Halpalentoyhtiö Ryanair on ilmoittanut jatkavansa keväällä lentoja Tampere–Pirkkalan ja Budapestin välillä.

Finavia sanoo, että yhteyden jatkuminen on sitkeän työn tulos.

– Olemme yhteistyössä seutukunnan kanssa tehneet paljon töitä saadaksemme Ryanairin jatkamaan Tampereen ja Budapestin välisiä lentoja. Työstämme edelleen myös paljon kaivattuja lisäyhteyksiä heidän kanssaan, sanoo Finavian aluejohtaja ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkö Mari Nurminen tiedotteessa.

Tampereen ja Unkarin Budapestin välisiä lentoja operoidaan kaksi kertaa viikossa. Lähtöajat Tampereelta ovat keskiviikkoiltana ja sunnuntaina alkuillasta. Paluulennot Budapestista saapuvat Tampere–Pirkkalan lentoasemalle vastaavasti keskiviikkoisin ja sunnuntaisin.

Lennot Budapestiin käynnistyvät 29. maaliskuuta.

Finavia kertoo jatkavansa neuvotteluja Ryanairin ja muiden lentoyhtiöiden kanssa uusien reittien avaamiseksi. Tampere–Pirkkala on tärkeä lentokenttä Helsinki–Vantaan ja Turun lentoasemien ohella.

– Olemme panostaneet Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämiseen lähivuosina yli 20 miljoonaa euroa. Marraskuussa otamme käyttöön uudet lentomenetelmät, jotka hyödyntävät satelliittipohjaista navigointijärjestelmää. Sen ansiosta laskeutuminen on entistä sujuvampaa myös huonoissa sääolosuhteissa kuten sumussa ja lumisateessa, Nurminen kertoo.

Ryanair lentää useita reittejä viikossa – silti Lappeenrannan lentokenttä tekee merkittävästi tappiota

Latvialainen lentoyhtiö selätti halpalentoyhtiöt – lentää kannattavasti ja miettii uusia reittejä myös Suomeen

Jalasjärven liikenneonnettomuuden tutkinta jatkuu. Poliisi kuulee onnettomuudessa loukkaantunutta 17-vuotiasta nuorta naista heti kun kuulemiseen saadaan lääkärin lupa. Vielä sitä ei ole tullut.

Rikoskomisario Jari-Matti Marttalan mukaan hänen kuulemisensa on tutkinnan aloittamisessa ensimmäisiä tehtäviä tapahtumien selvittämiseksi. Silminnäkijöitä onnettomuudelle ei ole.

Kaksi 17-vuotiasta nuorta naista kuoli tiistaiyönä henkilöauton ulosajossa Jalasjärvellä. Kolmas autossa ollut nainen loukkaantui vakavasti.

Onnettomuus tapahtui myöhään tiistai-iltana

Onnettomuus tapahtui tiistaina vähän ennen puoltayötä noin kahdeksan kilometriä ennen Jalasjärven keskustaa jyrkästi oikealle kääntyvässä mutkassa. Nuoret olivat tulossa Kurikan suunnasta.

Kuljettaja oli menettänyt henkilöautonsa hallinnan, ja ajoneuvo osui sähköpylvääseen. Kaikki henkilöt olivat olleet kiinni turvavöissä.

Tapahtuma-aikaan tien pinta oli märkä ja lämpötila kolme astetta. Poliisi tutkii asiaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksena.

Jalasjärven kirkossa järjestettiin suruhartaus eilen illalla.

Kortin saa poikkeusluvalla yhä useampi 17-vuotias

Jalasjärven onnettomuudessa kuljettaja oli saanut B-luokan ajokortin ikäpoikkeusluvalla. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom voi myöntää poikkeusluvan, jos nuorella on ajokortin hankkimiseen "erityisiä syitä". Syyt voivat olla esimerkiksi pitkä matka kouluun, töihin tai säännölliseen ja tavoitteelliseen harrastukseen.

Ennen viime vuoden heinäkuussa voimaan astunutta ajokorttilain muutosta syiden piti olla painavia. Silloin poikkeuslupia myönnettiin alle kymmenen vuodessa. Muutoksen jälkeen lupia on myönnetty kokonaisuudessaan noin 10 500. Hakemuksia on myös jonossa noin 3 000.

Ikäpoikkeusluvalla ajokortin suorittavat käyvät läpi samat teoria- ja ajokokeet kuin kaikki muutkin.

Erityisasiantuntija Henna Antila painottaa, että alaikäiset hakevat lupaa huoltajiensa luvalla.

Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen alleviivaa sitä, ettei 17-vuotiaita voi pitää ikänsä puolesta huonoina kuskeina.

– Se on totta, että kokemattomalla kuskilla on selkeästi korkeampi riski onnettomuuksiin kuin kokeneella kuljettajalla, mutta se ei katso ikää, Tarvainen sanoo.

Liikenneturvalla ei ole tilastoja poikkeusluvalla ajoluvan saaneille tapahtuneista onnettomuuksista, koska ne kasataan vuosikohtaisesti.

Lue lisää:

Jalasjärvellä surraan liikenneonnettomuuden uhreja

Kaksi 17-vuotiasta nuorta naista kuoli liikenneonnettomuudessa Jalasjärvellä

Lounais-Suomen poliisi viesti Twitterissä, että sillä on operaatio Turun kristillisellä opistolla. Poliisi kertoi saaneensa ilmoituksen mahdollisesti aseistetusta miehestä.

Poliisi sai nopeasti kiinteistön hallintaansa ja puoli kolmen jälkeen poliisi kertoi tilanteen olevan ohi.

Turun kristillisen opiston rehtori Tapani Rantala sanoo, että kyseessä oli väärä hälytys.

– Eräällä opiskelijalla oli vyö, joka muistuttaa ammusvyötä. Säikähdyksen vuoksi tehtiin ilmoitus poliisille.

Ilmoituksen aiheuttaneella henkilöllä ei ollut asetta eikä tarkoitusta vahingoittaa ketään.

Poliisi ei epäile asiassa rikosta.

Hissiin astuessa Saara Aalto toivottaa museokävijän tervetulleeksi englanniksi seinän kokoiselta näytöltä. Museoon astuttaessa vielä isompi video esittelee jatkuvalla toistolla suomalaisen musiikin historiaa. Tekniikka on hienoa, se täytyy myöntää.

Helsingin uuden kauppakeskus Triplan yhteyteen tänään avattu Musiikkimuseo Fame sopiikin tekniikkansa puolesta kauppakeskuskimalteeseen.

Museon keskimmäisessä huoneessa on musiikin kunniagalleria, jossa esitellään aina neljäätoista suomalaista muusikkoa kerrallaan, Jean Sibeliuksesta Nightwishiin. Reunoilta löytyy toiminnallisempia huoneita, joissa voi vaikkapa tanssia eri musiikkityylien mukana tai tutustua suomalaista musiikkia inspiroivaan melankoliaan.

Museo on poikkeuksellinen, sillä se on perustettu pääosin yksityisellä rahalla ja se tähtää myös siihen, että lipputulot tuovat sille kunnolla kassavirtaa. Tällainen riskisijoitus on suomalaisella museokentällä uutta. Yleensä museot pyörivät julkisella rahoituksella tai yksityisen säätiön turvin.

Varakas säätiö voi taata museolle kyvyn pyörittää kalliitakin näyttelyitä. Tästä esimerkkinä toimii yleisömäärissä mitattuna supersuosittu Amos Rex, joka isoista kävijämääristä huolimatta tekee jatkuvasti tappiota, sillä sen esittelemät näyttelyt ovat niin kalliita.

Musiikkimuseon takana on urheiluspronsorirahan asiantuntijana ja muun muassa Turun kulttuurivuosihankkeessa vaikuttanut Mikko Vanni. Vannin sponsorirahan keräystaitoja onkin tarvittu, sillä musiikkimuseo saa julkista rahoitusta vain noin 20 prosenttia. Vertailun vuoksi, yleensä julkista tukea on isoilla museoilla 80 prosenttia.

Yksityinen raha tuo paineet tuotolle ja tämän museokävijä kokee lippuhinnassa, lippu maksaa 25 euroa kun yleensä museolippujen hinnat pyörivät 15 euron tuntumassa. Fameen pääsee kuitenkin myös museokortilla.

Musiikkimuseo perustaa riskisijoituksensa kahden kortin varaan: uusimpaan teknologiaan ja kauppakeskus Triplan vetovoimaan. Niiden houkuttelevuus saattaa hyvinkin riittää. Triplan kutsuvierasavajaisillassa Fameen tungeksittiin ja sinne on helppo löytää kauppakeskuksesta.

Äänentoistoon on tajuttu panostaa, näytöt ja virtuaalitoteutukset ovat uusinta teknologiaa. Avajaisiltana pääsin Esa-Pekka Salosen kanssa johtamaan sinfoniaorkesteria ja laulamaan Rick Astleyn Never gonna give you up -biisiä karaokena Olavinlinnassa. Molemmat hauskoja elämyksiä myös sellaisille museokävijöille, joita pölyttyneet vitriinit eivät kiinnosta.

Kunniagalleria on toiminnallisia huoneita perinteisempi. Niiden keskellä voi syventyä suomalaiseen musiikkiin, mutta ihmettelen, kuinka pienessä tilassa jaksetaan lopulta jonottaa joka kuulokkeille. Eiköhän pelkästään virtuaalitekniikkaa hyödyntäviin pisteisiin tule olemaan tunkua.

Musiikkimuseon haasteet tulevatkin museon koosta sekä siitä, kuinka museoon lopulta palattaisiin uudestaan ja uudestaan. Vaihtuva näyttely ei tekniikaltaan, ainakaan nyt aluksi, vastaa pysyvän näyttelyn tasoa. Kaksikerroksisen rakennuksen alakerta kuuluu ravintolalle, ja vain yläkerta museolle, joten näyttelytilaa on vain lähikaupan neliömäärän verran.

Museokävijälle jää hyvä kokemus uudesta teknologiasta, mutta teknologia vaatii jatkuvaa pävittämistä. Virtuaalitodellisuus kehittyy parhaillaan niin kovaa vauhtia, että museon sisältö saattaa muutamassa vuodessa vanhentua. Kun kaikki kiinnostuneet ovat päässet laulamaan virtuaalikaraokea, kiinnostaako museossa käydä uudestaan?

Lue lisää: Helsingin uusi musiikkimuseo on elämyksellisempi kuin Tukholman Abba-museo, mutta ahdasta siellä voi tulla

William Shakespeare kirjoitti jo 400 vuotta sitten brittien ajatuksista omasta saarestaan:

”Tämä kuninkaiden valtaistuin, toinen Eden, puoliparatiisi, tämä linnoitus, luonnon rakentama. Tämä onnellisten rodun asuinpaikka, pienoismaailma, jalokivi, upotettu hopeiseen mereen, joka linnan muurien tai vallihaudan tavoin torjuu kurjempien maiden kateuden. Tämä siunattu puutarha, tämä valtakunta, tämä Englanti.”

Shakespeare: Richard II (Matti Rossin käännöstä mukaillen)

Iso-Britannia on saari. Sitä ei kyennyt valtaamaan sen enempää Napoleon kuin Hitler. Brittien Eurooppa-suhdetta on aina määrittänyt ajatus siitä, että he ovat erillään, eivät osa mannerta.

Brittien politiikassa Euroopan yhdentyminen sinänsä on aina ollut hyvä asia – kunhan se ei koske heitä itseään.

Britannian pääministeri Winston Churchill puhui toisen maailmansodan jälkeen useasti Euroopan yhdentymisestä ja jopa Euroopan Yhdysvalloista. Churchill teki kuitenkin selväksi, ettei hän ajatellut Britannian itse liittyvän tällaiseen yhteisöön.

Kun Länsi-Euroopan yhdentyminen toden teolla alkoi 1950-luvulla, Iso-Britannia päätti jättäytyä yhteisön ulkopuolelle.

Talous edellä Eurooppaan 1973

Ison-Britannian ja Euroopan välinen suhde on alusta asti ollut järkiavioliitto. Britit pyrkivät kauppiaskansana laskemaan, ovatko jäsenyyden edut suuremmat kuin sen haitat. Ideologiset julistukset Euroopasta ja rauhanprojektista kiinnostavat vähemmän.

1960-luvulla edut alkoivat näyttää houkuttelevilta, kun britit huomasivat jäävänsä jälkeen muun Länsi-Euroopan talouskehityksestä.

Iso-Britannia haki EU:ta edeltäneen Euroopan talousyhteisön (EEC) jäseneksi 1960-luvulla peräti kaksi kertaa, kerran konservatiivien ja kerran työväenpuolueen johdolla. Molemmilla kerroilla Ranskan presidentti Charles de Gaulle torppasi liittymisen.

Jäsenyys onnistui vasta de Gaullen kauden jälkeen, vuonna 1973. Konservatiivi pääministeri Edward Heath ei nähnyt tarpeelliseksi järjestää asiasta kansanäänestystä. Parlamentissakaan asia ei ollut aivan läpihuutojuttu. Molemmissa pääpuolueissa, konservatiiveissa ja työväenpuolueessa oli kovaa vastusta.

Suhtautuminen Eurooppaan onkin jakanut Iso-Britannian pääpuolueita koko ajan. Rintamalinjat eivät kulje puolueiden välillä, vaan niiden sisällä.

– Britit eivät halua integroitua! Integroituminen voi olla hyvä tai huono asia, mutta sillä ei ole väliä. Jokainen kansakunta on sellainen kuin on, Enoch Powell, vaikutusvaltainen konservatiivikansanedustaja jyrisi vuonna 1973.

Alkuun euroskeptisyyttä oli kuitenkin vahvemmin työväenpuolueen puolella. Puolueen vasemmistosiipi ja vahvat ammattiliitot karsastivat kapitalistiselta kuulostavaa yhteismarkkinaa.

Ensimmäinen kansanäänestys 1975

Jo 1970-luvun puolivälissä Isossa-Britanniassa nähtiin poliittinen operaation, joka muistutti nykyisen brexit-kriisin alkua.

Kun työväenpuolue vuonna 1974 nousi takaisin valtaan, sen pääministeri Harold Wilson yritti vastata oman puolueensa vasemmistosiiven EEC-vastustukseen ennen näkemättömällä tempulla. Wilson neuvotteli ECC:n jäsenyysehdot uusiksi ja järjesti sitten jäsenyydestä kansanäänestyksen.

Vuoden 1975 kansanäänestys oli ensimmäinen koko maan historiassa.

Äänestyksen alla myös konservatiivien uusi puheenjohtaja, Margaret Thatcher kampanjoi näyttävästi yhteisön jäsenyyden puolesta.

Useimmille tavallisille briteille EEC vaikutti tuolloin lähinnä etäiseltä pankkiirien ja eliitin projektilta. Moni syytti EEC:tä hintojen noususta, mutta vielä tuossa vaiheessa Eurooppa ei herättänyt kovin suuria tunteita.

Kun pääpuolueiden johto ja tärkeimmät sanomalehdet olivat jäsenyyden puolella, kansanäänestyksen tulos oli varsin selvä: 67 prosenttia äänestäjistä kannatti Euroopan talousyhteisön jäsenyyttä.

Rautarouva nousee näyttämölle 1979

Konservatiivien Margaret Thatcherin pääministerikaudesta tuli kamppailu brittien ja yhteisön välillä, vaikka hän oli kansanäänestyksessä tukenut yhteisön jäsenyyttä.

Britit vihasivat erityisesti EEC:n maatalouspolitiikkaa, tuet kun kanavoituivat enemmän Ranskaan.

Vuonna 1979 valtaan noussut rautarouvana tunnettu Thatcher vaati aluksi Iso-Britannian maksuosuuksien alentamista. Yhteisön kokouksissa hän paukutti käsilaukkuaan pöytään ja vaati ”I want my money back! – Haluan rahani takaisin!”

Vuonna 1984 muut jäsenmaat vihdoin taipuivat maksamaan Iso-Britannialle ylimääräistä maksupalautusta. Se oli kuitenkin vasta alkua Thatcherin ja yhteisön välisessä kamppailussa.

Thatcher kannatti kyllä EEC:n sisämarkkinoiden luomista, jotka hän näki oman talousmallinsa mukaisena. Mutta kun yhteisö 1980-luvun puolivälissä lähti vyörymään vauhdilla kohti tiiviimpää poliittista unionia, Thatcher hermostui täysin.

Tšingis-kaani Bruggessa 1988 – Thatcher määrittelee euroskeptikkojen linjan

Vuonna 1988 Belgian Bruggessa Thatcher piti kuuluisan Eurooppa-linjapuheensa. Puheesta tuli todellinen vedenjakaja brittien eurohistoriassa. Aluksi Thatcher vitsaili siitä, että hänet oli kutsuttu puhumaan Bruggen College of Europe – yliopistoon, todelliseen eurouskovaisten linnoitukseen.

– Olette kutsuneet minut puhumaan Britanniasta ja Euroopasta. Minun on onniteltava teitä rohkeudesta. Tämä saattaa tuntua siltä, kuin olisitte kutsuneet Tšingis-kaanin puhumaan rauhallisesta rinnakkaiselosta.

Puheen varsinainen sisältö jäi historiaan. Euroskeptikot eivät yhtäkkiä olleetkaan vain puolueiden änkyräsiipeä. Vaikutusvaltainen pääministeri antoi eurokriittisyydelle uuden perustellun pohjan:

– Kansallisuuden tukahduttaminen ja vallan keskittäminen eurooppalaiselle jättiyhtymälle olisi äärimmäisen vahingollista. Emme supistaneet valtion roolia Britanniassa vain nähdäksemme sen uudelleen pystytyksen Euroopan tasolla, eurooppalaisen supervaltion toteuttamassa ylivaltaansa Brysselistä käsin, Thatcher jyrisi.

Rautarouva sai vastaansa toisen jääräpään, komission puheenjohtajan, ranskalaisen sosialistin Jacques Delorsin.

Delors oli varsinainen ”herra Eurooppa”, visionääri, joka halusi luoda todellisen Euroopan unionin. Kun hän vuonna 1990 oli puhunut europarlamentista yhteisön demokraattisena elimenä, ja komissiosta sen toimeenpaneva elimenä, Thatcher pauhasi Britannian parlamentissa kiihkeästi:

- EI, EI, EI!

Boris – nuori kirjeenvaihtaja tekee Brysselin haukkumisesta taidetta

Samaan aikaan ärhäkkä brittilehdistö käynnisti loputtoman Brysselin haukkumisen. Lehdistöllä on ollut keskeinen rooli siinä, että iso osa brittiyleisöstä kääntyi voimakkaan EU-vastaisiksi.

Kirjoittelun todellinen uranuurtaja oli The Daily Telegraphin nuori kirjeenvaihtaja – nimeltään Boris Johnson. Johnson keksi, että tylsistä Eurooppa-raporteista sai myyviä liioittelemalla, paisuttelemalla tai suorastaan keksimällä juttuja EU-byrokraateista.

Vuosia myöhemmin sama Boris Johnson nousi Britannian politiikan huipulle.

Kesti kuitenkin aikansa, ennen kuin brittien euroskeptisyys saavutti nykyiset mittasuhteet. Margaret Thatcherin oma euroskeptisyys johti lopulta hänen kaatumiseensa. Konservatiiveissa ja Thatcherin hallituksessa oli useita paljon euromyönteisempiä poliitikkoja ja he alkoivat avoimesti haastaa pääministeriä.

Thatcherin seuraajaksi 1990 noussut John Major ajautui omalla pääministerikaudellaan valtavaan kriisiin, joka muistutti välillä kaaottisuudessaan nykyistä brexit-sirkusta.

Kamppailu Maastrichtin sopimuksesta ajaa 1990-luvun alussa Britannian kriisiin

Syy kaaokseen oli varsinaisen Euroopan unionin perustanut Maastrichtin sopimus. Majorin hallitus allekirjoitti sen, mutta ajautui sitten vaikeuksiin oman puolueensa kanssa.

Britit jättäytyivät sopimuksen rahaliittoa ja sosiaalipolitiikkaa koskevien osien ulkopuolelle. Se ei kuitenkaan tyydyttänyt konservatiivipuolueen euroskeptikkoja. Major kamppaili omiensa kanssa yli vuoden, ennen kuin sai kapinalliset ruotuun ja sopimuksen ratifioitua Iso-Britannian parlamentissa.

Maastrichtin sopimuksen hyväksyminen ei kuitenkaan yhtenäistänyt konservatiiveja, päinvastoin. Puolueen kentällä euroskeptisyys vain kasvoi, ja Majorin omassa hallituksessa oli kolme hyvin eurokriittistä ministeriä. Samana päivänä, jolloin Maastrichtin sopimus vihdoin ratifioitiin, Major puhui vahingossa tv-mikrofoniin, jonka luuli olevan kiinni:

– Puolue kaipaa takaisin kultaiseen aikaan, jota ei ole koskaan edes ollut olemassa. Mistä luulette, että suurin osa myrkystä tulee? Entisiltä ministereiltä, jotka aiheuttava kaikenlaisia ongelmia. En tarvitse kolmea sellaista paskiaista (bastard) lisää.

Osa kiihkeimmistä eurokriitikoista alkoi itse ylpeänä käyttää itsestään kutsumanimeä bastard.

Uudistunut työväenpuolue siirtyy lähemmäs Eurooppaa – muttei kovin lähelle

Seurasi pitkä työväenpuolueen valtakausi. Uusi pääministeri Tony Blair uudisti työväenpuoluetta kovalla kädellä, vieden sitä myös hieman EU-myönteisempään suuntaan.

Mutta pääkysymyksissä, kuten rahaunioniin liittymisessä, myös niin sanottu uusi työväenpuolue, new labour, edusti kriittistä linjaa.

Kun konservatiivit pääsivät takaisin valtaan vuonna 2010, pääministeri David Cameron huomasi olevansa ahtaalla myös uuden, Britannian EU-eroa vaatineen UKIP:n eli Iso-Britannian itsenäisyyspuolueen paineessa.

Cameron päätti turvautua samaan taktiikkaan kuin työväenpuolueen Harold Wilson 40 vuotta aiemmin. Operaatio käynnisti nykyisen brexit-prosessin, vaikka se ei suinkaan ollut Cameronin päämäärä.

Toinen kansanäänestys päättyy aivan toisin kuin oli tarkoitus

Cameron halusi neuvotella Iso-Britannian EU-jäsenyysehdot uusiksi ja järjestää jäsenyydestä sitten kansanäänestyksen. Ideana oli hiljentää euroskeptikot.

Toisin kuin Harold Wilsonin operaatio 1970-luvulla, Cameronin operaatio meni täysin pieleen.

Brexit-kansanäänestyksessä Cameron kampanjoi voimakkaasti EU-jäsenyyden puolesta. Mutta vastaansa hän sai pitkäaikaisen ystävänsä, vahvan vastapelurin oman puolueen sisältä.

Lontoon pormestariksi aiemmin noussut entinen lehtimies, Boris Johnson pohti pitkään, tukisiko kansanäänestyskampanjassa EU-jäsenyyttä vai siitä eroamista, brexitiä.

Johnson oli toki ollut vuosia euroskeptikko. Mutta hän ei oikeastaan uskonut, että brexit voisi mennä läpi. Cameronin jokin aika sitten julkaistujen muistelmien mukaan Johnson pohti lähinnä sitä, kumpaan kampanjaan osallistuminen auttaisi hänen omaa poliittista uraansa.

Kun Boris Johnson lopulta päätti lähteä kampanjoimaan brexitin puolesta, hän pisti koko populistisen osaamisensa peliin. Johnsonin paras ase, ja syy miksi hän on vuosia ollut valtavan suosittu, on hänen kykynsä hauskuuttaa piikeillään yleisöä.

– Miksi me maksamme joka vuosi 10 miljardia puntaa Brysseliin? Osa siitä käytetään tukemaan espanjalaista härkätaistelua, Johnson paukutteli.

Kansanäänestyksen lopputulos, eron kannattajien voitto, oli pääministeri Cameronille ja suurelle osaa Eurooppaa shokki. Historian valossa sen ei olisi pitänyt olla niin suuri yllätys.

Brexit ei ollutkaan helppo

Brexitin, EU-eron käytännön toteuttaminen onkin sitten ollut ihan toinen tarina.

Siinä mielessä se on muistuttanut vuosia jatkunutta kiistaa, että sen enempää konservatiivit kuin työväenpuolue ei ole pystynyt muodostamaan asiasta yhtenäistä kantaa.

Boris Johnsonin nousu pääministeriksi on jakanut Iso-Britanniaa vielä enemmän.

Samalla brexit-kiista on ajanut maailman vanhimman parlamentaarisen demokratian ennennäkemättömään perustuslailliseen kriisiin.

Siitä toipuminen voi kestää kauan, kävi brexitin kanssa miten tahansa.

Lisää aiheesta ke 16.10. A-studiossa

Mitä jos Boris Johnson, kuningatar, Trump ja kumppanit vääntäisivät Brexitistä Whatsappissa? Katso viestiketju!

Helsinkiläisestä Emmasta on viime aikoina tullut ahkera huonekalukirppisten asiakas. Puoli vuotta sitten hän muutti ensimmäiseen omaan asuntoonsa ja hankki kaiken sisustukseen tarvittavan kerralla. Hän oli säästänyt rahaa niitä varten ja osan lahjoittivat ystävät.

Kaikki huonekalut puuttuivat, sillä Emma oli ollut asunnottomana. Omaisuus oli mahtunut yhteen rinkkaan.

Jaksoin, koska kielsin asioiden edes olevan huonosti. Emma

Emma oli asunnottomana useaan eri otteeseen yhteensä vuoden verran. Asunnottomana elämästä puuttui pysyvyys. Oli uuvuttavaa, kun joka päivä oli etsittävä paikka, jossa levätä.

– Jaksoin, koska kielsin pitkään asioiden edes olevan huonosti. Valehtelin itselleni, että halusin elää niin ja olla vapaa reppureissaaja, jolla on vaihtoehdot auki. Todellisuudessa minulla ei juuri ollut vaihtoehtoja.

Pysyvää yöpaikkaa ei ollut. Useimmiten yösija löytyi kavereiden tai tuttavien luota. Välillä Emma yöpyi ulkona, esimerkiksi hylätyssä autossa tai ostoskeskuksen portaikossa.

Toiveissa arkirutiini rikkinäisessä elämässä

Emma halusi turvattomassa tilanteessa pitää itse yllä jonkinlaista säännöllisyyttä. Hänellä oli aina rinkassa mukana vaihtovaatteita ja kaikki kosmetiikkatuotteet, joita hän omisti: hammasharja ja -tahna, saippua, rasva ja kasvojenpesuaine.

– Aamuisin menin aina vessaan pesulle missä ikinä pääsinkin, että voisin kokea olevani edes vähän siisti. Yritin rakentaa täysin rikkinäiseen elämään jotakin turvaa tuottavia rakenteita, kertoo Emma.

Naisille katu tuo seksuaalisen hyväksikäytön riskin

Emma kertoo, että asunnottomana nainen saa kadulla apua paljon helpommin kuin mies. Avuntarjoukset eivät aina kuitenkaan ole vilpittömiä: yöpaikkaa vastaan saatetaan vaatia seksiä.

Asunnottomana naisilla on myös tutkimusten mukaan melkoinen riski joutua kohtaamaan hyväksikäyttöä tai väkivaltaa. Itsemääräämisoikeudesta voi olla mahdotonta pitää kiinni kun vaihtoehtona on yö ulkona.

Naiset saattavat myös pysytellä väkivaltaisissa suhteissa asunnottomuuden tai lasten menettämisen pelossa.

Naisten osuus asunnottomista on kasvanut

Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus on saatu vähenemään viime vuosina.

Naisten osuus asunnottomista on kuitenkin kasvanut. Vuonna 2018 Suomessa oli yli 1200 yksinelävää asunnotonta naista, mikä on noin neljäsosa kaikista asunnottomista.

Miksi naisten asunnottomuus ei ole vähentynyt yhtä paljon kuin miesten?

– Kun enemmistö asunnottomista on miehiä, on palveluja kehitetty miesten tarpeisiin ja näin saatukin asunnottomuutta vähennettyä, kertoo NEA-hankkeen projektipäällikkö Leena Lehtonen.

– Naisten tarpeet ovat kuitenkin osin omanlaisiaan, ja niitä ei ole vielä otettu riittävästi huomioon.

NEA on Y-Säätiön koordinoima hanke, joka selvittää naisten asunnottomuuden syitä ja kehittää niihin ratkaisuja.

Turvallisuus on keskeistä naisten toipumiselle

Turvallisuus ja sen puute toistuvat Emman puheessa jatkuvasti, kun hän kertoo asunnottomuudestaan. Myös Lehtonen pitää turvallisuutta erityisen tärkeänä lähtökohtana asunnottomien naisten tukemisessa.

– Naiset tarvitsevat enemmän turvallisia paikkoja, joissa he voivat alkaa selvittää tilannettaan. He tarvitsevat ennen kaikkea rauhaa.

Myös matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja asumisyhteisöt ovat miesvaltaisia ja niissä tapahtuu häirintää, vaikka ne sinänsä ovat auttamiseen tähtääviä paikkoja. Varsinkaan nuoret naiset eivät välttämättä ole turvassa niissäkään.

Olisi turvallisempaa, jos naiset auttaisivat naisia. Emma

NEA-hankkeessa on huomattu, että tarvittaisiin lisää erityisesti naisille suunnattuja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja asumisyhteisöjä. Myös Emma ajattelee samoin:

– Olisi turvallisempaa, jos naiset auttaisivat naisia. Silloin toisista voisi saada samaistumispintaa ja vertaistukea.

Sininauhasäätiö onkin tässä kuussa käynnistämässä pelkästään naisille suunnattua päiväkeskustoimintaa Helsingissä.

Kuka voi joutua asunnottomaksi?

Miten Suomessa, jossa auttamisjärjestelmät toimivat, voi olla asunnottomia? Ei kai asunnottomaksi pitäisi täällä joutua, jos hoitaa asiansa hyvin?

– Ei se aina ole itsestä kiinni. Onko reilua sanoa, että esimerkiksi asunnottomaksi joutuva nuori ei ole hoitanut asioitaan hyvin, jos hänen taustansa ei anna hyviä eväitä elämään? kysyy NEA-hankkeen Lehtonen.

Ero, sairaus tai työttömyys ovat monen asunnottomuuden taustalla. Ne voivat kohdata melkein ketä tahansa. Riski joutua asunnottomaksi noissa tilanteissa vaihtelee kuitenkin ihmisestä toiseen.

Riippuu paljon esimerkiksi verkostoista, perhesuhteista ja rahatilanteesta, selviääkö kiperästä paikasta joutumatta asunnottomaksi. Ihmisen voimavarat, verkostot ja elämänhallinta eivät ole myöskään kaikkina aikoina yhtä hyvät.

Siksi se, onko asunnottomuus jollakin tavalla oma syy, ei ole yksiselitteinen kysymys. Tätä voi olla vaikea hahmottaa silloin, kun asiat ovat itsellä kunnossa.

Vaikeus tottua rauhoittumaan

Asunnottoman Emman elämään alkoi löytyä parempi suunta, kun hän sai riittävän monipuolista apua. Hän sai aluksi paikan asumisyhteisöstä, josta sai vertaistukea ja rauhaa ongelmien käsittelyyn. Nyt Emma asuu omassa asunnossa.

Sisustaminen on ollut Emmalle tärkeä tapa tottua omaan kotiin, ottaa sitä haltuun ja tehdä siitä vähitellen oman näköinen.

Totuttelemista onkin ollut. Emma ei vielä oikein osaa nimittää asuntoa kodiksi. Ajoittain oma koti tuntuu luonnottomalta ja siihen on vaikea sopeutua.

Paikalleen, omaan asuntoon pysähtyminen pakottaa myös kohtaamaan itsensä ja tunteensa rankan elämänvaiheen jälkeen.

– On vaikea opetella viihtymään itseni kanssa kotona. Minulle olisi edelleen paljon helpompaa juosta pitkin kyliä suorittamassa asioita, sanoo Emma.

Nola-koira auttaa minua pitämään tätä kotina. Tuntuu, että koti on siellä, missä koira on. Emma

Emmalla on onneksi yksi, joka vetää häntä kotiin ja torjuu siellä yksinäisyyden tunnetta. Hän otti koiran heti asunnon saatuaan. Nola-koiran kanssa hän viihtyy kotona paremmin ja lisäksi koira velvoittaa tulemaan kotiin ajoissa.

– Muuten varmasti keksisin itselleni koulun jälkeen loputtomasti tekemistä, ettei tarvitse tulla tänne olemaan yksin, Emma sanoo.

Hyviä muutoksia

Vaikka tottuminen on vaikeaa, huomaa Emma kuitenkin monen asian muuttuneen parempaan suuntaan. Aikaisemmin keskeistä oli selviytyminen, mutta nyt asiat ovat toisin:

– Kun on kiinteä paikka, josta käsin elää elämää, niin silloin avautuu paljon muutakin - voi alkaa harjoittaa älyllistä toimintaa, sanoo Emma.

Tärkein asia, jonka elämänmuutos on tuonut, liittyy omaan asemaan suhteessa ympäröiviin ihmisiin.

– Se, että olen saanut asunnon, opiskelupaikan, pysyviä ihmissuhteita ja vastuuta, tuo valtavasti vapautta. Tuntuu, että olen paljon enemmän yhteiskunnan jäsen kuin silloin, kun minulla ei ollut mitään näistä.

Emma esiintyy jutussa vain etunimelläään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Asunnottomien yötä vietetään torstaina 17.10. YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Tapahtumia on yli 30 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Lue myös:

Sara, 28, on viettänyt yli viisi vuotta rappukäytävissä ja kodittomien suojissa: "En ymmärrä vieläkään, miten siihen pisteeseen joutuu"

Saudi-Arabiassa ainakin 35 ihmistä on kuollut bussin törmättyä raskaaseen ajoneuvoon, kertoo Saudi-Arabian valtionmedia. Onnettomuudessa kuolleet ovat kotoisin Saudi-Arabian ulkopuolelta.

Tämän lisäksi onnettomuudessa loukkaantui neljä ihmistä. Onnettomuuden uhrit olivat bussin matkustajia.

Keskiviikkona sattunut onnettomuus tapahtui, kun yksityinen tilausbussi törmäsi lastaajaan al-Akhalin kylässä Medinan provinssissa, kertoi Medinan poliisin edustaja virallisen SPA-uutistoimiston mukaan.

Uutistoimiston mukaan loukkaantuneet vietiin al-Hamnan sairaalaan. Kaikki onnettomuudessa osallisena olleet ovat paikallisen median mukaan arabi- sekä aasialaisia pyhiinvaeltajia. Samainen medialähde on julkaissut kuvia liekkien nielemästä onnettomuusbussista, jonka ikkunat ovat rikkoutuneet.

Viranomaiset ovat aloittaneet tapauksen tutkinnan, kertoo SPA.

Atria on päättänyt lopettaa lampaiden hankinnan ja teurastuksen. Atria on teurastanut lampaita tähän asti Kauhajoen nautateurastamossa.

Atria Naudan hankintajohtaja Sinikka Hassinen kertoo, että taustalla on Atrian ja Veljekset Rönkä Oy:n tiivistynyt yhteistyö. Veljekset Rönkä teurastaa lampaita Kemissä ja tuottajia ohjataan jatkossa heille.

– Yhteistyö liittyy nautateurastukseen. Veljekset Rönkä luopui aiemmin nautaeläinten hankinnasta Pohjois-Suomessa ja nyt me luovumme lampaiden hankinnasta, Hassinen sanoo.

Atria on teurastanut vuosittain runsaat 2 000 lammasta. Hassisen mukaan yhtiö ei ole kuitenkaan voinut tarjota tuottajille jalostuspalveluita. Atria ei ole jalostanut lampaita tähän asti, vaan myynyt ruhot eteenpäin.

Asiasta kertoi ensin Maaseudun Tulevaisuus. Lehden mukaan tuottajia huolestuttaa jatkossa pidentyvät kuljetusmatkat.

– Olemme hankkineet lammasta pariltakymmeneltä tuottajalta. Heille on kerrottu vaihtoehdosta myydä jatkossa Veljekset Röngälle. Yrittäjät tekevät asiassa kuitenkin oman päätöksensä, Hassinen toteaa.

Sairaanhoitopiirit kamppailevat kiristyvän talouden kanssa. Yt-neuvotteluja käydään tai on käyty eri puolilla maata viimeisen vuoden aikana. Lista neuvotteluista on pitkä:

• Essote käynnistää yt-neuvottelut suunnitellusti ensi viikolla
• Vasta aloittanut Kymenlaakson sote-kuntayhtymä vähentää yli 400 työntekijää ensi vuoden loppuun mennessä – enintään 112 saa potkut
• Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on aloittanut vajaan 8 000 ihmisen yt-neuvottelut
• Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri jatkaa yt-neuvotteluja – yrittää keksiä keinot vielä yli 10 miljoonan euron säästämiseksi
• [Kymenlaakson] Sairaanhoitopiirin johto pitää myös yt-neuvotteluja esillä kulujen kasvun takia
• [Pohjois-Karjalan] Sote-johtaja lähetti hoitajille madonluvut videotervehdyksenä: "Koskaan ei löysätä"
• Luottamuspula ja yt-neuvottelut, Kainuun sote on hankalan yhtälön edessä: "Asiat eivät tule muuttumaan yhden ihmisen vaihtamisella"

Taustalla oleva syy on yksinkertainen.

– Kunnilla oikeasti ei ole rahaa. Se on tullut yllätyksenä varmaan kunnille itselleenkin ja meille kaikille, kuinka vaikea taloustilanne kunnissa on, sanoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on viimeisimpiä säästökuurilaisia. Noin 370 miljoonan euron vuosibudjetista pitäisi leikata noin 20 miljoonaa euroa.

Kuntien kukkaron pohja tuli vastaan

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lähes 20 miljoonan euron säästötavoite lukittiin syyskuun lopulla, kun kuntayhtiön jäsenkunnat kieltäytyvät maksamasta sairaanhoitopiirin esittämää 5,4 prosentin lisäystä kuntalaskutukseen. Kunnat vaativat sairaanhoitopiiriä pysymään aiemmin sovitussa kustannustasossa eli noin 2 prosentin kuntalaskutuksen nousussa.

Talouden tasapainottamisohjelman laatimisella on kiire, sillä sairaanhoitopiirin hallitus käsittelee ensi vuoden talousarviota kokouksessaan jo 13.11. ja päätökset säästötoimista tehdään valtuustossa 5.12.

Uskottava lista talouden tasapainottamisen keinoista pitäisi kuitenkin olla esittelykunnossa jo parin viikon kuluttua, kun sitä käydään läpi sairaanhoitopiirin omistajakuntien kanssa.

Satoja irtisanomisia vai vyön kiristelyä

Jos säästöjä lähdettäisiin hakemaan pelkästään irtisanomisten kautta, se tarkoittaisi Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä potkuja noin 250 työntekijälle. 50 heistä olisi lääkäreitä.

Kuntayhtymässä on kuitenkin linjattu, että säästöt etsitään muilla keinoin.

– Näyttäisi olevan mahdollista toteuttaa tämä vakautusohjelma ilman irtisanomisia, Kinnunen sanoo.

Käytännössä vyön kiristämisen pitäisi onnistua organisaatiota ja toimintatapoja muuttamalla. Lisäksi Kinnunen lupaa, ettei tekeillä oleva säästösuunnitelma ainakaan toistaiseksi johda hoidon saatavuuden heikkenemiseen.

Ei aivan yksinkertainen yhtälö.

Edelliset uudistukset aiheuttivat johtamiskriisin

Jo aiempi hallinnon organisaatiouudistus on aiheuttanut johtamiskriisin Keski-Suomen keskussairaalassa (Keskisuomalainen, tilaajille). Ylilääkäreille ja osastoylilääkäreille tehdyssä kyselyssä lähes puolet vastanneista kertoo harkinneensa työpaikan vaihtoa kuluneen vuoden aikana.

Sairaanhoitopiirin johtajan tietoon on tullut ainakin yksi johtamisuudistuksesta johtuva irtisanoutuminen. Kinnunen ei kiellä, etteikö kipuilua olisi luvassa jatkossakin.

– Helpot asiat on jo tehty, eikä nekään ole helppoja olleet. Tästä eteenpäin meidän kaikkien täytyy muuttaa omia työskentely- ja toimintatapojamme. Ne alkavat olla jo hankalampia.

Kinnunen lupaa, että keskussairaalassa tehdään kaikki mahdollinen, etteivät irtisanomista harkitsevat toteuttaisi uhkaustaan. Toisaalta johtajan mukaan on perusteltua, että työntekijä, joka kokee arvonsa ja periaatteensa olevan ristiriidassa organisaation kanssa, vaihtaa työpaikkaa.

Tarjoaako Keski-Suomen sairaanhoitopiirin siis työolosuhteita, jotka eivät sovi yhteen lääkäreiden arvojen kanssa?

Tätä Kinnunen ei allekirjoita. Hän arvioi, että kuntien taloustilanne heijastuu sairaalan käytäville paineina, jotka voivat heikentää työn mielekkyyttä.

– Joku voi kokea, että se johtaa sellaiseen kuormittumiseen tai edellytysten heikkenemiseen, että ihmiset haluavat vaihtaa työtä, Kinnunen miettii.

Lähes puolet sairaansijoista poistuu alle 10 vuodessa

Mitä säästäminen toimintatapoja muuttamalla käytännössä tarkoittaa?

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä monia pieniä ja suurempia keinoja on niputettu niin sanotuiksi kärkihankkeiksi. Yksi tärkeimmistä on sairaansijojen määrän vähentäminen.

Työtä on jo tehty, sillä vielä 5-6 vuotta sitten Keski-Suomen keskussairaalassa oli noin 530 sairaansijaa. Nyt määrä on supistunut reiluun kolmeensataan paikkaan ja rakenteilla olevassa uudessa sairaalassa sairaansijoja on erikoissairaanhoitoa varten enää 268. Aiemmin vuodeosastoilla hoidettuja potilaita siirtyy avohoitopalveluiden ja päiväsairaalatoiminnan piiriin.

Iso rooli säästöjen hakemisessa on myös digitalisaatiolla. Esimerkiksi puhelinpalveluja voitaisiin vähentää, jos osa asiakkaiden palvelusta siirtyisi nettiin.

Digitaalinen etälääkäri tekee täsmätyötä

Myös varsinaista hoitotyötä aiotaan tehdä digitaalisesti.

– Pyritään lisäämään erikoislääkäreiden etäkonsultaatioita. Esimerkiksi kontrollikäynnille potilaan ei tarvitsisi matkustaa, vaan erikoislääkäri on puhelimen tai videoyhteyden päässä ja kontrollitapahtuma on paikallisessa terveyskeskuksessa lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolla, Kinnunen kertoo.

Sairaanhoitopiirin näkökulmasta säästöjä syntyisi siitä, että erikoislääkäri konsultoisi potilaan hoitoa tavallista vastaanottoa lyhyemmän ajan. Potilaiden perushoidosta vastaisivat muut terveydenhoidon ammattilaiset.

Positiivisimmillaan digitalisaation arvioidaan tuovan jopa 16 miljoonan euron säästöt, mutta Kinnunenkin myöntää, että arvio on monien mielestä utopistinen.

Tehokkaammat toiminnan- ja työvuorosuunnittelun ohjelmat, potilastieto-ohjelmat ja muu digitalisaatio on kuitenkin keskeisessä asemassa sairaanhoitopiirin talouden tasapainottamisohjelmassa.

Suomen toiseksi halvinta hoitoa

Uuden sairaala Novan on valmistuessaan luvattu tehostavan keskussairaalan toimintaa 10 prosentilla. Konsulttiyritys NHG on tehnyt arvion, mistä säästöjä voisi syntyä. Monia uudistuksia on ryhdytty toteuttamaan jo nyt ja tahti kiihtyy vielä talouden tasapainottamisen myötä.

– Me olemme jo näissä vanhoissa tiloissa pystyneet toteuttamaan merkittävästi niitä asioita, mitä uudessa sairaalassa täydennetään. Olemme vertailukelpoisilla kriteereillä Suomen toiseksi halvin [sairaanhoitopiiri], jos katsotaan menoja euroina per kapita, Kinnunen listaa.

Tiukasta talouskurista huolimatta Kinnunen kuulostaa tyytyväiseltä. Monissa Suomen sairaanhoitopiireissä on jouduttu järjestämään yt-neuvotteluja ja toteuttamaan irtisanomisia.

Keski-Suomessa riittää, että jokaista luonnollisesti poistuvan työntekijän korvaamista harkitaan entistä tarkemmin.

Tavoitteena jopa 500 henkilötyövuoden vähennys

Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä eläköityy vuosittain noin 100 työntekijää. Toiset sata jättää työpaikkansa muista syistä. Se antaa vuosittain noin 200 tilaisuutta toteuttaa henkilöstövähennyksiä ilman irtisanomisia.

– Tätä niin sanottua luonnollista poistumaa pyritään hyödyntämään mahdollisimman laajasti, Kinnunen kertoo.

Sairaanhoitopiirin palkkalistoilla on tällä hetkellä noin 3600 työntekijää. Uuden sairaalan tuottavuuden lisääntymisen myötä on laskettu henkilöstötarpeen vähenevän jopa 500 henkilötyövuodella.

Sairaanhoitopiirin oma tavoite on hieman maltillisempi, eli noin 390 henkilötyövuoden vähennys. Lukuun on laskettu mukaan myös esimerkiksi pesulatoiminnan ja ruokapalvelun ulkoistukset.

– Jos saadaan vaikka laitehankinnoista, materiaalihankinnoista tai hyvin kalliista lääkkeistä säästöjä, niin käytetään ne ensisijaisesti ja vasta viimeisenä vähennetään henkilötyövuosia, Kinnunen sanoo.

Talouden tasapainottamisohjelmaa ryhdytään toteuttamaan heti ensi vuoden talousarviossa. Kaikki säästökeinot tulisi olla käytössä pari vuotta uuden sairaalan käyttöönoton jälkeen, eli vuoden 2023 loppuun mennessä.

Britannian ja EU:n torstaina Brysselissä saavuttama sopu on merkittävä, muttei vielä lopullinen ratkaiseva askel brexitin toteuttamisessa. Kokosimme brexit-sopimuksesta kolme tärkeää seikkaa, jotka sinun on syytä tietää.

1. Näin sopimus syntyi

Vääntö Britannian erosta Euroopan unionista on jatkunut enemmän tai vähemmän aktiivisena kesäkuussa 2016 järjestetystä kansanäänestyksestä lähtien. Viimeisin vääntö käytiin tällä viikolla Brysselissä. Erityisen vaikeaksi ovat osoittautuneet Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajaa koskevat ratkaisut.

Erilaiset määräajat ovat ylittyneet, mutta lopulta torstaina iltapäivällä osapuolet ilmoittivat sovun lopulta löytyneen. Kiteytettynä sopimus merkitsee, että:

• Pohjois-Irlanti seuraa jatkossa osaa EU:n sisämarkkinasäännöistä.
• Osaan Pohjois-Irlantiin tuotavista tuotteista sovelletaan jatkossa EU:n tulleja.
• Arvonlisäverojen perinnästä on löytynyt ratkaisu.
• Pohjois-Irlannin aluehallinto voi neljän vuoden kuluttua päättää, haluaako se järjestelyn jatkuvan.

2. Sopimuksen läpimeno ei ole vieläkään varma

Sopimus vaatii vielä EU:n jäsenmaiden, europarlamentin ja Britannian parlamentin hyväksynnän. Pohjois-Irlannin unionistipuolue DUP, jonka tuesta konservatiivipuolue on riippuvainen, vastustaa edelleen uutta brexit-ratkaisua. Myös monien konservatiivien kiihkeimpien brexit-haukkojen tuleva toiminta on vielä arvoitus.

Työväenpuolue ja Skotlannin kansallispuolue SNP äänestävät joka tapauksessa sopimusta vastaan.

On siis edelleen epävarmaa, saako sopimus riittävän tuen. Britannian on määrä erota EU:sta 31.10.

3. Mikään ei muutu heti

Vaikka erosopimus saataisiin voimaan, ei mikään muutu heti. Siirtymäaika, jolloin Britannia vielä noudattaa EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia sekä osallistuu sisämarkkinoille ja tulliunioniin entiseen tapaan, kestää vähintään ensi vuoden loppuun saakka.

Siirtymäaikaa voidaan kuitenkin tarvittaessa jatkaa niin, että se päättyykin vasta vuoden 2022 lopussa. Britannia ei siirtymäaikana enää osallistu EU:n päätöksentekoon.

Lisää aiheesta:

Katso suorana: EU:n Juncker ja Britannian Johnson kommentoivat Brexit-sopua, nyt jännitetään hyväksyykö Britannia sen lauantaina – Yle seuraa EU-huippukokousta hetki hetkeltä

Valkoinen talo julkaisi keskiviikkona Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Turkin presidentille Recep Tayyip Erdoganille lähettämän kirjeen. Kirje on päivätty lokakuun 9. päivälle, samana päivänä Turkki hyökkäsi Syyriaan. Trump päätti vetää joukkonsa pois Pohjois-Syyriasta kolme päivää aiemmin.

CNN julkaisi Trumpin kirjeen sivuillaan. Vapaasti suomennettuna kirjeessä sanotaan seuraavaa:

"Hyvä herra presidentti,

Tehdään hyvä diili! Sinä et halua olla vastuussa tuhansien ihmisten teurastamisesta ja minä en halua olla vastuussa Turkin talouden tuhoamisesta – ja minä kyllä tuhoan sen. Olen jo antanut siitä pienen maistiaisen pastori Brunsonin kohdalla.

Olen työskennellyt kovasti ratkaistakseni joitakin ongelmiasi. Älä petä maailmaa. Voit tehdä loistavan sopimuksen. Kenraali Mazloum on suostuvainen neuvotteluihin kanssasi ja hän on valmis tekemään myönnytyksiä, joita he eivät koskaan aiemmin olisi tehneet. Liitän luottamuksella kopion hänen kirjeestään minulle, jonka juuri sain.

Historia muistaa sinut hyvällä, jos saat tämän hoidettua hyvällä ja humaanilla tavalla. Se muistaa sinut paholaisena, jos hyviä asioita ei tapahdu. Älä ole kova jätkä. Älä ole hölmö!

Soitan sinulle myöhemmin.

Vilpittömästi,

Donald Trump"

Kirjeessä mainittu pastori Brunson on presbyteriaanisen kirkon pastori Andrew Brunson. Hänet vangittiin Turkissa vallankaappausyrityksen jälkeisissä puhdistuksissa vuonna 2016. Brunson asui Turkissa 90-luvun puolivälistä alkaen.

Erdogan olisi halunnut vaihtaa Brunsonin Yhdysvalloissa maanpaossa asuvaan Fethullah Güleniin, joka ajautui Erdoganin kanssa välirikkoon vuonna 2013. Lopulta Turkki myöntyi vapauttamaan Brunsonin Yhdysvaltain asettamien talouspakotteiden jälkeen.

Kenraali Mazloum on kurdijohtoisten SDF-joukkojen johtaja kenraali Mazloum Kobani Abdi.

Trump pysyi päätöksensä takana

Uutistoimisto Reutersin mukaan Trump sanoi keskiviikkona, että hänellä ei ole mitään sitä vastaan, että Venäjä auttaa Syyriaa konfliktissa Turkin kanssa. Hän pysyi edelleen päätöksensä takana vetää joukot pois Pohjois-Syyriasta. Veto oli Trumpin mukaan "strategisesti loistava".

Trump tapasi lehdistöä keskiviikkona Valkoisessa talossa yhdessä tapaamansa Italian presidentin Sergio Mattarellan kanssa. Trumpin mukaan kurdit "eivät ole enkeleitä". Hän sanoi myös, että Venäjän tukeman Syyrian hallituksen joukkojen ja Turkin pitää ehkä "tapella ratkaisu".

– Meidän sotilaamme eivät ole enää vaarassa. Eikä heidän pidäkään olla, kun kaksi valtiota taistelee maa-alueesta, jolla ei ole mitään tekemistä meidän kanssamme. Syyria voi saada jotain apua Venäjältä. Se on ihan hyvä. Se on paljon hiekkaa., Trump sanoi.

Edustajainhuone tuomitsi virallisesti Trumpin ratkaisun

Yhdysvaltain edustajainhuone tuomitsi virallisesti Trumpin päätöksen vetää Yhdysvaltain joukot Pohjois-Syyriasta Turkin hyökkäyksen tieltä.

Edustajainhuone hyväksyi päätöslauselman selvästi äänin 354–60. Kannanoton puolella oli demokraattien ohella myös valtaosa republikaaneista.

Päätöslauselmassa sanotaan, että edustajainhuone vastustaa päätöstä lopettaa Yhdysvaltain toimet Turkin sotilasoperaatioiden estämiseksi Syyrian kurdijoukkoja vastaan. Päätöslauselmassa myös vaaditaan Turkkia lopettamaan heti sotatoimet alueella.

Erdogan tapaa Pencen torstaina

Presidentti Erdogan muutti keskiviikkona mielensä ja aikoo sittenkin tavata Yhdysvaltain varapresidentin Mike Pencen. Aiemmin Erdogan sanoi, ettei aio tavata Penceä ja ulkoministeri Mike Pompeota, vaikka nämä olivat tulossa Turkkiin.

– He tapaavat virkaveljensä. Minä puhun, kun (presidentti Donald) Trump tulee, Erdogan sanoi Sky Newsille aiemmin.

Pencen ja Pompeon on torstaisessa tapaamisessa tarkoitus painostaa Turkkia lopettamaan hyökkäys kurdijoukkoja vastaan Pohjois-Syyriassa.

Erdogan tapaa ensi viikolla myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Kremlin mukaan Putin kutsui Erdoganin Venäjälle "työvierailulle lähipäivinä" ja Erdogan hyväksyi kutsun.

Yhdysvallat on valmis lisäämään Turkin-vastaisia talouspakotteita, mikäli Turkki ei suostu tulitaukoon Pohjois-Syyriassa, kertoi Yhdysvaltain valtiovarainministeri Steven Mnuchin keskiviikkona paikallista aikaa.

Yhdysvallat tiukensi maanantaina kantaansa Turkin viime viikolla aloittamaan Syyria-operaatioon ja muun muassa keskeytti Turkin kanssa käymänsä kauppaneuvottelut sekä päätti korottaa jälleen Turkille asettamiaan teräksen tullimaksuja.

Lue myös:

Turkin hyökkäys Syyriaan alkoi viikko sitten – näin se on edennyt(16.10.)

Venäjä pyrkii ottamaan välittäjän roolin Lähi-idässä – "Syyria on sotilaallinen näköalapaikka"(16.10.)

Turkin Erdoğan: Turkki ei tule koskaan julistamaan tulitaukoa Koillis-Syyriaan – Putin kutsui Moskovaan(16.10.)

Kauppakeskusjätti Mall of Tripla sekä Pasilan uusi joukkoliikenneterminaali avasivat ovensa yleisölle tänään torstaina aamulla kello 9.

Triplan ja aseman käytävillä katsojia johdattivat Ylen toimittajat Saija Nironen ja Sara Salmi. Ensimmäisen tunnin aikana Yle tapasi muun muassa Pyörähotellin toimitusjohtaja Mikko Ampujan ja Pasilaseuran puheenjohtaja Heta Välimäen.

Ensimmäinen jonottajaoli tullut Triplan edustalle jo puoli kahdelta yöllä.

Ylen haastattelussa Jan-Mikael kertoi, että ei saanut unta ja päätti puhelimen selaamisen sijaan tulla Espoon keskuksesta Pasilaan odottelemaan uuden ostoskeskuksen aukeamista.

Jan-Mikaelia ja muita alkupään jonottajia kiinnostivat muun muassa kymmenelle ensimmäiselle asiakkaalle luvatut lahjat.

Jonottajat ja ensimmäiset sisään päässeet olivat pääasiassa syyslomalla olevia nuoria.

Massiivinen Tripla kiilaa koollaan Suomen ostoskeitaiden kärkikolmikkoon ja on nyt lähin kauppakeskus yli 100 000:lle joukkoliikenteen käyttäjälle. Tällä hetkellä Pasilan kautta kulkee päivittäin 50 000 junamatkustajaa ja vuoteen 2035 mennessä määrän arvioidaan tuplaantuvan. Uusi asema muuttaa merkittävästi Pasilan liikennejärjestelyitä.

Pasilalaiset ovat odottaneet erityisesti uusia ruokapaikkoja. Ylen haastatteleman Pasilaseuran puheenjohtajaHeta Välimäenmukaan kaupunginosa oli mukava paikka jo ennen Triplaa mutta väenpaljouskaan ei pelota. Hän toivoo, että Keski-Pasilan lisäksi panostettaisiin myös jo olemassa oleviin vanhoihin asuinalueisiin lännessä ja idässä. Triplan englanninkieliset nimet naurattivat Pasilaseuran puheenjohtajaa.

Pyörähotelli Vapauden toimitusjohtaja Mikko Ampujan mukaan pyörähotellia tullaan laajentamaan kesällä, jos kysyntää on. Ampuja kertoo, että erityisesti alueella töissä käyvät ovat olleet kiinnostuneita pyörähotellin palveluista. Aamuisen työmatkapyöräilyn jälkeen pääsee siis suihkuun, ja pyöräilyvaatteet voi jättää päivän ajaksi kaappiin.

Kauppakeskusjohtaja Kati Kivimäki kertoo Ylelle, että huvitusta herättäneisiin englanninkielisiin nimiin päädyttiin kansainvälisyyden vuoksi. Lisäksi nimien puolesta puhui se, että Suomessa ei ollut Mall of -nimistä ostoskeskusta, kuten esimerkiksi Tallinnassa, Berliinissä ja Tukholmassa.

Ympyräteema jatkuu myös ostoskeskuksen sisällä. Ylen haastattelemien kävijöiden mukaan suunnistus asemalla ja kauppakeskuksessa sujui vaivatta.

Lue myös:

Kuinka paljon tänne mahtuu? Suomessa on jo yli sata kauppakeskusta – Asiantuntija: Pelto-ostoskeskusten määrä vähenee jatkossa varmasti

Katso ensimmäiset kuvat Triplan sisältä – tältä näyttävät jättiläismäinen kauppakeskus ja uusi Pasilan asema

Helsingin uusi musiikkimuseo on elämyksellisempi kuin Tukholman Abba-museo, mutta ahdasta siellä voi tulla

Massiivinen Tripla kiilaa koollaan Suomen ostoskeitaiden kärkikolmikkoon ja on pian lähin kauppakeskus yli 100 000:lle joukkoliikenteen käyttäjälle

Ruuhkasumput ovat nyt historiaa? Pasilan uusi asema on vihdoin valmis – näin alueen liikenne mullistuu

Pasilan Triplasta tuli järkälemäinen laatikko, jota verrataan Itä-Berliinin ja Kouvolan arkkitehtuuriin – "Se, mitä rakennetaan, kuvastaa yhteiskunnan arvoja"

Laulaja Frederik eli Ilkka Sysimetsä lopettaa uransa. Hän aikoo ensi vuoden syksynä tehdä jäähyväiskiertueen.

Hän on tullut tunnetuksi monista hittibiiseistään, joita on ovat muun muassa Titanic, Kolmekymppinen ja Harva meistä on rautaa.

Ensimmäisen kultalevynsä hän sai 40 vuotta sitten julkaistusta Tsingis Khan -levystään.

Frederikin ura alkoi 1960-luvulla, jolloin hän esiintyi esimerkiksi Tapani Kansan taustayhtyeessä. Läpimurron hän teki vuonna 1970 Syksyn sävel -kilpailussa Kari Kuuvan sävelmällä Jos jotain yrittää. Kappale tunnetaan paremmin nimellä Harva meistä on rautaa. Kilpailun voitti tuolloin Irwin ja Frederik jäi kolmanneksi.

Sittemmin Frederik on ansainnut pitkällä urallaan kuusitoista kultalevyä ja viisi timanttilevyä.

74-vuotias artisti on kutsunut itseään "junttidiscon kuninkaaksi". Aiemmin hänellä oli machompi maine. Frederik on kertonut, että machon maine oli aikoinaan levy-yhtiön toive ja tekemällä tehty.

- Olen keventänyt machoilua ja siirtynyt junttidiskon kuninkaaksi. Laulan dance- ja diskokappaleita, joissa on hauskoja sanoituksia. Olen rillumareikulttuurin viimeinen mohikaani, Frederik kertoi Ylen haastattelussa vuonna 2010.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka.

Lue lisää

Elävä arkisto: Frederik: Titanic

Elävä arkisto: Frederik: Tsingis Khan

Entinen keskitysleirin vartija joutuu torstaina oikeuden eteen Hampurissa syytettynä osallisuudesta 5 230 ihmisen murhaan Stuffhofin keskitysleirissä toisen maailmansodan aikana. Miestä syytetään Spiegel-lehden mukaan leirin vihamielisten olosuhteiden ylläpitämisestä, kuten esimerkiksi osallisuudesta tappamiseen kaasulla ja teloituksiin.

93-vuotiaan miehen oikeudenkäynti järjestetään nuorisotuomioistuimessa, koska hän oli vain 17-vuotias aloittaessaan työnsä leirin vartijana.

Mies toimi leirin vartijana aikana, jolloin Saksan natsijohto antoi määräyksen tuhota juutalaiset. Keskitysleirivankeja tapettiin järjestelmällisesti kaasukammioissa. Osa vangeista kuoli nälkään tai sairauksiin.

Syytetty Bruno Dey on sanonut, että hän päätyi keskitysleiriä vartioiviin SS-joukkoihin vain siksi, että häntä ei sydänsairauden takia voitu lähettää rintamalle. Dey on kieltänyt kannattaneensa natsien ideologiaa. Hän on kuitenkin myöntänyt palvelleensa leirillä ja tienneensä leirin julmuuksista, kertoo BBC.

Tagesspiegel-lehden mukaan mies on sanonut, ettei hän tappanut ketään ja kysynyt, mitä vartijaksi pakotettu 17-vuotias olisi voinut tehdä natsihallintoa vastaan.

Natsit perustivat Stutthofin keskitysleirin vuonna 1939 ja täyttivät sitä aluksi puolalaisilla poliittisilla vangeilla. Enimmillään leirillä oli 110 000 vankia, joukossa useita juutalaisia. Noin 65 000 ihmistä kuoli leirillä.

Entisten keskitysleirivartijoiden oikeudenkäyntejä on ollut useita siitä lähtien, kun entinen vartija John Demjanjuk tuomittiin toiminnastaan Sobiborin keskitysleirillä vuonna 2011.

Demjanjukin tuomion jälkeen Saksassa on tuomittu kaksi entistä leirivartijaa. Molemmat tuomitut olivat 94-vuotiaita ja molemmat kuolivat ennen kuin heidät ehdittiin vangita.

Ylitorniolla Lapissa Partasen perheen pihapiiriin kesällä hakeutunut merikotka on palannut luontoon nautittuaan tornionjokivartisten vieraanvaraisuudesta puolentoista kuukauden ajan.

Lintu ehti syödä kymmeniä kiloja ylitorniolaisten tarjoamia kala- ja liha-aterioita ennen kuin se lokakuun alussa oli valmis aloittamaan itsenäisen elämän.

– Se söi melkein kädestä, liikkui ja aterioi ihan lähellä, muutaman metrin päässä meistä, kertoo Minna Partanen, joka perheineen huolehti linnun ruokkimisesta joka päivä yli kuukauden ajan.

Poikkeuksellista käytöstä petolinnulle

Ranuan eläinpuiston mukaan on hyvin poikkeuksellista, että merikotkan kaltainen petolintu hakeutuu ihmisten läheisyyteen.

Kyseinen yksilö on mahdollisesti aiemmin ollut lemmikkinä Venäjällä, josta se puolitoista vuotta sitten ilmaantui Pohjois-Karjalaan huonokuntoisena. Lintu toimitettiin Ranuan eläinpuistoon ja siellä se oli hoidettavana toista vuotta.

Elokuussa kotka päästettiin vapauteen Ylitorniolla, mutta jo muutaman päivän jälkeen se etsiytyi ihmisten ilmoille nälkäisenä ja väsähtäneenä.

Koko tienoon väki toi linnulle syötävää

Ensimmäiset siikamaistiaiset Partasen perhe antoi merikotkalle ollessaan kalassa kotinsa lähistöllä. Kaikesta päätellen ruoka oli vieraan mieleen, sillä lintu alkoi hakeutua aina vain lähemmäs perheen kotia.

Ranuan eläinpuiston ohjeiden mukaisesti Partaset alkoivat huolehtia merikotkan ruokkimisesta, koska lintu ei pystynyt itse pyydystämään ravintoaan. Yksin perheen kontolle ruoan hankinta ei jäänyt, vaan iso joukko ylitorniolaisia otti sydämenasiakseen pitää harvinainen kesävieras kylläisenä. Herkkuja tuli hirviporukoilta ja jopa onkikilpailun kalansaalit kannettiin linnun ravinnoksi.

Vieras "kävi taloksi"

Niin petolintu kuin onkin, merikotka mieltyi Partasten kodin lähitienooseen, voimisti itseään tarjotulla ruoalla ja tarkkaili perheen puuhia terassilla, jopa aurinkotuolissa, ja peräti kurkisteli sisään ikkunasta.

– Yhtenäkin aamuna se oli ikkunan takana puolen metrin päässä seuraamassa, kun tein lähtöä töihin, Minna Partanen kertoo.

Vähitellen lintu alkoi ilmiselvästi voimistua ja alkoi tehdä yhä pitempiä lentomatkoja eikä vain pieniä pyrähdyksiä, kuten alkuvaiheessa.

Alueelle ilmaantui alkusyksystä puolenkymmentä muutakin merikotkaa, mutta vastoin Partasten toiveita heidän vieraansa ei lopulta uskaltautunut mukaan, kun lajitoverit vaihtoivat maisemaa.

Itsenäiseen elämään – mutta täydellä vatsalla

Viimein lokakuun ensimmäisenä päivänä tuli irtioton aika. Runsaan aamupalan merikotka vielä kävi nauttimassa tuolloinkin, mutta sen koommin linnusta ei ole havaintoa.

Minna Partanen kertoo, että lintu oli selvästi voimistunut ja lentäminen sujui jo hyvin. Syyskuun loppupuolella se saattoi olla välillä päiviäkin poissa, mutta palasi kuitenkin vielä silloin väliaikaiskotiinsa.

– Nyt sitä ei ole kahteen viikkoon ole näkynyt, joten kyllä se todennäköisesti on nyt lähtenyt omille teilleen. Saapa nähdä, tuleeko se keväällä takaisin.

Suoranaista ikävää Minna Partanen ei myönnä tuntevansa, mutta kertoo edelleen tarkistavansa, näkyykö lintua maisemassa.

– Onhan päivärytmi tietysti muuttunut, kun sille ei enää tarvitse viedä ruokaa, mutta tuntuu siltä, että tehtävä on täytetty, kun lintu on palannut luontoon.

Partasista noin puolen kilometrin päässä asuva naapuri kertoo nähneensä merikotkan lentelevän lähistöllä vastikään. Minna Partanen arvelee, että se on kuitenkin eri lintu kuin kesävieraansa.

Lisää aiheesta:

Perheen pihalle ilmestyi harvinainen petolintu: nälkäinen merikotka kerää voimia terassilla ja nauttii siika-aterioita – katso video

Ylitorniolaiskodin pihapiiriin hakeutunut petolintu pysyttelee yhä ihmisten ilmoilla – edes lajitoverit eivät saaneet houkutelleeksi mukaansa

Mikään ei voi enää pelastaa säikähtänyttä murmeliparkaa, kun tiibetinkettu on iskenyt siihen silmänsä. Murmelin viimeisen hetken taltioi Yongqing Bao Kiinan Qilian-vuorilla. Kuva voitti pääpalkinnon Wildlife Photographer of the Year -kilpailussa, jonka järjesti Lontoon luonnontieteellinen museo.

Luontokuvakilpailuun tuli lähes 50 000 kuvaa. Eri kategorioissa palkittiin huikaisevia otoksia ympäri maailmaa.

Maakotka ikuistettiin Norjan rannikolla, jossa kuvaaja Audun Rikardsen näki kolme vuotta vaivaa saadakseen tämän kuvan. Hän oli asentanut puunoksan ja liiketunnistimella varustetun kameran kotkien asuinseudulle.

Sepioteuthis lessoniana -kalmari kuvattiin välkehtivänä Indonesiassa.

Keisaripingviinit lämmittelevät toisiaan vasten Etelämantereella.

Rapuhämähäkki kohtasi kameran linssin Intiassa. Kuvaaja luuli sitä ensin muurahaiseksi, kunnes laski sen jalat.

Pieni chirulauma jätti jälkensä lumeen Kiinassa.

Etelänpäiväkiitäjä kuvattiin Ranskassa.

Jaguaarin kuva on heijastettu Yhdysvaltain ja Meksikon väliseen raja-aitaan.

Biisoni seisoskelee lumimyrskyssä Yellowstonen luonnonpuistossa Yhdysvalloissa.

Rottaporukka hengailee Manhattanilla New Yorkissa.

Guanako pistää puumalle kampoihin Chilessä ja onnistuu pakenemaan.

Erikoisen mallinen muurahaispesä kuvattiin Costa Ricassa.

Tulikuuma laava valuu kohti Tyyntä valtamerta Havajilla.

"Ankeriaspuisto" huojuu meren pohjassa Filippiineillä.

Etiopianpaviaaniemo kantaa poikastaan Simien-vuorten luonnonpuistossa Etiopiassa.

Kaksi yritystä on perääntynyt yhteistyöstä Sastamalan työllisyyspalvelujen kanssa asian noustua julkisuuteen. Samalla aluehallintovirasto pyytää kaupungilta lisäselvityksiä.

Sastamalan kuntouttava työtoiminta nousi uutisiin, kun kävi ilmi, että työttömät tekevät ilman palkkaa töitä yritysten hyväksi.

Kuntouttava työtoiminta puhuttaa edelleen Sastamalassa. Osa työttömistä on sitä mieltä, että työllisyyspalvelupäällikkö on antanut työtoiminnasta liian ruusuisen kuvan julkisuudessa.

Toiset taas ovat tyytyväisiä toimintaan ja pelkäävät, että kohu lopettaa palvelut kokonaan.

Samalla viranomaiset selvittävät Sastamalan kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä. Aluehallintovirastosta kerrotaan, että asia on vireillä valvonta-asiana.

Lisäksi kaksi yritystä lopetti työttömien tekemien töiden ostamisen Sastamalan työllisyyspalveluilta.

Julkisuudessa tämä asia kääntyi tarkoitustaan vastaan. Aleksi Pälä

Toinen yrityksistä on kylpyhuonekalusteita valmistava Finnmirror. Yrityksen toimitusjohtaja Aleksi Pälä sanoo, että heillä yhteistyö Sastamalan työllisyyspalvelujen kanssa loppui jo kesällä. Myös kumituotteita valmistava Trelleborg on lopettanut alihankinnan.

Finnmirror sai tarpeekseen julkisuudesta

Pälä kertoo, että Finnmirror siirsi työttömillä teetettyjen WC-peilien kokoonpanon takaisin omaksi tuotannoksi. Toimitusjohtajan mukaan päätökseen vaikutti ainakin osittain alihankinnan saama kielteinen julkisuus.

Pälä sanoo, että Finnmirrorilla oli hyvä tarkoitus: tarjota tekemistä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille.

– Julkisuudessa tämä asia kääntyi tarkoitustaan vastaan, Pälä sanoo.

Yritys osti kokoonpanotyötä työllisyyspalveluilta muutamilla tuhansilla euroilla vuodessa. Yhteistyö jatkui useita vuosia.

Ymmärrän sen hyvin. Eivät yritykset välttämättä halua tällaista julkisuutta. Tiina Leppäniemi

Peilejä ovat koonneet muun muassa kuntouttavassa työtoiminnassa olevat työttömät ilman palkkaa. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille maksetaan työmarkkinatuen päälle vain yhdeksän euron kulukorvaus päivässä.

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille henkilöille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Lain mukaan kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä eikä sillä saa korvata virka- tai työsuhdetta.

Palkkatyö voi vähentyä

Sastamalan työllisyyspalveluista kerrotaan, että Finnmirror ja Trelleborg ovat ilmoittaneet, että eivät halua enää teettää alihankintatöitä.

– Ymmärrän sen hyvin. Eivät yritykset välttämättä halua tällaista julkisuutta, sanoo Sastamalan työllisyyspalvelupäällikkö Tiina Leppäniemi.

Leppäniemi sanoo, että alihankintatöiden loppumisen takia työllisyyspalvelut voi joutua vähentämään palkallisia työnohjaajia. Leppäniemen mukaan tätä joudutaan pohtimaan esimerkiksi silloin, kun palkkatuella palkatun henkilön määräaikainen työsuhde on päättymässä.

Leppäniemen mukaan myös osa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista on murheissaan alihankintatöiden vähenemisestä ja mahdollisesta loppumisesta.

Karjuasema odottaa lisätietoja

Karjuasemaa Sastamalassa pitävä Finnpig ei ole vielä tehnyt päätöstä yhteistyön mahdollisesta lopettamisesta. Finnpigin toimitusjohtaja Heikki Hassinen kertoo, että yritys kaipaa lisätietoa siitä, onko alihankintaa hyväksyttävää jatkaa.

Työttömät ovat tehneet karjuasemalle lämpöpusseja siemennesteen kuljetukseen. Karjuasemalla tuotetaan siemennestettä emakkojen keinosiemennystä varten.

Hassinen arvioi, että alihankinta saattaa tuoda yritykselle pientä taloudellista hyötyä, mutta suurin syy on yhteiskuntavastuu. Finnpig on halunnut tarjota työttömille mielekästä tekemistä.

Avi teki tarkastuskäynnin

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto teki Sastamalan kaupungin työllisyyspalveluihin ohjaus- ja tarkastuskäynnin 10. syyskuuta.

Avi ei vielä kerro asiasta enempää, koska valvonta on kesken. Viranomainen tekee asiasta julkisen päätöksen myöhemmin. Tähän menee todennäköisesti kuukausia.

Ohjaus- ja tarkastuskäynti tapahtui juuri sen jälkeen, kun Seura-lehti kirjoitti Sastamalan työllisyyspalvelujen käytöstä yritysten alihankintaan.

Myös Yle kertoi syyskuun alkupuolella, että Sastamala myi työttömien tekemää työtä muutamille yrityksille.

Työllisyyspalvelupäällikkö Tiina Leppäniemi kertoi artikkelissa, että vuodessa työllisyyspalvelut laskuttaa yrityksiltä alihankintatyöstä yhteensä vajaat 15 000 euroa. Leppäniemi luonnehti alihankintaa pienimuotoiseksi.

Ylen näkemien laskulähetteiden perusteella alihankintatöiden määrä on pysynyt suunnilleen samana vuodesta 2014. Vuonna 2013 summa oli hieman suurempi, muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Tätä aikaisempia laskuja ei Sastamalan mukaan ole enää ainakaan helposti saatavissa tietojärjestelmän vaihtumisen vuoksi.

Leppäniemi sanoi myös, että kuntouttavassa työtoiminnassa olevat henkilöt osallistuvat alihankintatyöhön, mutta työstä vastaavat palkatut työntekijät.

Työllisyyspalvelupäällikkö kertoi, että jos jonakin päivänä väkeä ei ole tarpeeksi paikalla, palkatut työntekijät tekevät itse myös varsinaisia alihankintatöitä. Palkattuja työntekijöitä on runsaat kymmenen, joista osa on töissä palkkatuen turvin.

Enemmistö kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista ei Leppäniemen mukaan osallistu minkäänlaiseen työtoimintaan vaan ryhmäpalveluihin, kuten työnhaun ja koulutuksen ryhmiin.

Uutinen herätti arvostelua

Pian uutisen julkaisun jälkeen Yleen otti yhteyttä kuntouttavassa työtoiminnassa olleita henkilöitä, jotka eivät olleet tyytyväisiä työllisyyspalvelupäällikön antamaan kuvaan toiminnan luonteesta.

Arvostelijoiden mukaan alihankinta ei ole pienimuotoista: ainakin osaa alihankintatöistä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat tekevät hyvin itsenäisesti ilman säännöllistä työnohjausta.

Palautteen mukaan alihankintatöitä on niin paljon, että palkatut työntekijät eivät pystyisi mitenkään niitä yksin tekemään.

Yhteydenotoissa arvosteltiin myös sotaveteraaneille tarjottavan siivouksen ohjausta: Usein ei tiedetä, ketä aamulla tulee paikalle. Odottelun jälkeen työt hoidetaan hiki hatussa sillä porukalla, joka satutaan saamaan kasaan.

Työtoiminnan toteutus sai moitteita myös paikallislehden mielipideosastossa.

– Siivouspartiossa tupakoin iltapäivään asti ja sitten pää kolmantena jalkana ristiin rastiin huushollista toiseen, urakkavauhtia mattoja piiskaamaan. Aina meni "ylitöiksi", luvattiin korvata (vissiin seuraavassa sielunkierrossa), pitkäaikaistyötön kirjoitti Alueviestissä.

"Töitä ei oteta kuntouttavan työtoiminnan varaan"

Työllisyyspalvelupäällikkö Leppäniemi sanoo edelleen, että alihankintatöitä ei koskaan oteta kuntouttavan työtoiminnan varaan. Hänen mukaansa työt mitoitetaan niin, että tarvittaessa palkatut työntekijät pystyvät ne tekemään.

Lisäksi Leppäniemi sanoo, että palkattu työnohjaaja on aina paikalla, vaikka ei koko ajan vieressä seisoisikaan.

Leppäniemen mukaan myöskään siivoustöitä ei oteta enemmän kuin voidaan hoitaa. Kysyntää siivoustöille olisi enemmänkin, mutta muille kuin sotaveteraaneille niitä ei pystytä tarjoamaan.

Leppäniemi arvioi, että suurin osa työttömistä suhtautuu myönteisesti kuntouttavaan työtoimintaan, eli arvostelijat ovat vähemmistössä. Lokakuussa paikallislehti Tyrvään Sanomat (vain tilaajille) haastatteli työtöntä, 54-vuotiasta miestä, joka uskoi kuntouttavasta työtoiminnasta olevan hänelle hyötyä.

Leppäniemi sanoo, että kielteinen julkisuus on saanut osan asiakkaista pelkäämään, että palvelut loppuvat kokonaan.

Työttömät rakentavat portaita ja pitkospuita

Työttömät tekevät töitä myös esimerkiksi Sastamalan kaupungille. Arvostelijoiden mielestä myös tällaiset työt korvaavat palkkatyötä.

Työttömät ovat rakentaneet esimerkiksi vajaan sadan metrin portaat Saikkalanjoen varteen sekä pitkospuita ja kuivakäymälöitä Ritajärven luonnonsuojelualueelle.

Sastamalan tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi sanoo, että työt ovat työttömille varta vasten räätälöityjä. Niiden tekemiseksi ei aseteta mitään aikataulua.

Toukoniemen mukaan työn tulokset ovat mukava lisä kuntalaisille, mutta eivät välttämättömiä. Toukoniemi sanoo, että jos työttömät eivät töitä tekisi, niitä ei välttämättä tehtäisi ollenkaan.

Viranomaiset puuttuivat jo keväällä

Aluehallintovirasto puuttui Sastamalan kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen ensimmäisen kerran huhtikuussa. Valvontapäätöksen mukaan Sastamala ja Punkalaidun olivat ohjanneet kuntouttavaan työtoimintaan työttömiä ilman lainmukaisia perusteita.

Avi kävi läpi 54 työttömän aktivointisuunnitelmat. Avi arvioi, että näistä noin 15–20 henkilöllä ei ollut työ- ja toimintakykyyn tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia, joten he olisivat pystyneet ottamaan vastaan kokoaikatyötä.

Toukokuussa Sastamalan työllisyyspalvelut vastasi asiaa koskevaan valtuustoaloitteeseen, että ”suullisesti saadut selvitykset suunnitelmia laatineilta virkailijoilta toivat esiin kuntouttavaan työtoimintaan ohjattujen henkilöiden palvelutarpeen ja työ- ja toimintakyvyn rajoitteet, mutta niitä ei ollut kirjattu suunnitelmiin.”

Työllisyyspalvelujen mukaan puutteet on korjattu.

Kuntouttava työtoiminta lisääntyi nopeasti

Sastamalassa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden määrä lisääntyi selvästi vuodesta 2016 vuoteen 2018. Vuonna 2016 heitä oli yhteensä 262, kun vuonna 2018 vastaava luku oli 499.

Kehitystä selittää osaltaan Pirkanmaan alueellinen työllisyyskokeilu, joka alkoi elokuussa 2017. Kokeilussa toteutettuja työnhakijoiden aktivointitoimenpiteitä on kuvailtu mittakaavaltaan historiallisiksi.

Verkkopalveluiden tilalle tuli henkilökohtaista, kasvokkaista palvelua, ja kokeilussa mukana olleille työttömille nimettiin oma vastuuvirkailija tai omatyöntekijä. Kerätyn palautteen perusteella monet olivat tyytyväisiä uudentyyppiseen palveluun.

Kokeilukuntien työttömyys väheni muita Suomen kuntia rivakammin. Kokeilu sai runsaasti kiitosta julkisuudessa ja sen lopettamista vuoden 2018 lopussa arvosteltiin laajasti.

Työttömien joukosta löytyi jopa kuolleita

Marraskuussa 2017 Yle kirjoitti, että esimerkiksi Sastamalassa työttömien määrä oli pudonnut runsaasta tuhannesta yli kahdella sadalla muutamassa kuukaudessa.

Osa tilastojen pikaisesta kaunistumisesta johtui kuitenkin siitä, että työttömiksi oli kirjattu runsaasti sellaisia, jotka eivät työttömiä enää olleetkaan. Osa oli mennyt jo aiemmin töihin, osa koulutukseen. Työttömiksi työnhakijoiksi oli merkitty jopa kuolleita.

Vuoden 2018 alusta voimaan tullut aktiivimalli lisäsi entisestään työllisyyspalveluiden kysyntää. Työttömät ottivat itse yhteyttä työvoimaviranomaisiin, jotta voisivat välttyä aktiivimalliin sisältyvältä työttömyysturvan leikkaukselta.

Osa sekä työllisyyskokeilun että aktiivimallin liikkeelle laittamista työttömistä on päätynyt kuntouttavaan työtoimintaan. Osa heistä kokee olevansa väärässä paikassa.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kuntouttavaa työtoimintaa ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka voisivat osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai tehdä töitä. Heidän kohdallaan pitäisi harkita ensisijaisia työvoimapalveluja kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, jos suora työllistyminen ei onnistu.

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on linjannut, että pelkästään pitkään jatkunut työttömyys ei oikeuta päättelemään, että henkilöllä olisi elämänhallinnan tai työ- ja toimintakyvyn asettamia rajoituksia.

Myöskään sopivien työvoimapalveluiden puute ei ole riittävä peruste ohjata asiakas kuntouttavaan työtoimintaan.

Keskustelu aiheesta on auki klo 20 asti.

Rakastan sinua. Olet ihana ja tärkeä. Tykkään sinusta.

Jyväskyläläinen Erika Jääskeläinen kuuli hellyydentäyteisiä sanoja lapsuudessaan paljon. Samana vuonna kun hän täytti kymmenen vuotta, nuo pienet tärkeät sanat katosivat.

Oikeastaan kaikki alkoi siitä, kun Erikasta tuli toista kertaa isosisko ja hän näki pikkuveljensä ensimmäistä kertaa. Tuona hetkenä tavallisesta perheestä tuli erityisperhe.

Äiti itki. Erika itki. Kaikki itkivät. Uudelleen ja uudelleen.

Kyyneleet, väsymys ja huoli sumensivat koko perheen arjen pitkäksi aikaa.

Nyt 17-vuotias Erika Jääskeläinen katsoo tuttua pimenevää maisemaa Jyväskylässä Köhniöjärven hyppytornin nokalta.

– En vaihtaisi hetkeäkään pois, nuori nainen aloittaa.

Erika Jääskeläisen rankka kokemus ei ole suinkaan ainoa esimerkki erityislapsen sisaruksen haastavasta osasta.

Leffaillan karkit jäivät ostamatta

Koko tunteiden kirjo pyyhki 10-vuotiaan tytön yli, kun hän katsoi keskoskaapissa pötköttävää veljeään ja peilasi vieressä olevan muun perheen reaktioita. Sisarukset saivat vain hetkeä aiemmin tietää, ettei heidän parin päivän ikäisellä veljellään ole nenää. Lapsi on myös sokea.

Kerroimme Jasu Jääskeläisen ja perheen äidin Virva Jääskeläisen tarinan harvinaissairauksia käsittelevässä jutussamme. Jasu Jääskeläisellä on erittäin harvinainen BAM-syndrooma. Samassa yhteydessä selvisi, että liian usein erityisperheen terveet sisarukset jäävät huomiotta paitsi perheessään, myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden vastaanotolla. Heistä tulee väliinputoajia.

Tutkimuksissa on ilmennyt, että vanhemmat uskovat sisarusten olevan vähemmän stressaantuneita kuin nämä todellisuudessa ovat.

Erika Jääskeläisellä pikkuveljen syntymän herättämään iloon ja rakkauteen kietoutuivat järkytys ja pelko menettämisestä.

– Mietin, selviääkö pikkuveli ja pystyykö hän elämään normaalisti. Joudummeko luopumaan hänestä ensimmäisten vuosien aikana?

Jääskeläinen kuvailee hetken ja sen herättämät tunteet vielä vuosienkin jälkeen elävästi. Sitten kertomus ja muistojen ketju katkeaa. Nuori nainen käy mietteliääksi.

– Kaikki romahti ja muuttui sumeaksi. Yhtäkkiä ei ollutkaan enää jokaviikkoisia perheiltoja. Ei käyty uimassa, keilaamassa tai ostamassa lähikaupasta leffaillan karkkia kuten ennen.

Äiti vietti kuopuksen ensimmäiset kuukaudet sairaalan ja kodin väliä ajaen. Jasun päästyä kotiin perhe eli hengityskoneen piippauksen rytmissä. Kaiken kukkuraksi perheen toisiksi nuorimmasta lapsesta, Ronjasta, löytyi piirteitä, jotka viittasivat useisiin eri syndroomiin. Yhden sijasta perheessä olikin kaksi erityislasta.

Kolme vuotta sitten perhetilanne kävi raskaaksi, ja kuormittava arki johti eroon. Niin käy monissa erityislapsiperheissä (Ensi-ja turvakotien liitto).

Äiti jäi yksinhuoltajaksi.

Saanko aiheuttaa huolta vanhemmilleni?

Uusi tilanne voi tulla eteen aivan yllättäen, esimerkiksi pitkäaikaissairauden puhkeamisen, syövän tai onnettomuuden seurauksena.

Erityisen sisaruuden teemaan on tartuttu Suomessa tiukemmin vasta viime vuosina. Aiheesta on jo pidemmän aikaa ollut saatavilla runsaasti ulkomaista tutkimustietoa (Erityinen sisaruus). Vuonna 2015 sai alkunsa Erityinen sisaruus -hanke, jossa on kerätty tietoa Suomesta ja luotu materiaalia sisarusten tukemiseen. Hankkeen rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla.

Milla Bergman ja Marjaana Roponen kokosivat saadun tiedon pohjalta laajan Näe minutkin, kuule minuakin! -sisaruusjulkaisun.

Asiaan on todellakin nyt herätty, sillä myös Leijonaemot-yhdistyksellä on käynnissä Erityislapsiperheen näkymätön sisarus -hanke, jonka keskiössä ovat vertaistukitapahtumat ja perhehaastattelut. Erityistä sisaruutta on myös tarkasteltu kehitysvammaisen sisaruksen näkökulmasta Turun yliopistossa viime vuonna tehdyssä haastattelututkimuksessa sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tänä keväänä.

Kummit-yhdistyksen tutkimusraportin mukaan suurin osa sairaan lapsen sisaruksista kokee, että toisen lapsen sairaus vaikuttaa omaan elämään sekä konkreettisella että henkisellä tasolla. Puolet heistä kokevat erilaisia pelkoja, jotka liittyvät sairaan sisaruksen tulevaisuuteen ja omaankin jaksamiseen.

– Monesti unohtuu, että perheen terveet sisarukset ovat stressaantuneita tilanteesta siinä missä muutkin perheenjäsenet. Silti tärkeät kysymykset, miten voit ja mitä haluat tietää, jäävät usein kysymättä muilta kuin vanhemmilta, Erityinen sisaruus -hankkeen projektipäällikkö Katri Lehmuskoski muistuttaa.

Vaikeimpia tilanteita ovat terveiden lasten näkökulmasta siskon tai veljen käytöshäiriö tai mielenterveysongelma. Perheen yhden tai useamman lapsen oireet tai ongelmat hallitsevat arkea kokonaisvaltaisesti. Elämä voi olla kaoottista ja ennustamatonta.

Kohtaamiset ja kokemukset ovat olleet Lehmuskosken mukaan pysäyttäviä.

– On ollut sellaisia hetkiä, joissa lapsi pohtii: Saanko aiheuttaa huolta vanhemmilleni? Omat tarpeet jätetään taka-alalle, eikä esimerkiksi koulukiusaamista ole tuotu julki siksi, ettei lisättäisi vanhemman kuormaa, Lehmuskoski kertoo.

On myös huomattu, että joissakin tapauksissa sisarukset kantavat kokemuksiaan pitkään ja asiat tulevat pintaan vasta aikuisiällä omaa perhettä perustaessa.

Sisarusten kokemuksista muodostui neljä narratiivia, eli esimerkkitarinaa.

– Kokemuksia sisaruudesta on juuri niin monta kuin sisaruksiakin on, Lehmuskoski sanoo.

Nyt käynnissä on hankkeen viimeinen vuosi. Sen tarkoituksena on levittää erityiseen sisaruuteen liittyvää tietoa ja menetelmiä toimijoille ympäri Suomea. Tieto ja materiaalit jäävät käyttöön myös hankkeen päätyttyä.

– Olisi tärkeää toimia ennen kuin oireilua pääsee syntymään. Siksi koko perheen tuen olisi oltava riittävällä tasolla alusta alkaen. Silloin kaikkien perheenjäsenten hyvinvointi olisi turvattu, Lehmuskoski sanoo.

Puhelin sai soida repussa

Erika Jääskeläinen tiskasi, pyykkäsi, siivosi ja oli perheelleen avuksi. Pahimmillaan kodin ovista ramppasi päivittäin 5–7 avustajaa ja hoitajaa, että arki saatiin jotenkin rullaamaan – osa aikuisista oli tuiki tuntemattomia.

– En halunnut näyttäytyä heille, sillä en jaksanut olla koko ajan esittäytymässä ja kuuntelemassa. Syrjäydyin huoneeseeni ja odotin, että ihminen lähtee.

Tuntiessaan olonsa kotona näkymättömäksi Jääskeläinen päätti kadota näkyvistä. Aluksi huoneeseensa, sitten mummolaan ja kavereiden luokse. Ensimmäisillä kerroilla hän laittoi kotiin viestin.

– Se oli tosi rankkaa. Tuntui, ettei kukaan huomaa olenko kotona. Äitini ja minun suhde alkoi rakoilla, Jääskeläinen muistelee.

Lopulta hän ei enää iltaisin ilmoittanut äidilleen minne jäi. Puhelin sai soida repussa – Jääskeläinen ei vastannut. Koulunkäynti lähti luisumaan alamäkeen. Se vain unohtui kokonaan puoleksi vuodeksi.

Vuodet tuntuvat menneen tahmeasti, mutta toisaalta pikakelauksella. Jääskeläiset oppivat tunnistamaan tyttären ahdingon kantapään kautta. Tyttö oli lopulta kuin varjo entisestään. Avuksi tarvittiin sosiaalityön ammattilaisia ja Jääskeläinen sai oman tukihenkilön.

– Sen kautta sain äiti-tytär-suhteen tiiviimmäksi ja koulun raiteilleen. Lopulta tunsin, että minun on turvallista taas ollakin tärkeä henkilö äitini elämässä.

Vasta viime aikoina elämä on sujahtanut oikeasti uomiinsa. Arjen totaalinen muuttuminen on ollut hankala pala niellä.

– Täydellinen hyväksyntä tapahtui vasta vuosi sitten. Joinakin hetkinä tuntuu, etten ole hyväksynyt sitä täysin vieläkään.

Kun Erika puhuu äidistään, sanoista ja kasvoilta huokuu lämpö ja huoli.

Heidän kahden välillä on aivan erityinen side. Sen katkeamisen aiheuttamaa tuskaa ei voi kaiketi voi, tai edes tarvitse, sanoittaa. Lämpö on nyt palannut, ja perheen naiset ovat kokemuksen vahvistamia. Suhde on väkevämpi kuin ikinä aiemmin.

– Minulle on tärkeää, että äiti voi hyvin. Jos äidillä on paha olla, minullakin on paha olla. Jos äiti itkee, minäkin itken. Jos äiti on iloinen, minäkin olen iloinen. Tällaista se on, Jääskeläinen kuvailee.

Maailman parhaat pikkusisarukset

Noin 80 prosentilla lapsista on sisaruksia. Suhde sisarukseen on yksi elämän pisimmistä ja läheisimmistä ihmissuhteista. Moni erityisen sisaruuden kokenut kertoo lapsuuden myös antaneen paljon.

– En vaihtaisi pois yhtään hetkeä, jonka olen saanut olla sisarusteni kanssa, vaikka välillä tapellaankin. He ovat kultaakin arvokkaampaa, maailman parhaat pikkusisarukset. Sen muistaa joka kerta, kun kuulee sanat rakastan sua tai olet paras, Erika sanoo hetkeäkään epäröimättä.

Hän muistuttaa, että sanat kannattaa sanoa ääneen, vaikka se tuntuisi vaikealta.

– Pienetkin sanat tekevät tosi paljon. Sanoisin jopa, että ne tiivistävät porukkaa, hän jatkaa.

– En olisi osannut ajatellakaan, mikä merkitys sillä olisi ollut, jos olisin puhunut enemmän ja ollut avoimempi. Nykyään tuntuu, ettei osaa olla hiljaa. Nykyisin puhuminen on niin iso asia. Se vain on!

Erityisen sisaruuden on osoitettu olevan (Nuorten elinolot -vuosikirja, THL) yhteydessä myös myönteisiin vaikutuksiin nuoren kehityksessä.

Erityinen sisaruus -hankkeen projektipäällikkö Katri Lehmuskoski sanoo, että erityinen sisaruus voi kasvattaa lapsen sopeutumiskykyä, sitkeyttä, kärsivällisyyttä ja oma-aloitteisuutta sekä vahvistaa empatiakykyä. Nämä seikat ovat tulleet esille sisarusten haastatteluissa.

– Olen suvaitsevainen ja avoin. Yritän aina ottaa asiat hyvillä mielin ja löytää hyvää kaikesta, Erika Jääskeläinen kuvailee itseään.

Jääskeläinen opiskelee lähihoitajaksi. Hän haluaa tulevaisuudessaan tehdä työtä vammaisten parissa, eikä osaisi edes kuvitella muuta polkua. Hänellä on työlle paljon annettavaa. Samalla hän kokee saavansa arvokasta tietoa ja taitoa sisarustensa tulevaisuutta varten. Enää se ei tunnu velvollisuudelta.

Huomenna on koulupäivä.

Jääskeläinen kävelee kotikatuaan pitkin ja avaa valkoisen portin säpistä. Talon ikkunoista kajastava valo kertoo, että äiti on vielä hereillä, mutta juniorit nukkuvat. Ei ole epäilystäkään, mitä nuori nainen huikkaa äidilleen ennen kuin painaa päänsä tyynyyn.

Rakastan sinua. Olet ihana ja tärkeä.

Voit keskustella aiheesta torstaina 17.10.2019 klo 22 saakka.