Kerttu ja Lauri Hotokka asuvat idyllisessä omakotitalossaan maaseudun rauhassa, parinkymmenen kilometrin päässä Lahden keskustasta. Heidän taloudessaan hallituksen suunnitelma kotitalousvähennyksen leikkaamisesta herättää ärtyneisyyttä ja huolta.

Molemmat ovat ehtineet jo kunnioitettavasti yli 80 vuoden ikään. Terveys ja kunto riittävät vielä hyvin omassa kodissa asumiseen, mutta ei täysin ilman apua. Kahden viikon välein käy siivooja. Vuosien ajalta tuttu siivooja on paitsi tuiki tärkeä kodin puhtaanapidon kannalta, myös seuran pitäjänä.

– Kun Aini tulee, hän kysyy ensimmäisenä, miten me voimme. Vaihdamme aina kuulumiset, ennen kuin hän käy työhön, Kerttu Hotokka sanoo.

Pariskunnalle siivouspalvelun käyttäminen ei ole itsestäänselvää. Pienessä eläkkeessä säännöllinen siivous on kuluerä, joka tuntuu rahapussissa. Rahallista satsausta helpottaa kotitalousvähennys, jonka ansiosta siivoukseen kuluvasta summasta palautuu verotuksessa jopa satoja euroja vuodessa.

Jos kotitalousvähennystä leikataan, on edessä valinnan paikka.

– Jos terveys ei salli sitä, että pystyy itse kotitöitä tekemään, pitää koti jotenkin saada puhtaaksi. Sitten pitää miettiä, mihin rahaa käytetään. Siivoukseen käytetty raha on pois muusta toimeentulosta, eikä joka penniä voi laittaa menemään, Kerttu Hotokka ynnää.

Pieneltä tuntuvasta leikkauksesta iso riesa

Kotitalousvähennystä voi saada esimerkiksi siivouksissa tai remonteissa työn osuudesta. Vähennykseen voi laittaa 50 prosenttia työn arvosta, mukaan luettuna arvonlisävero. Omavastuu on 100 euroa, ja vuodessa voi vähentää enintään 2 400 euroa.

Nyt hallitus kaavailee vähennysoikeutta leikattavan niin, että työn osuudesta enää 40 prosentia olisi vähennyskelpoista ja vuosiraja laskisi 2 250 euroon. Sillä tavoitellaan valtion kirstuun lisää verotuloja 95 miljoonaa euroa vuosittain.

Hotokan pariskunnan tupaa imuroiva yrittäjä Aini Lehtosalo on suunnitelmasta huolissaan. Hänen pienyrityksensä asiakkaista noin puolet on yksityisiä kotitalouksia, joille kotitalousvähennys on merkittävä syy, miksi he voivat hyödyntää kotisiivousta.

Lehtosalo muistuttaa, että kotitalousvähennys ei ole tärkeä vain vain pienituloisille eläkeläisille. Sitä käyttävät paljon myös ruuhkavuosien pyörteissä olevat lapsiperheet.

Kotitalousvähennyksissä suurin raha liikkuu remonttien ympärillä. Vuonna 2017 kotitalousvähennykseen oikeuttavista kustannuksista reilusti yli 80 prosenttia liittyi remontteihin. Kotitaloustöiden osuus oli alle 13 prosenttia. Vaikka osuus on pieni, se ei lohduta siivousyrittäjää.

– Remonteissa on paljon töitä, joita ei voi jättää teettämättä. Siivouksesta puolestaan on helppo tinkiä. Eniten vaikeuksia leikkauksesta kohdistuisi niille yrittäjille, jotka tekevät pelkästään kotisiivouksia, Lehtosalo pohtii.

Veronkierron riski kasvaa

Suomen Yrittäjät on luonnollisesti kummissaan hallituksen suunnitelmasta. Järjestön toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo ihmettelevänsä, mikä ideologia leikkaussuunnitelman takana on.

Hän sanoo, että kotitöiden ja remonttien teettäminen ei ole hyvätuloisten yksinoikeus, vaan kotitalousvähennystä hyödyntä myös moni pienituloinen, kuten eläkeläiset.

Pentikäisen mukaan kotitalousvähennyksen leikkaaminen voi aiheuttaa valtiolle myös ongelmia.

– Jos kotitalousvähennystä leikataan, on suuri riski, että samoja töitä teetetään jatkossa harmaasti. Kotitaloudet tinkivät helpommin esimerkiksi siivoustöistä, mutta leikkaus heijastuisi varmasti myös remontteihin, hän sanoo.

Yrittäjän huolena alan tulevaisuus

Kotitalousvähennyksen suosio on kasvanut jatkuvasti siitä asti, kun se otettiin käyttöön koko maan laajuisesti vuonna 2001. Ensimmäisenä vuonna sitä hyödynsi valtakunnallisesti runsaat 70 000 ihmistä, ja vuonna 2017 jo yli 425 000.

Verotuksessa hyväksyttyjen kotitalousvähennysten rahallinen määrä kasvoi samassa ajassa runsaasta 32 miljoonasta lähes 450 miljoonaan euroon. Palkansaajat hyödyntävät hieman enemmän vähennysoikeutta kuin eläkeläiset.

Pitkään yrittäjänä toiminut Aini Lehtosalo on huolissaan siivousalasta. Kilpailu alalla on kovaa: suuri osa siivousyrityksistä on yhden tai muutaman hengen firmoja. Suunniteltu leikkaus voi hänen mukaansa jopa saada joitakin luopumaan leikistä ja jäljelle jäävillä peli kovenee entisestään.

– Itselläni työvuosia ei enää ole paljon jäljellä, joten en jaksa olla huolissani itsestäni. Mutta se mietityttää, riittääkö alalle enää nuoria tulijoita, jos kilpailu kovenee, Lehtosalo aprikoi.

Tuleeko kotona asumista liian työlästä?

Hotokan pariskunta harkitsee muuttoa Nastolan kirkonkylälle.

Omakotitalon ylläpitäminen on ikäihmiselle raskasta työtä. Keskustelu kääntyykin siihen, millaisissa oloissa vanhukset asuvat. Vanhusten kotona asumista on koetettu jo vuosia helpottaa, jotta yhteiskunta säästäisi rahaa kalliista laitoshoidosta.

Kerttu Hotokan mielestä yhteiskunta voisi tulla enemmän avuksi.

– Etenkin pienituloisimmille eläkeläisille pitäisi tarjota ilmainen siivous, jos he eivät siihen itse pysty.

Poliisi epäilee Helsingissä 1950-luvulla syntynyttä miestä ainakin kahdestatoista alaikäiseen tyttöön kohdistuneesta seksuaalirikoksesta. Rikoksista epäilty mies on vangittu.

Poliisi on julkaissut rikoksesta epäillyn kuvan. Poliisi perustelee ratkaisuaan sillä, että se on välttämätöntä rikosten selvittämiseksi. Yle julkaisee niin ikään poikkeuksellisesti epäillyn kuvan, vaikka kyse on vasta rikosepäilystä.

Tutkinnanjohtaja ja rikoskomisario Saara Asmundela Helsingin poliisilaitokselta toteaa, että ainakaan yhden asianomistajan henkilöllisyyttä ei ole vielä pystytty selvittämään.

– Voi olla, että osa uhreista ei edes tiedä joutuneensa hyväksikäytetyksi, koska useat poliisin tiedossa olevista uhreista ovat olleet tekohetkellä epäillyn tarjoaman alkoholin tai muiden päihteiden vuoksi tiedottomassa tilassa, kertoo Asmundela poliisin tiedotteessa.

Poliisi pyytää miehen tunnistavia kertomaan poliisille tietonsa, jotka voivat edistää rikostutkintaa.

Poliisin mukaan epäiltyä miestä on nuorten keskuudessa on kutsuttu nimellä "Eno".

Kyseistä miestä epäillään muun muassa useasta törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Epäillyt seksuaalirikokset ovat useiden vuosien ajalta vuodesta 2006 alkaen ja niiden epäillään tapahtuneen miehen asunnossa Helsingin Laajasalossa.

Esitutkinnassa on selvinnyt, että nuoret olivat viettäneet aikaa miehen asunnolla, sillä mies tarjosi alaikäisille alkoholia ja huumaavia lääkkeitä. Nyt osa uhreista on jo aikuisia.

Poliisi korostaa, etä kyseessä on vakava rikoskokonaisuus. Sen selvittämisessä uhrien ja todistajien tiedoilla on suuri merkitys, tutkinnanjohtaja Asmundela sanoo.

– Pyydämme, että kaikki, jotka epäilevät joutuneensa rikoksen uhriksi tai tietävät mahdollisesti jotain, joka voisi olla hyödyksi asian selvittämisessä, ottaisivat meihin yhteyttä.

Poliisi pyytää tekemään yhteydenotot sähköpostitse osoitteeseen seksuaalirikokset.helsinki@poliisi.fi.

“Hei! Pohjois-Karjalan porukoiden mielestä sinä olet potentiaalinen paluumuuttaja.

Otan osaa! Vitsi vitsi!”

Näin alkoi kutsukirje.

Lähettäjä oli Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Sonja Päivinen sai sen silloiseen kotiinsa vantaalaisessa lähiössä.

Pian tuli toinen kirje. Nyt Pohjois-Karjalan kotikunnalta Kiteeltä.

Viesti molemmissa kirjeissä oli sama.

"Muuta takaisin Pohjois-Karjalaan. Me autamme työn ja asunnon etsimisessä."

Sonja Päivisellä kului yhdeksän vuotta pääkaupunkiseudulla työn perässä.

Vantaan Koivukylä vaihtui 1, 5 vuotta sitten syntymäkuntaan Kiteen Kesälahteen.

Asukkaita on parisen tuhatta.

Muuttoa helpotti työpaikan järjestyminen perheen metsäalan yrityksessä.

“Kutsukirjeet vauhdittivat omaa muuttopäätöstäni.” Sonja Päivinen

5 000 kutsukirjettä.

Kotiudu Keski-Karjalaan -kampanjassa postitettiin 2 500 kirjettä entisille kuntalaisille kahteen otteeseen.

– Kirjeillä saatiin arviolta 15 paluumuuttajaa Keski-Karjalaan, kertoo Keski-Karjalan kuntien seutumarkkinoija Suvi Spoof.

Miksi suoraan henkilölle osoitettua kutsupostia lähetetään?

Alla olevat väestöennusteet kertovat karun syyn.

MDI on Suomen aluekehitykseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Alemmassa grafiikassa voit vertailla maakuntien väestöennusteita iän perusteella.

Tilastokeskus julkaisee omat alueelliset väestöennusteet syyskuun lopussa.

Ennuste ei lupaa hyvää maakunnille.

Tilastokeskuksen mukaan väkiluku kasvoi tammi–kesäkuun aikana vuonna 2019 vain viidessä maakunnassa.

Uudellamaalla (+6,2 promillea), Ahvenanmaalla (+5,1 promillea), Pirkanmaalla (+1,3 promillea), Varsinais-Suomessa (+0,4 promillea) ja Pohjois-Pohjanmaalla (+0,2 promillea).

Muissa maakunnissa väestö väheni.

Pohjois-Karjalassa vähennys oli 4,5 promillea.

Voimakkainta väheneminen oli Etelä-Savossa (-5,9 promillea), Lapissa (-6,0 promillea) ja Etelä-Karjalassa (-6,4 promillea).

Muuttokampanjat ja maakunnat - mitä on tehty?

Houkuttelevatko maakunnat paluumuuttajia ja uusia asukkaita kampanjoilla?

A-studio kysyi tätä kaikilta Manner-Suomen 18 maakuntien liitolta.

Vastaukset jakavat maakunnat.

Suurin osa maakunnista ei ole kampanjoinut. Tarvetta varsinaisille omille kampanjoille ei ole, ilmenee vastauksista.

Kampanjat ovat myös kalliita. Syyksi mainitaan julkisen rahoituksen puute.

Joissakin maakunnissa kaupungit ja kunnat hoitavat yksittäisiä muuttokampanjoita.

Uudenmaan liiton vastaus ansaitsee oman huomionsa.

“Miten pitää koko Suomi asuttuna kun tuntuu haasteelliselta pitää koko Uusimaa asuttuna? Maakuntajohtaja Ossi Savolainen, Uudenmaan liitto

Maakuntajohtaja viittaa kehitykseen väkirikkaimmassa maakunnassa.

– Väestö kasvaa nyt noin joka toisessa Uudenmaan kunnassa, vaikka määrällisesti se on historiallisen voimakasta maakunnassa, Ossi Savolainen toteaa Ylelle.

Maakunnat kampanjoivat idässä ja pohjoisessa

Pohjois-Karjala, Kainuu ja Lappi ja Pohjois-Savo.

Muuttokampanjoita tekevät etupäässä Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat.

Kampanjoiden rahoituksessa käytetään muun muassa EU:n myöntämiä tukia.

Mitä kampanjoilla on saatu aikaiseksi?

Arviolta 100 työntekijää.

Tuon verran KainuuRekry-hankeella on saatu työntekijöitä maakunnan ulkopuolelta.

Future-Savon saavutuksia on taasen liian aikaista arvioida. Kampanja käynnistyi Pohjois-Savossa tänä vuonna, kerrotaan maakuntaliitosta.

Tervetuloa Lappiin -kampanjan lanseerausvaiheessa tavoitettiin yli 1 000 Lappiin muuttanutta.

Kampanja avattiin huhtikuussa kerrotaan Ylelle Lapin kuntien markkinointiyhtiöstä.

Kuinka moni on muuttanut itse kampanjan takia jää silti hieman epäselväksi.

Muuttajia silti hellitään Lapissa.

Esimerkiksi Pelkosenniemellä ja Kolarissa muuttajat saavat kuntosalikortin, paikallislehden ja kylpyläalennuksen.

Näiden lisäksi on jaettu myös oheistuotteita.

“Tähän mennessä olemme lähettäneet kortteja 30 kpl.” Nina-Maria Möykkynen, kehitysjohtaja, Kolarin kunta

Pellossa jaetaan pysyvästi kuntaan muuttaneille myös potkukelkka.

Ilmianna maailmankarjalainen!

Konstit ovat monet.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto markkinoi alkuvuodesta hyväntahtoisen ilmiantokampanjan.

"Ilmiannna maailmankarjalainen, jonka toivot muuttavan takaisin Pohjois-Karjalaan!"

Myös läheinen muualta Suomesta kelpasi.

– Saimme muutamassa viikossa 300 ilmiantoa.

Heli Räsänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton markkinointipäälikkö hykertelee Joensuun torilla.

Kauimmaiset ilmiannetut maailmankarjalaiset olivat Kiinassa.

– Nähtäväksi jää kuinka moni heistä muuttaa. Yhteydenottoja on tullut silti paljon, kymmeniä, Räsänen hehkuttaa kampanjaa.

Purevatko enää tonttikampanjat?

Juuan urheilutalolla on satoja entisiä juukalaisia.

Tapahtumassa entiset kuntalaiset tapaavat sydänkesällä toisiaan..

Juuan Rehveillä on myös kunta mainostamassa palveluitaan.

150 eurolla järvenrantatontti?

Juuka tarjosi tuolla hinnalla erilaisia tontteja paluumuuttajille ja uusille asukkaille.

Kunta vietti viime vuonna juhlavuottaan.

Myytyä saatiin kolme tonttia.

Kunnanjohtaja Markus Hirvonen on pettynyt tonttikampanjaan.

“Tonttikampanjat eivät vedä paluumuuttajia. Tilalle tarvitaan laadukasta vuokra-asuntotuotantoa.” Markus Hirvonen, Juuan kunnanjohtaja

Entä nyt? Millä Juuan kaltainen pieni kunta, 4 700 henkeä, markkinoisi itseään?

Hirvosella on mainoskärki mietittynä.

Potentiaalinen muuttaja on eläkkeelle jäänyt entinen kuntalainen.

– Meillä on tällä hetkellä hoitajamitoitus valtakunnan tason yläpuolella.

Tarjolla ovat siis hyvät vanhuspalvelut?

– Hyvät palvelut, vanhuspalvelut, kyllä, kunnanjohtaja tarkentaa.

Hirvonen jatkaa samaan hengenvetoon.

– Jos Juuan keskustasta hankkii asunnon, lähellä ovat todella laadukkaat hoiva- ja lääkäripalvelut, Hirvonen kehuu entisten juukalaisten keskellä.

Maakuntien ja kuntien paluumuuttokampanjoita käsitellään maanantain A-studiossa. Vieraina ovat aluetutkija Timo Aro ja Sulkavan kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli. A-studio maanantaina 29.7. klo 21:00 TV1 .

Lue myös:

Kahden lapsen kanssa Lontoosta Suomeen – ilmoitus Facebookin roskalava-ryhmässä poiki kodin irtaimiston kotiovelle

"Tukholma tuntuu kodilta" – Pohjanmaalta muuttaa vuosittain lähes 300 ruotsinkielistä Ruotsiin

Juha Willman jätti toogajuhlat ja pyjamabileet ja palasi Aurinkorannikolta Suomeen lähes eläkeiässä: "Ei tämän ikäinen äijä Suomesta mitään töitä saa"

Itämeressä Ruotsin ja Viron välisissä vesissä makaava puolen vuosituhannen ikäiseksi arvioitu laivanhylky on niin hyvin säilynyt, ettei samalta ajalta ole koskaan löytynyt vastaavaa. Meriarkeologit ovat ajoittaneet hylyn alustavasti 1500-luvun alkuun.

Hylky löytyi North Stream -kaasuputkea varten tehdyissä tutkatutkimuksissa 120 metrin syvyydestä kymmenen vuotta sitten, mutta tuolloin se vain kirjattiin löytyneeksi.

Tämän vuoden alkukesällä Ruotsin merihistoriallinen museo tilasi MMT-yritykseltä hylyn kartoituksen. Materiaalista tehdyistä kolmiulotteisista kuvista selvisi, että pohjassa lepää meriarkeologinen aarre.

Hylky ei sinänsä ole alueellaan poikkeuksellinen, mutta oivallinen kunto tekee siitä ainutlaatuisen, kertoo tutkimuksiin osallistuvan Södertörnin korkeakoulun meriarkeologian professori Johan Rönnby.

Hänen mukaansa alus, joka toistaiseksi saa tyytyä nimeen "Tuntematon laiva", on säilynyt paremmin kuin Vasa-laiva. 1600-luvulla neitsytmatkallaan uponneella, 1960-luvulla nostetetulla Vasalla on museo Tukholmassa.

"Melkein kuin eilen uponnut"

"Tuntematon laiva" on Kristoffer Kolumbuksen ja Leonardo da Vincin aikalainen ja silti ällistyttävän hyvässä kunnossa, tuumii tutkimuksia johtava Rodrigo Pachero-Ruiz, joka pitää mahdollisena, että alus on jopa jo 1400-luvun puolelta.

Pachero-Ruiz on MMT:n meriarkeologi ja parhaillaan myös brittiläisen Southamptonin yliopiston vierailijaprofessori.

– Melkein kuin se olisi uponnut eilen. Kannella mastoon nojaamassa on uskomattoman harvinainen löytö, laivavene, jolla miehistö kulki alukseen ja sieltä pois. Se on todella hämmästyttävä näky, hän kuvailee.

Kuvissa näkyvät yhä pystyssä olevat mastot ja ehjä runko. Myös osa takiloinnista on tallessa ja kanuunat ovat asemissa kannellaan. Jäljellä ovat myös puinen käsivintturi sekä pilssipumppu. Voit katsella hylkyä tästä MMT:n videosta.

Löydön kunnosta on kiittäminen Itämeren olosuhteita.

– Itämeri on aivan fantastinen laivanhylkyjen säilyttäjä. Se on pimeä, siellä ei ole virtauksia, ja ennen kaikkea sieltä puuttuvat hylkyjä tuhoavat laivamadot, selittää Rönnby.

Ikä varmistetaan puunäytteistä

Tutkijaryhmä aikoo palata hylylle syksyllä dokumentoidakseen sen vielä yksityiskohtaisemmin. Laivasta otetaan myös puunäytteitä ajoittamista varten. Toistaiseksi ikäarvio perustuu ennen muuta kanuunoiden tyyppiin.

Ryhmässä on Södertörnin korkeakoulun, Southamptonin yliopiston ja MMT:n lisäksi mukana merten tarinoihin erikoistunut Deep Sea Production -tuotantoyhtiö.

Ikä ei ole ainoa asia, joka vaatii tutkimista. Vastauksia aletaan etsiä muun muassa siihen, mihin alusta käytettiin, missä se oli rakennettu ja minkä takia se upposi.

– Uppoamissyy ei selviä vain kuvien perusteella, mutta uppoamisen voi aavistaa tapahtuneen nopeasti, koska pelastusveneet ovat yhä paikoillaan aluksen kannella, kertoo Rönnby.

Hylyn tai sen esineiden nostamista ei suunnitella. Nykyisen 3D-tekniikan ansiosta se voidaan tehdä virtuaalisesti, sanoo Rönnby.

– Hylkyä voi katsella tietokoneelta, heijastaa kuvia ja jopa tulostaa niitä luonnollisessa koossa. Se on parempi tapa kuin nostaminen ja halvempaa kuin konservointi, Rönnby sanoo.

Laivoilla oli suuri rooli maailman muuttumisessa

Södertörnin korkeakoulun meriarkeologisella laitoksella tutkitaan parhaillaan muitakin hylkyjä uuden ajan alkupuolelta.

Vuonna 1495 uponneen Gribshundenin ja vuonna 1564 uponneen Marsin toivotaan täydentävät palapeliä siitä, millaiselta Euroopan elämä näytti uuden ajan alussa.

– Euroopassa tapahtui siihen aikaan suuria muutoksia, jotka liittyivät varhaiseen globaalistumiseen ja valtioiden perustamiseen. Laivoilla oli siinä hyvin tärkeä rooli. Ilman niitä ei olisi löydetty uusia maanosia tai perustettu siirtokuntia, Rönnby toteaa.

Mars eli Makalös, kuningas Eerik XIV:n laivaston lippulaiva, oli aikansa suurimpia sota-aluksia, isompi kuin Vasa. Mars syttyi tuleen ja räjähti Itämeren herruudesta käydyssä taistelussa.

Myös Tanskan kuninkaan Hannu I:n lippulaivan Gribshundenin upotti tulipalo mutta hylky on silti maailman parhaimmin säilyneitä 1400-luvun aluksia. Tästä linkistä avautuu video sukelluksesta Gribshundeniin.

Korjattu klo 21.10: Alus on ajoitettu alustavasti 1500-luvun alkuun, ei loppuun.

Traktori jyrisee perunapellolla Lappeenrannan Joutsenossa. Puikoissa istuu perunanviljelijä Veikko Ahtiainen. Ahtiaiselle tila on päätynyt hänen isältään, joka puolestaan hankki sen omalta isältään. Perinne jatkuu, sillä nostokoneen kyydissä työskentelevät ripeäotteisesti Ahtiaisen vaimo ja tytär.

— Tämä on perheyritys. Vaimo ja kotona asuva tytär auttavat tässä perunannostossa, Ahtiainen kertoo.

Kun kaupasta kerää pussiin multaista perunaa, ei useinkaan tule ajatelleeksi, että se saattaa olla nostettu saman päivän aikana. Ahtiaisen tilalla peruna nostetaan aamulla ja kaupan hyllyssä se on jo iltapäivään mennessä. Sen lisäksi, että peruna on tuoretta, on se usein myös lähiruokaa.

— Meiltä peruna liikkuu maakunnan sisällä eli Imatran pohjoispäästä Lappeenrannan eteläpäätyyn, Ahtiainen kertoo.

Vertailussa voittaja

Jos perunaa vertaa riisiin tai pastaan, on perunalla monia etuja. Näistä kolmesta peruna on vähäkalorisin vaihtoehto. 100 grammassa perunaa on 55 kilokaloria. Samassa määrässä pastaa kilokaloreita on 327.

Peruna sisältää myös vitamiineja, hivenaineita ja kivennäisaineita enemmän kuin valkoinen riisi tai pasta.

Peruna on myös ilmastoystävällisempi vaihtoehto. Yhden perunakilon tuottaminen vapauttaa noin 0,35 kiloa hiilidioksidipäästöjä vastaavan määrän kasvihuonekaasuja. Pastassa luku on 1,3 ja riisissä 3,0. Ilmastovaikutus lasketaan tuotantoketjun aikana syntyneistä päästöistä kaupan hyllyille asti

.

Perunan valitsee myös Lappeenrannassa Kaukaan kerholla keittiömestarina toimina Kimmo Käck. Michelin-ravintola Chef & Sommelierissakin työskennellyt Käck sanoo perunan olevan suomalaisen ruoanlaiton perustus.

– Peruna taipuu niin moneen. Se on siitä lähtien, kun se on nauriin syrjäyttänyt ykkösviljelykasvina, ollut peruskivi suomalaisessa ruoanlaitossa, Käck sanoo.

Pois koirankopista

Keittiömestari Kimmo Käckin suosikkeja ovat muun muassa perunasta valmistetut gnocchit, uudet perunat, imelletty perunalaatikko ja fermentoitu perunaleipä. Peruna on monipuolinen, ja lisäksi sitä on hyvin saatavilla ympäri vuoden.

– Kotimaisissa raaka-aineissa on se, että joskus helmikuussa punajuuret loppuvat koko maasta ja vaihtoehtona on vain tuontitavaraa. Silloin mieluummin käytän perunaa kuin jotain tuotituotetta, Käck sanoo.

Vaikka perunassa on runsaasti hyviä puolia, on sekin välillä joutunut ruokavaliotrendien syrjimäksi.

— En ehkä sanoisi, että peruna on nyt muodissa, mutta on se tullut pois koirankopista, missä se on ollut, kun oli karppaamiset ja hiilareiden välttämiset. Ruokavaliotrendit ovat höllentäneet otettaan, Käck sanoo.

Veikko Ahtiainen kertoo, että kuluttajien tottumukset näkyvät myös viljelijälle.

— Milloin on liian vähän ja milloin liian paljon hiilareita. Kyllä se aina vähän vaikuttaa. Nykyaikainen kuluttaja, nuoret varsinkin, tahtovat ostaa valmistuotteen. Ne ovat vähän vanhemman polven ihmisiä, jotka sitä multaperunaa kaupassa osaavat arvostaa ja ostaa, Ahtiainen sanoo.

Kuoren alla on hyvää

Perunan ostamista mahdollisimman luonnollisessa tilassa kannattaa kuitenkin harkita. Jos perunan kaikista hyödyistä haluaa nauttia, pitäisi perunat syödä kuorineen.

— Mielestäni kuoriminen ylipäätänsä on virhe. Perunan kuoren alapuolella on kaikki oleellinen. En kuori juuri mitään vihanneksia keittiössäni, jos ei ole ihan välttämätön pakko. Maku, vitamiinit ja hivenaineet ovat siinä kuoressa ja heti sen alla, keittiömestari Käck sanoo.

Perunan elinkaari lähtee aina edelliseltä kesältä. Ensin nostetaan siemenperunat pellosta, varastoidaan ne talveksi ja aletaan keväällä idättää.

— Kestää toista vuotta, ennen kuin aletaan satoa saamaan, perunanviljelijä Veikko Ahtiainen kertoo.

Myös keittiössä vuodenajalla on merkitystä. Kesällä Käck vannoo uusien perunoiden nimeen voin kera. Loppukesästä Käck neuvoo pistämään perunat grilliin.

— Lievä esikeitto, grillissä tummat pinnat ja sitten pyöräyttää perunat suolan ja voin kanssa kattilassa. Kesällä se on ehdottoman hyvä. Jos on kunnon hiiligrilli, saa sen maun sinne perunaan oikein kunnolla, Käck lupaa.

Vaihteleva sää vaatii hyviä hermoja

Sadon menestystä ei voi koskaan ennustaa etukäteen. Vaihtelevuus vaatii viljelijältä pitkää pinnaa. Tänä kesänä kokonaistilanne on pysynyt positiivisen puolella, mutta vaihtelevuutta on ollut.

— Joku sanoo, että peruna ei tarvitse vettä kuin keitettäessä. Ei se ihan niinkään ole, ja kevät oli vähän haasteellinen, kun kuivuus vaivasi tiettyinä hetkinä. Sitten tuli liikaa kosteutta. Nyt taas on on ihan hyvä sää. Mutta ainahan me vähän valitellaan säästä, Ahtiainen nauraa.

Äänikirjojen kauneus on tätä: istun bussissa, katselen tienvarsien lupiineja ja ABC-torneja, hapuilen eväsleipiä kassista, kuuntelen Michelle Obamaa: "Olen tosi vihainen Barackille, kirjoitin päiväkirjaani: en usko, että meillä on mitään yhteistä."

Minulle tästä kesästä jäävät mieleen Michelle Obaman ääni ja sanat. Obama on lukenut kirjansa Becoming äänikirjaksi itse. Se tekee kirjasta intiimin. Obaman kirja on ollut huikea bestseller. Minun tarinani (Otava) on kuunneltu suomeksikin noin 25 000 kertaa ja suomenkielisestä kirjasta on otettu jo kymmenes painos.

Michelle Obama oikeastaan valittaa koko ajan.

Minusta kirjan viehätys ei ole henkilökohtaisissa paljastuksissa (keskenmeno! pariterapia!), vaan sen mielestäni yllättävässä sävyssä.

Obama on läpi kirjan vähän tyytymätön. USA:n presidentin puoliso, maailman menestyneimpiin kuuluva, amerikkalaisessa positiivisuudessa marinoitunut, hurmaava nainen on ärtynyt, vaivautunut, haavoittuvainen – ja vihainen. Tämä on trendien vastaista maailmassa, jossa hyväosaisten pitäisi olla vain kiitollisia, ja kritiikki leimataan valittamiseksi.

Michelle Obama oikeastaan valittaa koko ajan. Hän ei ole tyytyväinen opettajaansa, työpaikkaansa lakifirmassa, eikä siihen, miten häntä kohdellaan ensimmäisenä naisena.

Hän on tyytymätön politiikan toimintatapoihin, mediaan, uravalintoihin, ja oi, hän on tyytymätön puolisoonsa.

Hän ei usko olevansa ”kaiken glamourin arvoinen”, häntä nolottaa vaivata ihmisiä pakollisilla turvajärjestelyillä. Toisinaan hän ”valvoo öisin ja pihisee kiukusta”.

Hän kokee olevansa liikaa kaikkea – liian pitkä, liian päällekäyvä, ja liian vihainen.

Hänestä on sietämätöntä, että hänen lapsuuden luokkatoverinsa eivät saa kunnon opetusta, hän ei pidä siitä, ettei hänen työpaikallaan huomioida vähemmistöjä rekrytoinnissa (Obamat tapasivat lakiasiaintoimistossa, jossa oli töissä yli neljäsataa asianajajaa, vain muutama heistä oli afroamerikkalaisia).

Kun hänestä tulee julkisuuden henkilö, hän kokee olevansa liikaa kaikkea – liian pitkä, liian päällekäyvä, ja liian vihainen.

Michelle Obama kirjoittaa:

"Olin nainen, musta ja vahva, mikä oli tietyllä tavalla ajattelevien ihmisten silmissä yhtä kuin ’vihainen’. Sekin oli vahingollinen klisee, jota on kautta aikojen käytetty lakaisemaan vähemmistöihin kuuluvat naiset huoneiden nurkkiin, piilotajuinen kehotus olla kuuntelematta, mitä sanottavaa meillä on. Jos naista ei kuunnella, eikö hän korota ääntään?"

"Jos häntä vähätellään vihaiseksi tai tunteelliseksi, eikö se nimenomaan aiheuta lisää vihaa ja tunteita?"

Ministeriaitiota katsoessa lapsikin oppii, miltä valta näyttää, mihin aitioon kukin kuuluu, mikä on kenellekin mahdollista.

Michelle Obaman kirja osoittaa, miten merkittävää on, että näemme itsemme kaltaisia ihmisiä erilaisissa asemissa. Usein se mitä näemme, määrittää sitä, minkä ajattelemme itsellemme mahdolliseksi.

Michelle Obama on ollut ainoa afroamerikkalainen kaikenlaisissa huoneissa. Hän on tienraivaaja. Nuorena hän oli se, jonka kämppiksen äiti hommasi lapsensa pois samasta asuntolahuoneesta kuin tämä musta tyttö. Nykyään hän tunnistaa asemansa naisena, jonka pitää näyttää muille, että hänen kaltaisensa kuuluvat kaikenlaisiin huoneisiin, ei olemaan kiitollisia, nättejä, hiljaisia, vaan vaativia, kriittisiä, äänekkäitä, vihaisiakin.

Me kuvittelemme, että aitioihin päätyvät ”parhaat”

Sama koskee mitä tahansa ihmisryhmiä.

Lihavuustutkija kertoi Suomen Kuvalehdessä ajatelleensa nuorena, että kielikurssit eivät kuulu lihaville. Esitteiden kuvissa kaikki ovat hoikkia.

Vihreiden varapuheenjohtaja Fatim Diarra kertoi SuomiAreenan keskustelussa lapsesta, jonka mukaan ”mustat eivät ole opettajia”. Koulussa kaikki opet olivat valkoisia.

Kun Tarja Halosen kauden lapset äänestivät päiväkodin itsenäisyyspäiväjuhlaan presidenttiä, äänet menivät tytöille. Presidentithän ovat naisia.

Ja kun Suomen valtioneuvoston jäsenet istuvat eduskunnan aitiossa, näemme nykyään muitakin kuin keski-ikäisiä miehiä. Näin lapsikin oppii, miltä valta näyttää, mihin aitioon kukin kuuluu, mikä on kenellekin mahdollista.

Kun me kuvittelemme, että aitioihin päätyvät ”parhaat”, on hyvä kuunnella Michelle Obamaa, joka muistelee lapsuuden koulukavereitaan kaupungin niin sanotuilta huonoilta alueilta. Hän kirjoittaa: "Tiesin, etten ollut fiksumpi kuin he."

Michelle Obama ei kuulosta vain kiitolliselta siitä valtavasta luokkanoususta, jonka hän teki työläisperheestä valkoiseen taloon. Hän kuulostaa ärtyneeltä siitä, kuinka paljon potentiaalia menee hukkaan, kun kuvittelemme valtaan, asemiin ja aitioihin sopiviksi vain ne, jotka siellä jo ovat.

Reetta Räty

Kirjoittaja on toimittaja ja yrittäjä, joka on saanut työelämässä kulkea muiden raivaamia teitä.

Lue myös:

Reetta Rädyn kolumni: Onko liioittelua olla haluamatta lapsia ilmastokriisin takia?

Obamat Yhdysvaltain ihailluimmat ihmiset vuonna 2018 – Donald Trump jäi taas kakkossijalle

Netflix teki usean vuoden sopimuksen Barack ja Michelle Obaman kanssa – Ensimmäiset sisällöt ehkä ensi vuonna

Kaliforniassa ainakin neljä ihmistä on kuollut ruokafestivaaleilla sattuneessa ampumisessa.

Yksi kuolleista on epäilty ampuja, kertoo poliisipäällikkö Scott Smithee ABC Newsin välittämässä suorassa tiedotustilaisuudessa. Loukkaantuneita on arviolta 15.

Kymmeniä poliiseja työskentelee paraikaa tilanteen selvittämiseksi. Tämänhetkisten tietojen mukaan lähistöllä ollut poliisi saavutti epäillyn noin minuutissa ja epäilty ampuja kuoli poliisin luoteihin.

Poliisi epäilee, että ampuja pääsi turva-aidoista läpi leikkaamalla niihin aukon.

Poliisi selvittää myös tietoja toisesta epäillystä, mutta Smithee ei vahvistanut suoraan, että häntä epältäisiin osuudesta ampumiseen.

Uutistoimistojen mukaan paikalle on hälyytetty poliisiviranomaisia San Josesta saakka.

Ampuminen sattui Gilroyn kaupungissa lähellä San Joseta sunnuntaina alkuillasta paikallista aikaa.

Sosiaaliseen mediaan on ladattu videoita, joissa tapahtumavieraat juoksevat hätäänyneenä taustalla kuuluvien kovien pamausten takia.

Osa luuli pamauksia ilotulitteiksi

CNN:n haastattelema silminnäkijä luuli aluksi, että festivaalilla alkoi ilotulitus.

–Ihmiset alkoivat huutaa ja juosta, ja tein vaistomaisesti samoin. Se oli täyttä kaaosta, Lex De La Herran kertoi CNN:lle.

NBC Bay Arean haastattelema silminnäkijä Julissa Contreras kertoo, että hän näki noin kolmekymppisen miehen ampuvan aseella, joka tulitti 3–4 laukausta sekunnissa. Silminnäkijän mukaan mies ampui sattumanvaraisesti ympäriinsä.

– Juuri kun olimme lähdössä, näimme miehen, joka oli kietonut huivin jalkansa ympärille, koska häntä oli ammuttu. Maassa makasi loukkaantunut lapsi. Ihmiset heittivät pöytiä ja leikkasivat aitoja tieltään päästäkseen pois, kertoo silminnäkijä Evenny Reyes paikalliselle San Jose Mercury Newsille uutistoimisto Reutersin mukaan.

Gilroy Garlic Festival on tunnettu kolmipäiväinen ruokafestivaali, joka kerää vuosittain tuhansia valkosipulin ystäviä paikalle kautta maan.

Thaimaalainen maanviljelijä Samai Lekan on jo kahdeksana vuotena lähtenyt riisinviljelykauden jälkeen keräämään marjoja pohjoiseen. Ensimmäinen kerta jännitti miestä kovasti, sillä hän ei ollut koskaan matkustanut.

– Olin hyvin jännittynyt ja myös hieman peloissani, että huijataanko minua, muistelee Lekan tunnelmia Bangkokin lentokentällä ennen nousuaan Helsingin koneeseen.

Nyt hän jo odottaa Suomeen tuloa.

– Olen innostunut, kun pääsen tienaamaan rahaa perheelleni. Tunnen suomalaisen luonnon toiseksi kodikseni, kertoo pitkiä päiviä metsissä ja soilla viettävä poimija.

90 prosenttia poimijoista tulee pohjoisen marjametsiin vuosi toisensa jälkeen, aivan kuten Lekan.

– Aion tulla niin kauan, kun pystyn työskentelemään, sanoo mies leveästi hymyillen.

Lapsille parempi tulevaisuus

Raha on yksinkertainen syy siihen, miksi pienviljelijä Thaimaasta matkustaa vuosi toisensa jälkeen maapallon toiselle puolelle. Thaimaassa Lekan perheineen tienaa riisiviljelmältään vajaat 900 euroa vuodessa. Sen eteen työskentelee koko perhe.

Suomessa marjastamassa on myös Lekanin vaimo. Pariskunta on Suomessa noin kaksi kuukautta ja he pystyvät viemään kotiin noin 6 000 euroa rahaa.

Tällä rahalla he ovat voineet tarjota lapsilleen avaimet toisenlaiseen tulevaisuuteen: vaihtoehtoja, jota heillä ei ole ollut.

– Toinen lapsistani päätti juuri lakiopintonsa Khon Kaenin yliopistossa ja toinen on aloittamassa kandin opintoja kemian alalla, kertoo Lekan tyytyväisenä.

Suomesta lähdettyään Lekan vaimoineen menee ennen riisinviljelykautta työskentelemään kumipuufarmille Thaimaahan. Siellä he tienaavat yhteensä keskimäärin 15 000 bahtia (430 euroa) kuukaudessa.

Koko perhe hyötyy

Thaipoimijoita on ollut Suomessa jo 15 vuoden ajan. Lähes alusta alkaen on mukana ollut myös Kalyakorn Phongphit eli Durian, kuten kaikki häntä kutsuvat. Merkittävä osa thaimaalaisista poimijoista saapuu Durianin kautta Suomeen ja Ruotsiin, sillä nainen rekrytoi poimijat Polarica Marjahankinnalle ja Kiantama Oy:lle.

– Marjanpoiminta ei hyödytä vain poimijaa vaan koko hänen perhettään. Kun näkee yksittäisen poimijan, on varmasti vaikea ymmärtää, kuinka suuri vaikutus marjakaudella on elämään Thaimaassa, sanoo Durian.

Se on yksi syy, miksi hän on jaksanut stressaavaa kausityötä jo 13:n vuoden ajan.

– Rakastan poimijoita. On upeaa nähdä, kuinka he pystyvät tienaamaan rahaa perheilleen, Durian sanoo.

Kaikki Durianin kautta tulevat viljelijät ovat kotimaassaan joko riisin- tai sokeriruo´on viljelijöitä.

– Emme edes halua kaupunkilaisia poimimaan. Tämä työ ei vain sovi heille.

Hyvä tili on ankaran työn tulos

Oranssi tuulitakki katoaa märällä jängällä kasvavien, ohuiden ja harvojen männynkäppyröiden taakse, kun Samai Lekan lähtee jatkamaan hillanpoimintaa sodankyläläiselle suolle. Käsien on käytävä rivakasti, mikäli tienestiä mielii.

Thaipoimijoiden työpäivä on alkanut varhain. Leiristä on lähdetty jo viiden aikaan, soille poimijat jalkautuvat seitsemän korvilla. 12 tunnin jälkeen porukka kokoontuu taas tien laitaan ja he lähtevät leiriin, jonne päästään noin yhdeksältä.

Siellä thaimaalainen kokki on valmistanut illallisen, jonka nauttimisen jälkeen jutellaan vielä hieman ja käydään nukkumaan. Aamulla on taas varhainen nousu.

– Parhaat poimijat tienaavat nettona 4 000–6 000 euroa kesässä, kertoo Durian.

Viime vuosi oli hyvä marjavuosi ja hänen kauttaan tulleiden poimijoiden keskiansio oli 3 300 euroa.

– Tämä on kovaa työtä, mutta kaiken vaivan arvoista, hän vakuuttaa.

Lue lisää:

Kesän ensimmäiset thaipoimijat saapuvat Suomeen pian – Thaimaa ei nostanut viisumimäärää

Poliisi tutkii tamperelaisen kansanedustajan Veikko Vallinin (ps.) tekemää rikosilmoitusta Facebookista. Vallin on pyytänyt poliisia selvittämään, onko Facebook syyllistynyt rikokseen estämällä Facebook-päivitysten tekemisen.

Vallin kertoi kesäkuussa saaneensa vaalien alla Facebookiin 30 vuorokauden julkaisueston. Hänen mukaansa esto alkoi eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen ensimmäisenä päivänä eli 1.4.2019. Vallinin mukaan hänet bannattiin eli estettiin vuoden vanhasta päivityksestä.

Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Jussi Pilviö on jutun tutkinnanjohtaja. Pilviö vahvistaa, että rikosilmoitus on tutkinnassa.

– Asiasta on tällä hetkellä kirjattu S-ilmoitus, jonka perusteella mietitään, onko asiassa mahdollisesti jotain rikosta ja jos on, niin mikä rikosnimike, Pilviö kertoo.

Ilmoitukseen ei ole vielä ehditty paneutua, koska tapauksen tutkija on lomalla ja palaa elokuussa töihin.

Tutkintapyyntö on hyvin harvinainen.

– Minulle ei ole tullut aiemmin vastaan rikosilmoitusta itse Facebookia vastaan. Facebookissa julkaistuista kirjoituksista on tietysti tehty rikosilmoituksia muun muassa kunnianloukkauksista. Nämä eivät kuitenkaan kohdistu Facebookia itseään kohtaan, Pilviö kertoo.

Kansanedustaja harkitsee kantelua

Vallin kertoi aiemmin, että hän sai kiellon lainattuaan suoran sitaatin Suomen Uutisten jutusta. Siinä kerrottiin, että "tietyillä ulkomaalaisilla ryhmillä on yliedustus eri rikostyypeissä".

Kansanedustaja syytti, että toimenpide oli Facebookilta vaalivaikuttamista.

Vallin kertoi aiemmin tekevänsä kantelun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, ellei asia etene poliisin kautta.

Lue lisää:

Kansanedustaja teki tutkintapyynnön Facebookista – sai julkaisukiellon ennen vaaleja

Suomalaisten pikaruoanhimolle ei näy loppua. Pikaruokaravintoloiden myynnin määrän kasvu jatkuu Suomessa jo viidettä vuotta perä jälkeen.

Yksi esimerkki pikaruokabuumista on nopeasti levinnyt kotimainen hampurilaisravintolaketju XMeal. Vuonna 2010 perustetulla XMealilla oli aluksi ravintoloita Seinäjoella ja Kankaanpäässä.

Nyt toimipisteitä on jo yli 60. Monet XMealeista sijaitsevat pienemmillä paikkakunnilla huoltoasemien, kahviloiden ja muiden ravintoloiden yhteydessä. Helsinkiin XMeal ei ole toistaiseksi ravintolaa avannut.

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan pikaruoan myynti on lisääntynyt jatkuvasti vuodesta 2015 lähtien. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa kasvua oli 7,1 prosenttia.

XMealin toinen perustaja ja ketjujohtaja Miika Haapala pyörittää ravintolaa Kankaanpäässä. Haapala kertoo, että ketjun myynti on kasvanut alkuvuonna noin kuusi prosenttia. Kankaanpään XMealissa nousua on ollut ainakin yhdeksän prosenttia.

Haapala arvioi, että pikaruoka-alalla on vielä kasvunvaraa, vaikka kilpailu on koventumassa.

– Noin 5–6 toimipistettä tulemme vielä tämän vuoden puolella lisäämään, Haapala kertoo.

Joillekin maistuu salaatti, toiset luottavat peruspikaruokaan

Hampurilaisten lisäksi XMealeissa myydään myös muita pikaruoka-annoksia kuten esimerkiksi makkaraperunoita, wrappeja, kebabia ja salaatteja.

Lounaalle Kankaanpään XMealiin tullut Anni Kierikka sanoo syövänsä pikaruokaa noin kerran viikossa. Hän on erityisen mieltynyt ravintolan salaatteihin.

– Yleensä suosin tätä salaattibaaria. Harvemmin tulee syötyä hampparia, Kierikka kertoo.

Juulia Löytökorpi kertoo käyneensä viime aikoina tavallista useammin XMealissa, koska hänen työpaikkansa sijaitsee ravintolan lähellä. Hänelle terveellisyys ei ole tärkein asia pikaruoka-annosta valitessa.

– Pikaruokaravintolaan kun menee, niin kyllä siinä on vähän rasvaisempaa ruokaa mennyt hakemaan, Löytökorpi sanoo.

Miika Haapalan mukaan XMealin suosituimmat annokset ovat hampurilaisaterioita sekä kanalautanen. Salaatin suosio on kuitenkin selvästi lisääntymässä. Haapalan mukaan terveellisten annosten osuus myynnistä on noin 20 prosenttia.

– Myös raavaat miehet syövät salaattia tällä hetkellä tosi hyvin. Se tulee olemaan panostus meillä eteenpäin, Haapala sanoo.

Kaupungistuminen lisää ravintolaruoan kysyntää

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi arvioi, että merkittävimpiä syitä pikaruoan suosiolle ovat kaupungistumisesta johtuva ravintolaruokailun yleinen lisääntyminen sekä pikaruokatarjonnan laajentuminen ja monipuolistuminen.

Lapin mukaan ihmisistä on tullut aiempaa kiireisempiä, joten Yhdysvalloissa ja Euroopassa jo aiemmin havaittu trendi mukaan otettavan ruoan suosiosta on tullut Suomeen vahvasti vuosien 2015–2016 jälkeen.

– Ihmiset haluavat käyttää vapaa-aikansa muuhun kuin ruoanlaittoon, joten he käyvät ravintoloissa syömässä. Yhä enemmän myös haetaan ruokaa kotiin tai tilataan kuljetuspalvelulla, Lappi sanoo.

MaRan tekemässä pikaruokaravintoloiden myynnin seurannassa on huomioitu suurimmat pikaruokaketjut kuten Hesburger, Burger King, McDonald's, Kotipizza, Rax ja Subway. Pienemmät toimijat kuten perinteiset grillit ja kebab-pizzeriat eivät ole mukana seurannassa.

Lappi arvioi, että pikaruoan myynti lisääntyy edelleen, koska kaupungistuminen jatkuu nuorten aikuisten muuttaessa kasvukeskuksiin. Tyypillisesti kaupunkiin muuttavat ihmiset käyttävät aiempaa useammin ravintolapalveluita.

Lapin mukaan jatkossa pikaruokaravintoloihin tulee yhä enemmän erilaisia ateriavaihtoehtoja ja myytävän ruoan terveellisyys korostuu.

– Jossain vaiheessa voi vaikuttaa myös se, miten ihmiset suhtautuvat lihan syömiseen. Terveellisyysajattelun lisäksi on monia isoja tekijöitä kuten ilmastonmuutoksen torjunta, jotka voivat muuttaa sitä, millaisia palveluja ihmiset haluavat.

Pikaruoan suosio kasvaa ja kansa lihoo

Pikaruoan suosion kasvun rinnalla myös suomalaisten lihominen on yleistynyt viime vuosina.

Suomessa lihavuus on yleistynyt kymmenien vuosien ajan, mutta 2000-luvun alkupuolella lihominen hidastui. 2010-luvulla suomalaisten lihominen alkoi jälleen lisääntyä.

Finterveys 2017-tutkimuksen mukaan vuonna 2017 lähes kolme neljäsosaa yli 30-vuotiaista miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista oli ylipainoisia. Aikuisista neljännes oli lihavaksi luokiteltavia.

Tutkimuksessa ihmisten painoindeksi laskettiin jakamalla paino (kg) pituuden neliöllä (kg/m2). Ylipainoiseksi katsottiin henkilöt, joiden painoindeksi oli vähintään 25 kg/m2 ja lihaviksi ihmiset, joiden painoindeksi oli vähintään 30 kg/m2.

Yksinkertainen tapa laskea painoindeksi on jakaa henkilön paino kahdesti hänen pituudellaan.

Onko lihomisella ja pikaruoan suosiolla kenties jokin yhteys?

Lihomisen yleistymiselle ei ole löydetty mitään yksittäistä tai yksiselitteistä syytä, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Markku Peltonen.

– Minun arvioni on, että pikaruoan myynnin kasvulla ei ole välttämättä mitään erityisen suurta merkitystä lihavuuden yleistymiseen, Peltonen sanoo.

Hän toteaa, että nykyisin pikaruokaravintoloiden annokset eivät ole välttämättä epäterveellisiä. Myöskään annosten sisältämä energiamäärä ei ole välttämättä suurempi kuin kotiruoka-annoksissa.

– Pikaruokaravintoloissa voit syödä salaattia. Se on ihan terveellinen täysipainoinen ateria ja kalorimäärältään pienempi kuin mitä se ehkä muualla olisi ollut. Pitkältihän kyse on ihmisen valinnoista.

Lihomisen taustalla moderni elämäntapa

Peltosen mukaan kansan lihominen on monisyinen asia, joka johtuu siitä, että nykyisin ihmiset saavat ruoastaan enemmän energiaa kuin he kuluttavat. Kyseessä on kansainvälinen trendi, joka näkyy länsimaissa sekä kehittyvissä maissa.

Lihomisen yleistyminen johtuu Peltosen mukaan muun muassa siitä, että suuri osa väestöstä ei enää liiku työympäristössään kuten vielä muutama vuosikymmen sitten. Samalla ruoasta on tullut suhteellisesti edullisempaa kuin aiemmin ja tarjonta on laajentunut.

Peltonen suosittelee, että epäterveellistä pikaruokaa kuten hampurilaisia ja pizzaa kannattaa syödä korkeintaan kerran viikossa.

Kankaanpään XMealissa pikaruoan mahdollinen epäterveellisyys jakaa asiakkaiden mielipiteitä.

– Kyllähän se on vähän liian helppoa ja sisältää turhia rasvoja, Anni Kierikka toteaa.

Juulia Löytökorpi toteaa, että hän urheilee niin paljon, että rasvaisen ruoan epäterveellisyys ei huoleta.

– Minä oletan, että Suomessa myytävä ruoka on aina terveellistä. Kyllä taudit tulee muusta kuin ruoasta, sanoo liharuokaa suosiva Lauri Ahopelto.

Lue myös:

Karkkihyllyt piiloon, pähkinät halvemmiksi, ilmaisia kehonkoostumusmittauksia – näin ylipainoiset ihmiset ja asiantuntijat ratkaisisivat suomalaisten lihomisen

Pelastuslaitos sai hälytyksen kello 22.47, että pienkone on kadoksissa. Hätäkeskus sai paikannettua lentäjän puhelimen signaalista, että kone löytyy Kajaanin Vuolijoelta.

Lentäjä löytyi koneesta kuolleena. Koneessa ei ollut muita ihmisiä.

– Kone oli matkalla Rautavaaralta Ouluun, ja koska se ei saapunut määränpäähänsä siitä tehtiin hälytys hätäkeskukseen, kertoi päivystävä palomestari Marko Tikkanen Ylelle.

Pudonnut kone oli harrasterakenteinen Monnet Sonerai II L -lentokone.

Pelastuslaitos lähetti paikalle kuusi yksikköä. Lisäksi onnettomuuspaikalla on kaksi ensihoidon yksikköä ja poliisi.

Onnettomuuden syystä ei tällä hetkellä ole vielä tietoa.

Janina Henttonen ehtii tänä kesänä pitää viikon lomaa ennen opintojen alkua. Nuo seitsemän vapaata päivää hän aikoo käyttää mahdollisimman tehokkaasti tulevaan lukuvuoteen valmistautumiseen. “Loma” kuluu siis opiskeluun.

– Alun perin mietin kahden viikon lomaa. Viikon töistä saatava raha sai kuitenkin tekemään tällaisen päätöksen.

Henttonen työskentelee porrassiivoojana jyväskyläläisessä kiinteistöpalveluyrityksessä. Viikon palkka ei ole päätä huimaava, mutta opiskelijan kukkarossa sillä on merkitystä.

Suurin osa ei pystyisi opiskelemaan ilman ansiotuloja

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2017 teettämän tutkimuksen mukaan opiskelijoista 68 prosenttia kokee, että heillä ei olisi varaa opiskella ilman ansiotyötä. Yli 40 prosenttia opiskelijoiden lukuvuoden aikaisista tuloista on omia ansiotuloja tai säästöjä, joihin sisältyvät myös lomakaudella tienatut eurot.

Osa tarvitsee säästöjä muidenkin kuin itsensä elättämiseen. Tutkimuksen mukaan joka neljäs opiskelija käy töissä, koska heidän on tuettava taloudellisesti läheisiään, kuten lapsiaan tai puolisoaan.

Töitä opiskelujen ohella tehdään paitsi rahan takia, myös ansioluettelon kartuttamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksessa opiskelijoista yli 70 prosenttia kertoo tekevänsä ansiotyötä saadakseen työkokemusta.

Oman alan työkokemuksen kertymisestä opintojen aikana koetaan opiskelijoiden keskuudessa paineita, mutta samaan aikaan opiskelijoiden työntekoon liittyvässä keskustelussa toistuu usein lause "kaikki työkokemus on hyödyksi".

Noin puolet opiskelijoista oman alan töissä

Verkkokeskusteluja selatessa löytää paljon ketjuja, joissa keskustelun aloittaja on ryhtynyt opintojen ohella tekemään töitä jollakin muulla kuin opiskelemallaan alalla, jämähtänyt samaan työpaikkaan vuosiksi ja katsellut ahdistuneena, kun opiskelukaverit etenevät oman alan töissä tehtävästä toiseen jo ennen valmistumista.

Joskus matalapalkkaisella alalla töitä on täytynyt tehdä taloudellisesti pärjätäkseen niin paljon, että opinnot ovat jääneet kesken.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksen mukaan vain noin puolet opiskelijoista ilmoittaa, että heidän ansiotyönsä liittyy hyvin tai melko läheisesti oman koulutusohjelman sisältöön.

Jos työtehtävä on kovin kaukana omasta haaveammatista, voi motivaation löytäminen töiden tekemiseen olla joskus haastavaa.

Porrassiivoojan arki on kaukana myös Janina Henttosen tulevaisuuden työstä. Hän opiskelee Jyväskylän yliopistossa psykologiaa ja haaveilee psykoterapeuttina työskentelystä.

– Täällä olen yksin rapussa ja teen fyysistä työtä, mutta tulevaisuudessa teen enemmänkin pääkopallani töitä ihmisten kanssa.

Henttonen on kuitenkin yksi heistä, joka näkee kaiken työkokemuksen tarpeellisena ja myös tulevaisuuden uralla hyödyllisenä. Siivoustyö on yllättänyt hänet positiivisesti.

– Olen päässyt osaksi tällaista työyhteisöä ja tapaamaan sellaisia ihmisiä, joita en välttämättä pääsisi tapaamaan opiskelujen parissa tai muuten elämässä. Tämä on myös hyvä irrottautuminen siitä korkeakoulukuplasta, jossa lukuvuoden aikana elää. Mielestäni on tervettä käydä sen kuplan ulkopuolella.

Psykologia on Henttosen mukaan opintojen aikana työllistymisen kannalta haasteellinen ala, sillä vasta useamman vuoden opiskelun jälkeen oman alan töitä on mahdollista saada.

Henttosella on edessään vasta toinen opintovuosi, mutta kursseja on alla sen verran, että hän aloittaa kandidaatin tutkielman tekemisen jo tulevana syksynä. Opintopisteissä ja käydyissä kursseissa mitattuna hän on siis vuotta pidemmällä kuin tavallinen toisen vuoden opiskelija.

Henttonen myöntää, että vaikka ovet eivät vielä aukea psykologin kesätuuraajaksi, olisi omaa alaa lähempää liippaavia kesätyöpaikkoja olemassa.

– Vanhustenhuollossa oleminen olisi ollut se, mihin olisin ensisijaisesti tänä kesänä halunnut. Minua olisi kiinnostanut tehdä kuitenkin myöskin ihmisten kanssa enemmän.

Tähän mennessä Henttonen on ehtinyt olla kesätöissä kaupassa, kioskissa ja postin lajittelussa.

Oman alan työpaikan saamisesta Henttonen ei kuitenkaan stressaa, koska opiskelutovereilla tilanne on samankaltainen. Yksi on töissä lastenkodissa, mutta muiden kesätyöpaikkoja listatessa Henttosta alkaa naurattaa.

– Yksi kaveri on leirintäalueella töissä, yksi on optikkoliikkeessä, kolmas on vuoropäällikkönä kartonkitehtaassa.

Lue myös:

Niko Haapalainen iloitsi oman alan kesätöistä, mutta sitten iski ahdistus: "Harjoittelun alku tuntui tuomiopäivältä"

Kesätyöntekijät ovat aiempaa tietoisempia oikeuksistaan, silti osa jää vaille lomakorvauksia – "Olisi hyvä, että he saisivat työelämästä reilun kuvan"

Ohjattava opiskelija vai ilmainen työntekijä? Palkattomat harjoittelut on työelämän yleistyvä ilmiö, joka kasaantuu ammattikorkeakouluihin

Tulitko sinäkin tänään töihin rahan takia? Se on okei, sillä työn ei tarvitse olla intohimo, sanovat asiantuntijat

Nuori mies juoksee naisten olkalaukku kädessään Barcelonassa turistien suosimalla La Rambla -kävelykadulla. Mies ehtii kadota näkyvistä ennen kuin hämmentyneen näköinen nainen tajuaa joutuneensa ryöstön uhriksi.

Näystä on tullut tavallinen Barcelonassa, jota osa asukkaista on alkanut kutsua ryöstöjen ja varkauksien pääkaupungiksi Espanjassa. Turvattomuuden lisääntymisestä keskustellaan kaupungissa enemmän kuin koskaan.

Keskustelu alkoi kiihtyä erityisesti sen jälkeen, kun Etelä-Korean hallituksen virkamies kuoli ryöstössä saamiinsa vammoihin kesäkuun lopussa.

Ryöstöjen määrä kasvanut kolmanneksella

Huoli turvallisuudesta ei ole turha, sillä Barcelonassa rekisteröidään noin 300 ryöstöä tai varkautta päivässä.

Todellisuudessa luku on suurempi, sillä kaikki eivät vaivaudu tekemään asiasta rikosilmoitusta. Myös tilastojen valossa Barcelona on Espanjan väkivaltaisin kaupunki.

Espanjan sisäministeriön tilastojen mukaan pelkästään tämän vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana kaupungissa tehtiin lähes 28 000 varkautta, mikä on 9,3 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Erityisen paljon ovat lisääntyneet väkivaltaiset ryöstöt, yhteensä 30 prosentilla.

La Vanguardia-lehti muistuttaa, että luvussa ei ole mukana kesäkuukausia, jolloin ryöstöjen ja varkauksien määrä perinteisesti nousee. Viime vuonna heinä-, elo- ja syyskuussa rekisteröitiin 5 000 tapausta enemmän kuin alkuvuonna.

Vaikka turistit joutuvat paikallisia useammin varkauksien ja ryöstöjen uhrksi, myös kaupungin asukkaat pelkäävät. Joulukuussa tehdyn kyselyn mukaan barcelonalaisten suurin huoli on turvattomuus ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.

Alkukesällä Barcelonan kaupunki uusi kyselyn ja turvattomuudesta huolestuneiden määrä kasvoi entisestään.

Turistit uhreina

Suurin osa varkauksista ja ryöstöistä tapahtuu turistien suosimilla alueilla.

La Rambla -kävelykadun vieressä sijaitsevalla Plaza del Colonilla lounasta nauttivat myös helsinkiläiset Sonja Uula, Ari Auvinen sekä Mika ja Janni Hottinen.

Ensimmäistä kertaa Barcelonassa vierailevat suomalaisturistit eivät ole kokeneet oloaan turvattomaksi kaupungissa.

– Olemme olleet täällä nyt melkein viikon eikä ole kertaakaan ollut turvaton olo, Auvinen sanoo.

Suomalaisturistit ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa metrossa sijaitseviin varoituskyltteihin, joissa pyydetään ihmisiä pitämään huolta tavaroistaan.

Janni Hottisen mukaan heitä varoiteltiin myös ennen matkaa Barcelonan taskuvarkaista.

– Kerran huomasin metroasemalla, kun joku tarkkaili meitä sen näköisenä, että olisi aikeissa varastaa jotain. Vedin laukkuni vain lähemmäksi itseäni, eikä mitään tapahtunut, Hottinen sanoo.

Myös muut ovat sitä mieltä, että maalaisjärjellä pärjää pitkälle.

– Jos yksin kävelee yöllä tai on kovassa humalassa turistialueilla, jotain voi totta kai sattua, suomalaiset miettivät.

“Lakeja muutettava ja poliiseja lisättävä”

Barcelonassa asuva kiinnittää huomiota siihen, miten turvattomuudesta on tullut osa kahvipöytäkeskustelua.

Keskustelu käy kuumana myös sosiaalisessa mediassa.

Brittiläinen, kahdeksan vuotta Barcelonassa asunut Roger Maddocks perusti Facebookiin neljä vuotta sitten Barcelona residents against Robbery -nimisen ryhmän.

Keskustassa Barri Goticin -kaupunginosassa asunut Maddocks kyllästyi asuinalueensa turvattomuuten ja perusti ryhmän tarkoituksena lisätä valvontaa alueella naapurien kesken.

Aluksi Facebook-ryhmä oli tarkoitettu vain pienelle piirille. Nyt siinä on lähes 15 000 jäsentä ja määrä kasvaa jatkuvasti.

– Aktivoin ryhmän uudestaan neljä vuotta sitten, kun ryöstöistä ja varkauksista alkoi tulla arkipäivää. Lopulta muutin keskustasta pois, Maddocks sanoo ja kertoo, että myös hänet on ryöstetty.

Moni barcelonalainen ei enää halua asua keskustassa, vaan sitä ympäröivistä alueista on tullut suositumpia kaupungissa pitkään asuneiden joukossa. Turismi ja turvattomuus ovat syinä muuttohalukkuuteen.

Epäiltyjen kuvia nettiin

Barcelona Residents Againts Robbary -ryhmän tarkoituksena on Maddocksin mukaan lisää kansalaisten valveutuneisuutta Barcelonan turvallisuustilanteesta. Suurin osa ryhmän jäsenistä on Barcelonassa asuvia ulkomaalaisia.

Ryhmän tyyliin kuuluu, että ihmiset lähettävät kertomuksia varkauksista ja ryöstöistä sekä liittävät sinne myös epäiltyjen ryöstäjien kuvia.

– Sääntöjen mukaan kenenkään kuvaa ei saa laittaa, jos vähänkään epäilee hänen syyllisyyttään. Siksi hylkäämme yli puolet tulleista kommenteista, Maddocks vakuuttaa.

Maddocksin mukaan poliisi on tietoinen ryhmästä ja sen toiminnasta. Ryhmän perustajat ovat myös tavanneet poliisin ja keskustelleet sen kanssa keinoista turvallisuustilanteen parantamiseksi. Huhtikuussa ryhmäläiset pitivät katupartioita Barcelonan metrossa.

Tarkoituksena oli varoittaa ihmisiä ryöstäjistä.

– Partioimme lopulta vain viikon, koska toiminta alkoi tuntua liian vaaralliselta, Maddocks sanoo.

Alaikäiset siirtolaiset muodostavat jengejä

Barcelonassa turvallisuustilanteen heikkenemistä syytetään usein siirtolaisia. Syyttävä sormi osoittaa erityisesti laittomasti maahan tulleita, alaikäisiä siirtolaisia. Heistä käytetään vakiintunutta nimitystä las menas. Termi on lyhennys sanoista menores extranjeros no acompanados eli ilman vanhempiaan tulleet nuoret.

Suurin osa heistä on tullut rajan takaa Marokosta ja muista, erityisesti Saharan eteläpuoleisen Afrikan maista.

Espanjassa vastuu alaikäisistä yksin tulleista siirtolaisista on Katalonian aluehallinnolla, mutta todellisuudessa monet nuorista asuvat kadulla eikä heidän koulunkäyntiään valvota kunnolla.

Aluehallintoa on moitittu siitä, ettei siirtolaislapsille ole tarpeeksi paikkoja ja heitä on majoitettu jopa poliisiasemille. Myös päihdeongelmat ovat yleisiä alaikäisten siirtolaisten keskuudessa, ja moni tienaa taskurahaa varkauksilla.

Vastikään lähes 99 prosenttia katalonialaisen La Vanguardia -lehden kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että aluehallinto on epäonnistunut siirtolaisnuorten sopeuttamisessa.

Poliisin mukaan ongelma ei kosketa kaikkia siirtolaisnuoria. Viranomaiset ovat arvioineet, että noin viidesosa maahan yksin tulleista alaikäisistä on ajautunut rikollisjengiin.

“En syytä siirtolaisia”

Huoli rikollisuudesta ja siirtolaisten kotouttamisesta liittyy Espanjassa laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Barcelona againts Robbary -ryhmää seuratessa ei voi olla huomaamatta joidenkin viestien rasistista äänenpainoa.

Roger Maddocksin mukaan rasismi on ryhmässä kielletty.

– On kuitenkin fakta, että suurin osa taskuvarkaista ja ryöstäjistä on ulkomaalaisia.

Maddocks ei kuitenkaan halua syyttää ainoastaan ulkomaalaisia, vaan penää vastuuta poliitikoilta.

– Uusia lakeja, lisää poliiseja ja etenkin alaikäisten siirtolaisten jengiytymisen ehkäisemiseen pitäisi käyttää enemmän resursseja, hän luettelee.

Barcelonan pormestari Ada Colau on luvannut, että alaikäisten siirtolaisten elinolosuhteisiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Espanjassa vaaditaan vastuunottoa myös EU:lta, sillä erityisesti maahan saapuvien alaikäisten siirtolaisten määrä kasvaa jatkuvasti.

Kesäkuun lopussa poliisivoimia lisättiin Barcelonan metrossa 31 uudella poliisilla. Lisäksi poliisi on vastikään tehnyt operaatioita ryöstöjä tehtailevia jengejä vastaan.

Töitä viranomaisilla riittää. Pelkästään kesäkuun viimeisellä viikolla julkisissa liikennevälineissä tapahtuneista varkauksista tehtiin 637 rikosilmoitusta.

Lue lisää:

La Rambla – katu, joka on ollut niin viemäri kuin taistelutannerkin

Venäjällä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin lääkäri epäilee tämän joutuneen myrkytetyksi.

Navalnyi joutui eilen sairaalaan, sillä hänen kerrottiin saaneen vakavan allergisen reaktion ollessaan vangittuna.

Hänen lääkärinsä kertoi sosiaalisessa mediassa epäilevänsä, että kyseessä voi olla myös myrkytys, kertoo The Moscow Times.

Uutistoimisto Reutersin mukaan lääkäri toivoo, että hän saisi ottaa näytteitä Navalnyin vuodevaatteista, iholta ja hiuksista tilanteen todentamiseksi.

Sairaalassa Navalnyita hoitava toinen lääkäri on Reutersin mukaan kertonut venäläiselle uutistoimistolle Interfaxille, että Navalnyita vaivaa nokkosrokko ja että hän voi hyvin.

Navalnyin edustajan Kira Jarmyšin Twitter-viestien mukaan tämä kiidätettiin moskovalaisesta vankilasta sairaalaan sunnuntaiaamuna vakavan allergiakohtauksen vuoksi.

Ambulanssin kutsuivat vankilan työntekijät.

Asianajaja: Vaikuttaa kummalliselta

Navalnyilla ei ole Jarmyšin mukaan aiemmin todettu mitään allergisia reaktioita. Jarmyš kirjoittaa Twitter-viestissään, että Navalnyin kasvot olivat sairaalaan saapuessa vahvasti turvoksissa ja hänen ihonsa punoitti.

Myös Navalnyin asianajaja Olga Mikhailova pitää Navalnyin oireita kummallisena, sillä myös hänen mukaansa aiemmista allergioista ei ole tietoa. Makhailovan mukaan lääkärit eivät tiedä, mikä Navalnyitä vaivaa.

Asianajaja kertoo vaikeuksistaan päästä tapaamaan Navalnyia sairaalassa. Poliisi on Mihailovan mukaan myös estänyt Navalnyin oman lääkärin pääsyn potilaan luo.

– Ei tiedetä mitä on tapahtunut. Vaikean allergisen reaktion aiheuttaja on tuntematon allergeeni. Sellissä oli viisi muutakin ihmistä, jotka söivät samaa ruokaa, Mihailova kertoo.

Muilla Navalnyin ympärillä olleilla ihmisillä ei ole havaittu mitään oireita.

Vankilassa mielenosoituksen takia

Navalnyille määrättiin viime viikolla 30 päivää vankeutta laittoman mielenosoituksen järjestämisen takia.

Moskovassa järjestettiin toissapäivänä mielenosoituksia, joissa pidätettiin lähes 1 400 osallistujaa.

Kolmella neljästä Suomen kansalaisesta on jo voimassa oleva passi tai henkilökortti. Numeroina sama tarkoittaa 4,2 miljoonaa yhteensä 5,5 miljoonasta suomalaisesta, poliisista kerrotaan STT:lle.

Vuodenvaihteessa voimaan tuli lakimuutos, jonka seurauksena ajokortti ei käy enää henkilötodistuksena vahvaa sähköistä tunnistamisvälinettä vaadittaessa.

Lakimuutos aiheutti erityisesti henkilökorttien hakijaryntäyksen, ja moni joutui odottamaan korttiaan viikkoja. Stressiä aiheutui erityisesti niille, jotka olivat lähdössä ulkomaille ja tilasivat kortin matkaa varten.

Poliisi yllättyi siitä, kuinka suuri vaikutus lakimuutoksella oli passien ja erityisesti henkilökorttien myyntimääriin.

– Koko Suomessa poliisilaitokset toimivat äärirajoilla, ja lisäresursseja täytyi ottaa käyttöön, Poliisihallituksen ylitarkastaja Mika Hansson kertoo.

Poliisi myöntää henkilökortit, mutta Väestörekisterikeskus tuottaa korttien siruilla olevat varmenteet. Väestörekisterikeskuksen (VRK) johtajan Timo Salovaaran mukaan korttien toimitus viivästyi yksinkertaisesti tuotantokapasiteetin ylittäneen kysynnän vuoksi.

Muutos hämmensi ihmisiä

Poliisin tilastojen mukaan tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla henkilökortteja haettiin noin 241 000, kun koko vuonna 2017 haettiin noin 191 000 henkilökorttia. Vuoden 2018 aikana haettujen henkilökorttien määrä oli 256 000. Kyseisessä määrässä näkyy jo ryntäyksen alku viime loppuvuodesta.

– Aiheutunut ilmiö oli silti suurempi kuin itse muutos, VRK:n Salovaara sanoo.

Salovaara tarkoittaa ilmiöllä sitä, että vuodenvaihteessa Väestörekisterikeskukselle tuli lukuisia kyselyitä koskien esimerkiksi verkkokaupasta ostetun paketin hakemista määrätystä noutopisteestä, lento- tai laivamatkustajan henkilöllisyyden todistamista ja sitä, voiko verta enää luovuttaa ajokortin kanssa.

Vahvan tunnistusvälineen hakuun

Henkilökorttia tai passia tarvitaan henkilöllisyyden todistamisessa Timo Salovaaran mukaan lopulta harvoin, ja ajokortti kelpaa edelleen henkilöllisyyden todistamiseen erilaisissa käytännön asiointitilanteissa. Paketteja on voinut noutaa edelleen ajokortin kanssa.

Punaisen Ristin Veripalvelu on lähtenyt viestintäjohtaja Willy Toiviaisen mukaan siitä, että Suomen viranomaisen myöntämä kuvallinen todistus henkilötunnuksineen riittää verenluovutuksen yhteydessä.

Ainoa tosiasiallinen lakimuutos koski siis vahvan sähköisen tunnistusvälineen hakua eli esimerkiksi pankkitunnusten saamista ja mobiilivarmenteita. Näihin tarkoituksiin ajokortti ei ole käynyt enää tammikuusta alkaen, koska se on helpompi väärentää kuin passi ja henkilökortti.

– Vahvan tunnistuksen välineitä ovat myös terveydenhuollon ja useiden valtion virastojen työntekijöiden ammatti- ja virkakortit, joiden saaminen edellyttää työntekijän tunnistamista passista tai henkilökortista, Salovaara sanoo.

– Ammatillisten korttien avulla kirjaudutaan terveydenhuollon ja viranomaisten tietojärjestelmiin, ja niiden avulla voidaan tehdä sähköisiä allekirjoituksia.

Henkilökortilla matkustaa Euroopassa

Yksityiset toimijat voivat yleensä itse määritellä, mitä asiakirjoja ne kelpuuttavat henkilöllisyyden osoittamiseen.

– Vaatimus passista tai henkilökortista on kyllä ollut lisääntymään päin, mutta edelleen todella monessa paikassa käy esimerkiksi ajokortti, Poliisihallituksen ylitarkastaja Hansson toteaa.

Hän arvelee, että ihmiset ovat omaksuneet henkilökortin käytön sen kätevyyden vuoksi.

– Henkilökortti kelpaa aina henkilöllisyyden osoittavana todisteena, joten sen kelpoisuudesta ei tarvitse huolehtia. Samalla henkilökortti toimii kätevänä matkustusasiakirjana EU:n alueella.

Kortilla voi matkustaa 28 eri maahan. Näiden joukossa ovat muun muassa suomalaisten suosimat lomakohteet Espanja, Kreikka, Italia ja Kroatia.

Poliisin palvelupisteet ovat tällä hetkellä ruuhkaisia, mutta tilanne vaihtelee merkittävästi eri toimipaikkojen välillä samalla alueellakin. Kaikkein kiireisimmissä palvelupisteissä aikoja on vasta kolmen viikon päästä, kun osaan pääsee odottamatta sisään.

Ekologiseksi ja kestäväksi huomattu pellava kiinnostaa nyt maailmalla. Pellavan menestyksestä hyötyy myös eteläpohjalainen kutomoteollisuus, joka on ainutlaatuista koko Suomessa.

Pellavan kysynnän kasvu on jatkunut jo useamman vuoden eikä merkkejä kiinnostuksen lopahtamisesta ole. Pyyhkeet, laudeliinat ja keittiötekstiilit käyvät kaupaksi Suomessa ja etenkin maailmalla.

Alan suurimmat toimijat Lapuan Kankurit ja Jokipiin Pellava Jalasjärvellä uskovat molemmat viennin kasvuun. Eniten vienti vetää Keski-Eurooppaan, kuten Saksaan ja Sveitsiin, sekä Aasiassa Japaniin. Lapuan Kankurit tähyää myös Kiinaan, josta löytyy jo valmiiksi heidän tuotteistaan "aitoja kopioita".

– Tuotteissa lukee, että niitä on valmistettu, koska tuote on valmistajan varastosta väliaikaisesti loppu. Paremmin Kiinaa tuntevat suomalaiset sanovat, että pitää olla ylpeä siitä, että on aitoja kopioitakin valmistettu, nauraa Lapuan Kankurien toimitusjohtaja Esko Hjelt.

Sekä Lapualla että Jalasjärvellä kasvuodotukset ovat noin kymmenen prosentin luokkaa.

– Se on hyvä, mutta lisää me haluamme, kuittaa Jokipiin Pellavan toimitusjohtaja Timo Laurila.

Viidessä vuodessa Jokipiin liikevaihto on kohentunut runsaasta 1,5 miljoonasta yli 3 miljoonaan euroon. Vastaavasti Lapuan Kankurien myynti on kasvanut samassa ajassa lähes kaksi miljoonaa euroa.

Puolen miljoonan loimauskone

Luottamuksesta tulevaan kertovat isot investoinnit. Lapuan Kankurit on sijoittanut muutamassa vuodessa yli 2,5 miljoonaa euroa uusiin koneisiin ja rakennuksiin.

Se on paljon, kun yrityksen koko liikevaihto on noin 5,5 miljoonaa.

Suurin yksittäinen ostos on ollut puoli miljoonaa euroa maksanut loimauskone, jolla kutomossa työskentelevä luoja loihtii kankaisiin loimet. Investointien kannattavuutta on laskettu, mutta todettu välttämättömäksi. Kankurit haluaa olla kutomoteknologian kärjessä.

– Se perustuu siihen, että tehdään erikoistuotteita, joista saadaan riittävä hinta ja riittävä kate. Mutta yrittäjyyteen liittyy aina riskinottokyky, Esko Hjelt toteaa.

Tuulesta temmattuun kasvuun yrityksissä ei silti luoteta. Investoinnit perustuvat suureen kiinnostukseen, jota pellava maailmalla herättää.

– Pellava on maailmanlaajuisesti saavuttanut merkittävän aseman luonnonkuituna. Täällä Pohjoismaissa se on aina ollut tunnettu, mutta nyt myös maailmalla, Lapuan Kankurien markkinajohtaja Jaana Hjelt perustelee.

Luonnomukainen ja miellyttävä

Syynä pellavan menestykseen on etenkin sen luonnonmukaisuus. Pellavan tuotanto ei kuluta vettä kuten puuvillan, ja lisäksi pellavatuotteet ovat kestäviä, eristäviä ja hygieenisiä.

– Jos kerran käytetyn kylpypyyhkeen jättää kosteaan kylpyhuoneeseen, se ei ala haista tunkkaiselta. Eli sille saa lisää käyttökertoja, mikä sekin on aika ekologinen juttu, Timo Laurila huomauttaa.

Pellavan imukyky tekee siitä myös jotain erityistä.

– Pellava on arkipäivän luksusta. Se on nimenomaan se pellavan tuntu, joka tekee siitä luksuksen, Jaana Hjelt sanoo.

Pellavan viljelyä ei Suomessa enää ole. Vielä vuoteen 2007 asti pellavaa viljeltiin Maalahdessa, mutta nyt pohjalaiskutomoiden käyttämä pellavalanka tulee Euroopasta, lähinnä Italiasta.

Kuitupellava kasvatetaan Pohjanmeren rannikolla: Pohjois-Ranskassa, Hollannissa ja Belgiassa.

Pellavakutomoiden kummajaiset

Etelä-Pohjanmaan kutomoteollisuus on lajissaan kummajainen. Lähes kaikki tekstiiliteollisuus on Suomessa ajat sitten loppunut tai siirtynyt muualle. Laurilakin puhuu "auringonlaskun alasta".

Avainsana pärjäämiseen on erikoistuminen. Sen ansiosta pohjalaiskutomot eivät myöskään tallaa toistensa varpaille.

Kun Jokipiin Pellavan eurot tulevat etupäässä yritysasiakkailta ja heidän liikelahjoistaan, Kankurit keskittyy designkuluttaja-asiakkaisiin sekä nuoriin perheisiin.

– Eskolla ja minulla on ollut haave koko tämän 20 vuoden ajan tehdä hienoja innovaatioita ja design-tekstiileitä, ja myydä niitä kansainvälisille markkinoille, Jaana Hjelt maalailee.

Resepti on toiminut eikä visiota ole tarvinnut koko aikana muuksi muuttaa.

– Olemme varmaan kuluttajan mielestä hyvin samannäköisiä, samantyyppisiä tuotteita valmistavia yrityksiä. Siitä huolimatta meillä on aivan eri asiakaskohderyhmät, strategia ja toimintatapa, Timo Laurila toteaa..

Keskeistä molemmille on kuitenkin itse kotimaassa kudottu kangas ja tuotteiden valmistus.

– Joskus on kysytty, voisimmeko valmistuttaa tuotteita jossakin muualla. Se ei sovi meidän konseptiin ollenkaan. Meidän imagoon ja brändiin kuuluu, että tuotteet on valmistettu täällä. Silloin pystytään takamaan niiden laatu ja toimitusajat, Laurila sanoo.

Ruusuliinasta saunatyynyihin

Pellavan ympärille kehitelty tuoteperhe on laajentunut huimasti isoäitien ajasta. Pellavatuote ei tarkoita enää pelkkää ruusukuvioista pöytäliinaa tai raidallista kaitaliinaa, vaan myös huiveja, pesurättejä, kylpytakkeja ja saunatyynyjä, joita viedään etenkin Keski-Euroopan "saunavyöhykkeelle".

– Saunatyyny on hieno tuote siksi, että siinä on pellava-puuvillapäällinen ja sisus on polyestervanua. Vaikka se kuulostaa kamalalta muovilta, se on kierrätetty PET-pulloista. Neljä puolen litran limsapulloa on yhden tyynyn vanu, Timo Laurila kertoo.

Pellavan brändäystä on auttanut sauna- ja hyvinvointikulttuurin nousu. Kylpypyyhkeissä jyräävät pellavafroteen ohella myös pestyt pellavat ja pellavan yhdistäminen tencel-kuituihin – mikä tekee pellavasta miellyttävämmän käyttää.

Tähän päivään pellavaa ovat brändänneet myös nimekkäät suunnittelijat. Jokipiille tekstiilejä ovat suunnitelleet Jukka Rintala, Henna Mantere ja Paola Suhonen. Syksyllä keittiötekstiilisarjansa julkistaa Vappu Pimiä.

Lapuan Kankurit on puolestaan halunnut antaa tilaa nuorille ammattisuunnittelijoille, kuten Reeta Ekille ja Elina Heleniukselle. Yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa aloitetaan jo opiskelijavaiheessa. Toisaalta vanhoista suunnittelijoista käytössä on yhä esimerkiksi Dora Jung.

Kankurit myy mielellään myös mielikuvia onnellisista perheistä saunan jälkeen, takkatulen loimussa ja tuoreen pullan tuoksussa. Pelkkiin keksittyihin tarinoihin menestys ei perustu, Jaana Hjelt korostaa.

– Ennen kaikkia tarinan pitää olla tosi ja perustua aitoihin asioihin. Meille Lapuan Kankureissa menestys on pohjautunut perusasioihin: omaan valmistukseen, ammattisuunnittelijoihin ja innovaatioihin.

Kasvun ja kuluttamisen haasteet

Vaikka vienti vetää ja kauppa kulkee, tummiakin pilviäkin kutomoiden taivaalla on. Yksi merkittävimmistä uhista pikkupaikkakunnalla on koulutetun työvoiman saanti.

– Väki vähenee Jalasjärvelläkin koko ajan. Ja tekstiilialan koulutus, sitä ei ole käytännössä enää Suomessa ollenkaan, Timo Laurila murehtii.

Toistaiseksi ongelma on pystytty ratkaisemaan oppisopimuskoulutuksella. Lapuan Kankurit ja myös Jokipii joutuvat ajoittain käyttämään silti jo eläkkeelle jääneitä työntekijöitään, jotka ovat halukkaita tekemään keikkoja entiselle työnantajalleen. Uusia työntekijöitä tarvittaisiin yhdestä kahteen vuosittain.

Toinen iso haaste kasvulle on kuluttaminen sinänsä. Kasvua ei tule, ellei kuluttaja osta.

– Meitä kirittää se, miten ihmiset suhtautuvat kuluttamiseen. Pitää pystyä tekemään ekotekoja ja olemaan läpinäkyviä. Kehittymään ja avaamaan toimintaamme kuluttajille niin, että saamme heidät ylipäätään ostamaan, Esko Hjelt sanoo.

Loimaalla sattui tiistaina aamuyöllä liikenneonnettomuus jossa menehtyi paikkakuntalainen 90-luvulla syntynyt mies.

Valtatie 9:llä kohti Turkua ajanut henkilöauto oli tuntemattomasta syystä ajautunut tien oikealle puolelle ja pyörinyt katon kautta ympäri, kertoo Lounais-Suomen poliisi tiedotteessaan.

Kuljettaja menehtyi tapahtumapaikalla.

Poliisi jatkaa tapahtumien kulun selvittämistä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemansyyntutkintana.

Näky Riihimäen vanhalla lasitehtaalla on lohduton. Hämäläistaiteilijoiden taidenäyttelyn tilat on sotkettu jauhesammuttimella, teoksia rikottu ja tallottu. Tavaroita on heitelty hujan hajan, lamppuja hajoitettu. Näyttelystä on varastettu muun muassa videotykkejä.

Näyttelyn tiloihin Riihimäen vanhalle lasitehtaalle oli murtauduttu viime viikon torstain ja perjantain välisen yön tai illan aikana. Ilkivallan kohteeksi joutuneen Ars Hämeen taidenäyttelyn vahingot nousevat jopa sataan tuhanteen euroon.

Kesänäyttelyn ovet jouduttiin laittamaan säppiin etuajassa.

– Ei ole mitään mahdollisuutta enää jatkaa näyttelyä. Tämä on täysin tuhottu, summaa Ars-Häme ry:n puheenjohtaja Mika Karhu.

Nykytaidenäyttelyssä oli esillä 28 taiteilijan teoksia. Näyttely oli rakennettu talkoohengessä, vapaaehtoisvoimin.

– Onhan se kaikille pettymys. Tähän on tosissaan panostettu ja tätä on tehty omalla kustannuksella. Näyttelystä tuli hyvä, ja sitten se puolivälissä loppuu tällä tavalla kesken, sanoo näyttelyn kuraattori Simo Ripatti.

Reilu viikko sitten Tila havainnon taustana -näyttelyyn murtauduttiin ensimmäisen kerran, mutta tuolloin varkaiden mukaan lähtivät vain edulliset kaiuttimet.

– Näyttää siltä, että videotekniikkaa täältä on tultu hakemaan. Yhtäkään taideteosta ei ole varastettu, tuhottu vain. Ei tämä mikään taidevarkaus ole, sanoo Karhu.

Karhun mukaan murto on herättänyt kysymyksiä esimerkiksi siitä, miten vastaavanlaisia näyttelyitä voidaan tulevaisuudessa järjestää.

– Tapaus on ainutlaatuinen niin Suomessa kuin ulkomailla. Lähes 30 vuotisen urani ajalta en muista, että vastaavaa olisi tapahtunut. Ihmiset alkavat pohtimaan, miten tulevaisuudessa tämänkaltaisia näyttelyitä uskaltaa tehdä.

Karhulta ei heru sympatioita tekijöitä kohtaan.

– Tällainen teko kertoo siitä, että tekijät ovat täysin vieraantuneita yleisistä moraalikoodeista. Kyseessä voi olla ymmärtämättömyys ja täydellinen välinpitämättömyys siitä, millaisessa ympäristössä riehutaan.

– Voi olla, että tekijöille tulee täytenä yllätyksenä vahinkojen suuruus, toteaa Karhu.

Poliisi toivoo apua yleisöltä

Hämeen poliisi tutkii tekoa varkautena ja törkeänä vahingontekona. Poliisilla ei tässä vaiheessa ole epäiltyjä tiedossa.

Poliisi toivookin yleisön havaintoja torstai-iltapäivän ja perjantaiaamupäivän väliseltä ajalta Riihimäen Vanhan lasitehtaan ympäristöstä.

– Tekotapa ei ole poikkeuksellinen, mutta se, että murtaudutaan taidenäyttelyyn ja rikotaan taide-esineitä, on harvinaista, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Lalli Jylhä Hämeen poliisista.

Poikkeuksellisista havainnoista Riihimäen Vanhan lasitehtaan alueelta voi ilmoittaa poliisin vihjenumeroon 0295 414 222.

Tänä vuonna veronpalautusten maksupäivät tai jäännösverojen eräpäivät eivät ole enää kaikille samat, sillä verotus päättyy ensimmäistä kertaa eri aikaan eri asiakkailla.

Valtaosa suomalaisista saa veronpalautuksensa elo- tai syyskuussa. Elokuun veronpalautukset maksetaan 6.8. Seuraavat palautukset rapsahtavat tilille 4.9.

Yhteensä veronpalautuksia maksetaan Verohallinnon mukaan elokuussa 806 miljoonaa euroa ja syyskuussa 1,3 miljardia euroa.

– Emme vielä pysty sanomaan, mikä veronpalautuksien koko summa tulee olemaan, koska kaikkien verotus ei ole päättynyt. Todennäköisesti ei jää pienemmäksi kuin viime vuonna, sanoo Verohallinnon ylitarkastaja Tarja Tapio.

Elokuussa jäännösveroja erääntyy maksettavaksi 89,5 miljoonaa euroa ja syyskuussa 143 miljoonaa euroa.

Tänään maanantaina on viimeinen päivä ilmoittaa tilinumero Verohallinnolle, jos mielii saada elokuun veronpalautukset tililleen. Tilinumeron voi ilmoittaa verottajalle Omavero-palvelussa. Syyskuun palautuksia varten tilinumero tulee toimittaa paperisena ensi viikon maanantaihin mennessä ja sähköisesti elokuun loppupuolella.

Veronpalautuksien uusista maksupäivistä kysellään eniten

Tapion mukaan Verohallinnolle tulee jonkin verran kyselyjä verotuksen muutoksista.

– Aikataulullisesti tämä on iso muutos, mutta aika hyvin ihmiset ovat ymmärtäneet sen. Jonkin verran tulee yhteydenottoja ja kysymyksiä maksupäiviin liittyen, ja niitä puheluja tulee varmaan lisää. Asiakkaille tämä on siinä mielessä positiivinen asia, että veronpalautuksia saa nyt monta kuukautta aiemmin kuin ennen, Tapio sanoo.

Helsingin keskustassa tehdyn nopean kyselykierroksen perusteella verotuksen muutokset eivät kuitenkaan herätä suuria tunteita.

– Ihan kiva, että veronpalautukset tulevat vähän aikaisemmin, sanoo Antti Jänkälä.

Jänkälä saa veronpalautuksia syyskuussa. Myös Ruusa Loukko odottaa veronpalautuksien rapsahtavan tilille syyskuussa.

– Se on ihan hyvä näin kesän jälkeen. Jouluna on myös turhia menoja, nyt ehkä mietin vähän enemmän mihin rahat laitan, Loukko sanoo.

Kati Kyyrönenkin saa tänä vuonna veronpalautuksia, mutta hän ei vielä tiedä milloin veronpalautukset näkyvät pankkitilillä.

– Olen ollut aika kuutamolla tästä uudistuksesta. En vielä tiedä milloin veronpalautuksen tulevat tilille, mutta sillä ei ole niin väliä milloin tulevat. Luotan siihen, että ne tulevat. En suunnittele palautuksille mitään erityistä käyttöä.

"Pieni vaikutus joulumyyntiin"

Aiemmin veronpalautukset ovat olleet merkittävä osa joulukauppaa. Nyt joulun myyntipiikki sattaa Kaupan liiton veroasiantuntijan Toni Jääskeläisen mukaan pienentyä.

– Myyntipiikki voi laajentua sillä lailla, että ei tule enää yhtä isoa myyntipiikkiä jouluna vaan myynti laajeenee syyskaudelle. Joulukaupalla on kuitenkin vahva asema, eli mahdolliset vaikutukset jäävät pieniksi, Jääskeläinen sanoo.

Vielä ei ole tietoa, kuinka isot vaikutukset verotuksen muutoksella on myynnille. Jääskeläisen mukaan odotuksena on, että kaupan myynti kasvaa kesän aikana.

– Muutos ei ole mitenkään erityisesti vaatinut kaupoilta mitää erityistä varautumista. Tärkeintä kaupoille on, että ostovoima pysyy hyvällä tasolla. Tämä ei vaikuta siihen. Koko vuotta kun tarkastellaan, niin ei ole merkitystä, Jääskeläinen sanoo.

Lue myös:

Ilmoita tilinumero verottajalle viimeistään tänään, muuten jonotat veronpalautusta pankissa

Uudistuneen veroilmoituksen jättöpäivät lähestyvät – Lue, mitä sinun pitää tietää muutoksista

Kaksi vuotta sitten uimarannalla huomiota herättäneet oudot möllykät eli hyytelösammaleläimet ovat taas lisääntyneet voimakkaasti.

Heinäkuun helteet lämmittivät järvivedet, ja sen takia olosuhteet hyytelösammaleläimen leviämiselle ovat olleet suotuisat, kertoo Pirkanmaan Ely-keskus.

Hyytelösammaleläimiä löytyi kaksi vuotta sitten Lempäälästä, mistä uutisoitiin valtakunnallisesti. Myös nyt valtaosa havainnoista on tehty Lempäälässä ja Vesilahdella.

Viime kesänä myös Keski-Suomessa tehtiin kaksi havaintoa tästä uudesta vieraslajista.

Ely-keskus pyytää viime kesän tapaan kansalaisia ilmoittamaan havainnostaan vieraslajiportaaliin www.vieraslajit.fi.

– Hyytelösammaleläimen yhdyskunnat ovat muodoltaan pallomaisia ja paikallaan pysyviä. Lajimäärityksen varmistamiseksi olisi ilmoitukseen tärkeää liittää valokuva, neuvoo vesitalousasiantuntija Sami Moilanen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) on sisävesilaji, jonka kasvu edellyttää yli 12 asteen veden lämpötilaa. Laji menestyy parhaiten runsasravinteisissa ja lämpimissä vesissä. Havaintoja tulee yleensä elo–syyskuussa.

Yhdyskunnat hajoavat alle 16-asteisessa vedessä. Loppukesällä ja syksyllä sammaleläin muodostaa lisääntymissoluja, joiden avulla ne leviävät todennäköisesti vesilintujen tai painolastivesien mukana uusille alueille.

Vuoksessa jo 20 vuoden ajan

Yhdyskunta kiinnittyy yleensä vesikasveihin, rantakivikkoon tai esimerkiksi laiturin rakenteisiin, mutta voi irrottautua ja kellua vedessä. Ihanteellinen kasvupaikka on matala vesialue, jossa veden vaihtuvuus on hyvä.

Viime kesänä suomalaiset tutkijat tutkivat yhdessä virolaisen yliopiston ja sveitsiläisen EAWAG:in tutkijoiden kanssa Lempäälän Kirkkojärvellä ja Pirkanmaan Pyhäjärvellä tavatun hyytelösammaleläimen alkuperää. Alkuperä ei selvinnyt, vaan siitä kaivataan lisätutkimusta.

Hyytelösammaleläin on vieraslaji, jota on tavattu Vuoksen vesistössä jo noin 20 vuoden ajan. Vuoksen vesistöön sammaleläimet ovat levinneet todennäköisesti rahtilaivojen painolastiveden mukana.

Aluksi ajateltiin, ettei lajia ole Vuoksen ulkopuolella.

– Kesän 2016 jälkeen sitä on kuitenkin havaittu myös Vuoksen vesistön ulkopuolella, aluksi Lempäälän Kirkkojärvessä ja vuosina 2018 ja 2019 myös Pirkanmaan Pyhäjärven eteläosissa, Moilanen sanoo.

Näin vieraslajin leviämistä voi estää

Sammaleläinten torjunta on Ely-keskuksen haastavaa, sillä se leviää voimakkaasti. Niiden lisääntymistä voi yrittää estää esimerkiksi keräämällä sammaleläinten yhdyskunnat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pois vedestä tai laiturirakenteista eli ennen kuin ne alkavat tuottaa lisääntymissoluja.

Nämä voi erottaa pieninä mustina pisteinä yhdyskunnan sisällä. Havaitut eläimet tulisi Ely-keskuksen mukaan nostaa maalle, jossa ne kuolevat helposti. Kuolleet eläimet voi esimerkiksi kompostoida tai haudata maahan. Sammaleläinten esiintymistä voi yrittää vähentää myös poistamalla rannasta mahdollisia kiinnittymispintoja, kuten ilmaversoisia vesikasveja ja rantaveteen pudonneita oksia.

Kalastusvälineiden ja veneiden puhdistamiseen pitäisi kiinnittää huomiota, ettei vieraslaji leviäisi.

Lue lisää:

Uimarannan outo möllykkä paljastui sammaleläimeksi – Lempäälän löytö ensimmäinen Vuoksen vesistön ulkopuolella

Viranomaiset selvittävät tehokkaasti leviävän hyytelösammaleläimen yleisyyttä Pirkanmaalla

Keski-Suomessa on tehty tänä kesänä kaksi havaintoa uudesta vieraslajista, hyytelösammaleläimestä