Kaarinalainen Susanna Järvinen on kokenut sienestäjä, mutta vielä vasta-alkaja sienten kasvatuksessa. Ensimmäinen kokeilu koivuvinokkailla sujui hyvin ja nyt muovirasioissa on muhimassa useita alkuja, niin sanottuja pahviymppejä.
– Ainakin tähän mennessä sienivuosi on ollut huono. Löysin netistä sienten kotikasvatusryhmän ja päätin itsekin kokeilla.
Järvinen löysi lähimetsästä koivuvinokkaan, josta hän sai alun kasvattamiselle.
Susanna Järvisen poimima koivuvinokas luonnossa.Susanna Järvinen
Pahvista leikataan pieni palanen, joka desinfioidaan kuumalla vedellä. Sienestä leikataan pieniä siivuja, jotka ripotellaan pahvin päälle. Pahvi kierretään rullalle ja rullat laitetaan rasiaan.
Rasiaa kannattaa säilyttää vaikkapa pimeässä kaapissa, jotta niihin alkaa kehittyä sienirihmastoa.
– Netistä voi myös tietysti tilata valmiita kasvatussettejä, joissa tulee mukana ämpäri ja valmis rihmastopussi. Harrastuksen aloittaminen valmiista pakkauksesta on tietysti helpompaa, koska pahviymppien teko jää väliin.
Parin viikon muhimisen jälkeen alkaa sienten kasvatus
Kun pahviymppi on muhinut pari viikkoa, rikotaan se rasiaan ja laitetaan sekaan käytettyjä kahvinporoja tai olkipellettejä. Onnistunut ymppi tuoksuu hienoisesti makealle.
Parin viikon ikäisiin pahviymppeihin alkaa kehittyä sienirihmastoa.Ari Welling / Yle
– Moni haluaa käyttää kahvinporoja, jotta saa ne kierrätettyä. Olkipelletit ovat hieman turvallisempia käyttää, koska astian homehtumisen vaara ei ole niin suuri.
Kahvinporoja käytettäessä pitää niitä lisätä muutaman päivän välein, sillä sienten valkoinen rihmasto syö poroja. Kun rasia on täynnä, se laitetaan jääkaappiin tai muuhun viileään paikkaan. Rasian pitää saada myös valoa, jotta sienet alkavat kasvaa.
– Kasvatuksen alkuvaihe voi tuntua tylsälle. Sitten kun sienet alkavat kasvaa, ne kasvavat todella nopeasti.
Susanna Järvisen ensimmäinen kokeilu koivuvinokkaiden kanssa onnistui jäätelörasiassa. Koivuvinokkaat kasvavat vauhdilla. Kuvat on otettu peräkkäisinä päivinä.Susanna Järvinen
Koko prosessissa metsäsienten keräämisestä omien kasvatussienien poimiseen kuluu noin seitsemän viikkoa. Myytävissä kasvatusseteissä luvataan, että ne tuottavat valmiita sieniä noin kuukaudessa.
Sienistä ruokaa ja taidekuvia
Susanna Järvinen opiskelee kuvataidetta ja tekee sienistä myös taidekuvia. Osa sienistä menee ruuaksi.
– Sienistä saa hyviä kastikkeita ja piirakoita. Omia suosikkisieniäni ovat muun muassa kantarelli, herkkutatti, korvasieni ja hieman mausteinen sikurirousku.
Seuraavaksi Järvinen aikoo hankkia hieman isompia kasvatusastioita ja olkipellettejä. Harrastuksessa kiehtoo se, että talvellakin on mahdollista poimia tuoreita sieniä.
Vinokkaiden lisäksi kotona voi kasvattaa muun muassa siitake- ja herkkusieniä. Jos hyvin käy, sieniä saattaa poimimisen jälkeen nousta vielä lisää. Siihen päästäkseen kasvattajan on laitettava rasia muutamaksi viikoksi lepäämään niin, että aukoissa on hengittävät laastarit. Ari Welling / Yle
Sienten kotikasvatus on yleistymässä Suomessa. Järvinen uskoo, että tietoisuuden lisääntyessä harrastajia tulee yhä lisää.
– Laitoin kuvan kasvattamistani sienistä Suomen Sieniseuran sivuille ja pian kotikasvattajien Facebook-ryhmään tuli 300 uutta jäsenpyyntöä, naurahtaa Järvinen.
Oli aurinkoinen päivä heinäkuussa kolme vuotta sitten. Jari Mönkkönen aloitti treenit taitoliikuntakeskuksessa Kai Käräjäojan kanssa.
– Ajateltiin tehdä kaksoisvolttia paikalta matolle. Liike on kohtalaisen helppo tehdä vauhdin kanssa. Mutta ilman vauhtia pitää olla hyvä tekniikka ja lihasvoima ja nopeus, että sen pystyy suorittamaan.
Jari Mönkkönen kertoi onnettomuudesta ja sen jälkeisestä elämästään Radio Suomen Päivässä. Mönkkönen ei tiedä vieläkään, mitä meni pieleen, kun hän tuli niskoilleen.
– Kaitsu meni hörppäämään vettä ja ajettelin, että nyt mä sen tempasen. Kuului kauhea rusaus ja huusin kovaa. Tajusin heti, että halvaannuin. Koko vartalosta lähti tunto, mikään ei liikkunut ja niska oli älyttömän kipeä.
Mönkkönen ei usko, että onnettomuuteen olisi vaikuttanut ikä tai heikentynyt lihaskunto tai tekniikka.
– Jonkinlainen lipsahdus siinä kävi. Ote irtosi polvesta tai jotain vastaavaa.
Mönkkönen on yksi Suomen kaikkien aikojen parhaista telinevoimistelijoista. Hän voitti rekillä hopeaa EM-kisoissa Pietarissa vuonna 1998 ja 29 kultaa SM-kisoissa.
Onnettomuus johti neliraajahalvaukseen. Sen jälkeen Mönkkönen kertoo tehneensä paljon surutyötä.
– On kauhea ikävä päästä kävelemään ja tuntea luontoa. Edelleenkin on karmeaa, ettei tunne lapsia eikä pysty halaamaan heitä, sanoo Jari Mönkkönen
Kirjassa Mönkkönen kertoo, että ilman vaimoaan ja kolmea lastaan hän ei olisi täällä. Mutta nyt useamman vuoden onnettomuuden jälkeen olo on jo paljon helpompaa, kun saa elää ja nähdä lapsia.
– Siinä olisi voinut henkikin lähteä. Tällä hetkellä olen onnellinen.
Jari Mönkkönen on kehittänyt vaimonsa Sannan kanssa Game of Skills -konseptin. Idea syntyi, kun Mönkkönen ohjasi harrastelijaryhmiä voimistelussa ja valmensi pelastuslaitoksella. Hän kävi katsomassa lasten treenejä ja siellä ärsytti, että lasten oheisharjoittelussa opetettiin väärin ja tehtiin hulluja ja vaarallisiakin temppuja.
Nyt omassa salissa Konalassa Helsingissä on ryhmiä lapsille ja aikuisille. Mönkkösillä on myös trampoliiniprojekti. He kävivät viime vuonna useissa kaupungeissa opastamassa, mitä trampoliinilla saa tehdä ja mitä ei saa tehdä.
– En todellakaan halua, että yksikään lapsi kokee samanlaista onnettomuutta kuin minä. Opetamme oikeaa tekniikkaa. Tavoitteena on ehkäistä onnettomuuksia.
Jari Mönkkösen elämästä kertova kirja, Viimeinen voltti, julkaistiin tänään.
Portaiden nouseminen harjoittaa erityisesti alavartalon suuria lihaksia. Samalla myös hengityselimistö saa harjoitusta ja hapenottokyky paranee.
Porrastreeni on ylämäkitreeniä ja säännöllisellä harjoittelulla on mahdollista saada nopeita tuloksia. Portaat ovat usein kuitenkin mäkitreeniä turvallisempi harjoitusalusta, sillä ne ovat tasaiset ja tukevat.
Jotta porrastreenistä saisi kaiken hyödyn irti rikkomatta itseään, tulisi muutama asia ottaa huomioon.
1. Aloita omalta tasoltasi
Myös rapakuntoinen voi aloittaa kuntoiluporrastreenin. On tärkeä muistaa, ettei aluksi lähde haukkaamaan liian isoa palaa. Järkevällä ja huolellisella harjoittelulla välttää myöhemmät ongelmat lihaksissa tai nivelissä.
Portaiden nouseminen kannattaa aloittaa pienissä osissa jos aiempaa urheilutaustaa ei ole. Välissä voi huilata ja pitää taukoja jos tuntuu, että ei jaksa nousta ylös saakka. Treenin vaikeustason voi määrittää itse vauhtia ja tekniikkaa säätämällä.
Kokeneemmat liikkujat voivat ottaa treeniohjelmaan mukaan erilaisia lihaskuntoliikkeitä perinteisen porrasjuoksun lisäksi.
2. Muista verrytellä
Suoraan auton ratista ei kannata rynnätä kuntoiluportaisiin tekemään korkeasykkeistä treeniä. Kylmillä lihaksilla harjoitellessa saa nopeasti aiheutettua itselleen vahinkoa. Verryttelyä tulisi tehdä vähintään kymmenen minuuttia, jotta lihakset ehtivät lämmetä.
Ennen kovaa harjoittelua portaat kannattaa ensin ainakin kertaalleen kävellä ylös pienemmissä osissa. Välissä voi pitää pienen tauon.
Jos tulet treenipaikalle pyöräillen tai jalan, voit aloittaa porrastreenin heti saavuttuasi. Käveleminen ja hölkkääminen ovat hyvää alkulämmittelyä.
Treenaamisen lopuksi on syytä muistaa venytellä. Venyttelyssä voi käyttää apuna portaiden reunaa ja kaiteita. Venytteleminen hoitaa porrastreenissä rasittuneita lihaksia ja ehkäisee vammojen tai lihasjumitusten syntymistä.
Portaita astuessa tulee pyrkiä astumaan portaalle kantapää edellä koko jalalla. Pakaralihaksen laiskotellessa porrastreeni tuntuu pakaran sijasta enemmän etureiden lihaksessa.
Keskivartalon tuki on tärkeää myös porrastreenissä. Erityisesti istumatyöläisten tulee kiinnittää huomiota oikeaoppiseen keskivartalon ja pakaralihasten treenaamiseen. Apua oikean asennon löytämisessä voi pyytää fysioterapeutilta tai liikunnanohjaajalta.
Kuntoportaissa voi vaikka punnertaa. Kuvassa tyylinäyte Kokkolan Halkokarin portaista viime syksynä.Kalle Niskala / Yle
4. Treenaa monipuolisesti eri lihasryhmiä
Porrastreeni voi olla paljon muutakin kuin ylös ja alas juoksemista. Portaita voi nousta erilaisella askelluksella ja matkan varrella voi tehdä kyykkyjä, hyppyjä ja vaikka punnerruksia.
Portaiden nousu kehittää monipuolisesti reisi- ja pakaralihaksia, kun taas portaiden laskeutuminen tehoaa erityisesti etureisiin. Sivuttaisaskelilla ja kyykkyhypyillä harjoituksen tehoa saa kohdennettua jalkojen lihasten eri kohtiin. Askeltyyppejä kannattaa muutella, jotta treenistä saa mahdollisimman tehokkaan.
Jos ei nauti juoksemisesta, voi porrastreenistä silti löytää vaihtelua omaan treeniohjelmaan. Portaissa punnertamalla treenaa vaikka ylävartalon lihaskuntoa.
5. Huomioi oma terveydentilasi
Porrastreeni sopii myös esimerkiksi nivel- tai sydänvaivaiselle, kunhan terveydentilan ottaa treenatessa huomioon. Ennen harjoittelun aloittamista kannattaa keskustella oman lääkärin tai fysioterapeutin kanssa.
Harjoittelu tulee aloittaa varovaisesti. Jo muutaman portaan nouseminen voi olla riittävää treeniä, joka säännöllisesti tehtynä kohottaa kuntoa ja parantaa terveyttä.
Porrastreeni on hyödyllistä erityisesti iäkkäille henkilöille, joiden tavoitteena on kehittää ja ylläpitää liikkuvuutta. Portaita noustessa ja laskeutuessa harjoitusta saavat lihasten lisäksi nivelet.
Juttua varten on haastateltu Kontiolahden kunnan erityisliikunnanohjaaja Hanne Kankkusta sekä fysioterapeutti ja ammattivalmentaja Juhamatti Eskelistä.
Koppelopoikue juoksee soraiselta metsäautotieltä meitä pakoon metsän suojiin Posion Susivaarassa. Olemme katsomassa mitä kuuluu Euroopan suurimmalle hakkuuaukealle nyt.
Koko Susivaara hakattiin täysin puuttomaksi runsas 50 vuotta sitten.
Susivaarasta tuli osa Euroopan suurinta hakkuuaukeaa, joka ulottui Lapin läänistä Posiolta naapurikunnan Pudasjärven puolelle Oulun lääniin. Leveyttä hakkuuaukealla oli yli 10 ja pituutta yli 20 kilometriä.
Hakkuiden sijainnin määräsi Iijokeen laskeva Livojoki. Jokia pitkin puut uitettiin metsäteollisuuden käyttöön Kemiin ja Ouluun.
Euroopan suurinta hakkuuaukeaa Pudasjärven Repovaaran maisemassa 1950-luvun lopulla. Sama aukea jatkui lopulta parinkymmenen kilometrin päähän Posion Susivaaraan. Yle
Valtio hakkasi metsää sotakorvauksiin, jälleenrakennukseen ja työllistämiseen
Nyt Susivaarassa humisevat viisitoistametriset männyt. Hirvet, porot, kanalinnut ja monet muut ovat täällä taas kotonaan.
Ylen arkistofilmissä 1950-luvun loppupuolelta on kuvaa samalta hakkuaukealta Repovaarasta Pudasjärven puolelta. Maisema näyttää puuttomalta tundralta ja kulotuksen palojäljet saavat sen muistuttamaan sodan tuhoamaa maastoa.
Hakkuuaukea tehtiin sodan jälkeen alkaneissa ja 1960-luvun puoliväliin kestäneissä Metsähallituksen hakkuissa valtion metsissä.
Valtion suuria avohakkuita tehtiin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa sotien jälkeen 1970-luvulle asti. Sotakorvaukset piti maksaa ja jälleenrakentaa sodan tuhoama pulavaltio hyvinvointivaltioksi.
Talousmetsää Posion Susivaarassa yli puoli vuiosisataa suuren avohakkuun ja kahden harvennushakkuun jälkeen. Posio, 27.8.2019Tapani Leisti / Yle
Osaran aukeiden nimitys tulee silloisen Metsähallituksen pääjohtajan Nils A. Osaran mukaan. Tosiasiassa avohakkuut aloitettiin jo ennen Osaran pääjohtajakautta ja niistä päättivät useat muutkin henkilöt.
Susivaaran tunnistaa vanhaksi hakkuualueeksi siitä, että kasvava metsä on tasakokoista, pääasiassa viidentoista metrin korkuista männikköä. Tämä on aitoa pohjoista talousmetsää.
Entisillä aukeilla nyt kasvavat metsät ovat hiilinieluja ja niistä Lapin suuret sellutehdashankkeet toteutuessaan saavat merkittävän osan puusta.
Tundrasta metsäksi muutamassa vuosikymmenessä
Ensimmäiset harvennushakkuut Susivaarassa tehtiin jo kaksikymmentä vuotta sitten ja toiset neljä vuotta sitten.
– Keskimäärin tällä aukealla on ollut puuta noin 60 kuutiota per hehtaari. Harvennushakkuut mukaan lukien tuotos on ollut noin 200 kuutioita. Se on yli kolminkertainen tuotos siihen puumäärään, mikä tässä on ollut silloin uudistamishetkellä, sanoo suunnittelupäällikkö Lauri Karvonen Metsähallituksesta.
Hyvin kasvanut paikka on Susivaaran rinteessä parin sadan metrin korkeudella merenpinnasta.
Karvosen mukaan kasvu on onnistuneen metsänhoidon ja lämpimien kesien ansiota.
– Metsänhoitotoimenpiteiden myötä on saatu puu kasvamaan ja järeytymään. Viimeisten parin kymmenen vuoden aikana myös ilmastonmuutos on osaltaan edesauttanut tulosta.
Osaran aukealle kasvanut mänty on 55-vuotias. Puun halkaisija rinnan korkeudella on 24,5 senttiä. Susivaara, Posio, 27.8.2019 Tapani Leisti / Yle
Sata metriä korkeammalla Susivaaran päällä metsänkasvu ei onnistunut yhtä hyvin. Metsähallituksen mukaan siellä on yhtä paljon puuta kuin ennen avohakkuuta.
Metsähallituksen suunnittelijana Posiolla vuosikymmenet toiminut Matti Myllynen sanoo, että korkeilla paikoilla on ongelmiakin riittänyt metsän kasvatuksessa. 1960-luvun avohakkuissa poistettua vajaatuottoista kuusikkoa ei millään keinolla meinattua saada metsittymään uudelleen.
– On kulotettu, laikutettu, kylvö tai istutus on epäonnistunut. Sen jälkeen on mahdollisesti jouduttu auraamaan alueita ja viljelemään sekä muokkaamaan maa moneen kertaan, luettelee Myllynen.
Posti ja logistiikka-alan unioni PAU käynnistää lakon Postin käsittely- ja lajittelutoiminnoissa 2.–4.9. väliseksi ajaksi.
PAU kertoo tiedotteessaan, että työntekijät eivät saavu työvuoroihin, jotka alkavat sunnuntaina 1. syyskuuta kello 22 jälkeen. Töihin palataan 5. syyskuuta kello 00.00 alkaen.
Posti ilmoitti tänään siirtävänsä pakettilajittelunsa halvemman työehtosopimuksen piiriin marraskuusta alkaen. Muutos vaikuttaa 700:aan Postin paketti- ja verkkokauppaliiketoiminnassa työskentelevään ihmiseen.
Myöhemmistä työtaistelutoimista ilmoitetaan erikseen, tiedotteessa jatketaan.
– Olemme pahoillamme Postin asiakkaille työtaisteluista aiheutuvasta haitasta. Posti ei jätä työntekijöille muuta mahdollisuutta kuin taistella palkan ja muiden työehtojensa puolesta, toteaa PAU:n tiedottaja Juha Pöyry liiton tiedotteessa.
Peruspalkka alenee keskimäärin 30 prosentilla
PAU:n mukaan palkka alenee keskimäärin 30 prosenttia, enimmillään jopa 50 prosenttia. Postilaisen keskimääräinen kuukausipalkka on 2 200 euroa, josta 30 prosentin palkanalennus merkitsee 660 euron kuukausittaista laskua tuloissa.
– Jokainen voi miettiä omalle kohdalle tilannetta, kun palkasta leikataan kolmasosa. Elämä menee täysin uusiksi. Tämä romuttaa postin pakettipalvelut, kun työntekijöiden saatavuus huonoilla työehdoilla vaikeutuu. Jo aiemmin tänä vuonna on siirretty vuokratyöntekijöitä halvempaan työehtosopimukseen ja kaksi vuotta sitten posti siirsi varhaisjakajat halvempaan työehtosopimukseen. PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen toteaa.
Postin mukaan työehtoja mukaistetaan samantasoisiksi alalla toimivien kilpailijoiden kanssa. Vaikka pohjapalkka on pienempi, työntekijöitä palkitaan jatkossa työn laadusta, asiakastyytyväisyydestä ja tuottavuudesta.
"Tavoitteemme ei ole ensisijaisesti alentaa palkkioita"
Postin paketti- ja verkkokauppaliiketoiminnan johtaja Turkka Kuusisto puolestaan kertoo STT:lle, että kiinteä tuntipalkka on noin 20-25 prosenttia pienempi kuin nykyisessä työehtosopimuksessa. Kuusisto korostaa, etteivät taulukkopalkat kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia.
– Tällä muutoksella ei ole henkilöstön vähennysvaikutuksia tässä liiketoiminnassa. Pakettivolyymit kasvavat, joten pikemminkin jollain aikavälillä olemme palkkaamassa tänne lisää työvoimaa. Tällä muutoksella posti pystyy paremmin vastaamaan nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin joustavamman työehtosopimuksen kautta, Kuusisto kertoo Ylen haastattelussa.
Kuusiston mukaan tuotantopalkkiomallissa työntekijän palkka voi myös kasvaa suuremmaksi kuin mitä se on nykyisellä työehtosopimuksella.
Kuusisto kertoo STT:lle puhelimitse, että työehtosopimuksen muutosta valmistellaan yhteistyössä työntekijäosapuolen kanssa.
– Työehtosopimukseen tehtävät muutokset herättävät tunteita ja kysymyksiä, joten tähän on suhtauduttava vakavuudella ja huolella. Siksi erityisesti panostamme siirtymäajan tukeen, jotta pääsisimme hallitusti siirtymään seuraavaan vaiheeseen, Kuusisto sanoo.
Posti perustelee toimiaan postialan murroksella. Yhtiö tavoittelee seuraavan kahden vuoden aikana 150−200 miljoonan euron kustannussäästöjä.
Sananvapaus nousi ykkösasiaksi perussuomalaisten kesäkokouksessa. Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho ihmetteli Joensuussa tapaa, jolla Suomessa nostetaan syytteitä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Asia tuli esille, kun Halla-aho kommentoi tällä viikolla Porvoossa tapahtuneita poliisien ampumatapauksia.
Perussuomalaiset haluaa käydä asiasta arvokeskustelua.
– Nykyinen lakipykälä kattaa myös loukkaavat ilmaisut jostain tietystä kansanryhmästä ja se menee yksinkertaisesti liian pitkälle. Näin rajoitetaan maahanmuuttokriittistä keskustelua.
Halla-ahon mukaan ihmisiä ei tarvitse suojella mielipiteiltä, koska he osaavat itsekin päättää, mitkä niistä ovat typeriä.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio (ps.) esitti kesäkokouksen tiedotustilaisuudessa, että lakipykälä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta on syytä ottaa uuteen tarkasteluun.
Parhaillaan käynnissä on esitutkinta neljästä kansanedustajasta, joita kaikkia epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Epäiltyinä ovat Juha Mäenpää (ps.), Sebastian Tynkkynen (ps.), Päivi Räsänen (kd.) ja Hussein al-Taee (sd.).
Turvapaikanhakijat ja vieraslajit
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho viittasi tapaukseen, jossa poliisi aloitti esitutkinnan perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään täysistunnossa pitämästä puheesta. Puheessaan Mäenpää yhdisti turvapaikanhakijat vieraslajeihin.
– Ei liene sattumaa, että tutkinnanjohtajana poliisissa on vihreiden jäsenenä ja ehdokkaana toiminut henkilö. Ilmeistä jääviyttä ei edes hävetä. Päinvastoin, tällaisella asetelmalla halutaan julistaa, että ”yes we can”.
Kuvassa oli tummaihoinen perhe, ja saatteeksi oli kirjoitettu kehotus äänestää perussuomalaisia vaaleissa, "jotta Suomen tulevaisuus ei näyttäisi tältä" .
"Me olemme ainoa todellinen vaihtoehto"
Ei olisi kyse perussuomalaisista, jollei Halla-aho sivaltaisi Antti Rinteen (sd.) hallitusta ja perinteisiä puolueita.
Koska paikalla oli myös paljon toimittajia, Halla-aho suuntasi puheensa myös heille.
– Media ja muut puolueet tietävät, että me olemme ainoa todellinen vaihtoehto vallitseville totuuksille.
Halla-ahon mukaan perussuomalaisilla on vastassa punaisin hallitus vuosikymmeniin. Sille hän myös rakentaa puolueen linjaa.
– Niin kauan kuin Rinteen punainen hallitus seisoo, meidän tehtävämme on rikkoa hiljaisuutta ja vaihtoehdottomuuden illuusiota niissä asioissa, joista muut eivät halua puhua.
Matkaa kakkosena tulevaan kokoomuksen on kolmisen prosenttiyksikköä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän yhteistä taktiikkaa hiotaan eduskuntaryhmän kokouksessa.
Puolueen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon asema puolueessa on kiistaton. Hänet valittiin kesällä jatkoon ilman soraääniä.
Hallituksen ulkopuolellakin on elämää
Halla-ahoa on jäänyt kaihertamaan se, että hyvästä vaalimenestyksestä huolimatta perussuomalaiset ei noussut hallitukseen. Hän totesi, että aika ei ollut vielä sille kypsä.
– Jos toisaalta olemme jotain oppineet viime kaudesta niin sen, että hallitukseen ei pidä mennä hinnalla millä hyvänsä ja toteuttamaan omien äänestäjien tahdon vastaista politiikkaa, Halla-aho sanoi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kokous jatkuu Joensuussa perjantaihin saakka. Mukana on 39 kansanedustajaa, joista 24 on ensikertalaisia.
Opiskelijat ovat tympääntyneet Lahden ammattikorkeakoulun tilajärjestelyihin uudella kampuksella Mukkulassa.
Viime lukukautena käyttöön otetulta Niemen kampukselta puuttuvat yhä opiskelijoiden liikunta- ja hyvinvointitilat.
– Meille on suunniteltu tänne kuntosali sekä ryhmäliikuntatilat, joita fysioterapeuttiopiskelijat käyttäisivät opiskelussaan. Nyt he käyvät väistötiloissa Fellmannissa. Tarvitsisimme myös liikuntatiloja, jotta opiskelijoilla olisi mahdollisuus liikkua edulliseen hintaan, perustelee Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan LAMKOn hallituksen puheenjohtaja Marko Kaira.
Kairan mukaan tilanteesta on keskusteltu koulun johdon kanssa, joka on vedonnut kiinteistön omistajaan. Opiskelijoiden liikuntatilojen piti valmistua jo keväällä ja sen jälkeen syksyllä. Nyt aikataulu on auki.
Opiskelijajärjestö kritisoi tilojen keskeneräisyyttä torstaina julkaisemassaan kannanotossa, jonka toivotaan vauhdittavan asioita ja luovan keskusteluyhteyden kiinteistön omistajaan.
Puheenjohtaja Kairan mukaan mitta tuli täyteen tällä viikolla, kun LAMKO sai tiedon pysäköinnin muutoksista kampuksella. Opiskelijoille tarkoitetut parkkipaikat vähenevät ja muuttuvat maksullisiksi syyskuun alussa.
– Tietojemme mukaan 21 korkeakoulua tarjoaa opiskelijoille ilmaiset parkkipaikat, muun muassa Saimaan ammattikorkeakoulu. Kun ammattikorkeakoulujen yhdistyminen toteutuu, opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa, muistuttaa Kaira.
Uusien opiskelijoiden aloituspäivänä lounaskaaos
Pyyhkeitä LAMKOlta saa myös kampuksen ruokapalveluista vastaava ISS. Lounastarjoilussa oli Kairan mukaan ongelmia jo viime lukukaudella, mutta annetun palautteen jälkeen asiat paranivat.
Tällä viikolla uusien opiskelijoiden aloituspäivä tuli ruokapalvelujen toimittajalle yllätyksenä, ja lounasta joutui jonottamaan jopa 40 minuuttia.
– Tuhatkunta uutta opiskelijaa aloitti maanantaina, mikä oli tiedossa jo keväällä. Kyseessä oli heidän ensimmäinen kosketuksensa kampukseen. Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran, huomauttaa LAMKON puheenjohtaja.
Kannanoton on allekirjoittanut seitsemän Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijajärjestöä.
900-sivuinen tutkijoiden kooste on musertavaa luettavaa niin kansalaisille kuin poliittisille päättäjillekin. Uutistoimisto AFP on saanut raportin luonnoksen ennakkoon.
Tämänkin raportin ydinviesti on, että ihmiskunnan on muutettava perusteellisesti tuotanto- ja kulutustapojaan, välttääkseen nopeimmat ja tuhoisimmat lämpenemisestä koituvat ympäristön muutokset.
Vaikka ilmaston lämpeneminen saataisiin rajoitettua kahteen asteeseen, niin säiden ääri-ilmiöt kuten rajut myrskyt, merenpinnan nousu ja ikiroudan sulaminen nopeutuvat koko ajan.
Tuhoista kärsivät kaikki, mutta rikkaat teollisuusmaat pystyvät suojelemaan rannikkoseutujensa asukkaita ja miljoonakaupunkeja paremmin kuin kehitysmaat.
Ongelma on, että edes kaikki kehittyneet valtiot eivät myönnä ilmastonmuutoksen vaikutuksia eivätkä siis varaudu torjumaan asukkaille koituvia äkkituhoja, sanotaan raporttiluonnoksessa.
Jäätiköt sulavat, Skandinavia ja Keski-Eurooppa kärsivät
Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköiden lisäksi maapallolla on n. 200 000 jäätikön vyöhyke.
Osa jäätiköistä on suhteellisen pieniä ja vaihtelevissa korkeuksissa, mutta niiden merkitys ympäröivälle asutukselle on elintärkeä.
Lämpenevä ilmasto sulattaa matalia jäätiköitä nopeasti. Muutos voi aluksi jopa kasvattaa jokivarsien asukkaiden elintasoa.
Etenkin maatalous voi hyötyä kasvavasta vesimassasta, mutta kun jäätikkö on menetetty eikä uutta enää synny, niin muutos on tuhoisa asukkaille, muistuttaa Argentiinan San Andresin yliopiston tutkija Marcos Andrade uutistoimisto AFP:lle.
Tutkija Andrade sanoo, että viljelijät eivät välttämättä tajua, mistä syystä heidän elintasonsa nyt voi kasvaa ja kuinka nopeasti kaiken voi menettää.
Vähäisen jääpeitteen alueet, kuten Skandinavia, Keski-Eurooppa ja osa Pohjois-Aasiaa ovat IPCC:n raporttiluonnoksessa saamassa omat mainintansa.
Eräs raporttiin otettu tutkimus sanoo, että vuoteen 2100 mennessä näiden alueiden jäätiköistä 80 prosenttia on sulanut.
Pohjoisen pallonpuoliskon ikijäästä on puolestaan vaarassa kadota vuosisadan loppuun mennessä ainakin kolmannes, ellei hiilidioksidipäästöjä saada kuriin,.
Rankkasateiden aiheuttamat tulvat saartoivat Mumbain miljoonakaupungin Intian länsirannikolla useiksi päiviksi kesäkuussa 2019.Hemanshi Kamani / AOP
Maailmanlaajuinen halu muutokseen on laskussa
Neljä suurta – Kiina, Yhdysvallat, EU ja Intia – päästävät ilmakehään 60 prosenttia fossiilisten polttoaineiden päästöistä.
Kiinan päästöihin perehtynyt ympäristönsuojelujärjestö Greenpeacen tutkija Li Shuo arvioi, että ympäristökysymyksiin vielä jokin aika sitten edistyksellisesti suhtautunut Kiinakin on jo muuttamassa asennettaan ja perumassa uudistuksia turvatakseen talouttaan.
Hän viittaa siihen, että Kiinan talouskasvu on hidastumassa ja kauppasota Yhdysvaltojen kanssa rokottaa kasvua.
Hiili on perinteinen kiinalaisten kotitalouksien polttoaine, mutta myös voimalaitosten raaka-aine. Tutkijan mukaan Kiina on purkamassa hiilen polttoon liittyviä rajoituksia.
Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin kaudella vetäytynyt Pariisin ilmastosopimuksesta .
Euroopan unioni pyrkii leikkaamaan päästöjään, mutta samalla sen jäsenmaissa on valtioita, jotka kotimaan politiikassan toimivat toisin.
Intia on energiantuotannossaan jakaantunut kahteen lohkoon. Aurinkoenergian käyttö kasvaa, mutta myös hiilen kulutus.
Tamperelainen Pyynikin käsityöläispanimo käynnistää 10 miljoonan euron investointihankkeen. Se aikoo siirtyä omaan kiinteistöön, saavuttaa 10 miljoonan litran tuotannon ja 15 miljoonan euron liikevaihdon.
Investointiohjelma kestää 3–5 vuotta, yritys sanoo.
Tänä kesänä tamperelaista olutta on ollut saatavilla 13 Euroopan maasta, noin 2 400 myymälästä.
Pyynikin käsityöläispanimo käyttää nyt rinnan sekä suomenkielistä nimeään että englanninkielistä nimeään Pyynikin Brewing Company.
Yle kertoi maaliskuussa, kuinka olutmestari Tuomas Pere keksi suomen kieleen uuden sanan käsityöläispanimo, mutta ei uskaltanut käyttää sitä aktiivisesti uuden alkoholilain uudistuksen takia.
Käsityöläispanimopykälä määrittää uudessa laissa, että vain alle 500 000 litraa vuodessa valmistavat panimot saavat myydä yli 5,5-prosenttisia oluita. Litramäärään lasketaan myös ulkomaanvientiin menevät oluet.
Laki puhuu käsityöläisoluista, mutta käsityöläispanimo-nimi viittaa käsityöläisoluisiin. Yritys pelkäsi, että jos se käyttää käsityöläispanimonimeä, sitä voidaan syyttää harhaanjohtavasta mainonnasta. Tilanne oli epäselvä myös Ylen haastatteleman asiantuntijan mukaan, koska kyse on viranomaisten tulkinnasta.
Pere sanoo, että konsultoituaan lakimiehiä yritys palasi käyttämään molempia nimiä.
– Yrityksen nimessä on sana ja se on kuitenkin hyväksytty Patentti- ja Rekisterihallituksessa.
Suomessa on noin 90 pienpanimoa, joista arviolta vain viisi tuottaa yli puolen miljoonan litran rajan ja muutama, jotka ovat tuon maagisen rajan tuntumassa. Luvut ovat vuodelta 2017.
Tuotanto kasvaa kohisten
Kuudessa vuodessa Pyynikin käsityöläispanimon tuotanto on noussut 35 000 litrasta 2,25 miljoonan litran tuotantoon.
Osa investoinnista rahoitetaan elokuussa alkaneella osakeannilla, josta kertyy maksimissaan noin 3–4,5 miljoonaa euroa. Osakkeen hinta on 125 euroa.
Hanketta rahoitetaan myös yritystuilla, yhteistyökumppanuuksilla, leasing- ja rahoitusjärjestelyillä sekä mahdollisella vieraan pääoman rahoituksella.
Nyt yrityksen palveluksessa on reilut 30 työntekijää. Panimon perustaja Tuomas Pere sanoo, että työpaikkoja tulee lisää.
– Olemme jo saaneet kymmeniä yhteydenottoja ja ehdotuksia kiinteistön suhteen.
Panimolta valmistuu nyt myös alkoholittomia tuotteita. Se suunnittelee myös oman ravintolatoiminnan lisäämistä ja aikoo haastaa Suomen isoja panimoita.
Yritys valmistaa nykyään myös limonadeja, vichyä, lonkeroa, siideriä ja juomasekoitteita.
Panimolla on tällä hetkellä lähes 5 000 omistajaa.
Lämpötila kohosi tänään 12 mittausasemalla Pohjanmaalla ja Lapissa sellaisiin lukemiin, jotka voidaan kirjoittaa historiankirjoihin.
Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoo, että kyseisillä mittausasemilla ei ole koskaan aiemmin mitattu niin korkeita lämpötiloja Ilmatieteen laitoksen mittaushistorian aikana elokuun viimeisellä viikolla.
Lämpimin lukema, 27,9 astetta, mitattiin Vaasassa Klemettilässä. Seuraavaksi lämpimintä oli Kruunupyyssä, jossa Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla mitattiin 27,7 astetta.
Lapissa lämpötila oli tänään yleisesti 20-25 astetta. Lämpimintä oli Rovaniemellä, jossa rautatieasemalla mitattiin 25,3 astetta. Yhtä korkea lukema mitattiin myös eilen keskiviikkona Kittilässä ja Muoniossa.
– Koko maassa on ollut taas tänään hyvin lämmintä. Euroopan yllä on laaja korkeapaine, josta on ulottunut iso kieleke pohjoiseen Suomeen asti. Keskilämpötila on tähän aikaan vuodesta etelässäkin yleensä alle 20 astetta, Kotakorpi sanoo.
Huomenna tämänpäiväisen kaltaisia lämpötiloja ei ole enää yleisesti luvassa. Illan aikana lännestä alkaen alkaa leviä sateita, jotka pyyhkäisevät koko maan yli perjantain aikana. Etelässä saatetaan silti päästä jopa hellelukemiin niillä alueilla, joilla ei sada vettä.
Viikonloppuna lämpötilat tippuvat kuitenkin vain muutamalla asteella. Lauantaina Lapissa lämpötilat ovat alle 20 astetta, maan etelä- ja keskiosissa on 20-23 astetta.
Sunnuntaina maan etelä- ja keskiosiin saattaa olla luvassa taas hellelukemia.
Maanantain jälkeen lämpimin ilmamassa on väistymässä. Tämä tarkoittaa sitä, että lämpötilat putoavat alle 20 asteen.
Monet aiemmin autismiin liitetyt geenit ilmentyvät poikkeavasti väkivaltaisilla psykopaateilla, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Tulokset voivat avata mahdollisuuksia psykopatian hoitoon.
Psykopatian tiedetään olevan vahvasti perinnöllistä, mutta tähän asti ei ole tiedetty, liittyykö siihen poikkeavuutta geenien tai proteiinien ilmentymisessä hermosoluissa, Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa kerrotaan.
Psykopatia on antisosiaalisen käyttäytymisen äärimmäinen ilmenemismuoto. Tiedotteen mukaan arviolta prosentti yleisväestöstä ja 10–30 prosenttia rikoksista tuomituista on psykopaatteja.
Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston ja Karoliinisen instituutin yhteistyönä. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Molecular Psychiatry -lehdessä.
Tulokset vahvistavat tekijöitä psykopatian taustalla
Tutkimuksessa selvitettiin psykopatialle ominaista geenien ja proteiinien ilmentymistä kantasoluteknologian avulla.
Tutkimukseen osallistui psykopaattisia väkivaltarikollisia ja terveitä verrokkihenkilöitä. Koska psykopaatit olivat myös päihderiippuvaisia, mukana oli lisäksi ei-psykopaattisia päihderiippuvaisia henkilöitä. Näin pystyttiin erittelemään, mitkä poikkeavuudet liittyvät pelkästään psykopatiaan.
Tulokset osoittivat, että psykopatiaan liittyy muutoksia lukuisten geenien ilmentymisessä. Geenien ilmentymiserot selittivät 30–92 prosenttia psykopatian oireista, tiedotteessa kerrotaan. Monet näistä geeneistä on aiemmin liitetty myös autismiin.
Psykopatiaan liittyi myös glukoosimetaboliaan ja opioidijärjestelmään liittyvien proteiinien poikkeavaa ilmentymistä. Useissa tutkimuksissa on aiemmin saatu viitteitä siitä, että väkivaltaisuuteen ja psykopaattiseen käyttäytymiseen liittyy poikkeavuuksia aivojen välittäjäainejärjestelmässä ja glukoosiaineenvaihdunnassa.
Uudet tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että opioidijärjestelmän poikkeava toiminta on yksi tekijä psykopatian taustalla. Tämän perusteella opioidijärjestelmän tasapainottaminen voisi olla mahdollinen psykopatian hoitomuoto, tutkimuksesta kerrotaan.
Varsinais-Suomen ELY-keskus perustaakin päätöksensä juuri tautiriskiin.
– Hoidossa ollutta saimaannorppaa ei voida kuljettaa takaisin Saimaalle, jottei sen mukana kulkeutuisi mahdollisesti tautia, joka voisi sairastuttaa koko saimaannorpan luonnonpopulaation, toteaa ylitarkastaja Salli Uljas Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tiedotteessa.
Saimaannorpat elävät ainoastaan Saimaalla, ja niitä on kaikkiaan vajaat 400. Laji on erittäin uhanalainen.
ELY-keskuksen arvion mukaan hoidossa olevan yksilön kuljettaminen takaisin Saimaalle on suurempi riski saimaannorpan suojelulle kuin sen jättäminen palauttamatta.
– Lajin suhteen ei ole mahdollista ottaa riskiä, jonka seurauksena koko populaatio voisi olla vaarassa, Uljas sanoo.
Eläinsuojelulaki edellyttää, että loukkaantuneen luonnonvaraisen eläimen hoito on tilapäistä. Jos kuutille voidaan järjestää asianmukaiset tilat eläintarhasta, sen pitoon voidaan harkita poikkeuslupaa.
Jos paikkaa eläintarhaan ei järjesty, eläinsuojelulaki vaatii kuutin lopetettavaksi.
Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti kertoo, että Korkeasaari aikoo tehdä kaikkensa, jotta saimaannorppaa ei tarvitsisi lopettaa.
– Tällä hetkellä Korkeasaaressa ei ole saimaannorpalle sopivia tiloja. Selvitämme parhaillaan, onko sopivien tilojen järjestäminen eläimelle mahdollista.
Trontin mukaan saimaannorppa voi oikein hyvin villieläinsairaalassa.
Norppia ei ehkä jatkossa viedä eläintarhoihin
Saimaannorpan suojelusta vastaavan Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela on harmissaan, ettei kuuttia voida palauttaa Saimaaseen.
– Toivon, ettei kuuttia tarvitsisi lopettaa. Päätös tarkoittaa sitä, ettei norppia voida jatkossa viedä eläintarhoihin vaan hoitopaikka on löydyttävä Saimaalta, hän sanoo.
Korkeasaareen päätyneen kuutin jälkeen Saimaalta löytyi toinenkin huonokuntoinen kuutti. Se päätyi vapaaehtoisten eläinlääkäreiden pikavauhtia Saimaalle perustamaan hoitolaan.
Sanelmaksi nimetty kuutti on toipunut kuolemankielistä hyvin, ja pärjää nyt Saimaalla ilman hoitajien antamaa ruoka-apua.
Millaisen asunnon saat samalla rahalla eri puolilta Suomea?
Yle selvitti pienellä otannalla, miten asumisen taso vaihtelee eri kaupungeissa. Valitsimme muutamia vuokra-asuntoja hiukan lähempään tarkasteluun pelkän keskimääräisen vuokraushinnan perusteella.
Keskimääräinen vuokra vaatii selityksen. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 keskimääräinen neliövuokra oli 13,8 euroa. Kun vuokranantajien mukaan asuntojen koko eri kaupungeissa on keskimäärin 45–50 neliötä, saadaan hintahaarukaksi 612–690 euroa kuukaudessa.
Sillä rahalla saa vuokrattua pienen huoneen tai suuren omakotitalon.
18 tai 180 neliötä samalla rahalla
Pienin asunto löytyi odotetusti Helsingistä, 18 neliön yksiö Sörnäisistä.
Yhdellä ikkunalla varustetusta huoneesta on näkymä naapurikerrostaloihin ja pikkuinen kylpyhuone. Asunnon voi vuokrata 640 eurolla kuukaudessa. Viidennessä kerroksessa sijaitsevassa asunnossa on odotettavissa rappukäytäväremontti.
Pääkaupunkiseudulla oli ylivoimaisesti suurin vuokra-asuntotarjonta, valituissa vuokra-asuntoja välittävissä nettipalveluissa oli yhteensä 5481 asuntoa vuokrattavana. Suurin osa asunnoista on tosin mukana useissa palveluissa. Hintahaarukkaan niistä sopii silti vain 176 asuntoa, eli reilu kolme prosenttia.
Suurin hintahaarukkan sopiva asunto löytyi Kalajoelta. Vuonna 1994 valmistuneessa, täysin varustellussa 174 neliöisessä omakotitalossa on tilaa ja valoa. Pihamaatakin on, jos puutarhaharrastus kiinnostaa. Parikymmentä kilometriä Kalajoen keskustasta ja karjatilan naapuruus – uhka vai mahdollisuus, miettinee moni.
Ihminen ei kuitenkaan muuta vain suurimman tai pienimmän asunnon takia, vaan todennäköisesti työn, koulutuksen tai rakkauden tähden. Kuitenkin moni on utelias tirkistelemään, millaista olisi asua muualla. Kurkistetaan ensin Ouluun.
Oululaista pajaromantiikkaa
Oulussa on vuokra-asuntoja hyvin tarjolla, kahdella suurimmalla sivustolla yhteensä noin tuhat asuntoa. Näistä reilusti yli neljännes sattuu 612–690 euron keskiarvovuokrahaarukkaan.
Tarjontaa on paljon myös isoissa asunnoissa, alueella on vuokrattavana toistakymmentä yli 75 neliömetrin asuntoa eri puolilla Oulua, myös keskustassa.
Mielenkiintoinen asunto yksinäiselle tai vastarakastuneille löytyisi lähes keskustassa olevasta vanhasta 1904 valmistuneesta pajarakennuksesta. 31 neliön loft-asunnossa on massiivinen parvi. Otsakaan ei kolahda parven alla eikä päällä, kun huonekorkeus on riittävä. Mutta hintaa on 620 euroa kuukaudessa, samalla summalla oli tarjolla isompiakin asuntoja hyvällä sijainnilla.
Oulun vuokrataso on houkuttelevan alhainen, mikä on seurausta pitkäaikaisesta maapolitiikasta, sanoo kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Eeva-Maria Parkkinen.
– Pystymme luovuttamaan kohtuuhintaisella vuokralla tontteja asuntotuotantoon. Meillä on kysyntä ja tarjonta kutakuinkin balanssissa, eli tarjonnan puutteella ei voida hilata vuokrahintoja korkealle.
Kajaanista peruskuntoinen peruskämppä
Kajaani edustaa otannassa pientä, syrjässä valtavirrasta olevaa kaupunkia. Vaikka työllisyys on kehittynyt muun maan mukana ja jopa paremmin, ei se juuri näy vuokramarkkinoilla.
Vuokra-asuntotarjonta on niukkaa, kaikkiaan vain hieman toistakymmentä asuntoa, joista vain yksi täytti keskihintaisen asunnon kriteerit. Ainoa keskihintainen vuokra-asunto on keskustassa. 49 neliön kaksio 1961 valmistuneessa ja 2010 peruskorjatussa talossa on kaikin puolin peruskuntoinen.
Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola selittää pienten kaupunkien ongelmallista tarjontaa turhautumisella.
– Sellaista asuntoa, jolla ei ole kysyntää, ei jakseta määräänsä enempää tarjota. Pienissä pitäjillä saattaa olla niin, että tieto kulkee tutun kauppana, kaupan ilmoitustaululla tai paikallisessa Facebook-ryhmässä.
Vaasasta kolmiokaappeja kolmiossa
Jos pitää vinosta sisäkatoista, niitä saa vuokrata vaasalaisen puutalon yläkerrasta. 82 neliön kolmio muutaman kilometrin päässä keskustasta kolmionmuotoisine keittiönkaappeineen tarjoaa jotain muuta kuin kuutioasumista. Asumiskulutkin ovat hyvin hallinnassa, kun sähkö sisältyy 650 euron kuukausivuokraan.
Vaasan seudulla kaikki on hyvin, jos katsotaan elinvoiman mittareita, sanoo asiantuntija Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.
– Ruotsinkielinen Pohjanmaa on hieno esimerkki siitä, että kaikki elinvoimaisuuteen, talouteen, työllisyyteen, hyvinvointiin, terveyteen liittyvät tunnusluvut on Suomen huippuluokkaa.
Paikkakunnan hyvä maine tarkoittaa käytännössä sitä, että vuokramarkkinoilla asunnot menevät nopeasti.
Rovaniemeltä luontoa ja kaappitilaa
Rovaniemen asukasluku on ollut lievässä nousukäyrässä useamman vuosikymmenen. Se on maan 17. suurin kaupunki 63 000 asukkaallaan.
Vuokra-asuntotarjonta on varsin pirteää: löysimme vajaa 200 asuntoa, joista viidennes oli keskihintaisia. Asuntojen koot vaihtelivat 30–82 neliömetrin välillä. Kaupungissa on varsin tyypillinen tilanne – pienet keskihintaiset asunnot ovat uusia, suuremmat taas vanhempia.
Ounasrinteen kaupunginosassa, muutaman kilometrin päässä keskustasta on tarjolla 78 neliön kolmio ja terassiparveke hintaan 660 euroa kuukaudessa. Lattiat ovat harmaata, helposti siivottavaa muovimattoa. Reilusti keski-ikäinen talo on siisti. Ulkoilija pitänee siitä, että metsä alkaa tontin kulmalta.
Jyväskylästä amme ja kolme huonetta
Jyväskylä on perinteinen opiskelukaupunki, jossa keskihintaisia asuntoja on yli viidennes tarjonnasta. Tarjolla on lähes 150 asuntoa 25,5 neliön yksiöstä 81 neliön kolmioon. Kaupunki on myös yksi voittavista kasvukeskuksista Suomessa.
Pupuhuhta on esimerkki kaupunginosasta, jolla on kyseenalainen maine. Se ei kuitenkaan häiritse alueen asukkaita. Alueelta on tarjolla peruskuntoinen vaalea kolmio, 80 neliötä 685 eurolla kuukaudessa kolmannesta kerroksesta. Retrotyyleineen keittiö on siisti ja pötkylämallisen kylpyhuoneen peränurkassa amme. Lasitetulta parvekkeelta näkee metsää ja muutaman kerrostalon.
Millainen asunto olisi sinun suosikkisi, jos voisit vapaasti päättää minne muuttaisit? Voit osallistua keskusteluun kello 22.00 saakka.
Yhdysvaltojen hallinto on mahdollisesti pohtimassa 250 miljoonan dollarin tuen poistamista Ukrainalta, kertoo Politico-lehti. Lehden mukaan Yhdysvaltojen tuki on pitänyt Venäjän loitolla Ukrainasta.
Presidentti Donald Trump on lehden tietojen mukaan ehdottanut turvallisuusneuvonantajien tarkastelevan, miten Ukraina on käyttänyt Yhdysvaltojen rahoitusta.
Asiasta uutisoi myös CNN. Sen mukaan useat lähteet ovat kertoneet presidentti Trumpin ehdottaneen asiaa. Trumpin ei kuitenkaan tiedetä aikovan todellisuudessa toteuttaa miljoonien tuen lopettamista.
Ukraina-rahoituksen vähentämistä pelätään myös siksi, että Trump on Politicon mukaan toistuvasti vähätellyt Venäjän roolia Ukrainan konfliktissa.
Lisäksi Trump kannatti viime viikolla sitä, että Venäjä kutsuttaisiin takaisin G7-ryhmään. Venäjä sai potkut silloisesta G8-ryhmästä Krimin valtauksen takia vuonna 2014.
Yhdysvaltain edustajainhuoneessa on sekä republikaaneja että demokraatteja, jotka ovat vaatineet tuen lisäämistä Ukrainalle Venäjän vuoksi.
Yhdysvaltain tukea Ukrainalle on pidetty asiana, jolla osoitetaan Venäjälle jonkinlaista vastarintaa. Trumpin hallinto esimerkiksi hyväksyi vuonna 2017 aseiden myynnin Ukrainaan, mikä oli muutos edellisen presidentin Barack Obaman politiikkaan.
Politicon mukaan rahojen läpikäyminen saattaa liittyä laajempaan Yhdysvaltojen antamien kehitysrahojen tarkasteluun ja mahdolliseen vähentämiseen.
Trumpin on määrä tavata Ukrainan uusi presidentti Volodymyr Zelenskyi tällä viikolla Varsovassa. Puolassa on juhlallisuuksia toisen maailman sodan puhkeamisen 80-vuotispäivänä.
Myös Suomen tasavallan presidenttiSauli Niinistö tekee virallisen vierailun Ukrainaan syyskuun puolessa välissä. Niinistö tapaaZelenskyin Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa.
Perussa on kaivettu ylös 227 lapsiuhrin luurangot arkeologiselta kaivaukselta, jonka tutkijat uskovat olevan maailman suurin lasten joukkouhrauspaikka.
Arkeologit ovat tehneet viime vuodesta lähtien kaivauksia Huanchacon turistikaupungissa Pohjois-Perussa lähellä maan kolmanneksi suurinta kaupunkia Trujilloa.
Asiantuntijat arvelevat, että uhratut lapset olivat iältään 4–14-vuotiaita. Chimún intiaanivaltakunnan uskotaan uhranneen lapsia lepytelläkseen jumalia tuhoisien tulvien keskellä. Rankkasateiden aiheuttamien tulvien syyksi tiedetään nykyisin El Niño -ilmiö.
Trujillon kansallisen yliopiston johtava arkeologi Feren Castillo uskoo, että lapsiuhreja löydetään arkeologiselta kaivaukselta vielä lisää.
Tutkijat ovat onnistuneet löytämään kaivauksilta lasten jalanjälkiä, minkä arvioidaan viittaavan siihen että lapsiuhrit johdatettiin elävinä uhrauspaikalle.
Lapset oli haudattu niin, että niiden kasvot olivat länteen päin. Osassa luurangoista on jäljellä vielä ihokudosta ja hiuksia.
Arkeologiset kaivaukset aloitettiin Huanchacossa jo vuonna 2011. Viime vuonna National Geographic julkaisi laajan artikkelin lasten joukkouhrauspaikoista. Artikkelin myötä kaivaukset ovat saaneet lisää rahoitusta.
Rikos tapahtui keskellä päivää keskellä Berliiniä. Uhri oli Moabitin kaupunginosan Kleiner Tiergarten -puistossa hieman ennen puoltapäivää, kun häntä lähestynyt, peruukkiin sonnustautunut pyöräilijä laukaisi aseen. Kaksi luotia osui uhria päähän.
Hän kuoli rikospaikalle.
Viikko sitten perjantaina tapahtunut rikos on kuin kylmänsodanaikaisesta agenttielokuvasta. Nyt murhamysteeri uhkaa myös muodostua kylmänsodanajan tyyliseksi poliittiseksi ongelmaksi.
Saksassa on herännyt epäilys, että murhan takana voi olla Venäjän valtiollinen toimija.
Uhri viranomaisten seurantalistalla
Uhri tunnistettiin Zelimhan Hangošviliksi, etniseksi tšetšeeniksi, jolla on tausta Venäjän-vastaisissa konflikteissa. Hän on lähtöisin Venäjän ja Georgian rajaseudulta Pankisin solasta. Toisessa Tšetšenian sodassa hän taisteli Venäjää vastaan.
Saksalaislehdet ovat paljastaneet hänen myöhemmin auttaneen Georgian ja Ukrainan viranomaisia. Molemmat maat ovat huonoissa väleissä Venäjän kanssa.
Ukrainassa hän toimi yhdessä Odessan kaupunkia väliaikaisesti johtaneen Georgian entisen presidentin Mihail Saakašvilin kanssa. Saakašvili johti Georgiaa sen ja Venäjän välisen lyhyen sodan aikana.
Venäjän mukaan uhrilla on yhteyksiä islamistiterroristeihin. Der Tagesspiegel -lehden mukaan Hangošvili luokiteltiin aluksi Saksassakin turvallisuusuhaksi, mutta luokitus poistettiin. Hän jäi kuitenkin saksalaisviranomaisten seurantalistalle.
Uhri oli joutunut murhayritysten kohteeksi aiemmin asuessaan Georgiassa. Hän oli hakenut Saksasta turvapaikkaa.
Berliiniläiset rikostutkijat työssään Moabitin kaupunginosan Kleiner Tiergarten -puistossa. Clemens Bilan / EPA
Tekotapa viittaa palkkamurhaan
Saksan poliisi otti nopeasti kiinni ampumisesta epäillyn henkilön. Hänet napattiin pian sen jälkeen, kun kaksi teinipoikaa oli raportoinut miehen heittäneet puiston lähellä virtaavaan Spreejokeen aseen, peruukin ja polkupyörän.
Kiinniotettu on ainakin papereidensa mukaan venäläismies, joka oli saapunut Saksaan lyhytaikaisella Schengen-viisumilla. Häneltä löytyi iso määrä käteistä rahaa ja paprikajauhetta, ilmeisesti poliisikoirien eksyttämistä varten.
Tekotapa viittaa palkkamurhaan, eikä henkilökohtaista murhamotiivia ole vielä ainakaan löydetty. Vahva epäilys kohdistuukin nyt ulkomaiseen valtiolliseen toimijaan, Venäjään.
Uusi Skripal-tapaus?
Virallisesti Saksa ei ole syyttänyt rikoksesta Venäjää, mutta saksalaislehtien viranomaislähteiden mukaan yksi tutkintalinja kohdistuu Moskovaan tai Venäjään kuuluvan Tšetšenian johtajaan, Putin-mieliseen Ramzan Kadyroviin.
– Jos tekijäksi paljastuu Venäjän valtiollinen toimija, meillä on käsissämme uusi Skripal-tapaus kaikkine seuraamuksineen, turvallisuusviranomaislähde kertoi Der Spiegel -lehdelle.
Lähde viittaa Englannin Salisburyssa viime vuonna tapahtuneeseen myrkytystapaukseen, jossa iskun kohteena oli aiemmin Venäjän sotilastiedusteluun kuulunut Sergei Skripal ja hänen tyttärensä.
Britannia syytti iskusta Venäjää ja sen seurauksena monet länsimaat – Suomi mukaan lukien – karkottivat rangaistuksena useita venäläisdiplomaatteja pääkaupungeistaan.
Kreml on kiistänyt osuutensa Berliinin murhaan.
– Kiistän kategorisesti kaikki yhteydet tämän tapauksen, tämän murhan ja virallisen Venäjän välillä, Kremlin puhemies Dmitri Peskov sanoi keskiviikkona uutistoimisto Reutersin mukaan.
Kiinalaisen teknologiajätti Huawein tuleva lippulaiva Mate 30 -älypuhelin julkaistaan ensi kuussa ilman Googlen sovelluksia.
Googlen edustaja vahvisti torstaina, ettei kalifornialainen yritys voi toimittaa lisensoituja sovelluksia, kuten Gmail- ja Youtube-sovelluksia tai Maps-karttasovellusta, uudelle laitteelle. Syynä tähän ovat Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin asettamat pakotteet.
Tämän seurauksena Huawei pystyy asentamaan laitteilleen valmiiksi ainoastaan avoimen lähdekoodin Android-käyttöjärjestelmän.
Googlen sovellusten lähteminen puhelimesta voi koitua uudeksi takapakiksi Huaweille, joka ehti nousta maailman toiseksi suurimmaksi älypuhelinvalmistajaksi. Nousukiito kuitenkin katkesi, kun Yhdysvallat alkoi asettaa pakotteita kansalliseen turvallisuuteen liittyvien huolien vuoksi. Pakotteet estivät yhdysvaltalaisen teknologian viennin Kiinaan.
Yhdysvaltain hallitus lykkäsi vientikieltoa jo toistamiseen viime viikon alussa. 90 päivän lykkäys koski kuitenkin vain olemassa olevia, ei uusia malleja, kertoo Google.
Kaikilla kilpailijoilla on edelleen Google asennettuna
Radio Free Mobile -blogia kirjoittava analyytikko Richard Windsor kertoi, että Huaweilla on edessään jättimäinen urakka suostutella käyttäjät ostamaan laitteitaan ilman näitä sovelluksia. Windsorin mukaan teknologiajätti luultavasti menettää ostajia kotimarkkinoidensa ulkopuolella.
Windsorin mukaan kiinalaiset käyttäjät ovat tottuneet ostamaan tyhjiä puhelimia, joihin he voivat asentaa omat sovelluksensa. Muualla maailmassa useimmat ostajat kuitenkin olettavat näiden sovellusten tulevan valmiiksi asennettuna.
– Kaikilla Huawein kilpailijoilla tulee edelleen olemaan Google asennettuna. Tämä tekee erittäin vaikeaksi sen, että asiakkaat saataisiin houkuteltua ostamaan Huawein laitteita. Niiltä puuttuu tärkein yksittäinen ominaisuus, joka pitää olla olemassa, kun käyttäjä ostaa Android-laitteen Kiinan ulkopuolella, Windsor kirjoitti.
Jatkamme Androidin käyttöä, jos Yhdysvallat antaa luvan
Huawei on alkanut kehittää omaa mobiilikäyttöjärjestelmäänsä nimeltä HarmonyOS. On kuitenkin epävarmaa, kykeneekö yritys pitämään yllä markkinaosuutensa Kiinan ulkopuolella.
– Me jatkamme Android-käyttöjärjestelmän ja sen ekosysteemin käyttämistä, jos Yhdysvaltain hallitus antaa meidän niin tehdä. Muuten me jatkamme oman käyttöjärjestelmämme ja ekosysteemimme kehittämistä, Huawei kertoi tiedotteessa.
Huawein odotetaan julkistavan Mate 30 -älypuhelimen Saksassa järjestettävässä tilaisuudessa syyskuun 18. päivänä.
Yhdysvaltalaisten viranomaisten mielestä Huawei on uhka, koska sillä on kytköksiä kiinalaiseen tiedustelutoimintaan. Kiinalaisyhtiö on kiistänyt syytökset.
Nainen istuu ystäviensä kanssa festarialueella Jyväskylässä ja nauttii tunnelmasta. Tätä kesätapahtumaa hän on odottanut pitkään.
Pian hymy kasvoilla kuitenkin hyytyy.
Nybergin eteen ilmestyy humalaiselta vaikuttava mies, joka alkaa tivata, mitä lyhytkasvuinen ihminen tekee julkisessa tapahtumassa. Hänen mielestään nainen ei oikeastaan saisi olla siellä, koska on yksinkertaisesti liian erilainen.
119–senttisen Tuula Nybergin vatsanpohjassa muljahtaa. Hetken tekee mieli tokaista takaisin jotakin todella ilkeää.
Hän ei kuitenkaan tee niin, vaan alkaa kärsivällisesti selittää, että hänelläkin on oikeus liikkua omana, lyhytkasvuisena itsenään. Lopulta asia tuntuu uppoavan, ja mies jopa kiittää: keskustelu avasi hänen silmiään.
Vaikka tämänkesäinen kohtaaminen sai lopulta sopuisan sävyn, Nybergiä se ehti loukata syvästi.
Monille vammaisille tai esimerkiksi epämuodostumista kärsiville ihmisille on arkipäivää joutua herjaamisen kohteeksi. Mitä näkyvämpää erilaisuus on, sitä todennäköisempää on joutua silmätikuksi.
Suomalaisia vammaisjärjestöjä edustavan Vammaisfoorumin mukaan loukkaavaa kohtelua on esiintynyt aina, mutta huono käytös on entisestään yleistynyt.
Tätä viestiä saatiin muun muassa vammaisille tehdystä laajasta verkkokyselystä. Kyselyn toteuttivat suomalaiset vammaisjärjestöt ja Ihmisoikeuskeskus yhdessä.
Noin 1500 vastaajasta liki puolet koki, että vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittaminen on vähentynyt viimeisen kahden vuoden aikana.
Halventavaa tai vähättelevää kohtelua melko usein tai usein kertoi kokeneensa lähes kolmannes vastaajista, ja noin neljäsosan mukaan jopa heidän oikeuttaan elämään on kyseenalaistettu.
Yhdenvertaisuuden toteutumista Suomessa edistävä yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä on tuloksista pahoillaan muttei varsinaisesti yllättänyt.
– On nähtävissä, että tietynlainen vihamielisyys yhteiskunnassamme on lisääntynyt. Osa ihmisistä on mielipiteissään entistä jyrkempiä niin vammaisia kuin muitakin vähemmistöjä kohtaan, Pimiä sanoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan ilmiö oli huomattavissa jo 2016, kun valtuutettu teki kyselytutkimuksen vammaisten kokemasta syrjinnästä arkipäivässä.
Tässä jutussa jyväskyläläinen Tuula Nyberg ja kolme muuta kertovat, millaista kohtelua erilaisuudesta saa Suomessa.
TUULA NYBERG
Synnynnäisesti lyhytkasvuinen Tuula Nyberg pitää mielellään paitaa, jossa on Muumien Ninni, eli lapsi, joka on muuttunut näkymättömäksi huonon kohtelun takia. Tarina puhuttelee häntä.Jaana Polamo / Yle
"Tämän kesän välikohtaus festareilla ei ollut ainoa laatuaan, vaan minulle on esitetty tuontyylisiä suoria kysymyksiä usein.
Minulta on esimerkiksi tiedusteltu, miksi käytän sähkömopoa, kun minulta löytyy jalatkin. Tarvitsen mopoa vammani takia liikkumisen apuvälineeksi.
Käytän myös muita apuvälineitä, sillä elämä 119–senttisenä on aika haastavaa. Kaikki tavarat ovat minulle liian korkealla, enkä oikein tahdo ylettyä mihinkään.
Välillä kuulen, kun ihmiset ihmettelevät ääneen, että "miksi tuo on niin pieni". Lasten kommentit ymmärrän, mutta olen kuullut tätä myös aikuisten suusta. Sitä en käsitä.
Moni myös luulee virheellisesti, että en ymmärrä asioita tai päässäni on jotakin vikaa, koska olen niin lyhyt.
Minulla on itselläni kolme lasta, nyt jo nuoria aikuisia. Hekin ovat lyhytkasvuisia. Kun lapset olivat pienempiä, tuijottelua ja kommentointia oli myös paljon. Moni pysähtyi ja kummasteli, kenen lapset ovat tai miten on edes mahdollista, että minulla on lapsia.
Olen vuosien varrella rajoittanut omaa liikkumista muiden ihmisten käyttäytymisen takia. Vielä tänäkin päivänä mietin välillä, viitsinkö lähteä ulos, jos sieltä tulee näitä ikäviä kommentteja.
Yleensä olen kuitenkin lähtenyt. Kaikki eivät kuitenkaan lähde."
Nyberg toivoo, että valtavirrasta poikkeavat ihmiset eivät jäisi neljän seinän sisään, vaikka kohtaavatkin tökeröä käytöstä. "Jokaisella on oikeus nauttia elämästä ja siitä kaikesta ilosta, mitä täällä on", hän sanoo.Jaana Polamo / Yle
Mieluummin yksin kotona kuin kadulla herjattavana
Oman liikkumisen rajoittaminen on Vammaisfoorumin mukaan useille vammaisille jo varsin yleistä. Moni vetäytyy ennemmin kotiinsa kuin kulkee julkisilla paikoilla, joissa on riski joutua tuntemattomien arvostelun kohteeksi.
Myös vammaisten kanssa pitkään työskennellyt sosiaalipsykologi Virpi Hongisto tunnistaa ilmiön.
Hän pitää sitä valitettavana, mutta myös vakavana: pidemmän päälle kotiin linnoittautuminen on riski myös mielenterveydelle.
– Sosiaaliset suhteet ovat ihmisen perustarve. Yhteisöstä vieraantuminen aiheuttaa psyykkisiä ongelmia, kuten masennusta ja stressioireita, Hongisto sanoo.
Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki kertoo, että kynnys kulkea vapaasti ulkonäkökeskeisessä maailmassa on korkea esimerkiksi monille nuorille aikuisille, joiden oma identiteetti on vasta rakentumassa. Mahlamäen mukaan etenkin tytöt ja nuoret naiset ovat silloin herkillä.
Oulussa asuva 28-vuotias vaikeasti CP-vammainen Salla Saukkoriipi on päättänyt olla jättäytymättä yhteiskunnan ulkopuolelle vammansa takia.
Paksun nahan hän on kuitenkin joutunut kasvattamaan.
SALLA SAUKKORIIPI
Salla Saukkoriipi tarvitsee vammansa vuoksi muiden ihmisten apua arkisissa asioissaan joka päivä. Nainen huomauttaa, ettei se kuitenkaan tarkoita sitä, että hänen järjenkäytössään olisi jotakin vikaa.Timo Nykyri / Yle
"CP- eli liikuntavammani on vaikeimmasta päästä. Ulkopuolisille se näkyy lähinnä siinä miten liikun. Julkisilla paikoilla käytän sähköpyörätuolia, tavallista pyörätuolia tai kuljen tuetusti avustajan kanssa. Vammani tekee myös puheestani epäselvän.
Liikun kuitenkin paljon eri paikoissa. Harrastan kuntosalilla käymistä, pyörätuolitanssia ja vietän usein aikaa Oulun keskustassa.
Minua on tuijotettu niin paljon, että en enää jaksa edes välittää siitä. Tähän on auttanut omien vanhempien suhtautuminen. He ovat sanoneet, että minä en ole tehnyt mitään väärää, vaan tuijottaminen on vain huonoa käytöstä aikuisilta.
Lapsetkin saattavat katsoa minua pitkään tai osoitella sormella. Se ei minua juurikaan haittaa, koska heiltä se on usein vilpitöntä uteliaisuutta.
Mielestäni yleinen ilmapiiri muuttunut Suomessa hieman huonompaan niin vammaisia kuin muitakin vähemmistöjä kohtaan. Joitakin vammaisia kohtaan käyttäydytään julkisilla paikoilla aggressiivisesti, ja jopa vammaisiin lapsiin saatetaan suhtautua vihamielisesti.
Minulle ei ole räyhätty suoraan päin naamaa, mutta joskus ihmisten huono päivä voi purkautua minuun niin, että he mulkoilevat, tiuskivat tai ohittavat minut ahtaissa paikoissa. Toivoisin ihmisten kunnioittavan sitä, että joudun liikkumaan apuvälineillä.
Välillä kohtaan myös niin sanottua mikroaggressiota, eli tahattomia loukkaavia kommentteja.
Esimerkiksi kerran eräs tuntematon vanhempi mies jäi päivittelemään, kuinka paha onnettomuus minulle on sattunut, kun istun pyörätuolissa. Päivittelyn hän suuntasi avustajalleni. Joskus, kun olen osallistunut näissä tilanteissa itse keskusteluun, päivittelijä on loukkaantunut.
Tällainen ohipuhuminen on hirveän kiusallista sekä vammaiselle itselleen että hänen seurassaan oleville ihmisille."
Saukkoriipi kulkee Oulun keskustassa joka viikko. Joskus hänet ohitetaan ruuhkassa tylysti tai etuillaan jonoissa. Hän on jo tottunut siihen, mutta huono kohtelu sattuu silti.Timo Nykyri / Yle
Eikö erityislapsen kanssa saa liikkua julkisesti?
Mikä ohipuhumista, erilaisuuden ihmettelyä ja pilkkaamista sitten selittää?
Huonon käytöksen yleistyminen saattaa selittyä mielipiteiden jyrkkenemisellä tai yleisen vihamielisyyden lisääntymisellä, kuten yhdenvertaisuusvaltuutettu aiemmin tässä jutussa arvioi.
Syy siihen, miksi sen kohteeksi joutuvat esimerkiksi juuri vammaiset, voi juontaa juurensa syvälle menneisyyteen.
Sosiaalipsykologi Virpi Hongiston mukaan länsimaisessa yhteiskunnassa on vallinnut pitkään ajatus siitä, että normaalius on ihannoitavaa ja siitä poikkeaminen ei ole. Normaalista poikkeavat on haluttu pois silmistä yhteisön ulkopuolelle ja laitoksiin, eikä siitä ajatuksesta ole vieläkään päästy kokonaan eroon.
Tasa-arvon toteutuminen käytännössä siis ontuu edelleen, vaikka siihen nyky-yhteiskunnassa muodollisesti pyritäänkin.
– Osa ihmisistä ei ole vieläkään sopeutunut siihen, että esimerkiksi juuri vammaisilla on täysi oikeus kulkea väestön joukossa aivan kuten kaikilla muillakin, Hongisto arvioi.
Vammaisuus ja ylipäänsä kaikenlainen erilaisuus voivat herättää sosiaalipsykologin mukaan myös pelkoa, mikä saattaa purkautua ulospäin epäasiallisena käytöksenä. Esimerkiksi vammautuneen lapsen näkeminen voi olla joillekin liian ahdistava esimerkki siitä, että elämässä mitä tahansa voi tapahtua.
Tamperelainen Mika Ahonen, 41, muistaa ajatelleensa vuosia sitten, ettei hän varmasti koskaan saisi sairasta lasta.
Nyt mies on vaikeavammaisen pikkupojan isä.
MIKA JA MATIAS AHONEN
Mika Ahonen ymmärtää, että vakavasti sairaan lapsen näkeminen julkisilla paikoilla voi säikäyttää ihmisiä, mutta se ei anna heille oikeutta mulkoilla tai käyttäytyä muuten huonosti.Anne Savin / Yle
"Kun Matias syntyi, hän vaikutti terveeltä lapselta. Kolmen kuukauden iässä huomasimme pojan äidin kanssa, ettei lapsi jaksanut enää imeä maitoa. Samoihin aikoihin hänen silmänsä alkoivat tehdä erikoista sivuttaisliikettä.
Tutkimuksissa varmistui, että kyse on Leighin oireyhtymästä. Se on perinnöllinen, etenevä keskushermostosairaus, johon suurin osa lapsista menehtyy ennen kouluikää.
Tällä hetkellä Matias on 6-vuotias. Hän on pyörätuolissa eikä pysty puhumaan.
Tilanteesta huolimatta olemme pyrkineet elämään Matiaksen kanssa aivan tavallista arkea. Käymme yhdessä puistossa, jääkiekkopeleissä ja kauppakeskuksissa. Olen huomannut, että poika tykkää olla liikenteessä, vaikka hän ei itse liiku. Hän nauttii erilaisista tilanteista ja äänistä.
Olen usein syöttänyt Matiasta julkisilla paikoilla. Hänelle annetaan ruoka mahalaukkuun johtavan letkun kautta.
Meitä on monesti mulkoiltu, kun olen kytkenyt ravintopumpusta letkuja ja laittanut ruuan menemään. Silloin minulle on tullut olo, että enkö saisi olla täällä näkyvillä erityislapseni kanssa. Toivoisin, että jos jollakin on jotakin kysyttävää, hän tulisi kysymään, eikä tuijottaisi.
Tervejalkaisilla ihmisillä on usein myös kauhea kiire joka paikkaan. Pyörätuolia ei väistetä tai pysähdytä ajattelemaan, pitäisikö vammautunut ihminen sittenkin päästää menemään ensin. Esimerkiksi jäähallilla olen monesti seisonut portaiden yläpäässä Matiaksen kanssa pitkäänkin ja odottanut, että pääsisin alas, mutta ihan surutta ihmiset kävelevät ennen meitä.
On kuitenkin ollut myös kohtaamisia, jotka ovat lämmittäneet sydäntäni. Niissä tilanteissa ohikulkija on saattanut ensin katsoa Matiasta pitkäänkin, mutta katsonut sitten minua suoraan silmiin ja hymyillyt. Se on tuntunut todella hyvältä.
Pitäisin hyvänä, jos useammat ihmiset liikkuisivat esimerkiksi pyörätuolissa olevien erityislasten kanssa julkisesti. Ehkä silloin ihmiset tottuisivat siihen, että täällä on muitakin kuin meitä terveitä."
Matias Ahosen oireyhtymässä ennuste on huono. Isä ja koko muu perhe haluavat nauttia pojan kanssa vietetystä yhteisestä ajasta niin pitkään kuin mahdollista.Mika Ahosen kotialbumi
Vitsistä voi tulla loppuelämän trauma
Kohtele toisia kuten toivoisit, että sinua kohdeltaisiin. Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki sanoo, että paras ohje totutusta poikkeavan ihmisen kohtaamiseen on oikeastaan näin yksinkertainen.
Jos et haluaisi, että sinua tuijotettaisiin, älä itsekään tuijota.
Mahlamäen mukaan monille vammaisille ihmisille voi myös mennä avoimesti juttelemaan tai kysyä, voisiko vaikka pyörätuolilla kulkevaa jotenkin auttaa.
– Moni meistä ottaa toiselta saadun huomaavaisuuden tyytyväisenä vastaan, itsekin CP-vammainen Pirkko Mahlamäki kertoo.
Mahlamäen mielestä kaikista tärkeintä on arvostus.
Esimerkiksi leikkimielisesti heitetty vitsi voi todellisuudessa satuttaa ja jäädä mieleen jopa loppuelämäksi.
Näin on käynyt 69-vuotiaalle kajaanilaiselle Hannu Pyykköselle, jonka nenä epämuodostui nuoruudessa.
HANNU PYYKKÖNEN
Hannu Pyykkönen kertoo, että kaduilla hänen ulkonäköään ovat yleisimmin kommentoineet lapset, nuoret tai humalassa olevat ihmiset. Se on tuntunut ikävältä, mutta hän ei ole jättänyt liikkumatta tai tekemättä mitään sen takia.Timo Sihvonen / Yle
"Aloittelin parikymppisenä lääketieteen opintoja Sveitsissä, kun minulle puhkesi ruusufinni eli rosacea. Aluksi sitä pidettiin pitkittyneenä tavallisena aknena, mutta sitten se alkoi aiheuttaa muutoksia kasvoihini ja etenkin nenääni.
Myöhemmin kävin muun muassa Helsingissä ihotautilääkärin vastaanotolla nenäni takia. Siellä minulle tuli tunne, että hoitamiseni ei ollut lääkärille tärkeintä. Sen sijaan hän halusi saada kuvan kasvoistani klinikan mallikuvastoon, jotta he voisivat käyttää nenääni opetuksessa esimerkkinä.
Opiskeluaikoina ulkonäköni rajoitti intoani lähteä sosiaalisiin tilanteisiin. Persoonallisuuteni muuttui ujompaan, pidättyväisempään suuntaan.
Sittemmin työelämässä lääkärinä nenääni on kommentoitu harvakseltaan, kaduilla liikkuessa jonkin verran enemmän.
Traumaattisin muistoni liittyy erääseen television viihdeohjelmaan. En ole unohtanut sitä vieläkään, vaikka tapahtumasta on yli 20 vuotta aikaa.
Ohjelmassa pyydettiin katsojilta tietoja Suomen suurimmista nenistä. Olin silloin kunnallisvaaliehdokkaana, ja joku lähetti ohjelmaan vaalimainokseni. Televisiossa nenääni kommentoitiin varsinaisena pottunokkana.
Sellaisesta julkisuudesta en erityisesti ilahtunut.
Sittemmin kasvojani korjattiin plastiikkakirurgin vastaanotolla, ja nenästäni tuli aiempaa siedettävämpi. Arvelen, että pärjään sen kanssa tulevaisuudessakin ilman jatkotoimia.
Parisuhteen muodostamiselle ulkonäköni ei ihme kyllä koskaan muodostunut esteeksi. Menin naimisiin vaimoni kanssa vuonna 76. Edelleen olemme yhdessä."
Mitä Hannu Pyykkönen, Salla Saukkoriipi, Tuula Nyberg ja Mika Ahonen haluaisivat sanoa ihmisille, jotka tuijottavat? Katso se alla olevalta videolta.
Miten sinä suhtaudut ihmisiin, jotka näyttävät erilaiselta? Voit osallistua keskusteluun kello 22.00 saakka.
Eurajoella laadittiin suositukset lasten kotiintuloajoista noin 10 vuotta sitten. Syynä suosituksiin oli kunnassa tapahtunut ilkivalta.
– Lamppuja rikottiin ja kaivojen kansia nostettiin paikoiltaan. Se aiheutti vaaratilanteita ja tuli kunnalle kalliiksi, kertoo Eurajoen kunnan vapaa-aikakoordinaattori Pirita Laivanen.
Kotiintuloaikasuositukset vaihtelevat lapsen iän ja viikonpäivän mukaan. Alakoululaisten on tultava kotiin aina kello 20 mennessä. Yläkoululaiset saavat olla ulkona arkisin kello 21 ja perjantaisin sekä lauantaisin kello 23 saakka.
Kasvatuksen tueksi
Annetut suositukset eivät voi määrätä yhdenkään perheen asioita, eikä niitä ole pakko noudattaa. Eurajoella kunnan yhteiset pelisäännöt tehtiin kasvatuksen tueksi. Ajatuksena on, että perheissä voidaan tukeutua yhteiseen sopimukseen.
Suositus sai Eurajoella hyvin laajaa kannatusta, kun Yle kysyi asiaa kuudesluokkalaisten perheille tarkoitetussa tapahtumassa.
Sirpa, Jari ja Senni Vuohijoki pitävät kotiintuloaikoihin liittyvää suositusta hyvänä.Tapio Termonen / Yle
– Hyvä, että tällaiset suositukset on tehty. Nyt lapselle on helppo perustella kotiintuloajat, sanoo kouluikäisen lapsen isä Jari Vuohijoki.
Perheen äiti Sirpa Vuohijoki on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa yhteiset kotiintuloajat helpottavat vanhempien elämää, kun turhat ristiriidat jäävät pois.
– Kukaan ei pääse vetoamaan siihen, että muutkin saavat olla myöhempään, Sirpa Vuohijoki sanoo.
Perheen tytär Senni Vuohijoki on kuudennella luokalla. Myös hän on sitä mieltä, että yhteiset suositukset kotiintuloajoista on hyvä asia.
– En minä itsekään halua olla myöhään hillumassa missään kylällä, Senni Vuohijoki sanoo.
Aava, Jaana, Kiia ja Sami Kaulio ovat kotiintuloaikoihin liittyvän suosituksen kannalla.Tapio Termonen / Yle
Myös Kaulion perhe on hyvin tietoinen lasten kotiintuloaikoihin liittyvistä suosituksista. Perheen lapset Kiia ja Aava tulevat kotiin pääasiassa jo ennen suositeltuja kotiintuloaikoja. Tyttöjen mukaan kotiintuloajat ovat ihan hyvä asia.
– Yhteiseen linjaukseen on hyvä tukeutua, sanoo perheen äiti Jaana Kaulio.
– Mutta asiasta voidaan toki joustaa, jos perusteet ovat tarpeeksi hyvät, lisää perheen isä Sami Kaulio.
Yhteistyötä, joka vaatii muistuttamista
Suosituksia nuorten kotiintuloajoista on tehty muuallakin kuin Eurajoella. Esimerkiksi Laitilassa suositukset tehtiin noin vuosi sitten. Tavoitteena on, että perheille tulisi lisää yhteistä aikaa.
Suosituksella koitetaan sovitella yhteen myös urheiluseuran jakamia harjoitusvuoroja. Tavoitteena on, että nuorempien harjoitukset olisivat aikaisemmin kuin vanhempien.
– Tämä asia on kyllä pyritty ottamaan aina huomioon, sanoo Laitilan Jyskeen puheenjohtaja Ilkka Vuorela.
Vuorelan mukaan yhteisiä pelisääntöjä kotiintuloajoista kaipaavat lähinnä ne, jotka eivät mitään harrasta.
Pöytyällä on ollut yhteisesti sovitut suositukset lasten kotiintuloajoista vuodesta 2016 lähtien. Terveyden edistämisen yhteyshenkilö Merja Männikkö kertoo, että vanhemmille tuli huoli lasten myöhäisestä ulkona liikkumisesta.
Männikön mukaan kaikki perheet eivät suosituksia kaipaa. Joku voi kokea ne määräyksinä, joita ne eivät kuitenkaan ole.
– Ei se mikään ulkonaliikkumiskielto ole, Männikkö sanoo.
Sosiaalisessa mediassa on viime aikoina käyty keskustelua, jonka mukaan asia pitäisi nostaa Pöytyällä taas esille. Sitä se vaatineekin.
Eurajoen vapaa-aikakoordinaattori Pirita Laivasen mukaan asia unohtuu helposti, jos siitä ei tasaisin väliajoin muistuteta.
Noormarkkulaiset Arttu Uuttu ja Eetu Uusitalo tarkistavat mopoauton ikkunaan laitettua tarraa.Tapio Termonen / Yle
Näin on käynyt esimerkiksi Porin Noormarkussa ja Hämeenlinnan Lammilla, joissa yhteisiä kotiintuloaikoja kokeiltiin itsenäisen kunnan aikana. Kuntaliitosten jälkeen asia on jäänyt taka-alalle, eikä niistä kovin moni enää tiedä.
Noormarkussa asuva 16-vuotias on kuitenkin kuullut asiasta.
– Kyllä se on järkevää, etteivät nuoremmat täällä kulje yömyöhään kuten me, sanoo Arttu Uuttu Noormarkusta.
Ilkivalta vähentynyt
Reilun 9 000 asukkaan Eurajoen katukuva on suhteellisen rauhallinen, mutta kyllä sielläkin mopopoikia riittää. Kokoontumisia pidetään koulun pihalla, kunnanviraston ympäristössä tai taajaman kauppojen parkkipaikoilla.
Eurajoella asuvat nuoret ovat tietoisia kotiintuloaikoihin liittyvistä suosituksista.Tapio Termonen / Yle
Vaikka kaikki nuoret eivät kotiintuloaikoja tarkkaan noudata, pitävät he suosituksia kuitenkin ihan hyvänä asiana.
– Minun mielestäni ei ole silti huono asia, jos niistä vähän joustaa, sanoo 15-vuotias Isak Hotti Eurajoelta.
Hotti myöntää, että joskus mopoilla ajellaan hieman äänekkäästi. Hän kuitenkin sanoo, että tahallaan ketään ei haluta häiritä.
Nuorten kotiintuloaikoihin liittyvien suositusten suoria vaikutuksia on vaikea mitata. Eurajoelle tilanne on kuitenkin muuttunut siitä, kun nuoriso rikkoi paikkoja kymmenen vuotta sitten. Nyt ilkivaltaa ei juurikaan ole.
– Lähinnä roskaamista, mikä sekin on kurjaa. Mutta ilkivalta ja rikosten tekeminen on vähentynyt selvästi, sanoo vapaa-aikakoordinaattori Pirita Laivanen.
