Yksinjäämisen pelossa ihmiset takertuvat toisiinsa ja hullaantuvat ensimmäisestä vastaantulijasta, joka osoittaa olevansa kiinnostunut.

Intohimo ja rakastumisen tunne vievät mennessään.

Kukapa ei haluaisi olla hyväksytty ja ihailtu. Huomiosta voi huumaantua. Se koukuttaa.

Kaikki voi päättyä hyvin.

Tai sitten ei: ihmissuhteesta tulee iso sotku. Hämähäkinverkko, joka liimautuu ihoon. Koukku, jossa rimpuilee ja kärsii, mutta irtikään ei pääse.

"Oli pakko, vaikka yöllä, ajaa taksilla hänen luokseen. En päässyt millään järkisyillä irti tästä suhteesta." AHH 41 v.

Koukuttavista ihmissuhteista osa tuo hyvää mieltä ja onnea. Toisista tulee vankila ja kärsimysten tie, josta ei ole ulospääsyä.

Yhteistä molemmille on, ettei niitä pysty itse hallitsemaan. Suhde pitää otteessaan, eikä muulle löydy aikaa ja tilaa.

Näin kertoo Susanna Ruuhilahti, jonka kirja Koukuttavat suhteet ilmestyi toukokuussa.

Suomalaisnaiset ja -miehet ovat kertoneet hänelle kokemuksiaan ihmissuhteista, joissa kummankin elämänlaatu kärsii ja suhde estää elämästä täyttä elämää.

"Kumppani hakkasi, löi, petti toisen kanssa eikä antanut minun olla ystävieni kanssa ollenkaan. Aina piti olla vain hänen kanssaan." Nimimerkki Dolphinlover 22 v.

– Jos parisuhde lähtee valtavalla vauhdilla eteenpäin, eikä maailmaan mahdu mitään muuta, kannattaa hetkeksi pysähtyä. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos toinen ottaa suhteessa vallan ja päättää kaikesta.

Normaalia ei myöskään ole ylimitoitettu mustasukkaisuus tai tarve pitää yhteyttä 24/7 ja kontrolloida toisen muita ihmissuhteita.

Samanlainen kuvio voi toistua myös vanhemman ja lapsen sekä kahden ystävän välillä.

Ystävyydestä ei kehdata irtisanoutua

Ystävyydestä voi tulla taakka, joka ei anna mitään, mutta imee omat energiavarastot tyhjiin. Jos toisella on aina kuuntelijan ja tsemppaajan rooli, suhde on vinoutunut ja ystävyydestä puuttuu vastavuoroisuus.

Susanna Ruuhilahti muistuttaa, että ystävät voivat kuunnella toistensa huolia, mutta pelastajaksi ei tarvitse ryhtyä.

– Pelastaja kuuntelee uhrin tunkion äärellä, hoivaa, huoltaa, höösää, auttaa ja ymmärtää. Toinen ei kysy koskaan, mitä kuuluu.

– Pelastaja ei saa mitään takaisin ja se alkaa kuormittaa.

Aito kommunikaatio jää syntymättä, mutta silti pelastaja jatkaa roolissaan. Hän ei kehtaa sanoa ystävyyttä irti, koska "niin pitkään on jo tunnettu ja kuljettu yhtä matkaa".

"En voinut päästää irti, kun pelkäsin, mitä toiselle käy." Nimimerkki Enkeli, alle 18 v.

Ruuhilahden mielestä pitäisi pohtia, mitä tarvetta ystävyys palvelee ja miksi en uskalla laittaa poikki kahden aikuisen suhdetta.

– Usein pelätään, että toiselle tulee paha mieli ja ystävälle ei jää ketään.

Äiti tai isä voi olla koukuttavassa suhteessa lapseensa, jos hän käytöksellään jarruttaa aikuisen lapsensa itsenäistymistä. Ylenpalttinen huolehtiminen ja hoivaaminen jatkuvat, vaikkei niille olisi enää tarvetta.

– Vanhempi ikään kuin haluaa pelastaa lapsensa.

Päihdeperheissä roolit voivat vaihtua. Lapsi toimii vanhempiensa huoltajana ja hoivaajana, koska he eivät pärjäisi ilman tukea ja apua.

Lapsi oppii olemaan aina toista ihmistä varten, eikä uskalla jättää vanhempiaan oman onnensa nojaan.

Pelko estää pakenemasta surkeastakin suhteesta

Herkästi syyllistyviä ja itseään arvottomina pitäviä ihmisiä on helppo hallita.

Susanna Ruuhilahti haastaa miettimään, onko lapsena oppinut sellaisen mallin, että toisen ihmisen mielihyvä on tärkeämpi kuin omamme tai emme ole opetelleet tulemaan kuulluiksi.

Jos toinen ihminen on aina keskipiste, on vaikeaa tuoda omia tarpeita esille. Samalla valintamme eivät ole omiamme. Teemme kuten ystävä tai puoliso tekisi.

– Pitemmän päälle oma hyvinvointimme kärsii. Elämänilon ja energian tilalle hiipii väsymys, synkkyys ja tyhjyys. Meistä tulee marttyyreitä tai katkeroidumme.

Ruuhilahden mielestä koukuttavista suhteista, jotka kuluttavat meidät loppuun ja estävät elämästä, on irrottauduttava.

Helppoa se ei ole. Etenkään jos kyse on parisuhteesta, jota pitävät koossa yhteinen asunto, lapset tai raha.

– Uuden elämän aloittaminen täysin tyhjästä on pelottavaa ja voimia vievää. Itsestä pitää löytyä aikamoinen uhmavoima.

Vielä päätöksen tehtyämmekin iskevät epäilykset, muistot ja toisen ihmisen ikävä. Ruuhilahti lisää listaan myös häpeän ja syyllisyyden: Mitä kaikkea minä suostuinkaan kestämään? Miksi en kuunnellut muiden neuvoja ja lähtenyt ajoissa?

Toinen lupaa muuttua ja sinä uskot

Toinen osapuoli saattaa vaikeuttaa lähtöyritystä. Hän pahoittelee, pyytää anteeksi ja lupaa muuttuvansa.

– On tyypillistä, että lähdemme suhteesta, mutta sitten taas palaamme, koska haluamme uskoa muutokseen.

Ehkä pelkäämme, että emme löydäkään rinnallemme ketään tai emme edes ansaitse parempaa.

"Ajattelin, että elämäni olisi ankeaa ilman häntä, mutta siedin lopulta aivan liikaa kaikkea." Nimimerkki Auringonlasku 26v.

Ruuhilahti on työssään useita kertoja huomannut, että muutos vaatii aikaa, eikä kukaan lähde ihmissuhteestaan helposti.

Silloin toimitaan voimavarojen äärirajoilla.

Silmät avautuvat näkemään vaaranmerkit vasta jälkeenpäin. Alussa olemme sokeita.

– Koska jokainen toivoo ihmissuhteittensa tuovan onnea, hyvää mieltä, läheisyyttä ja turvaa, haluamme uskoa, että jutusta tulee jotain.

Helsinkiläinen Susanna Ruuhilahti on kätilö, seksuaaliterveyden asiantuntija ja logoterapeutti. Hän on toiminut yli kaksikymmentä vuotta asiakastyössä erityisesti traumatisoituneiden potilaiden kanssa ja kirjoittanut useita teoksia ja artikkeleita.

Jutun sitaatit ovat kirjasta Koukuttavat suhteet.

Eteläruotsalaisen Ystadin koulutoimenjohtaja Dennis Hjelmström aavistaa, ettei kaikki ole kunnossa, kun hän elokuussa 2018 raottaa roskasäiliön kantta autiolta näyttävän omakotitalon pihalla. Hjelmström on saapunut lapsiperheen kotitaloon tarkastamaan, toteutuuko perheen lasten oppivelvollisuus.

Hjelmströmin työtehtäviin ei kuulu salapoliisityö, mutta hän on päättänyt silti ajaa perheen asuintalon kautta ja katsoa miltä siellä näyttää, kertoo Aftonbladet-lehti.

Korkean aidan ja rehevän kasvillisuuden ympäröimässä talossa ei näytä asuvan ketään, ovet ovat lukossa ja ikkunoita peittävät verhot, mutta roskasäiliössä on tuoreita jätteitä. Kun Hjelmström keskustelee naapurin kanssa, saa hän tietää talosta kuuluvan välillä lasten ääniä, mutta talon ulkopuolella näitä ei koskaan näy.

Koulutoimenjohtajan havainnosta alkaa purkautua vyyhti, joka on viime päivinä järkyttänyt Ruotsia Helsingborgs Dagblad ja Sydsvenskan -lehtien raportoitua tapauksesta. Keskellä pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa on elänyt perhe, joka on onnistunut eristämään viisi 4–18-vuotiasta lasta vuosikausiksi täysin yhteiskunnan ulkopuolelle.

Koulutoimenjohtaja ryhtyy salapoliisiksi

Elokuun 21. päivänä 2018 koulutoimenjohtaja Hjelmström huomaa hämmästykseen, että kunnan alueella asuu neljä kouluikäistä, 10–18-vuotiasta lasta, jotka eivät koskaan ole käyneet koulua Ruotsissa. Perhe, jossa on myös yksi alle kouluikäinen lapsi, on asunut Ystadissa 2000-luvun alusta asti.

Vanhin lapsista on vuonna 2007 kirjattu ruotsalaisen koulun oppilaaksi, mutta hän ei ole Sydsvenskanin ja Helsingborgs Dagbladin mukaan koskaan saapunut kouluun. Tämän jälkeen vanhemmat ilmoittavat opetusviranomaisille, että yhdysvaltalainen Laurel Springsin yksityiskoulu huolehtii opetuksesta internetin välityksellä.

Koulutarkastusvirasto ei hyväksy ensin ilmoitusta, vaan vaatii kahta vanhinta lasta aloittamaan koulunkäynnin syksyllä 2009. Vanhemmat kuitenkin ilmoittavat lapsensa ensin sairaiksi ja ryhtyvät sitten lähettämään kouluun vapaa-anomuksia. Lopulta lasten tilanteesta järjestetään tapaaminen, jonka seurauksena perheen lasten todetaan viettävän aikaansa ulkomailla ja olevan siten Ruotsin oppivelvollisuuden ulottumattomissa.

Tämän jälkeen vanhemmat vuosi toisensa jälkeen perustelevat lasten poissaoloa Ystadin kouluista sillä, että perhe matkustelee yritystoimintansa vuoksi jatkuvasti ulkomailla, eivätkä lapset siksi voi käydä tavallista koulua. Mitään todisteita tästä vanhemmat eivät kuitenkaan viranomaisille toimita.

Hjelmströmiltä vie vain muutaman tunnin saada yhdysvaltalaiskoulusta tieto, etteivät perheen lapset koskaan ole osallistuneet sen opetukseen. Epäilykset siitä, että asiat ovat nyt todella pahasti vialla vahvistuvat opetustoimenjohtajan käytyä talolla. Hän ottaa yhteyttä sosiaaliviranomaisiin.

Lapset eivät osaa käydä suihkussa

Veroviranomaiset ovat havainneet jo toukokuussa 2018 tarkastaessaan perheen asuinpaikkatietoja, etteivät asiat ole kunnossa. Veroviranomaiset toteavat perheen isän olleen sairauspäivärahalla lähes kymmenen vuotta ja äidinkin saaneen sairauspäivärahaa vuodesta 2015 alkaen. Samaan aikaan vanhemmat ovat oman ilmoituksensa mukaan kuitenkin maksaneet vuosittain tuhansia euroja yhdysvaltalaiselle koululle lasten opetuksesta.

Veroviranomaiset toteavat, ettei lapsilla ole ollut Ruotsin passeja vuoden 2014 jälkeen, eikä näistä muutenkaan löydy mitään elonmerkkejä Ruotsista. Lopulta verottaja poistaa lapset Ruotsin väestörekisteristä ja tekee lastensuojeluilmoituksen. Ystadin sosiaaliviranomaiset ryhtyvät kuitenkin toimiin vasta elokuussa 2018 koulutoimenjohtajan tekemän ilmoituksen jälkeen.

Viiden vuosikausia eristyksissä eläneen sisaruksen elämä muuttuu täysin elokuun 29. päivänä 2018, kun perheen asunnolle saapuu sosiaalityöntekijöitä ja poliiseja. Ensivierailun tuloksena sosiaaliviranomaiset ottavat neljä nuorinta lasta kiireellisesti huostaan. Vanhin lapsista saa jäädä vanhempiensa luo asumaan, sillä hän on jo täysi-ikäinen. Huostaanottopäätöksestä käy ilmi, että lapset ovat eläneet lian ja rikkinäisten huonekalujen keskellä.

Sosiaaliviranomaiset huomaavat nopeasti, että lapsilta puuttuvat lähes kaikki sosiaaliset ja käytännölliset taidot. Lapset eivät esimerkiksi osaa peseytyä, vaan heille täytyy opettaa suihkun käyttöä. Osa lapsista ei osaa käydä vessassa, tunne kelloa tai osaa sitoa kengännauhojaan. Yksi lapsista ei osaa edes kuoria banaania, eikä 18-vuotias osaa käsitellä rahaa. Jopa tasapainossa ja jalkojen kehityksessä on ongelmia, sillä lapset eivät ole liikkuneet riittävästi.

Perheen äidinkieli on ruotsi, mutta vanhemmat ovat puhuneet lapsilleen englantia. Sosiaaliviranomaisten mukaan lasten puhetaidossa on suuria puutteita.

Edes sukulaiset eivät ole olleet tietoisia perheen tilanteesta, sillä vanhemmat ovat lopettaneet yhteydenpidon jo vuosia sitten ja antaneet ymmärtää muuttaneensa Yhdysvaltoihin.

Vanhemmat valokuvaavat malleja

Vanhemmat eivät kaikesta huolimatta näe huostaanotoille mitään tarvetta ja taistelevat niitä vastaan oikeudessa. Heidän mukaansa kyseessä on vain väärinkäsitys ja lapset ovat koko ajan käyneet koulua kotona. Oikeus ei väitettä usko, vaan pitää huostaanotot voimassa.

– Tämä oli isku vasten heidän kasvojaan. He ovat uskoneet tehneensä kaiken oikein, sanoo vanhempien asianajaja Nellie Karlsson Rowley Aftonbladetille.

– Meillä on vain yksi kommentti ja se on, että teemme täyttä yhteistyötä sosiaaliviranomaisten kanssa. Tämän enempää emme kommentoi, perheen äiti kommentoi Aftonbladetille tiistaina.

Vaikka lapset ovat eläneet eristettyinä ympäröivästä maailmasta, ovat perheen vanhemmat liikkuneet ympäri Ruotsia ja jopa ulkomailla. Aftonbladet-lehden mukaan vanhemmat pyörittävät mallitoimistoa, jossa mies toimii valokuvaajana ja vaimo kuvausavustajana. Pariskunnan asiakkaina on mallinurasta haaveilevia nuoria, joista yksi kertoo Aftonbladetille pariskunnan olevan hyvin määrätietoisia.

– Tein heille koekuvauksen, mutta päätin jättää sopimuksen allekirjoittamatta, sillä yritys ei vaikuttanut täysin vakavasti otettavalta, nimettömänä haastateltu nainen toteaa lehdelle ja sanoo pariskunnan vaatineen mallia maksamaan työkustannuksia.

Toinen Aftonbladetin haastattelema malli puolestaan kertoo, ettei hänellä ole koskaan ollut mitään ongelmia pariskunnan kanssa. Hän sanoo jopa vierailleensa kerran perheen kotitilalla, josta lapset myöhemmin otettiin huostaan.

– En muista, että siellä olisi ollut mitään muuta erikoista kuin että tyyli oli hieman boheemimpaa, nainen muistelee ja kuvailee taloa hyvin vanhaksi.

Kvällsposten-lehden mukaan sekä äiti että isä ovat opiskelleet yliopistossa teologiaa, mutta jättäneet useita kursseja kesken. Perheen isä on paikallisen seurakunnan jäsenen mukaan osallistunut parin viime vuoden aikana usein jumalanpalveluksiin ja halunnut innokkaasti keskustella uskonnosta ja kirkon toiminnasta.

"Tunnen, että olisin voinut tehdä enemmän"

Ruotsin television SVT:n haastattelema naapuri kertoo ottaneensa jo viisi–kuusi vuotta sitten yhteyttä poliisiin ilmaistakseen huolensa lasten tilanteesta. Nimettömänä esiintyvän naapurin mukaan poliisi kysyi häneltä tuolloin, onko hän nähnyt rikosta vai onko hänellä vain tunne siitä, ettei kaikki ole kunnossa.

– Silloin jouduin sanomaan, että "aivan, minulla on tunne". Tänä päivänä tekisin lastensuojeluilmoituksen sosiaaliviranomaisille sen sijaan, että vinkkaisin poliisille, nainen toteaa SVT:lle.

– Tunnen, kuten monet muutkin, että olisin voinut tehdä enemmän, lähellä perhettä asuva nainen pahoittelee.

Toinen naapuri puolestaan kertoo, että erikoinen perhe on kyllä herättänyt huomiota ja siitä, että lapset eivät käy koulua on puhuttu seudulla.

– Jos asuu kuten me, niin sitä kunnioittaa aina naapureitaan. Toisten asioihin ei liikaa sekaannuta, eikä minulla ole ollut siihen mitään syytäkään. He ovat käyttäytyneet omituisesti, mutta eivät ole häirinneet ketään, kommentoi toinen paikallinen asukas SVT:lle.

Eteläisen Ruotsin poliisialueen tiedottajan Ewa-Gun Westfordin mukaan perhe ei ole ollut poliisin tiedossa ennen viime elokuussa tehtyä huostaanottoa.

Ystadin kunta teki tuolloin vanhemmista rikosilmoituksen neljän epäillyn ruumiinvamman tuottamuksen vuoksi. Syyttäjä kuitenkin päätti lopettaa esitutkinnan, sillä todisteita rikoksesta ei löytynyt. Westfordin mukaan poliisi seuraa nyt muiden viranomaisten asiasta tekemiä selvityksiä. Uutta rikostutkintaa tapauksesta ei kuitenkaan ole aloitettu.

Tapauksesta on tehty kysely Ruotsin valtiopäivillä. Opetusministeri Anna Ekströmiltä vaaditaan Kvällsposten-lehden mukaan selvitystä siitä kuinka vastaavilta tapauksilta voitaisiin tulevaisuudessa välttyä.

Yhdysvaltain ex-presidentti Barack Obama ja hänen vaimonsa Michelle aloittavat podcastien tekemisen suoratoistopalvelu Spotifylle. Podcastit tuottaa pariskunnan yhteinen tuotantoyhtiö Higher Ground.

Obamat kertovat tiedotteessaan olevansa innoissaan podcasteista ilmaisumuotona.

– Ne tarjoavat mahdollisuuden vahvistaa ääniä, jotka aivan liian usein jäävät huomiotta tai vaiennetaan kokonaan, Michelle Obama sanoi.

Obamat eivät kertoneet, koska ensimmäinen podcast näkee päivänvalon.

Obamat aloittivat jo viime vuonna sarjojen ja elokuvien tuottamisen Netflixille.

Podcast-lähetys on internetistä esimerkiksi tietokoneelle tai matkapuhelimeen verkkosyötteenä tilattava, usein radio-ohjelman kaltainen lähetys, määrittelee Kielikello-lehti. Podcast-tallenteella taas tarkoitetaan podcast-lähetyksenä jaettavaa ääni- tai videotallennetta.

Lisää aiheesta:

Netflix teki usean vuoden sopimuksen Barack ja Michelle Obaman kanssa – Ensimmäiset sisällöt ehkä ensi vuonna (22.5.2018)

Fitnessmalli ja bloggaaja Janni Hussi on kertonut Instagram- ja Youtube-tilillään sairastuneensa syöpään. Hussi kertoi käyneensä maaliskuussa näyttämässä olkapäässään ollutta ihonalaista finniksi luulemaansa näppylää lääkärissä.

Näppylästä löytyi tutkimuksissa värimuutoksia, ja siitä otettiin näytteitä. Huhtikuussa Hussi sai puhelun lääkäriltä, joka kertoi kyseessä olevan ihon harvinainen pahanlaatuinen sidekudoskasvain, dermatofibrosarkooma.

– Olihan se aika sokki tajuta, että mulla, mähän olen vasta 27, olen nuori ja kuolematon, että miksi mulla on tällainen, kyyneliään pidättelevä Hussi kertoo Youtube-videollaan.

Hän kertoo, että syöpä on leikattu jo ensimmäisen kerran ja tänään torstaina on edessä vielä toinen leikkaus. Uudessa leikkauksessa olkapään alueelta poistetaan suurempi alue ihoa.

Leikkaus pitää suorittaa kunnolla, koska uusiutumisen riski on suuri.

Melanoomariski jälleen ajankohtainen

Janni Hussin sairastama dermatofibrosarkooma on todella harvinainen ihosyöpä. Yleisesti ihosyövät ja erityisesti melanooma ovat taas esillä, kun kesän helteet ovat alkamassa.

Yleisin ihosyöpä on tyvisolusyöpä eli basaliooma, johon sairastuu vuosittain 8 500 suomalaista. Toiseksi yleisimpi ovat okasolusyövät, joita löydetään vuosittain 1 700.

Tyvisolusyöpä sekä okasolusyövät ovat yleisyydestään huolimatta kuitenkin vanhempien ihmisten ihosyöpiä.

Tämän takia suurinta huomiota mediassa onkin saanut juuri melanooma, joka nousee ajankohtaiseksi aina kesällä auringonvalon lisääntyessä.

Melanooma on muita ihosyöpiä vakavampi. Se on länsimaiden voimakkaimmin lisääntyviä syöpiä, ja Suomessa siihen sairastuu vuosittain yli 1 400 ihmistä.

Syöpälääkäri: Tarkkaile ihoasi ja ota aurinkoa kohtuudella

Helsingin ja Uudenmaan sairaahoitopiirin syöpätautien erikoislääkäri Riikka Nevala kertoo, että yleisestä keskustelusta huolimatta melanooma ei ole kovin yleinen nuorilla ihmisillä.

–Melanooma voi löytyä sekä ihoalueilta, jotka ovat auringonvalolle alttiina että ihoalueilta, joille auringonvaloa ei tule.

Nevala kertoo, että auringon valolta on syytä suojautua ja ihon palamista on syytä välttää. Kokonaan hän ei silti halua ihmisiä kieltää.

– Lääkärinä en voi auringonottoa suositella, mutta hyvä on muistaa kohtuus kaikessa.

Nevala antaa kiitosta siitä, kuinka valveutuneita ihmiset nykyisin ovat ihon tarkkailemisesta puhuttaessa.

Selvää nyrkkisääntöä Nevalan mielestä ei luomien suhteen ole. Jos ihon pinnalle ilmestyy uusi ja selkeästi kasvava luomi, tai luomen pinta tai reuna muuttuu röpelöiseksi, erittäväksi tai haavautuu, on syytä käydä näyttämässä sitä lääkärille.

– Ihan viikon sisällä luomen ilmestymisestä ei kannata vielä hätääntyä.

Lue lisää:

Säteilyturvakeskus: UV-säteily ei huoleta nuorisoa tai vanhoja miehiä

“Siinä tulee pieni humala päälle” – suomalaistutkimus paljastaa, miksi ihmiset hullaantuvat auringosta

Ihotautilääkäri: Turvallista auringonottoa ei ole – "On surullista, miten ihmiset ihoaan grillaavat"

Puolustusvoimien reserviupseerikoulutus on kokemassa suurimman muutoksen pitkään aikaan. Parhaillaan Haminan reserviupseerikoulussa testataan uusia koulutustapoja, mutta jo nyt on varmaa, vuoden 2020 keväällä Reserviupseerikoulussa moni asia opetellaan eri tavalla kuin ennen.

Selvä muutos on, että kurssin kesto pitenee. Nykyisin reserviupseerikurssi kestää 14 viikkoa, jatkossa kesto on 16 viikkoa.

Toinen konkreettinen muutos on, että nykyaikainen tietotekniikka tulee voimalla osaksi koulutusta.

– Käytännössä tuodaan digitalisaatio, verkkoympäristöt ja simulointi osaksi koulutusta, kertoo Haminan reserviupseerikurssin johtaja, everstiluutnantti Timo Hänninen.

Simulaattorit vahvasti mukaan koulutukseen

Monelle armeijan käyneelle ovat tuttuja paukkupatruunat tai se, kun laukauksen kohdalla piti huutaa: "laukaus, laukaus, laukaus". Tämä aika alkaa olla mennyttä.

– Nyt kaikki tapahtuu simulaattoriharjoituksella, joka vastaa täysin sodan kuvaa, kertoo everstiluutnantti Timo Hänninen.

Reserviupseerikouluun onkin tulossa lukuisia erilaisia simulaattoreita uudistuvaa koulutusta varten. Vielä tänä vuonna koulu saa ampumasimulaattorit, joilla voidaan tehdä ampumakoulutus.

Aitoa sodankäyntiä oppilaat pääsevät harjoittelemaan virtuaalisessa koulutusympäristössä.

– Siinä voi täysin digitaalisessa ympäristössä harjoitella taisteluoperaatioita, esimerkiksi hyökkäystä ja puolustusta.

Simulaattoreita tulee myös maasto-olosuhteisiin, joissa otetaan käyttöön taistelusimulaattorit. Laserin avulla ne kertovat esimerkiksi, miten hyvin laukaus kohteeseen osui.

Painopiste metsässä

Simulaattorit auttavat erityisesti perusasioiden oppimisessa, koska opeteltava asia voidaan niillä tehdä helposti ja nopeasti monta kertaa. Samalla säästyy everstiluutnantti Timo Hännisen mukaan sekä ympäristöä, aikaa että rahaa.

Hänninen kuitenkin korostaa, että simulaattorit eivät voi korvata kaikkea.

– Kun ase jäätyy poskeen kiinni, tai on kylmä, nälkä tai pelko. Niitä on vaikea simuloida. Siksi on tärkeätä harjoitella maastossa sodan ajan kitkaista tilannetta.

Hännisen mukaan koulutuksessa keskeistä on edelleen harjoittelu kentällä maastopuku päällä taisteluvarustuksessa ja oma asejärjestelmä mukana.

Varusmiehet erilaisia

Reserviupseerikoulu kouluttaa sodan ajan joukkueenjohtajia, joiden pitää hallita kerralla isoja joukkoja ja saada sotilaiden motivaatio korkeaksi. Reserviupseerikurssin johtaja, everstiluutnantti Timo Hänninen haluaa, että arvo- ja asennepohjainen johtaminen nousevat keskeisiksi alueiksi reserviupseerikoulutuksessa.

– Upseerioppilaat joutuvat pohtimaan reserviupseerien arvoja ja keskeisiä kysymyksiä. He myös miettivät sotilaan ja johtajan etiikkaa, koska johtaja joutuu tekemään päätöksen.

Mutta samalla kun tekniikka kehittyy, on myös uusien varusmiesten lähtötaso muuttunut.

Varusmiehet ovat Puolustusvoimienkin kokemuksen mukaan entistä huonokuntoisempia, eivätkä välttämättä osaa käytännön asioita, kuten vaikka kalan perkaamista.

– Mutta toisaalta on tullut uusia osaamisalueita. Nuoret ovat nykyään sosiaalisempia, kielitaito on parempi ja he ovat valmiita uusiin opetusmenetelmiin.

Timo Hänninen muistuttaa, että nykyajan nuoret miehet ja naiset osaavat ja ovat tottuneita käyttämään erilaisia tietoteknisiä laitteita ja he odottavat, että Puolustusvoimatkin osaavat niitä laitteita hyödyntää.

Jotain olennaista jää

Haminassa on vuodessa kaksi reserviupseerikurssia. Keskimäärin yhdellä kurssilla on 600 varusmiestä. RUK:n suosio ei ole viime vuosina lainkaan vähentynyt, vaan halukkaita on edelleen runsaasti.

– Meillä ei ole rekrytointiongelmaa ja olemme kiitollisia, että oppilailla ei ole motivaatio-ongelmaa. Kyllä tämä on monelle sellainen asevelvollisuuden kaikkien unelmien täyttymys, sanoo reserviupseerikurssin johtaja, everstiluutnantti Timo Hänninen.

Upseerioppilaiden motivaatio näkyy myös varusmiehille tehdyissä loppukyselyissä, sillä varuskunnissa varusmiehet ovat antaneet upseerikokelaille hyvät arvosanat.

– Upseerikokelaiden arvostus on todella iso ja heitä arvostetaan tuolla kentällä.

Vaikka koulutus Haminassa uudistuu, kaikki ei kuitenkaan muutu. Jatkossakin kurssiohjelmaan kuuluvat monille tutut Kirkkojärven marssi ja iso kurssijuhla.

– Tänä vuonna joukkueet juoksevat kilpaa 25,4 kilometriä täydessä taisteluvarustuksessa. Kurssijuhla taas on institutionaalinen tilaisuus, jolla on iso arvo yhteishengen luomisessa, kertoo reserviupseerikurssin johtaja, everstiluutnantti Timo Hänninen.

Korjattu 7.6.2019 klo 7.56 viimeisen kuvan kuvatekstin vuosiluku vuodeksi 2012. Aiemmin siinä luki erheellisesti, että kuva on vuodelta 2015.

Kaikki kärsivät ja maailma loppuu. Uutiset maapallon tilasta ovat usein huonoja, huolestuttavia tai jopa pelottavia. Toivoa ei silti ole syytä heittää, päinvastoin. Halutessaan ihminen on myös hyvin aikaansaava tyyppi.

Kasasimme perjantain iloksi kolme esimerkkiä ihmisen teoista eläinlajien hyväksi.

Kurkataan ensiksi Yhdysvaltain itärannikolle, jossa kirjeenvaihtajamme Paula Vilén tapasi lintuparatiisin rakentaneen naisen.

1. Grethe Winther tietää, miten sekoitetaan kolibrin herkkujuoma – lintuystävällinen piha tarjoaa pesäpönttöjä ja ruokaa

Grethe Wintherin koti on aivan Washingtonin lentokentän kupeessa, mutta kesäisenä aamupäivänä hänen vehreässä pihapuutarhassaan kuuluu lentomelun sijaan korvia huumaava linnunlaulu.

Norjalaissyntyinen Winther on tehnyt pihastaan pikkulintujen paratiisin. Pihamaalla on kymmenkunta juomapaikkaa ja toinen mokoma linnunpönttöjä.

– Kun asumme näin ihanassa paikassa, meidän tehtävämme on auttaa. Pidän näitä lintuja osana kotiamme, Winther kertoo vehreällä, metsään rajoittuvalla pihallaan.

Pikkulinnuilla on Wintherin pihamaalla niin hyvät oltavat, että se on sertifioitu luonnoneläinten viralliseksi habitaatiksi eli elinympäristöksi.

Yhdysvaltain suurin luonnonsuojelujärjestö, The National Wildlife Federation, myöntää tavallisten ihmisten pihoille tunnustuksen, jos ne täyttävät ruoan, juoman, suojan ja pesäpaikkojen suhteen tietyt vaatimukset.

Grethe Wintherin pihapöntöissä pesii muun muassa varpuslintuihin kuuluva hohtosinikka (Eastern Bluebird, Sialia sialis). Se oli 1900-luvun puolivälissä vaarassa kuolla sukupuuttoon hakkuiden ja ympäristömyrkkyjen vuoksi, mutta Wintherin kaltaisten tavallisten yhdysvaltalaisten pihoilleen laittamien pönttöjen ansiosta kanta saatiin elvytettyä.

Punakardinaalit lennähtelevät syömässä jyviä ja siemeniä Wintherin talon päädyssä olevalta kahdelta isolta ruokinta-automaatilta.

Pihan odotetuimmalle vieraalle Winther valmistaa oman cocktailin. Hän sekoittaa siihen kolmasosan sokeria ja kaksi kolmasosaa kiehuvaa vettä.

Makea nektari jäähdytetään ja kaadetaan leipälautasen kokoiseen kannelliseen muoviastiaan. Punaisessa kannessa on neljä pikkuisen nokan mentävää reikää.

Kattaus on maailman pienimmille linnuille, kolibreille – tarkkaan ottaen rubiinikurkkukolibreille. Pikkiriikkinen lintu painaa vain muutaman gramman.

Wintherille ja hänen miehelleen on ilon päivä, kun kolibrit palaavat keväällä, yleensä huhtikuussa, talvimuuttomatkaltaan Meksikosta.

– Ne ovat uskomattoman upeita lintuja. Kun niitä saa pihalleen yhden, niitä haluaa lisää."

2. Eläinlääkäri tulistui mehiläisten puolesta niin, että kampanjoi läpi tuulen ja tuiskun

Vaikuttaa voi tietysti myös poliittisesti. Saksassa kirjeenvaihtajamme Dan Ekholm tapasi naisen, joka sai aikaan kokonaisen uuden lain.

– Kun tapaamme, Agnes Becker nuuskuttelee yrttejä kauppapuutarhassa Straubingin pikkukaupungissa Baijerissa. Hän tutkii yrtit tarkkaan ennen kuin valitsee komeimmat.

Becker on 38-vuotias eläinlääkäri ja tulisielu, joka on huolestunut hyönteisten joukkokuolemista. Ennen kaikkea hän murehtii pölyttäjien, kuten villimehiläisten, kuolemia.

Lajikato on ollut huimaa Etelä-Saksan Baijerissa. Hyönteisten määrä on vähentynyt, ja monet hyönteislajit ovat kuolleet sukupuuttoon.

Becker päätti toimia. Viime talvena hän käynnisti kansalaisaloitteen "Rettet die Bienen" eli pelastakaa mehiläiset. Aloitteessa vaaditaan, että torjunta-aineiden käyttöä pitää vähentää, luomuviljelyn osuutta nostaa ja kukkaniittyjen määrää lisätä.

Tehtävä ei ollut ihan pieni, sillä Baijerissa kansalaisaloitteita menee harvoin läpi.

Allekirjoituksia ei myöskään kerätä netissä, vaan jokainen allekirjoittaja joutuu käymään kaupungintalolla, ja vieläpä virka-aikaan. Kasaan piti saada miljoona allekirjoitusta kahdessa viikossa – keskellä talvea.

– Sisäministeriö antoi meille pienen lahjan, koska keruu järjestettiin talvella, kun Baijerissa on kylmää, sataa lunta ja on muutenkin ikävää, Becker sanoo sarkastisesti.

Silti ihmiset jonottivat helmikuisessa räntäsateessa, tuulessa ja tuiskeessa mehiläisten pelastamiseksi. Münchenin raatihuoneen edessä oli jopa satoja metrejä pitkä jono.

Aloitteen allekirjoitti lopulta 1,74 miljoonaa ihmistä eli 18,4 prosenttia Baijerin äänioikeutetuista.

Toukokuun alussa Baijerin osavaltiohallitus hyväksyi aloitteen, ja nyt siitä tulee laki.

Seuraavaksi Becker haluaa pelastaa mehiläisiä koko Euroopassa. Hän on mukana keräämässä nimiä eurooppalaisen kansalaisaloitteeseen. Siihen tarvitaan miljoona allekirjoitusta ainakin seitsemästä maasta, jotta EU käsittelisi asian.

3. Suomessa vapaaehtoiset raahasivat merikotkille sianruhoja, ettei niiden tarvitse muuttaa

Kuten Saksan esimerkkikin osoittaa, joukossa todella on voimaa. Töitä saatetaan toki tarvita vuosikymmeniä, mutta lopputulos voi olla erittäin hyvä. Kysykää vaikka täältä kotimaasta tutulta merikotkalta.

1970-luvulla Itämeri ja sen kalat olivat niin myrkkyjen kyllästämiä, että uljaat merikotkat olivat hätää kärsimässä.

Ruokaan kulkeutuneet myrkyt vaikuttivat lintulajiin äkkipäätään erikoiselta tuntuvalla tavalla: ne heikensivät lintujen munien kuoria niin, että munat eivät kestäneet hautomista.

Kun merikotkan (Haliaeetus albicilla) suojelu alkoi vuonna 1972, kotkille syntyi poikasia viisi kappaletta vuodessa, kertoo WWF:n suojelupäällikkö Jari Luukkonen. Pitkään poikasluku pysyi alle kymmenessä, mutta vähitellen kanta elpyi niin, että viime vuonna poikasia oli Suomen alueella jo noin 450.

Tilanne on niin hyvä, että tuoreimmalla Suomen uhanalaisten lajien punaisella listalla merikotkasta ei enää kanneta huolta. Se on vaihtunut uhanalaisesta lajista elinvoimaiseksi.

Yksi tärkeä tekijä suojelussa olivat lukuisat vapaaehtoiset ihmiset, jotka aikoinaan järjestivät linnuille esimerkiksi talviruokintaa.

Yksi kunnianhimoinen suojelija esimerkiksi kiskoi rättisitikastaan takapenkin irti, pakkasi tilalle kuolleita sikoja ja ajoi niitä merijäälle kotkien löydettäväksi. Näin merikotkien ei tarvinnut muuttaa talviaikaan Etelä-Itämerelle, jossa myrkkytilanne oli vieä pahempi, Luukkonen kertoo.

Toki merikotkaa ei suojeltu pelkillä ruhoilla. Kannan elpymiseen ovat vaikuttaneet esimerkiksi pesimisalueiden suojelu ja muut tärkeät poliittiset päätökset, kuten DDT- ja PCB-ympäristömyrkkyjen kieltäminen.

+ Tahdotko auttaa?

Haluatko kesän tullen auttaa eläimiä kotona tai mökillä?

Luukkonen muistuttaa suomalaisia metsänomistajia siitä, että he voivat metsänhoidolla auttaa monia lajeja. Vaikka ei olisi varsinainen metsänomistaja, monella suomalaisella on mökkimetsää.

– Esimerkiksi ei siivoa sitä metsää ihan putipuhtaaksi lahopuusta, vaan jättää sinne eri puulajeja. Monille metsä- ja lintulajeille lahopuun jättäminen on todella tärkeä teko, Luukkanen antaa esimerkin vaikuttamisesta.

Jos tästäkin kesästä sattuisi tulemaan helteinen ja kuiva eikä kotipihan lähellä ole luontaisia juomapaikkoja, voi pihapiirin linnuille, siileille, oraville ja muille janoisille pieneläimille laittaa matalan vesiastian.

Kiinnostuitko?

Jos haluat tutkia uhanalaisia eläimiä, Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisten lajien punaiselta listalta voi etsiä tietoa eri lajeista.

Kerro tämän jutun kommenttipalstalla kokemuksistasi luonnonvaraisten eläinten auttamisesta. Kommenttipalsta on avoinna keskustelulle kello 20 asti.

Lue lisää:

Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

Mittari on noussut huimiin lukemiin Oulussa, jossa oli 32,2 astetta hetki sitten. Kyseessä on kaikkien aikojen ensimmäinen kerta, kun lämpötila nousee yli 32 asteeseen näin varhaisessa vaiheessa kesää.

Perässä seuraa Kokkolan lentoasema, jossa lukema on 31,1, astetta.

Myös muun muassa Vaasassa, Porissa ja Tampereella on mitattu tänään yli 30 asteen lämpötiloja.

Tänään on luvassa myös ukkoskuuroja paikoin maan etelä- ja keskiosassa sekä Koillismaalla, Etelä-Lapissa ja Päälaen Lapissa.

Lue lisää:

Ukkonen tulee, oletko valmis? Varaudu näillä viidellä vinkillä ukkosmyräkkään

Jo yli 20 000 japanilaisnaista on liittynyt kampanjaan, jossa hallitusta kehotetaan kieltämään työnantajia vaatimasta työntekijöiltä korkokenkien käyttöä. Lukuisat naiset ovat julkaisseet sosiaalisessa mediassa kieltoa tukevia viestejä aihetunnisteella #KuToo, joka yhdistää japanin sanat kenkä (kutsu) ja kipu (kutsuu) ahdistelun vastaiseen MeToo-aihetunnisteeseen.

Kampanjan aloittanut näyttelijä Yumi Ishikawa ja kampanjaan liittyneet muut naiset sanovat korkokenkien käytön olevan monilla japanilaisilla työpaikoilla edellytys. Osa protestoijista on verrannut korkokenkäpakkoa muinaiseen aasialaiseen tapaan sitoa naisten jalat.

Japanin terveysministeriltä Takumi Nemotolta ei kuitenkaan liikene ymmärrystä kampanjoijille. Vetoomuksen maanantaina vastaanottaneen miesministerin mielestä korkokenkien käyttöä vaativa pukeutumiskoodi on työpaikoilla tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen.

– Miehet eivät näytä ymmärtävän, että korkokenkien käyttäminen voi olla kivuliasta ja johtaa vammoihin, Yumi Ishikawa kommentoi ministerin ajatuksia torstaina.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreen tilaston mukaan huostassa olevia lapsia on valtakunnallisesti eniten suhteessa väestöön Etelä-Savossa, Kainuussa, Kymenlaaksossa, Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä. Näiden maakuntien lapsista oli viime vuonna huostassa 1,3 prosenttia suhteutettuna vastaavan ikäiseen (0–17 v.) väestöön.

Samaan aikaan esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla osuus oli 0,6 prosenttia ja Pohjanmaalla 0,5 prosenttia. Ahvenanmaalla prosenttiosuus oli vain 0,4.

– Jo vuosikaudet Itä-Suomen luvut ovat olleet sijoitettujen osalta suurempia kuin Länsi-Suomessa. Se on ihmetyttänyt. Se liittyy varmaankin paikkatarjontaan, toimintakulttuuriin ja kulttuuriin sekä arvoihin ylipäätään, toteaa tutkimusprofessori Tarja Heino THL:stä.

Vuoden 2018 aikana oli 10 861 lasta huostassa ja vuoden viimeisenä päivänä koko maassa huostassa oli 9 533 lasta, joista noin yli puolet oli perhehoidossa.

Kaiken kaikkiaan koko maassa viime vuonna kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria oli yli 18 544. Se on ennätysmäärä: Koko tilastohistorian aikana eli vuodesta 1991 alkaen ei ole kirjattu tällaisia lukuja kuin viime vuosien aikana.

– Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostassa olevien lasten määrä on jatkuvasti kasvanut 1990-luvulta lähtien, mikä on huolestuttava piirre kehityksessä, sanoo Heino.

Huostaanotto tarkoittaa käytännössä, että viranomaiset päättävät, missä lapsi asuu. Lain kriteerit huostaanotolle löytyvät täältä.

Palvelujen räätälöinti olisi tärkeää

THL:n tutkimusprofessorin Tarja Heinon mielestä tilastot kertovat, että vaikeassa tilanteessa olevien lasten, nuorten ja perheiden tukeminen riittävän aikaisin ei ole onnistunut tai käytetyt keinot eivät ole kaikkien perheiden kohdalla olleet sopivia.

– Yksi ratkaisu ei sovi kaikille. On hyvä, että meillä on palveluita, jotka on kohdennettu ihan tiettyyn asiaan. Jos on jokin tietty, yksi pulma, siihen on yksi ratkaisu ja paikka, joka osaa pulmassa auttaa. Jos ongelmat ovat kietoutuneet yhteen ja matkan varrella vaikeudet kasaantuneet, silloin tarvitaan henkilökohtaista, räätälöityä perhekohtaista tukipakettia, sanoo tutkimusprofessori Heino THL:stä.

Heino muistuttaa, että tutkimusten mukaan tuen tulee olla pitkäjänteistä ja intensiivistä, jotta sillä on vaikutusta.

– Pitää olla kantavat, luottamukselliset suhteet, ja niiden pitää pysyä prosessin vaikeimman ajan ja sen yli.

Syitä lastensuojelun tarpeen kasvulle Suomessa on useita. Heinon mukaan perheiden tai yksilöiden syyllistäminen tilanteestaan ei auta, sillä taustalla on usein monia yhteiskunnallisia kysymyksiä.

– Meidän yhteiskunnassa on tietynlainen jännitteisyys ja epävarmuus tulevaisuudesta, työttömyydestä ja ylivelkaantumisesta. Suuri osa niistä perheistä, joista puhutaan sijoitettujen kohdalla, ovat köyhiä. Tilanne on voinut kehittyä sairastumisesta, onnettomuudesta, mistä tahansa, että talous ja hermot kiristyvät ja lasten tarpeet jäävät vähemmälle, kertoo Heino.

Tutkimustietoa tarvittaisiin lastensuojelun tavoittavuudesta

Tutkimusprofessori Tarja Heino peräänkuuluttaa tutkimustietoa lastensuojelun kehittämiseksi perheiden yksilölliset tarpeet huomioiden.

– Ihan ehdottomasti olisi tarkan pysähtymisen paikka. Jokaisen numeron takana on lapsi ja lapsen elämäntilanne. Meillä on jo pitkään raportoitu, että kuntakohtaiset erot ovat suuria ja lapset ovat eriarvoisia sen mukaan, minkälaisiin palvelukokonaisuuksiin ja työntekijätilanteisiin lapset vaikeuksissaan törmäävät.

Heinon mielestä olisi tärkeää, että myös tutkimustyössä päästäisiin riittävän lähelle perheitä.

– Jokainen tilanne pitäisi käydä tutkien läpi ja oppia siitä, niiden ihmisten kanssa, jotka siihen ovat kytkeytyneet. Ei riitä, että meillä on tilastoja, vaan tarvitaan kokemuksia, yhteistä erittelyä ja pohdintaa niin työntekijöiden kuin asiakkaiden kanssa.

Lue lisää aiheesta:

Itä-Suomi kärjessä lastensuojelutilastoissa – Palvelujohtaja: "Tieto ei kulje entiseen malliin"

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International palkitsee 16-vuotiaan ruotsalaisen Greta Thunbergin korkeimmalla kunnianosoituksellaan.

Thunbergille ja hänen ansiostaan maailmanlaajuiseksi kasvanut Fridays for Future -liike saavat Amnestyn Ambassador of Conscience [Omantunnonlähettiläs] -palkinnon.

– Kunnianosoitus myönnetään ihmisille, jotka ovat osoittaneet ainutlaatuista johtajuutta ja rohkeutta työskennellessään ihmisoikeuksien puolesta. En voisi kuvitella parempaa vastaanottajaa palkinnolle kuin Greta Thunberg ja Fridays for Future -ilmastolakkoliikke, totesi Amnesty Internationalin pääsihteeri Kumi Naidoo.

Thunberg alkoi viime vuoden elokuussa osoittaa mieltään Ruotsin valtiopäivätalon edessa joka perjantai. Hän sanoi osoittavansa mieltään siihen asti, kunnes Ruotsin hallitus ryhtyy todellisiin toimiin ilmastonmuutoksen estämiseksi.

Fridays fos Future liike kasvoi nopeasti. Sen mielenosoituksia on ollut yli sadassa maassa. 24. toukokuuta tapahtumaan osallistui yli miljoona ihmistä eri puolilla maailmaa. Liike on aktivoinut erityisesti nuoria toimimaan ilmaston ja ympäristön puolesta.

Amnesty toteaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on mitä suurimmassa määrin myös työtä ihmisoikeuksien puolesta. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa erityisesti eteläisellä pallonpuoliskolla, missä asuvat ihmiset ovat kaikkein vähiten syyllisiä ilmastonmuutokseen.

Uudet ministerit aloittivat tehtävissään torstaina reilun kuukauden kestäneiden hallitusneuvotteluiden jälkeen. Oheisen ministerivisan tekemällä selviää, kuinka monta ministeriä tunnistat kasvokuvasta. Joukossa on sekä useimmille entuudestaan tuttuja kasvoja että toistaiseksi vähemmän esillä olleita.

Visa sisältää 19 monivalintatehtävää eli hallituksen kaikki ministerit. Annetuista kolmesta vaihtoehtonimestä pitää valita ministeri, joka on kunkin tehtävän kuvassa. Tehtyäsi testin saat pistemäärän ja leikkimielisen luonnehdinnan tunnistustaidoistasi.

Kuvat: Eduskunta

Lue lisää uusista ministereistä tästä jutusta:

Tässä he nyt ovat – Antti Rinteen viisikon kaikki ministerit

Maailmassa on virhe, jonka paljasti minulle SDP:n uudelleen valittu euroedustaja Miapetra Kumpula-Natri keskiviikkoisessa aamukahvitilaisuudessa Euroopan parlamentissa Brysselissä.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä.

Parlamentti on tärkeä paikka, jossa päätetään isosta osasta suomalaisiakin koskevista laeista. Siksi virhekin on tärkeä.

Virhe on se, että pienen maan edustajan on liki mahdotonta päästä parlamentin tärkeimmille päättäjän paikoille. Syy on matemaattis-valtiotieteellinen.

Kumpula-Natrin mukaan esimerkiksi SDP:n kahden hengen delegaatiolla on eurooppalaisessa S&D-ryhmässä noin 2,4 pistettä. Lukuun vaikuttaa ennen kaikkea delegaation koko.

Ryhmän puheenjohtajan paikkaan vaadittaisiin kuusi pistettä, ja varapuheenjohtajaksi viisi. Paikat menevät isompien maiden delegaatioille, koska niillä on enemmän pisteitä.

Samasta syystä myös tärkeät valiokuntien puheenjohtajan tehtävät ovat käytännössä pienen maan meppien ulottumattomissa. Sama periaate on käytössä muissakin ryhmissä.

Esimerkiksi päättyvällä kaudella ainoa pohjoismainen valiokunnan puheenjohtaja oli Ruotsin Cecilia Wikström. Hänkin veti vetoomusvaliokuntaa, jolla ei ole käytännössä sananvaltaa lainsäädäntöön.

– Kun ei ole pisteitä, puheenjohtajapaikkoja ei tule, Kumpula-Natri sanoi.

Hänen mukaansa parasta mitä hän itse voi havitella on koordinaattorin tehtävä. Valiokunnan koordinaattori puhuu poliittisen ryhmänsä puolesta valiokunnassa.

Miksi tämä on ongelma? Parlamentin edustavuuden takia. Parlamentti on olemassa, jotta kansalaiset tulisivat EU:ssa edustetuiksi suoraan, ohi kansallisten parlamenttien.

Suomalainen meppi edustaa yhtä arvokasta äänestäjäjoukkoa kuin saksalainen tai italialainen. Pienten maiden edustajien automaattinen takamatka sotii periaatetta vastaan, koska he eivät kuitenkaan edusta parlamentissa maataan vaan äänestäjiään.

Toisaalta tämä ei tarkoita sitä, etteikö pienen maan mepillä voisi olla silti valtaa. Votewatch-järjestön selvityksen mukaan suomalaismepit olivat viime kaudella selvästi vaikutusvaltaisempia kuin parlamentaarikot keskimäärin.

Pisteiden puute ei ollut Kumpula-Natrin ainoa murhe keskiviikkona. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne oli edellisenä päivänä ilmoittanut, että Suomen seuraava komissaari on Jutta Urpilainen.

Kumpula-Natri vahvisti olleensa ehdolla tehtävään ja käyneensä Rinteen puheilla Säätytalolla, tosin takaovesta välttääkseen toimittajat. Hän kiisti olevansa pettynyt, mutta sanoi että vaalikampanjan jälkeen takki on tyhjä.

– Paljon olisi voinut tapahtua jos olisi mennyt toisin, Kumpula-Natri sanoi Rinteen ratkaisusta.

Pöydän toisella puolella istui SDP:n uusi euroedustaja Eero Heinäluoma, joka oli hänkin havitellut komissaarin paikkaa.

– No hard feelings, Heinäluoma luonnehti tunnelmiaan, ja sanoi, ettei ollut lähtenyt eurovaaleihin ehdolle päästäkseen komissaariksi.

Molemmat vakuuttivat, että Urpilainen on hyvä valinta. Suomessa häneen liitetään Suomen vaatimat hätälainojen vakuudet. Brysselin toimittajat muistavat Urpilaisen eurokriisin kuumista vuosista.

Ohi menneestä komissaarin paikasta pettymyksensä kiistävät Kumpula-Natri ja Heinäluoma voivat kuitenkin olla tyytyväisiä siihen, että pääsivät parlamenttiin sisään.

Vihreiden Alviina Alametsä jäi viimeisenä rannalle. Hän on Suomen ns. brexit-meppi, joka marssii saliin silloin, kun Britannia eroaa.

Jos eroaa. Alametsän kannattaisi ryhtyä kampanjoimaan brexitin puolesta, mutta hän sanoo silti toivovansa, että Britannian ero ei toteudu.

– Se, että minä pääsisin tänne, ei ole merkittävää tässä, sanoi Alametsä. Hänkin oli Brysselissä tutustumassa mahdolliseen tulevaan työpaikkaansa.

Vihreiden ryhmässä on hänen lisäkseen kolme muutakin brexit-meppiä odottamassa Britannian eroa. Toisaalta ryhmästä poistuisi 11 brittiedustajaa, eli saldo jäisi selvästi miinukselle.

Jos ero kuitenkin toteutuu, 26-vuotiaan Alametsän pääsy parlamenttiin laskisi suomalaismeppien keski-ikää selvästi. Hän ei kuitenkaan olisi kaikkien aikojen nuorin suomaisedustaja. Kokoomuksen Piia-Noora Kauppi valittiin parlamenttiin 24-vuotiaana vuonna 1999.

#SOMESSA: Iso EU-maa ei saa toimia kuin pieni

Ranskan Eurooppa-asioiden valtiosihteeri kertoi Twitterissä, että Ranska haluaa EU-parlamenttiin oman "Ranskan joukkueen". Amélie de Monchalin kertoi aikovansa tavata yhdessä pääministeri Edouard Philippen kanssa kaikki Ranskan 79 meppiä ja keskustella heidän kanssaan Ranskalle tärkeistä EU-asioista.

Tieto herätti ranskalaisten twitteristien kauhistuksen: parlamenttihan on kansalaisten, ei hallitusten edustaja! Eivät hallitukset saa käyttää valtaa meppien kautta!

Tässä asiassa ison jäsenmaan hallituksen rooli on arkaluontoisempi kuin pienten maiden. Suomalaiset mepit tapaavat säännöllisesti, kerran kuukaudessa, Suomen komissaaria vanhan käytännön mukaan.

Myös hallitukseen keskusteluyhteydet ovat suorat, EU-edustajat kertovat Ylelle. Ison maan kiinnostus meppien tekemisiin tulkitaan helpommin painostukseksi.

#FAKTA: Suomi tavoittelee Euroopan suurinta tutkimusinvestointitasoa

Suomen uuden hallitusohjelman mukaan Suomi tavoittelee peräti neljän prosentin tutkimusinvestointitasoa bruttokansantuotteesta. Tämä palauttaisi Suomen tutkimusinvestointien kärkeen Euroopassa.

Vuodesta 2015 lähtien Suomi ei ole enää ollut ykkönen, vaan kärjessä on Ruotsi. Vuonna 2017 tutkimusinvestointien määrä oli 2,76 % bruttokansantuotteesta. Kuluneen vuosikymmenen aikana investoinnit olivat korkeimmillaan vuonna 2009, jolloin niiden taso kohosi 3,75 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Investointien määrää mitataan TKI-rahoituksena, jossa lasketaan tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen osuus bruttokansantuotteesta.

Älä missaa näitä: Urpilainen siirtyy komissaariksi ja Tanska otti askeleen vasemmalle

Viikon suuri kotimaan EU-uutinen oli se, että Jutta Urpilainen on Suomen komissariehdokas. Tästä jutusta voit lukea hänen taustoistaan. Kreikan talouskriisi toi Suomelle ja valtiovarainministeri Urpilaiselle maineen tiukan talouskurin ajajana. SDP:n puheenjohtajuus ja ministeriys ovat silti kovaa valuuttaa EU:n tehtäväpörssissä. Haastattelussa Urpilainen kertoo myös perheen ja komissaarityön yhdistämisestä.

Tanska siirtyi vaaleissa vasemmalle, mutta pysyykö Pohjoismaiden ankarin rajapolitiikka? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Dan Ekholm analysoi asiaa ja vastasi lukijoiden kysymyksiin tässä artikkelissa. Vasemmistoblokki sai enemmistön kansankäräjien edustajapaikoista, mutta hallitusneuvotteluista ennakoidaan vaikeita.

Kauppapoliittiset keinot kehittyvien maiden auttamiseen ovat melko rajalliset. Jo nyt köyhimmät maat ovat nauttineet vuosikymmeniä täydestä tullivapaudesta. Näin sanoo entinen suurlähettiläs Antti Kuosmanen Brysselin koneen haastattelussa. Kehittyvien maiden talouden kehityksen suhteen tärkeää on, että maan poliittinen ja yhteiskunnallinen järjestelmä tukee sitä, että maahan kannattaa ja uskaltaa investoida ja maan luonnolliset vahvuudet hyväksikäytetään ja ympäristöä ei samalla tuhota.

Toisaalta Kuosmanen muistuttaa, että kun EU:ssa puhutaan ympäristön huomioonottamista Kiinasta tuotavan tuotannon suhteen, niin kaikkien kehittyvien maiden suhteen siitä ei keskustella. Tämä saattaa merkitä sitä, että Kiinankin suhteen kyse on oman tuotannon suojaamisesta, joka ei ole enää kilpailukykyistä.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Britannian-vierailun aikaan on hyvä pohtia, mistä hänen suosionsa kumpuaa. Länsi-Virginiassa sijaitseva McDowellin piirikunta kuuluu Yhdysvaltain köyhimpiin. Silti siellä äänestettiin upporikasta Trumpia enemmän kuin missään muualla. Ulkolinjan Pertti Pesonen kierteli suljettujen hiilikaivosten piirikuntaa kesällä 2017. Tuloksena yhä ajankohtainen dokumenttiohjelma #Trumpland.

Ensi viikolla: Noviisiministereille lentävä lähtö Eurooppaan

Suomessa on uusi hallitus, jonka ministerit saavat lentävän lähdön EU-ympyröihin. Tätä kirjoitettaessa on hyvin todennäköistä, että sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on ensimmäinen uuden hallituksen ministeri, joka osallistuu EU:n neuvoston kokoukseen. Sisäministerit ovat koolla tänään perjantaina Luxemburgissa.

Ensi viikolla suurherttuakunta tulee tutuksi myös työministeri Timo Harakalle (sd.), peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd.) ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle (vas.). Tiukimpaan paikkaan joutuu valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.).

Euroryhmän kokouksessa torstaina pitäisi pohjustaa isoja ratkaisuja esimerkiksi euroalueen budjetista, johon Suomen edellinen hallitus suhtautui nihkeästi.

Brysselissä puolestaan jatkuvat vaalien jälkeiset neuvottelut europuolueiden välillä huippunimityksistä ja ensi kauden ohjelmasta. EU-myönteistä enemmistöä tavoittelevissa neuvotteluissa ovat mukana neljä tämän hetken suurinta ryhmää eli keskustaoikeiston EPP, sosiaalidemokraattien S&D, liberaalien Alde ja vihreät.

Uutta suuntaa haetaan myös Lontoossa, jossa konservatiivien puheenjohtajakisa pääsee kunnolla käyntiin pääministeri Theresa Mayn eron jälkeen. The Daily Telegraph -lehden entinen Brysselin-kirjeenvaihtaja Boris Johnson on vahvoilla Britannian seuraavaksi pääministeriksi. Näistäkin hommista voi ponnistaa pitkälle!

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä.

New Yorkin poliisi NYPD on esittänyt anteeksipyynnön homoseksuaaleihin menneinä vuosikymmeninä kohdistamansa syrjinnän vuoksi. Poliisipäällikkö James O'Neill pyysi anteeksi erityisesti poliisin roolia mellakoihin kesäkuussa 1969 johtaneissa homobaari Stonewall Innin tapahtumissa, kertoo uutiskanava CNN.

Poliisin Stonewalliin tekemä väkivaltainen ratsia sytytti kuusi päivää kestäneet mellakat, kun seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt nousivat vastarintaan. Stonewallin tapahtumat johtivat kansainvälisen Pride-liikkeen syntyyn, kun vuosi ratsian jälkeen New Yorkissa järjestettiin ensimmäinen Pride-marssi.

– Sen (ratsian) ei olisi koskaan pitänyt tapahtua. NYPD:n toimet olivat yksinkertaisesti väärin, O'Neill sanoi torstaina Pride-kuukauden turvajärjestelyihin liittyvässä tiedotustilaisuudessa.

Hän totesi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin tuolloin kohdistuneen jatkuvan häirinnän ja samaa sukupuolta olevien suhteet kieltäneen lainsäädännön olleen syrjivää ja sortavaa. O'Neill vakuutti, ettei vastaavaa syrjintää tapahdu New Yorkissa enää koskaan.

Lue myös:

Elävä arkisto: Pride – ylpeästi omanlaisensa juhla

Viime kuussa Persianlahdella öljytankkereihin tehtyjen iskujen takana oli valtiollinen toimija, ilmoittaa Arabiemiirikunnat.

Se ei kuitenkaan nimennyt Irania iskujen tekijäksi tai esittänyt todisteita maan osallisuudesta iskuihin luovuttaessaan tutkimuksensa YK:n turvallisuusneuvostolle torstaina.

Sekä Saudi-Arabia että Yhdysvallat ovat syyttäneet iskusta Irania, joka on kiistänyt toistuvasti osallisuutensa.

Arabiemiirikuntien mukaan iskut vaativat huipputason navigaatio-osaamista. Lisäksi merimiinojen asettaminen tankkereiden pohjaan vaatii sukeltajilta äärimmäisiä taitoja, käy ilmi tutkimuksen alustavasta raportista.

Arabiemiirikuntien neljä iskua olivat osa monimutkaista ja koordinoitua operaatiota, jonka takana on suurella todennäköisyydellä valtiollinen toimija.

Öljytankkeri-iskut tapahtuivat toukokuun puolivälissä Arabiemiirikuntien rannikolla lähellä Fujairahin satamaa. Iskuissa vaurioitui kaksi Saudi-Arabian, yksi Arabiemiirikuntien ja yksi Norjan tankkeri.

Lisää aiheesta:

Yhdysvaltain Bolton: Iran "melkein varmasti" Hormuzinsalmen alusiskujen takana

Iran: Yhdysvaltojen lisäjoukot uhkaavat rauhaa Lähi-idässä

Tutkijat uskovat löytäneensä ihmisen kestokyvyn rajat.

Asiaa tutkittiin vertailemalla 5 000 kilometrin mittaisen juoksukisan ja Ranskan ympäriajon kaltaisia pitkäkestoisia kilpailuita ja niiden osallistujien energiankulutusta, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Tutkijoiden mukaan ihmisen pitkäaikainen, kestävä energiankulutuskatto on 2,5 kertaa ihmisen perusaineenvaihdunta-arvo eli keskivertoihmiselle noin 4 000 kilokaloria päivässä.

Tätä suurempi kalorien kulutus ei ole tutkijoiden mukaan kestävällä tasolla, eli pitkäaikaisesti ei voi kuluttaa enempää energiaa.

Tutkimus on julkaistu Science Advancesin tuoreimmassa numerossa.

Duke Universityn tutkimuksen mukaan kestävyyseksperttejä ovat erityisesti raskaana olevat naiset. Heidän energiankulutuksensa on 2,2 kertaa perusaineenvaihdunta.

Tutkijat seurasivat juoksijoita, jotka osallistuivat liki 5 000 kilometrin mittaiseen, 140 päivää kestävään Race Across the USA -kilpailuun. Osallistujat juoksivat kisassa kuusi maratonia viikossa kuukausien ajan.

Kesävyyttä tutkititiin mittaamalla osallistujien kalonrinkulutusta kisan aikana.

Aluksi energiankulutus oli kovaa, mutta tasaantui. Tutkijoiden mukaan osallistujien ensimmäisen viikon kulutus olisi ollut kestävää vain 70 päivän ajan. Tulos tasaantumisesta viittaa siihen, että elimistö osaa laskea energiankulutustaan pysyäkseen kestävissä rajoissa.

– Kovia asioita voi tehdä pari päivää, mutta jos tahtoo kestää pidempään, on rauhoituttava, sanoo Herman Pontzer Dukesta BBC:lle.

Tutkijoiden mukaan kulutuskaton syy löytyy ruuansulatusjärjestelmästä. Ihmisruumis ei pysty sulattamaan ja käsittelemään enempää kaloreita pitääkseen yllä korkeampaa energiankulutusta.

– Suolistomme ei pysty tehokkaasti kuluttamaan kuin rajallisen määrän kaloreita, Pontzer sanoo Duken yliopiston tiedotteessa.

Yli rajan menevässä kulutuksessa elimistö alkaa käyttää omia varastojaan.

Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin tietoja myös muista kilpailuista ja raskaana olevista naisista.

Koska suurin kestävä kalorinkulutus oli pitkien kisojen urheilijoilla lähes sama kuin raskaana olevilla naisilla, tutkijat uskovat, että sama efekti, joka estää triathlonisteja rikkomasta nopeusennätyksiä, toimii myös muilla tavoin. Se voi siis esimerkiksi säännellä, kuinka isoiksi sikiöt voivat kasvaa raskausaikana.

– Olin kyllä varautunut jonkinlaisiin seurauksiin, mutta reaktio oli paljon odotettua rajumpi, koska käytimme vain sananvapauttamme, turkkilainen tutkija Erbatur Çavuşoğlu kertoo levykaupassaan Berliinin keskustassa. Hän puhuu kokemuksesta, joka pakotti hänet lähtemään Turkista ja vaihtamaan ammattia.

Erbatur Çavuşoğlu pitää levykauppaa Berliinissä, mutta vielä pari vuotta sitten hän tutki ja opetti kaupunkisuunnittelua istanbulilaisessa Mimar Sinan -yliopistossa.

Çavuşoğlu on Turkissa syytteessä terrorismin tukemisesta, kuten lukuisat muut turkkilaiset yliopistoihmiset. Tammikuussa 2016 yli tuhat turkkilaista tutkijaa ja yliopisto-opettajaa julkaisi rauhanvetoomuksen, jossa vaadittiin loppua turvallisuusjoukkojen koville otteille Kaakkois-Turkin kurdialueilla. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan leimasi allekirjoittajat maanpettureiksi.

Satoja rauhanvetoomuksen allekirjoittajia on asetettu syytteeseen terrorismin tukemisesta ja monet heistä ovat menettäneet työpaikkansa. Oikeusprosessi on ollut sekava, ja samasta ”rikoksesta” eli rauhanvetoomuksesta on langetettu hyvin erilaisia rangaistuksia.

En halua mennä Turkkiin, koska saattaa olla, että en enää pääse sieltä pois Erbatur Çavuşoğlu

Erbatur Çavuşoğlu on onnekkaiden joukossa, koska hän pääsi lähtemään maasta ilman ongelmia syyskuussa 2016. Çavuşoğlu ei usko palaavansa Turkkiin lähiaikoina, vaikka hän kaipaa ystäviään ja sukulaisiaan.

– Minun on ajateltava täällä Saksassa olevaa perhettäni. En halua mennä Turkkiin, koska saattaa olla, että en enää pääse sieltä pois. On useita esimerkkejä, joissa passi on mitätöity tai ihminen on ollut epäilty tai syytteessä, vaikka ei itse ole siitä tietoinen. Asia selviää vasta lentokentällä.

Turvapaikanhakijoita ja vainottuja yliopistoihmisiä

Turkin kireä tilanne näkyy turvapaikkatilastoissa. Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston EASO:n tilastojen mukaan EU:sta turvapaikkaa hakeneiden Turkin kansalaisten määrä kasvoi viime vuonna liki puolella edellisvuoteen verrattuna.

Vuonna 2018 yli 24 000 Turkin kansalaista haki turvapaikkaa EU:sta. Luvussa ovat myös mukana Sveitsin ja Norjan tiedot. Useimmat turvapaikanhakijoista ovat tulleet EU:n alueelle ylittämällä Kreikan ja Turkin välisen maarajan. Heidän lisäkseen tuhannet turkkilaiset ovat saapuneet Euroopan unioniin työviisumeiden, lyhytaikaisten taiteilijaviisumeiden ja yliopistojen apurahojen turvin.

Väsyin turkkilaiseen yliopistoelämään ja yliopistoviranomaisten tiukkaan valvontaan Erbatur Çavuşoğlu

Saksaan on viime vuosina saapunut satoja turkkilaisia tutkijoita ja yliopisto-opettajia. Useimmat heistä eivät ole turvapaikanhakijoita, vaan monet heistä pääsevät Saksaan muutaman vuoden tutkijastipendeillä. Esimerkiksi saksalainen Alexander Humboldt -säätiö on rahoittanut lähes sata tutkijastipendiä vainotuille turkkilaistutkijoille. Myös Erbatur Çavuşoğlulla oli aluksi apuraha saksalaisessa yliopistossa.

Erbatur Çavuşoğlu kaipaa ystäviään ja sukulaisiaan Turkista, mutta vapautuminen turkkilaisten yliopistojen arjesta on helpotus.

– Väsyin turkkilaiseen yliopistoelämään ja viranomaisten tiukkaan valvontaan. Minustakin tehtiin yliopistovuosina parikymmentä tutkintapyyntöä, Çavuşoğlu kertoo.

Turkin yliopistoviranomaisen YÖK:n käynnistämissä selvityksissä tutkitaan varsin omituisia ”rikkomuksia”. Çavuşoğlua tutkittiin muun muassa tavaroiden kantamisesta, koska se ei ole tutkijoiden ja opetushenkilökunnan asia vaan sitä varten on vahtimestareita ja toimistohenkilökuntaa.

– Kun kannoin tavaroita yhdessä työmiesten kanssa, sen epäiltiin vähentävän yliopisto-opettajien arvovaltaa. Jouduin myös tekemään tiliä siitä, että opiskelijat saivat puhutella minua etunimellä. Tutkinnat perustuivat ilmiantoihin.

Olen asettumassa tänne. En usko, että Turkin olot parantuvat nopeasti Erbatur Çavuşoğlu

Erbatur Çavuşoğlu sanoo, että alku Berliinissä oli hankalaa. Hänen vaimonsa on saksalainen ja kaupunki on hyvin tuttu, mutta ajatus maanpaosta tuntui oudolta. Nyt olo on jo parempi.

– Olen asettumassa tänne. En usko, että Turkin olot parantuvat nopeasti. Nyt opettelen kauppiaaksi, vaikka tulen akateemisesta maailmasta. En rikastu tällä, mutta viihdyn.

Turvapaikanhakijoiden tulo jatkuu

Vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen Turkkiin julistettiin poikkeustila ja yli 130 000 valtion virkamiestä erotettiin. Heidän joukossaan on tuhansia yliopisto-opettajia. Useimmissa tapauksissa erotettujen passit on mitätöity.

Suuri osa Turkista Eurooppaan tulevista turvapaikanhakijoista on uskonnollisen johtajan Fethullah Gülenin seuraajia. Güleniä ja hänen seuraajiaan asevoimissa syytetään vallankaappausyrityksestä. Eurooppaan pakenevien joukossa on lukuisia Güleniä lähellä olleissa kouluissa ja sairaaloissa työskennelleitä. Heillä on tuskin ollut mitään tekemistä vallankaappausyrityksen kanssa, mutta myös heitä on jahdattu armottomasti.

Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston mukaan Turkista tuli alkuvuonna enemmän turvapaikanhakijoita kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana tulijoita oli noin 7 500.

Turkkilaisten turvapaikanhakijoiden määrä on ollut kasvussa myös Suomessa. Vuonna 2015 vain 57 Turkin kansalaista haki turvapaikkaa Suomesta. Viime vuonna hakijoita oli jo vajaat 300. Maahanmuuttoviraston tilastojen perusteella noin kaksi kolmasosaa Turkista viime aikoina tulleista hakijoista on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen.

Lue myös:

Turkin vaaliviranomaiset mitätöivät presidentti Erdoganille epämieluisan Istanbulin vaalituloksen

Turkin puhdistusten uhrit hakevat turvaa Euroopasta - “Turkissa odottavat kiduttajat ja vankiselli”

Pakolaisliike Turkin ja Kreikan maarajalla vilkastuu – “Kukaan ei tiedä, että olemme täällä”

Eduskunta valitsi tänään uudeksi puhemieheksi Matti Vanhasen (kesk.). Kaksi varapuhemiestä valitaan myöhemmin tänään pidettävässä täysistunnossa.

Vanhanen sai suljetussa lippuäänestyksessä 141 ääntä. Tyhjiä äänestyslappuja jätettiin 39, kolme edustajaa sai yhden äänen ja kaksi äänestyslappua hylättiin.

Kokoomuksen edustajat protestoivat tyhjää äänestämällä sitä, että kokoomus ei saa tällä kertaa edustajaa puhemiehistöön.

• Näytämme suorana varapuhemiesten valinnan ja puhemiehistön tiedotustilaisuuden sen jälkeen. Se alkanee noin 15.25. Jutun pääkuvaa klikkaamalla pääset seuraamaan suoraa lähetystä eduskunnasta.
• Päivitämme tähän juttuun myös valinnat ja heidän kommenttinsa.

Hallituksen nimittämisen vuoksi puhemiehistöön tulee muitakin muutoksia. Ainoastaan perussuomalaisten Juho Eerola jatkaa puhemiehistössä.

Vakiintuneen käytännön mukaan hallituksen toiseksi suurimman puolueen edustaja valitaan puhemieheksi ja pääministeripuolue saa ensimmäisen varapuheenjohtajan paikan. Siihen on ehdolla SDP:n Tuula Haatainen.

Vaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi äänestetty perussuomalaiset saa toisen varapuhemiehen paikan.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen nimityksen jälkeen puhemiesten valinnasta syntyi kovaa suukopua, koska kaikki paikat menivät hallituspuolueille. Silloin kaikki kolme olivat myös kolmen suurimman puolueen edustajia.

Myös tänä vuonna perussuomalaiset ovat olleet näreissään puhemiehen valinnasta. Kansanedustaja Ville Tavion (ps.) mukaan olisi ollut tyylikästä, jos puhemies olisi valittu eduskunnan toiseksi suurimman puolueen eli perussuomalaisten edustaja.

Keskusta äänesti ryhmäjohtajista

Eduskuntapuolueet tekivät myös aiemmin omia valintojaan.

Keskustan ryhmän puheenjohtaksi valittiin Antti Kurvinen. Hän voitti Markus Lohen äänin 20–10. Kurvinen on toiminut kansanedustajana vuodesta 2015.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin myös äänestyksen jälkeen Eeva Kalli. Hän voitti toisella kierroksella kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan äänin 19–11.

Mattila sai toisen varapuheenjotajan paikan, mutta sekin tuli äänestyksen jälkeen. Vastaehdokkaana oli Mikko Kärnä.

Edellinen puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen nimitettiin eilen torstaina Rinteen hallituksen puolustusministeriksi. Ryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana toiminut kansanedustaja Hanna Kosonen puolestaan aloittaa elokuussa tiede- ja kulttuuriministerinä.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Paavo Arhinmäki.

Aiemmin ryhmää johtanut Aino-Kaisa Pekonen aloitti eilen sosiaali- ja terveysministerinä.

Arhinmäki, 42, on toiminut aikaisemmin muun muassa vasemmistoliiton puheenjohtajana ja ministerinä. Hän aloitti kevällä neljännen kansanedustajakautensa.

RKP valitsi ryhmänsä uudeksi puheenjohtajaksi Anders Adlercreutzin. Aiemmin ryhmää johtanut Thomas Blomqvist nimitettiin eilen pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeriksi.

Lisäksi perussuomalaiset päätti esittää Mika Niikkoa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi. Eduskunta äänestää valinnasta muodollisesti 18. kesäkuuta.

Valiokunnan puheenjohtajaksi valittu Laura Huhtasaari (ps.) lähtee europarlamentaarikoksi Brysseliin heinäkuun alussa.

Puutteellinen kielitaito ja kulttuurierot voivat olla merkittävä este maahanmuuttajan sopeutumiselle, mutta omankielinen tuki voi edistää kotoutumista ja työllistymistä. Esimerkiksi Kemissä vertaistuen hyödyntämisestä on saatu hyviä kokemuksia Maahanmuuttaja ohjaamossa.

Siinä maahanmuuttajataustaiset kotoutumisvalmentajat auttavat toisia maahanmuuttajia. Yksi hankkeesta apua saavista on irakilainen Hussein Abbas.

2015 Suomeen tullut ei ole vielä päässyt suomen opinnoissa kovin pitkälle. Hänen mukaansa onkin paljon helpompi keskustella kotoutumiseen vaikuttavista asioista, kuten suomalaisesta työelämästä, kun ei jää kielimuurin taakse.

– On paljon helpompaa, kun joku kääntää asioita minun omalle kielelleni, koska en hallitse vielä englantia ja suomen kieltä kovin hyvin, Abbas sanoo englanniksi.

Maahanmuuttaja ohjaamo -hankkeen projektipäällikkö Jaana Tapalisen mukaan omaa kieltä puhuva kotoutumisvalmentaja on maahanmuuttajalle kanssakulkija kielen ja yhteiskunnan ymmärtämisessä.

– Monesti integroituminen ja kotoutuminen helpottuu ja sitä kautta myös kaikki muut elämänhallinnalliset asiat. Muodostuu hieman helpommaksi selvitä, kun on omakielinen apu takana, Tapalinen sanoo.

Lumi oli shokki, mutta Gabar Othman päätti jäädä

Yksi Kemin Maahanmuuttaja ohjaamon neljästä omakielisistä kotoutumisvalmentajista on Gabar Othman. Irakista maahan vuonna 2015 tullut kurdimies oli itse vähällä jäädä syrjään suomalaisesta yhteiskunnasta ja vietti aikaansa vastaanottokeskuksessa käymättä edes ulkona.

Nyt hän puhuu suomen lisäksi viittä eri kieltä ja kolmea kurdin kielen murretta.

– Olin alussa aivan kuin shokissa lumesta ja jäästä. Ulkona oli varmaan 20 astetta pakkasta. Sanoin kaverille, että en varmana mene ulos. Pyysin häntä ostamaan minulle riisiä kaupasta.

Kahtena ensimmäisenä vuonna hän ei halunnut oppia suomea, koska Suomessa lähes kaikki osaavat jonkin verran englantia. Sitten mieli muuttui.

– Aikaisemmin ajattelin, että ehkä ei kannata opiskella, koska suomi on niin vaikea kieli ja tulevaisuus ei ole täällä selvä. Mietin, että mitä jos minulle sanotaan, että pois Suomesta? Vähitellen aloin miettiä, että minulle paras vaihtoehto on, että jään Suomeen ja alan opiskelemaan.

Torniosta Kemin kautta Tampereelle ajautunut Othman palasi Tornioon, missä hänellä oli opiskelupaikka maahanmuuttajien peruskoulussa.

Alkuvaiheessa hän hämmästeli alkuvaiheessa suomen kielen rakennetta ja kummallisuuksia.

– Jos sanon, että minä käyn salilla ja minä menen salille. Mikä ero näissä on?

"Koulussa oli pakkoarabia, kuten täällä on pakkoruotsi"

Sinnikäs työ ja harjoittelu myös koulun jälkeen kotona toi tulosta: kolmen kuukauden kuluttua Gabar Othman puhui suomea jo auttavasti. Toki tottumuksella kieltenopiskeluun saattoi olla vaikutusta, sillä suomi oli jo viides hänen opiskelemansa kieli.

Entuudestaan hän puhui äidinkielensä badinin lisäksi persiaa, turkkia englantia ja arabiaa. Badini on kurdinkielen murre. Othman osaa kurdin kielen murteista lisäksi soranîa ja kurmandzia.

– Arabia ei ole kovin vahva kieli, mutta pärjään sillä kuitenkin hyvin. Meillä on Irakissa kouluissa pakkoarabia, kuten täällä on pakkoruotsi, hän naurahtaa.

Opiskelumotivaation kanssa hänellä ei ole ollut ongelmia ennen Suomeen tuloaan.

– Tykkään opiskelusta ja koulussa olin aina paras oppilas, koska en halua, että joku muu on parempi kuin minä.

Omakielinen tuki auttaa niitä, joille suomi on vielä vaikeaa

Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävä hankkeen ideana on, että ihmiset pääsevät mukaan yhteiskunnan toimintaan jo ennen, kun he ovat saavuttaneet hyvä kielitaidon. Puutteellinen kielitaito ja kulttuurierot voi olla merkittävä este maahanmuuttajan sopeutumiselle.

Omakielisellä avulla pidetään huolta niistä maahanmuuttajista, jotka eivät vielä ole ehtineet saavuttaa hyvää kielen taitoa kursseilla. Palvelu on uutta Suomessa.

– On olemassa erilaisia omakielisiä palveluja eri paikkakunnilla, mutta tällaista laajamittaista monikielistä ura- ja kotoutumisvalmennuksen toimintaa ei vielä muualla ole, sanoo projektipäällikkö Jaana Tapalinen.

Oleskeluluvan puuttuminen huolettaa

Hanke aloitti toimintansa Kemissä tammikuussa ja sillä on rahoitus kolmeksi vuodeksi. Asiakkaina on jo puolen sataa maahanmuuttajaa. Yhteyksiä haetaan paikallisiin yrityksiin työ- ja työkokeilupaikkojen saamiseksi maahanmuuttajille.

Gabar Othman palkattiin määräaikaiseksi kotoutumisvalmentajaksi, vaikka hänellä ei ole passia eikä henkilötunnusta.
Hän onnistui vakuuttamaan ohjaamon väen innokkuudellaan ja kielitaidollaan.

– Sain lopulta kolmen vuoden työsopimuksen täältä ohjaamosta. Sanoin heille, että olisin hyvä esimerkki, että kannattaa opiskella kieliä.

Mies on onnellinen työpaikasta, mutta mieltä painaa se, että hän ei ole saanut vielä oleskelulupaa Suomesta.

– Olen ajatellut hakea työperusteista oleskelulupaa, mutta ongelma on se, että minulla ei ole passia. Kun Migrin sivuilta katsoo, niin passi on joka paikassa vaatimuksena.

Gabar Othman sanoo, että hänen passinsa meni Kreikassa meren pohjaan.

Odottaminen, epävarmuus ja joutenolo masentavat.

– Minulle sanottiin, että Irak on turvallinen maa. Kuitenkin joka päivä ihmisiä kuolee ja kamalia asioita tapahtuu siellä. En voi mennä takaisin Irakiin.

Lue myös:

Tuore tutkimus: Ohjaamot ovat nuorille tärkeä paikka – 21-vuotias opiskelija löysi sieltä uuden suunnan elämälleen

Irakilaisnainen on etsinyt 12 vuotta töitä – näin eri maista tulleet ulkomaalaiset työllistyvät Suomessa

Suomen kielen opetus oli 20-vuotiaasta Merim Al-Kharsanista liian vaikeaa, siksi hän kirjoitti arabiankielisen oppikirjan kahdella äidinkielellään

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan teollisuuspuun hakkuut ovat olleet tänä vuonna tammi-maaliskuussa jo pari prosenttia suuremmat kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Koko vuoden tarkkaa kehitystä ei tosin voi arvioida muutaman kuukauden perusteella.

Luken tänään julkaistun suhdannekatsauksen mukaan metsäsektorin suhdannehuippu olisi kuitenkin jo ohitettu ja teollisuuspuun hakkuumäärät vähenevät tänä vuonna viitisen prosenttia.

Metsäteollisuuden puunkäyttö kasvoi viime vuonna kuudetta vuotta peräkkäin. Käyttömäärä rikkoi 70 miljoonan kuutiometrin rajan ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen.

Tänä vuonna puunkäytössä ei odoteta suuria muutoksia eli metsäteollisuus käyttää edelleen paljon puuta. Tämä näkyykin raakapuun keräyspaikoissa rauteiden varsilla eri puolella maata. Varastot pursuavat puuta.

Tuonti lisääntyi alkuvuonna

Luken mukaan myös puun tuonti on kasvanut tämän vuoden tammi–helmikuussa noin 30 prosenttia. Valtaosa tuontipuusta tulee Venäjältä. Puuta tuodaan myös Baltiasta, Puolasta ja Ruotsista.

Metsäteollisuus on ollut hyvin varovainen arvioidessaan tuontipuun kasvulukuja lähitulevaisuudessa. Selvää on, että tuonnin lisäämiseen ainakin varaudutaan.

Yhtä todennäköistä on, että tuontipuun merkitys kasvaa uusien investointien myötä. Puuntuonti on yhä kiinteä osa metsäyhtiöiden puunhankintaa; eräänlainen varaventtiili puumarkkinoilla.

Teollisuus ostaa, metsäomistaja myy

Jos puun tarve kasvaa suuremmaksi kuin mitä Suomesta voidaan puumarkkinoilta hankkia, tuonnin lisääminen Venäjältä ja muista Itämeren maista on realistinen vaihtoehto. Sitä kautta hakkuut Suomesta siirtyisivät siis osin muualle.

Luonnonvarakeskuksen mukaan hakkuiden rajoittaminen Suomessa on käytännössä hankalaa. Teollisuus tekee investointipäätökset ja metsänomistajat tekevät puun myyntipäätökset.

Valtiovalta voi vaikuttaa epäsuorasti raakapuukauppaan verotuksen, tukien ja investointeihin liittyvän infrastruktuurirakentamisen kautta sekä Metsähallitukselle asetettujen tulostavoitteiden kautta.

Tietysti, jos koneita tai tehtaita suljetaan laajalti Suomessa, myös puuntuonnin tarve vähenee.

Teollisuuden mukaan tuonnin määrien kehityksen ennustaminen on mahdotonta. Puun saatavuuteenkin vaikuttavat useat tekijät kuten sääolosuhteet.

Venäjältä on tuotu puuta parikymmentä prosenttia enemmän kuin viime vuoden alkukuukausina. Venäjältä tulee eniten sellutehtaiden tarvitsemaa kuitupuuta. Puulajeista tuodaan eniten koivua.

Raakapuun tuonti kääntyi viime vuonna pitkästä aikaa kasvuun. Tosin tuontipuun käyttö on supistunut 2000-luvun huippuvuosista puoleen.

Yksi syy oli se, että Venäjä korotti vuonna 2007 puun vientitulleja. Myöhemmin korkeat tullit kuitenkin peruttiin.

Venäjällä on edelleen puunviennissä kiintiörajoituksia. Tämän vuoden alusta Venäjä on rajoittanut koivutukkien vientiä maasta erillisellä kiintiöllä, joka poistuu kesäkuun loppuun mennessä.

Venäjän tavoitteena on jalostaa puuta mahdollisimman pitkälle ja paljon kotimaassa. Siksi puun vientiin suhtaudutaan toisinaan kielteisesti.

Puuta ei riitä kaikille

Luken mukaan ennätysvuonna 2006 tuontipuuta käytettiin Suomessa yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2018. Tuontipuu kattoi huippuvuotena raakapuun kokonaiskäytöstä peräti neljänneksen.

Uusia sellutehtaita on suunnitteilla niin paljon, ettei puuta riitä millään kaikille, jos kaikki aikeet toteutuisivat. Pelkästään raakapuun tuonnin varaan Suomeen ei kuitenkaan voi rakentaa uusia sellutehtaita.

Esimerkiksi Venäjällä puunkorjuuseen ja metsäautoteihin pitäisi investoida valtavasti rahaa, jotta myös tuontia voitaisiin merkittävästi lisätä. Metsäteollisuus varoo liiallista riippuvuutta Venäjältä tuodusta puusta muun muassa tullausasioiden ja arvaamattoman toimintaympäristön takia.

Juttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen yliaktuaaria Esa Ylitaloa, erikoistutkija Matleena Kniivilää, tutkija Eeva Vahteraa ja Metsäteollisuus ry:n Venäjä–asioiden päällikköä Juha Palokangasta.

Klo 10.40 juttuun lisätty maininta Luken perjantaisesta arviosta, jonka mukaan metsäteollisuuden suhdannehuippu olisi jo ohitettu.

Lue myös:

Hakkuut kääntyneet laskuun – myös ostot supistuneet vuoden takaisesta

Puukaupassa on tulossa ennätysvuosi – Metsänomistaja: "Kyllä se hinta on ollut houkutteleva"

Metsäfirmat ostivat puuta historiallisen paljon ja ostoennätykset menevät rikki taas tänä vuonna

Tanskan mediassa on alkanut keskiviikkona järjestettyjen kansankäräjävaalien jälkeinen tilinteko. Tanskan suurin sanomalehti Jyllands-Posten on ilmoittanut lopettavansa ainakin toistaiseksi puoluekannatusmittausten julkaisemisen.

Syynä päätökseen on se, että lehden käyttämän Norstat-tutkimuslaitoksen mielipidemittaus antoi väärän kuvan puolueiden kannatuksesta. Kööpenhaminan yliopiston tutkijan Kasper Møller Hansenin viiden eri tutkimuslaitoksen viimeiset gallupit kattaneen selvityksen mukaan Norstatin yhteenlaskettu virhepoikkeama oli 10,17 prosenttiyksikköä, eli harhaanjohtavin kaikista tutkimuksista.

– On selvää, että meille mediana uskottavuus menee kaiken muun edelle. Emme voi suhtautua passiivisesti näihin tuloksiin. Siksi keskeytämme välittömästi puoluekannatusmittausten julkaisemisen, päätoimittaja Jacob Nybroe ilmoittaa Jyllands-Postenissa.

Iltapäivälehti katuu juttujaan

Tanskan suurin iltapäivälehti Ekstra Bladet on puolestaan todennut vaalien jälkeen antaneensa uuden äärioikeistolaisen Tiukka linja -puolueen puheenjohtajalle Rasmus Paludanille suhteettoman paljon huomiota. Muun muassa Koraanien polttamisesta tunnetun, kaikkien muslimien karkottamista Tanskasta vaativan Paludanin puolue sai vaaleissa vain 1,8 prosentin kannatuksen ja jäi parlamentin ulkopuolelle.

Paludanin katumellakoitakin aiheuttaneet tempaukset olivat tiiviissä mediaseurannassa kuukausien ajan ennen vaaleja.

– Teimme virheen heti alussa, kun ryhdyimme seuraamaan Paludanin edesottamuksia kuin jalkapallo-ottelua, päätoimittaja Poul Madsen toteaa Politiken-lehdessä.

Tanskan yleisradion säästöt saatetaan perua

Vaalit voittanut vasemmistopuolueiden blokki saattaa perua Tanskan yleisradioyhtiön DR:n rajut säästöt, kertoo Politiken-lehti. Lehden mukaan enemmistön kansankäräjille vaaleissa saaneet neljä vasemmistopuoluetta, SDP, Radikale Venstre, Sosialistinen kansanpuolue ja Enhedslisten, kannattavat säästöjen ottamista uuteen harkintaan.

Todennäköinen seuraava pääministeripuolue SDP kuitenkin toteaa, ettei mitään päätöksiä DR:n osalta ole vielä tehty ja mahdollinen säästöjen peruminen vaatii rahoituksen löytämistä jostakin.

Oikeistopopulistisen Tanskan kansanpuolueen tukema porvarihallitus ajoi läpi rajun säästöohjelman, joka leikkaa DR:n rahoituksesta 20 prosenttia ja johtaa tv- ja radiokanavien lakkauttamiseen. Säästöjä ei ole vielä ehditty toteuttaa.

Lisää aiheesta:

"Ilmastotollot" jyräsivät ja populistit hävisivät Tanskan vaaleissa – Ylen toimittaja Kööpenhaminasta: Tanska on usein trendien aallonharjalla

Puhe "ilmastotolloista" romautti populistien suosion – Lue kirjeenvaihtaja Dan Ekholmin vastaukset yleisön kysymyksiin

Sosiaalidemokraatit voittoon Tanskan vaaleissa, kansanpuolueelle rökäletappio