiden parantamisesta Yhdysvaltoihin – Yle seuraa tapaamista hetki hetkeltä

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut Kittilän kunnan teknisen lautakunnan päätöksen yhdyskuntainsinöörin valinnasta. Oikeus kumosi siten päätökset, jotka tehtiin ensin syyskuussa 2017 ja uudelleen heinäkuussa 2018, kun edellisellä kierroksella valitut kaksi henkilöä peruivat tulonsa.

Hallinto-oikeus katsoi, että lautakunta ei ole perustellut millään tavalla päätöstään sivuuttaa kummassakin valintatilanteessa vs. yhdyskuntainsinöörinä työskennellyt Pentti Kangas. Lautakunnan esittelijä Lauri Kurula esitti useassa kokouksessa toimeen pätevimpänä hakijana Kangasta, mutta joka kerta lautakunnan jäsenet muuttivat päätöstä joksikin muuksi kuin Kankaaksi.

Tekninen lautakunta ei perustellut sitä, miten toimeen valitut hakijat olisivat pätevämpiä kuin Levin Vesihuolto Oy:n toimitusjohtajanakin toiminut Kangas.

Kittilän kunta ei toimittanut teknisen lautakunnan päätösten perusteluja edes hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden mukaan kunta perusteli asiaa vain siten, että kuntien lautakunnat eivät ole sidottuja esittelijän esitykseen.

Tekninen johtaja: Kankaalta poistettiin vuosien työkokemus

Teknisen lautakunnan päätöksistä on jätetty useita eriäviä mielipiteitä vuosina 2017 ja 2018. Esimerkiksi Kittilän tekninen johtaja Lauri Kurula moitti lautakunnan päätöstä siitä, että vuonna 2018 ansiovertailusta oli jätetty pois vesi- ja jätehuolto.

Kurulan mukaan Pentti Kankaalta poistui vertailussa yli 10 vuotta työkokemusta sillä, että lautakunta päätti korostaa työkokemusta infra-alalla ja kunnossapidossa. Kurula sanoo, että siten luotiin hakua varten oma "eniten eduksi katsottavan työkokemuksen" kategoria, jotta Kangas voitiin syrjäyttää.

Teknisen lautakunnan jäsen Outi Marttila (kesk.) puolestaan moittii Kittilän entistä vs. kunnanjohtajaa Sanna Ylinampaa siitä, että hän on viivyttänyt Kankaan oikaisupyynnön käsittelyä. Syksyllä 2018 tehty oikaisuvaatimus käsiteltiin lautakunnassa vasta helmikuussa 2019.

Oikeus: Päättäjät eivät olleet jääviä

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi yhden keskeisen perustelun Pentti Kankaan valituksesta. Kankaan mukaan hänen työsuhteestaan oli päättämässä kolme jääviä henkilöä sen vuoksi, että he olivat epäiltyinä virkarikoksesta entisen kunnanjohtajan Anna Mäkelän laittoman erottamisen vuoksi.

Kangas on ollut puolustamassa Anna Mäkelää. Kankaan tarkoittama kolmikko on sittemmin saanut syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä, ja heidät on pidätetty luottamustoimistaan oikeudenkäyntien ajaksi.

Hallinto-oikeuden mukaan tästä asetelmasta ei kuitenkaan sinänsä seuraa, että syytteitä saaneet kuntapäättäjät olisivat olleet esteellisiä käsittelemään asiaa teknisessä lautakunnassa – siitä huolimatta, että päätös vaikutti Kankaan asemaan.

Pentti Kangas sanoo Ylelle harkitsevansa vielä, hakeeko hän korvauksia työsyrjinnästä, jos hallinto-oikeuden päätös saa lainvoiman. Kankaan kohtelusta on tehty myös tutkintapyyntö poliisille.

Lue lisää

Kittilä-jupakka: Kunta maksaa yli 140 000 euron sovintokorvauksen entiselle kunnanjohtajalle

Kittilän kunta valitsi Levin hissiyhtiön hallitukseen hyllytettyjä kuntapäättäjiä

Kittilä pääsee viimein palkkaamaan vakituisen kunnanjohtajan – "Helkkarin hyvä uutinen", iloitsee kunnanhallituksen puheenjohtaja

Valitus Kittilän kunnanjohtajan sovintosopimuksesta nurin KHO:ssa

Rakennusteollisuus ehti jo maalata synkkeneviä kuvia maan taloudesta: rakentaminen hyytyy, ja pian työmailla hiljenee. Hallitustakin huudetaan jo hätiin.

Tänään osavuosikatsauksensa julkaisseiden suuryhtiöiden viesti on optimistisempi, tosin osittain myös epäselvempi.

– Jo nyt voidaan sanoa, että vuoden 2019 ensimmäinen neljännes tuskin täyttää sijoittajien odotuksia tulosparannusten suhteen. Mitä ilmeisemmin kansainvälisen tilanteen epävarmuus ja kohonneet kustannukset ovat nakertaneet monen pörssiyhtiön kannattavuutta. Kuitenkin tulokset ovat edelleen hyvällä tasolla, eQ Varainhoidon salkunhoitaja Hannu Angervuo tiivistää.

Koneelta vahva näyttö

Vahvan näytön tästä antoi esimerkiksi Kone, jonka saamat tilaukset kasvoivat lähes kymmenen prosenttia. Lupaavalta näyttää tästä eteenkinpäin.

– Ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksen myötä olemme hyvällä polulla koko vuoden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaiken kaikkiaan olemme jälleen hyvällä tiellä kasvamaan kannattavasti, Koneen toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth muotoilee.

Suuryritysten vuosi on kuitenkin alkanut kohtuullisen huonosti, jos verrataan viime vuoteen. Vuosi 2018 oli monelle huippuvuosi. Tähän mennessä yhtiöistä puolella tulos on laskenut vertailukaudesta.

Torstaina ja perjantaina raportoi tuloksensa noin neljäsosa pörssifirmoista.

Nokia oli pettymys

Surkeiden esitysten ehdoton ykkönen tänään oli Nokia. Toimitusjohtaja Rajeev Suri joutui myöntämään tiedotteensa ensimmäisessä lauseessa, että vuoden 2019 ensimmäinen neljännes oli yhtiölle heikko.

Suurista pörssiyhtiöistä valtaosan alkuvuosi sujui heikommin kuin vuotta aiemmin. Toki joukossa on runsaasti myös myönteisiä yllättäjiä. Rintaansa pääsevät röyhistelemään ainakin sellulla rahaa tehneet metsäyhtiöt ja useat konepajayhtiöt.

Tunnusomaista pörssiyhtiöille on paitsi toiveikkuus myös tietty ylivarovaisuus loppuvuodesta.

Epävarmuus vaivaa yhä

Metson uusi toimitusjohtaja Pekka Vauramo pääsi heti kehumaan, että vuoden ensimmäinen neljännes oli yhtiölle vahva. Firma kasvoi, tilauksia sateli ja kannattavuus parani.

Mutta samalla Metsokin joutuu muistuttamaan maailmantalouden epävarmuuksista. Markkinoiden tulevaisuudesta käytetään termejä: kasvaa, jatkuu nykyisellä tasolla tai hidastuu. Eli valinnanvaraa on.

Wärtsilä kertoi liikevaihtonsa kasvaneen, ja kannattavuuden kehittyneen hyvin. Tulevaisuudesta konsernijohtaja Jaakko Eskola mainitsee erikseen geopoliittiset riskit ja globaalin epävarmuuden. Ne heikentävät energia-asiakkaiden investointihalukkuutta.

Kaupan puolella Keskon pääjohtaja Mikko Helander kehui hänkin viime vuotta hyväksi. Suomessa harmina oli epävarmuus autoverotuksesta sekä autojen käyttövoimaan liittyvä keskustelu. Helander pitää kuitenkin näkymiä alkaneelle vuodelle hyvinä.

Alma Medialla puolestaan digitaalisen liiketoiminnan osuus ylitti jo 50 prosenttia. Yhtiö arvioi, että median rakennemuutos jatkuu, mainonta ja sisältömyynti verkossa kasvaa ja painetun median kysyntä laskee.

Toimitusjohtaja Kai Telanne pitää yhtiön lähtökohtia loppuvuodelle hyvinä, vaikka tämän vuoden kasvuennusteita onkin yleisesti laskettu ja epävarmuus on lisääntynyt.

Suosikkisarja Dallasissa öljyparoni Cliff Barnesia esittänyt näyttelijä Ken Kercheval on kuollut.

Kercheval menehtyi Indianassa Yhdysvalloissa 83-vuotiaana.

Dallas oli yksi 80-luvun suosituimpia tv-sarjoja. Kercheval esitti Barnesia koko sarjan 14 vuoden keston ajan.

Joensuun Kiihtelysvaaran historiallisen kirkon polttanut mies tyytyy tuomioonsa.

Itä-Suomen hovioikeuden tänään annetusta ratkaisusta käy ilmi, että kahden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeustuomiostaan valittanut mies ilmoitti tämän kuun puolessavälissä tyytyvänsä sittenkin käräjäoikeuden tuomioon.

Hän kuitenkin vaati edelleen korvausten alentamista, koska teko oli hänen mukaansa tehty hetken mielijohteesta.

Hän perusteli korvausten alentamista myös muun muassa sillä, että hänelle käräjillä määrätyt liki kolmen miljoonan euron vahingonkorvaukset ovat niin isot, ettei hän pysty niitä maksamaan.

– Maksettavaksi tuomitut vahingonkorvaukset ovat poikkeuksellisen suuret, ja ne johtavat tuomitun varallisuusolot huomioon ottaen hänen taloutensa romahtamiseen. Vaikka vahingon kärsineen taloudelliset olot eivät yksistään riitä korvauksen sovittelun perusteeksi, tulisi ne tässä tapauksessa ottaa osaltaan huomioon. Tuomitun seurakuntayhtymälle maksettavaksi tuomitut korvaukset ovat olleet osittain myös ennalta arvaamattomia seurauksia, puolustus perusteli.

Hovioikeus päätti, että korvauksia ei alenneta tai sovitella.

Mies katuu avustajansa mukaan tekoaan

Miehen avustaja varatuomari Jaakko Koponen kertoi STT:lle tammikuussa, että hänen päämiehensä katuu tekoaan.

– Hän on katunut tekoaan alusta asti ja on pahoillaan, että näin on tullut tehtyä. Se oli hänen mukaansa tällainen päähänpisto. Hän on isän kanssa asustellut, ja isä oli kuollut kuukausi ennen tapahtumaa, ja tyttökaveri jätti. Kaikki ikään kuin kaatui päälle, Koponen kertoo päämiehensä mietteistä.

Vuonna 1770 valmistunut kirkko paloi kivijalkaan viime syyskuussa.

Lämmin sää ja vähäluminen talvi ovat pakottaneet monet laskettelukeskukset sulkemaan tavallista aiemmin. Muonion Oloksella 36 vuotta työskennellyt rinnekoneenkuljettaja ei muista, että hänen urallaan olisi koskaan ollut näin vähälumista talvea ja kevättä.

– Rinteiden lumitilanne on jopa kaksi viikkoa tavanomaista edellä, kertoo Oloksen rinnepäällikkö Markus Pietikäinen.

– Vielä viime viikon torstaina Oloksella näytti, että rinteet ovat laskukunnossa vielä viikkoja, mutta viikossa tapahtui massiivinen muutos, Pietikäinen toteaa.

Rinnekeskuksista kiinni ovat jo Ounasvaara Rovaniemellä, Luosto Sodankylässä ja Pallas Muoniossa. Oloksen rinteet suljetaan perjantaina.

Yöpakkaset pelastaisivat rinteet

Kolarin Ylläksellä on tarkoitus laskea vappuun saakka. Jos yöpakkasia ei pian tule, tavoite on vaikea saavuttaa. Rinteet ovat hyvin lumetettuja ja tarkkaan rajattuja, sillä laskualueiden ulkopuolella ei juuri lunta enää ole.

Kittilässä Levillä latukoneet tekevät työtä yötäpäivää, jotta rinteet ja yhdysväylät pysyisivät laskukunnossa. Silti sielläkin joudutaan joka päivä sulkemaan rinteitä. Laskettelua on kuitenkin tarkoitus jatkaa aina 5.5. saakka.

- Etelärinne, Etumäki ja Taalojärvi ovat sellaisia rinteitä, jotka pystymme pitämään auki loppuun saakka, arvioi Levin rinnepäällikkö Hannu Mäkitalo.

Myöskään Mäkitalo ei muista tällaista kevättä.

– Talvikin oli erikoinen, kun lunta ei tullut. Helmikuussakin lunta oli vain puolimetriä, muistelee Mäkitalo.

Lisäksi tuulinen sää on lisännyt haasteita. Tuuli on kuljettanut irtonaista, kuivaa lunta ja hionut lumikiteet pyöreiksi, joka tekee siitä todella huonon laskettelurinnettä ajatellen, sillä kiteet eivät tartu toisiinsa.

– Rinne on kuin pieniä herneitä täynnä, kuvailee Mäkitalo.

Saariselkä on auki äitienpäivään

Saariselällä on tavoitteena lasketella äitienpäivään saakka. Saariselällä suurin osa rinteistä on vielä auki ja jos ennustetut yöpakkaset toteutuvat viikonloppuna, pysyvätkin rinteet auki suunnitellusti.

– Meille tuli lunta aiemmin ja enemmän kuin Leville ja Ylläkselle, selittää Ida Katajamaa Saariselkä Ski & Sport Resort Oy:stä.

Lauha syksy ja vähäluminen talvi ovat nostaneet myös laskettelurinteiden ylläpitokustannuksia. Esimerkiksi lumen tekeminen alkutalven huonoilla pakkasilla oli kallista verrattuna kovilla pakkasilla saatavaan tekolumimäärään.

– Kyllä tänä vuonna on tehty huomattavasti enemmän työtä sen eteen, että saadaan arki pyörimään, sanoo Markus Pietikäinen.

Yhdysvaltain entinen varapresidentti Joe Biden on virallisesti ilmoittautunut ehdolle demokraattipuolueen presidenttiehdokkaaksi. Hän ilmoitti ehdokkuudestaan Twitteriin lataamallaan videolla.

76-vuotias Biden on nyt kolmannen kerran ehdolla presidentiksi.

Biden toimi maan edellisen presidentin Barack Obaman varapresidenttinä vuosina 2009 – 2017.

Demokraattipuoluen riveistä on ilmoittanut jo yli 20 henkilöä ehdolle esivaaliin. Presidentti Donald Trump, joka vuoden 2020 vaaleissa haastetaan, on sanonut Bidenin olevan ehkä hänen vahvin kilpailijansa.

Yhdysvaltain politiikan asiantuntija Ylelle: ”Biden on demokraateista se, joka pystyy lyömään Trumpin”

Biden saattaisi kerätä paljon valkoisen keskiluokan ääniä Yhdysvaltain keskilännestä, mikä oli Trumpin vahvinta kannatusaluetta.

Viime aikoina Biden on joutunut huonoon valoon, kun eräät naishenkilöt ovat moittineet hänen suhtautumistaan naisiin. Bideniä ei kuitenkaan ole syytetty naisten ahdistelusta.

Lue lisää:

Trumpin haastajat – He tavoittelevat demokraattien presidenttiehdokkuutta 2020

Suomalaiset ymmärtävät yleensä hyvin UV-säteilyn aiheuttaman ihosyöpäriskin, mutta nuorten ikäryhmässä riskiin suhtaudutaan huolettomasti, toteaa Säteilyturvakeskuksen viime vuoden lopussa teettämä kysely.

Kyselyn mukaan 43 prosenttia suomalaisista pitää UV-säteilyä vähintään melko suurena riskinä omalle terveydelle. Sen sijaan 15–25-vuotiaiden keskuudessa vain noin kolmannes pitää riskiä vähintään melko suurena.

– Erityisesti nuoret sekä vanhemmat miehet eivät pidä UV-säteilyä oikeastaan minkäänlaisena riskinä omalle terveydelle. Nuoret miehet eivät myöskään suojaudu kovinkaan aktiivisesti, sanoo Säteilyturvakeskuksen tarkastaja Anne Höytö Radio Suomen Päivä -ohjelman haastattelussa.

Muistisääntönä varjo

Hieman alle kolmannes suomalaisista ottaa tietoisesti aurinkoa muun muassa ruskettumisen, D-vitamiinin saannin ja mielialan kohottamisen takia. Noin 23 prosenttia polttaa ihonsa Suomessa auringossa vähintään kerran vuodessa. Keskimääräistä useammin ihonsa polttavat alle 35-vuotiaat.

Suomen pohjoisesta sijainnista huolimatta suomalaiset voivat altistua haitalliselle UV-säteilylle suuren osan vuodesta.

– UV-indeksi voi nousta maaliskuun loppupuolelta lähtien syyskuun puoliväliin asti yli kolmen, eli suojautuminen on tarpeen ulkoillessa, sanoo tarkastaja Anne Höytö.

– Keskikesällä UV-säteily voi olla varsin voimakasta, vaikka taivaalla olisi ohut pilviverho.

Höytö kehottaa seuraamaan omaa varjoa auringonpaisteessa. Mitä lyhyempi varjo auringonpaisteessa jää, sitä voimakkaampaa säteily on.

– Kun varjo lyhenee, niin suojautumistarve lisääntyy.

Suojaa on haettava viimeistään silloin, kun varjo on vähintään alle puolitoistakertainen omaan pituuteen verrattuna.

Viime vuosikymmeninä ihosyövät ovat yleistyneet, kaikkein nopeimmin ihomelanooma.

Syöpäjärjestöjen mukaan vuonna 2016 melanoomaan sairastui 975 miestä ja 972 naista. Tutkimusten valossa tärkein melanooman riskitekijä on auringon UV-säteily. Syöpäjärjestöt arvioivat, että riittävällä suojautumisella voitaisiin välttää jopa 90–95 prosenttia melanoomatapauksista.

Miten ottaa aurinkoa turvallisesti?

– Mieluummin purkista kuin auringosta, opastaa tarkastaja Anne Höytö rusketusta kaipaavia.

Höytö ei suosittele lainkaan tarkoitushakuista auringonottamista. Jos päivetystä kuitenkin haluaa, kannattaa iho totutella varovasti aurinkoon talven jäljiltä. Kannattaa myös muistaa levittää suurisuojakertoimista aurinkorasvaa säännöllisesti iholle auringossa oleillessa.

– Suojakerroin voisi olla vähintään 30 tai jos on herkempi iho, niin jopa 50, Höytö muistuttaa.

Säteilyturvakeskus, Syöpäjärjestöt ja Ilmatieteen laitos järjestivät torstaina tiedotustilaisuuden auringon UV-säteilystä ja ihosyöpätilanteesta.

Lue lisää:

Suojaudu auringolta oikein (STUK)

Rymättyläläinen maanviljelijä Antti Ruohonen tiesi odottaa pahinta, mutta toisin kävi. Helmikuun lopulla avomaalle istutetut perunat saivat niskaansa kovan pakkaskauden, mutta siemenperunat kestivät kovan koettelemuksen.

Perunat peltoon ennätysmäisen aikaisin

Ruohonen istutti perunat eteläiselle rinnepellolle 27. helmikuuta, mikä lienee ennätysaikaisin. Ruohosen aiempi ennätys oli 28. helmikuuta viisi vuotta sitten. Normaalisti varhaisperunan istutuskausi alkaa Lounais-Suomen saaristossa maaliskuun puolivälissä.

Heti istutuksen jälkeen pellolle levitettiin muovi ja kaksi harsoa sen päälle pitämään kylmyys loitolla. Maaliskuun alku oli ankara: pakkasta oli öisin kymmenen asetetta ja välillä enemmänkin. Aurinkoa ei maaliskuun alkupuolella näkynyt, joten sekään ei päässyt lämmittämään peltoa.

Peruna säilyi, muttei kasvanut

Pääsiäisen aikaan lämpötila alkoi nousta kesäisiin lukemiin ja Antti Ruohonen riisui helmikuussa istutetun pellon katteista. Alta paljastui ilahduttava näky: perunat olivat kasvaneet tasaisesti ja vihreät varret nousivat kymmenen sentin korkeuteen.

Viereinen palsta oli istutettu muutamia viikkoja myöhemmin. Suurta eroa kasvustoissa ei ollut, joten perunat eivät olleet maaliskuun pakkaspäivinä juuri mullan alla kehittyneet. Mutta ne pysyivät sentään hengissä.

Maaliskuun loppupuolella saaristossa istutettiin avomaalle runsaasti varhaisperunaa, joten kotimaista perunaa ehtii valmistua lakkiasjuhliin – ellei sitten takatalvi tule ryminällä.

Venäjällä Viipurin satama haluaa moninkertaistaa kaupungissa vierailevien viisumivapaiden risteilymatkustajien määrän. Nykyisin Viipurista pääsee laivalla Lappeenrantaan.

– Tavoitteena on, että Viipurin ja Kotkan välillä voitaisiin aloittaa keväällä 2020 reittiliikenne nopeilla aluksilla, sanoo Viipurin satamaa hallinnoivan Port Logistics Ltd:n toimitusjohtaja Olga Ansberg.

Kaupunkien välinen matka-aika olisi kesällä alle kaksi tuntia, ja kantosiipialus tekisi edestakaisen matkan kahdesti päivässä. Kotkasta Viipuriin on vesitse matkaa reilut 100 kilometriä.

Kotkassa alus käyttäisi kaupungin keskustan kupeessa olevaa Vanhaa satamaa

– Sinne tulevat myös risteilyalukset ja Viipurin liikennettä varten järjestettäisiin tilat tullille ja rajavartiolaitokselle, sanoo HaminaKotka Satama Oy:n liikennejohtaja Markku Koskinen.

Viipurissa ennätysmäärä venäläisiä turisteja

Viipurin alueella kirjattiin viime vuonna 745 000 matkailijoiden yöpymisvuorokautta. Suurin osa turisteista oli venäläisiä eli muilta Venäjän alueilta tulleita matkailijoita.

Suomalaisten yöpymisiä Viipurissa oli vain 50 000.

– Suomalaiset käyvät lähinnä tankkaamassa ja ostoksilla, myöntää Viipurin piirin matkailujohtaja Peter Fomin.

Kotkasta ja Lappeenrannasta tulevien risteilymatkustajien lisäksi viipurilaiset odottavat turisteja Keski-Euroopasta. Viipurin satama käy neuvotteluja rahtia ja matkustajia kuljettavan suoran laivayhteyden avaamisesta Saksasta Viipuriin. Liikenne alkaisi muutaman vuoden kuluttua.

– Valtamerialuksia meille ei mahdu, mutta pienempiä aluksia kylläkin, sanoo toimitusjohtaja Olga Ansberg.

Suurempien alusten pääsy Viipurin satamaan edellyttäisi nykyisen 6,5 metriä syvän väylän syventämistä.

Ropax-laivojen tulo mahdollistaisi risteilymatkat erityisesti saksalaisille turisteille. Toiseen suuntaan matka tapahtuisi laivalla, toiseen suuntaan palattaisiin suorilla lennoilla Lappeenrannasta Berliiniin.

Viipurin ja Lappeenrannan väliä keskieurooppalaiset kulkisivat Saimaan kanavaa pitkin laivalla. Viipurin satama etsii varustamoa, jolla olisi tarjota liikenteeseen hytillinen matkustuslaiva. Tarkoituksena on tarjota yöttömän kesäyön matkustuselämys.

– Saimaa ei jää jälkeen Norjan vuonoista matkailureittinä, vakuuttaa Ansberg.

Kiinalaisturistit pettymys viipurilaisille matkailuyrittäjille

Yksi syy viipurilaisten kiinnostukseen lisätä risteilymatkustusta Keski-Euroopasta Viipuriin, on pettymys kiinalaismatkailijoihin. Suuretkaan ryhmät eivät juurikaan ole jättäneet paikallisille yrityksille matkailutuloa.

– Kaikki matkat, majoitukset, ruokailut on maksettu jo Kiinan mantereella. Tänne se valtava rahamäärä ei pääse, sanoo matkailujohtaja Fomin.

Pietarin ja Viipurin kaupungit pohtivat vielä tänä keväänä, kuinka paljon kiinalaisturisteja alueelle lopulta halutaan.

Tampere on valinnut ratikan liikennöitsijäksi VR:n.

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti asiasta keskiviikkona illalla. Asiasta on parhaillaan tiedotustilaisuus käynnissä.

Sopimuksen arvo on liikennöinnin alkaessa noin seitsemän miljoonaa euroa vuodessa. Sopimus sisältää kymmenen vuotta kestävän liikennöinnin sekä sitä edeltävän noin 2,5 vuoden kehitysvaiheen.

VR:n tarjous sai sekä parhaat laatu- että hintapisteet. Ratikan operointi tarkoittaa VR:lle myös uusien työntekijöiden rekrytointia Tampereella.

– Työllisyysvaikutus Tampereen seudulla on noin 50–100 henkilöä. Nyt lähdemme hiomaan suunnitelmia yhdessä allianssissa ja tavoitteena on päästä etenemään esimerkiksi koeajovaiheen kuljettajien rekrytointien kanssa heti kesän jälkeen, VR:n lähiliikennejohtaja Teemu Sipilä sanoo.

Tällä hetkellä VR liikennöi Tampereella sekä lähi- että kaukojunaliikennettä, yhteensä lähes 80 vuoroa arkipäivisin. Tampere on Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema. Viime vuonna Tampereen asemalta tehtiin 5,25 miljoonaa junamatkaa. Määrä kasvoi kymmenen prosenttia.

VR on mukana myös pääkaupunkiseudun HSL-lähijunaliikenteen operoinnin kilpailutuksessa, joka ratkeaa ensi vuonna.

Koeajot alkavat ensi vuonna

Ratikan liikennöinnistä kisasivat loppusuoralla tamperelainen Länsilinjat Oy, kajaanilaisen Transtech Oy:n ja ranskalaisen Keolis Conseil et Projets SARL:n yhteinen ryhmittymä sekä VR-Yhtymä Oy.

Aiemmin kisasta putosivat ruotsalainen AB Stockholms Spårvägar ja tamperelainen bussiyhtiö Väinö Paunu Oy.

Ratikan koeajot alkavat vuonna 2020. Matkustajat pääsevät kyytiin vuonna 2021.

Tampereen raitiotien liikennöitsijän tehtävät toteutetaan palveluallianssina. Palvelun tilaajana on Tampereen kaupunki, ja tilaajan edustajana palveluntuottajan suuntaan toimii Tampereen Raitiotie Oy.

Allianssissa sopimusosapuolet suunnittelevat ja toteuttavat palvelun yhdessä sekä jakavat palvelun hyödyt ja riskit.

Lue lisää:

Tampereen ratikka aloittaa liikennöinnin virallisesti 9. elokuuta 2021

Tältä se nyt näyttää: Tampereen ratikasta julkistettiin aidon kokoinen malli – "No ei huono"

Tampereen punaisen ratikan pysäkkien nimet on nyt päätetty – Tampereen yliopiston nimeä ei näy tällä listalla

Kuvat paljastavat: Tamperelaisia busseja on kolhiintunut ratikkatyömaalla ennennäkemätöntä tahtia – "Pääsi yllättämään"

Yleisöryntäys: yli 15 000 ihmistä ehti tutustua Tampereen ratikan aidon kokoiseen malliin – maketti palaa näytille huhtikuussa

Tampere pudotti ruotsalaiset pois ratikkakisasta – mukana vielä kolme ehdokasta

Kirjeiden määrä väheni alkuvuonna voimakkaammin kuin koskaan aiemmin Suomessa, kertoi Posti torstaina. Osoitteellisten kirjeiden jakelumäärä väheni tammi-maaliskuussa 14 prosenttia vuoden takaisesta.

Postin tulos heikkeni hieman vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Oikaistu liikevoitto oli 12,9 miljoonaa euroa. Vähennystä oli 0,3 miljoonaa euroa vuotta aiemmasta. Liikevaihto pysytteli suunnilleen viime vuoden tasolla.

Toimitusjohtaja Heikki Malisen mukaan Posti on tyytyväinen tulokseen vaikeassa toimintaympäristössä.

– Onnistuneet tehostamistoimet, kustannussäästöt ja hintamuutokset ovat loiventaneet vähenevien lähetysmäärien taloudellisia vaikutuksia, Malinen sanoi.

Posti ilmoitti viime viikolla uusista yt-neuvotteluista, joiden tavoitteena on vähentää enintään 244 vakituista työntekijää.

Trooppisten metsien tuhoutuminen jatkui viime vuonna lähes ennätysvauhtia. Global Forest Watch -järjestö on julkaissut uuden raporttinsa trooppisten metsien tilasta ja siitä uutisoi muiden muassa The Guardian -lehti.

Järjestön mukaan trooppisia metsiä hakattiin viime vuonna 12 miljoonaa hehtaaria. Määrä on pienempi kuin kahtena edellisvuonna, mutta silti neljänneksi suurin ala sinä aikana, kun satelliittitutkimuksiin pohjautuvien tilastojen tekeminen aloitettiin vuonna 2002.

Vuodet 2016 ja 2017 olivat hyvin kuivia, joten metsäpalot hävittivät metsää poikkeuksellisen paljon.

12 miljoonan hehtaarin kato merkitsee, että joka minuutti hakattiin 30 jalkapallokentällistä metsää.

Tutkijat ovat erityisen huolissaan alkuperäisen sademetsän tuhoutumisesta. Sitä hakattiin viime vuonna 3,6 miljoonaa hehtaaria. Ala vastaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa ja on suurempi kuin Belgian valtio.

Trooppiset aarniometsät ovat äärimmäisen tärkeitä villieläinten ja -kasvien elinympäristöjä ja niillä on myös tärkeä osa hiilinieluina.

Brasilian alkuperäiskansat uhattuina

Ylivoimaisesti eniten luonnonmetsiä hakattiin Brasiliassa, 1,35 miljoonaa hehtaaria. Brasiliassa metsää hakataan sekä metsäteollisuuden että elintarviketuotannon, kuten karjatilojen tarpeisiin.

Tutkijat huomauttavat, että viimeisissä luonnonmetsissä elää alkuperäisheimoja, jotka eivät ole olleet koskaan tekemisissä länsimaisten ihmisten kanssa. Heidänkin elinalueensa kutistuu jatkuvasti.

Seuraavaksi suurinta luonnonmetsien kato oli Kongon demokraattisessa tasavallassa, Indonesiassa, Kolumbiassa ja Boliviassa.

Vaikka Indonesiassa kato oli edelleen suurta, tutkijat pitävät sitä rohkaisevana esimerkkinä, miten metsäkato voidaan saada pysäytettyä. Indonesian hallitus on määrätietoisesti pyrkinyt lopettamaan luonnonmetsien hakkuut. Niiden määrä vähenikin viime vuodesta 40 prosenttia, osin myös sateisemman sään ansiosta.

Länsi-Afrikassa metsäkato kiihtyy. Ghanassa hakkuut kasvoivat edellisvuodesta 60 prosenttia ja Norsunluurannikolla 26 prosenttia. Näissä maissa pienimuotoinen kullankaivuu yleistyy. Metsiä poistetaan myös kaakaoviljelmien tieltä.

Vuonna 2017 monet suklaayhtiöt liittyivät kampanjaan, jonka tarkoituksena on estää luonnonmetsien hakkuut. Kampanjasta huolimatta 70 prosenttia Ghanan ja Norsunluurannikon hakkuista kohdistui luonnonmetsiin.

Vaikka monissa maissa luonnonmetsien suojelu yhtä lailla ilmaston kuin biodiversiteetinkin pelastamiseksi on noussut yhä suurempaan arvoon, suojelutyön tulokset ovat toistaiseksi vaatimattomat. Metsiä uhkaa taloudellinen hyväksikäyttö ja paikallisten poliitikkojen välinpitämättömyys.

Espoolainen Amina Mohamed Salad on asunut Suomessa koko ikänsä. Koska Aminan kotikieli oli somalia, hänet siirrettiin peruskoulussa suomi toisena kielenä -tunneille. Koulunkäynti oli hankalaa ja syyn selvittämistä vaikeutti maahanmuuttajatausta.

– Mulla on lukihäiriö, mutta en tiennyt sitä ala-asteella. Koulussa ajateltiin, että vaikeudet johtuvat siitä, että en puhu kotona suomea vaan somaliaa.

Amina tunsi olonsa eristetyksi muusta luokasta, eikä ymmärtänyt, miksi hänen täytyi käydä eri äidinkielen tunneilla, vaikka hän oli syntynyt ja asunut Suomessa koko elämänsä kuten muut luokkatoverinsa.

Helsingin yliopiston tutkijan Anna-Maija Niemen mukaan hyvää tarkoittava tukiopetus voi johtaa jopa syrjintään.

– Jos me tarjotaan mitä tahansa tukea tavallisista oppilasryhmistä eriytettynä, niin siinä on aina vaarana se, että tietyt nuoret leimautuvat. Se voi tuoda mukanaan kielteisiä seurauksia myös siinä, että maahanmuuttajanuoret voivat jäädä paitsi asioista, joita käsitellään äidinkielen tunneilla, joihin muu heidän vertaisryhmänsä osallistuu, sanoo Niemi.

Yläasteella Amina pääsi äidinkielen tunneille opiskelemaan oman luokkansa kanssa.

Se on päivittäinen kamppailu. Mun pitää itse sanoa, että kyllä mä pystyn siihen samaan kuin muut suomalaiset nuoret. Amina Mohamed Salad

– Tämä näkyi heti arvosanoissani, ne lähtivät nousuun, Amina kertoo.

Vuonna 2013 tehdyn Somalit Helsingissä -tutkimushankkeen mukaan moni lähes täysin suomenkielinen maahanmuuttajanuori käy turhaan suomi toisena kielenä -tunneilla. Tämä taas saattaa heikentää kielitaitoa ja jatko-opiskelumahdollisuuksia.

Moni maahanmuuttajataustainen nuori päätyykin kirjoittamaan ylioppilaskirjoituksissa suomen kielen, vaikka kielitaito riittäisi hyvinkin kirjoittamaan äidinkielen. Amina kertoo, että suomen kirjoittaminen toisena kielenä houkuttelee helppoudellaan etenkin niitä, jotka osaavat kieltä hyvin.

Se on yksi virhe, joka on vaikuttanut mun suomen kieleen. Amina Mohamed Salad

Myös Amina palasi lukiossa suomi toisena kielenä -tunneille. Viereisessä saattoi istua oppilas, joka oli muuttanut suomeen vasta hiljattain.

– Siellä oli enemmän kavereita, paljon somalialaisia ja erimaalaisia nuoria. Mutta jälkeen päin mietittynä, se oli virhe, joka vaikutti suomen kieleeni heikentävästi.

Amina valmistui ylioppilaaksi Pohjois Tapiolan lukiosta viime jouluna, ja tällä hetkellä lukee yliopiston pääsykokeisiin. Amina kuitenkin kertoo, että käy päänsä sisällä jatkuvaa kamppailua todistaakseen itselleen, että puutteellisesta kielitaidosta huolimatta pystyy samoihin asioihin kuin muutkin.

– Se on päivittäistä kamppailua oman itseni kanssa, ja minun pitää todistaa itselleni jatkuvasti, että pystyn samaan kuin muut ikäiseni suomalaiset nuoret, kertoo Amina.

Maryama Abdi, Somaliliiton nuorten uutisluokka

Yle Uutisluokka on mediakasvatushanke, jossa nuoret tekevät uutisia omista aiheistaan.

Lue lisää uutisluokkalaisten juttuja:

Miltä kuulostaa saamen kielen pikaoppitunti, entä miten lemmikki voi auttaa koulunkäynnissä? Katso video Ylen uutisluokkalaisten verkkolähetyksestä https://yle.fi/uutiset/3-10753142

Mitä sanoisit, jos lapsesi tulisi kertomaan seksuaalisesta ahdistelusta? Tässä jutussa voit kokeilla – saat myös palautetta sanavalinnoistasi https://yle.fi/uutiset/3-10751167

Brittinuoret Brexitistä: "Kansanäänestystä ei olisi ikinä pitänyt järjestää" https://yle.fi/uutiset/3-10752245

Tausta: Iso osa rikoksista jää ilmoittamatta

Netissä tapahtuvat tai alkunsa saavat lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat nousseet tänä vuonna puheenaiheeksi Suomessa. Suurin syy siihen on Oulussa paljastunut grooming-vyyhti, jonka oikeuskäsittely alkoi juuri.

Grooming tarkoittaa internetissä alkavaa nuoren seksuaalista hyväksikäyttöä ja sen valmistelua. Ilmiö ei ole uusi, mutta sosiaalisen median sovellusten lisääntyessä myös mahdollisuudet lasten ja nuorten houkutteluun ovat lisääntyneet. Lasten houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin lisättiin Suomen rikoslakiin kesällä 2011.

Tämä Ylen juttu avaa käräjätuomion kautta, miten lapsen metsästäjä toimii verkossa. Sosiaalisen median sovellusten lisäksi pedofiilit hyödyntävät lasten suosimia pelejä, kuten Fortnitea ja Minecraftia.

Iso osa seksuaalirikoksista jää ilmoittamatta poliisille. Syynä on usein uhrin häpeä. Aikuisen kannattaa puhua etukäteen nuoren kanssa internetissä olevista vaaroista. Hyviä vihjeitä siihen saat lisää muun muassa Pelastakaa Lasten Ota puheeksi -verkkomateriaalista tai Rikosuhripäivystyksen verkkomateriaalista.

Tämän jutun käsikirjoittamiseen osallistuivat tamperelaisen Sammon keskuslukion viestintälinjan uutisluokkalaiset Julia Silva, Liisa Matveychuk, Paul Pellas, Siiri Piirainen ja Mark Lyukhatan. Jutun taustamateriaalina on käytetty myös nuorten todellisia kertomuksia ahdistelusta, mutta "chattibotin tarina" on kuvitteellinen.

Asiantuntijoina jutussa toimivat psykologi Hanna-Mari Lahtinen Itä-Suomen yliopistosta ja asiantuntijat Nina Vaaranen-Valkonen ja Hanna-Leena Laitinen Pelastakaa lapsista.

Mustaan pukuun pukeutunut mies ja vihreään mekkoon pukeutunut nainen poseeraavat aamuauringossa eduskuntatalon portailla. Pienen matkan päässä samoilla rappusilla ilmastonmuutosta vastustavat mielenosoittajat odottavat työtään aloittavia kansanedustajia.

Menossa on eduskunnan entisen ja nykyisen kuopuksen epävirallinen kapulan vaihto. Tosin nyt ei vaihdeta kapulaa vaan lämpimät onnittelut ja halaukset. Ilmari Nurminen, 28, ja Iiris Suomela, 24, ovat vanhoja tuttuja Tampereen yliopistosta ja opiskelijapolitiikasta.

Iiris Suomela pyrki eduskuntaan toista kertaa, ja nyt tärppäsi vajaan 5 000 äänen turvin. Vihreiden tamperelainen ääniharava aloittaa työnsä innostuneena.

– Todella hyvin mielin, loistavin mielin. Meillä on aivan loistava mahdollisuus korjata Suomen suunta, ja sitä innolla odotan.

Ilmari Nurmisella on alkamassa toinen kausi SDP:n kansanedustajana. Sastamalalainen Nurminen keräsi nyt lähes 10 000 ääntä.

– Muistan, kun neljä vuotta sitten kipusin nämä portaat. Ja nyt on vähän samanlainen tunnelma. Olen tehnyt kovasti töitä, ja kannatukseni kaksinkertaistui. Fiilis on onnellinen, nöyrä ja kiitollinen.

Kansanedustajat astelevat portaat ylös ja sisälle eduskuntataloon. Myös Suomela tuntee talon hyvin. Vihreiden nuorten puheenjohtajana hän on osallistunut eduskuntaryhmän kokouksiin kahden vuoden ajan. Tosin tästä eteenpäin hänen ei enää tarvitse käyttää vierailijoiden ovea.

Perheutelut yllättivät

Sisällä eduskuntatalossa Ilmari Nurminen tervehtii kaikkia ja halaa monet työntekijät ja kansanedustajakollegat. Nurmisen mukaan eduskunta on hyvä työyhteisö.

– Kannustan kaikkia uusia kansanedustajia tutustumaan ja verkostoitumaan, sillä täällä on tosi upeita ihmisiä töissä.

Myös Iiris Suomela tervehtii monia tuttuja ja esittäytyy uusille ihmisille. Suomelasta on tehty lukuisia juttuja sen jälkeen, kun hän tuli valituksi. Uuden eduskunnan kuopus kiinnostaa ihmisiä.

Suomelaa ei haittaa, että hänen ikänsä otetaan aina esiin. Se kummeksuttaa, että häneltä on alettu kysellä perheen perustamisesta.

– Minulta ei ole koskaan aiemmin kysytty näin usein, koska aion hankkia lapsia ja aionko hankkia lapsia. Tämä on tullut yllätyksenä. Eikä kukaan ole kiinnostunut nuorten miesten perhesuunnitelmista. Se on tullut outona juttuna.

Ilmari Nurmiselta ei ole kysytty perheen perustamisesta. Hän oli neljä vuotta sitten samanikäinen kuin Suomela on nyt.

– Olin viime kaudella se nuorin, ja on kiva antaa se titteli eteenpäin.

Nurminen on 28-vuotiaana edelleen eduskunnan nuorimmasta päästä. Nurmista ei haittaa, että hänestä puhutaan "nuorena".

– Viime kerralla en vaalikampanjaa tehdessäni oikeastaan kertonut ikääni ihmisille. Ajattelin, että kaikki pitivät minua liian nuorena. Nyt ajattelen, että se on vahvuus. Osaa katsoa asioita uudella tavalla eikä ole vanhoihin kaavoihin kangistunut.

Nurminen on profiloitunut sosiaalipoliitikkona. Suomelalle tärkeimmät asiat ovat ilmaston suojelu, tasa-arvo ja koulutusleikkauksista luopuminen.

Suomelan mielestä politiikassa pitää ajatella omaa elinikää pitemmälle.

– Ajattelen, että vähintään sadaksi vuodeksi ollaan tekemässä. Se on oikeastaan ainoa aikajänne, joka riittää, että pystytään tekemään kestävää ilmastopolitiikkaa.

Ex-kuopuksesta muiden nuorten mentoriksi

Eduskunnan tilastot kertovat, että nykyisten kansanedustajien keski-ikä on 47 vuotta. Vappuna 25 vuotta täyttävä Iiris Suomela on nuorin ja 72-vuotias Erkki Tuomioja (sd.) vanhin. Eduskunnassa on nyt kahdeksan alle 30-vuotiasta kansanedustajaa.

Ilmari Nurminen aikoo toimia nuorten edustajien mentorina eli opastajana.

– Haluan kannustaa uusia tarttumaan rohkeasti hallitusohjelmaneuvotteluihin, tähtäämään kunnianhimoisesti niihin valiokuntiin, jotka kiinnostavat ja kysymään apua.

Nurminen antaa Suomelalle yksinkertaisen neuvon.

– Ihan kuin mihin vain työpaikkaan mennessä. Opettelet, olet aktiivinen ja teet parhaasi. Se riittää.

Sekä Nurminen että Suomela haluavat olla aktiivisesti mukana neuvottelemassa hallitusohjelmasta. Suomelan suunnitelmat kansanedustajuudesta saattavat tosin muuttua, sillä hän on ehdolla myös eurovaaleissa.

– Viime vaaleissa vain noin 10 prosenttia nuorista äänesti, ja koen äänestysaktiivisuuden nostamisen yhdeksi tärkeimmistä tehtävistäni näissä vaaleissa.

Suomela aikoo ottaa paikan vastaan, jos äänimäärä riittää europarlamenttiin saakka.

Valtiopäivien avajaisia voi seurata Yle Areenassa torstaina kello 13.25 alkaen.

Lue myös:

Kehottaako presidentti Sauli Niinistö parantamaan Suomen kykyä terrorismin torjunnassa? Katso valtiopäivien avajaiset suorana kello 13.25

Rinne valittiin eduskunnan väliaikaiseksi puhemieheksi, Eerola ja Risikko varapuhemiehiksi

Tamperelainen Iiris Suomela, 24, on uuden eduskunnan kuopus – "Muutan pois keittiöttömästä yksiöstäni ja gradun tekeminen jää tauolle"

Suomen nuorin kansanedustaja: "En usko tätä oikein vieläkään todeksi" (2015)

Yle uudistaa toimintaansa syksyllä 2019 vahvistamalla sekä sisältökokonaisuuksia että henkilöstö- ja teknologiajohtamista. Muutos tuo myös uusia nimiä yhtiön johtoryhmään.

– Muutoksilla haluamme varmistaa, että pystymme olemaan lähellä suomalaisten arkea ja tuottamaan yhteiskunnalle arvoa. Ylen pitää uudistua yhteiskunnan mukana. Siksi kehitämme tekemistä, osaamista ja työkulttuuria, sanoo toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Yleen muodostetaan uusi yksikkö. Tapahtumat, urheilu ja tuotanto -yksikön päätehtävä on vastata urheilusisällöistä, Ylen suomenkielisten tapahtumien tuottamisesta, tapahtumakonseptien kehittämisestä sekä yhtiön tuotantoresursseista ja niiden suunnittelusta.

Uuden yksikön johtajaksi on valittu Panu Pokkinen. Hän työskentelee tällä hetkellä Uutis- ja ajankohtaistoiminnassa Yle Urheilu ja Tapahtumat -osaston päällikkönä. Pokkisesta tulee myös Ylen johtoryhmän jäsen.

Ylen muut suomenkieliset sisältöyksiköt ovat Uutis- ja ajankohtaistoiminta ja Luovat sisällöt. Myös näiden yksiköiden välistä työnjakoa täsmennetään.

Lisäksi nykyinen Tuotannot-yksikkö muuttuu Teknologia ja kehitys -yksiköksi. Se vastaa jatkossa Ylen teknologiakehityksestä, teknologiainvestointien valmistelusta ja toteutuksesta sekä kaikkien teknologia-alustojen toimivuudesta ja palvelunhallinnasta. Yksikön johtoon on valittu Tuotannot-yksikköä johtanut Janne Yli-Äyhö.

Lisäksi Yle keskittää kaikki HR-toimintonsa samaan yksikköön. Yksikön johtoon nimitetään henkilöstöjohtaja, jonka rekrytointi alkaa välittömästi. Uusi henkilöstöjohtaja on myös yhtiön johtoryhmän jäsen.

Uudistuksilla ei tavoitella säästöjä eikä henkilöstövähennyksiä.

LANCASTER Joe Bidenin osallistuminen demokraattien ehdokaskisaan sähköistää Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaalikampanjan.

Biden kertoi torstaina lähtevänsä tavoittelemaan puolueensa ehdokkuutta.

Demokraattien kisaan on ilmoittautunut jo 20 henkilöä. Franklin & Marshall –yliopiston politiikan professori Terry Madonna pitää heistä varteenotettavimpana juuri Bidenia.

Madonna on erikoistunut tutkijana kotiosavaltionsa Pennsylvanian ja muiden niin sanottujen vaa´ankieliosavaltioiden politiikkaan. Häntä pidetään yhtenä tutkimusalansa johtavista asiantuntijoista Yhdysvalloissa.

– Biden on demokraattiehdokkaista se, joka pystyy lyömään Trumpin, Madonna sanoo.

– Biden vetoaa niihin valkoisen työväenluokan äänestäjiin, jotka veivät Trumpin voittoon Pennsylvaniassa, Ohiossa, Michiganissa ja Wisconsinissa ja siten ratkaisivat koko vaalit.

Biden on jo 76-vuotias, mikä herättää kysymyksiä hänen jaksamisestaan. Toisaalta demokraattien ehdokkuutta havitteleva Bernie Sanders on 77-vuotias ja uudelleenvalintaan tähtäävä presidentti Donald Trump 72-vuotias.

– Sukupolvien välinen ero on yksi demokraattipuolueen kohtalonkysymyksistä. Puolueen on tehtävä nuorennusleikkaus lähivuosina. Se saattaa tapahtua jo 2020 vaaleissa, mutta ei välttämättä vielä silloin, Madonna sanoo.

Huippusuosittu Pennsylvaniassa

Yhdysvalloissa on epäsuora vaalijärjestelmä, jossa puolueet käyvät ensin esivaalit. Presidentin valinnan sinetöivät lopulta 538 valitsijamiestä.

Järjestelmä on johtanut siihen, että vaaleissa ratkaisevassa asemassa ovat vaa´ankieliosavaltiot. Madonnan mukaan jo nyt on selvää, että myös vuoden 2020 presidentinvaalit ratkeavat 6–8 osavaltiossa, joista Pennsylvania on yksi tärkeimmistä.

Trump onnistui voittamaan Pennsylvanian 44 000 äänen eli vain 0,7 prosenttiyksikön erolla Hillary Clintoniin. Jos Bidenista tulee demokraattien ehdokas, Pennsylvaniasta tulee Madonnan mukaan raivoisa taistelutanner.

Biden syntyi Scrantonissa Pennsylvaniassa ja loi senaattorinuransa naapuriosavaltiossa Delawaressa.

– Hän on hyvin suosittu täällä. Bidenia on leikillisesti kutsuttu Pennsylvanian kolmanneksi senaattoriksi, Madonna sanoo viitaten Yhdysvaltain poliittiseen järjestelmään, jossa kutakin osavaltiota kongressissa edustaa kaksi senaattoria.

Trumpin kannatus historiallisen vakaa

Trumpia kannattaa Franklin & Marshall –yliopiston mittauksen mukaan vain 34 prosenttia Pennsylvanian äänestäjistä. Trump on kuitenkin säilyttänyt kannatuksensa ratkaisevissa piirikunnissa.

Niinpä hän voittaisi Pennsylvaniassa, mikäli vaalit pidettäisiin nyt – ellei vastaehdokkaana olisi Bidenin kaltaista kansansuosikkia.

– Lähihistoriasta ei löydy vastaavaa esimerkkiä Trumpille. Hänen suosionsa näyttää pysyvän suurin piirtein samana, tapahtui mitä tahansa. Eli ihmiset ovat vain sementoineet mielipiteensä hänestä ja joko tukevat tai vastustavat häntä. Se on hämmästyttävää, Madonna sanoo.

Taistelu pikkukaupunkien äänestäjistä

Biden voi olla kansansuosion osalta samanlainen henkilö kuin Trump. Bidenia on syytetty lähentelystä siinä missä Trumpia seksiseikkailuista. Syytöksillä ei ole ollut vaikutusta miesten kannatukseen Pennsylvaniassa.

– Monista asioista kyllä puhutaan ja kirjoitetaan, mutta niillä ei ole välttämättä mitään vaikutusta yhdysvaltalaisten äänestäjien mielipiteisiin, Madonna muistuttaa.

Demokraattipuolue on kymmenen viime vuoden aikana siirtynyt poliittisesti vasemmalle. Samalla siitä on tullut aiempaa selkeämmin suurten kaupunkien puolue.

Demokraatit ovat menettäneet pikkukaupunkien työväenluokan ja niiden sosiaalisesti konservatiivisen väen, kuten kriittisesti aborttiin, homoliittoihin tai maahanmuuttoon suhtautuvat äänestäjät republikaaneille.

– Nämä ovat suuria haasteita poliittisen keskitien kulkijana tunnetulle Bidenille. Hänen on voitettava pikkukaupunkien amerikkalaiset puolelleen, jos hän aikoo pärjätä vaaleissa, Madonna sanoo.

Lue lisää:

Jo kaksi naista syyttää presidenttiehdokkuutta harkitsevaa Joe Bidenia sopimattomasta käytöksestä

Yhdysvaltain entinen varapresidentti Joe Biden vihjailee lähtevänsä vuoden 2020 presidenttikisaan

Trumpin haastajat – He tavoittelevat demokraattien presidenttiehdokkuutta 2020

Ainakin nämä kahdeksan demokraattiehdokasta mielivät Yhdysvalloissa Trumpin kaatajaksi – paikka olisi tarjolla myrkyn kestävälle ehdokkaalle

Iitin hakemus Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen on yhä käsittelemättä. Iitin lisäksi neljä muutakin kuntaa eri puolilla Suomea haluaa vaihtaa maakuntaa.

Hakemuksensa ovat jättäneet myös Heinävesi, Isokyrö, Joroinen ja Kuhmoinen.

Runsaat kolme vuotta sitten iittiläisten enemmistö päätti kansanäänestyksessä, että he haluavat vaihtaa maakuntaa Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen. Kunta lähetti valtiovarainministeriöön hakemuksen.

Sen jälkeen maassa on kaatunut yksi hallitus, sote- ja maakuntauudistus ovat menneet nurin ja nyt on käyty jo uudet vaalit. Samalla se tarkoittaa sitä, että Iitin maakuntavaihdoksen aikataulukin on vielä auki.

Nyt Iitin ja neljän muun kunnan täytyy myydä maakuntavaihdos seuraavalle hallitukselle. Toimitusministeristön toimivalta ei enää riitä päätöksen tekemiseen.

Valtiovarainministeriöstä kerrotaan, että kunnilta ja eri viranomaisilta on pyydetty uudet lausunnot toukokuun alkupäiviin mennessä. Päätöksessä painaa kokonaisarvio, jota ei tehdä yhden tai kahden kriteerin pohjalta.

Kokonaisarviossa painavat muun muassa asiointi- ja palveluyhteydet, työssäkäynti ja liikenne. Myös Kuntien yhteistoiminta, kuntayhtymiin kuuluminen, kulttuuri ja historialliset perinteet painavat päätöstä tehtäessä.

Kunnanjohtaja: Siirto voisi onnistua 2021

Iitti siirrettiin vuonna 1949 Uudenmaan läänistä Kymen lääniin ja Kymenlaakson maakuntaan. Iittiläisistä moni on kokenut yhteyttä Hämeeseen vuosikymmenet.

Yksi heistä on Eila Metsäpelto on kerännyt nimiä ja ajanut aktiivisesti siirtoa viime vuodet. Jos valtioneuvosto näyttäisi punaista valoa maakuntasiirrolle, niin se synkistäisi Metsäpellon arkea.

– Kyllä se pilaisi, jos semmoinen viesti kuuluisi. Että varokaa vaan päättäjät, jos teette toisenlaisen päätöksen, Metsäpelto kovistelee.

Maakuntavaihto tuskin enää kariutuu. Iitti on solminut tiiviit suhteet Päijät-Hämeeseen. Kunta on jo vuosia hankkinut sote-palvelunsa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä. Kunta on liittynyt hiljattain myös Lahden seudun kehitysyhtiö Ladeciin ja matkailuyhtiö Lahti Regioniin.

Kunnanjohtaja Riku Rönnholmin mukaan maakuntasiirto selkiyttäisi tilannetta.

– Sen jälkeen kaikki eteenpäin kehittäminen tuntuisi mielekkäämmältä ja tapahtuisi paremmin, Rönnholm mainitsee.

Kunnanjohtaja arvioi, että Iitti voisi liittyä osaksi Päijät-Hämettä aikaisintaan vuoden 2021 alusta.

Kuuntele ja lue myös:

Iitti joutuu yhä odottamaan maakunnanvaihtoa - voisi toteutua aikaisintaan vuoden 2021 alussa

Iitissä korkattiin 20 vuotta vanha mallasviski ja nostettiin lippu salkoon – pääsee viimein eroon Kouvolasta

Näyttelijä Rami Malek on mukana seuraavassa Bond-elokuvassa. Bohemian Rhapsody -elokuvasta viime helmikuussa Oscarin voittaneen Malekin osallistumisesta 25. Bond-elokuvaan kerrottiin tänään Jamakailla, jonne tuleva elokuva sijoittuu.

Malek esittää elokuvassa pääpahista. James Bondia elokuvassa näyttelee Daniel Craig. Kyseessä Craigin viides ja viimeinen rooli brittiagenttina.

Tiedotustilaisuudessa ei paljastettu tulevan elokuvan nimeä. Sen verran juonesta kerrottiin, että elokuvan alussa Bond ei enää ole Britannian tiedustelupalvelun riveissä.

Elokuvassa agentti 007 palaa Jamaikalle, joka on kahdesti tarjonnut puitteet Bond-elokuvalle. Vuonna 1962 Sean Connery aloitti Bond-elokuvien sarjan Jamaikalle sijoittuvalla Tohtori No'lla ja 11 vuotta myöhemmin Roger Moore käynnisti uransa Bondina voodoota täynnä olevalla Elä ja anna toisten kuolla -elokuvalla.