Missä vaiheessa kauppasota nyt on?

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota uhkaa siirtyä välirauhasta jatkosota – vaiheeseen. Välirauha syntyi, kun maat palasivat torstaina kauppaneuvottelupöytiin, mutta nyt presidentti Donald Trumpin uudet tullipäätökset uhkaavat käynnistää jatkosodan maiden välille.

Molemmat osapuolet kovensivat panoksia neuvotteluiden loppusuoralla. Neuvottelut jatkuvat, mutta aiempaa nihkeämmässä ilmapiirissä.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lähipäivät ja ehkä jopa lähitunnit ratkaisevat, mihin suuntaan kaupparekeä lähdetään vetämään. Maiden kauppaneuvottelijat istuvat siis parhaillaan Washingtonissa jatkamassa aikaisemmin sovittuja neuvotteluita. Uudet tullit ovat kylmä suihku neuvottelijoiden kasvoille.

Pelkona on, että neuvottelut epäonnistuvat, ja koston kierre jatkuu.

Miten talousmahtien kinastelu vaikuttaa Suomeen?

Suomi olisi yksi isoimpia kärsijöitä, koska meille Yhdysvaltain ja Kiinan taloudet loppumarkkinana ovat elintärkeitä.

Suomi on yksi maailman avoimimpia ja kansainvälisestä kaupasta riippuvaisia maita. Kansainvälisen kaupan osuus Suomen BKT:sta on poikkeuksellisen korkea eli 40 prosenttia.

Jos maailmantalous köhii, Suomen talous kärsii ja vienti vähenee. Vaikutukset ovat suoria ja epäsuoria.

Millä toimialoilla kauppasodan kiristyminen näkyisi pahiten?

Perinteisillä vientitoimialoilla. Niitä ovat teknologia–, kemia– ja metsäteollisuus.

Myös erityisesti autoteollisuus kärsisi kauppasodan kiristymisestä.

Metsäteollisuus ja kemian teollisuus kohtaavat kansainvälisen talouden epävarmuuden aina ensimmäisenä. Toisaalta ne myös hyötyvät ensimmäisinä, jos Kiinassa tai Yhdysvalloissa on vahva kulutuskysyntä.

Onko Suomessa työpaikkoja vaarassa?

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan Suomesta voisi kadota jopa 3 000 työpaikkaa, jos Donald Trumpin Kiinaa ja Eurooppaa koskevat tulliuhkaukset astuisivat täysimääräisesti voimaan.

Suomi olisi yksi kovimmista kärsijöistä, jos Trump määrää ensi viikolla 25 prosentin tuontitullit Euroopassa valmistetuille autoille. Uudenkaupungin autotehtaan Mersuista valtaosa viedään Saksan kautta Yhdysvaltoihin.

Voiko Suomi varautua kauppasodan yltymiseen?

Suomessa uuden hallituksen ei pidä tuudittautua viennin vetoon. Maailmantaloudessa on nyt poikkeuksellisen paljon epävarmuuksia, joten julkisen talouden ennusteissa on otettava huomioon kasvaneet riskit.

Suomalaisten yritysten on varauduttava myös siihen, ettei maailmantaloudessa ole paluuta enää normaaliin. Epävarmuus on uusi normaalitila. Tätä voi jatkua ainakin niin kauan, kun Yhdysvaltain presidentti Trump on vallassa ja kauppapolitiikan johdossa.

Suomi voi varautua tilanteen kiristymiseen EU:n kautta. Suurvaltojen välisessä kauppakonfliktissa EU on mittakaavaltaan merkittävä toimija.

Kuinka suurta Kiinan vienti on Yhdysvaltoihin ja päinvastoin?

Viime vuonna Yhdysvaltain kokonaistuonti Kiinasta oli 500 miljardia euroa. Yhdysvaltain kokonaisvienti Kiinaan oli puolestaan 160 miljardia euroa.

Kiina ja Yhdysvallat ovat maailman suurimmat tavaroiden viejät. Maailman tavarakaupasta Kiinan osuus on yksitoista prosenttia ja Yhdysvaltain osuus sama yksitoista prosenttia. Esimerkiksi Saksan osuus on kahdeksan prosenttia.

Yhdysvallat on Kiinalle tärkein vientimaa, sillä sen osuus on 22 prosenttia kaikesta Kiinan tavaraviennistä. Kiinan osuus Yhdysvaltain tavaraviennistä on puolestaan kahdeksan prosenttia.

Joidenkin arvioiden mukaan Kiinan BKT supistuu tullisodan takia 0,6–1,5 prosenttia ja Yhdysvaltain BKT supistuu 0,4–1 prosenttia.

Mitä tuotteita Yhdysvaltain uudet tullikorotukset koskevat?

Viimeisimmät tullit koskevat muun muassa elektroniikkaa, komponentteja, vaatteita, laukkuja ja tiettyjä elintarvikkeita. Mukana on myös useita kulutustuotteita ja esimerkiksi autojen osia.

Kiinan ja Yhdysvaltain välisestä kaupasta arviolta 50 prosenttia alkaa olla ylimääräisten tullien alla.

Kuinka kauppasota näkyy eri markkina–alueilla maailmassa?

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodasta hyötyvät vaikkapa Vietnam ja Malesia, jotka voivat tuottaa kiinalaisille tuotteille korvaavia tuotteita. Eli Aasiasta löytyy maita, jotka hyötyvät, jos Kiinan ulkomaankauppa laskee.

Useat länsimaiset yhtiöt ovat jo aikaisemmin kustannussyistä siirtäneet alihankintaa ja tuotantoa Vietnamiin ja Malesiaan.

Mitä kauppasodan takana piilee?

Pitää muistaa, että kyseessä ei ole vain kaupasta ja tulleista, vaan koko maailman poliittisesta ja taloudellista hegemoniasta. Johtoasemaa pitävä Yhdysvallat yrittää painaa maailman valloitusta tekevän Kiinan takaisin lähtöruutuun.

Yritykset ja maat ovat kuitenkin jo niin tiiviisti verkottuneita tuotanto–, hankinta– ja jakeluverkostoihin, että hiekan heittäminen Kiinan rattaisiin vaikuttaa haitallisesti myös amerikkalaisiin yrityksiin.

Vastaukset perustuvat Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtajan, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtajan Timo Vuoren ja Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapoliittisen yksikön johtajan Petri Vuorion haastatteluihin.

Lue myös:

USA:n ja Kiinan tullikiistassa ei ratkaisua – raju tullikorotus astui voimaan

Suomi olisi yksi kovimmista kärsijöistä Trumpin autotullien iskiessä – valtaosa meillä tehdyistä Mersuista päätyy nyt Yhdysvaltoihin

Yhdysvaltain ja EU:n tukiaiskiista laajentumassa – rangaistustullien listalla pitkä rivi juustoja kuten Valion emmental

Hallitusneuvottelujen vetäjän Antti Rinteen (sd.) mukaan puolueiden väliset neuvottelut ovat edenneet odotusten mukaisesti, mutta vaikein vaihe on vielä edessä.

– Jos 10 kilometrin juoksusta on kysymys, ensimmäinen puolitoista tuhatta metriä on nyt viety eteenpäin, sanoi Rinne tyytyväisen näköisenä Säätytalon aulassa.

Hallitusneuvottelujen ympärillä käytävä keskustelu on tänään keskittynyt epäilyihin siitä, että neuvottelupöydissä olisi etujärjestöjen ja liike-elämän lobbareita eli poliittisia vaikuttajia. Vihreiden Elina Moisio ilmoitti perjantai-iltana, että hän jättäytyy pois hallitusneuvotteluista lobbarikohun takia.

– Lobbarikeskustelu on mennyt yli äyräiden, Rinne summasi päivää jo ennen Moision ilmoitusta.

Rinne korostaa, että neuvottelupöydässä olevat ihmiset ovat mukana puolueiden edustajina.

– Jos neuvotteluissa on etujärjestöissä töissä olevia SDP:n edustajia, he istuvat täällä SDP:n mandaatilla. Heidän edessään ovat SDP:n tavoitteet, ei jonkun muun järjestön tavoitteet, Rinne totesi tiukasti.

Vaalit täpärästi voittanut SDP on käynyt hallitusneuvotteluja keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kanssa keskiviikosta lähtien.

Vaikein vaihe alkaa ensi viikolla

Hallitusneuvotteluissa on kahdeksan kärkiteeman ympärille koottua työryhmää eli "ilmiöpöytää", jossa puolueet yrittävät löytää yhteisen sävelen. Työryhmät määrittävät parhaillaan ilmiöiden tämän hetkistä tilannetta, mikä Rinteen mukaan on todennäköisesti saatu valmiiksi maanantaiaamuun mennessä.

Sen jälkeen vuorossa ovat tavoitteiden asettaminen sekä keinojen määrittäminen, jolloin Rinteen mukaan kuvaan astuvat jokaisen puolueen poliittivat näkemykset.

Rinne sanoo, että neuvottelujen vaikein vaihe alkaa ensi viikolla, kun talousrealiteetteja sovitetaan puolueiden ehdottamiin keinoihin, joilla Suomen taloutta vietäisiin eteenpäin.

– Jokainen hallitusneuvotteluissa mukana oleva henkilö tietää, että on olemassa taloudellisia rajoitteita. Niitä lukuja ei ole kuitenkaan haluttu vielä asettaa, jotta luovuus voisi kukkia asioiden ratkaisemiksi, Rinne toteaa.

Uudistusten hintalappuja päästään Rinteen mukaan laskemaan yhteen ensi viikon lopulla, jolloin talousraamit julkistetaan.

Hallitusneuvotteluissa pidetään taukoa viikonlopun ajan; lauantaina ja sunnuntaina ei neuvotella. Hallitusneuvottelut jatkuvat jälleen maanantaina, jolloin mukaan tulevat myös hallitusohjelman yksityiskohtiin paneutuvat pienemmät neuvottelupöydät.

Lobbarit neuvottelupöydissä herättivät ihmetystä

Rinne on koko perjantaipäivän joutunut torjumaan epäilyjä, että eri etujärjestöjen juoksutytöt ja juoksupojat olisivat vahvassa roolissa hallitusneuvotteluissa.

– Puolueet ovat valinneet omat edustajansa neuvotteluryhmiin. Puolueet arvioivat itse, ketä he valitsevat, hän sanoi.

Vihreitä edustava Elina Moisio ilmoitti perjantai-iltana, että hän ei jatka hallitusneuvotteluissa lobbarikohun takia. Moision riippumattomuutta joutui epäilyksen alle, sillä hän on viestintätoimisto Milttonin osakas ja johtava asiantuntija.

Hallitusneuvottelupöytien kokoonpanot julkistettiin eilen, ja joukossa on useita etujärjestöjen edustajia.

Työelämän kehittämistä pohtivassa ryhmässä ovat mukana muun muassa JHL:n johtoon kuuluva, vasemmistoliittoa edustava Teija Asara-Laaksonen ja SAK:n lakimies, SDP:tä edustava Anu-Tuija Lehto. Ryhmän sihteerinä toimiva Jussi-Pekka Rode on Sivistystyönantajien asiantuntija ja RKP:tä edustava Mats Nyman akavalaisen Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY:n toiminnanjohtaja.

Puolueet ovat tänään edelleen täydentäneet neuvotteluryhmiään.

Antti Rinne teki puheissaan eroa lobbareiden ja puolueiden nimittämien asiantuntijoiden välille.

– Lobbarit tulevat paikalle vain neuvotteluryhmien kutsusta, Rinne linjasi hallitusneuvottelujen pelisääntöjä.

"Nämä ovat puolueiden eikä lobbareiden neuvottelut"

Vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston mukaan vihreät ovat valinneet neuvotteluryhmäänsä erilaisia asiantuntijoita. Mukana on muun muassa Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki.

– Nämä ovat puolueiden eikä lobbareiden neuvottelut, Haavisto korostaa.

Lue lisää:

Vihreiden Elina Moisio jättäytyy pois hallitusneuvotteluista lobbarikohun takia – viestintätoimiston osakkuus herätti epäilykset

Antti Rinne tapasi työmarkkinapomoja hallitusneuvottelujen toisena päivänä: Kaikilla osapuolilla hyvä tahtotila – mitään ei ole silti vielä sovittu

Valtioneuvosto: Hallitusneuvotteluihin osallistuvat neuvottelijat ja asiantuntijat (10.5.2019)

Juttua on korjattu klo 12.24. Mats Nyman ei ole Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö, vaan Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY:n toiminnanjohtaja.

Levillä kolmen lapsen hengen vaatinut tulipalo sai alkunsa lattialämmityksestä. Onnettomuustutkintakeskus on tutkinut paloa poliisin kanssa. Keskus kertoi perjantaina lisätietoja Kittilän Levillä kolmen ihmisen kuolemaan johtaneesta tulipalosta.

Tutkinnanjohtaja Kai Valosen mukaan kyse oli asennuksessa tehdystä virheestä.

– Lattialämmityskaapeli oli pienessä ilmavälissä lautalattian alla. Se oli asennettu melko jyrkille mutkille ja lisäksi sitä oli kiinnitetty sillä tavalla, että se kaapeli oli painunut vähän lyttyyn. Ja tämä, että se oli painunut lyttyyn mahdollistaa sen, että sen eristykset menevät kasaan ja se taas mahdollistaa lämpenemisen ja se taas tulipalon, niinkuin nyt kävi, Valonen kertoo.

Palaneen vuokramökin olohuone oli korkeaa avointa tilaa, joten savu nousi suoraan yläkertaan. Kaikki palossa kuolleet olivat nukkumassa yläkerran huoneessa.

Vuokramökki sai rakennusluvan vuonna 1998.

Alakerrassa nukkunut nuori heräsi palovaroittimeen ja soitti nopeasti hätäkeskukseen.

Apua paikalla 13 minuutissa

Ensimmäinen pelastusyksikkö tuli paikalle 13 minuutin kuluttua hätäpuhelun alusta, kertoo Onnettomuustutkintakeskus.

Mökissä majoittuneet olivat vuokranneet mökin viikon ajaksi vapaa-ajan matkaa varten, joten tutkinnassa tarkastellaan myös vuokramökkitoiminnan turvallisuusvaatimuksia ja -käytäntöjä.

– Suomessa on paljon vuokramökkejä, joissa vuodepaikkojen määrää on maksimoitu erilaisilla yläkerran tiloilla ja parvilla. Valitettavasti tulipalotilanteissa niistä tulee helposti surmanloukkuja. Ikkunoista voi olla käytännössä mahdotonta tai vaikeaa poistua. Vuokramökkien palo- ja pelastautumisturvallisuutta tulee parantaa. Turvallisuudesta ei voi tinkiä, Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi sanoo tiedotteessa.

Tutkinnassa tarkastellaan, miten käytännössä sähköasennusten vaatimustenmukaisuudesta varmistutaan ja miten sähkölaitteistojen huolto- ja kunnossapitotöitä tehdään. Mökin sähköjärjestelmässä on ollut häiriöitä vuosien varrella.

Onnettomuustutkinnassa selvitetään tavanomaiseen tapaan myös muun muassa tapaukseen liittyvien viranomaisten toimintaa.

Tutkintaselostus turvallisuussuosituksineen valmistuu loppusyksystä.

Tulipalossa kuoli kolme kouluikäistä sisarusta, jotka nukkuivat mökin yläkerrassa. Mökin alakerrassa nukkunut vanhin sisarus pelastautui palavasta mökistä ja selvisi hengissä.

Perhe oli kotoisin Kymenlaakson Pyhtäältä.

Tulipalo syttyi vajaa kuukausi sitten, 12. huhtikuuta.

Kun merikotkakanta kitui ympäristömyrkkyjen vaivaamana 1960- ja 80-luvuilla, haahkat alkoivat pesiä avoimilla rannoilla vailla sen suurempaa suojaa. Haahkojen lisääntyminen onnistui ja suuret poikasmäärät varttuivat aikuisiksi.

Haahkakanta oli huipussaan 1990-luvulla ja on taantunut sen jälkeen voimakkaasti. Haahka on määritelty erittäin uhanlaiseksi. Kannan heikentymiseen on useita syitä, kuten meren rehevöityminen, metsästys ja pesinnän epäonnistuminen.

Avoimilla luodoilla pesivät haahkat ovat helposti joutuneet nuorten merikotkien saaliiksi. Havaintojen mukaan haahkat ovatkin alkaneet pesiä nyt lähempänä ihmisasutuksia tai katajikkojen suojassa.

Ahvenanmaalla tiheää merikotkakantaa on syytetty haahkakadon aiheuttajaksi. On jopa vaadittu lupaa ampua merikotkia haahkojen pesimäalueilta.

Merikotkat ja ongelmat

Ahvenanmaan maakuntahallituksen luonnonsuojelutoimiston intendentti Maija Häggblom toppuuttelee kotkien ampumisesta haaveilevia. Viime vuonna valmistuneessa merikotkakannan hoitosuunnitelmassa on tarjolla keinoja kotkien aiheuttamien ristiriitojen hoitamiseen.

– Emme ole erityisesti harventamista yrittäneet ehdottaa. Sen sijaan on toimenpiteitä, jotka helpottavat esimerkiksi hakkuusuunnitelmien käsittelyä ja hakkuiden suorittamista, Häggblom sanoo.

Nyt saarimaakunnan 120–130 kotkanpesistä on varsin pienillä saarilla ja hankauksia tulee myös mökkirakentajien kanssa. Intendentti Maija Häggblomin mukaan tilanteeseen on etsitty ratkaisua.

– On todettu, että sillä joka oli ensin paikalla, on etuajo-oikeus. Jos kotka oli paikalla ensin, niin kotka jatkaa. Jos ihminen oli ensin, niin silloin on ihmisellä etuoikeus.

Tanskan Bornholmissa ja Norjassa haahkojen suojaksi on rakennettu katollisia pesimäsuojia, joissa haahkat ovat oppineet paikoitellen pesimään. Samaa on tarkoitus kokeilla myös Ahvenanmaalla.

Kiistelty kevätmetsästys jatkuu

Lintujen kevätmetsästys on yksi syy, miksi ahvenanmaalaiset ovat hyvin kiinnostuneita haahkakannoista.

Tänä keväänä maakuntahallitus antoi luvan metsästää 1.-14. toukokuuta 2000 uroshaahkaa. Viime vuonna kevätlinnustus jatkui 20. päivään ja 3800 linnun kiintiöstä ammuttiin 2400.

Euroopan Unioni on vaatinut kevätmetsästyksen lopettamista, mutta Ahvenanmaalla on jatkettu perinnettä.

Kiista näyttää päätyvän EU-tuomioistuimeen, jolloin Suomen valtiolle voi langeta iso uhkasakko ellei kevätmetsästystä lopeteta, kuten Manner-Suomessa on jo tehty. Komissio ilmoitti jo vuosi sitten vievänsä asian tuomioistuinkäsittelyyn.

Lintuinfluenssa tappoi kotkia

Viime vuonna merikotkia löydettiin menehtyneinä ja syyksi todettiin influenssavirus. Merikotkien pesintä on Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla heikompaa kuin muualla ja poikasia syntyy vähemmän. Maija Häggblomin mukaan syytä ei tiedetä.

– Ehkä edellisinä vuosina on ollut lintuinfluenssa syynä, mutta myös se, että reviirejä alkaa olla niin tiheässä. Reviirikilpailu tulee sen verran kovaksi, että se aiheuttaa huonompaa pesintätulosta.

WWF:n merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Jouko Högmander sanoo Ahvenanmaan ja Saaristomeren alueen olevan jo täynnä merikotkien reviirejä. Niitä puolustettaessa kotkia myös kuolee vuosittain keskinäisissä kamppailuissa.

– Lähinnä urokset ottavat yhteen ja niillä on sellaiset kynnet, että usein toinen tai molemmat saavat surmansa. Tästä on tullut ilmeisesti kannan kasvua rajoittava tekijä jo täällä Se myös kertoo siitä, että alkaa olla ahdasta, Högmander kertoo.

Meren ympäristömyrkyt, kuten PCB ja DDT, ovat vähentyneet, mutta kolmasosa kuolleista merikotkista on saanut lyijymyrkytyksen syömistään linnuista tai metsään jätetyistä hirvieläinten teurasjätteistä.

WWF on tukenut merikotkien seurantaa vuodesta 1973 alkaen. Tämän vuoden jälkeen tuki loppuu, koska linnut eivät ole enää uhanalaisia.

Jouko Högmander pitää tärkeänä jatkaa merikotkakannan seurantaa, sillä ravintoketjun myrkyt kertyvät sen huippupetoon. Merikotka on indikaattorilaji, joka hälyttää ennen kuin vaikutukset näkyvät ihmisen elimistössä.

Viime vuodenvaihteessa riehunut Alfrida-myrsky (Manner-Suomessa Aapeli) kaatoi runsaasti metsää Ahvenanmaalta. Samalla kaatui myös merikotkien pesäpuita.

– Emme oikeastaan tiedä, paljonko pesiä on jäljellä. On tullut raportteja, että pesiä on häipynyt ja on tullut raportteja, että tiettyjä pesiä on paikallaan. Vasta kesän inventointien jälkeen tiedämme jotakin tilanteesta, intendentti Maija Häggblom sanoo.

Merikotkakannan kasvu Turun saaristossa on kuitenkin jo vaimentunut ja uusia kotkareviirejä syntyy enemmän sisämaahan.

Lue myös:

Merikotkan kannan kasvu pysähtynyt monilla saaristo- ja rannikkoalueilla

Merikotka - Ahvenanmaan maakuntalintu

Uusissa taloissa kylpyhuoneet ovat kasvaneet ja erilaista säilytystilaa on takavuosia enemmän. Asukkaalle tämä voi olla kätevää, mutta samalla tuoda uudenlaisia ongelmia.

Suomen suurimpiin vuokranantajiin kuuluva Sato-konserni on viime vuosina joutunut miettimään, kuinka ratkaista kasvaneiden kylpyhuoneiden mukana tullut ongelma. Useat tavaroiden säilytykseen tarkoitetut kylpyhuonekalusteet valmistetaan joko maalatusta viilu- tai laminaattipintaisesta mdf-levystä tai lastulevystä.

Näille materiaaleille kosteusrasitus aiheuttaa kuitenkin helposti kalusteiden ulkosivujen ja ovilevyjen kupruilua. Sato kertoo, että kupruilun takia joka kolmannessa sen asunnossa kylpyhuonekalusteet piti aiemmin vaihtaa jopa kahden vuoden välein. Moni valmistaja antaa kalusteille kahden vuoden takuun.

Kun tarjolla olleista kalusteista ei löytynyt ratkaisua ongelmaan, Saton tuotekehityksen asiantuntija Jonna Röynä lähti kehittämään kestävämpää kalustemallistoa.

– Itselleni vanhana puuseppänä on tärkeää, että kulutusta vähennettäisiin ja elinkaarellisesti ajateltuja tuotteita olisi enemmän, sanoo Röynä.

Merkittävästi vähemmän kalustejätettä

Kehitystyön tuloksena syntyi massiivilaminaatista valmistettu kylpyhuonekalustemallisto, jonka materiaalilla on 25 vuoden takuu tavallisen kahden vuoden sijaan.

Sato kertoo, että tämän Kide-malliston myötä Satossa syntyy 12 500 tonnia vähemmän kalusteiden vaihdosta syntyvää jätettä vuodessa.

Uusi mallisto on Röynän mukaan myös varsin kustannustehokas, vaikka hankintahinta onkin hieman tavallista kalliimpi. Toisaalta, jos aiemmin jo vuoden jälkeen on jouduttu vaihtamaan 30 prosenttia kylpyhuonekalusteista, eikä vaihtoa enää tarvitse tehdä, tuottavat kestävät kalusteet säästöä aiempaan verrattuna.

– Vuokralaiset ovat valveutuneita ja haluavat tietenkin ehjät kalusteet. He ilmoittavat, jos jokin asunnossa on vialla.

Kestävämpien kalusteiden vuoksi myös kylpyhuoneiden remontoinnista asukkaille seuraava vaiva vähenee.

Kylpyhuoneiden kosteusrasitus kasvanut

Mutta miksi kylpyhuoneisiin ylipäätään on ollut tarjolla kalusteita, jotka eivät kestä kosteutta?

Röynän käsityksen mukaan eri tahot ovat kyllä tietoisia tuotteiden kosteuskestävyyteen liittyvistä ongelmista, mutta kenties muutosta tilanteeseen ei ole vaadittu riittävän painokkaasti.

– Jos vaikka bideesuihkun letku hankaa allaskaappia, levy lähtee nopeasti turpoamaan, Röynä toteaa.

Röynä arvioi myös kylpyhuoneiden kosteusrasituksen kasvaneen viime vuosien aikana. Mitä syitä tähän on?

– Varmaan moniakin tekijöitä. Kylpyhuoneiden koot ovat niin sanottujen invaympyröiden takia kasvaneet ja talouksien kokonaisasuinneliöt pienentyneet. Jos verrataan 20 vuoden takaiseen aikaan, varmaan tänä päivänä liikutaan ja urheillaan enemmän ja suihkussa käydään useammin, Röynä toteaa.

– Myös pyykinpesu ja kuivatus on siirtynyt taloyhtiön pesulasta yhä useammin oman kodin kylpyhuoneeseen. Nykyisenkaltaisia kylpyhuoneiden säilytyskalusteita on alkanut olla vasta reilut kymmenisen vuotta sitten, Röynä miettii.

Käyttäjillä toisinaan väärä käsitys kosteudenkestävyydestä

Onko Saton huomaamia ongelmia sitten havaittu muualla?

Muun muassa IDO-tuotteista tunnetusta Geberit-konsernista kerrotaan, että suora kosketus veden kanssa aiheuttaa kylpyhuonekalusteiden kestävyydelle toisinaan ongelmia.

– Kylpyhuoneissa kylpyhuonekalusteisiin kohdistuu rasitusta sekä kohonneen ilmankosteuden että roiskeveden takia. Varsinkin kasvava saneerausmarkkina pienine kylpyhuoneineen yhdessä käyttäjien kohonneiden käyttötarpeiden ja vaatimusten kanssa luo haasteita kylpyhuonekalusteiden kestävyydelle kyseisissä olosuhteissa, kommentoi Geberitin tuotepäällikkö Marko Polvi.

Polvi kertoo, että heillä tuotekehitystä tehdään jatkuvasti hakemalla uusia materiaaleja, pinnoitusvaihtoehtoja sekä muotoja, jotka tekevät kalusteista kestävämpiä käytössä.

– Kylpyhuoneisiin asennettavat kylpyhuonekalusteet ovat pääosin kosteudenkestäviä. Vedenkestäviä kaappeja on markkinoilla tarjolla rajoitetusti, sillä ne ovat huomattavasti arvokkaampia niin materiaali- kuin työstökustannuksiltaan, Polvi toteaa.

Saton tilanne ei ole Polvelle tuttu. Geberitillä tietoon on kuitenkin muutoin tullut tapauksia, jossa kylpyhuonekalusteita on asennettu ohjeiden vastaisesti liian lähelle suihkua tai kylpyammetta ja vesi on päässyt kastelemaan kalusteet toistuvasti. Yhtiö kertoo tutkivansa kaikki tuotteitaan koskevat selvityspyynnöt.

Polven mukaan monet asukkaat usein olettavat, että märkätiloihin asennetut kalusteet kestäisivät suoraa vesisuihkua. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

– Tuotteiden hoito-ohjeissa yleensä kehotetaan kuivaamaan kalusteet roiskeiden jäljiltä tai kehotetaan esimerkiksi asentamaan suihkuseinä suojaamaan muuta kylpyhuonetta ylimääräisiltä roiskeilta, Polvi sanoo.

Lue myös:

Jo muutamat lisälöylyt saunassa kasvattavat sähkölaskua – Neljä asiantuntijan vinkkiä sähkönkulutuksen pienentämiseen

Villasukka ilmanvaihtokanavassa ja teipillä tiivistetyt ikkunat – isännöitsijät törmäävät jatkuvasti mitä kummallisimpiin tee se itse -ratkaisuihin

Miksi vessapaperiteline ja liesi ovat kodissa juuri tietyissä paikoissa? Katso 360-kuvista kylpyhuoneen ja keittiön millintarkat mitat

Ilmajoen ja Jurvan rajamailla Nopankylässä sijaitseva Pässilänvuori on maastopyöräilyä pikkupojista asti harrastaneiden Markku Hautamäen, Jussi Yli-Suomun, Matti Uusi-Laitilan ja Kyösti Peltokosken kotimaastoa.

Vuosien harrastus synnytti haaveen omasta maastopyörämerkistä. Reilu vuosi sitten kaverukset perustivat yrityksen Pässilä Bicycles.

– Täältä Pässilän luontopoluilta on maastopyöräharrastus alkanut. Jollain reissulla tuli puheeksi, että olisipa hienoa itse tehdä maastopyöriä ja siitä sitten sattumusten kautta löydettiin oikea tapa millä me pystymme tätä tekemään, Hautamäki sanoo.

Työtunteja oman titaanisen maastopyörärungon saamiseksi tuotantoon on Hautamäen mukaan käytetty paljon. Rungot valmistaa kiinalainen alihankkija.

Titaani on materiaalina kestävää ja kevyttä, mutta samalla joustavaa. Suurin osa maastopyörän rungoista tehdään nykyisin alumiinista ja hiilikuidusta.

– Näkemys oikeanlaisesta rungosta meillä oli, mutta sen saaminen oikeassa muodossa paperille vaati opettelua. Tärkeää oli saada valmistaja ymmärtämään, miten se on tehtävä.

Hyvän maastopyörän ominaisuudet selviävät nopeasti takapuolituntumalla.

– Tärkein on rungon geometria. Kun pyörän päälle istuu ja ajaa pienen pätkän, niin sen on tunnuttava hyvältä, Peltokoski tietää.

Pässilä Bicycles on tehnyt mallejaan tunnetuksi kotimaan messuilla ja pyöräilytapahtumissa.

– Palaute on ollut positiivista. Ihmiset tykkää siitä, kun me olemme pieni toimija ja pääsemme lähelle ihmistä, Peltokoski kertoo.

Minkälainen oli tunne, kun itse suunnitellulla maastopyörällä pääsi ensimmäisen kerran ajamaan Pässilänvuoren kotimaastoihin?

– Aikalailla unelmien täyttymys se oli. Fiilis oli niin mahtava, että sitä on aika hankala pukea sanoiksi. Hymyssä suin olimme kaikki, Peltokoski hymyilee.

Tulevaisuudessa yrityksen perustajat toivovat yritykselle kasvua ja pääsyä Euroopan markkinoille.

– Toivon mukaan on päästy eteenpäin ja ulkomaille saatu runkoja menemään, Uusi-Laitila toivoo.

– Viiden vuoden päästä toivottavasti runkoja myydään enemmän, kuin olemme ensimmäisen vuoden aikana saaneet myytyä. Jos tästä joskus leipäammatin saisi niin sehän olisi hienoa, mutta se jää sitten nähtäväksi, Hautamäki sanoo.

Helsingin käräjäoikeus on tänään tuominnut laajasta pentutehtailusta kolme henkilöä. Kolmen porukasta yksi on toiminut myyjänä, kaksi tuomittua lähinnä salakuljettanut eläimiä Suomeen.

Koiria myynyt pentutehtailija on tuomion mukaan salannut ja antanut koirista harhaanjohtavaa tietoa muun muassa pennun tuonti- ja luovutusedellytyksistä, alkuperästä, kasvuolosuhteista ja terveyteen liittyvistä asioista.

Pennut ovat osoittautuneet vakavasti sairaiksi pian luovutuksen jälkeen ja ne on jouduttu lopettamaan.

Päätehtailija on myynyt Virosta ja Latviasta Suomeen tuotuja pentuja usean sadan euron hintaan. Koirilla ei ole ollut virallisia terveystodistuksia maahantuotaessa. Koiria on pidetty Suomessa likaisissa ja ja terveyttä vaarantavissa sekä ilmanlaadultaan huonoissa olosuhteissa ennen luovutusta.

Tämä pentuja myynyt henkilö tuomittiin yhdeksi vuodeksi vankeuteen, eläintenpitokieltoon aina vuoteen 2029 saakka sekä menettämään rikosten avulla saamiaan rahoja 94 000 euroa, josta yhteisvastuullisesti toisen tuomitun kanssa yli 21 000 euroa. Lisäksi hän ja toinen salakuljettajista tuomittiin menettämään omistamansa sekarotuinen koira valtiolle.

Myös koiria salakuljettaneet määrättiin eläintenpitokieltoon. Lisäksi he saivat päiväsakkoja hieman vajaan 2 000 euron ja hieman yli 500 euron arvosta. Myös salakuljettajat menettävät rikosten avulla saamia tulojaan tuhansia euroja.

Poliisi kertoi pentutehtailusta jo pari vuotta sitten

Poliisi kertoi vuonna 2017 pentutehtailijan asuneen silloin Helsingin Östersundomissa ja hänen epäiltiin myyneen netti-ilmoitusten kautta satoja sekarotuisia pentuja, jotka oli tuotu maahan laittomasti Virosta.

Poliisin mukaan epäiltyjä petoksia, salakuljetuksia ja eläinsuojelurikoksia on tapahtunut vuosina 2014–2016. Näiden jälkeen tapauksia on tullut lisää.

Tuolloin Etelä-Suomen aluehallintovirasto varoitti ulkomailta tuoduista koirista ja oli huolissaan pentutehtailun lisääntymisestä.

Lue lisää:

Koirabisnes on kovaa peliä – pentutehtailua, huijausta ja kalliita lääkärilaskuja, mutta myös iloa omistajille

Koirien rekisteröinti pakolliseksi 2022 – tarkoituksena estää pentutehtailua ja laitonta maahantuontia

RIIHIMÄKI Teollinen muotoilija Harri Koskinen tiirailee kiikareilla lintuja Suomen lasimuseon sisätiloissa Riihimäellä. Hän on itse syypää erikoiseen tilanteeseen, sillä Koskinen on suunnitellut Oiva Toikan (1931–2019) näyttelyn arkkitehtuurin, ja Toikan Iittalalle suunnitteleman Birds- sarjan lasilinnut on asetettu näytille seinän mittaiselle parvelle.

Niitä Koskinen bongailee näyttelytilaan rakennetusta “lintutornista”.

Linnut ovat niin oleellinen osa Toikan uraa lasimuotoilijana, ettei näyttelyn taiteellinen tiimi uskaltanut jättää niitä pois, vaikka mieli teki. Linnut tuntuivat aluksi liian kuluneelta idealta.

– Mietimme ensin, pitäisikö näyttelyyn tuoda vain yksi lintu, mutta päätimme ottaa niitä mukaan niin paljon kuin niitä vain löytyy, Koskinen hymyilee.

Lasilintujen bongaaminen museossa huvittaa, ja se olisi sopinut Toikalle. Hänen teoksiinsa on ladattu paljon huumoria.

Huumori kukki

Toikan tuotantoon perehtynyt Koskinen tutustui lasimuotoilijaan jo opiskelijana Taideteollisessa korkeakoulussa 1990-luvun puolivälissä, kun Koskinen sai stipendin Nuutajärven lasitehtaalle.

Samassa Lasikylän kahvipöydässä istui taidemuodon tähtisuunnittelijoita Toikasta Kerttu Nurmiseen sekä nuori vänkäri eli apumies, kuten Koskinen itseään kuvailee.

Koskinen teki myöhemmin yhteistyötä Toikan kanssa ja seurasi sivusta, miten muotoilija käsitteli esimerkiksi ulkomaista mediaa. Toikasta hän puhuu ihmisenä, joka varasti show’n seurassa kuin seurassa.

– Hän teki sen sutkautuksillaan ja älykkäällä huumorillaan. Toikalla oli terve ja humoristinen suhde elämän ilmiöihin, Koskinen sanoo.

Itse hän havahtui Toikan kansainväliseen merkitykseen vasta Italiassa, kun Koskinen kehitteli yhteistyötä italialaisen Magis-kalustefirman kanssa.

Siellä kävi ilmi, että kyseinen yritys antoi merkittäville asiakkailleen liikelahjaksi Toikan suunnittelemia lasilintuja.

Koskinen kuvaa niitä upeiksi teoksiksi, joiden tenho perustuu pieniin eleisiin, väreihin ja paksuuteen. Lintujen optiikkaan ja visuaalisuuteen.

– Ja sitten Italiassa ne antoivat näitä lahjaksi kuin jalokiviä. Sen matkan jälkeen aloin katsoa lintuja eri silmin, Koskinen sanoo.

Toikkaa voi lukea vuosikuutioista

Oivan ihmemaassa – Oiva Toikan taidetta -näyttely luottaa runsauden tunteeseen. Osa esineistä on pantu esille voimakkaina, värikkäinä ryhminä, jotka korostavat massaa yksittäisen teoksen sijaan.

Koskinen puhuu iloisesta ja värikkäästä näyttelystä, ja sitä se todella on.

Toikan lasiset vuosikuutiot on asetettu kronologiseen järjestykseen. Ensimmäinen kuutio tuli sarjatuotantoon vuonna 1977 ja viimeisin tänä vuonna. Toikka käytti niihin eri vuosina eri värejä ja muotoja.

– Niistä syntyy tietynlainen oppikirja, josta näkee, missä muotoilija on mennyt, Koskinen sanoo.

Näyttelyyn on saatu lainaksi hulvaton Les Miserables -teos, joka koostuu rikki menneistä kookkaista esineistä. Lisäksi Toikan erilaisista materiaalikokeiluista, prototyypeistä, uniikkiesineistä ja sarjatuotannosta on koottu ryhmä, josta piti alun perin tulla kronologisesti etenevä tarina Toikan urasta. Se ei onnistunut, sillä muoto otti vallan.

– Huomasimme, ettei aikakausilla ollutkaan merkitystä. Halusimme tehdä tästä elämyksellisen ja visuaalisesti voimakkaan näyttelyn, Koskinen toteaa.

Toikka poikkesi pohjoismaisen muotoilun valtavirtauksista ja Koskinen uskoo, että Toikan teosten viehätysvoima perustuu erittäin voimakkaaseen värimaailmaan ja muotokieleen.

– Toikan teokset puhuttelevat toisinaan myös tunteita. Hän vain osasi ja ymmärsi lasista niin paljon, Koskinen toteaa.

Moni esine on ensi kertaa esillä. Iso osa lainatuista teoksista on Kyösti Kakkosen sekä Oivan Toikan perheen kokoelmista.

Virhe voi olla työvoitto

Nuutajärven Lasikylässä 1990-luvun puolivälissä toisensa tavanneet Koskinen ja Toikka tekivät myöhemmin yhteistyötä, kun huonekaluja valmistava Magis kiinnostui Toikasta muotoilijana. Yritys otti muutamia Toikan suunnittelemia uusia esineitä tuotantoon kymmenisen vuotta sitten.

– Siinä kävi lopulta niin, että Toikka leikkeli pahvista hahmoja mahdollisista kalusteista ja ne mallinnettiin toimistollamme, Koskinen sanoo.

Miehet tapasivat myös Italiassa Muranossa, jossa he työskentelivät suomalaisten luottolasimestarin, italialaisen Pino Signoretton kanssa.

– Oli hauskaa katsoa vieressä, miten Toikka sävelsi viereisessä lasihytissä omia teoksiaan, Koskinen muistelee.

Hänen mukaansa Toikka tunnettiin Muranossa hyvin, vaikka hän oli tehnyt uransa Suomessa, ja päätynyt työskentelemään projektiluontoisesti Muranoon vasta tällä vuosikymmenellä.

Koskinen kuvaa itseään ehkä jopa liian kurinalaiseksi muotoilijaksi, jonka on vaikea hyväksyä pientäkään poikkeamaa suunnitellusta muodosta.

Toikka opetti asennetta, kun Koskinen oli mielestään täysin epäonnistunut lasihytissä muotoilemansa esineen kanssa.

– Toikan mielestä kaikki oli loistavasti, Koskinen sanoo.

Hänen mukaansa Toikka osasi kääntää myös pienet poikkeamat työssä voitoksi ja vahvuudeksi.

Onnettomuustutkintakeskus kertoi perjantaiaamuna, että kolmen alaikäisen pyhtääläisnuoren hengen vaatinut mökkipalo Levillä sai alkunsa väärin asennetusta lattialämmityskaapelista.

Kyseessä oli sähköinen lattialämmitys.

Kysyimme Rakennusliiton puheenjohtajalta Matti Harjuniemeltä ja Sähköliiton varapuheenjohtajalta Hannu Luukkoselta, miten mahdolliset ongelmat lattialämmityksessä voi havaita.

1. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi, mistä tietää, onko oma lattialämmitys asennettu väärin?

– Se on aika vaikeaa itse selvittää. Sähköasentajilla, jotka ovat asentaneet kaapelit ja kytkeneet lattialämmitysjärjestelmän, on laitteisto, jolla lattian lämmönkulkua testataan. Laitteella tarkkaillaan virran kulkemista kaapelissa ja kaapelin vastusta.

2. Sähköliiton varapuheenjohtaja Hannu Luukkonen, olisiko Levin mökin lattialämmitysjärjestelmän virheasennus voitu havaita tarkistuslaitteella?

– Tälläinen ei välttämättä mittauksissakaan tule esille. Loppupeleissä kaikki on kiinni asentajasta. Kun järjestelmä on asennettu, niin tehdään vielä silmämääräinen tarkastus. Siinä tulisi tarkastaa, että onko lattialämmitys asennettu oikein.

3. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi, kuinka lattialämmitysjärjestelmää pitäisi huoltaa?

– Kenenkään ei tule ruveta itse huoltamaan lattialämmitysjärjestelmää. Jos lattialämmityksissä on katkoksia tai lattia jää kylmäksi järjestelmän ollessa päällä niin tulee ottaa yhteyttä sähköasennusliikkeen ammattilaiseen.

4. Kuinka yleisiä lattialämmitysjärjestelmät ovat puutaloissa?

– Kyllä ne varsin yleisiä ovat. Lattialämmitys on hyvä tapa lämmittää taloa. Lattialämmityksiä on kiertovesijärjestelmiä ja sähkökaapelijärjestelmiä.

5. Kuinka harvinaista on, että tulipalo saa alkunsa lattialämmityksestä?

– Mielestäni tämä on tosi harvinainen tapaus. Tulipalot saavat useammin alkunsa viallisista sähkölaitteista.

6. Onko vastaavia tapauksia sattunut aikaisemmin?

– En muista näin rankkaa tapausta. Toki viallisia lattiajärjestelmiä havaitaan. Yleisimmin viallinen lattialämmitys huomataan ensikäyttöönotossa, mutta nekin tapaukset ovat harvinaisia.

Lue lisää: Levin tuhoisa mökkipalo alkoi väärin asennetusta lattialämmityskaapelista – OTKES: "Voi tapahtua valitettavasti uudestaan"

Samoihin aikoihin, kun blueskitaristi Erja Lyytisestä viisi vuotta sitten tuli äiti, alkoi myös hänen urallaan tapahtua.

Kiinnostus Suomessa ja ulkomailla heräsi nopeasti, tuli levyjä ja sitä mukaa keikkoja ympäri maailman.

Noususuhdanteista muusikon uraa ei voinut jättää lepäämään pitkäksi aikaa. Aika oli poikkeuksellista ja vauvojakin oli syntynyt kerralla kaksi.

Tuore äiti päätyi ottamaan 2,5 kuukautta vanhat kaksospoikansa mukaan tien päälle. Se oli ainoa keino yhdistää työ ja perhe-elämä. Lasten isä, Lyytisen silloinen avopuoliso soitti yhtyeessä kitaraa, joten päätös oli luonteva.

– Siinä meni muutama vuosi todella intensiivisesti ja sama tahti jatkuu, nauraa Another World -albumin huhtikuussa julkaissut Lyytinen.

Aikamoisia sankaritekoja on tullut tehtyä. Erja Lyytinen

Nainen muistaa sen aikaisesta keikkailusta ja vauva-ajoista välähdyksiä sieltä täältä. Moni asia on ehtinyt jo painua unholaan.

Mieleen tulee esimerkiksi huoltoasemalla vietetty ruokatauko pikkuisten kanssa. Tuokio oli aikamoista show'ta, kun kahta vauvaa piti sellaisissa olosuhteissa syöttää.

– Olihan se aika hullua touhua. Sitä miettii jälkikäteen, että aikamoisia sankaritekoja on tullut tehtyä, huokaa Lyytinen hymyillen.

Kommentteja pienten vauvojen kanssa keikkailusta ei tullut. Lähinnä tuoreelta äidiltä kyseltiin, että kuinka hän jaksaa.

– Kaikki, joilla on pieniä lapsia, voi yhtyä siihen, että olipa rundilla tai ei, niin unta on liian vähän, heittää Lyytinen.

Äiti muusikkona joutuu vastaamaan erilaisiin kysymyksiin

Kuopiolaislähtöinen Erja Lyytinen on tullut hengähtämään kotikaupunkiinsa ennen yhdeksännen studioalbuminsa julkaisua tapahtuvaa Kanadan ja Brittien kiertueita. Nyt lapset ovat jo hieman isompia ja se helpottaa.

Hän uskoo, että äitiys kuuluu musiikissa ja kaikessa, mitä hän tekee. Jo vuosia Helsingissä asunut kitaristi kokee lastensa kasvattaneen häntä paljon.

– Onneksi tein heidät. Vaikka tämä minun elämä onkin ihan kreisiä tällä hetkellä, Lyytinen herkistyy.

Huhtikuussa julkaistulta uudelta albumilta löytyy kappale nimeltä Miracle. Se kertoo lasten syntymästä.

– Laulu on herkkä, mutta samaan aikaan voimakas. Kappaleessa on esimerkiksi vibrakammella soitettu itkua emuloivia soundeja, kuvailee Lyytinen uutta musiikkiaan.

Muusikko kertoo huomanneensa, että miesartistit eivät joudu samaan tapaan vastailemaan kysymyksiin perhe-elämän pyörittämisestä ja lastenhoidosta kuin naiset. Tämä ei suoranaisesti Lyytistä ärsytä.

Hän kuitenkin pitää jollain tapaa erikoisena sitä, että nainen ja äiti rokkarina on kansalle vieläkin niin mielenkiintoinen asia.

– Ajat muuttuvat hitaasti, vaikka muutostakin on tapahtunut. Ehkä se äitimyytti on vahva edelleenkin.

Lyytinen kertoo parin vuoden takaisen muiston Intiasta. Keikan jälkeen parikymppinen nuori nainen oli tullut ihmettelemään, että miten hän voi pienten lasten äitinä tehdä musiikkia ja matkustaa ympäri maailmaa.

– Sanoin, että kuule: se on ihan mahdollista. Kaiken pitäisi olla mahdollista, muistelee Lyytinen tuota hetkeä.

Kitaraa soittavien naisten määrä on kasvanut lyhyessä ajassa

Kitaristina Erja Lyytinen on eräänlainen tienraivaaja. Teini-ikäisenä sähkökitaransoiton aloittanut Lyytinen oli ensimmäinen sähkökitaransoittoa Sibelius Akatemiassa pääaineena opiskellut nainen.

Lyytisen innoittamana moni tyttö on tarttunut kitaranvarteen. Näin 42-vuotiaalle naiselle on tultu sanomaan.

Hän on myös ensimmäinen suomalainen, joka on valittu Euroopan parhaaksi kitaristiksi European Blues Awardseissa.

– Se oli ihan järjettömän hieno palkinto. Olen todella ylpeä ja onnellinen siitä tunnustuksesta, kiittelee Lyytinen vajaan kahden vuoden takaista palkintoaan.

1990-luvulla, kun Lyytinen aloitti kitaransoittoa, olivat tytöt sillä saralla harvinaisempia kuin nykyään.

Keikoilla käy paljon isiä, joiden mukana on kitaraa soittavia tyttäriä. Erja Lyytinen

Lyytisen arvion mukaan viimeisen viiden vuoden aikana on tapahtunut merkittävä käänne: kitaransoiton suosio on kasvanut merkittävästi nuorten naisten keskuudessa, kun samaan aikaan nuorten miessoittajien määrä on laskenut.

Ainakin kitaroita valmistavan Fenderin tekemän tutkimuksen mukaan tämä pitää paikkaansa. Sen mukaan uusista ja ensimmäistä soitintaan ostavista kitaristeista jo puolet on naisia.

– Tänä päivänä keikoilla käy paljon isiä, joiden mukana on kitaraa soittavia tyttäriä. Se on todella upeeta, iloitsee Lyytinen.

Kaikesta huolimatta nainen ja äiti kitaristina ja rokkarina ihmetyttää yhä.

– Se on jännä juttu.

Omat bluesin lähteet

Blues-musiikkiin Erja Lyytinen mieltyi jo alle parikymppisenä. Erityisesti siinä viehätti musiikkityylin syvällisyys, emotionaalisuus ja verevyys.

Perinteinen blues ammentaa Mississippin puuvillapelloista, pitkästä sorrosta ja orjakaupasta. Se on totuttu näkemään vanhempien tummaihoisten miesten musiikkina. Nuorena naismuusikkona Erja Lyytinen tuo bluesiin oman modernin mausteensa.

– Voin tuoda musiikkin oman elämänkokemukseni ja bluesin lähteet, puntaroi Lyytinen.

Lyytinen puhuu nykymaailmasta, Suomesta ja sen puhtaasta luonnosta, mutta myös tämän päivän sorrosta. Hän muistuttaa, että yhteiskunnassa on ihmisiä, jotka eivät voi hyvin.

– Laitan tosi paljon fiiliksiä musiikkiin. Jos minulla on joitain aiheita tai tuntemuksia, niin kyllä ne sieltä musiikista löytyy, kertoo Lyytinen.

Lue myös:

Neljä naista istui alas puhumaan musiikkiteollisuuden epätasa-arvosta ja siitä, miksi keikoilla on raskasta olla "hyvä jätkä"

Suunnitelmat Helsingin keskustan alle kaavaillusta Pisara-radasta saivat alkuviikolla erikoisen käänteen, kun hankkeesta julkaistiin uusi selvitys.

Siinä ratahankkeesta nousi esiin uusia ongelmia. Junaliikenne olisi kaavaillulla mallilla herkkää häiriöille. Siksi uusi selvitys ehdottaa Pisaraan muutoksia: junien pitempi ajoaika, ajantasausasema Vantaalle Lapinkylään ja uusia varikoita.

Toinen ongelma oli, että Pisara voisi joissain tapauksissa vähentää matkustajia lähijunista, eikä kasvattaisi matkustusmääriä juuri ollenkaan.

Uusimman Pisara+ -selvityksen tulokset liikenteen ongelmista näyttäytyvät erikoisina, sillä ratahanke oli jo vuonna 2015 hyvin lähellä toteutua.

Alexander Stubbin (kok.) hallitus kertoi helmikuussa 2015, että Pisararadan kustannusarvio on 956 miljoonaa euroa. Valtion osuus rakentamiskustannuksista olisi 80 prosenttia, tosin EU-rahoitus saattaisi pienentää osuutta.

Pisara oli jo etenemässä, kunnes vuoden 2015 syksyllä uusi hallitus perui rataan varatun 330 miljoonan rahoituksen ja siirsi rahat kärkihankkeisiinsa.

Länsimetron hinnannousu kalpenee Pisaran rinnalla

Nyt neljä vuotta myöhemmin hinnaksi on uudessa Pisara+ -selvityksessä arvioitu 1,6–1,8 miljardia euroa, kun liikenteen häiriöiden hallinnasta tulevat kulut on laskettu mukaan. Pelkkä Pisara-tunneli maksaisi tämänhetkisen arvion mukaan 1,3 miljardia euroa.

Länsimetro oli rakentamisensa aikana otsikoissa odotettua suuremmiksi nousseista kustannuksista.

Vuonna 2008 Länsimetron Ruoholahdesta Matinkylään arvioitiin maksavan 714 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 hinnaksi oli tullut 1 186 miljoonaa euroa. Vajaassa kymmenessä vuodessa metrolinjan hinta nousi siis yli 470 miljoonaa euroa.

• Yle kävi marraskuussa 2017 läpi, mitä kaikkea Länsimetro pitää sisällään.

Pisaran hinta-arvio on neljässä vuodessa noussut toteuttamismallista riippuen noin 350–850 miljoonaa euroa. Ilman varikoita ja liikenteen täsmällisyysongelman ratkaisujakin hinta on vuoden 2015 arvioon nähden noussut 350 miljoonaa euroa.

Halvimmillaankin kilometri Pisaraa maksaa lähes tuplasti sen, mitä yhtä pitkä matka Länsimetroa on maksanut. Jos Pisaran hinta nousee edelleen arvioidusta ja yltää 2 miljardiin euroon, tulee kilometrihinta noin kolminkertaiseksi Länsimetroon verrattuna.

Koko ajan ympyrää ajava linja on ongelmallinen

Miksi Pisaran liikenne ei sitten onnistuisi, kuten aiemmin on ajateltu?

Tuoreessa selvityksessä todetaan näin: “Muihin ympyräjärjestelmiin verrattuna Pisaratunnelin ja Kehäradan muodostaman ympyräradan tavoiteltu 70 minuutin kierrosaika olisi erittäin kunnianhimoinen.”

Tämä tarkoittaisi, että suunnitellulla aikataululla junaliikenteessä voisi olla usein häiriöitä ja myöhästymisiä, eikä liikenne palautuisi helposti normaaliksi.

Keskeinen ongelma on, että Pisaran myötä I- ja P-junat ajaisivat koko ajan ympyrää, eikä junilla olisi kääntöpaikkaa, jossa myöhästymiset saisi tasattua ja kuljettajan vaihdettua, kuten nyt Helsingin asemalla. Tämän takia ympyrälinja on häiriöherkkä vaihtoehto.

Ongelmaa voi ratkaista pidentämällä kierrosaikaa, josta taas seuraa matka-aikojen kasvu koko reitin varrella.

Toisena vaihtoehtona on ajantasaus Vantaalla lentoaseman länsipuolella uudella Lapinkylän asemalla. Sen huono puoli on, että tuolloin matkustajat joutuisivat vaihtamaan junaa Lapinkylässä. Kun juna saapuisi asemalle, matkustajat kävelisivät laiturin yli junaan, joka lähtee pian.

Yhteys katkeaa, jos saapuva juna on myöhässä. Tämä hankaloittaisi merkittävästi kulkemista Tikkurilan ja lentoaseman alueiden asemilta Länsi-Vantaalle ja päinvastoin.

Täytenä yllätyksenä tilanne ei tullut, sillä vuodelta 2014 olevassa Pisaran hankearvioinnissa todettiin näin:

"Lähijunaliikenteen suunnitelmaa tulisi tarkentaa ja täsmentää, koska liikennöinnin toteuttamiskelpoisuuteen voi liittyä toiminnallisia ja taloudellisia riskitekijöitä koko hankkeen toteuttamisen kannalta."

Pisara saattaisi vähentää joukkoliikenteen käyttöä

Uusin selvitys kävi läpi myös Pisaran liikenteellisiä vaikutuksia, eli kuinka rata vaikuttaisi muun muassa lähijunien suosioon suhteessa henkilöautoiluun.

Hyötyjä tulisi Espooseen ja Helsinkiin, mutta Vantaa saisi riesakseen haitat, kun alle neljä vuotta sitten avatun kehäradan liikenne huononisi.

Tulokset eivät ole Pisaralle mairittelevia.

Parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui malli, jossa kehäradan junat eivät aja Pisara-tunneliin ollenkaan, vaan liikennöivät Helsingistä kuten ennenkin. Pisara-lenkkiä ajaisivat vain Keravan ja Espoon suunnan kaupunkiratojen junat, jolloin junia ajaisi tunnelissa kymmenen minuutin välein.

Tässä vaihtoehdossa radan vaikutus olisi myönteinen, mutta vaikutus ylipäänsä olisi hyvin vähäinen, kun tunneliin siirtyisi vähän junaliikennettä.

Jos I- ja P-junien kierrosaika venytettäisiin 80 minuuttiin häiriöiden vähentämiseksi, myös matka-ajat kasvaisivat. Kun junayhteydet huononisivat, siirtyisi matkustajia oman auton käyttöön ja Pisara jopa vähentäisi julkisen liikenteen käyttöä. Töölö ja Hakaniemi saisivat paremmat julkisen liikenteen yhteydet, mutta Vantaalla kävisi päinvastoin.

Vaihtoehdoissa ei ollut mukana mahdollisuus ajaa Pisaralla junia 70 minuutin kierrosajalla, koska tätä pidetään jatkuvasti häiriöille herkkänä vaihtoehtona.

Tällaiset Pisaran liikennöintivaihtoehdot hyvin karkeasti uuden selvityksen mukaan ovat:

1. "Kansainvälisesti kunnianhimoinen", aiemmin kaavailtu kierrosaika (70 minuuttia). Pisara-lenkkiä ajavat Kehäradan ja Espoon ja Keravan kaupunkiratojen junat. Junien matka-aika pysyy samana kuin nytkin, mutta Pisaraa käyttävät junat voivat myöhästellä usein. Kaukoliikenteelle tulee lisää tilaa Helsingin asemalle ja se voi olla täsmällisempää. Silti hintana on lähes kaikkien HSL:n lähijunien myöhästely entistä useammin.

2. Täsmällisyyden parantaminen Pisara+ -ehdotuksella (esim. ajantasausasema Vantaan Lapinkylään, uusia varikoita). Lähijunien liikenne on täsmällisempää, mutta kehäradan matkustajia siirtyy omiin autoihin Lapinkylässä odottelun ja toisinaan katkeavan vaihtoyhteyden takia. Kaukoliikenteelle tulee lisää tilaa Helsingin asemalle ja se voi olla täsmällisempää, vantaalaisten kustannuksella.

3. Ei laiteta kehäradan junia Pisara-tunneliin ollenkaan. Radan voi mahdollisesti rakentaa 1,3 miljardilla eurolla ja siellä kulkee lähijuna kymmenen minuutin välein Espoon ja Keravan suuntiin. Vantaalaisten kehärata toimii entiseen tapaan, mutta sen junat käyttävät edelleen Helsingin ratapihaa, eikä sinne tule niin paljoa lisää tilaa kuin muissa malleissa. Lisäksi junien risteäminen Pasilan eteläpuolella voi olla teknisesti vaikeaa.

Kuinka ahdasta Helsingin ja Pasilan välillä on nyt?

Helsingin ja Pasilan välillä on ollut viime vuodet käynnissä HELRA-hanke, jossa on muun muassa rakennettu välille uusia vaihdeyhteyksiä ja lisäraide Pasilan aseman länsipuolelle.

Väyläviraston mukaan HELRA-hankkeen valmistuttua Helsingin ja Pasilan välillä kulkevien junien kapasiteettia voidaan kasvattaa 74 junasta lähes 90 junaan tunnissa. Tämä tarkoittaa jopa 200 junan lisäystä vuorokaudessa.

Pisaran hankearvioinnissa vuonna 2014 arvioitiin kasvu tätäkin suuremmaksi: "Pasila–Riihimäki -hankkeen jälkeen Pasilan läntinen lisäraide ja HELRA mahdollistavat junamäärän kasvun nykyisestä 74 junasta 104 junaan tunnissa siten, että liikenne on vielä häiriönsietokykyinen."

Viime vuosina on tehty monia asioita, joilla ruuhkaisuutta Helsingin ratapihalla on vähennetty: esimerkiksi vetureiden siirtelyä huomattavasti vähentäneiden ohjausvaunujen tulo käyttöön ja lähijunien kääntöaikojen lyhentäminen.

Kuinka kauan Helsingin kasvava junaliikenne mahtuu nykyiselle asemalle?

Tätä on vaikea arvioida, sillä junaliikenteen määrän kasvusta on erilaisia näkemyksiä. Esimerkiksi tuoreimmassa Pisara-selvityksessä oletetaan, että uuden Lentoradan kautta junamäärä pääradalta peräti tuplaantuu nykyisestä kymmenestä junasta kahteenkymmeneen ruuhkatunnissa.

Samalla todetaan, että tämä oletus 20 junasta tunnissa "ei perustu kysyntäennusteeseen tai operaattorien arvioimaan liikennöintitarpeeseen".

Vuodelta 2017 olevassa Liikenneviraston Etelä-Suomen junaliikenteen kehityskuva -raportissa Helsinkiin kulkevien junien määrästä on erilainen arvio. Tuossa selvityksessä junien kokonaismäärä Helsingissä aamuruuhkatunnissa on nykyisin 78.

Vuoteen 2040 mennessä junamäärä raportin mukaan kasvaa, kun arvioidaan Lahden suunnan junamäärän tuplaantuneen, Riihimäen lähijunien määrän kasvaneen, Tampereelle kulkee kolmas kaukojuna tunnissa, ja Turkuun kaukojuna kahdesti tunnissa. Silti junamäärä Helsingissä ruuhkatunnissa vuonna 2040 on vain 85.

Pisara alkaa olla välttämätön vuonna 2040

Junaliikenteen kehityskuva -selvityksessä arvioidaan, että Pisara tai vastaava maanalainen yhteys Helsingin ratapihan ruuhkien takia on välttämätön vuonna 2040.

Tätä ennen on arvioitu tarpeellisemmaksi toteuttaa kaupunkirata Leppävaarasta Espooseen tai Kauklahteen.

Toinen Pisaran edelle menevä hanke on Pasila-Riihimäki -välin toinen vaihe. Siinä Keravan ja Jokelan välille rakennettavien lisäraiteiden myötä muodostuu yhtenäinen noin 20 kilometrin pituinen neliraiteinen osuus, jossa lähijunat ja kaukojunat voivat kulkea omilla raiteillaan ja liikenteen täsmällisyys paranee.

Muillekaan pääradan korjauksille, kuten junaliikenteen nopeutukselle ja lisäraiteille Riihimäen ja Tampereen välillä, Pisara ei vaikuta olevan edellytys.

Pisara+ -selvityksessä on pohdittu radalle vaihtoehtoa, jossa Helsingin aseman itäreunalle Kaisaniemen puistoon tehdään kaksi lisäraidetta. Puiston kaventaminen herättänee Helsingissä vastustusta, vaikka toisaalta alueella on nytkin osin parkkipaikkoja.

Junien määrä Espoosta pysynee pitkään ennallaan

Helsinki on rakentanut mielikuvaa, että mitään nopeita ratahankkeita ei ilman Pisaraa voisi viedä eteenpäin.

Kuitenkaan Turun toivoma "tunnin juna" eli oikorata Espoosta Saloon ja siihen liittyvä Espoon/Kauklahden kaupunkirata ei näytä lisäävän Helsingin ratapihan junien määrää.

Muuallakin Suomessa junaliikennettä voi lisätä ilman, että se välttämättä tarkoittaa uusia vuoroja Helsingin ratapihalle.

Tämä onnistuu jatkamalla nyt esimerkiksi Tampereelle päättyviä vuoroja edelleen Poriin, Vaasaan tai Ouluun ja päinvastoin, eikä tämä tuo liikenteen lisäystä Helsingin ratapihalle.

Helsinki lobbaa Pisaraa koko maan hankkeena

Helsinki on lobannut Pisaraa railakkaasti ja antaa esimerkiksi esitteessään ymmärtää, että "Pisararata on suurten valtakunnallisten ratahankkeiden kuten Suomiradan, Turun tunnin junan ja Itäradan edellytys."

Helsingin ajama näkökulma on ymmärrettävä, koska muuten on vaikea perustella, miksi valtion pitäisi maksaa jopa 80 prosenttia kolmen lähiliikenteen aseman rakentamisesta Helsingin keskustaan, jossa on muutenkin maan parhaat julkisen liikenteen yhteydet.

Esimerkiksi Tampereen raitiolinjan kustannuksiin valtio osallistuu korkeintaan 30 prosentin osuudella.

Helsingin viljelemää mielikuvaa ei juuri tue Pisaran hankearvion johtopäätelmä vuodelta 2014:

"Pisararadan vaikuttavuus liittyy erityisesti Helsingin seudun joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä koskevaan tavoitteeseen. [...] Kaukoliikenteen hyödyt saadaan kehittämällä Pasila–Riihimäki -rataosaa, toteuttamalla Pasilan läntinen lisäraide sekä parantamalla Helsingin ratapihan toiminnallisuutta, jotka on tässä työssä oletettu toteutettaviksi ennen Pisararataa."

Helsinki toivoo Pisaran etenevän käynnistyneissä hallitusneuvotteluissa. Keskusta oli vuonna 2015 tyytyväinen hankkeen kaatumiseen.

SDP on ollut vankemmin Pisaran kannalla, mutta liikenneverkolla on lukuisia rahaa kaipaavia kohteita eikä ole helppo perustella, miksi Pisara ohittaisi ne. Myös SDP:n vahvalla alueella Vantaalla kehäradan liikenteen heikennys herättänee närää.

Lue myös:

Kaksi kaupunkia unelmoi omasta tunnin junasta lähivuosina – lobbaus täydessä vauhdissa Turussa ja Tampereella

Ministeriö: tunnin juna Turusta Helsinkiin voi toteutua ennen nopeaa yhteyttä Tampereelle – asiantuntija kritisoi rahankäyttöä

Itärata Porvoosta Kouvolaan nopeuttaisi matkaa Itä-Suomeen vain vähän – selvitys: kallis hanke ei kannata

Vesikauhuun maanantaina kuollut norjalaisnainen sai tappavan tartunnan koiranpennun purtua häntä sormeen. 24-vuotiaan Birgitte Kallestadin omaiset kertovat norjalaisen VG-lehden mukaan, että nainen hoivasi lomamatkallaan Filippiineillä koiranpentua tietämättä tämän kantavan rabies-tartuntaa.

Perhe sanoo päättäneensä kertoa tapauksen taustoista katkaistakseen siivet huhuilta, joita Norjassa on levinnyt kuolinuutisen jälkeen.

– Birgitte matkusti helmikuussa Filippiineille yhdessä ystäviensä kanssa. Mopoajelulla he huomasivat tienvarressa avuttoman koiranpennun, jonka Birgitte vei kotiin. Hän pesi koiran ja hoivasi sitä. He kaikki leikkivät pennun kanssa puutarhassa ja se puri sormia, kuten koiranpennuilla on tapana tehdä, perhe kuvailee tapahtumia.

Lääkärit eivät ensin tunnistaneet oireita

Terveydenhoitoalalla työskennellyt Birgitte Kallestad puhdisti puremista tulleet pienet haavat, eikä ajatellut koko tapausta sen enempää. Norjaan palattuaan hän sairastui ja kesti kauan ennen kuin lääkärit tekivät vesikauhudiagnoosin. Siinä vaiheessa mitään ei enää ollut tehtävissä.

Maanantaina Länsi-Norjassa sijaitseva Førden keskussairaala kertoi tiedotteessa, että teho-osastolla hoidossa ollut potilas kuoli rauhallisesti lähimpien perheenjäsentensä ympäröimänä. Kyseessä on hyvin harvinainen tapaus, sillä edellinen rabies-tartunta manner-Norjassa todettiin Norjan yleisradioyhtiön NRK:n mukaan vuonna 1815.

Rabies on viruksen aiheuttama aivotulehdus, joka tarttuu ihmisiin eläimistä esimerkiksi pureman tai nuolaisun kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoo, että oireiden ilmennyttyä tautia ei pysty hoitamaan.

Lue myös:

Vesikauhutartunnan lomamatkalla saanut nainen kuoli – ensimmäinen tapaus Norjassa yli 200 vuoteen

Lääkäri: "Älä silitä äläkä ruoki katukoiraa ulkomailla" – varomattomuus voi altistaa raivotaudille

Hollywood-elokuvan tunnetuksi tekemä ranta pysyy kiinni ainakin kesäkuuhun 2021.

Maya Bayn ranta Ko Phi Phi Leen saarella suljettiin kesäkuussa 2018, koska saaren luonto kärsi niin pahoin suurista vierailijamääristä. Alun perin ranta oli tarkoitus sulkea vain neljäksi kuukaudeksi, mutta sulkua on pidennetty toistuvasti.

Ranta nousi kuuluisuuteen Leonardo DiCaprion tähdittämästä The Beach -elokuvasta. Se sai ensi-iltansa vuonna 2000.

Thaiviranomaiset kertoivat torstaina uutistoimisto AFP:n mukaan, että ranta on päätetty pitää kiinni vielä kaksi vuotta, jotta alueen korallit ja muu luonto saavat rauhassa toipua.

Krabin maakunnassa sijaitseva ranta on suosittu päiväretkikohde.

Ennen sulkua rannalla vieraili jopa 5 000 turistia joka päivä. Kun ranta avataan uudelleen, turistien päivittäistä määrää rajoitetaan. Uutiskanava CNN:n mukaan saarelle päästetään tulevaisuudessa noin 1 200 turistia päivässä, neljässä ryhmässä.

Suuret vierailijamäärät irrottivat kasvien juuria ja aiheuttivat eroosiota sekä vaurioita koralleille.

Krabin matkailualan yrittäjien yhdistyksen puheenjohtaja Wattana Rerngsamut pitää sulun jatkamista epäreiluna.

– Maya Bay on matkailualan sydän, hän kommentoi uutistoimisto AFP:lle ja kehotti sulusta päättäneitä viranomaisia järjestämään julkisia kuulemisia, joissa sovitella rannan käyttöä.

Viime heinäkuussa Phuketin lähellä upposi lautta. Turmassa kuoli 47 kiinalaista matkailijaa. Se oli osaltaan hiljentämässä Thaimaan matkailualaa viime vuonna.

CNN:n mukaan Maya Bayn rantaa saa käydä ihailemassa veneestä, mutta sinne ei saa tällä hetkellä mennä.

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppakiista on ottanut entistä vakavamman käänteen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump määräsi tuhansille kiinalaistuotteille 25 prosentin tuontitullit. Maiden neuvottelijat yrittävät vielä perjantaina ratkaista kauppakiistaa, joka näyttää jo täydeltä kauppasodalta.

Perinteisen viisauden mukaan kauppasodissa ei ole voittajia. Pieniä erävoittoja on kuitenkin saatu, mutta tappioista voi tulla tuntuvia.

Voittaja: Donald Trump

Presidentti Donald Trump voi esiintyä omille kannattajilleen kovana neuvottelijana, joka toteuttaa uhkauksensa. Trump lupasi vaalikampanjassaan neuvotella kauppasopimuksia uusiksi ja väitti Kiinan hyötyvän epäreilusti Yhdysvaltain kustannuksella.

Tulleilla uhkailu on myös tuottanut tulosta. Esimerkiksi Meksikolta ja Kanadalta Trump sai myönnytyksiä, kun hän uhkasi maita kovilla tulleilla vapaakauppaneuvotteluissa viime vuonna.

Laajentuvat kauppasodat voivat silti tuoda ongelmia Trumpille. Asiantuntija-arvoiden mukaan tullisota voi rokottaa Yhdysvaltain talouskasvua 0,4–1,0 prosenttia.

Eurooppa ja Kiina ovat suunnanneet vastatulleja erityisesti aloille, jotka työllistävät ihmisiä Trumpin vahvoilla kannatusalueilla.

Häviäjä: Yhdysvaltalainen kuluttaja

Tuontitullit nostavat kiinalaisten tuotteiden ja raaka-aineiden hintoja. Valmistajat ja kauppiaat siirtävät yleensä kustannusten nousun tuotteiden hintaan, ja näin kuluttaja joutuu maksamaan aiempaa enemmän.

Esimerkiksi tiskikoneiden hinnat ovat nousseet Yhdysvalloissa 12 prosenttia sen jälkeen, kun Trumpin hallinto asetti niille entistä korkeampia tuontitulleja viime vuonna, televisiokanava CBS kertoo. Uudet tullit uhkaavat nostaa kuluttajahintoja tuntuvasti.

Toisaalta tullit myös suojelevat joitain kotimaisia yrityksiä ja tuovat suoria tuloja valtiolle. The Economist-lehden siteeraaman tutkimuksen mukaan Trumpin hallinnon tullit ovat tähän mennessä hidastaneet Yhdysvaltain reipasta talouskasvua vain 0,04 prosenttia.

Häviäjä: Xi Jinping

Kiinan presidentti Xi Jinping on hankalassa paikassa, arvioi yhdysvaltalaislehti New York Times. Yhdysvallat on Kiinan tärkein kauppakumppani, ja kauppasota uhkaa hidastaa Kiinan talouskasvua 0,6–1,5 prosenttia.

Kauppasodan rauhoittaminen vaatisi kuitenkin Kiinalta nöyryyttäviksi koettuja myönnytyksiä. Vahvana johtajana esiintyvä Xi näyttäisi heikolta.

Yhdysvallat on vaatinut Kiinaa esimerkiksi avaamaan talouttaan yhdysvaltalaisyrityksille ja muuttamaan lakejaan, jotta ne suojelisivat paremmin ulkomaalaisten yritysten aineetonta omaisuutta, kuten patentteja ja tekijänoikeuksia.

Kiina onkin ilmoittanut, että se vastaa Yhdysvaltain tulleihin sopiviksi katsomillaan vastatoimilla. Jos neuvottelut kaatuvat, kauppasota luultavasti yltyy.

Voittajia: Osa Euroopan vientiyrityksistä

Kun kiinalaiset tuotteet ja raaka-aineet kallistuvat, yhdysvaltalaiset yritykset etsivät korvaavia materiaaleja muualta. Jos Kiina asettaa vastatulleja, sama pätee kiinalaisyrityksiin.

YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTAD arvioi, että korvaavia tuotteita etsitään etenkin Euroopasta. EU:n vienti voi kasvaa noin prosentin, jos myös Kiina toteuttaa uhkauksensa uusista 25 prosentin tulleista.

Toisaalta UNCTAD muistuttaa, että hyödyt kalpenevat verrattuna riskeihin. Jos Yhdysvaltain ja Kiinan taloudet kärsivät kauppasodan takia, se iskee pahasti myös EU:n vientiin.

Häviäjä: Maailmantalous

Maailman talouskasvu on osoittanut hiipumisen merkkejä viime aikoina. Kauppasodat ja uudet tullit lisäävät epävarmuutta ja uhkaavat heikentää kasvua entistään.

Maailman pörssikurssit ovat laskeneet tällä viikolla, kun Yhdysvaltain ja Kiinan kauppaneuvottelut menivät yhä pahempaan solmuun. Yhteensä maailman pörssit menettivät arvostaan lähes 1 900 miljardia euroa, taloussivusto Bloomberg kertoo.

Kauppasodilla on tapana laajentua, ja presidentti Trump käy niitä monilla rintamilla. Hän on esimerkiksi nostanut EU:sta tuotavan teräksen ja alumiinin tuontitulleja, ja EU on vastannut asettamalla tulleja bourbon-viskille ja muille kulutustuotteille.

Yhdysvaltain ja EU: n kauppakiista on edelleen ratkaisematta. Yhdysvallat uhkaa Eurooppaa 25 prosentin autotulleilla, ja EU on luvannut vastata samalla mitalla.

Lue myös:

USA:n ja Kiinan tullikiistassa ei ratkaisua – raju tullikorotus astui voimaan

USA ja Kiina aloittamassa tullikiistansa purkua – Jos neuvottelu epäonnistuu "riski talousmarkkinoiden romahduksesta kasvaa selvästi"

Ranskalaissotilaat ovat pelastaneet neljä ulkomaalaista panttivankia Burkina Fasossa.

Pelastusoperaatiossa kuoli kaksi ranskalaissotilasta.

Panttivangeista kaksi on ranskalaisia miehiä. Kolmas pelastettu on yhdysvaltalainen nainen ja neljäs eteläkorealainen nainen, Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kansliasta tiedotettiin perjantaina.

Operaatio suoritettiin yön pimeydessä perjantain vastaisena yönä.

Alueella islamistien väkivaltaa

Ranskan armeija kutsuu sieppaajia terroristeiksi.

Ranska aloitti vuonna 2013 Malissa operaation islamistitaistelijoiden ajamiseksi pois Malin pohjoisosista. Ranskalla on siitä asti ollut Sahelin alueella noin 4 500 sotilasta.

Alueella on kärsitty viime vuosina al-Qaidaan ja Isisiin liitettyjen islamistiryhmien väkivallasta.

Operaatiossa kuolleet sotilaat olivat merivoimien erikoisjoukkoja.

Opas löytyi luoteja ruumiissa

Kaksi ranskalaista miestä siepattiin toukokuun ensimmäinen päivä, kun he olivat safarilla Beninissä Pendjarin kansallispuistossa.

Norsuista ja leijoista kuuluisa puisto sijaitsee aivan Beninin pohjoisosassa Burkina Fason rajan tuntumassa.

Miesten safariopas löytyi kuolleena. Häntä oli ammuttu useita kertoja ja retkeilijöiden auto oli poltettu.

Toinen pelastettu mies on korukauppias ja pianonsoitonopettaja, toinen orkesterin kapelimestari.

Ranskan hallitus on varoittanut matkustamasta Beniniin alueille lähellä Burkina Fason rajaa, sillä sieppausten on tiedetty olevan uhka alueella.

Burkina Fasossa yli 100 000 ihmistä on paennut kodeistaan islamistiryhmien väkivallan vuoksi

Janina Fryn äiti kuoli kaksi vuotta sitten toukokuussa.

Jäähyväiset olivat pitkät, sillä Fryn äidin aiemmin sairastama rintasyöpä uusiutui ja hänellä todettiin laajalle levinnyt syöpä vuonna 2014.

Fry eli äitinsä rinnalla sairauden edetessä ja toukokuussa 2017 oli lopullisten hyvästien aika. Ajan rajallisuuden tajuaminen ja arjen pyörittäminen oli ristiriitaista.

– Samaan aikaan olin sekä kiitollinen yhteisestä ajasta että vihainen äidilleni. Tunteet menivät vuoristorataa, ja jälkeenpäin ärhentelyt ovat tuntuneet pahalta. Elämää ei voi kuitenkaan elää kuin huopatossutehtaalla.

Itsesääli on vahingollinen tie

Puoli seitsemän –ohjelmassa vieraillyt Fry sanoo, että äidin poismenosta avoimesti kertominen on ollut hänen valintansa alusta lähtien.

– Suru pienenee siitä puhumalla.

Fry puhui paljon myös terapiassa, jossa hän sai kaaoksessa olleita ajatuksiaan järjestykseen. Yhdessä vaiheessa surutyötä Fry vajosi syvälle itsesääliin.

– Lopulta tajusin, että hajotan itseni, jos vain toitotan ympäriinsä kärsimystäni. Se on vahingollinen tapa, joka pitää lopettaa.

Aikuistumisen lopullinen askel

Suru läheisen menetyksestä kulkee ailahtelevana. Juhlapyhät ovat sureville usein vaikeita, sillä niihin liittyy erityisen paljon muistoja.

Äitienpäivän kynnyksellä Frylle korostuu se, että hän ei ole enää kenenkään lapsi ja se oli lopullisen aikuistumisen hetki.

– Missään iässä ei ole valmis menettämään vanhempiaan. Itsekin äitinä tiedän, että tekisin mitä tahansa lapsieni vuoksi, ja kun juuri se henkilö poistuu omasta elämästä, on olo todella tyhjä.

Kahvia ja kakkua

Äitienpäivää Fry viettää miehensä ja kahden lapsensa kanssa kotonaan Espoossa. Päivän perinteisiin kuuluu ehdottomasti aamukahvi sängyssä nautittuna.

8- ja 12- vuotiaat lapset ovat vuosien mittaan tehneet äidille askarteluja ja kortteja, jotka ovat Fryllä hyvässä tallessa. Äitienpäivän aamuun kuuluu perinteinen herätys ja kakkukahvit sänkyyn. Lasten toiveesta kakku on usein suklaista.

– Saan kokea tämän ihanuuden joka vuosi. Teeskentelen nukkuvaa ja kuuntelen, kun perhe juoksee portaissa edes takaisin etsiessään puuttuvia tarvikkeita.

Kun katson nukkuvia lapsiani...

Äitiyden parhaita hetkiä Janina Fry kokee päivittäin nukkuvia lapsiaan katsoessaan.

– Silloin toivon, että aika pysähtyisi.

Katso Janina Fryn koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa.

Itä-Uudenmaan poliisi tutkii Vantaan Korsossa keskiviikkoiltana tapahtunutta väkivallantekoa. Vuonna 1998 syntyneen miehen epäillään heittäneen alle 20-vuotiaan miehen alas kerrostalon ylimmän kerroksen parvekkeelta. Uhri on poliisin mukaan syntynyt 2001.

Uhri sai putoamisen seurauksena sairaalahoitoa vaativia vammoja.

Poliisi tavoitti epäillyn tekijän noin tunnin päästä teosta.

Epäilty ja uhri ovat ennestään tuttuja toisillensa. Poliisin mukaan alkoholilla on osuutta tapahtumaan.

Epäilty on tänään perjantaina 10.5. vangittu Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa epäiltynä tapon yritykseen.

Itä-Uudenmaan poliisi tutkii tapausta, eikä tiedota tässä vaiheessa tapauksesta enempää.

Uudet suunnitelmat kiistanalaisen Jäämeren radan rakentamiseksi ovat saaneet runsaasti arvostelua. Saamelaiskäräjät on tyrmännyt rautatien.

Lisäksi moni saamelainen on arvostellut ratahanketta vetävää liikemies Peter Vesterbackaa voimakkain sanakääntein sosiaalisessa mediassa.

– Siellä kiitettiin, kun annoin kasvot saamelaiskulttuurin tuholle. Ilmeisesti tuhosin aamupäivän aikana yhden kolttasaamelaisten kylän ja saamelaisten lasten tulevaisuudessa poronhoitajina, Vesterbacka kiteyttää saamaansa kritiikkiä.

– Minulla ei ole kuulemma oikeutta mihinkään mielipiteeseen, koska edustan valloittajia ja kaikkien suomalaisten pitäisi hävetä, miten Lapissa saamelaisia on sorrettu sadan vuoden aikana, liikemies jatkaa.

Moni saamelainen vastustaa Jäämeren rataa, koska se halkoisi porojen perinteisiä laidunmaita.

Eihän nyt olla kuitenkaan mitään kansanmurhaa suunnittelemassa, vaan mietitään Jäämeren rataa. Ehkä sellaista pientä tolkkua toivoisin puheisiin. Peter Vesterbacka

Ei peräännytä: "Palaute oli hyvin mustavalkoista"

Liikemies kertoi odottaneensa saamelaisilta kielteistä palautetta, mutta jotakin yllättävääkin oli

– Oli hieman yllätys, että palaute oli hyvin mustavalkoista. Ehkä sellainen ylenpalttinen negatiivisuuskin vähän yllätti.

Vesterbackan mukaan tunnepitoinen palauteryöppy kertoo siitä, että hankkeesta on keskusteltava ja neuvoteltava vielä paljon.

Hän vakuuttaa, että voimakas vastustus ei saa häntä perääntymään hankkeesta.

– Eihän nyt olla kuitenkaan mitään kansanmurhaa suunnittelemassa, vaan mietitään Jäämeren rataa. Ehkä sellaista pientä tolkkua toivoisin puheisiin.

Liikemies lähettää terveisiä hallitusneuvottelijoille

Hän näkee, että kärkevät mielipiteet korostuvat sosiaalisessa mediassa. Erityisesti Vesterbacka on saanut kuulla kunniansa Twitterissä.

– Sosiaalinen media ruokkii tällaista kärjistystä ja vastakkainasettelua. Ehkä tämä enemmän kuvaa muutenkin meidän aikaamme tällä hetkellä, esillä on kärjistyneitä mielipiteitä. Jotkut haluaa rakentaa muureja Jenkeissä, jotkut saarivaltiot haluaa Brexitin ja populistiliikkeet ovat nousseet voimakkaammin esille eri puolilla maailmaa.

Pelkkä Jäämeren rata ei ole saanut saamelaisia ärsyyntymään, Vesterbacka arvioi.

– Erityisesti hiertää juuri ILO 169-sopimuksen ratifiointi. Hallitusneuvottelut ovat meneillään ja hallitusohjelmia sorvataan, niin varmaan olisi hyvä, että tämä asia tämä asia nostetaan keskusteluun ja ehdotetaan, että seuraava hallitus Suomessa tekee asialle jotakin, eikä sitä aina vain lykätä tulevaisuuteen.

Vesterbackan yhtiö allekirjoitti torstaina aiesopimuksen norjalaisen Etelä-Varangin kehitysyhtiön kanssa Jäämeren radan suunnittelemisesta ja toteuttamisesta.

Vesterbackan mukaan rautatie Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen rakennettaisiin yksityisellä, ulkomaisella rahoituksella.

Lue myös:

Jäämerenradan yllätysuutinen ilahduttaa ja ahdistaa Lapissa – "Viidessä vuodessa nähdään, mitä tästä tulee"

Saamelaisilta täystyrmäys Vesterbackan Jäämeren rata -suunnitelmille – Saamelaiskäräjät yllätettiin jo toistamiseen

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ennakoi, että hallitusneuvottelut voivat olla ohi nopeastikin.

– Minulla on olo, että tässä saatetaan saada valmista aika nopeastikin. Tuntuu, että poliittista tahtoa löytyy hallitustunnusteluissa mukana olevilla ryhmillä.

Hallitusneuvottelut ovat jatkuneet tänään Säätytalossa SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kesken. SDP:n Antti Rinne arvioi torstaina illansuussa hallitusneuvottelujen lähteneen kulkemaan suunnitellun mukaisesti.

Jokisipilän mukaan hallitustunnustelijoiden motivaatio selittyy sillä, että muita vaihtoehtoja hallituspuolueiksi ei oikein ole.

– Jos joku hallitustunnustelijoista marssii ulos tai passitetaan ulos, niin käytännössä ainoa vaihtoehto on kokoomus. Kokoomuksen sisääntulo neuvotteluihin taas tarkoittaisi sitä, että Vasemmistoliitto joutuisi myös poistumaan.

Jokisipilän mielestä tilanne menisi silloin vaikeaksi.

– Pidän todennäköisenä, että mitään vaihtoehtoista hallituspohjaa ei ole. Tämän kaikki Säätytalossa olevat puolueet kyllä tiedostavat. Perusuomalaisethan on käytännössä julistettu muiden puoleiden toimesta hallituskelvottomaksi, Jokisipilä sanoo.

• Katso suorana kello 17.15, kun Antti Rinne kertoo ensimmäisestä hallitusneuvotteluviikosta

Varsinais-Suomesta kaksi ministeriä?

Jokisipilä ennakoi Varsinais-Suomeen ainakin kahta ministeripaikkaa. Jokisipilän mukaan Varsinais-Suomesta löytyy useampi osaaja, mutta ei hallitustunnustelijapuolue SDP:stä.

– Pääministeripuolue SDP on poikkeus. SDP:n varsinaissuomalaisista kansanedustajista kenelläkään ei ole itsestäänselvästi tällaista senioriteetin tuomaa oikeutta ministerisalkkuun. Toinen kysymys on, että jos lähdetään sosiaali- ja terveysuudistuksessa hakemaan kovan luokan osaajaa, niin nostetaanko Aki Lindén kokeneempien ohi. Se on tietysti mahdollista. Esimerkiksi Juha Sipilä teki yllättäviäkin ratkaisuja neljä vuotta sitten. En ehkä ihan usko tähän kuitenkaan, Jokisipilä arvioi pääministeripuolueen varsinaissuomalaisia kansanedustajia.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on ilmiselvä ministeri, jos hallitustunnustelut tuottavat tulosta, linjaa Markku Jokisipilä.

– Jos yhdenkin ministerisalkun vasemmistoliitto saa, niin sen ottaa tietenkin puheenjohtaja.

Toiseksi vahvaksi ministerisalkun ottajaksi Jokisipilä nostaa keskustan Annika Saarikon. Saarikko oli Sipilän hallituksessa perhe- ja peruspalveluministerinä vuodesta 2017. Sitä ennen pestiä hoiti Juha Rehula (kesk.).

– Pidän häntä aika varmana ministerinä. Toki lapsen syntymä syksyllä voi mutkistaa tätä asiaa jonkun verran. Luulen, että keskusta tekee tässä saman kuin viimeksikin, eli joku ottaa ministerisalkun ensin ja sitten sen ottaa Saarikko.

Lue lisää:

Hallitusneuvotteluiden ensimmäinen viikko on takana – Rinne: "Ensi viikolla alkaa vaikein vaihe, kun hintalappuja aletaan laskea yhteen"

Entä jos Antti Rinteen "uusi punamulta" ei toteudukaan? Kokeile, millaisella kokoonpanolla voisi jatkaa

Poliisi ampui karkuteillä olleen koiran Lahdessa Pirttiharjun kaupunginosassa myöhään lauantai-iltana. Ulkopuoliset olivat hälyttäneet paikalle poliisipartion, kun karkuteillä ollut koira oli näykkinyt useaa ohikulkijaa.

Koiran omistaja oli paikalla ja yritti saada arkaa ja pelokasta koiraa kiinni siinä kuitenkaan onnistumatta.

– Poliisi antoi kyllä ihan tarpeeksi aikaa yrittää ottaa koira kiinni, vastaa puhelimitse tavoitettu koiran omistaja.

Hän haluaa pysyä nimettömänä suojellakseen omaa yksityisyyttään. Omistaja korostaa, että hän ei ole vihainen poliisille tai hae tapahtumalle syyllistä.

Tapahtuma on saanut paljon julkisuutta sosiaalisessa mediassa, jossa on kritisoitu poliisin toimintaa.

Poliisin mukaan omistaja ei saanut koiraa hallintaansa

Hämeen poliisi tiedotti asiasta perjantaina. Sen mukaan sekä partio että omistaja yrittivät puolentoista tunnin ajan saada koiraa kiinni.

Poliisin mukaan koira oli purrut kahta sivullista ihmistä. Heistä toinen oli viety sairaalaan saamaan hoitoa puremaan.

Komisario Ari Turunen Hämeen poliisista:

– Tilanne oli kärjistynyt sellaiseen pisteeseen, että koiraa oli useamman henkilön voimin ja pidemmän aikaa yritetty saada kiinni siinä onnistumatta, ja yritetty rauhoittaa tilanne näin. Ja sitten jossakin vaiheessa koira oli hyökännyt poliisia päin ja poliisi oli joutunut turvautumaan aseeseen.

Poliisi oli useaan otteeseen kertonut omistajalle, että koira joudutaan lopettamaan, jos sitä ei saada kiinni.

Poliisit olivat saaneet esimieheltään luvan koiran lopettamiseen, jos koira on vaaraksi.

Poliisi on tehnyt rikosilmoituksen koiranomistajasta. Rikosnimikkeenä on koiran vartiomatta jättäminen. Yleisen järjestyslain mukaan koiranomistajalla on velvoite huolehtia koirasta ja pitää se kytkettynä taajamassa.

Omistaja: koira näykkäisi, ei purrut

Omistajan mukaan koira oli kiltti, mutta kovin arka. Nainen yritti saada paikalle tulleita poliiseja siirtymään kauemmaksi, jotta koira olisi rauhoittunut ja antanut ottaa itsensä kiinni.

Koira oli omistajan mukaan näykkäissyt, ei purrut, karkureissunsa aikana neljää ohikulkijaa.

– Olen jo yhden heistä kanssa keskustellut, ja hänellä ei ole mitään vaateita. Aion mennä henkilökohtaisesti puhumaan kaikkien kanssa, sillä tiedän heidät. Nyt vielä en pysty, koska pelkään romahtavani, kun asiasta puhutaan.

Koiraa oli yritetty houkutella herkkupaloilla useamman ihmisen toimesta, mutta stressaantunut eläin ei ollut rauhoittunut tarpeeksi.

Poliisi päätyi lopettamaan koiran ampumalla. Paikalla ei tuolloin ollut enää sivullisia, vain koiran omistaja.

– En muista siitä hetkestä oikein mitään. Kaikki on sumussa.

Poliisi: ampuminen aina viimeinen keino

Koiransa menettänyt nainen toivoisi poliisilta tietoa, miten välttää vastaavanlaiset tilanteet jatkossa.

– Miten minun olisi pitänyt toimia? Miten jatkossa muut koiranomistajat toimivat, ettei näin enää koskaan tapahtuisi.

Poliisi korostaa, että lemmikin ampuminen on aina viimeinen ja äärimmäinen toimenpide.

– Tämä on aina tapauskohtaista, ja riippuu eläimestä. Aina yritetään ensin lievempiä keinoja. Normaalitilanteessa emme koskaan ammu vapaana juoksentelevia koiria. Toki jos koira aiheuttaa vaaraa tai tilanne on nopea, poliisi käyttää tarvittavia keinoja koiran kiinni saamiseksi tai tilanteen lopettamiseksi.

Juttua päivitetty 10.5.2019 klo 13.41 komisario Ari Turusen kommenteilla.

Klo 15.40 lisätty tieto koiranomistajaa koskevasta rikosilmoituksesta.