Hämeenkyrössä asuva Henna-Maria Lehto alkoi ihmetellä sunnuntaina illalla, miksi ulkoa kuuluu pillien ääntä.

Lehto asuu lähellä Vaasantietä ja hän meni ikkunaan.

– Näin omasta ikkunasta, kun poliisiautoja meni yli kymmenen. Ensin maijoja, sitten moottoripyöräpoliiseja ja maastokuvioisia poliisiautoja.

Lehto luuli ensin, että tiellä on sattunut onnettomuus. Sitten hän kuuli, että poliisit ajavat takaa epäiltyjä Porvoon poliisiampujia.

Harvinaisen operaation syy selvisi pian.

Keskusrikospoliisi kertoi Twitterissä poliisin ottaneen kiinni kaksi henkilöä Ikaalisissa lähellä Hämeenkyröä puoli tuntia kestäneen takaa-ajon päätteeksi sunnuntai-iltana puoli yhdeksän maissa. Kiinnioton yhteydessä ammuttiin poliisia kohti.

Miehet olivat polvistuneena ja he paiskasivat kättä toisilleen. Lauri

KRP epäilee, että kiinniotetut henkilöt liittyvät Porvoossa viime yönä tapahtuneeseen ampumatapaukseen. Kiinni otetut ovat Ruotsin kansalaisia ja syntyneet vuosina 1989 ja 1994.

Hämeenkyrö on 10 000 asukkaan kunta puolen tunnin päässä Tampereesta.

– Täällä ei yleensä tapahdu tällaista, että näin monta poliisia menee, Henna-Maria Lehto sanoo.

Sosiaalisessa mediassa on liikkunut paljon kuvia pidätystilanteesta. Eniten kopioitu kuva on peräisin mediatietojen mukaan Snapchatissa liikkuvasta videosta.

Töiden jälkeen kuului laukaus

Johanna Kortet lähti töistä Parkanosta kahdeksalta. Hän tuli Ikaalisten Sarkkilaan juuri, kun pakoauto oli ilmeisesti saatu pysäytettyä eikä paikalla ollut vielä useita poliiseja.

Sivupeilistä näin, että ulkoa kuulunut laukaus osui ilmeisesti poliisiautoon. Johanna Kortet

Kortet lähti ajamaan pitkin ohituskaistaa ja ajatteli, että paikalla on onnettomuus. Mutta pian selvisi, että hän on väärässä.

– Poliisi hyppäsi ohituskaistan kaiteelle iso ase olalla melkein auton viereen. Jarrutin ja ulkoa kuului pamaus. Sivupeilistä näin, että ulkoa kuulunut laukaus osui ilmeisesti poliisiautoon, koska siitä sammui valot.

Kortet lähti ajamaan pois kohti Hämeenkyröä säikähtäneenä, koska ei tiennyt, mistä on kyse. Vastaan tuli paljon poliisiautoja.

– Viime yönä ei tullut paljon nukuttua, Kortet sanoo.

Kymmenen minuuttia myöhemmin työkaveri Lauri tuli kohdalle, kun epäillyt oli saatu kiinni.

– Miehet olivat polvistuneena ja he paiskasivat kättä toisilleen.

Laurin käsityksen mukaan ele vaikutti läpyltä. Asiaa ei ole saatu vahvistettua vielä poliisilta.

Epäillyillä oli Laurin mukaan molemmilla luotiliivit ja he olivat isokokoisia ja tatuoituja.

Tielle oli heitelty Laurin mukaan vaatteita, valkoiset kengät ja iso keittiöveitsi.

Takaa lähti ohittamaan epäiltyjen auto

Eerika näki tilanteen myös läheltä.

– Olin ajamassa Ylöjärveltä päin kolmostietä Hämeenkyröön. Takaani lähti ohittamaan vihreä Volvon farmarimallinen auto, joka ajoi noin 200 kilometriä tunnissa.

Auto ajoi Eerikan mukaan hetken vastaantulevien ohituskaistalla ja palasi sitten takaisin oikealle kaistalle. Perässä tulivat karhuryhmän autot valot vilkkuen.

Eerika ei ehtinyt nähdä auton kyydissä olevia henkilöitä.

– Aluksi ajattelin, että olipa törkeä ohitus, mutta kyllä sitten asiat selvisivät, kun perässä tuli kaksi mustaa pakettiautoa valot vilkkuen.

Uni ei tullut heti illalla. Eerika seurasi paikallista Facebook-ryhmää, jossa harvinainen poliisioperaatio oli puheenaihe.

– Mietin, että onnea oli, ettei ihmisvahinkoja syntynyt.

Poliisi tutki paikkoja yöhön asti

Kyröskoskella asuva Marko Kuusinen näki takaa-ajossa olleista poliisiautoista ainakin toistakymmentä ja karhuryhmän auton.

– Noin kello 20.30 takaa-ajojoukkoon tuli mukaan iso miehistönkuljetuskopteri, joka lensi matalalla talomme ylitse.

Poliisit katkaisivat melkein heti kiinnioton jälkeen talviuimareiden saunan risteyksestä kokonaan liikenteen. Liikenne oli silminnäkijän mukaan poikki noin kello 23 asti. Kuusinen asuu risteyksen tuntumassa.

– Kuulin silminnäkijältä, että tuosta oli löytynyt kolme pistoolia ja puukko, hän kertoo Ylelle.

Näistä oli myös kuvia sosiaalisessa mediassa.

Paikalla oli illalla myös paloautoja. Marko Kuusinen kävi nukkumaan puolilta öin.

– Edelleen ne poliisit olivat tuossa risteyksessä, vaikkakin päästivät jo liikennettä siitä läpi.

Ruotsin kilvissä

Sunnuntaina illalla Ylen haastattelema silminnäkijä kertoi havainneensa illalla kovaa vauhtia kaasuttavan Volvon.

– Olimme juuri kääntymässä Tampereen Lielahden risteyksestä Vaasaan kolmostielle, kun huomasimme hyvin lujaa ajavan hopeanharmaan Volvon, joka oli Ruotsin kilvissä. Se meinasi osua edellä ajavaan autoon, tööttäili ja pisti kaasua vielä lisää, nainen kertoi Ylelle.

Saavuttuaan Hämeenkyrön ja Ikaalisten välillä sijaitsevalle Sarkkilan alueelle silminnäkijä havaitsi tiellä vaatteita, kenkiä ja lasinsiruja.

Lisäksi ainakin yhdestä poliisiautosta oli puskuri hajonnut.

– Kun tulimme paikalle, jossa epäillyt oli ilmeisesti jo otettu kiinni, huomasimme poliisien menevän poliisikoirien kanssa metsässä ja lisäksi poliisit virittelivät droneja paikalla. Jotakin poliisi vaikutti etsivän maastosta.

Samoista etsinnöistä kerrotaan myös muualla sosiaalisessa mediassa.

Lue lisää:

KRP: Porvoon poliisiampumisista epäillyt saatu kiinni Tampereen seudulla – ampuivat poliisia kohti ja ajoivat poliiseja päin

Tutkija Porvoon ampumisesta: Poliisin työ muuttunut vaarallisemmaksi 2000-luvulla – "Näkyy selkeä virkamiehen vahingoittamistarkoitus, jopa ansoittamista"

Kaksi Ruotsin kansalaista otettu kiinni, tehtävä liittyi omaisuusrikokseen – Nämä asiat tiedämme Porvoon ampujista ja poliisin tutkinnasta

Control-pelin ensimmäiset arvostelut julkaistiin maanantaina iltapäivällä. Pelialan suurimmissa medioissa suomalaisen Remedyn peli on saanut osakseen pääosin kehuja.

Kiitosta tulee pelin vinksahtaneesta maailmasta sekä siitä, että pelissä on räiskinnän lisäksi yliluonnollisia supervoimia, kuten telekinesiaa ja levitointia. Kritiikkiä tulee sen sijaan pelin töksähtävästä lopusta.

IGN-pelimedian Jonathon Dornbush toivoo Controlin pelattuaan, että Remedy tekisi enemmänkin pelejä. Hän kehuu arviossaan pelin paranormaalia maailmaa, joka imaisee mukaansa. Dornbush pitää pelin käsikirjoitusta ja erityisesti sen sivujuonteita onnistuneina. Pelikokemuksen tekee arvioijan mukaan nautinnolliseksi yliluonnollisten voimien käyttäminen.

PC Gamerin James Davenport antaa Controlille arvioksi 88/100. Hänen mielestään peli on Remedyn oudoin, mutta juuri se tekee siitä kiehtovan. Arviossa tulee kritiikkiä liian ohueksi jäävästä päähenkilöstä sekä tarinan liian nopeasta lopusta.

"Peli josta puhutaan sukupolvien ajan". Näin hehkuttaa puolestaan Gamesradar-sivuston Sam Loveridge. Hän antaa pelille 4,5 tähteä. Hänen mielestään Controllissa pelaaja on kuin keskellä jännittävää tv-sarjaa. Kehuja tulee myös uniikista pelaamisympäristöstä, ilmiömäisistä henkilöistä ja suoranaisesta hulluudesta. Hän antaa pelille 4,5 tähteä. Loveridgen ainoa kritiikki koskee pelin loppua. Se päättyy kuin seinään ja tuntuu siksi viimeistelemättömältä.

Metro-julkaisun brittiläisessä arviossa Control saa pisteet 8/10. Peliä pidetään yhtenä tämän vuoden nautinnollisimmista action-peleistä. Arviossa ihastellaan kaikkien aikojen parasta telekinesian käyttöä pelissä. Miinusta tulee esimerkiksi puolitiehen jääneestä juonen ja henkilöiden kehittelystä.

Control-peliä hehkutetaan myös kotimaisilla pelisivustoilla. Mikrobitin Jori Virtanen kirjoittaa, että peli on yksi tämän vuoden tapauksista sekä merkkiteos, jota tullaan jäljittelemään. Muropaketin Ilari Hauhian mielestä Control on viiden tähden täysosuma, jota ei malta laskea käsistään. Konsolifin-sivuston Jaakko Herranen sen sijaan pitää peliä Remedyn ensimmäisenä hutilaukauksena, joka ei yllä pelitalon aiempien tuotosten rinnalle.

Lue lisää:

Remedyn Control on vuoden suurimpia kotimaisia kulttuurituotteita – ylittääkö peli odotukset vai ajaako se tekijänsä talousahdinkoon?

Martti Suosalo näyttelee hahmoa Remedyn uudessa pelissä: "Kun mä kotona kerroin lapsille meneväni tämmöiseen, niin ne oli ihan että etkä!"

Pelit ovat jo niin realistisia, että ne tarvitsevat omat vaatesuunnittelijansa: Näin Heli Salomaa puki Remedyn odotetun Control-pelin hahmot

Samalla kun nuoret ovat vähentäneet 2000-luvulla muiden päihteiden käyttöä on nuuskan käyttö lisääntynyt.

Viiden viime vuoden aikana nuorten nuuskaaminen on kuitenkin muuttunut. Nuorten käyttämä nuuska on nimittäin entistä vahvempaa.

– Tämä näkyy selvästi alle kolmekymppisten nuuskaamisessa, kertoo ehkäisevää päihdetyötä tekevä Saija Himanka nuorisoalan osaamiskeskus Vahvistamosta.

Himanka on työssään kohdannut nuoria, jotka haluaisivat lopettaa nuuskaamisen. Se on kuitenkin vaikeaa, koska vahvojen nuuskien nikotiinimäärä on niin suuri, että esimerkiksi nikotiinipurukumi ei riitä vieroittamiseen.

– Ei monilla vanhemmilla ole mitään käsitystä tästä tavarasta. Monet vanhemmat ajattelevat, että on parempi nuuskata kuin polttaa tupakkaa. He eivät kuitenkaan tiedä, kuinka vahvasta nuuskasta on kyse, Himanka toteaa.

Perinteisessä nuuskassa grammaa kohden on noin 8–10 milligrammaa nikotiinia. Nuorten suosimassa Oden's-nuuskassa – tai tutummin "denssissä" – nikotiinia on kuitenkin 22 milligrammaa yhden gramman painavaa nuuskapussia kohden.

Yksi vahvimmista Suomessa käytetyistä nuuskista on Siberia. Siinä nikotiinia on jopa 42 milligrammaa.

– Tapaamani aikuiset nuuskaajat kertoivat silloin, kun nämä kaikista vahvimmat nuuskat tulivat, että heiltä lähti jalat alta ja päässä surisi, Himanka kertoo.

Himangan mukaan vahvoista nuuskista on tullut entistä yleisempää parin viime vuoden aikana.

Tilastoja ilmiöstä ei vielä löydy, mutta Himangan kokemuksen mukaan 80 prosenttia hänen tapaamistaan nuorista nuuskaajista käyttää nimenomaan vahvaa nuuskaa.

Tuotteet suunnattu erityisesti suomalaisille

Himangan mukaan vahvat nuuskat eivät ole Ruotsissa suosittuja. Niitä myydäänkin lähinnä Suomen vastaisen rajan läheisyydessä.

– Sitä saa ostettua helposti Haaparannalta laatikoissa. Vahvat nuuskat ovat myös Ruotsissa halpoja, joten Suomessa myyjät saavat niistä suurimmat voitot, Himanka avaa.

–Vahvan nuuskan laatu ei ole monien nuuskaajien mielestä myöskään hyvä. Se on periaatteessa halpistuote.

Suomalaisille myydään siis nuuskaa, joka ei kelpaa edes ruotsalaisille.

Hyvänä esimerkkinä suomalaisille suunnatusta nuuskasta toimii AG Snusin valmistama Sisu Extreme -nuuska. Nuuskapurkissa on leijonavaakuna Suomen väreissä.

Vaikea kuvitella, että tuote olisi kohdennettu ruotsalaisille nuuskaajille.

"V***u ku sätii"

Nuoret ovat tunnetusti aktiivisia tekemään Youtubeen erilaisia testausvideoita. Monilla videoilla testataankin vahvoja nuuskia.

Näillä videoilla käytetään aktiivisesti sanaa "sätiminen". Nuuska siis sätii. Mitä se tarkoittaa?

Videoista päätellen nuuska polttaa huulen alla. Tämän jälkeen alkavat kehon muut fysiologiset vaikutukset, tärinä ja heiluminen.

Nuuskan sätiessä videoiden nuoret tuntuvat myös höpöttävän paljon ja sanat menevät monella solmuun. Jotkut myös kuvailevat olotilaa humaltuneeksi.

Youtubeen tuntuu syntyneenkin vahvan nuuskan ympärille rakentunut meemikulttuuri. Näitä videoita löytää esimerkiksi hakusanoilla "denssi" ja "sätii".

Aivot narikkaan?

Vahva nuuska ei ainoastaan aiheuta heilumista ja tärinää. Nikotiini vaikuttaa erityisen voimakkaasti nuorten aivoissa.

– Nikotiinin lyhytkestoinen mielihyvävaikutus korostuu, koska aivojen kehitys on vielä kesken. Riippuvuudelle altistavat muutokset pääsevät tapahtumaan huomaamatta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija Hanna Ollila.

– Nikotiini myös nostaa tilapäisesti sydämen sykettä ja verenpainetta. Hyvin vahvaa nuuskaa käytettäessä sydän ja koko verenkiertoelimistö joutuvat kovan rasituksen alle.

Vahvistamon Saija Himangan mukaan koulukyselyissä ja terveystutkimuksissa pitäisikin eritellä miedot ja vahvat nuuskat.

– Me puhumme tässä kahdesta eri asiasta. Erot nikotiinimäärissä ovat niin valtavat. Lisäksi hoitopuolella pitäisi alkaa miettiä, miten vieroitamme nämä nuoret, Himanka huokaa.

Jutun keskustelumahdollisuus on auki klo 22.00 saakka.

Lue lisää:

Jo alle 14-vuotiaita nuuskakoukussa – lasten ja nuorten nuuskan käyttö riistäytynyt käsistä

Värikkäästi pakatut nikotiinipussit houkuttelevat nuoria ja naisia – maahantuonti kasvaa Suomessakin, mutta se voi olla rikos

Joroisten yhtenäiskoulun ruokalassa syö päivittäin yli 400 oppilasta ja ruoka tekee kauppansa. Viimeisimmän Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tekemän terveyskyselyn mukaan Joroisten yläkoululaisista 90 prosenttia syö kouluruokaa päivittäin. Oppilaiden keskuudessa koululounaan nauttimista pidetään itsestäänselvyytenä.

– Totta kai syön joka päivä koulussa. Ruoka on täällä useimmiten maukasta, sanoo 8.-luokkalainen Ninna Simonen.

Simosen vieressä kanakeittoa nauttiva Iina Örnberg nyökkäilee. Hän kertoo, ettei koulualueelta ole luvallista poistua kesken koulupäivän, joten kaupasta ei tule herkkuja haettua.

Tämä ei ole itsestäänselvyys kaikkialla, sillä THL:n tilastojen mukaan keskimäärin lähes kolmasosa Suomen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaista peruskoululaisista jättää päivittäisen koululounaan väliin. Joissain kunnissa luku on jopa 60 prosenttia.

Koska ruoka maistuu Joroisten oppilaille, ei biojätettä ruokalassa juuri synny.

– Osallistuimme hävikkiviikkoon jolloin punnitsimme syntyvän biojätteen painon. Kolme kiloa oli tullut, ja silloin oli 510 annosta ruokaa tarjoiltu. Sen kun jakaa per naama, niin ei se ole kovin paljon, sanoo Joroisten yhtenäiskoulun keittiön emäntä Sari Kosunen.

Kosusen esittämä jakolasku kertoo, että biojätettä tarjoiltua annosta kohden syntyi alle kuusi grammaa.

Hävikkiviikko (Hävikkiviikon nettisivut) on Kuluttaja-lehden järjestämä vuosittainen kampanja, jolla kiinnitetään kuluttajien huomiota ruokahävikin vähentämiseen ja halutaan nostaa ruoan arvostusta.

Jyväskylä edelläkävijänä hävikkiruoan hyötykäytössä

Kouluissa syntyvän hävikkiruuan hyötykäyttöä ryhdyttiin todenteolla pohtimaan maassamme kuusi vuotta sitten. Tuolloin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ja Jyväskylän kaupungin yhteishankkeessa keksittiin erilaisia tapoja säästää luonnonvaroja kuten ruokaa.

Aiemmin kouluilta ylijäävä ruoka päätyi biojätteeksi. Sitten vastaava palvelupäällikkö Paula Puikkonen Jyväskylän kaupungin ruokapalvelu Kylän kattauksesta keksi, että täysin syömäkelpoisen, linjastoon jäävän ruoan voi hyödyntää.

Tyypillisin tapa jakaa kouluilta jäävää ruokaa, on myydä sitä suoraan koulun ruokalassa tai tarjota järjestöjen ja seurakuntien kautta vähävaraisille. Jyväskylän mallia ovat soveltaneet kymmenet kunnat Suomessa.

Joroisissa linjastoon jäävä ruoka tarjoillaan iltapäivisin ilmaiseksi nuorisotilassa. Ruokaa myös pakastetaan nuoria varten. Idea lähti kunnan nuoriso-ohjaajalta Sari Paavonsalolta neljä vuotta sitten. Hän tapasi nuorisotilassa päivittäin nuoria, joilla ei ollut eväitä tai taskurahaa mukanaan.

– Siitä tuli ajatus, että koululla jää aika usein ruokaa yli, voisiko sitä hyödyntää. Minä en kysele keneltäkään, minkä verran on tuloja vaan nuori saa viedä ruokaa myös kotiin. Varsinkin itsenäistyvät nuoret käyvät annoksia hakemassa, Joroisten kunnan nuoriso-ohjaaja Sari Paavonsalo kertoo.

Jopa margariinirasiat hyödynnetään

Käytännössä homma toimii niin, että Paavonsalo saa keittiöstä tiedon, jos ruokaa on jäänyt linjastosta yli. Keittiön henkilökunta jäähdyttää ruoan nopeasti jäähdytyskaapissa ja Paavonsalo vie ruuan pihan poikki koulun yhteydessä olevaan nuorisotilaan. Nuoret voivat syödä ruokaa joko iltapäivällä nuokkarilla tai ottaa valmiiksi pakastettuja annoksia mukaan kotiin.

Joroisissa asiaa on mietitty niin pitkälle, että edes ruoan pakkaamisesta annospurkkeihin ei synny kuluja.

– Keittiössä henkilökunta ottaa talteen margariinirasiat ja pesee ne koneessa. Minä käytän näitä rasioita pakastukseen ja annosten säilyttämiseen, Sari Paavonsalo kertoo.

Luonnonvarakeskuksen tietojen (Luken julkaisu) mukaan maamme kouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa syntyy vuosittain noin 20 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä eli roskiin päätyvää ruokaa. Tästä syntyvät kulut ovat päivittäin noin 130 000 euroa.

Joroisissa ylijäämäruokaa on nimenomaan haluttu tarjota nuorille maksutta.

– Se on käytännössä jo kerran maksettua ruokaa, mitä tarjotaan. Ei se kunnan kukkaroa lihota otetaanko siitä rahaa vai ei. Todettiin että tämä on todella hyvä tapa hyödyntää ylijäämäruokaa, sanoo Joroisten kunnan sivistysjohtaja Jaakko Kuronen.

Nuoret ovat ottaneet palvelun ilolla vastaan. Moni nuori käy syömässä nuokkarilla lämpimän ruoan ennen illan harrastuksia. Tästä on iso hyöty kunnassa, jossa osa oppilaista asuu pitkänkin matkan päässä keskustasta. Lukion kolmasluokkalainen Tuuli Kantonen syö nuokkarilla usein.

– Vielä tämä hyvälle maistuu vaikka olisi päivällä jo samaa ruokaa koulussa syönyt, Kantonen sanoo kanakeiton äärellä.

Hän näkee palvelun erityisesti itsenäistyvien nuorten kannalta erittäin hyvänä.

– Säästyy aikaa ja rahaa, kun ei tarvitse ruokaa laittaa vaan voi saada sitä täältä mukaan.

Nuoriso-ohjaaja Sari Paavonsalo näkee ylijäämäruoan jakamisen nuorille yhdenveroisuutta lisäävänä asiana.

– Jää semmoinen nolous pois, että miksi minulla ei ole eväitä. Täällä ei kysellä tuloja tai onko rahaa, kuten moniin tukipalveluihin kysytään perheen tilannetta. Meillä kaikki nuoret saavat tulla syömään eikä siinä tehdä mitään jakoa, Paavonsalo sanoo.

Entisen makasiinin ylimmän kerroksen loftissa Helsingin Katajanokalla on välitön tunnelma. Vaatemerkki Makian “pääkonttoriin” johtavissa portaissa on pahvinen mainos, jossa seisoo Muumipappa. Se muistuttaa Makian ja muumihahmoja hallinnoivan yrityksen yhteistyöstä.

Makia on menestyvä suomalainen vaatemerkki, joka tuli markkinoille reilut kymmenen vuotta sitten. Firma aloitti miesten vaatteilla, mutta nykyään se tekee mallistoja myös naisille ja lapsille.

Koko brändi perustuu ammatikseen lumilautailijana työskennelleen Joni Malmin ideaan.

Se syntyi jo 2000-luvun alussa. Markkinoilta puuttui konstailemattomia vaatteita miehille.

Ensimmäisen malliston suunnitteli Malmin kaveri Jesse Hyväri. Hän on yhä Makian pääsuunnittelija.

– Olimme aluksi sellainen kellaribändi. Kesti aika pitkään, ennen kuin löysimme oikean sävelen, Makian kaupallinen ja luova johtaja Totti Nyberg sanoo.

Miehet kellarissa

Suomeen syntyy tämän tästä uusia, kotimaisia miesten vaatemerkkejä ja helsinkiläinen Frenn on yksi niistä. Se avasi viime vuonna kivijalkaliikkeen Helsingin Punavuoreen ja tänä vuonna yritys sai auki verkkokauppansa. Ensimmäinen mallisto lanseerattiin kuusi vuotta sitten.

– Asiat ottavat aikaa, vaikka itse haluaisi, että ne toteutuisivat nopeammin, Jarkko Kallio sanoo.

Hän perusti Frennin yhdessä Antti Laitisen kanssa. Idea vaatemerkkiin syntyi jo seitsemän vuotta sitten. Frennin pyrkimys on yhdistää mallistossa yhteen rentoon asuun miehen kaksi roolia, työ ja vapaa-aika. Vastuullisuus ja siitä kertominen ovat merkittävä osa koko firman toimintaa, ja Frenn yrittää löytää miehet, joille asialla on merkitystä.

Vaatemerkkiä pyöritetään Punavuoressa sijaitsevan kivijalkakaupan kellarista, jossa Kallio ja Laitinen työskentelevät.

Kallio on ylpeä brändin omasta lippulaivaliikkeestä.

– Se on osoitus siitä, että uskomme asiaamme ja olemme tosissamme.

Fokus kateissa

Vaatebisneksen haasteet nousivat esiin viime kuussa, kun Helsingin Sanomat kertoi, että muotisuunnittelija Samu-Jussi Kosken Samuji-muotitaloa haetaan konkurssiin. Kosken brändi on erikoistunut naisten vaatteisiin.

Taloudellisiin vaikeuksiin ajautuminen on tuttu tilanne myös Makialle, joka kävi kuilun partaalla 2010-luvun alkupuolella.

– Meiltä puuttuivat silloin sekä fokus että strategia, kaupallinen ja luova johtaja Nyberg sanoo.

Firman ensimmäiset ongelmat johtuivat hänen mukaansa siitä, että Makia lähti tekemään liian isoa mallistoa. Vaatteiden tuotanto ei ollut kunnossa ja laadun kanssa tuli ongelmia. Sen lisäksi tuotteiden toimitus asiakkaille takkuili.

– Ongelmat jatkuivat aika monta vuotta. Ja tilanne rassasi yritystä, Nyberg toteaa.

Taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneen firman johto alkoi korjata aiempien vuosien virheitä, ja koko Makian “paletti” laitettiin uusiksi. Siihen kuuluivat jakelustrategia, tuotteiden hinnoittelu, tuotanto, laatu, asiakaspalvelu ja logistiikka.

– Kaikki tekevät aluksi varmaan samat virheet, kuten me. Raha loppui ennen kuin hauska alkoi, Nyberg sanoo.

Myös Helsinki alkoi näkyä vahvasti brändissä. Makia palasi mainonnassa juurilleen, ja yleisö tajusi, että kyse on suomalaisesta vaatemerkistä. Moni oli luullut, että Makia tulee jostain muualta. Mainoksia oli kuvattu aiemmin esimerkiksi autiomaassa Yhdysvalloissa.

Korjausliikkeen ansiosta Makia pelastui. Viime vuonna (12/2018) sen liikevaihto oli noin 8 miljoonaa euroa, ja tulosta syntyi miljoonan verran.

– Meillä oli alussa liian iso vaihde silmässä. Ehkä siinä tuli vauhtisokeaksi, Nyberg toteaa.

Muoti kiinnostaa miehiä

Tilastojen valossa miehet näyttäytyvät muotibisneksen mahdollisuutena, sillä he ovat kasvava kohderyhmä. Suomen tekstiili & muoti ry:n toimitusjohtajan Anna-Kaisa Auvisen mukaan kasvu on maailmanlaajuista. Järjestö pitää tekstiili-, vaate- ja muotialan yritysten puolia Suomessa.

Sen teettämän kuluttajatutkimuksen (2017) mukaan miehistä alle 35-vuotiaat satsaavat eniten pukeutumiseen. Nuoret miehet ovat lähes yhtä kiinnostuneita pukeutumisesta kuin samanikäiset naiset, tutkimus paljastaa.

– Asiakaskunta on silti Suomessa pieni, Auvinen muistuttaa.

Yritystä miesten tavoittamiseen ei kuitenkaan puutu, sillä viime vuosina markkinoille on ilmestynyt Frennin lisäksi myös muita merkkejä. Niitä ovat esimerkiksi alusvaatteisiin erikoistunut The Other Danish Guy tai takavuosien hyppyhaalareista tunnettu Terinit-brändi, jonka muotisuunnittelija Rolf Ekroth otti hiljan uudestaan käyttöön.

Menestyvän Makian kaupallinen ja luova johtaja Totti Nyberg toivottaa uudet kilpailijat tervetulleeksi. Se ruokkii hänen mukaansa koko markkinaa.

Nyberg toivoo, että muotibisneksestä tulisi vielä jonain päivänä Suomeen uusi toimiala, joka olisi “kannattava koko maalle”.

– Se oli tosi kova shokki.

Näin reagoi Kouvolan nuorisovaltuuston jäsen Tessa Lahtinen kuultuaan kaupungin suunnitelmasta lakkauttaa sekä Valkealan että Elimäen lukiot kahden vuoden kuluttua.

Uusia opiskelijoita näihin lukioihin ei otettaisi enää ensi syksynä, vaan aloituspaikat suunnattaisiin Kouvolan Yhteislyseoon ja Kuusankosken lukioon. Niissä huolena on, että opiskelijoita on pian liikaa.

– Yhteislyseon tai Kuusankosken opiskelijoilta ei kysytty asiasta mitään. Yhteislyseossa opiskelevana voin sanoa, että nyt jo tuntuu ahtaalta. Parkkipaikat ovat pienet ja ihmismassojen läpi joutuu välillä ahtautumaan käytävillä, Lahtinen kertoo.

Asiaa harmittelevat myös toiset nuorisovaltuustolaiset, Yhteislyseossa opiskeleva Anssi Moilanen ja Kuusankosken lukiossa opiskeleva Aapo Nikula.

– Meidän lukiossamme aloituspaikat eivät aina tule syksyisin täyteen, joten opiskelijamäärän kasvaminen ei sinänsä itseäni haittaa. Monen matka lukioon kuitenkin pitenee huomattavasti, Nikula sanoo.

Elimäen ja Valkealan lukioiden lakkautusehdotukset jatkavat jo vuosia kestänyttä trendiä. Kun vielä vuonna 2013 lukioita oli Suomessa 420, vuonna 2018 niitä oli 378.

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajaa Roosa Pajusta kehityksen suunta huolestuttaa.

– Mielestäni lukioverkko pitäisi pitää eheänä ympäri Suomen. Jokaisen pitäisi pystyä käymään lukiota omasta kodista käsin, 21-vuotias Pajunen painottaa.

Lakkautukset ja muut lukio-opiskelua koskevat päätökset tulevat lukiolaisille usein "annettuina" niin, ettei heillä ole suuria mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan. Kysyimme lukiolaisilta, miten he kehittäisivät lukio-opiskelua.

1. Hyvät kulkuyhteydet

Lukioiden lakkauttaminen pieniltä paikkakunnilta voi venyttää opiskelijoiden koulumatkat jopa useiden tuntien pituisiksi päivässä. 17-vuotiasta Anssi Moilasta huolettaa, että matkat tulevat lohkaisemaan merkittävän osan nuorten vapaa-ajasta.

– Harrastustoiminta on itselleni tärkeää ja suuri osa hyvinvointiani. Kuinka näy niille, joiden koulumatkoista tulee tunnin pituisia? Kotiläksyjen jälkeen aikaa ei enää jää paljon muulle, hän pohtii.

Kouvolan nuorisovaltuuston jäsenet pitävät tärkeänä, että koulumatkojen sujuvuudesta pidetään huolta, jos Elimäen ja Valkealan lukiot lakkautetaan.

– Joukkoliikenteen on oltava sopivaa ja sujuvaa nuorille, joiden koulumatkat pitenevät, sanoo 18-vuotias Tessa Lahtinen.

Myös Lukiolaisten Liitossa ajetaan syrjäseuduilla sijaitsevien lukioiden suojelua.

– Meistä olisi hyvä, jos pienten lukioiden lisä korvattaisiin saavutettavuuslisällä. Sen sijaan että esimerkiksi kaksi vierekkäin sijaitsevaa lukiota saisivat pienten lukioiden lisää, saavutettavuuslisää saisi lukio jonka ympärillä ei ole muita lukioita. Näin taattaisiin, että jokainen voisi käydä lukiota kotoa käsin, puheenjohtaja Roosa Pajunen sanoo.

2. Itsenäistä opiskelua kotona

Kouvolan nuorisovaltuuston jäsenet Tessa Lahtinen, Aapo Nikula ja Anssi Moilanen uudistaisivat lukio-opiskelua entistä itsenäisempään suuntaan. Tällä hetkellä valtaosa opetuksesta tapahtuu lukioiden seinien sisällä, ja etäopiskelumahdollisuudet ovat hyvin lukiokohtaisia.

– Meillä on hieman yksipuolinen näkemys siitä, että lukio-opintojen pitää olla vain lähiopetusta. Itse tykkään opiskella itsenäisesti, mutta ainakaan Kouvolassa siihen ei tarjota hirveästi mahdollisuuksia, Moilanen sanoo.

Etäkurssilla opiskelija perehtyy itsenäisesti kurssin asioihin ja tapaa opettajaa vain muutaman kerran sen aikana.

– Lisääntynyt etäkurssitarjonta heijastuisi opiskelijoiden hyvinvointiin. Monella on paljon harrastustuksia, jolloin olisi hyvä pystyä mukauttamaan opintoja omiin aikatauluihin.

Tessa Lahtinen on samaa mieltä.

– Moni lukio-opiskelija kokee tärkeänä, että opiskelu on nimenomaan itsenäistä. On kuitenkin yhtä tärkeää, että opettajiin ja terveydenhoitajiin saa tarvittaessa helposti yhteyden.

Aapo Nikula toivoisi myös suurempaa painotusta sähköiselle opiskelulle.

– Tykkään käyttää digimateriaaleja ja uskon, että ne ovat hyödyllisiä myös lukio-opiskelun kehitykselle. Digitaalisuus helpottaa paljon – muun muassa esseiden kirjoittaminen ja muokkaaminen on paljon helpompaa koneella kuin käsin.

3. Lisää tukea uupuneille nuorille

Kouvolan kasvatus- ja opetuslautakunta ehdottaa että Yhteislyseon aloituspaikkoja lisätään yhdellä rinnakkaisluokalla, jos lukiouudistus menee läpi. Elimäen ja Valkealan lukioiden vakituinen henkilöstö pyrittäisiin puolestaan sijoittamaan kaupungin muihin oppilaitoksiin.

Yhteislyseon abiturienttia Tessa Lahtista uudistuksessa huolettaa etenkin opiskelijoiden hyvinvointi, kun oppilaitoksen opiskelijamäärä kasvaa.

– Miten pidetään huolta nuorten terveydestä etenkin nyt, kun on ollut paljon puhetta opiskelijoiden lisääntyneestä uupumuksesta? On varmasti tarpeen lisätä henkilöstöä ja miettiä, onko meillä tarpeeksi koulupsykologeja ja -terveydenhoitajia katsomaan, miten nuoret oikeasti voivat.

Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen on sitä mieltä, että juuri henkiseen tuen saatavuuteen on tärkeää panostaa.

– Näen kirjoitettavien aineiden määrän lisäämisen ja oppivelvollisuusiän pidentämisen ongelmallisena. Lukiolaiset ovat jo nyt uupuneita, eikä tätä pakkoa pitäisi lisätä. On tärkeää, että opiskelijahuolto saadaan tällä hallituskaudella oikeisiin mittoihin.

Yhteislyseossa opiskelevaa Anssi Moilasta mietityttää puolestaan ryhmäkokojen kasvaminen.

– Voi olla että oppiminen vaikeutuu, kun lukioita yhdistetään. Jotkut kurssit ovat jo nyt todella täynnä, ja opiskelijat valittavat siitä. Yhtä yksilöllistä opetusta pienempiin ryhmiin verrattuna ei saa.

4. Ei unohdeta pääpointtia: laadukasta koulutusta

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen näkee yhtenä kompastuskivenä koulutukseen sijoitettavan rahan puutteen.

– Lukiokoulutuksen rahoituksessa on noin 120 miljoonan euron vaje, jota hallitusohjelman mukaan aiotaan paikata 18 miljoonalla eurolla. Se ei missään nimessä ole riittävästi, ja vaje vaikeuttaa koulutuksen kehittämistä, hän sanoo.

Vielä tärkeämpää hänestä on kuitenkin pitää mielessä yksilöt, joihin päätökset vaikuttavat.

– Viime aikoina on ollut paljon uudistuksia ja niitä on vielä tulossakin. Lähtökohtaisesti lukiopäätöksiä tehtäessä pitää kuitenkin ajatella opiskelijoiden etua.

Roosa Pajunen muistuttaa, että lukiolaiselle arvokkainta on saada yleissivistävää koulutusta ja korkeakoulukelpoisuus.

– Heille on tarjottava tarvittavat taidot opiskeluun, tiedonhakuun, kriittisyyteen ja uuden oppimiseen.

Yhdysvalloissa tuomari on määrännyt lääkejätti Johnson & Johnsonin maksamaan yli puoli miljardia dollaria korvauksia opioidikriisin edistämisestä, kertoo uutistoimisto AFP.

Syyttäjät hakivat jopa yli 17 miljardin dollarin korvauksia, mutta oikeus katsoi, että tulevaisuuden kustannuksista ei pystytty antamaan tarpeeksi näyttöä.

Yhtiö ilmoitti heti päätöksen jälkeen valittavansa siitä. Yhtiön varapääjohtajan Michael Ullmannin mukaan yhtiö ei ole vastuussa Oklahoman opioidikriisistä.

Oklahoman osavaltion tuomari katsoi, että Johnson & Johnson on ollut luomassa julkista haittaa markkinoidessaan harhaanjohtavasti opioidipohjaisia lääkkeitä.

Yli 70 000 kuoli vuoden aikana

Opioidit aiheuttavat voimakasta riippuvuutta, ja niitä käytetään muun muassa kipulääkkeissä. Yhdysvallat on kärsinyt viime vuosina opioidikriisistä. Vuonna 2017 yli 70 000 ihmistä kuoli opioidien yliannostukseen.

Oikeudenkäynti lääkefirmaa vastaan alkoi Oklahomassa toukokuussa. Syyttäjät sanoivat tuolloin, että Johnson & Johnson ja sen tytäryhtiöt ovat kipulääkkeineen aiheuttaneet "Yhdysvaltain historian pahimman ihmisen aiheuttaman terveyskriisin".

Syyttäjän mukaan opioidien yliannostus tappoi 4 653 ihmistä Oklahomassa vuosina 2007–2017.

Yhtiön edustajien mukaan lääkkeet ovat olleet laillisia ja tarkkojen säädösten alaisuudessa.

Johnson & Johnson on ensimmäinen lääkefirma, joka on ollut oikeuden edessä Yhdysvaltoja piinanneen opioidikriisin vuoksi.

Oklahoman päätös ennakkotapaus

Oklahoman oikeustaisto oli ensimmäinen siviilioikeudenkäynti, joissa yritetään saada lääkeyhtiöitä vastuuseen Yhdysvaltojen opioidikriisistä. Oikeuden antaman päätöksen mukaan Johnson &Johnson ja sen tytäryhtiön Janssen joutuvat rahoittamaan ohjelmaa, jolla tuetaan opioidiriippuvaisten, heidän perheidensä ja yhteisöjensä hoitoa.

Tällä hetkellä Yhdysvalloissa on yli 2 000 vielä ratkaisematonta oikeusjuttua useita lääkevalmistajia ja jakelijoita vastaan. Näistä suurimman osan on määrä mennä oikeuskäsittelyyn Ohion osavaltiossa lokakuussa.

Lue myös:

Miljardien dollarien oikeudenkäynti lääkevalmistaja Johnson & Johnsonia vastaan alkoi Yhdysvalloissa (29.5.)

Porvoon poliisiampumisten tutkinta jatkuu. Poliisi otti sunnuntaina Pirkanmaalla kiinni kaksi ruotsalaista miestä, jotka ovat syntyneet vuosina 1989 ja 1994. Heitä epäillään kahdesta murhan yrityksestä.

Kokosimme yhteen, mitä tiedämme tässä vaiheessa viikonlopun tapahtumista.

1. Kaksi miestä otettu kiinni

Poliisi otti eilen illalla puoli yhdeksän aikaan kiinni kaksi miestä Ikaalisissa takaa-ajon päätteeksi. Poliisi kertoo, että takaa-ajo kesti noin puoli tuntia ja että pakoautosta oli ammuttu kohti poliisia. Kiinniotetut liittyvät Porvoossa sunnuntain vastaisena yönä sattuneeseen ampumatapaukseen, jossa kahta poliisia ammuttiin.

2. Kiinniotetut Ruotsin kansalaisia, molemmat puhua suomea

Poliisi kertoi maanantaina, että epäillyt ovat vuosina 1989 ja 1994 syntyneitä Ruotsin kansalaisia.

Ylen tietojen mukaan molemmat miehet puhuvat suomen kieltä. Poliisi vahvisti maanantaina, että toinen heistä on ruotsin ja suomen kaksoiskansalainen.

Miehiä epäillään kahdesta murhan yrityksestä.

Poliisi ei ole vahvistanut, liittyykö tapaukseen järjestäytynyt rikollisuus. Esitutkinta jatkuu nyt muun muassa epäiltyjen kuulustelemisella, teknisillä tutkimuksilla ja vihjeiden läpikäymisellä.

3. Vaatteita, kenkiä ja lasinsiruja tiellä

Epäillyt pakenivat poliisia, ampuivat poliisin ajoneuvoja kohti sekä ajoivat niitä päin. Kolme poliisin ajoneuvoa vaurioitui takaa-ajon aikana, mutta henkilövahinkoja ei sattunut.

– Tehokkaan viranomaisyhteistyön avulla epäillyt saatiin kiinni alle 24 tunnissa ilman henkilövahinkoja. Yhteistyö oli tiivistä esimerkiksi Itä-Uudenmaan ja Sisä-Suomen poliisilaitosten kanssa, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kimmo Huhta-aho Keskusrikospoliisista.

Silminnäkijähavaintojen mukaan kaahailevaa ja holtittomasti ajanutta Volvoa oli seurannut arviolta noin 20–30 poliisin yksikköä.

– Niiden joukossa oli karhuryhmän autoja, panssaroitu auto, maijoja, moottoripyöräpoliiseja sekä poliisin siviiliautoja, kuvailee silminnäkijä.

Saavuttuaan Hämeenkyrön ja Ikaalisten välillä sijaitsevalle Sarkkilan alueelle silminnäkijä havaitsi tiellä vaatteita, kenkiä ja lasinsiruja. Lisäksi ainakin yhdestä poliisiautosta oli puskuri hajonnut.

– Kun tulimme paikalle, jossa epäillyt oli ilmeisesti jo otettu kiinni, huomasimme poliisien menevän poliisikoirien kanssa metsässä ja lisäksi poliisit virittelivät droneja paikalla. Jotakin poliisi vaikutti etsivän maastosta.

4. Omaisuusrikokseen liittyvä hälytystehtävä

Kaksi poliisia haavoittui ampumisessa Porvoossa Koneistajantiellä puolenyön jälkeen sunnuntaina. Poliisi sai kello 0.22 tavanomaisen hälytystehtävän teollisuusalueelle. Kun poliisit pääsivät paikalle puoli yhden aikaan, heitä vaadittiin luopumaan aseistaan. Tämän jälkeen heitä kohti ammuttiin välittömästi.

– Poliisipartio meni Koneistajantielle tavanomaiselle omaisuusrikokseen liittyvälle tehtävälle. Tapahtumien kulusta poliisilla on hyvä käsitys, mutta epäiltyjen kuulemisella ja muulla esitutkinnalla uskotaan saatavan vielä lisätietoa asiaan, Huhta-aho sanoi maanantaina.

5. Hälytyksen oli tehnyt "mielenkiintoinen henkilö"

Poliisi ei tutkinnallisista syistä kerro, ovatko poliisit käyttäneet aseitaan tilanteessa. Poliisin mukaan alkuperäisen hälytyksen oli tehnyt "mielenkiintoinen henkilö". Ampumisen kohteena on poliisin mukaan ollut nimenomaan viranomainen.

6. Poliiseilla ei ole hengenvaaraa

Molemmat loukkaantuneet poliisit ovat olleet sairaalahoidossa. Toinen poliisi pääsi sunnuntaina pois sairaalasta. Toinen poliisi on haavoittunut vakavasti, mutta hänellä ei ole hengenvaaraa.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan suojavarusteet saattoivat pelastaa poliisien hengen.

7. Poliisin tiedottaminen herätti kysymyksiä

Poliisin varovaista tiedottamista on sekä arvosteltu että kiitelty sosiaalisessa mediassa.

Tutkinnallisista syistä poliisi oli hyvin niukkasanainen sunnuntaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Poliisin mukaan lisätietojen kertominen olisi vaikeuttanut tutkintaa. Poliisi ei halunnut kertoa, mitä kaikkea se tiesi epäillyistä ja näiden liikkeistä, koska takaa-ajo oli vielä kesken.

Lue aiheesta lisää:

Nainen ajoi autoa, kun yhtäkkiä takaa lähti ohittamaan epäiltyjen poliisiampujien auto – silminnäkijät kertovat harvinaisesta operaatiosta

Ylen tieto: Porvoon epäillyt ampujat puhuvat suomea – Lehtitiedot: epäillyt ovat veljeksiä ja asuneet Suomessa

KRP: Porvoon poliisiampumisista epäillyt saatu kiinni Tampereen seudulla – ampuivat poliisia kohti ja ajoivat poliiseja päin

Porvoon ampumisen selvittely jatkuu – monia kysymyksiä vielä auki

Tutkija Porvoon ampumisesta: Poliisin työ muuttunut vaarallisemmaksi 2000-luvulla – "Näkyy selkeä virkamiehen vahingoittamistarkoitus, jopa ansoittamista"

Ruotsalainen kriminologi: Ilmeisesti järjestäytynyt ruotsalainen rikollisuus oli asialla Porvoossa

Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksessä Kouvolassa on keskityttävä erityisesti hoitoketjua heikentävien tekijöiden poistamiseen, toteaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto päivystystä koskevassa päätöksessään.

Potilaiden hoitoa päivystyksessä ovat avin mukaan heikentäneet osastojen sulut, potilaspaikkojen vähennykset, jatkohoitopaikkojen vähentyminen ja potilaiden hoitopolun kulun pitkittyminen. Esimerkiksi osastoja on välillä suljettu lääkäripulan vuoksi.

Poksin päivystykseen palkattiin alkuvuonna lisää hoitajia helpottamaan päivystyksen tilannetta. Avin mukaan hoitajien vakanssien lisäämisen ohella on selkiytettävä esimiestyötä.

Omavalvonnan muistutusvastausten käsittelyssä Poksin päivystyksessä on avin mukaan ollut liian pitkä viive. Yksikön johdon on vastattava muistutukseen kirjallisesti kohtuullisessa ajassa eli neljän viikon kuluessa. Mikäli sairaalan toiminnassa ilmenee asioita, jotka vaarantavat potilasturvallisuutta, on asiaan puututtava heti omavalvonnalla ja korjattava toimintaa.

Aluehallintovirasto vaatii Kymsotelta myös selvityksiä Poksin päivystyksen potilaiden hoitopolun läpikulusta kuluvalta kesältä lokakuun loppuun mennessä.

Päivystyksen toiminta on ollut seurannassa

Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksen ongelmat nousivat esille viime vuonna, kun päivystyksessä työskentelevät hoitajat ilmaisivat huolensa potilaiden ja henkilökunnan turvallisuudesta.

Hoitajat kertoivat joutuvansa tinkimään muun muassa lääkkeiden tehon seurannasta, hygieniasta ja ravitsemuksesta.

Hoitohenkilöstön uupuminen ja huoli potilasturvallisuudesta Pohjois-Kymen sairaalassa Kouvolassa poiki kantelun Etelä-Suomen aluehallintovirastoon joulukuussa. Luottamusmiehen tekemän kantelun mukaan henkilökuntaa oli aivan liian vähän, ylitöitä tehtiin paljon ja henkilöstö oli uupumuksen partaalla.

Toisen kantelun teki yksityishenkilö. Kouvolalainen nainen jonotti pitkäaikaissairaan läheisensä kanssa päivystyksessä seitsemän tuntia joulukuun alussa, minkä jälkeen hän laati kantelun.

Aluehallintovirastosta kerrottiin alkuvuodesta, että Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksen toimintaa on seurattu jo jonkin aikaa.

Pohjois-Kymen sairaalan toiminta siirtyi Kouvolan kaupungilta Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Carean vastuulle vuoden 2018 alusta. Tämän vuoden alusta Kymenlaakson kaikki terveys- ja sosiaalipalvelut koottiin uuden sote-kuntayhtymän Kymsoten alaisuuteen.

Toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström jättää metsäyhtiö Stora Enson ensi vuonna. Yhtiön tiedotteen mukaan Sundström jatkaa nykyisessä tehtävässään toistaiseksi ja lähtee yhtiöstä ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Hallitus on alkanut etsiä hänelle seuraajaa.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta kehuu, että Sundströmin kaudella Stora Ensosta on tullut johtava yhtiö vastuullisuudessa.

– Hän vaikutti suuresti Stora Enson kehittymiseen uudistuvien materiaalien yhtiöksi ja ohjasi yhtiötä kohti vastuullista kannattavaa kasvua.

Sundström aloitti työnsä Stora Ensossa vuonna 2012, ja hänet valittiin toimitusjohtajaksi vuonna 2014. Hän täyttää ensi vuonna 60 vuotta.

– Voi käydä niin, että suurimittakaavaisia metsäpaloja ei enää pystytäkään lopettamaan, sanoo Mikko Pyhälä.

Perussa ja Venezuelassa Suomen suurlähettiläänä aikaisemmin palvellut Pyhälä oli maanantaina vieraana Radio Ylen 1:n Ykkösaamussa. Ohjelman voit kuulla tästä.

– Olemme lähellä rajaa, josta ei ole paluuta. Kun sademetsä on kerran palanut, sitä ei enää saa takaisin. Metsän tuho on peruuttamaton ilmiö, arvioi Pyhälä.

Entinen suurlähettiläs on pitkän linjan Amazonin sademetsän seuraaja. Vuonna 1992 Pyhälä sai yhdessä Jukka Salon kanssa Tieto-Finlandia-palkinnon teoksesta Amazonia.

– Amazonin alkuperäisestä sademetsästä on tuhoutunut jo 17 prosenttia, Pyhälä kertoo.

– Jos vielä palaa 3–7 prosenttia, niin metsä ei enää pysty uudistumaan, koska pilvien muodostuminen ja sateet loppuvat.

Sateiden ehtyminen vaikuttaa tietenkin myös alueen jokiin ja kalakantoihin.

Pyhälä muistuttaa, että sademetsien kulotuksessa tuhoutuu mittaamaton määrä sellaisia kasvi- ja hyönteislajeja, joita ei vielä edes tunneta. Samalla menetetään mahdollisuus tutkia ja hyödyntää näitä lajeja elintarviketuotantoon tai lääkeaineiksi.

"Bolsonaro tahtoo metsien tuhoutuvan"

Mikko Pyhälän mielestä vastuu nykykehityksestä kuuluu Bralian oikeistopopulistiselle presidentille Jair Bolsonarolle.

Metsätuhojen tahti oli pahimmillaan viime vuosituhannen puolella, mutta entisen presidentin Luiz Inácio Lula da Silvan aikana se saatiin huomattavasti vähäisemmäksi, kuvailee Pyhälä.

Vuosina 2004–2012 Brasilia loi uusia luonnonsuojelualueita, tiukensi valvontaa ja eväsi valtion luottoja viljelijöiltä, jotka olivat jääneet kiinni suojeltujen metsäalueiden kaatamisesta. Metsätuhojen tahti saatiin painettua alimmilleen tilastoidun historian aikana, The New York Times kirjoittaa.

Vuonna 2014 Brasilia sukelsi vakavaan taantumaan. Sen seurauksena maan riippuvuus naudanlihan ja soijan kaltaisten maataloustuotteiden viennistä kasvoi. Samalla vahvistui maatalousbisneksen etua ajavien lobbaajien mahti.

Naudanlihan ja soijan tuotannolla on vahva kytkös metsäkatoon. Metsien tuhoaminen alkoi jälleen lisääntyä.

Amazon Watch -kansalaisjärjestön mukaan Brasilian parlamentissa vaikuttaa vahva puoluerajat ylittävä ruralista-blokki, joka ajaa suurten maatalousyhtiöiden ja maanomistajien etuja.

Bolsonaro ei olisi päässyt valtaan ilman tämän kovan linjan konservatiivisen ryhmittymän tukea. Hän on maksanut tuen takaisin nimittämällä blokin edustajia keskeisiin asemiin hallinnossaan.

– Nyt palojen tahti on jälleen kiihtynyt, koska nykyinen presidentti Jair Bolsonaro haluaa, että metsiä tuhotaan ja alkuperäiskulttuurit katoavat, syyttää Pyhälä.

Bolsonaro on lopettanut ympäristövirastoja ja poistanut rangaistuksia ympäristörikoksista. Hän rohkaisee polttamaan sademetsiä, jotta voitaisiin lisätä soijan viljelyä, luettelee Pyhälä.

– Bolsonaro ei halua ymmärtää tosiasioita eikä kuuntele tutkijoita. Hän tukee uusliberaalia talouspolitiikkaa, jossa pyritään lyhytaikaisiin suuriin voittoihin yrityksille välittämättä seurauksista ympäristölle.

Lihantuotanto aiheuttaa Pyhälän mukaan 80 prosenttia tuhoista. Metsiä kulotetaan soijantuotantoa varten ja nautakarjan laitumeksi.

Bolsonaro sanoo määränneensä sotilaat sammuttamaan metsäpaloja. Pyhälän mukaan toimet ovat kuitenkin vähäisiä.

– Kuin hyttysen pissa järveen, entinen suurlähettiläs vertaa.

Bolsonaro on pyrkinyt esittämään ulkomaisen arvostelun sekaantumisena Brasilian sisäisiin asioihin. Erityisesti hän on ottanut hampaisiinsa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin.

Bolsonaro sanoi, että Macronin esittämä ajatus kansainvälisesti liittoumasta Amazonian pelastamiseksi kohtelisi Brasiliaa kuin siirtomaata tai ei-kenenkään-maata.

"Sekä EU että kansalaiset voivat vaikuttaa"

Brasilia on maailman suurin naudanlihan viejä, se tuottaa 20 prosenttia maailman viennistä, Yhdysvaltain maatalousministeriö arvioi.

Viime vuonna Brasiliasta laivattiin 1,64 miljoonaa tonnia naudanlihaa. Vientiä on lisännyt kysynnän kasvu Aasiassa, erityisesti Manner-Kiinassa ja Hongkongissa.

Eteläamerikkalaisen Mercosur-kauppavyöhykkeen ja EU:n kesken valmisteltu kauppasopimus voisi avata lisää markkinoita Brasilian naudanlihalle.

Euroopan unioni voi jättää Mercosur-kauppasopimuksen ratifioimatta. Pyhälä muistuttaa, että sopimuksen vahvistamiseen tarvitaan jokaisen jäsenmaan parlamentin hyväksyntä.

Hänen arvionsa mukaan sellainen saaminen voisi olla nyt äärimmäisen vaikeaa. Myös jokaisella kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa valinnoillaan.

– Meidän tulisi välttää entisillä sademetsäalueilla tuotettua naudanlihaa.

– Myös palmuöljy on yleensä peräisin näiltä alueilta. Samoin on syytä suhtautua valikoivasti siihen, minkälaista soijaa käyttää, kehottaa Pyhälä.

Lue myös:

Tutkija Brasilian presidentin sademetsien suojeluun liittyvästä ulostulosta: ”Ulkokultaista patsastelua”

Suurlähettiläs Brasilian metsätuhoista: Näyttää, että laittomat metsänhakkuut ovat nousseet jopa 80 prosenttia

Maailman keuhkot palavat Amazonin alueella, kauppasopimusten jäädyttäminen voisi auttaa – Tutkija pelkää: "Koko sademetsä saatetaan menettää"

Pientä lasta kantanut nainen ammuttiin tänään maanantaiaamuna Malmössä, kertovat Ruotsin tiedotusvälineet.

Ampuminen tapahtui kadulla Malmön Ribersborgin kaupunginosassa. Tapauksella oli useita silminnäkijöitä ja ampujan pako saatiin myös videolle. Videokuvasta nähdään, että naamioituneella ampujalla on kädessään pistoolin kaltainen esine.

Nainen, joka oli iältään noin 30-vuotias, sai surmansa. Lapsi ja toinen paikalla ollut henkilö vietiin sairaalaan tarkistettaviksi. He eivät saaneet fyysisiä vammoja, kertoo Ruotsin yleisradio SVT.

Expressen-lehden tietojen mukaan naisen puoliso oli tunnettu rikollinen, joka on kärsinyt pitkän vankeusrangaistuksen. Lehden mukaan on mahdollista, että mies oli ampumisen varsinainen kohde.

Poliisilla on menossa laaja etsintäoperaatio, mutta tekijää ei ole silti saatu kiinni.

Malmön Lorensborgissa paloi myöhemmin päivällä Mercedes-merkkinen henkilöauto. Poliisi pitää mahdollisena, että tapaukset liittyvät toisiinsa. Auton jäänteitä tutkitaan tarkasti.

26.8. klo 16.20 Lisätty Expressen-lehden tieto naisen puolisosta.

Porvoon poliisiampumisista epäillyt ovat asuneet Suomessa, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden mukaan epäillyt olisivat muuttaneet Porvoosta Ruotsiin noin 15 vuotta sitten. Iltapäivällä Ilta-Sanomat kertoi, että epäillyt olisivat veljeksiä.

Illalla tavoitettu tutkinnanjohtaja Kimmo Huhta-aho ei vahvistanut tietoja Ylelle.

Ylen saaman tiedon mukaan Porvoon poliisiampumisista epäillyt miehet puhuvat ruotsin ja suomen kieltä.

Aiemmin tänään Huhta-aho kertoi Ylelle, että epäillyt miehet ovat syntyperäisiä ruotsalaisia ja toisella heistä on sekä Suomen että Ruotsin kansalaisuus.

Illalla MTV Uutiset kertoi, että ampumisen yhteydessä toiselta poliisilta vietiin ampuma-ase. HS uutisoi, että epäillyt olisivat majailleet kuukauden Porvoossa motellissa.

Yle esitti Huhta-aholle maanantaina iltapäivällä kysymykset, jotka tässä vaiheessa tutkintaa ovat hyvin kiinnostavia.

Missä epäillyt ovat tällä hetkellä?

Epäillyt ovat olleet Tampereen poliisiasemalla. Heitä ollaan siirtämässä näillä hetkillä, joten en ota kantaa sen tarkemmin heidän sijaintiinsa tällä hetkellä.

Milloin heitä kuullaan?

Epäiltyjä kuullaan tänään tai huomenna. Meillä on keskusrikospoliisin tutkijoita Tampereen alueyksikössämme. Teemme tässä myös yhteistyötä Sisä-Suomen poliisin kanssa.

Ylen tieto on, että epäillyt puhuvat suomen ja ruotsin kieltä. Millä kielellä tehtiin hätäkeskukseen soitto, jossa pyydettiin poliisipartiota Porvoon teollisuusalueelle puolenyön jälkeen sunnuntaina?

Tämä on asia, jota en kommentoi vielä tässä vaiheessa. Annetaan kavereiden itsensä kertoa, kun heitä päästään kuulemaan.

Totesitte eilen Ylen haastattelussa, että hätäkeskukseen soittanut on "mielenkiintoinen henkilö". Mitä se tarkoittaa?

Se tarkoittaa sitä, että hänellä (puhelun soittaneella) on kenties osuutta asiaan.

Kuinka kauan epäillyt ovat olleet Suomessa, ovatko he asuneet Suomessa?

En halua ottaa tässä vaiheessa kantaa tähän. Eivätköhän nämä herrojen vaiheet tule laajempaan tietoisuuteen jossain vaiheessa.

Silminnäkijöiden mukaan pakoauton jäljiltä on löytynyt maasta aseita, veitsi ja turvaliivit. Olivatko nämä ampumisista epäillyiltä henkilöitä?

Olen itse nähnyt kansalaisen ottaman videon tuosta tapauksesta. Siitä voi päätellä sen, että pakoautosta on heitetty nämä esineet maahan.

Miten poliisi tutkii epäiltyjen toimintaa?

Me otamme huomioon kaiken, mitä on tapahtunut ennen näitä ampumisia ja niiden jälkeen. Nämä asiat selvitetään riittävän laajasti.

On varmaankin selvää, että poliisi vaatii epäiltyjen vangitsemista. Missä istunto pidetään?

Se pidetään Vantaalla Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa.

Kuullaanko epäiltyjä videon yhteydellä vai tulevatko he paikalle?

Meillä on rauhassa tätä aikaa pohtia. Vangitsemisvaatimus tulee jättää käräjäoikeuteen keskiviikkona puoleen päivään mennessä.

Etsiikö poliisi vielä muita tapaukseen liittyviä henkilöitä?

Poliisilla on aina mielessä yksi sääntö. Se on se, että oliko tässä kaikki.

Sitä selvitellään parhaillaan, onko kaksi ollut kaksi. Vai onko kaksi ollut enemmänkin kuin vain kaksi.

Oliko tässä ansa?

En lähde tätä asiaa spekuloimaan tässä vaiheessa. Kaikki vaihtoehdot otetaan huomioon.

Tekeekö poliisi yhteistyötä Ruotsin poliisin kanssa?

Suomen poliisi on tehnyt ollut alusta lähtien yhteistyötä Ruotsin poliisin kanssa.

Liittyykkö porvoolainen Motelli On Line tapaukseen?

Meillä oli eilen iltapäivällä pientä toimintaa tähän kohteeseen liittyen. Toiminnan luonnetta ei ole syytä tässä sen enempää tarkentaa.

Epäillyt ovat syntyneet vuosina 1989 ja 1994

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kimmo Huhta-aho keskusrikospoliisista kertoi aiemmin STT:lle, että epäillyt ovat tiettävästi syntyperäisiä ruotsalaisia. Asiasta ei Huhta-ahon mukaan ole kuitenkaan täyttä varmuutta.

Miehet ovat syntyneet vuosina 1989 ja 1994.

Tapahtumat saivat alkunsa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, kun kahta poliisia ammuttiin hälytystehtävän yhteydessä pienteollisuusalueella Porvoossa. Poliisipartio oli saanut tavanomaisen hälytystehtävän hieman puolenyön jälkeen.

Kun poliisit pääsivät paikalle, heitä vaadittiin luopumaan aseistaan ja tämän jälkeen heitä ammuttiin välittömästi. Molemmat poliisit loukkaantuivat tapahtuneessa.

Toinen poliiseista on edelleen sairaalassa, hänen vammansa ovat vakavia. Toinen poliisi pääsi sunnuntaina pois sairaalasta.

Poliisi otti epäillyt kiinni eilen Ikaalisisssa

Poliisi otti epäillyt kiinni puoli tuntia kestäneen takaa-ajon päätteeksi Ikaalisissa eilen sunnuntaina puoli yhdeksän jälkeen illalla.

Poliisia kohti ammuttiin takaa-ajon aikana noin kymmenkunta laukausta. Kolme poliisin autoa vaurioitui takaa-ajossa, mutta henkilövahinkoja ei syntynyt.

Miehiä epäillään Porvoon tapahtumien osalta kahdesta murhan yrityksestä.

– Poliisipartio meni Koneistajantielle tavanomaiselle omaisuusrikokseen liittyvälle tehtävälle. Tapahtumien kulusta poliisilla on hyvä käsitys, mutta epäiltyjen kuulemisella ja muulla esitutkinnalla uskotaan saatavan vielä lisätietoa asiaan, tutkinnanjohtaja Kimmo Huhta-aho sanoo.

Takaa-ajotilanteen osalta rikosnimikkeet tarkentuvat vielä esitutkinnan edetessä.

– Tehokkaan viranomaisyhteistyön avulla epäillyt saatiin kiinni alle 24 tunnissa ilman henkilövahinkoja. Yhteistyö oli tiivistä esimerkiksi Itä-Uudenmaan ja Sisä-Suomen poliisilaitosten kanssa, Huhta-aho kertoo.

Esitutkinta jatkuu nyt muun muassa epäiltyjen kuulustelemisella, teknisillä tutkimuksilla ja vihjeiden läpikäymisellä.

Valtakunnansyyttäjänvirastolle ei ole tähän mennessä tullut ilmoitusta, että poliisi olisi käyttänyt asetta Porvoossa tai epäiltyjen kiinnioton yhteydessä, kertoo STT. Poliisin tulee aina tehdä ilmoitus, jos asetta käytetään.

Valtakunnansyyttäjänviraston poliisirikosten tutkinnanjohtajan Heikki Steniuksen mukaan on mahdollista, että poliisi on käyttänyt asetta ja ilmoitus siitä tehdään myöhemmin lähipäivinä. On kuitenkin tavallista, että ilmoitus tehdään nopeasti, jopa samana päivänä.

Hälytyskeskukseen soitti "mielenkiintoinen henkilö"

Yksi keskeinen ja kiinnostava kysymys on, kuka soitti hätäkeskukseen sunnuntaiyönä heti puolen yön jälkeen.

Keskusrikospoliisi järjesti sunnuntaina tiedotustilaisuuden.

Yle kysyi tutkinnanjohtajalta, kuka soitti hätäkeskukseen sunnuntaiyönä.

– Hän on "mielenkiintoinen henkilö", tutkinnanjohtaja Kimmo Huhta-aho vastasi kysymykseen.

Poliisi ei ole suostunut kertomaan tänäänkään, mitä kieltä puhelussa käytettiin, kun soitto hätäkeskukseen tehtiin.

Ylen tieto siis on, että epäillyt puhuvat suomen ja ruotsin kieltä.

Poliisiylijohtaja kiittää kansalaisia yhteydenotoista

Poliisi on saanut runsaasti kansalaisilta viestejä ja yhteydenottoja poliisiampumisiin liittyen.

Poliisi sai kansalaisilta apua myös eilisiltaisessa kiinniottotilanteessa Ikaalisten seudulla.

– Poliisi sai tiellä liikkujilta apua pakoauton kiinnisaamisessa. Kansalaiset kertoivat, mihin suuntaan auto oli matkalla, kertoo Ylelle poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Kolehmainen kertoo, että poliisi on saanut paljon kannustavia viestejä.

– Kansalaiset elävät kollektiivisesti tässä mukana, Kolehmainen sanoo.

Itä-Uudenmaan poliisipartiot tänään Porvoossa

Porvoossa tapahtuneen poliisiammuskelun vuoksi Itä-Uudenmaan poliisipartiot ovat olleet tänään maanantaina Porvoon keskustassa.

– Poliisi haluaa olla Porvoossa näkyvästi tänään paikalla. Kansalaisilla on varmasti paljon kysymyksiä liittyen näihin tapahtumiiin. Poliisi pyrkii heille vastaamaan ja lisäämään turvallisuuden tunnetta Porvoossa, kertoo Ylelle Itä-Uudenmaan poliisin apulaispoliisipäällikkö Ari Karvonen.

Vaikka poliisi on jutellut kansalaisten kanssa tänään Porvoon kaduilla, tutkinnan yksityiskohdista ei ole katukeskusteluissa puhuttu.

Poliisi jatkaa niukkaa tiedottamistaan. Syy siihen on se, ettei poliisi halua kertoa median kautta sitä, mitä se tietää tapahtumista.

Lue lisää:

KRP: Porvoon poliisiampumisista epäillyt saatu kiinni Tampereen seudulla – ampuivat poliisia kohti ja ajoivat poliiseja päin

Tutkija Porvoon ampumisesta: Poliisin työ muuttunut vaarallisemmaksi 2000-luvulla – "Näkyy selkeä virkamiehen vahingoittamistarkoitus, jopa ansoittamista"

Nainen ajoi autoa, kun yhtäkkiä takaa lähti ohittamaan epäiltyjen poliisiampujien auto – silminnäkijät kertovat harvinaisesta operaatiosta

Ruotsalainen kriminologi: Ilmeisesti järjestäytynyt ruotsalainen rikollisuus oli asialla Porvoossa

Briteissä kohkataan uudesta BBC:n ja HBO:n tv-sarjasta, joka perustuu Philip Pullmanin nuorten fantasia-trilogiaan nimeltä Universumien tomu.

Tv-sarjassa näyttelee suomalainen Pasi Remsu. Yle Uutiset kirjoitti viime vuonna Remsusta, miehestä, joka päätyi onnekkaan sattuman kautta raksahommista brittiläiseen draamakouluun ja sieltä mm. Jurassic World -elokuvan kuvauksiin.

Viime syksynä Remsu sai agentiltaan kehotuksen tehdä nopeasti esittelyvideo itsestään.

– Vedin siansaksaa suomeksi ja olin oma itseni. En lähtenyt mihinkään supertaidehommaan, enkä kerinnyt ajatella, mitä muut ajattelevat. Se oli niin autenttista, ja ohjaaja tykkäsi rehellisyydestä, Remsu sanoo.

Nyt Remsu esittää uuden tv-sarjan kahdessa jaksossa pohjoisen pallonpuoliskon samojedi-metsästäjää, pahista, joka kidnappaa päähenkilö Lyran ja kauppaa tämän eteenpäin toisille pahiksille.

Pohjoisen samojedin rooli on kuin luotu entiselle rovaniemeläiselle, jolla on kokemusta myös lappilaisena safarioppaana toimimisesta. Remsu kertookin kehuneensa ohjaajalle, että "tämä on meille ihan arkipäivää".

– Paitsi ei tietysti lasten kaappaaminen, Remsu nauraa.

Päähenkilönä tyttö, joka pelastaa maailmat

Philip Pullmanin alkuperäinen trilogia keskittyy nuoreen tyttöön, Lyraan, joka asuu Oxfordissa. Lyran Oxford sijaitsee meidän tuntemamme yliopistokaupungin rinnakkaisessa todellisuudessa. Siellä jokaisella ihmisellä on daimoni, eläinhahmon ottanut näkyvä sielu.

Lyra selvittää salaperäisen Tomun merkitystä ja sen yhteyttä kadonneisiin lapsiin. Matka vie Pohjoiseen, jota kansoittavat noidat ja panssarikarhut – ja jossa Lyra kohtaa nomadia esittävän Remsun.

Apunaan Lyralla on aletiometri, kompassi, joka kertoo totuuden sille, joka osaa tulkita sen symboleita.

Seikkailuun liittyy myös Will, poika meidän maailmastamme. Lyra ja Will taistelevat pahaa vastaan, jota edustaa Magisterium. Paaveineen se muistuttaa epäilyttävästi katolista kirkkoa.

Fantasian luominen on kallista

Tuleva tv-sarja on BBC:n historian kallein tuotanto. Kalliin siitä tekee fantasiamaailma, jonka luominen ei ole halpaa. Erityisen kalliin siitä tekevät muun muassa daimonit, jotka animoidaan eläviksi. Remsu kertoo, että daimoneita markkeerasivat kuvauksissa kepin nokassa liehuvat hännät.

Myös näyttelijäjoukko on nimekäs. Lyraa esittää 14-vuotias Dafne Keen. Muita nimiä ovat muun muassa Ruth Wilson, Lin Manuel Miranda ja Andrew Scott.

On esitetty arviota, että sarja maksaisi vähemmän kuin Netflixin The Crown, jonka tekeminen kustansi seitsemän miljoonaa dollaria per jakso. Tarkkaa summaa ei tiedetä, mutta sarjan sanotaan olevan kallein BBC:llä koskaan esitetty.

Tv-sarjan on määrä ilmestyä syksyllä ensin HBO:lla ja HBO Nordicilla ja sitten BBC:llä. Voit katsoa tv-sarjan trailerin täältä.

Suomi mainittu – ja monta kertaa

Remsu ehdotti kuvauksissa ohjaajalle, että hän puhuisi repliikkinsä suomeksi, Rovaniemen murteella. Läpi meni. Mies opetti suomea myös vastanäyttelijälleen Lia Williamsille.

– Yhdessä kohtauksessa tuon kidnappaamani lapsen tehtaalle. Käyn tohtori Cooperin kanssa keskustelun. Joka kerta, kun Cooper sanoi suomeksi: “Sie oot myöhäsä”, minulla oli vaikeuksia pitää pokkaa.

Remsu kertoo, että kuvauspaikalla häntä kohdeltiin kuin filmitähteä.

– Oli huippuhotelli ja aamulla hento herätys, kun kuljettaja tuli hakemaan töihin. Oli oma asuntovaunu ja pari-kolme meikkaajaa katsomassa, että olet koko ajan tällissä. Tuli hetkellisesti sellainen parempi ihminen -olo.

Remsu asuu Lontoossa, jossa hän näyttelemisen ohella rakentaa briteille saunoja. Hänellä on työhuone 1800-luvulta peräisin olevassa entisessä kirkossa.

– Olen nykyisin sellainen saunasaarnaaja, Remsu nauraa.

Suomi on tv-sarjassa framilla toisellakin tapaa. Pullman on antanut pohjoisessa asuville hahmoilleen skandinaavisia nimiä. Lyraa auttaa Enara-järven noitien kuningatar Serafiina Pekkala, jolla on daimoni nimeltä Kaisa.

Alkuperäisessä brittiversiossa Kaisa tosin on “he”, mies. Tv-sarjassa Serafiina Pekkalaa näyttelee Ruta Gedmintas. Siitä, mitä sukupuolta Kaisan ääninäyttelijä tv-sarjassa on, ei ole tietoa.

Aiempi elokuva floppasi

Pullmanin maailma on aiemmin yritetty kääntää isolle kankaalle. The Golden Compass (Kultainen kompassi) -elokuva vuodelta 2007 floppasi siitä huolimatta, että siinä näyttelivät mm. Nicole Kidman ja Daniel Craig.

Yksi syy siihen, ettei elokuva menestynyt, oli sen Yhdysvalloissa saama vastaanotto: uskonnolliseen oikeistoon kuuluva Catholic League for Religious and Civil Rights -järjestö kehotti boikotoimaan Kultaista kompassia, koska sen mielestä elokuva tutustutti lapset ateismiin.

Elokuvan nähnyt Remsu ihmettelee asiaa.

– Minun mielestäni maailma alkaa mennä siihen, että maalaisjärki on kadonnut, on siistiä pahoittaa mielensä asioista. Tänä päivänä on uskontoja joka lähtöön ja ne kaikki mahtuvat maailmaan. Tärkeintä on, että pystyt turvautumaan johonkin. Jos oppii kuuntelemaan, maailma antaa vastauksia, Remsu analysoi.

Uuden tv-sarjan tuottajat vakuuttelivat muun muassa Comic-Con-tapahtumassa San Diegossa, että Philip Pullmanin, tunnetun agnostikon ja ateistin, kirjoihin perustuvassa sarjassa ei hyökätä uskontoa vastaa. Sen sijaan kritisoidaan tiedon salaamista, sitä että ihmisiä pidetään pimennossa, eikä anneta heidän ajatella vapaasti.

On myös spekuloitu sillä, että aiemman elokuvan lyhyt muoto ei sopinut monisyisen ja syvällisen maailman ja sen henkilöhahmojen avaamiseen. Siksi tv-sarjalta odotetaan nyt paljon. Sarjasta veikataan uutta Game of Thronesia.

BBC ottaa kuitenkin ilmeisen riskin. Se on jo päättänyt toisen tuotantokauden tekemisestä ennen kuin ensimmäisen suosiosta on mitään takeita.

Pullman kirjoittaa syntiinlankeemuksen uusiksi

Trilogia perustuu löyhästi John Miltonin 1600-luvulla kirjoitettuun Kadotettu paratiisi -runoelmaan. Milton käsittelee syntiinlankeemusta negatiivisena asiana, mutta Pullman esittää sen myönteisenä. Lyra ja Will ovat kuin Eeva ja Aatami, jotka kirjoittavat Raamatun tarinan uusiksi.

Alkuperäinen kirjasarja on luokiteltu fantasiaksi lapsille ja nuorille. Se yhdistää filosofiaa, teoreettista fysikkaa ja teologiaa tavalla, joka tekee siitä syvällisen ja älyllisesti haastavan myös aikuisille. Sellaisena se edustaa crossover-kirjallisuutta, josta on vaikea sanoa, mihin hyllyyn se pitäisi sijoittaa.

Suomessa sarja on ilmestynyt nimillä Kultainen kompassi (1995), Salaperäinen veitsi (1997) ja Maaginen kaukoputki (2000). Teokset on suomentanut Helene Bützow. Kirjasarja on käännetty noin 40 kielelle ja sitä on myyty lähes 20 miljoonaa kappaletta.

Philip Pullman on kirjoittanut Universumien tomu -sarjalle jatkoa kirjassa Belle Sauvage, joka ilmestyi vuonna 2017 englanniksi ja vuonna 2018 suomeksi nimellä Vedenpaisumus. Ja lisää on tiedossa. The Secret Commonwealth: The Book of Dust Volume Two on määrä ilmestyä englanniksi lokakuun alussa.

Kriminologi Jerzy Sarnecki epäilee, että Porvoon ammuskelujen ja takaa-ajon taustalla on järjestäytynyt ruotsalainen rikollisuus.

– Tästä on hyvin vaikea sanoa, koska emme tiedä kaikkea. On ilmeisesti kuitenkin niin, että ruotsalainen järjestäytynyt rikollisuus on toiminut Suomessa. Meillä on tällä hetkellä Ruotsissa paljon ongelmia törkeätä väkivaltaa käyttävien jengien kanssa. Ne ampuvat ja räjäyttävät sekä syyllistyvät törkeisiin rikoksiin.

Sarneckin mukaan järjestäytyneellä rikollisuudella on taipumus levitä maasta toiseen Pohjoismaissa. Hän kertoo, että Tanskassa on myös ollut tapauksia, joissa asialla on ollut Ruotsin järjestäytynyt rikollisuus.

– Valitettavasti näin asia vain on, Sarnecki lisää.

On hyvin vaikea sanoa, kuinka läheiset suhteet Ruotsissa toimivalla järjestäytyneellä rikollisuudella on Suomeen, mutta heidän liiketoimensa perustuvat kansainvälisiin yhteyksiin, ja Suomen itänaapuri on tässä kiinnostava.

– Voin kuvitella, että yhteyksillä Venäjään on suuri merkitys, Sarnecki sanoo.

Tukholman yliopiston kriminologian professori Sarnecki pitää mahdollisena, että ruotsalainen rikollisuus leviää muihin Pohjoismaihin, mutta niin ei välttämättä tarvitse tapahtua. Se riippuu professorin mukaan siitä, kuinka muut Pohjoismaat ja myös Ruotsi onnistuvat taistelemaan tämän tyyppistä rikollisuutta vastaan.

Raaka rikollinen kulttuuri syntyi muutama vuosi sitten

– Tämä on meillekin uusi ongelma. Se alkoi vasta muutama vuosi sitten, mutta on sen jälkeen juurtunut yhteiskuntaamme. Meille on syntynyt raaka rikollinen kulttuuri, johon kuuluvat kovat otteet, tappaminen, ampuminen, piittaamattomuus omasta elämästä ja poliisin provosoiminen, Sarnecki kuvailee.

Rikolliset tulevat Sarneckin mukaan Ruotsissa alueilta, jotka ovat sosiaalisesti "hyvin haavoittuvaisia", ja monessa kohdassa ruotsalainen koulu ja päiväkoti esimerkiksi ovat epäonnistuneet.

– Nyt näemme näiden laiminlyöntien lopputuloksen. Olemme sallineet tiettyjen nuorten kasvaa vailla kiinnekohtaa ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

Professorin mukaan on kyse sekä olemassa olevan ongelman kohtaamisesta että vastaavan ennalta ehkäisemisestä tulevaisuudessa.

Eniten lisääntyneet huumausainerikokset

Alkuvuonna Ruotsissa ilmoitettiin kaikkiaan 757 000 rikosta. Se on prosentin enemmän kuin samaan aikaan edellisvuonna.

Oheisesta tilastosta näkee, että viime vuodesta eniten lisäystä on huumausainerikoksissa. Toisena ovat petoksiin liittyvät rikokset ja kolmantena henkilöön kohdistuvat rikokset ja vahingonteot.

Petokset -rikosnimikkeellä ilmoitettuihin rikoksiin lasketaan muun muassa luottokorttirikokset ja identiteettirikokset, joita oli eniten petos -nimikkeen alla. Tiedot löytyvät Kriminalstatistik 2019 -tilastoista, joissa on ennakkotietoa tämän vuoden luvuista.

Henkilöön kohdistuvat rikokset ovat pääosin pahoinpitelyjä, häirintää ja ahdistelua sekä laittomia uhkauksia. Muita samaan kategoriaan kuuluvia rikoksia ovat kuolemaan johtanut väkivalta, kuolemantuottamus tai ruumiinvamman tuottamus, seksuaalirikokset, törkeä vapauden riistäminen ja naisiin kohdistuva väkivalta.

Kuolemaan johtaneita väkivaltaisia rikoksia ilmoitettiin viime vuonna 108, mikä on viisi vähemmän kuin vuonna 2017, jolloin tapauksia oli 113. Viime vuonna kuolemaan johtaneissa väkivaltarikoksissa ampuma-aseita käytettiin 43 tapauksessa. Valtaosassa surmatöitä kuolema aiheutettiin jollain muulla tavalla.

Alkuvuonna vähenivät eniten varkaudet ja erityisesti taskuvarkauksista ja asuntomurroista ilmoitettiin viime vuotta harvemmin.

Lue lisää:

Ylen tieto: Porvoon epäillyt ampujat puhuvat suomea – Lehtitiedot: epäillyt ovat veljeksiä ja asuneet Suomessa Kaksi Ruotsin kansalaista otettu kiinni, tehtävä liittyi omaisuusrikokseen – Nämä asiat tiedämme Porvoon ampujista ja poliisin tutkinnasta

Kolme ampumista yhtenä viikonloppuna – poliisit kertovat, miten elää uhkien kanssa: "En usko, että tämä tulee kenellekään yllätyksenä"

Sanotaan se nyt suoraan: en ole kuullut oikeastaan mitään hyvää ruotsalaisesta peruskoulusta. Toivon, että olen liikkunut vain väärissä piireissä, sillä molemmat lapseni, eka- ja kolmasluokkalainen, aloittivat tavallisessa tukholmalaisessa lähikoulussa viikko sitten.

Etukäteen käymäni keskustelut eivät lupaa hyvää. Pyykkituvassa tapaan naapurin, jonka lapsi kävi myös samaa koulua ja innokkaasti kysyn äidiltä, millaista siellä oli.

– No... Tiedäthän sinä... Se riippuu niin siitä, millainen vuosi on kyseessä, äiti selvittää.

En itse asiassa tiedä ja harmittaa, etten kysynyt lisää. Minusta Suomessa koulujen taso ei vaihtele vuosi vuodelta.

Toinen äiti, suomalainen, antaa vielä suorempaa palautetta.

– Eivät ne oppineet siellä mitään. Se oli sellaista leikkimistä, eivät edes kertotaulua vaatineet oppimaan. Lapsilla oli tosi kova paikka tulla takaisin Suomeen. He saivat tehdä kovasti hommia, että saivat muut kiinni.

– Kun yläaste loppui, ehdotin, että etsitään hyvä lukio. Lapseni sanoi, että pelastan itseni ja lähden Suomeen lukioon, hän jatkaa.

Olenko siis pilannut lasteni tulevaisuuden? Kuulenko myöhemmin, että he joutuvat terapiaan, koska he tulivat Ruotsiin kouluun eivätkä koskaan päässeet heikon matematiikan takia unelma-ammatteihinsa?

Heikot oppimistulokset, puute työrauhasta, pula opettajista ja suuret erot koulujen välillä ovat tuttuja ongelmia ruotsalaisille. Ruotsin PISA-tulokset romahtivat 2013. Sen jälkeen ne ovat nousseet OECD-maiden keskitasolle, mutta ovat edelleen kaukana Suomesta. Ruotsissa käydään jatkuvasti keskustelua opetuksen ongelmista ja siihen vaaditaan parannusta.

Muutama päivä ennen koulun alkua saamme sähköpostia koulusta. 9-vuotiaamme opettaja kertoo, että ensimmäisellä viikolla keskitytään lomamuistoihin, lasten odotuksiin kouluvuodelle ja koulun järjestyssääntöihin.

Naurattaa. Eikö läksyjä? Eikö mennä aineisiin? Jäämmekö heti jälkeen? Lohdutan itseäni sillä, että kun palaamme aikanaan Suomeen, lapset ovat yhä alakoulussa.

Ensimmäinen koulupäivä koittaa. Lapset hyppivät seinille, kuten arvata saattaa. Ehkä vähän vanhemmatkin. Minusta he ovat tosi rohkeita askeltaessaan yli 700 oppilaan rakennusta kohti. Kotona Helsingissä olisi ollut viisi kertaa pienempi koulu.

Jättimäisen rakennuksen pihaan on kokoontunut jo paljon väkeä. Piha on kodikas. Täällä voi pelata koripalloa, kiipeillä, on jalkapallokentät ja sählymaalit.

Parvekkeelle kiikutetaan suurta kaiutinta. Ajattelen rehtorin pitävän juhlavan puheen, mutta ämyreistä alkaakin pauhata discomusiikkia. Tunnelma on tärkeä ja se on hyvin ruotsalainen.

Meidät toivotetaan tervetulleiksi kouluun. Muiden lasten vanhemmat tulevat hymyillen tervehtimään. Kolmasluokkalaiset pojat pelaavat jalkapalloa ja opettaja tulee pyytämään poikaamme heidän mukaansa.

Kaikki pojat tulevat välittömästi lapsemme luo, yksi taputtaa häntä olkapäälle. Poikamme näyttää onnelliselta. En voi olla miettimättä, olisiko ryhmään pääsy ollut näin salamannopeaa Suomessa. Riippuu varmasti paikasta.

Ajatukseni vaeltaa. Vaikka oppimistulokset huolestuttavat, koulussa ei kuitenkaan ole kyse vain tiedosta. Entä jos lapsemme saavat osakseen ystävällisyyttä, ystäviä, itsetuntoa, rohkeutta, luovuutta? Sehän on valtavasti. Sehän olisi hienoa.

Ekaluokkalaisen opettaja on juuri sellainen, kuin vanhemmat toivovat. Kiltti, ystävällinen, pehmeä-ääninen ja lapsen heti huomioiva. Luokassa lasta odottaa aarre. Isoveli on nimittäin kertonut, että suomalaisessa koulussa ei ole omia paikkoja, vaan ainoastaan oma laatikko, josta tavarat haetaan.

– Olisipa meillä omat paikat, huokaili ekaluokkalainen kotona.

Ja siellä se on – oma pulpetti. Ja vielä oma nimikin on siinä valmiina.

Sillä hetkellä ajattelemme kaikki, että alku on ainakin erittäin lupaava.

Lappeenrantalaista marjatilayrittäjää koskeva jäteverojen kiertoepäily siirtyy syyteharkintaan.

Epäiltyä jäteveron kiertoa selvittänyt tulli on saanut oman tutkintansa päätökseen. Marjatilayrittäjää epäillään törkeästä veropetoksesta.

Tullin tutkinnanjohtaja Sanna Kuparisen mukaan asia siirtyy tullin osalta syyteharkintaan lähiviikkoina.

Lappeenrantalaisen marjatilayrittäjän epäillään haudanneen tuhansia kiloja muovijätettä mailleen. Marjatilayrittäjää epäillään törkeästä veropetoksesta ja ympäristörikoksesta.

Ympäristörikoksen osalta asian tutkinta kuuluu poliisille.

Yrittäjän omaisuutta on määrätty takavarikkoon sekä tullin että poliisin pyynnöstä.

Keskusta haluaa Suomesta soijattoman vuoteen 2025 mennessä, linjaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kannanotossaan.

Ministeri Lepän erityisavustaja Satu Haapaniemi kertoi aiemmin Ylelle, että tarkoituksena on tehdä Suomesta soijavapaa niin, ettei sitä käytetä rehuna eikä ihmisten ravintona.

Ministeri Leppä kuitenkin täsmensi myöhemmin illalla Ylelle, että hänen tämänpäiväinen ehdotuksensa ei koske soijan käyttöä ihmisravinnossa. Lepän mukaan ulostulo koski vain ja ainoastaan rehun käyttöä.

Leppä kuitenkin myöntää, että soijan käyttöä myös ihmisravinnossa tulisi pyrkiä korvaamaan tulevaisuudessa.

– On Härkistä, kauratuotteita ja vaikka minkälaisia. Siltä osin kun pystytään korvaamaan, niin totta kai toivomuksena on se, että myös löytyy sellaisia innovaatioita, joissa pystytään korvaamaan myös muita rehuja. Mutta rehu on tämänpäiväisen ulostulon pääsääntö ja pääviesti, ministeri totesi.

Suomessa soijan maahantuonti rehukäyttöön on ministerin mukaan noussut merkittävästi tällä vuosikymmenellä. Suurin osa soijarouheesta on peräisin Yhdysvalloista ja Brasiliasta.

Lepän mukaan sertifioimaton ja metsäkatoa aiheuttava brasilialainen tuontisoija ei kestä vastuullisuuskriteerejä eikä Suomen hiilineutraaliustavotteita, ja siksi Suomen pitäisi olla täysin soijaton vuoteen 2025 mennessä.

Soija on tärkeä valkuaislähde, mutta ministerin mukaan suomalainen rehuteollisuus on tehnyt pitkään töitä korvaavien kotimaisten raaka-aineiden lisäämiseksi. Hänen mukaansa esimerkiksi kotimaisella kauralla, herneellä ja rypsillä tyydytetään kotieläintuotannossa olevien eläinten valkuaisaineiden tarvetta.

Suomalainen maito ja naudanliha tuotetaan käytännössä jo ilman soijaa ja kotimainen vilja itsessään on hyvin valkuaispitoista, ministeri sanoo.

Sikataloudessa soijarehun käyttö on kuuden prosentin luokkaa, arvioi viime viikolla asiantuntija Marjukka Manninen Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitosta Helsingin Sanomille. Broilerien ravinnosta noin 15 prosenttia valmistetaan soijasta, mutta pääosa ravinnosta tulee kotimaisesta viljasta, lehti kirjoittaa.

– Suunta on aivan oikea, kun mietimme sekä ilmastonmuutosta että muuttuvia ruokatrendejä. Meillä on erittäin suuri potentiaali näissä valkuaisainepitoisissa kotimaisissa viljelykasveissa. Valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen tukee myös maatalouden parempaa kannattavuutta, ministeri Leppä sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa kotimaisen valkuaisen viljelyaloja on mahdollista lisätä nykyisestä. Hän pitää realistisena, että esimerkiksi 80 000 hehtaarin härkäpaputuotannolla voisi luopua soijarouheen tuonnista kokonaan, jos esimerkiksi politiikan keinoin kannustetaan viljelijöitä tuottamaan kotimaista valkuaista.

– Tämä (80 000 hehtaaria) on alle 4% Suomen peltopinta-alasta.

Juttua ja otsikkoa täsmennetty 27.8. klo 18.31. Muutettu alkuperäinen otsikko "Maa- ja metsätalousministeri: Suomesta täysin soijaton vuoteen 2025 mennessä – hyvästi soijalatte ja tofu?" muotoon "Maa- ja metsätalousministeri täsmeni avustajansa lausuntoa: Suomesta täysin soijaton rehukäytössä vuoteen 2025 mennessä". Lisätty myös ministeri Lepän kommentit soijan rehukäytöstä.

Lue myös:

Geenimuunneltua soijaa tuodaan entistä enemmän siipikarjan rehuksi – MTK: "Gm–vapaudesta täytyy maksaa enemmän"

”Monelta farmarilta jää sato niittämättä” – Kauppasota Kiinan kanssa on ajanut Yhdysvaltain soijanviljelijät ahdinkoon

Kauppasodan kovemmat kierrokset iskevät Suomeenkin – MTK: "Jos soijasota alkaa, niin tuottajien kilpailukyky heikkenee"

Brasilia hyväksyy sittenkin ulkomaisen avun Amazonin alueen metsäpalojen sammuttamiseksi sillä ehdolla, että maa saa itse hallita sille tarjottuja rahoja. Asiasta kertoo presidentin tiedottaja.

– Brasilian hallitus on presidentti Bolsonaron kautta avoin vastaanottamaan taloudellista apua organisaatioilta ja jopa mailta, tiedottaja Otavio Rego Barros sanoi toimittajille.

– Oleellista tässä kohtaa on, että raha, joka Brasiliaan tulee, on Brasilian kansan hallinnassa.

Tiistaina Brasilian presidentti Jair Bolsonaro torjui G7-maiden tarjoaman avun. Myöhemmin Bolsonaro sanoi, että voi ottaa avun vastaan, jos Ranskan presidentti Emmanuel Macron peruu loukkauksensa.

Macron on ankarasti painostanut Bolsonaroa tekemään enemmän sademetsien suojelemiseksi. Hän on muun muassa uhannut torjua Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan maiden välisen kauppasopimuksen, jos Bolsonaro ei ota ilmastonmuutoksen vastaista taistelua tosissaan.

Bolsonaro on kutsunut Macronia kolonialistiksi, joka haluaa puuttua Brasilian sisäisiin asioihin.

Pohjois-Kymen sairaalassa Kouvolassa aiotaan korjata päivystyksen toimintaa aluehallintoviraston antaman päätöksen pohjalta.

Päivystyksen tilanteesta kanneltiin viime vuoden lopussa Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Aluehallintovirasto antoi maanantaina päätöksensä kanteluihin.

Aluehallintovirasto kiinnittää päätöksessään huomiota muistutusvastausten käsittelyn liian pitkään viiveeseen. Avin mukaan yksikön johdon on vastattava muistutuksiin kirjallisesti kohtuullisessa ajassa eli neljän viikon kuluessa.

– Tämä huomion kiinnittäminen on tässä oikeastaan merkittävin asia. Minun täytyy silloin totta kai alkaa vastata muistutuksiin huomattavan paljon nopeammin kuin nyt olen tehnyt, koska olen joutunut priorisoimaan päivystyksen muuta työtä, sanoo ylilääkäri Kimmo Salmio.

Asioita on jo korjattu

Avi toteaa päätöksessään myös muun muassa, että potilaiden hoitoa päivystyksessä ovat heikentäneet osastojen sulut, potilaspaikkojen vähennykset, jatkohoitopaikkojen vähentyminen ja potilaiden hoitopolun kulun pitkittyminen.

Poksin päivystykseen palkattiin alkuvuonna lisää hoitajia helpottamaan päivystyksen tilannetta. Avin mukaan hoitajien vakanssien lisäämisen ohella on selkiytettävä esimiestyötä.

Salmion mukaan päivystyksessä on jo korjattu asioita, joista avi päätöksessään mainitsee. Esimerkiksi esimiesten työnjako on Salmion mukaan tällä hetkellä hyvällä mallilla.

– Ansiokkaasti palvelleet esimiehet ovat siirtyneet ansiokkaasti eläkkeelle ja uudet ovat aloittaneet työn. Toivon, että heille annetaan työrauha ja kehittämismahdollisuudet päivystykseen.

Lisää resursseja ennaltaehkäisyyn

Avin päätöksessään esille nostamista asioista osa on Kimmo Salmion mukaan sellaisia, ettei niihin voida päivystyksessä vaikuttaa. Esimerkiksi osastopaikkojen riittävyyttä tai terveysasemien lääkäritilannetta ei voida ratkaista päivystyksessä.

Salmio toivoo, että ensisijaisesti resursseja pyrittäisiin saamaan terveysasemien toimintaa vahvistaviin ennaltaehkäiseviin palveluihin.

– Saataisiin kotiutumisketju ja kotona hoidettavien potilaiden pärjääminen paremmalle tolalle niin, ettei laitoshoidosta ja kotihoidosta lähetetä potilaita kovin herkällä liipasimella päivystykseen, vaan heidät pystyttäisi hoitamaan myös omien lääkäreiden avulla.

Ongelma piilee kuitenkin Salmion mukaan siinä, että koko Kymsoten alueella tekijöitä on vähän. Salmio sanoo, että Kymsoten alueella on paljon yksiköitä, joissa on pulaa sekä hoitajista, lääkäreistä että sosiaalityöntekijöistä.

Päivystyksessä rauhallisempi kesä

Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksen ongelmat nousivat esille viime vuonna, kun päivystyksessä työskentelevät hoitajat ilmaisivat huolensa potilaiden ja henkilökunnan turvallisuudesta.

Hoitajat kertoivat joutuvansa tinkimään muun muassa lääkkeiden tehon seurannasta, hygieniasta ja ravitsemuksesta.

Luottamusmies kanteli päivystyksestä aluehallintovirastoon. Toisen kantelun teki yksityishenkilö.

Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksen tilanne on tänä kesänä ollut Salmion mukaan rauhallisempi kuin vuosi sitten, jolloin osastojen sulut rasittivat toimintaa huomattavan paljon. Aika ajoin päivystykseen on ollut vaikeuksia saada lääkäreitä.

– Toki edelleen on kiireisiä päiviä, mutta ei sellaisia, mitä aikaisemmin on ollut. Läpimenoajat ovat ihan aavistuksen verran lyhentyneet, mutta edelleen ne ovat pitkähköjä tietyillä hoitolinjoilla. Oma näkemykseni on, että moni tekijä on vaikuttanut siihen, että tilanne on rauhallisempi.

Kanteluihin antamassaan päätöksessä avi vaatii Kymsotelta selvityksiä Poksin päivystyksen potilaiden hoitopolun läpikulusta kuluvalta kesältä lokakuun loppuun mennessä.