Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sanoo yllättyneensä siitä, kuinka kovaksi retoriikka Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä kauppasodassa on yltynyt.
– Minut on yllättänyt se, että varsinkin Kiina on nyt ihan viimeisten 24 tunnin aikana nostanut äänenpainojaan, Koivu sanoi tänään tiistaina Ylen A-studiossa.
– Sieltä on kuulunut aika hurjia juttuja, Koivu jatkoi.
Koivu arveli, ettei Kiina aio antaa piiruakaan periksi Yhdysvalloille.
– Täytyy toivoa, että tämä neuvotteluyhteys tässä nyt kuitenkin säilyy ja tämä retoriikka on vain tässä pinnalla, hän lisäsi.
Varhain tiistaiaamuna Yhdysvaltain aikaa Trump innostui tviittaamaan Yhdysvaltain ja Kiinan välisestä kiistasta. Hän muun muassa ilmoitti, että kun aika on sopiva, Yhdysvallat tekee sopimuksen Kiinan kanssa.
Sovittelevampi sävy oli myös Trumpin toimittajille antamissa lausunnoissa tänään tiistaina, kun hän kutsui kauppasotaa Kiinan kanssa "pieneksi nahisteluksi".
Pörssikurssit toipuivat
Pörssikurssit lähtivät tiistaina taas nousuun niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Eilen maanantaina Yhdysvaltain Wall Streetillä osakkeet sukelsivat sen jälkeen, kun Kiina ilmoitti uusista vastatulleista Yhdysvalloille.
Suomen talous on tässä heikommalla kuin moni muu. Tuuli Koivu
Nordean Tuuli Koivu huomautti, että kauppakiista vaikuttaa maailmantalouteen, mutta pelkoja maailmanlaajuisesta taantumasta ei vielä ole näkyvissä. Hänen mukaansa Suomi voi kuitenkin joutua kärsijäksi kiistassa.
– Valitettavasti se epävarmuus, joka tästä syntyy, lyö eniten investointeihin ja teollisuuteen. Se on jo nähty. Se tarkoittaa sitä, että Suomen talous on tässä heikommalla kuin moni muu. Meillä on edelleen aika teollisuusvetoinen talous, Koivu pohti.
– Varokaa sitten: kun se kääntää, suihkuvirtaa pöllähtää jonkin verran, huutaa Karjalan lennoston komentaja, eversti Timo Herranen lentokentän reunalla seisovia.
Ranskalainen Dassault Rafale -hävittäjä kaartaa oikealle. Sitten se häviää näkyvistä valtavan valkoisen teltan taakse. Ulkomaiset koneet Suomen maaperällä herättävät aina kiinnostusta ja ristiriitoja, mutta tällä kertaa hävittäjä ei ole pääosassa. Isommassa roolissa on se, mitä on teltassa.
Rissalan kentälle viimeisen kahden kuukauden aikana rakennettuun telttaan ei saa mennä, mutta siellä kerrotaan olevan tietokoneita, valtava määrä verkkopiuhaa, palvelimia, antenneja ja varavirtalähteitä. Siellä on etukäteen kohua herättäneen kansainvälisen Bold Quest -tapahtuman lentotoiminnan komentopaikka.
Tämä on sarja yksittäisiä aikataulun mukaisia testaustapahtumia. Timo Herranen
– Tämä ei ole harjoitus siinä mielessä, että tyypillisesti harjoituksessa on kaksi osapuolta, jotka taistelevat ja isoja joukkoja, jotka toimivat. Tässä joukot eivät toimi, vaan tämä on sarja yksittäisiä aikataulun mukaisia testaustapahtumia, jotka tapahtuvat pääasiassa virka-ajalla, selventää Herranen.
Tapahtuma maksaa Suomelle 4,5 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien mukaan iso osa kustannuksista on mennyt verkkoyhteyksien rakentamiseen. Infrastruktuuri jää armeijan käyttöön senkin jälkeen, kun tapahtuma on ohi.
Räjähdyksiä ja taulukkolaskentaa
Puolustusvoimat on markkinoinut Bold Questiä mahtipontisella räjähdysvideolla, mutta harjoituksessa ammuntoja isommassa osassa ovat vähemmän näyttävät puolet nykysodankäynnistä: tietojärjestelmät ja tutkimus. Kuten muuallakin maailmassa, myös sodankäynti muuttuu digitaaliseksi.
Maassa oleva ilmatulenjohtaja voi välittää hävittäjälle viestin maalista digitaalisesti. Hävittäjän tietokone käsittelee viestin isolta osin automaattisesti, eikä esimerkiksi väärin kuulemiselle alttiita radioviestejä välttämättä tarvita ollenkaan.
Bold Questissä harjoitellaan tilanteita, joissa vaikkapa ranskalainen ilmatulenjohtaja välittää suomalaiseen hävittäjään tiedon maalista. Tällaisessa harjoittelussa ei ole kyse ilmailukielenä käytetyn englannin eri aksenttien ymmärtämisestä, vaan etenkin eri maiden tietojärjestelmien yhteensovittamisesta.
– Tänään tutustumme ympäristöön ja huomenna lennämme koelentoja. Tarkoitus on testata järjestelmän yhteentoimivuutta eri maiden kanssa, sanoo Rafale-hävittäjän ohjaaja majuri Vincent, joka esiintyy turvallisuussyistä pelkällä etunimellään.
Rafale-pilotti, majuri Vincent joutui Rissalan tukikohdassa hävittäjälobbariksi tahtomattaan.Veli-Pekka Hämäläinen / Yle
Ilmavoimien komentaja Pasi Jokinen antoi Puolustusvoimien Radio Kipinän haastattelussa esimerkin yhteentoimivuuden tarpeellisuudesta: samaan liittoumaan kuuluvan vieraan maan hävittäjään lähetetään ilmassa tunnistautumiskysely. Jos maiden välillä on yhteiset salausavaimet ja standardit, hävittäjä voidaan tunnistaa omiin kuuluvaksi. Jos järjestelmät eivät ole yhteensopivia, lähestyvä hävittäjä ei vastaa kyselyyn.
Tietojärjestelmien yhteensovittaminen vähentää näin myös omille joukoille itse aiheutettuja tappioita. Ne ovat olleet Yhdysvaltojen johtaman koalition taakkana muun muassa Afganistanissa, jossa on menehtynyt kymmeniä sotilaita omien tulituksessa.
Tämä [Bold Quest] ei ole sotaisa. Pasi Jokinen
– Tätä on kauhisteltu "ulkolaiset ovat vallanneet Suomen" -tyyppisesti, ja että tämä on sotaisa [tapahtuma]. Tämä ei ole sotaisa, vaan tässä on paljon testitapahtumia, joita varten tarvitaan paljon henkilöstöä, Jokinen sanoi radio-ohjelmassa.
– Bold Quest lähtee siitä, että on vuodesta 2003 lähtien kasattu ihan kohtuullisen iso Excel Yhdysvaltain asevoimien yleisesikunnassa. Siellä on tutkimuspolkuja, historiatietoja. Kerätään dataa.
Pelkästä taulukkolaskennasta ei tietenkään ole kyse. Rovajärvellä järjestetään testausammuntoja, joihin osallistuu raketinheitin-, tykki- ja kranaatinheitinkalustoa Australiasta, Belgiasta, Ruotsista ja Tanskasta. Lisäksi Suomen Ilmavoimien Hornetit pudottavat lyhyen kantaman JDAM-pommin, mikä ei ole jokavuotinen näky sotaharjoituksissa.
"Testaus- ja todentamistapahtuman" ja sotaharjoituksen raja hämärtyy entisestään, kun Arctic Challenge Exercise -lentotoimintaharjoitus alkaa toukokuun 22:s päivä. Harjoitus järjestetään limittäin Bold Questin kanssa ja osa joukoista osallistuu molempiin.
Karia kiinnosti etenkin se, onko Suomessa koskaan aiemmin järjestetty vieraan vallan johtamaa harjoitusta. Sittemmin on tarkennettu, että Suomi johtaa Bold Questiä yhdessä Yhdysvaltojen kanssa ja on siinä isäntämaana.
Eversti Timo Herrasen mukaan Bold Quest on sujunut Karjalan lennoston näkökulmasta toistaiseksi hyvin.Veli-Pekka Hämäläinen / Yle
Suomalaisten järjestelmien yhteensopivuus muiden maiden järjestelmien kanssa on entistä tärkeämpää nyt, kun kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen on kirjattu laissa Puolustusvoimien tehtäviin.
Millainen sellainen tehtävä voi olla, jossa Suomi vastaanottaa kansainvälistä apua?
– En lähde spekuloimaan poliittisia skenaarioita, missä se voisi tulla vastaan, naurahtaa Karjalan lennoston komentaja, eversti Timo Herranen.
– Uskon 100-prosenttisesti kotimaiseen puolustuskykyyn. Me ollaan valmiita ihan mihin vain.
"Se on paras lentokone"
Lennostossa ei mielellään lähdetä keskustelemaan turvallisuuspolitiikasta, mutta ranskalaisen majuri Vincentin kanssa siihen ajaudutaan puolivahingossa. Hän kun sattuu lentämään Dassault Rafale -koneella, joka on ehdolla Suomen seuraavaksi hävittäjäkoneeksi. Joku toimittajista kysyy häneltä, miksi meidän tulisi valita Rafale seuraavaksi hävittäjäksi.
Pystymme suorittamaan sillä [Rafale-hävittäjällä] kaikenlaisia tehtäviä ja olemme todistaneet sen eri operaatioissa. Vincent
– Se on paras lentokone. Pystymme suorittamaan sillä kaikenlaisia tehtäviä ja olemme todistaneet sen eri operaatioissa, pyörittelee kysymyksestä hieman hämillään oleva Vincent.
Rafale-hävittäjiä on Rissalassa kaksi, samoin kuin Ilmavoimien omia Hornet-koneita. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsin ilmavoimien Gripeneitä tapahtumaan ei osallistu.
Bold Questin kiivain vaihe on vasta alkanut, mutta isäntämaana toimimisesta on Herrasen mukaan saatu jo nyt hyvää harjoitusta. Yksi harjoituksen paikka oli sekin, että neljä Yhdysvaltojen merivoimien Hornet-hävittäjää joutui huonon sään vuoksi laskeutumaan maanantaina Rissalaan Rovaniemen sijasta.
Koska Kuopion alueen hotelleissa on jo 300 ulkomaalaista vierasta Bold Questin vuoksi, hävittäjien miehistölle ei tahtonut aluksi löytyä majapaikkaa millään. Lopulta se löytyi ja nyt miehet ovat jo määränpäässään Rovaniemellä.
Taustaa: Näiden maiden kanssa Suomi on liittoumassa
Bold Quest sai alkunsa vuonna 2001, mutta ensimmäiset harjoitukset järjestettiin kahta vuotta myöhemmin USA:n ja viiden muun valtion joukkojen kesken.
Sen jälkeen harjoituksia on ollut tyypillisesti kahdesti vuodessa siten, että alustava harjoitus on keväällä ja varsinainen harjoitus syksyllä. Tämä vuosi on poikkeus: isäntämaa Suomen toiveesta päätapahtuma järjestetään jo nyt, eikä toista päätapahtumaa käytännössä tule.
Suomen harjoitus on vasta kolmas, jossa isäntämaana on ollut joku muu kuin Yhdysvallat. Suomi on ollut mukana Bold Quest -tapahtumissa vuodesta 2010.
Millaisten kumppanien kanssa Suomi on lähtenyt yhteiseen sotilaallisen tiedon keruu- ja tutkimusliittoumaan?
Bold Quest -koalitioon kuuluu Suomen lisäksi NATOn päämaja ja 17 valtiota: Australia, Belgia, Kanada, Tanska, Ranska, Iso-Britannia, Saksa, Italia, Latvia, Liettua, Alankomaat, Uusi-Seelanti, Norja, Puola, Ruotsi, Yhdistyneet Arabiemiraatit sekä Yhdysvallat.
Kaikki maat eivät kuitenkaan osallistu kaikkiin harjoituksiin. Tänä vuonna pois ovat jääneet Italia, Uusi-Seelanti, Puola ja Arabiemiraatit.
A-studio kysyi kahdeksalta raskaan sarjan taustavaikuttajalta tilannekuvaa Säätytalon hallitustunnusteluista juuri nyt.
Erityistä vääntöä käydään ainakin talouspolitiikkaan, ilmastonmuutokseen, soteen ja koulutukseen liittyvistä linjauksista. Neljä mielipiteitä jakavaa teemaa, neljä eri linjoilla olevaa kommentaattoriparia.
Jo pitkään ennen neuvotteluja etujärjestöt ovat hautoneet hallitusohjelmatavoitteitaan kaikessa hiljaisuudessa. Nyt lobbareiden muistilistat ja jopa valmiiksi tarjolle kirjoitetut ohjelmalauseet ovat hallitusneuvottelijoiden viilattavana.
Suurinta lobbaus ja vääntö on aina siellä, missä liikkuvat suuret rahat.
Yle haastatteli etujärjestöjen ja työmarkkinatutkimuslaitosten johtajia. Tutkimuslaitosten edustajat korostavat, etteivät pidä itseään lobbareina vaan tutkijoina.
Talouspolitiikka, työllisyyspolitiikka, verotus
Asiantuntijat, vastakkaiset leirit:
- Johtaja Elina Pylkkänen, Palkansaajien tutkimuslaitos PT
- Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Kuva: Jari Kärkkäinen / Yle ja Mikko Koski / Yle
1. Minkälaisista asioista hallitusneuvotteluissa on ihan pakko päästä pikaisesti sopuun, jotta yksityiskohtaisen hallitusohjelman kirjoittaminen voi alkaa?
Elina Pylkkänen: Tilanne on sikäli hyvä, että neuvottelussa mukana olevilla puolueilla on selkeitä toisistaan poikkeavia ykköstavoitteita. Kaikki siis voittavat, kun puolueet voivat joustaa itselleen vähemmän tärkeistä tavoitteista, mutta saavuttaa sen oman tärkeimmän ykköstavoitteensa! Hallitusohjelmasta tulee kaikkien puolueiden näköinen.
Tätä ennen on kuitenkin pakko päästä sopimukseen budjettiraamista, tai yleisemmin finanssipolitiikan virityksestä: elvyttävä (talouskasvua buustaava), neutraali (tilannetta tarkkaillen eteenpäin) vaiko kiristävä (puskureita keräävä)? Talouden näkymistä on oltava jonkinlainen yksimielisyys.
Aki Kangasharju: Ensin on muodostettava yhteinen tilannekuva ja talousnäkymä. Lyhyellä aikavälillä on sovittava, miten varmistetaan ensi syksynä alkavan palkkakierroksen päättyminen kilpailukykyä turvaavalla tavalla. Pidemmän aikavälin asioihin kuuluvat kestävyysvajeesta ja työllisyyden lisääntymisestä huolehtiminen sekä vaalilupauksina annetut julkisia menoja lisäävät toimet (kuten “vappusataset”) ja varsinaiset investoinnit (kuten koulutus- sekä tutkimus- ja kehityspanostukset).
2. Voiko nykyinen neuvottelukokoonpano vielä kaatua – ja jos voi, niin mihin?
Elina Pylkkänen: Työllisyysasteen nostaminen 75 %:iin näyttää olevan kaikille puolueille yhteinen tavoite ja tahtotila. Samoin koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja tutkimukseen satsaamisesta ovat kaikki puolueet yhtä mieltä. Keinoista sen sijaan käydään vääntöä. Toisaalta, sitten ollaan tultu jo puolitiehen ja voidaan kysyä, onko järkeä lähteä hajottamaan kokoonpanoa, jos kerran tärkeimmistä tavoitteista ollaan yhtä mieltä. Työllisyyttäkin voi edistää eri tavoin. SDP painottaa aktiivisia työvoimapalveluja (työvoiman tarjonta), keskusta puolestaan yrittäjien verotuksen keventämistä (työvoiman kysyntää).
Aki Kangasharju: Uusi hallitus tältä pohjalta ei ole kirkossa kuulutettu. Yksi kipeimmistä kysymyksistä on Keskustan johdolla laaditun aktiivimallin purkaminen, jota SDP:tä lähellä olevat etujärjestöt vaativat. Jos se puretaan, mitä tilalle? Lisäksi vasemmistopuolueiden haikailema yrittäjyyden ja omistamisen verotuksen kiristäminen kuuluu keskustapuolueen kynnyskysymyksiin. Neuvottelut voivat kariutua myös ilmastokysymyksiin, kun vihreät haluavat lisää hiilinieluja ja ainakin keskusta haluaa Kemin ja mahdollisesti muut vastaavat biotuoteinvestoinnit.
Ilmastonmuutos
Asiantuntijat, vastakkaiset leirit:
- Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry
- Toiminnanjohtaja Päivi Lundvall, Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Kuva: Jouni Immonen / Yle ja Suomen luonnonsuojeluliitto
1. Minkälaisista asioista hallitusneuvotteluissa on ihan pakko päästä pikaisesti sopuun, jotta yksityiskohtaisen hallitusohjelman kirjoittaminen voi alkaa?
Timo Jaatinen: On tärkeää, että hallitusneuvotteluissa muodostetaan yhteinen näkemys metsien kasvun lisäämisestä. Tällä mahdollistetaan hyvinvointia luovan metsäteollisuuden toimintaedellytykset ja uudet investoinnit Suomeen – ja vastataan myös ilmastonmuutoksen tuomaan haasteeseen. Metsien talouskäyttöä ei tule rajoittaa, koska suomalainen metsäteollisuus on ympäristösuorituskyvyltään maailman parhaimmistoa ja sen kehittäminen on globaali ekoteko. Puusta valmistetuilla tuotteilla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja ja torjua ilmastonmuutosta.
Päivi Lundvall: Hallitusneuvotteluissa täytyy sopia 1,5 asteen ilmastotavoitteesta ja siitä, mihin vuoteen mennessä Suomi on hiilinegatiivinen. Eli: paljonko päästöjä leikataan tiettyyn vuoteen mennessä? Päästövähennykset ja hiilineutraalius on kirjattava ilmastolakiin. On sovittava konkreettisista keinoista, miten tavoitteisiin päästään: hiilinielut ja -varastot, metsätalous, turve- ja suojelualueet. Ympäristölle haitallisista tuista on oltava valmis karsimaan reilusti.
2. Voiko nykyinen neuvottelukokoonpano vielä kaatua – ja jos voi, niin mihin?
Timo Jaatinen: Politiikassa kaikki on mahdollista. En spekuloi.
Päivi Lundvall: Kokoonpanon kaatuminen on epätodennäköistä, mutta aina mahdollista. Neuvotteluissa on kolme puoluetta, jotka saivat Suomen luonnonsuojeluliiton kyselyssä ennen vaaleja hyvin pisteitä liittyen ilmasto- ja monimuotoisuuskysymyksiin. Nyt näistä tavoitteista olisi oltava valmis pitämään kiinni ja näytettävä valmius todellisiin panostuksiin.
Sote
Asiantuntijat, vastakkaiset leirit:
- Toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas, Hyvinvointiala HALI ry
- Puheenjohtaja Silja Paavola, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ry
Kuva: Mira Myllyniemi / Yle ja Antti Lempiäinen / Yle
1. Minkälaisista asioista hallitusneuvotteluissa on ihan pakko päästä pikaisesti sopuun, jotta yksityiskohtaisen hallitusohjelman kirjoittaminen voi alkaa?
Ulla-Maija Rajakangas: Hallitusneuvotteluissa on sote-kysymysten osalta päästävä sopuun useasta asiasta: Millä tavalla ja millä aikataululla sote-uudistusta jatketaan? Millaiset alueet jatkossa järjestävät sote-palvelut, ja tuleeko niille soten lisäksi myös muita tehtäviä? Sote-palvelujen rahoituksen kokonaisuus: kuinka paljon rahaa sote-palveluihin laitetaan ja kuinka se kerätään? Rahoituksen pelisäännöt?
Silja Paavola: Sote-mallissa julkisen puolen pitää olla päätuottaja, jota yksityinen puoli täydentää. Hoitajamitoitus on saatava – kuten luvattu – lakiin. Palveluseteleistä ei saa tulla automaattia, jolla kaikki maksetaan verovaroin. Palvelusetelimalliin on kirjattava reunaehdot ja sisältö, mitä sillä saa.
Kun asiat hoidetaan verovaroin, päätösvallan on oltava poliitikoilla. On myös otettava huomioon, mikä vaikutus milläkin toimintamuodolla on työehtosopimuksiin.
2. Voiko nykyinen neuvottelukokoonpano vielä kaatua – ja jos voi, niin mihin?
Ulla-Maija Rajakangas: Yleensä neuvottelut johtavat tulokseen, vaikka ne vaikeat tällä kertaa ovatkin. Kaikki on silti edelleen mahdollista. Sote-asioissa päähallituspuolueet eivät vaikuta olevan kovin kaukana toisistaan. Sote-kysymyksiin neuvottelukokoonpano siis tuskin kaatuu.
Silja Paavola: Mikään ei ole varmaa ennen allekirjoituksia. Oletan kuitenkin, että kaikki neuvottelijat ovat tietoisia tehtävänsä vakavuudesta ja tärkeydestä.
Koulutus
Asiantuntijat, vastakkaiset leirit:
- Puheenjohtaja Olli Luukkainen, Opettajien ammattijärjestö OAJ ry
- Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät ry
Kuva: Mikko Koski / Yle ja Jussi Koivunoro / Yle
1. Minkälaisista asioista hallitusneuvotteluissa on ihan pakko päästä pikaisesti sopuun, jotta yksityiskohtaisen hallitusohjelman kirjoittaminen voi alkaa?
Olli Luukkainen: Koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen vahvistamisesta ja sen tasosta on sovittava. Eli on sovittava koulutuksen, kasvatuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kasvuohjelmasta. Yksittäisiä suuria kysymyksiä on paljon: Miten jatkuva oppiminen ratkaistaan? Pidennetäänkö oppivelvollisuutta alku, loppu vai molemmista päistä? Miten ammatillisen koulutuksen rahoitusta vahvistetaan? Lähdetäänkö tekemään kansallista ohjelmaa sisäilmakysymysten ratkaisemiseksi?
Mikael Pentikäinen: Arvelen, että ensimmäiseksi on sovittava oppivelvollisuuden pidentämisestä, ammatillisen koulutuksen voimavarojen ja oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä sekä kaikki maakunnat kattavan korkeakoulukentän turvaamisesta. Jos niissä ei päästä yhteiselle kartalle, Säätytalolla on vaikea jatkaa eteenpäin.
2. Voiko nykyinen neuvottelukokoonpano vielä kaatua – ja jos voi, niin mihin?
Olli Luukkainen: Tuskin koulutuksen aiheista mikään kaataa kokoonpanoa. Joku muu teema – kuten talous, verotus tai yritysten kohteluun liittyvät asiat – sen voivat tehdä.
Mikael Pentikäinen: Pidän mahdollisena, että koalitio voi vielä kaatua. Näen ainakin kolme mahdollista karikkoa: 1. Julkista taloutta ei saada edes paperilla tasapainoon, kun on liikaa menolisäystarpeita. 2. Ei löydetä vaikuttavia toimia työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin. 3. Tulee sovittamaton riita yritysten verotuksesta. Keskustan yksi kynnyskysymys on, että yritysten ja yrittäjien verotus ei kiristy.
Lisäys kello 19.12: Lisätty lauseet: "Yle haastatteli etujärjestöjen ja työmarkkinatutkimuslaitosten johtajia. Tutkimuslaitosten edustajat korostavat, etteivät pidä itseään lobbareina vaan tutkijoina."
Oaklandissa, Kaliforniassa toimiva oikeusistuin on määrännyt Monsanto-yhtiön maksamaan yli kaksi miljardia dollaria korvausta avioparille, jonka on todettu sairastuneen imusolmukesyöpään yhtiön tuotteiden takia.
Aviopari on käyttänyt Monsanton tuottamaa Roundup-kasvimyrkkyä ja heille molemmille on kehittynyt sama sairaus.
Kyseessä oli jo kolmas tapaus, jossa Monsanto on määrätty maksamaan suuret korvaukset Yhdysvalloissa tapahtuneista sairastumisista. Elokussa San Franciscossa määrättiin samaiseen syöpään sairastuneelle 78 miljoonan dollarin korvaus ja maaliskuussa toiselle henkilölle 80 miljoonan korvaussumma.
Jättikorvauksen saaman avioparin asianajaja sanoi The New York Times -lehdelle. ettei "Monsanto ollut koskaan kiinnostunut Monsanton turvallisuudesta".
Pienemmän korvauksen saaneen henkilön asianajaja totesi puolestaan, että tavalliset kotipuutarhurit olivat kaikkein suurimmassa vaarassa saada Roundupin aiheuttama sairaus, koska heille ei koskaan ole annettu ohjeita suojavaatteiden, kuten käsineiden käyttöön.
Monsanton emoyhtiö, saksalainen lääkejätti Bayer sanoo olevansa tyytymätön korvauspäätökseen ja valittavansa asiasta. Yhtiön mukaan ei ole mitään tieteellistä näyttöä siitä, että kasvimyrkky olisi taudinaiheuttaja.
The New York Timesin mukaan Yhdysvaltain oikeuslaitokseen on tullut tuhansia vastaavia korvausvaatimuksia syöpään sairastuneilta ihmisiltä.
Bayer osti Monsanton viime vuonna 63 miljardilla dollarilla. Bayerin osakekurssi on sen jälkeen laskenut 40 prosenttia. Uusimman korvausuutisen jälkeen kurssilasku on jyrkentynyt. Tänään tiistaina Bayerin kurssi oli Frankfurtin pörssissä laskenut yli kuusi prosenttia.
Yhtiön tilannetta vaikeuttaa ranskalaisen le Monde -lehden viime viikolla tekemä paljastus. Lehti on saanut tietoonsa, että Bayerin amerikkalainen tytäryhtiö on laatinut 200 nimen "mustan listan" henkilöistä, joiden epäillään pyrkivän haittaamaan yhtiön toimia. Listalla on mm. poliitikkoja ja toimittajia.
Bayer pyysi sunnuntaina anteeksi listan laatimista, kertoo Deutsche Welle.
Yhdysvaltalaisartisti Madonnan esiintyminenIsraelin Euroviisuissa ei olekaan läpuhuutojuttu, sillä artisti ei ole koskaan vahvistanut esiintymistään kisajärjestäjille, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.
Euroviisujen johtajan Jon Ola Sandin mukaan Madonna ei ole toistaiseksi allekirjoittanut virallista sopimusta esiintymisestään lauantaina Tel Avivissa, sillä neuvottelut ovat yhä kesken.
– Jos emme saa allekirjoitusta sopimukseen, ei hän voi esiintyä lavallamme, sanoo Sand, joka luonnehti tilannetta ”hieman erikoiseksi”.
Madonna kommentoi tänään lukuisia vetoomuksia, joiden mukaan hänen pitäisi peruuttaa esiintymisensä Israelin Euroviisuissa maan poliittisen tilanteen vuoksi.
Artisti toteaa, ettei hän aio taipua paineen alla:
– En koskaan lopeta musiikin esittämistä sopiakseni jonkun toisen poliittiseen agendaan, Madonna julistaa tänään tiistaina julkaisemassaan lausunnossa.
Madonna sanoo puolustavansa aina ihmisoikeuksia ja sydämensä särkyvän joka kerta kun hän kuulee viattomien ihmishenkien menetyksestä alueella.
– Rukoilen, että vapautuisimme tuhonkehästä ja loisimme uuden tien rauhaan.
Madonnan viisuesiintymisen maksaa israelilais-kanadalainen, kiinteistöbisneksellä vaurastunut miljardööri Sylvan Adams. Esiintymisen hinta on hieman yli miljoona euroa.
Tel Avivissä järjestettäviä Euroviisuja on arvosteltu Israelin palestiinalaisalueiden miehityspolitiikan vuoksi. Tammikuun lopulla joukko nimekkäitä artisteja ja taiteentekijöitä vaati Britannian yleisradioyhtiötä BBC:tä painostamaan viisujen järjestäjäorganisaatiota Euroopan yleisradiounionia EBU:a siirtämään kisat pois Israelista. BBC ei suostunut vaatimukseen.
Tel Avivissa nähdään tänään tiistaina Euroviisujen ensimmäinen semifinaali. Lavalle nousee 17 maan edustajat, joista kymmenen jatkaa matkaansa lauantain finaaliin.
Pistelaskussa yhdistetään yleisön ja kansallisten raatien antamat äänet. Kisoissa omaa maataan ei saa äänestää, joten tässä viisi muuta esitystä, joiden aikana suomalaisten ei kannata mennä jääkaapille.
1) Kypros - Tamta: Replay
Kypros jatkaa viime vuoden hyväksi havaitulla konseptilla. Eleni Foureira sijoittui vuosi sitten kisan kakkoseksi etenkin Fuego-kappaleen Beyoncé-tyylisen esityksen ansiosta.
TamtanReplay on hyvin samantyylinen menevä tanssikappale kuin viime vuoden kappale. Mausteeksi on sentään otettu tämän hetken trendikkäiitä torviriffejä. Viisut käynnistävä esitys tempaa mukaansa.
Kypros - Tamta: ReplayThomas Hanses
2) Australia - Kate Miller-Heidke: Zero Gravity
Australia on pärjännyt lyhyen viisuhistoriansa aikana kisassa hyvin. Tänä vuonna moni hämmästeli, kun edustajaksi valittiin Kate Miller-Heidken oopperamainen kappale. Vuosi sitten Viron koloratuurisopraano Elina Nechayevan ylimaallinen esitys pärjäsi hyvin, joten australialainen jää siinä vertailussa kakkoseksi.
Euroviisulavalla ei ole mahdollista roikkua katosta esitysten lyhyiden vaihtoaikojen takia, joten Miller-Heidken esitykseen on keksitty jotain uutta esiintyjien saamiseksi lavalta ilmaan. Laulaja ja kaksi tanssijaa heiluvat pitkien keppien päässä edestakaisin. Tv-kuvassa he näyttävät liitelevän ensiksi maapallon päällä ja lopuksi jossain avaruudessa. Visuaalisesti semifinaalin näyttävimpiä esityksiä.
Australia - Kate Miller-Heidke: Zero GravityAndres Putting
3) Islanti - Hatari: Hatrið mun sigra
Islanti tekee tämän vuoden Lordit. Kolmihenkisen Hatari-yhtyeen lavaesiintymisten inspiraationa on sadomasokismi, mikä näkyy heidän ja taustatanssijoiden asuissa. Niissä on muun muassa lateksia, remmejä ja piikkejä. Hatarin musiikissa yhdistyvät tekno ja jopa punk ja siihen lisätään vielä laulajan astetta rankempi Rammstein-tyylinen karjunta.
Hatari aiheutti pientä kohua ennen kisoja, sillä yhtyeen jäsenet olivat kritisoineet Israelin palestiinalaispolitiikkaa. Viisulavalla kannanottoja ei nähtäne. Räväkkä esitys piristää muuten tasapaksua semifinaalia ja ei varmasti jätä kylmäksi ketään.
Islanti - Hatari: Hatrið mun sigraThomas Hanses
4) Viro - Victor Crone: Storm
Ruotsalasia löytyy vuosi vuodelta enemmän eri maiden viisukappaleiden takaa. Tänä vuonna Viroa edustaa ruotsalainen Victor Crone. Kappaleen on sentään tehnyt Viron viisukonkari Stig Rästa.
Viisulavalla Crone esiintyy pelkistetysti, mikä sopii radiosoittoon sopivalle kantrihtavalle pop-kappaleelle. Laulaja on välillä kitaran kanssa ja välillä ilman. Hyvänmielenkappale ei tarvitse ylimääräisiä kikkailuja varsinkaan Islannin esityksen jälkeen.
Viro - Victor Crone: StormAndres Putting
5) Kreikka - Katerine Duska: Better Love
Tummalla äänellä varustettu Katerine Duska on yksi semifinaalin parhaista laulajista. Better Love on myös helposti kuunneltavaa poppia ja biisin on ennakoitu voittavan ensimmäisen semifinaalin.
Kappaleen esitys on näyttävä ja mukailee siitä tehtyä musiikkivideota naismiekkailijoineen. Lavalla nähdään myös hieno visuaalisuaalinen efekti, kun lootuskukka avautuu.
Lauantaina Saksassa paljastuneissa varsijousimurhissa oli ilmeisesti kyse itsemurhasopimuksesta. Uutistoimisto DPA:n mukaan Saksan viranomaiset uskovat, että yksi baijerilaisesta pensionaatista kuolleena löytyneistä ihmisistä ampui ensin kaksi muuta ja suuntasi sitten varsijousen itseensä.
53-vuotias mies ja 33-vuotias nainen makasivat löydettäessä sängyllä käsi kädessä. Kumpaakin oli ammuttu nuolella päähän ja sydämeen. Lattialla maanneella 30-vuotiaalla naisella oli nuoli kaulassa.
Viranomaiset eivät ole löytäneet merkkejä kamppailusta tai ulkopuolisen henkilön osallisuudesta. Uhreista kaksi oli jättänyt huoneeseen viimeiset viestinsä.
30-vuotiaan naisen asunnosta Ala-Saksin Wittingenissä löytyi maanantaina kahden naisen ruumiit. Heidän kuolinsyytään tutkitaan edelleen.
Keskiaika innosti kolmikkoa
Bild-lehden mukaan pensionaatista kuolleena löydetty kolmikko oli erittäin kiinnostunut keskiajasta ja mies piti Hachenburgissa keskiaikateemaista myymälää. Myymälän valikoimissa oli muun muassa keskiaikaisia vaatteita sekä aseita, kuten miekkoja ja kirveitä.
Mies, jonka käsivarsiin oli tatuoitu alkemisteihin liittyviä kuvioita, oli järjestänyt liikkeessään myös miekkailuharjoituksia.
Kolmikko kirjautui lähellä Itävallan rajaa sijaitsevaan Zur Triftsperre -pensionaattiin perjantai-iltana ilman matkatavaroita. Varsijouset he hakivat autostaan vasta myöhemmin. He olivat varanneet huoneen kolmeksi yöksi ja maksaneet ennakkoon.
Siivooja löysi ruumiit mentyään huoneeseen lauantaina.
Penkkipunnerruksen moninkertaisen arvokisamitalisti Simon Kankkosen salilla Kokkolan Sokojalla ei ole laitetta, jolla treenataan sisäreisien lähentäjää ja loitontajaa. Ei ole peck deckiäkään, jolla tehdään rintalihasta. Tai jalkaprässiä. Eikä monta muutakaan kuntosalilta tuttua laitetta.
Piharakennuksesta löytyy muun muassa kyykkyteline, alaselkälaite, ylätalja, powerräkki, käsipainoja, penkki ja maastavetotanko. Niitä on viritelty, varmisteltu tai muuten paranneltu vastaamaan käyttäjien tarpeita.
Niillä Kankkonen ja hänen treeniporukkansa pärjäävät. Tuosta porukasta kaikki penkkaavat yli 200 kiloa ja kyykkäävät yli 300. Päätavoite ja -tuote on voima, ei ulkonäkö.
– Jos hakee kesävartaloa, se on toinen maailma, nauraa Kankkonen.
Jos siihen pyrkii tai muuten lähtee vasta tutustumaan kuntosalien maailmaan, Kankkonen ei moittisi mitään laitetta turhaksi.
– Kokeile kaikki ja katso, mikä toimii. Toivottavasti joku todella osaava neuvoo ja auttaa, hän kannustaa.
Kun kilot lisääntyvät käsipainoissa, Kankkonen ei mittaa toistoja, vaan aikaa.Ida-Maria Björkqvist / Yle
Jos joutuisi jostain syystä valitsemaan vain itselleen parhaat laitteet, Kankkonen ottaisi kyykkytelineen ja reverse hyperin: alaselkää työstävän laitteensa, jolle nojautuneena nostetaan raskaita painoja jaloilla selkää rikkomatta.
Pitkään pohdittuaan Kankkonen keksii, mitä pitää turhana: hip thrusteria, jossa istutaan lattialla, pidetään sylissä tankoa ja nostetaan sitä lantiolla.
– Sen voi yhtä hyvin tehdä penkin päällä. Se on ehkä se turhin laite – ja turhin liikekin.
Jos haluaa tulla todella vahvaksi, pitää jättää turhat liikkeet pois. Simon Kankkonen
Turhien laitteiden sijaan Kankkonen manaa turhia "guruja". Sitä, että joku keksii jonkun liikkeen, jonka jakaa somessa tykkäysten toivossa ja trendiä luodakseen.
Toinen kartettava on väärä tekniikka: esimerkiksi huonosti kyykkäävä urheilija ottaa silmiin. Myös maastavedon tekniikka voi saada Kankkosen kääntämään päänsä pois. Hän kannustaa ennemmin pitämään hauskaa salilla kuin rikkomaan itseään. Tosin itseensä hän ei sitä sovella.
– En ole koskaan ymmärtänyt niitä, jotka vain kuntoilevat ilon vuoksi.
Simon Kankkosen salilla ei kyykätä tai penkata yksin, sillä turvallisuus on tärkeintä. Jo huono hapenotto voi saada pyörtymään.YLE/Ida-Maria Björkqvist
Kankkonen ei tunne ylläpitotreenin käsitettä.
– Jos haluaa tulla todella vahvaksi, pitää jättää turhat liikkeet pois, sanoo Simon Kankkonen.
Harjoitus voi toki olla palauttava treeni – matkalla ylöspäin. 20 kilon käsipainoillakin voi tehdä, mutta silloin ei lasketa toistoja, vaan maksimiaikaa, minuuteissa.
Tänä vuonna Kankkonen aikoo saavuttaa alle 90-kiloisten sarjassa 1 000 kilon yhteistuloksen. Se ei vaadi poppaskonsteja, vaan samaa treeniä kuin ennenkin.
– Kunhan nostaa vain pikkuisen enemmän. Yhtä helppoa kuin jalkapallo: tekee yhden maalin enemmän niin se on siinä, mies virnistää.
Nyt Kankkonen kyykkää 400 kiloa, penkissä on noussut 335 (kisassa 320), mutta maastavedon 250 kiloa kaihertaa miestä. Se on miehen mielestä liian vähän, ja sinne puuttuvat kilot onkin tarkoitus saada treenattua.
Pitää nimittäin löytää omat heikkoutensa ja panostaa niihin. Siksikään Kankkonen ei halua nimetä yhtä laitetta toista turhemmaksi: kaikilla on omat heikkoutensa ja tavoitteensa.
Toiselle turha laite voi olla toiselle tuiki tarpeellinen.Sari Vähäsarja / Yle
Pikaratkaisut siirtyneet ostoskanaville
Fysioterapeutti, työhyvinvointiasiantuntija ja kahvakuulaurheilija Maria Paananen ei tyrmää kysymystä turhista kuntosalilaitteista: markkinat ovat laajat ja kuntoilija saattaa hyvinkin herätä miettimään, mikä on tarpeen ja mikä ei.
Ratkaisevaa on tarve ja tähtäin.
– Jos kokee jonkin turhaksi, ei vain itse tarvitse sitä. Pitää miettiä omaa tavoitetta ja kohdistaa treeni siihen.
Tärkeintä on valita se liike, joka toimii. Toinen saa pakaran aktivoitua paremmin maastavedolla ja toinen takapotkulaitteella, ottaa Paananen esimerkiksi.
Toisaalta vaikkapa jalkaprässi ja kyykky tangolla ovat melko samanlaiset, mutta tutkimusten mukaan hormonaalinen vaste on satakertainen, kun ihminen joutuu kannattelemaan vapaata taakkaa koko kehollaan sen sijaan, että istuisi laitteeseen.
Jos kokee jonkin turhaksi, ei vain itse tarvitse sitä. Maria Paananen
Toisaalta vapailla painoilla tehtäessä pitää hallita turvallinen tekniikka, mikä vaatii ammattilaisen apua ja malttia.
Kehon kartoitus ja ammattilaisen apu ovat Paanasen mielestä aina hyödyksi. Ammattilaista tarvitaan varsinkin jos on kuntoutustarve tai jokin urheilutavoite.
Jos taas käy salilla liikkumisen ilosta ja perusterveyden takia, voi Paanasen mukaan treenata periaatteessa miten haluaa – tietyin reunaehdoin.
– Jos onnistuu säilyttämään maalaisjärjen eikä kipua tunnu. Kipu ei oikeasti koskaan jalosta ketään, vaan silloin pitää keskeyttää treeni!
Maria Paananen sanoo, että oikein tehdyllä ohjelmalla jokainen saa haluamansa, eikä salillekaan ole pakko mennä.Kreeta-Maria Kivioja / Yle
Lähtökohtaisesti turhia laitteita Paananen ei kuitenkaan salillla näe. Aiemmin on voinutkin olla toisin, mutta nykyään laitteita maahantuovat ovat hänen mukaansa kovan luokan liikunta-ammattilaisia.
– Hullutukset kuten pikaratkaisut ovat siirtyneet salilta ostoskanaville, summaa Paananen.
Kyse on siitä, mitä salilla tehdään ja miten ohjataan. Paananen suosittaa jättämään väliin salit, joilla ei ole ohjausta, jos tarkoituksena on parantaa lihaskuntoa. Kehonpainoliikkeet ovat turvallinen ja toimiva vaihtoehto.
Itse hän treenaa paljon vapailla painoilla myös ajan takia: salilaitteissa heikkous on, että jokaisen lihaksen joutuu treenaamaan erikseen, mikä vie aikaa.
Muutama hyvin hallinnassa oleva perusliike levytangolla ja muilla vapailla painoilla kuormittaa monta lihasryhmää kerralla. Itse asiassa lähes kaikki suurimmat lihakset ovat kerralla mukana vaikkapa maastavedossa tai kyykyssä.
– Kehonpainoliikkeitä riittää kourallinen tosi hyvin, ja niillä saa harvoin itseään rikki. Oman kehon liikuttamisella saa muitakin hyötyjä, kuten tasapainon, Paananen kannustaa.
Wasim Khuzam / Yle
Osalle riittää nollavastuskin
Kokkolalaisen laitevalmistajan HURin näkemys on sama, vaikka lähtökohta onkin omanlaisensa. Yrityksen laitteita löytyy 50 maasta seniorikodeista kuntoutuslaitoksiin ja hotelleista hyvinvointikeskuksiin.
Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään yhdessä eri yliopistojen kanssa ja esimerkiksi Singaporen-projektissa kokkolalaisen yliopistokeskus Chydeniuksen ja ohjelmistoyritys Raisoftin kanssa.
Kehitystyössä on mukana lääketieteen asiantuntemusta niin, että ohjelmat voidaan räätälöidä suoraan vaikkapa tietystä sairaudesta tai leikkauksesta toipuvalle. Tätä kehitystä vetää tutkimus- ja koulutusjohtaja, professori Arto Hautala.
Sisäänrakennettu softa mahdollistaa henkilökohtaisen ohjelman ja vaikkapa muistisairaille turvalliset ratkaisut. Laite voidaan esimerkiksi ohjelmoida poistamaan vastus sen jälkeen, kun tarvittavat toistot on tehty, jos tekijä itse ei muista lopettaa. Osa laitteista on pyörätuolista käytettäviä.
Painopakkalaitteissa minimipaino on usein viisi kiloa, mikä on monelle vanhukselle jo mahdoton lähtöpaino. HURin laitteet toimivat perussaleilla vielä vähän käytetyllä paineilmateknologialla, joten vastus voi olla nollakin.
Tämän pneumatiikan ansiosta ne ovat myös kaksisuuntaisia eli yhdessä laitteessa voi tehdä kaksi liikesuuntaa. Yrityksellä on viidenkin liikkeen laitteita, joita tarvitaan esimerkiksi pienissä tiloissa lääkäriasemilla tai kuntoutusyksikössä.
Eihän mikään laite, joka kehittää lihasvoimaa, voi olla turha. Jessica Korva
Varatoimitusjohtaja Lena Karjaluoto sanoo, ettei "turhien" laitteiden myyminen ole mahdollista kilpailluilla markkinoilla.
Tarpeellisuuden ratkaisee tavoite ja tarve. Kuntoutus- ja seniorikentällä tarpeen voi olla juuri se tiettyä lihasta kehittävä kone, jonka peruskuntoilija ohittaa.
– Kun ikää tulee, ihminen tarvitsee suunnattua harjoittelua, koska ei pysty ehkä tekemään koko settiä. On tärkeä tietää, millainen asiakas on ja siksi tarvitaan alkutestausta.
HURin varatoimitusjohtaja Lena Karjaluoto.Sari Vähäsarja / Yle
Samaan pohjaa se, että laitteissa voidaan lisätä vastusta sata grammaa kerrallaan.
– Se voi tuntua pieneltä määrältä, mutta leikkauksesta toipuvalle ikäihmiselle nollavastuksesta 100 grammaan pääseminen on iso asia. Se voi olla juuri se, minkä avulla hän jaksaa motivoitua harjoitteluun ja sittemmin vaikka kurottaa kahvipurkin hyllyltä, Karjaluoto sanoo.
HURilla on tuotannossa noin 45 laitetta. Pienimmillään on varustettu kolmen laitteen eli kuuden liikkeen sali, ja silläkin saa paljon aikaan, sanoo Lena Karjaluoto.
Se ei kuitenkaan tee muista laitteista turhia, sanoo personal trainer Jessica Korva. Moni kritisoi esimerkiksi lähentäjä- ja loitontajalihaksia harjoittavaa laitetta. Se voi kuitenkin tarjota pakaratreeniä niille, joille esimerkiksi kyykkääminen on mahdotonta vaikkapa polvivaivojen takia.
– Eihän mikään laite, joka kehittää lihasvoimaa, voi olla turha. Tavoite ratkaisee.
Jessica Korva sanoo, että jaksamisongelmat alkavat näkyä jo 25-vuotiailla.Sari Vähäsarja / Yle
Homeinen pelastusasema, joka sekin on oikeastaan väärässä paikassa.
Henkilökunta siirrettiin parakkeihin, mutta paloautot jäivät parkkipaikan toiselle puolelle. Hälytyksen tullessa lähtöön kuluu nyt jopa tupla-aika aiempaan verrattuna.
Uusi pelastusasema on ollut suunnitteilla parisenkymmentä vuotta.
Kun palomiehiltä kysytään, Malmin pelastusasema on melko kuvaava esimerkki Helsingin pelastuslaitoksen toiminnasta – tai ennemminkin toimimattomuudesta.
Ylen haastattelemien palomiesten mukaan tilanne on pelastuslaitoksella jämähtänyt: vaikka Helsinki on kasvanut, uusia paloasemia ei ole rakennettu. Palomiehet kokevat, että henkilökuntaa ei ole palkattu lisää sitä mukaa kun tehtävämäärä ja työnkuormitus ovat kasvaneet.
Toisin sanoen kaikki helsinkiläiset eivät saa esimerkiksi tulipalotilanteessa apua yhtä nopeasti. Puutteita on etenkin Pohjois- ja Koillis-Helsingissä sekä Lauttasaaressa. Tästä syystä Avi on asettanut Helsingin kaupungille 20 miljoonan uhkasakon.
Malmin pelastusasemalla havaittiin muutama vuosi sitten sisäilmaongelmia, ja henkilökunta jouduttiin siirtämään parakkeihin. Vanhoihin tiloihin jäivät kuitenkin esimerkiksi paloautot ja kuntosali.Joonas Koivisto / Yle
Pelastetaanko uusilla paloasemilla henkiä?
Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentajan Simo Wecksténin mukaan Avi arvioi turvallisuutta vain yhdellä mittarilla – eikä se kerro koko totuutta.
Weckstén sanoo, että monilla muilla mittareilla mitattuna Helsingin turvallisuus on "ylivoimaisella tasolla" Suomessa.
Hän vetoaa tilastoihin, joiden mukaan Helsingissä sattuu asukasmäärään suhteutettuna vakavia henkilö- ja omaisuusvahinkoja huomattavasti vähemmän kuin muilla suurilla alueilla Suomessa.
Jos katsotaan vain nopeutta, Wecksténin mukaan pitäisi miettiä sitä, mitä esimerkiksi minuutin parannus merkitsee käytännössä: mitä se maksaa ja montako ihmistä lisää sillä voitaisiin pelastaa.
Wecksténin komentaja-aikana ei ole rakennettu yhtään uutta paloasemaa.
– Se perustuu siihen, että Helsingissä tehdään erittäin tarkkaa riskianalyysia ja meillä on asiasta tarkat tutkimukset. Tällä hetkellä esitämme sitä, että toimintaa vietäisiin alueille jäykkiä paloasemia kevyemmillä toimipisteillä ja toimimuodoilla.
Pelastuskomentaja Simo Wecksténin mukaan Helsingin pelastuslaitoksen toiminta perustuu tarkkaan kaupungin eri alueiden riskianalyysiin. Hän painottaa myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyä esimerkiksi valistuksella.Antti Kolppo / Yle
Toiminnan koetaan menneen alaspäin
Ylen haastattelemat palomiehet puolestaan pitävät paloasemia tärkeinä: uusia asemia tarvittaisiin heidän mukaansa kolmesta neljään.
Arki on todistanut, kuinka pienestä ihmisen pelastuminen voi olla kiinni.
– Jos ihmisillä ei ole toimivia palovaroittimia, hälyttää palokunnan yleensä naapuri savuhavainnon perusteella. Silloin palo on ehtinyt jo niin pitkälle, että jokainen sekunti ja minuutti ovat ratkaisevia, kertoo palomies-ensihoitaja Jari Aalto Helsingin pelastuslaitokselta.
– Tästä on vuodenvaihteesta esimerkkikin, kun pelastimme ihmisen palavasta asunnosta.
Aalto toimii pelastuslaitoksen pääluottamusmiehenä. Hän on Ylen haastattelemista kahdeksasta palomiehestä ainoa, joka suostui kertomaan Helsingin pelastuslaitoksen tilanteesta omalla nimellään. Aihe vaikuttaa olevan herkkä, ja työntekijät pelkäävät puhumisella olevan seuraamuksia.
Osa pitkään talossa olleista palomies kokee, että pelastuslaitoksen tilanne on mennyt alaspäin juuri pelastuskomentaja Wecksténin aikakaudella. Vastauksissa tuli ilmi muun muassa luottamuspula pelastuslaitoksen johtoon.
Jari Aalto työskentelee Helsingin pelastuslaitoksella palomies-ensihoitajana. Hän on myös pelastuslaitoksen pääluottamusmies.Joonas Koivisto / Yle
Aalto epäilee, ettei pelastuskomentaja ole perustellut näkemyksiään Helsingin turvallisuuden takaamisesta tarpeeksi hyvin työntekijöilleen.
Wecksténin mukaan viestiä on kyllä yritetty viedä eteenpäin.
– Operatiivisella puolella on noin neljäsataa palomiestä ja varmasti on näkemyseroja, hän sanoo.
– Viestiä viedään, mutta on ikuisuusongelma, miten se saadaan kaikille perille ja kuka sitä kuuntelee. Erittäin harvoin pääsen kertomaan asioista kahvipöytiin.
Huono palkka, mutta muita korkeampi vaatimustaso
Helsingin pelastuslaitoksen ensihoidon tehtävämäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Vuonna 2018 ensihoitohälytyksiä oli vajaat 62 000 kappaletta, kun vielä kymmenen vuotta sitten niitä oli lähes 20 000 hälytystä vähemmän.
Helsingin pelastuslaitos tuottaa tällä hetkellä kaiken kiireellisen ensihoidon HUSin sairaanhoitopiirille.
Lisäkäsiä tarvittaisiin – tästä ovat samaa mieltä sekä Ylen haastattelemat palomiehet että Weckstén. Aallon mukaan pelastusyksiköissä mennäänkin aivan minimivahvuuksilla. On ollut jopa tilanteita, joissa jokin yksikkö on jouduttu hetkellisesti sulkemaan henkilöstöpulan takia.
– Myönnän, että kesäaikaan on ollut ongelmia, kun henkilöstöä ei ole töissä yhtä paljon kuin normaalisti, vaikka sijaiset lasketaan mukaan, Weckstén sanoo.
Hänen mukaansa kaupungille on esitetty lisämäärärahoja, jotta pelastuslaitokselle voitaisiin palkata lisää palomies-ensihoitajia. Tämä ei kuitenkaan ole mennyt vielä läpi.
Työnhakijan näkökulmasta Helsingin pelastuslaitos ei ole houkuttelevin vaihtoehto, vaikka Weckstén vakuutteleekin laitoksensa vetovoiman säilyneen: Helsingissä palomiehen lähtöpalkka on noin 1 976 euroa.
Aallon mukaan tämä on pahimmillaan jopa parisataa vähemmän kuin joillain lähialueilla. Hän kertoo, että palomiehen palkkaan vaikuttaa esimerkisi ensihoitolisä, jota maksetaan osassa pelastuslaitoksia, mutta ei Helsingissä.
Palomiesliitto vahvistaa palkkaeron.
Tämän lisäksi Helsingissä vaatimustaso on korkeampi kuin muualla: palomiehellä täytyy olla myös ensihoitajan pätevyys.
– Täytyisihän sitä jotain porkkanaakin olla, toteaa eräs palomiehistä.
Helsingin palomiehet ovat jo aiemmin vieneet palkka-asiansa käräjille.
Wecksténin mukaan palkat eivät ole hänen päätettävissään, mutta huoli asiasta on esitetty kaupungille.
Sekä palomiehiä että johtoa mietityttää Helsingin pelastuskoulun lakkauttaminen. Vielä on yksi kurssi jäljellä, mutta henkilöstöpula ja rekrytointiongelmat voivat tulevaisuudessa olla vieläkin pahempia koulun lakkautuksen takia.Antti Kolppo / Yle
Yli puolet harkinnut työnantajan vaihtoa
Muun muassa palkkaus ja kasvanut työnkuorma ovat saanet Helsingin pelastuslaitoksen omatkin työntekijät hakemaan aktiivisesti paikkoja muualta, palomiehet kertovat.
Tämä näkyy työhyvinvointitutkimuksen tuloksissa: yli puolet pelastustoimen osastolta on ilmoittanut, että on harkinnut työnantajan vaihtoa. Yle on nähnyt kyseisen tutkimuksen.
Weckstén ei allekirjoita suurta vaihtuvuutta, mutta ei kiistä kyselyn tulosta. Hänen mukaansa syitä selvitetään parhaillaan.
Työhyvinvointitutkimusten tulokset eivät muutenkaan ole olleet Helsingin pelastuslaitoksen osalta mairittelevia. Pääluottamusmies Aallon mukaan Helsinki on peräpäässä muihin pelastuslaitoksiin verrattuna.
Jaksaminen on kortilla.
– Olemme aika kovia urheilumiehiä, mutta nyt on ollut ihmisiä pois henkisten ongelmien takia, kuvailee yksi vuosikymmeniä pelastuslaitoksella työskennelleistä palomiehistä.
– Ihmiset ajattelevat, että olemme jotain superihmisiä, mutta samalla tavalla ne työpaineet ja eletyt keikat kohdistuvat meihinkin, toteaa puolestaan toinen.
Aalto kiittelee, että työnantaja on luvannut kiinnittää huomiota työhyvinvointitutkimuksissa ilmenneisiin epäkohtiin.
Toimenpiteitä kuitenkin odotellaan vielä.
Voit keskustella aiheesta asiallisesti tämän jutun alla tiistaina klo 22 asti.
Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen on kuollut 71-vuotiaana. Hän kuoli eilen maanantaina pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana kotonaan Laukaassa. Hermusen siskonpoika vahvistaa asian STT:lle.
Hermunen oli syntynyt Laukaassa Keski-Suomessa vuonna 1948. Hän työskenteli Yleisradiossa vuosina 1972–1985 uutis- ja ajankohtais- sekä aluetoimittajana. MTV:llä Hermunen toimi vuosina 1985–2001 muun muassa taloustoimittajana ja oman talk shownsa juontajana.
Katsojille jotain uutta
Hermunen haastatteli ohjelmassaan lukuisia julkisuuden henkilöitä. Hän kertoi tavoitteensa olevan se, että hän tarjoaa katsojille jotain uutta ja “laajemman tason ajattelemista”.
– Meillä luodaan ikoneja ihmisistä, siitä millaisia he ovat. Halusin repiä niitä auki. Siellä Lenitakin näytti karvansa ja Katri-Helena ja Esko Salminen olivat upeita, Hermunen kommentoi Suomen televisio -ohjelman haastattelussa vuonna 2007.
Räväkkä ja persoonallinen Hermunen antoi kasvot talk showlle. Se tarkoitti, että myös hän eli elämänsä julkisuudessa. Palautetta tuli. Se koski milloin runsasta määrää sormuksia, milloin jonkun mielestä liiallista elehtimistä.
Kun Hermunen kertoi avoimesti kokemastaan burn outista, kommentit olivat kuitenkin vain myönteisiä.
– Ehkä olen ollut ainoa virallistettu hullu toimittaja tässä maassa, mutta halusin kertoa sen, että auttaisin ihmisiä. Siitä ei ole tullut kuin yksi negatiivinen palaute, Hermunen kertoi Suomen televisio -ohjelmassa.
Jos kiroilu ei lopu, Hermunen lähtee
Vuonna 2013 Hermunen vieraili Arto Nybergin ohjelmassa. 65-vuotias konkaritoimittaja puhui mieliaiheestaan journalismista.
Hän kritisoi mediaa nopeuden tavoittelusta, jota Hermusen mielestä tehtiin perinpohjaisuuden kustannuksella. Hermunen antoi palautetta myös pinnallistumisesta, kaupallistumisesta ja toimittajien yleissivistyksen katoamisesta.
Samalla kertaa saatiin maistiaisia Hermusen kuuluisasta temperamentista. Ohjelmassa piipahtanut muusikko Teemu Bergman viljeli tiuhaan voimasanoja. Hermunen ilmoitti, että jos kiroilu ei lopu, hän marssii ulos ohjelmasta.
Hermunen jatkoi kolumnistina
Hermunen-ohjelma lopetettiin vuonna 2001 MTV:n ison saneerauksen yhteydessä. Sen jälkeen Hermunen toimi yrittäjänä ja sai elantonsa viestintäkoulutuksesta, esiintymisistä ja kirjoittamisesta.
Hermunen tunnettiin myös kolumnistina. Hän toimi vuosikausia sanomalehti Keskisuomalaisen vakiokolumnistina ja kirjoitti televisiosta Kaleva-lehteen.
Hermusella oli pitkään kesäpaikka kotitilallaan Laukaan Varjolassa Kuusankosken rannalla. Myöhemmin hän muutti kokonaan Laukaaseen asumaan, siskonpoika kertoi STT:lle.
Ylen toimittaja vieraili Hermusen kotitilalla vuonna 2011. Tuolloin Hermunen kertoi, että oman tv-ohjelman loppuminen tuli aikanaan tarpeeseen: Julkisuusmyllyn loputtua hän löysi itsensä.
Tärkein elämänviisaus oli se, että katkeroitua ei pidä. Se syö ihmistä.
– Meidän pitää oppia asioita, kun me vanhennumme ja meille tapahtuu. Potkut olivat erittäin hyvä asia, kun aikaa oli mennyt pari vuotta. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä kivempaa tämä on. Onnellisin ja tasapainoisin vaihe elämässä on nyt, Hermunen sanoi.
Pitkän linjan musiikkialan ammattilainen Pekka Aarnio on kuollut 72-vuotiaana. Aarnio kuoli pitkällisen sairauden jälkeen Helsingissä eilen maanantaina.
Hänet muistetaan parhaiten Suomen tunnetuimman poliittisen lauluyhtyeen Agit Propin jäsenenä.
Uransa aikana Aarnio myös tuotti lukuisia levyjä ensin Love Recordsilla ja myöhemmin Atte Blomin kanssa perustamassaan Johanna-levy-yhtiössä.
Aarnio tuotti muun muassa Tuomari Nurmion, Ultra Bran, Rauli Badding Somerjoen, Pelle Miljoonan sekä Leevi and the Leavingsin musiikkia.
Tiedon kuolemasta vahvisti STT:lle Monna Kamu Agit Prop -yhtyeestä.
Kertakokoonpanosta huikeaan suosioon
Aarnio perusti Agit Propin vuonna 1970 yhdessä ystäviensä Martti Launiksen ja Sinikka Sokan kanssa. Vuonna 1972 mukaan tuli vielä yhtyeen neljäs vakituinen jäsen Monna Kamu.
Alun perin Agit Prop perustettiin kertaluontoiseksi kokoonpanoksi Uudenmaan Sosialistisen Nuorisoliiton edustajaksi Berliinin II poliittisen laulun festivaaleille.
Kvartetti jatkoi toimintaansa saatuaan innostuneen vastaanoton festivaaleilla ja kotimaassa. Myöhemmin yhtye keikkaili ulkomaillakin.
Helsinkiläinen Aarnio aloitti uransa folk-buumin innostamana vitsikkäästi nimetyssä ja omaperäisessä Guldgurkorna-triossa käydessään Ressun poikalyseota. Yhtyeen jäsenet pukeutuivat boheemisti ja tulivat tunnetuiksi varsin viisastelevista välispiikeistä, jotka Aarnio vei mukanaan Agit Propiinkin.
Se ei ollut sellainen asiantila, johon dieselauton omistajat olivat valmistautuneet. He maksavat käyttövoimaveroa, joka on tarkoitus kuitata vuoden mittaan ajamalla halvemmalla polttoaineella riittävän paljon.
Jos diesel on kalliimpaa kuin ysivitonen, montako kilometriä pitää ajaa, että se muuttuu kannattavaksi? Sellaista matkaa ei olekaan.
Ei siis mikään ihme, että rahoitusyhtiön teettämä tutkimus kertoi dieselin suosion romahtaneen. Vain seitsemän prosenttia suomalaisista suunnitteli ostavansa seuraavaksi autoksi diesel-moottorilla varustetun kulkupelin.
Onneksi tuollaisia laskutoimituksia ei tarvitse tänä kesänä tehdä.
Kevään kuluessa on palattu normaalijärjestykseen, ysivitonen on taas dieseliä kalliimpaa. Alla olevan kaavion luvut ovat Tilastokeskuksen kokoamia keskihintoja, toukokuun luku on poimittu tiistaina 14.5. Polttoaine.net-hintavertailusivustolta.
Yle Uutisgrafiikka
Nesteen energia-asiantuntija Lauri Kärnä tietää, mitä polttoaineiden hinnoille oikein tapahtui.
Ensinnäkin on huomattava, ettei diesel kallistunut vaan bensiini halpeni. Hinnanlaskun taustalla oli se, että öljynjalostajat saivat viime kesänä bensiinistä hyviä tuottoja ja siksi he kasvattivat tuotantoa liikaakin. Varastot täyttyivät ja talven tullen hinnat laskivat.
Kevään mittaan kuva muuttui. Jalostamoilla on ollut Kärnän mukaan tavallista enemmän suunniteltuja ja suunnittelemattomia tuotannon seisokkeja.
– Jalostamot valmistautuvat ensi vuodenvaihteeseen, jolloin laivojen polttoaineiden uusi rikkilainsäädäntö astuu voimaan. Jalostamot haluvat varmistaa, että isot investoinnit ovat hyvissä ajoin valmiina.
Vuoden mittaan on luvassa lisää vastaavanlaisia tuotannon keskeytyksiä.
Venäläisestä putkesta pilaantunutta öljyä
Suunniteltujen seisokkien lisäksi yhdysvaltalaisilla ja eurooppalaisilla jalostamoilla on Kärnän mukaan ollut yllättäviä laiterikkoja, joista monet ovat kestäneet jopa viikkoja. Sekin on ollut omiaan vahvistamaan bensiinin hintaa.
Myös venäläinen öljy tuottaa ongelmia. Raakaöljyputkiin on päässyt orgaanista klooria, joka on pilannut jopa viisi miljoonaa tonnia raakaöljyä.
– Puolalaiset, tsekkiläiset ja unkarilaiset jalostamot ovat jo muutaman viikon ajan olleet vastaanottamatta venäläistä öljyä, Kärnä kertoo.
Nesteen energia-asiantuntija Lauri Kärnän mukaan Nestekin seuraa Venäjältä tuotavaa öljyä entistä tarkemmin.Mikko Kilpinen / Yle
Pilaantunutta öljyä on tullut aika ajoin muistakin öljyntuottajamaista, mutta tämä tapaus on kokoluokassaan poikkeuksellinen.
– Öljyä ei voi tuollaisenaan käyttää jalostamoissa, koska se syövyttäisi laitteita. Nyt sitten pohditaan, minne öljy voidaan työntää ja missä sitä voidaan laimentaa.
Nesteelläkin seurataan Venäjältä saapuvan öljyn laatua entistä tarkemmin.
– Meillä on käynnissä tehostettu seuranta, mutta meidän raakaöljymme tulee onneksi Koiviston satamasta, jonne orgaanista klooria ei ole päässyt.
Kauppasota laskee hintoja, oikea sota nostaa
Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota on tänä kesänä yksi merkittävimmistä raakaöljyn hintaan vaikuttavista tekijöistä.
Kärjistyessään se on omiaan hyydyttämään maailmantaloutta ja hillitsemään öljyn kysyntää. Samalla polttoaineiden hinnat laskisivat.
Toisaalta ihan oikean sodan tai muun aseellisen kriisin vaikutus voisi olla päinvastainen. Sellainen on mahdollisesti kehkeytymässä USA:n ja Iranin välille.
Iran on toistuvasti uhannut sulkea öljykaupan valtimoksi kutsutun Hormuzinsalmen. Lauri Kärnän mukaan öljymarkkinoiden kannalta pahinta olisi tilanne, jossa liikennöinti estyisi tällä kriitisellä väyllä. Se todennäköisesti johtaisi polttoaineen hintojen nopeaan nousuun.
– Uutiset kertovat, että alueella on juuri tehty isku muutamaa säiliöalusta vastaan. USA syytti siitä aamulla Irania ja Iran kiistää, Lauri Kärnä sanoo.
Nämä tekijät konkretisoituvat suomalaisautoilijalle viimeistään bensapumpulla. Lauri Kärnä on Suomen tunnetuimpia energia-alan analyytikkoja, mutta hän ei uskalla edes arvata, mitä bensalitra tänä kesänä maksaa.
Janette Saarinen teki erikoisen löydön metsästä Tampereella toukokuussa.
Suositulta ulkoilualueelta Kaupin metsästä löytyi vanha lompakko ja vanha sotilaspassi.
– Pussissa oli muutamia markkoja ja kruunuja, Saarinen kertoo.
Janette Saarinen huhuili omistajaa tamperelaisessa Facebook-ryhmässä, jossa löytö herätti paljon kiinnostusta.
Omistajaa ei ole Saarisen mukaan kuitenkaan löytynyt. Passin sivut ovat maatuneet eli johtolankoja ei ole.
Nykyään luottokortin mallinen
Puolustusvoimien Pirkanmaan aluetoimistossa ei uskalleta arvata tarkkaan, kuinka vanha löytynyt sotilaspassi on.
– Vanha se on joka tapauksessa, majuri Veli Rajala sanoo.
Nykyään sotilaspassi on luottokortin kokoinen. Siitä löytyy nimi, joukko-osasto, palvelusvuorokaudet ja kotiuttamispäivämäärä.
Henkilötunnusta sotilaspassissa ei Rajalan mukaan ole.
Aikaisemmin sotilaspassiin merkittiin myös esimerkiksi ylennykset.
Käy työtodistuksen tavoin
Aiemmin sotilaspassin hukkaamisesta tai tuhoamisesta saattoi saada sakot. Enää sen hukkaaminen ei ole rangaistavaa.
Aluetoimistossa ei saa enää uutta sotilaspassia hukkuneen tilalle, mutta palvelustodistuksen voi saada.
Palvelustodistus käy Rajalan mukaan todistuksena tietyillä aloilla, kun esimerkiksi pyrkii töihin tai opiskelemaan. Siitä selviää, onko varusmies saanut johtajakoulutusta tai toiminut esimerkiksi kuljettajana.
Sotilaspassia voi käyttää myös esimerkiksi passia hakiessa, jos ehdot täyttyvät.
Lappeenrannan naapurikunnassa Luumäellä Juha Kuivanen näyttää pyörätietä, joka kulkee riista-aidan läpi kohti nelikaistaista Kuutostien laitaa.
– Helmi–maaliskuussa oli ainakin 13 tapausta, kun hirvieläin oli mennyt tästä suoraan Kuutostielle, kertoo Kuivanen.
Paikka on Haimilan kylää Etelä-Karjalassa. Kauan odotettu Kuutostien uusi linjaus valmistui tähän parisen vuotta sitten. Samalla tuli uutta riista-aitaa 28 kilometrin matkalle.
Juuri tässä Luumäen Jurvalan kohdilla on hirvien vuosisatoja, kenties vuosituhansia vanhat ikiaikaiset vaellusreitit, joita pitkin ne siirtyvät talvilaitumilta kesälaitumille. Matka ei ole kuin parikymmentä kilometriä, mutta hirvien ravinnon ja vietin kannalta tärkeä.
Nyt hirvet ovat jääneet moniin paikkoihin sumppuun ja yrittävät epätoivoisesti päästä aitojen läpi.
– Viime talvena vasa jäi sorkastaan kiinni hirviaitaan. Menimme sitä auttamaan, mutta varmaan se meitä sen verran pelästyi, että pääsi itse riuhtaisemaan itsensä irti. Verta siltä oli tullut, kertoo Kuivanen.
Talvella aitaan oli jäänyt kiinni kauris.
– Rinta sillä oli verillä, kertoo Jukka Kuivanen.
Epätoivoista etsimistä
Luumäen kohdilla hirvet viettävät kesiään läheisen Kivijärven rannoilla ja saarissa. Talven tullen niiden pitäisi päästä paremmille ruokapaikoille ja palata keväällä takaisin.
Kaikkiaan Luumäen Jurvalan tienoilla asustelee arviolta 60 hirveä.
– Kun riista-aita tuli vaeltavia hirviä vastaan, jäivät hirvet tähän. Viime talvena tässä pellolla oli parhaimmillaan 11 hirveä, kertoo Jorma Kuivanen.
Hirvien oleskelun näkee selvästi. Läheisten puiden oksien kuorta on syöty ja jätöksiä on liki joka askelmalla.
Luumäkeläinen Jorma Kuivanen kertoo, miten tällä pellolla oli parhaimmillan 11 hirveä. Taustalla näkyy Kuutostie ja riista-aita. Petri Kivimäki/Yle
Kaikki hirvet eivät kuitenkaan jääneet paikoilleen. Osa lähti seuraamaan hirviaitaa ja etsimään mahdollisia aukkoja. Vahvimmat hirvet puskivat itsensä aidasta läpi.
Poukkoilevat hirvet etsivät olinpaikkaa uudessa tilanteessa ja päätyivät sen myötä myös Kuutostien vieressä kulkevalle maantielle. Siellä niitä saattoi nähdä useitakin yhdellä kertaa.
Kymmenkunta ylityspaikkaa
Kaakkois-Suomen elinkeino- ja ympäristökeskus on havahtunut tilanteeseen ja tilasi selvityksen liikennesuunnittelua tekevältä Plaana oy:ltä. Tehtävä on selvittää, miten tilannetta voisi Luumäellä parantaa. Nopeaa ratkaisua ei ole olemassa.
– Yritämme löytää toimenpiteitä, joilla ongelmaa voisi helpottaa, kertoo Hilkka Piippo Plaana oy:stä.
Ratkaisuja voisivat olla esimerkiksi nykyisten hirville tarkoitettujen alikulkujen parantaminen. Silloin hirvet löytäisivät niihin helpommin. Aitaan voisi myös tehdä aukkopaikkoja, joista hirvet voitaisiin valvotusti esimerkiksi metsästäjien avulla ohjata Kuutostien yli.
Kaikkiaan tällä tieosuudella on 5–10 eri kohtaa, joissa hirvet ovat tavanneet kulkea. Tien rakennusvaiheessa kustannuksia piti karsia, ja yksi kohta olivat riistalle tarkoitetut alikulkutunnelit.
Nyt hirville ja autoille on yhteinen alikulkusilta.
– Hirvet oppivat niitä käyttämään, mutta se ei tapahdu nopeasti, kertoo Hilkka Piippo.
Valtatien yli menevä silta voisi olla myös mahdollinen. Siltojen rakentaminen on kuitenkin niin kallista, ettei niitä helposti aleta rakentaa. Kokemukset ylikulkusilloista eivät myöskään ole kovin rohkaisevia.
Juha Raappana Plaana oy:stä näyttää kanjonin, jota pitkin hirvet ovat aina saapuneet Kuutostietä kohti.Petri Kivimäki/Yle
Kanjoni katkesi
Luumäen ja Lappeenrannan rajan tuntumassa on Hurtanmaa, joka on myös yksi vanhoista hirvien vaellusreiteistä. Metsästä tulee kapea kanjoni, jota myöten hirvet ovat tulleet ja jatkaneet vaeltamistaan parinkymmenen kilometrin päähän talvehtimispaikoilleen.
Kun uusi tie valmistui, kanjoni katkesi. Tässä kohtaa Kuutostien ali kulkee silta, josta hirvet pääsisivät valtatien alittamaan. Ongelma on, että hirvet eivät siltaa löydä.
Syynä siihen on, että kanjonin katkaisi valtatien vieressä oleva pikkutie. Se rakennettiin liian korkeaksi, jotta hirvet pääsisivät sen yli.
Lisäksi pikkutien laidalla olevat kaiteet estävät hirvien liikkumisen, eivätkä hirvet ymmärrä kiertää alikulkuun muutaman kymmenen metrin päästä tavallista tietä pitkin.
– Tämä kohta voitaisiin helposti ratkaista niin, että lasketaan tietä alemmaksi, jolloin kaiteetkin voitaisiin ottaa pois. Silloin hirvien pitäisi osata alikululle, kertoo projektipäällikkö Juha Raappana Plaana oy:stä.
Myös vieressä olevaa riista-aitaa olisi mahdollista muotoilla uusiksi, jolloin se johdattaisi hirvet oikeaan suuntaan.
Tästä tunnelista hirvien pitäisi osata mennä. Petri Kivimäki/Yle
Hirvien talvet uusiksi
Luumäkeläinen Jorma Kuivanen kertoo, miten hirvet ovat kesiään viettäneet Luumäen Kivijärven saarissa. Talvisin niissä ei ole yleensä ollut yhtään hirveä.
– Mutta nyt kun riista-aita tuli, ovat hirvet joutuneet palaamaan takaisin saariin talveksi. Tänä vuonna hukkui heikkoihin jäihin sen takia kaksi hirveä ja edellisenä talvena myös kaksi. Edellinen hirvien hukkumistapaus oli joskus 1990-luvulla, kertoo Kuivanen.
Luumäkeläisten on ollut hurja katsoa epätoivoisia hirviä ja kauriita, jotka ovat yrittäneet päästä Kuutostien toiselle puolelle. Kuutostien eteläpuolella vaaran paikkana on myös rautatie. Riista-aidan rakentamisen jälkeen hirviä on jäänyt junien alle poikkeuksellisen paljon.
Plaana oy on luvannut kertoa riistareittien parantamisssuunnitelmistaan ensi syksynä. Korjaustyöt alkaisivat mahdollisesti sen jälkeen.
Suomea ei nähdä tänä vuonna Euroviisujen finaalissa. Daruden ja Sebastian Rejmanin matka tyssäsi ensimmäiseen semifinaaliin. Ilmastonmuutos-tematiikkaa pyöritellyt Look away -kappale ei onnistunut murtamaan jäätä Tel Avivissa, vaan suomalaiskaksikko jäi ulos kymmenen parhaan joukosta.
– Harmittaa vietävästi, mutta oma paras annettiin. Tiimi on tehnyt mahtavaa duunia ja henki on ollut huikea, ei sitä enempää voi pyytää. Kokemus on ollut todella siisti ja merkityksellinen ja luodut ystävyys- ja työkontaktit ovat arvokkaita kotiinviemisiä kaikesta huolimatta, Darude ja Sebastian Rejman kommentoivat semifinaalia ja sen lopputulosta heti tuoreeltaan.
Euroviisujen ensimmäisessä semifinaalissa esiintyi 17 maata, joista kymmenen selvisi lauantaina järjestettävään finaaliin.
Viime vuonna lähes 80 000 yhdysvaltalaisnuorta itsensä yritti tappaa itsensä myrkyttämällä. Vuonna 2000 luku oli puolet tästä.
Lääkkeiden yliannostus tai muu itsensä myrkyttäminen on tutkijoiden mukaan yleisin tapa, jolla 10–19-vuotiaat nuoret yrittävät itsemurhaa.
Myrkytysitsemurhaa yrittävät useammin tytöt kuin pojat: tyttöjen osuus on yli 70 prosenttia, kirjoittavat muun muassa Time-lehti, uutiskanava CNN ja uutissivusto Vox.
Vain pieni osa kuolee
Tutkimusaikana vuosina 2000–2018 myrkytyskeskuksiin ilmoitettiin runsaat 1,6 miljoonaa 10–24-vuotiaiden myrkyttämällä tapahtunutta itsemurhayritystä.
Noin 1 400 tapausta johti kuolemaan. 45 000 tapausta oli hengenvaarallisia ja lisäksi 340 000 vaati hoitoa.
Nuorten myrkyllä yrittämien itsemurhien määrä pysyi vuoteen 2010 asti melko vakaana. Vuodesta 2011 lähtien alkoi kuitenkin jyrkkä kasvu, tutkimus kertoo.
10–12-vuotiaiden itsemurhayritykset myrkyttämällä yli kolminkertaistuivat vuoteen 2018 mennessä. 13–15-vuotiailla kasvua oli 136 prosenttia ja 16–18-vuotiailla 75 prosenttia.
Samaan aikaan myös vakavien myrkytystapausten määrä kasvoi.
Vuosina 2009–2017 nuorten itsemurhat lisääntyivät kolmanneksella.
Itsemurhaan kuolee noin 4 600 alle 25-vuotiasta yhdysvaltalaista vuodessa. Vuosittain itsemurhaa harkitsee peräti 16 prosenttia nuorista, kertoo Centers for Disease Control and Prevention nettisivuillaan.
Tytöt yrittävät itsemurhaa useammin kuin pojat. Pojilla itsemurhayritys johtaa kuitenkin useammin kuolemaan. Syynä pidetään sitä, että pojat käyttävät useammin tappavampia keinoja, esimerkiksi ampuvat itsensä.
Tutkijat toteavat, että hälytyskellojen pitäisi nyt soida ja jotain täytyisi tehdä Yhdysvaltoja riivaavalle itsemurhakriisille.
– Kuolemat ovat vain jäävuoren huippu, huomauttaa yksi tutkijoista, John Ackerman Voxille.
Ackerman muistuttaa, että itsemurhien lisäksi tulevat itsemurhayritykset sekä miljoonat nuoret, jotka miettivät asiaa. Hän kaipaakin tehokkaampaa puuttumista nuorten ahdistukseen ja masennukseen.
Yksinkertaista itsemurhien torjuminen ei ole, sillä itsemurhille ei ole yhtä syytä.
Stressi, some vai lisääntynyt lääkitys?
Asiantuntijat arvioivat, että yksi itsemurhien lisääntymisen syistä saattaa olla lasten lisääntynyt stressi ja heihin kohdistetut suorituspaineet. Myös sosiaalisella medialla ja some-kiusaamisella voi olla vaikutuksensa.
Itsemurhariskin arvioidaan myös lisääntyvän, jos nuori altistuu itsemurha-ajatukselle esimerkiksi tv-ohjelmien, internetin, somen tai tuttavien kautta ja alkaa pitää sitä keinona ratkaista ongelmansa.
Myös itsemurhavälineiden saatavuuteen kannattaa heidän mukaansa puuttua. Myrkytysitsemurhien lisääntymisessä yksi tekijä voi olla lääkkeiden helppo saatavuus.
– Lääkkeet ovat nykyisin osa arkielämäämme. Kaikkialla on pulloja, joten se on helpoin keino saada jotain, jolla voimme vahingoittaa kehoamme, sanoo uutiskanava CNN:n haastattelema lasten ja nuorten psykiatri Barbara Robles-Ramamurthy.
Tutkija John Ackerman huomauttaa, ettei itsemurhatrendin tarkkaa syytä tarvitse tietää nuorten auttamiseksi.
Hän muun muassa rohkaisee lääkäreitä, koulua ja vanhempia kysymään asiaa nuorelta suoraan, jos ovat hänestä huolissaan sekä ottamaan yhteyttä ammattiauttajiin.
– Lasten ahdistus ja itsemurha-ajatukset eivät lisäänny, jos häneltä kysytään asiasta, Ackerman sanoo.
Epäterveellisesti syövät 30-vuotiaat näyttäisivät pärjäävän 50-vuotiaina muita huonommin muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja mittaavissa testeissä.
Havainto vahvistaa näyttöä ruokavalion ja elintapojen vaikutuksista aivojen toimintaan ja terveyteen.
Havainnot julkaistiin The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä, ja niiden perusteella paljon makkaraa ja muita teollisesti prosessoituja lihatuotteita sekä paistettuja ruokia nauttivien kognitiiviset kyvyt olivat 49-vuotiaana huonommat kuin samanikäisten, jotka söivät terveellisemmin.
Täysjyvätuotteita ja B6-vitamiinia sisältäviä ruokia suosivat puolestaan pärjäsivät testeissä muita paremmin. Ruokavalioita arvioitiin, kun osallistujat olivat keskimäärin 32-vuotiaita.
Tulokset viittaavat ruokavalion voivan vaikuttaa kognitiivisiin mielentoimintoihin jo keski-ikään mennessä. Samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta tutkimuksen pienen koon vuoksi havaintoja kannattaa tulkita varovasti.
On myös mahdollista, että ruokavalioiden lisäksi osallistujat erosivat myös muilta elintavoiltaan, mikä saattoi vaikuttaa tuloksiin.
Kolmea Ruotsin Knutbyn Filadelfia-seurakunnassa johtavassa asemassa ollutta henkilöä vastaan on nostettu rikossyytteitä. Syyttäjä Liselott Herschendin mukaan kolmikkoa epäillään muun muassa pahoinpitelyistä.
Yksi syytteisiin asetetuista on "Kristuksen morsiamena" tunnettu pastorina toiminut nainen. Häntä syytetään muun muassa kuuden ihmisen pahoinpitelemisestä. Uhreista neljä oli toiminut pastorin palvelijoina.
Syyttäjän mukaan "Kristuksen morsian" on esimerkiksi pahoinpidellyt yhtä naista puremalla kasvoista ja lyömällä haarukalla käteen, kertoo Ruotsin televisio SVT.
Myös kaksi muuta syytteitä saanutta toimi pastorina Knutbyn Filadelfia-seurakunnassa. Dagens Nyheterin mukaan toista heistä syytetään muun muassa pahoinpitelystä ja toista alaikäisen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Syyttäjä Liselott Herschendin mukaan pastorit ovat käyttäneet väkivaltaa rangaistakseen seurakuntalaisia, jotka eivät ole osoittaneet riittävän vahvaa uskoa. Rikokset tapahtuivat kesän 2014 ja syksyn 2016 välillä.
Murha johti jäsenkatoon
Uppsalan lähellä sijaitseva Knutby nousi kohuotsikoihin vuonna 2004, kun pastori Helge Fossmon vaimo löytyi murhattuna. Fossmon vaimo oli "Kristuksen morsiamen" sisko.
Lisäksi yksi yhteisön jäsen loukkaantui murhayrityksessä. Teot tunnusti Fossmon lapsenvahtina työskennellyt Sara Svensson.
Myöhemmin kävi ilmi, että veritöiden taustavaikuttajana oli pastori Fossmo itse. Hänet tuomittiin murhasta ja murhayrityksestä elinkautiseen vankeuteen. Svensson tuomittiin psykiatriseen pakkohoitoon.
Murhatapauksen jälkeen yhteisön jäsenmäärä romahti. Lahkomaisesti toiminut vapaakirkollinen seurakunta lakkautettiin vuonna 2018.
Yhdysvaltain liikenneministeriö määräsi keskiviikkona keskeytettäväksi kaikki matkustaja- ja rahtilennot Yhdysvaltain ja Venezuelan välillä, kertoo uutistoimisto Reuters. Kotimaan turvallisuudesta vastaava ministeriö kehotti liikenneministeriötä pysäyttämään lennot Venezuelaan turvallisuussyistä.
Reutersin mukaan monet kansainväliset lentoyhtiöt ovat lopettaneet lennot Venezuelaan turvallisuussyistä, mutta myös siksi, että Venezuelan hallinto ei ole maksanut yhtiöille velkojaan. Yhdysvaltalainen lentoyhtiö American Airlines lopetti lentonsa Venezuelaan määrittämättömäksi ajaksi jo maaliskuussa. American Airlines on ollut suurin maiden välillä lentävä lentoyhtiö.
Huhtikuussa Yhdysvaltain ilmailuviranomainen FAA määräsi, että maan lentoyhtiöt eivät saa lentää alle 26 000 jalan, eli noin kahdeksan kilometrin korkeudessa Venezuelan ilmatilassa.
Presidentti Donald Trumpin hallinto laajensi viime viikolla Venezuelan sanktioitaan myös puolustus- ja turvallisuusalalle. Taloudelliset pakotteet Venezuelan presidentti Nicolas Maduroa vastaan ovat kasvaneet viimeiset neljä kuukautta, kun Yhdysvallat on osoittanut tukensa oppositiojohtaja Juan Guaidolle.
Ranskalaisen taidemaalari Claude Monet'n maalaus on myyty New Yorkissa huutokaupassa yli 110 miljoonalla dollarilla eli lähes 100 miljoonalla eurolla. Kyse on ensimmäisestä ranskalaisen impressionistin teoksesta, josta on maksettu yli 100 miljoonaa dollaria.
Ensimmäisen kerran teos huutokaupattiin vuonna 1986. Omistaja maksoi silloin siitä 2,5 miljoonaa dollaria. Omistajan henkilöllisyyttä ei ole paljastettu.
Maalaus kuuluu Monet'n Heinäsuovat-sarjaan, jossa on toistakymmentä teosta. Monet maalasi ne talvella 1890-1891 kotonaan Givernyssä Ranskassa. Sarjan maalaukset sijoittuvat samaan maisemaan eri vuorokauden- ja vuodenaikoina.
New Yorkissa myydyn teoksen Monet maalasi vuonna 1890.
Heinäsuovat-sarjaan kuuluva toinen maalaus myytiin marraskuussa 2016 noin 73 miljoonalla eurolla.
Samaan sarjaan kuuluva teos myös Suomessa
Samaan Heinäsuovat-sarjaan kuuluva Monet'n maalaus on myös Serlachius-museoiden kokoelmassa Mantässä. Onko siis Mäntässäkin nyt esillä sadan miljooonan arvoinen taulu?
Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen sanoo, että taiteen hinta määräytyy sillä hetkellä, kun joku haluaa taideteoksen ostaa.
– Voisihan meidän taulustammekin saada saman hinnan, mutta maalauksemme ei ole myynnissä eikä sitä koskaan myyntiin laiteta, Sivonen sanoo.
Sivosen mukaan on suomalaisten etu, että Monet'n teos on ja pysyy Suomessa kaikkien nähtävissä eikä ole esimerkiksi piilotettuna johonkin yksityiseen kokoelmaan. Mäntän Heinäsuova on esillä museossa paraikaakin.
New Yorkissa kaupatun teoksen huutajaa Sotheby's ei ole paljastanut.
Muita Heinäsuovat-sarjaan kuuluvia teoksia on esillä muun muassa Metropolitanin museossa New Yorkissa ja D'Orseyn museossa Pariisissa.
