Virolaiset jännittivät tänään, valitaanko Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024 rosoinen rajakaupunki Narva vai kansainvälisesti tunnetumpi kulttuurikaupunki Tartto.

Talinnan kulttuuripiireissä voittajaksi veikattiin etukäteen Narvaa, mutta Tartto vei voiton.

Kansainvälinen valintatoimikunta perusteli päätöstään ennen kaikkea käytännön syillä.

– Tarton infrastruktuuri on Narvaa pidemmällä. Siellä on enemmän majoituspalveluja ja parempi julkinen liikenne. Narvan valinta tässä vaiheessa olisi ollut liian iso riski, sanoi toimikunnan puheenjohtaja Beatriz Garcia tänään keskiviikkona Tallinnassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Garcia kertoi, ettei valinta ollut yksimielinen, vaan osa toimikunnan jäsenistä kannatti voimakkaasti Narvaa.

– Toimikuntaa kiehtoi Narvan sijainti Venäjän rajalla. Venäjä-yhteys tuli kiinnostavasti esiin Narvan hakemuksessa. Emme kuitenkaan voineet tehdä valintaa pelkästään hienolta kuulostavien kulttuurihankkeiden pohjalta. Halusimme myös konkretiaa, ja sitä oli tällä kertaa Tarton hakemuksessa enemmän, Garcia sanoi.

Narva sijaitsee vain kivenheiton päässä venäläisestä Ivangorodin kaupungista. Narvan asukkaista lähes 94 prosenttia puhuu äidinkielenään venäjää.

Toimikunta teki turvallisen valinnan

Tartto on tunnettu yliopistostaan ja palkituista museoistaan. Siellä sijaitsee muun muassa vuonna 2016 avattu Viron uusi kansallismuseo.

Tarton kulttuuripääkaupunkivuoden teema on nimeltään Arts of Survival eli selviytymisen taiteet. Ohjelmassa painotetaan muun muassa ilmastonmuutoksen keskellä selviytymistä.

– Koko Euroopan katseet kääntyvät nyt Tarttoon, sanoi Tarton kaupunginjohtaja Urmas Klaas tiedotustilaisuuden jälkeen.

Moni Virossa pitää Tarton valintaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi turvallisena mutta myös hieman tylsänä valintana.

On selvää, että Narva olisi hyötynyt Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelistä Tarttoa enemmän. Narvan työttömyysaste on korkea, ja valinta olisi tuonut sinne kaivattua taloudellista nostetta.

Narvan kaupungin pääarkkitehti ja Narva 2024 -kampanjan johtaja Ivan Sergejev myönsi tiedotustilaisuuden jälkeen olevansa pettynyt toimikunnan päätökseen.

Hänen mielestään kulttuuripääkaupunkikisassa mukana oleminen on silti hyödyttänyt Narvaa monella tavalla.

– Narvassa on järjestetty parin viime vuoden aikana paljon kiinnostavia, uusia tapahtumia. Meidän täytyy nyt jatkaa sitä työtä, jonka olemme aloittaneet, Sergejev sanoi.

Euroopan unioni on valinnut vuosittain yhden tai useamman kaupungin kulttuuripääkaupungiksi vuodesta 1985 alkaen. Kulttuuripääkaupunkeja rahoitetaan EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta.

Virosta kulttuuripääkaupunki valittiin nyt toista kertaa. Vuonna 2011 tittelin sai Tallinna. Tuolloin toisena kulttuuripääkaupunkina oli Turku.

Vuoden 2026 kulttuuripääkaupunki valitaan Suomesta. Ehdolla ovat Tampere, Oulu ja Savonlinna.

Libanonissa toimiva islamilainen Hizbollah-järjestö suunnittelee "laskelmoitua iskua" Israelia vastaan. Asiasta on kertonut Hizbollahin ylimpään johtoon Naim Qassem.

Hizbollahin iskun on määrä olla vastaus Israelin toimille. Sunnuntaina Libanonissa räjähti kaksi kauko-ohjattua lennokkia. Toinen niistä vaurioitti Hizbolahin mediakeskusta.

Israel ei ole vahvistanut, että kyseessä olisivat olleet sen lennokit.

Hizbollah kertoo, ettei sen iskun tarkoituksena ole käynnistää uutta sotaa, vaan iskun kohde ja voimakkuus arvioidaan siten, ettei Israelille synny tarvetta koston kierteeseen.

Israelilaisen Haaretzin mukaan sunnuntainen lennokki-isku oli itse asiassa suunnattu Hizbollahin Beirutissa sijainnutta ohjustehdasta vastaan. Lehden mukaan iskulla tuhottiin Iranista tuotu sekoitinlaite, jolla tuotetaan tehokasta ohjusten polttoainetta. Isku tehtiin juuri ennen kuin laitos oli määrä siirtää turvalliseen paikkaan. Haaretzin tietoa ei voida vahvistaa muista lähteistä.

Haaretz-lehden mukaan Israelilla ja Hizbollahilla on kirjoittamaton sopimus, että ne voivat ampua toisiaan Syyriassa, mutta hyökkäykset Libanonin tai Israelin maaperällä vältetään, jotta konflikti ei laajenisi.

Tänään keskiviikkona Libanonin ilmatilassa on jälleen lentänyt kauko-ohjattuja lennokkeja, jotka olivat ilmeisesti peräisi Israelista. Libanonin asevoimat on avannut tulen niitä vastaan ja lennokit palasivat armeijan mukaan Israeliin.

PÄIVÄ I

Idylli. Se on ensimmäinen sana, joka tulee mieleen, kun kävelen kolmen kilometrin matkaa majapaikastani Steinhaus am Semmeringin kylästä kohti Spital am Semmeringiä ja Kaltenbach Open Airin tapahtumapaikkaa. Smaragdinvihreillä, rehevillä niityillä laiduntaa hyvinvoivan näköisiä lehmiä, tiheät kuusikot peittävät pilviä hipovia vuoria ja kirkasvetisten purojen solina hyväilee korvia.

Spital am Semmeringiä lähestyttäessä maaseudun rauhaisa äänimaisema muuttuu aivan toisenlaiseksi ja idylli repeää riekaleiksi: nyt vuoristossa ja Stuhleckin hiihtokeskuksen rinteillä jyrisee ja jyskyy death metal, goregrind ja black metal.

Vielä viimeinen kilometri ylämäkeä käärmeen lailla kiemurtelevaa kapeaa tietä pitkin ja pääkallopaikan sisäänkäynti häämöttää edessäni. Brittiläinen Unfathomable Ruination on juuri lopettelemassa, ja kohta lavan valtaa suomalainen black metal -yhtye Azaghal.

Perusteellisen laukun- ja ruumiintarkastuksen jälkeen nopea katsaus itse festivaalialueeseen: pitkulaista hiekkakenttää reunustavat korkeat kuuset, toisessa päässä on esiintymislava ja toisessa päässä muutama ruoka- ja juomakoju sekä bändipaitojen myyntipiste.

Suurin piirtein alueen puolivälissä sijaitsee varsin julkinen – siis katseilta suojaamaton – kusilaari ja kolme öKlo-firman kuivatoilettia, tosin enemmän tai vähemmän holtiton kuseskelu festivaalialuetta rajaavien aitojen juurella on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Torstaina Kaltenbachia hellii aurinko, mutta nelihenkinen, 1990-luvulla perustettu Azaghal loihtii nopeasti taivaalle sysimustia pilviä. Yhtyeen kylmä ja nihilistinen black metal kietoo yleisön seitteihinsä ja Agios O Baphomet -kappaleen vetävää kertosäettä on pakko hoilottaa mukana.

Keikan jälkeen muutama vieressäni ollut itävaltalainen kehuu vuolaasti suomalaisen black metalin erinomaisuutta. Azaghalia ei pidä sotkea niin ikään kotimaiseen Azazel-yhtyeeseen, joka esiintyi toissa vuonna Hyvinkään Steelfestissä umpikännissä ja josta tuli samantien maailmanluokan kuuluisuus.

Käväisen tässä välissä hakemassa juomista kojusta, jota pitää Wienissä vaikuttava eläinsuojeluyhdistys: heidän asialistallaan ovat etenkin kaltoin kohdellut romanialaiset kulkukoirat, joille halutaan tarjota futteria eli ruokaa. Kuumista ja kylmistä juomista pitää maksaa, mutta muovikuvun alla oleviin kekseihin, piirakoihin ja kakunpalasiin pätee vapaaehtoisen hinnoittelun keveä taakka. Kaljoittelun ohella makeanhimo iskee yllättävän moneen raavaaseen metallimieheen, ja välillä kojulle on jopa pientä jonoa.

Vastapäätä tarjoillaan makkara- ja liharuokien ohella myös kasvisvaihtoehtoja, kuten ranskalaisia tai tuhtiin öljy- ja majoneesimäärään upotettua salaattia, jossa on ainakin perunaa ja kurkkua. Ehdoton hitti näyttää olevan Schnitzelsemmel eli sämpylä, jonka sisällä on wieninleikettä, ja jota tilataan ja myydään kuin liukuhihnalta. Eksoottisiin perinneruoka-annoksiin taas kuuluu Käseleberkäsesemmmel: sämpylässä on siivu suoraan uunista otettua, juustolla maustettua tirisevää maksamureketta.

Azaghalin jälkeen lavalle astuu itävaltalainen Dornenreich, jonka musiikin luokittelisin tummasävyiseksi avantgardemetalliksi jo siksi, että yhtyeen soitinvalikoimaan kuuluu viulu – ei mikään tavanomainen soitin tässä genressä. Dynamiikaltaan laaja-alaisesta yhtyeestä irtoaa niin akustisia sävyjä kuin kakofonista ryöpytystäkin, laulaja-kitaristi Evigan teatraalisesta esiintymisestä puhumattakaan.

Kaltenbach Open Air tuntuu lähtevän kunnolla liikkeelle kello yhdeksän aikaa iltamyöhällä, jolloin soittovuorossa on ruotsalainen, 30-vuotisen uran tehnyt pitkän linjan death metal -yhtye Vomitory. Yleisö lähtee tiukasti ja tarkasti soittavan bändin konstailemattomaan revittelyyn todella hyvin mukaan – tätä on selvästi odotettu. Keikan jälkeen niska on hellänä.

Yhtä euforisena tunnelma jatkuu, kun norjalaisen Carpathian Forestin vokalisti Nattefrost bändeineen singahtaa lavalle ylösalaisin olevaa ristiä heilutellen ja huuliharppua epävireisesti pöräytellen. Tämänhän norjalaiset osaavat: bläkkikseen sekoitetaan punkkia ja vinoa huumoria ja kokonaisuus kuorrutetaan vetävillä riffeillä.

Tälläkin keikalla kuullaan The Curen A Forest-biisistä enemmän tai vähemmän rienaava versio, josta joku voisi jopa hieman loukkaantua. Yleisö imitoi antaumuksella pienikokoisen Nattefrostin känisevää laulutyyliä ja kokonaisuuden tietynlaiselle höpsöydelle on pakko aina välillä naurahdella.

– Bläkkiksen ja death metallin jälkeen tässä olisi teille tarjolla kunnon thrashiä! hollantilaisen Distillator-yhtyeen laulaja-kitaristi Laurens kuuluttaa. Hyperenergisellä triolla on lavalla futuristiseen moottoripyörätyyliin kustomoituja mikkiständejä, joiden välillä basisti ja kitaristi loikkivat kuin viimeistä päivää. Lavashow korostaa muutenkin nopean musiikin toimivuutta.

Yleisesti on todettava, että Kaltenbach Open Airin kaltaisissa, keskieurooppalaisissa vaihtoehtoisen metallin tapahtumissa bändit soittavat teknisesti hyvin ja ovat täysillä mukana. Koska ihmiset tulevat pääsääntöisesti kuuntelemaan (humalaisinakin) suosikkibändejään, puolivillaista plinkuttelua ei tässä genressä sallita. Sama pätee soundeihin ja valoihin: tämäkin puoli toimii, vaikka kokonaisuutta muutoin voikin leimata kotikutoisuus ja askeettisuus.

Kaltenbach Open Airin reilut 1500 vierasta per päivä taas on juuri sopiva ihmismäärä: festivaalin tuntua kylläkin on, muttei kasvottoman massatapahtuman.

Loppuillasta paikalla päivystävä ensiapuhenkilökunta saa töitä. Pöydän ääreen, tyhjien kaljamukien keskelle on rojahtanut ja uinahtanut nuori mies, joka nostetaan paareille. Yhtäkkiä miekkonen herää kuin salamaniskusta, hypähtää seisaalleen, sanoo jotakin että mitä helvettiä minä tässä teen ja menee ilmeisesti tilaamaan lisää viinaa. Ensiapuhenkilökunta jää levittelemään käsiään.

PÄIVÄ II

Uusi päivä ja uudet bändit. Muutaman kilometrin patikkamatka festivaalialueelle tekee taas terää ja unihiekka karisee silmistä.

Reitin puolivälissä sijaitsee jonkinlainen paikallinen erikoisuus: eroottinen yökerho, jonka terassilla on tänään yllättäen vipinää – vieläpä keskellä päivää. Kaksi naista antaa sylitansseja kahdelle miehelle. Toinen mies huutelee minulle, että hei kaveri, tules tänne. Vastaan etten ehdi, koska olen menossa metallifestivaalille. Mies hymähtelee jotakin ja puistelee päätään.

Saavun sopivasti paikalle kun itävaltalaisen black metal -yhtye Vargsriketin Grym, Draug ja VXR suoltavat satanistista sanomaansa. Toisin kuin alan nykynorjalaisten bändien kohdalla, nyt ollaan vakavien asioiden äärellä, eikä huumoria tästä yhtyeestä löydy repimälläkään. Toisin kuin seuraavasta aktista.

Tšekkiläinen goregrind-yhtye Spasm hakee inspiraationsa etenkin pornografian maailmasta. Bändin aistikkaasti pukeutuneella vokalistilla Radimilla on hassu kikkelimaamari ja mies laukoo taukoamatta kaikenlaisia härskejä ja hauskoja juttuja. Kuten esimerkiksi, että teini-ikäisenä, ennen internet-aikaa ainoa ikkuna pornon maailmaan olivat alan saksalaiset lehdet. Valitettavasti naiset niissä olivat karvaisia täältä (osoittaa haaroväliään), täältä (osoittaa kainaloitaan) ja ikävä kyllä toisinaan myös täältä (osoittaa ylähuultaan).

Spasmin keikan aikana syntyy myös spontaani moshpit, johon pitää mennä mukaan. Nyt kyse on tosin varsin leppoisasta ja irtonaisesta meiningistä, jossa otetaan hassuja tanssiaskeleita ja jossa ikään kuin valmistaudutaan illan vauhdikkaampaan menoon.

Moshpitistä pitää yleisesti todeta, että se on yksi ihmiskunnan nerokkaimmista keksinnöistä. Siinä voi toteuttaa itseään luovasti, tuntea yhteisöllisyyttä, hölmöillä, siinä virkistyy ja saa liikuntaa ja tutustuu uusiin ihmisiin. Lisäksi siinä on sopivassa mittakaavassa vaaran tuntua.

Spasmin kaltaisten yhtyeiden keikoilla yleensä tapahtuu kaikenlaista. Yhtäkkiä tunnen, kuinka oikeaan poskeeni roiskahtaa jotakin. Takanani on nuori nainen, joka pruuttaa dildosta nestettä moshaajien päälle. Kyse ei sentään ole tekospermasta, vaan vedestä. Saattaa se tosin olla kaljaakin.

Spasmin jälkeen vaihdan muutaman sanan kaverin kanssa, johon törmäsin (kuvaannollisesti) moshpitissä.

– Ai olet Suomesta? Mitenkä se nyt menikään? (Käy kysymässä jotakin frendeiltään ja palaa takaisin). SUOMMIPERKKELE!!

Lauantain energisimpiin kokemuksiin kuuluu ehdottomasti saksalaisen Cytotoxin kokonaisvaltainen show. Jos Spasm operoi pornon parissa, Cytotoxinin konsepti kietoutuu Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden ympärille, jota "me emme koskaan tule unohtamaan." Tämä käy ilmi heti keikan alussa, jolloin kaasunaamariin pukeutunut vokalisti Grimo rynnistää lavalle ja levittää ympäriinsä myrkynvihreää savua.

Järeää ja teknisesti taitavaa death metallia suoltavan yhtyeen biisien nimet viittaavat radioaktiivisuuden demonisoimiseen ja ydintuhon apokalypseihin. Grimon heilumista lavalla ja sen ulkopuolella voi verrata urheilusuoritukseen ja lisäksi hänen örinänsä on poikkeuksellisen sävykästä.

Keikan edetessä jotain karheaa tuntuu niskassani. Kun käännän päätäni, joku hieroo vessaharjaa naamaani. Olen joutunut vessaharjakepposen uhriksi!

Cytotoxinin kaltaista energiaa pursuaa myös belgialainen Evil Invaders, jonka speed metal vyöryää, heittelehtii ja jyrää todella kovilla kierroksilla. Kun tuntuu, että kliimaksi on nyt ja tässä, yhtye pistää tahtia vielä kiivaammaksi ja paremmaksi. Ja vokalisti Joen ääni todellakin kurottaa kohti klassisten metallilaulajien huimia korkeuksia.

Naamioituneena esiintyneen puolalaisen black metal -yhtye Mglan jylhän slaavilaisen soitannon jälkeen palataan perusasioiden äärelle: yli kolme vuosikymmentä mukana kuvioissa olleen death metal -yhtye Asphyxin setti synnyttää vellovan moshpitin, jonne pitää tietenkin mennä mesoamaan.

Joku kaataa puoli litraa kaljaa niskaani. Kaljaan suhtaudutaan täällä muutenkin huolettomasti: sitä kaatuu jatkuvasti, sitä lentää koko ajan ilmassa ja sitä tietenkin juodaan uskomattomia määriä. Myös tötsyjä näyttäisi olevan tarjolla, mutta mihinkään sen vahvempaan en törmää.

Lauantai-illan yllättäjäksi osoittautuu saksalainen Firtan. Yhtyeen black metallissa on dynamiikkaa ja avaruutta, brutaalin jylhyyden vastapainoksi.

Taiteellisiin sfääreihin päästään, kun muu yhtye poistuu lavalta, ja sinne jää useiksi minuuteiksi vain klassiselta kuulostavaa melodiaa soittava naispuolinen viulisti. Yleisö seuraa tapahtunutta hiirenhiljaa ja vaikuttuneena. Rohkea veto, joka ei ihan kaikilta bändeltä onnistuisi. Nyt onnistui.

PÄIVÄ III

Moshpittien jälkimaininkeina kroppaan on tullut yksi jos toinenkin mustelma ja tänään niitä tulisi lisää: tšekkiläinen goregrind-yhtye Gutalax saisi taatusti yleisön riehumaan.

Mutta sitä ennen kaiken brutaalin örinän keskellä vietetään herkkää ja romanttista hetkeä. Sven ja Tanja menevät Kaltenbachissa naimisiin ja tätä juhlitaan koko tapahtuman voimin. Yleisö hurraa, kun hieman goottihenkinen hääpari suutelee esiintymislavalla. Ikivanhan perinteen mukaisesti Tanja heittää morsiuskimpun olkansa ylitse yleisön joukkoon. Sen kahmaisee sinitukkainen nuori nainen.

Gutalaxin uusin video kantaa nimeä Shitbusters, ja siinä bändi pelastaa maailman kakkahirviöiden hyökkäykseltä. Yhtyeen tuotanto keskittyy muutenkin pitkälti ulostehuumorin glorifioimiseen.

Tälläkin kerralla yleisö on lähtenyt leikkiin mukaan: vessapaperirullat viuhuvat ilmassa, karhupumpuista ja vessaharjoista puhumattakaan, joilla hinkataan muun muassa ihmisten haarovälejä. Myös "ulosteella" sotkettuja valkoisia Gutalax-univormuja näkyy yleisön joukossa.

Vokalisti Matyn brutaali korina ja nopsat kompit kutsuvat ihmisiä varsin rajuun moshpittiin. Minä ja moni muukin kaatuu. Oikea jalka näyttää siltä, kuin sitä olisi raadellut tiikeri, tai noh, kotikissa. Gutalaxin keikka päättyy goregrind-versioon Piippolan vaari -laulusta.

Ja goregrindillä jatketaan. Olen halunnut jo pidemmän aikaa nähdä espanjalaisen Haemorrhagen livenä, ja nyt tämäkin ihme toteutuu. Yhtyeen nimi viittaa verenvuotoon ja sen hurmeisissa kuvastoissa kauhu sekoittuu anatomiaan, patologiaan, obduktioon ja dissektioon.

Vokalisti Lugubrious onkin sitten kaiken tämän ruumillistuma: veressä kylpevä mies viiltelee mikrofonilla vatsaansa ja poimii sieltä sisäelimiä, joita pistelee poskeensa. Välillä Lugubrious heiluttelee ja pureskelee jostain hakemaansa irtokättä, välillä pistää naamaansa kuonokopan ja on virtsaavinaan koiratyyliin vahvistimien päälle.

Taivaalta on tipahdellut sadepisaroita jo Gutalaxin keikan aikana, mutta nyt vettä ropisee kunnolla. Haemorrhagen keikan intensiteettiiin pieni kastuminen ei tosin vaikuta millään tavalla.

Hollantilaisen Sinisterin jälkeen lavalle astuu norjalainen thrash metalia ja bläkkistä naittava Aura Noir, joka on ollut useaan otteeseen esillä Nemi-sarjakuvissa. Bändin nimenä Aura Noir eli musta aura – siis ihmistä ympäröivä energiakenttä, ei kyntöväline – on suorastaan loistava.

Trion makoisia riffejä ja tiukkaa soitantoa kuunnellessa on yllättävää, kun yhtye ilmoittaa, että tämä on nyt sitten meidän vihonviimeinen keikkamme. Pöllämystynyt yleisö ei oikein tiedä, onko kyseessä outo norjalainen huumori ja kuinka tähän ilmoitukseen oikein pitäisi suhtautua. Näin asia kai sitten on.

Ajoittaisia sadekuuroja seuraa ukkonen, jonka kaikuisa jylinä vuoristossa kuulostaa komealta. Salamat syttyvät ja sammuvat öisellä taivaalla ja tuntuu siltä, että tässä olisi oivat puitteet niin ikään norjalaiselle, viikinkimetallia soittavalla Enslavedille. Kolmen päivän örinäannoksen jälkeen tuntuu omituiselta, että yhtye hyödyntää myös puhdasta laulua – että tällaistakin on siis vielä olemassa.

– ...ja seuraava laulu kertoo kaaoksesta, yhtyeen vokalisti Grutle Kjellson kuuluttaa, levitellen samalla dramaattisesti käsiään ja katsellen taivaalle.

Kaaoksen voimat tai ukkosen jumalat todellakin ottavat vallan. Parin tahdin kuluttua jyrähtää oikein kunnolla, ja salama leimahtaa suoraan esiintymislavan yläpuolella. Ensin loppuu musiikki ja sitten koko lava pimenee. Yleisö menee aivan sekaisin ja hurraa mitä ilmeisemmin Thorin vasaran taikavoimille. Pimeyttä kestää viitisen minuuttia, jonka jälkeen Enslaved pystyy jatkamaan settiään. Kukaan ei ole sentään saanut sähköiskua.

PÄIVÄ IV

Aamulla ilma on sateen raikastamaa ja pilvenriekaleet halkovat vuortenhuippuja. Avarilla niityillä kimmeltää kaste. Vuoripurojen solina täyttää korvat. Jostakin kuulu lehmän ammuntaa. Idylli on palannut takaisin Spital am Semmeringiin, mutta vuoden kuluttua se katoaa jälleen yhden viikonlopun ajaksi.

Keväällä 2019 Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) kertoi Yle Uutisille haastattelussa miettineensä eroja ministerin ja pormestarin töissään.

Silloin Vapaavuori kertoi näin: "Ministerillä on aina pulaa rahasta, pormestarina sitä on aina."

Pormestariston matkalaskuja läpikäydessä näyttää, että näin todella on. Helsingin pormestarin matkustuskulut ovat Suomen kaupunkien johdon mittapuussa aivan omaa luokkaansa.

Vapaavuori ulkomailla kuukausittain

Yle Uutiset pyysi Helsingin kaupungilta kaikkien viiden pormestarin matka- ja kululaskut sekä luottokorttiostot viimeisten kahden vuoden ajalta. Eli uuden pormestarimallin alusta alkaen tähän kesäkuuhun.

Laskimme tätä juttua varten yhteen kaikki toteutuneet ulkomaanmatkat.

Laskujen mukaan ehdoton reissukuningas on pormestari Jan Vapaavuori (kok.). Hän on käynyt kahden vuoden pormestarina oloaikanaan lähes joka kuukausi vähintään yhden kerran ulkomailla.

Vain parina kuukautena kahden vuoden aikana Vapaavuori ei ole käynyt missään Suomen ulkopuolella. Toisinaan ulkomaanmatkoja on useitakin kuussa.

Kaiken kaikkiaan Vapaavuoren matkakulut ovat kahden vuoden ajalta yli 109 000 euroa.

Matkoja on yhteensä 34. Yhden matkan aikana on saatettu käydä muun muassa New Yorkissa, San Franciscossa ja Seattlessa. Matkoja on siis tehty yhteensä 34, mutta grafiikassa näkyy 26 kaupunkia, joissa on käyty yhteensä 40 kertaa.

Summa muistuttaa enemmän Suomen pääministerin matkakuluja kuin esimerkiksi Suomen kolmanneksi suurimman kaupungin Tampereen pormestarin Lauri Lylyn (sd.) matkakuluja.

Edellinen pääministerimme Juha Sipilä (kesk.) matkusti kahden viimeisen vuoden aikana 502 000 eurolla. Summassa on mukana osin myös koko pääministerin mukana matkustaneen delegaation matkakuluja, sillä niitä ei saa laskettua kirjanpidollisista syistä pois.

Suomen kolmanneksi suurimman kaupungin Tampereen pormestari Lauri Lyly sitä vastoin on parin edellisen vuoden aikana tehnyt vain pari ulkomaanmatkaa. Niiden kustannukset ovat olleet Tampereelle vain alle 1 600 euroa.

Vapaavuori on käyttänyt matkoihinsa siis 68-kertaisen summan Tampereen pormestariin verrattuna, mutta vain viidesosan siitä, mitä Suomen pääministeri käytti koko delegaationsa kanssa.

Miksi Vapaavuori on matkustanut näin paljon?

Pormestari Vapaavuoren mukaan jo lähtökohtaisesti hänen toimenkuvaansa kuuluu Helsingin kansainvälinen edunvalvonta.

Toisaalta matkustaminen liittyy Vapaavuoren lempiteemaan: kaupunkien merkitykseen nykymaailmassa.

Vapaavuoren mukaan kaupunkien merkitys kasvaa maailmanlaajuisina toimijoina koko ajan.

Hänen mukaansa kaupungeilla on jo samanlaista tarvetta kansainväliselle kanssakäymiselle kuin valtioilla.

– Voidaan jopa sanoa, että olemme siinä historian vaiheessa, että kaupunkien merkitys korostuu. Kaupungit ratkaisevat isot kysymykset globaalisti, Vapaavuori sanoo.

Tällä argumentaatiolla Vapaavuori sitten onkin matkustellut. Vapaavuori on matkustanut jopa niin paljon, että välillä Helsingin valtuutetut ovat huomauttaneet, että Vapaavuorta ei kiinnosta istua valtuustossa. Mutta Vapaavuoren mukaan kaikkien muidenkin hänen organisaatiossaan tulisi olla mahdollisimman kansanvälisiä.

– Olen täysin vakuuttunut, että kun Helsinki on laajasti mukana, se on äärimmäisen hyödyllistä Helsingille. Olen pelkästään ylpeä, että kaupunki on aktivoitunut kansainvälisessä toiminnassaan.

Myös apulaispormestareilla paljon matkoja

Vapaavuoren apulaispormestarit ovat ainakin kuunnelleet pormestariaan. Kaikilla Helsingin pormestareilla matkoja on kertynyt paljon.

Helsingin kaupungin kanslian hallintojohtajan Juha Summasen mukaan pormestareiden matkabudjettia onkin nostettu tällä valtuustokaudella. Tästä kertoi myös Yle Uutiset.

Nyt matkat menevät 1,1 miljoonan euron budjettierästä edustuskulujen mukana. Ennen matkoille oli oma erillinen määräraha.

– Mielestäni tämä suuntaus on parempi, koska se on linjassa kaupungin strategian kanssa. Nyt liikkumavaraa on enemmän, hallintojohtaja Juha Summanen sanoo.

Matkoja ympäri maailman

Pormestareiden matkat ovat kuljettaneet heitä ympäri maailman.

Suurimmaksi osaksi matkat ovat linjassa pormestareiden omien erikoisalojen tai henkilökohtaisten kiinnostusten kanssa.

Nasima Razmyar (sd.) on muun muassa käynyt puhumassa suomalaisten naisten poliittisesta asemasta Marrakechissa Marokossa. Anni Sinnemäki (vihr.) taas on osallistunut arkkitehtuuri- ja kaupunkiympäristöön liittyviin tapahtumiin, mutta myös käynyt avaamassa kansalaisaktiivisuusseminaarin Roomassa Italiassa. Pia Pakarinen (kok.) on käynyt koulutusmessuilla mutta myös turismitapahtumissa. Sanna Vesikansa (vihr.) taas on tehnyt matkoja sosiaali- ja terveysasioihin liittyen.

Mutta sitten on niitä matkoja ja kuluja, jotka herättävät kysymyksiä. Miksi esimerkiksi apulaispormestari Pia Pakarinen kävi Brysselissä europarlamentaarikko Henna Virkkusen (kok.) kustantamana?

Pia Pakarinen kertoo, että hän oli osana kymmenen hengen porukkaa, jonka Virkkunen oli kutsunut. Euroopan parlamentin jäsenet saavat kutsua vuodessa 110 vierasta Brysseliin, kymmenen hengen ryhmissä.

– Olin mukana tämmöisessä ryhmässä. Matkoihin liittyy pakollinen Euroopan parlamentin esittely. Toin matkalla esille Helsingin asioita ja kerroin kaupunkien tärkeydestä.

Mutta miksi apulaispormestari Sanna Vesikansa on neljä kertaa ajanut lentokentältä kotiinsa tai toisinpäin tavallista kalliimmalla taksilla? Matkoja on tehty limusiinipalveluja ja ekslusiivista taksikokemusta markkinoivan Limousine Services -firman takseilla.

Pari kertaa kyydissä on ollut myös muita pormestareita: Sinnemäki, Razmyar ja Pakarinen.

Kun Vesikansa on mennyt lentokentältä kotiinsa tavallisella taksilla, se on maksanut alle 30 euroa. Kun hän on ajanut tällä kalliimmalla Limousine Service -taksilla, kotimatka lentokentältä on maksanut samalta matkalta melkein 118 euroa.

Miksi käytettiin kalliimpaa taksia?

– Se on joku vuosia sitten tehty sopimus. Jos oikein muistan, sitä käytetään vain silloin, kun tullaan myöhään ja kun omat kuljettajamme eivät ole käytettävissä, Vesikansa muistelee.

– Usein olen kulkenut myös tavallisella taksilla ja käyttänyt tuota erinomaista junaakin, Vesikansa puolustautuu.

Mutta koska Vesikansakaan ei tarkasti tiedä, miksi hän on kulkenut Limousine Servicen -takseilla, hän pyytää soittamaan kaupungin hallintopäälliköille paremman selvityksen saamiseksi.

Hallintojohtaja Juha Summanen tunteekin asian.

Summanen kertoo, että Vesikansa on käyttänyt Limousine Servicea, koska kaupungilla on sopimus yrityksen kanssa.

Helsingin kaupungin pormestarit käyttävät Limousine Servicea öisin kello 22–06 sekä viikonloppuisin lentokenttäkuljetuksissa.

Muuna aikana pormestareita kuskaavat kaupungin omat autonkuljettajat. Heitä on tällä hetkellä kolme ja puoli, yksi on osa-aikainen.

– Olemme joutuneet siihen tilanteeseen vuosien mittaan, että meillä on enää suhteellisen vähän omia kuljettajia. He ajavat päivisin ja viikonloppuisin, jos (pormestareilla) on menoa jossain kauempana ja sinne pitää viedä ja odottaa.

Summasen mukaan kaupunki on ollut tyytyväinen Limousine Service -palveluun. Palvelu on Summasen mukaan kaupungille edullinen.

– Ja lisäksi kun pormestarit kuitenkin ovat julkisuuden henkilöitä. Jos he joutuisivat seisomaan taksijonossa, niin ei se välttämättä olisi niin mukavaa. Lisäksi he kuitenkin tekevät töitä autossa, niin odotamme ehdotonta vaitiolovelvollisuutta kuljettajilta.

New York on suosittu matkakohde

Mutta erityisen kiinnostavaa pormestariston matkoissa on viehtymys New Yorkiin.

Yksin Vapaavuori on käynyt New Yorkissa kahden viimeisen vuoden aikana työn puolesta viisi kertaa.

New Yorkissa Vapaavuori on tavannut New Yorkin kaupungin ihmisiä ja tutustunut New Yorkin kaupungin toimintoihin. Lisäksi hän on osallistunut newyorkilaismiljardöörin Michael Bloombergin hyväntekeväisyyssäätiön kustantamaan pormestari-kouluun. Koulutuksen järjesti Harvardin yliopisto.

Vapaavuori kertoo, että hänet on kutsuttu koulutukseen 40 muun pormestarin kanssa ympäri maailman.

– Silloin kun Harvardin yliopiston parhaat professorit järjestävät johtajuuskoulutusta, joka on suunniteltu vain muutamalle pormestarille – se on asia, josta kukaan ei kieltäydy ja siitä on äärimmäisen paljon hyötyä, Vapaavuori sanoo.

Vapaavuori tavannut Guggenheimin johtajan

Mutta ennen kaikkea New Yorkin matkoissa on kiinnostavaa se, että yhtä kertaa lukuun ottamatta Vapaavuori on tavannut ihmisiä, jotka liittyvät Guggenheim-museoon ja säätiöön.

Helsingin edellinen valtuusto hylkäsi vuonna 2016 suunnitelmat Guggenheim-museon perustamisesta Helsinkiin. Vapaavuoren tapaamiset Guggenheim-vaikuttajien kanssa sijoittuvat päätöksen jälkeiseen aikaan.

New Yorkin matkoilla Vapaavuori on tavannut Guggenheim-säätiön johtajan Richard Armstrongin, Suomessa Guggenheimia lobanneen Janne Gallen-Kallela-Sirenin ja liikemiehenä ja taiteenkerääjänä paremmin tunnetun Chaim Poju Zabludowiczin.

Nyt on pakko kysyä Vapaavuorelta, onko hänellä oma yksityinen Guggenheim-lobbaus edelleen meneillään.

– Ei. Mitään Guggenheim-hanketta ei ole vireillä, Vapaavuori sanoo.

Vapaavuori on keskustellut "globaalista museokentästä"

Pormestarin mukaan kaikilla hänen tapaamillaan ihmisillä on elämässään myös muuta kuin pelkkä Guggenheim.

Richard Armstrong ja Janne Gallen-Kallela-Siren ovat Vapaavuoren mukaan kiinnostavia persoonia, joiden kanssa keskustellessa pystyy muokkaamaan kuvaa siitä, missä globaali museokenttä menee.

Ennen kaikkea tapaamiset ovat liittyneet Vapaavuoren mukaan parhaillaan vireillä olevaan Design- ja arkkitehtuurimuseoon.

– Se on kansainvälisen tason harjoitus, jonka eteenpäin viemisen takia minun on hyvä syvällisemmin ymmärtää, miten maailmalla tämän tason projekteja hoidetaan.

Poju Zabludowiczin kanssa Vapaavuori puhui taiteesta

Suomen yhden rikkaimman miehen Chaim “Poju” Zabludowiczin tapaaminen New Yorkissa tuntuu sekin olevan Vapaavuorelle arkista.

Paljon Vapaavuori ei tapaamisesta kerro.

Suomalais-israelilainen Zabludowicz tunnetaan taiteen tukijana ja keräilijänä.

Iltapäivälehtien sivuilla Zabludowiczin vaimo on poseerannut muun muassa Englannin kuninkaallisten kanssa. Heillä on myös kesäkoti Suomessa Loviisan lähellä Pernajassa. Kesäkodissa on taiteilijaresidenssi. Zabludowichin isä teki aikoinaan rahaa Suomessa asekaupalla.

Mutta hirveästi Vapaavuori ei halua hänestä puhua. Vapaavuori kertoo puhuneensa New Yorkissa Zabludowiczin kanssa kansainvälisestä taloudesta ja kansainvälisestä taidealasta.

Vapaavuori illasti Zabludowiczin tyttären kanssa Trumputin-iltana

Vapaavuori tuntuu kuitenkin pitävän Zabludowiczeista erityisen paljon. Ainakin Vapaavuori on halunnut pitää yhteyttä heihin myös Suomessa.

Kun heinäkuussa 2018 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Helsingissä, Jan Vapaavuori illallisti Poju Zabludowiczin tyttären Tiffany Zabludowiczin kanssa Krog Robassa Pienellä Robertinkadulla.

Illallinen kesti tunnin. Toinen söi lohta, toinen vuohenjuustosalaatin.

Tiffany Zabludowicz on 25-vuotias taidekeräilijä, joka asuu Mannhattanilla New Yorkissa. Hän kuuluu Guggenheimin säätiön nuorten taidekeräilijöiden neuvoston puheenjohtajistoon.

Miksi Vapaavuori tapasi 25-vuotiaan miljardöörin tyttären etelä-helsinkiläisessä ravintolassa samaan aikaan kun Trump ja Putin neuvottelivat presidentinlinnassa mediasirkuksen ja äärimmäisten turvatoimien alla?

Vapaavuoren mukaan kaupunginjohtajan tehtävään kuuluu pitää huolta omasta osaamisestaan ja ylläpitää laaja-alaisia verkostoja. Tiffany Zabludowiczin tapaaminen oli Vapaavuoren mukaan osa sitä.

Illallinen oli kuitenkin suhteellisen lyhyt, he söivät vain noin tunnin. Heidän illallisensa maksettiin osapuilleen minuutilleen samaan aikaan, kun Putin poistui presidentinlinnasta. Mistä juttelitte Tiffany Zabludowiczin kanssa?

– Juttelimme molempia osapuolia kiinnostavista kysymyksistä.

Voitko valottaa vähän enemmän?

– En, Vapaavuori sanoo.

Mutta mikä teidän suhteenne Zabludowiczin perheeseen on?

Vapaavuori on pitkään hiljaa.

– He ovat ihmisiä, joita jossakin määrin tunnen. Mielenkiintoisia sidosryhmiä, monien satojen muiden ihmisten joukossa.

Mutta mitä hyötyä näistä sidosryhmistä on helsinkiläisille?

Vapaavuori jopa vähän kiihtyy.

– Se on ihan varma, että jos kaupunginjohtajat sulkeutuvat työhuoneisiinsa ja ovat tapaamatta ketään, niin siitä ei ole hyötyä kaupungille.

Juttua korjattu 28.8.2019 klo 12.49: Lauri Lyly edustaa sosiaalidemokraatteja eikä kokoomusta, kuten jutussa oli aiemmin virheellisesti kirjoitettu. Vapaavuori on käyttänyt matkoihinsa 68-kertaisen summan Tampereen pormestariin verrattuna, mutta vain viidesosan siitä, mitä Suomen pääministeri käytti koko delegaationsa kanssa. Aiemmin jutussa kerrottiin virheellisesti, että Vapaavuori olisi käyttänyt matkoihinsa 68 kertaa enemmän kuin Tampereen pormestari ja viisi kertaa vähemmän kuin Suomen pääministeri delegaatioineen.

Kotkan Kantasatamassa seisoo jättimäinen huvijahti, joka saa ympäröivät maisemat näyttämään kovin vaatimattomilta.

Jahdin omistaa venäläinen miljardööri Oleg Burlakov, ja sitäpidetään yhtenä maailman suurimmista ja erikoisimmista purjelaivoista. Jahti on maksanut jopa 200 miljoonaa dollaria.

Kotkasta se oli pyytänyt laituripaikkaa ollessaan liikkeellä Pietarissa.

– En tarkkaan tiedä, miksi se tuli tänne. Se ei ole velvollinen kertomaan meille asioistaan, koska kyseessä on huvialus, kertoo liikennejohtaja Markku Koskinen Haminakotkan satamasta.

Black Pearl on kokonsa vuoksi sijoitettu Kotkassa samaan laituriin, jossa risteilijätkin käyvät. Sitä varten on jouduttu tekemään Kotkassa muitakin erityisjärjestelyjä.

– Kotkan kaupungin palvelut on tarkoitettu huomattavasti pienemmille veneille. Se tarvitsi esimerkiksi narumiehiä eli kiinnittäjiä ja irrottajia, kertoo Koskinen.

Aluksen koosta kertoo jotain se, että osa Kotkassa tänä kesänä käyneistä risteilyaluksista on ollut sitä pienempiä.

Purjeet levälleen nappia painamalla

Hollannissa rakennettu noin 105-metrinen alus kalpenee pituudessa maailman suurimpana pidetylle purjelaivalle Sedoville, mutta Black Pearlin mastot ovat korkeammat. Ne ulottuvat yli 70 metrin korkeuteen. Takilan Dynarig-tekniikka on hyvin erikoinen.

Laivan rakentaneen Oceancon nettisivuilla kerrotaan, että purjeet saa levälleen nappia painamalla seitsemässä minuutissa. Purjekangasta on lähes 3000 neliötä.

– Pelkkä kangas on maksanut muutaman talon verran. Purjeita ei nosteta, vaan kangas on mastojen sisällä. Mastot myös kääntyvät kokonaisuudessaan purjeen mukana, kertoo Markku Koskinen.

Poikkeuksellista purjeissa on myös se, että ne ovat mustat.

– Tarinan mukaan Black Pearl -nimi tulee suoraan Pirates of the Caribbean -elokuvasta.

Koskisen mukaan alus on myös ympäristöystävällinen.

– On siellä moottorikin, mutta se on tehty omavaraiseksi purjelaivaksi. Se pystyy kulkemaan erittäin pienillä päästöillä ja polttoainemäärillä.

Kauaa Black Pearl ei Kotkassa viivy. Koskisen mukaan se lähtee jo yön aikana tai viimeistään torstaiaamuna.

24-vuotias Adalmina Ollanketo bongasi eräästä Facebookin kissaryhmästä tutunnäköisen kissan kuvilla printatut lakanat. Kissa on Ollankedon oma Minttu, ja kuvakin on oululaiskuvaajan itse ottama.

– Tein Facebook-postauksen ja rupesi selviämään, että sitä samaa kuvaa on käytetty muissakin tuotteissa, hän kertoo.

Pienen selvittelyn jälkeen ilmeni, että kuvaa on painettu lakanoiden lisäksi myös muun muassa huppareihin, hiirimattoihin ja sisustustauluihin, joita myydään Wishin, Aliexpressin, Amazonin ja eBayn kaltaisissa verkkokaupoissa.

Ollanketo on julkaissut kuviaan usealla verkkosivustolla ja sosiaalisen median alustalla. Hän veikkaa, että kuva voisi olla ladattu esimerkiksi taiteilijoiden suosimalta DeviantArt-sivustolta, jossa hänen kuviaan on ollut esillä jo kymmenisen vuotta, ja missä hänen kuvansa ovat myös tavoittaneet suurimman yleisömäärän.

– Olin niistä lakanoista aivan järkyttynyt. Tiesin, että kuvaa on aiemminkin kopioitu esimerkiksi tauluihin, mutta tätä en osannut aavistaa. Muut varastavat ja tekevät rahaa työllä, jonka minä olen tehnyt. Itse en saa työstäni mitään.

Ollankedon tapauksesta kertoo myös Kaleva.

Kun Ollanketo kertoi kokemastaan vääryydestä Facebookissa, moni oli sitä mieltä, että Ollanketo on ottanut riskin julkaistessaan kuvan. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei valokuvaaja voi tehdä työtään julkaisematta kuvia.

– Kuvia tarvitaan markkinointiin. Emme me saa asiakkaita, jos kuvia ei julkaista ja tieto itsestä ei leviä. Eivät valokuvaajat voi pitäytyä piilossa, vaan kuvien on pakko olla näkyvillä ihan ammatin kannalta.

Vaikka kuviaan julkaiseekin julkisella kanavalla, eivät ne ole kaikkien vapaasti kopioitavissa. Valokuvaajalla on yksinoikeus ottamiinsa kuviin, sanoo Someturvan juristi Jenny Rontu.

– Toisen kuvien käyttäminen ilman lupaa loukkaa kuvaajan tekijänoikeuksia. Oikeusteitse eteneminen lienee kuitenkin hyvin haastavaa tällaisessa tilanteessa.

Pääsääntö: Kaikki on vaarassa päätyä vääriin käsiin

Kaikki, mitä julkiselle verkkoalustalle julkaistaan, on vaarassa päätyä myös väärin käsiin, muistuttaa sometohtoriksikin kutsuttu sosiaalisen median tutkija, sosiaalipsykologi Suvi Uski.

– Oma hallinta sisällöstä häviää siinä samalla sekunnilla, kun se nettiin menee. Sisällöistä voi ottaa kuvakaappauksia, ja on myös sovelluksia, jotka tallentavat kaiken, mitä alustoille jaetaan.

Sosiaalisen median käytön lisääntyessä myös kuvien väärinkäytökset ovat lisääntyneet, sanoo juristi Rontu.

– Ongelman yleisyydestä kertoo myös se, että näitä varten on syntynyt erilaisia digitaalisia palveluita, joiden avulla voi etsiä, onko omia kuvia käytetty verkossa väärin.

"En edes tiedä, saadaanko niitä kaikkia lopulta pois lainkaan"

Adalmina Ollanketo aikoo ottaa myyjiin ja sivustoihin yhteyttä. Haaveena on saada kuvista korvauksia. Hän on aiemminkin taistellut vastaavista tekijänoikeusasioista muun muassa verkkokauppajätti Amazonin kanssa ja tietää, että taisto verkkojättien kanssa saattaa olla yhtä tyhjän kanssa.

– Eipä näiltä myyjiltä voi oikein muuta vaatia, kuin että he poistaisivat tuotteet myynnistä. Kuvia on löytynyt paljon, ja se on kova urakka. En edes tiedä, saadaanko niitä kaikkia lopulta pois lainkaan.

Ollanketo aikoo jatkossa miettiä, tarvitseeko omat kuvat merkitä esimerkiksi vesileimalla. Hän suosittaa muitakin miettimään, miten jatkossa voitaisiin varmistaa, ettei kuvia käytetä vääriin tarkoituksiin missään päin maailmaa.

– Omista oikeuksistaan pitää pitää kiinni. Kuvia voisi esimerkiksi pienentää tai käyttää mahdollisesti jopa vesileimoja. Tämän jälkeen on ehkä pakko alkaa sellaista käyttämään.

Tarkista, kelle annat kuviesi oikeudet

Usein erityisesti sosiaalisen median alustat pyytävät oikeudet palveluntarjoajalle. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että alustat voivat käyttää kuvia ja tietoja esimerkiksi datan analysointiin.

Sometohtori Uski huomauttaa, että käytännöt eri sovellusten välillä eroavat paljon toisistaan. Käyttäjältä vaaditaan omatoimisuutta, ja oikeuksia kannattaakin käydä itsenäisesti rajaamassa. On esimerkiksi arkipäivää, että käyttäjiä kuunnellaan mikrofonien kautta, hän sanoo.

– On hyvä laittaa mikrofonit pois, kieltää lupa kuviin ja paikannustietoihin. Pääsääntö pitäisi olla, että mitään ylimääräistä ei anneta itsestä. Ei ole liian myöhäistä laittaa liinoja kiinni tässä hommassa, vaan oman yksityisyyden suojelemisen voi aloittaa heti, sanoo Uski.

Uski toivoo, että Ollankedon tyyppisissä tapauksissa yritettäisiin aina saada kuvien väärinkäyttäjä vastuuseen.

– Jos on sellainen tilanne, että jotakin täytyy saada netistä pois, ensin kannattaa olla yhteydessä palveluntarjoajaan. Jos taas puhutaan ikävistä materiaaleista, poliisi on paras taho siinä.

Muokattu 28.8.2019 klo 16:37 korjattu: Ylellä ei ole tiedossa, kuka kuvat vei. Jutussa luki alun perin, että verkkokauppajätit olisivat ne varastaneet.

Pääministeri Boris Johnson ilmoitti keskiviikkona, että parlamentin toiminta keskeytetään viimeistään 12.9., ja se palaa tauolta vasta 14.10. Päätös tuli Britanniassa shokkina, vaikka pääministerin tiedettiin selvitelleen sen laillisia mahdollisuuksia. Brittidemokratian tradition vastaisena nähdyn toimen uskottiin olevan liian häikäilemätön veto jopa Johnsonille.

Nyt tiedetään, että Johnsonin lupaus toteuttaa brexit “keinolla millä hyvänsä” ei tarkoita vain sitä, että hän on valmis taloudellisesti tuhoisaan sopimuksettomaan EU-eroon. Se tarkoittaa myös sitä, että Johnson on valmis polkemaan Britannian demokraattisen perinteen jalkoihinsa.

Johnson väitti, että hallituksen vuosittaista ohjelmanjulistusta edeltävä keskeytys järjestetään, koska hallituksella on kiire päästä toimiin esimerkiksi työttömyyden kitkemiseksi ja poliisivoimien vahvistamiseksi.

Perustelu ei kuitenkaan kestä päivänvaloa. Yleensä kuningatar Elisabetin puheessaan lukemaa hallituksen vuosisuunnitelman julistusta edeltää muutaman päivän tauko. Nyt Britannian eduskunnan ovet ovat menossa kiinni liki viideksi viikoksi. Se on pisin keskeytys sitten vuoden 1945.

Johnsonin toimia on vaikea nähdä muuten kuin yrityksenä estää Britannian kansanedustuslaitoksen puuttuminen hänen brexit-suunnitelmiinsa, kun ottaa huomioon keskeytyksen pitkän keston ja ajankohdan juuri lokakuun 31. päivän EU-eropäivän alla.

Boris Johnsonin vastustajien kommentteja ei tarvinnut odottaa kauaa. Skotlannin kansallisuolueen johtaja Nicola Sturgeon kuvaili Johnsonin suunnitelmia “diktaattorin käytökseksi”. Parlamentin puhemies John Bercow sanoi, että kyseessä on “perustuslaillinen häväistys”.

Johnsonin oman konservatiivipuolueen kansanedustaja Dominic Grieve sanoi istuntokauden keskeyttämisen muistuttavan vallankaappausta ja pääministerin käyttäytyvän vallankumouksellisen tavoin.

Kovimman linjan EU-eromieliset riensivät kuitenkin Johnsonin tueksi. He katsovat, että jopa kansanedustuslaitoksen sulkeminen on perusteltua, jos vuoden 2016 kansanäänestyksen EU-erotahtoa ei saada muuten täytäntöön.

Se, että Johnsonin linja ajaa maata kohti sopimuksetonta EU-eroa, ei intomielisiä brexitin kannattajia hetkauta – huolimatta siitä, että taloudellisesti haitallinen äkkibrexit on kaukana siitä EU-eron auvosta, jota erokampanja lupasi.

Kansanedustajien enemmistö on sopimuksetonta brexitiä vastaan. He pyrkivät nyt estämään sen lainsäädännöllisin keinon ennätysvauhtia ennen istuntokauden keskeyttämistä.

Onnistumisesta ei ole takeita.

Samalla ennenaikaisten vaalien todennäköisyys kasvaa entisestään. Osa konservatiivipuolueen kansanedustajista on valmis äänestämään Johnsonia vastaan epäluottamusäänestyksessä pysäyttääkseen sopimuksettoman brexitin.

Johnson saattaa jopa laskea ennenaikaisten vaalien varaan. Vaaleissa Johnson voisi esiintyä EU-jäsenyydestä äänestäneen kansan edustajana Britannian kansanedustuslaitosta vastaan. Se olisi populistinen veto, joka olisi kuin Boris Johnsonin sankarin, Winston Churchillin toisen maailmansodan aikaisten vastustajien pelikirjasta.

Britannian uuden pääministerin valmiutta röyhkeisiin tekoihin oman uran edistämiseksi ei kannata aliarvioida. Nyt Johnsonin ura on sidottu brexitin toteuttamiseen.

Lue lisää:

Pääministerin esityksestä Britannian parlamentin istuntokausi lyhenee selvästi – aika Brexitin käsittelyyn jää vähäiseksi

Britannian oppositiopuolueet yrittävät estää sopimuksettoman brexitin kaikin keinoin – Corbynilta pyyntö myös konservatiiveille

Analyysi: Boris Johnsonilla on häikäilemätön suunnitelma – Britannian pääministeri on valmis riskeeraamaan Pohjois-Irlannin rauhan ja syyttämään tilanteesta EU:ta

Toisella Porvoon poliisiampumisista epäillyistä miehistä on ollut aiemmin kahnausta poliisin kanssa Ruotsissa.

Yle Svenskan keräämien tietojen mukaan veljeksistä vanhempi, nyt 30-vuotias mies on tuomittu Tukholmassa vuonna 2012 virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Tukholman käräjäoikeus tuomitsi tuolloin 22-vuotiaan miehen 40 päiväsakkoon. Tuomioon johtaneet tapahtumat saivat alkunsa jalkapallohuligaanien yhteenotosta, jossa puukotettiin yhtä ihmistä.

Poliisi meni tappelun jälkeen Tukholman Södermalmilla olevaan ravintolaan, jossa osa kahakasta epäillyistä jalkapallofaneista vietti iltaa. Poliisin tarkoitus oli kuulustella kyseisiä henkilöitä puukotuksesta ja selvittää, olivatko he käyttäneet huumeita.

Yksi poliisin kiinnostuksen tuolloin herättäneistä henkilöistä oli nyt myös Suomen poliisiampumisista epäilty vanhempi veli. Poliisi pyysi miehen ulos tarkastaakseen hänet, mutta hän yritti paeta paikalta.

Poliisi esti miehen aikeet, ja hänen ja poliisien välille syntyi oikeuden asiakirjojen mukaan painiottelu. Vanhemman veljen taltuttamiseen tarvittiin lopulta neljä poliisia.

Helsingin Sanomat on kertonut, että mies on harrastanut Ruotsissa vapaaottelua 2010-luvun vaihteessa. Mies otteli tukholmalaisen seuran riveissä.

Vanhemmalla veljellä on Ruotsissa tuomio myös ajokortitta ajosta vuodelta 2014. Tästä teosta hän sai rangaistukseksi 50 päiväsakkoa.

30-vuotiasta miestä ja hänen 25-vuotiasta nuorempaa veljeään epäillään Suomessa murhan yrityksistä. Veljesten epäillään ampuneen kahta virkatehtävissä ollutta poliisia Porvoossa sunnuntain vastaisena yönä. Poliisit haavoittuivat ampumisessa.

Epäillyt saatiin kiinni sunnuntai-iltana Pirkanmaalla. Miesten epäillään ampuneen poliisia pakoautostaan ennen kuin heidät saatiin takaa-ajon jälkeen pysäytettyä.

Poliisi esittää miehiä vangittaviksi huomenna torstaina Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa.

Lue lisää:

Pikkurikollinen, entinen vapaaottelija ja treenattu tyyppi – Nämä 5 asiaa tiedämme Porvoon epäillyistä ampujista

Ylen tieto: Poliisi aikoo sallia Porvoon ampumisista epäiltyjen miesten kuvaamisen huomenna oikeudessa – median kuvausluvasta päättää tuomari

Ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin kaksi viikkoa kestänyt nollapäästöinen valtameripurjehdus on nyt ohi.

Thunbergin seurue saapui Manhattanin lounaiskärjessä sijaitsevaan North Cove Marina -venesatamaan noin kello 23 Suomen aikaa.

Lähes heti maihinnousun jälkeen Thunberg puhui paikalle saapuneille median edustajille ja kannattajilleen.

Kun häneltä kysyttiin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suhteesta ilmastonmuutokseen, niin Thunberg lähetti Trumpille viestin.

– Kuuntele tiedettä! Sitä Trump ei tällä hetkellä todellakaan tee.

– Ilmaston muutos on ehkä suurin kriisi, mitä ihmiskunta on koskaan kokenut. Siksi meidän kaikkien on globaalisti toimittava sen pysäyttämiseksi, Thunberg sanoi.

– Aikaa ilmastonmuutoksen estämiseksi ei ole hukattavissa, vaan meidän kaikkien on toimittava heti.

Kahden viikon matka purjeveneellä sujui Thunbergin mukaan hyvin.

– Olin merisairaana vain kerran. Mutta nyt aion mennä lepäämään ja sen jälkeen liityn koululaislakkoon, joka on meneillään YK:n päärakennuksen luona, Thunberg totesi.

Tältä näyttää seurueen matka

Lue myös:

Ilmastoaktivisti Greta Thunbergin purjehdus New Yorkiin lähestyy loppuaan – veneen paluumatkan järjestäminen aiheuttaa kuitenkin lentopäästöjä

Ilmastoaktivistin odotettu purjehdus alkoi – katso videolta Greta Thunbergin vilkutukset Plymouthissa

Mustan labradorinnoutajan tassut rapisevat maata vasten Karhulan uimahallin pihalla Kotkassa.Koiran yllä on valjaat, joissa on kiinni metallinen kahva. Siitä pitää kiinni Jamppa Mikkola.

39-vuotias Mikkola sokeutui kymmenisen vuotta sitten perinnöllisen silmäsairauden seurauksena. Nyt hänen silminään toimii 7-vuotias opaskoira Vilka.

Karhulan uimahalli on Mikkolalle tuttu paikka. Hän on käynyt uimassa siellä pienestä pojasta saakka – kun hän vielä näki. Tällä kertaa Mikkolan tarkoituksena ei kuitenkaan ole mennä uimaan, eikä se vielä koiran saattamana olisi mahdollistakaan. Pian kuitenkin on.

Kotkan kaupunki on hankkimassa uimahalleihin häkkejä, joihin opaskoiran voi jättää uintireissun ajaksi. Tarkoituksena on helpottaa opas- ja avustajakoiria käyttävien uimahallikäyntejä.

Aiemmin tänä vuonna Kotkan uimahalleissa sallittiin burkini-uimapukujen käyttö koululaisryhmille sekä uimapuvun käyttö saunassa transihmisille. Tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta. Muutokset ovat lähteneet asiakkaiden toiveista.

– Liikuntaa pidetään tietyllä tavalla kaikkien ihmisten perusoikeutena. Kun siihen on mahdollisuus mahdollisimman monella eri tavalla, se tietysti auttaa myös siinä, että ihmiset ovat paremmassa kunnossa. He voivat paremmin eivätkä sairastele niin paljon, toteaa Kotkan kaupungin liikuntapäällikkö Esko Halonen.

Kotka on edelläkävijä. Monissa kunnissa uimahallissa on liikaa sääntöjä – ja ne saattavat pahimmillaan estää uimataidon oppimisen.

''Tänne ei sitten uimashortseissa tulla uimaan''

Uimahallien säännöissä on Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton puheenjohtaja Jukka Rantalan mukaan paljon kehitettävää – tai oikeastaan karsittavaa.

– Kyllä kunnissa on liian ahtaita sääntöjä. On kuntia, joissa on joku liikuntatoimenjohtaja tai uimahallipäällikkö on tehnyt yksinvaltiaan päätöksen ja todennut, että tänne ei sitten muuten uimashortseissa tulla uimaan. Sitä ei ole välttämättä edes luottamuselimissä käsitelty.

Rantalan mukaan olisi tärkeää, että turhista säännöistä luovuttaisiin, jotta kynnys uimahalliin menemiseen madaltuisi. Yksi iso ongelma on juuri se, että peittävämpiä uima-asuja ei kaikkialla sallita.

– On hyvä juttu, jos saamme niin sanottuja ''munauikkareita'' häpeävän teinin uimaan antamalla hänen käyttää lahkeellisia uimashortseja. Ja jos mennään 10 vuotta taaksepäin, kilpauimareiden kilpa-asut olivat nilkkaan asti ulottuvia kokovartalopukuja. Miksi emme päästä naisia burkinin kanssa altaaseen?

Burkinien käyttökieltoa on usein perusteltu hygieniasyillä. Rantalan mielestä kielto on aiheeton, kunhan altaassa käytettävät asut ovat puhtaita ja uimiseen tarkoitettua materiaalia.

– Suurin lika tulee siitä, ettei peseydytä. Kun naiset tulevat altaaseen meikit kasvoillaan ja kolme pulloa hiuslakkaa päässään, se lian määrä on ihan jäätävä. Sellaista likamäärää ei pysty uikkareilla altaaseen kantamaan, mitä ihminen sinne jättää, jos ei peseydy suihkussa ennen altaaseen menoa.

Rantala on huolissaan siitä, että uimahalliin menon estävien sääntöjen vuoksi uimataito voi jäädä oppimatta. Rantalan mukaan iso osa uimarantojen pelastustehtävistä kohdistuukin ulkomaalaisiin.

– Heillä ei ole kokemusta vedestä eikä käsitystä omasta uimataidosta. Itsekin viime kesänä pelastin yhden ulkomaalaistaustaisen hukkumiselta. Vesi on niin iso ja tärkeä elementti Suomessa, että kyllä se kulttuuri, turvallisuus ja ennen kaikkea uimaan opettaminen on tärkeää.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto pyrkii puuttumaan ongelmaan yhdessä Raisiossa sijaitsevan monikulttuurisen koulun kanssa. Koulussa on opiskelijoita kymmenistä eri maista, ja se on samassa pihapiirissä uimahallin kanssa. Tarkoituksena on kehittää ulkomaalaisille monikulttuurinen uimaopetuskoulutus.

– Sitä kautta voimme saada Suomeen jopa päteviä uimaopettajia, joiden kansallisuus ei ole suomi. Näin madallettaisiin kynnystä järjestää uimakouluja vaikka arabiaksi.

Lisää liikuntaa

Vilka ohjaa Jamppa Mikkolan sisään uimahallin ovista, ja aulan poikki kahvioon. Mikkola ostaa virvoitusjuoman, ja Vilka vie käyttäjänsä pöydän ääreen.

Mikkola tuntee Karhulan uimahallin niin hyvin, että hän pystyy käymään uimassa ilman avustajaa, kunhan vain ensin pääsee hallille. Opaskoirien häkit ovat Mikkolan mielestä hyvä uudistus, kunhan niiden sijoittelu toteutetaan koiran kannalta oikein.

– Häkit pitäisi saada sellaiseen paikkaan, etteivät muut ihmiset pääse häiriköimään koiria. Opastaminen ja avustaminen on aika rankkaa työtä koiralle. Kyllä siinä pitää huilata aina kun vaan mahdollista, Mikkola pohtii.

Kotkan kaupungin liikuntapäällikkö Esko Halonen uskoo, että aulatilaan saadaan koirille turvallinen ja hyvä paikka.

– Pystymme varmasti kiinteistöisännän kanssa tekemään aulatilaan sellaisia ratkaisuja, että häkkien sijoituspaikka ei ole ihan kaikkien ihmisten kulkureitin varrella ja koira saa olla rauhassa asiakaskäynnin aikana. Häkit sijoitetaan niin, että kassalta on näköyhteys niihin, ja henkilökunta pystyy seuraamaan tilannetta.

Joissakin Suomen uimahalleissa opas- ja avustajakoirille on järjestetty erillisiä tiloja, joihin ne voi jättää uimareissun ajaksi. Kotkan kaavailemia häkkejä ei ainakaan Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton puheenjohtaja Jukka Rantalan tietojen mukaan ole muualla.

Kaupungin tekemät sääntömuutokset ilahduttavat Rantalaa.

– Toivon koko sydämestäni, että tällainen leviäisi ympäri Suomea. Jos yksikin ihminen saadaan näin liikkumaan, se maksaa aina itsensä takaisin. Se on ihan loistava juttu.

Vanhojen hallien vaikeus

Samaan aikaan kun joidenkin ihmisten uimareissut kaatuvat sääntöihin, liikuntarajoitteisille uimahallikäynnit tulevat jatkuvasti helpommiksi. Uudet hallit rakennetaan esteettömiksi, ja vanhoja pyritään peruskorjaamaan mahdollisuuksien mukaan.

– Vanhoissa uimahalleissa joudutaan osin menemään vanhan ehdoilla, eikä esteettömyys täysin toteudu. Pyrkimys on siihen, että kaikki hallit olisivat esteettömiä, kertoo Uimahalli- ja kylpyläteknisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Maja.

Majan mukaan vanhoissa uimahalleissa esteettömyyden toteuttamista voi vaikeuttaa esimerkiksi hallin pieni koko.

– On hyvin yleistä, että vanhassa uimahallissa altaan ja seinien välissä on esimerkiksi vain vajaa metri tilaa. Sinne ei sitten pysty tekemään luiskaa tai portaita, tai sitten sinne ei mahdu allasnostinta.

Liikuntarajoitteisille pyritään tekemään uimahalleihin omat sauna- ja pesutilat. Sitäkään tilat eivät Majan mukaan aina salli.

– Suomessa on aina tehty, ja edelleenkin tehdään tiloista liian ahtaita. Säästetään rahaa ja tehdään niin pientä ja ahdasta kuin vain mahdollista. Esimerkiksi pyörätuolilla pitäisi päästä kääntymään ja pyörimään pesutiloissa ja saunoissa.

Vaikeuksista huolimatta vanhoissa uimahalleissa on Majan mukaan kuitenkin saatu edistettyä esteettömyyttä kohtuullisen hyvin.

– Väestö ikääntyy ja meille tulee huonokuntoisempia ihmisiä. Terapia-altaita ja lämpimiä altaita on lisätty koko ajan. Kyllä erilaiset liikuntarajoitteet huomioidaan aika hyvinkin tänä päivänä.

''Pienin askelin''

Jamppa Mikkola nousee ylös kahvion pöydästä, ja suuntaa Vilkan ohjaamana kohti uimahallin pihaa. Seuraavalla käynnillä aulassa saattaa olla jo häkki, johon koiran voisi jättää lepäämään.

– On tosi tärkeä juttu, että yhdenvertaisuutta lisätään. Yhdenvertaisuus on menossa koko ajan parempaan päin, ja kyllä se vielä joskus tulee ihan hyväksikin. Se etenee pienin askelein, toteaa Mikkola.

Jalmari "Jallu" Koiranen oli persoona, jonka rikosylikomisario Juha Rautaheimo muistaa jo ensitapaamisesta vuodelta 1975. Hän oli pieni ja rähjäisen näköinen, metsäläistyyppinen hahmo, joka sohi kainalokepillään kadulla vastaantulevien naisten käsilaukkuja.

Helsingin poliisin henkilörekisterissä Jallun tekemiä pikkurikoksia on kirjattuna neljä paksua mapillista: varkauksia, näpistyksiä, petoksia, vahingontekoja, tuhopolttoja, ilkivaltaa ja niin edelleen.

– Vaikka hän jäi usein kiinni itse teosta, hän ei koskaan myöntänyt mitään, Rautaheimo kertoo.

Jallun vakiovastaus kuulusteluissa oli: ”Ei piä paikkaansa.” Hän oli joitain kertoja poliisin kanssa tekemisissä myös asianomistajana, kun hän oli joutunut pahoinpitelyn uhriksi. Hän kiisti silloinkin tietävänsä asiasta mitään.

Seuraavien vuosikymmenien aikana Rautaheimosta tuli tunnettu poliisi, joka profiloitui maamme suurimpien murhajuttujen tutkijana ja tutkinnanjohtajana. Hänen uransa varrelle mahtuu suomalaisen rikoshistorian tunnetuimpia tapauksia, kuten vuoden 1997 poliisisurmat, Turun panttivankidraama 2009 sekä 8-vuotiaan Vilja Eerikan murha 2012.

Jallu Koirasesta tuli puolestaan poliisien kahvihuoneessa kiertävä vitsi, ja Rautaheimo tuli joskus luvanneeksi, että hän tekee kuolemansyyntutkinnan, kun Jallusta joskus aika jättää. Näin lopulta myös tapahtui, mutta sitä ennen Rautaheimo ehti tehdä pitkän ja näyttävän uran murharyhmässä.

Turun panttivankijutun lunnasmiljoonat käteisenä takakontissa

Sunnuntaina 30. toukokuuta 2009 poliisille tehtiin katoamisilmoitus nuoresta naisesta, joka oli kadonnut asunnostaan Töölössä. Juha Rautaheimo oli kyseisenä viikonloppuna töissä ja juttuvastuussa, ja näin hänestä tuli tutkinnanjohtaja uransa kovimmassa ja laajimmassa rikostapauksessa.

Rautaheimo kuvaa Turun panttivankidraaman tutkinnan yksityiskohtia kymmenen sivun verran muistelmateoksessaan Hermo – murharyhmän mies (Siltala 2019). Vaikka operaatio ullakoksi nimetystä tapauksesta on tehty loputon määrä lehti- ja tv-juttuja ja yksi kirjakin, tutkinnanjohtajan kertomus yksityiskohtineen avaa siihen harvinaislaatuisen tulokulman.

Pian katoamisen jälkeen naisen omaiset saivat englanninkielisen kirjeen, jonka mukana oli valokuva. Kuvassa naisella oli kädessään tuore Iltalehti ja taustalla näkyi asuintalon ulkovintiltä vaikuttava paikka. Mukana oli myös kahdeksan miljoonan euron lunnasvaatimus.

Tapauksen selvittämiseksi muodostettiin poikkeuksellisen laaja toimintaorganisaatio: jutun parissa teki töitä enimmillään noin kaksisataa poliisia. Asunnostaan kaapattu nainen joutui olemaan panttivankina yli kahden viikon ajan turkulaiseen kerrostalosasuntoon rakennetussa pienessä vankikopissa.

Laajojen televalvontojen ja pitkäjänteisen yksityiskohtien tarkastustyön seurauksena poliisi pääsi tekijän jäljille.

– Yksi monista ihmeellisistä yksityiskohdista jutussa oli se, että kaappaaja onnistui saamaan haltuunsa koko lunnasrahasumman, Rautaheimo kirjoittaa.

Hän kertoo hakeneensa koko kahdeksan miljoonan euron lunnassumman henkilökohtaisesti Koneen Säätiön tiloista. Rahat oli jaoteltu kaappaajan vaatimusten mukaisesti seteleihin niin, että 500 euron seteleitä oli viiden miljoonan edestä, 200 euron seteleitä kaksi miljoonaa ja 100 euron seteleitä miljoona.

– Rahat painoivat yhteensä 33 kiloa. Kuljetin setelilaatikot yksin Tehtaankadulta Pasilan poliisitalolle siviilimallisen Ford Mondeon takakontissa.

Kaappauksen takana ollut Juha Turunen jäi lopulta kiinni lunnaiden maksamisen jälkeen seuranneessa operaatiossa. Poliisi pidätti hänet asunnosta, jonka hän oli hankkinut sieppausta varten Turun Resiinaraitilta. Turunen oli nukkumassa panttivankia varten rakentamassaan vankityrmässä.

Muutama päivä kiinnioton jälkeen Turunen tunnusti sieppauksen kaikkine huolellisesti valmisteltuine yksityiskohtineen. Maaliskuussa 2010 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Turusen yhdeksän vuoden vankeuteen. Tuomiosta ei valitettu.

Kun jutut on selvitetty, ne katoavat mielestä

Juha Rautaheimo jäi eläkkeelle neljä vuotta sitten palveltuaan 40 ja puoli vuotta Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä eli niin sanotussa murharyhmässä. Viimeiset 25 vuotta hän toimi tutkinnanjohtajana operatiivisessa tutkinnassa, ja tämän myötä kasvot tulivat monille tutuiksi isojen poliisijuttujen tiedotustilaisuuksista, tv-uutisista ja lehtikuvista.

Turun panttivankitapauksen kaltaisiin valtaviin poliisijuttuihin liittyy usein paineita erityisesti jutun tutkinnanjohtajaa kohtaan. Rautaheimo sanoo oppineensa kestämään nämä paineet kohtalaisen hyvin, eivätkä jutut ole muutenkaan jääneet jälkeenpäin kummittelemaan mielessä.

– Yleensä kun tapaus on saatu selvitettyä ja tuomiot jaettu, olen onnistunut unohtamaan tai sysäämään asian pois mielestä.

Rautaheimon mukaan henkirikosten selvittäminen alkaa käytännössä aina vainajan viimeisten liikkeiden selvittämisellä. Siksi vaikeimpia tutkittavia ovat henkirikostapaukset, joissa surmattu ihminen löytyy maastosta, eikä saatavilla ole minkäänlaista tietoa uhrin henkilöllisyydestä.

Tällainen tapaus osui Rautaheimon kohdalle vielä aivan hänen poliisin uransa loppumetreillä.

Laajasalon pyjamanainen tunnistettiin hampaista

Sunnuntaina 12. lokakuuta 2014 Laajasalon öljysatamasta löytyi tuntemattoman naisen ruumis.

Merestä löytyneellä vainajalla oli yllään vain yöpuku, ei mitään henkilöllisyydestä kertovaa. Samana iltana tehty ruumiinavaus kertoi, että naista oli kuristettu ja hukutettu.

Tuntemattoman vainajan henkilöllisyyttä voidaan pyrkiä selvittämään monin eri tavoin: käydään kadonneiden rekisteriä läpi, tutkitaan hampaita, sormenjälkiä, dna:ta, kysytään yleisövihjeitä ja niin edelleen.

Laajasalon tapauksen ratkeamiseen johti lopulta onnekas sattuma: naisen sormenjäljet oli otettu noin parikymmentä vuotta aiemmin toisen tapauksen yhteydessä poliisin rekisteriin, ja ne löytyivät sieltä edelleen.

Näin henkilöllisyys saatiin selville ja puhelintietojen ja muutamien muiden johtolankojen avulla selvisi, että surmaaja oli naisen naapuriportaassa asunut mies, jota uhri ei tuntenut entuudestaan.

Surmaaja oli ulkoiluttanut koiraansa ja jostain syystä pahoinpidellyt tätä remmillä. Naapuriportaan nainen kuuli metelin, ja tuli yöpuvussa ulos moittimaan miestä. Mies menetti hermonsa ja löi naista niin, että tämä kaatui tajuttomana maahan.

Hetkeä myöhemmin mies sulloi naisen autonsa peräkonttiin ja ajoi monen mutkan kautta Laajasalon vanhaan öljysatamaan, jossa hän heitti naisen mereen.

Tekijä saatiin kiinni neljä päivää ruumiin löytymisen jälkeen, ja hän tunnusti teon lähes saman tien. Hänet tuomittiin käräjillä murhasta elinkautiseen.

Tuomio pysyi ennallaan hovioikeudessa eikä korkein oikeus ottanut juttua tutkittavakseen, joten tuomiosta tuli lainvoimainen.

Eläkkeelle jäänyt Juha Rautaheimo osallistui tapauksen oikeuskäsittelyyn istumalla yleisön joukossa.

– Tapaus oli erityinen, ja on aina kiinnostavaa nähdä, millä lailla asia tuodaan oikeudessa esiin. Siihen vaikuttaa niin moni asia: millainen syyttäjä on ja kuinka hän osaa asian esitellä. Myös puolustusasianajajan työskentelyä on kiinnostava seurata, joskus siinä yritetään vähän pestä mustaa valkoiseksi. Yleensä murha yritetään aina kääntää tapoksi.

Jallu Koiranen jätti oudon jäljen

Suomessa kuolemansyyn selvittäminen on joko lääkärin tai poliisin tehtävä. Jos kuolema on yllättävä, vainaja on tuntematon tai kuolema on sattunut muuten erityisissä olosuhteissa, tehtävän tekee poliisi.

Helsingin väkivaltarikosyksikön työntekijät käyvät vuosittain noin tuhannella kuolemantapauspaikalla. Helmikuun 14. päivä vuonna 2008 Juha Rautaheimo hälytettiin tällaiselle keikalle.

Rautaheimo istui Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön kahvihuoneessa, kun sisään käveli yksikön päivystäjä Kari Marttila ja kuulutti suureen ääneen, että Rautaheimon täytyy lähteä keikalle.

Kahvihuoneessa vitsailun kohteena vuosikaudet ollut Jallu Koiranen oli kuollut Diakonissalaitoksen Sällikodissa.

Rautaheimo oli luvannut tämän tehtävän hoitaa, mutta hän epäili keikkaa viimeiseen asti työkavereiden pilaksi.

– Kun sinne keikalle sitten lopulta jouduin, luulin että kyseessä on työkaverien järjestämä suuri kusetus, Rautaheimo sanoo.

Vaan ei ollut. Koiranen oli saapunut iltapäivällä Sällikotiin iloisessa humalassa. Hän ei valitellut vaivojaan eikä käytöksessä ollut mitään tavallisesta poikkeavaa.

Jallun kuolemasta ei ruumiinavauksessakaan löytynyt mitään rikokseen viittaavaa eikä suurempaa mystiikkaa. Hän vain kuoli.

Juha Rautaheimo omisti kirjastaan kokonaisen luvun Koiraselle, koska tämä oli kertakaikkiaan niin erikoinen hahmo. He olivat kohdanneet toisensa vuosikymmenten aikana niin monta kertaa, että Rautaheimo muisti Koirasen henkilötiedot ulkoa.

Vaikka toinen oli poliisi ja toinen rosvo, kaksikon välille kehkeytyi jonkinlainen pitkäkestoinen ystävyyssuhde.

– Luulen, että kaikki ikäluokkani poliisit Helsingissä tunsivat tai vähintään tiesivät Jalmari Koirasen. En ole varmaankaan ainoa, joka jäi häntä oudosti kaipaamaan.

Juuri lukion aloittanut Laura Rajala kärsi yläkoulussa kiusaamisesta. Siksi hän on erittäin tyytyväinen siihen, että hänen kotikaupungissaan Lappeenrannassa ja koko Etelä-Karjalassa puututaan nyt koulukiusaamiseen entistä tiukemmin.

– Näytetään, että kiusaaminen ei kannata ja sitä ei missään tapauksessa saa tehdä, että se on lainvastainen teko, korostaa Laura Rajala.

Etelä-Karjalan uuden koulukiusaamista koskevan toimintamallin mukaan selkeästi lainvastaiset teot siirretään suoraan esimerkiksi poliisin tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi.

– Kiusaamiseen liittyviä asioita on selvitelty aivan liikaa koulun sisällä. Siis tapauksia, jotka täyttävät jonkun rikoksen tunnusmerkistön, Lappeenrannan Voisalmen koulun rehtori Jyrki Auronen kertoo.

Etelä-Karjalassa muutoksen taustalla on se, että vakaviakaan tapauksia ei välttämättä ole viety koulun seinien ulkopuolelle.

– Kouluille on annettu ohjeistus miten toimia tällaisissa tilanteissa. He tunnistavat näitä tilanteita ja tekevät sitten rikosilmoituksen, vanhempi rikoskonstaapeli Joni Mukala kertoo.

Rikosta käsitellään rikoksena

Uutta mallia on sorvattu laajalla rintamalla Etelä-Karjalassa. Mukana on ollut koulujen, poliisin, sosiaali- ja terveyspiirin sekä kuntien edustajia. Lakia selkeästi rikkovissa kiusaamisstapauksista maakunnassa ei enää haluta edes käyttää koulukiusaus-nimitystä.

– Kiusaamis-nimitys vähättelee tekoa. Ne ovat vain lainvastaisia tekoja, uuden toimintamallin sorvanneen työryhmän vetäjä rehtori Jyrki Auronen korostaa.

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan Etelä-Karjalan malli ei ole Suomessa yleisessä käytössä. Koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen katsoo, että samanlainen suhtautumistapa pitäisi ottaa laajemminkin käyttöön.

– Hieno malli, kun kysymys on tällaisista vakavammista kiusaustapauksista, sanoo Lahtinen.

Aurosen mukaan eräässä etelä-karjalaisessa koulussa vakavat kiusaamistapaukset saatiin hyvin kuriin, kun asiat siirrettiin poliisille.

Rikosilmoitus entistä herkemmin

Koulussa esille tulevia lainvastaisia tekoja voivat olla esimerkiksi pahoinpitely, laiton uhkaus, varkaus, kunnianloukkaus ja viestintäsalaisuuden loukkaus.

– Yleisimmin kysymys on pahoinpitelyistä sekä some- ja nettimaailmaan liittyvistä asioista, Jyrki Auronen kertoo.

Koulusta tehdään siis entistä herkemmin rikosilmoitus oppilaasta. Imatralainen Lasten ja nuorten oikeusavustaja uskoo saavansa lisää asiakkaita.

– Sehän on vaan hyvä, että asiat tulevat esille ja niitä ruvetaan selvittelemään, Eksoten lasten ja nuorten oikeusavustaja Sari Suikkanen kertoo.

Suikkasen mukaan kouluista on jo tullut tiedusteluja siitä, milloin rikosilmoitus pitäisi tehdä.

Koulun kurinpitovastuu säilyy

Jyrki Auronen korostaa, että koulu ei ole siirtämässä lain edellyttämää kurinpitovalvollisuuttaan poliisille.

– Lasten ja nuorten normaaliin kasvuun ja kehitykseen kuuluu, että koulussa tapahtuu nahinoita ja kahinoita. Se on tavallista ja koulu puuttuu näihin omilla keinoillaan.

Auronen kuitenkin korostaa, että tehtävänjakoa muiden viranomaisten kanssa on tarkoitus selkeyttää. Vakavampia lainrikkomuksia ei enää käsitellä koulun sisällä ”kiusaamisena”.

– Koululla on ehkä ollut perinteitä, että vakavampiakin asioita on selvitetty koulussa omin voimin. Nyt tämä muuttuu, Auronen sanoo.

Tarkoitus ehkäistä kiusaamista

Tarkoituksena ei ole rikosilmoitusten tehtailu tai pelottelu.

– Haluamme ennaltaehkäistä ikäviä tapauksia. Tarkoitus on, että tietoisuus tästä toimintamallista vähentäisi lainvastaisia tekoja kouluissa.

Tietoa uudesta toimintamallista on annettu oppilaille ja lähetetty vanhemmille Wilma-viestipalvelussa. Asiaa käsitellään myös vanhempainilloissa.

Myös opettajia on koulutettu uudesta toimintavasta kiusaamistapauksissa.

Lasten ja nuorten kanssa työtä tekevä poliisi näkee uudistuksen myönteisenä.

– Olemme saaneet hyviä kokemuksia, kun näitä asioita on käsitelty yhdessä sosiaalitoimen kanssa. Tapausten uusimisia ei ole tapahtunut juuri lainkaan, vanhempi rikoskonstaapeli Joni Mukala Kaakkois-Suomen poliisista kertoo.

Valtioneuvosto on päättänyt muuttaa viiden kunnan maakuntaa kuntien omasta aloitteesta vuoden 2021 alusta lähtien.

Iitin kunta siirtyy Kymenlaaksosta osaksi Päijät-Hämeen maakuntaa. Pohjanmaalla Isokyrö siirretään Pohjanmaan maakunnasta Etelä-Pohjanmaahan. Etelä-Savossa Heinävesi siirretään osaksi Pohjois-Karjalaa, ja Joroinen puolestaan kuuluu uudessa maakuntajaossa Pohjois-Savoon. Kuhmoinen siirtyy Keski-Suomen maakunnasta osaksi Pirkanmaata.

– Siirtojen keskeisin peruste liittyy siihen, mihin kunnan palvelut ja työmatkaliikenne luontevasti suuntautuvat. Näin voidaan tukea kunnan ja alueen elinvoimaa parhaalla mahdollisella tavalla, toteaa kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero tiedotteessa.

Iitissä odotettu vaihdos otetaan tyytyväisenä vastaan

Iitissä ollaan huojentuneita siitä, että vuosien epätietoisuus saadaan vihdoin päätökseen.

Iittiläinen Jukka Härkönen on tyytyväinen vaihdokseen. Iittiläiset ovat jo vuosia saaneet terveyspalvelunsa Päijät-Hämeestä ja Härkönen kertoo, että palvelut ovat toimineet.

– Tätä on toivottu kauan, ja uskotaan, että se on parempi ratkaisu. Iitissä ollaan nähty, miten kävi Elimäelle ja Valkealalle: he menettivät kaikki palvelunsa. En tiedä, pystytäänkö täälläkään kaikkia palveluita säilyttämään, mutta terveydenhoidon puoli on käytännössä hoidettu kuntoon, hän sanoo.

Kunnat ovat toivoneet vaihdosta jo pitkään

Iitin, Heinäveden, Joroisen ja Isokyrön vaihdoksesta päätettiin jo vuonna 2016, kun hallituksen reformiministerityöryhmä hyväksyi näiden neljän kunnan hakemukset. Kuhmoinen pysyi tuolloisessa päätöksessä vanhassa maakunnassaan, Keski-Suomessa.

Esimerkiksi Iitissä ehdittiin jo juhlia maakuntavaihdosta. Kuntalaiset viettivät jo tuolloin kansanjuhlia – vaihdosta on siis ehditty toivoa jo vuosia. Vuonna 2015 Iitissä järjestettiin kansanäänestys, jossa enemmistö kuntalaisista tahtoi vaihtaa maakuntaa. Ensimmäisen kerran kunnanvaltuusto päätti hakea maakunnanvaihtoa jo vuonna 2011.

Maakuntavaihdoksen odotettiin toteutuvan viime vaalikaudella, osana sote- ja maakuntauudistusta. Se jäi kuitenkin toteutumatta ja Juha Sipilän (kesk.) hallitus erosi.

Joroinen on vuoden 2021 alusta lähtien osa Pohjois-Savoa. Jaana Kuivalainen Joroisista pitää maakunnan vaihdosta hyvänä asiana. Kuntalaisen arkeen hän ei usko vaihdoksen tuovan kovin suurta muutosta.

– Onhan se Pohjois-Savo lähellä. Jos ajattelee meidän työssäkäyntialuettamme, sinne päin se suuntautuu. Terveyspalvelut ovat Varkaudessa, erikoissairaanhoito Mikkelissä ja vaativa erikoissairaanhoito taas Kuopiossa. Että mikä tässä nyt sitten muuttuu.

Tarmo Karjalaisen mukaan vaihto Pohjois-Savoon on luonnollinen valinta.

– Eteenpäin on mentävä, koska Joroinen on pieni kunta ja yhteistyötä on tehtävä. Terveyspalvelut haetaan nytkin Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Ihan hyvä, että mennään Kuopioon, se on luonnollinen valinta.

Myös Kuhmoisissa ollaan tyytyväisiä maakuntavaihdoksesta. Kirpputoria Kuhmoisissa pitävä Osku Puukila kertoo olevansa sielultaan hämäläinen, mutta Pirkanmaan olevan mieluinen uusi maakunta.

– Jos me lähdemme asioimaan, lähdemme Tampereelle, Lahteen tai Helsinkiin asti. Kyllä meille Jyväskylä on aika outo paikka. Meillä ei ole sielujen sympatiaa Keski-Suomen suuntaan, ainakin näin minä olen ymmärtänyt.

– Ensinnäkin me olemme hämäläisiä. Ja jos ei ihan Hämeeseen olla menossa, niin Pirkanmaakin on parempi.

Mikä muuttuu maakuntavaihdoksen myötä?

Kunnat ovat jättäneet hakemukset maakuntavaihdoksesta toukokuun alkuun mennessä. Kun päätöstä on tehty, arvioitavana ovat olleet muun muassa asiointi- ja palveluyhteydet, työssäkäynti ja liikenne. Myös kuntien yhteistoiminta, kuntayhtymiin kuuluminen, kulttuuri ja historialliset perinteet painavat päätöstä tehtäessä.

Maakuntavaihdoksen myötä esimerkiksi kuntien ely-keskukset, pelastuslaitosten jäsenyydet ja kihlakuntajako muuttuvat. Muutoksia tulee myös tuomioistuimiin. Lisäksi kuntien vaalipiirit vaihtuvat.

Esimerkiksi Iitissä kuntalaisten arkeen ei ole luvassa suuria muutoksia, sanoo Iitin kunnanjohtaja Riku Rönnholm. Jotkin viranomaispavelut, kuten poliisilaitos, vaihtuu Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen.

– Hirveän suurta muutosta ei ole tulossa. Palvelu pelaa varmasti edelleenkin. Käytännön kysymyksiä tulee, mutta ne eivät näy kuntalaisille, mutta varmaankin helpottavat asioita.

Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypo arvioi talouskatsauksessaan, että tämän vuoden osalta Suomen nousu on nähty ja loppuvuonna Suomi kääntyy taantumaan talouden supistuessa lievästi. Hypo ennustaa, että Suomen talouskasvu on tänä vuonna 1,3 prosenttia.

Hypon mukaan ensi vuotta on poikkeuksellisen vaikea ennustaa. Yhdistyksen mukaan ennakoivat indikaattorit lupaavat haurasta kehitystä ja pidempiaikaista ennustamista vaikeuttavat erityisesti poliittinen riski, kauppasota sekä keskuspankkien toimet ja negatiiviset korot.

Ensi vuoden osalta Hypon ennuste näyttää tasan prosentin kasvua, koska kansainvälisen politiikan ajankohtaiset epävarmuudet siirtyvät uuteen aikaan: brexitiin odotetaan jonkinlaista ratkaisua ja Yhdysvalloissa vietetään vaalivuotta.

Jos euroalue luisuu taantumaan Saksan, Italian tai brexitin vetämänä, ei Suomikaan selviä kuivin jaloin, Hypo arvioi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on perunut vierailunsa Puolaan Floridaa lähestyvän hurrikaani Dorianin vuoksi. Trump ilmoitti, että Puolaan matkustaa hänen sijastaan varapresidentti Mike Pence.

Trumpin oli määrä osallistua Puolassa toisen maailmansodan alkamisen 80-vuotisjuhlallisuuksiin.

Trump kertoi haluavansa varmistaa, että kaikki liittovaltion resurssit ovat käytössä, kun myrsky iskee.

Presidentti ilmoitti puhuneensa asiasta Puolan presidentin Andrzej Dudan kanssa. Trumpin on määrä vierailla Puolassa myöhempänä ajankohtana.

Floridan kuvernööri Ron DeSantis on julistanut koko Floridan osavaltioon hätätilan Dorian-hurrikaanin takia. Hurrikaanin on ennustettu voimistuvan nelosluokan hurrikaaniksi viisiportaisella asteikolla sen rantautuessa Floridaan maanantaina paikallista aikaa.

Saffir-Simpsonin asteikolla neloskategoria merkitsee erittäin vaarallista myrskyä, jossa tuulet puhaltavat 59–69 metriä sekunnissa. Myös Georgian osavaltion 12 piirikuntaan on julistettu hätätila.

"Hankkikaa ruokaa ja vettä seitsemäksi päiväksi"

Kuvernööri DeSantis on kehottanut floridalaisia tarkkailemaan myrskyä tiiviisti. Hän on kehottanut ihmisiä hankkimaan ruokaa ja vettä seitsemäksi päiväksi.

Monet osavaltion huoltoasemat ruuhkautuivat, kun ihmiset hamstrasivat polttoainetta odotellessaan myrskyn saapumista Floridan rannikolle. Lisäksi asukkaille on jaettu hiekkasäkkejä, joiden avulla kiinteistöjä voidaan suojata tulvavesiltä.

Yhdysvaltain kansallinen hurrikaanikeskus on varoittanut, että Dorian saattaa äityä äärimmäisen vaaralliseksi myrskyksi sen saavuttaessa Yhdysvaltain mantereen.

Dorian on kulkenut jo Puerto Ricon ohitse, mutta saari näytti säästyneen pahimmilta tuhoilta.

Perjantaina aamuyöllä Suomen aikaa Dorian liikkui 20 kilometrin tuntivauhdilla kohti Floridaa. Kovimmat tasaiset tuulennopeudet ovat olleet noin 38 metriä sekunnissa.

Alkuperäisten suunnitelmien mukaan Trumpin oli tarkoitus tehdä Puolan jälkeen valtiovierailu Tanskaan. Tämän vierailun Trump perui viime viikolla. Syynä perumiseen oli Trumpin mukaan Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin haluttomuus keskustella Grönlannin myymisestä Yhdysvalloille.

Suomen puolustusvoimien jalkaväkitaistelijat saavat käyttöönsä uudet henkilökohtaiset suojaliivit. Maavoimat kertoo, että M17 -luotisuojaliivit otetaan käyttöön tänä syksynä kaikissa puolustushaaroissa.

Maavoimien mukaan suojaliiveissä on hyvä ballistinen suoja kranaattien sirpaleita vastaan. Liivit suojaavat myös kiväärinluoteja vastaan niissä olevien erillisten lisälevyjen ansiosta.

Liiveihin voidaan kiinnittää erilaisia varustetaskuja ja reppupaneeli, joihin voidaan pakata ja sijoittaa tehtävän edellyttämää henkilökohtaista varustusta ja välineitä. Näitä välineitä ovat muun muassa uusi lähiradiojärjestelmä, aseiden lippaat, suojanaamari ja juomapullo.

– Uusi M17-luotisuojaliivi yhdessä taistelijan muun uuden varustuksen kanssa parantaa entisestään joukkojemme taistelukestävyyttä. Lisäksi uusi kevytrakenteinen suojaliivi parantaa huomattavasti taistelijoidemme liikkuvuutta, toteaa jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi tiedotteessa.

Liivit on valmistettu Suomessa. Sopimus liivien valmistamisesta on vuosille 2017–2020. Hankinnan arvoksi on arvioitu enintään 11,2 miljoonaa euroa.

Torstaina Boris Johnsonin keskiviikkoinen parlamentin hyllyttämispäätös aiheutti reaktioiden aallon Britanniassa.

Tekeillä on ainakin kolme oikeustapausta, jolla parlamentin hyllytyspäätös estettäisiin. Johnsonin päätöstä ovat arvostelleet niin EU:ta kannattavat että osa parlamentin edustajista.

Johnsonin vastustajat ovat kutsuneet parlamentin hyllyttämistä "vallankaappaukseksi" ja "perustuslailliseksi skandaaliksi".

Brexitin vastaisen kampanjan johtajista liikenainen Gina Miller on pyytänyt pikaista lausuntoa oikeudelta parlamentin hyllyttämisestä.

Skotlannin kansallispuolueen poliitikko Joanna Cherry ja ryhmä parlamentaarikkoja ovat hakeneet päätöstä asiasta skotlantilaisessa oikeusistuimesta. Myös Belfastissa Raymond McCordin nostamaa juttua parlamentin työn estämisestä käsitellään perjantaina.

Työväenpuolueen Jeremy Corbyn sekä liberaalidemokraattien Jo Swinson ovat pyytäneet kuningattarelta tapaamista parlamentin istuntokauden estämiseen liittyen.

Corbyn kertoi myös aikovansa yrittää tiistaina torpata Johnsonin aikeet estää parlamenttia kokoontumasta. Hän sanoo, että parlamentin on päätettävä asiasta pikavauhtia.

Lisäksi yli miljoona brittiä on allekirjoittanut vetoomuksen, jolla vastustetaan pääministeri Johnsonin päätöstä lykätä parlamentin istuntokautta.

Alahuoneen johtaja ja konservatiiviedustaja Jacob Rees-Mogg puolusti Johnsonin päätöstä BBC:lle perustulailliseksi ja asianmukaiseksi.

– Keinotekoisten vastalauseiden myrskyn viimeisen vuorokauden aikana ovat saaneet aikaan ihmiset, jotka eivät koskaan halunneet lähteä EU:sta, sanoi brexitiä kannattava Rees-Mogg.

Skotlannin konservatiivien johtaja erosi

Torstaina myös Skotlannin konservatiivisen puolueen monivuotinen johtaja Ruth Davidson ilmoitti yllättäen eroavansa perhesyihin sekä politiikkaan vedoten. Hän ilmoitti erostaan Twitterissä.

Davidson kannatti pysymistä EU:ssa eikä hän ole salaillut ristiriitaisia tuntemuksiaan brexitistä.

Davidson vetosi Johnsoniin, jotta EU-ero ei tapahtuisi ilman sopimusta. Johnson puolestaan kiitti Davidsonia tämän panoksesta viime vuosien politiikkaan omalla Twitter-tilillään.

Davidson oli tärkeä tuki brittihallitukselle, sillä hän kampanjoi vahvasti Britanniasta irtaantumista vastaan Skotlannin vuoden 2014 itsenäisyysäänestyksessä.

Spekulaatioita vaaleista, mielenosoituksia kaduille

Liikkeellä on myös huhuja uusista vaaleista. Pohjois-Irlannin Demokraattisen unionistipuolueen nimettömien lähteiden mukaan Britannian konservatiivit ovat varoittaneet mahdollisista vaaleista marraskuussa.

Asiasta tviittasi puolueen blogin toimittaja James Bryson torstaina.

– Demokraattisen unionistipuolueen lähteet ovat kertoneet, että konservatiivit ovat neuvoneet heitä varautumaan vaaleihin marraskuussa, kirjoitti Bryson Twitterissä.

Guardianin mukaan myös laajoja mielenosoituksia on suunnitteilla Glasgowin, Leedsin, Liverpoolin, Lontoon, Manchesterin, Newcastlen, Nottinghamin, Oxfordin, Sheffieldin ja Yorkin kaupunkeihin lauantaiksi. Lisäksi mielensoituksia aiotaan järjestää myös ensi tiistaina ainakin Lontoossa.

Jeremy Corbynia tukeva Peoples Momentum -järjestön johtajan Laura Parkerin mukaan mielensoituksissa on viesti Johnsonille.

– Jos varastat demokratiamme, suljemme kadut, sanoi Parker lehdelle.

Volocopterin vierailu Suomessa on osa isoa GOF U-Space -hanketta, jonka tarkoitus on testata miehittämätöntä ilmailua. GOF tulee sanoista Gulf of Finland eli Suomenlahti.

Helsinki Vantaalla Volocopteria ohjasi vielä testilentäjä, mutta tulevaisuudessa lentotaksit kuljettavat matkustajia kaupungeissa ilman lentäjää.

Saksalainen Volocopter-yhtiö toi lentotaksinsa Suomeen tekniseen testiin Suomen valtion omistaman erityistehtäväyhtiö Air Navigation Services Finlandin kehitysjohtaja Pasi Nikaman toiveesta. Torstaista lentoa suunniteltiin kaksi vuotta.

– Nyt on ensimmäinen Volocopter-lentotaksin lento kansainväliseltä kentältä ikinä. Vaikka tämä on miehitetty, niin on se silti kova juttu. Erittäin upea päivä.

Volocopterin tekninen johtaja Jan Hendrik Boelens kertoo olevansa onnellinen, että lupa Helsingissä lentämiseen saatiin.

– Lentäjän kanssa saamme lentää jo tänään, mutta ilman lentäjää se ei ole vielä mahdollista. Yksikään maailman lentoviranomaisista ei salli vielä autonomista lentämistä.

Volocopter on multikopterin tuotenimi. Yhtiö pyrkii saamaan lentotoiminnan aloittamisluvan vuonna 2021. Lentotoiminnan pitäisi Boelensin mukaan alkaa seuraavana vuonna.

– Ensimmäiset matkustajat voivat lentää Volocopetrin kyydissä vuonna 2022.

Torstaina Helsinki-Vantaalla nähtiin vuonna 2011 aloittaneen yhtiön kopterin toinen kehitysversio. Säännöllinen lentoliikenne on tarkoitus aloittaa yhtiön vasta viikko sitten esittelemällä uudella kopterimallilla Volocity.

Tekninen johtaja Boelens kertoo, että Volocopterin akun vaihto onnistuu parissa minuutissa. Akkuja ei siis ladata suoraan lentolaitteessa.

Boelens lupaa, että seuraavan kymmenen vuoden sisään laitteet ovat niin yleisiä, että niiden kyytiin on mahdollisuus päästä monissa maailman kaupungeissa.

– Myös Suomessa, ehdottomasti, Volocopterin tekninen johtaja Jan Hendrik Boelens lupaa.

ANS:n Pasi Nikama sanoo, että Volocopetrin lupaus lentotoiminnan aloittamisesta Suomessa ennen vuotta 2030 on uskottava.

– On muitakin drone-taksiyrittäjiä, jotka tekevät testejä ja kun heitä seuraa, niin ne kehittyvät koko ajan ja luotettavuus paranee. Sitten on tietysti kysymykset, mitkä pitää ratkaista. On tullimääräykset ja matkustajamääräykset. Jos ulkomainen matkustaja tulee Schengenin ulkopuolelta Suomeen, niin se ei varmaan käy ihan niin, että nousee Volocopteriin ja lähtee eteenpäin, vaan jotain pitää tehdä siinä välilläkin.

Volocopterilta ei vielä kerrota, onko yhtiö neuvottelemassa Finavian kanssa lentotoiminnasta Helsinki-Vantaalta. Se tiedetään, että lentotaksitoiminta Frankfurtin lentokentällä alkaa lähivuosina. Sopimus on jo tehty.

Traficomin johtava asiantuntija Jukka Hannola oli myös katsomassa Volocopterin ensilentoa lentokentällä. Traficomin drooni-asiantuntija oli näkemästään vaikuttunut ja uskoo, että ainakin tekniikan puolesta saksalaisten lupaukset pitävät.

– Kaupallisin perusteinhan nämä hommat toimivat. Jotta bisnestä on, tarvitaan myös asiakkaita.

Volocopterin tekninen johtaja Jan Hendrik Boelens sanoo, että yhtiöllä on paras konsepti lentotaksitoiminnasta kaupungeissa.

– Kyse on tehokkuudesta eli miten Volocopter saadaan tulevaisuudessa liitettyä osaksi lentokenttätoimintaa. Kyse on siis ajan säästämisestä. Jos lentoaseman prosessit ovat sellaisia, että matkustaja häviää puoli tuntia lentoasemalla, niin silloin Volocopterin aikasäästökin on menetetty.

Boelens ei vielä paljasta, millä paikkakunnilla toiminta alkaa vuonna 2022.

– Meillä on muutamia erittäin hyviä vaihtoehtoja. Mutta lähdemme siitä, että priorisoimme niitä kaupunkeja, joissa uskomme, että toiminta on nopeimmin kaupallisesti kannattavaa.

Lennot Helsinki-Vantaalta Helsinkiin tuskin ovat ensimmäisten kaupunkien joukossa, sillä Volocopterilla lennetään aluksi vain päivänvalossa.

Lue myös:

Volocopter lentää Helsingissä ensi kesänä – Kaupunkien pitää alkaa suunnitella parkkipaikkoja taksi- ja tavara-droneille

Tunnuslukutaulukoiden käyttö jatkuu S-Pankissa myös sen jälkeen, kun uusi maksupalvelulaki tulee voimaan syyskuussa, kertoo pankki tiedotteessaan. Lisävahvistukseksi tunnuslukulistan rinnalle otetaan tekstiviesti.

S-Pankin asiakkaat voivat jatkossakin kirjautua pankkitunnuksia vaativiin palveluihin joko S-mobiilin tai tunnuslukutaulukon, käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla, pankki kertoo.

Useat pankit ovat luopuneet viime aikoina tunnuslukukorteistaan ja siirtyneet mobiilitunnistautumisen käyttöön. Muutoksen taustalla on syyskuun puolivälissä voimaantuleva EU:n maksupalveludirektiivi, joka pyrkii lisäämään maksamisen turvallisuutta.

Aiemmin kesällä Danske Bank kertoi luopuvansa tunnuslukulistoista. Myös Nordea luopuu listoista lain voimaantuloon mennessä. Molemmat pankit ottavat lisäksi käyttöön tunnuslukulaitteen, joka on tarkoitettu erityisesti niille, jotka eivät käytä älypuhelinta.

S-Pankin lisäksi tunnuslukukortit säilyvät edelleen toisena tunnistautumisvaihtoehtona OP-ryhmän pankkipalveluissa.

Pankeilta vaaditaan vahvaa tunnistamista

Finanssivalvonta linjasi kesäkuussa, että painettujen tunnuslukulistojen käyttöä voidaan jatkaa. Käytön jatkamisen ehtona kuitenkin on, että käyttöön yhdistetään vahvistuselementtejä vahvan tunnistamisen periaatteiden mukaisesti.

Tunnuslukulistat ovat olleet yleisesti käytössä pankeilla Suomessa. Finanssivalvonnan mukaan tunnuslukulistat ovat helposti kopioitavissa, minkä vuoksi ne eivät nykymuodossa käytettynä täytä uuden eurooppalaisen sääntelyn turvallisuusvaatimuksia.

Paitsi pankin omiin palveluihin, käytetään tunnistautumista myös lukuisiin muihin palveluihin ja verkkokauppoihin. Muun muassa viranomaisten tarjoamiin palveluihin kirjautuminen vaatii tunnistautumisen.

Lue lisää:

Danske Bank liittyy listattomien joukkoon ja luopuu tunnuslukukorteista

Tunnuslukulistaa saa käyttää jatkossakin, mutta vain yhdellä ehdolla – Fiva: tarvitaan "vahvistuselementtejä"

Verkkopankkiin ei pääse pian pelkällä pahvilapulla – turvallisuus kasvaa, mutta perinteinen tunnuslukulista ei vielä katoa

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on vanginnut kaksi veljestä todennäköisin syin epäiltynä kahdesta murhan yrityksestä.

Miesten epäillään ampuneen poliiseja Porvoossa sunnuntain vastaisena yönä ja pakomatkallaan sunnuntai-iltana.

• Yle seurasi oikeudenkäyntejä Itä-Uudenmaan käräjäoikeudesta Vantaalta suorassa lähetyksessä.
• Päivitimme myös tähän juttuun päivän tapahtumat hetki hetkeltä.
• Jutun pääkuvaa klikkaamalla pääset katsomaan lähetyksen.

25-vuotiasta ja 30-vuotiasta ruotsalaismiestä vaaditaan vangittavaksi epäiltyinä useista murhan yrityksistä.

Toisella miehistä on myös Suomen kansalaisuus.

Ensimmäinen vangitsemisistunto alkaa kello 13. Tuolloin on määrä käsitellä 25-vuotiaan miehen vangitsemista.

Toinen vangitsemisistunto pideteään kello 14. Tuolloin oikeus käsittelee 30-vuotiaan miehen vangitsemista.

Poliisi pitää miehet erillään poliisivankilassa, ja myös heidän vangitsemisistuntonsa pidetään erillään.

Epäillyillä on mahdollisuus osallistua oikeudenkäyntiin myös videoyhteyden avulla.

Mutta Ylen tietojen mukaan ruotsalaismiehet ovat tulossa itse henkilökohtaisesti oikeudenkäyntiin.

Poliisi aikoo vaatia vangitsemisoikeudenkäynnin käsittelyä salaisiksi.

Olisi suuri yllätys, jos Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ei tähän suostuisi.

Tästä huolimatta Ylen tietojen mukaan oikeudenkäynnin alussa kuvaajat olisivat kuitenkin pääsemässä sisälle oikeussaliin aivan oikeudenkäynnin alussa.

Lopullisen päätöksen asiassa tekee Itä-Uudenmaan käräjäoikeus.

Tutkinnanjohtajalle ja epäiltyjen asianajajille monta kysymystä

Epäillyt tuodaan oikeussaliin takaoven kautta.

On myös hyvin pieni mahdollisuus, että he osallistuisivat oikeudenkäyntiin videoyhteydellä.

Tutkinnanjohtaja Kimmo Huhta-aho ja epäiltyjen asianajajat tulevat oikeussaliin pääovesta.

Heille media esittää useita kysymyksiä.

Ylen lähetyksen Vantaan oikeustalolta juontavat toimittajat Päivi Happonen ja Tulikukka de Fresnes.

Motiivista ei vieläkään tietoa

Poliisi on ollut hyvin vaitonainen tutkinnan yksityiskohdista.

Sunnuntain vastaisena yönä hätäkeskukseen tuli puhelu, jossa viitattiin tavanomaiseen omaisuusrikokseen. Poliisipartio saapui Porvoon teollisuusalueelle noin kymmenessä minuutissa.

Kun poliisipartio tuli paikalle, heitä vastassa olevat henkilöt alkoivat vaatia aseita poliisilta. Samalla poliiseja kohtaan alettiin ampua.

Poliisi on tutkintansa perusteella sitä mieltä, että tänään vangitsemisoikeudenkäyntiin saapuvat ruotsalaisveljekset olivat poliisipartiota vastassa sunnuntain vastaisena yönä.

Ruotsalaisveljekset saatiin kiinni takaa-ajon jälkeen Ikaalisissa sunnuntai-iltana.

Poliisi ei ole kertonut julkisuuteen mitään mahdollisista motiiviepäilyistä. Poliisi ei ole myöskään sanonut, epäileekö se poliisipartion joutuneen ansaan.

Tutkinnanjohtaja Kimmo Huhta-aho sanoi Ylelle keskusrikospoliisin tiedotustilaisuudessa sunnuntaina, että hätäkeskukseen soittanut henkilö on "mielenkiintoinen".

Tiistaina Ylen haastattelussa Huhta-aho sanoi, että hätäkeskukseen soittaja saattaa olla osallinen tapahtumaan.

Ruotsalaismedioiden mukaan hätäkeskukseen soitti toinen ruotsalaismiehistä, joita epäillään useista murhan yrityksistä. Suomen poliisi ei ole tätä vahvistanut.

Ammuskelussa loukkaantui kaksi poliisia.

Toisen vammat ovat vakavat, hän on edelleen sairaalahoidossa.

Lue lisää:

Missä Porvoon epäillyt liikkuivat sunnuntaina? Näin poliisi kommentoi pakomatkaa – tässä kolme kiinnostavaa kysymystä ampumistapauksesta

Pikkurikollinen, entinen vapaaottelija ja treenattu tyyppi – Nämä 5 asiaa tiedämme Porvoon epäillyistä ampujista

Poliisi on kuullut ampumisista epäiltyjä miehiä, "Hyvin on pärjätty puolin ja toisin" – Ylen tieto: Poliisipartio ei ehtinyt käyttää asetta

Ylen tieto: Porvoon epäillyt ampujat puhuvat suomea – Lehtitiedot: epäillyt ovat veljeksiä ja asuneet Suomessa

Uutista korjattu 29.8.2019 kello 15.00: Korjattu 25-vuotiaan vangitun miehen toinen nimi. Vangitun nuoremman veljen nimi on Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ratkaisun mukaan Raymond Anthony Granholm. Poliisin vangitsemisvaatimuksessa hänen toinen nimensä oli Johannes.