Yhdysvallat ja Meksiko ovat päässeet yhteisymmärrykseen maahanmuutosta. Tämän johdosta Yhdysvallat peruu uhkauksensa, jonka mukaan maanantaista alkaen Meksikon tuotteille olisi asetettu viiden prosentin tuontitullit.
Presidentti Donald Trump ilmoitti asiasta Twitterissä. Hänen mukaansa päätös perua tullit on pysyvä.
Trumpin mukaan Meksiko on sitoutunut vahvoihin toimiin rajoittaakseen Meksikon läpi Yhdysvaltoihin pyrkivien keskiamerikkalaisten siirtolaisten määrää.
Meksiko asettaa rajoilleen kansalliskaartinsa joukkoja hillitsemään etelämpää Keski-Amerikasta suuntautuvaa muuttoliikettä. Kansalliskaartin toiminnan pääpaino on Meksikon etelärajalla.
Meksiko lupaa myös ottaa vastaan Yhdysvaltoihin pyrkineet siirtolaiset, jotka Yhdysvaltain viranomaiset palauttavat. Siirtolaiset odottavat Meksikossa maahanmuuttoanomuksensa käsittelyä. Yhdysvallat lupaa nopeuttaa lupien käsittelyä.
Meksikolle tuhansien siirtolaisten majoittaminen ja ruokkiminen on suuri ponnistus. Viime kuukausina maahanmuuttajien virta Meksikon kautta Yhdysvaltoihin on kasvanut, kun Yhdysvaltojen tiedettiin tiukentavan maahanmuuttosäädöksiä. Yksin toukokuussa Yhdysvaltain viranomaiset saivat kiinni 144 000 Yhdysvaltoihin luvattomasti yrittänyttä ihmistä.
Myös Meksikon ulkoministeri Marcelo Ebrard kiitteli ratkaisua Twitterissä.
– Yhdysvaltojen tullit eivät toteudu maanantaina. Kiitos kaikille, jotka ovat tukeneet meitä ja osoittaneet Meksikon suuruuden, hän tviittasi.
Trumpin tulliuhkaukset aiheuttivat kauhua amerikkalaisyritysten ja teollisuuden etujärjestöjen piirissä, sillä Meksiko on noussut tänä vuonna tilastojen valossa – Kiinankin ohi – Yhdysaltain suurimmaksi kauppakumppaniksi.
Maiden viranomaiset jatkavat yhteisiä keskusteluja ja tarkkailevat päätösten toimeenpanoa seuraavien 90 vuorokauden ajan.
Toistaiseksi ei ole vielä tiedossa, peruuko presidentti Trump hankkeensa rakentaa muuri Meksikon rajalle, jos maahanmuuttajien virta saadaan näillä keinoilla loppumaan.
Kanta-Hämeen käräjäoikeus hylkäsi näyttelijä Aku Hirviniemeä koskevat syytteet kahden tapahtumahetkellä 17-vuotiaan tytön seksuaalisesta ahdistelusta.
Syyttäjän mukaan humalainen Hirviniemi tapasi tytöt yöllä kadulla, kutsui heidät kotiinsa ja ahdisteli heitä siellä muun muassa koskettelemalla paidan alta ja takapuolesta.
Syytteiden mukaan tilanne oli molemmille tytöille ahdistava. Heistä toinen soitti tilanteen jälkeen hätäpuhelun kadulta, ja paikalle saapui poliisipartio.
Kyseisen yön tapahtumat sattuivat Riihimäellä 30. kesäkuuta 2018.
Syyttäjä vaati Hirviniemelle vähintään 50 päiväsakon rangaistusta. Yle ei tavoittanut syyttäjää kommentoimaan tuomiota perjantaina iltapäivällä.
Tuomiossa todetaan, että Hirviniemi kyllä kosketteli tyttöjä eri tavoin, muun muassa paidan alta alaselästä ja takapuolesta. Teot eivät kuitenkaan olleet omiaan loukkaamaan asianomistajien seksuaalista itsemääräämisoikeutta, eivätkä ne oikeuden mukaan täytä seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistöä.
Tuomion mukaan seksuaalista itsemääräämisoikeutta arvioitaessa lähtökohtana on niin sanottu keskimääräisihmisen reagointitapa. Asiassa arvioitiin sitä, joutuivatko asianomistajat tekijän seksuaalisesti olennaiseen toimintaan vastoin tahtoaan.
Toinen tytöistä kertoi Hirviniemen loukanneen hänen fyysistä koskemattomuuttaan ja seksuaalista itsemäärämisoikeuttaan. Käräjäoikeudessa hän kuitenkin arvioi ehkä ylireagoineensa. Toinen asianomistaja taas ei osannut ottaa kysymykseen kantaa.
Kanta-Hämeen käräjäoikeuden mukaan tyttöjen kertomusten perusteella on ilmeistä, että he ovat ainakin jossain määrin reagoineet näyttelijän käytökseen keskimääräistä ihmistä herkemmin ja voimakkaammin.
Kumpikaan tytöistä ei vaatinut Hirviniemelle rangaistusta tai esittänyt korvausvaatimuksia.
– Käräjäoikeus on antanut asiassani tänään tuomion, jossa kaikki syytteet on hylätty ja olen erittäin tyytyväinen, että tämän asian käsittely käräjäoikeudessa on nyt saatettu päätökseensä. Olen myös siinä käsityksessä, että asianomistajat ovat tyytyväisiä siitä, että tämän asian käsittely päättyi, Hirviniemi kirjoitti.
Valtio korvaa Hirviniemelle oikeudenkäyntikuluja noin 7 500 euroa.
Oikeudenkäynti suurelta osin salainen
Käräjäoikeus päätti istunnossaan 17. toukokuuta, että oikeudenkäynti on suurelta osin salainen. Kahden asianomistajan ja heidän huoltajiensa henkilöllisyydet pidetään salassa yksityisyyden turvaamiseksi.
Rikoslain mukaan seksuaalisesta ahdistelusta voidaan tuomita sakkoihin tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Seksuaaliseksi ahdisteluksi katsotaan tahallinen koskettelu, joka on omiaan loukkaamaan toisen ihmisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
Oikeus käsitteli asiaa laajennetussa kahden tuomarin kokoonpanossa. Tavallisesti tällaisissa jutuissa riittää yksi tuomari. Oikeus antoi asiasta niin sanotun kansliatuomion.
Yhdysvallat vaatii Saksaa perumaan päätöksensä vetää pois Lähi-itään sijoitetut ilmavoimiensa koneet. Asiasta kertoo saksalaislehti Der Spiegel.
Lehti on saanut nähtäväkseen Yhdysvaltain asevoimien esikunnan (CENTCOM) toukokuussa Saksan puolustusministerille Eberhard Zornille lähettämän kirjeen.
Saksalla on Jordaniassa sijaitsevassa al-Asrakin tukikohdassa Tornado-hävittäjiä ja yksi ilmatankkauskone. Tornadot ovat tehneet ilmatiedustelua, jolla on selvitetty Isis-terroristijärjestön toimintaa.
Saksalaislehdissä kenraali Kenneth McKenzien allekirjoittama kirje on tulkittu suoranaiseksi käskyksi jatkaa ilmatiedustelua.
– Vain pitämällä yllä pysyvää ilmatiedustelutoimintaa [...] voimme varmistaa hallinnan, joka on ratkaisevan tärkeää liittouman menestykselle, McKenzien kirjoittaa.
Koneita tarvitaan paitsi ilmatiedusteluun, myös Koillis-Syyrian kurdien suojaksi ehdotetun suojavyöhykkeen tueksi.
Saksan poliittiselle johdolle Yhdysvalloista tuleva painostuskirje on vaikea asia. Hävittäjäosaston toimikautta jatkettiin viimeksi viime kesänä ja tuolloinkin päätöksenteko oli aiheuttaa vakavia paineita Saksan hallitukselle. Päätös osaston pitämisestä Jordaniassa tehtiin sillä ehdolla, ettei jatkoaikaa enää tule.
Saksan ulkoministeri Heiko Maas vierailee parhaillaan Jordaniassa. Hänen mukaansa jatkoaika lento-osastolle on mahdollinen, kertoo Deutsche Welle.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti viime vuoden lopulla, että maa vetää kaikki sotilaansa Syyriasta. Päätöksestä nousi suuri kansainvälinen kohu, jonka myötä Yhdysvallat on vetänyt päätöksensä osittain takaisin. Koillis-Syyriassa on edelleen ainakin joitakin satoja yhdysvaltalaissotilaita.
Tilanne tarjoaa tilaisuuden opposition sisäiseen nokitteluun. PS:n puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan kokoomuksella on paineet löytää oma paikkaansa oppositiossa. Tämä tarkoittaa väistämättä takinkääntöä.
– Uskoisin, että varsinkin ilmastoon ja maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksiä kokoomus yrittää tehdä U-käännöksen ja ryhtyy äänekkäästi vastustamaan hallituksen hankkeita, joita se oli itse ajamassa nyt päättyneellä hallituskaudella, Halla-aho sanoi.
Kokoomuksella outo paikka, oppositiossa harvoin
Yhteistä kritisoitavaa hallituksen maahanmuuttopolitiikastakin puolueille todennäköisesti löytyy, mutta näyttäytyminen yhtenäisenä perusporvarioppositiona ei kokoomuksen puheejohtajalle Petteri Orpolle maistu.
Perussuomalaiset ja kokoomus ovat kovin erilaisia, sanoo Orpo.
– Ei ole tarkoitus muodostaa mitään yhtä oppositiota, vaan me olemme kokoomus-oppositio, Orpo sanoi.
Orpo ei ole huolissaan perussuomalaisten kolmen prosenttiyksikön kaulasta Ylen kannatuskyselyssä.
– Nyt vasta alkaa tämä varsinainen oppositiopolitiikan tekeminen. Meitä painaa aivan varmasti halllitusvastuu vielä gallupeissa. Nyt lähdetään rakentamaan oppositiopolitiikkaa.
Orpo uskoo kokoomuksen olevan vahvoilla oppositiossa.
– Emme ole yhden tai kahden asian liike, hän perustelee.
Orpo näkee oppositiotaipaleen mahdollisuutena kirkastaa puolueen omaa linjaa.
– Pitkä hallitustaival on tarkoittanut sitä, että puolueesta tulee automaattisesti vähän niin kuin valtionhoitaja. Nyt meillä on aikaa miettiä tavoitteitamme, rakentaa hyvä ohjelma, hankkia uusia jäseniä, tehdä järjestötyötä, jalkautua ihmisten pariin, hän luettelee.
– Voimme puhtaammin puhua kokoomuslaisista tavoitteista. Hallitusvastuussa puhut aina hallituksen äänellä ja puolustat yhteistä hallitusohjelmaa.
Puhemiehistöstä pois jääminen sapetti
Kova pala kokoomukselle oli se, että puolue jäi vaille omaa puhemiestä.
– Silloin kun on paikka arvostelulle, niin silloin arvostellaan, mutta jos hallitus tekee jotain hyvää, sitä kehutaan.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on samoilla linjoilla.
– Kokoomus tekee omaa politiikkaansa ja muut oppositiopuolueet tekevät omaansa. Totta kai silloin, kun löydetään yhteisiä asioita, niin niitä viedään eteenpäin.
Orpo ei ole lähtenyt listaamaan yhteisiä tekijöitä perussuomalaisten kanssa, mutta talous- ja työllisyyskysymyksistä voi kuulemma löytyä samankaltaisuuksia.
– Hallitusohjelmaan on kerätty viiden kovin erilaisen puolueen kaikki toiveeet ja haaveet. Siitä puuttuu strateginen ote. Hallitusohjelman talouden pohja on erittäin hutera. Suuret menolisäykset on rakennettu korkean työllisyystavoitteen varaan. Kuitenkin keinot 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi puuttuu. Tämä tulee johtamaan siihen, että Suomi velkaantuu uudellleen.
Hollannissa eutanasiaan erikoistunut haagilaisklinikka kertoo saaneensa lukuisia yhteydenottoja ulkomailta sen jälkeen, kun klinikan kerrottiin virheellisesti auttaneen 17-vuotiasta teinityttöä kuolemaan. Tytön kuolemasta uutisoitiin mediassa ympäri maailmaa tällä viikolla.
Levenseindekliniekin mukaan sille on tullut tapauksen jälkeen ulkomailta ainakin 25 pyyntöä, joissa on haettu eutanasiaa. Klinikan mukaan pyynnöt tulivat yhden päivän aikana. Normaalisti pyyntöjä tulee viikoittain yksi tai kaksi.
Klinikan johtaja Steven Pleiter huomauttaa, että klinikkaa ei ole perustettu eutanasiaturismi mielessä.
– Ihminen ei voi matkustaa Hollantiin vain saadakseen eutanasian. Ei tämä toimi niin, että saavut maahan maanantaina ja saat eutanasian perjantaina, Pleiter toteaa.
Suomessa aktiivinen eutanasia on rikos. Siinä toivottomasti sairaan potilaan kuolemaa joudutetaan esimerkiksi lääkeaineilla.
Avustettu itsemurha on laillinen myös Suomessa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että joku muu voi ojentaa kuolettavan lääkkeen, mutta potilaan on otettava se itse.
Virhetieto pitänyt aihetta esillä
CNN:n kertoo, että virheellinen uutisointi nuoren kuolemasta on lisännyt keskustelua eutanasiasta. Teini-ikäinen on myös kirjoittanut tarinastaan kirjan.
Hollanti on yksi harvoista maista, joissa eutanasia on laillinen. Eutanasiaa voivat hakea kaikki yli 12 vuotta täyttäneet. Ehdot eutanasian myöntämiselle ovat tiukat.
Useissa tiedotusvälineissä levisi uutinen, jonka mukaan eutanasiaklinikka olisi avustanut 17-vuotiasta Noa Pothovenia kuolemaan. Tyttö oli joutunut nuorena seksuaalisesti hyväksikäytetyksi ja kärsi sen seurauksena mielenterveysongelmista.
Pleiterin mukaan klinikalla ei ollut kuitenkaan mitään tekemistä tytön kuoleman kanssa.
– Olen hyvin pahoillani Noa Pothovenin puolesta, joka tunsi, ettei jaksa enää eikä löytänyt etsimäänsä apua, Pleiter sanoi.
– Noa päätti päättää elämänsä lopettamalla syömisen ja juomisen. Levenseindekliniek ei myöntänyt Noalle eutanasiaa.
Lapsille ei ole myönnetty
Pleiter kieltäytyi kommentoimasta sitä, oliko tyttö hakenut klinikalta eutanasiaa ja oliko siitä kieltäydytty tämän nuoren iän vuoksi.
Hollannissa alle 16-vuotiaat voivat saada eutanasian vanhempien ja huoltajien suostumuksella. 16-17-vuotiaat eivät tarvitse varsinaisesti vanhempien lupaa, mutta heidän täytyy olla kuitenkin mukana prosessissa.
Yli 18-vuotias Hollannin kansalainen voi hakea eutanasiaa vapaasti. Ehtoihin kuuluu muun muassa se, että hakijan kokema kärsimys on "sietämätöntä ja loppumatonta".
Kaikkiaan Levenseindekliniek on saanut seitsemän viime vuoden aikana noin 12 000-13 000 eutanasiapyyntöä. Näistä noin 3 500 hakijalle on myönnetty eutanasia.
Yhdellekään lapselle ei ole koskaan myönnetty eutanasiaa, nuorin saaja on ollut 18-vuotias.
Saudi-Arabian syyttäjät vaativat 13-vuotiaana vangitulle, nyt 18 vuotta täyttäneelle sauditeinille kuolemantuomiota, kertoo uutiskanava CNN.
Isänsä ja veljiensä kanssa lukuisiin shiia-vähemmistöjen oikeuksia ajaviin mielenosoituksiin osallistunut 13-vuotias Murtaja Qureiris pidätettiin, kun hän oli matkustamassa perheensä kanssa Bahrainiin. Tuolloin lukuisat asianajajat ja aktivistit sanoivat, että Qureiris on tiettävästi Saudi-Arabian nuorin poliittinen vanki.
Lähes neljä vuotta vangittuna ollut Qureiris täytti hiljattain 18 vuotta. Syytekirjelmän mukaan Qureirisia syytetään muun muassa kuulumisesta ääriterroristiryhmään. Hän on kiistänyt syytökset ja sanonut tunnustaneensa painostuksen alla ja pakon edessä.
CNN:n tietojen mukaan syyttäjät hakevat Qureirisille nyt ankarinta mahdollista kuolemanrangaistuksen muotoa sen perusteella, että tämä on syyllistynyt ”kansankiihotuksen kylvämiseen”. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi sen, että syytetty voidaan ristiinnaulita tai että hänen ruumiinsa voidaan silpoa kuoleman jälkeen.
Rikosvastuullisuuden ikäraja on epäselvä Saudi-Arabiassa, mutta vuonna 2006 kuningaskunta ilmoitti nostaneensa sen 12 ikävuoteen.
Saudi-Arabia on kertonut YK:lle, ettei se tuomitse kuolemaan vankeja, jos heidät on vangittu, ennen kuin heidän rikosoikeudellinen vastuunsa alkaa.
Kuningaskunnassa kuolemantuomion voi vahvistaa ainoastaan kuningas Salman tai hänen asettamansa edustaja.
Saudi-Arabia kovensi otteitaan toisinajattelijoita vastaan vuonna 2015, kun kuningas Salman nimitti kruununprinssiksi poikansa Mohammed bin Salmanin.
Sen jälkeen Saudi-Arabiassa on vangittu muun muassa lukuisia naisaktivisteja, jotka ovat vaatineet huoltajuusjärjestelmän kumoamista kuningaskunnassa.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty on raportoinut ainakin kymmenestä viime kesänä sattuneesta tapauksesta, joissa naisaktivisteja on kidutettu vankiloissa. Uutistoimisto Reuters on puolestaan kertonut, että ainakin neljässä tapauksessa naisvangeille on annettu sähköshokkeja ja heitä on häiritty seksuaalisesti. Saudi-Arabia on kiistänyt kidutukset.
OP kertoo pankkikorttiensa toiminnassa olevasta häiriöstä. Aluksi ongelma koski pankin debit-kortteja, mutta myöhemmin OP tiedotti ongelmia olevan myös Mastercard-luottokorttien kanssa.
Uusimman tiedon mukaan automaattinostojen pitäisi sujua debit-korteilla normaalisti.
Pankin Twitter-tilin mukaan häiriön syystä ei ole toistaiseksi tietoa ja sitä selvitellään parhaillaan.
Juttua päivitetty kello 13.56: Ongelmia myös Mastecard-luottokorteissa.
Tulipalo kierrätyskeskuksessa Heinolassa on saatu lähes sammutettua hieman ennen puoltapäivää, sanoo Päijät-Hämeen päivystävä palomestari.
Kuusakosken kierrätyskeskuksessa syttyi palamaan kasa romuautoja kahden maissa perjantaiyönä. Palosta syntyi vaarallista savua, jonka vuoksi lähialueen asukkaita kehotettiin pysymään sisätiloissa ja pitämään ikkunat kiinni. Tuuli vei savua erityisesti Myllyojan suuntaan.
Päivystävän palomestarin mukaan aamupäivällä kello 11 maissa savua tuli edelleen, mutta huomattavasti vähemmän kuin yöllä ja aamulla.
– Jos haistat savua, kannattaa hakeutua suojaa. Savu ei ole koskaan vaaratonta, päivystävä palomestari neuvoo lähialueella liikkuvia.
Päivystävä palomestari arvioi, että palo saadaan sammutettua puoleenpäivään mennessä, jolloin savun ei pitäisi enää aiheuttaa vaaraa.
Palosta annettiin virallinen vaaratiedote Päijät-Hämeen alueelle puoleen päivään asti.
Jäteautokasa palaa kierrätyskeskuksessa Heinolassa.Heikki Kiseleff/ Yle
Ei aiheuttanut vaaratilannetta moottoritiellä
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen mukaan autokasa paloi "paukahdellen ja räjähdellen".
Ylen toimittaja Heikki Kiseleff saapui palopaikalle puoli kuuden maissa aamulla.
– Moottoritielle asti näkyi valtava savupatsas. Autoilijat alkoivat jarruttamaan, mutta vaaratilanteita ei syntynyt, koska liikennettä oli niin vähän siihen aikaan, sanoo Kiseleff.
Pelastuslaitos vetosi aamuyöllä autoilijoihin, etteivät he pysähtyisi seuraamaan paloa moottoritiellä. Päivystävän palomestarin mukaan heidän tietoonsa ei ole tullut vaaratilanteita moottoritiellä.
.
Heikki Kiseleff / Yle
Läheisiä rakennuksia suojattiin
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen mukaan kyseessä on noin sata metriä pitkä ja 20 metriä korkea vanhojen, käytöstä poistettujen autojen kasa.
Palomiehet suojasivat myös läheisiä rakennuksia estääkseen tulen leviämisen niihin.
Linköpingissä perjantaiaamuna tapahtunut räjähdys liittyi todennäköisesti moottoripyöräjengien välisiin riitoihin. Asiasta kirjoittavat ruotsalaiset iltapäivälehdet, muiden muassa Aftonbladet ja Expressen.
Aftonbladetin mukaan räjähdyksen kohteena oli 29-vuotias mies, jolla on yhteys kyseiseen osoitteeseen.
Expressen-lehden mukaan hän on Linköpingissä toimivan No surrender -jengin johtaja. Kyseinen jengi koostuu poliisin tietojen mukaan Black Cobra -jengiin aimmin kuuluneista henkilöistä.
29-vuotias on lehtien mukaan kärsinyt rikostuomiot muun muassa doping-rikoksesta, pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta ja virkamieheen kohdistuneesta uhkauksesta.
Poliisi ei vahvista eikä kumoa lehtien tietoja. Poliisin tiedottaja myöntää, että kyseinen henkilö on heille tuttu.
Tutkimukset räjähdyspaikalla jatkuvat. Poliisi ei kuitenkaan ole vielä vahvistanut, missä räjähdys tapahtui. Se ei kuitenkaan tapahtunut talon sisällä, poliisi toteaa.
Räjähdys vaurioitti kaikkiaan 37 asuntoa. Yli 20 ihmistä joutui hoidattamaan vammojaan sairaalassa. Kenenkään vammat eivät ole hengenvaarallisia. Kahta lukuunottamatta kaikki pääsivät pois sairaalasta jo perjantai-iltaan mennessä.
Helsingin käräjäoikeus on tuominnut 28 ihmistä pappi Marjaana Toiviaiseen kohdistuneesta epäasiallisesta ja halventavasta kirjoittelusta. Tuomioita tuli kunnianloukkauksista ja yhdestä laittomasta uhkauksesta.
Oikeus langetti tuomituille eri suuruisia sakkorangaistuksia.
Oikeuden mukaan kirjoituksissa oli muun muassa huoriteltu Toiviaista, toivottu hänen kuolemaansa ja toivottu, että hän joutuu raiskatuksi.
Oikeus piti kirjoittelua loukkaavana ja halventavana ja katsoi, että henkilöön menevä haukkuminen ei ollut tarpeellista. Osa kirjoittelijoista vetosi siihen, että kirjoittelu oli Toiviaisen työhön liittyvää kritiikkiä.
Kirjoittelu liittyi maahanmuuttoon. Kirjoituksia oli julkaistu ainakin Facebookissa ja MV-julkaisun kommenteissa.
Toiviainen on tunnettu maahanmuuttajien puolestapuhujana, ja hän on muun muassa vastustanut turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia.
Tuomitut määrättiin maksamaan Toiviaiselle noin 30 000 euroa korvauksia.
28 tuomitun lisäksi oli syytteitä, jotka eivät edenneet käräjäoikeuteen tai tuomiolle asti. Osassa tapauksista syyteoikeus vanheni ennen kuin haaste saatiin vastaajille tiedoksi. Neljän syytetyn kanssa Toiviainen oli päässyt sovintoon, jolloin syyttäjä peruutti syytteet.
Myös tästä päivästä on tulossa kuuman kostea päivä. Ukkonen jyrisee ja lämpötila pysyy hellelukemissa.
Ilmatieteen laitoksen mukaan tänään voi ukkostaa jopa enemmän kuin eilen. Ukkoskuuroja kehittyy maan länsi- ja keskiosissa iltapäiväksi ja illaksi. Luvassa voi olla rankkasateita ja äkkitulvia, sillä vettä voi tulla taivaalta jopa 20 millimetriä tunnissa.
– Ukkonen alkaa kehittyä puolen päivän tienoilla ja voi tulla aika nopeastikin, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ari Mustala.
Eilen ukkonen pauhasi iltapäivästä, mutta laantui illaksi ja yöksi. Perjantaiyö oli koko maassa poutainen.
30 astetta voi mennä rikki
Lapissa voi olla tänään voimakkaita ukkospuuskia. Poutaisinta on Kaakkois-Suomessa ja Länsi-Lapissa.
Helle jatkuu tänään lähes koko maassa. Kuuminta on itärajan tuntumassa, jossa lämpötila saattaa nousta jopa yli 30 asteen. Viileintä on puolestaan Lapissa, jossa sielläkin on parikymmentä astetta.
Huomenna ukkosia ja sadekuuroja on luvassa maan itäosassa ja keskivaiheilla, jossa sää on epävakaista. Lämpötila on 20–25 asteen tienoilla.
Etelä- ja Länsi-Suomessa sää viilenee hieman 20–23 asteeseen. Pohjois-Lappiin virtaa kylmää ilmaa, mikä saa lämpötilan laskemaan 10 asteen tienoille.
Koiranomistaja on sitä onnellisempi, mitä parempi suhde hänellä on koiraan. Tämän tietävät koiranomistajat, ja tutkimusnäyttöä asiasta saatiin Kennelliiton Hyvää elämää koiran kanssa -tutkimuksesta (Kennelliiton sivut).
Kokosimme eläintenkouluttajien Tuire Kaimion ja Minna Sirviön vinkit siihen, kuinka luottamusta ja yhteistyötä voi koiransa kanssa parantaa. Tuire Kaimio on tehnyt pitkän uran eläintenkouluttajana ja hän muun muassa on kouluttanut eläinnäyttelijöitä lukuisiin elokuviin. Minna Sirviöllä on kokemusta erityisesti metsästyskoirien kouluttamisesta sekä koirien kouluttamisesta erilaisiin hajutunnistustehtäviin kuten diabeteskoiriksi.
1. Ole luottamuksen arvoinen
Koiran näkökulmasta hyvän suhteen lähtökohtana on luottamus. Omistajan tulee olla koiransa luottamuksen arvoinen.
– Luotettava omistaja ei pyydä koiralta asioita, joita se ei osaa tai jotka aiheuttavat koiralle ikävää oloa tai haittaa. Jos parivaljakko joutuu koiran näkökulmasta hankalaan tilanteeseen, omistaja huomaa sen ja auttaa koiraansa selviämään tilanteesta, sanoo Tuire Kaimio.
Myös stressittömyys kuuluu hyvään suhteeseen. Kun koira voi ennakoida omistajansa käytöstä, myös stressi vähenee.
– Hyvässä suhteessa omistajan käytös on ennakoitavaa, johdonmukaista ja se luo turvallisuuden tunnetta koiralle, sanoo Minna Sirviö.
Kaimio ei mielellään käytä sanaa suhde koiran ja omistajan kanssakäymisestä sanan laajan käsitteen vuoksi. Hän puhuu mieluummin siitä, onko koiralla ja ihmisellä hyvä olla yhdessä.
– Lähtökohta voisi olla, että sekä koira että ihminen nauttivat elämästään ja heillä on myös keskenään hauskaa, Tuire Kaimio sanoo.
Kaimio vertaa ihmisen ja koiran välejä ystävystymiseen. Ihmisillä ja koirilla on eriävistä käyttäytymissäännöistä huolimatta paljon yhteistä. Hän sanoo, että ystävällisyys, reiluus ja luottamus ovat tärkeitä sekä ihmiselle että koiralle.
2. Tunnista ja täytä koirasi perustarpeet
Ihmisen ja koiran yhteistyö lähtee koiran perustarpeiden ymmärtämisellä. Niistä huolehtiminen on omistajan tehtävä. Koiran perustarpeita ovat muun muassa riittävä liikunta, ravinto ja vesi, sosiaaliset suhteet, terveys, saalistaminen sekä lepo. Normaalioloissa koirat lepäävät noin puolet vuorokaudestaan.
– Tämä pitäisi erityisesti lapsiperheissä huomioida. Koira tarvitsee oman rauhallisen paikan johon se voi vetäytyä ilman, että joku häiritsee sitä. On hankala olla vastaanottavainen ja iloinen, jos on väsynyt ja stressaantunut, Minna Sirviö sanoo.
Koira kaipaa ihmisten lisäksi myös toisten koirien seuraa. Jos kotona on vain yksi koira, on omistajan tehtävä järjestää koiralleen stressittömiä kohtaamisia toisten koirien kanssa.
3. Anna koirallesi aikaa
Tuire Kaimio muistuttaa, että lähtökohta hyvän suhteen luomiselle on se, että koiralle on tarpeeksi aikaa.
– Koira on todella sosiaalinen eläin, joka tarvitsee vuorovaikutusta toisten yksilöiden kanssa voidakseen hyvin. Se kaipaa sekä lajitovereiden seuraa että ihmisen seuraa, ja kärsii jos tässä on puutteita.
Omistajan tulisi miettiä jo ennen koiran hankkimista, kuinka paljon pystyy antamaan aikaa koiralle. Jos omistaja käy töissä ja iltaisin omissa harrastuksissa, tulisi miettiä, onko koiralle tarpeeksi tilaa omassa elämässään.
4. Tehkää yhdessä asioita
Kun haluaa kehittää suhdetta koiraansa, helpointa on tehdä koiran kanssa sellaisia asioita, jotka ovat koirasta mukavia. Omistajan on tarkkailtava koiraansa, ja huomioitava sen eleistä, mitä se ylipäätään haluaa tehdä. On lukuisia eri koiraharrastuksia, joihin koiransa kanssa voi mennä mukaan.
– Kannattaa kokeilla eri lajeja ja katsoa, miten koira niihin reagoi. Onko sillä innostunut olemus treeneissä? On hyvä myös kuulostella, miltä koiraharrastukset tuntuvat omistajasta, Sirviö sanoo.
Harrastukset voivat myös stressata koiraa, vaikka koira niistä pitäisikin. Jos useana iltana viikossa koiran kanssa harrastaa adrenaliinia kohottavia lajeja, tulisi palautumiseen kiinnittää huomioita.
Ohjattujen harrastuksien lisäksi omistaja voi järjestää itse mielekästä tekemistä koiralleen. Koirilla on tunnetusti hyvä hajuaisti, jota ne mielellään käyttävät. Nenätyöskentely on usein koirista hyvin mieluista puuhaa ja antaa aivoille tekemistä.
– Omistaja voi vetää naruun kiinnitetyllä makkaranpalalla metsään virikejäljen, jota koira voi nuuskia. Se on yleensä hyvin kiinnostavaa koirista, Kaimio sanoo.
Koiran voi opettaa käyttämään nenäänsä hyödyksi. Sen voi opettaa esimerkiksi etsimään sieniä, kadonneita esineitä tai ihmisiä.
Koirat, kuten ihmiset, säilyttävät kyvyn ja halun leikkiä läpi koko elämänsä. Koiran kanssa leikkiminen vahvistaa omistajan ja koiran keskinäistä luottamusta.
5. Mahdollista koirallesi lajityypillinen käytös
Koirilla on monia lajityypillisiä tarpeita, joita niiden tulisi päästä toteuttamaan voidakseen hyvin. Esimerkiksi pureskelu ja kaivaminen ovat koirille tyypillisiä tarpeita. Näitä tarpeita omistaja voi täyttää antamalla koiralleen turvallista pureskeltavaa kuten luita sekä päästämällä koiransa kaivelemaan ja tonkimaan.
Eri roduilla on erilaisia käyttäytymistarpeita, jotka tulisi huomioida jo koiran hankintaa suunnitellessa. Paimenkoirilla on tarve paimentamiseen, metsästysroduilla on tarve päästä metsästämään ja vartioimiseen jalostetut koirat kokevat vahvaa tarvetta esimerkiksi pihansa tai kotinsa suojeluun.
Koiraa tarkkailemalla omistaja löytää ne asiat, joita koira haluaa tehdä. Kaikki koiran mielestä kiva tekeminen ei ole suotavaa, mutta omistaja voi kehitellä käytökselle muodon, joka on sallittua.
– Esimerkiksi paimenkoirien paimennustarve voi purkautua autojen tai pyörien jahtaamiseen. Omistaja voi opettaa koiralleen vaikkapa pallojen paimennusta, jolloin se saa purkaa tarvettaan turvallisesti, Kaimio sanoo.
Tai jos koiralla on tarve varastella ruokaa pöydiltä ja kaivella roskiksia, voi omistaja tarjota koiran ateriat piilottamalla ruuat pihalle tai sisällä ollessa pahvilaatikoihin, joista koira voi sitä etsiä.
Lajityypillisen käytöksen huomioiminen on tärkeää, sillä jos koiralla ei ole mahdollisuutta ominaisuuksiinsa sopivaan toimintaan, se saattaa turhautua. Turhautuminen voi purkautua ongelmakäytöksenä tai tavaroiden ja huonekalujen tuhoamisena.
6. Opettele ymmärtämään koirasi elekieltä
Vaikka ihminen ei pysty tietämään, miltä koirasta missäkin tilanteessa tuntuu, helpottaa päätelmien tekemistä se, että tietää koiran elekielestä edes jotain. Yleisin väärinymmärretty koiran käytös on Tuire Kaimion mukaan murina.
– Koirat lähtökohtaisesti murisevat sen vuoksi, että ne haluavat lisää etäisyyttä. Esimerkiksi arat koirat voivat viestiä toisille koirille murisemalla tarvitsevansa tilaa. Arvojärjestyksen kanssa murinalla ei ole tekemistä, vaikka niin usein tulkitaan etenkin jos koira murisee ihmiselle, Kaimio toteaa.
Koiran eleiden tulkitseminen vaatii herkkyyttä ja halua oppia kuulemaan koiraa. Tämä vaatii omistajalta tarkkailua ja kärsivällisyyttä.
– Ihmisen on ymmärrettävä koiransa käyttäytymistä ja eleitä, jotta niitä voi tulkita ja sitä kautta tarkastella koiran hyvinvointia, Minna Sirviö sanoo.
Tuire Kaimio suosittelee vähintään epävarmuutta ilmentävien merkkien opettelua (Suomen kennelliiton Hanki koira-sivusto), sillä pelko tai epävarmuus on yleisin koirien aggressiivisuuden syy.
Epävarmuudesta kertovia eleitä ovat muun muassa kehon asennon madaltuminen, korvien luimistaminen taaksepäin ja hännän alas painaminen. Vaikka koira haukkuisi ja murisisi, kehon asento paljastaa epävarmuuden.
– Ensin koiraa huolestuttaa vähän, sitten enemmän ja sitten jo pelottaa. Voimakas pelko voi vaihtua nopeaksi hyökkäykseksi, jossa koira käyttää hampaitaan.
Kun ihminen osaa tulkita koiransa eleitä, voi tällaisen tilanteen keskeyttää ennen kuin koiran pelko kasvaa liian suureksi.
Tuire Kaimio vertaa ihmistä ja koiraa hyviin ystävyksiin ja hyvässä suhteessa kenenkään ei kuulu pelätä. Koulutusmenetelmien tulisi perustua positiiviseen vahvistamiseen (Sporttirakki -sivusto). Positiiviseen vahvistamiseen kuuluu palkinto toivotusta käyttäytymisestä. Tällöin eläin ymmärtää, mitä sen halutaan tekevän ja saa siitä palkinnon, jolloin eläin pyrkii toimimaan toivomallamme tavalla jatkossakin. Ei-toivottu käytös puolestaan jätetään huomioimatta.
Koska koiran käytös perustuu siihen, että se tekee itselleen kannattavia asioita, on tätä hyvä hyödyntää myös kouluttamisessa.
– Jokainen koira haluaa jotain. Joskus se voi olla herkkupala, joskus lelu tai rapsutus. Omistajan on selvitettävä, millaisista asioista koira palkkaantuu. Tämän jälkeen
Omistajan mietittävä, millaista käytöstä koiraltaan haluaa missäkin tilanteessa. Jos omistaja haluaa, että koira istuu ennen kuin se pääsee ulos, palkitaan koira vaikka namilla kun se istahtaa oven eteen. Käytöstä vahvistetaan toistoilla.
– Sitä saat mitä vahvistat, Minna Sirviö sanoo.
Sekä Sirviö että Kaimio painottavat, ettei koiraa saa koskaan kouluttaa kipua tuottamalla tai pelottelemalla. Esimerkiksi koiran selättäminen ei ole hyväksyttävää missään tilanteessa. Kun yhteistyö koiran ja ihmisen välillä toimii, pakkokeinoja ei tarvita.
8. Tarkkaile ja ennakoi
Omistajan on hyvä tarkkailla koiraansa eri tilanteissa. Tarkkailemalla koiran eleitä omistaja voi ennakoida tulevia hankaluuksia. Yksi tällainen on riistan perään lähteminen luvatta.
– Jos omistaja huomaa koiransa eleistä, että se mahdollisesti haistoi jotain hyvin mielenkiintoista irti ollessaan, voi se hyvin opetetulla luokse tulopyynnöllä olla vielä kutsuttavissa omistajansa luo. Siinä kohtaa kun koira on jo jäniksen perässä, ei omistajan puhe enää mene koiran tajuntaan, Tuire Kaimio havainnollistaa.
Sama pätee myös remmissä rähisemiseen lenkeillä. Ennakoimista on se, että omistajalla on makupaloja tai leluja taskussaan lenkille lähdettäessä.
– Jos koiralla on hankaluuksia ohittaa muita koiria, ennakoidaan tilanne jo hyvissä ajoin. Kun huomataan lähestyvä koira, käännetään oman koiran huomio omistajaan namien tai lelun avulla. Sitä paremmat namit, mitä vaikeampaa ohittaminen on, Minna Sirviö neuvoo.
Koiralla vahvistuu se käytös, mitä se pääsee tekemään ja josta sitä palkitaan. Ennakoimalla omistaja pystyy vähentämään ikävän käytöksen syntyä.
MAOTANCHANG Koepaperin kuvassa pikkiriikkinen ihmishahmo seisoo maapallon siluetin edessä. Planeetta on kuvattu ikään kuin avaruudesta, ja sitä peittää rakoileva pilviharso.
Tehtävä kuuluu:
"Päättele päiväntasaajan läheisyyteen muodostuneiden pilvien perusteella valokuvan todennäköisin kuvausajankohta."
Alla ovat vaihtoehdot a, b, c ja d.
Tehtävä vaikuttaa arpapeliltä, mutta silti siihen pitäisi osata vastata.
Eikä kyse ole vain oikeasta tai väärästä. Kyse on elämästä.
Toukokuisena perjantaina kello 5.30 kouluun johtava tie on hiljainen. Kevätaamu on valoisa ja silti vielä kirpeän viileä. Kadun varressa vieri vieressä seisovien ruokakojujen pannuilta pomppii ritisevää rasvaa.
Itäkiinalaisessa Anhuin maakunnassa kukkuloiden välissä heräilevä Maotanchang voisi maisemiensa puolesta olla kauden kuumin lomakohde. Vehreät rinteet reunustavat teitä, joiden varsien talot eivät ole joutuneet väistymään betonikolossien tieltä.
Kiinalaisella mittapuulla kyseessä on kylä, mutta yksin kaupungin kuuluisassa lukiossa on oppilaita suomalaisen keskikokoisen kaupungin verran.
Se käy selväksi pian.
Aamuvarhain reitti kouluun on vielä tyhjä. Jenny Matikainen / Yle
Kun kello lähenee kuutta, sivukujilta alkaa ilmestyä sinivalkoisiin verryttelyasuihin pukeutuneita nuoria. Aluksi yksi kerrallaan, sitten kymmenen, kaksikymmentä, sata. Pian vielä äsken tyhjä katu on täynnä aamusilmäisiä teinejä, jotka kävelevät kuin magneetin vetämänä samaan suuntaan.
Kukaan heistä ei tuijota puhelintaan. Sen sijaan monet mutustavat pussista täytettyjä lettuja tai mykyjä. Yksi juoksee jo, toisen katse on kirjassa.
Tie päättyy suureen porttiin, jonka takaa kuuluu mieltä nostattavaa musiikkia. Se tarkoittaa, että koulupäivä on alkamassa.
Aidan takana aukeaa Maotanchangin lukion kampus. Urheilukenttineen ja kerrostaloineen se on pikemminkin kuin lähiö. Oppilaita on kaikkiaan yli 20 000.
Seuraavan 17 tunnin aikana moni heistä poistuu porteista vain nopeille aterioille. Loppuaika käytetään oppimiseen, lukemiseen, kertaamiseen ja pänttäämiseen.
– Puoli kolmelta laulamme "viikon laulun" opettajan johdolla. Se herättää, sanoo Li Ding, 17.
Li Dingin vanhemmat toivovat pojastaan lääkäriä.Jenny Matikainen / Yle
Li on opiskellut Maotanchangin lukiossa vasta vuoden.
Pojan koti, noin kymmenen neliön huone ja pieni keittiö, sijaitsee muutaman sadan metrin päässä portilta. Li muutti sinne vanhempiensa kanssa lukion alkaessa.
Maotanchangissa asunnot viedään syksyisin käsistä, ja naapureina asuu oikeastaan vain Lin koulutovereita.
Jokaisessa kodissa toistuu lähes sama päivärutiini.
Li herää 5.30, ja viimeiset tunnit loppuvat puoli yhdeltätoista illalla. Joskus opettajat jatkavat pidempäänkin. Koska Li asuu lähellä koulua, hän ehtii tauoilla kotiin syömään. Ruokatunnit ovat kello 11.30 ja 17.05.
Ruokailuun menee noin vartti, koska Li on hidas syömään.
Koulussa päivä alkaa lukuharjoituksilla. Se on rento tilaisuus: jos on väsynyt, voi nousta vaikka seisomaan, Li kertoo. Aamun opetustunnit alkavat kello kahdeksan.
Opiskelijat pänttäävät tauolla yhden koulurakennuksen takapihalla.Jenny Matikainen / Yle
Myös lauantaiaamuisin on tunteja, iltapäivisin kokeita. Joskus kokeita tai testejä on myös sunnuntaisin. Se oli aluksi rankkaa, mutta kaikkeen tottuu, Li sanoo.
– Täällä tuntee koko ajan edistyvänsä. Ja opiskeluympäristö on kiva.
Maotanchangin lukio on koko Kiinan kuulu. Se tunnetaan tiukasta kuristaan ja kovista oppimistuloksistaan, etenkin oppilaiden onnistumisista Kiinan lukion pahamaineisessa loppukokeessa, gaokaossa. Koulua kutsutaankin usein gaokao-tehtaaksi.
Lin luokalla on 75 oppilasta. Puhelimet on kielletty koulun alueella kokonaan. Seurustelusta kehotetaan pidättäytymään. Oikeastaan koko Maotanchangissa ei ole paljoakaan viihdykkeitä.
Koulun porttienkin ulkopuolella kaupungin elämä liittyy lähes pelkästään lukioon. Jokainen vastaantulija on joko opiskelija, vanhempi, koulua varten kaupunkiin muuttaneen perheen vuokranantaja, koulutarvikekauppias tai ruokakojun pitäjä.
– Kaikki asiakkaamme ovat oppilaita. Me lepäämme, kun koulu on kiinni, sanoo sämpylöitä kadun varressa miehensä kanssa höyryttävä Tu Deping.
Myös hänen päivänsä kulkee koulun rytmissä. Aamiaisruuhka on reilussa vartissa ohi, ja Tu alkaa valmistautua lounaaseen.
Tu Deping elättää itsensä myymällä opiskelijoille ruokaa. Kaupunkilaisten elämä pyörii koulun ympärillä. Jenny Matikainen / Yle
Maotanchangin maine ei perustu huipputuloksiin vaan siihen, että se saa huonommankin oppilaan yliopistoon. Kiinassa gaokaon pistemäärä vaikuttaa suoraan siihen, mihin yliopistoon voi päästä.
Lin äiti Ding Ping halusi poikansa Maotanchangiin juuri tästä syystä.
– Haluaisimme, että hän menisi opiskelemaan lääketiedettä. Mutta pelkään, että hänen asenteensa opiskeluun ei ole riittävän hyvä.
Ding on kuitenkin vakuuttunut Maotanchangin tuloksista. Viime vuonna eräältä 70 oppilaan luokalta kaikki pääsivät yliopistoon, hän kertoo. Siksi Ding toi poikansa tänne, siitäkin huolimatta, että kuri koulussa on todella kovaa.
Joskus opettajat lyövät viivaimella käsille. Opiskelijoiden kertoman mukaan tyypillinen rangaistus on tekstien kopioiminen tai seisottaminen. Myös vanhempia on rangaistu oppilaiden huonosta menestyksestä. New York Times Magazine kertoi tapauksesta, jossa myöhästelleen oppilaan äitiä oli seisotettu viikko poikansa luokan ulkopuolella.
Tänä vuonna lukion loppukokeeseen osallistuu kymmenen miljoonaa nuorta. Jenny Matikainen / Yle
Opettajilla on vastuu tuloksista, ja niitä, joiden luokka ei menesty, voi uhata irtisanominen. Se on jättänyt jälkensä opetusmetodeihin.
Ding Ping tietää kurinpidon tavat, mutta hän uskoo, että kaikki on lopulta pojan parhaaksi. Ilman hyvää yliopistopaikkaa elämästä tulee rankempaa.
– Totta kai olen hieman huolissani, kestääkö hän, Ding sanoo.
Kiinassa kilpailu pääsystä hyviin yliopistoihin on raakaa.
Gaokaosta puhutaan lapsille jo esikoulussa, ja sen pelottavaa mainetta kasvatetaan vuosi vuodelta. Gaokao tarkoittaa nimensä mukaisesti korkeampaa tutkintoa. Sen historia juontaa juurensa keisariajan Kiinan virkamieskokeeseen.
Aina 1900-luvun alkuun asti koe oli köyhän ja vähäosaisen mahdollisuus päästä elämässään eteenpäin.
Nykyisin juuri yliopistot ovat monien silmissä pääsylippu parempaan tulevaisuuteen.
Etenkin maaseudun nuorille pääsy kunnolliseen yliopistoon tarkoittaa pakoa kotikylän ahtaista sosiaalisista ympyröistä ja usein myös pienipalkkaisesta ruumiillisesta työstä.
Maotanchangin lukion kampus on kuin pieni lähiö. Opiskelijat palaavat lounastauolta koulun itäportista.Jenny Matikainen / Yle
Opiskelupaikan merkitystä lisää se, että Kiinassa onneaan ei ole helppo lähteä etsimään ilman virallisesti hyväksyttyä syytä. Suuriin kaupunkeihin kuten Pekingiin ja Shanghaihin muuttoa rajoitetaan asuinpaikkajärjestelmällä. Se tarkoittaa, että muualta Kiinasta muuttava voi saada asumisluvan vain, jos hänellä on työ- tai opiskelupaikka.
Toki miljoonat kouluttamattomat lähtevät siirtotyöläisiksi, mutta he elävät sosiaalisten palveluiden ulkopuolella. Heillä ei ole oikeutta julkiseen terveydenhoitoon tai kaupungin kouluihin. Sellaista elämää ei kukaan toivo lapselleen.
Siispä mitä parempi yliopistopaikka nuorelle avautuu, sitä suuremmat mahdollisuudet hänellä on päästä kiinni hyvään elämään.
Koulutuksen arvosta kiinalaisten silmissä kertoo myös tuore tapaus, jossa vanhemmat maksoivat 5,8 miljoonaa euroa saadakseen tyttärensä yhdysvaltalaiseen Standfordin huippuyliopistoon. Perheen mukaan rahat menivät konsultille.
Epätoivo on ymmärrettävää, sillä samoja paikkoja Pekingin, Shanghain ja muiden suurkaupunkien parhaissa kouluissa tavoittelee jättimäinen määrä nuoria.
Yksin Maotanchangin lukiosta loppukokeeseen osallistui toissa vuonna noin 25 000 opiskelijaa. Koko Suomessa valmistui viime viikonloppuna yhtä monta ylioppilasta.
Ilkka Kemppinen / Yle
Yhteensä koko Kiinassa gaokao-kokeessa hikoilee nyt kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna kymmenen miljoonaa nuorta. Koitos kestää kaikkiaan kolme päivää.
Kokeeseen kuuluu kiinan, matematiikan, englannin ja reaaliaineiden tehtäviä. Kysymykset ovat osin monivalintatehtäviä, osin avoimia kysymyksiä. Maan eri osissa kokeet voivat poiketa toisistaan.
Jutun alussa oleva maantiedon tehtävä on vuodelta 2016 Jiangsun maakunnan kokeesta. Voit yrittää ratkaista ongelman ja kaksi muuta kysymystä itse. Juttu jatkuu alla olevan testin jälkeen.
Moni kokeeseen osallistuva pelkää erityisesti kiinan koetta. Siihen kuuluu monivalintakysymyksiä ja essee, jonka tehtävänannot ovat usein mystisen avoimia.
Viime vuonna yksi esseen aiheista oli "1981, Shenzhen, aika on rahaa, tehokkuus on elämä."
Sillä aikaa kun nuoret ratkovat kysymyksiä, koko Kiina jännittää. Koulujen ympäristöissä rakennustyömaat hiljenevät ja liikenne ohjataan kiertoteille. Ensiapujoukot ovat valmiina koulujen ulkopuolella.
Paineet johtavat myös tragedioihin. Itsemurhat ovat tavallisia koekaudella.
Toissa vuonna Kiina järkyttyi, kun yksi kokeen uusija hyppäsi ikkunasta ensimmäisenä tutkintopäivänä. Moni nettikommentoija hälytti vanhempia havahtumaan nuorten paineisiin.
Kiinassa suuri osa opiskelijoista on perheen ainoita lapsia, joiden harteille on kasattu paitsi vastuu omasta tulevaisuudesta, myös huoli vanhempien eläkepäivistä. Äidit ja isät ovat maksaneet tuhansia euroja leikkikouluista, kielitunneista ja lisäopetuksesta, jotta lapsi lopulta onnistuisi gaokaossa.
Jos perhe ei asu koulun vieressä, vanhemmat tuovat lounaan koulun porteille. Jenny Matikainen / Yle
Maotanchangissa vanhemmat elävät nuorten mukana joka päivä koko kolmen lukiovuoden ajan.
Lasten ollessa koulussa vanhemmat, usein äidit, kokkaavat ja pesevät pyykkiä. Kun kello soi lounaalle, he nousevat skoottereidensa päälle ja ajavat koulun portille. Kun sataa, he pitävät sateenvarjoa lastensa yllä. Kun on kylmä, he tuovat lämmikettä.
Tänään paistaa aurinko ja varjoille on käyttöä, jotta polttavaksi lämmennyt keskipäivän aurinko ei kärvennä koululaisia. Skootteriarmeija on valmiudessa Maotanchangin itäportilla.
Opiskelijoiden virta ulos porteista kestää minuutteja. Seasta pistävät silmään ne, jotka ovat siviilivaatteissa. He ovat loppukokeen uusijoita, neljännen vuoden opiskelijoita.
Mustaan huppariin pukeutunut Tan Binbin, 21, suuntaa kohti tien toisella olevaa ruokakojua. Lounaspaketti maksaisi reilun euron, mutta kojulla työskentelevä Tanin äiti Lu Xinghua on pakannut pojalle eväät.
Metallisesta säilytysastiasta löytyy riisiä, tofua ja pehmeäksi paistettuja lehtivihanneksia. Tan lappaa ruuan nopeasti suuhunsa. Hän haluaa ehtiä tauolla vielä lyhyille päiväunille.
Tan Binbin syö äitinsä Lu Xinghuan valmistaman ruuan. Tan on uusimassa lukion viimeistä vuotta.Jenny Matikainen / Yle
Tan on tullut Maotanchangiin kertaamaan lukion viimeisen vuoden ja loppukokeen. Se ei mennyt ensimmäisellä kerralla putkeen.
Kokeessa ei ole varsinaista läpäisyrajaa, mutta Tanin pisteet eivät riittäneet kyllin hyvään opiskelupaikkaan.
Gaokao on nykyisin todella monimutkainen, hän sanoo. Pitää tietää, muistaa ja osata yhdistellä. Paineita siis riittää.
– Olen 8 000:n neljännen vuoden opiskelijan joukossa noin 3 000:nneksi paras. Toivon, että onnistun, niin voisin päästä ihan hyvään yliopistoon, hän sanoo.
Gaokaon maksimipistemäärä on 750. Pysyviä pisterajoja huippuyliopistoihin kuten Pekingin yliopistoon, Pekingin Tsinghuaan tai Shanghain Fudaniin ei ole, mutta usein opiskelijan pitää suoriutua maakuntansa sadan parhaan joukkoon.
Viime vuonna Pekingin yliopisto otti sisään noin 3 000 ensimmäisen vuoden opiskelijaa. Gaokaoon osallistui 9,75 miljoonaa nuorta.
Koska mikään määräopiskelua ei tunnu olevan tarpeeksi, kokeessa huijaaminen on oma bisneksensä.
Muutama vuosi sitten poliisi pidätti ryhmän, joka kauppasi ammattilaisia osallistumaan kokeeseen nuorten puolesta. He veloittivat palvelusta yli miljoona juania eli noin 130 000 euroa.
Gaokaon voi uusia, mutta yliopistoon ei ole vaihtoehtoista tietä. Huonon tuloksen saanut oppilas voi mennä niin sanotun kakkostason yliopistoon tai ammattikouluun. Viimeinen vaihtoehto on mennä töihin ilman koulutusta.
Monille se tarkoittaa epäonnistumista.
Sen vuoksi Tan Binbin kiirehtii takaisin koulun portista. Kotiin poika palaa yleensä hieman ennen yhtä yöllä.
Li Dingin perhe muutti Maotanchangiin lähikaupungista. Isä käy töissä ja äiti huolehtii arjen pyörittämisestä.Jenny Matikainen / Yle
Sitä ennen, illallistauon lähestyessä, naapuruston jokaisessa keittiössä paistetaan ja keitetään. Li Ding istuu syömään vanhempiensa kanssa matalan pöydän äären.
Ovi on auki kattoterassille, jolta näkee yhden kymmenistä Maotanchangin lukion luokkarakennuksista. Alhaalla pihalla nuori mies kävelee ympyrää kirja kädessään ja toistaa jotain, mikä kuulostaa listalta englannin sanoja.
Ensimmäisestä vuodestaan selvinnyt Li tietää jo, millaista elämä tulee olemaan kolmannella luokalla. Säännöt ovat todella tiukkoja ja lomaa ei ole.
Se pelottaa, hän myöntää.
– He opiskelevat kuin hullut, epätoivon partaalla. Kaikki haluavat vain päästä yliopistoon. Siksihän me täällä olemme.
Ding Ping laittaa päivät pojalleen ruokaa ja siistii perheen pientä asuntoa. Hän uskoo, että koulu auttaa hänen poikaansa saamaan paremman yliopistopaikan.Jenny Matikainen / Yle
Monia voisi pelottaa jo Lin elämä. Vapaa-aikaa ei oikeastaan ole, ja yössä ehtii nukkua korkeintaan viisi tuntia.
Silti Li on hyväntuulinen. Hän kertoo puhuvansa kavereidensa kanssa peleistä ja ruuasta, siitä, kuka tytöistä on hyvännäköinen. Kaikesta siitä, mistä muutkin teinipojat.
Kello on pian kuusi illalla, ja Li lähtee taas kouluun.
Äiti Ding lähtee tanssimaan. Hänellä on nyt hetki omaa aikaa.
Osasitko vastata oikein kiinalaisen yo-kokeen kysymyksiin? Jaksaisitko urakoida opintoja Maotanchangin malliin? Kommentointi on auki klo 18 asti.
Ulkomailla saatu työkokemus ja opittu kieli ovat kotimaahan palatessa työmarkkinoilla valttia.
Kaksi parikymppistä nuorta kertoo, miksi työelämä Suomessa ei houkutellut.
Ilari Isopahkala työskenteli ensin ruokapalkalla
Tällä hetkellä maltalaisessa kasinossa blackjack-jakajana toimiva 24-vuotias Ilari Isopahkala lähti reilu kolme vuotta sitten Kajaanista maailmalle. Tarkoituksena hänellä oli mennä Intiaan kuudeksi kuukaudeksi ilman rahaa ja katsoa, minne elämä heittää ja miten ulkomaailmassa pärjää.
– Mietin, mitä tekisin seuraavaksi elämässäni, ja vaihtoehtoina olivat joko opiskelu tai matkailu. Tuntui kuitenkin siltä, että Suomi alkaa olla nähty, Isopahkala naurahtaa.
Isopahkala kutsuu Maltaa leikkisästi syntien saareksi. Tämä syntien saari on kenties vähiten eksoottisin paikka, missä Isopahkala on ollut töissä.
Isopahkalan reissu alkoi Intiasta, josta hän jatkoi Kaakkois-Aasiaan, missä hän kerkesi toimia vapaaehtoistöissä muun muassa baarien tarjoilijana, sähkömiehenä, maalarina sekä orankien hyväntekeväisyysjärjestön alueen ja hotellin vartijana. Palkkana töistä oli majoitus ja päivän ruoka.
– Kambodza oli yksi tärkeimmistä paikoista. Siellä on vielä sellainen villin lännen mentaliteetti voimassa, ja se oli tosi vapauttavaa. Siellä voi tehdä mitä tahansa, jos vain löytyy vähän rahaa.
Isopahkalan nauttii elämästä Maltalla. Hänen mukaansa ainoa negatiivinen puoli on se, että välillä on pakko tehdä töitä rahoittaakseen elämistä.Ilari Isopahkala
Aasian jälkeen miehen tie kulki kohti Australiaa. Ahkeralle työmiehelle riittää hommaa, jos vain niitä haluaa tehdä. Lisäksi Australian korkea palkkataso motivoi työntekoon. Yleensä Isopahkala tienasi yli 20 dollaria tunnissa.
– Monenmoista hommaa tuli vastaan, ja se oli opettavaista ja hauskaa. Tai no ei kaikki niin hauskaa ollut.
Australiassa Isopahkala tekikin laajasti eri alan töitä. Trukkikuskin hommia lentokentällä ja metallipihalla, rakennusalan töitä arkkitehdeille, pikaruokaravintoloiden lattioiden siivoamista ja tarjoilua purjehdusklubilla.
– Ikävämpi työ oli hiekkasäkkien täyttäminen. Niitä täytimme kaverini kanssa 12 tuntia päivässä kahden dollarin palkkiolla per säkki. Päivän päätteeksi mentiin baariin.
Kun Isopahkala palasi talvella Suomeen kahdeksi kuukaudeksi, hän meni heti töihin. Monipuolisesta työhistoriasta oli konkreettista hyötyä, sillä hän pääsi haluamiinsa työtehtäviin. Ensin kuukaudeksi kattotöihin, ja toiseksi rakennusalalle.
– En oikein ole viihtynyt Suomessa, ja siellä elämä tuntuu vähän rämpimiseltä. Lähdin takaisin ulkomaille etsimään, missä se oma paikka on. Sieltä löytyi sellainen reissu-ukon elämäntyyli.
Reissu-ukon elämästä Isopahkala on pitänyt vlogia YouTubessa.
– Se on ollut mukava harrastus reissulla, ja olen miettinyt myös filmikouluun lähtemistä.
Valtteri Hinkula ihastui Pariisin, vaikka työ on välillä kaaosta
Kolme vuotta Pariisissa asunut 23-vuotias Valtteri Hinkula vastaa puhelimeen ja pahoittelee olevansa vielä junassa, sillä hänen työpäivänsä venähti hieman oletettua pidemmäksi. Ranskalainen työkulttuuri varsinkin ravintola-alalla on Hinkulan mukaan melko venyvä.
– Ranskalaiset aloittavat useimmiten työt yhdeksän ja kymmenen aikoihin, päivällä pidetään muutaman tunnin lounas ja sitten illalla kotiin mennään viinilasillisten jälkeen.
Hinkula on kuitenkin nykyisessä työpaikassaan saanut itselleen suomalaiseen työkulttuuriin tutun kahdeksan tunnin työpäivän, johon kuuluu puolen tunnin lounas ja ennalta määrätyt työajat. Tarjoilijoilla työvuorot voivatkin olla melkoista kaaosta.
– Yleensä työvuorot laitetaan aika satunnaisesti, ja viikonloppuvapaat voi unohtaa.
Erilainen elämänrytmi ja odottamattomuus ovat kuitenkin olleet tärkeimpiä syitä, miksi Hinkula on Pariisissa viihtynyt. Suur-Pariisin alueella asuu lähes 12 miljoonaa asukasta, ja vilkkaan metropolin sisällä voi tapahtua joka päivä jotain uutta.
– Täällä arki on erilaista. Yleensä arki-iltoina sosialisoidaan, mennään museoon, syömään tai lasillisille. Viikonloppuna puolestaan levätään, kun taas Suomessa tehdään päinvastoin.
Vaikka Hinkulan ranskan kielitaito ei ollut kummoinen Ranskaan mennessä, ei se työllistymistä haitannut. Töitä saatetaan tarjota jopa kahvilassa istuvalle asiakkaalle. Hinkula naurahtaa, että hänen kielitaitonsa on hänen omasta mielestään hyvä, vaikka kaverit voivatkin olla eri mieltä.
– Ranskalaiset analysoivat puhetta ja ulkonäköä suomalaisia tarkemmin. Siitä usein vedetään johtopäätöksiä, mitä kouluja on käynyt tai onko kaupunkilainen tai maalta kotoisin.
Pariisissa ihmiset ihmettelevät, jos Hinkula hymyilee asiakkaille töissä. Hinkula kertoo, että asiakkaat saattavat kysyä syytä hyvälle mielelle.Valtteri Hinkula
Vaikka asumisen kustannukset ovat Pariisissa korkeat, eikä palkka ole kummoinen, on Hinkula viihtynyt hyvin runsaan kulttuurielämän keskellä.
– Minun palkkani on hieman minimipalkkaa korkeampi, 1600 euroa kuukaudessa. Ei tuolla rahalla pitkälle välttämättä pötki, kun 15 neliön kokoinen yksiö voi maksaa 900 euroa.
Mutta miksi jäädä ulkomaille töihin jos elintaso on matalampi kotimaassa? Ulkomailla tehty matkailualan harjoittelujakso oli Hinkulan mielestä niin jännittävää, että sitä oli saatava lisää. Edes Suomessa korkeampi palkka ei motivoinut häntä jäämään kotimaahan.
– Jo kaupassa käynti tuntui yksin jännittävältä vieraassa maassa. Ja se, että Eiffel-torni näkyy päivittäin työmatkalla. Sen jälkeen Suomi tylsistytti.
TE-toimiston Eures-neuvoja Elisa Kemppainen kertoo, että yleisin syy ulkomaille töihin lähtöön on juuri erilaisten kokemusten hakeminen. Pelkästään erilainen arki ja työkulttuuri ovat jo kokemuksia sinänsä.
– Toki kielitaidon kehittäminen on myös yleinen syy. On kyse sitten ruotsista tai englannista.
Kaupunkilaiset aktiivisempia pakkaamaan laukkunsa
Nordjobbin projektivastaava Asko Pietarila kertoo, että yleensä työt ulkomailla ovat usein joko samoja, mitä nuoret tekisivät kotimaassa tai ne ovat vähäistä koulutusta vaativia.
Pietarilan mukaan ihmisen asuinpaikka vaikuttaa siihen, mihin päin maailmaa hän yleensä suuntaa. Kuten olettaa saattaa, ruotsinkieliseltä rannikkoseudulta ollaan aktiivisempia lähtemään Ruotsiin, ja suurten kaupunkien nuoret ovat aktiivisempia lähtemään ulkomaille. Pienemmistä maakunnista, kuten Kainuusta, lähtijät menevät Eures-neuvoja Elisa Kemppaisen mukaan yleensä englanninkielisiin maihin.
– Suurissa kaupungeissa kansainvälisyys on näkyvillä enemmän, ja sieltä on helpompi sujahtaa ulkomaille. Pienillä paikkakunnilla sitä ei ehkä nähdä yhtä helppona vaihtoehtona, Kemppainen kertoo.
Kemppainen sanoo, että kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, vapaa työllisyys näkyi myös nuorten liikkeissä.
–Vanhemmat kollegat ovat sanoneet, että silloin oli selkeä trendi ulkomaille lähtemisessä. Ajan myötä se on kuitenkin tasoittunut, eikä mitään isompaa piikkiä ole näkynyt.
Onko sinulla kokemusta töistä ulkomailla? Voit jakaa mieleenpainuvimmat muistosi jutun keskusteluosiossa kello 22.00 saakka.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus on mahdollisesti tehnyt veronmaksajien rahoilla jopa kymmenien miljoonien eurojen hankinnat kilpailuttamatta, sanotaan Husin oman sisäisen tarkastuksen viime marraskuisessa raportissa. Sisäisen tarkastuksen havainnot koskevat viime vuoden tammi-elokuuta.
Raportista saa kuvan, että sisäinen valvonta olisi käytännössä pettänyt osassa hankintoja organisaatiossa, jonka kulut olivat viime vuonna kaikkineen yli kaksi miljardia euroa. Maaliskuisessa johdon tiivistelmässä taas todetaan sisäisen tarkastuksen epäilevän, että hankintalakia on voitu rikkoa jopa tietoisesti. Ongelmat ovat sisäisen tarkastuksen mukaan olleet Husin logistiikan, konsernijohdon ja eri yksiköiden tiedossa.
Syyskuisessa sisäisen tarkastuksen työpaperissa taas sanotaan, että Hus oli ostanut dna-analyyseja 1,7 miljoonalla eurolla yksityiseltä yritykseltä kilpailuttamatta vuosien 2017 ja 2018 aikana. Hankinnasta ei myöskään sisäisen tarkastuksen mukaan ollut laadittu minkäänlaista sopimusta.
Hankintaepäselvyydet eivät ole herättäneet kysymyksiä pelkästään Husin omassa organisaatiossa. Myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston julkisten hankintojen valvonta selvittää asiaa. Selvitys on vasta alkuvaiheessa, eikä virasto kommentoi sitä.
Hankintoja säädellään lailla, jossa määritellään, että merkittävät hankinnat on kilpailutettava, jotta verorahat käytetään järkevästi. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden yli 400 000 euron palveluhankinnat on kilpailutettava.
– Näyttää siltä, että toimintakulttuuri on ollut kuntayhtymässä sellainen, että tehdään hankintoja ajattelematta sen enempää, sisäisen tarkastuksen johtaja Tarja Tirri sanoo ja katsoo, ettei konsernin johto ole puuttunut ongelmiin riittävästi.
Sisäisen tarkastuksen raportit on toimitettu toimitusjohtajalle, joka on sisäisen tarkastuksen esimies Husissa. Toimitusjohtajana toimi vuodenvaihteeseen asti Aki Lindén, joka valittiin huhtikuussa eduskuntaan SDP:n riveistä. Lindén uskoo, että sisäisen tarkastuksen raporttien luvut pitävät paikkansa, Husin hallituksen puheenjohtaja ja hallintojohtaja taas pitävät raporteissa esitettyä ongelmaa liioiteltuna.
Lindén: Olen tehnyt mitä pitää
Vuodesta 2010 vuodenvaihteeseen toimitusjohtajana Husissa toiminut Lindén sanoo, että pyrki koko ajan kehittämään hankintaa keskitetympään suuntaan. Lindénin mukaan Husissa on istunut tiukassa hajautetun hankinnan toimintakulttuuri, jossa sisäinen valvonta ei täysin pelannut. Lindén katsoo, että on puuttunut asianmukaisesti esille tulleisiin epäkohtiin.
– Nämä olivat asiallisia raportteja, jotka ajoittuivat viime syksylle. Ne käsiteltiin sillä tavalla, että kun sain raportin, niin katsoin kenelle se kuuluu. Kirjoitin päälle, että toimenpiteitä varten ja lähetin raportin niille, joita katsoin raporttien koskevan.
Husissa tehdään hankintoja vuosittain sadoilla miljoonilla euroilla.
– Täytyy muistaa, että raportti on tietynlainen keskustelunavaus eikä viimeinen sana asiassa. Hankinnan toimintakulttuuri ei ollut ehkä yksi yhteen hankintalain kanssa, Lindén sanoo.
Husin hallituksen puheenjohtaja Ulla-Marja Urho toteaa, että jos raporttien havainnot pitävät paikkansa, niin kyse on virheestä. Hän sanoo, ettei hänellä ole puheenjohtajana tietoa sisäisen tarkastuksen yksittäisistä havainnoista, koska sisäinen tarkastus raportoi toimitusjohtajalle, ei hallitukselle.
Urho uskoo, että sisäisen tarkastuksen havainnoissa on ainakin osittain kysymys ylilyönneistä, jotka johtuvat siitä, että sisäisen tarkastuksen ja entisen toimitusjohtajan väleissä on ollut ongelmia.
– Olen saanut tietoa siitä, että entisellä toimitusjohtajalla Aki Lindénillä on ollut sisäisen tarkastuksen kanssa ilmeistä asiakitkaa siitä, mitä tarkastetaan. Uudelle toimitusjohtajalle on nyt annettu tehtäväksi hankintojen keskittäminen, hankintamenettelyjen tekeminen yhdenmukaiseksi ja hankintavaltuuksien läpikäyminen.
Lindén itse, samoin kuin sisäisen tarkastuksen johtaja Tirri kiistävät, että henkilösuhteet olisivat vaikuttaneet raportointiin millään tavalla.
Uusi toimitusjohtaja Juha Tuominen ei ota kantaa menneisiin asioihin, mutta kertoo ryhtyneensä välittömästi toimeen, että käytännöistä saadaan selkeämmät ja yhteisiä rahoja käytetään kustannustehokkaasti.
Hallintojohtaja: Ongelmat eivät ole näin suuria
Raportteihin tutustunut Husin hallintojohtaja Lauri Tanner sanoo, että ongelmia hankinnoissa on varmasti ollut, mutta pitää sisäisen tarkastuksen raportointia ylimalkaisena. Hän ei usko, että kyse on niin suurista ongelmista kuin raporteissa todetaan, mutta sanoo ettei lopullinen totuus ole selvillä.
– Meidän ulkoisen tilintarkastajammekin tekemissä raporteissa tätä ilmiötä käsitellään huomattavasti jäsennellymmin. Sisäisen tarkastuksen havainnot ovat perustelemattomia irtohavaintoja, joihin on hankala ottaa kantaa. Tilintarkastajakin päätyi sellaiseen lopputulokseen, että olisi kilpailuttamattomia hankintoja. Meidän logistiikkayksikkömme on esittänyt selkeät vastaväitteet siitä, ettei kyse ole tällaisesta ilmiöstä tässä laajuudessa.
Hän toteaa, että sisäisen tarkastuksen toiminnassa on ollut haasteita.
– Teetimme sisäisen tarkastuksen toiminnasta laatuarvioinnin, ja ulkopuolinen arvioitsija antoi kriittistä palautetta viime vuoden lopulla. Meillä ei ollut arkistoitu näitä raporttejakaan. On selvää, että tällaiset raportit pitäisi systemaattisella tavalla käsitellä organisaation sisällä, Tanner sanoo.
STT ei ole toistaiseksi saanut yli kolme viikkoa sitten pyytämäänsä ulkoisen tilintarkastajan raporttia.
Kuntayhtymämuotoinen Hus on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija, jonne on keskitetty 24 kunnan erikoissairaanhoidon lisäksi valtakunnallisesti useiden vaikeiden ja harvinaisten sairauksien hoito.
Asfaltti polttaa. Kadulla on kuumaa – ja muita kesäsävelmiä.
Helle. Nyt on tuuletettava kunnolla, siis ilman paitaa.
Tosin naisena ei yläosattomissa kannata kaupungilla liikkua, toteaa ylikomisario Ari Taipale Helsingin poliisilaitokselta.
– Se aiheuttaisi pahennusta, sillä ihmiset eivät ole sellaiseen vielä tottuneet. Silloin poliisipartio kyllä saattaisi puuttua asiaan.
Poliisin tulkinnan mukaan nainen syyllistyisi sukupuolisiveellisyyden julkiseen loukkaamiseen kävelemällä kadulla rinnat paljaina. Yläosattoman naisen tapaus käsiteltäisiin siis rikoslain 17. luvun 21. pykälän pohjalta.
– Todennäköisesti partio kehottaisi laittamaan yläosan päälle. Mahdollista olisi myös kirjoittaa sakko ja tarvittaessa ottaa kiinnikin, Taipale luettelee.
Mies sen sijaan saa poliisin puolesta yhä tallustella jalkakäytävällä nännit vilkkuen. Sukupuolella on siis väliä.
– Yläosattomiin miehiin on totuttu kaupungilla, mutta naisiin ei, Taipale perustelee.
Fiksu tapa suojautua helteeltä on hakeutua varjoon. Ateena, heinäkuu 2017.EPA/SIMELA PANTZARTZI
"Olemme sivistyskansa ja pukeudumme sen mukaisesti"
Muodin asiantuntijan mukaan paidattomuus ei kerta kaikkiaan kannata – sukupuolesta riippumatta.
– Suhtaudun asiaan sillä tavalla, että suosittelen paidan pitämistä päällä, toteaa muotitoimittaja Sami Sykkö.
Miksi?
– Paidattomuus sopii tosi hyvin uimarannalle, mökille ja saunaan, mutta ei metropolin keskustaan. Olemme sivistyskansa ja pukeudumme sen mukaisesti, niin kuin ihmiset pääosin tekevätkin.
Helsingissä Sykkö on ilokseen havainnut äärimmäisen harvoin paidattomia kansalaisia. Joskus terassilla on sellainen näkynyt, ja silloin muotitoimittajan katse on kääntynyt pikaisesti muualle.
– Ihmiset pukeutuvat kesäaikaan kivasti ja aina vaan kivammin.
Paidan puolesta puhuvat sekä esteettiset että terveydelliset syyt, Sykkö muistuttaa.
– Paita suojaa auringon paahteelta ja siten vaikkapa ihosyövältä.
Ihmisen keho on kaunis ja iho ihana, toteaa Sami Sykkö, ja kehottaa samalla pitämään paidan päällä helteestä huolimatta.Seera Rytkölä / Yle
Kestopuheenaiheesta pitkä matka tekoihin
Siveellisyyttä koskeva laki on kaikille sama. Teoriassa poliisi siis suhtautuu paidattomuuteen samalla tavalla paikkakunnasta riippumatta. Käytännössä tilanne voi olla toinen.
– Poliisipartiot ovat erilaisia, eivätkä tapahtumatkaan aina ole välttämättä yksi yhteen.
Vaikka paidattomuus on helteellä kestopuheenaiheita, se johtaa harvoin toimenpiteisiin.
– Poliisille ei tule aiheesta ilmoituksia. Todennäköisesti se tarkoittaa sitä, että naisilla on yläosat päällä kaupungilla kävellessä. Miehistä ei tule ilmoituksia, vaikka olen itsekin nähnyt, että siellä on ilman paitaa liikuttu.
– Se ei ole silloin aiheuttanut niin suurta pahennusta, että siitä olisi poliisille soiteltu, ylikomisario Taipale toteaa.
Poliisi ei puutu asiaan uimarannalla
Poikkeuksena ovat uimarannat. Siellä saa kylpeä auringossa ilman yläosaa sukupuolesta riippumatta – myös poliisin puolesta.
– Yleinen mielipide hyväksyy auringonoton uimarannalla yläosattomissa. Silloin poliisi ei tällaiseen tilanteeseen puuttuisi, ylikomisario Taipale arvioi.
Aurinkoa voi ottaa uimarannalla yläosattomissa sukupuolesta riippumatta.Mostphotos
Mariia Kotila katselee itseään tyytyväisenä peilistä. Tummanruskeat, luonnonkiharat hiukset kehystävät hänen kasvojaan kauniisti. Peilinkulmaan on kirjoitettu huulipunalla kannustava teksti: Olet upea.
Aina Kotila ei ole ollut peilikuvaansa yhtä tyytyväinen.
Mariia Kotilan hämmennys oli suuri, kun aiemmin suorat hiukset alkoivat kihartua kymmenisen vuotta sitten. Suoriin hiuksiin tottunut nainen enää osannut hoitaa kutrejaan.
– Kun hius muuttui täysin erilaiseksi, putosin kärryiltä, että mitä niille kuuluu tehdä. Tein koko ajan vääriä asioita. Hiukset olivat pörröiset ja väärillä aineilla pilatut, kertoo Kotila.
''Tässä kuvassa näkyy se tunnelma, joka minulla ennen oli: Hohhoijaa, että sellainen tukka. Se oli sellainen pörröpehko'', sanoo Mariia Kotila.Juulia Tillaeus / Yle
''Yllätyin, että onko minulla näin kiharat hiukset''
Alkuvuodesta Kotila innostui luonnonkiharille ja taipuisille hiuksille tarkoitetusta curly girl -hiustenhoitomenetelmästä. Siinä hiuksia pyritään hoitamaan mahdollisimman hellävaraisesti, ja muun muassa silikoneja, sulfaatteja ja kuivattavia alkoholeja sisältävät hiustenhoitotuotteet jätetään kokonaan pois. Avainasemassa on hiusten kosteutus, ja hiuksia esimerkiksi pestään hoitoaineella sampoon sijaan.
Parin viikon painiskelun jälkeen tuloksia alkoi näkyä. Aiemmin pörröiset hiukset muuttuivat hyvinhoidetun ja terveen näköisiksi – ja entistä kiharammiksi.
– Yllätyin, että onko minulla näin kiharat hiukset. Ennen metodin aloittamista hiukset olivat minulle riippakivi ja pakollinen paha. Nyt minulla on niihin todella erilainen suhde.
Mariia Kotila on noudattanut curly girl -menetelmää nelisen kuukautta.Juulia Tillaeus / Yle
Kotila jakaa hiustenhoitovinkkejä moderoimassaan Curly Girl Suomi -Facebook-ryhmässä, jossa oli vielä nelisen kuukautta sitten 2 500 jäsentä. Nyt innostuneita on jo yli 74 000, ja uusia liittymispyyntöjä tulee päivittäin satoja.
Kotila uskoo, että suosion taustalla on metodin tarjoama mahdollisuus vapautua ulkonäköpaineista.
– Moni nainen piilottaa oman identiteettinsä suoristettujen hiusten alle. Sen kulissin ylläpitäminen vaatii tosi paljon työtä.
Kehonkuvaan ja syömishäiriöihin erikoistunut psykoterapeutti ja psykologi Monica Ålgars tunnistaa ilmiön.
– Yhdysvalloissa on jo useita vuosia pohdittu suorien hiusten normia. Ihmiset saattavat käyttää paljonkin aikaa, vaivaa ja rahaa siihen, että yrittävät suoristaa kiharia hiuksia, sanoo Ålgars.
Monica Ålgars pitää omien hiusten hyväksymistä positiivisena asiana – jos villitys ei mene yli.
– On hyvä asia, että hyväksyy omat luonnonkiharat hiuksensa ja itsensä sellaisena kuin on. Muttajos siitä tulee uusi normi, että hiusten pitää näyttää taas tietynlaiselta, voi se asettaa uusia paineita, toteaa Ålgars.
''Koukkuun jää ja pahasti''
Mariia Kotila pursottaa hoitoainetta kämmenilleen ja alkaa hieroa sitä kosteaan tukkaansa. Toisin kuin moni on tottunut, Kotila levittää hoitoainetta myös hiusten tyveen ja päänahkaansa.
Curly girl -slangilla toimenpiteen nimi on co-wash, eli hoitoainepesu. Sen tarkoitus on kosteuttaa hiuksia.
– Hoitoaineessa ei ole samalla tavalla peseviä ainesosia kuin shampoossa, joten se pitää hieroa kunnolla hiuksiin ja päänahkaan, Kotila selittää pesun lomassa.
Mariia Kotila pesee hiuksensa aina pää alaspäin, vaikka kukaan ei kuvaisikaan. Juulia Tillaeus / Yle
Kotila huuhtelee hoitoaineet pois, ja levittää sitä uudelleen hiusten pituuksiin. Toisen huuhtelun jälkeen on omatekoisen pellavansiemengeelin vuoro. Sen tarkoitus on suojata kiharoita niiden kuivuessa. Lopuksi hän käärii vielä t-paidan kutriensa suojaksi, jotta ne kuivuisivat omaan muotoonsa. Curly girl -piireissä tapaa kutsutaan ploppaamiseksi.
Hetken kuluttua Kotila ottaa paidan pois päästään. Alta paljastuvat hyvin muodostuneet kiharat.
– Kaikki pyrkivät siihen, että tukka näyttäisi juuri tältä, kun ploppipaidan ottaa pois. Jos hius on huonossa kunnossa, se sojottaa joka puolelle.
Mariia Kotilan hiukset muuttuivat luonnonkihariksi kymmenisen vuotta sitten.Juulia Tillaeus / Yle
Mariia Kotilan mukaan menetelmään jää koukkuun.
– Jos on tottunut koko ikänsä suoristamaan hiuksensa tai tekemään niille jotain käsittelyjä, ja sitten sieltä paljastuukin upeat laineet tai kiharat. Sen jälkeen kyllä jää koukkuun ja pahasti, naurahtaa Kotila.
Voiko villitys mennä yli?
Osa menetelmää noudattavista kokee huonoa omatuntoa esimerkiksi siitä, jos sortuu pesemään hiuksensa metodiin sopimattomalla shampoolla. Facebook-ryhmässä puhutaan ''repsahduksista''.
– Yleisellä tasolla on ongelmallista, jos ulkonäkö alkaa saada liian ison painoarvon omasta identiteetistä tai alkaa tuntua, että omanarvontunne on voimakkaasti sidottu kehoon ja ulkonäköön. Hyvinvoinnin kannalta ei ole hyvä, jos ulkonäkö on ylikorostuneessa roolissa, toteaa psykoterapeutti ja psykologi Monica Ålgars.
Jos huomaa, että tarkastelee itseään paljon ulkoapäin, voi yrittää muuttaa perspektiiviä. Monica Ålgars
Koukkuun voi jäädä mihin kauneustrendiin tahansa – vaikka ripsenpidennyksiin ja täyteainehoitoihin.
– Elämme yhteiskunnassa, jossa on kuvia kaikkialla, ja ulkonäköä ehkä arvostellaan ja tuodaan esille yhä korostuneemmin. Se voi olla yksi iso osa identiteetissä ja itsetunnossa, sanoo Ålgars.
Ålgars huomauttaa, että myös kaupat ovat huomanneet curly girl -menetelmän suosion ja siihen soveltuvia tuotteita markkinoidaan näkyvästi.
– Uusia kaupallisia trendejä syntyy helposti. Ne asettavat omat paineensa. Joku voi ajatella, että pitää ostaa tietyt tuotteet ihanteen saavuttamiseksi.
Moni menetelmään hurahtanut hankkiikin melkoisen purkkiarsenaalin kiharat saadakseen. Hiusten hoitoon voidaan käyttää huomattavan paljon aikaa.
– Vaikuttaa siltä, että menetelmä on vähän tasapainottelua hiusten luonnollisen tilan hyväksymisen ja ison työn tekemisen välillä, toteaa Monica Ålgars.
Jos ulkonäkö näyttelee liian isoa roolia omassa identiteetissä, Ålgars neuvoo keskittymään muihin asioihin itsessä.
– Jos huomaa, että tarkastelee itseään paljon ulkoapäin, voi yrittää muuttaa perspektiiviä. Ulkonäön sijaan voisi keskittyä siihen, miltä tuntuu olla minä minun kehossani. Mihin oma keho pystyy, mikä tuntuu hyvältä ja miten voi kohdella itseään hyvin.
''Menetelmä voi auttaa löytämään oman identiteetin''
Mariia Kotila pitää curly girl -menetelmää hyvänä tapana oppia armollisuutta ja kärsivällisyyttä itseään kohtaan.
– Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla, eikä kukaan arvostele sen perusteella, jos joskus repsahtaa. Jos huomaa, että homma alkaa mennä tiukkapipoiseksi puristamiseksi, kannattaa tehdä jotain täysin erilaista kuin yleensä, ja jättää jokin vaihe vaikka tekemättä. Siten tuntee sen, että tästä selviää kyllä hengissä, vaikka tekisikin joskus jotain ''väärin''.
Mariia Kotilan mukaan curly girl -menetelmä on paljon muutakin, kuin pelkkää hiustenhoitoa.Juulia Tillaeus / Yle
Kotila oli luopunut suoristusraudasta jo kauan ennen menetelmän aloittamista, mutta hän ilmakiharsi hiuksiaan välillä saadakseen ne asettumaan kauniisti. Kotila koki muotoilun rankaksi, koska luonnonkiharat hiukset reagoivat pieneenkin ilmankosteuteen herkästi, ja iso työ valuu hukkaan.
– Minusta metodi sopii hyvin tähän aikaan, jonka keskellä elämme muutenkin. Se voi saada aikaan paljon positiivisia asioita, kuten auttaa löytämään oman identiteetin ja tuoda naiseutta vahvasti esille.
Kotila pitää menetelmää paljon muunakin, kuin pelkkänä hiustenhoitoa. Hänen mukaansa menetelmä tuo ihmisiä yhteen.
– Facebook-ryhmässämme on syntynyt ystävyyssuhteita. Siellä vallitsee vahva hyväksymisen, yhteisöllisyyden ja jakamisen tunne. Toisia kannustetaan.
Mariia Kotilan sydämen menetelmä on vienyt lopullisesti. Hän aikoo jatkaa hiustensa hoitamista menetelmän mukaan. Valmiiksi ei hänen mukaansa tule koskaan.
– Kannattaa heti pudottaa pois sellainen ajatus, että tässä olisi joku maali tai päämäärä. Ihan kuten jotain ruokavaliota tai liikunta-ohjelmaa noudattaessa, toimenpiteitä täytyy tehdä jatkuvasti, jotta saadaan haluttua tulosta.
Kotila kokee curly girl -menetelmän vaikuttaneen hänen identiteettiinsä.Juulia Tillaeus / Yle
Oli tavallinen toukokuinen aamu Raaseporissa. Tuula Starck-Schreiber siemaili kahvia ja selaili Facebookia, kun huomio kiinnittyi poikkeukselliseen otsikkoon: Ylen uutisankkuri Matti Rönkä kertoi sijoitusvinkeistä, jotka oli saanut Koneen Antti Herliniltä, Suomen rikkaimmalta henkilöltä.
Starck-Schreiber klikkasi otsikkoa, joka näytti johtavan Yle Uutisten artikkelliin. Jutussa Matti Rönkä kertoi, miten hän oli Herlinin ohjeiden mukaan sijoittanut kryptovaluutta Bitcoiniin – ja saanut heti sijoituksistaan tuhansien eurojen voitot.
Kaikki oli kuitenkin valetta. Matti Rönkä ei ole sijoittanut Bitcoiniin, eikä Ylen tietojen mukaan Antti Herlinkään. Sivusto ja "haastattelut" olivat huijarien luomusta.
Starck-Schreiber ei kertomansa mukaan ole koskaan aiemmin langennut nettihuijauksiin. Mutta tällä kertaa hälytyskellot eivät soineet. Huijaussivu oli lähes täydellinen kopio Ylen uutissivustosta, ja selkeällä suomen kielellä kirjoitettu.
– Tietäähän sen, että jos kuulostaa liian hyvältä, se ei voi olla totta. Mutta tiedän, että jotkut ovat rikastuneet bitcoineilla. Mietin, että onkohan tämä virtuaaliraha eri juttu.
Olennaista oli, että sijoitusvinkeistä kertoivat ihmiset, joihin Starck-Schreiber oli tottunut luottamaan.
– Se oli se Matin tarina. Hän on kunnon ihminen, luotettava kaikin puolin. Ajattelin, että jos kaksi näin luotettavaa henkilöä lähtee sitä kokeilemaan, niin se ihan oikeasti toimii.
Tuula Starck-Schreiber esittelee huijausviestiä.Berislav Jurišić / Yle
Starck-Schreiber päätti kokeilla. "Uutisartikkelin" linkki vei hänet asiallisen näköiselle Bitcoin Code -sivustolle, joka kehotti "sijoittajia" rekisteröitymään. Starck-Schreiber antoi sähköpostinsa ja puhelinnumeronsa.
Näin hänestä tuli modernin verkkohuijauksen uhri. Eikä Starck-Schreiber ole yksin. Verkossa pyörivä kryptovaluuttahuijaus on kasvava ongelma, johon on Ylen tietojen mukaan langennut kymmeniä suomalaisia.
"Personal trader" soitti Englannista – Näin huijarit onkivat luottokorttitietosi
Starck-Schreiberin puhelin soi jo muutama minuutti tietojen lähettämisen jälkeen. Puhelu tuli suuntanumeron perusteella Englannista. Luurin toisessa päässä oli ystävällinen mieshenkilö, joka esitteli itsensä Starck-Schreiberin personal traderiksi.
Mies onnitteli hyvästä sijoituspäätöksestä ja alkoi neuvoa sijoittamisen teknisen puolen kanssa. Ensin pitäisi maksaa 250 euron suuruinen liittymämaksu, sen päälle vielä sijoittamiseen tarvittava 500 euron alkupotti.
Summa oli suurempi kuin mitä sivusto oli kertonut. Mutta miehellä oli uskottavan kuuloinen selitys valmiina. Starck-Schreiber toimi ohjeiden mukaan ja antoi luottokorttitietonsa aidon näköiseen maksuvälitysjärjestelmään. Tätä kutsutaan phishingiksi, eli verkossa tapahtuvaksi tietojenkalasteluksi.
Tämän jälkeen Starck-Schreiberin sähköposti alkoi tulvia ja puhelin soida taukoamatta. Enemmän tai vähemmän englantia murtavat henkilöt pyysivät Starck-Schreiberin allekirjoituksia erilaisiin kaavakkeisiin.
Epäilykset alkoivat heräillä. Starck-Schreiber päätti kysyä neuvoa luottamaltaan henkilöltä: Uutisankkuri Matti Röngältä.
"Onhan se hemmetin härskiä. Mutta minä en ole se vahingon kärsijä vaan nämä ihmiset, jotka tulevat huijatuksi". Uutisankkuri Matti Rönkä
– Kysyin, että pitikö sinunkin maksaa niin suuri liittymämaksu ja että soittiko sinullekin niin monta eri henkilöä?
Uutisankkuri oli tietoinen meneillään olevasta huijauksesta. Hän kuitenkin huomasi Starck-Schreiberin Facebookissa lähettämän viestin vasta parin päivän jälkeen.
– Lankaan mennyt ihminen kysyi neuvoa, että kuinka hänen tulisi toimia. Viestitin hänelle, että ota yhteys poliisin äläkä sitoudu mihinkään, Rönkä kertoo.
Oli kuitenkin liian myöhäistä. Kun Starck-Schreiber näki uutisankkurin vastauksen, hän järkyttyi.
– Sydän pomppasi kurkkuun. Tuli kauhea paniikki, että minne kaikkialle tietoni ovat päätyneet?
Starck-Schreiber kuoletti pankkikorttinsa. Mutta huijarit eivät luovuttaneet.
"Parempi nostaa häpeä pöydälle"
Huijauksen paljastuttua Starck-Schreiberin puhelin soi taas. Soittaja esittäytyi olevansa sijoitusneuvoja Adrian Lee.
Nainen kertoi Starck-Schreiberille, että hänen pitäisi asentaa koneelleen ohjelma, jonka kautta "sijoitusneuvoja" pääsisi hoitamaan asiakkaansa sijoitustiliä. Pitäisi vain napsauttaa linkkiä, jonka nainen oli lähettänyt.
Todennäköisesti linkin kautta koneelle olisi asentunut haittaohjelma, jonka avulla huijarit olisivat kaapanneet tietokoneen ohjauksen itselleen. Tämän jälkeen he olisivat voineet tyhjentää uhrinsa pankkitilin.
Naisella oli harjoitellut selitykset valmiina, mutta Starck-Schreiber ei enää niellyt niitä. Hän kertoi huijauksen paljastuneen, ja että asia on ilmoitettu poliisille.
Nainen vastasi ylimielisesti.
– Hän vastasi, että ihan sama, hänellä on jo tarpeeksi rahaa, eikä hän piittaa poliiseista.
Starck-Schreiber ei usko huijarien koskaan jäävän kiinni. Pieni lohtu on, että hänen tappionsa olisivat voineet paisua huomattavasti menetettyä 750 euroa suuremmiksi. Pankin mukaan hänen tililtään on useaan kertaan yritetty nostaa satojen eurojen suuruisia summia kuoletetuilla pankkitunnuksilla.
Huijatuksi tuleminen harmittaa ja nolottaa. Juuri siksi tapaus on tärkeä tuoda julkisuuteen, Starck-Schreiber sanoo.
– Maksoin tyhmyydestä kantapään kautta. Mutta ei voi mitään, parempi nostaa häpeä pöydälle. Haluankin tuoda tämän julki, että kukaan muu ei menisi samaan lankaan.
Nettihuijauksen kohteeksi joutuminen teki kolauksen Starck-Schreiberin luottamukseen. "Kun luen jotain uutista, mietin, että onko tämäkään totta, vai taas jotain feikkiä?"Berislav Jurišić / Yle
Suomalaiset ovat rahoittaneet Bitcoin-sijoituksiaan pikavipeillä – "Aika inhimillisiä tragedioita"
Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Antti Kurittu ei ihmettele, miksi tämän päivän verkkohuijaus rakentuu juuri kryptovaluutta Bitcoinin varaan.
– Kuulostaa perinteiseltä huijaukselta siinä mielessä, että siinä on ajankohtainen ja mukaansatempaava juoni. Bitcoineilla on rikastuttu näkyvästi, mutta köyhdytty hiljaa. Monet eivät ymmärrä, miten kryptovaluutta toimii ja miten sen ympärillä on kaikenlaista huijaamista.
Kurittun mieleen tulee muutaman vuoden takainen huijaus "euron hintaisista" iPhoneista. Myös tässä huijauksessa oli matkittu uutissivustojen ulkoasua sekä käytetty tekaistuja, mukamas suomalaisten henkilöiden tarinoita. Jos ihminen ei ymmärrä sivua sepitteeksi, liian hyvältäkin kuulostava tarjous voi mennä läpi.
– Kun vertaisryhmä kehuu jotain asiaa, se muokkaa sitä miten toimit. Entisaikoina oli hyvinkin järkevä mennä muiden kokemusten varassa, niin ei tarvinnut kokeilla kaikkea itse.
Starck-Schreiber ei ole ainoa Bitcoin-huijaukseen langennut. Pelkästään Helsingin poliisilaitos on saanut kevään aikana 10–20 tutkintapyyntöä samanlaisista huijauksista.
Osa huijauksista on myös onnistunut paljon paremmin kuin Starck-Schreiberin kohdalla.
– Ihmiset on saatu houkuteltua laittamaan jopa kymmeniä tuhansia euroja. Pahimmassa tapauksessa on otettu isoja lainoja pikavippiyrityksiltä, sijoitettu huijaussivustoille ne, omat rahat ja peritytkin. Aika inhimillisiä tragedioita, kertoo rikoskomisario Hannu Kortelainen Helsingin poliisista.
Huijauksissa on Kortelaisen mukaan vaihtelua. Aluksi uhria saatetaan houkutella pienellä summalla, josta tuleekin pieni voitto.
– Pistit satasen ja sait tämän verran, niin arvaa vaan, mikä tuotto tulee, jos laitat 50 000 euroa? Mutta ne menee sitten, voittoa ei tietenkään enää tule.
Verkkohuijaukset ovat poliisin kannalta hankalia tutkittavia. Tekijät asuvat eri maissa, eivätkä välttämättä tunne toisiaan kuin nimimerkiltä. Uhrien rahat puolestaan päätyvät tavallisesti ulkomaiseen pankkiin, josta ne hajoavat ympäri maailmaa. Näin kävi myös Starck-Schreiberille. Osa hänen rahoistaan oli siirtynyt Moskovaan, osan päätepisteestä hänen pankkinsa ei edes osannut kertoa.
Vaikka selvittämismahdollisuus on pieni, on silti tärkeää ilmoittaa huijauksista poliisille, muistuttaa Antti Kurittu Kyberturvallisuuskeskuksesta.
– Poliisi tekee paljon muutakin kuin ottaa rikollisia kiinni. Poliisi analysoi rikollisuustilannetta, miettii missä kohtaa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Jos ihmiset ei ilmoita, poliisi ei osaa arvioida asian merkittävyyttä, eikä edes yritä ratkaista sitä.
Kuvakaappaus valeuutissivusta, joka matkii Yle uutisten ulkoasua.Kuvakaappaus valeuutissivusta
Ongelma kasvaa – Yle tekee huijaussivustoista tutkintapyynnön poliisille
Huijatut eivät ole rikosten ainoita uhreja. Suomalaisten julkisuudenhenkilöiden käyttäminen valekampanjassa voi täyttää identiteettivarkauden tunnusmerkit. Antti Herlinin, Matti Röngän ja muiden Ylen ruutukasvojen lisäksi huijaussivustot ovat hyödyntäneet ainakin Kimi Räikkösen, Arman Alizadin, Hjallis Harkimon ja MTV:n toimittajien Nina Rahkolan ja Ivan Puopolon henkilöllisyyksiä.
MTV Uutisten mukaan ainakin yksi julkisuuden henkilö on tehnyt huijaussivustosta rikosilmoituksen poliisille.
Lisäksi kyseeseen voi tulla laajamittainen tekijänoikeudenloukkaus. Uutissivustojen ulkoasua kopioidessaan huijaussivustot rikkovat tekijänoikeuksia ainakin käyttäessään medioiden omistamia valokuvia.
Yle aikoo tehdä huijauksista poliisille tutkintapyynnön.
Nopein tapa päästä tekijänoikeuksia loukkaavasta sivustosta eroon on kuitenkin vaatia ylläpitäjää ajamaan sivu alas. Uutismedioiden puolesta asiaa hoitaa niiden tekijän Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry, eli TTVK.
Ongelma paisuu, sanoo TTVK:n toiminnanjohtaja Jaana Pihkala.
– Ilmiö on yleistynyt tänä keväänä. Tällä viikolla pyyntöjä tuli lakimiehellemme ainakin kaksi.
Aina huijaussivuston poistaminen ei onnistu. Sivuston ylläpitäjät sijaitsevat usein EU:n ulkopuolella, eivätkä välttämättä vastaa alasottopyyntöön. Tyypillisesti ylläpitäjä ei ole edes asianmukaisesti ilmoittanut yhteystietojaan.
– Palveluntarjoajalla on sähkökauppadirektiivin perusteella velvollisuus poistaa tai estää pääsy laittomaan aineistoon, ja ilmoittaa yhteystietonsa. Näitä velvoitteita laiminlyödään. Se on yleisesti tiedossa oleva ongelma, mutta kukaan ei puutu asiaan, sanoo Pihkala.
