Noin sata metriä leveä ja 24 kilometriä sekunnissa lentänyt asteroidi, nimeltään Asteroid 2019 OK, kiiti planeettamme vierestä torstaina neljän aikaan aamulla, kertoo australialainen The Sydney Morning Herald.
Asteroideja lentää maapallon läheisyydestä jatkuvasti. Uutinen on se, että kiven etäisyys maapallosta oli lähimmillään vain 70 000 kilometriä, ja se oli verrokkeihinsa nähden todella suuri.
Vertailun vuoksi, Kuun kiertoradan etäisyys maapallosta vaihtelee noin 350 000–400 000 kilometrin välillä. Maapallon ympärysmitta on noin 40 000 kilometriä.
Asteroidi on suurin tänä vuonna näin läheltä maan ohittanut kivi, ja se saattaa pitää tittelin itsellään jopa useita vuosia. Vastaavan kokoisia asteroideja ohittaa maapallon ehkä kerran vuosikymmenessä.
Asteroidi havaittiin vasta todella myöhään. Astronomit saivat varmistuksen kiven saapumisesta vasta alle 24 tuntia ennen ohitusta.
– Se oli vaikuttavan lähellä. En usko, että asiaa vielä oikein ymmärretään. Tämä oli merkittävä tapahtuma, Monash Universityn apulaisprofessori Michael Brown kertoo The Sydney Morning Heraldille.
– Jos asteroidi olisi osunut maahan, se olisi aiheuttanut räjähdyksen, joka vertautuisi todella, todella suureen ydinaseeseen.
Swinburne Universityn astronomi, apulaisprofessori Alan Duffy arvioi samalle lehdelle, että räjähdyksen energia olisi ollut yli 30-kertainen verrattuna Hiroshimaan pudotettuun ydinpommiin.
– Se on kaupungintuhoaja-asteroidi, joka todellakin tuli aivan liian läheltä.
Katso alta Asteroid 2019 OK:n ohitusta havainnollistava video Twitteristä:
Curtin Universityn tutkija Gretchen Benedixin mukaan dinosaurukset maapallolta hävittänyt asteroidi oli halkaisijaltaan 16 kilometriä.
– Jos Maahan osuisi sata metriä leveä asteroidi, jättäisi se planeettaamme ison jäljen, hän sanoo.
Alkuvuodesta 2013 Venäjän Tšeljabinskin yllä räjähtänyt meteori oli halkaisijaltaan vain 20 metriä. Tapauksessa loukkaantui yli tuhat ihmistä.
Vammoja aiheuttivat muun muassa hajonneiden ikkunoiden lasinsiruista. Räjähdys vaurioitti myös kaupungin teollisuuslaitosta ja noin 3 000 rakennusta.
Nasan mukaan Kuun kiertoradan ja maan välistä lentää vuosittain tusinoittain pieniä, 6–12 metriä halkaisijoiltaan olevia asteroideja.
– Mutta tällaiset tapaukset ovat harvinaisia. Tiedämme, että ennemmin tai myöhemmin jokin asteroideista osuu meihin, apulaisprofessori Duffy sanoo.
Korjaus klo 12.02: Asteroid 2019 OK ei tullutkaan Auringon suunnasta, toisin kuin jutussa ensin luki.
Uudellamaalla Askolassa löytyi kaksi vainajaa perjantaina, kertoo Uusimaa. Vainajat löytyivät yksityisasunnosta Askolan keskustasta. Poliisi kertoo tutkivansa asiaa kuolemansyyntutkintana.
Uusimaan saamien tietojen mukaan kunnan vuokra-asunnosta löytyneet vainajat olisivat noin 60-vuotiaita paikkakuntalaisia miehiä. Lehden mukaan kuolemantapaukset tulivat ilmi, kun naapurusto haistoi asunnosta kantautuneen oudon hajun.
Saunapäivä huipentuu tänään, ja haluaisimme tietää, miltä se näyttää. Lähetä meille kuvasi saunastasi tai saunahetkestäsi. Tästä pääset lukemaan Ylen kuvajoukkoistuksen pelisäännöt.
Lisää kuumaa huumaa on tarjolla Ylen Saunapäivä-sivulla, jossa voit muun muassa ilmoittaa saunalukemasi Löylymittariin.
Lisäksi Yle TV1:ssä alkaa kello 19.30 kaksituntinen suora lähetys, jonka aikana seurataan Saunapäivän viettoa eri puolilla Suomea.
Anna Järvinen on hyväntuulinen, vaikka on hätää kärsimässä mustassa housupuvussaan. Perjantai-iltapäivällä mittari näyttää Valkeakoskella yli kolmeakymmentä astetta.
– Kaikki käyttäytyy niin kuin tämä uskomaton helle olisi jotenkin normaalia. Mä yritän vaan överleva - mitä se on suomeksi? Koitan pysyä elossa.
Paahteesta huolimatta Järvisestä on ihanaa olla Suomessa. Tänne on lähes jatkuva koti-ikävä, vaikka hän on asunut Ruotsissa kuusivuotiaasta lähtien. Se kuuluu Järvisen lauluissa.
– En tiedä, olenko koskaan tuntenut itseäni ruotsinsuomalaiseksi. Olen suomalainen, joka asuu Ruotsissa. Sydämestä ainakin puolet on Suomessa, siinä on surua mukana. Toisaalta kuulun kahteen kulttuuriin, toisaalta en kumpaankaan.
"Lampi täyttyi, piti tehdä taas lauluja"
Anna Järvinen on viimeisten kolmen vuoden ajan elänyt musiikillista hiljaiseloa. Hän on keskittynyt kahden tyttärensä kasvattamiseen ja päivätyöhönsä kieltenopettajana.
Esiintyminen Työväen Sivistysliiton satavuotisjuhlaklubilla Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtumassa on ainoa keikka, jonka Järvinen tänä kesänä tekee.
– Mun keikkabuukkaaja on ollut mulle vähän ärtynyt. Se sanoi, että olen ainoa sen artisteista, joka ei halua soittaa, Järvinen nauraa.
Järvinen julkaisi kolme ensimmäistä levyään melko tiiviiseen tahtiin. Kaikki aika meni joko studiolla äänittämässä tai kiertueella. Jossain vaiheessa se alkoi väsyttää. Oli tauon aika.
– Ensimmäiset levyt tulivat niin nopeasti, koska mä olin odottanut niin kauan, että oli kauhean paljon sanottavaa. Viimeisimmän levyn aikoihin mun lapsista tuli teini-ikäisiä, ja elämä muuttui aika rajusti. En ehtinyt oikein ajatella.
Nyt arki on vähän rauhoittunut ja uuden musiikin tekemiseen on noussut tarve. Järvinen äänittää nyt kaikessa rauhassa uutta albumia, ilman tiukkaa aikarajaa.
– Tuntuu, niin kuin sisällä olisi sellainen lampi taas tullut täyteen, ja on pakko tehdä lauluja.
Ei mun ehkä enää tarvitse pelätä, että luovuus loppuu. Se joskus vain lepää, ja tulee sitten takaisin. Muusikko Anna Järvinen
"Kaikki on tunnetta"
Anna Järvinen on monissa lauluissaan käsitellyt Suomen-ikäväänsä ja juuriaan. Nyt tekeillä oleva levy liikkuu enimmäkseen ruotsalaisessa maisemassa.
Mitään varsinaista teemaa albumilla ei ole, tai ainakaan Järvinen ei laulujen syntyvaiheessa sellaista ajattele.
– Sitä aina kirjoittaa siitä, missä sillä hetkellä on. Ehkä mä voin vasta vuoden päästä nähdä sen teeman. Nyt yritän vain sanoilla ja sävelillä kertoa omasta todellisuudestani.
Järviselle musiikin tekeminen on intuitiivinen prosessi.
– Mä oon tosi huono olemaan tietoinen silloin kun teen musiikkia. Mä oon hyväksynyt sen, että mä teen niin ja toiset voi tehdä toisella tavalla. Nytkään en oikein vielä tiedä, mitä mä teen.
Uudet laulut saavat alkunsa niin, että Järvinen soittelee kitaraa makuuhuoneessaan, tai istuu pianon ääreen etsimään oikeita säveliä kuvaillakseen tunnettaan.
– Sitten mä lähetän niitä mun kavereille, jotka osaa ihan oikeesti soittaa kitaraa ja pianoa ja kaikkea.
Suurin osa Järvisen levyn muusikoista on Dungen-yhtyeen jäseniä. He ovat soittaneet Järvisen kaikilla levyillä. Studioon mennään aina silloin, kun muilta kiireiltä ehditään, ilman paineita.
Järviselle on tärkeää työskennellä sellaisten ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät vaistonvaraisesti, mihin hän tähtää.
– Koska mulla ei ole musiikillista koulutusta, tarvitsen ihmisiä, joiden kanssa mulla on intuitiivinen kommunikaatio. En osaa verbalisoida sitä, mitä mä yritän tehdä. Kaikki on vain tunnetta.
Image may be NSFW. Clik here to view.Anna Järvinen toivoo pian palaavansa Suomeen esiintymään.Olli Perttula / Yle
"Suomalaiset on jotenkin niin cooleja"
On ollut hetkiä, jolloin Anna Järvinen on kyseenalaistanut koko muusikonuransa. Ne hetket ovat onneksi menneet aina ohi.
– Silloin tällöin ajattelee, että nyt mä olen liian vanha, tai olen jo sanonut tämänkin. Jonkinlainen luova prosessi on kuitenkin käynnissä koko ajan. Ei mun ehkä enää tarvitse pelätä, että luovuus loppuu. Se joskus vain lepää, ja tulee sitten takaisin.
Taiteen tekeminen on Järviselle muutakin kuin säveltämistä.
– Se voi olla vaikka piirtämistä, maalaamista, tai kirjoittamista. Kaikki on sitä samaa prosessia. Everything is everything, niin kuin Lauryn Hill laulaa.
Viime vuosina Järvinen on käyttänyt iltojaan kirjoittamiseen, vaikka kirjoittaminen ilman musiikkia on hänen mielestään kauhean vaikeaa.
– Saa nähdä, tuleeko se ikinä valmiiksi. Se on jonkinlainen kirja, mutten tiedä, näytänkö sitä ikinä kenellekään.
Nyt on kuitenkin aika laulaa.
Suomalaiselle yleisölle Suomessa esiintyminen on aina erityinen kokemus; samaan aikaan ihana ja pelottava.
–Suomalaiset on jotenkin niin cooleja, enkä mä osaa tätä kieltä niin hyvin. Mä kunnioitan tosi paljon suomalaisia, jotka on ihan oikeesti suomalaisia.
Helteiset kesälomapäivät ja viikonloput täyttävät Suomen uimarantoja. Eniten köllötellään hiekalla, mutta lämmin vesi houkuttelee monia myös pulahtelemaan. Se on hauskaa, mutta se voi olla myös vaarallista, ellei ymmärrä kunnioittaa vettä sekä omasta että lastensa puolesta.
–Me suomalaiset yliarvioimme oman uimataitomme, niin kuin muuallakin yleensä, tuumii Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton SUH:n viestintäasiantuntija Niko Nieminen, joka työnsä lisäksi myös kouluttaa vapaa-ajallaan uimaopettajia ja hengenpelastajia.
Pohjoismaisen määritelmän mukaan uimataitoa on vasta se, jos syvään veteen pudottuaan tai pulahdettuaan pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selkäuintia.
Toissavuotisen tutkimuksen mukaan sen selvittää 76 prosenttia kuudesluokkalaisista, 12–13-vuotiasta. Kolmella neljänneksellään he päihittävät aikuiset: aiemmassa tutkimuksessa vastaava taito oli vain kahdella kolmesta aikuisesta.
Image may be NSFW. Clik here to view.Mikko Airikka / Yle
Kuudesluokkalaisten uimataitoa tutkimuksessa selvitettiin siksi, että perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan heillä pitäisi olla tuo pohjoismaisen määritelmän mukainen taitotaso.
Yli neljäsosa peruskouluista ei opeta kuudesluokkalaisille enää uintia, ja on sellaisiakin kouluja, joista uintiopetus puuttuu kokonaan.
Image may be NSFW. Clik here to view.Niko NieminenAnniina Wallius / Yle
Uimataidon testaaminen uimahallissa on yksi juttu, luonnonvedet usein aivan toinen.
– Vesi on yleensä kylmempää, ja kylmä vesi kangistaa. Uiminen ei tietenkään ole samanlaista kuin hallissa. Jos vesi on 15-asteista, et ehkä pystykään uimaan samaa metrimäärää, eikä näkyvyyskään aina ole yhtä hyvä kuin hallissa, sanoo Niko Nieminen.
Nieminen arvioi näppituntumalta, että ehkä puolet uimataitoisiksi luokitelluista suomalaisista pystyy uimaan testimatkan verran myös avovedessä. Mutta se, että tullaan rannalle nauttimaan kesäpäivästä, on silti se ykkösjuttu, hän korostaa.
Jotta päivä myös päättyisi onnellisesti, Nieminen antaa muutaman vinkin.
– Ei mennä yksin uimaan, vaan on aina kaveri mukana. Uidaan rannan suuntaisesti, jotta jalat ulottuvat pohjaan, jos jotakin tapahtuu. Uimataidottoman on hyvä ottaa jokin kelluke mukaan, ja lapsille voi laittaa pelastusliivin myös rannalla.
Ikäviäkin asioita kuitenkin tapahtuu. Tänä vuonna on hukkunut 54 suomalaista.
Tyypillinen hukkuja on edelleen keski-ikäinen mies, ja alkoholilla on usein osuutta asiaan, mutta tänä kesänä on hukkunut myös poikkeuksellisen paljon lapsia. Henkensä on menettänyt kuusi lasta. Viime vuonna luku oli kaunis nolla.
Image may be NSFW. Clik here to view.Vedessä lapset on syytä pitää aivan käden ulottuvilla, suosittelee uimavalvonnan ammattilainen. Anniina Wallius / Yle
Useimmat meistä ovat nähneet veden varaan joutumisen onneksi vain elokuvissa. Sen takia meillä voi toisaalta olla siitä aivan väärä kuva. Hukkuminen on hiljaista, ei rajua ja äänekästä henkiinjäämikamppailua, Nieminen muistuttaa.
Hukkuva yrittää ensisijaisesti saada suunsa ja nenänsä vedenpinnan yläpuolelle, jotta saisi hengitettyä. Hän painuu välillä pinnan alle, ja kun hän tulee pinnalle, hän vetäisee keuhkoihinsa ilmaa. Samaan aikaan ei voi huutaa.
– Kädet ovat veden alla, kun hän yrittää painaa vettä alaspäin. Näyttää siltä kuin hän kiipeäisi näkymättömiä tikkaita ylöspäin.
Uimaopetus- ja hengenpelastusliitolla on muistisääntö, jolla hukkuvaa voi auttaa vaikkei mikään superuimari olisikaan – "H-rap".
H = hälytä eli soita tai pyydä jotakuta soittamaan hätänumeroon. R = vedä henkeä eli rauhoitu ja rauhoittele myös avun tarvitsijaa. A = etsi apuväline eli jotakin kättä pitempää ja mielellään kelluvaa. P = pelasta eli ojenna apuväline itsensi ja pelastettavan väliin.
Apuväline on erittäin tärkeä, sillä ilman sellaista yhden hukkuminen voi muuttua kahden hukkumiseksi. Autettava voi vetää auttajan mukanaan veden alle pyrkiessään saamaan henkeä hinnalla millä hyvänsä.
– Jos hän saa jostakin kiinni, hän ei mieti, onko se isä, äiti, kaveri, vaan vaistomainen reaktio on ottaa kiinni ja yrittää ponkaista vedestä ylös, Nieminen sanoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kuuma kesäinen lauantai veti väkeä Hietaniemen uimarannalle. Anniina Wallius / Yle
Helsingin Hietaniemen uimarannalla, Hietarannassa, Hietsussa ottaa aurinkoa uumana kesäpäivänä jopa kymmenen tuhatta ihmistä. Täällä ja muilla isoilla kaupunkirannoilla on myös valvojia turvallisuutta silmällä pitämässä.
Yksi heistä on Topias Tuononen. Mitä hän rannalla erityisesti seuraa?
– Etenkin juuri pikkulapsia, varsinkin jos ei ole vanhempia lähellä. Silmä on yleensä pikkulapsissa, jotka menevät kellukkeilla tai vastaavilla vähän syvemmälle.
Tuononen kertoo hakeneensa muutaman rannalle, mutta hengenvaarallisia tilanteita ei ole ollut.
– Ei ole ollut, koska on ollut valvoja hereillä.
Sama ohje ammattilaisilla on myös vanhemmille.
– Ollaan ihan lähellä lapsia rannalla, ihan käden mitan päässä. Vedessä jätetään lapsi aikuisen ja rannan väliin. Annetaan aikaa lapselle eli jätetään kännykät ja lehdet kassiin ja katsotaan heitä herkeämättä, sanoo Niko Nieminen.
Image may be NSFW. Clik here to view.Topias TuononenAnniina Wallius / Yle
Rantapallo, uimarengas tai muu rantalelu ei riitä lapsen turvaksi edes rantavedessä.
– Kellukkeet käsissä tai lötköpötkö ovat parempi kuin ei mitään, mutta eivät välttämättä estä hukkumista. Jos oma kelluntaväline lähtee tuulen mukaan, niin lapsi lähtee perää. Jos hän on uimataidoton, voi käydä ikäviä asioita, jos vanhempi on rannalla ja tekee päivitystä someen.
Lopuksi vielä Niemisen tiivistetyt vinkit hyvää kesään: Pidetään toisistamme huolta, ollaan rannalla lasten lähellä, puetaan pelastusliivit päälle, kun lähdetään vesille, ja muistetaan, että alkoholi ei vesille kuulu.
Me suomalaiset väitämme tietävämme saunasta kaiken. Kuitenkaan ei ole olemassa oikeaa vastausta siihen, mikä on oikea saunalämpötila tai onko sähkökiuas parempi kuin puulämmitteinen kiuas.
Monesta muusta sauna-asiasta onkin sitten tarkat oikeat vastaukset.
Nyt on oikea hetki asettua tekemään Saunapäivän Saunavisa. 15 kysymyksen avulla selvität, oletko kaikkien aikojen saunanero.
Onnea matkaan. Visa alkaa tästä:
Olet nyt saanut Saunavisan tehtyä. Jos meni huonosti, tee se uudelleen. Jos pärjäsit hyvin, suuret onnittelut vielä kerran.
Muista haastaa myös ystäväsi mukaan saunatiedon kiehtovaan maailmaan.
Tänään on Ylen Saunapäivä
Tänään lauantaina 27.7.2019 vietetään Ylen Saunapäivää, joka huipentuu koko Suomen yhteiseen löylyttelyyn. Luvassa on kahden tunnin suora tv-lähetys ja yli 24 tunnin suora radiolähetys.
Yle TV1:ssä kello 19.30 alkavassa lähetyksessä nähdään, miten Saunapäivää vietetään eri puolilla Suomea. Pääpaikkana ovat Tampereen Ratinanniemi ja Helsingin Sompasauna, joiden lisäksi lähetyksessä liikutaan muun muassa suolentopallon MM-kisoissa Haukivuorella, Jämsän saunakylässä, Oulun Qstockissa, Mikkelissä, Jyväskylässä sekä Tankavaaralla kullankaivajien saunalla.
Lähetyksen välissä kello 20.30 on uutiset ja Urheiluruutu, mutta sen jälkeen Saunapäivän vietto jatkuu ensistä hikisempänä kello 21.15–22.15.
Yle Radio Suomi juhlistaa Saunapäivää huikealla 24 tunnin lähetyksellä, jossa saunotaan ympäri Suomea – jokaiselta Radio Suomen alueelta tulee noin tunnin verran lähetystä Saunapäivänä.
Saunapäivän nettisivuilla yle.fi/saunapaiva voi tutustua karttaan, josta löytyy satoja Saunapäivänä avoimia saunoja ympäri Suomea!
Nettisivujen Löylymittariin voi ilmoittaa päivän aikana omat saunomiskertansa ja seurata, kuinka moni muu suomalainen saunoo ja mikä on Suomen kuumin kunta!
Euroopassa kovia helteitä aiheuttanut lämpöaalto on siirtymässä seuraavaksi kohti pohjoista ja Grönlantia. YK on varoittanut, että lämpöaalto saattaa sulattaa Grönlannin mannerjäätikköä ennätyksellistä vauhtia.
Grönlannin mannerjäätikkö on maailman toiseksi suurin.
Useissa Euroopan maissa on rikottu viime päivinä lämpöennätyksiä. Tanskan meteorologisen instituutin asiantuntijan Martin Stendelin mukaan lämpöaalto saavuttaa Grönlannin ensi viikon alussa.
– Lämpötila tulee olemaan 10-15 astetta keskimääräistä korkeampi, Stendelin sanoo Ruotsin radiolle.
Sulamista tapahtuu tavallisestikin kesäisin. YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan Grönlannin jäätikkö suli tänä vuonna tavalliseen tahtiin aina kesäkuuhun asti.
Viime viikkoina sulaminen on kuitenkin kiihtynyt. Ruotsin radion haastattelemien asiantuntijoiden mukaan sulaminen myös alkoi tavallista aikaisemmin.
Stendelin mukaan lämpöaallon saapuminen Grönlantiin uhkaa pahentaa tilannetta entisestään.
– Pelkästään heinäkuun aikana se on menettänyt 160 miljardia tonnia jäätä pinnan sulamisen vuoksi. Se on karkeasti ottaen 64 miljoonaa olympia-altaan verran, myös WMO:n tiedottaja Clare Nullis varoitti uutistoimisto Reutersin mukaan.
Edellinen sulamisennätys on vuodelta 2012.
– Emme vielä tiedä, rikkoutuuko vuoden 2012 ennätys, mutta se on lähellä, Nullis sanoi.
Grönlannin mannerjäätikkö on muodostunut tuhansien vuosien kuluessa. Se peittää 80 prosenttia saaresta. Pitkällä aikavälillä sen sulamisen on ennustettu nostavan merenpintaa ja aiheuttavan myös epätavallisia sääilmiöitä.
Yhtenä kesäiltana Peltolan ahdistus kasvaa liian suureksi.
Rakkauselämässä on ryppyjä, eikä kaipuu kohdistu vain kumppaniin. Koska alkoholia ei vankilasta saa, täytyy sitä lähteä hakemaan laitoksen ulkopuolelta.
– Vartija oli päivystämässä, mutta ei siinä paljon strategioita tarvittu, Peltola muistelee.
Pakoreissu päättyi lyhyeen, mutta vuosia myöhemmin Peltola sai pitkän vankilakierteen poikki. Nyt hän antaa keskusteluapua vangeille.
Takavuosiin verrattuna vankilasta karkaa enää harva. Vuonna 1990 muurien sisältä pakeni 78 vankia, kun taas tämän vuoden kesäkuuhun mennessä karanneita on kirjattu vain yhden vangin verran.
Pakojen vähenemiseen ovat vaikuttaneet monet tekijät, kuten vankiloiden kehittynyt tekniikka ja tiedonhankintatyö.
Jos palaamme takaisin 90-luvun alun kesäyöhön, voisimme kuvitella Peltolan laskeutuvan pitkin Toijalan entisen yövankilan seinää valkoisen rievun varassa.
Tämä on kuitenkin väärä kuvitelma, jonka vuoksi mies epäröi tarinan kertomista.
– Siihen ei liittynyt sen kummempaa dramatiikkaa tai liinavaatteita, hän toteaa.
Peltolan karkumatka eteni sellin läheisiä palotikkaita pitkin. Tämän jälkeen luvaton retki kohti Tamperetta alkoi hiljaisessa kesäyössä tutun toverin kyydissä.
Katumus mielessään Peltola kuitenkin soitti vankilan tutulle ylivartijalle laitoksen ollessa riittävän kaukana.
– Jos olisin kääntynyt heti takaisin, seuraamuksia ei olisi tullut. Olin kuitenkin jo avannut pullon, joten mitään ei ollut tehtävissä, Peltola kertoo.
Hän muistaa edelleen, millainen sekamelska tapahtumasarjasta seurasi kolme päivää myöhemmin.
– Virkavalta tunnisti minut Tampereen keskustassa ja kuulutti nimeäni kovaäänisistä. Siellä oli häslinkiä sitten kerrakseen.
"Kyllä sen näkee omasta peilikuvasta, miksi vankilaan joudutaan"
Toisen kerran Peltola livahti luvattomasti siviiliin 90-luvun alussa Hämeenlinnan entisessä lääninvankilasta, kun mies jätti palaamatta laitokseen sovitun ajan puitteissa.
Nykyisin useat vapauteen haluavat vangit lähtevät omille teilleen juuri Peltolan tavoin. Toinen tapa on poistua luvatta avovankilasta. Näitä pakotyylejä ei määritellä rikoslaissa kuitenkaan vankilasta karkaamiseksi.
Karkaamisesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi, kun taas avolaitoksesta poistumisesta voidaan rangaista korkeintaan kurinpitorangaistuksella.
Vuonna 2018 suljetusta vankilasta karkasi 11 vankia, kun taas avolaitoksesta poistui luvatta 60.
– Luvatta poistumiset ovat 2000-luvun alusta lisääntyneet, mikä johtunee myös avolaitosvankien määrän kasvamisesta, arvioi turvallisuusjohtaja Ari Juuti Rikosseuraamuslaitokselta.
Peltolan luvattomien vapauskokeilujen jälkeen häneen kohdistuvia turvatoimia kiristettiin. Syitä karkaamiseen on yhtä monia kuin vankejakin, mutta Peltolaa motivoi addiktio.
– Aina ollessani siviilissä retkahdin päihteisiin. Kyllä sen näkee omasta peilikuvasta, miksi vankilaan joudutaan, Peltola sanoo.
Hänen vankilakierteensä alkoi 1980-luvun Ruotsista, jonne mies oli matkustanut uudesta alusta toiveikkaana. Lupaava reissu ja unelma nyrkkeilyurasta tyssäsi kuitenkin päihteisiin myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Vankilaputki kesti seitsemän vuotta ja rangaistuksia tuli vuosien mittaan niin pahoinpitelystä kuin huumausaineistakin.
Kun Peltola puhuu vankeusajastaan, hän käyttää itsestään termiä "hyvä lusija".
Se tarkoittaa vankia, joka pitää huolen omista asioistaan. Vankilassa kategorian määrittäjänä toimi kunnioitus, jonka määrä riippui myös tehdystä rikoksesta.
Image may be NSFW. Clik here to view.Peltola valmentaa nykyisin nyrkkeilijä Janne Rantasta (vas.) Tampereen Nääshallilla. Myös lajin harrastaja Roni Virtanen on välillä treeneissä mukana.Timo Ahonen / Yle
Arki vankilassa oli kohtuullista, kunhan välit muihin vankeihin olivat kunnossa.
Peltola kertoo taistelustaan erään vanginvartijan kanssa. Yksi riidoista liittyi sellistä löytyneeseen pölyhiukkaseen, jonka vimmastunut vartija oli teipannut tarralappuun.
"Vanki, mikä tämä on?" viestissä luki.
Peltola oli vastannut vanginvartijan suoraan kysymykseen kertomalla kyseessä olevan tekstiileistä koostuva nöyhtä.
– Sen jälkeen seisoimme molemmat asennossa kuin partiopojat ylivartijan kansliassa. En tule koskaan vartijoita rakastamaan, kyllähän siinä oli alituista kettuilua ja jäynää.
Kohti avoimempia rangaistuksia?
Sekä Rikosseuraamuslaitos että Kriminaalihuollon tukisäätiö ovat ehdottaneet, että lyhyitä tuomioita pitäisi suorittaa nykyistä vähemmän vankeusrangaistuksina. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi yhdyskuntapalvelun lisäämistä, jolloin myös vankilakierteiden pituus voisi lyhentyä.
– Suomessa lyhyitä tuomioita annetaan paljon. Suurin osa niitä suorittavista palaa vankilaan yhä uudelleen. Näin vankilassa istutaan lyhyissä jaksoissa, ja kuntoutus jää saamatta, sanoo kehittämisjohtaja Maarit Suomela Kriminaalihuollon tukisäätiöstä.
Suomela kuitenkin korostaa, ettei avoin rangaistus sovi kaikille. Pidempään vankeuteen tuomitun vangin tulisi Suomelan mukaan vapautua askeleittain: ensin avolaitoksen ja sen jälkeen valvotun koevapauden kautta.
– Yhden vankipäivän hinta on tällä hetkellä keskimäärin 214 euroa, kun taas yhdyskuntaseuraamukset kustantavat joitain kymppejä per vuorokausi. Uskon, että yhden vankilapäivän hinnalla olisi mahdollista tarjota esimerkiksi lyhyttä tuomiota suorittavalle päihdekuntoutujalle tarvittavaa hoitoa avointen rikosseuraamusten piirissä, Suomela sanoo.
Peltola hakeutui päihdekuntoukseen vankilakierteensä loppumetreillä 2000-luvun vaihteessa. Viimeisen tuomion aikana entisessä sellien kiertäjässä tapahtui muutos.
Seitsemän vuoden mittainen tie kohti pimeyttä oli vienyt Peltolan pohjalle. Jotenkin sieltä oli päästävä ylös.
– Monet ovat kysyneet, miten elämänsä löytää uudelleen. Ei siihen ole mitään yksittäistä kliseistä keinoa. Tässä tapauksessa motivaatio löytyi iän karttumisesta ja siitä, että keho ja mieli eivät jaksaneet enää.
Peltola opiskeli vankilassa tutkinnon liikunta- ja terveystieteistä sekä viritteli jo nuoruusvuosilta tuttua nyrkkeilyharrastusta. Oppikirjat hän tilasi vankilan kautta kirjastoilta.
"Nöyryys on hyvä pitää mielessä"
Vankilasta vapautumisen jälkeen kuvioissa pyörivät taas samat ongelmat. Addiktion kourissa jokainen retkahdus oli toista raskaampi, mutta tällä kertaa Peltolalla oli lujuutta tapella vastaan saamansa kuntoutuksen avulla.
– Päivä kerrallaan. Nyt olen ollut kuivilla noin kahden vuosikymmenen verran, Peltola sanoo.
Myös vankilakierre on jäänyt hamaan menneisyyteen, mutta Peltola ei arastele kertoa kokemuksistaan. Hän kiertää nykyään Suomen vankiloissa tarjoamassa vangeille keskusteluapua.
Vankilassa solmitut ystävyyssuhteet on kuitenkin pitänyt jättää taakse.
– Kuntoutumisen jälkeen täytyy olla itsekäs, mitä entiset porukat ovat kyllä kunnioittaneet. Jos menen eräällekin vanhalle kerholle, niin siellä isketään heti vissypullo kouraan.
Nykyisin Peltola työskentelee pitkiä päiviä nuorten päihdekuntoutusyksikössä Pirkanmaalla. Vapaa-ajalla hän valmentaa nyrkkeilysaleilla.
– Nöyryys on aina hyvä pitää mielessä, mies muistuttaa.
BAILE TUSNAD Unkarin pääministeri Viktor Orbán on arvostellut Suomea rajusti tänään pitämässään puheessa. Orbán pitää sitä naurettavana, kun Suomi on EU-puheenjohtajuuskaudellaan nostanut esiin ongelmat Unkarin oikeusvaltiokehityksessä.
– Tarvitsemme hyviä hermoja, kun suomalaiset ystävämme arvostelevat meitä oikeusvaltion tilasta. Emme saa hymyillä tai nauraa, vaan meidän on pysyttävä rauhallisina ja annettava hyviä vastauksia, Orbán sanoi tuhansille Tusványos-festivaalille kokoontuneille kuulijoille Romanian unkarilaisalueella Transsilvaniassa.
Orbánin mukaan sen sijaan Suomen oikeusjärjestelmään on syytä ihmetellä. Hän nosti esiin perustuslakituomioistuimen puuttumisen ja sen, että presidentti nimittää Suomessa tuomarit.
Hänen mukaansa Unkarin on nyt oltava lujana Suomen kanssa. Yksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteista on sitoa EU-tukirahojen saaminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Unkari on yksi EU:n tukirahojen suurimmista saajamaista.
Unkari vastustaa yritystä sitoa tukirahat oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Unkarissa hallitusta lähellä olevat mediat ovat jo aiemmin hyökänneet samoilla argumenteilla Suomen oikeuslaitosta vastaan. Unkarin oikeusministeri Judit Varga sanoi Ylelle Tusványosissa, ettei hyökkäys ole hallituksen masinoima, vaikka yhden blogitekstin takana on hallituksen valtiosihteeri Zoltán Kovács.
Lauantainen puhe oli ensimmäinen kerta, kun pääministeri Orbán esitti syytökset itse.
Tusványos on vuosittain pidettävä poliittinen festivaali, jossa pääministeri Viktor Orbán pitää usein merkittäviä linjapuheitaan. Vuonna 2014 hän julisti samassa paikassa Unkarin siirtyneen illiberaaliin demokratiaan.
Suomi noudattaa EU:lta saatua mandaattia
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ei ole perehtynyt tarkemmin Orbánin lausuntoihin. Hän on kuitenkin perillä Unkarista kantautuneista äänistä, jotka ovat arvostelleet Suomen tavoitetta ajaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen sidottua EU-tukirahaa.
– Tässä ei ole kysymyksessä mikään Suomen aloittama prosessi Unkaria vastaan, vaan kysymyksessä on EU:n parlamentin tekemä aloite siitä, että Unkarin asioista neuvosto kävisi keskustelun ja Unkaria kuultaisiin. Parlamentti on tehny tämän aloitteen jo vuosi sitten, Tuppurainen kertoo.
Tuppuraisen mukaan Suomi noudaattaa siis ainoastaan Euroopan parlamentilta saatua mandaattia.
– Suomi tekee tässä nyt sen, mitä meille unionin puheenjohtajamaana kuuluu. Me johdamme puhetta ja emme ole minkäänlainen yleinen syyttäjä asiassa.
Juttua päivitetty klo 16.10: Juttuun lisätty eurooppaministeri Tuppuraisen kommentit.
Syyrialainen Amjad Tablieh, 18, lähti käymään kaupassa Istanbulissa toissa viikolla, mutta hän ei enää palannut kotiin. Vuorokautta myöhemmin poika oli jo Syyriassa. Turkin viranomaiset olivat palauttaneet hänet, poika kertoi Ylelle.
Muut perheenjäsenet jäivät Istanbuliin, ja Tablieh ilmoitti heille tapahtuneesta kännykällä. Perhe oli paennut Syyriasta sotaa neljä vuotta sitten.
Istanbuliin jäivät Tabliehin vanhemmat ja kuusi sisarusta, koulu, sekä iltatyö tarjoilijana, jonka avulla hän oli osallistunut ison perheen elättämiseen.
Tablieh oli oppinut turkkiakin sujuvasti.
– Nyt vain odotan ja odotan. Odotan puhelua ja apua. Koko maailma tietää, että Syyriassa on sota. En halua muuta kuin palata Turkkiin ja opiskelemaan, Tablieh kertoi tiistaina Pohjois-Syyrian Idlibistä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Amjad Tablieh. Kuva Amjad Tabliehin omasta videosta Syyriassa.Ayla Albayrak
Hän lähetti avunhuudon videolla Turkissa asuville syyrialaisille ja kertoi lähettävänsä samanlaisen videon Turkin viranomaisille. Idlibistä hän antoi haastatteluja syyrialaisille ja joillekin ulkomaisille toimittajille.
Avunhuuto kuultiin: lauantaina poika pääsi takaisin Turkkiin. Virallinen Anadolu-uutistoimisto kertoi "virheen" korjatun ja että poika pääsi perheensä luo.
Uutistoimiston versio tapahtumista eroaa absurdilla tavalla siitä mitä poika kertoi WhatsApp-sovelluksessa tehdyssä ja nauhoitetussa haastatellussa Ylelle. Anadolun mukaan poika ei olisi edes käynyt Syyriassa.
Virallisesti palautuksia ei tapahdu.
Tabliehin tarina päättyi hyvin, mutta se alkoiyhtä painajaismaisesti kuin monien muiden viime viikkoina.
Hän joutui poliisin haaviin odottamatta pistotarkastuksessa, jollaisia Istanbulissa on tehty useita heinäkuun puolivälistä lähtien. Poliisi on tarkistanut pakolaisten henkilöllisyyspapereita kaduilla ja julkisissa kulkuvälineissä.
Kaupungissa luvatta asuvat syyrialaiset kuljetetaan niihin maakuntiin, joihin heidät on kirjattu Turkkiin saapuessa. Osa kiinniotetuista on palautettu Syyriaan.
– Kerroin poliisille, että olin unohtanut henkilöllisyystodistukseni kotiin. Olin kyllä rekisteröitynyt Istanbuliin kuten perheenikin. Poliisi ei uskonut, hän kertoi.
Rekisteröityminen tarkoittaa, että hän on asianmukaisesti kirjoilla Istanbulissa.
Istanbulilaisella poliisiasemalla Tablieh allekirjoitti "jonkun paperin". Hänelle ei tullut mieleenkään tehdä toisin tai alkaa lukemaan sitä.
Allekirjoittamalla asiakirjan hän luultavasti antoi suostumuksensa lähteä Turkista vapaaehtoisesti. Matka Syyriaan alkoi saman tien.
– Matkustimme kahdella bussilla melkein vuorokauden. Bussissa oli ainakin 35 muuta syyrialaista. Kaikki olivat miehiä ja alle nelikymppisiä, hän arvioi.
Hän sanoi päätyneensä Syyrian Idlibiin, jossa hän jäi yksin.
Tämä oli sokki monille jotka ovat jo rakentaneet elämän Istanbuliin. Syyrialaisilla on Istanbulissa omia yrityksiä, lapsia kouluissa ja omaisia sairaaloissa – myös niillä jotka ovat kirjoilla muualla.
Turkissa on jo aiemmin näkynyt, kuinka asenteet syyrialaisiin pakolaisiin ovat koventuneet sitä mukaan kun Turkin talous on heikentynyt ja työttömyys kasvanut. Syyrialaisista on suorastaan tullut syntipukki Turkin moninaisiin ongelmiin.
Syyrialaisten lukumäärä Turkissa on paisunut kahdeksassa vuodessa virallisen luvun mukaan peräti 3,6 miljoonaan. Turkissa on nyt enemmän syyrialaisia kuin missään Syyrian ulkopuolella.
Image may be NSFW. Clik here to view.Istanbulin Fatih-kaupunginosan Malta-basaaria alettiin kutsua ”syyrialaisbasaariksi” sen jälkeen kun syyrialaiset ja heidän liikkeensä alkoivat hallita katukuvaa.Kemal Aslan
Turkki on sanonut vieneensä Syyriaan ainoastaan vapaaehtoisesti palanneita tai rikollisia.
– Ketään ei palauteta, sanoi Turkin sisäministeri Süleyman Soylu Istanbulin häätöilmoituksen jälkeen.
Soylun viittasi puheisiin niin sanotuista pakkopalautuksista. Hänen mukaansa heinäkuun alkupuolella alkaneissa operaatioissa on saatu kiinni "noin tuhat" laittomasti Istanbulissa asuvaa syyrialaista.
Meidän on pakko pitää yllä järjestystä. Turkin sisäministeri Süleyman Soylu
Heidät on siirretty Turkin rajamaakuntiin, joihin heidät oli alunperin kirjattu Turkkiin saapuneiksi, Soylu kertoi. Ne, joilla rekisterimerkintää ei ole, viedään alueen pakolaisleireille, ja vapaaehtoisesti palatetut kuljetetaan Syyriaan.
– Olemme huomanneet että Istanbuliin on paljon tulijoita muista maakunnista, töihin tai opiskelemaan. Meidän on pakko pitää yllä järjestystä, Soylu sanoi turkkilaisen NTV-kanavan haastattelussa.
Turkista käsin toimiva syyrialainen oppositio sanoo silti "satojen" joutuneen takaisin Syyriaan vapaaehtoisesti eli allekirjoittamalla itse palautuspaperin – juuri kuten 18-vuotias Tablieh oli tehnyt.
Myös syyrialaisten oma, Istanbulissa toimiva Syria TV-kanava esitti useita haastatteluja, jotka oli tehty Bab al-Hawan rajanylityspaikalla, heti palauttamisen jälkeen. Yksi haastatelluista kertoi olevansa turkkilaisen yliopiston insinööriopiskelija, joka oli jo maksanut tuhansia dollareita yksityisen yliopiston lukukausimaksuja.
Palautusaaltoja on ollut Turkissa myös aiempina vuosina mutta ei näin laajamittaisina ja näin avoimesti keskellä Istanbulia. Rajamaakunnissa palautuksia tiedetään tapahtuneen aiemminkin.
Ennen viranomaiset ottivat Istanbulin keskustassa kiinni lähinnä syyrialaisia kerjäläisiä. Nyt toimet kohdistuvat nimenomaan nuoriin miehiin.
Vaikka häätöilmoitus oli yllätys, syyrialaiset alkoivat joutua ahtaalle jo paljon aiemmin. Monet ovat joutuneet “maan alle” pakosta, odottaen turhaan viranomaisten kirjaavan heidät ja siten laillistavan heidän oleskelunsa Turkissa.
Yrittäessään estää syyrialaisten muuton suurkaupunkeihin ja pois rajamaakunnista, hallitus on asettanut syyrialaisille matkustusrajoituksia maan sisällä. Silti muuttoliike on jatkunut pimeästi.
Image may be NSFW. Clik here to view.Syyrialaiset ja turkkilaiset yrittäjät elävät sovussa Fatihin kaupunginosan Malta-basaarissa, mutta pinnan alla kytee.Kemal Aslan
Pakolaisreittien varrella sijaitsevassa Turkissa on YK:n pakolaisjärjestön mukaan enemmän pakolaisia kuin missään muualla maailmassa. Syyrian sota ja Turkin oma Syyria-politiikka, jossa Turkki tuki kapinallisia presidentti Bashar al-Assadia vastaan, johtivat räjähdysmäiseen pakolaisten määrän kasvuun.
Tämä on myös EU:n ongelma. Miljoona siirtolaista ja pakolaista jatkoi Turkin kautta Eurooppaan vuonna 2015, valtaosa veneillä Turkista Kreikkaan.
Seuraavana vuonna Turkki ja Euroopan unioni solmivat kiistellyn pakolaissopimuksen. Sen mukaan Turkki pysäyttää siirtolaisten etenemisen Euroopan-rajallaan ja saa EU:lta 6 miljardia euroa syyrialaisten ylläpitoon.
Kiivaimpana aikana jopa satoja ihmisiä päivässä kulki Turkista Kreikkaan kiikkerillä veneillä, ja monia hukkui matkalla. Nyt tuhansia turvapaikanhakijoita on käytännössä jäänyt jumiin Kreikan saarten huonokuntoisille pakolaisleireille.
EU ilmoitti huhtikuussa käyttäneensä Turkissa oleskeleviin syyrialaisiin siihen mennessä yli 2 miljardia euroa erilaisten tukiprojektien kautta.
Turkki on uhannut viime päivinä höllätä taas rajavalvontaansa, ellei EU toimita pikaisesti lisää varoja sotaa paenneiden huoltamiseen Turkissa ja myönnä turkkilaisille viisumivapautta.
– Emme ole nähneet EU:lta odottamaamme tukea, Erdoğan sanoi heinäkuun alussa.
EU:n tuki onkin vain murto-osa siitä, mitä Turkki itse on ilmoittanut käyttäneensä syyrialaisiin kahdeksanvuotisen sodan aikana. Turkin mukaan se on käyttänyt yli 32 miljardia euroa Turkin puolella sijaitsevien, korkeatasoisten pakolaisleirien ylläpitoon ja palveluihin. Turkki maksoi myös useita vuosia leireillä asuvien kotitalousmenoihin tarkoitetun ostoskortin valtion varoista ja tarjosi terveyspalvelut ilmaiseksi.
Turkin avokätisyys kuitenkin harmittaa turkkilaisia. Monet kuvittelevat syyrialaisten myös saavan helpon tien kansalaisuuteen – useiden muiden väärinkäsitysten joukossa.
Ottakoot muutkin pakolaisia. Me olemme auttaneet heitä täällä melkein vuosikymmenen. turkkilainen televisiokorjaaja Hasan Sarigül
Asenteiden koventumisen on huomannut myös syyrialainen Tamim Muhammad. Saapuessaan Turkkiin Jordaniasta viime vuonna, hän oli täynnä optimismia. Hän oli mennyt naimisiin toisen syyrialaisen kanssa ja saanut tyttövauvan.
Istanbulissa hän lähti mukaan ravintolabisnekseen. Hänen syyrialaisravintolassaan Istanbulin syrjäisessä Küçükçekmecen kaupunginosassa valmistetaan kotimaan ruokia, kanakebabia, shawarmaa, ja syyrialaisia leipäsiä.
Monet syyrialaiset olivat avanneet oman ravintolan turkkilaisen liikekumppanin kanssa eri puolilla kaupunkia.
Yhteiselo turkkilaisten kanssa vaikutti ensin sujuvan ainakin näennäisen rauhallisesti ja ravintolassa kävi myös turkkilaisia asiakkaita.
Kuluneen vuoden aikana Küçükçekmecessä alkoi kuitenkin tapahtua hälyttäviä. Alueella levisi yksi toisensa jälkeen huhuja syyrialaisten miesten tekemistä raiskauksista tai häiriköinneistä. Ne sysäsivät liikkeelle hyökkäysten aallon syyrialaisten omistamiin liikkeisiin ja ravintoloihin.
Osansa sai myösMuhammad, jonka ravintolaan hyökättiin huhtikuun alussa.
– Joukko ihmisiä lähestyi ravintolaamme. En ymmärtänyt, mitä he huusivat turkiksi. Sitten joku otti aseen esiin ja alkoi ammuskella ikkunaan, hän kertoi Istanbulissa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Tamim Muhammad lähti toiveikkaana mukaan ravintolabisnekseen Turkissa viime vuonna. Huhtikuussa hänen liikkeeseensä hyökättiin.Kemal Aslan
Ensimmäisen laukauksen jälkeen Muhammad rullasi nopeasti ikkunan rautasuojuksen alas.
Ampuminen jatkui kunnes lasi mäsähti pirstaleiksi. Hyökkääjiä oli kymmeniä. Ravintolan henkilökunta odotteli painajaisen päättymistä ja pysytteli kaukana ikkunasta.
– Emme ensin tajunneet, mitä tapahtui. Onneksi kukaan ei ehtinyt loukkaantua.
Vasta kun poliisi useiden päivien kuluttua kertoi, että väkijoukon suututtanut epäilty raiskaaja oli ollut pakistanilainen, Muhammad uskalsi avata taas liikkeen.
Kesäkuun lopulla Küçükçekmecessä väkijoukko iski jälleen, tällä kertaa heitellen kivenmurikoita syyrialaisten liikkeiden ikkunoihin.
Kortteleissa oli levinnyt huhu, että syyrialainen mies olisi ahdistellut alaikäistä tyttöä. Tämäkin huhu osoittautui vääräksi.
Istanbulilaisen Kadir Has -yliopiston tutkimuksen mukaan melkein 68 prosenttia väestöstä on tyytymättömiä syyrialaisten pakolaisten oleskeluun Turkissa. Selvästi yli puolet turkkilaisista oli sitä mieltä, ettei Turkin tule enää ottaa lisää pakolaisia.
Kun selaa postauksia hashtagilla #suriyeliler (syyrialaiset) Twitterissä, törmää estottomaan vihapuheeseen.
– Ottakoot muutkin pakolaisia. Me olemme auttaneet heitä täällä melkein vuosikymmenen, sanoi turkkilainen televisiokorjaaja Hasan Sarigül Istanbulissa.
– He ovat paenneet sotaa ja meidän täytyy auttaa syyrialaisia, mutta ottakoon Eurooppakin heitä, hän sanoi.
Taistelujen vaimetessa Syyriaan on palattu naapurimaista ja Euroopastakin myös vapaaehtoisesti. Mutta palaamisessa on iso riski.
Syyrian presidentin Assadin turvallisuusjoukot ovat pidättäneet hallinnon alaisille alueille palanneita oppositioon kuulumisesta epäiltyinä. Monia on kuulusteltu ja kidutettu.
Nuoria miehiä on myös värvätty pakolla Assadin armeijaan.
Image may be NSFW. Clik here to view.Leena Luotio / Yle
Syyrialaisopposition mukaan Turkin palauttamat syyrialaiset on viety Turkin tukemien syyrialaiskapinallisten hallussa oleville alueille Pohjois-Syyriassa, Idlibin maakuntaan tai Afriniin. Turkin turvaamien alueiden rajoilla sota ja pommitukset kuitenkin jatkuvat.
Pakolaiset ovat kuitenkin alkujaan tulleet Turkkiin hyvin eri puolilta Syyriasta.
Istanbulissa kauppareissulla pidätetty Amjad Tablieh perheineen on kotoisin Syyrian Damaskoksesta. Kun bussi jätti hänet ja muut palautetut Idlibin Salqiniin, hänellä ei ollut ketään.
Damaskokseen ei voinut mennä: se on Assadin aluetta.
– Asuin ja nukuin ensimmäiset päivät oliivipuun alla. Pelkäsin todella paljon, mutta onneksi ihmiset huomasivat minut ja ottivat minut kotiinsa. Pian joudun ehkä taas jonnekin muualle, hän sanoi.
Tablieh sai apua Idlibissä Turkissa asuvien syyrialaisten kautta sen jälkeen kun hän nauhoitti avunpyyntönsä videolle arabiaksi ja jakoi sen sosiaalisessa mediassa.
Hän aikoi lähettää viestin myös turkiksi Hatayn kuvernöörille Turkin rajamaakunnassa, jotta hän pääsisi takaisin.
Asuin ja nukuin ensimmäiset päivät oliivipuun alla. Pelkäsin todella paljon, mutta onneksi ihmiset huomasivat minut ja ottivat minut kotiinsa. syyrialaispakolainen Amjad Tablieh
Syyrialaiset sulautuvat joukkoon suuressa osassa 16 miljoonan asukkaan Istanbulia. Heitä ei erota muista juuri muuten kuin naisten päähuivien solmintavasta. Kaduilla ja metrossa syyrialaiset kerjäläiset pyytävät rahaa. Monet heistä ovat lapsia.
Turkkilainen muovitavaroiden myyjä Ahmet Çekişerkin on pitänyt kauppaansa pitkään Malta-basaarissa, Istanbulin keskeisessä Fatihin kaupunginosassa. Ennen Syyrian sodasta kuuli lähinnä uutisissa. Niissä näytettiin Turkin pystyttämiä tuliteriä pakolaisleirejä rajamaakunnissa ja kerrottiin Assadin hallinnon hirmuteoista.
Mutta viitisen vuotta sitten syyrialaisia alkoi näkyä Malta-basaarissakin, jossa hänen kauppansa on sijainnut jo 25 vuotta. Syyrialaiset alkoivat avata kahviloita, partureita, mauste- ja ruokakauppoja sekä konditorioita. Malta-basaaria alettiin kutsua epävirallisesti Fatihin "Syyrialaisbasaariksi".
Nykyään lähes kaikki basaarin liikkeet ovat syyrialaisia. Arabiankieliset kyltit tervehtivät tulijoita ja liikkeistä soljuu arabiankielinen musiikki. Ympärillä puhutaan enimmäkseen arabiaa.
Çekişer tulee toimeen uusien naapureidensa kanssa, mutta rajansa kaikella, hän sanoo.
– Katsoo miltä kantilta tahansa, tämä muuttoaalto oli hallitsematon, Çekişer sanoo.
Vuokrat ovat nousseet syyrialaisten nostaman kysynnän vuoksi. Lisäksi syyrialaisten on syytetty ajavan palvelujen ja tuotteiden hintoja alas pimeän työvoiman turvin.
Osin syynä tilanteeseen on se, että Istanbulin viranomaiset eivät ole enää kahteen vuoteen ottaneet vastaan uusia rekisteröitymishakemuksia syyrialaisilta kaupunkiin kirjoille pääsemiseksi. Nämä syyrialaiset eivät ole myöskään voineet rekisteröityä asianmukaisesti työntekijöiksi. Monet tekevät silti töitä pimeästi.
Sen sijaan että he sotisivat kotimaassaan, he kuljeskelevat täällä mistään välittämättä. turkkilainen kauppias Ahmet Çekişer
Nuoria syyrialaismiehiä, joiden oleskelusta Turkissa kukaan ei virallisesti tiedä, istuu Malta-basaarin kahviloissa toimettomina. Joskus heidän välilleen syntyy tappelunujakoita.
Kuten monia turkkilaisia, Çekişeriäkin potuttaa se, että turkkilaisia nuoria sotilaita kuolee Syyriassa Turkin sotaoperaatioissa samalla kun syyrialaiset nuoret miehet “kuljeskelevat välinpitämättöminä".
– Nuoret miehet kuljeskelevat täällä hiukset laitettuina. Totta kai tämä harmittaa ihmisiä. Sen sijaan että he sotisivat kotimaassaan, he kuljeskelevat täällä mistään välittämättä, Çekişer sanoo.
Onkin merkittävää, että palautetut ovat ilmeisesti ainoastaan nuoria miehiä.
Ei siis ihme, että oppositio tarttui syyrialaisvastaisuuteen Istanbulin pormestarinvaalien uusinnoissa kesäkuun lopulla.
Imamoğlu voitti jopa Fatihin konservatiivisessa kaupunginosassa, jossa myös Çekişerin kauppa ja Malta-basaari sijatsevat. Tähän asti kaupunginosa oli uskollisesti tukenut islamilaiskonservatiiveja ja Erdoğanin AK-puolueen ehdokkaita.
Imamoğlusta tulikin ensimmäinen opposition ehdokas, jonka onnistui voittaa pormestarin paikka Istanbulissa 25 vuoteen ja sen jälkeen kun presidentti Erdoğan oli aloittanut poliittisen kiitouransa Istanbulin pormestarina vuonna 1994.
Imamoğlu lupasi "syleillä kaikkia" ja kohentaa syyrialaistenkin elinolosuhteita Istanbulissa, mutta hän myös harmitteli arabiankielisiä kylttejä syyrialaisten kaupoissa. Hän sanoi niiden muuttavan "kaupungin luonnetta".
– Tarkoitus on, että syyrialaiset palaavat lopulta kotimaahansa, Imamoğlu sanoi ulkomaisten toimittajien tilaisuudessa kesäkuussa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Syyrialainen baklavakauppias Ahmed Mardini uskoo olevansa tyytyväisempi Turkissa kuin olisi Euroopassa, kaikesta huolimatta. Kulttuurimme on samanlainen, hän sanoo.Kemal Aslan
Hänellä ei kuitenkaan ollut tekemistä kuvernöörin päätöksen kanssa häätää rekisteröimättömiä syyrialaisia kaupungista. Kuvernöörin kanslia kuuluu sisäministeriön eli presidentti Erdoğanin hallinnon alaisuuteen.
Häädön ajoitus juuri vaalien jälkeen on silti asiantuntijoiden mukaan merkille pantavaa – varsinkin kun päätös tehtiin vain Istanbulissa eikä muissa maakunnissa.
Kuvernöörin kansliasta ei kommentoitu päätöstä, kun Yle soitti sinne sen julkistamisen jälkeen. Imamoğlun lehdistöavustaja totesi vain, ettei uudella pormestarilla ollut ollut mitään osuutta häätöön.
– On liian aikaista ymmärtää päätöksen taustoja, sanoi pakolaiskysymykseen perehtynyt tutkija Ulaş Sunata Istanbulin Bahçeşehir-yliopistosta.
Päätös näytti kuitenkin osoittavan, että hallitus on luopumassa syyrialaisten kotouttamisesta Turkkiin, kuten oli puhuttu vielä ennen vaaleja, Sunata lisäsi.
Ja jos syyrialaisia siirretään suurissa määrin rajamaakuntiin, vaikkakin Turkin sisällä, altistaa se heidät joukkopalauttamiselle tulevaisuudessa.
– Tämä ei ole kansainvälisen lain mukaista, tutkija sanoi.
Syyrialaiset luokiteltiin alun perinkin poikkevalla tavalla Turkissa. Turkki ei ole koskaan rekisteröinyt syyrialaisia pakolaisiksi eikä se ole siten joutunut sitoutumaan heihin turvapaikkalainsäädännön vaatimalla tavalla.
Sodan alkuvuosina syyrialaiset olivat virallisesti vain Turkin "vieraita", jotka saivat apua. Nykyisin he ovat "tilapäisen suojeluksen alaisia henkilöitä".
Turkin eteläisen rajan tuntumassa syyrialaiset muodostavat jo ison osan väestöstä useassa kaupungissa.
Ongelmat, joihin Istanbul on vasta nyt törmännyt, tulivat niissä vastaan jo menneinä vuosina. Väkiluvun äkillinen raju kasvu syyrialaisten saavuttua kuormitti sairaaloita ja julkisia palveluja, kasvatti pimeän työvoiman käyttöä sekä nosti vuokria.
Syyrian-vastaisella rajalla Kilisin kaupungissa jopa yli 80 prosenttia kaupungin asukkaista on nyt syyrialaisia. Eteläisessä Gaziantepin suurkaupungissa syyrialaisia on yli viidesosa.
Rajakaupungeissa on muutenkin kärsitty sodasta. Taisteluiden aikana Syyriasta ammutut raketit ovat tappaneet kymmeniä ihmisiä Turkinkin puolella.
Rajaa reunustavat yli parikymmentä pakolaisleiriä ovat alkaneet tyhjentyä sodan alkuajoista. Alkuvaiheessa Turkin hallinto alkoi uuden Syyria-politiikkansa osana ottaa maahan avosylin syyrialaisia.
Sodan jatkuessa syyrialaiset ovat hakeutuneet suurkaupunkeihin töihin aloittaakseen normaalin elämän. Leireille on hallituksen mukaan jäänyt enää alle kolme prosenttia kaikista syyrialaisista.
Sodan syvetessä leirit toimivat myös lepo-, harjoittelu- ja järjestäytymispaikkoina Turkin tukemille kapinallisryhmille presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastaan.
Syyrian ja Turkin välisen rajan pystyi ylittämään laittomasti hyvin helposti aina viime vuosiin saakka, kunnes ovet sulkeutuivat. Sen jälkeen pakolaisia on otettu maahan rajoitetusti ja rajanylitystä yrittäviä on ammuttu rajalla.
Rakastan Turkkia ja presidentti Recep Tayyip Erdoğania. syyrialaispakolainen Amjad Tablieh
Kokonaisia kaupunkeja on tuhoutunut Syyriassa täysin asuinkelvottomiksi. Mutta syyrialaisten suurin huolenaihe paluusta puhuttaessa on turvallisuus.
Syyriaan palautetulle teinipojalle Tabliehille huolenaiheena on myös oma tulevaisuus.
– En ole vihainen kenellekään... Rakastan Turkkia ja presidentti Recep Tayyip Erdoğania. Olen kiitollinen hänelle.
Muovilaatikosta puskee esiin rivistö parsan versoja. Mittaa niillä on muutama sentti. Viereisissä laatikossa kasvaa saman pituisia retiisin, puupinaatin ja auringonkukan versoja sekä tutumman näköisiä veijareita: herneenversoja.
Ne kasvatetaan syötäväksi, mutta niitetään ennen kuin niistä ehtii kasvaa oikeita parsoja tai retiisejä. Oikeastaan ne leikataan jo ennen kuin mittaa on viisi senttiä, sirkkalehtivaiheessa eli ennen kuin ensimmäiset varsinaiset lehdet ehtivät puhjeta.
Kyse on niin sanotuista miniversoista, tai mikrovihanneksista, kuten Helsingin Latokartanossa sijaitsevan liiketilan takahuoneessa niitä viljelevä Riikka Kallio rakkaita lapsiaan kutsuu.
Kallio perusti yrityksensä Latokartanoon kesäkuun alussa. Tarkoitus olisi myydä syömävalmiita miniversoja, mutta ennen kaikkea järjestää kursseja, jotta myös muut voisivat harrastaa versoviljelyä kotona. Ihmisiä on kävellyt ohi ihmetellen, mutta toistaiseksi Kallio ei tee mikrovihannesten kasvatuksella elantoaan.
– Ja olen välillä miettinyt haluanko edes. Parasta olisi se, että saisin opetettua eteenpäin sen, miten näitä viljellään kotona. Ja että ihmiset huomaisivat, että ruoan ei aina tarvitse tulla kaupasta, vaan kotona voi oikeasti tehdä itse asioita.
Image may be NSFW. Clik here to view.Yksi syy siihen, miksi Riikka Kallio avasi mikrovihanneksia ja muita hyötykasviksia kasvattavan ja myyvän liikkeen Latokartanoon on se, että hän halusi jotain eloa ja toimintaa pitkään tyhjillään olleeseen liiketilaan.Karoliina Simoinen / Yle
Kallio ei ole ainoa miniversoja kasvattava yrittäjä Suomessa. Samalla kentällä yrityksiä on muutamia ja ne toimittavat versoja esimerkiksi ravintoloihin, joissa värikkäät ja voimakkaan makuiset versot päätyvät annosten koristeeksi.
– Moni asiakas todennäköisesti siirtää versot lautasen sivuun, vaikka niissä olisi älyttömästi kaikkea terveellistä, Kallio huomauttaa.
Mutta miksi?
Mutta eikö voisi odottaa siihen saakka, että parsa on kasvanut parsaksi ja punajuuri punajuureksi? Miksi on pakko leikata heti alkuunsa?
Vastaus on hyvät ravintoarvot: pienessä kasvinalussa siemenen sisältämät ravinteet ovat vielä tiiviinä pakettina. Maailmalta löytyy jonkin verran akateemisia artikkeleita aiheesta. Yksi yhdysvaltalainen tutkimus selvitti A, C, E ja K1 -vitamiinien pitoisuuksia 25 eri versovaiheessa syötäväksi myytävissä lajeissa. Tulos oli, että vitamiinipitoisuudet vaihtelivat suuresti eri lajien välillä, mutta kaikkiaan versovaiheessa syötävissä kasveissa oli huomattavasti enemmän kyseisiä vitamiineja kuin samojen kasvien “aikuisissa” versioissa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Itämisvaiheessa kasvit pidetään pimeässä, mutta itämisen tapahduttua valo saa tulla.Karoliina Simoinen / Yle
Frontiers in Nutrition -tiedejulkaisussa ollut artikkeli puolestaan väittää, että parsakaalin miniversot sisälsivät huomattavasti enemmän esimerkiksi kaliumia, magnesiumia, sinkkiä, rautaa ja kalsiumia kuin täysikasvuiseksi kasvaneet lajitoverinsa. Tutkimus ehdottaa melko lennokkaasti, että sirkkalehtivaiheessa syötävistä parsakaalinversoista voisi olla jopa apua yrityksessä ratkaista raudan- ja sinkinpuutoksen ongelmaa siellä päin maailmaa, missä nähdään nälkää.
Lannoitteihinkaan ei oikeastaan kulu tutkimuksen mukaan kovin paljoa rahaa, koska kasvi ei ehdi kauaa mullassa aikaa viettää itämisen jälkeen. Saman seikan nostaa esiin Hyötykasviyhdistyksen puutarhuri Satu Sainio.
– Siemenessähän on se alkuvoima, että jos ihan minikokoisena ne versot syö, niin silloin kaikki energia on isosti siitä siemenestä peräisin. Mutta mitä kauemmin kasvattaa, sitä enemmän kasvi haluaa ravinteita ja sitä enemmän sitä pitää lannotella ja se puolestaan maksaa.
NASA kiinnostui
Kiinnostusta miniversoihin on osoittanut myös Yhdysvaltain avaruusviranomainen, NASA, joka on kartoittanut miniversolajitelman kasvattamista kansainvälisellä, pysyvästi miehitetyllä avaruusasemalla (ISS). Syy NASA:n kiinnostukseen on juurikin kasvatuksen nopea sykli ja versojen hyvät ravintoarvot. Nopea sykli ja kasvattaminen avaruudessa mahdollistaisivat myös sen, että maan päälle voitaisiin tehdä vähemmän ruoan täydennyshakureissuja, ehdottaa Frontiers in Plant Science -julkaisuntutkimusartikkeli.
Pitkään avaruudessa olevilla ihmisillä tuppaa esiintymään erilaisia haittavaikutuksia, kuten ongelmia ihon, lihasten ja silmien kunnon kanssa. Miniversojen nähtiin tutkimuksessa saattavan olla hyödyllinen lisä astronauttien ruokavalioon. Asiassa on kuitenkin mutta: avaruusasemilla kasveilla on muitakin tehtäviä kuin vain tarjota ravintoa. Niiden on osallistuttava hapen tuottamiseen ja hiilidioksidin sitomiseen yhteyttämisen kautta. Tähän tarkoitukseen minimaaliset versot eivät olleet ideaaleja.
On toinenkin mutta: tutkimus huomauttaa, että kaupan hyllyllä, ainakin isossa maailmassa miniversot maksavat usein enemmän kuin tavalliseen kokoonsa kasvaneet versiot kasveista.
Image may be NSFW. Clik here to view.Säilyvyys ei ole kovin pitkä siinä vaiheessa, kun versot on jo leikattu. Nenää kannattaa käyttää apuna arvioinnissa.Karoliina Simoinen / Yle
Uutta Suomessa? No ei oikeastaan
Hyötykasviyhdistyksen näkökulmasta miniversot eivät ole mikään uusi muotijuttu, vaan tarkoitukseen soveltuvilla siemenillä on ollut kysyntää yhdistyksen puutarhuri Satu Sainion mukaan tasaisen kasvavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Miniverso on uusi käsite, mutta asia, johon se viittaa ei ole mitenkään uusi tai ihmeellinen.
– Verso on silloin mini, kun se korjataan hyvin pienenä. Useimmathan niistä (miniversoista) on lajeja, joita avomaalla viljellä ihan normaalisti kesäisin isoksi, Sainio huomauttaa.
Hyötykasviyhdistykseltä tilatuimpia sieminiä ovat parsakaalin ja punajuuren siemenet. Myös retikkaa menee. Miniversojen terveellisyyteen Sainio ei ota kantaa, mutta muistuttaa kotiviljelijälle, että tässäkin lajissa puhtaus on puoli ruokaa.
– Kaikessa elävässä materiaalissa, orgaanisessa aineessa voi olla bakteerien riski. Säilytysastioiden pitää olla puhtaita ja astiat pitää puhdistaa ennen kuin uutta satsia rupeaa kasvattamaan ja jos kasvattaa mullassa, niin aina pitää käyttää puhdasta multaa, koska mullassakin voi olla taudinaiheuttajia.
Betoniviidakon viherpeukaloille?
Kaupungistumisen yhteydessä erilaiset viljelyn ja viherpeukaloinnin muodot, kuten palstaviljely ja kattopuutarhat ovat yleistymään päin. Puutarhanhoidon uskotaan myös lievittävän stressiä.
Myös miniversojen kasvatusta voi ajatella keinona päästä nauttimaan kasvatuspuuhista kerrostaloviidakossa.
Riikka Kallio on optimoinut valaistuksen, ilmavirran ja valinnut kasvualustaksi mullan sijaan kookoskuitumaton, mutta hänen mukaansa kotioloissa jo pikkuinen muovirasia ja ikkunalauta tai pöytä riittää harrastuksen aloittamiseen.
Image may be NSFW. Clik here to view.Multakin olisi ok, mutta Kallio käyttää kasvualustana kookoskuitua, jota syntyy sivutuotteena kookosta käsiteltäessä, mutta joka on luomua.Karoliina Simoinen / Yle
Ja niin kuin iduissa, irti leikatuissa versoissa säilyvyys ei ole kovin pitkä. Kallion mukaan paras säilyvyys saadaan säilyttämällä miniversoja ilmatiiviissä rasiassa ja mahdollisimman viileässä jääkaapissa. Parhaassa tapauksessa ne voivat säilyä hänen mukaansa jopa viikon tai yli.
– Mutta tässäkin asiassa paras mittari on nenä, joka kyllä kertoo sitten, kun ne ovat pilalla.
Yli 200 palomiestä ja 50 sotilasta yrittävät sammuttaa maastopaloja Kroatiassa. Tilannetta pahentaa lauantai-iltana koventunut tuuli, kertoo uutistoimisto Hina.
Palo uhkaa tuulivoimalaitoksia ja kymmeniä koteja Sibenikin kaupungin lähistöllä Adrianmeren rannikolla. Kolmenkymmenen talon asukkaat on tähän mennessä evakuoitu.
Palo on levinnyt laajalle rutikuivassa mäntymetsikössä. Alueelta on varotoimena katkaistu sähköt.
Venäjän presidentti Vladimir Putin sukelsi tänään helteisen Suomenlahden pinnalta meren viileisiin syvyyksiin.
Presidentin matkan kohteena oli 50 metrin syvydessä lepäävä ShCh-308 Semga-sukellusvene. Se köytyi kaikuluotaintutkimuksissa vuonna 2018.
Presidentti Putinin vedenalainen vierailu kesti noin tunnin. Hän matkasi sukellusveneen sijaintipaikalle Sea Explorer-3-aluksella. Sukeltajat asettivat Semgan alukselle muistolaatan.
Semga liittyi Venäjän Itämeren laivastoon syyskuussa vuonna 1942. Venäläisten mukaan se ehti tuhota kolme saksalaisalusta Utön vesillä. Lokakuussa sukellusvene törmäsi saksalaiseen miinaan ja vei syvyyksiin 40 hengen miehistön.
Sukellus on Putinille tuttua
Presidentti Putinilla on aiempaa kokemusta syvänmerensukelluksesta muun muassa Baikal-järveltä vuonna 2009. Tuolloin hän testasi kolmen tunnin sukelluksella merentutkimukseen suunniteltua Mir 1-sukelluslaitetta.
Tänään lauantaina presidentin päivää sävyttivät meritragediat. Muistosukelluksen jälkeen hän tapasi heinäkuussa Barentsinmerellä vaurioituneen sukellusveneen tulipalossa kuolleiden merisotilaiden omaisia. Tilaisuuteen osalllistui 13 miehistön jäsenen omaisia. Palon syytä tutkitaan edelleen.
Lauantaina 23 ihmistä sai surmansa Nigeriassa äärijärjestö Boko Haramin iskussa. Iskussa kuolleet olivat poistumassa hautajaisista.
Iskun teki kolme moottoripyörillä kulkenutta Boko Haramin taistelijaa.
– Miehemme löysivät tapahtumapaikalta 23 ruumista, vahvisti paikallisen miliisin johtaja Bunu Bukar Mustapha uutistoimisto AFP:lle.
Isku tapahtui Koillis-Nigeriassa Nganzain alueella. Boko Haram on tehnyt siellä iskuja toistuvasti. Äärijärjestö on viime kuukausina kiihdyttänyt iskujaan alueella.
Konflikti Nigeriassa alkoi kymmenen vuotta sitten, ja se on vaatinut 27 000 kuolonuhria. Noin kaksi miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa konfliktin takia.
Konflikti on levinnyt myös naapurimaihin Tsadiin, Nigeriin ja Kameruniin.
Italian poliisi on ottanut kiinni kaksi yhdysvaltalaista turistia epäiltynä maata järkyttäneestä poliisimurhasta. Laukku- ja kännykkävarkautta tutkinut karabinieeri Mario Cerciello Rega puukotettiin hengiltä kadulla Roomassa varhain perjantaina.
Poliisi on ottanut teosta epäiltynä kiinni kaksi 19-vuotiasta miestä, jotka ovat tunnustaneet teon. Miehiä epäillään nyt murhasta ja kiristyksestä.
Poliisin kuolemaan päätynyt tapahtumasarja sai poliisilähteen mukaan alkunsa epäonnistuneesta huumekaupasta. Turistit olivat ilmeisesti saaneet kokaiinin sijaan jotakin muuta ainetta ja varastaneet sen vuoksi huumekauppiaan laukun ja matkapuhelimen. Yhdysvaltalaiset olivat lähteen mukaan vaatineet sadan euron ja kokaiinigramman lunnaita laukun ja kännykän palauttamisesta.
Image may be NSFW. Clik here to view.Epäiltyä laukkuvarkautta tutkinut poliisi puukotettiin perjantaina hengiltä kadulla Roomassa. Angelo Carconi / EPA
Huumekauppias järjesti tapaamisen yhdysvaltalaisten kanssa, mutta ilmoitti tapahtuneesta viranomaisille ja puolisotilaallisen santarmilaitoksen karabinieerit olivat odottamassa paikalle saapuneita turisteja. Seuranneessa yhteenotossa Cerciello Regaa puukotettiin kahdeksan kertaa. Toinen poliisi haavoittui.
Viranomaiset pääsivät epäiltyjen tekijöiden jäljille nopeasti valvontakameroiden ja todistajien ansiosta. Miehet otettiin kiinni läheisestä hotellista. Nämä olivat poliisin mukaan lähdössä paluumatkalle Yhdysvaltoihin.
Hotellihuoneesta löytyi piilotettuna epäilty murha-ase, pitkä veitsi.
Murhattu Mario Cerciello Rega oli juuri palannut häämatkaltaan.
Tulevaisuudessa vankiloita on vähemmän, ja vankilakeskukset ovat alueiden kasvukeskuksissa. Vankien määrä on laskenut, ja heistäkin yhä harvempi suorittaa rangaistuksensa suljetussa vankilassa.
– Pitäisin tätä toivottavana ja jopa todennäköisenä kehityskulkuna, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) pääjohtaja Esa Vesterbacka.
Vesterbacka on kesän jälkeen jäämässä eläkkeelle työskenneltyään vankeinhoidossa yli 30 vuotta. Vesterbackan mukaan vuonna 2005 hän aloitti pääjohtajana onnekkaassa tilanteessa, sillä nykyinen vankeuslaki oli juuri hyväksytty.
– Voi sanoa, että se oli silloin ja on edelleen yksi maailman parhaita vankeuslakeja.
Laki toi mukanaan muun muassa valvotun koevapauden, joka tarkoittaa, että vankien vapautta lisätään rangaistuksen loppupäässä. Rikosten uusiminen on sen käyttöönoton jälkeen vähentynyt.
– Suljetusta vankilasta vapautuvista 40 prosenttia uusii rikoksen kolmen vuoden sisällä ja puolet viiden vuoden sisällä. Heidän osaltaan, jotka vapautuvat valvotun koevapauden kautta, uusimisprosentti on suunnilleen puolet tästä.
Vesterbacka on yleisesti rangaistusten koventamista vastaan.
– Pohjoismaissa rangaistustaso on lievempi kuin muualla ja meidän yhteiskuntamme ovat kaikkein rauhallisimpia ja turvallisimpia. Rangaistusten koventamisella ei lisätä yhteiskunnan turvallisuutta, päinvastoin.
Taustalla syrjäytymistä ja sosiaalisia ongelmia
Vesterbackan mukaan vankilassa tehtävän työn tärkein tavoite on auttaa pois rikollisesta elämästä. Muutos on monelle vaikea, ja keskeistä onnistumisessa on Vesterbackan mukaan se, että saa elämään jotakin, mikä korvaa rikokset.
– Kyse ei ole niinkään siitä, että lopettaa rikosten tekemisen, vaan enemmänkin siitä, että tulee jotain muuta tilalle.
Vesterbacka huomauttaa, että yksi rikollisuuden perussyy ovat syrjäytyminen ja sosiaaliset ongelmat. Iso osa vangeista on jäänyt ilman koulutusta, ja sen lisäksi voi olla päihde- tai mielenterveysongelmia.
Tärkein keino vähentää rikollisuutta on Vesterbackan mielestä vähentää koulupudokkuutta.
– Aika usein rikollisuus lähtee siitä, että koulu jää kesken ja sitten tulee muuta. Rikollisuuden vähentäminen voi lähteä kyllä jo ihan päiväkodeista.
"Sakon muunto lähentelee velkavankeutta"
Kriminaalipolitiikassa on Vesterbackan mielestä tapahtunut huonoakin kehitystä.
Viime hallituskaudella tehty sakon muuntorangaistuksen laajentaminen oli Vesterbackan mielestä virhe. Sakon muunto tarkoittaa, että rikoksesta määrätty maksamaton sakko voidaan muuttaa vankeudeksi.
– Sakonmuunnossa on periaatteellinen ongelma. Ihmiset, joita muunto koskee, ovat tämän yhteiskunnan kaikkein syrjäytyneimpiä ja heidän kohdallaan muunnossa alkaa olla oikeutettua puhua velkavankeudesta.
Vesterbacka ihmettelee myös nykyisen hallituksen ohjelmassa olevaa linjausta. Hallitus aikoo pitää vankiloiden määrän entisellään ja lupaa samalla kehittää vankilaverkostoa.
- On hyvin mielenkiintoista, miten tämä toteutetaan.
Vesterbackan mukaan kymmenen säästövuoden jälkeen kaikissa vankiloissa on liian vähän henkilökuntaa. Rahoituksen lisääminenkään ei välttämättä auttaisi, sillä vankiloilla on jo nyt vaikeuksia saada työntekijöitä. Jäljelle jää käytännössä yksi vaihtoehto.
– Kasvukeskuksiin luodaan "kampuksia", joissa on erilaisia vankilayksikköjä ja yhdyskuntaseuraamustoimisto, jolloin palvelut ovat helpommin saatavissa ja henkilökunta tavoitettavissa.
Poliisi on joutunut ampumaan uhkaavasti käyttäytynyttä miestä kotihälytystehtävän yhteydessä Käpylässä, poliisi tiedottaa. Mies kuoli asunnossa.
Poliisille tuli lauantaina kello 12.30 jälkeen ilmoitus, että yksityisasunnosta Kullervonkadulla kuuluu tappelun ääniä.
Poliisipartio meni paikalle ja sisään asuntoon. Poliisien saapuessa asunnosta poistui kaksi naista. Asunnossa ollut mies sen sijaan ei lähtenyt naisten mukaan, vaan alkoi käyttäytyä uhkaavasti poliiseja kohtaan.
Poliisi yritti aluksi rauhoittaa miehen etälamauttimella.
Mies kuitenkin uhkasi edelleen poliisia aseella, minkä seurauksena poliisipartion toinen jäsen joutui ampumaan miestä kohti kaksi laukausta.
Image may be NSFW. Clik here to view.Ville Tapio / Yle
Kahta asunnosta poistunutta naista ei ole toistaiseksi tavoitettu, joten poliisilla ei ole toistaiseksi tarkkaa tietoa, mitä asunnossa on tapahtunut ennen kuin poliisipartio tuli paikalle.
Asunnossa suoritetaan teknistä ja taktista tutkintaa. Paikalla on useita poliisipartioita.
Poliisi tekee vuodessa reilut tuhat voimankäyttöselvitystä, joissa ase on ollut mukana 70–80 tapauksessa. Ampumaan joutuu vain murto-osassa tapauksia.
Poliisi joutuu ampumaan Suomessa vain harvoin
Käpylän ampumisen lisäksi 2000-luvulla poliisin aseenkäyttöön on menehtynyt yhteensä kahdeksan ihmistä.
Poliisin tilastoista selviää, että poliisi tekee vuodessa reilut tuhat selvitystä tilanteista, joissa on käytetty voimankäyttövälinettä. Ase on ollut mukana 70–80 näistä tapauksista ja vain murto-osa on päätynyt ampumiseen.
Suurimmassa osassa tapauksista ampuma-aseen käytössä on kyse aseen käytöstä varoittamisesta tai aseella uhkaamisesta.
Poliisilain mukaan ampuma-asetta voidaan käyttää vain, kun kyseessä on välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle aiheuttavan henkilön toiminnan pysäyttäminen, eikä lievempää keinoa ole.
Tarkennus: Poliisi korjasi ajankohtaa myöhemmässä tiedotteessaan. Ilmoitus tappelun äänistä tuli poliisille 12.30, ei 13.30, kuten poliisin ensimmäisessä tiedotteessa ja tässä jutussa aiemmin kerrottiin.
Uusi oppimateriaalilisä auttaa vähävaraisimpia lukiolaisia ja ammattikoululaisia
Ensi viikolla Kela alkaa maksaa oppimateriaalilisää pienituloisimpien perheiden lukiolaisille ja ammattikoululaisille. Toisen asteen oppimateriaalit voivat maksaa yli pari tuhatta euroa. Kysyimme järjestöiltä, mihin uusi oppimateriaalilisä riittää ja miksi yhä useampi nuori päätyy nostamaan opintolainaa jo lukion ja ammattikoulun aikana.
Turkki on käännyttänyt syyrialaispakolaisia
Image may be NSFW. Clik here to view.Istanbulin Fatih-kaupunginosan Malta-basaaria alettiin kutsua ”syyrialaisbasaariksi” sen jälkeen kun syyrialaiset ja heidän liikkeensä alkoivat hallita katukuvaa.Kemal Aslan
Amjad Tablieh on syyrialaisnuorukainen, joka pakeni Turkkiin sisällissotaa perheensä kanssa neljä vuotta sitten. Hän kävi Istanbulissa koulua, tarjoili iltaisin ja puhui jo sujuvaa turkkia. Kun hän lähti käymään kaupassa, poliisi nappasi hänet, ja vuorokautta myöhemmin hänet oli palautettu Syyriaan ilman perhettään. Kymmenen päivää myöhemmin hän pääsi yllättäen palaamaan Turkkiin, ilmeisesti saamansa julkisuuden ansiosta.
Boko Haram tappoi 23 ihmistä Nigeriassa
Image may be NSFW. Clik here to view.Boko Haram on terrorisoinut Nigeriaa jo vuosikymmenen. Kuvassa naiset jättämässä kotikylänsä järjestön iskun jälkeen vuonna 2016.EPA
Äärijärjestö Boko Haram surmasi Nigeriassa 23 ihmistä, kun nämä olivat poistumassa hautajaisista. Järjestö on viime aikoina kiihdyttänyt iskujaan Koillis-Nigeriassa.
Etelässä helleputken viimeinen päivä – pohjoisessa viilenee jo
Image may be NSFW. Clik here to view.Ilmatieteen laitos
Itään ja pohjoiseen virtaa tänään selvästi viileämpää ilmaa, ja lämpötilat ovat 15–20 astetta. Etelässä ja lännessä on edelleen kuuma ja lämpötila kohoaa yli +30 asteen. Huomenna sää viilenee koko maassa.
Sen tietävät ainakin rovaniemeläiset, kun paikalliselle uimarannalle ilmestyi viime tiistaina yllättäviä veiraita viilentymään paahteelta.
Ounaskosken uimarannalla makoili nimittäin kaksi poroa.
Johanna Koivisto sattui olemaan paikalla ja sai ikuistettua kaksi varjossa loikoilevaa sarvipäätä puhelimensa kameralla.
Koiviston mukaan ihmiset reagoivat porojen läsnäoloon rauhallisesti ja porotkin ottivat tilanteen rennosti.
– Paljon ihmiset kävivät niitä kuvaamassa ja ei se tuntunut kyllä poroja häiritsevän. Lapsetkin leikkivät vieressä, eivätkä ne häiriintyneet, Koivisto kertoo ja nauraa hieman.
Koivisto ei sano yllättyneensä poroista uimarannalla.
– Näin niitä täällä viime kesänäkin.
Siis normaali kesäpäivä Rovaniemellä.
Koiviston mukaan paikalle soitettiin kuitenkin poronhoitaja hakemaan porot pois rannalta. Koivisto ei ehtinyt nähdä, haettiinko porot pois rannalta vai ei.
Poroista on revitty pohjoisessa tällä viikolla huumoria enemmänkin.
Helteen piinaamat porot ilmestyivät Inarissa Kelan toimipisteen edustalle "jonottamaan". Asiasta kertoi Helsingin Sanomat.
