Vuodenvaihteessa siitä tiesivät vain harvat. Pääsiäiseen mennessä kiharailmiö oli lähes kaikkien huulilla. Toukokuussa pienen itäsuomalaisen kunnan hiustuotetehtaassa oltiin helisemässä, koska markettien shampoo- ja hoitoainehyllyt ammottivat tyhjyyttään.

Hämmästyttävän moni halusi herättää henkiin kadonneet kiharansa ja olla curly girl. Metodiin ryhtyminen tarkoitti kotitalouksissa pesuaineiden tuoteselosteiden syynäämistä ja purkkiarsenaalin vaihtamista sulfaatittomiin ja silikonittomiin tuotteisiin, jotka eivät saa sisältää kuivattavia alkoholeja.

Toukokuussa Keskolta ja S-ryhmästä kerrottiin, että metodiin soveltuvien hiustuotteiden myynti on jopa kaksinkertaistunut vuoden aikana.

Monia metodin ohjeisiin sopivia tuotteita, XZ:aa, Herbinaa ja LV:tä, valmistetaan Bernerin Heinäveden tehtaalla.

Tehtaanjohtaja Jari Puustinen katsoo tyytyväisenä linjastolla kulkevien pakkausten tasaista, mutta nopeaa virtaa. Shampoopullot täyttyvät ja saavat kylkiinsä etiketin sekä tuoteselosteen.

Hetkessä kasvanut kysyntä ja hupenevat varastot tulivat toukokuussa täytenä yllätyksenä ja pistivät tehtaan suunnitelmat uusiksi. Suomen valtaama kiharahimo tarkoitti tehtaan tuotantojärjestyksen muuttamista ja työvuorojen lisäämistä.

– Jouduimme pyörittämään tehdasta läpi vuorokauden. Se oli suurin muutos curly girlin myötä. Aiemminkin kysynnän vaihtelua on ollut, muttei koskaan näin voimakasta, Puustinen sanoo.

Erityisesti hoitoaineiden kysyntä on kasvanut.

Kuluva kesä on ensimmäinen, kun kaikki kolme Bernerin Heinäveden tehdasta pyörivät täydellä teholla lomakauden yli. Hiustuotetehtaan lisäksi yhtiöllä on Heinävedellä desinfiointi- ja autonhoitotuotteita valmistava tehdas sekä etikkatehdas. Kaksi jälkimmäistä avattiin vuonna 2014 (Kauppalehti).

– Jouduimme tekemään muutoksia hiustenhoitotuotteita valmistavan tehtaan henkilöstön kesälomasuunnitelmiin ja lomalistat valmistuivat myöhemmin. Tämän tehtaan suunniteltu kesäseisokki jouduttiin perumaan ja tehdas on käynnissä koko kesän, tehtaanjohtaja Jari Puustinen kertoo.

15 vuotta tehtaan pakkaamolla työskennellyt Piia Puustinen oikaisee linjastolla jumiin jäänyttä pakkausta ja laite jatkaa pullojen niputtamista. Hänkään ei ole kokenut pitkän työhistoriansa aikana vastaavaa arkeen vaikuttanutta hiusvillitystä.

– Ylitöissä ei ole curly girlin vuoksi tarvinnut olla, mutta erilaisia vuoroja ja vuoronvaihtoja on tehty. Minusta on hyvä, että pienellä paikkakunnalla riittää töitä, Piia Puustinen sanoo.

Hän nostaa kuuden putelin pakkaukset linjastolta lavalle ja kärrää täydet lavat varastoon odottamaan kuljetusta.

"Mitään curly girlin tapaista ole aikaisemmin tapahtunut"

Kevään menekkipiikki on Bernerillä ennennäkemätön, vaikka suomalaisen XZ-hiustenhoitosarjan tuotteita on valmistettu 1950-luvulta saakka. Samalle tasolle eivät yllä edes firman vanhin tuote, hiustenhoitoöljy, kymmenen vuotta sitten hittituotteeksi noussut hiuspuuteri tai 80-luvun lopussa kuluttajille esitelty 2 in 1 -shampoo, joka lupasi pestä ja hoitaa samalla pesukerralla.

Hiuspuuteri jäi osaksi suomalaisten kosmetiikka-arsenaalia, kaksitehoinen shampoo ei.

– Ilmiöiden kehittyminen on ollut ennen sosiaalista mediaa hitaampaa ja paremmin ennustettavissa Mitään curly girlin tapaista ole aikaisemmin tapahtunut, Bernerin tuotepäällikkö Elina Seppänen sanoo.

Kiharoiden ilosanoma levisi somessa kulovalkean lailla. Curly Girl Suomi -Facebook-ryhmässä oli vielä viitisen kuukautta sitten 2 500 jäsentä. Nyt innostuneita on jo yli 77 000, ja uusia liittymispyyntöjä tulee jatkuvasti.

– Uskon, että tulevaisuudessa tällaiset someilmiöt yleistyvät. Seurasimme curly girlin kehittymistä jo vuodenvaihteen aikaan. On aina arvoitus, mitkä ilmiöt kasvavat, ja mitkä eivät, Seppänen sanoo.

Ilmiön suosion laajuuden arvaaminen ennalta onkin arpapeliä. Joskus valmistajat ennakoivat orastavia ilmiöitä vähän liiankin nopeasti.

– On käynyt niinkin, että olemme tuoneet tuotteen liian aikaisin markkinoille, eivätkä kuluttajat ole sille vielä kypsiä. Suosio on saattanut kasvaa vasta myöhemmin, Seppänen sanoo.

Puskan takaa tulleen curly girl -ilmiön edessä tulivat esiin myös kotimaisen tuotannon edut.

– Pystyimme reagoimaan nopeasti muuttuvaan tilanteeseen hyvin.

10 työntekijää lisää

Bernerin tehtaat ovat tällä hetkellä Heinäveden suurin teollinen työnantaja. Hiusten- ja ihonhoitotuotteiden sekä pesuaineiden tuotanto siirrettiin Helsingin Herttoniemestä Heinävedelle vuonna 2001. Sitä ennen tehdasrakennuksessa oli valmistanut tuotteitaan toinen saman alan toimija, jolla oli valmiiksi ammattitaitoinen henkilökunta.

Tavallisesti tavara kulkee tuotantolinjoilla maanantaista perjantaihin kahdessa vuorossa. Tehtaalla työskentelee tuotevalmistajia, prosessihoitajia, laadunvalvojia, laborantteja, laitosmiehiä, pakkaajia, varastotyöntekijöitä sekä ostajia. Tuotantoa ohjaavat työnjohtajat ja laboratorion esimiehenä toimii laboratoriopäällikkö.

– Tehtaassa valmistuu vuosittain yksi pullo tuotetta jokaiselle suomalaiselle, eli noin 5 miljoonaa hiustenhoitotuotetta, Jari Puustinen kertoo.

Tuotekehitys tapahtuu edelleen Herttoniemessä.

Bernerin tehtaat työllistävät tänä päivänä Heinävedellä 60 työntekijää. Viimeisen 18 vuoden aikana työntekijöiden määrä on kaksinkertaistunut. Tämän vuoden aikana tehtaille on palkattu 10 uutta työntekijää – osittain curly girlin vuoksi. Työntekijöistä 75 prosenttia on heinäveteläisiä. Loput tulevat lähikunnista. Pisin työmatka on henkilöllä, joka kulkee töihin Joensuusta.

"Pitää olla kiitollinen"

Vaikka työmäärän kasvu on lisännyt tehtaalla haastekerrointa – ja aluksi kiharoiden sijaan harmaita hiuksia työvuorojen suunnittelijoille – päällimmäinen tunne on kiitollisuus.

– Pitää olla kiitollinen henkilökunnallemme. Joustoa on löytynyt ja olemme pystyneet valmistamaan näinkin paljon tuotteita, tehtaanjohtaja Jari Puustinen sanoo.

Heinäveden ja 60 työntekijän tulevaisuus näyttää tällä hetkellä lupaavalta. Kasvava kysyntä lisää uskoa tehtaan jatkoon. Pelkoa tuotannon siirtymisestä ulkomaille ei tällä hetkellä ole.

Muutama vuosi sitten tehtaisiin investoitiin merkittävästi ja tuotantokoneita ja -laitteita päivitetään vuosittain.

Mutta löytyykö Heinäveden tuotantolinjastojen äärestä kiharakansaa?

– Itse en ole lähtenyt testaamaan, koska minulla on niin lyhyt tukka. Kaveri on kokeillut ja todennut hänelle toimivaksi, Piia Puustinen paljastaa.

– Kiharat eivät pääse oikeuksiinsa tehtaallamme työskentelevillä henkilöillä. Työasuihimme kuuluu, että hiusten tulee olla suojattuina, tehtaanjohtaja Jari Puustinen lisää nauraen.

Helleaallot ovat tappaneet Intiassa tänä kesänä yli sata ihmistä, ja niiden ennustetaan lisääntyvän tulevina vuosina.

Tyypillisesti tukahduttavat helteet osuvat Intiassa maalis- ja heinäkuun väliselle ajalle ja ne hellittävät, kun monsuunisadekausi alkaa. Viime vuosien aikana helleaaltokausia on ollut entistä useampia ja ne kestävät pidempään. Uutiskanava CNN:n tuoreessa artikkelissa asiantuntijat esittävät huolensa siitä, etteivät tietyt alueet ole tulevaisuudessa enää asuinkelpoisia.

Yhdysvaltalainen Massachusetts Institute of Technology (MIT) on tutkinut ihmisen selviytymistä kahdessa eri tulevaisuuden ilmastoskenaariossa. Ensimmäisessä maailman keskilämpötila nousisi 4,5 celsiusasteella tämän vuosisadan loppuun mennessä. Toisessa, huomattavasti optimistisemmassa skenaariossa keskilämpötila nousisi 2,25 celsiusasetta vuoteen 2100 mennessä.

Molemmat edellisistä esimerkeistä ylittävät Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet, joissa sitouduttiin pitämään maapallon keskilämpötilan nousu alle kahdessa celsiusasteessa.

Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että optimistisemmassa ennusteessa koko Etelä-Aasia pysyisi ihmiselle asuinkelpoisena vielä vuonna 2100.

Asianlaita on kuitenkin toinen pessimistisemmässä skenaariossa, jossa päästöjä tuotettaisiin maailmalla nykyiseen tahtiin. Tuolloin Koillis-Intiassa sijaitsevalla Chota Nagpurin ylänköalueella sekä Bangladehissa ihminen ei voisi enää selviytyä.

Myös useilla muilla Etelä-Aasian väkirikkailla alueilla lähestyttäisiin kyseisen ennusteen mukaan rajaa, jolloin eläminen muuttuisi mahdottomaksi. Näihin alueisiin kuuluvat muun muassa Gangesin jokilaakso, Intian koillis- ja etelärannikko sekä Sri Lankan pohjoisosat.

Ihminen lopettaa hikoilun suuressa ilmankosteudessa – ja kuolee

MIT perustaa laskelmansa ihmisen selviytymiseen alueilla niin kutsuttuun märkälämpötilaan (wet bulb temperature), joka kertoo kuumuuden ja kosteuden yhteisvaikutuksen.

Suomen viime kesän helteiden aikaan Helsingin Sanomat käsitteli märkälämpötilaa ja sen tappavaa vaikutusta ihmiseen.

Suuressa ilmankosteudessa ihmiskeho ei pysty jäähdyttämään itseään hikoilemalla. Yli 35 asteen märkälämpötilassa keho ei pysty enää poistamaan aineenvaihdunnan tuottamaa lämpöä, ja kehon ydinlämpötila alkaa nousta. Jo muutama tunti 35 asteen märkälämpötilassa tappaa hyväkuntoisenkin ihmisen.

Alueet, joita uhkaa tulevaisuudessa asuinkelvottomuus helteiden vuoksi, ovat jo valmiiksi haavoittuvaisia. Esimerkiksi Koillis-Intiassa sijaisevat miljoonakaupungit Patna ja Lucknow ovat köyhiä, tiiviisti asutettuja ja täysin riippuvaisia maataloudesta ja kalastuksesta. Kaupungeissa asuu yhteensä neljä miljoonaa ihmistä.

Hongkongin tieteiden ja teknologian yliopiston apulaisprofessori Eun Soon maalailee synkkää tulevaisuudenkuvaa, jos kasvihuonepäästöjen tuottamista jatketaan nykyiseen tahtiin.

– Silloin on suuri riski, että yksi maailman asutetuimmista alueista altistuu tappaville helleaalloille, Soon varoittaa.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan Intia kuuluu niihin maailman maihin, joiden ennustetaan kärsivän eniten ilmastonmuutoksesta.

Lisää aiheesta:

CNN: Are parts of India becoming too hot for humans?

HS (2018): Tämän kesän helle on tukalampi kuin vuosi­sadan kuumin päivä – korkea märkä­lämpötila estää hien haihtumista ja voi olla ihmiselle tappava

Intian alkukesä oli kuivin vuosiin – monsuunikaudesta toivotaan pelastusta sadolle

Video: Tornado iski Kiinaan, miljoona määrätty evakkoon rankkasateiden vuoksi Japanissa – Sää aiheuttaa murheita ympäri maailman

Tässä ovat pienen pizzerian vaihtoehdot: olla Pizza-onlinessa, joka on noussut lyhyessä ajassa Suomen johtavaksi väyläksi tilata pizzoja netistä, tai katsoa miten myynti romahtaa.

Ylen selvityksen mukaan netin pizzanmyyntipalvelu Pizza-online on päässyt hyötymään tehokkaasti markkinajohtajan asemastaan.

Pizzerioiden omistajat pitävät yhtiön hinnoittelua yksipuolisena rahastuksena. Pizza-onlinen perimiin maksuihin kuluu Ylen selvityksen mukaan jopa 16–22 prosenttia myydyn pizzan hinnasta. Sitä voi verrata esimerkiksi yrittäjien maksamaan arvonlisäveroon, joka on 14 prosenttia.

– Ennen Pizza-onlinea teimme vähemmän töitä, mutta tienasimme työllä enemmän, sanoo Helsingissä toimivan Pizzataikurit-ravintolan omistaja Kazim Çekìç.

Useat yrittäjät kokevat olevansa lähes pakotetussa suhteessa Pizza-onlineen. Tyytymättömyys on suurinta pääkaupunkiseudulla, jossa pizzerioita on satoja ja kilpailu tiukinta.

Yrittäjien mukaan Pizza-onlinen tilauksista saatavat tulot eivät vastaa työmäärää. Pizza-onlinen mukaan hinnat ovat kohtuulliset ja palvelun käyttö vapaaehtoista.

Pizza-online on markkinan kuningas

Pizza-onlinesta on tullut pizzojen nettimyynnin ehdoton markkinajohtaja Suomessa.

Sivusto näkyy aktiivisen markkinoinnin ja suosion ansiosta aina, kun googleen kirjoittaa sanan "pizza".

Suomalaiset tilaavat valtaosan noutopizzoistaan Pizza-onlinen kautta. Esimerkiksi uutenavuotena sen kautta tilattiin yksi pizza joka sekunti.

Pizza-online pyörittää vain tilaussivustoa. Pizzojen kotiinkuljetuksen hoitavat palvelussa mukana olevat pizzeriat itse. Näin palvelu eroaa esimerkiksi sisarpalvelustaan Foodorasta tai Woltista, joiden lähetit myös kuljettavat ruoat perille.

Palvelu on Pizza-onlinea pyörittävälle Delivery Hero Finlandille erittäin kannattava.

Tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2017, jolloin yhtiön liikevaihto oli Asiakastiedon lukujen mukaan 44 miljoonaa euroa ja liikevoitto 3,4 miljoonaa euroa.

Liikevaihto ja tulos ovat kasvaneet viime vuosina hyvin nopeasti, jopa 20–30 prosentin vuositahtia.

Vuoden 2018 talousluvut on määrä julkistaa heinäkuun alussa.

Pizzan ostajalle palvelu on vaivaton.

Pizzan voi tilata oman sijainnin perusteella muutamalla klikkauksella. Hinta on sama kuin ravintolassakin, eikä palvelun käytöstä peritä lisäkuluja. Pizzan hinnan päälle tulee vain mahdollinen kotiinkuljetusmaksu.

Kaikki palvelumaksut jäävät pizzayrittäjien kontolle.

Jokaisesta myydystä pizzasta Pizza-online perii yrittäjältä 12–18 prosentin komission eli välityspalkkion sekä palkkiosta 24 prosentin arvonlisäveron, jonka yrittäjä voi vähentää verotuksessa.

Lisäksi Pizza-online on tuonut palveluun niin sanotun premium-lisäpalvelun. Sillä ravintola saa paremman näkyvyyden sivuston ylälaidassa, ja etenkin pääkaupunkiseudulla moni pizzeria maksaa premiumista ylimääräistä.

Premium-maksu on Ylen tietojen mukaan ravintolan sijainnista riippuen 400–600 euroa kuukaudessa eli noin 5 000–7 000 euroa vuodessa.

Yle teki Pizza-onlinen perimistä palkkioista esimerkkilaskelman, jossa on käytetty vantaalaisen esimerkkipizzerian helmi–maaliskuun tilitysten todellisia loppusummia.

Laskelman mukaan premium-asiakkaat maksavat Pizza-onlinen kautta myydyistä pizzoista 16–22 prosentin välityspalkkion. Sovittu perusvälityspalkkio on 12–18 prosenttia, minkä päälle tulee premium-maksu jaettuna koko myynnille.

Kahdeksan euron hintaisen peruspizzan kohdalla tämä tekee esimerkkitapauksessa 1,30–1,70 euroa. Päälle yrittäjä maksaa itse 14 prosentin arvonlisäveron, yhden euron, minkä jälkeen hinnasta on jäljellä 5,30–5,70 euroa.

Kymmenen euron pizzassa palkkiot voivat nousta yli kahden euron.

Mitä enemmän pizzoja myy, sitä halvemmaksi premium-maksu tulee. Joka tapauksessa maksu on usein kymmeniä senttejä pizzaa kohden. Jos yrittäjä myy 50 pizzaa päivässä eli 1 500 pizzaa kuussa, premium-maksu on 27–40 senttiä pizzaa kohden. Jos myy 100 pizzaa päivässä eli 3 000 pizzaa kuussa, maksu on 13–20 senttiä pizzalta.

Vastineeksi maksuista – premiumilla tai ilman – palvelu tarjoaa suositun myyntikanavan ja myös markkinoi sitä aktiivisesti.

Sinan Orhanlille riitti, ja hän kutsui muutkin mukaan

Vantaalaisen Pizza Time Leinelän omistaja Sinan Orhanli sai keväällä tarpeekseen.

Hän kutsui 30 pääkaupunkiseudulla toimivaa pizzayrittäjää kokoukseen. Se pidettiin huhtikuun puolivälissä erään toisen pizzayrittäjän ravintolassa Vantaalla.

Kokouksen asialistalla oli vain yksi aihe: Pizza-onlinesta eroon pääseminen.

– Istuttiin ja puhuttiin koko ilta, Orhanli kertoo ja näyttää kännykältään kuvia kokouksesta.

Yrittäjät pääsivät illan aikana suulliseen sopimukseen. Lauantaina 1. kesäkuuta koko porukka eroaisi yhtä aikaa Pizza-onlinesta. Kun kaikki lähtisivät, kenenkään ei tarvitsisi pelätä jäävänsä yksin.

Orhanli kirjoitti asiasta turkinkielisen Facebook-päivityksen ja sai lähes 200 peukutusta.

Mitä sitten tapahtui?

– Ei mitään. Se ei onnistunut. Yrittäjät pelkäsivät, että toiset jäävät kuitenkin Pizza-onlineen, ja jättäytyivät yksi kerrallaan pois sopimuksesta, Orhanli kertoo ja hymähtää.

Orhanlin ravintola on tyypillinen pieni pizzeria. Se sijaitsee Vantaalla kehäradan varressa, uuden asuinalueen ytimessä. Ravintola on uusi ja siisti, eikä lähikortteleissa ole kilpailijoita. Ikkunasta näkyy kauneushoitola ja tatuointiliike, seinän takana on ruokakauppa.

Listalla on peruskattaus jokaiselle suomalaiselle tuttuja pizzoja: Bolognese, Vegetariana, Dillinger. Pizzat maksavat 8,50–11 euroa, ja myös kebabia ja hampurilaisia saa.

Orhanli sanoo, että jos hän myy 8,50 euron hintaisen pizzan suoraan ravintolastaan, siitä jää työvoima- ja raaka-ainekulujen jälkeen käteen 3–4 euroa. Mutta jos pizzan myy Pizza-online, käteen jää 1–2 euroa vähemmän.

Orhanlin myynnistä noin 30 prosenttia tulee Pizza-onlinen kautta.

– Tiedän hyvin, että Pizza-onlineen kuuluminen on vapaaehtoista. Mutta ilman sitä on vaikea toimia. Mulla on töissä kaksi työntekijää, mutta mä ajattelen aina, että mulla on kolme. Yksi on Pizza-online, joka ottaa kuussa 2 000–3 000 euroa palkkaa, Orhanli sanoo.

Orhanli kritisoi Pizza-onlinea avoimesti nimellään ja kasvoillaan. Siinä hän on yksi harvoista.

Orhanli sanoo uskaltavansa puhua, sillä hän ei ole kaikkein heikoimmassa asemassa. Pizza Timesta on tullut pieni ketju: sillä on ravintolat myös Järvenpäässä ja Mäntsälässä. Neljättä Orhanli on suunnitellut Helsingin Pasilassa syksyllä avautuvaan kauppakeskus Triplaan.

Mutta hänkin sanoo, että yrittäjäkate tuntuu valuvan Pizza-onlinelle. Palvelu tuo tilauksia, mutta korvaus työstä on pienempi kuin omassa myynnissä. Yrittäjänvapaus katoaa, kun hän myy nettitilauksia pienellä katteella.

– Ollaan tosi pienellä voitolla. Olin ennen yrittäjäksi ryhtymistä pizzeriassa töissä, ja silloin mulla oli paremmat tulot kuin nyt. Nyt on vaikea pärjätä kunnolla, hän sanoo.

Orhanlillakin on niin sanottu premium-sopimus. Hän maksaa siitä välityspalkkioiden päälle 500 euroa kuukaudessa eli runsaat 6 000 euroa vuodessa.

Orhanli pitää maksua turhana, koska lähes kaikki kilpailijatkin maksavat premium-maksun. Maksamatta jättäminen olisi kuitenkin vielä huonompi vaihtoehto: silloin pizzeria tippuisi sivustolla premium-jäsenten alapuolelle.

Premium-maksu on noussut Orhanlin mukaan tuntuvasti. Ravintola muutti viime vuonna Vantaan sisällä Tikkurilasta Leinelään, ja premium-maksu nousi samana vuonna alle 300 eurosta 500 euroon.

Orhanli on pyytänyt Delivery Hero Finlandilta maksujen alentamista. Hän on myös käynyt yhtiön konttorilla Helsingin Pasilassa neuvottelemassa palvelun hinnasta, mutta turhaan.

Orhanli kuvailee käyntiään konttorilla. Konttori oli moderni, ja siellä oli biljardipöytä, sohvia ja askartelutilaa. Tunnelma oli rento ja menestyvä, mikä ärsytti Orhanlia. Ero oman ravintolan todellisuuteen tuntui valtavalta.

– Pidän yhden päivän viikossa vapaata. Muuten olen töissä joka päivä aamukymmenestä iltakymmeneen, 12–13 tuntia päivässä. Kotona on vaimo ja kaksivuotias tyttö. Joka ilta hän on jo nukkumassa, kun tulen töistä kotiin, Orhanli sanoo.

Haastattelimme yrittäjiä, vain yksi on tyytyväinen

Soitimme tätä juttua varten kymmenelle pääkaupunkiseudulla toimivalle pizzayrittäjälle ja kysyimme, millaisia kokemuksia heillä on Pizza-onlinesta.

Kahdeksan heistä kertoi kokemuksistaan puhelimitse tai kasvotusten. Kaksi ei halunnut tai ehtinyt kommentoida asiaa. Kahdeksasta haastatellusta yhden kokemukset olivat positiivisia, ja loput seitsemän kritisoivat Pizza-onlinen toimintaa.

Lähes kaikki pyysivät saada kertoa asiasta nimettöminä. Yrittäjät perustelivat tätä sillä, että he pelkäävät joutuvansa hankaluuksiin Pizza-onlinen kanssa ja menettävänsä myyntiä.

Haastatteluiden perusteella yrittäjien kokemuksista piirtyy hyvin yhtenäinen kuva.

Kaikki pitävät Pizza-onlinea tehokkaana myyntikanavana, mutta syyttävät sitä hintojen jatkuvasta nostamisesta ja yrittäjänvapauden rajoittamisesta hallitsevan markkina-aseman turvin.

– Olen ollut palvelussa neljä vuotta, ja hinnat ovat vain nousseet. Lopettaisin siellä vaikka heti, jos olisi jokin toinen halvempi tai parempi palvelu, helsinkiläinen pizzeriayrittäjä sanoo.

– Hyvä palvelu, mutta todella kallis, sanoo puolestaan Espoossa toimiva yrittäjä.

Eniten närästää premium-maksu.

Siitä vaikuttaa tulleen lähes pakollinen lisämaksu pääkaupunkiseudulla, jossa näkyvyys on tärkeää. Yrittäjät sanovat, että harva asiakas jaksaa selata sivustoa pitkän pizzerialistan häntäpäähän, jossa ovat ravintolat, jotka eivät maksa premium-maksua.

Yrittäjät pelkäävät, että jos he poistuvat Pizza-onlinesta, asiakkaat tilaavat seuraavana päivänä pizzansa kilpailijalta.

– On pizzerioita, jotka ovat reagoineet ja yrittäneet poistua. Pienemmissä kunnissa tai kaupungeissa, joissa on vain muutama ravintola, se voi onnistua. Mutta pääkaupunkiseudulla on mahdotonta poistua. Jos mä lähden mutta kaveri ei, niin asiakkaat menevät kaverille, vantaalainen yrittäjä sanoo.

Osa haastatelluista on sitä mieltä, että Pizza-online käyttää asemaansa hyväkseen.

– Olen ollut alalla yli 10 vuotta. Näin vaikeaa ei ole ollut koskaan. Komissio [välityspalkkio] on niin valtava, että yrittäjälle ei jää voittoa, vantaalainen pizzeriayrittäjä sanoo.

– Meillä on välissä iso hai, joka puree meitä. En tiedä, pystynkö selittämään sitä mitenkään paremmalla tavalla, hän jatkaa.

Pizza-online kannustaa sopimuksissa ravintoloita myös tarjoamaan asiakkaille 5–20 prosentin bonuksia. Moni ravintola tarjoaakin bonuksia, mikä edelleen kaventaa osaltaan katetta.

Pizza-online määrää: Hinnan on oltava sama ravintolassa ja netissä

Yrittäjät kertovat, että päivästä riippuen 30–80 prosenttia tilauksista tulee Pizza-onlinen kautta.

Vantaalla toimiva yrittäjä piti Ylen pyynnöstä kirjaa yhden perjantai-illan tilauksista. Tilauksia tuli yhteensä 26. Niistä neljä myytiin suoraan ravintolasta ja 22 Pizza-onlinen kautta.

– Suomessa tavallinen pizzan ostaja ei ymmärrä, millaisessa asemassa Pizza-online on, yrittäjä sanoo.

Myynti vaihtelee päivittäin paljonkin ja keskittyy viikonloppuihin.

– Eilen oli hyvä myyntipäivä, mutta tänään mulle on tullut koko päivänä vain yksi tilaus, kertoo helsinkiläinen yrittäjä. Haastattelu tehtiin arkipäivänä kello 17.

Pizza-online määrää, että ruoan hintojen on oltava ravintolassa ja nettipalvelussa samat. Näin ollen yrittäjät eivät voi siirtää palkkiokuluja pizzojen hintaan, eli asiakkaalta ei voi periä maksua siitä, että hän valitsee helpomman ostotavan.

"Edellytämme, että ravintolan online-hinnoittelu vastaa ravintolan normaalia hinnoittelua." Ote sopimusehdoista, sopimus tehty kesällä 2018

Koska kilpailu on kireää, yrittäjät eivät uskalla nostaa hintoja kauttaaltaan, vaan pyrkivät myymään pizzat mahdollisimman halvalla.

Jos asiakas maksaa pizzansa heti netissä, raha menee Pizza-onlinelle, joka vähentää palkkiot päältä ja tilittää ravintolalle loput. Pizza-online ei siis laskuta ravintoloilta mitään.

Se takaa nettipalvelulle varman tulovirran: yksikään pizzeria ei voi jättää palkkioita rahapulassa maksamatta. Pizza-online saa rahansa jopa ennen verottajaa.

"Premium-palvelun voimassaolo edellyttää ravintolan olevan mukana yksinoikeudella Delivery Hero Finland Oy:n online-tilauspalveluissa." Ote premium-palvelun ehdoista, palvelu hankittu alkuvuonna 2019

Monella pizzeriayrittäjällä ei ole kunnon kaupallista koulutusta. Tilityksiä pidetään epäselvinä ja luottamukseen perustuvina.

– Ne vain miinustaa ja miinustaa kulut pois, ja lähettää loput meille. Tässä ravintolassa kahden kirjanpitäjän matikka ei ole riittänyt ymmärtämään tilityksiä kunnolla. Mutta minulta menisi kaikki yöt, jos alkaisin tarkistaa satoja tilauksia, Sinan Orhanli sanoo.

Orhanli ja kaksi muuta haastateltavaa näyttävät Ylelle tilityksiä.

Yksi vantaalaisyrittäjä näyttää Pizza-onlinen kanssa tekemänsä sopimukset. Perussopimus on päivätty viime vuoden kesälle ja premium-sopimus alkuvuodelle 2019.

Perussopimuksessa on ehtona, että hintojen tulee olla Pizza-onlinessa ja ravintolassa samat. Premium-sopimuksessa mennään askel pidemmälle: sen ehdoissa sanotaan, että ravintolan tulee olla palvelussa yksinoikeudella, eli muita välittäjiä ei saa käyttää.

Näin Pizza-online vastaa kritiikkiin

Pyydämme Pizza-onlinen omistajalta Delivery Hero Finlandilta haastattelua. Tarjoamme yhtiölle kolmea eri haastatteluaikaa, mutta vastaus on kieltävä.

– Valitettavasti tällä aikataululla emme pysty antamaan radio- tai TV-haastattelua, Delivery Hero vastaa, mutta lupaa kommentoida kirjallisesti.

Toimitusjohtaja Shilei Zhang sanoo sähköpostitse pitävänsä hinnoittelua kohtuullisena. Hinnat on hänen mukaansa “määritelty ravintoloiden kanssa” – yrittäjät puolestaan kertovat, että hinnoittelu on täysin yksipuolista.

– Hinnat ovat sopimuksissa määritelty ravintoloiden kanssa. Hinnoilla mahdollistamme asiakashankinnan ja edistämme lisämyyntiä ravintoloille sekä katamme omia liiketoiminnasta koituvia kulujamme, kuten ravintoloiden markkinointiin käytetyt resurssit.

Toimitusjohtaja Zhang vahvistaa, että ravintoloilta peritään korkeintaan 18 prosentin välityspalkkiota. Miten välityspalkkion suuruus määräytyy, sitä hän ei avaa.

Zhang kiistää väitteet siitä, että yhtiö käyttäisi ylivoimaista markkina-asemaansa rahastamiseen.

– Tarjoamme vain lisämyyntikanavan ravintolalle ja pyrimme hankkimaan heille uusia asiakkaita palvelumme avulla. Emme myöskään ole näin ollen monopoliasemassa.

Yrittäjät voivat myös vähentää premium-maksun verotuksessa.

Miksi pizzojen hinnan on oltava sama ravintolassa ja nettipalvelussa? Miksei yrittäjä voi siirtää lisäkustannuksiaan asiakkaan maksettavaksi?

– Tarkoituksenamme ei ole siirtää tätä lisämyyntikanavaa kuluttajille maksettavaksi. Haluamme taata palvelumme kautta tuleville ravintolan asiakkaille samat hinnat kuin ravintolasta suoraan tilattaessa, jatkokysymyksiin vastaava markkinointijohtaja Nora Särkkä kirjoittaa.

Käytännössä Pizza-online pyrkii hinnoitteluehdolla maksimoimaan palvelunsa käytön. Jos yrittäjä saisi myydä pizzoja suoraan ravintolasta tai omilta kotisivuiltaan vaikkapa euron halvemmalla, osa asiakkaista tilaisi pizzan suoraan sieltä.

Palvelusta löytyy kuitenkin myös ravintoloita, jotka pitävät omilla sivuillaan halvempia hintoja kuin Pizza-onlinessa.

Entä vaatimus yksinoikeudesta?

Vantaalaispizzerian alkuvuonna 2019 tekemässä premium-sopimuksessa lukee ehtona, että “premium-palvelun voimassaolo edellyttää ravintolan olevan mukana yksinoikeudella Delivery Hero Oy:n online-tilauspalveluissa”.

Zhangin mukaan tällaisia sopimuksia ei ole enää olemassa.

– Aiemmin olemme sopineet ravintoloiden kanssa eksklusiivisemmasta yhteistyöstä, mutta nykyään emme tee sellaisia sopimuksia. Kuluttajat voivat myöskin edelleen tilata suoraan ravintolalta, Zhang sanoo.

Samaa sanoo markkinointijohtaja Särkkä.

– Kyseessä on vanha sopimuspohja, joka ei ole ollut käytössä vuoden 2015 jälkeen. Emme tee enää sopimuksia tällä pohjalla. Samalla kun muutimme käytäntöämme, uusimme sähköisesti kaikkien ravintoloidemme kanssa sopimusehtomme.

Vantaalaispizzerian premium-sopimus on kuitenkin tehty vuonna 2019. Miten on mahdollista, että sopimuksessa on vuoden 2015 jälkeen käytöstä poistettu teksti?

Särkkä vastaa tähän seuraavana päivänä.

– Selvitimme asiaa, ja premium-teksteissä on käynyt meidän puoleltamme virhe. Virhe on koskenut vain vapaaehtoisesti ostettavaa premium-palvelua, hän kirjoittaa.

– Vaihdoimme viime vuoden puolella ohjelmistoa, jota käytämme myynnin ja asiakashallinnan tukena. Järjestelmään on mennyt vanhat premium-tekstit, jotka ovat lähteneet ohjelmiston vaihdon jälkeen premiumin ostaneille ravintoloille. Tämä on ollut vahinko, eikä käytäntö tosiasiassa ole ollut voimassa vuoden 2015 jälkeen.

Särkän mukaan yhtiö aikoo päivittää yrittäjien sopimuksiin oikeat tekstit.

Kuinka moneen sopimukseen muut palveluntarjoajat kieltävä kohta on päätynyt?

Sitä ei tiedetä. Mutta on mahdollista, että useat yrittäjät ovat sitoutuneet pitkäksi aikaa virheelliseen palveluehtoon ja menettäneet sen vuoksi mahdollisesti tuloja. Aikooko Delivery Hero maksaa kyseisille yrittäjille korvauksia?

Tähän kysymykseen markkinointijohtaja Särkkä ei vastaa.

Kysymme vielä premium-tekstin käytöstä palvelun tilaussivulla. Onko yhtiö ajatellut, että teksti voi olla asiakkaan kannalta hämäävä, koska pizzan kuvaan yhdistettynä se voi tuottaa mielikuvan ravintolan tai sen tuotteiden laadusta, eikä suinkaan teknisestä näkyvyydestä, jonka kaikki ravintolat voivat ostaa rahalla?

Tähänkään kysymykseen ei vastata.

Delivery Hero lähettää kuitenkin sähköpostitse seitsemän pääkaupunkiseudulla toimivan pizzeriayrittäjän yhteystiedot. Yrittäjät ovat yhtiön mukaan tyytyväisiä palveluun.

Soitamme listalta sattumanvaraisesti kahdelle yrittäjälle.

Ensimmäisenä vastaa Vantaalla pizzeria Bamoa pitävä Daana Ali Shafik, joka onkin tyytyväinen palveluun.

– Mielestäni Pizza-online toimii rehellisesti ja on pitänyt huolta sopimuksestamme. He tekevät myynnille hyvää ja markkinoivat palveluaan hyvin. En koe palvelua kalliiksi, vaan mielestäni se on sopivan hintainen, hän sanoo.

Toisena vastaa helsinkiläisen Pizzataikurit-yrityksen Kazim Çekìç.

– Palvelu on sinänsä kyllä järkevä ja hyvä, mutta osuus, jonka ne ottavat on suuri. Mutta jos jään pois palvelusta, samalla menee puolet tilauksista, Çekìç sanoo.

Çekìçin mukaan työtä on enemmän, mutta tulot ovat aiempaa huonommat. Myös raaka-aineet ovat kallistuneet.

Çekìç pitää Pizza-onlinen tilitystapaa hankalana.

– Olen itsekin käyttänyt monta tuntia siihen, että olen yrittänyt saada tilityksistä selvää. Mutta se on tosi vaikeaa. Monet kirjanpitäjätkään eivät ymmärrä niitä. Monille yrittäjille on tullut veromätkyjä, hän sanoo.

Soitamme Joensuun Tili ja Laskenta -yrityksen omistajalle Eelis Jolkkoselle. Yrityksen asiakkaina on muun muassa pizzerioita. Jolkkonen sanoo, että ammattimainen kirjanpitäjä saa kyllä tilityksistä selvää.

– Summat ja alvit näkyvät kyllä tilityksissä. Mutta jos yrittäjä hoitaa kirjanpitonsa itse, eikä ymmärrä laittaa esimerkiksi arvonlisäveroja vähennyksiin, niin eihän se voi olla Pizza-onlinen vika.

Välityspalkkioihin Jolkkonenkin sanoo kiinnittäneensä heti huomiota.

– On se aika kallis palvelu, ottaa kyllä ison siivun. Ei siinä halvasta pizzasta paljon katetta yrittäjälle jää.

Pizza-online oli välitön hitti

Yritysnäkökulmasta katsoen Pizza-online on menestystarina.

SLM Finland -yrityksen Toni Toijanaho ja Henrik Bamford perustivat palvelun vuonna 2007. Se toimi ensin Keski-Uudellamaalla eli Keravan, Järvenpään ja Tuusulan alueen ravintoloissa, ja laajeni siitä muualle.

Pizza-online osui oikealla tavalla oikeaan aikaan: siitä tuli välitön hitti. Liikevaihto ylitti miljoona euroa jo toisena täytenä toimintavuotena ja nousi ennen yrityskauppaa lähes kymmeneen miljoonaan.

Pizza-onlinen logo neulottiin yrityskilpailun voiton kautta jopa formulakuljettaja Heikki Kovalaisen kilpailuhaalariin Monacon F1-kilpailussa vuonna 2011.

Vuonna 2012 saksalainen ruoanvälitysjätti Delivery Hero osti Pizza-onlinen. Kauppasumma oli Ylen tietojen mukaan kuusi miljoonaa euroa, minkä lisäksi myyjät saivat kahden miljoonan euron edestä korkoja, koska ostaja maksoi kauppasumman osissa.

Pizza-onlinessa oli kauppahetkellä arviolta yli 80 prosenttia ravintoloista, jotka ylipäätään kuljettivat pizzaa kotiin. Yhteensä yrittäjiä oli mukana 600–700.

Ylen haastattelemat yrittäjät sanovat, että toimintaan tuli vahva rahastuksen maku vasta omistajanvaihdoksen jälkeen.

Pizza-onlinen välityspalkkiot olivat aluksi 0,50–0,97 euroa tilaukselta, tilausten keskihinnan ollessa 18–20 euroa. Ennen omistajanvaihdosta palkkio muuttui 5–6 prosenttiin tilaukselta.

Pizza-onlinen toiminnasta vuonna 2013 tehdyssä opinnäytetyössä pizzeriayrittäjä Nuri Shorsh kertoo, että Delivery Heron ostettua palvelun välityspalkkio nousi noin 13 prosenttiin.

Pizza-onlinen perustajista Toni Toijanaho ei vastaa Ylen tavoitteluihin. Henrik Bamford kertoo yrityksen taustoista, muttei halua kommentoida alkuaikojen asioita tai uuden omistajan toimintaa julkisesti.

Selväksi kuitenkin käy, että palvelu nousi nopeasti hallitsevaan asemaan, ja Delivery Heron omistuksessa sen liikevaihto on edelleen moninkertaistunut.

Vaikka kilpailu ruokatilauksista ja -toimituksista on vuosi vuodelta kiristynyt, kilpailijat eivät ole pystyneet horjuttamaan Pizza-onlinen asemaa.

Kilpailijat ovat luovuttaneet tai ostettu pois markkinoilta. Esimerkiksi Safkaa.fi-palvelu sulautettiin osaksi Pizza-onlinea.

Yksi vakavista haastajista oli Pizzanetti.com, joka aloitti Pizza-onlinen kanssa samoihin aikoihin ja uskoi vielä viisi vuotta sitten pystyvänsä haastamaan markkinajohtajan.

– Rahkeet eivät riittäneet. Saatiin jonkin verran pizzerioita mukaan, mutta palvelusta ei koskaan tullut kovin isoa, Pizzanetin perustaja Tuukka Antikainen kertoo.

Pizzanetti oli tuntuvasti Pizza-onlinea halvempi. Se peri yrittäjiltä vain 80–100 euron kiinteän kuukausimaksun. Toisaalta markkinointi jäi hyvin vaatimattomaksi.

– Kyllähän me tiedettiin, että yrittäjien keskuudessa on tyytymättömyyttä Pizza-onlinen hinnoittelumalliin. Uskoimme, että kiinteähintainen malli olisi hyvä, ja mietittiin kaikenlaisia keinoja, miten olisi päästy siihen väliin, Antikainen sanoo.

Pizza-online varjeli reviiriään tarkasti. Antikaisen mukaan yrittäjät kertoivat hänelle, että Pizza-online kielsi heiltä rinnakkaisten välityspalveluiden käytön.

– Oli yrittäjiä, jotka halusivat liittyä meidän palveluumme, mutta he joutuivat perumaan, koska Pizza-online ilmoitti katkaisevansa sopimuksensa näiden yrittäjien kanssa. Yrittäjien oli hankala vaihtaa palveluntarjoajaa, Antikainen sanoo.

Antikainen korostaa, ettei hänellä ole henkilökohtaisia kokemuksia Pizza-onlinen toiminnasta. Kaikki pohjautuu siihen, mitä yrittäjät ovat hänelle kertoneet.

– Itse en osaa syyttää Pizza-onlinea siitä, että se oli vain niin paljon isompi toimija.

Pizzanetin aktiivinen myynti lopetettiin neljä vuotta sitten yritysfuusion yhteydessä.

Pizza-online on pystynyt pitämään valtaosan pizzerioista sivuillaan koko 2010-luvun ajan. Merkittävistä toimijoista vain Kotipizza on poistunut palvelusta.

– Poistuimme vuoden 2015 keväällä, jolloin avasimme oman verkkokauppamme. Uskoimme pizzan verkkomyynnin kasvuun, ja halusimme saada koko toimitusketjun oman brändimme alle, Kotipizzan operatiivinen johtaja Heidi Stirkkinen kertoo poistumisen syyksi.

Pizzanmyynnin nettibuumi on näkynyt voimakkaasti myös Kotipizzassa. Nettimyynnin osuus koko myynnistä on noussut noin 15 prosenttiin, Stirkkinen kertoo.

– Alkuvuonna verkkomyynnissä on tehty kuukausi toisensa perään tuplalukemia vuoden takaisiin verrattuna, Stirkkinen sanoo.

Mikseivät tyytymättömät yrittäjät poistu palvelusta?

Joensuulainen Ali Giray on tiettävästi ainoa yrittäjä, joka on tehnyt Pizza-onlinesta toimenpidepyynnön Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV).

Giray on Suomen yrittäjien maahanmuuttajayrittäjäverkoston puheenjohtaja ja entinen menestyvä pizzayrittäjä. Hän omistaa tulkkauspalvelun ja on sekä Joensuun että Pohjois-Karjalan yrittäjien hallitusten jäsen. Vuonna 2016 Giray valittiin Vuoden pakolaismieheksi.

Lakimiehen avustuksella tehdyssä toimenpidepyynnössä Giray syytti Pizza-onlinea määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Pizza-onlinen asema oli hänestä kohtuuttoman vahva, ja hän kanteli lakimiehensä avustuksella yksinoikeusvaatimuksesta ja hinnankorotuksista.

Päätös tammikuussa 2014 jätettyyn pyyntöön tuli joulun alla vuonna 2017. KKV ei käsitellyt asiaa, koska Pizza-online oli ehtinyt vuonna 2015 muuttaa sopimuksiaan niin, ettei se enää vaatinut ravintoloilta yksinoikeutta.

Tosin viime vuonna yksinoikeusvaatimus palasi premium-ehtoihin – Pizza-onlinen mukaan vahingossa.

Giray sanoo, että Pizza-online on jo pian perustamisensa jälkeen painostanut yrittäjiä ja yrittänyt estää heitä kilpailuttamasta palvelua.

– Minulla on useita haastatteluita, joissa yrittäjät kertovat miten heitä on ajettu nurkkaan ja kohdeltu kaltoin, Giray sanoo.

Hän sanoo kokeneensa itsekin Pizza-onlinen taholta epäasiallista nimittelyä.

Kysymme toiselta perustajalta Henrik Bamfordilta nimittelystä ja painostamisesta.

Hän kiistää uhkailun, mutta myöntää, että he ja yrittäjät tappelivat alkuvuosina pelisäännöistä. Silloisiin sopimuksiin ei ollut kirjattu ehtoja muiden palveluntarjoajien käytöstä, ja osa yrittäjistä yritti liittyä muihin palveluihin. Tästä tuli riitoja, jotka kärjistyivät.

Girayn omat kokemukset ja osa hänen tekemistään haastatteluista on yli viiden vuoden takaa, mutta hän saa myös tuoretta tietoa yrittäjiltä. Nykyinen Pizza-online toimii hänen mukaansa periaatteessa siististi, mutta palvelussa esiintyy yllättäviä teknisiä ongelmia myös keskellä viikonlopun kiivainta myyntiaikaa.

– Heidän ei tarvitse enää puhua rumasti, mielistellä tai uhkailla ketään. Heidän asemansa on turvattu, ei ole pelkoa, että joku isompi tulisi ja veisi heiltä markkinat. Heille riittää yrittäjien painostamiseksi vain se, että he näyttävät kokoaan vaikuttamalla yrittäjän myyntiin tietyllä ajanjaksolla, Giray sanoo.

Pizza-online kertoo Ylelle, että teknisiä ongelmia ilmenee välillä, mutta ne pyritään aina korjaamaan mahdollisimman pian. Yhtiö kieltää painokkaasti käyttävänsä teknisiä katkoja yrittäjien myyntiin vaikuttamiseksi, sillä näin se vahingoittaisi omaa ydinliiketoimintaansa.

Mikseivät pettyneet yrittäjät sitten tee kuten Kotipizza ja poistu Pizza-onlinesta?

Koska harva uskaltaa tai kykenee, Giray sanoo.

Hän arvioi, että keskikokoinen pizzeria pyörittää noin 200 000–250 000 euron liikevaihtoa vuodessa, pienet jäävät alle 150 000 euron. Siitä voi jäädä vuokran, verojen ja työntekijä- sekä laitekulujen jälkeen yrittäjälle käteen keskipalkkaa eli noin 3 000 euroa vastaava summa kuussa.

– Sanoisin kokemuksesta, että se on jo melko eliittiä. Moni saa vähemmän, 1 500–2 000 euroa, ja työtunteja kertyy tavalliseen palkansaajaan verrattuna paljon enemmän, Giray sanoo.

Maahanmuuttajat hinnoittelevat itsensä edullisemmin, eivätkä monet heistä laske työtunteja tai tuntipalkkoja yhtä tarkasti kuin kantasuomalaiset. Osa lähes asuu pizzeriassaan, Giray sanoo.

Sekin vaikuttaa, että kielitaito on kirjavaa ja moni päätyy alalle ilman aiempaa kokemusta.

Giray haastatteli omaan ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhönsä kahtakymmentäkolmea maahanmuuttajataustaista pizzeriayrittäjää Suomessa. Vain kaksi heistä oli toiminut ravintola-alalla ennen pizzerian perustamista.

"Tämä on meidän systeemi, tähän pitää sopeutua"

Sinan Orhanli on yrittänyt vähentää riippuvuutta Pizza-onlinesta.

Pizza Timella on nyt omat nettisivut, ja Orhanli yrittää neuvoa asiakkaita tilaamaan pizzat suoraan sieltä. Niistä jäisi parempi kate.

– Se ei ole onnistunut kovin hyvin. Nykyaika on sellainen, ettei jakseta enää edes puhua puhelimessa. Kaiken pitää olla yhden klikkauksen päässä, ja Pizza-online on asiakkaille tuttu ja helppo palvelu, hän sanoo.

Pizza Time -ravintolat ovat myös testanneet irtiottoja Pizza-onlinesta. Järvenpään-ravintola katkaisi palvelun talvella kolmeksi kuukaudeksi, mutta palasi takaisin asiakaskadon vuoksi, Orhanli kertoo.

Myös Orhanli kokeili talvella kolmen viikon irtiottoa Leinelässä.

– Myynti laski, vaikka meillä on jossain määrin tunnettu nimi ja oma brändi. Liityin takaisin, Orhanli sanoo.

Mitä tahansa ruokaa saa tilattua kotiin, halvalla ja nopeasti.

Pizzayrittäjien on pysyttävä mukana digipalvelujen kilpajuoksussa. Hinnat eivät kuitenkaan ole juuri nousseet siitä, mitä ne ovat olleet ennen välityspalvelujen tuloa.

Maahanmuuttajayrittäjiä neuvovan Ali Girayn mukaan Pizza-onlinen kasvavat palvelumaksut ja hinnoittelurajoitukset voivat tehdä koko toimeentulon vaikeaksi. Myöskään koko ala ei pääse kehittymään, jos yrittäjät jäävät puun ja kuoren väliin.

– Pizza-online vie yrittäjiltä kasvumahdollisuudet. Motivaatio kehittää toimintaa katoaa, ellei hyöty realisoidu itselle. Onko ihme, jos pizza-ala ei kehity toivotulla ja terveellisellä tavalla, Giray kysyy.

Sinan Orhanli olisi tyytyväinen, jos Pizza-online suostuisi kehittämään palvelua yhdessä yrittäjien kanssa. Tyytyväiset yrittäjät olisivat hänen mukaansa kaikkien etu.

– Hintojen pitää tippua vähän. Yritän taistella koko ajan sen puolesta, Orhanli sanoo.

– Mutta ne sanovat, että tämä on meidän systeemi ja tähän pitää sopeutua. Jos ei sopeuduta, niin voidaan irtisanoutua palvelusta.

Korjaus 4.7. klo 17.15: Pizza-onlinen palkkioiden esimerkkilaskelman luvuista arvonlisäveron määrä korjattu 1,10 eurosta 1,00 euroon ja välityspalkkion vähimmäismäärä 1,20 eurosta 1,30:een.

Voit keskustella artikkelista kommenttiosiossa klo 17 saakka.

Viking Linen MS Cinderella-risteilylaiva ei päässyt perjantaina rantaumaan satamaan Gotlannin Visbyssä kovan tuulen vuoksi, kertoo SVT. Laiva yritti päästä satamaan lukuisia kertoja, mutta joutui lopulta antamaan periksi.

– Saimme juuri tiedon, että käännymme takaisin Tukholmaan, Viking Linen tiedotuspäällikkö Eleonora Hansi kertoi Expressenille lähettämässään viestissä noin kello 15.30 Suomen aikaa.

Aluksessa on noin 1 500 matkustajaa. Tuuli puhaltaa merellä 15 metriä sekunnissa.

Risteilyalus lähti torstaina liikkeelle Tukholmasta päämääränään Visby. Cinderella liikennöi tämän viikon poikkeusreitillä Tukholman ja Visbyn väliä, koska Visbyssä on meneillään Ruotsin politiikan suurtapahtuma Almedalsveckan.

Laiva menee takaisin alkuperäistä reittiä noudattaen eli Ahvenanmaan kautta Tukholmaan, jonne se saapuu lauantaina iltapäivällä.

Hansin mukaan ilmapiiri matkustajien keskuudessa on rauhallinen.

Muilla Vikingin laivoilla ei ongelmia

Viking Linen tiedotuspäällikkö Suomessa, Christa Grönlund sanoo, ettei laivalla ole mitään hätää, mutta turvallisuusriskejä ei haluta ottaa.

Grönlundin mukaan Cinderellan tilanne ei vaikuta yhtiön muuhun liikenteeseen. Myöskään tuulesta ei ole ollut muilla reiteillä ongelmia.

Tampereen yliopistollisen sairaalan henkilökunta on huolissaan säästöjen vaikutuksesta potilasturvallisuuteen.

– Työntekijöiltä tulevien huolestuneiden viestien määrä on kasvanut juhannuksen jälkeen, kertoo Tehyn Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ammattiosaston puheenjohtaja Leena Saarela tiedotteessa.

Ammattijärjestön mukaan sairaanhoitopiirissä on käyty koko alkuvuosi yhteistoimintaneuvotteluja taloudellisten säästöjen löytämiseksi.

Sairaanhoitopiiri on muun muassa vähentämässä määräaikaisen henkilökunnan määrää ja sulkemassa osastoja määräajaksi joko kokonaan tai osittain.

– Useammassa yksikössä on yllättäen ilmoitettu toiminnan supistamisista syksyllä. Se näkyy väistämättä potilashoidon lisäksi myös henkilökunnan työssä jaksamisessa, Saarela sanoo.

Tehyn mukaan sairaanhoitopiiri on ilmoittanut, että yt-neuvotteluissa ei tavoitella irtisanomisia tai lomautuksia.

– Tosiasiassa se on kuitenkin vähentämässä henkilökuntansa määrää olemalla jatkamatta osaa määräaikaisten työntekijöiden työsuhteista, sanoo Tehyn pääluottamusmies Atte Tahvola tiedotteessa.

Tahvolan mukaan määräaikaista henkilökuntaa on tarvittu ja tarvitaan edelleen potilashoidon turvaamiseksi.

Työntekijät ovat katselleet muita työpaikkoja

Tehyn selvityksen mukaan pula koulutetusta hoitohenkilökunnasta on pahentunut tänä vuonna entisestään. Tämä näkyy myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä.

Lisäksi joillakin erikoisaloilla on pulaa lääkäreistä. Tehyn ammattiosastolle tulleiden viestien mukaan moni nykyinen työntekijä on alkanut harkita työpaikan vaihtoa työnantajan suunnitelmien takia.

– Useat työntekijät ovat kertoneet alkaneensa katsella muita työpaikkoja lisääntyneen kiireen, jatkuvasti muuttuvien työnantajan suunnitelmien ja määräaikaisten työsopimusten jatkon epävarmuuden takia, kertoo Tehyn pääluottamusmies Kimmo Mäkelä tiedotteessa.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yt-neuvottelut alkoivat tammikuussa 2019, ja ne jatkuvat ainakin syyskuulle asti. Käytännön toimenpiteet työnantajan edellyttämien säästöjen saamiseksi saattavat vielä muuttua.

Helsingin asematunnelissa on sattunut vesivahinko, jonka seurauksena lattiat ovat lainehtineet vedestä ja palovaroittimet ovat soineet.

Päivystävän palomestarin Sami Lappalaisen mukaan syynä on vika automaattisessa sammutusjärjestelmässä asematunnelin McDonald'sissa.

Suutin oli mennyt rikki ja sen seurauksena sammutusjärjestelmä laukesi. Samalla se aiheutti myös palohälytyksen, vaikka tulipaloa ei ollutkaan.

Vettä ehti valua rakenteisiin tuhansia litroja. Pelastuslaitos pumppasi perjantaina alkuillasta vettä pois sähköpumpuilla ja kartoitti vahinkojen laajuutta.

– Kompassiaukion lattialla on vettä jonkin verran, mutta metroasema on toiminnassa. Muutamia liukuportaita on jouduttu sulkemaan, sanoo päivystävä palomestari.

McDonald's joutuu päivystävän palomestarin mukaan sulkemaan ovensa, mutta tässä vaiheessa vesivahinko ei ilmeisesti vaikuta tänään muiden asematunnelin liikkeiden toimintaan.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Nykyisin siellä vierailevat kanit, käärmeet ja alligaattorit. Kukaan ei kilju vuoristoradassa tai kammoa korkeutta maailmanpyörässä.

New Orleansin Six Flags -huvipuisto on seissyt hylättynä vuodesta 2005 asti.

Elokuussa 2005 New Orleansiin iski hirmumyrsky Katrina. Kategorian kolme hurrikaani vaati noin 1 800 ihmisen hengen Louisianassa ja naapuriosavaltioissa. Katrina on Yhdysvaltain historian kalleimpien hurrikaanien listan kärjessä.

Vuodesta 2005 huvipuisto on ollut aavemainen muistomerkki Katrinan tuhoista. Vaikka puisto ei ole toiminnassa, on se yhä houkuttanut matkailijoita katsomaan myrskyn vaikutuksia.

Nyt, kohta 14 vuoden jälkeen kaupunki saattaa lopulta olla tuhoamassa huvipuiston.

Pormestari LaToya Cantrell sanoi toukokuussa, että puiston purkamisen kustannuksia lasketaan parhaillaan. Uutistoimisto AP:n pyytäessä asiasta lisää tietoa, pormestarin toimistosta tyydyttiin tiedottamaan, että paikan parasta käyttötapaa arvioidaan parhaillaan.

Puisto avattiin vuonna 2000 nimellä Jazzlandin teemapuisto. Kaksi kautta myöhemmin se meni konkurssiin ja siirtyi Six Flagsille.

Sitten iski Katrina, huvipuistoa ei enää koskaan avattu uudelleen ja Six Flags teki lopulta konkurssin. Noin 66 hehtaarin alue siirtyi New Orleansin kaupungin hallintaan, AP kertaa.

Vuonna 2016 arvioitiin, että vielä pystyssä olevien laitteiden ja muun infrastruktuurin purkaminen maksaisi noin 1,3 miljoonaa dollaria.

Kukaan uskottava toimija ei ole toistaiseksi innostunut kehittämään keskustan ulkopuolella sijaitsevan alueen toimintaa. Harkinnassa on ollut esimerkiksi vierailukohde, jossa kerrottaisiin muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Paikallisia sotkuinen puisto ja hitaat päätökset tuskastuttavat.

Alueella vuodesta 1998 asunut Daren Hubbard muistaa puiston parhaat päivät.

– Kun puisto oli toiminnassa, täällä oli kaunista. naapurusto kukoisti. Mutta nyt se on ollut hylättynä liian kauan, Hubbard sanoo AP:lle.

Lue, katso ja kuuntele myös:

Elävä arkisto: Hirmumyrsky Katrina paljasti New Orleansin eriarvoisuuden

Ylen kirjeenvaihtaja Mika Hentunen on mies joka kulkee hurrikaanista hurrikaaniin – Mistä maailma puhuu -podcast-sarja alkaa

Lauantaina kastettava Archie-vauva ei tätä tiedä, mutta hän saattaa olla merkittävä vaikuttaja jo syntymästään.

Ei siksi, että hän on kuninkaallinen (ja suloinen), vaan siksi, että Archie saattaa jo olemassaolollaan muuttaa brittien kuningashuonetta modernimpaan suuntaan. Tässä viisi syytä, miksi.

1. Archie syntyi "salaa" ja kastetaan "salaa"

Kukaan ei tietenkään synny salaa, mutta Archie-vauva syntyi kuninkaallisittain yksityisissä olosuhteissa.

Hänen vanhempansa, prinssi Harry ja herttuatar Meghan olivat päättäneet etukäteen, että syntymä on mahdollisimman yksityinen perhetapahtuma, ei paparazzibileet. Yksityiskohdat Archien lasketusta syntymäajasta ja suunnitellusta syntymäpaikasta (se oli lopulta Portlandin sairaala) pidettiin etukäteen salassa.

6. toukokuuta syntynyt Archie esiteltiin julkisuudessa vasta kaksi päivää syntymän jälkeen.

Esimerkiksi herttuatar Catherinen ja prinssi Williamin lapset ovat syntyneet kuninkaallisten suosimassa St. Maryn sairaalan hintavaksi kuvatulla yksityisellä synnytysosastolla. Vauva on esitelty julkisesti vain tunteja syntymän jälkeen.

Herttuatar Kate esiintyi vain tunteja synnytyksen jälkeen kuvaajille. Archien äiti Meghan ei tähän ryhtynyt.

Myös Archien ristiäiset Windsorin linnassa lauantaina ovat yksityinen tapahtuma. Kastepappina toimii Canterburyn arkkipiispa.

Se on jo nostattanut keskustelua kuninkaallisten asemasta.

Verovaroilla elävien kuninkaallisten toiveet yksityisyydestä ovat ärsyttäneet monia, varsinkin brittilehdistössä. Asiaa ei auta, että Meghanin ja Harryn kodin remonttiin Windsorissa on käytetty 2,7 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa.

Kuninkaallisia seuraava Penny Junor ehätti jo kommentoimaan, että kuninkaalliset eivät voi syödä kakkuaan ja säästää sitä.

– Joko he elävät täysin yksityisesti, maksavat oman talonsa ja katoavat näkyvistä tai pelaavat peliä niin kuin sitä kuuluu pelata, hän kirjoitti Sunday Timesissä.

2. Archiella ei ole, ainakaan vielä, kuninkaallista titteliä

Archien virallinen nimi on komea: Archie Harrison Mountbatten-Windsor. Kuninkaallisessa maailmassa huomattavaa kuitenkin on, että Archielta puuttuu ainakin toistaiseksi kuninkaallinen titteli.

Lehtiraporttien mukaan syy on, että Meghan ja Harry haluavat kasvattaa lapsensa niin tavallisesti kuin mahdollista. Jos ja kun isoisä-Charlesista tulee kuningas, Archienkin nimeen on tarkoitus lisätä kuninkaallinen titteli.

Archien oma nimikin on perinteitä rikkova ja rento lyhennys komeammasta Archibaldista.

Harry ja hänen poikansa ovat kruununperimysjärjestyksessä kauempana kuin Harryn veli William. Niinpä Harryn perheelle sallitaan enemmän vapauksia kuin Williamin perheelle.

3. Archien perhe on kansainvälinen

Archie on ensimmäinen amerikkalais-brittiläinen, jolla on teoreettinen mahdollisuus nousta Britannian hallitsijaksi. Archie on kruununperimysjärjestyksessä seitsemäs. Hänen edellään ovat isoisä Charles, setä William, tämän kolme lasta ja isä-Harry.

Lisäksi Archien äiti Meghan on tummaihoisen äidin ja valkoihoisen isän tytär. Brittimonarkian historiassa tämäkin on merkillepantava asia.

Monikulttuurisuuteen viitattiin jo Meghanin ja Harryn häissä toukokuussa 2018. Paikalle oli kutsuttu monikulttuurisuuden puolestapuhujana tunnettu episkopaalipiispa Michael Curry, jonka värikäs esitys melkein varasti koko show'n.

4. Archie matkailee jo nuorena

Kesäkuun loppupuolella kerrottiin, että Archie tekee ensimmäisen ulkomaanmatkansa jo tänä vuonna. Sussexin herttuaperheen on tarkoitus matkustaa Etelä-Afrikkaan myöhemmin tänä vuonna.

Tarkkaa aikaa ei ole kerrottu, mutta Expressin mukaan matka saattaa olla lokakuussa. Jos näin on, Archie olisi noin viisi kuukautta ja kenties nuorin kuninkaallinen vauva virallisella ulkomaanmatkalla.

5. Archie saattaa saada melkein "tavalliset" kummivanhemmat

Brittihovi on ilmoittanut, että Archie-vauvan kummivanhempia ei kerrota julki. Spekulaatioita se ei tietenkään vähennä tai estä.

Herttuatar Meghan osallistui torstaina Wimbledonin tennisturnaukseen vanhojen opiskelukavereidensa Lindsay Rothin ja Genevieve Hillisin kanssa. Ainakin Express-lehti pohti heti, olivatko seuralaiset tulevat kummitädit.

Mirrorin kuninkaallistuntija tviittasi, että jos naiset ovat kummiehdokkaita, salassa pysyminen ei oikein suju heiltä.

Kummiveikkauksissa ovat olleet vahvoilla myös äiti-Meghanin hyvä ystävä, stylisti Jessica Mulroney ja isä-Harryn ystävä Charlie Van Straubenzee, molemmat suurin piirtein tavallisia kuolevaisia, eivät siis kuninkaallisia tai hyperjulkkiksia.

Veikkauksissa ovat tosin pyörineet esimerkiksi tennistähti Serena Williamsin ja Lesothon prinssin nimet. Lisäksi ilmaan on heitetty nimet Barack ja Michelle Obama.

Kummipohdinnoissa on ollut myös prinssi Harryn serkku Zara Tindall, koska hänetkin on kasvatettu ilman titteliä kuninkaallisuuden "ulkokehällä".

Voiko vapaus olla haitta?

Mikään yllä mainittu ei tietenkään tarkoita, että Archie-vauva olisi iloisesti vapaana kasvava "tavallinen" lapsi. Hän on syntynyt perheeseen, jossa raha ja mahdollisuudet ovat valmiina – mutta niin ovat toisaalta myös median kamerat ja monarkian vaatimukset.

Hyvällä tuurilla pieni Archie saattaa kuitenkin saada pieniä serkkujaan enemmän valinnanvapauksia. Samalla hän ehkä ottaa pikkirikkiriikkisen askeleen lähemmäksi muiden brittien elämää ja ymmärtää sitä paremmin. Se tuskin on haitaksi monarkialle tai valtiolle.

Kauppias Olli Pehkosen työpöydällä oli lähes kuukauden ajan asiakaspalaute, joka vaivasi häntä:

"11-vuotias tyttö toivoisi gluteenittomien osastolle omaa irtokarkkihyllyä, koska tavallisessa hyllyssä olevien kauhojen mukana siirtyy vehnäpölyä yms. Hän aikoo mennä kesällä Jyväskylään junalla, kun siellä sellainen jo on. Kun ei ole koskaan keliakian takia saanut irtokarkkeja"

Pienten lasten isänä Pehkonen tietää, kuinka tärkeitä hetkiä irtokarkkien ostamiskokemukset ovat. Kun Pehkoselle selvisi, ettei Jyväskylässäkään ole enää gluteenitonta irtokarkkihyllyä, päätti hän tehdä kauppansa Facebook-sivulle päivityksen, jossa pyysi apua palautteen antaneen tytön löytämiseksi. Ilmoituksessa Pehkonen lupasi tytölle erillisen karkkikierroksen.

Kauaa ei mennyt, kun tytön äiti otti yhteyttä.

– Viiden tunnin kuluttua päivityksestä tyttö oli kaiuttimen välityksellä puhelussa mukana ja kuuli, kun sanoin että järjestetään mahdollisimman nopeasti tämä tapahtuma hänelle. Se riemu oli kyllä todella koskettavaa, Pehkonen kertoo.

"Hyvänen aika, minähän olen etsintäkuulutettu"

Ilmoituksen takana oli lapualainen Sari Latvala yhdessä tyttärensä Ennin kanssa. Palautteen antaminen ei ollut heille uutta, vaan vastaavanlaisia palautteita on jätetty jo useampaan kauppaan eri paikkakunnilla. Nyt kuitenkin kesäloma sai yllättävän käänteen.

– Äitini laittoi minulle whatsapp-viestiä, josko minä olisin asiakaspalautteen takana. Meidät paljasti maininta matkasta Jyväskylään. Kuvakaappaus Facebook-päivityksestä paljasti viimein, että hyvänen aika, minähän olen etsintäkuulutettu, Latvala naurahtaa.

Enni on kärsinyt koko lapsuutensa ajan vehnäallergiasta, mutta keliakia puhkesi vasta myöhemmällä iällä. Tästä syystä hän ei ole päässyt maistamaan irtokarkkeja.

Latvala on ollut jo yhteydessä kauppiaaseen, mutta tarkempi ajankohta yksityiselle karkkikierrokselle on vielä sopimatta.

Aiemmin palautteisiin ei ole reagoitu.

– Osa on sanonut heti, että on liian vaikea järjestää. Joku on saattanut sanoa, että laitetaan asiaa eteenpäin, mutta mitään ei ole tapahtunut. Tämä oli todella yllätys, että monet ovat reagoineet tähän niin tunteella.

Pussi kerrallaan tuoteselosteita tutkien

Kaupan Facebook-päivitys keräsi nopeasti suuren määrän kommentteja ja kohtalontovereita. Yksi kommentoijista on Kauhavan Alahärmässä asuva Anne-Mari Kujanen, jonka 7-vuotias tytär kärsii keliakiasta. Tämän vuoksi irtokarkit on täytynyt jättää kauppaan.

– Se on ikävä aina sanoa tytölle, että et sinä saa näitä, kun näitä on voinut joku ottaa kauhalla, joka on koskenut viljatuotteisiin.

Kujasen tytär ei pysty syömään kuin puhdasta kauraa. Normaalit viljatuotteet eivät käy.

–Se aiheuttaa kovia vatsakipuja ja vaikuttaa heti vatsan toimintaan, kun mahassa on nukkaa. Jo pienikin määrä vaurioittaa vatsaa.

Viljatuotteiden välttely on haasteellista. Tuoteselosteet täytyy tutkia tarkkaan.

– Nyt on jo oppinut vähän tietämään, kun on sata kertaa lukenut tuoteselostukset, mutta aluksi joutui kyllä pussi kerrallaan metsästämään, että mikä käy. Joskus on vieläkin epävarma, kun tulee vastaan uusia ainesosia. Kyllä se on välillä sellaista hakemista karkkiosastolla.

Latvala on myös huomannut, että tuoteselosteet voivat muuttua. Tästä syystä ne on syytä lukea tarkkaan joka kerta.

Tuhat kiloa karkkia

Kauppias Olli Pehkonen järjestää elokuun lopulla kahden päivän ajan pop up-tapahtuman, johon osallistuu myös Keliakialiitto. Tällöin paikalla valvotaan tarkasti, että kauhat eivät ole kosketuksissa viljatuotteiden kanssa.

Vastaavia tempauksia on järjestetty aiemminkin. Keliakialiitto palkitsi Länsi-Pohjan keliakiayhdistyksen irtokarkkitempauksen tämän vuoden keliakiatekona.

Sen sijaan pysyvämmän hyllyn järjestäminen olisi haastavampaa. Pehkonen on jo yli kolmen kuukauden ajan neuvotellut tavarantoimittajan kanssa asiasta.

– He pelkäävät kontaminaation vaaraa. Vielä he eivät ole lähteneet mukaan tähän, mutta ehkä tämä herättää keskustelua valtakunnallisestikin.

Sari Latvalan mukaan jo pari-kolmekin karkkilaatua riittäisi.

– Tärkeintä olisi, että lapsi saisi itse ottaa, tutkia ja tehdä sen ostopäätöksen turvallisesti. Olisi hienoa, jos ei tarvitsisi murehtia, onko kauha koskenut viljatuotteita. Kontaminaatiovaara pitäisi saada mahdollisimman pieneksi.

Vaikka Latvalan perheessä Enni pääseekin yksityiselle karkinostokierrokselle, aikoo perhe osallistua myös pop up-tapahtumaan.

– Päivät on kirjoitettu jo kalenteriin, Latvala naurahtaa.

Pehkonen arvioi parhaillaan, kuinka paljon karkkia tapahtumaan tarvitaan. Osallistujen määrä ainakin Facebook-päivityksen mukaan on suuri.

– Pitää neuvotella tavarantoimittajan kanssa, että mikä on oikea määrä. Veikkaan, että puhutaan noin tuhannesta kilosta. Se on tavoitteena, että karkit eivät lopu kesken.

Vanhustenhoidon sitovaksi hoitajamitoitukseksi on tulossa 0,7:n hoitajan minimi ympärivuorokautiseen hoitoon – ja se on tulossa lakiin vauhdilla.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi keskiviikkona, että vanhuspalvelulaki päivitetään tältä osin kiireesti. Valmista pitäisi olla vuoden loppuun mennessä.

Tavoite on huikea, kun muistetaan, että hoitajamitoituksesta on kiistelty jo vuosikaudet. Hoitajamitoitus tarkoittaa sitä, kuinka monta hoitajaa on hoitamassa yhtä hoidettavaa.

Minimimitoitus 0,7:n hoitajan oli näyttävästi esillä jo vuonna 2012. Se muuttui nykyiseksi 0,5:ksi ja Juha Sipilän (kesk.) hallitus yritti alentaa sen jopa 0,4:ään säästöjen toivossa. Se kuitenkin peruttiin.

Kiire selittyy poliittisella paineella, joka syntyi, kun keväällä paljastui vanhusten hoivan surkea tila.

Uudistus jaettiin kahtia

Nopeaan tulokseen puolestaan pyritään jakamalla vanhuspalvelulain päivitys mitoituskysymykseen ja sitten kaikkeen muuhun.

Lakiuudistus etenee nyt kahdessa eri vaiheessa: ensin säädetään hoitajamitoitus ja toisessa vaiheessa joskus keväällä tehdään muut uudistukset kuten poikkihallinnollinen ikäohjelma, muistisairauksien ennaltaehkäisyn nostaminen kansansairauksien rinnalle ja vanhusasianvaltuutetun tehtävän perustaminen.

Ensi vaiheessa paketoidaan kolme asiaa yhteen, jolloin 0,7 hoitajan vähimmäismitoituksen uskotaan toimivan. Mukaan tulevat henkilöstön työnjaon tarkka määrittely ja hoitoisuuden mittaminen eli sen, kuinka paljon ja millaista hoivaa kukin tarvitsee.

Työnjako ja mittarit tarkasteluun

– Nostetaan uusia elementtejä lainsäädäntöön. Kun mitoitusta lähdetään tuomaan lakiin, niin siinä yhteydessä täytyy määritellä työnjako eli ketkä siinä 0,7:ssä ovat mukana ja ketkä eivät ja mitä muu työ sitten on, lain uudistamistyöryhmässä oleva sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Satu Karppanen kertoo.

Työnjaon lisäksi yritetään yhtenäistää hoidon tarpeen mittaamista. Tällä hetkellä mittareita on useita erilaisia.

– Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ensisijaisesti on lähdettävä hoidon tarpeesta ja nimenomaan niin, että 0,7 on toteutuneen mitoituksen alaraja ja että se hoidon tarpeesta johtuva joustaminen tapahtuu ylöspäin.

– Se taas edellyttää sitä, että meillä on yhteisesti sovittu kansallinen hoidon tarpeen mittari, jolloin kaikki saavat hoitoa samoin perustein tehostetussa palveluasumisessa. Siksi se on myös tarpeen kirjata lakiin, Karppanen sanoo.

Koti- ja omaishoitoon ei voida Karppasen mukaan soveltaa samanlaista mitoitusta ja siksi sen uudistaminen jää lain muun päivittämisen yhteyteen keväälle.

Lue myös:

Analyysi: Hoitajamitoitus ei toteudu tällä hallituskaudella – rahoista puuttuu puolet ja niin puuttuu hoitajiakin

Analyysi: Vanhukset pääsivät kerrankin Säätytalon pöytiin – hoitajamitoitus noussee, eihän kotona asuva mummo unohdu?

Pop-tähti Alma muisteli Ylen haastattelussa vierailleensa Ruisrockissa ensimmäisen kerran 14–15-vuotiaana.

– Just itse asiassa katselin, kun Facebook ilmoitti, että kuusi vuotta sitten olit paikassa Turku. Siellä oli hauskoja kuvia. Onneksi ne eivät ole julkisia, Alma kommentoi ennen perjantaisen Ruisrock-keikkansa alkua.

Katso koko haastattelu klikkaamalla jutun kuvaa.

Alma muisteli olleensa festivaalilla kolme kertaa esiintyjänä ja nelisen kertaa vieraana.

– Tässä festareissa on joku ihme taika. Tämä on kuin kotiin tulisi. Vaikka on missä ollut ulkomailla, mahasta ottaa aina, kun tulee tänne mestoille, Alma sanoi.

Hän kertoi nähneensä PMMP:n esiintyvän tapahtumassa ja toivoneensa, että jonain päivänä hänkin nousee Rantalavalle.

– Onhan se siistiä, että on saanut tehtyä unelmista totta, Alma totesi.

Ruisrock järjestetään tänä vuonna viidettäkymmenettä kertaa. Turun Ruissalon kansanpuistoon odotetaan noin 105 000 vierasta. Tapahtuma on ennakkoon loppuunmyyty.

Alman lisäksi Ruisrockissa esiintyvät viikonlopun aikana muun muassa Travis Scott, Ellie Goulding, Bad Bunny, Apulanta, JVG, Sanni, Ville Valo & Agents sekä Vesala.

Tampereen Särkänniemen huvipuistossa jatketaan kadonneen anakondan poikasen metsästystä.

Huvipuiston operatiivinen johtaja Tiia Ojansivu arvioi, että vaikka käärme olisi poistunut terraariostaan, se tuskin siirtyy asiakastiloihin. Niissä on paljon viileämpää kuin hoitotilojen puolella, jossa ilmanala on lämpimän trooppinen.

– Se hakeutuu lämpöön ja kohta haluaa vettäkin, koska on uiva laji. Eikä yleisöllä ole hiiriä. Meillä on paremmat herkut siellä toisella puolella, Ojansivu sanoi perjantaiaamuna Radio Suomen Tampereen lähetyksessä.

Huvipuisto arvioi torstaina, että käärme olisi kulkenut läpi terraarion somisteiden rei’istä.

– Se on vielä hyvin pieni käärme. Se on kapea ja soukka ja pääkin on hyvin pieni, mikä mahdollistaa sen, että se mahtuu menemään pienestäkin raosta terraarion somisteen taakse, Ojansivu sanoo.

Katoaminen havaittiin jo keskiviikkona, kun kahta poikasta mentiin katsomaan. Ne olivat muuttaneet uuteen terraarioon maanantaina.

Käärme on noin metrin pituinen

Ojansivun mukaan käärmettä onkin etsitty terraarion somisteen takaa. Samalla somistetta on hieman purettu.

On epätodennäköistä, että käärme olisi lähtenyt kokonaan ulos terraariosta.

– On mielettömän pieni mahdollisuus, että se olisi poissa omasta terraariostaan, Ojansivu sanoo.

Terraario sijaitsee Särkänniemen Akvaariossa, jossa voi tutustua käärmeiden lisäksi muun muassa kaloihin ja liskoihin.

Kadoksissa oleva anakondakäärmeen poikanen on noin metrin pitkä ja väritykseltään keltamusta.

Poikasen hampaat ovat pienet

Keltaiset anakondat eivät ole myrkyllisiä, vaan ne saalistavat kuristamalla. Ojansivu arvioi, että näin pieni yksilö ei ole vaaraksi kenellekään. Peloissaan ollessaan se saattaa kuitenkin puraista.

– Hampaat ovat vielä hyvin pienet, että ei siitä pahaa jälkeä pääse syntymään, Ojansivu sanoo.

Akvaario on auki myös perjantaina käärmeen katoamisesta huolimatta. Särkänniemi kehottaa, että asiakkaat ottavat heti yhteyttä henkilökuntaan, jos kohtaavat käärmeen.

– En usko, että yleisökatoa tulee. Toivottavasti tulee yleisöryntäys, koska meillä on todella hieno akvaario, Ojansivu sanoo.

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL julkaisi tämän viikon maanantaina kannanoton, joka kyseenalaisti sen, miksi opiskelijoilla ei ole oikeutta lomaan ja loma-ajan toimeentuloon. Järjestö huomauttaa, että moni korkeakoulussa opiskeleva paiskii hommia läpi vuoden: ensin yhdeksän kuukautta opinnoissa ja sitten kolme kesätöissä.

Lisäksi liitto nostaa esiin ilman kesätöitä jäävät opiskelijat. SYL:n mukaan heille pitäisi järjestyä nykyistä helpommin yhteiskunnan tukea myös niille kuukausille, jolloin opinnot eivät etene.

Ajatus yhteiskunnan tuella lomailevista korkeakouluopiskelijoista närkästytti monia. Kokoomusopiskelijat syyttivät esitystä työnhaun merkityksen väheksymisestä ja täysin absurdien sosiaalietuuksien vaatimisesta.

Mistä kyse?

SYL:n varapuheenjohtaja Kim Kujalan mielestä heidän aloitteensa on julkisessa keskustelussa ymmärretty väärin.

– Jos sitä meidän kannanottoa ihan tarkasti lukee, niin olemme kannanotolla halunneet nostaa perustulon keskusteluun. Me haluamme, että perustulo saataisiin tähän yhteiskuntaan sillä tavalla, että myös opiskelijat olisivat mukana siinä, Kujala selittää.

Se, että SYL:ssä kannatetaan perustuloa, ei varsinaisesti ole mikään uutinen. Jo vuonna 2013 liitto julisti, että on perustulon aika ja perustulomalleille on löytynyt opiskelijaliikkeiden keskuudessa kannatusta jo ennen sitä.

Opiskelijoiden loma-ajan toimeentulosta puhumisen voikin nähdä avauksena, jolla SYL:n pitkän tähtäimen poliittisesta tavoitteesta tehdään ajankohtainen Suomen suosituimman kesälomakuukauden aikana.

Pitkän tähtäimen muutoksen ajamisen lisäksi SYL on huolissaan siitä, miten toimeentulo järjestyy niillä opiskelijoilla, jotka juuri nyt viettävät kesää vailla kesäopintoja tai työpaikkaa. Kujala huomauttaa, että toimeentulotuen ehdot pakottavat nämä ihmiset velkaantumaan, ennen kuin he pääsevät viimesijaisen tukimuodon piiriin.

Ilman opintotukea tai palkkaa jäävä opiskelija ei saa Kelasta toimeentulotukea ennen kuin hän on nostanut kokonaan sen opintolainan, johon hän on oikeutettu. Lisäksi Kelalle pitää pystyä todistamaan, että kaikki lainarahat on tosiaan kulutettu ja tili on tyhjä.

– Me emme tästä velkaantumisesta ole kauhean innoissamme. Työllistyminen on monelle epävarmaa tässä maailman ajassa, ja joillain aloilla. Me haluaisimme nähdä, että velkaantumispakko poistuisi, Kujala sanoo.

Kuka ja mitä?

Kim Kujala on 23-vuotias viestintätieteiden opiskelija Vaasan yliopistossa. Kujala myöntää, että moneen muuhun maahan verrattuna suomalaisopiskelijoiden tilanne on hyvä

– Meillä on ilmaista koulutusta, ja meillä on ihan hyvät sosiaalietuudet jo tälläkin hetkellä. Ei se estä meitä vaatimasta sitä, että asiat voisivat olla vielä paremmin. Tässä on lähdetty siitä näkökulmasta, että haluamme ajatella heitä, joilla menee kaikkein heikoimmin, hän sanoo.

Kujala nostaa esiin vuonna 2016 korkeakouluopiskelijoille tehdyn terveyskyselyn. Sen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii mielenterveyden ongelmista, joita ovat muun muassa kova stressi, huolista johtuva unettomuus ja ylirasittuneisuus.

Mutta miksi SYL haluaa nostaa kaikkien opiskelijoiden toimeentuloa, eikä kohdistaa mahdollisia lisäpanostuksia niihin, jotka todella kärsivät psyykkisistä ongelmista?

– Pitää muistaa, että se ei ehkä sittenkään ole niin yksioikoista. Eivät he, joilla on mielenterveyden kanssa haasteita, ole homogeeninen joukko, jota voisi lähteä selkeämmin rajaamaan, Kujala sanoo.

Tätä et ehkä tiennyt

Kriittisesti SYL:n kannanottoon suhtautuneet Kookoomusopiskelijat tarjosivat lääkkeeksi psykkisiin ongelmiin mielenterveyspalveluiden parempaa saatavuutta. Loma-ajan toimeentuloa he lähtisivät kohentamaan opiskelijoiden tulorajoja nostamalla.

Tällä hetkellä yhdeksältä kuukaudelta opintotuet nostava opiskelija saa tienata enintään 11 973 euroa vuodessa. Jos koko vuoden aikana kertyvät tulot ylittävät tuon summan, tukikuukausia joutuu perumaan tai maksamaan takaisin. Kelan tulotaulukosta opiskelija näkee, kuinka moneen tukikuukauteen omalla tulotasolla on oikeutettu.

– Jos tulorajoja haluttaisiin nostaa, emme me poikkiteloin siihen eteen asettuisi. Me ajattelemme, että se palkitsee niitä, jotka haluavat ostaa opiskelurauhaa työskentelyllä, Kujala sanoo.

Samalla hän huomauttaaa, että niitä opiskelijoita, jotka eivät onnistu saamaan työpaikkaa ollenkaan, tulorajojen nosto ei auta. Isommat tulorajat lisäisivät siis tuen määrää vain heillä, joilla menee jo nyt paremmin kuin täysin pelkkien tukien varassa olevilla.

– Opintotuen piiriin palaa sellaisia ihmisiä, jotka tulevat nyt jo toimeen omilla lisäansioillaan paremmin kuin he, jotka elävät pelkän opintorahan varassa, Kujala selittää.

Keskustelu opiskelijoiden toimeentulosta ja siitä, miten se turvataan parhaiten, on aina jakanut opiskelijajärjestöjä. Kokoomuslaiset ovat kriittisiä, mutta vasemmisto-opiskelijat ovat antaneet tuen SYL:n kannanotolle. Onko tässä lopulta kyse siitä, että SYL on enemmän vasemmalla kuin oikealla?

Sen Kujala haluaa jättää jokaisen oman arvioinnin varaan.

– Meidän kaikki kannanotot herättää keskustelua siitä, ollaanko nyt liian oikealla tai liian vasemmalla, tai onko ylipäänsä sopivaa, että näihin aisioihin otetaan kantaa, hän sanoo.

Lopulta SYL:n kannanotoista päättää sen liittokokous, joka pitää perustulon ajamista tärkeänä.

– Kyllähän se on poliittista toimintaa. Nämä mainitut järjestöt sielläkin toimivat omalla osallaan. Ei se ihan kauhean kaukaa haettua ole, kyllä näillä on tietty poliittinen ohjauksensa tähän järjestöön, hän avaa opiskelijapolitiikan voimasuhteita.

Kim Kujalaa haastatellaan 8 minuuttia -ohjelmassa. Katso haastattelu klikkaamalla pääkuvaa.

Katso myös edelliset jaksot tästä.

Lue lisää:

SYL:n kannanotto herätti keskustelun opiskelijoiden palkallisesta lomailusta – Kokoomusopiskelijat: "Työt ovat sopivaa vastapainoa opiskelulle"

Terveystutkimus: Joka kolmannella korkeakouluopiskelijalla psyykkisiä vaikeuksia

Joka toinen lääketieteen opiskelija kärsii stressistä: "Lääkärin omat mielenterveysongelmat ovat tabu – ajatellaan, että pitää olla parantaja eikä parannettava"

Ratkaisu opiskelijoiden uupumukseen on kaikkien ulottuvilla – tutkimus selvitti, mistä oppimisen ilon ilmapiiri syntyy

Aiheesta muualla:

Pääkirjoitus: Opiskelijan tai työtä vieroksuvan oleilu muiden piikkiin ei ole mikään perusoikeus (Iltalehti 4.7.2019)

Kohu opiskelijoiden oikeudesta palkalliseen lomaan – Näin kommentoi Vasemmisto-opiskelijat (Helsingin Uutiset 4.7.2019)

Ministeri Saarikon mukaan sosiaaliturvajärjestelmä ei taivu opiskelijoiden palkallisiin lomiin – ”Vaikka se olisikin ansaittua” (Kauppalehti 3.7.2019)

“Jos oma mielipide poikkeaa yleisesti hyväksytystä tai vallallaolevasta, kannattaa pitää suunsa kiinni”, toteaa Eppu Normaalin kitaristi Mikko “Pantse” Syrjä.

“Mies ei saa oikein sanoa enää mitään mielipidettä”, sanoo muusikko Kauko Röyhkä.

Kirjailija Leena Krohnin mukaan sananvapautta rajoitetaan myös liberaaliuden nimissä: tilanne on Krohnin mukaan pahempi kuin 70-luvulla.

Siinähän te olette sanomassa – toljotatte meitä suoraan silmiin ison lehden värikuvahaastattelussa ja kehtaatte väittää, että ei saa muka sanoa.

Kirjailija Pirkko Saision mukaan Suomessa on edelleen valtavasti tabuja, joista ei voi keskustella sivistyneesti ja rauhallisesti.

Mitään ei saa enää sanoa -hokema ärsyttää ja herättää monessa vahvan reaktion: miten niin ei saa sanoa?

Siinähän te olette sanomassa – toljotatte meitä suoraan silmiin ison lehden värikuvahaastattelussa ja kehtaatte väittää, että ei saa muka sanoa. Ja olette saaneet sanoa – jo vuosikymmeniä. Ainoa ero on se, että nyt palaute on välitöntä: jos sanot jotain typerää, saat kuulla siitä nopean ja usein kärkkään reaktion.

Moni suomalainen on avannut ajatuksiaan sananvapauden rajoista mediassa – ja koska aihe kiinnostaa itseänikin, olen pyytänyt osaa heistä haastatteluun aiheesta. He ovat kieltäytyneet ymmärrettävästä syystä: he ovat saaneet osakseen läjän pilkkaa ja henkilökohtaisuuksiin menevää kuraa avautumisensa jälkeen.

Sananvapaus kaventuu – vaikka sitä ei varsinaisesti kukaan ole kaventamassa. Kas, se käy itsesensuurin kautta.

He eivät enää jaksa jatkaa keskustelua – moni on kurkkuaan myöten täynnä eikä halua avata asiaa enempää. Äkkiä pois.

Ja näin tämä toimii. Sananvapaus kaventuu – vaikka sitä ei varsinaisesti kukaan ole kaventamassa. Kas, se käy itsesensuurin kautta.

Ja mitä sillä sitten tarkoitetaan, kun sanotaan, että tietyistä aiheista ei saa enää puhua? No, esimerkiksi sitä, että kirkon piirissä alkoi jumalaton älämölö, kun Teemu Laajasalo kutsui Jussi Halla-ahon (ps.) Kirkkopäiville puhumaan – niin, sananvapaudesta.

Tai sitä, että Veronika Honkasalo saa kuulla olevansa kommunisti ja viherhippi, jonka sananvapautta pitää rajoittaa hänen poliittisten näkemystensä takia.

Tai sitä, että Åbo Akademi peruu miesten tasa-arvokeskustelun pitämisen tiloissaan Alexander Bardin läsnäolon takia.

Tai sitä, että Pirkko Saisio saa kuulla olevansa äärioikeistolainen puolinatsi, kun hän arvostelee “punavihreää kuplaa”.

Kyllä, nämä ihmiset saavat puhua – mutta kuinka moni heistä enää jaksaa?

Sosiaalisessa mediassa häpäisystä on tullut uusi kontrollin muoto. Se johtaa siihen, että ihmiset alkavat varoa sanojaan ja tekojaan – sillä me olemme sosiaalisia eläimiä ja janoamme hyväksyntää.

Kontrolli ei tule valtiolta vaan meiltä – toisilta ihmisiltä, jotka tarkkailevat nuhteettomuutta ja “oikeita ajatuksia”.

Massiivinen negatiivinen palaute saa aikaan mielenterveysongelmia, jopa itsemurhia.

Brittikirjailija Jon Ronson puhuu julkisen häpäisyn renessanssista – häpeärangaistus on äärimmäisen voimakas ase. Kun suuret ja rikkaat rikkovat sääntöjä, somesotilaat ilmestyvät paikalle ja nuijivat väärinajattelijat maanrakoon.

Ronson kuvaa kirjassaan Julkisesti häpäisty, kuinka valtavan addiktoivaa häpäisy on: kun joku julkkis tai vaikuttaja menee möläyttämään jotakin typerää tai sanoo “väärän mielipiteen”, joukko rankaisijoita säntää paikalle. He tarkkailevat jokaista sanaa, ymmärtävät tahallaan väärin. Ja heitä kannustaa joukkovoima ja ajatus siitä, että he ovat hyvän puolella.

Siihen jää koukkuun: tuntuu kummalliselta ja tyhjältä, jos ei ole ketään, jonka tekemisistä ja sanomisista voisi raivostua. Ja kun sellainen löytyy, hänet revitään kappaleiksi – ja jos hän vielä taipuu anteeksipyyntöön tai lokaa maineensa lopullisesti, huuma on valtava.

Jon Ronson tietää – hän oli itse yksi häpäisijöistä, kunnes tajusi, mitä oli tekemässä.

Sosiaalisen median huutokuorosta on tullut uusi sanojen ja käytöksen kontrolloija. Kontrolli ei tule valtiolta vaan meiltä – toisilta ihmisiltä, jotka tarkkailevat nuhteettomuutta ja “oikeita ajatuksia”.

Kun meitä rangaistaan vääristä ajatuksista tai sanoista, opimme aika pian tukahduttamaan ne. Opimme puhumaan ja käyttäytymään vallitsevan sosiaalisen normin mukaisesti.

Opimme kommentoimaan omalla nimellämme vain turvallisia aiheita, joista tiedämme, että ne eivät johda valtavaan palauteryöppyyn tai vihakirjoitusten tulvaan. Herkät aiheet jäävät huutelijoille, joita ilmiö vain vahvistaa.

Tunnen runsaasti kolumnisteja ja toimittajia, jotka kertovat, että he eivät yksinkertaisesti jaksa kirjoittaa tai puhua tietyistä aiheista. Sillä ei kukaan järkevä ihminen jaksa sitä – pitää olla tuomasenbuske tai muuten vaan poikkeusyksilö, joka ei välitä vähääkään, mitä muut ajattelevat – tai jos välittää, ei anna sen vaikuttaa. Eikä näitä poikkeusyksilöitä ole tässä maassa kovin monta.

Sanna Ukkola

Kirjoittaja on Ylen toimittaja ja Sannikka & Ukkolan juontaja, joka tykkää maailman katselemisesta vähän vinosti. Blogissaan hän käsittelee erityisesti terveyttä, tiedettä ja hyvinvointia.

Aiheesta voi keskustella 5.7. klo 16.00 asti.

Lue myös:

Nettivihaa työssään kohtaava Sami Koivisto tapasi miehen, joka toivoi hänen perheensä tappamista: "Pelottavinta oli se, että hän on ihan tavallinen suomalainen mies"

Suomen ylin syyttäjä: Ei kukaan tee vahingossa rikosta, kun lausuu kärjekkään mielipiteen – Tätä et saa sanoa ja 5 muuta pointtia sanan käytöstä

Testaa, tunnetko sananvapauden rajat: Mitä saa jakaa, ketä kuvata, saako poliisista tehdä parodiaa?

Kuningasboa Tuure lipoo kielellä ilmaa ja odottaa rauhallisena vuoroaan.

Käärmeharrastaja ja palomies Markku Hakonen on kutsuttu Pohjois-Savon pelastuslaitokselle opettamaan kuopiolaisia palo- ja pelastusviranomaisia käsittelemään käärmeitä. Ensiksi harjoitellaan pienellä viljakäärmeellä.

Vapaaehtoisia käsiä nousee. Käärmeen käsittely tehdään pareittain. Toinen parista ottaa otteen eläimestä käärmepihdeillä ja toinen varsinaisen otteen kolmella sormella tiukasti käärmeen niskasta. Ryhmästä huudellaan ohjeita.

– Älä päästä sitä karkuun. Purista tiukemmin.

Hikisen äherryksen jälkeen viljakäärme vetäytyy kiltisti kerälle pussiin. Palomiesten kasvoilla näkyvät helpotuksen ilmeet.

Käärmeen käsittely vaatii taitoa

Palopäällikkö Petteri Hynösen mukaan pelastajille tulee vuosittain eteen tilanteita, joissa on otettava kiinni karkuteille lähtenyt lemmikkikäärme. Naapuripelastuslaitoksella oli myös tehtävä, jossa kyy oli luikerrellut sisälle taloon, Hynönen muistelee. Särkänniemessä Tampereella puolestaan etsitään parhaillaan kadonnutta anakondaa.

– Koskaan ei voi tietää, mitä on vastassa. Pelastajille se on erilainen pelastustehtävä. Koulutuksella halutaan parantaa omia valmiuksia erikoisempien eläinten pelastamisessa.

Käärme pääsee karkuun kahden euron kolikon kokoisesta reiästä

Vs. valmiuspäällikkö Antti Haatajalle käärmeen kohtaaminen oli ensimmäinen kerta. Liukasliikkeisen viljakäärmeen kiinniottaminen ei ollut mikään helppo tehtävä.

Haataja sai kokea käärmeen kohtaamisen aidosti. Viljakäärme pääsi irti pihdeistä ja ennätti napata sormenpäästä.

– Oli kuin neulalla olisi pistänyt. Täytyy lääkäristä varmistaa jäykkäkouristusrokotus. Tehtävä kuitenkin tuli loppuun suoritettua, Haataja virnistää.

Lemmikkikäärmeitä karkaa ajoittain. Yleensä se johtuu omistajien huolimattomuudesta.

Käärmeet pääsevät luikertelemaan ulos yllättävän pienistä koloista, muistuttaa seitsemän vuotta käärmeitä harrastanut Markku Hakonen.

– Terraarion kansi on hyvä pitää suljettuna, sillä käärme litistää itsensä helposti ulos jopa parin sentin kokoisesta reiästä. Joillakin käärmeillä on myös voimia työntää luukkuja auki. Terraarion päällä kannattaa pitää painoa, Hakonen painottaa.

Laki ei säätele matelijoiden pitoa

Suomessa saa kuka tahansa pitää lemmikkinä myös myrkyllisiä käärmeitä, esimerkiksi kobraa, mambaa tai kalkkarokäärmettä. Eläinsuojelulaki ei rajoita käärmeiden pitoa millään tavalla. Laki edellyttää ainoastaan, että matelijoille täytyy olla niille soveltuvat tilat.

Valmisteilla olevaan eläinten hyvinvointilakiin on suunnitteilla lajilista, joka voi tuoda muutoksia matelijoiden tuontiin ja pitoon.

Vapaaehtoinen Herpille koti -rinki auttaa ja neuvoo viranomaisia ja yksityisiä sammakkoeläinten ja matelijoiden omistajia ongelmatapauksissa. Suomessa arvioidaan olevan lemmikkinä noin pari sataa käärmettä.

Kuningasboa Tuure oli tällä kertaa hieman ärhäkkäällä tuulella, joten ensikertalaisilta kuopiolaisilta käärmeen pelastajilta sen käsittely jäi opettelematta.

Lue lisää:

Mies kyllästyi Suomessa vellovaan kyyvihaan ja alkoi pelastaa niitä – 3 vinkkiä, joiden avulla pääset kotipihan kyistä eroon tappamatta niitä

Vantaalla kadonnut kuningasboa Olli palautettiin omistajalleen – naapuri huomasi rappukäytävän rakenteista pilkottavan jättiläiskäärmeen

Suomen pääministerin Antti Rinteen (sd.) mukaan suomalaisten Isis-leirin naisten ja -lasten palauttamista koskeva asia on mutkikas.

Hallitus on selvittänyt Syyriassa sijaitsevan Al-Holin leirin tilannetta ja keskustellut kansainvälisten järjestöjen kanssa siitä, miten lapsia voitaisiin auttaa.

– Tilanne on erittäin monimutkainen. Meidän täytyy noudattaa ihmisoikeuksia ja sopimuksia, mutta taata myös Suomessa asuvien ihmisten turvallisuus, Rinne sanoi.

Rinne kommentoi asiaa päivällä EU-komission vierailuun liittyvässä tiedotustilaisuudessa Säätytalossa, kun Yle kysyi, missä asiassa mennään.

Rinteeltä kysyttiin myös, eikö asiassa pitäisi pyrkiä yhteiseen ratkaisuun EU:n sisällä.

– Siellä on ihmisiä varsin monesta maasta ja erilaisissa tilanteissa. Emme voi vain mennä leirille ja viedä sieltä ihmisiä pois, Rinne sanoi.

Hän viittasi siihen, että Syyria ja Irak ovat halunneet pitää itsellään mahdollisuuden tutkia mahdollisia rikoksia.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei halunnut täydentää Rinteen vastausta ja vaikutti muutenkin haluttomalta kommentoimaan asiaa.

Tanska päätti evakuoida 13-vuotiaan pojan

Ylen toimittaja Antti Kuronen vieraili toukokuun lopulla Koillis-Syyriassa sijaitsevalla Al-Holin leirillä ensimmäisenä suomalaisena toimittaja.

Leirillä olevat suomalaisnaiset kertoivat hänelle haluavansa takaisin Suomeen. Katso tästä jutusta video leirillä olevien naisten haastattelusta.

Viimeistään siitä lähtien Suomessa on käyty kiivasta keskustelua siitä, mitä leirillä oleville suomalaisnaisille ja -lapsille pitäisi tehdä.

Noin kuukausi sitten ruotsalainen isoisä Patricio Galvez haki Isis-leiriltä Ruotsiin seitsemän lapsenlastaan, joiden vanhemmat olivat kuolleet leirillä.

Tanskan valtio puolestaan päätti viime viikolla, että se evakuoi 13-vuotiaan pojan, joka oli haavoittunut vaikeasti Al-Holin leirillä.

Leirillä olevien omaiset toivovat viranomaisilta apua

Ennen juhannusta lukuisat oikeusoppineet julkaisivat Helsingin Sanomissa mielipidekirjoituksen, jossa he katsovat, että Suomen "valtiolle seuraa ainakin velvollisuus avustaa lapsien sekä heidän huoltajiensa tuomisessa maahan".

Al-Holin leirilä olevien lasten isovanhemmat kirjoittivat torstaina HS:n mielipidekirjoituksessa olevansa valmiita maksamaan omaistensa matkan pois alueelta. Omaiset toivovat viranomaisilta apua.

He kirjoittivat, että "leiriltä poistuminen on laillisesti mahdotonta ilman Suomen viranomaisten myötävaikutusta siihen".

Ylen tietojen mukaan al-Holin leirillä on 11 suomalaisnaista ja 33 suomalaislasta. Kurdihallinnon mukaan vähemmän.

Olot leirillä ovat hyvin kurjat. Lämpö voi nousta alueella jopa 45 asteeseen.

Suomi ja muut Pohjoismaat pohtivat kiivaasti, mitä leirillä oleville omille kansalaisille tulisi tehdä.

Aiempi hallitus kertoi pikaisesti valmistelevansa päätöstä siitä, mitä Suomi aikoo tehdä leirillä olevien suhteen.

Entinen sisäministeri: Vain lapset haettava leiriltä

Suurta ihmetystä herättikin se, kun pääministeri Rinne (sd.) ilmoitti viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla, ettei Suomi ole valmistelemassa leirillä olevien suomalaisten hakemista esimerkiksi konsulikyydillä.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) twiittasi tämän jälkeen, että Suomi selvittää edelleen tilannetta monista näkökulmista.

Edellinen sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) on arvostellut hallitusta ja Rinteen lausuntoa.

Mykkänen katsoo, että Suomen pitäisi tehdä leirillä olevien lasten suhteen poikkeuspäätös ja hakea heidät Suomeen. Mykkänen kommentoi asiaa Ylen A-studiossa keskiviikkona ja sanoi, ettei valtion tule kuitenkaan hakea lasten äitejä leiriltä.

Yle kertoi keskiviikkona, että Suomen viranomaiset ovat keskustelleet kurdien kanssa Isis-leirin suomalaisista.

Oikeuskansleri on saanut tähän mennessä viisi kantelua naisten ja lasten tilanteesta. Osa kantelijoista katsoo, että Suomen pitäisi hakea heidät. Kaksi kantelua penää hallitukselta toimia terrorismia vastaan.

Ylen kyselyssä puolet halusi Suomen hakevan suomalaislapset pois Isis-leiriltä, mutta äitien paluuta tuki vain neljännes.

Lue lisää:

Analyysi: Isis-leirin suomalaislapset ovat ensisijaisesti poliittinen ongelma, johon on tarjolla kaksi epäsuosittua ratkaisua

Suomen viranomaiset ovat keskustelleet kurdien kanssa Isis-leirin suomalaisista: "Sisäministeriössä oli paljon kysyttävää"

Punainen Risti: Hakekaa kansalaisenne al-Holin leiriltä

Yle Isis-leirillä Syyriassa: Leirillä on jopa 44 suomalaista, kertovat suomalaisnaiset videolla – "Haluamme takaisin Suomeen"

Katso video: Ruotsalaisisoisä kuvailee al-Holin Isis-leirin olosuhteita Ylelle: "Lapset ovat kokeneet todellisen helvetin"

Tanska evakuoi ensimmäisen Isis-lapsen leiriltä Syyriasta – 13-vuotiasta poikaa on ammuttu selkään

Suomi ei ole hakemassa Isis-leireillä olevia takaisin Suomeen – oikeusministeri Henriksson kyselytunnilla: "Hallitus ei lähde aktiivisesti hakemaan näitä ihmisiä pois"

Suurin osa suomalaisista haluaa olla vapaa-ajan asunnollaan veden äärellä ja mieluiten omassa rauhassa paikkakunnalla, jossa on hyvä ilmapiiri ja hyvät lähipalvelut, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselystä.

Vapaa-ajan asuntoa veden äärellä arvosti yli 80 prosenttia vastaajista. Omaa rauhaa piti tärkeänä yli 70 prosenttia sekä hyvää ilmapiiriä ja lähipalveluita yli 74 prosenttia vastaajista.

Muita enemmistön arvostamia asioita ovat hyvät ulkoilu-, lenkkeily- ja marjastusmahdollisuudet, hyvät liikenneyhteydet, sijainti lähellä vakituista kotia sekä vapaa-ajan asunnon hyvä varustelutaso.

Mahdollisuus muuttaa pysyvästi vapaa-ajan asuntoon vetoaa kahteen suomalaiseen viidestä.

Sen sijaan naapureiden läheisyyttä ei juuri kaivata – lähes 70 prosenttia vastaajista ei pidä naapureiden seuraa kovin tai lainkaan tärkeänä.

Myöskään paikkakunnan monipuolinen kulttuuri- ja tapahtumatarjonta, osallistumismahdollisuudet tai sijainti lähellä isompaa kaupunkia tai taajamaa ei ole yli puolelle vastaajista erityisen tärkeää.

Perussuomalaisten kannattajat arvostivat omaa rauhaa eniten

Yli 60-vuotiaat haluavat muita enemmän vapaa-ajan asunnon sijaitsevan vesistön rannalla. Heistä lähes 90 prosenttia kaipasi veden äärelle.

Vapaa-ajan asuntoon haluaisivat hieman muita enemmän muuttaa pysyvästi SAK:n jäsenet, perussuomalaisten kannattajat sekä maaseudulla asuvat.

Omaa rauhaa korostavat erityisesti perussuomalaisten kannattajat ja taajamissa asuvat. Perussuomalaisten kannattajista 86 prosenttia arvostaa omaa rauhaa ja taajamissa asuvista 83 prosenttia.

Asunnon sijainti lähellä isompaa keskusta on tärkeää erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuville.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS kesäkuussa. Haastatteluja tehtiin 1 003 kappaletta. Vastaajat edustavat 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Vuoden 1854 lokakuussa Suomenlinnasta lähti Ruotsinsalmeen kaksi siipiratashinaajaa. Alusten tehtävänä oli hinata siellä olevat tykkiveneet talveksi Helsinkiin.

Vain kahden tunnin matkan jälkeen toinen aluksista, siipiratashinaaja Diana osui kiviin Grårskärin länsipuolella. Alus upposi 10 minuuttia myöhemmin.

Yli 160 vuotta myöhemmin Sipoon vesiltä löytyi lähes täydellisesti säilynyt hylky. Viime vuoden kesästä lähtien löytöpaikalla on tehty tarkistussukelluksia ja nyt on selvinnyt, että kyseessä on samainen erittäin harvinaislaatuinen siipiratashinaaja.

Suomenlahden pohjassa makaava Diana on tiettävästi maailman vanhin säilynyt venäläinen höyrylaiva.

– Suomen aluevesillä on useampi saman aikakauden hylky ja on myös höyrylaivoja ja siipiratasaluksia. Niistä on kuitenkin tosi vaikea nähdä, että ne edes ovat siipiratasaluksia, koska ne ovat niin huonossa kunnossa. Tämä on niin hyvin säilynyt kuin se vain voi olla 160 vuotta pohjalla olleena, pitkän linjan sukeltaja Sami Paakkarinen kertoo STT:lle.

Nyt Museovirasto on avannut hylkypaikan harrastajasukeltajille ja ilmoittanut koordinaatit, joista Diana löytyy. Harrastajat yhteisöllistetään mukaan tutkimuksiin nyt ensimmäistä kertaa.

Esine säilyy kyllä holvissa, mutta kukaan ei sitä näe

Hylky löytyi viime vuoden kesällä sivukaiutuksen yhteydessä. Veneilijä Jussi Rekola oli vertaillut vanhoja merikarttoja nykyisiin ja löysi Sipoonselältä matalikon, jota ei ollut merkitty vanhaan karttaan.

Viistokaiun ja tarkastussukelluksen avulla selvisi, että kyse on hylystä. Hylylle tehtiin useampi dokumentaatiosukellus Urheilusukeltajat ry:n ja muiden harrastajien toimesta. Paakkarinen itse ei ollut ensimmäisellä sukelluksella mukana, mutta sen jälkeen sitäkin tiiviimmin.

– Kaverit pyysivät mukaan sinne kuvaamaan ja dokumentoitiin sitä sitten. Siitä se on sitten lähtenyt. Sinne on sitten tullut aina sen mukaan porukkaa, mitä on kenelläkin erikoistaitoja. Joku tekee vaikka 3d-mallinnusta hylyistä ja muuta, Paakkarinen kertoo.

Hylyn avaaminen yleisölle tarkoittaa käytännössä sitä, että on julkisesti tiedotettu, mistä koordinaateista hylky löytyy.

– Mitä enemmän havaintoja saadaan, sitä tarkemmin hylyn kuntoa ja historiaa pystytään arvioimaan.

Hylystä pyritään Paakkarisen mukaan luomaan eräänlaista vedenalaista museota. Tiedotuksella ja avoimuudella pyritään omalta osaltaan suojelemaan hylkyä.

– Ennen se on ollut aivan päinvastoin. Jos halutaan suojella jotain, niin siitä ei ikinä kerrota kenellekään mitään, Paakkarinen toteaa.

Paakkarinen kertoo, että museoesine säilyy parhaiten holvissa, mutta silloin kukaan ei sitä ikinä näe. Hän kuitenkin kokee, että historiallisesti merkittävien asioiden kohdalla pitäisi kiinnostuneilla olla mahdollisuus päästä näkemään ja kokemaan kohde itse.

Ylellinen posliini kertoo aatelishistoriasta

Sen lisäksi, että merenpohjassa on lähes täydellisesti säilynyt höyrylaivan hylky, on hylyssä myös erityistä esineistöä.

Hylystä on löytynyt muun muassa ylellisiä posliinisia astioita 1800-luvun alkupuolelta. Hylystä on nostettu yksi astia identifiointitarkoituksiin.

– Erityisen mielenkiintoista on se, että astiat ovat niin hyvin säilyneitä ja ne pystyttiin vielä tunnistamaan tämän ajan jälkeen. Siellä oli leimat ja ne löytyivät tällaisesta englantilaisesta posliinikatalogista, Paakkarinen kertoo.

Erikoista on myös se, että venäläisessä hinaajassa on tällaista esineistöä.

– Se on skottilaisen aatelisen yksityislaivaston alus. Hän on tietysti rahakas mies ollut, niin hänellä on ollut varaa laittaa vähän hienompaa astiastoa sinne, Paakkarinen kertoo.

Paakkarisen mainitsema aatelinen oli Charles Berd, joka oli muuttanut Pietariin 1700-luvun lopulla. Venäjän sotalaivasto lainasi aluksen sotakäyttöön.

– Jos se olisi alun perin Venäjän laivastolle rakennettu alus, niin siellä ei olisi tällaista esineistöä.

Hylky saatiin tunnistettua historiantutkija Mikhail Ivanovin Venäjän laivaston arkistoista löytämän haaksirikkoilmoituksen avulla.

Kukaan ei kuollut onnettomuudessa. Laivasta saatiin pelastettua kaikki dokumentit, mutta omaisuus jäi. Onnettomuuden syyksi on kirjattu luotsioppilaan navigointivirhe.

Hylky ei sovellu aloittelijoille

Hylyn koordinaatteihin on asennettu iso ankkuripaino, jossa on poiju. Poiju helpottaa hylylle menoa, mutta se myös suojelee hylkyä. Jokaisen ei tarvitse ankkuroitua hylyn läheisyyteen. Tällöin vähenee riski siitä, että joku ankkuroituu vahingossa hylkyyn ja aiheuttaa tuhoa. Nyt pienemmät alukset voi kiinnittää poijuun.

Hylky on tiettävästi myös ensimmäinen, jolle on avattu Facebookiin ryhmäsivu, johon havaintoja voi jakaa.

Siellä voi esimerkiksi kertoa näkyvyydestä paikan päällä. Se toimii kuitenkin myös tiedotuskanavana. Ryhmässä esimerkiksi kerrotaan, ettei kyseisen hylyn sukeltaminen sovellu ihan tuoreille aloittelijoille.

– Se on niin historiallisesti arvokas ja hyvin säilynyt. Sinne ei voi huonolla sukellustekniikalla mennä. Aloittelijalla voi olla tekemistä vielä tasapainotuksen ja muun kanssa, niin se ei ole heille ehkä ihan se paikka, Paakkarinen kertoo.

– Mutta ei se missään tapauksessa mikään vaarallinen paikka ole, hän lisää.

Poliisille on tullut viime aikoina runsaasti ilmoituksia kadonneista vanhuksista.

Kesäkuun aikana poliisi etsi Uudellamaalla yli sataa kadonneeksi ilmoitettua vanhusta. Vanhukset olivat kadonneet kotoaan, sairaalasta tai hoitokodista.

Poliisi muistuttaa ohikulkijoiden velvollisuudesta tiedustella sekavan oloisilta ja ulkona harhailevilta vanhuksilta, onhan kaikki kunnossa.

Poliisin mukaan vapaaehtoisten etsijöiden ja vanhuksen luokse pysähtyneiden ohikulkijoiden merkitys on suuri, jotta kadonnut saadaan takaisin kotiinsa.

Uudenmaan Muistiluotsin muistiohjaaja Pia Niiranen ohjeistaa, miten toimia, jos kohtaa muistisairaan ihmisen ulkona harhailemassa.

Mistä sivullinen voi tunnistaa, että henkilö on mahdollisesti muistisairas ja voi tarvita apua?

– On hyvä havainnoida kadulla ihmisiä, jotka ovat pelokkaita tai vähän eksyneen oloisia. Ihmisiä, jotka eivät käyttäydy aivan normaalisti tai tarkoituksenmukaisesti. Ainahan muistisairas ei itsekään tiedä, että hän on eksynyt tai että häntä etsitään.

– Siitä, että ihminen etsii, hapuilee, on pelokas, hämmentynyt, niin näistä merkeistä voi jo päätellä jotain. Ihmiseltä voi ihan kysyä, onko kaikki kunnossa, etsitkö jotakin tai tarvitsetko apua.

Voiko henkilön vastauksista päätellä jotain?

– Muistisairauteen kuuluu myös kommunikaatiovaikeuksia, sanoja ei välttämättä tule tai sanat eivät ole johdonmukaisia. Henkilölle kannattaa jutella rauhallisesti. Ehkä kysyä, onko joku lähiomainen, keneen voisi ottaa yhteyttä. Onko puhelinta tai jotain, että saataisiin tietää, kuka tämä henkilö on ja mihin hän on menossa.

Millaisessa tilanteessa on syytä soittaa hätäkeskukseen?

– Nyt on ollut lämpöisiä päiviä, jolloin ikääntyville ihmisille voi tulla nestehukkaa. Talvella kovilla pakkasilla voi tulla paleltumia. Onko henkilö pukeutunut vuodenaikaan nähden sopivasti? Siitä voi päätellä jo jotain, jos talvella ollaan hyvinkin kevyissä vaatteissa liikenteessä tai vaikka aamutohveleissa.

– Jos ei itse uskalla puuttua tilanteeseen, niin ainakin ilmoittaa hätäkeskukseen, että on havainnut tällaisen henkilön.

Myös poliisi ohjeistaa ottamaan yhteyttä hätäkeskukseen, jos tilanne vaikuttaa epäselvältä sen jälkeen kun henkilön kanssa on keskusteltu.

Pyydyksestä vakavia vammoja saanut "rautakarhu" jouduttiin lopettamaan Kuusamossa, kertoo Oulun poliisi.

Luonnonvarakeskus Luken asiantuntijat saivat torstai-iltana kiinni karhun, jonka oikeassa etutassussa oli kiinni näädänraudat. Karhu oli tullut käymään kuvaushaaskalla, jossa siihen ammuttiin nukutusnuoli.

Eläinlääkäreiden mukaan näädänraudat olivat aiheuttaneet eläimelle vakavia vammoja: rautojen päälle oli kasvanut ihoa ja kämmenluut olivat näkyvissä. Tassussa oli lisäksi avomurtuma ja etujalan lihakset olivat kauttaaltaan surkastuneet.

Eläinlääkärit päättivät lopettaa karhun, jotta sen ei tarvitsisi kärsiä enempää.

– Eläimen henkiin jättäminen ja vapauttaminen olisi ollut julmuutta sitä kohtaan, koska pahoin loukkaantuneena sillä ei ole luonnossa elämisen edellytyksiä, Oulun poliisin tiedotteessa sanotaan.

Lapin Kansan mukaan näädänraudat olivat "rautakarhun" käpälässä kiinni yli vuoden ajan.