Virolainen logistiikka- ja kuljetusalan yhtiö Operail kertoo perustaneensa tytäryhtiön Suomeen. Yhtiö aikoo tiedotteen mukaan sijoittaa 50 miljoonaa euroa rautatiekuljetusten aloittamiseen Suomessa.
Operail-konsernin johtoryhmän jäsenen Paul Lukan mukaan yhtiölle on elintärkeää uusien palveluiden, tuotteiden ja markkinoiden löytäminen.
– Suomeen laajentuminen on osa yhtiön pitkän aikavälin strategiaa, Lukka sanoo tiedotteessa.
Lukan mukaan yhtiö on valmistellut Suomen markkinoille tuloa vuoden ajan.
– Ensimmäisessä vaiheessa sijoitamme Suomen markkinoille tuloon lähes 50 miljoonaa euroa kaluston hankintaan ja rautatieyhtiön rakenteen luomiseen.
Suomen-toimintojen johtajaksi on nimitetty syyskuun alussa Ilkka Seppänen, jolla on pitkäaikainen kokemus rautatielogistiikasta. Pitkän uransa aikana Seppänen on johtanut muun muassa myyntiä, palvelutuotantoa ja turvallisuutta sekä ollut VR Transpointin johtoryhmän jäsen.
Neuvottelut vetureista käynnissä, tilaus tehty
Seppäsen mukaan yrityksen toiminnan käynnistäminen on edennyt suunnitellusti. Yhtiö on jo tilannyt vetureita ja tekee Seppäsen mukaan töitä tarvittavien viranomaislupien saamiseksi.
Seppänen sanoo Ylelle, ettei ota vielä kantaa vetureiden tarkempaan määrään tai malliin. Neuvottelut toimittajan kanssa ovat kesken, mutta itse tilaus on tehty. Vetureita ei kuitenkaan tule yhtiön omalta varikolta Virosta.
Yhtiö ei ole vielä kerro sopimuksistaan asiakkaiden kanssa tavarakuljetuksista Suomessa. Sopimuksia kuitenkin on jo olemassa.
Tavarakuljetukset vapautuivat kilpailulle Suomen rautateillä vuonna 2007. Kilpailu on kuitenkin ollut vähäistä. Suomen rautatiekalusto poikkeaa raideleveydeltään suurimmasta osasta Eurooppaa.
Merkittävimmäksi VR:n kilpailijaksi tavaraliikenteessä rautateillä on tullut Fenniarail, mutta sen toiminta on VR:ään verrattuna pienimuotoista.
Fenniaraililla on viisi dieselveturia, 22 vuokrattua vaunua sahatavaran kuljetuksiin sekä kaksi vaihtotyöveturia.
Fenniarailin liikevaihto oli viime vuonna 5,4 miljoonaa euroa. VR Groupin liikevaihto viime vuonna oli 1 277 miljoonaa euroa.
Operail-konsernin liikevaihto oli vuonna 2018 72,7 miljoonaa euroa ja viime tilikauden voitto oli 9,2 miljoonaa euroa. Konsernin palveluksessa on yli 700 työntekijää.
Operailin omistaa Viron valtio. Konserniin kuuluu Viron Tapassa oleva varikko, jossa rakennetaan vetureita yhtiön omaan käyttöön ja vientiin.
Korjaus kello 15:00: Yhtiöllä on jo sopimuksia asiakkaiden kanssa Suomessa, mutta niistä ei vielä kerrota julkisuuteen. Tarkennettu myös, että veturit on tilattu, mutta toimituksen yksityiskohdista neuvotellaan edelleen.
Pohjois-Korean hallinnon äänitorvena toimivan KCNA-uutistoimisto julkaisi keskiviikkona kuvia valkoisella hevosella ratsastavasta johtajasta Kim Jong-unista.
Johtajan kerrotaan käyneen pohjoiskorealaisille pyhällä Baukdu-tulivuorella. Vuori on tärkeä, sillä Kimin isän ja esi-isän on kerrottu syntyneen siellä, kertoo BBC. Myös valkoinen hevonen on symboli, jolla Kim halutaan liittää Pohjois-Korean hallitsijasukuun.
Pohjois-Korean uutistoimiston kuvissa johtaja ratsastaa lumisella metsäpolulla. Lehtikuva
– Hän istuu hevosen selässä Baekdu-vuoren huipulla muistellen liikuttuneena taisteluaan kaikkein voimakkaimman ja päättäväisimmän maan puolesta, kuvailee KCNA.
Kiiltokuvamaisen komeat kuvat ovat synnyttäneet spekulaatioita tärkeästä poliittisesta päätöksestä.
– Aiemmin Kim on kiivennyt Baekdu-vuorelle ennen suurta poliittista päätöstä, sanoo eteläkorealaisen Asan-instituutin edustaja Shin Beom-chul.
Vuonna 2017 Kim Jong-unin kerrotaan käyneen vuorella muutama viikko ennen uudenvuoden puhettaan, jossa hän ilmoitti välien lämpenemisestä Etelä-Korean kanssa. Yhteensä Kimin on kerrottu käyneen vuorella kolme kertaa.
Pohjois-Korean propagandaan erikoistuneen eteläkorealaisen yliopistotutkijan B.R. Myersin mukaan kuvilla halutaan luoda mielikuva keisarillisesta johtajasta, joka suojaa maansa kulttuurista ja ideologista puhtautta korruptoituneilta ulkopuolisilta voimilta.
Tampereen rautatieasemalle kaupungin keskustaan on noussut yhdeksänmetrinen mato. Johanna Lonka on suunnitellut väliaikaistaideteoksen työmaajätteistä.
Teoksen nimi on Maan muokkaaja, ja se on osa Tampereen ratikan työmaa-aikaista taidetta.
Tarkoitus on tehdä arkea ympäröiviä laajoja työmaita inhimillisemmiksi ja esteettisesti miellyttävimmiksi. Ratikka alkaa ajaa Tampereella vuonna 2021.
Longan teos tulee ohikulkijoita ja kaupunkiin saapuvia vastaan rautatieaseman pääsisäänkäynnin vieressä työmaa-aidan päällä. Luikertelevan madon kaltainen hahmo on muotoiltu työmaalta kertyneestä pakkausjätteestä, suojapeitteistä sekä salaojaputkista.
Antti Eintola / Yle
Värit valikoituivat taiteilijan mukaan käytettävissä olevan materiaalin ehdoilla. Mato kuvaa myös sitä myllerrystä ja muutosta, jossa kaupunkitila elää ja kehittyy.
– Jätemateriaalin veistäminen oli luonteva tapa lähestyä väliaikaista taidehanketta ja pakkausjätettä on runsaasti saatavilla rakennushankkeiden ohessa. Muovin käsittely on tullut tutuksi aiemmista projekteistani, joten tämäkin työ syntyi kokeilevalla käsityömetodilla, ommellen ja limittäen kappaleita toisiinsa, Lonka sanoo tiedotteessa.
Longan mukaan ihmisten ja eläinten rinnakkainen elämä on toistuva aihepiiri hänen töissään.
– Myllerrystä kaupungin arjessa kohtaavat kaikki sen asukkaat, Lonka sanoo.
Britannian yleisradioyhtiö BBC on listannut sata innoittavinta ja vaikutusvaltaisinta naista maailmassa. Yksi valituista on kolttasaamelainen toimittaja Sara Wesslin.
Ivalossa asuva Wesslin on BBC:n mielestä aktiivisesti toiminut ja edesauttanut saamen kielen elvyttämistä Suomessa.
Hän on Yleisradion koltansaamenkielinen toimittaja. Koltankielisiä toimittajia on maailmassa yhteensä vain kaksi.
Sara Wesslin kuuli BBC:n listalle pääsemisestä aamulla.
– Hienoltahan se tuntuu. En ole tämänkaltaista tunnustusta saanut aikaisemmin.
Satojen naisten joukossa on taiteilijoita, urheilijoita, poliitikkoja ja tutkijoita. Yksi kuuluisimmista on ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg.
– Sanattomaksi vetää, minkälaisten ihmisten joukkoon olen päässyt. Mukana on perusihmisoikeuksien puolesta taistelevia ja yksi vesiaktivisti, joka tekee työtä sen eteen, että maailmassa olisi puhdasta vettä, Wesslin sanoo.
Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkupeäräiskansa. Kolmesta Suomessa puhutusta saamenkielestä inarinsaame ja koltansaame ovat pitkään olleet katoamassa. Koltansaamen taitajia on enää noin kolmesataa, inarinsaamen taitajia arviolta vähän enemmän.
Eniten Suomessa on pohjoissaamea puhuvia.
Sara Wesslinin mielestä BBC:n vaikutusvaltaisimpien naisten listalle pääseminen on tärkeä tunnustus myös koko kulttuurille.
– On hienoa, että näin pieni vähemmistökulttuuri pystyy nousemaan tällä tavalla esille. Ei ole itsestäänselvää, että kielemme on yhä elossa. Se on tosi iso asia.
EU:n pääneuvottelija Michel Barnier on antanut EU-komissaareille tilannekatsauksen brexit-neuvottelujen tilanteesta.
Komission puolen päivän tiedotustilaisuudessa komissaari Dimitris Avramopoulus sanoi, että tekniset neuvottelut jatkuvat yhä ja, että jäljellä on vielä merkittäviä asioita, jotka pitää ratkaista.
Irlannin yleisradioyhtiö RTÉ kertoo, että Barnier kertoi olevansa optimistinen sen suhteen, että sopu syntyy vielä tänään keskiviikkona.
Neuvottelut koskevat EU:n ja Britannian välistä tullirajaa. Tiistain tietojen perusteella tulliraja tulisi Irlannin merelle. Se aiheuttaa kuitenkin ongelmia ALV:n eli arvonlisäveron suhteen, jos Pohjois-Irlanti on EU:n järjestelmässä ja Britannia omassaan.
On myös vielä auki, miten Pohjois-Irlannin demokraattinen unionistipuolue DUP saadaan hyväksymään tulliraja Pohjois-Irlannin ja Britannian välille.
Lisäksi neuvotteluissa on vielä auki yhteinen sääntely, koskien muun muassa työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalietuuksia.
Britannian hallituksen ja EU:n edustajat jatkoivat viime hetken brexit-neuvotteluja pitkälle yöhön.
Uutistoimisto Reutersin siteeraamien EU-lähteiden mukaan Barnier informoi kello 18 EU-maiden suurlähettiläitä. Alunperin tämän oli määrä tapahtua jo iltapäivällä.
Puolenpäivän aikaan Britannian brexit-ministeri Stephen Barclay ilmoitti, että poliittista julistusta koskeva tekstiehdotus on toimitettu EU:lle.
Huippukokous alkaa torstaina
EU:n johtajat kokoontuvat huippukokoukseensa torstaina ja perjantaina. Sopimusluonnos pitää käsitellä tässä kokouksessa, jotta Britannian parlamentti ehtii käsitellä sen lauantaina ylimääräisessä istunnossaan.
Jos se ei ole hyväksynyt erosopimusta, pääministeri Boris Johnson on lain mukaan velvoitettu hakemaan erolle lisäaikaa, jonka on määrä toteutua lokakuun viimeinen päivä.
Brexit-ministeri Barcley vahvisti Britannian parlamentin brexit-valiokunnalle, että Johnson noudattaa lakia ja pyytää kirjeitse eropäivän siirtämistä, jos hän ei lauantaina ole saanut sopimusta läpi parlamentissa.
– Sopimus on mahdollinen, mutta on paljon kohtia, jotka pitäisi ratkaista, sanoi Irlannin pääministeri Leo Varadkar Dublinissa. Hänen mukaansa vielä on aikaa siihen, että Irlannin tavoitteet saavutetaan.
Johnsonin on määrä kertoa neuvottelutuloksesta hallitukselleen kello 18 Suomen aikaa.
Brexit-mielisten kansanedustajien johtajiin kuuluva Jacob Rees-Mogg sanoo, että esitykselle on parlamentissa riittävästi kannatusta. Saadakseen minkään sopimuksen läpi, Johnson tarvitsee tuekseen puoluerajat ylittävän koalition. Hallitukselta puuttuu 45 kansanedustajaa enemmistöstä.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan keskusteli tiistaina puhelimitse Turkin ja Syyrian tilanteesta sekä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin että Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa, uutistoimistot kertovat.
Erdoğan sanoi, että hän ei ole huolissaan taloudellisista pakotteista, joita esimerkiksi Yhdysvallat on asettanut. Erdoğan myös ilmoitti Trumpille, että Turkki ei tule koskaan julistamaan tulitaukoa Koillis-Syyriaan, kertoo uutistoimisto Reuters.
Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence sekä ulkoministeri Mike Pompeo johtavat Yhdysvaltain delegaatiota, jonka on määrä matkustaa keskiviikkona Turkkiin. Pencen on määrä tavata presidentti Erdoğan torstaina. Pencen ja Pompeon on tarkoitus painostaa Turkkia lopettamaan Pohjois-Syyriassa kurdijoukkoja vastaan käymänsä hyökkäys.
Yhdysvallat tiukensi maanantaina kantaansa Turkin Syyria-operaatioon ja muun muassa keskeytti Turkin kanssa käymänsä kauppaneuvottelut. Lisäksi Yhdysvallat korottaa jälleen Turkille asettamiaan teräksen tullimaksuja.
Yhdysvallat aikoo myös pyytää sotilasliitto Naton liittolaisia rankaisemaan Turkkia sen Pohjois-Syyriaan kohdistaman hyökkäyksen takia. Puolustusministeri Mark Esper sanoi matkustavansa Naton päämajaan Brysseliin ensi viikolla. Esperin mukaan Yhdysvallat pyytää Nato-maita ryhtymään diplomaattisiin ja taloudellisiin toimenpiteisiin Turkin "törkeitä toimia vastaan".
Turkki on myös itse sotilasliitto Naton jäsen.
Turkkilaispankille syytteet Yhdysvalloissa
Yhdysvallat asetti myös turkkilaispankki Halkbankille rikossyytteitä, joiden mukaan sitä epäillään muun muassa rahanpesusta. Halkbank on Turkin valtion omistama. Yhdysvallat on jo aiemmin asettanut pankin henkilökunnalle syytteitä sen toiminnasta.
Pankin apulaisjohtaja Mehmet Hakan Atilla sai viime vuonna tuomion Yhdysvalloissa siitä, että hän auttoi Irania kiertämään Yhdysvaltain pakotteita. Atilla on jo vapautunut vankilasta. Halkbank on ollut yksi pitkäaikainen ja hiertävä keskustelunaihe Yhdysvaltain ja Turkin välillä. Se, että pankin toiminta on taas tapetilla, liittynee Yhdysvaltain ja Turkin kiristyneisiin väleihin.
Yksi keskeinen todistaja tapauksessa on ollut turkkilais-iranilainen liikemies Reza Zarrab, joka on aiemmin väittänyt presidentti Erdoğanin hyväksyneen henkilökohtaisesti operaation, jonka avulla Iran kiersi Yhdysvaltain asettamia talouspakotteita. Turkki on kiistänyt syytökset.
Putin kutsui Erdoğanin kylään
Erdoğanin on myös määrä matkustaa Moskovaan tapaamaan presidentti Putinia lähipäivinä. Kremlin mukaan Putinin ja Erdoğanin keskusteluissa painotettiin, että konfliktia Turkin ja Syyrian hallituksen välillä tulisi välttää. Lisäksi Putin sanoi, että ei ole hyväksyttävää antaa kurdien vartioimien Isis-vankien käyttää hyväksi alueen epävakaata tilannetta.
Erdoğan sanoi myöhään tiistai-iltana, että Manbijin kaupungista ammuttu kranaattituli oli lähtöisin Syyrian hallituksen joukoista. Tulituksessa kuoli yksi turkkilainen sotilas ja kahdeksan loukkaantui.
Turkin ja Syyrian raja-alue, Turkin haluama turvallisuusvyöhykeLeena Luotio / Yle
Venäjä kertoi aiemmin tiistaina lähettäneensä aseellisia joukkoja Koillis-Syyriaan. New York Timesin mukaan sosïaalisessa mediassa leviää video, jossa venäjää puhuva mies kuvaa itseään kävelemässä Yhdysvaltain hiljattain hylkäämässä tukikohdassa. Venäjä on näin täyttämässä Yhdysvaltain jättämää tyhjiötä Koillis-Syyrian kurdien ja Turkin välissä.
Myös Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto arvioi tiistaina, että Venäjän rooli Syyriassa tulee vahvistumaan.
– Sopimus kurdien kanssa vahvistaa Bashar al-Assadin hallintoa Syyriassa. Se pystyy tekemään kurdien kanssa sopimuksen, saamaan haltuunsa raja-aluetta ja kontrolloimaan koko maata. Venäjä, joka on tukenut al-Assadin hallintoa, tulee vahvemmaksi toimijaksi tätä kautta, Haavisto sanoi.
Venäjän presidentin Syyrian-erikoislähettilään Aleksandr Lavrentjevin mukaan Venäjä ei hyväksy Turkin hyökkäystä Syyriaan. Näin sanoessaan hän kiisti presidentti Erdoganin lausunnon, jonka mukaan Venäjä olisi antanut hyökkäykselle hyväksyntänsä.
– Turkin-Syyrian raja on turvattava siten, että hallituksen joukot siirtyvät rajalle. Tästä syystä emme ole koskaan hyväksyneet tai tukeneet sitä, että Turkin yksiköitä siirtyisi [Syyrian] alueelle, puhumattakaan Syyrian opposition aseistetuista yksiköistä.
Lavrentjevin mukaan Syyrian hallitus ja kurdit sopivat yhteistyöstä Venäjän välityksellä.
Turkki mahdollisesti vastuussa sotarikoksesta
Kurdipoliitikko Hevrin Khalaf haudattiin sunnuntaina al-Malikiyahin kaupungissa Koillis-Syyriassa.Delil Souleiman / AFP
YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan tiedottajan Rupert Colvillen mukaan Turkkia voidaan pitää vastuullisena sotarikokseen, kun sen alaisuudessa toimivat Ahrar al-Sharqiya -ryhmittymän taistelijat murhasivat maantien varteen kolme kurdia, joiden joukossa oli 35-vuotias kurdipoliitikko Hevrin Khalaf. Taistelijat kuvasivat tapahtuman ja latasivat sen internetiin, kertoo uutistoimisto Reuters.
– Vain yhdellä pysäytetyistä näytti olevan sotilaspuku päällään, Colville sanoi.
Syyrian tulevaisuus -puolueen puheenjohtaja Khalaf on ollut yksi tunnetuimmista kurdilaisista naispolitiikoista. Kurdien mukaan Turkin liittolaisjoukot kiskoivat hänet ja hänen kuljettajansa ulos autosta ja ampuivat hänet. Uutistoimisto Reutersin mukaan taistelijat ovat kiistäneet tapot.
YK:n ihmisoikeustoimisto kertoo nähneensä kaksi eri videota, joiden perusteella kyse on ollut teloituksesta.
Lapissa talven matkailusesonki painaa päälle ja satakunta kokin paikkaa on yhä täyttämättä. Henkilöstöpalveluyritys VMP yrittää lassota sesonkityöntekijöitä matkailuyrityksiin eri puolille Lappia.
Venäjältä ja Ukrainasta kilahtaa kyllä työhakemuksia sähköpostiin harva se päivä. Joukossa olisi yrittäjä Esa Auerin todistuksen mukaan monia kelpo työntekijöitä.
– Valitettavasti pitää vastata, että meillä on prosessit niin pitkiä, että emme pysty työllistämään.
Auer puhuu työlupaprosessista, jota ilman EU:n ulkopuolella asuva ei pääse Suomeen töihin. Luvan käsittelyyn osallistuu ulkoministeriön alainen edustusto, työ- ja elinkeinoministeriön alainen TE-toimisto ja sisäministeriön alainen Maahanmuuttovirasto.
Työluvan nytkähtely byrokratian rattaissa kesti lokakuun alussa keskimäärin neljä kuukautta, joissain tapauksissa kauemmin.
– Tämä on ihan kestämätön tilanne. Ei kukaan pysty puolta vuotta odottamaan, eivät yritykset eivätkä työntekijät, VMP:n Rovaniemen toimistoa johtava Auer sanoo.
Talvisessa Lapissa on huutava pula kokeista. Kuvassa kokkiopiskelijoita.Laura Valta / Yle
Lupakäsittelijöiden määrä paikoin tuplaantuu
Hallitus lupaa nyt nopeuttaa työlupaprosessia ja tavoitella peräti kuukauden käsittelyaikaa. TE-toimistoihin ympäri maata palkataan 20 uutta vakituista työntekijää. Viisi heistä tulee Ouluun, jossa kaikki Pohjois-Suomen työluvat käsitellään. Tällä hetkellä työlupia hoitaa Oulussa viisi vakituista ja neljä määräaikaista virkailijaa.
Lupakäsittelyä aiotaan vauhdittaa myös automatisoimalla joitain käsittelyvaiheita heti kun rahaa riittää tarvittaviin tietojärjestelmiin.
TEM:in hallitusneuvos Olli Soraisen mukaan osittainen automatisointi sekä palkkaus ovat kuitenkin hienosäätöä verrattuna siihen ajanhukkaan, joka syntyy alkuvaiheessa. Hakemuksia tulee paljon Kaakkois-Aasiasta ja entisen Neuvostoliiton alueelta.
– Osoitetietojärjestelmä ei ole sellainen kuin Suomessa eikä ihmisillä ole välttämättä kännyköitä. Ei siellä ihmisen tavoittaminen ole niin helppoa kuin se Suomessa on, Sorainen toteaa.
Työluvan hakijaa tavoitellaan, jotta saadaan sovittua haastattelusta edustustosta. Usein perätään myös lisätietoja.
– On arvioitu että hakemuksista kaksi kolmasosaa on niin puutteellisia, että ne eivät ole käsittelykelpoisia. Tarvittavien liitteiden ja lisätietojen kalasteluun kuluu usein viikkokausia aikaa, Sorainen tietää.
"Onneksi Michelle suostui odottamaan"
Eteläafrikkalainen Michelle Creuss on tuoreen työluvan haltija. Hän on vieläkin hämillään siitä, että yli viisi kuukautta kestänyt ruljanssi päättyi onnellisesti. Työkaverit Kapkaupungissa pitivät työluvan saantia EU-maahan liki mahdottomana.
– He sanoivat, että emme ikinä uskoneet että saat työluvan, koska se on niin vaikeaa. Olen itsekin yllättynyt mutta onnellinen.
Viiden tähden hotelleissa kannuksensa ansainnut hotelliammattilainen on nyt palkitun rovaniemeläisen luksushotellin asiakaspalvelupäällikkö. Creuss vieraili alkuvuodesta Arctic Treehouse -hotellissa, josta viehättyi niin paljon, että alkoi harkita työpaikan vaihtoa.
Hotellin omistaja Ilkka Länkinen olisi ilomielin palkannut Creussin heti, mutta niin yksinkertaista rekrytointi ei ole.
– Meidän piti ensiksi hakea sitä paikkaan työntekijää Suomessa. Sitten todentaa viranomaisille, että emme ole löytäneet yhtä pätevää, kyvykästä tai halullista ihmistä kuin tämä meidän haluamamme henkilö olisi, Länkinen kertoo.
Koska Creuss ei ole EU-kansalainen, hänen kohdallaan tehtiin saatavuusharkinta, eli selvitettiin löytyisikö EU:n sisältä tehtävään sopivaa henkilöä.
Työlupaprosessi eteni askel askeleelta, mutta yrittäjän kannalta toivottoman hitaasti.
– Viiden kuukauden jälkeen ajattelimme, että nyt täytyisi ihminen saada tänne aikuisten oikeasti töihin. Kysyimme, että miksi tämä prosessi kestää. Vastaus Maahanmuuttovirastosta oli se, että tilanne on ruuhkautunut, koska meillä on näitä marjanpoimijoita, Länkinen sanoo.
Thaimaalaisten marjanpoimijoiden kausityöluvat työllistävät lupaviranomaisia kesäaikaan. Thaimaalainen riisinviljelijä Samai Lekan on Lapin vakiokävijä. Pia Tuukkanen / Yle
Länkinen aikookin ensi kerralla kokeilla etenemistä erityisasiantuntijahaun kautta. Hän toivoo, että viranomainen pitää asiakaspalvelupäällikköä erityisasiantuntijana, jonka työluvan pitäisi ainakin periaatteessa järjestyä nopeammin.
– Onneksi Michelle suostui odottamaan, mutta olen kuullut myös tapauksista, joissa osaajat eivät enää jaksa odottaa tätä prosessia eivätkä tule Suomeen.
Sveitsiä suosikkimaanaan pitävä Michelle Creuss halusi tulla nimenomaan pohjoisen viileyteen.
– Täällä on turvallista, rauhallista ja rentoa, Creuss kehuu ja lisää pyöräilevänsä töihin Rovaniemen Syväsenvaaraan päivittäin.
Hallitus pitää kiinni saatavuusharkinnasta
Saatavuusharkinnasta hallitus ei aio luopua, vaikka monet taloustieteilijät pitäisivät sitä järkevänä. Myös Elinkeinoelämän Keskusliitto lopettaisi saatavuusharkinnan.
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön Maran toimitusjohtaja Timo Lappi tyrmää puheet siitä, että ilman saatavuusharkintaa alalle syntyy halpatyömarkkinat, jossa palkkoja ja työntekijän oikeuksia poljetaan surutta.
– Kaikilla isoilla toimialoilla on työehtosopimukset ja on selvää, että ne koskevat yhtä lailla ulkomaista kuin kotimaistakin työvoimaa. Työsuojeluviranomaisten tehtävä on valvoa, että työnantajaliittoihin kuulumattomat yritykset eivät polje työehtoja ja vääristä kilpailua, Lappi sanoo.
Lapin matkailuyrittäjien työvoiman tarve on usein "äkäinen ja pikainen", kuvaa Esa Auer.Annu Passoja / Yle
Hallitusneuvos Sorainen huomauttaa, että Ruotsia lukuunottamatta kaikilla EU-mailla on vastaava järjestelmä, jolla varmistetaan EU-kansalaisen etuoikeus EU-alueen työpaikkoihin. Osa ammateista on vapautettu saatavuusharkinnasta, kuten Lapissa kokit, tarjoilijat ja siivoojat. ELY-keskukset päättävät vapautuksista alueellisesti.
Opastusta pakko parantaa
Ilman saatavuusharkinnan tuomaa lisäviivettäkin ulkomaalaisten rekrytointi on henkilöstöpalveluyrittäjän silmin melko toivotonta. Jos hakija todella saisi työluvan kuukaudessa, Lapin matkailuala palkkaisi EU:n ulkopuolelta selvästi nykyistä enemmän.
– Sikäli kun työntekijöitä ei paikallisesti löydy, niin ilman muuta. Ja siihen tämä on aivan varmasti menossa, koska matkailukapasiteetti kasvaa koko ajan ja investointeja tehdään joka puolella, sanoo yrittäjä Esa Auer.
Hänellä on kuitenkin epäilynsä siitä, että kuukauden tavoiteaikaan koskaan päästään.
– Sitä odotellessa.
Työ- ja elinkeinoministeriössä uskotaan, että se voisi olla mahdollista.
– Jos ei vielä ensi vuonna niin hallituskauden loppuun mennessä kuitenkin,TEM:in hallitusneuvos Olli Sorainen sanoo.
Työluvan saanti kuukaudessa edellyttää myös sitä että hakemukset ovat lähtöjään kunnossa. Maahanmuuttoviraston verkkosivuja aiotaankin Soraisen mukaan parantaa niin, että opastus on nykyistä ymmärrettävämpää.
Herättikö artikkeli ajatuksia? Keskustele aiheesta kello 22 saakka.
Helsingin poliisilaitos on selvittänyt laajan huumausaineiden maahantuontia ja myyntiä koskevan rikoskokonaisuuden. Poliisi on tutkinut rikoskokonaisuutta muun muassa törkeinä huumausainerikoksina, törkeänä ampuma-aserikoksena ja räjähderikoksena.
Jutussa on pääepäiltyinä kaksi suomalaista miestä. He ovat vangittuina.
Esitutkinnan mukaan pääepäillyt ovat tuoneet Suomeen suuria määriä yli kymmentä eri huumausainetta, kuten amfetamiinia, ekstaasia, MDMA:ta ja kokaiinia. Amfetamiinia on tuotu Suomeen 86–112 kilogrammaa, ekstaasipillereitä 42000–80000 kappaletta, MDMA:ta 11–26 kilogrammaa ja kokaiinia 500 grammaa.
Esitutkinnan mukaan epäillyt ovat myyneet ulkomailta ja Suomesta hankkimiaan huumausaineita Tor-verkon laittomilla kauppapaikoilla. Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet toukokuun 2017 ja kesäkuun 2019 välisenä aikana.
Harvinaisen suurta kauppaa Tor-verkossa
Poliisi epäilee, että kaksikko on lähettänyt hankkimiaan huumausaineita postitse koko Suomen alueelle vähintään sadoille eri henkilöille ja myynyt niitä Tor-verkon myyntitilien välityksellä.
– Tämä on Suomessa harvinaisen suuri nettihuumekauppajuttu. Yhteenlaskettu yksittäisten kauppatapahtumien määrä on yli 9000. Huumausaineita on myös levitetty Tor-verkon kautta syntyneille kontakteille Wickr-pikaviestipalvelussa, jolle on ominaista vahva salaus, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Toni Uusikivi Helsingin poliisilaitokselta.
Sivullinen löysi kätkön lintulaudalta
Rikoskokonaisuus paljastui poliisille, kun sivullinen löysi sattumalta huumekätkön yleisellä paikalla sijainneelta lintulaudalta Pohjois-Helsingissä joulukuussa 2017. Tuolloin poliisi sai taltioitua huumausainetta sisältäneestä paketista toisen epäillyn DNA:ta ja pääsi toisen epäillyn jäljille.
Sivullinen löysi huumekätkön lintulaudalta siementen seasta.Poliisi
– Ei ole poikkeuksellista, että poliisi pääsee huumejutun jäljille yleisövihjeen perusteella. Luonnossa aktiivisesti liikkuvat ihmiset tekevät silloin tällöin vastaavanlaisia löydöksiä, ja on tärkeää, että sivulliset ilmoittavat niistä poliisille, Uusikivi sanoo.
Takavarikoituina huumeita ja aseita
Poliisi on tehnyt tutkinnan aikana useita takavarikoita. Tutkinnan yhteydessä on takavarikoitu muun muassa yli 11,7 kilogrammaa amfetamiinia, lähes 18 000 ekstaasipilleriä ja noin 5,6 kilogrammaa MDMA:ta sekä henkilöauto ja käteistä rahaa.
Näiden lisäksi poliisi löysi ja takavarikoi kotietsinnässä ampuma-aseita, kuten pistooleita, kaksi rynnäkkökivääriä ja puolustusvoimilta anastetut käsikranaatin kahvasytyttimineen ja harjoituskäsikranaatin.
Poliisi on tutkinut kokonaisuutta tiiviissä yhteistyössä tullin ja keskusrikospoliisin sekä Sisä-Suomen, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitosten kanssa. Puolustusvoimilta anastettujen käsikranaattien alkuperää on selvitelty yhteistyössä puolustusvoimien kanssa.
– Esitutkinnassa on selvinnyt useita toimijoita, joiden epäillään hankkineen pääepäillyiltä suuria huumausaine-eriä. Näiden toimijoiden osalta tutkinnan on tehnyt joko alueen poliisilaitos tai tulli.
Epäillyssä rikoskokonaisuudessa on saatu huumekaupasta rikoshyötyä noin miljoona euroa.
Rikoskokonaisuuden esitutkinta on loppusuoralla ja on siirtymässä syyttäjälle. Syytteet on määrä nostaa marraskuun loppuun mennessä.
Englanninbulldoggi Hertta juoksee innoissaan pehmeän pallon perässä jyväskyläläisessä koiraurheiluhallissa. 1,5-vuotiaan koiran emäntä Tiia Lehtonen seuraa ruohomaton ulkopuolella tarkasti lemmikkiään. Koira läähättää, kun se pysähtyy eläinlääkäri Suvi Heinolan rapsutettavaksi.
– Ei kuulu rohinaa ja sieraimetkin ovat ihan riittävän kokoiset. Hertta hengittää oikein hyvin, Heinola arvioi.
Lehtoselle tieto on helpottava, sillä englanninbulldoggi on yksi eniten hengitysongelmista kärsivistä, lyhytkuonoisista koiraroduista. Brakykefaalisuus eli lyhytkalloisuus on seurausta liian pitkälle menneestä jalostuksesta, jossa koiralle on tavoiteltu söpöä, ihmiskasvoista ulkonäköä.
Englanninbulldoggi Hertta kantaa todennäköisesti molemmilta vanhemmilta perittyä geenimutaatiota.Sanna Savela / Yle
Koska rodun ongelmat olivat tiedossa, Lehtonen näki todella vaivaa pennun etsinnässä. Kahden vuoden taustatyön jälkeen hän löysi kasvattajan, joka tavoittelee jalostustyössään mahdollisimman terveitä koiria.
Vaikka Hertta ei kärsi hengitysvaikeuksista, todennäköisesti sekin kantaa perimässään molemmilta vanhemmilta perittyjä geenimuotoja, kuten DVL2-geeniä (PLOS Genetics), joka saa aikaan lyttyisen kuonon, lyhyet jalat, suuret silmät ja kippuran hännän. Geenin kantaminen tarkoittaa perinnöllistä sairautta, kehitysvammaa, joka altistaa merkittäville terveysongelmille.
Geenin homotsygoottisuuden eli molemmilta vanhemmilta periytymisen vuoksi perimältään täysin terveen englanninbuldogin jalostaminen ei ole enää mahdollista.
– Useat geenivirheet ovat rodussa niin yleisiä, ettei perimältään täysin terveitä koiria ole. Ainoa keino päästä haitallisista geenimuodoista eroon on roturisteytys, koirien geenitutkimusta Helsingin yliopistossa johtava professori Hannes Lohi sanoo.
Professori korostaa, että tilanne on sama monissa muissakin lyhytkuonoisissa roduissa, kuten ranskanbulldoggeissa ja bostoninterriereissä.
Pyörtyilyä ja nukkumisvaikeuksia
Suomessa on Kennelliiton mukaan noin 19 000 lyhytkuonoista koiraa. Rotuja on kaikkiaan noin kymmenkunta(Kennelliitto). Eniten hengitysvaikeuksia on englannin- ja ranskanbulldoggeilla, mopseilla ja bostoninterriereillä. Eläinlääkäri Suvi Heinolan mielestä jokaisella koiralla pitäisi olla oikeus juosta, haistella ja nukkua ilman hengitysongelmia.
– Olen nähnyt kymmeniä koiria, joiden omistaja kertoo, että stressaavassa tilanteessa tai kun eläin kiihtyy omistajan tullessa kotiin koira pyörtyy.
Rohisevan hengityksen lisäksi koira voi vaihtaa öisin yhtenään nukkumapaikkaa ja pitää jatkuvasti lelua suussa, koska se ei saa sierainten kautta ilmaa. Sieraimet saattavat olla vain pelkkä viiva. Hengitysvaikeuksista kärsivä koira myös pulauttelee eli oksentaa limaa ja vaahtoa.
Englanninbulldoggin pentu Vaapukka hengittää eläinlääkärin mukaan normaalisti.Sanna Savela / Yle
Lyhytkuonoisten koirien terveys on puhuttanut koirapiireissä jo vuosia, koska lyhyt kuono on jalostettu koirille vain ulkonäkösyistä. Niin englanninbulldoggien kuopiolainen kasvattaja Kira Mörsky, eläinlääkäri Heinola kuin geenitutkija Lohikin ovat samaa mieltä: ulkonäkökeskeisestä jalostuksesta pitäisi luopua.
He ovat yksimielisiä myös siitä, että roturisteytykset ovat ainoa keino.
– Muutamien äärirotujen kohdalla pitäisi edetä todella nopeasti. Jalostuksen tavoitteena täytyy olla terveet koirat. Oman kokemukseni mukaan kasvattajilla tuntuu joskus olevan enemmän halukkuutta roturisteytyksiin kuin rotuyhdistyksillä, Lohi sanoo.
Professorin mielestä Kennelliiton pitäisi uusien geenilöytöjen vuoksi puuttua asiaan rohkeasti, koska muuta ei ole tehtävissä kuin roturisteytykset. Hän ihmettelee, miksei liitto voi kieltää vaikeasti kehityshäiriöisten koirien astuttamista ja luopua niiden rekisteröimisestä ja näyttelyarvosteluista.
Vasemmalla ylhäällä koiran normaalit sieraimet, alarivissä hengitysvaikeuksista kärsivän koiran sieraimet.Sanna Savela / Yle
– Liitto on asettanut muitakin jalostuskieltoja, kuten kahta töpöhäntäistä yksilöä ei saa yhdistää. Näin vakavien terveysasioiden edessä pitää sääntöjä ja pykäliä tarvittaessa muuttaa.
Kennelliiton jalostuksellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio ei kritiikkiä niele, sillä hänen mielestään liitto on jo vuosia yrittänyt tehdä työtä lyhytkuonoisten rotujen tervehdyttämiseksi, mutta esimerkiksi tieto kaikkien englanninbulldoggien kantamasta samasta geenivirheestä tuli ilmi vasta viime vuoden lopulla.
– Silloin meille selvisi, mitä meillä on vastassa.
Rodun muuttaminen ei ole helppoa
Kennelliitto ei lähtökohtaisesti vastusta roturisteytyksiä, sanoo Kirsi Sainio.
Noin 20 vuotta sitten pinsereiden perinnöllisistä silmäsairauksista pyrittiin hyvin tuloksin eroon risteytyksellä snautsereiden kanssa. Risteytyksiä on tehty myös muun muassa barbet- ja kromfohrländer -roduille.
Myös lyhytkuonoisten koirien roturisteytykset voisivat olla mahdollisia, mutta mutkia on sitä ennen monta. Sainio sanoo, ettei Kennelliitto kasvata koiria, vaan mukaan tarvitaan kasvattajia. Eikä liitto voi pakottaa kasvattajia mihinkään toimiin, ainoastaan kannustaa.
– Monia asioita on ratkaistavana. Ei tiedetä, millainen rotuyhdistelmä tarvitaan, mitä syntyville risteytyspennuille tapahtuu tai miten rotu saadaan säilytettyä. Risteytys vaatii tarkkaa harkintaa: "koekaniineja" ei voida käyttää.
Sitäkään ei haluta, että syntyisi uusia ongelmarotuja.
Englanninbulldoggien ulkonäkö on vuosien varrella muuttunut. Sanna Savela / Yle
Yksi suurimmista kynnyksistä tehtävässä on kansainvälinen: jokaisen rodun kotimaalta tarvitaan suostumus, jos rotua muutetaan.
– Kansainvälinen koirayhteisö on kuin Euroopan unioni, ja päätöksenteko on monipolvista. Työ on hidasta ja vaivalloista, eikä yhteisymmärrykseen tunnuta pääsevän. On myös sellaisia näkökantoja, joiden mukaan mitään ongelmaa ei edes ole, Sainio sanoo.
Suomessa on tekeillä uusi eläinten hyvinvointilaki, jossa joidenkin lyhytkuonoisten rotujen kasvattaminen voitaisiin kieltää. Sekään ei Sainion mukaan poistaisi ongelmaa: pentuja syntyisi edelleen, mutta niitä ei vain rekisteröitäisi. Hän korostaa, että lyhytkuonoisten rotujen sisällä terveysongelmien määrässä on paljon eroja: osalla on paljon, mutta toisilla ei juuri lainkaan.
Joka vuosi satoja leikkauksia
Lyhytkuonoisista koirista osalla tilanne on vakava. Ainoa keino, jolla hengitysvaikeuksista kärsivän koiran oloa voidaan helpottaa, on leikkaus. Jyväskyläläisen AlmaVetin eläinlääkäri Suvi Heinola leikkaa vuosittain kymmeniä koiria, melkein joka viikko yhden. Koko maassa leikkausten määrä nousee satoihin.
Avartamisleikkauksessa suu- ja nenäontelon välissä sijaitseva pehmeä kitalaki lyhennetään ja sieraimia avarretaan leikkaamalla pala pois. Suomessa ei vielä tehdä muualla maailmassa käytössä olevaa laseravusteista sierainkuorikoitten poistoa.
Koiran hengitystiet: eläinlääkäri Suvi Heinola painaa pumpulipuikolla pehmeää kitalakea, että henkitorvi paljastuu. Jarkko Riikonen / Yle
Leikkauksen riskit ovat suuret, koska esimerkiksi leikkauksen jälkeinen turvotus henkitorvessa voi koitua kohtalokkaaksi. Pääsääntöisesti koirat selviävät leikkauksesta: esimerkiksi Heinolan pöydälle on kymmenen vuoden aikana kuollut vain yksi koira.
– Yleisesti ottaen koirat toipuvat hyvin. Bulldoggiroduilla on korkea kipukynnys. Varmasti myös sillä on vaikutusta, että heti leikkauksen jälkeen ilma kulkee aikaisempaa paremmin. Leikkaus usein auttaa, mutta koko ongelmaa se ei poista.
Heinola kuitenkin korostaa, että kaikki lyhytkuonoiset koirat eivät kärsi hengitysvaikeuksista. Tilastoja ei ole, mutta esimerkiksi mopsien kohdalla Heinola arvioi kolmen tai neljän kymmenestä kärsivän vakavista hengitysongelmista.
Eläinlääkäri Suvi Heinola leikkaussalissa.Jarkko Riikonen / Yle
Suomessa tilanne on muuta maailmaa paremmin, koska myös kasvattajat ovat jo tehneet työtä sen eteen, että jatkossa syntyisi hengitysteiltään mahdollisimman terveitä koiria.
Kaikki rodut eivät selviä kilometrin kävelystä
Englanninbulldoggeja liki vuosikymmenen kasvattanut Kira Mörsky valitsee astutukseen käytettävät koirat tarkkaan. Ensimmäisenä hän katsoo ulkonäköä: kuonoa pitää olla.
– Sitten ehdottomasti terveys- ja hengitystietutkimusten ja kävelytestin täytyy olla kunnossa, ennen kuin edes harkitsen koiran jalostuskäyttöä.
Petit brabancon Aimo Mirka Remosen sylissä eläinlääkäri Suvi Heinolan tutkittavana kävelytestissä. Sanna Savela / Yle
Kävelytesti on kehitetty englanninbulldoggeille, mutta eläinlääkäri Heinolan mielestä se sopisi jalostukselliseksi työkaluksi myös muille lyhytkuonoisille. Testin avulla esimerkiksi tiedetään, että 22 prosentilla ranskanbulldoggeista on keskivaikea hengitysongelma.
Testissä koiran pitää taittaa kilometrin matka 12 minuutissa. Ennen ja jälkeen kävelyn koiran hengitystä kuunnellaan ja syke ja ruuminlämpö mitataan. Testin tuloksena koira saa BOAS-arvon, joka määrittää hengitysteiden kunnon.
Yleisimpiä syitä, miksi testi hylätään, on ettei koira pysty kävelemään annetussa ajassa kilometriä tai että koiran ruumiinlämpö nousee liikaa. Pahimmillaan Heinolan valvomassa testissä, viileässä hallissa talvella, koiran ruumiinlämpö nousi reilusti yli 40 asteeseen. Koira jouduttiin kantamaan lumihankeen jäähtymään.
Lämmönsäätelyyn liittyvät ongelmat ovat hengitysvaikeuksien lisäksi lyhytkuonoisilla koirilla yleisiä. Koira jäähdyttää itseään läähättämällä, suun limakalvojen kautta. Lyhyen kuonon vuoksi jäähdytys ei toimi kunnolla, ja ahtaat hengitystiet vähentävät läähättämisen tehoa.
Vastuu myös pennun ottajalla
Lyhytkuonoisten koirien terveysongelmiin etsitään myös kansainvälisesti keinoja, koska koiria on paljon. Esimerkiksi Englannissa rekisteröidään vuosittain 30 000 ranskanbuldoggia, Suomessa muutamia satoja.
Hollannissa koirien terveyteen on puututtu jo lainsäädännön avulla (FECAVA): kuonon pituuden pitää olla puolet kallon pituudesta, siirtymäaikana vaatimuksena on kolmannes. Ruotsissa on puolestaan meneillään kartoitus, jossa yritetään löytää mahdollisimman pitkäkuonoisia yksilöitä roduista. Professori Lohi kannattaa Hollannin mallin tuomista uuden eläinten hyvinvointilain yhteydessä Suomeen.
Petit brabancon Aimo läpäisi kävelytestin puhtaasti: se ei kärsi hengitysvaikeuksista.Sanna Savela / Yle
Sainio vierittää vastuuta myös pennun ottajille. Brakykefaalisten rotujen rekisteröinnit ovat laskeneet, mutta se ei välttämättä tarkoita yksilöiden vähenemistä. Lyhytkuonoisten rotujen suosio on edelleen kova, eikä kaikissa roduissa synny riittävästi kotimaisia pentuja. Esimerkiksi ranskanbulldoggien pennuilla on kova kysyntä.
– Kaikki ihmiset eivät malta odottaa, vaan hankkivat rekisteröimättömän pennun, Sainio sanoo.
Lyhytkuonoisten koirien terveysongelmat ovat rotukoirien maailmassa vain jäävuoren huippu (Helsingin Sanomat, tilaajille). Saksanpaimenkoirilla on selkäranka- ja lonkkanivelten ongelmia, kääpiösnautsereilla verkkokalvon rappeumaa, boksereilla ja labradorinnoutajilla on ihosairauksia.
– Esimerkiksi bulldoggeilla on vaikeuksia synnyttää luonnollisesti, sharpein pentujen silmäluomia voidaan puolestaan joutua leikkaamaan heti syntymän jälkeen, että ne pystyvät näkemään, Lohi kertoo.
Monilla muillakin roduilla kuin vain lyhytkuonoisilla sairaudet voivat olla perinnöllisiä. Heinolan mukaan siihen on yhtenä syynä liian kapea geeniperimä: koirat voivat olla läheistä sukua toisilleen.
Keskustelu aiheesta oli auki kello 8:00–15:00. Kiitos aktiivisesta osallistumisesta!
16.10.2019 klo 15:21 korjattu juttuun, että kääpiösnautsereilla on verkkokalvon rappeumaa. Alunperin jutussa luki snautseri.
Suomessa jo 33,2 prosenttia tammi-syyskuun aikana rekisteröidyistä uusista henkilöautoista on kuulunut katumaastureiden segmenttiin.
Katumaastureiden eli SUV-autojen (Sports Utility Vehicle) suosion kasvu on kuitenkin tasaantunut, selviää Autoalan Tiedotuskeskuksen erityisasiantuntija Hanna Kalenojan kokoamista tilastoista.
Leena Luotio / Yle
Suomessa tunnettuja suuria katumaastureita ovat muun muassa Mitsubishi Outlander, Skoda Kodiaq tai Volvo XC90. Suurien SUV-autojen suosio on jopa viime vuodesta vähentynyt.
Keskisuuret katumaasturit kuten BMW X1, Ford Kuga tai Nissan Qashqai käyvät kaupaksi viimevuotiseen tahtiin, mutta pienissä on selvää kasvua. Tällaisia suosittuja pieniä autoja ovat esimerkiksi Audi Q2, Citroen C3 Aircross sekä Seat Arona.
Katumaasturitrendi on ollut Suomessa moniin muihin Euroopan maihin verrattuna jopa voimakkaampi. Esimerkiksi Saksassa tuo kolmannes uusien autojen myynnistä on vielä saavuttamatta.
Autonvalmistajat uskovat, että kuluttajien maku pysyy samansuuntaisena vielä lähivuosina ja katumaastureita myydään Euroopassa jossakin vaiheessa jo enemmän kuin kaikkia muita autosegmenttejä yhteensä.
Autonvalmistajia edustavan Autotuojat ja -teollisuus-yhdistyksen toimitusjohtaja Tero Kallion ennusteen mukaan 50 prosentin katumaasturiosuus ensirekisteröinneistä menisi Suomessa rikki vuoden 2025 jälkeen.
SUV-autojen kysynnän kasvua puoltaa kuitenkin, että katumaasturi on mallina riippumaton käyttövoimasta. Auton nokalla voi olla perinteinen polttomoottori, mutta myös sähköautojen ja lataushybridien jatkuvasti kasvavaan mallistoon SUV istuu hyvin. Korkean auton lattian alle on helppo sijoittaa akkuja.
SUV:n kulut jopa neljänneksen suuremmat
Saksan autoliitto ADAC vertaili syyskuussa katumaasturi- ja perusmalleja keskenään. Mukana oli meilläkin tuttuja autoja kuten Volvo V90 vastaan XC90, VW Polo vastaan VW T-Cross, Ford Fiesta vastaan Ford EcoSport tai Mercedes C-malli vastaan GLC.
Vertailussa selvisi, että SUV-versio saattaa painaa jopa viidenneksen enemmän kuin auton perusversio. Korkeamman ilmanvastuksen vuoksi SUV kuluttaa keskimäärin 10 prosenttia enemmän polttoainetta. Jos autossa on neliveto, kulutus kasvaa jopa 30 prosenttia kilometriä kohden riippumatta siitä, tarvitaanko nelivetoa vai ei.
Varsinkin pienemmät katumaasturit ovat tänä päivänä korvanneet aiemmin suositut pienet tila-autot. SUV-versiot tarjoavat perusversioita enemmän tilaa niin matkustajille kuin tavaroillekin, joten keskimäärin 10 prosentin kulutuksen lisääntyminen on ADAC:n mielestä tietenkin suhteellista.
Yllättävämpää tietoa on, että kun auton arvonmenetys lasketaan mukaan, niin lähtöhinnaltaan kalliimman katumaasturin kustannukset kuukautta kohden saattavat olla jopa 200 euroa perusversiota korkeammat. Keskimäärin katumaasturin omistajan kulut ovatkin noin neljänneksen perusversiolla ajavaa korkeammat.
Sen sijaan turvallisuudessa ei Euro NCAP-törmäystestituloksien mukaan ole juuri eroja. Jalankulkijan turvallisuudessa SUV voi olla jopa hiukan parempi korkeamman keulan vuoksi, mutta keulan muotoilulla on kuitenkin suurempi merkitys kuin auton segmentillä.
Autoilijoiden etujärjestö ADAC vetää vertailustaan yhteen, että ympäristöä ja lompakkoaan ajattelevan kuluttajan tulisi hankkisi niin pieni ja kevyt auto kuin suinkin mahdollista. Auton ei tulisi olla isompi kuin todellinen tarve on.
Mercedes-Benzin ensimmäinen GLC-katumaasturi valmistui Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaalla 2017. Ari Welling / Yle
SUV on tullut jäädäkseen mutta pysyykö se muodissa?
Harva valitsee autonsa järkisyillä, vaikka saattaa niin itselleen ja muille perustellakin.
Valmistajat tietävät kuluttajien puheiden ja tekojen välisen eron ja seuraavat kuluttajatottumusten muuttumista tarkasti. Se tiedetään, että SUV on edelleen trendikäs, mutta sekin tiedetään, että autobisneksessä mikään ei ole trendikästä pitkään.
Hyvä esimerkki on tila-auto. Tänä vuonna enää noin kolme prosenttia ensirekisteröinneistä on ollut tila-autoja. Vielä 15 vuotta sitten haluttujen Chrysler Voyagerin tai tätä pienemmän VW Touranin kaltaiset korkeakattoiset autot ovat nyt Euroopassa täysin pois muodista.
Suomessa muodista ovat nyt menneet myös sellaiset suuret autot, jotka eivät ole katumaastureita. Iso farmari-Mersu tai sedan-mallinen Volvo eivät enää puhuttele trendejä seuraavia ostajia. Vielä 2015 perinteiset isot autot muodostivat viidenneksen ensirekisteröinneistä. Tänä vuonna niiden myynti pyörii enää 11 prosentissa.
Trendikkääksi automalli tai kokonainen segmentti voi muuttua eri syistä. Uutta on tultava säännöllisesti, koska sen jälkeen kun silmä tottuu, kuluttaja yleensä kyllästyy. Jos liian suuri osa autoista on katumaastureita, niistä tulee tylsiä.
Lähivuosina automallistoja ohjaavia tekijöitä ovat ennen kaikkea päästöjen tiukentuva lainsäädäntö ja ihmisten ympäristötietoisuuden lisääntyminen. Valmistajien on pakko kehittää vähäpäästöisempiä malleja ja tehtävä niistä kuluttajille houkuttelevia.
Vaikka ennusteiden mukaan katumaastureiden suosio jatkaa kasvuaan, autoiluun kuuluu jatkuvasti myös varmoina pidettyjen ennustusten pettäminen mitä yllättävimmistä syistä.
Yksi signaali tähän suuntaan on monissa Euroopan kaupungeissa lisääntynyt mielenosoittaminen isoja katumaastureita vastaan. Se voi saada pienemmätkin näyttämään ihmisten silmissä pahoilta.
Kun säkkipillit pauhaavat ja tuhannet Skotlannin liput liehuvat ympärillä on helppo uskoa siihen, että Britannian hajoaminen on nyt hiuskarvan varassa.
Itsenäisen Skotlannin kannatus hiipii ylöspäin. Syy siihen on Britannian EU-eropäätös.
– Brexit vauhdittaa itsenäistymiskampanjaa, sillä selvä enemmistö skotlantilaisista haluaa pysyä EU:ssa, sanoo itsenäisyyttä kannattavaan mielenosoitukseen Edinburghissa osallistunut Mac Dalrymple.
Skotit marssivat itsenäisyyden puolesta EU-tähdillä koristettujen Skotlannin lippujen alla.Pasi Myöhänen / Yle
Skotlantilaisista 62 prosenttia äänesti vuoden 2016 brexit-äänestyksessä EU-jäsenyyden puolesta. Skotlantia ollaan siis irrottamassa EU:sta vastoin asukkaiden enemmistön tahtoa.
Brexit on ollut monelle viimeinen pisara.
– Emme halua, että Boris Johnsonin oikeistolainen konservatiivihallitus pakottaa meidät EU-eroon. Haluamme säilyttää vapaan liikkuvuuden ja hyvät suhteemme ystäviimme joka puolella Eurooppaa, Carol Meir selittää.
Äänestystä vaaditaan ensi vuodelle
Skotlannin itsenäisyydestä äänestettiin edellisen kerran viisi vuotta sitten. Itsenäisyyttä ajava kampanja oli vahva, mutta lopulta 55 prosenttia skoteista halusi pysyä osana Britanniaa.
Mielipidetutkimusten mukaan etumatka on nyt kurottu kiinni. Tasan puolet skoteista kannattaa nyt itsenäisyyttä, ja kannatuksen nousu tulee nimenomaan EU-jäsenyyden puolustajien parista.
Niamh O’Hara (alhaalla oikealla) ystävineen saapui Edinburghin itsenäisyysmarssille Dundeesta. Pasi Myöhänen / Yle
18-vuotias Niamh O’Hara ei ollut vuonna 2014 kyllin vanha äänestämään. Nyt hän sanoo marssivansa tulevaisuutensa puolesta.
– Brexit saa minut todella vihaiseksi. Skotlannin täytyy olla itsenäinen maa Euroopan unionin sisällä.
Skotlannissa valtaapitävä kansallispuolue SNP pitää EU-eroa niin suurena perustuslaillisena järistyksenä, että se oikeuttaa uuden kansanäänestyksen.
Kansallismielisen ja sosiaalidemokraattisen puolueen johtaja Nicola Sturgeon haluaa kansanäänestyksen ensi vuodelle ja aikoo tehdä virallisen vaatimuksen siitä “viikkojen sisällä”.
Brittimieliset muistuttavat riskeistä
Itsenäistymisen vastustajat eivät katso aikeita uudesta kansanäänestyksestä hyvällä. He muistuttavat, että asiasta piti äänestää vain kerran sukupolvessa.
Dev Brown uskoo silti, että uusintaäänestyskin toisi voiton Englannin ja Skotlannin liiton kannattajille.
– Ymmärrän itsenäistymisen tunnepohjaiset perusteet. Loppujen lopuksi taloudelliset argumentit painavat kuitenkin vaakakupissa enemmän.
Edinburghissa järjestettyyn All Under One Banner -marssiin osallistui tuhansia mielenosoittajia, heidän joukossaan Mac Dalrymple.Pasi Myöhänen / Yle
Britanniaan kuulumisen tuoma taloudellinen turva oli itsenäisyyden vastustajien tärkein ase vuoden 2014 kansanäänestyksen alla. Brexit on kuitenkin vesittänyt argumenttia.
– Itsenäistymisen kannattajien voitto käy sitä helpommaksi, mitä selvemmältä brexitistä koituvat taloudellisest haitat näyttävät, sanoo Strathclyden yliopiston professori, mielipidetutkija John Curtice.
– Sopimukseton EU-ero kallistaisi skottien enemmistön itsenäisyyden kannalle.
Riskejä edessä joka tapauksessa
Skotlanti on kiperässä paikassa, sillä epävarmuus näyttää väistämättömältä. Britannian osana maata ollaan viemässä EU-eroon, mutta myös itsenäistyminen toisi riskejä.
Skotlannin talous on pahasti alijäämäinen, ja Englanti on sen ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani.
EU-jäsenyyden aikataulustakaan ei ole takeita. Esimerkiksi Espanja voisi vastustaa itsenäisen Skotlannin unionijäsenyyttä Katalonian itsenäisymisaikeiden vuoksi.
Douglas Sinclair (vasemmalla) perheineen osallistui itsenäisyysmarssille Edinburghissa. Hän uskoo, että brexit varmistaa Skotlannin itsenäisyyden. Pasi Myöhänen / Yle
Riskeistä huolimatta brexit on saanut monen epäröivän skotin tuntemaan, että itsenäistymistä puoltavat nyt paitsi sydän myös järkisyyt.
Sinivalkoisten Skotlannin lippujen keskellä marssiva Douglas Sinclair sanoo, että monet hänen ystävänsä ja kollegansa ovat kääntyneet itsenäisyyden kannalle.
– Kun katsoo Westminsterin poliittista hulluutta, niin itsenäisyys näyttää väistämättömältä. Toivottavasti muutaman vuoden sisään olemme Suomen kaltainen vahva ja itsenäinen valtio.
Poliisi epäilee 30-luvulla syntyneen naisen joutuneen raiskatuksi Oulussa maantaina iltapäivällä. Nainen oli ollut asioimassa taloyhtiön pyykkituvassa. Tekoa tutkitaan epäiltynä törkeänä raiskauksena.
Esitutkinnan mukaan paikalle oli tullut mies, joka on uhannut teräaseella ja käyttänyt muuta fyysistä väkivaltaa.
Vanhus oli poliisin tietojen mukaan ilmoittanut tapahtuneesta omaiselleen, joka ilmoitti asiasta hätäkeskukseen. Paikalle saapui poliisipartio sekä hoitohenkilökuntaa. Vanhus toimitettiin sairaalahoitoon.
Poliisipartio otti pian tapahtuman jälkeen läheltä tapahtumapaikkaa kiinni 90-luvulla syntyneen oululaisen miehen. Rikoskomisario Antti Palokankaan mukaan tapaus on hyvin poikkeuksellinen.
Turkin armeijaa lähellä oleva rahasto osti Suomen tärkeimpiin puolustustarvikkeiden viejiin kuuluvan yrityksen alkuvuodesta.
Turkkilainen OYAK-eläkerahasto osti 70 prosenttia raahelaisesta Miilux Oy:stä. Työ- ja elinkeinoministeriö antoi kaupalle hyväksynnän helmikuussa ja virallisesti kauppa toteutui 8. huhtikuuta.
Viime vuosina nopeasti kasvanut Miilux valmistaa muun muassa suojausterästä. Turkissa suomalaista suojausterästä on tarvittu esimerkiksi panssariajoneuvojen vahvistamiseen.
– Sitä voidaan lyödä linja-auton kylkeen, ambulanssin kylkeen tai miehistönkuljetusajoneuvon kylkeen. Se suojaa, että luoti ei mene läpi. Sitä ei voida käyttää aseisiin tai ammuksiin, kuvaa Miilux Oy:n toimitusjohtaja Pekka Miilukangas.
OYAK on puolestaan eläkerahasto, jonka jäseniä ovat Turkin armeijan upseerit, aliupseerit ja virkamiehet. Oikeudelliselta luonteeltaan se muistuttaa holding-yhtiötä.
Yrityksellä on kerrottu olevan siteet maan itsevaltaiseen hallitukseen: The Guardianin mukaan hallituksessa on istunut entinen kenraali ja vuosikokouksessa on vieraillut puolustusministeri.
Miilukankaan mukaan suomalaisyhtiön osaaminen suojausteräksessä ja OYAKin armeijatausta eivät liity toisiinsa, vaikka "joku voisi niin ajatella". Hän lisää, että rahaston omistuksessa on noin 90 yritystä ympäri maailman.
Ministeriö tiesi suhteista Turkin hallitukseen
Yrityskauppa ei herättänyt toteutuessaan kovin suurta huomiota. Puolustusministeriö, pääesikunta, ulkoministeriö, sisäministeriö, valtiovarainministeriö ja Huoltovarmuuskeskus puolsivat päätöstä. Hyväksynnän allekirjoitti silloinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).
Kun kotimainen puolustusteollisuuden yritys myydään ulkomaille, kauppa vaatii valtion hyväksynnän. Miiluxin tapauksessa selvitettiin, voiko kaupasta olla haittaa esimerkiksi maanpuolustukselle. Turkkilaisyrityksen siteet Erdoganin hallintoon olivat tiedossa.
– Suurimmaksi osaksi yrityskauppoja katsotaan kansallisesta näkökulmasta, mutta totta kai selvitämme aina, millainen toimija uusi omistaja on ja kuka siellä käyttää todellista valtaa, erityisasiantuntija Lasse Puroma työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.
Turkin hyökkäyksen jälkeen kauppa näyttäytyy joka tapauksessa erilaisessa valossa, vaikka näillä kahdella asialla ei suoraa yhteyttä olekaan. Se on yksi merkki suomalaisen puolustusteollisuuden ja nyt sotaa käyvän Turkin tiiviistä ja monisyisistä suhteista.
BMC:n panssariautot partioivat lähellä Syyrian rajaa maaliskuussa.AOP
Miiluxilla on vielä voimassa yhteensä kuusi vientilupaa Turkkiin. Asiakkaita ovat panssaroituja ajoneuvoja valmistavat BMC, Otokar, Nurol ja Katmerciler sekä sirpalesuojia valmistava Roketsan.
"Mutta sitähän se elämä on"
Hallitus on linjannut, että Suomi ei vie aseita sotaa käyvään maahan. Uusia puolustustarvikkeiden vientilupia ei myönnetä ja puolustusministeriö selvittää myös tähän asti myönnettyjen lupien perumista.
Pekka Miilukankaan mielestä hallituksen linjaus uusien lupien suhteen on täysin oikea. Mutta jos nykyisetkin luvat jäädytetään, se tuntuisi Raahessa.
– Se tarkoittaisi miljoonien eurojen liikevaihdon menettämistä ja lukuisien työpaikkojen häviämistä. Mutta sitähän se elämä on.
Mehän tehdään Suomessa sotateollisuuteen koko ajan kampetta ja toivotaan, että niitä ei ikinä tarvitsisi käyttää sotaan. Pekka Miilukangas
Suomesta vietiin viime vuonna puolustustarvikkeita maailmalle yli 128 miljoonan euron edestä. Teollisuus tuo leivän pöytään esimerkiksi isolle joukolle Raahen seudun metallityöläisiä.
– Tämä on vaikea asia. Mehän tehdään Suomessa sotateollisuuteen koko ajan kampetta ja toivotaan, että niitä ei ikinä tarvitsisi käyttää sotaan, Miilukangas sanoo.
Suomalaisilla yrityksillä on voimassa yhteensä 21 vientilupaa puolustustarvikkeille Turkkiin. Pelkästään viime vuonna lupia myönnettiin 40 miljoonan euron edestä. Kaikki luvat eivät kuitenkaan johda toteutuneeseen vientiin.
Hallitus on ollut Turkin suhteen varpaillaan jo ennen hyökkäystä. Maanantaina Yle kertoi, että puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) oli syyskuussa kieltänyt Nammo Lapua Oy:tä viemästä Turkkiin tarkka-ammuntaan soveltuvia patruunoita.
Työmatkalla Libanonissa oleva Kaikkonen ei ehtinyt kommentoida Ylelle Miiluxin yrityskauppaa.
Erikoinen rahasto jauhaa vaurautta jäsenilleen
Miilux ei ole ainoa metalliyritys, jonka OYAK on hankkinut. Elokuussa uutisoitiin, että se neuvottelee brittiläisen teräsyhtiö British Steelin ostamisesta.
Suomalaisittain voi kuulostaa oudolta, että armeijaan linkittyvä yhtiö harrastaa yritysostoja maailmalla laajassa skaalassa. Turkissa toiminnalla on kuitenkin vuosikymmenien perinteet.
Itsenäisen turkkilaisen ajatushautomon TESEVin raportissa arvioidaan, että sotilaallisen toimijan laajentuminen oman ydintoimintansa ulkopuolelle on ongelmallista demokratian kannalta (sivu 13).
"On viisaampi lyödä hynttyyt yhteen"
Yrityskaupan jälkeen Miilux on rakentanut uuden tuotantolaitokseen Turkin Manisaan. Tuotantolaitos tulee uuden tytäryhtiön, Miilux Turkeyn omistukseen.
– Miilux selvitti aiemmin tuotannon aloittamista Turkissa. Sitten törmäsimme OYAKiin, joka teki vastaavanlaista selvitystä. Totesimme, että on viisaampi lyödä hynttyyt yhteen, Pekka Miilukangas sanoo.
Samalla kun OYAK osti raahelaisen perheyrityksen enemmistön, se nimitti hallitukseen puheenjohtajan sekä kaksi muuta jäsentä. Miilukangas jatkoi toimitusjohtajana.
Suojausteräksen lisäksi Miilux valmistaa monipuolisesti erilaisia terästuotteita. Yhtiö on kasvattanut viime vuosina liikevaihtoaan nopeasti ja tehnyt myös voittoa kunnioitettavalla prosentilla. Se työllisti viime vuoden lopussa 88 ihmistä.
Tiistaina vähän ennen puoltayötä valtatie 3:lla Kurikan Jalasjärvellä tapahtui vakava liikenneonnettomuus.
Onnettomuudessa menehtyi kaksi 17-vuotiasta nuorta naista. Kolmas autossa ollut samanikäinen nainen loukkaantui vakavasti. Kaikki nuoret olivat Jalasjärveltä.
Auton kuljettajalla oli Pohjanmaan poliisin mukaan ajokortti, eli hän on saanut sen poikkeusluvalla jo 17-vuotiaana.
Onnettomuus tapahtui noin kahdeksan kilometriä ennen Jalasjärven keskustaa jyrkästi oikealle kääntyvässä mutkassa. Nuoret olivat tulossa Kurikan suunnasta.
Kuljettaja oli menettänyt henkilöautonsa hallinnan ja ajoneuvo osui sähköpylvääseen. Kaikki henkilöt olivat olleet kiinni turvavöissä.
Tapahtuma-aikaan tien pinta oli märkä ja lämpötila kolme astetta.
Poliisi tutkii asiaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksena. Tie onnettomuuspaikalla on ollut poikki raivaustöiden johdosta.
Hollannissa poliisi on löytänyt vuosikausia eristyksissä eläneen perheen syrjäiseltä maatilalta.
58-vuotias mies ja viisi lasta olivat asuneet yhdeksän vuotta maatalon kellarissa Ruinerwoldin kylässä Drenthen maakunnassa. Asiasta ovat kertoneet paikallinen RTV Drenthe -televisiokanava sekä esimerkiksi yleisradioyhtiö BBC ja Newsweek-lehden verkkosivut.
Perheen lapset ovat nyt 18–25 -vuotiaita.
RTV Drenthen tietojen mukaan perheenjäsenillä ei ollut kontakteja ulkomaailmaan, vaan he olivat eläneet tilalla täysin omavaraisesti kasvimaan ja tilalla kasvatettujen eläinten turvin. He olivat ilmeisesti odottaneet maailmanloppua.
Perhe löytyi sen jälkeen, kun sisarussarjan vanhin poika pakeni tilalta paikalliseen baariin ja pyysi apua. Baarin omistaja Chris Westerbeek kertoo televisiokanavalle, että hämmentyneeltä vaikuttanut nuori mies oli pukeutunut vanhoihin vaatteisiin ja hänellä oli pitkä parta.
– Hän tilasi viisi olutta ja joi ne. Sitten soitimme poliisille, Westerbeek sanoo.
Maatilalle saapuneet poliisit löysivät rakennuksen, jonka ikkunat oli laudoitettu umpeen. Sisältä löytyi kaapin taakse piilotetut portaat, jotka johtivat perheen piilopaikkaan.
58-vuotiaan miehen kerrotaan olleen vuodepotilaana, hän oli ilmeisesti saanut sairauskohtauksen jokin aika sitten. Joissain lähteissä hänen kerrottiin olevan lasten isä, mutta paikallisviranomaisten mukaan näin ei ole. Hollantilaisen Algemeen Dablad -lehden mukaan mies oli itävaltalainen puuseppä.
Mies ei myöskään omista maatilaa, mutta on vuokrannut sen.
Toistaiseksi ei tiedetä, missä lasten äiti on. Hän on mahdollisesti kuollut jo vuosia sitten.
Poliisi on vahvistanut löytäneensä perheen ja tutkivansa tapausta. 58-vuotias mies on pidätetty ja maatila eristetty.
Lapset on kuljetettu pois ja heidän kerrotaan olevan viranomaisten hoivissa.
Päivitetty 15.10. klo 22.25 tiedolla, että mies ei ole lasten isä, ja 16.10 klo 5.45: lapsia oli vain viisi
Brexit-sopimus vaikuttaa muun muassa Suomen yrityksiin ja kansalaisiin. Pelivaraa antaa siirtymäaika, joka kestää vuoden 2020 loppuun asti.
Sopimuksen kaikki yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä. Pitkin tätä vuotta on kuitenkin kirjoitettu monenlaisia arvioita siitä, miten brexit näkyy Suomessa.
1. Suomalaiset yritykset
Suurimmat vaikutukset brexitillä on Suomessa yrityksiin ja talouteen ylipäätään.
Brexit aiheuttaa monessa yrityksessä epätietoisuutta, ja jotkut valmistautuvat pahimpaan varmuuden vuoksi. Esimerkiksi hiomatarvikkeita valmistava Mirka on varautunut tappioihin ja liikevaihdon laskuun.
– Tavarat eivät todennäköisesti liiku asiakkaille niin nopeasti kuin tällä hetkellä. Siitä koituu lisäkustannuksia, arvioi Mirkan toimitusjohtaja Stefan Sjöberg Uudestakaarlepyystä.
Sopimukseton brexit olisi ollut Suomen kansantaloudelle kauhistus. Sopimuksen ansiosta Britannia noudattaa todennäköisesti siirtymäajalla EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia. Toisin sanoen Britannia osallistuisi sisämarkkinoille ja tulliunioniin sekä noudattaisi EU:n kauppasopimuksia ”jäsenmaan tapaan”, kertoo ulkoministeriö.
2. Tulli ja tilaukset brittiläisistä verkkokaupoista
Tulli on laskenut, että jos Britannian EU-ero astuu voimaan, tullattavat tavarat lisääntyvät 25 prosenttia. Tulli palkkaakin lisää väkeä.
Yritysten lisäksi tullien sumppuja lisäävät myös yksittäisten ihmisten tekemät netti-tilaukset Britanniasta. Tulevaisuudessa yli 22 euroa maksavista nettitilauksista pitää tehdä tulli-ilmoitus ja maksaa verot.
3. Matkustaminen Britanniaan
Todennäköisesti matkustamiseen ei tule muutoksia. Nyt Britanniaan matkustaessa Suomen passin tai henkilökortin on oltava voimassa koko matkan ajan eikä Suomen kansalainen tarvitse viisumia.
4. Suomalaiset Britanniassa
Siirtymäkaudella EU:n ja Britannian kansalaiset voivat todennäköisesti liikkua ja oleskella Britanniassa entiseen tapaan. Jossain vaiheessa ulkomaalaisten rekisteröitymisestä Britanniassa tulee kuitenkin pakollista, kertoo Helsingin Sanomat.
5. Opiskelijoiden tilanne
Suomalaisten opiskelijoiden kohtalo Briteissä on epävarma. Siirtymäkaudella tuskin mikään muuttuu rajusti, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen? Kysymykseen voi hakea jonkinlaisia vastauksia Ylen jutusta, jossa asiantuntijat arvioivat sopimuksettoman eron vaikutuksia ulkomaalaisten opiskelijoiden tilanteeseen.
6. Vaikutus tiedeyhteisöön
On povattu, että Britannian lähtö EU:sta saattaa olla katastrofi eurooppalaiselle tiedemaailmalle ja sen verkostoille. Myös suomalainen tiedeyhteisö kärsii.
Esimerkiksi lääkekehitysyhtiö Faronin perustaja ja johtaja Markku Jalkanen, että vuosien yhteistyö brittiläisten tutkijoiden kanssa voi pahimmillaan murentua yhdessä yössä.
Britannian perinteikkäät huippuyliopistot kuten Oxford ja Cambridge ovat aiemmin keränneet maailman parhaita tutkijoita. Nyt tutkijoiden tulo voi vaikeutua huomattavasti.
Vappu Vainikka avaa kotitalonsa oven ja suuntaa nurmikon poikki vasemmalle. Punaisen talon päädyssä on kaksi roskapönttöä. Pienempi sekajätteelle, suurempi kierrätettäville materiaaleille.
– Tämä on ollut meillä ainakin kymmenen vuotta. Tyytyväisiä ollaan! Vainikka iloitsee ja avaa monilokeroastian kantta.
Sisällä on neljä erikokoista lokeroa. Muovit, paperit, kartongit ja metallit voi asetella omiin osastoihinsa. Lasille ei ole omaa lokeroa, mutta jos lasit jättää astian viereen ennen tyhjennystä, saa nekin kyytiin.
‒ On niin paljon helpompi tuoda tavarat tähän, kuin lähteä kuskaamaan niitä jonnekin kaupan kierrätykseen. Eikä tarvitse säilöä tavaraa missään. Tämä on ollut oikein toimivaa, Lappeenrannan Sammonlahdessa asuva Vainikka kertoo.
Vappu Vainikka on ollut tyytyväinen monilokeroastian käyttäjä jo kymmenisen vuotta. Kare Lehtonen / Yle
Kiinnostus kasvaa
Monilokerokierrätys on suunnattu omakotiasujille ja pienille kiinteistöille. Sitä on kokeiltu monessa eri paikassa. Helsingissä kesällä aloitetussa kokeilussa on noin 1 000 kotitaloutta, Uudenmaan pienemmissä kunnissa monilokeroroskiksen on voinut saada jo usean vuoden ajan.
Etelä-Karjalassa monilokerokierrätysastian on voinut saada vuodesta 2010 asti.
‒ Meillä oli alussa tasaista kasvua, mutta viime vuosina se on pysynyt ennallaan. Tuhatkunta asiakasta tällä hetkellä, kertoo Itä-Suomen aluejohtaja Janne Vehmaa jätehuoltoyhtiö Remeolta.
Janne Vehmaa kertoo Remeon toimineen monilokeroastiabisneksessä Lappeenrannassa jo yhdeksän vuoden ajan. Kare Lehtonen/Yle
Syyskuussa Lappeenrannassa monilokeroastioita alkoi toimittaa myös Etelä-Karjalan jätehuolto, jolla on asiakkaita tällä hetkellä 166.
– Syyskuun lopussa toimitettiin ensimmäiset astiat asiakkaille, ja ensimmäiset tyhjennykset tehtiin lauantaina. Vaikuttaa siltä, että kokeilu jää ihan pysyväksi. Sen verran paljon on kokeiluasiakkaita on mukana, sanoo asiakas- ja viestintäpäällikkö Mari Ilvonen Etelä-Karjalan jätehuollosta.
Toistaiseksi palvelu on sijoittunut Etelä-Karjalassa Lappeenrantaan. Syyt ovat logistisia, sillä monilokeroastian voi tyhjentää vain tietynlainen roska-auto ja niitä on Suomessa kourallinen.
Jäteyhtiö Remeolla on monilokeroautot Lappeenrannan lisäksi myös Turussa, Vaasassa ja Uudessakaupungissa. Etelä-Karjalan jätehuollon asiakkaiden roska-astioita tullaan tyhjentämään alihankkijan autolla 170 kilometrin päästä Porvoosta saakka.
Kesäkuussa Yle kertoi monilokerokeräyskokeilusta Helsingissä. Halukkaita kokeiluun olisi ollut yli 2 000. Mukaan otettiin noin puolet. Mukaan valittiin sopivan reitin varrella asuvia ihmisiä, jonne lokeromahainen roska-auto pääsee vaivattomasti.
Helsingissä kokeiluun valittiin tuhatkunta kotitaloutta, mutta halukkaita olisi ollut jopa tuplamäärä.Petteri Juuti / Yle
9–10 euroa kuukaudessa
Ilmainen monilokeropalvelu ei ole. Etelä-Karjalassa astian tyhjennysmaksu on hiukan alle kymmenen euroa, Itä- ja Länsi-Uudellamaalla mennään yli kymmeneen euroon.
Remeo tuo astian ilmaiseksi. Etelä-Karjalan jätehuollolle pitää astiasta tyhjennyksen lisäksi maksaa kahden euron kuukausivuokraa. Käytännöt siis vaihtelevat. Pelkän tavallisen sekajäteastian tyhjennys maksaa viitisen euroa kerta.
Monilokeroastia tyhjennetään erityisellä monimahaisella roska-autolla, jossa kierrätettävät materiaalit pysyvät omissa tiloissaan. Topi Kirsi/Yle
Yleisen kierrätysastian liepeillä, supermarketin parkkipaikalla Lappeenrannan Joutsenossa ostoksia kantaa Maija Korhonen. Korhonen sanoo lukeneensa monilokeroastioista lehdestä, mutta pärjäävänsä hyvin myös ilman.
‒ Kyllä me ihan mielellään viedään itse tavarat kierrätykseen, Korhonen sanoo.
Mika Produn taas on matkalla kauppaan. Voisiko omakotitaloasukas olla kiinnostunut maksullisesta kierrätyspalvelusta?
‒ Maksetaanhan me nytkin, kun jäteauto hakee bio- ja sekajätteet. Se riippuu tietysti hinnasta. Jos on kovahintainen, niin sitten ei kiinnosta niin paljoa, mutta jos kohtuullinen, niin miksi ei? Produn pohtii.
Arkea helpottavaa
Palvelun käyttäjillä vaakakupissa painaa helppous.
Eläkkeellä oleva Vappu Vainikka asuu yhdessä miehensä kanssa. Sekajätteen ja kierrätettävien materiaalien lisäksi taloudessa tuotetaan biojätettä, mutta sen Vainikat kompostoivat omaan kompostiin.
‒ Meillä tyhjennetään monilokeroastia noin kuukauden välein, se riittää meille. Sen saa itse valita, jos on esimerkiksi isompi perhe, Vainikka kertoo.
Sana on myös kiirinyt, sillä samalla kadulla lähes jokaisessa pihassa on vastaava roska-astia.
Monilokeroastioissa voi yleensä kierrättää kartonkia, lasia, metallia, paperia ja muovia.Topi Kirsi/Yle
Yritysten edustajat uskovat kiinnostuksen nousseen monesta syystä.
‒ Kierrättäminen on kasvanut viime vuosina ja on tullut hyötykeräyspisteitä ja ihmiset on siinä mielessä herännyt asialle, Janne Vehmaa arvioi.
‒ Se on sellainen arkea helpottava. Astia on oman kodin pihassa ja siihen on helppo ne kierrätettävät asiat toimittaa, Mari Ilvonen jatkaa.
Ainakin kerran viikossa lyön kunnolla leikiksi muiden aikuisten kanssa. Pelaamme hippaa tai polttopalloa, keksimme tarinoita ja esitämme eläimiä.
Kuulostaa lasten leikeiltä, mutta hienompi nimitys toiminnallemme on improvisaatioteatteri. Eikö alkanutkin vaikuttaa aikuismaiselta hommalta?
Improvisaatioteatteri on yhteinen peli, jonka säännöt kuka tahansa sosiaalisesti normaali ihminen voi oppia. Se on lähempänä leikkiä kuin teatteria.
Kun parikymppisenä etsin sopivaa tapaa tyhjentää pääni, suuntasin baariin tai joogatunnille. Molemmissa tapauksissa pään tyhjentäminen jäi vajaaksi. Alkoholista tuli krapula ja joogasalin hiljaisuudessa ajatukset piinasivat ihan samalla tavalla kuin muuallakin.
Sitten löysin impron ja huomasin, että avain aikuisen ihmisen henkisiin lukkoihin oli leikkiminen.
Kun leikki viedään aikuisten maailmaan, esimerkiksi toimistoympäristöön, alkaa kuulua narinaa.
Leikki on osa ihmisen luontoa. Monet eläimet leikkivät pentuina, mutta on havaittu, että varsinkin eläinkunnan älykkäimmät, kuten delfiinit, varislinnut ja kädelliset leikkivät paljon myös täysikasvuisina.
Luultavasti jokainen aikuinen leikkii ihan huomaamattaankin. Paiskaa lemmikkikoiran kanssa tassua tai kulauttaa kurkkuunsa kupillisen lapsen ojentamaa mielikuvituskahvia.
Silti leikki tuntuu olevan yhteiskunnassa vain lasten ja luovan alan ammattilaisten yksinoikeus. Kun leikki viedään aikuisten maailmaan, esimerkiksi toimistoympäristöön, alkaa kuulua narinaa.
Tyky-päivään osallistuu aina joku, jonka mielestä kaikenlaiset leikit ovat noloja. Yleensä tämä joku myös ilmoittaa asian vähintään passiivis-aggressiivisesti.
Erilaiset tutustumisleikit taas ovat toisille suorastaan maanpäällinen helvetti.
Miksi leikkiminen on joillekin aikuisille niin vastenmielistä?
Leikkiviin aikuisiin liitetään usein myös negatiivisia mielikuvia.
Koska leikkiä pidetään lasten touhuna, siihen ryhtyminen tarkoittaa häpeän kynnyksen ylittämistä. Yhdelle kynnys on korkeampi kuin toiselle. Häpeän pelko saattaa saada ihmisen välttelemään ihan harmittomiakin asioita.
Ehkä leikkiä välttelevä aikuinen välttelee siis itsensä nolaamista. Tai ehkä aikuinen vaan kuvittelee olevansa leikkimisen yläpuolella. Jotenkin arvovaltaisempi, jos ei hetkeksikään löysää otetta ja hassuttele.
Leikkiviin aikuisiin liitetään usein myös negatiivisia mielikuvia. Sellainen ihminen on jäänyt jotenkin aikuistumisen kelkasta. Metsässä juoksevat larppaajat ovat outoja ja värityskirjojen värittäjät lapsellisia typeryksiä.
Eikä tarvitse olla edes leikkivä aikuinen, että katsotaan kieroon. Riittää, että on leikkivä teini. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevat keppihevosharrastajat saavat kuraa niskaansa. Nuorison pitäisi kai hengata mieluummin kaduilla rööki tai nuuska huulessa.
Aikuiselle sopivat leikit taas tapahtuvat makuuhuoneessa. Muulloin aikuisen täytyy olla aivan älyttömän vakavissaan ja kontrolloida itseään jatkuvasti.
Katsokaa vaikka, mitä kävi leikin lähisukulaiselle liikunnalle. Siitä on tullut tiukkaa suorittamista, jossa erilaisilla härpäkkeillä tarkastellaan sykettä ja aktiivisuutta.
Leikki on kaiken suorittamisen ulkopuolella. Se on näennäisen hyödytöntä toimintaa, jonka tarkoituksena on lähinnä tekemisen ilosta syntyvä hauskanpito.
Juuri siksi hektinen ja suorituskeskeinen yhteiskunta kaipaa leikkiä enemmän kuin koskaan.
Leikkiminen vähentää stressiä, tehostaa aivotoimintaa ja parantaa muistia.
Leikin vaikutus lapsen kehitykseen on nähty monissa tutkimuksissa. Samoin leikin puutteen seuraukset.
Tutkija Stuart Brown on havainnut, että monilla murhaajilla oli samanlainen kokemus lapsuudesta. Heidän elämässään leikkiä oli ollut liian vähän, jos lainkaan, ja se altisti heidät väkivaltaisuudelle.
Brown puhuu leikkimisestä ihmisen elinikäisenä oikeutena. Jos leikki kerran on lapselle niin tärkeä ja tarpeellinen asia, miksi se ei olisi sitä myös aikuiselle.
Koska nyky-yhteiskunta haluaa aina nähdä toiminnan hyödyt, niin luettelenpa siis vielä leikkimisen hyötyjä aikuiselle.
Leikkiminen vähentää stressiä, tehostaa aivotoimintaa ja parantaa muistia. Leikin tiimellyksessä usein naurattaa, ja nauru laskee verenpainetta.
Leikki kehittää sosiaalisia taitoja ja sitoo ryhmiä yhteen. Parhaimmillaan leikkiessään pääsee flow-tilaan.
On sanottu, että tekoäly pystyy tulevaisuudessa moneen, mutta ihmisen osaksi jää luovuus. Leikki on avoimuutta ja heittäytymistä, mielikuvituksen ja luovuuden riemuvoitto. Jos leikki loppuu, loppuu myös luovuus.
Nolo on siis se, joka ei leikkiin ryhdy.
Laura Hallamaa
Kirjoittaja on Turussa asuva vapaa toimittaja, joka tuo nyyttikesteille lähes aina etikkasipsejä.
Lappeenrantalainen toimitusjohtaja Janne Mäenpää luki eilen keskiviikkona lounaalla ollessaan uutisen, eikä ollut uskoa lukemaansa.
Uutisessa kerrottiin, että Lappeenrannan nuorkauppakamari ei enää pysty järjestämään suosittua Joulupuu-keräystä, jolla vähävaraisten perheiden lapsille on kerätty joululahjoja.
Esimerkiksi viime vuonna joululahjan sai Lappeenrannassa Joulupuu-keräyksen avulla noin 830 lasta.
Uutisen luettuaan Janne Mäenpää päätti ryhtyä tuumasta toimeen ja otti puhelun Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten palvelupäällikkö Raija Kojolle. Keskustelun aikana Mäenpää lupautui vaimonsa Piia Mäenpään kanssa hankkimaan 500 joululahjaa niitä kaipaaville lapsille.
Joulupuu-keräyksen kautta jaettiin pelkästään Lappeenrannassa viime vuonna yli 800 lahjaa. Markku Pitkänen / Yle
Mäenpää päätös lähteä pelastamaan Joulupuu-keräys oli helppo, koska keräyksen toimintamallit ovat Eksotella jo olemassa.
– Eksotelta saadaan valmiit taulukot, joista ilmenevät lasten iät ja mahdolliset lahjatoiveet. Niitä lähdetään toteuttamaan, kertoo Janne Mäenpää.
Lahjat omin voimin
Joulupuu-keräyksessä kuka tahansa on voinut ottaa esimerkiksi kauppakeskuksessa olevasta joulukuusesta lapun, jossa on lapsen lahjatoive. Sen jälkeen lapun ottaja on hankkinut toiveen mukaisen lahjan, paketoinut sen ja vienyt keräyspisteeseen.
Janne Mäenpää ei kuitenkaan järjestä keräystä, vaan hankkii lahjat omin voimin ja mahdollisten muiden yrittäjien avulla.
Janne Mäenpää hankkii lahjat 500 lapselle.Mikko Savolainen / Yle
Itse hän on osallistunut Joulupuu-keräykseen useana vuonna.
– Lapsiin liittyvät asiat ja se että lapsilla on kaikki hyvin, ovat aina olleet minulle ja vaimolleni tärkeitä. Jouluaatto on yksi päivä vuodesta, mutta meille tärkeä, kertoo Janne Mäenpää.
Yrittäjät innostuivat auttamaan
Janne Mäenpää julkaisi keskiviikkona alkuillasta sosiaalisessa mediassa päivityksen, jossa kertoi suunnitelmastaan ryhtyä pelastamaan tilannetta. Yhteydenottoja Mäenpää on saanut jo paljon. Apuvoimia esimerkiksi paketointiin on tarjottu, kun ainakin yhden koulun oppilaskunta on tarjoutunut sitä hoitamaan.
– Ainakin 30 viestiä on tullut pelkästään paketointiin liittyen.
Mäenpään julkaisema päivitys on saanut myös muita yrittäjiä liikkeelle, ja joulumieltä tuntuu löytyvän, kun lapsista on kyse. Tempaus saattaakin vielä paisua riippuen siitä, miten moni taho ilmoittautuu talkoisiin mukaan. Yhteydenottoja on tullut kymmenkunta.
Omalta osaltaan Janne Mäenpää lupaa, että yrittäjät saavat hankittua kaikille lapsille lahjat entiseen tapaan.
– En uskonut, että tästä tulee näin iso juttu, yllättynyt Mäenpää hymähtää.
Yhdysvaltojen demokraattipuolueen yksi pitkäaikaisimmista edustajista ja ihmisoikeustaistelijoista Elijah Cummings on kuollut. Asian on vahvistanut edustajan toimisto.
Torstaina kuollut 68-vuotias Cummings oli pitkään kärsinyt terveysongelmista. Afroamerikkalainen Cummings oli valittu edustajainhuoneeseen Baltimoresta Marylandin osavaltiosta ensimmäisen kerran vuonna 1996.
Cummingsin oli maanviljelijän poika, jonka unelmana oli asianajajan ammatti. Koulussa unelmaa ei ollut tuettu, josta Cummings oli murtunut.
Hän opiskeli sitkeästi asianajajaksi ja sai edustajainhuoneessa taitavan sanankäyttäjän maineen.
Hän toimi edustajainhuoneen valvontakomitean puheenjohtajana, joka on valvonut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja tämän hallinnon toimintaa välivaalien jälkeen. Hän oli myös keskeinen toimija presidentin virkarikostutkinnassa.
Cummings on tehnyt töitä myös mustien oikeuksien eteen Yhdysvalloissa. Cummings on myös arvostellut hallinnon toimintaa maahanmuuttoasioissa.
Esimerkiksi vuonna 2015 Cummings yritti hillitä ihmisiä Baltimoren väkivaltaisten mellakoiden jälkeen. Mellakat alkoivat siitä, kun Freddy Gray –niminen nuorukainen kuoli pidätyksen aikana. Useat paikalliset uskovat Mooren tapaan, että Gray olisi voinut jäädä henkiin, jos olisi päässyt sairaalahoitoon aiemmin.
Presidentti Trump on arvostellut tänä vuonna viestipalvelu Twitterissä demokraattien afroamerikkalaista kongressiedustajaa Cummingsia ja haukkui tämän kotikaupunkia Baltimorea. Hän sai sananvaihdossa rasismisyytöksiä niskaansa.
