Tukholmassa sattui keskiviikon ja torstain välisenä yönä kolme voimakasta räjähdystä.
Räjähdykset sattuivat keskustan Södermalmin kaupunginosassa, Vaxholmin alueella Tukholman saaristossa, sekä Södertäljen kaupungissa Tukholman läänissä.
Räjähdykset rikkoivat ikkunoita ja saivat aikaan vakavia tuhoja rakennuksissa.
– Kyseessä saattaa olla kaasuräjähdys tai rikos, emme halua spekuloida asialla tässä vaiheessa, Peter Asp Tukholman poliisista kertoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle.
Aamulla lisäksi E4-moottoritiellä tapahtui viiden auton ketjukolari, jonka seurauksena yksi autoista syttyi tuleen ja räjähti.
Turvattomuus, toisen armoilla oleminen ja ihmisarvon menettäminen. Näillä sanoilla helsinkiläinen Sara, 28, kuvailee asunnottomuutta.
Hän on viettänyt elämästään yli viisi vuotta kaduilla, kerrostalojen rappukäytävissä sekä tuttujen ja tuntemattomien nurkissa.
Asunnottomien yötä vietetään jälleen torstain ja perjantain välisenä yönä.
Sara ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään. Hän on juuri saanut asunnon, mutta pelkää edelleen menettävänsä kaiken.
Kodittomuuden taustalla on vyyhti riskitekijöitä – päihdeongelmia, syrjäytyneisyyttä ja elämäntilanteiden muutoksia.
Saran elämässä kaikki mainitut asiat ovat olleet vahvasti läsnä.
Eletään vuotta 2009. Sara on juuri eronnut miehestään ja päihdekierre on alkanut kiristyä. Lopulta elämää ei kannattele enää mikään, paitsi kadulla tavatut tuttavuudet ja päihteet.
Amfetamiini ja subutex ovat vahvasti mukana kuvioissa. Ruokaa haalitaan mistä milloinkin. Joskus viikon ruokalistalla on pelkkää jäätelöä.
Hietaniemenkadun palvelukeskus tarjosi Saralle suojaa silloin, kun vaihtoehtona olisi ollut pelkkä katu.
– Keskuksessa on kodittomille patjoja. Kun sinne menee tiettyyn aikaan, voi saada yösijan. Siellä sitten hengailtiin tuntemattomien kanssa, vaikka en edes halunnut niitä ihmisiä lähelle, Sara kertoo.
Nuorten asunnottomuuden kasvua on selitetty esimerkiksi kohtuuhintaisten asuntojen puutteella ja pikavippien sekä niistä seuraavien maksuhäiriömerkintöjen yleistymisellä.
Osalla nuorista aikuisista kodittomuuden taustalla on ylisukupolvista huono-osaisuutta, kun taas toisilla vaikean asumistilanteen on voinut laukaista vanhempien eron tai oman työttömäksi joutumisen kaltainen yllättävä muutos elämäntilanteessa.
Numerot kertovat vain osan totuudesta
Vaikka asunnottomien määrä on Suomessa vähentynyt parin vuosikymmen aikana tasaiseen tahtiin, päätyy kadulle yhä nuorempia. Esimerkiksi pitkäaikaisasunnottomien nuorten suhteellinen osuus kaikista asunnottomista on kasvanut viime vuosien aikana.
Hallituksen tavoitteena on puolittaa asunnottomien määrä vuoteen 2023 mennessä.
Vuonna 2018 asunnottomia alle 25-vuotiaita nuoria oli ARA:n asunnottomuusselvityksen mukaan noin tuhat. Kuitenkin tuttavien nurkissa majailevia on vaikea tavoittaa ja heidän määrästä on vaikea saada tietoa.
Tilastot kertovat vain osan totuudesta.
Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola kertoo, että kaduilla tulee vastaan kodittomia ja yhä huonommassa kunnossa olevia nuoria. Jotkut eivät ole edes täysi-ikäisiä.
– Huumeiden katu- ja nettikaupan lisääntyminen on osittain varmasti vaikuttanut tilanteeseen, Tivola sanoo.
Hänen mukaansa myös kodittomia naisia tavataan kaduilla enemmän: tällä hetkellä heitä on yhteensä noin 1 200, mutta todellinen luku voi olla isompi.
Turvan sijasta pakkoriisuttamista ja eristämistä
Kun Sara kuvailee menneisyyttään, hän puhuu "pisteestä". Kun asiat menevät sen yli, kaikki menee läpi. Väkivalta, varkaudet ja muu rikollisuus.
Ennen vuotta 2009 Sara asui koulukodissa. Epäkohdat, kuten pakkoriisuttaminen ja eristyshuoneet, lisäsivät syrjäytyneisyyden tunnetta.
Kolmen viime vuoden aikana viranomaiset ovat kiinnostuneet siitä, mitä laitosten sisällä tapahtuu.
Ylen selvityksen perusteella aluehallintovirastot ja eduskunnan oikeusasiamies ovat ojentaneet viime vuosina ainakin 50:tä lastensuojelulaitosta ja ammatillista perhekotia niissä havaituista epäkohdista.
Saran mukaan koulukodista jääneet muistot ovat vahvasti siivittäneet hänen tietään kadulle, vaikka yleensä asunnottomuuteen ei löydy yhtä yksittäistä syytä.
– Koulukotiin joutuneisiin suhtaudutaan ikään kuin menetettyyn kauraan ja kohtelu oli myös sen mukaista, hän kertoo.
Suuri osa Saran ystäväpiiristä on kokenut sekä kodittomuuden että vankilan. Osa koulukodissa solmituista ihmissuhteista pitävät pintansa vielä tänäkin päivänä.Jouni Immonen / Yle
Saran täysi-ikäistymisen ja koulukodista poismuuton jälkeen alkoi kolme vuotta kestävä jälkihuollon vaihe, jossa nuorta ohjataan esimerkiksi asunnon hankkimisessa.
– Jälkihuolto oli minun tapauksessani täysin olematonta, hyvä kun edes soitettiin perään. Asunnonetsintäapu jäi täysin saamatta.
Myös vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Tiivola nostaa esille lastensuojelun piiriin kuuluvan jälkihuollon tärkeyden: Jos nuori tippuu pois tuen piiristä, ei hänelle jää käytännössä mitään.
Yösija kannatti jakaa toisen kanssa
Asunnottomana Saran elämässä ei ollut rytmiä. Joskus hän saattoi herätä Helsingistä, joskus taas toisella puolella Suomea. Päämäärättömyydestä oli tullut elämäntyyli.
Jos mistään ei löytynyt yösijaa, Sara etsi sitä rappukäytävistä. Kaverin kanssa oli nukuttava, koska se oli turvallisempaa.
Varastelu ja rikollisuus kuuluivat päivittäiseen elämään. Joskus se oli osa ruuan hankintaa, joskus taas isompia petoksia.
– Ajauduin joihinkin ihmeellisiin porukoihin, jotka käskivät tekemään näpistyksiä sun muuta.
Puhuessaan Sara naurahtelee usein ja pudistelee päätään ikään kuin sille järjettömyydelle, mitä kaikkea elämä voi ihmisen eteen heittää.
– En ymmärrä vieläkään, miten joutuu siihen pisteeseen, että joutuu kadulle ja periaatteessa kodittomien suojiin tekemään kuolemaa, Sara sanoo.
Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Tiivolan mukaan tilapäismajoituksista on viime vuosina pyritty eroon, koska ne ovat osittain ylläpitäneet asunnottomuuden kierrettä.
Asuntolatyylisen majoituksen hävittäminen on kuitenkin vaikeaa, koska itse asunnoista on pulaa.
– Ajatuksena on nyt se, että ihmisen ei tarvitse ensin raitistua asunnon saadakseen. Asunnon tarjoamisen jälkeen hänelle annetaan vielä tukipalveluita, Tiivola kertoo.
Kodittomuus pitkittää päihteiden sävyttämää elämää
Vuonna 2014 viisi vuotta kestänyt asunnottomuusputki oli kuluttanut Saran voimat loppuun. Hän hakeutui pari vuotta kestävään laitoshoitoon, jonka jälkeen hän sai oman asunnon vuonna 2016.
Raittius kesti parin vuoden ajan, kunnes lipsahdukset päihteiden puolelle seurasivat taas toisiaan. Kuuluisa "piste" oli vaarallisen lähellä.
Sara päätti tehdä itselleen kaikista pahimman. Jos asuntoa ei olisi, hänellä ei olisi mitään. Ehkä silloin hänen olisi mahdollista keskittyä myös laitoshoitoon.
– Asunnottomuus on jotain niin hirveää, etten enää halunnut asettaa itseäni siihen jamaan, mutta toisaalta tiesin että se puskisi minua pääsemään irti riippuvuudesta entistä kovemmin.
Sara irtisanoi asuntonsa viime tammikuussa, jota seurasi kolmen kuukauden hoitojakso ja uusi mahdollisuus. Kesän alussa myönnetty kaksio oli helpotus ja osoitus siitä, ettei hän ole kenenkään armoilla.
– Olen niin monta vuotta ollut jonkun tahon varassa, on se sitten Kela, sosiaaliturva tai jokin ihminen.
Tällä hetkellä Sara työskentelee siivoojana.
– Tunnen olevani jotenkin arvokkaampi, kun teen työtä ja maksan itse vuokrani.
Asunnottomuuteen liittyy usein tunteita oman ihmisarvon menettämisestä. Sara haluaisi tulevaisuudessa työskennellä samoja asioita kokevien nuorten parissa.
Hän tiedostaa kuitenkin, että elämä on häilyväistä. Tasapainoa on takana vasta alle puoli vuotta.
– Tiedän, että menetän kaiken, jos kosken päihteisiin.
Jutussa on hyödynnetty Nuorisoasuntoliitto ry:n materiaaleja.
Syyttäjä vaatii kahden kymenlaaksolaisen vihannestuotantoyrityksen toimitusjohtajalle rangaistusta terveysrikoksesta.
Syytteen mukaan puutarhat ovat käyttäneet tuotannossaan ja varastoinnissaan Admire-nimistä kasvinsuojeluainetta, jota Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ei ole hyväksynyt käytettäväksi Suomessa.
Kauppoihin on syyttäjän mukaan toimitettu elokuussa 2017 myytäväksi ainakin 1440 kappaleen salaattierä, joka oli käsitelty Admire-kasvinsuojeluaineella. Salaattikerät sisälsivät 6,9 mg/kg imidaklopridia, kun suurin sallittu enimmäismäärä olisi ollut 2 mg/kg.
Lisäksi saman vuoden syyskuussa kauppoihin toimitettiin erä jääsalaattia, joka sisälsi 0,057 mg/kg myrkkyjäämiä, minttuerä, jossa ainetta on ollut 3,8 mg/kg sekä rucola-erä, jonka pitoisuudet olivat 2,3 mg/kg.
Tuotannossa on lisäksi käytetty nitraattia sisältävää kasvinsuojeluainetta.
Erä rucolaa on sisältänyt 8600 mg/kg nitraattia, vaikka nitraatin sallittu enimmäismäärä olisi ollut 6000 mg/kg. Rucola-erän suuruus on ollut noin 228 ruukkua ja ne on toimitettu kauppoihin kuluttajille myytäviksi.
Jääsalaatin sisältämille imidaklopridijäämille altistuminen syömällä voi lyhytaikaisesti aiheuttaa ihmisille vakavia ja välittömiä hermostollisia haittavaikutuksia. Etenkään lasten osalta jääsalaatin aiheuttamaa akuuttia terveysriskiä ei voida täysin poissulkea.
Rucola-erän sisältämän nitraatin saanti aiheuttaa ihmisille nautittuna methemoglobinemiaa. Se on hemoglobiinin muoto, jonka kyky kuljettaa happea on huono. Se voi olla erityisesti pienille lapsille vaarallista. Ihmisille voi aiheutua myös ihonvärin sinertymistä.
Työntekijöillä ei koulutusta tehtäviinsä
Syytteen mukaan toinen yrittäjän puutarhoista on lisäksi käyttänyt Suomessa hyväksyttyjä valmisteita niiden käyttötarkoitusten vastaisesti. Viljelmillä on käytetty kasvinsuojeluun mäntysuopaa, joka ei ole Tukesin hyväksymä kasvinsuojeluvalmiste.
Lisäksi viljelmillä on käytetty Tukesin hyväksymän käyttökohteen vastaisesti Plenum-nimistä valmistetta viinisuolaheinälle, sekä Movento SC 100 -nimistä valmistetta mintulle, sitruunamelissalle, viinisuolaheinälle ja yrttitaimille.
Viljelmillä on syytteen mukaan käytetty myös sellaisia kasvinsuojeluaineiden levitysvälineitä, joita ei ole testattu oikein. Kasvinsuojeluaineita levittäneillä työntekijöillä ei myöskään ole ollut voimassa olevaa kasvinsuojeluaineista annetun lain mukaista tutkintoa. Yhtiöt ovat jättäneet merkitsemättä kirjanpitoon imidaklopiridi-tehoainetta sisältävät kasvinsuojeluainevalmisteet.
Syyttäjä vaatii yritysten toimitusjohtajalle 50-80 päiväsakon suuruista sakkorangaistusta terveysrikoksesta. Vastaaja on haastehakemuksen mukaan velvoitettava myös maksamaan 80 euron suuruinen rikosuhrimaksu ja korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.
Syyttäjä vaatii yrittäjälle toissijaisesti rangaistusta kasvinsuojeluainerikkomuksesta. Asiaa on käsitelty tänään Kymenlaakson käräjäoikeudessa.
EU ja Britannia ovat päässeet sopuun Britannian EU-eron yksityiskohdista.
Pohjois-Irlanti säilyy nimellisesti osana Yhdistyneiden kuningaskuntien tullialuetta.
Pohjois-Irlannille jää oikeus päättää itse järjestelyn jatkosta.
Sopimus vaatii vielä Britannian parlamentin hyväksyntää lauantaina. Oppositio vastustaa sitä, kuten myös hallituksen tukipuolue DUP.
Katso Ylen erikoislähetys brexit-sovusta klikkaamalla artikkelin pääkuvaa.
15.48 Juncker sanoo myös, että Britannia ja EU voivat aloittaa neuvottelut tulevasta suhteesta heti kun erosopimus on saatu voimaan eli marraskuun alussa, mikäli osapuolet hyväksyvät sovun.
15.47 Pääministeri Johnson vetoaa brittikansanedustajiin, että he hyväksyisivät solmitun "erinomaisen" sopimuksen, jotta maassa voidaan keskittyä muihin asioihin. "Nyt on aika saada brexit hoidettua", Johnson sanoo.
15.46 Johnsonin mukaan sopimus tarkoittaa, että nyt voidaan toteuttaa aito brexit joka täyttää Britannian tavoitteet. Päätökset maan tulevaisuudesta, laeista, rajoista ja rahoista tehdään jatkossa Britanniassa, Johnson perustelee.
15.44 Britannia lähtee EU:sta kokonaisena lokakuun lopussa, sanoo pääministeri Boris Johnson. Hän antoi lyhyen lausunnon lehdistölle komission Junckerin kanssa Brysselissä.
15.40 Brexitin jatkoajalle ei ole nyt minkäänlaista tarvetta, sanoo komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.
15.22 Saksan ulkoministeri Heiko Maasin mukaan sopimuksesta on toivoa Brysselissä. Hänen twitter-tilinsä mukaan neuvottelut on hoidettu vastuullisesti ja sopimusteksti pitää käydä nyt tarkasti läpi.
15.09 Pohjois-Irlannin unionistipuolue DUP ilmoitti, ettei voi tukea uutta sopimusta. Puolueen mukaan ehdotus ei tue Pohjois-Irlannin taloudellista hyvinvointia.
14.53 Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Britannian pääministeri Boris Johnson pitävät yhteisen tiedotustilaisuuden 15 jälkeen Suomen aikaa. Brittilähteen mukaan Johnson on sanonut EU-johtajille, että Britannia lähtee EU:sta joko sopimuksella tai ilman sitä, mutta hän ei aio hyväksyä tai ehdottaa lisäaikaa.
14.32 Ministeri Michael Goven mukaan pääministeri Johnson ei pohdi sitä, mitä tapahtuu jos sopimus ei saa tukea lauantaina. Hän kommentoi Sky Newsille, että uudessa sopimuksessa on sujuvaa brexit-eroa kannattaville kaikille jotain.
14.26 Konservatiivien brexitiä kannattava edustaja Iain Duncan Smith sanoo olevansa huolissaan siitä, miten sopimus toimii Pohjois-Irlannin kohdalla. Hän ei kerro, aikooko tukea uutta sopimusta vai ei.
14.19 Irlannin tasavallan ulkoministeri Simon Coveney on sanonut, että Irlanti tukee Britannian ja EU:n saavuttamaa sopimusta, koska se suojelee Irlannin tärkeitä intressejä ja suojaa rauhan säilymistä Irlannin saarella.
14.17 Tässä vaiheessa on hyvä kerrata Britannian parlamentin alahuoneen voimasuhteita. Pääministeri Johnsonin konservatiivipuolue menetti syyskuussa enemmistönsä yhdessä tukipuolue DUP:n kanssa. Eli vaikka unionistit saataisiin mukaan, sopimuksen läpimeno vaatisi tukea esimerkiksi työväenpuolueen kapinallisilta tai muista puolueista.
14.06 Skotlannin kansallispuolue SNP ei aio äänestää uuden sopimuksen puolesta, sanoo puolueen johtaja Nicola Sturgeon.
14.05 Brexit-puolueen johtaja Nigel Faragen mukaan uusi sopimus ei tarkoita brexitiä. Hänen mukaansa Johnsonin sopimus tulee hylätä. Farage toivoo mieluummin brexitin siirtämistä ja uusia vaaleja, kuin sopimuksen hyväksymistä.
13.57 Alahuoneen johtajan, konservatiivien Jacob Rees-Moggin mukaan edustajien tulisi äänestää sopimuksen puolesta ja kunnioittaa näin brexit-kansanäänestyksen lopputulosta. Hän toivoo Irlannin unionistipuolueen näkevän sopimuksen hyödyt koko Britannialle. Hänen mukaansa backstop-järejstelyä ei ole enää ole mukana sopimuksessa.
13.56 Britannian oikeuskansleri kannattaa uutta brexit-sopimusta, kertoo Times. Hänen mukaansa uusi sopimus on erilainen kuin entisen pääministerin Theresa Mayn neuvottelema.
13.55 Britannian yleisradioyhtiön BBC:n tietojen mukaan pääministeri Johnson aikoo pyytää muita EU-maita sulkemaan pois brexitin lykkäysmahdollisuuden. Johnson kehottaa johtajia toteamaan, että tarjolla on joko tämä sopimus tai ei sopimusta ollenkaan, mutta ei enää uutta viivästystä, sanoo Downing Street 10:n lähde. Tarkoitus lienee lisätä painetta Britannian parlamentin suuntaan.
13.48 Komission mukaan puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tapaa pääministeri Boris Johnsonin kello 15.15 iltapäivällä ennen huippukokousta.
13.47 Barnier päättää lehdistötilaisuutensa.
Kiteytettynä Pohjois-Irlannin rajakysymyksen ratkaisu nojaa neljään kohtaan:
Pohjois-Irlanti seuraa jatkossa osaa EU:n sisämarkkinasäännöistä.
Osaan Pohjois-Irlantiin tuotavista tuotteista sovelletaan jatkossa EU:n tulleja.
Arvonlisäverojen perinnästä löytyi ratkaisu.
Pohjois-Irlannin aluehallinto voi neljän vuoden kuluttua päättää, haluaako se että järjestely jatkuu vai päättyy.
13.39 Britannian työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn ei ole tyytyväinen brexit-sopimukseen. Puolue ei aio tukea sopimusta parlamentissa.
13.38 Suomen pääministeri Antti Rinteen mukaan pallo on nyt Britannian parlamentilla. Rinne toivoo, että Brexit-sopimus menee läpi parlamentin käsittelyssä.
Jean-Claude Juncker, Donald Tusk ja Antti Rinne tapasivat Brysselissä keskiviikkona.Olivier Hoslet / EPA
13.37 Sopimus luo Pohjois-Irlantiin kaksien tullien järjestelyn. Tuotteista, jotka on tarkoitettu kulutukseen Pohjois-Irlannissa, peritään jatkossa Britannian tulli. Sellaisista tuotteista jotka saattavat jatkaa matkaa edelleen EU:n puolelle peritään EU:n tullit. Tullimaksujen kantamisesta vastaavat Britannian viranomaiset. Barnier'n mukaan järjestely ei kokonaan poista riskejä EU:n sisämarkkinoille, mutta sen avulla riskejä voidaan hallita riittävän hyvin.
13.34 Barnier'n mukaan sopimus on pääpiirteissään sama kuin jo viime vuonna sovittu teksti, mutta Britannian pyynnöstä Irlannin ja Pohjois-Irlannin kysymystä käsittelevät kohdat oli avattu. Lisäksi myös EU:n ja Britannian tulevaa suhdetta koskevaa julistusta on neuvoteltu uusiksi. Koska valtaosa sopimuksesta on samaa tekstiä kuin ennen, sen käsittelykin on nopeampaa, Barnier sanoo.
13.31 Barnier korostaa, että sopimus sallii Britannian erota EU:sta hyvässä järjestyksessä, toisin kuin tilanteessa jossa sopimusta ei olisi saatu aikaan. Hänen mukaansa sopimus antaa juridista varmuutta niille tahoille, joille Britannian ero tuo epävarmuutta.
13.27 Barnier'n mukaan pääministeri Johnson oli sanonut uskovansa, että sopimus menee läpi Britannian parlamentissa.
Michel BarnierOlivier Hoslet / EPA
13.25 "On totta että meillä on kokemusta tästä", Barnier sanoo vastauksena kysymykseen siitä, onko pääministeri Boris Johnson esittänyt takeita sille, että sopimus menee läpi myös Lontoossa. Britannian parlamentti torjui sopimuksen edellisen version kolmesti. Barnier korostaa kuitenkin, että hän ei halua sekaantua Britannian sisäiseen poliittiseen keskusteluun.
13.23 Barnier sanoo uskovansa, että sopimus ehditään saattaa voimaan ennen lokakuun loppua eli Britannian nykyistä eropäivää.
13.18 Barnier'n mukaan sopimusteksti on nyt julkaistu verkossa. Hän korostaa, että sopimus tuo mukanaan siirtymäkauden vuoden 2020 loppuun saakka. Siirtymäkautta voidaan jatkaa siitä pidemmällekin jos Britannia ja EU ovat asiasta yhtä mieltä.
13.17 EU:n pääneuvottelija Michel Barnier kuvailee Britannian kanssa saavutettua sopimusta tiedotustilaisuudessa Brysselissä. Barnier'n mukaan Pohjois-Irlannin kohdalla löydettiin ratkaisu, jonka myötä alue säilyy Yhdistyneiden kuningaskuntien tullialueessa, mutta Britannian viranomaiset perivät osasta sinne tuotavista tuotteista EU:n tulleja.
EU ja Britannia ovat päässeet sopimukseen Britannian EU-eron yksityiskohdista. Asiasta ilmoitti komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker Twitterissä.
– Se on reilu ja tasapainoinen sopimus, Juncker luonnehtii.
Hän sanoo suosittavansa Brysseliin tänään kokoontuville EU-maiden johtajille, että sopimus hyväksytään. Junckerin mukaan Britannian pääministeri Boris Johnson on ilmoittanut hänelle hyväksyvänsä sovun.
Boris JohnsonIsabel Infantes / AFP
Johnson puolestaan luonnehti Twitterissä sopimusta näin:
– Meillä on mahtava uusi sopimus, joka palauttaa kontrollin (Britanniaan), pääministeri twiittasi. Hän kehotti parlamenttia vahvistamaan sovun lauantain istunnossaan.
Uutinen ratkaisusta käänsi punnan kurssin välittömästi noin prosentin nousuun.
Sopimus vaatii kuitenkin vielä Britannian parlamentin hyväksynnän, sekä jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin siunauksen.
Pohjois-Irlannin unionistipuolue DUP ilmoitti aiemmin tänään, ettei se tule hyväksymään nykyistä ehdotusta Britannian ja EU:n erosopimukseksi. Puolue toisti Junckerin ja Johnsonin ilmoitusten jälkeen, että puolueen aiempi kanta on yhä voimassa, eikä se hyväksy sopua.
DUP:n aamuisen tiedotteen mukaan puolueelle eivät kelpaa sopimukseen tällä erää kirjatut järjestelyt tulliasioista ja mekanismista, jolla Pohjois-Irlannin päättäjät voivat itse vaikuttaa järjestelyn jatkumiseen.
Sopimusehdotuksessa Pohjois-Irlanti jäisi käytännössä osaksi EU:n tulliliittoa ja sisämarkkinoita, ja tullitarkastukset tehtäisiin Irlanninmeren satamissa. Myös arvonlisäverokysymys on puolueen mukaan epäselvä.
DUP:n torjunnan vaikutus neuvottelutilanteeseen oli torstaiaamupäivällä epäselvä.
Töitä yötä päivää brexit-sovun saavuttamiseksi
Eilen kaikki näytti jo valmiilta, kunnes osapuolet huomasivat uuden ongelman. Jos tulliraja Britannian erotessa EU:sta siirtyy Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalta Irlannin merelle, syntyy kaksi erilaista arvonlisäverojärjestelmää.
Unionistipuolue DUP on vastustanut rajaratkaisua, koska puolue katsoo sen erottavan heidät emämaasta Britanniasta.
DUP:lla on kymmenen paikkaa Britannian parlamentin alahuoneessa. Myös moni konservatiivipuolueen EU-kriittisistä kansanedustajista myötäilee kuitenkin puolueen kantaa Irlannin rajaan liittyvissä asioissa, mikä kasvattaa sen painoarvoa.
Saksan liittokanslerin Angela Merkelin mukaan Britannia ja EU voivat tarvittaessa neuvotella sopimuksesta viime hetkeen saakka.
Merkelin mukaan on tärkeää päätyä sellaiseen sopimukseen, joka kunnioittaa Irlannin ja Britannian välistä Pitkänperjantain sopimusta, jolla saavutettiin pysyvä rauha Pohjois-Irlannissa.
Britannian parlamentti voi äänestää sopimuksesta lauantaina.
Britannian on määrä erota Euroopan unionista lokakuun 31. päivä.
Lahden ja Helsingin välistä oikorataa pitkin kulkevia pika- ja lähijunia myöhästyttänyt sähkövika on saatu korjattua.
Helsingin ja Lahden välinen z-lähijunan liikennöinti on palaamassa normaaliksi, mutta Itä-Suomen ja Helsingin väliseen kaukojunaliikenteeseen vian vaikutukset tuntuvat iltapäivään saakka, kertoo VR:n viestintäpäällikkö Merja Tuunanen kertoo.
Viivästymisiä pikavuorojen aikatauluissa on vielä siis luvassa esimerkiksi Kuopion, Joensuun ja Lappeenrannan suuntiin tai niistä Helsinkiin päin kulkeviin juniin.
Vika myöhästytti aamulla junia noin puolesta tunnista yli tuntiin.
Pahin viivästys koitui Joensuusta Helsinkiin kulkeneelle junalle, joka saapui Helsinkiin puolitoista tuntia aikataulusta myöhässä. Muutama z-lähijunan vuoro jouduttiin perumaan ja junia Kuopiosta, Lappeenrannasta ja Joensuusta oli tuntuvasti myöhässä.
Kyseessä oli asetinlaitteessa eli liikentenohjausjärjestelmässä tapahtunut sähkövika Keravan ja Mäntsälän välisellä osuudella rataa. Tuunanen kertoo sähkövian tulleen yleisestä sähköverkosta noin kahdeksan maissa aamulla. Se saatiin korjattua noin 10:20.
Sateet kiusaavat Itä- ja Pohjois-Suomen alkavaa viikonloppua. Sateet tulevat vetenä, räntänä ja lumena. Sateet ovat alkuksi heikompia, mutta voimistuvat päivällä.
Lumisateet liukastavat teitä perjantaina Pohjois-Suomessa ja osin Itä-Suomessa. Pohjois- ja Keski-Lapissa lunta voi tulla viitisen senttiä.
Illalla lännestä tulee toinen saderintama, se sataa maahan vetenä maan länsiosassa.
Lauantaina sateista
Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven mukaan lauantaina Suomen yli liikkuu kunnon matalapaine. Se tuo runsaita sateita maan etelä- ja keskiosaan. Kovimmat sateet sijoittuvat maan keskiosaan, Vaasa-Jyväskylä-Joensuu linjan ja Oulun väliselle alueelle.
Maan lounaisosissa ja osassa Lappia aurinko saattaa pilkistellä. Pohjois-Lapissa sää on poutainen ja selkeä.
Merialueilla on lauantaina luvassa kovaa tuulta.
Sunnuntaina hyvä ulkoilusää Lapissa
Sunnuntaina lounaasta tulee saderintama ja sää on pilvinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Paras sää on Lapissa, jossa on poutaista ja jopa aurinkoista.
Pohjoisessa on selkeää ja pakkasta, etelämpänä lämpimämpää. Lämpötila vaihtelee pohjoisen muutamasta pakkasasteesta etelän noin kymmeneen lämpöasteeseen.
Öisin voi olla pakkasta myös Lappia alempanana, mutta ei maan eteläosassa. Viilein yö on sunnuntain vastainen yö, mutta pilvisyyden vuoksi pakkasen todennäköisyys on vähäinen.
Viikonloppuna lämpötilaero etelän ja pohjoisen välillä on noin 15 astetta. Meteorologi Kotakorven mukaan sää on pohjoisessa ajankohtaa viileämpää, eteleässä tavanomaista syyssäätä.
Kaikkihan sen tietävät: kun kaamosväsymys iskee, täytyy harrastaa liikuntaa, syödä terveellisesti ja osallistua sosiaalisiin aktiviteetteihin. Entä jos ei jaksa?
Valon väheneminen saa usein aikaan sen, että väsyttää, tympäisee, mikään ei huvita ja herkut maistuvat. Moni käpertyy sohvalle Netflixiä katsomaan ja suklaata syömään. Ja potemaan huonoa omaatuntoa siitä, ettei jaksa noudattaa terveellisiä elämäntapoja.
Mieli ry:n eli entisen Suomen Mielenterveysseuran asiantuntijapsykologilla Juho Mertasella on lohdun sanoja niille, jotka kuormittuvat syyskuormituksen hoito-ohjeista. Lopussa on myös bonusneuvo joulukiireiden varalta.
1. Mieti, mihin paukut riittävät
Mielialan lasku on yleistä ja luonnollista, kun valo vähenee ja luonto valmistautuu talveen. Oma mieli vetäytyy ikään kuin talviteloille. Sitä vastaan ei kannata lähteä puskemaan, vaan sen sijaan voi hyväksyä, että nyt minulla on energiaa tavallista vähemmän ja voisin vähän sopeuttaa omaa toimintaani.
Kannattaa miettiä, miten saa tehtyä itselleen tärkeitä asioita senhetkisillä energioilla. Kannattaa kysyä itseltään, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä, mistä saan mielihyvää ja millä saan yleensä omaa energiatasoani nostettua. Mikä olisi näissä alentuneissa voimavaroissa mahdollinen tapa edistää omaa hyvinvointia?
2. Unohda mustavalkoisuus liikunnassa ja ruoassa
Kun olemme väsyneitä, kuormittuneita tai ärsyyntyneitä, ajattelu menee helposti mustavalkoiseksi: kun en jaksa juosta sitä maratonia, en lähde lenkille ollenkaan. Mustavalkoisesta ajattelusta voisi yrittää löytää väliportaita. Jos ei jaksa lähteä lenkille, voiko jäädä bussista paria pysäkkiä aiemmin pois ja kävellä sen pätkän?
Kun makean tai rasvaisen ruoan himo iskee, moni mieltää vaihtoehdoksi supersalaatin ja raakaruoan syömisen. Näistäkin ääripäistä on hyvä löytää väliporras. Pelkkien herkkujen syömisen sijasta voisi ajatella niin, että ruoassa olisi hyvä olla terveellisiäkin osioita. Seassa voi olla vaikka jokin pienempi herkku.
Samalla vahvistaa omaa hallinnan tunnettaan – minulla on mahdollisuus tehdä valintoja ja käyttää säätökytkintä.
Kun mieliteko nostaa päätään, voi yrittää odottaa 5–10 minuuttia. Odottamisen jälkeen terveellisemmän valinnan tekeminen on yleensä helpompaa. Siitäkin voi tulla onnistumiskokemus, mikä puolestaan kohottaa mielialaa.
3. Ole armollinen itsellesi ja käytä kalenteria
Jos lähtee täysin noudattamaan oman rasittuneen mielen kehotuksia ja syö epäterveellisesti, ei harrasta liikuntaa ja eristäytyy sosiaalisesti, mieliala huononee entisestään.
Kannattaa suhtautua itseensä armollisesti ja myötätuntoisesti. Jos ei jaksa lähteä työpaikan kokkareille, voi miettiä jotain muuta, pientä ja helppoa sosiaalista aktiivisuutta. Olisiko se vaikka ystävien tapaaminen?
Kalenteriin kannattaa varata viikossa iltoja, jolloin ihan luvan kanssa on rauhassa ja lepäilee. Samoin voi vaikka viikonloppuna päättää ja merkata kalenteriin, että ensi viikolla käyn yhden kerran urheilemassa ja minulla on yksi sosiaalinen aktiviteetti.
Suunnittelu säästää jokailtaiselta painilta siitä, jaksaako lähteä vai ei. Paini kääntyy helposti kotiin jäämiseksi ja ehkä syyllisyydeksikin. On mukavampaa lepäillä, kun ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa.
4. Muista valohoito ja vuorokausirytmi
Kirkasvalohoito aamuisin on tutkimusten mukaan tehokkainta kaamosrasituksen hoidossa. Myös päivän aikana voi hankkia valoa lisää: jos esimerkiksi töissä on vähän valoa, voi käydä lounastauolla ulkona kävelemässä.
Säännöllisestä vuorokausirytmistä kiinni pitäminen on myös hyödyllistä toimintakyvylle. Elimistö kaipaa ennakoivuutta.
Bonusneuvo: Näin selviät joulunalusstressistä
Joulua kohti kierrokset sen kun lisääntyvät. On omia ja lasten pikkujouluja, työprojektien deadlineja vuodenvaihteessa ja perinteiset puurojuhlat ystäväporukalle. Lahjatkin pitäisi ehtiä ostaa ja huusholli siivota.
Jossain on esitetty sellainen nyrkkisääntö, että ihmisellä pitäisi olla nollausaikaa vähintään tunti päivässä ja päivä viikossa. Jos sellaisen järjestäminen ei ole mahdollista, kannattaa priorisoida. Mitkä ovat sellaisia asioita, jotka on pakko hoitaa? Toisaalta maailmassa on pakko tehdä aika harvoja asioita.
Esimerkiksi lasten juhlat ja harrastukset voivat stressata, mutta asiaa voi miettiä myös toisella tavalla. Miksi tämä on minulle tärkeää, miksi haluan mennä tuonne?
Kun huomaa, mikä on itselle tärkeää, voi seuraavaksi miettiä, miten sen järjestäminen onnistuu nykyisillä voimavaroilla. Kuinka perusteellisesti koristeltuja piparkakkuja myyjäisiin täytyy viedä? Voisiko rimaa madaltaa?
Kannattaa myös pyytää apua. Jos maailma on saatava jouluksi valmiiksi, pystyisikö vastuita jakamaan vaikka naapureiden tai muiden vanhempien kanssa?
Löytyisikö joillekin asioille vaihtoehtoinen toimintatapa? Jotkin porukat esimerkiksi viettävät pikkujouluja vasta tammikuussa.
Meksikossa käytiin raskas tulitaistelu, joka seisautti uutistoimisto AFP:n toimittajan mukaan 750 000 asukkaan Culiacánin kaupungin elämän täysin.
Paikallisviranomaisten mukaan tulitaistelu liittyy pahamaineisen meksikolaisen huumeparonin Joaquín "El Chapo" Guzmánin pojan Ovidio Guzmán Lópezin pidätykseen.
Myöhemmin Meksikon turvallisuusministeri Alfonso Durazo kertoi uutistoimisto Reutersille, että Guzmán López päästettiin vapaaksi.
Osana tulitaistelua Meksikon poliisi kertoo useiden vankien päässeen pakenemaan.
Guzmán Lópezin uskotaan nousseen Sinaloa-huumekartellin johtoon "El Chapon" pidätyksen jälkeen.
Sinaloa-kartelli on yksi suurimmista tekijöistä Yhdysvaltain ja Meksikon välisessä huumekaupassa. Se on muun muassa salakuljettanut Yhdysvaltoihin tonneittain kokaiinia ja marihuanaa.
Kartellin epäillään syyllistyneen myös lukuisiin muihin rikoksiin, kuten rahanpesuun, kiristykseen ja lukemattomiin murhiin.
"El Chapo" luovutettiin Meksikosta Yhdysvaltoihin vuonna 2017. Hän istuu New Yorkissa sijaitsevassa korkeimman turvaluokituksen vankilassa odottamassa oikeudenkäyntiään.
Heinäkuussa 2015 hän pakeni Meksikon Altiplanon huipputurvallisesta vankilasta 1,5 kilometriä pitkän tunnelin kautta. Sitä ennen hän oli jo kertaalleen paennut vankilasta pyykkikorissa.
Yhdysvallat on nimennyt "El Chapon" maailman vaikutusvaltaisimmaksi huumepomoksi.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) vahvisti tänään Twitterissä ja blogissaan siirtävänsä kokoojakatu- ja kävelykeskustaselvityksen eli keskustatunnelihankkeen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunkiympäristölautakunta hylkäsi keskustatunnelihankkeen jatkosuunnittelun viime viikon tiistaina.
Vapaavuoren mielestä keskustatunnelia koskevia valmistelu- ja selvittelytöitä ei ole tehty riittävän perusteellisesti ja siksi kaupunginhallituksen tulee nyt jatkaa käsittelyä.
Vapaavuori tuo asian kaupunginhallituksen käsittelyyn pormestarille kuuluvan otto-oikeuden avulla. Otto-oikeus tarkoittaa kunnanhallituksen oikeutta ottaa käsiteltäväkseen asian, jossa kunnan organisaatiossa alempi viranomainen on tehnyt jo päätöksen. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Vapaavuori tarkensi vielä myöhemmin Twitterissä, että hänen tarkoituksenaan ei ole kaupunginhallituksen käsittelyn avulla edistää keskustatunnelin etenemistä vaan kyse on normaalin päätöksentekoprosessin toteutumisesta.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Otso Kivekäs Helsingin toiseksi suurimmasta puolueesta vihreistä sanoo, että hän ei ole nähnyt Vapaavuoren uutta esitystä. Kivekkään mukaan keskustatunnelia ei tulla enää selvittämään lisää.
– Esityksiä ja selvityksiä eri suuntiin voidaan toki tehdä. Samoilla ryhmillä, jotka tekivät päätöksen kaupunkiympäristölautakunnassa keskustatunnelin osalta, on enemmistö myös kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. Mielestäni kaikkien ryhmien osalta on selvää, että päätös on nyt tehty ja siinä pysytään, Kivekäs sanoo.
Kataloniassa on perjantaina yleislakko, jonka lisäksi Barcelonassa järjestetään suurmielenosoitus. Mielenosoittajia on saapunut Barcelonan keskustaan pitkinä letkoina koko päivän, mutta protestit ovat pysyneet rauhallisina.
Satojentuhansien mielenosoittajien odotetaan kokoontuvan Barcelonaan mielenosoituksiin kello 16 Suomen aikaa.
Useita teitä on tukittu mielenosoituksen takia ja juna- ja metroliikenne on takkuillut. El Pais -lehden mukaan lentoja on peruttu Barcelonan lentoasemalla yleislakon takia.
Katalonian alueella myös turistikohteita ja kauppoja saattaa olla yleislakon takia kiinni perjantaina. Viranomaiset ilmoittivat sulkeneensa Sagrada Familia -kirkon, joka on yksi Barcelonan suosituimmista nähtävyyksistä.
17-vuotiaat ystävykset osoittivat mieltä Sagrada Familian edessä. He eivät halunneet näyttää kasvojaan. Maija Salmi / Yle
Sairaalat pyrkivät järjestämään normaalit terveyspalvelut, mutta koulut ja päiväkodit ovat suljettu, listaa El Nacional -lehti.
Ylen Barcelonassa olevan toimittajan Maija Salmen mukaan lähes kaikki hänen asuinalueensa kaupoista aamulla olivat kiinni ja joukkoliikenne toimii huonosti.
Mellakoinniksi kärjistyneet mielenosoitukset jatkuvat Kataloniassa torstaina jo neljättä päivää peräkkäin. Mielenosoittajat polttivat Barcelonassa myöhään torstai-iltana barrikadeja ja ottivat yhteen poliisin kanssa.
Ronda de Dalt -moottoritie oli suljettu 18. lokakuuta Barcelonassa.Quique Garcia / EPA
Vessapaperirullia, tulipaloja ja äärioikeistolaisia
Yöllä palomiehet sammuttivat tulipaloja pitkälle aamuyöhön, kertoo El Pais-lehti. Tulipalojen syttykeinä toimivat vessapaperirullat.
Ylen tietojen mukaan itsenäisyyttä ajava radikaali CDR-aktivistijärjestö oli keskiviikkona pyytänyt mielenosoittajia tuomaan mukanaan vessapaperirullia.
Niiden oli tarkoitus symboloida likaa, jonka Espanjan hallinto on jättänyt jälkeensä Kataloniassa sekä osoittaa, että mielenosoittajilla ei ole muita aseita.
Mielenosoittajat heittivät vessapaperia ilmaan keskiviikkona Barcelonassa.Lluis Gene / AFP
AFP:n kirjeenvaihtajien mukaan mieltä osoittaneet nuoret heittivät torstaina myös polttopulloja, mihin poliisit vastasivat muun muassa ampumalla kumiluoteja heitä kohti. Reuters kertoo mielenosoittajien heitelleen myös tuoleja poliiseja kohti.
Aiemmin päivällä noin 25 000 opiskelijaa ja heidän tukijaansa osoittivat mieltä Barcelonan kaupungintalon edustalla. Teitä tukittiin ympäri Kataloniaa polttamalla renkaita. Mielenosoittajat pysäyttivät Barcelonassa ajoittain myös junaliikennettä seisomalla raiteilla.
Katalonialainen El Nacional -lehti kertoi myös Espanjan hallinnon kannattajien mielenosoituksesta. Siinä protestoijat olivat lehden mukaan tehneet natsien käsimerkkiä sekä laulaneet Francon aikaista äärioikeistolaista laulua. Äärioikeiston mielenosoittajat myös ottivat yhteen itsenäisyysliikkeen kannattajien sekä poliisin kanssa.
Katalaanijohtaja haluaa uutta äänestystä
Eri puolilta Kataloniaa lähteneet mielenosoittajat ovat marssineet keskiviikosta lähtien kohti Barcelonaa vastustaakseen katalaanijohtajille langetettuja tuomioita.
Mielenosoitukset alkoivat maanantaina sen jälkeen, kun Espanjan korkein oikeus langetti 9–13 vuoden vankilatuomiot yhdeksälle Katalonian itsenäistymishankkeen johtajalle.
Katalonian aluehallinnon johtaja Quim Torra on vaatinut mellakoinnin lopettamista välittömästi. Hänen mielestään väkivaltaisuudet vahingoittavat separatistiliikkeen imagoa.
Torstaina Torra lupasi alueelliselle parlamentille vaativansa uutta itsenäisyysäänestystä vuoden 2022 alussa päättyvän toimikautensa loppuun mennessä.
Mielenosoittajat soittavat rumpuja Barcelonan keskustassa perjantaina. Enric Fontcuberta / EPA
Maastotakkiin pukeutunut mies huutaa Youtube-videolla: ”Seis, vartija! Pudota ase tai ammun!”
Seuraa muutama pistoolin laukaus rockmusiikin säestämänä. Video päättyy taistelukoiran päätä muistuttavaan logoon.
Tällä tavoin suomalainen vartiointialan yritys markkinoi palveluitaan sosiaalisessa mediassa.
Yrityksen sosiaalisen median tileiltä löytyy myös muita videoita ja kuvia, joissa aseet, ampuminen ja muu voimankäyttöön liittyvä ovat pääosassa. Jullkaisut ovat ovat räikeimmästä päästä, mutta eivät kuitenkaan yksittäistapaus, sillä vastaavaa materiaalia löytyy erään toisenkin yrityksen Instagram-tililtä.
Mielikuvilla vartijoista on merkitystä, sillä vartijat ja järjestyksenvalvojat ovat yhä enemmän esillä julkisilla paikoilla. Samaan aikaan poliisien määrä on laskenut.
”Ramboilu” antaa väärän kuvan alasta
Turvallisuusalan ammattiliitossa villiä somemarkkinointia on seurattu viime aikoina. Puheenjohtaja Arttu Korhosen mukaan tapauksia on ollut jonkin verran ja useimmiten pienissä yrityksissä.
– Tuollaiset videot antavat täysin väärän kuvan vartijan työstä. Tehtävänä on ennaltaehkäistä ongelmatilanteita, toimia asiakaspalvelijana ja edesauttaa asiakaskohteiden toiminnan sujuvuutta, ei toimia kommandona, hän sanoo.
Korhosen mukaan nykypäivänä vain prosentin murto-osassa alan tehtävistä tarvitaan ampuma-aseita. Voiko videoissa siis olla riskinä, että vartijan ja asetta vakiovarusteena kantavan poliisin toimenkuvat sekoittuvat keskenään?
Korhosen mukaan riski on olemassa, mutta isompi ongelma on, että alalle hakeudutaan videoiden myötä väärin odotuksin. Seurauksena on pettymyksiä ja suuri vaihtuvuus alalla.
–Tämä ei ole kenenkään etu. Työntekijä kokee tulleensa huijatuksi, työnantaja joutuu jatkuvasti rekrytoimaan uusia ihmisiä ja asiakaskohteet saavat liian kontrolliorientoituneita vartijoita toimitiloihinsa, hän sanoo.
Yrityksen videoilla kuvataan myös näytöksenomaisesti koiralla suoritettuja kiinniottoja. Koirien käyttö on kuitenkin vähentynyt alalla selvästi 90-luvulta lähtien.Youtube
Korhonen painottaa, että "vartijan työ ei ole ramboilua”, vaan rautaista asiakaspalvelua ja jämäkkyyttä.
– Turvallisuusalalla on tällä hetkellä pulaa työntekijöistä ainakin suurissa kaupungeissa, ja yritykset tarvitsevat töihin täyspäisiä miehiä ja naisia, hän tiivistää.
Koko maassa vartijakorttien määrä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2010 vartijoita oli Poliisihallituksen mukaan runsas 14 000, kun tämän vuoden lokakuussa heitä on jo lähes 17 000.
Kasvusta kertoo myös alan liikevaihto: Viime vuonna se oli 875 miljoonaa, kun se oli muutama vuosi sitten vielä 300 miljoonaa euroa, selviää Tilastokeskuksen luvuista. Se on jo enemmän kuin poliisin vuosittaiset määrärahat.
Vartija saa kantaa asetta vain kolmessa poikkeustapauksessa
Yksityisen turvallisuusalan yritysten verkossa tapahtuneeseen mainontaan on jouduttu puuttumaan jo aiemmin, kertoo poliisiylitarkastaja Marko Rahikainen Poliisihallituksesta.
– Vihjeet ja tieto asiattomasta mainonnasta johtavat yleensä siihen, että joko Poliisihallitus tai poliisilaitos on yhteydessä yritykseen ja mainonnan sisältö korjataan mainostajan toimesta, hän sanoo.
Ylikonstaapeli Jani Niemi puolestaan vastaa yksityisen turva-alan kouluttajakoulutuksista Poliisiammattikorkeakoulussa. Hänen mukaansa asekuvilla ja -videoilla markkinoinnissa pitää olla tarkkana.
– Se voi luoda tavalliselle kansalaiselle virheellisen kuvan, että ampuma-ase on jatkuvasti mukana ja kuuluu tähän ammattiin vahvasti. Se ei ole kuitenkaan totta, hän sanoo.
Julkisella paikalla liikkuvalla tavallisella vartijalla ei ole asetta vyöllä. Ampuma-aseen kantaminen on lain mukaan sallittua vain kolmessa poikkeustapauksessa.
Lisäksi konetuliaseet eivät kuulu vartijoiden käyttöön, sillä ampuma-aseista sallittuja ovat vain pistoolit ja revolverit sekä niiden pienoisversiot.
Jos vartija tarvitsee asetta, on hänen lisäksi osoitettavan kokeella vuosittain, että hänellä on riittävä ampuma-aseen käsittely- ja ampumistaito.
– Se ei ole mitenkään automaattista, että vartijalla on ase jatkuvasti kannossa, vaan se on hyvin tarkasti rajattu, Niemi sanoo.
Kuvakaappaus yrityksen Instagram-tililtä. Kuvassa on muutossarjalla varustettu pistooli.Instagram
Paljon yleisemmin vartijat kantavat voimankäyttövälineenä kaasusumutinta, teleskooppipamppua ja käsirautoja. Myös niiden kanto edellyttää koulutusta.
Yritys: "Tarkoitus ei ole luoda kuvaa, että vartijan työ on aina aseistettua".
Jutussa esiintyvän videon on julkaissut Etelä-Pohjanmaalta lähtöisin oleva Safetor oy. Yritys on kasvanut vauhdikkaasti viime vuosina, ja se on yli kaksinkertaistanut liikevaihtonsa 1,7 miljoonaan euroon viime vuosina.
Yrityksellä on toimintaa tällä hetkellä myös pääkaupunkiseudulla sekä Itä- ja Keski-Suomessa.
Yrityksen sometileillä on runsaasti kuvia muun muassa konetuliaseista, mutta yrityksen nettisivujen perusteella ne liittyvät yrityksen tarjoamiin ampuma-asekoulutuksiin.
Lisäksi yritys tarjoaa palveluita aina koirayksiköistä kansainvälisiin erikoisturvallisuuspalveluihin, joiden nimi on “Spec Ops”. Kyseessä on lyhenne sanoista Special Operations eli armeijan erikoisjoukot. Spec Ops on myös räiskintäpelisarjan nimi. Joukkoa markkinoidaan rohkeasti taisteluliivien ja rynnäkkökiväärien varustautuneilla miehillä.
Kansainvälisiä "Spec-Ops" -palveluita markkinoidaan rynnäkkökiväärein ja taisteluliivein. Kuvakaappaus yrityksen sivuilta.Safetor oy
Safetorin toimitusjohtaja Tuomo Kamppinen kertoo, että osa markkinointimateriaalista liittyy yrityksen rinnakkaisbrändin tarjoamiin ampuma-asekoulutuksiin sekä turvallisuusalan harjoituskenttään.
– Ne ovat merkitty Instagramissa omalla hashtagilla. Youtubessa en muista onko näin. Koulutusten mainonta on meillä isossa osassa, hän kertoo.
Myös Safetor tarjoaa vartijoiden ampuma-ase koulutusta. Kamppinen lisää, että aseet ovat myös osa vartijan toimenkuvaa.
– Ehkä pieni, mutta kyllä se silti on. Meillä on valmius myös esimerkiksi arvokuljetusten suojaamiseen, hän sanoo
Spec ops -palvelun taustalla taas on yrityksen yhteistyökumppanit, jotka tarjoavat korkean riskin suojausta ulkomailla. Kamppisen mukaan raskaammat aseet eivät kuulu Suomeen.
Voiko yrityksen markkinointimateriaalista syntyä väärä mielikuva?
Kamppinen sanoo, että materiaalia saattaa olla syytä tarkastella, jos näin on.
– Erityisesti vanhemman materiaalin suhteen. Tarkoitus ei ole luoda kuvaa, että vartijan työ on aina aseistettua, hän sanoo.
Turva-ala on muuttunut paljon – vartija on yhä tutumpi näky julkisilla paikoilla
Yksityisellä turvallisuusalalla työskentelee vartijoiden lisäksi muun muassa järjestyksenvalvojia ja laiteasennuksia tekeviä turvasuojaajia.
Ala on muuttunut paljon 90-luvulta lähtien, kertoo yksityistä turvallisuusalaa tutkiva oikeustieteen tutkijatohtori, dosentti Jyri Paasonen Itä-Suomen yliopistosta. Hän on myös itse työskennellyt vartijana ja järjestyksenvalvojana.
Paasosen mukaan vartiointityö oli aiemmin pitkälti piirivartiointia eli teollisuusalueiden kiertämistä yöaikaan. Aseita ja koiria oli enemmän mukana kuin nykypäivänä.
– Ennen vanhaan se oli enemmänkin isä, poika ja susikoira -tyyppistä toimintaa. Tänä päivänä vartijat ovat entistä enemmän näkyvillä julkisilla paikoilla, kuten kauppakeskuksissa ja liikenneasemilla. Muutos on ollut iso, hän sanoo.
Avarn Securityn pääluottamusmies Toni Lindgren on työskennellyt alalla lähes 20 vuotta.
"Aloittaessani ei ollut kuin perinteistä piiri- ja myymälävartiointia, joissa työskennellään usein yksin ja yöaikaan. Asiakaspalvelutaitoja kysytään nyt enemmän".Esa Huuhko / Yle
Paasonen haluaa kuitenkin korostaa, että yksityiset turva-alan yritykset ovat myös poliisin yhteistyökumppaneita. Maakunnissa poliisin saapuminen paikalle voi kestää yli tunnin.
– Siksi on hyvä, että paikallinen vartioimisliike saadaan nopeasti paikalle, hän kertoo.
Poliisiammattikorkean Niemi on samaa mieltä. Hän kertoo, että poliisi valvoo yksityisen turvallisuusalan toimijoita, mutta vartijat nähdään poliisissa myös yhteistyökumppanina.
– Ei poliisinkaan resurssit riitä aivan joka paikkaan, hän sanoo.
Juttua korjattu 18.10.2019 kello 6.30. Kuvatekstistä poistettu viittaus konetuliaseeseen. Kuvassa on muutossarjalla varustettu pistooli.
Lankavalmistaja Novita sekä vie tuotteitaan Britanniaan että tuo valtaosan villastaan sieltä. Pitkittynyt brexit-vääntö on aiheuttanut yritykselle päänvaivaa.
Raaseporin tasoristeysturmassa menehtyneen nuoren äiti, kokkolalainen Annika Lassila haluaisi, että onnettomuuden oikeuskäsittely loppuisi. Muut omaiset ovat Lassilan mukaan samaa mieltä.
– Toivoisin, että autoa kuljettanut nuori mies saisi jatkaa omaa elämäänsä eteenpäin. Hän kantaa ihan tarpeeksi mukanaan loppuelämänsä.
Lassilan mukaan oikeuskäsittelyllä ei ole omaisten elämään juurikaan merkitystä, sillä surun kanssa eletään päivä kerrallaan joka tapauksessa. Autoa ajaneen nuoren puolesta ollaan huolissaan.
– Olen hyvin pahoillani hänen puolestaan, hän ei todellakaan tahallaan ajanut sinne junan alle. Äitinä ajattelen, että se voisi olla kenen tahansa äidin poika ja se olisi voinut olla omakin poika joka ajaa autoa sinä aamuna.
Kolme varusmiestä kuoli ja viisi loukkaantui syksyllä 2017, kun henkilöjuna törmäsi puolustusvoimien miehistönkuljetusautoon Skogbyn tasoristeyksessä Raaseporissa.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä saanut paljon palautetta
Käräjäoikeus on apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen mukaan tulkinnut tapahtumien kulun oikein, mutta johtopäätöksistä valtakunnansyyttäjävirasto on eri mieltä.
– En ala käymään oikeutta julkisuudessa. Jos nyt sanoisin jotain, se voitaisiin tulkita niin, että syyttäjä pyrkii vaikuttamaan oikeuden käsittelyyn ennalta julkisuuden kautta.
Rappe sanoo saaneensa paljon palautetta sähköpostitse kansalaisilta kun hän päätti valittaa tuomiosta.
– Palautteessa on kyselty paljon esimerkiksi Puolustusvoimien vastuusta. Esitutkinnassa asiaa tutkittiin laajasti. Jotta voidaan tuomita rikoksesta, täytyy olla lainkohta, johon se perustuu. Nyt sitä ei löytynyt. Puolustusvoimilla on runsaasti omia ohjeistuksiaan, niistäkään ei löytynyt sellaista kohtaa, että joku olisi menetellyt väärin. Jos joku sellaisen löytää, minäkin olisin siitä kiinnostunut.
Nettiadressista Rappe ei hätkähdä.
– Netissä on kaikenlaista. On ymmärrettävää, että tämä erittäin ikävä tapaus herättää keskustelua.
Oikeustieteen professori: Kuljettajaa ei pitäisi tuomita rangaistukseen
Oikeustieteen professori Matti Tolvasen mukaan Raaseporin tapaus on poikkeuksellisen kiperä ja pulmallinen. Hän ymmärtää tapauksessa molempia osapuolia.
– Kuolemantuottamuksessa kynnys olla syyttämättä on korkea. Ja syyttäjänlaitoksen tehtävä on hakea linjauksia oikeuskäytäntöihin, että ehkä tässä nyt jotain ennakkoratkaisua haetaan.
Tolvasen sympatiat ovat kuitenkin syytetyn kuljettajan ja uhrien omaisten puolella. Hänestä käräjäoikeuden ratkaisu hylätä syytteet oli perusteltu ja ymmärrettävä.
Tolvasen mukaan vastaavaa tapausta ei ole Suomessa ollut. Lähimmäksi hänen arvionsa mukaan pääsee Korkeimman oikeuden ratkaisu, jossa polkupyöräilijä jäi oikealle kääntyvän kuorma-auton alle. Rekkakuski tuomittiin liikenteen vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta sakkoihin, vaikka hänen oli lähes mahdoton havaita pyöräilijää.
Raaseporin tapaus on kuitenkin aivan erilainen ja vielä hankalampi. Olisiko kuljettajan pitänyt pyytää vieressään istuneelta apua ja luottaa toisen käden tietoon näkyvyyden suhteen?
– Jos tilanteessa ei ole voinut toimia toisin, rikosvastuuta ei tule. Tässä ollaan todella pulmallisen ratkaisun edessä.
Siksi Tolvanen uskookin, että hovioikeus hyväksyy tapauksen jatkokäsittelyyn. Yhdestä asiasta hän on ehdoton: Mentiin hoviin tai ei, todettiin kuski syyllistyneeksi huolimattomuuteen tai ei - häntä ei pitäisi tuomita rangaistukseen.
Suomi on saamassa ensimmäiset rahanpesun ehkäisyä huonosti hoitaneet yrittäjät tai ilmoitusvelvolliset "häpeäpaaluun".
Viranomaiset ovat ottamassa lain noudattamisessa käyttöön rahanpesun ehkäisyn mustan listan. Leväperäisten mustalle listalle voi päätyä vaikka autokauppias tai kiinteistönvälittäjä, joka ei ole varautunut rahanpesun riskiin. Kyse on laittoman rahanpesun ehkäisyyn tarkoitetun lain tiukemmasta soveltamisesta.
Ensimmäisten laiminlyöntitapausten tutkinta on loppusuoralla ja viranomaiset ovat antamassa rangaistuksen mahdollisesti vielä tämän vuoden puolella. Rahallisen menetyksen lisäksi laiminlyöjän nimi julkaistaan useammaksi vuodeksi kaikille avoimella viranomaisen verkkosivustolla.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Vesa Härmälän mukaan lain valvontaa tehostetaan jatkossa myös erisuuruisilla rike- ja seuraamusmaksuilla. Muutaman vuoden voimassa olleessa rahanpesulaissa rangaistusten käyttö on sallittu, mutta näitä keinoja ei ole tähän mennessä käytetty Suomessa.
– Kyse on puutteista lain perusasioissa. Laki ei ole uskottava, jos ilmoitusvelvolliset eivät hoida perusasioita, Härmälä valottaa tutkittuja tapauksia ja yleistä tilannetta.
Mainehaitta tehokas keino lisätä lain tehoa
Suomi sai keväällä moitteita maailmanlaajuinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaiselta toimintaryhmä FATF:lta muun muassa siitä, että lain toimivuutta ei edistetä rangaistusmaksuilla. Vastauksena ryhmän maa-arvioon Suomi ilmoitti ottavansa käyttöön muun muassa aluehallintoviraston valvontarekisterin.
Rekisteri on ollut olemassa kesästä lähtien, ja sen yhteyteen on tulossa vähitellen julkinen lista aluehallintoviranomaisten valvontapäätöksistä. Lakia valvovat Etelä-Suomen aluehallintoviraston lisäksi Finanssivalvonta, poliisin arpajaishallinto, Patentti- ja rekisterihallitus ja asianajaliitto.
Ylitarkastaja Härmälän mukaan lain valvojat ottavat vähitellen käyttöön myös lainmukaiset rahasanktiot.
Julkinen mainehaitta on vieläkin tehokkaampi keino kuin yksittäisen rahanpesijän saama tuomio Pirjo Jukarainen
Ajatusta kannattaa myös Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Pirjo Jukarainen, joka näkee rahasanktiot mahdollisesti tehokkaampina keinoina kuin muiden rangaistusten tiukentamisen. FATF suositteli raportissaan myös tiukempia rangaistuksia rahanpesurikoksissa.
– Yritys, joka laiminlyö asiakkaiden seurannan ja asiakkaiden riskiperusteisen arvioinnin ja saa siitä julkisen mainehaitan, se on vieläkin tehokkaampi keino kuin yksittäisen rahanpesijän saama tuomio, tutkija Jukarainen arvioi.
Jukarainen korostaa yleisen valppauden lisäksi, että yritysten valvonnan ja tarkastusten lisääminen on tärkeää. Myös varsinaista rikostutkintaa pitäisi myös lisätä.
Rahanpesun ehkäisy on monimutkaista, mistä osoituksena on esimerkiksi tuore Helsingin käräjäoikeuden päätös, jossa syyttäjän vaatimukset kaatuivat oikeudessa. Hyvin harva rahanpesuepäily päätyy oikeuteen asti.
Mustalla listalla herätellään toimimaan lain mukaan
Lainvalvojat toivovat rahallisten menetysten parantavan rahanpesulain toimivuutta. Mustalle listalle ei ole tulossa ylitarkastaja Härmälän mukaan mitään tulvaa lain noudattamatta jättäjistä. Listan on tarkoitus on ikään kuin pelotteena osoittaa, että viranomaiset myös valvovat tällä tavalla lakia.
– Näillä pyritään herättelemään lain piirissä olevia.
Rahanpesulaki on osa muutaman vuoden takaiseen EU:n rahanpesulainsäädännön tiukentamista. Lainsäädännön kantava ajatus on alusta asti ollut julkisuuden tuoma eräänlaisen häpeän käyttö laiminlyöntien ehkäisyssä.
Rahamenetykset voivat jatkossa olla yhden miehen yrityksen sadoista euroista vakaviin yli miljoonan suuruisiin seuraamusmaksuihin. Julkiselle listalle voi päätyä esimerkiksi käteiskauppaa tekevä autokauppias, joka ei ole huolehtinut riskien arvioinnista toiminnassaan.
Listalle joutuvat eivät varsinaisesti ole tehneet rikostutkintaan johtavaa rikosta, mutta ovat todistetusti laiminlyöneet velvollisuuksia. Laki edellyttää muun muassa, että yrittäjän pitää aina todentaa asiakkaan henkilöllisyys, kun kauppaa tehdään vähintään 10 000 eurosta. Lakia on tarkennettu muun muassa virtuaalirahan osalta.
Ylitarkastaja Härmälän mukaan tekemistä on paljon muun muassa auto- ja kuluttajaelektroniikan kaupoissa, jossa saattaa liikkua isojakin summia käteistä.
– Nykyinen käteisraja on edelleen melko korkea. Olemme kuitenkin menossa alaspäin. Esimerkiksi Belgiassa ja Italiassa alaraja on 3000 euroa.
Rahanpesuilmoituksia toivotaan lisää etenkin kiinteistöalalta
Viranomaiset ovat saaneet jonkin verran lisäresursseja lain valvontaa, mutta työsarka on lähes loputon. Senkään vuoksi musta lista ei paisu kovin nopeasti. Yhtenä osoituksena savotasta on se, että rahanpesuilmoituksista reippaasti alle promille päätyy oikeuteen asti. Rahanpesun vastainen työ lähtee ilmoituksista.
Laki vaatii seuraamaan ja valvomaan myös niin sanottuja rekisterivelvollisia. Rekistereissä on kaikkiaan noin 5 000 tahoa.
– Ilmoituksissa on aikamoinen epäsuhta, kun suurin osa on rahapeliyhteisöjen ja maksunvälittäjien automaattisia ilmoituksia. Toivomme muutosten parantavan ilmoitusten laatua, Härmälä ennakoi.
Härmälä toivoo rahanpesuilmoituksia kiinteistöalalta. Kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välittäjät ovat parantaneet lain noudattamista, mutta se ei ole johtanut alalta tulevien rahanpesuilmoitusten määrän lisääntymiseen.
Rahanpesu on yleistynyt myös Suomessa ja kansainvälisten esimerkkien mukaan kiinteistöala on yksi merkittävä tai merkittävin rahanpesun kohde. Härmälän mukaan monelle pelko maineen menettämisestä toimii myös niin päin, että lain edellyttämä ilmoitus epäilyttävästä toiminnasta jätetään tekemättä. Härmälän mukaan huoli on aiheeton, koska lähtökohta ilmoituksissa on, että ne ovat luottamuksellisia.
– Olemme järjestäneet paljon koulutusta, mutta tarve on edelleenkin selvä.
18.10.-19 klo 13.42 Juttua tarkennettu siltä osin, että rahanpesulain muutos on jo tehty koskien virtuaalirahaa.
Keskusrikospoliisi on tutkinut laajaa kansainvälistä rikossarjaa, jossa suomalaisia pankkeja ja maistraattia on käytetty petosten tehtailuun.
Poliisi epäilee rikollisten järjestäneen maahan EU-kansalaisia, jotka ovat hankkineet Suomesta henkilötunnuksen ja avanneet pankkitilin. Tilit ja tiedot on tämän jälkeen luovutettu päätekijöille, jotka ovat hankkineet niiden avulla lainoja ja luottokortteja sekä perustaneet valeyrityksiä.
Asianomistajana on useita Suomessa toimivia rahoitusyhtiöitä sekä yksi kansainvälinen luottokorttiyhtiö. Lainoja ja luottokortteja on myönnetty yli 40 henkilölle ja usealle petollisesti perustetulle suomalaiselle yhtiölle.
KRP:n mukaan asianomistajille aiheutuneet vahingot ovat olleet tutkittavassa kokonaisuudessa yhteensä noin 725 000 euroa.
Pääepäiltyjä on useita, heistä osa on asunut Suomessa. Kaikkiaan rikossarjaan on osallistunut kymmeniä ihmisiä.
Poliisi on takavarikoinut esitutkinnan aikana lukuisia luotto- ja pankkikortteja, pankkiasiakirjoja sekä suuret määrät tietoteknisiä laitteita, joita on käytetty epäiltyihin rikoksiin. Käteisvaroja takavarikoitiin lähes 20 000 euroa.
Esitutkinnassa on selvinnyt, että epäillyllä rikollisella toiminnalla saatuja varoja on pääasiassa nostettu käteisenä automaateilta ja niillä on tehty verkkokauppaostoksia. Lisäksi ulkomaille on tehty tilisiirtoja.
Myös suomalaisten yhdistysten ja yritysten tietoja hakkeroitiin
Esitutkinnassa on myös havaittu jälkiä tietomurroista, joiden kohteina ovat olleet eri suomalaisten yhteisöjen verkkosivut. Epäillyt ovat joissain tapauksissa onnistuneet lataamaan verkkosivustoilta materiaalia, joka ei muuten ole julkisesti saatavilla. Tällaisia aineistoa ovat muun muassa jäsentiedot.
– Tietomurron kohteena on ollut alle kymmenen pienehköä kansallisen tason yhdistystä ja yritystä. Ne ovat tietoisia asiasta, mutta en osaa suoraan sanoa, ovatko ne kertoneet jäsenilleen ja työntekijöilleen, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mikko Laaksonen sanoo.
Keskusrikospoliisi on tehnyt asiassa runsaasti kansainvälistä yhteistyötä eri maiden viranomaisten kanssa. Rikosnimikkeinä ovatmuun muassa törkeät petokset ja törkeät tietomurrot.
Esitutkinnan aikana on kirjattu 30 rikosilmoitusta nimikkeillä törkeä petos, rekisterimerkintärikos, törkeä tietomurto, veropetos ja väärennys.
Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet loppuvuoden 2016 ja kesän 2017 välisenä aikana. Tapaus etenee syyttäjälle Suomessa syksyn kuluessa.
Poliisin mukaan vastaavaa toimintamallia on pyritty juurruttamaan Suomeen. Tärkeintä on yhteistyö eri organisaatioiden välillä petollisen toiminnan torjumiseksi, paljastamiseksi ja toimijoiden tunnistamiseksi.
Matkustajajuna halkoo uinuvan oloista suomalaista korpitaivalta. Ohjaamon ikkunasta näkyy kiskojen lisäksi vain metsää, hämärä on jo saapumassa.
Vauhtia junalla on reilusti toistasataa kilometriä tunnissa. Jossain veturinkuljettajalta katveessa, mäntyjen takana, ottaa satoja kiloja painava eläin muutaman määrätietoisen askeleen kohti rautatietä.
Vaara syntyy kuin tyhjästä, kunnes törmäys on jo väistämätön. Veturinkuljettaja ei ehdi nähdä muuta kuin vilauksen edessä siintävässä hirvestä, ennen kuin osuu.
Kotkalainen veturinkuljettaja Jyri Hämäläinen on ollut tällaisessa tilanteessa neljästi.
– Kyllä se aikamoinen pamaus on. Jokainen voi sen kuvitella. Parhaimmassa tapauksessa vauhtia on 200 kilometriä tunnissa. Kun eteen tulee 600-kiloinen hirvi, niin ei se mitenkään hieno tunne kuljettajalle ole, Hämäläinen kuvailee.
Kotkalainen veturinkuljettaja Jyri Hämäläinen tietää miltä tuntuu, kun juna törmää hirveen.Jesse Mäntysalo/Yle
Viimeksi Hämäläisen ohjaama juna törmäsi hirveen toukokuussa.
Pahinta jälki on silloin, kun suurikokoinen hirvi säntää eteen kovassa vauhdissa ja osuu keskelle veturin keulaa. Kuljettajan keinot ovat silloin vähissä.
– Se kyllä hätkähdyttää. Ikkuna peittyy verestä, ja törmäys tuntuu matkustamossa asti. Jos on mahdollisuus jarruttaa, silloin jarrutetaan tai vähintään soitetaan äänimerkkiä, Hämäläinen sanoo.
Ei voi pestä
Kun 4 000 tonnia painava juna osuu vauhdilla eläimeen, jälki ja haju on sen mukaista.
Aina veturia ei kuitenkaan ole mahdollista puhdistaa kesken matkanteon. Välillä on pakko ajaa asemalle saakka, vaikka näky olisikin järkyttävä.
– Harvoin kuljettaja pystyy sitä juomapullon kanssa pesemään matkan varrella. Varsinkin talvella on mahdotonta edes yrittää pestä junaa ennen varikkoa, koska osat ja laitteet voivat jäätyä.
Hämäläinen muistelee muutaman vuoden takaista tapausta, jossa Rovaniemeltä Helsinkiin matkalla ollut juna ajoi kolmen hirven yli.
– Sitä ei voitu pestä aiemmin pakkasen takia, Hämäläinen kertoo.
Kelpaa korkeintaan koirien ruoaksi
Junan ja hirven välisiä onnettomuuksia tapahtui Suomen rautateillä viime vuonna noin sata. Kaikkiaan VR on arvioinut, että vuosittain junan alle jää 300–400 eläintä.
– Pääsääntöisesti hirville käy näissä tilanteissa huonosti. Sitä pienemmät riistaeläimet, kuten kauriit menevät käytännössä silpuksi, kuvailee Kaakkois-Suomen riistapäällikkö Erkki Kiukas Suomen Riistakeskuksesta.
Törmäyksen tapahduttua veturinkuljettaja ottaa yhteyttä Finrailin liikenteenohjauskeskukseen ja ilmoittaa tarkan onnettomuuspaikan sekä kuvailee, mitä on tapahtunut.
Liikenteenohjauskeskuksesta tieto välitetään hätäkeskukselle, minkä jälkeen viranomainen voi kutsua onnettomuuspaikalle suurriistavirka-avun eli SRVA:n. Sen toimintaa organisoivat riistanhoitoyhdistykset.
– Virka-apu vie ruhon pois tai selvittää mahdollisuuksien mukaan onnettomuudessa olleen eläimen kunnon. Yleensä törmäyksissä mukana olleet eläimet ovat joka tapauksessa niin pahasti loukkaantuneita, että ne täytyy löydettäessä lopettaa, riistapäällikkö Erkki Kiukas kertoo.
Veturinkuljettaja tekee parhaansa estääkseen törmäykset eläinten kanssa. Aina mahdollisuuksia onnettomuuden välttämiseen ei kuitenkaan ole.Jesse Mäntysalo/Yle
Osuessaan kokonaan täydessä vauhdissa olevaan junaan eläimen selviämismahdollisuudet ovat käytännössä nolla. Lain mukaisesti ruhot kuuluvat tällaisissa tilanteissa riistanhoitoyhdistyksille.
– Mutta törmäykset junan kanssa ovat usein niin rajuja, että hirvien jäänteet kelpaavat korkeintaan koirien ruoaksi, Kiukas huomauttaa.
Useimmiten matka jatkuu
Aina junamatka ei keskeydy tai edes hidastu hirvionnettomuuden takia. Kaikki riiippuu siitä, miten paha osuma on ollut. Sama koskee myös matkustajien informointia.
Jos tärähdys tuntuu selvästi ja matkustajat hämmentyvät tilanteesta, on paikallaan kertoa, mistä kaikki johtuu. Törmäyksistä ilmoitetaan myös muille lähellä oleville junille.
– Veturi voi pahimmassa tapauksessa rikkoutua niin, että se jää radalle eikä sillä pysty jatkamaan matkaa. Useimmiten selvitään työntekijän omalla korjauksella. Joskus ei tapahdu mitään vahinkoa, veturinkuljettaja Jyri Hämäläinen toteaa.
VR on arvioinut, että kolmannes hirvionnettomuuksista aiheuttaa veturiin vikaa. Neljäsosassa tapauksista joudutaan lähettämään paikalle uusi veturi.
Vuosittain Suomen rautateillä tapahtuu muutama sata eläinonnettomuutta. Jesse Mäntysalo/Yle
Veturinkuljettaja Jyri Hämäläinen ei ole joutunut yhdessäkään neljästä hirvionnettomuudesta keskeyttämään matkantekoa pitkäksi aikaa.
– Kerran jouduin tilkitsemään paineilmaletkuja, että pääsin varikolle asti. Koskaan ei ole tarvinnut vaihtaa veturia kesken matkan.
Hirvet liikkeellä nyt
Viime lauantaina koko maassa alkanut hirvenmetsästyskausi on saanut suurriistan liikkeelle. Autoilijat tapaavat tarkkailla ympäristöään syksyisin aamu- ja iltahämärissä erityisen tarkasti, mutta eteen säntäilevät hirvet ovat ongelma myös rautateillä.
– Kyllä siitä rahallistakin vahinkoa aiheutuu, jos kalustoa menee rikki. Rautateillä ei juuri ole aitoja, jotka estäisivät hirvien pääsyn raiteille. Toisaalta riista-aidat voisivat aiheuttaa kunnossapitäjille harmia, jos junaradalle pääseminen vaikeutuisi, Jyri Hämäläinen pohtii.
Hän ei allekirjoita, että syksy olisi hirvenmetsästysajasta huolimatta rautateillä sen vilkkaampaa hirviaikaa aikaa kuin muulloin. Hirviä liikkuu pitkin vuotta, myös talvella. Silloin harmia aiheutuu kenties jopa enemmän kuin syksyllä.
– Jos metsässä on paljon lunta, hirvet saattavat hakeutua raiteille. Lumettomalla raiteella on helpompi kulkea kuin hangessa, sanoo Kaakkois-Suomen riistapäällikkö Erkki Kiukas Suomen Riistakeskuksesta.
Viime vuonna maanteillä eniten hirvionnettomuuksia sattui Kouvolassa ja vähiten pohjoisimmassa Lapissa. Rautateillä onnettomuudet eivät näytä keskittyvän erityisesti millekään tietyille osuuksille.
Riistakeskuksen tietojen mukaan hirvionnettomuuksia tapahtuu melko tasaisesti Suomen rataosuuksilla. Pelkästään Kaakkois-Suomessa on tänä vuonna tehty parikymmentä virka-apupyyntöä junien ja hirvien törmäyksistä. Riistapäällikkö Erkki Kiukkaan mukaan määrä on suunnilleen samaa luokkaa kuin edeltävinä vuosina.
Henkilöjunien lisäksi Suomen rautateillä liikkuu paljon myös tavaraliikennettä. Petri Lassheikki / Yle
Veturinkuljettaja Jyri Hämäläinen sanoo huomanneensa, että mitä enemmän ympärillä on metsää, sitä runsaammin hirviä radan lähellä liikkuu. Hän mainitsee esimerkkeinä Kouvolan ja Pieksämäen sekä Luumäen ja Lappeenrannan väliset osuudet.
– Kymenlaakson puolella Juurikorpi–Inkeroinen-välillä tuntuu myös olevan paljon hirviä. Sillä välillä minullekin on sattunut onnettomuus.
Koirat harmittavat eniten
Henkilövahingot ovat veturinkuljettajille traumaattisia kokemuksia, mutta myös eläimen yli ajaminen saattaa tuntua pahalta. Varsinaisia pelkotiloja niistä ei kuitenkaan kahdeksan vuotta kuljettajana toimineelle Hämäläiselle ole aiheutunut.
Koiran jääminen junan alle jäi kuitenkin kaivelemaan mieltä.
– Hirvikoiria näkee radan varsilla jonkin verran metsästysaikana. Väkisinkin niitä päätyy raiteille, kun ratojen varsilla metsästetään. Koiran yli ajaminen ei todellakaan tunnu mukavalta. Se on ollut itselleni erityisen kova paikka, kertoo Jyri Hämäläinen.
Sen jälkeen kun presidentti Donald Trump ilmoitti äkkinäisestä päätöksestään vetää Yhdysvaltain joukot Syyrian kurdien hallitsemalta alueelta Pohjois-Syyriassa, maailman mediassa on väsyttävyyteen asti toisteltu erästä vanhaa kurdisanontaa.
– Kurdeilla ei ole muita ystäviä kuin vuoret, se kuuluu.
Yhdysvaltain apu kurdeille on aina ollut ailahtelevaa ja riippuvaista Lähi-idän geopoliittisten olosuhteiden muutoksista.
Yhdysvalloille kurdit ovat ajoittain olleet hyvä työkalu, kun taas kurdeilla ei ole ollut paljon vaihtoehtoja.
Kurdien asuinalueita hallitsevat valtiot suhtautuvat kielteisesti heidän itsenäisyyspyrkimyksiinsä, joten liittolaista on pakko hakea ulkoa.
Kurdien pyrkimykset jäivät jo aikoinaan Lähi-itää jakavien siirtomaavaltojen jalkoihin.
Yksi sopimus lupasi, toinen epäsi
Noin 25–35 miljoonaa kurdia asuu vuoristoisella alueella Turkin, Irakin, Syyrian, Iranin ja Armenian valtioiden alueella. Kurdit ovat Lähi-idän neljänneksi suurin etninen ryhmä, mutta he eivät ole koskaan saaneet kansallisvaltiota.
Muiden nationalismien tavoin kurdienkin kansallisuusaate nousi 1800-luvulla.
Tilaisuus omaan valtioon näytti koittavan, kun ensimmäisen maailmansodan jälkeen voittoisat länsivallat kiirehtivät pilkkomaan romahtanutta Osmanien valtakuntaa.
Vuonna 1920 Sévresin posliinitehtaassa Ranskassa allekirjoitettiin sopimus, jossa kurdeille väläytettiin omaa valtiota nykyisen Turkin alueelle.
Sopimus meni rikki, kun Kemal Atatürkin johtamat joukot onnistuivat päihittämään liittoutuneiden lähettämät joukot Turkin itsenäisyyssodassa 1919–1923.
Lausannen sopimuksessa vuonna 1923 Britannia ja Ranska vetivät maton kurdien jalkojen alta: kurdeja ei sopimuksessa mainittu ja rajat jakoivat heidät useiden tulevien valtioiden alueille. Siirtomaavallat murskasivat kurdien kapinoinnin.
1920-luvulla britit kukistivat nykyisen Irakin alueella lyhytikäisen Kurdistanin kuningaskunnan ja katsoivat sivusta, kun turkkilaiset murskasivat kurdien Itä-Turkkiin perustaman Araratin tasavallan.
Pelimerkkinä Iranin ja Irakin suhteissa
Toisen maailmansodan jälkeen vanhat siirtomaavallat menettivät hiljalleen otteensa Lähi-idästä. Uudeksi voimatekijäksi nousi Yhdysvallat.
Niinpä itsenäisyyttä tavoittelevien kurdien pyrinnöt kietoutuivat Yhdysvaltain hankkeisiin kylmän sodan peleissä.
1970-luvulla kurdit saivat maistaa kovaa kissingeriläistä reaalipolitiikkaa, kun heidän pyrkimyksensä tulivat osaksi Iranin, Irakin ja Yhdysvaltain kolmiodraamaa.
Iran ja Israel olivat jo 1960-luvulla tukeneet kurdien kamppailua Irakin keskusvaltaa vastaan.
Israelille tärkeää oli sitoa Irakin armeija kurdien vastaiseen taisteluun Pohjois-Irakissa.
Iranin šaahi, Mohammad Reza Pahlavi, riiteli Irakin kanssa alueista.
Šaahi oli länsivaltojen luotettu liittolainen kommunismin vastaisessa taistelussa. Hän oli noussut valtaan Britannian ja Yhdysvaltain organisoimassa vuoden 1953 vallankaappauksessa. Siinä syrjäytettiin Iranin öljyntuotannon kansallistanut pääministeri Mohammed Mossadegh.
Iranin šaahi, Mohammad Reza Pahlavi, tuki Irakin kurdeja horjuttaakseen Irakin keskushallintoa.AOP
Šaahi halusi Yhdysvaltojen osallistuvan kurdien tukemiseen Irakia vastaan. Yhdysvalloille oli punainen vaate, että Irakin diktaattori Saddam Hussein oli lähentynyt Neuvostoliittoa.
Presidentti Richard Nixon antoi kurdien tukemisen kansallisen turvallisuuden neuvonantajan Henry Kissingerin hoitoon vuonna 1972.
Yhdysvallat alkoi aseistaa Irakin kurdeja taistelussa Saddamin hallintoa vastaan.
”Kyyninen hanke”
Sitten tuuli kääntyi. Iran ja Irak pääsivät vuonna 1975 sopuun aluekiistasta.
Šaahi katkaisi välittömästi Iranin kautta kulkeneet asetoimitukset kurdeille. Irakin hallituksen joukot murskasivat kurdijoukot.
Yhdysvaltain presidenttinä oli tuossa vaiheessa Gerald Ford ja Kissinger jatkoi hänen ulkoministerinään.
Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Henry Kissinger.AOP
Sittemmin tiedustelupalvelujen salaisia operaatioita tutkinut Yhdysvaltain kongressin valiokunta arvosteli kovasanaisesti tapaa, jolla kurdeja oli käytetty.
Kurdeille ei ollut tarkoituskaan antaa niin paljon apua, että he saisivat oikeasti perustettua oman valtionsa – päämäärä oli vain heikentää Irakin hallintoa. Kurdeille tätä ei tietenkään kerrottu, ja heitä kuoli tuhansittain epätoivoisissa taisteluissa ja Saddamin kostotoimissa.
– Salainen toiminta ei ole lähetystyötä, Henry Kissinger sanoi komitean kuulemisessa.
Demokraatti Otis Piken johtaman valiokunnan loppuraportti ei ollut tyytyväinen vastaukseen:
– Jopa salaisen toiminnan kontekstissa tämä oli kyyninen hanke.
Myöhemmin avatut arkistot ovat viitanneet siihen, että Kissinger ei suhtautunut kurdien asiaan aivan näin kylmäkiskoisesti, mutta peruslinja näytti olevan: kun kurdi on tehnyt tehtävänsä, kurdi saa mennä.
Reagan ummisti silmänsä
Tuuli kääntyi jälleen vuonna 1979, kun Iranin islamilainen vallankumous kaatoi šaahin. Islamilaisten uskonoppineiden johtamasta Iranista tuli Yhdysvaltain perivihollinen Lähi-idässä.
Irania vastaan Yhdysvallat oli valmis tukemaan vaikka Saddam Husseinia. Yhdysvalloille sopi oikein hyvin, että Irakin diktaattori kävi veristä ja kuluttavaa sotaansa Irania vastaan vuosina 1980–1988.
Yhdysvallat toivoi voivansa viekoitella Saddamin irti Neuvostoliiton vaikutuspiiristä.
Irakin diktaattori Saddam Hussein käytti brutaaleja otteita kukistaakseen kurdien itsenäisyyspyrkimykset. Kuva vuodelta 1990.AOP
Niinpä 80-luvulla presidentti Ronald Reaganin hallinto ummisti silmänsä muun muassa siltä, mitä Saddamin hallinto teki kurdeille.
Vuonna 1988 kemiallisilla aseilla tehty isku Halabjan kaupunkiin tappoi arviolta 5 000 ihmistä. Suurin osa heistä oli siviilejä.
Reaganin hallinto torjui lakihankkeen, joka olisi asettanut Irakille pakotteita.
Saddamin ihmisoikeusrikokset kyllä muistettiin kirkkaasti siinä vaiheessa, kun Yhdysvallat vuonna 2003 etsi syitä syrjäyttää hänet.
Samaan aikaan Yhdysvallat tuki Nato-liittolaistaan Turkkia, joka taisteli 80- ja 90-luvuilla Kaakkois-Turkissa kovaotteisesti Kurdien työväenpuoluetta PKK:ta vastaan.
Saddamista tuli taas vihollinen
90-luvulla Saddamista tuli taas Yhdysvaltain vastustaja, Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen jopa eräänlainen ykkösvihollinen.
Vuonna 1990 Irakin joukot tunkeutuivat pieneen, öljyvaroiltaan rikkaaseen naapurimaahan Kuwaitiin. Saddam oli luullut Yhdysvaltain katsovan hyökkäystä sivusta, mutta syttyikin Persianlahden sota.
Presidentti George H.W. Bushin hallinto rohkaisi Irakin šiioja ja kurdeja kansannousuun.
Yhdysvaltain ylivoimainen sotakoneisto päihitti helposti Saddamin joukot, mutta presidentti Bush vanhempi ei kaatanut hänen hallintoaan. Yhdysvallat pelkäsi Irakin suistumista kaaokseen.
Etelä-Irakissa Saddam murskasi raa'asti šiiojen kansannousun. Tämän mahdollisti pitkälti se, että Yhdysvaltain julistama lentokielto ei koskenut sotilashelikoptereita.
Bush kiisti kannustaneensa irakilaisia kansannosuun.
Kurdit kykenivät luomaan jonkinlaisen itsehallinnon Pohjois-Irakiin Yhdysvaltain alueelle 90-luvulla perustaman lentokieltoalueen avulla.
Vapaudella rajat
Kun George W. Bushin hallinto vuonna 2003 lopulta kaatoi Saddamin, kurdit saivat Pohjois-Irakiin laajan itsehallinnon.
Vuonna 2017 kurdialueilla järjestetty kansanäänestys itsenäistymisestä osoitti kuitenkin nopeasti vapauden rajat: Irakin keskushallinto ryhtyi koviin vastatoimiin ja ajoi kurdien pešmerga-joukot Kirkukin öljyalueelta.
Kurdivaltion perusvaikeus on, että se olisi väistämättä enemmän tai vähemmän vihamielisten valtioiden ympäröimä.
Itsenäinen Kurdistan olisi sisämaavaltio. Ilman omaa rantaviivaa kurdivaltion vienti ja tuonti olisivat pitkälti riippuvaisia naapureiden myötämielisyydestä, varsinkin jos keskeinen vientituote olisi öljy, kuten Pohjois-Irakissa.
Myötämielisyyttä ei välttämättä riittäisi. Naapurissa olisi se valtio, joka menetti alueitaan kurdien itsenäistyessä, ja muut naapurivaltiot pelkäisivät omien kurdivähemmistöjensä innostuvan esimerkistä.
Syyrian kurdien dilemma
Kurdit olivat taas tarpeen, kun ääri-islamilainen terroristijärjestö Isis vuonna 2014 alkoi levittäytyä Irakissa ja Syyriassa ja julisti alueelle islamilaisen valtion, kalifaatin.
Barack Obaman hallinto ei halunnut Yhdysvaltojen lähettävän suuria maajoukkoja alueelle. Siksi oli kätevää, että Syyrian kurdit olivat käsillä taistelemaan Isisiä vastaan – varsinkin kun Nato-liittolainen Turkki ei ollut innokas Isisin vastaiseen taisteluun.
Kurdeille taistelu Isisiä vastaan oli joka tapauksessa elämän ja kuoleman kysymys, joten heillä ei ollut mitään syytä torjua Yhdysvaltain tukea.
Kurdit toki arvasivat, että apu ei olisi ikuista: Olihan Donald Trump jo pitkään lähettänyt signaaleja, että hän haluaa Yhdysvaltain sotilaat pois Lähi-idän sotakentiltä.
Uutistoimisto AP:n lähteiden mukaan kurdit avasivat jo varhain viime vuonna neuvotteluyhteyden Syyrian hallituksen ja sen liittolaisen Venäjän kanssa.
Kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan määräsi joukkonsa hyökkäykseen, kurdit avasivat portit Syyrian presidentin Bashar al-Assadin joukoille.
Voi olla, että kurdien olisi pitänyt päästä Assadin kanssa sopimukseen aiemmin. Nyt Turkin operaation painostamina heidän neuvotteluasemansa ei ollut kovin vahva.
Kurdien itsehallinto Syyriassa uhkaa jäädä lyhyeksi vaiheeksi.
EU:ta seuraavan toimittajan elämässä sattuu toisinaan hetkiä, jolloin tuntuu, että olen elänyt tämän kohdan ennenkin. Näin etenkin Britannian eron eli brexitin suhteen, jonka viime käänteitä matkustin osaltani uutisoimaan Brysseliin loppuviikosta.
Käsillä oli hyvän draaman ainekset: aamuyöhön venyviä neuvotteluita, toistamiseen lykättyjä takarajoja ja arvaamaton pääministeri. Keskiviikkoiltana brittitoimittajien lauma päivysti komission edustalla, josko Michel Barnier olisi tullut pääovesta ulos ja ohimennessään sanonut jotain.
Viime syksynä seurasimme herkeämättä, syntyykö pääministeri Theresa Mayn hallituksen ja EU:n välille sopu eron ehdoista. Lopulta sopimuksesta kerrottiin eräänä alkuiltana. EU:n neuvottelija Barnier piti tiedotustilaisuuden, jossa hän esitteli sopimusta ja kiitti neuvottelutiimiä.
Pohjois-Irlannin unionistipuolue DUP ilmoitti vastustavansa sopimusta. EU-maiden huippukokous antoi odotetusti hyväksyntänsä.
Toimittajien ensi reaktio oli epäilevä sen suhteen, saako pääministeri May sopimuksen läpi parlamentin alahuoneesta. Ei saanut kolmannellakaan yrittämällä, ja May joutui eroamaan.
Pikakelauksella vajaa vuosi eteenpäin, ja taas sama kuvio: Iltapäivällä ilmoitetaan että sopu on syntynyt, Barnier pitää lehdistötilaisuuden jossa hän esittelee sopimusta ja kiittelee sitkeitä neuvottelijoita.
Toimittajat epäilevät, saako pääministeri Boris Johnson sopimuksen läpi parlamentin alahuoneesta. Tulos nähdään huomenna lauantaina.
Molempien sopimusten yhteydessä käyn lehdistötilaisuudessa, jossa Britannian pääministeri välttää vastaamasta toimittajien kysymyksiin ja toistelee mantraa sopimuksensa erinomaisuudesta.
Johnson sentään myöntää, että kaikki ei ole prosessissa mennyt ihan nappiin.
– Tämä ei ole aina ollut helppo kokemus Britannialle, pääministeri sanoo.
Lausunnon kanssa on helppo olla samaa mieltä. Mutta entä jos brexit-operetti poikkeaakin totutusta juonesta ja sopimus menee tällä kertaa painovoimaa uhmaten läpi parlamentin alahuoneen äänestyksessä?
Jäljellä olisi enää Euroopan parlamentin muodollinen hyväksyntä, jota voi pitää liki varmana. Sen jälkeen Britannia eroaisi EU:sta ensimmäisenä jäsenmaana ikinä, vajaan kahden viikon kuluttua.
Sopimuksen tuoma siirtymäkausi tarkoittaisi, että erolla olisi ensi vaiheessa hyvin vähän näkyviä seurauksia. Britannia toki irtautuisi EU:n päätöksenteosta: Europarlamentaarikot poistuisivat kanaalin taakse, brittiministereitä ei enää nähtäisi ministerineuvoston kokouksissa.
Brexit-keskustelu siirtyisi uudelle vaihteelle: Britannia ja EU aloittaisivat välittömästi keskustelut vapaakauppasopimuksesta. Näihin menisi useita vuosia.
Minä ja muut Eurooppaa seuraavat toimittajat voisimme käyttää osan Britannian erolta vapautuvasta huomiosta muiden EU-asioiden seuraamiseen.
Brysselissä järjestettäisiin huippukokouksia, joissa ei puhuttaisi brexitistä. Brittien vuosikymmenet jatkunut EU-skeptisyys ei olisi enää unionin ongelma.
Toistuva déja vu -tunne korvautuisi ontolla ololla. Joko ne lähti?
#SOMESSA: EU:n tyhjät lupaukset Pohjois-Makedonialle
Twitter
EU:n laajentumiskomissaari Johannes Hahn twiittasi viikolla, että Pohjois-Makedonia täyttää kaikki kriteerit EU-jäsenyysneuvotteluiden aloittamiseen. Maa on esimerkiksi muuttanut nimensä päästäkseen yli Kreikan sitkeästä vastustuksesta.
Pohjois-Makedonian ja Albanian neuvotteluiden avaaminen nostettiin EU-johtajien pöydälle sen jälkeen kun ministerit eivät päässeet sopuun asiasta tiistaina. Ranska on tiettävästi ainoa jäsenmaa, joka vastustaa Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvottelujen aloittamista, vaikka maa on täyttänyt käytännössä kaikki EU:n edellyttämät ehdot.
Ranskan mielestä koko laajentumismenettely pitäisi uudistaa ennen kuin uusia jäseniä voidaan ottaa mukaan. Laajentumiskeskustelua käytiin huippukokouksen ensimmäisenä päivänä aamuyöhön asti, mutta tulosta ei syntynyt ja keskustelu jatkuu aamulla.
#FAKTA: Kreikka karisti yhden velkakriisin riippakivistä
Lainamarkkinoilla nähtiin viime viikolla uusi tilanne: Entinen kriisitalous Kreikka onnistui myymään velkakirjoja ensi kertaa negatiivisella korolla, eli sijoittajat käytännössä maksavat Kreikalle siitä että saavat lainata sille rahojaan.
Myös kuvassa näkyvä Kreikan kymmenen vuoden lainan korko on tippunut vuodessa liki viidestä prosentista hieman yli prosenttiin.
Kyseessä on dramaattinen käänne maalle, joka oli vielä neljä vuotta sitten vähällä pudota kokonaan rahaliiton ulkopuolelle, ja joka on saanut talouskriisinsä taltuttamiseen yli 200 miljardia euroa ulkomaista hätälainaa.
ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Punta kuumemittarina, Katalonia ja Turkin ja EU:n kiperä rinnakkaiselo
AOP
Punnan kurssi putosi puoli prosenttia eilen torstaiaamuna, kun Pohjois-Irlannin unionistipuolue DUP ilmoitti ettei se aio tukea Britannian uutta erosopimusta EU:sta. Kun sopimus muutamaa tuntia myöhemmin hyväksyttiin, punnan kurssi pomppasi prosentin ylöspäin.
Kurssi on elänyt vuoristorataa viime ajat, kun Britannian sopimuksettoman eron todennäköisyys on vuoroin kasvanut ja vuoroin pienentynyt. Punta onkin ollut luotettava kuumemittari Britannian EU-erohankkeen eri vaiheissa, kirjoittaa ja kertoo taloustoimittaja Anna Karismo.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alarannan mielestä ei kannata tuudittautua siihen, että tämä on joku yksittäinen kriisi ja sen jälkeen me palaamme johonkin normaaliin tilaan, vaan tämä on se normaali tila nyt Turkin kanssa. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.
Tällä viikolla Espanjassa on jaettu kovia tuomioita Katalonian itsenäisyyshankkeen johtajille. Pitkän poliittisen väännön jälkeen Katalonia järjesti syksyllä 2017 Espanjan keskusvallan tuomitseman kansanäänestyksen ja julistautui sen perusteella itsenäiseksi.
Espanjan keskusvalta tukahdutti itsenäisyyden alkuunsa ja vangitsi useita nyt pitkiin vankeusrangaistuksiin tuomittuja katalaanijohtajia. Ulkolinjan Pertti Pesonen seurasi Katalonian kuohuvaa syksyä vuonna 2017.
ENSI VIIKOLLA: Euroopan parlamentti koolla
Euroopan parlamentti kokoontuu täysistuntoonsa Strasbourgiin. Kuluneen viikon brexit-kuvioiden alle hautautui muutaman päivän takainen tieto siitä, että uusi Euroopan komissio ei voi aloittaa marraskuun alussa kuten oli suunniteltu.
Tämä johtuu siitä, että peräti kolme komissaariehdokasta reputtivat parlamentin valiokuntien kuulemiset. Uudet ehdokkaat pitää nimetä ja heitä pitää kuulla parlamentissa, mikä lykkää uuden komission aloituspäivää ainakin kuukaudella.
EU-lähteet puhuvat jopa vuoden vaihteesta uutena aloituspäviänä
