Venäjä aikoo estää Turkin ja Syyrian rajalla puhjenneen konfliktin laajenemisen avoimeksi sodaksi maiden välillä. Asiasta kertoi Venäjän presidentin Syyrian-erikoislähettiläs Aleksandr Lavrentjev tavatessaan toimittajia Abu Dhabissa.

Lavrentjevin mukaan Syyria ja Turkki neuvottelevat tilanteesta jatkuvasti. Neuvotteluja käyvät puolustus- ja ulkoministeriöt sekä turvallisuuspalvelut.

Venäjä ei Lavrentjevin mukaan hyväksy Turkin hyökkäystä Syyriaan. Näin sanoessaan hän kiisti Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin lausunnon, jonka mukaan Venäjä olisi antanut hyökkäykselle hyväksyntänsä.

– Turkin-Syyrian raja on turvattava siten, että hallituksen joukot siirtyvät rajalle. Tästä syystä emme ole koskaan hyväksyneet tai tukeneet sitä, että Turkin yksiköitä siirtyisi [Syyrian] alueelle, puhumattakaan Syyrian opposition aseistetuista yksiköistä.

Lavrentjevin mukaan Syyrian hallitus ja kurdit sopivat yhteistyöstä Venäjän välityksellä. Neuvotteluja käytiin muun muassa Venäjän Hmeimimin sotilastukikohdassa.

Venäjän sotilaspoliisit partioivat sodan rintamalinjalla, Lavrentjev kertoi.

Yhteenotot jatkuvat

Pohjois-Syyriassa kurdijoukot tekevät vastarintaa Turkin etenemiselle.

Tilanteen herkkyyttä lisää se, että Syyrian hallituksen joukkoja saapuu nyt aiemmin kurdijoukkojen kontrolloimalle alueelle.

Kurdit kääntyivät Syyrian presidentin Bashar al-Assadin puoleen, kun Yhdysvallat veti tukensa kurdeilta ja Turkki aloitti operaationsa puskurivyöhykkeen luomiseksi Koillis-Syyriaan.

Syyrian sotaa seuraava Syrian Observatory for Human Rights -järjestö kertoo, että kurdijoukot ovat aloittaneet suuren vastahyökkäyksen Turkin joukkoja ja niiden syyrialaisia liittolaisia vastaan lähellä Ras al-Ainin kaupunkia.

Järjestön mukaan Ras al-Ain olisi jälleen kurdien hallussa. Luotettavan tiedon saaminen alueelta on hankalaa.

Britanniassa päämajaansa pitävä järjestö sanoo, että linnoitteet, tunneliverkostot ja jatkuvat vahvistukset ovat mahdollistaneet kaupungin pitämisen kurdien hallussa.

Alueella oleva uutistoimisto AFP:n kirjeenvaihtaja kertoo, että taistelut kaupungin ympäristössä jatkuivat tiistaina, vaikka Turkki on toistuvasti ilmoittanut ottaneensa alueen hallintaansa.

Myös uutistoimisto AP:n toimittaja on raportoinut raskaasta tykistötulituksesta Ras al-Ainin lähistöllä. Turkin hävittäjät ovat tehneet ainakin yhden ilmaiskun.

Lännempänä kurdijoukot ovat taistelleet Turkin syyrialaisia liittolaisia vastaan Manbijin kaupungin ympäristössä.

Assadin joukot saapuvat

Syyrian keskusvalta on palaamassa Pohjois-Syyrian kurdialueille. Syyrian armeija kertoo sijoittaneensa joukkojaan muun muassa Manbijiin.

Tämä kasvattaa riskiä, että Turkin sota Syyrian kurdijoukkoja vastaan laajenee myös taisteluksi presidentti Bashar al-Assadille uskollisia joukkoja vastaan.

Samaan aikaan siviilien hätä kasvaa. Alueen kurdijohto sanoo, että 275 000 ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Turkin hyökkäyksen takia.

Trump vaatii Turkilta tulitaukoa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut lähettävänsä Turkkiin varapresidentti Mike Pencen ja kansallisen turvallisuuden neuvonantajan Robert O'Brienin taivuttelemaan Turkkia neuvotteluihin.

Yhdysvallat on asettanut pakotteita kolmea Turkin ministeriä ja kahta ministeriötä vastaan. Trump ilmoitti jäädyttävänsä kauppaneuvottelut Turkin kanssa.

Trumpin politiikka on ollut ailahtelevaa, sillä hänen katsotaan näyttäneen vihreää valoa Turkin operaatiolle ilmoittaessaan Yhdysvaltain joukkojen vetämisestä Pohjois-Syyriasta.

Yhdysvaltain joukot tekivät alueella yhteistyötä kurdijoukkojen kanssa Isis-ääriliikettä vastaan.

Aiheesta aiemmin:

Ulkoministeri Haavisto: Syyrian tilanne vahvistaa Venäjän asemaa15.10.2019

Trump käski Turkin presidenttiä lopettamaan hyökkäyksen Syyriaan – Yhdysvallat asetti Turkille pakotteita15.10.2019

Assadin armeijan mukaantulo monimutkaistaa kuviota Syyriassa – Yle seuraa rajalla Turkin hyökkäyksen etenemistä14.10.2019

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump käski Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania lopettamaan hyökkäyksen Syyriaan heti. Trump soitti Turkin presidentille maanantaina.

Puhelussa Trump totesi hyvin selvästi, että Turkin on lopetettava hyökkäys, saatava aikaan välittömästi tulitauko ja aloitettava neuvottelut tilanteesta kurdien kanssa.

Lisäksi Trump lähettää varapresidentti Mike Pencen alueelle tunnustelemaan neuvottelumahdollisuuksia.

Yhdysvallat on asettanut pakotteita kolmea Turkin ministeriä ja kahta ministeriötä vastaan. Pakotteista ilmoitti Yhdysvaltain valtiovarainministeriö.

Kohteena ovat puolustusministeriö ja energia- ja luonnonvaraministeriö. Henkilöpakotteita asetettiin puolustusministeri Hulusi Akarille, sisäministeri Süleyman Soylulle ja energiaministeri Fatih Dönmezille.

Trump sanoo, että pysyy päätöksessään vetää joukot Pohjois-Syyriasta. Hänen mukaansa Turkin sotilasoperaatio kuitenkin vaarantaa siviilejä ja uhkaa alueen vakautta ja rauhaa. Poistuvista joukoista tuhannen sotilaan joukko jää Lähi-Itään tarkkailemaan tilanteen kehittymistä.

Kauppaneuvottelut jäihin

Aiemmin Trump ilmoitti keskeyttävänsä kauppaneuvottelut Turkin kanssa johtuen maan sotatoimista Pohjois-Syyriassa.

Hän kertoi asiasta julkaisemassaan tiedotteessa. Yhdysvallat aikoo lisäksi jälleen korottaa teräksen tullimaksuja Turkille. Korotetuista tulleista luovuttiin keväällä.

Trump kertoi myös aikovansa pian asettaa sanktioita Turkin hallituksen nykyisille ja entisille jäsenille, jotka ovat olleet mukana sotilasoperaation suunnittelussa.

Sanktiolistaan kuuluu esimerkiksi pakotteita, omaisuuden jäädyttämistä ja tulokielto Yhdysvaltoihin.

Kongressin johtava demokraatti arvosteli Trumpin asettamia pakotteita tuoreeltaan riittämättömiksi.

– Hänen ilmoituksensa pakotepaketista Turkkia vastaan ei riitä lopettamaan humanitaarista kriisiä, edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi sanoi.

USA haluaa Naton mukaan pakotteisiin

Yhdysvaltain puolustusministeri Mark Esper aikoo pyytää sotilasliitto Naton jäseniä rankaisemaan Turkkia Pohjois-Syyrian hyökkäyksen takia. Puolustusministeri Esper sanoi matkustavansa Naton päämajaan Brysseliin ensi viikolla.

Esperin mukaan Yhdysvallat pyytää Nato-maita ryhtymään diplomaattisiin ja taloudellisiin toimenpiteisiin Turkin törkeitä toimia vastaan.

Esper muun muassa syytti Turkkia siitä, että sen hyökkäys heikentää pyrkimyksiä kukistaa äärijärjestö Isis Syyriassa.

Aiheesta lisää:

Assadin armeijan mukaantulo monimutkaistaa kuviota Syyriassa – Yle seuraa rajalla Turkin hyökkäyksen etenemistä

EU tuomitsee Turkin hyökkäyksen Syyriaan – asevientikiellosta päättää kukin maa itsenäisesti

Hallitus lopetti tiistaina hiljaiselon suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa, kun peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi rahanjaosta uusille sosiaali- ja terveyskeskuksille.

Avustuksia sote-keskusten perustamiseen voisivat hakea joulukuusta lähtien eri maakuntien kunnat ja kuntayhtymät yhdessä. Näihin peruspalveluiden parantamiseen tähtääviin hankkeisiin on tulossa tälle vaalikaudelle kaikkiaan parisataa miljoonaa euroa.

Ensi vuodella hallitus on myöntämässä sote-keskuksille kaikkiaan 70 miljoonaa euroa ja jakaantuvat maakunnille väestömäärän perusteella.

Kyse on siis siitä, millä tavalla sote-valmistelu jatkuu maakunnissa ennen kuin varsinaiset sote-lait on saatu eduskuntaan ja voimaan.

– Valtionavustusasetus lähti tänään lausunnoille, lausuntoaika päättyi marraskuun alussa. Kun asetus saadaan voimaan, joulukuun alussa valtionavustushaku saadaan auki, kertoi sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Pasi Pohjola.

Valtionavustusten tarkoituksena on paitsi kehittää sote-keskusten toimintaa, mutta myös lyhentää niiden jonoja. Tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että hieman yli 40 prosentissa terveyskeskuksista hoitoon pääsee jo viikossa.

Muissa terveyskeskuksissa jonotusajat venyvät pidemmiksi ja pahimmillaan kiireetöntä aikaa voi joutua odottamaan kolme kuukautta.

1000 uutta lääkäriä

Hallitus on kertonut ohjelmassaan hoitotakuusta, jonka keskeisenä ideana on tarjota ihmisille hoitoonpääsy viikossa. Käytännössä hallitus on luvannut antaa rahaa tuhannen uuden lääkärin palkkaamiseen.

Nyt hallitus on lunastamassa ainakin osaa lupauksestaan.

– Nyt se on ajankohtaista, kun raha lähtee kentälle. Jos tällä ei palkata kaikkia niitä lääkäreitä, joita saadaan houkuteltua mukaan, niin millä sitten. Kyllä se tässä nyt on, ministeri Kiuru vastasi kysymykseen 1 000 lääkärin palkkaamisesta.

– Onko tässä nyt tuhat uutta lääkäriä? Kyllä se on, nykyisessä rahoituspohjassa on jo 300 lääkäriä näistä sisällä, Kiuru jatkoi.

Osassa terveyskeskuksissa ongelmana on ollut se, etteivät lääkärit ole halunneet sinne töihin. Hallituksen tavoitteena on, että 300 pitkään täyttämättömänä ollutta lääkärinvirkaa täytetään tämän hallituksen aikana.

Hallituksen tarkoituksena onkin tehdä sote-keskuksista entistä houkuttelevampia työpaikkoja. Tähän pyritään muun muassa sillä, että terveyskeskuksiin lisätään erikoissairaanhoidon palveluita ja tutkimustoimintaa.

Tutkimustoiminnalla halutaan kehittää terveyskeskuksien toimintaa ja erikoissairaanhoidon palvelut tukevat terveyskeskuslääkärien työtä, sillä he saavat talon sisältä apua potilaiden hoitoon.

Samalla tarkoituksena on hoitaa nykyistä enemmän potilaita terveyskeskuksissa, jotta ruuhkat erikoissairaanhoidossa helpottuisivat.

Sote-uudistus perustuu maakunnille

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-uudistus kaatui viime vaalikauden lopulla ja kaatoi hallituksen mukanaan. Antti Rinteen (sd.) hallitus ilmoitti kevällä jatkavansa uudistusta 18 maakunnan pohjalla, mutta yksityisten yritysten rooli jää täydentäväksi eli pienemmäksi kuin mitä porvarihallitus ajoi.

Rinteen hallitus haluaa varmistaa, että lääkäriin pääsee viikossa, kuten poliitikot ovat luvanneet.

Hallituksen yksi keskeinen pyrkimys uudessa rahanjaossa on, että lääkäreitä palaisi yksityiseltä puolelta julkiselle. Tarkoituksena on, että potilaat saisivat peruspalvelut, eli terveys-, sosiaali- ja esimerkiksi mielenterveyspalvelut yhdeltä luukulta.

Tämän vuoden loppuun mennessä pitäisi selvitä Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun erillisratkaisun kohtalo sote-uudistuksessa sekä se, voivatko kaupungit ja kunnat toimia sote-palveluiden tuottajina. Näihin kysymyksiin ei saatane vastauksia vielä tiistaina.

Ei lisää kiusaajia tähän maailmaan. Tämän päätöksen Siina Kinnunen teki jo 14-vuotiaana.

Hän oli kärsinyt kiusaamisesta koko lapsuutensa. Ensin aiheena oli ulkonäkö. Kiusaaminen jätti Kinnuseen niin syvät arvet, että hän ei halua kuvaansa juttuun.

– Kestän sen, että kanssani ollaan eri mieltä, mutta jos ulkonäöstä aletaan jauhaa, tulee vain paha mieli.

Iän lisääntyessä myös mielipiteet, musiikkimaku ja harrastukset alkoivat ruokkia kiusaajia.

Siina Kinnunen menetti uskonsa lapsiin.

Itsekkyyttä

Tuire Vanhakartano ei ole koskaan osannut olla lasten kanssa. Hänkin päätti jo 14-vuotiaana, että ei niitä halua.

Silloin ystävät suunnittelivat porukalla tulevaisuuttaan. Muut puhuvat lapsista. Vanhakartanon kurkkua kuristi.

– Ajatus siitä, että lasten tekeminen jollain tapaa kuuluisi asiaan, tuntui ahdistavalta. Sitten onneksi tajusin, että eihän se mikään pakko ole.

Vanhakartano kuvailee lapsia äänekkäiksi, sottaisiksi ja itsekkäiksi. Toisaalta hän ymmärtää, että lasten pitää olla itsekkäitä pärjätäkseen. Hänkin haluaa olla itsekäs.

Liikaa ihmisiä

Salla-Maarit Karpiokin on monen silmissä itsekäs. Sitä hän on omasta mielestäänkin. Hän ei halua luopua lapsen takia omasta vapaudestaan.

Mutta taustalla on laajempikin ajatus.

– Maapallolla on ihan liikaa ihmisiä ja hukumme kohta tähän väenpaljouteen, joten en todellakaan koe huonoa omaatuntoa päätöksestäni.

Karpio on seurannut julkisuudessa käytyä keskustelua vauvakadosta ja Suomen väkiluvun vähenemisestä kiinnostuneena.

Mikään esille tullut asia ei ole horjuttanut päätöstä.

Oma mielipide on lähinnä saanut vahvistusta, kun muutkin vapaaehtoisesti lapsettomat ovat heränneet keskusteluun sosiaalisessa mediassa.

– On kiva huomata, että en ole ajatusteni kanssa yksin.

Ei tarvetta järjestäytyä

Siina Kinnunen, Tuire Vanhakartano ja Salla-Maarit Karpio ovat ottaneet osaa sosiaalisen median lapsettomuuskeskusteluihin ja seuraavat tiiviisti muun muassa Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry:n palstaa.

Kukaan kolmikosta ei ollut liittynyt yhdistyksen jäseneksi ennen tätä haastattelua. Puheenjohtaja Soile Rajamäen mukaan tämä on tavallista. Vaikka yhdistyksen sivuilla on tuhansia seuraajia, on jäseniä vain joitakin kymmeniä. Vapaaehtoisesti lapseton kutsuu itseään usein lyhenteellä vela.

Asia on monelle henkilökohtainen. He eivät koe tarvetta järjestäytyä sen takia.

Päätös ei katso ikää

Mitään haittaahan järjestöön kuulumisesta ei silti ole. Sen Siina Kinnunenkin totesi ja liittyi siihen tämän haastattelun jälkeen.

Myös työttömien parissa järjestötyötä jo nyt tekevä Tuire Vanhakartano harkitsee samaa. Hän kokee, että Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry ajaa hänelle tärkeää asiaa – sterilisaation ikärajan laskua.

– On hassua, että ihminen on kypsä tekemään päätöksen lasten hankkimisesta missä iässä vain, mutta kun mennään toisinpäin, vaaditaan päätöksen tekemiseen kolmenkymmenen vuoden ikää.

Vanhakartano toivoo, että ikärajan sijaan päätös perustuisi henkilökohtaisiin keskusteluihin.

Toki ihmiset voivat muuttaa mieltään, mutta pitkään kypsyteltyä päätöstä pitäisi hänen mukaansa kunnioittaa.

Moni on hänenkin päätöksensä pysyvyyttä kyseenalaistanut, mutta nyt 43 vuoden iässä alkaa Vanhakartano vihdoin saada olla rauhassa.

Perusteluja vaaditaan

Helpolla vapaaehtoisesti lapsettomia ei päästetä. Jos päätä ei yritetä kääntää, tentataan perusteita päätökselle. Tai ainakin moni tekee niin.

Raumalainen Tuire Vanhakartano kehuu ystäviään. He eivät ole kyselleet eivätkä kyseenalaistaneet.

Tuntemattomille hän on joutunut pistämään jauhot suuhun lukemattomia kertoja.

– Joskus nuorempana olin jopa niin ilkeä, että sanoin kyselijöille, että en voi saada lapsia. Kysymykset loppuivat yleensä siihen.

Hän koki, että totuuden kuultuaan ihmiset hyökkäsivät hänen kimppuunsa, eikä hän jaksanut perustella näkökulmiaan tuntemattomille. Pikku hiljaa sisua kuitenkin kertyi ja hän alkoi puolustaa ajatuksiaan.

Nykyään Vanhakartano aloittaa kyselijöiden kanssa leikkisästi bingon pelaamisen. Siinä oikea rivi löytyy nopeasti, kun ihmiset nostavat vanhat tutut perustelunsa esiin. Ne ovat jopa kyllästyttävän kuluneita.

Erityisen tutuksi on tullut lausahdus: Olet itsekäs. Siihen toteamukseen Vanhakartano vastaa kysymyksellä.

– Kumpi on itsekkäämpää, se että et tee lapsia tarkoin harkittujen perustelujen varjossa vai se, että haluat itsestäsi varmuuskopion?

Huonosti voivia ihmisenalkuja?

Turkulainen Siina Kinnunen, 26, ei edes halua ajatella varmuuskopiota itsestään kiusattuna ja itsetuntonsa menettäneenä lapsena.

– En halua tänne uutta huonosti voivaa ihmisenalkua.

Hän haluaa ennemmin auttaa jo olemassa olevia lapsia ja nuoria, jottei muiden tarvitsisi kokea samaa.

Kinnunen tähtääkin lääkikseen.

Tie mielenterveystyön ammattilaiseksi on vielä pitkä. Kinnusen opinnot keskeytyivät aiemmin, sillä hän ei kestänyt olla kiusaajiensa seurassa kauempaa. Nyt on ensin saatava aikuislukion opinnot pois alta.

– Keskityn täysillä uran luomiseen ja aion olla seuraavat 10–15 vuotta opiskelija. Lapset eivät siinäkään mielessä sopisi yhtälöön.

Odotukset äitiyden tähtitieteestä

Monen mielestä työt, opiskelun ja äitiyden voi yhdistää. Ja niin voikin. Kaikki eivät vain koe kykenevänsä siihen.

Siina Kinnunen tietää, että hänen voimansa loppuisivat kesken. Hän on ihminen, joka tekee täysillä kaiken, johon ryhtyy.

– Tiedän, että äitiys ei ole tähtitiedettä, mutta minun luonteellani se olisi sitä. Ahdistuisin siitä, että en voi olla tähtitieteellisen hyvä äiti ja se vaikuttaisi varmasti lapseenikin.

Lääketieteen opinnoista jäävän vapaa-ajan Kinnunen käyttää ennemmin asiaan, joka ei tuota hänelle stressiä vaan purkaa sitä.

– Hevosurheilu on henkireikäni. Jos se tekee minusta itsekkään, että asetan hevoset lasten edelle, niin sitten tekee.

Kotiin jämähtäminen pelottaa

Lähihoitajana työskentelevä turkulainen 29-vuotias Salla-Maarit Karpio asettaa vapaa-ajallaan lasten edelle miehensä, ystävänsä ja vaikka maailman kolkkiin tutustumisen, jos siltä tuntuu. Häntä eivät puheet itsekkyydestä huoleta.

– Olen sen verran itserakas, että haluan tehdä asioita, jotka ovat itselleni tärkeitä. Pelottaa, että lapsen kanssa jämähtäisin kotiin, kuten monelle ystävälle on käynyt.

Oman vapauden lisäksi vaakakupissa painaa muun muassa synnytyspelko. Se on sen verran vahva, ettei Karpio koe tarpeelliseksi selättää sitä. Muutkin asiat mietityttävät liikaa. Kaiken itsekkyyden takana hän kokee ajattelevansa lapsen parasta.

– En halua itselleni sellaista vastuusta, jonka lapsi tuo tullessaan. En tiedä, kestäisikö pääni sitä. Minua pelottaa kaikki tämä turvattomuus, koko maailman tulevaisuus. En halua lasta tällaiseen epävakaaseen paikkaan.

Ilmastoteko?

Julkisuudessa vapaaehtoista lapsettomuutta on nimitetty muun muassa ilmastoteoksi. Sen merkitys jakaa mielipiteitä.

Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry:n puheenjohtaja Soile Rajamäki on huomannut, että aihe on noussut velojen eli vapaaehtoisesti lapsettomien keskustelupalstoilla voimakkaasti esiin.

Järjestön virallinen kanta on, että aiheesta pitäisi puhua vielä enemmän.

– Mielestämme siitä puhutaan yllättävän vähän siihen nähden, kuinka suuri lisääntymisen kuormitus ilmastolle on. Ja jos siitä yritetään keskustella, nousee kauhea haloo, Rajamäki harmittelee.

Hän uskoo aiheen olevan monelle niin tunteikas, että sitä on vaikea ajatella pelkkien tilastojen ja ennusteiden valossa.

– Toivoisin, että tästä voitaisiin puhua kiihkottomasti ja miettiä, miksi omat ajatukset ovat niin negatiivisia. Vapaaehtoisesti lapsettomat kohtaavat sellaisia tunteita edelleen liian paljon.

Siksi moni veloista elääkin Rajamäen mukaan vielä niin sanotusti kaapissa.

Läheiset voivat järkyttyä

Salla-Maarit Karpiokaan ei ole kertonut kaikille ajatuksistaan – ennen tätä.

– Monet ovat järkyttyneet niin pahasti, kun olemme asiasta kertoneet. Esimerkiksi omat perheemme ovat painostaneet lapsen hankintaan, emmekä ole heille voineet kertoa, ettei lapsia ole tulossa.

Hän ei halua aiheuttaa pahaa mieltä muille. Mutta ei hän haluaisi sitä itsekään kokea asiasta, joka tuntuu niin luonnolliselta. Karpio kertoo kuulleensa liikaa kommentteja siitä, että elämän ihanuuden ymmärtää vasta äitiyden kautta.

– Minusta elämä voi olla miellyttävää ilman lastakin. Tuollaiset kommentit tuntuvat tosi ikäviltä. Missä sanotaan, että naisen kuuluu hankkia lapsia, että se olisi naisen elämäntehtävä?

Mitä jos?

Mutta jos naiset eivät hanki lapsia, miten käy? Sekin ajatus on Karpion mieleen juolahtanut. Kuka huolehtii hänestä tai muista vanhana, jos vauvakato kiihtyy ja uusi sukupolvi jää pieneksi?

Silti päätös pitää - vaikka suomalaiset kuolisivat sukupuuttoon.

– Onhan se surullista, jos me suomalaiset kuolemme sukupuuttoon, mutta luulen, että moni jättää lapset hankkimatta siitä huolimatta. He eivät yksinkertaisesti uskalla tehdä lapsia tähän maailmaan, Salla-Maarit Karpio toteaa.

Tuire Vanhakartanon näkemys tulevasta ei näidenkään uhkakuvien varjossa ole synkkä. Hän uskoo, että Suomessa riittää edelleen naisia, jotka haluavat lapsia tehdä.

– Tästä on turha tehdä vapaaehtoisesti lapsettomien ongelmaa. Eihän tämä ole edes ongelma. Meitä (veloja) ei ole niin montaa, että Suomi vapaaehtoiseen lapsettomuuteen kaatuisi.

Haastateltavat ovat tehneet päätöksen lapsettomuudesta yhteisymmärryksessä miestensä kanssa. He ovat kertoneet omista periaatteestaan jo suhteen alkuvaiheessa. Osalla on taustalla myös tästä syystä kariutuneita suhteita.

Haastateltavat ovat käyttäneet sanamuotoa lasten hankkiminen. He eivät kuitenkaan halua loukata naisia, jotka eivät lapsia yrityksistään huolimatta saa. Suomessa on paljon myös tahtomattaan lapsettomia naisia.

Uskallatko sinä kertoa avoimesti, miksi et halua lapsia? Tai mitä ajattelet niistä ihmisistä, jotka eivät lapsia halua? Voit kommentoida aihetta tämän jutun alla kello 22 asti.

Jos haluat jatkaa keskustelua tämän jälkeen, onnistuu se esimerkiksi Yle Porin tai Yle Turun Facebook-sivuilla.

Lue lisää:

Väestötutkija: Urakiireet eivät estäkään lasten saamista – perheen perustaminen tyssää useammin työn ja parisuhteen puuttumiseen

Väestönlaskua povannut ennuste jakoi nettikeskustelijat: "Luonto kiittää" – Toisaalta: "Mars makuuhuoneeseen"

Asuntorakentaminen hidastuu ensi vuonna selvästi viime vuosien tasolta. Asia käy ilmi Rakennusteollisuus RT ry:n tuoreesta ennusteesta.

Sen mukaan Suomessa aloitetaan tänä vuonna 38 000 asunnon rakentaminen. Ensi vuonna määrä painuu 32 000:een. Pudotusta kertyy siis 16 prosenttia.

Syynä on erityisesti uusien kerrostaloasuntojen aloitusten tuntuva pudotus, arvioi rakennusalan yritysten etujärjestö.

Romahdusta ei ole kuitenkaan näköpiirissä. Ennusteen perusteella edessä on paluu arkeen tulikuuman rakennusbuumin jälkeen.

– Me olemme viime vuosina rakentaneet hyvin voimakkaasti kerrostaloja kaupunkiseuduille. On ihan loogista, että nyt tullaan reippaasti alaspäin, kommentoi Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo.

Kehitys on ollut nähtävissä jo talvesta 2018 lähtien, jolloin rakennusluvat lähtivät jyrkkään laskuun. Ensi vuonna uusien asuntojen aloitukset jäävät jo pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle koko maan tasolla.

Helsingissä paahto jatkuu

Pääkaupunkiseutu on jälleen kerran poikkeus. Siellä rakennuslupia uusille kerrostaloille on haettu edelleen vilkkaasti.

Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen aloitukset kasvavat huippulukemiin tänä ja ensi vuonna.

Vihmon mukaan pääkaupunkiseudulla rakentamista kannattelevat väkiluvun kasvu ja institutionaalisten sijoittajien into ostaa vuokra-asuntoja.

Alamäkeä on luvassa esimerkiksi Jyväskylässä ja Kuopiossa.

Vihmon mukaan rakentaminen on pysynyt vilkkaana vielä alkuvuoden ajan, mutta loppuvuosi vetää alan miinukselle. Ensi vuodesta on tulossa selvästi tätä vaikeampi.

Työpaikkojen määrä kääntyy laskuun

Asuntorakentamisessa on painettu pari vuotta hurjaa tahtia. Vuosina 2017–2018 aloitettiin molempina noin 44 000 uuden asunnon rakentaminen. Rakennusala onkin toiminut Suomen talouden ja työllisyyden kasvun veturina.

Nyt kun uusien asuntojen aloitukset vähenevät, myös työvoiman tarve työmailla vähenee. Ennusteen mukaan ensi vuonna työpaikkojen määrä putoaa neljä prosenttia.

– Se tarkoittaa ehkä on noin 7 000–10 000:tä työntekijää, Vihmo sanoo.

Kuluvan vuoden alkupuolella työmaat työllistivät parhaimmillaan yli 200 000 ihmistä.

Tuhansien työpaikkojen vähentyminen on huono uutinen myös pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen työllisyystavoitteen näkökulmasta. Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta, mikä tarkoittaisi 60 000 uuden työpaikan syntymistä hallituskauden aikana.

Talouden epävarmuus säikäytti kotitaloudet

Asuntotuotanto on kääntynyt laskuun myös muissa Pohjoismaissa Norjaa lukuun ottamatta. Taustalla vaikuttaa talouden näkymien synkentyminen aiemmasta.

Globaalin taantuman riski on kasvanut Yhdyvaltain ja Kiinan kauppasodan vuoksi, Euroopan talousveturin Saksan kasvu sakkaa ja Britannian lähestyvän EU-eron seuraukset ovat arvaamattomat.

Suomessa epävarmuus näkyy erityisesti siinä, että kotitalouksien into ostaa uusi asunto on vähentynyt selvästi aiemmasta.

Rakennusteollisuus muistuttaa ennusteessaan, että talouskasvun hidastumisesta huolimatta tarve uusille asunnoille säilyy jatkossakin. Kaupungistumisen seurauksena kasvuseuduille tarvitaan kuluvalla vaalikaudella 150 000 uutta asuntoa, arvioi etujärjestö.

Suomen kasvavissa kaupungeissa näkee edelleen nostokurkia tiuhaan. Uusia koteja valmistuu vielä tänä ja ensi vuonna runsaasti.

– Huoli kohdistuu vuosiin 2021–2022. Silloin meidän pitäisi pystyä pitämään yllä tasaista asuntotuotannon tasoa, Vihmo sanoo.

Asuntoja tarvitaan edelleen kasvukeskuksiin, jotta työntekijät pääsevät muuttamaan työpaikkojen perässä.

Markkinaa kannattalevat nyt yhä vahvemmin eläkeyhtiöiden kaltaiset isot sijoittajat, jotka saattavat ostaa kerralla kokonaisia kerrostaloja vuokra-asunnoiksi.

Ennustettavat vuokratuotot houkuttavat suurten sijoitussalkkujen hoitajia, sillä korkosijoituksista ei saa tuottoa ja osakemarkkinoilla on suurta epävarmuutta.

Lue myös:

Suomeen on rakennettu ennätystahtiin uusia koteja – pian vauhti hiipuu, sillä rakennusluvat sukeltavat jo jyrkästi

Kissa naukaisee ainakin metrin mittaisen miaun. Siltä se ainakin tuntuu.

Kovaääninen katti ei selvästikään halua jäädä huomaamatta, kuten ei yksikään Turun kaupungin eläinhoitolassa lokakuun alussa asuvasta noin paristakymmenestä kissasta.

Jokainen mirri maukuu hoitolassa kodin perään.

Eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser-Kopra nostaa syliinsä pikimustan kissan, jonka korvat ovat kuin piparkakun reunaa.

Röpelöiset korvat kertovat useista tappeluista, joita kissa on kokenut. Nyt sille on tiedossa koti ja sen myötä toivottavasti leppoisammat elinvuodet.

Eläinhoitoloissa eläimiä tulee ja menee. Turun kaupungin eläinhoitolaan koiria tulee vuosittain noin 350 ja kissoja 500–600.

Vuodenaikaan nähden hoitolassa on yllättävän hiljaista, Leysen-Kopra toteaa. Kesäkissaongelmaa ei ole näkynyt enää vuosiin. Jos niitä aiemmin tuli niin sanotusti ovista ja ikkunoista, on nyt kevät pahinta aikaa.

– Kun edellisenä kesänä otetut kissanpennut tulevat sukukypsiksi, ne pitäisi leikata. Seuraavana keväänä, kun kissat mouruavat ja pissaavat ovenpieliin, on helppo ratkaisu avata ovi ja antaa kissan mennä. Naaraat usein ovat jo siinä vaiheessa tiineenä, kun ne tulevat löytöeläinkotiin.

Omistajaa etsitään nykyään somessa

Yksi Turun eläinhoitolan löytökoira on viime aikoina noussut varsinaiseksi somejulkkikseksi. Koska kukaan ei hoitolalla tiedä karvakamun oikeaa nimeä, on sitä ryhdytty kutsumaan sen rodun mukaan Parsoniksi.

Koiran alkuperää on yritetty selvittää sinnikkäästi. Sen kuva on julkaistu eläinhoitolan somekanavalla ja julkaisujen jakojakin on jo reilu tuhat. Se on iso luku, sillä yleensä eläinhoitolan julkaisuilla on jakoja muutamasta kymmenestä noin sataan.

Siltikään Parsonin omistajaa ei ole löydetty.

Karanneet lemmikit päätyvät aiempaa harvemmin löytöeläintaloihin. Eläin palaa nykyisin omistajalleen usein sosiaalisen median avulla, kerrottiin Suomen eläinsuojeluyhdistyksestä Ylelle kesäkuussa.

Esimerkiksi Jyväskylän ja Muuramen löytöeläimiä vastaanottavassa Karajan Löytöeläinkodissa toiminnasta vastaava Katri Raatikainen kertoi tuolloin, että lemmikkien omistaja löytyy usein nopeasti Facebookin avulla.

Apua kannattaisi pyytää ajoissa

Joskus elämäntilanteet muuttuvat tai lemmikillä on ongelmia, joiden kanssa omistaja ei koe pärjäävänsä.

Eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser-Kopran mukaan on ymmärrettävää, että tilanteet muuttuvat. Hän sanoo olevansa aina eläinten puolella, mutta ei tuomitse lemmikkejään hylänneitä ihmisiä. On ookoo myöntää, ettei eläimen kanssa pärjää.

– Aina olisi reilua kertoa, jos ei voi enää pitää eläintä. Sitten me neuvomme ja ohjaamme, että mihin eläimen voi luovuttaa ja sille haetaan uusi koti.

Leyser-Kopran mielestä on turha antaa eläimen odottaa omistajaansa, joka ei koskaan tule sitä hakemaan. Adoptioprosessi voitaisiin aloittaa aiemminkin.

Parsonrusselinterrierin näköinen pikkukoira hurmaa nopeasti iloisella olemuksellaan. Jos se onkin kokenut kovia, ei sitä näe sen olemuksesta.

Vauhdikas karvakorva kiitää pitkin eläinhoitolan ulkoilutilaa, haistelee ja merkkailee. Heidi Leyser-Kopra saa koiran syliinsä napattuaan monta märkää lipaisua kasvoihin.

– Olisi kiva, jos omistaja ilmaantuisi. Hän voi ihan hyvin kertoa vaikka hylänneensä koiran tahallaan. Haluamme tietää yksityiskohtia koiran iästä ja syyt siitä luopumiseen, että onko ongelmakäyttäytymistä vai jotain muuta. Auttaisi paljon siinä, kun sille etsitään uutta kotia Leyser-Kopra sanoo.

Monella on nimi löytöpaikan mukaan

Turun kaupungin eläinhoitolassa asuu nyt esimerkiksi Varissuo-niminen koira, Paimioksi kutsuttu kissa ja joukko muita löytöeläimiä, joita nimitetään usein löytöpaikan tai rodun mukaan.

Suurin osa Turun kaupungin eläinhoitolaan tuoduista koirista käy Heidi Leyser-Kopran mukaan vain pikaisesti yökylässä. Parson on tänä vuonna vasta toinen pitempiaikainen koira-asukas.

– Kenen tahansa koira voi lähteä karkuun. Urokset lähtevät nartun perään, metsästysviettinen koira lähtee jäniksen perään ja eksyy omistajaltaan, Leyser-Kopra luettelee.

Anovat naukaisut ja haukut saavat eläinrakkaan ihmisen melkein lupaamaan kodin vaikka kaikille hoitolan asukeille, mutta eläimiä ei saakaan kuin maitoa kaupasta.

Eläinhoitolasta seuraava pysäkki on aina Eläinsuojeluyhdistys.

– Toimimme kaikkien eläimien suhteen niin, että niitä pidetään meillä kaksi viikkoa. Jos sinä aikana ei omistaja kysele eläimen perään tai kaupunki löydä sopivaa sijoituspaikkaa, ne siirtyvät Eläinsuojeluyhdistyksen hallintaan.

Myös somekoira-Parson on siirtynyt Turun Eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin.

Omistajan sijaan sille on ryhdytty etsimään uutta kotia.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu kello 21.

Lue vielä nämäkin:

Some nopeuttanut kadonneiden lemmikkien löytymistä – villikissojen määrä jatkaa kasvuaan

Kadoksiin joutuneen kissan kohtalo on edelleen karu – kolme neljästä jää taipaleelle

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistamat Unicafe-ravintolat lopettavat naudanlihan tarjoilun. Naudanliha poistuu ravintoloiden ruokalistalta ensi vuoden helmikuussa. Naudanliha poistuu myös kahvilatuotteista, kuten leivistä ja panineista. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

– Idea tuli henkilökunnalta, kun mietimme seuraavaa vastuullisuustekoamme. Totesimme, että tämä on tapa, jolla pystymme leikkaamaan merkittävästi meidän hiilidioksidipäästöjämme, Unicafen liiketoimintajohtaja Leena Pihlajamäki sanoo.

Ravintolatoimintaa pyörittävän Ylvan mukaan naudanlihan poistaminen ravintoloiden tarjonnasta vähentää raaka-aineiden hiilijalanjälkeä 11 prosentilla eli noin 240 000 hiilidioksidikilolla vuodessa. Unicafe-ravintoloissa myydään päivittäin noin 10 000 lounasta.

Unicafe-ravintoloiden käyttämästä lihasta noin 15 prosenttia on nautaa. Jatkossa nauta korvataan sianlihalla, broilerilla tai kasvisproteiinilla. Pihlajamäki vakuuttaa, että jatkossakin ravintoloissa on tarjolla yhtä herkullisia lounasvaihtoehtoja.

– Meillä ei ole tähänkään asti ollut tarjolla naudan sisä- tai ulkofilettä, kun opiskelija-aterian hintaraami on tiukka. Naudan jauheliha on helpompi korvata jollain muulla raaka-aineella. Moni asiakas ei tule kiinnittämään muutokseen huomiota, Pihlajamäki arvelee.

Samalla, kun naudanliha poistuu ruokalistalta, Ylva pyrkii nostamaan kasvis- ja vegaanilounaiden myyntiosuuden yli puoleen ensi vuoden loppuun mennessä. Tällä hetkellä osuus on noin 40 prosenttia.

– Tavoite on kunnianhimoinen, mutta ei lainkaan mahdoton, Pihlajamäki sanoo.

Pihlajamäki kertoo, että asiakkaita houkutellaan valitsemaan kasvisvaihtoehto muun muassa sijoittamalla kasvisruokavaihtoehdot linjastossa ensimmäiseksi.

– Se on tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista, Pihlajamäki toteaa.

Esimerkiksi Turussa ylioppilaskunnan omistamissa Unica-ravintoloissa ei ole vielä päätetty vastaavasta naudanlihan poistamisesta ruokalistalta.

Atria: Hämmentävä päätös, jossa ei oteta huomioon kokonaisuutta

Atria Naudan hankintajohtaja Sinikka Hassinen pitää Unicafen päätöstä hämmentävänä ja hieman surullisenakin. Hänen mielestään ruoantuotannossa ei pitäisi katsoa pelkästään hiilijalanjälkeä, vaan kokonaisuutta.

– Jos tehdään ratkaisuja yhdellä mittarilla, niin ei hoksata kokonaisvaikutuksia. Suomalainen ruoantuotanto on kestävää, Hassinen sanoo.

Hassinen muistuttaa, että noin 80 prosenttia nautakarjasta on lypsylehmiä, ja suurin osa suomalaisesta naudanlihasta syntyy maidontuotannon sivutuotteena.

– Jos kaikki naudanlihan tuotanto olisi pihvikarjatuotantoa, niin hiilijalanjälki olisi ísompi, Hassinen sanoo.

Hassisen mukaan suomalaisen naudanlihan puolesta puhuu myös se, että naudat pystyvät hyödyntämään nurmea ravinnokseen. Tällöin nautoja ei tarvitse ruokkia esimerkiksi soijalla, joka sopii sellaisenaan myös ihmisten ruoaksi.

Myös Luonnonvarakeskus Luke on todennut, että “nurmen suuri osuus viljelykierrossa säilyttää peltojen viljavuuden, vähentää maatalouden aiheuttamaa vesistöjen ravinnekuormitusta ja ylläpitää maaseudun kulttuurimaisemaa”.

– Suomessa nurmi ja nauta kuuluvat yhteen. Tälläkin hetkellä tutkitaan sitä, miten nurmen viljelyllä voidaan sitoa hiiltä maaperään, Hassinen sanoo.

Juttua tarkennettu 15.10. klo 12:08: Täsmennetty otsikkoon ja jutun ensimmäiseen lauseeseen, että naudanlihasta luopuvat ravintolat ovat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistamia, eivät Helsingin yliopiston.

Lue myös:

Ex-kansanedustaja ja tv-tähti Antero Vartia koukuttaa kuluttajat päästöjen hyvittämiseen – Näin toimii hiljaisuudessa valmisteltu Compensate

Antero Vartian perustama hiilipäästöjen hyvityspalvelu juuttui lakihetteikköön – "Epäselvä arpajaislaki vaikeuttaa ilmastotoimia"

Yliopistoruokaloiden omistaja valittiin kansainväliseen vastuullisuushankkeeseen ainoana suomalaisena yrityksenä

Matalat ja seisovat vedet eivät ole omiaan kalanelämään, sillä sellaisissa ei yleensä riitä happi. Idänkäärmeenpäille ne kuitenkin kelpaavat hyvin.

Näillä kaloilla on myös toinen epätavallinen ominaisuus: ne pärjäävät kuivalla maalla ja pystyvät jopa liikkumaan siellä useita päiviä. Taito on kehittynyt, jotta ne pystyvät pinnistelemään kuivahtavasta lammikosta uuteen kosteikkoon.

Maaelämä onnistuu kidusten yläpuolella sijaitsevien pienten pussien ansiosta. Keuhkomaisen elimen päätarkoitus on säilöä pinnalta haukattua ilmaa hyödynnettäväksi, kun kala sukeltaa takaisin vähähappiseen veteen.

Viime vuonna Biology Open -lehdessä ilmestynyt kiinalaistutkimus kertoo enemmän tästä kyvystä. Niin ikään viimevuotinen yhdysvaltalainen geneettinen tutkimus Peer J -lehdessä kertoo uhkaavan vieraslajin leviämisestä Yhdysvalloissa.

Syö kaiken, mikä suuhun sopii

Tässä kuussa ilmeni, että idänkäärmeenpää on levinnyt ihmisten avulla Yhdysvalloissa jälleen uuteen osavaltioon, Georgiaan.

Idänkäärmeenpäitä on tuotu Yhdysvaltoihin akvaarioihin, kalatoreille ja ravintoloihin, mutta luontoon päästyään vieraslajista on tullut uhka biodiversiteetille.

Idänkäärmeenpäät ovat ahnaita petoja. Toiset kalat ovat niiden mieliruokaa, mutta kaikki käy, äyriäisistä sammakoihin. Maalla vaarassa ovat suuhun sopivat liskot, linnut ja nisäkkäät, joskaan varsinaiseksi vaanijaksi käärmeenpäästä ei ole.

Idänkäärmeenpäät ovat myös vikkeliä lisääntymään, mikä pahentaa uhkaa muille eläimille. Yksi ainoa naaras voi tuottaa jopa 50 000 munaa, ja jos veden lämpötila on suotuisa, poikaset kuoriutuvat pesässä jo vuorokaudessa tai parissa.

Vanhemmat hoitavat niitä kuukauden ajan, mutta naaras on valmis uuteen poikueeseen jopa viisi kertaa vuodessa. Vaarallisesta lapsuusiästä selvittyään kala saattaa elää kahdeksanvuotiaaksi.

Käärmeenpäiden ja muiden vieraslajien mukana voi lisäksi levitä tauteja ja loisia, joita vastaan kotoperäisillä lajeille ei ole konsteja.

Lemmikkikaloja hylätään luontoon

Tällä vuosituhannella on havaittu neljää eri käärmeenpäälajia 15 osavaltiossa eri puolilla Yhdysvaltoja. Ensimmäinen oli Kaliforniassa vuonna 1997 pyydystetty idänkäärmeenpää.

Juuri idänkäärmeenpää on ryhtynyt tehokkaasti lisääntymään luonnossa ja polskii nykyisin muun muassa Potomacjoessa, jonka varrella sijaitsee Yhdysvaltain pääkaupunki Washington D.C.

Vahingossa kalat eivät ole uusiin vesiinsä loiskahtaneet, sanoo Yhdysvaltain geologinen tutkimuslaitos. Kaloja on vapautettu luultavasti siksi, että aikuistuttuaan ne ovat osoittautuneet liian aggressiivisiksi kotiakvaarioihin tai kalastajat ovat toivoneet niistä uudenlaista saaliskantaa lähivesiinsä.

Käärmeenpäät määriteltiin Yhdysvalloissa vuonna 2002 vaarallisiksi vieraslajeiksi. Elävien yksilöiden tuonti maahan ja kuljettaminen osavaltioiden välillä kiellettiin.

Tuolloisen sisäministerin Gale Nortonin mielestä käärmeenpäät olivat "kuin huonosta kauhuleffasta". Ne pysyvät maalla hengissä ainakin kolme päivää, ja liikkuessaan eteenpäin ne syövät käytännössä kaikki tielleen osuvat pienet eläimet, Norton perusteli kieltoa.

Myös Euroopan unionissa on ehdotettu käärmeenpäiden nostamisesta listalle kalalajeista, joita akvaarioihin ei enää saa hankkia.

"Frankenfish", "mustan laguunin hirviön kaveri", "kala kuin tankki", "eväkäs kalkkarokäärme". Yhdysvaltain lehdistön nimiä idänkäärmeenpäille

Kun georgialainen kalastaja kertoi lokakuun alussa saaneensa koukkuunsa oudonnäköisen kalan lammesta Gwinnettin hallintoalueella, viranomaisten kehotus samanlaisen saaliin nappaaville oli tyly. "Tappakaa se heti!" kuului heidän ohjeensa.

Kalastaja oli kuvannut otuksen ja vapauttanut sen mutta päättänyt sitten ottaa yhteyttä biologiin.

– Ensimmäinen puolustuslinjamme idänkäärmeenpäitä ja muita vesien vieraslajeja vastaan ovat kalastajat. Nopean raportoinnin ansiosta pääsimme tutkimaan tilanteen ja toteamaan, että lammessa on tätä lajia, kiittää Matt Thomas Georgian osavaltion luonnonsuojeluvirastosta.

Lammesta pyydystettiin yksi aikuinen ja kolme keskenkasvuista idänkäärmeenpäätä. Toinen vanhempi lammessa vielä uiskennellee, viranomaiset arvelevat. Jahti jatkuu myös ympäristön kosteikoissa muiden yksilöiden varalta. Käärmeenpäät ovat parvikaloja.

Georgiassa kiinni saaduille kaloille tehdään geenitestit sen selvittämiseksi, ovatko ne samaa perhettä. Jos sukulaisuus varmistuu, laji ei ehkä ole päässyt leviämään yhtä lampea kauemmaksi.

Käärmeenpäät ovat saaneet nimensä pitkulaisesta muodostaan, käärmeen tapaisista kuvioistaan ja varsinkin isoista suomuistaan, jotka saavat litteähkön pään näyttämään käärmemäiseltä.

"Haarukka olisi paras ase"

Käärmeenpäälajeja on kymmeniä. Niiden kodit ovat Aasian ja Afrikan makeissa vesissä, missä niillä on oma tasapainottava tehtävänsä järvien, lampien ja jokien ekosysteemissä.

Malesiassa ja osissa Indonesiaa elää sellainenkin käärmeenpäälaji, jolle mieluisimpia ovat erittäin happamat vedet, jopa lähes yhtä happamat kuin viinietikka tai sitruunamehu. Merivedessä käärmeenpäät eivät pärjää.

Idänkäärmeenpää on sukunsa laajimmalle levinnyt laji. Luontaiset asuinseudut ovat lähinnä Kiinassa, jossa sitä myös kasvatetaan paljon.

Käärmeenpäät ovat perinneruokaa siellä, missä niitä on aina ollut. Esimerkiksi Vietnamissa käärmeenpäitä säilötään kuten sillejä täällä. Länsimaissakin monet kokit arvostavat lajia sen kiinteän, valkoisen lihan vuoksi, joka ei grillissä tai pannulla juuri kutistu ja sopii hyvin myös keittoihin.

Monet asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, että paras ase idänkäärmeenpääongelmaa vastaan on haarukka, elleivät kalan ulkonäkö ja nimi vie ruokahalua.

Pop-tähti Sulli löydettiin kuolleena Korean pääkaupungin Soulin laitamilla sijaitsevasta asunnostaan maanantaina. Syyksi epäillään itsemurhaa,

– Ei ole mitään näyttöä siitä, että joku ulkopuolinen olisi murtautunut sisään tai kyse olisi jonkun toisen tekemästä rikoksesta. Itsemurha on mahdollinen kuolinsyy, Etelä-Korean poliisi totesi äskettäin.

Viranomaisten mukaan 25-vuotias laulaja kärsi vakavasta masennuksesta.

Etelä-Korean itsemurhaluvut kuuluvat maailman korkeimpiin ja itsemurha on yksi yleisimmistä kuolinsyistä alle 40-vuotiaiden keskuudessa.

– Toivon, että Sulli olisi ollut se viimeinen laulaja, joka olisi kuollut itsemurhan tai mielenterveysongelmien takia. Mutta koska tiedän millaisessa yhteiskunnassa elämme, odotan jo seuraavaa, eräs fani tviittasi.

Kimalluksen ja loiston ohella eteläkorealainen K-pop-teollisuus tunnetaan kovasta kilpailustaan, sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta kiusaamisesta sekä jatkuvasta julkisesta paineesta, jossa virheetön imago pyritään säilyttämään hinnalla millä hyvänsä. Käytännössä artisteilta puuttuu kokonaan yksityisyys.

Sullin kaltaiset artistit joutuvat eteläkorealaisen pop-teollisuuden pyöritykseen usein jo varhaisteini-iässä, ja heidän elämänsä muuttuu pelkäksi laulamisen ja tanssimisen treenaamiseksi.

Mielenterveysongelmat taas ovat maassa tabu, eikä niihin uskalleta hakea apua.

Masentunut poptähti ei ole harvinaisuus

Sullin kuolemassa on samankaltaisuuksia K-poptähti Jonghyuniin, joka teki toissa vuonna itsemurhan vain 27-vuotiaana – kamppailtuaan ensin masennuksen kanssa.

Kumpikin kuului SM Entertainmentin talliin, joka on maan suurimpia viihdemaailman agentuureja.

K-pop-laulaja Goo Hara taas joutui viime vuonna sairaalahoitoon itsemurhayrityksen takia. Haran poikaystävä oli jo pitkään kiristänyt poptähteä salaa kuvattujen seksivideoiden julkaisemisella, mikä ajoi Haran epätoivoiseen tekoon.

– Toivon, että Sulli on nyt paikassa, jossa hän voi tehdä mitä haluaa, Hara kirjoitti äskettäin Instagramiin ja julkaisi samalla heistä yhteiskuvia.

Sulli eli Choi Jin-ri aloitti uransa lapsinäyttelijänä 11-vuotiaana ja liittyi vuonna 2009 F(x) -tyttöbändiin, josta tuli nopeasta yksi Etelä-Korean suosituimmista yhtyeistä.

Sulli veti myös rohkeasti omaa linjaansa: hän ei esimerkiksi suostunut pitämään rintaliivejä julkisuudessa, mikä aiheutti pahennusta konservatiivisessa Etelä-Koreassa. Tämän takia häntä myös kiusattiin vuosikausia ja häneen kohdistettiin seksuaalisesti halventavaa kommentointia.

Viime aikoina Sulli oli juontamassa televisiosarjaa, joissa eteläkorealaiset julkkikset keskustelivat nimenomaan sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta kiusaamisesta. Sullin tiedetään myös kärsineen paniikkihäiriöstä ja sosiaalisten tilanteiden pelosta.

Sullin rohkea käytös on nostanut hänet Etelä-Koreassa feministisen liikkeen esikuvaksi.

– Hän oli ensimmäinen K-popin naisartisti, joka uskalsi puhua avoimesi mielenterveysongelmista ja naisten oikeuksista. Rakastan Sullia niin paljon – toivon että hän on taivaassa ja vihdoinkin vapaa, eräs fani kirjoitti Twitterissä.

Turkin hyökkäys Pohjois-Syyriassa lopetetaan, jos kurditaistelijat laskevat aseensa ja vetäytyvät Turkin suunnittelemalta puskurivyöhykkeeltä, sanoi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan keskiviikkona. Erdoğan sanoi kurdeilla olevan aikaa keskiyöhön asti.

Hän sanoi kuitenkin, että Turkki ei lopeta operaatiotaan ennen kuin Turkin turvavyöhykkeeksi kutsuma alue on perustettu. Vyöhykkeestä ei Turkin johtajan mukaan neuvotella. Turkilla ei myöskään ole aikeita neuvotella kurdien kanssa, joita se pitää terroristeina.

Erdoğanin mukaan kurditaistelijoiden vetäytyminen olisi nopein tapa ratkaista ongelma Syyriassa.

Erdoğan on keskiviikkona kieltäytynyt tapaamasta Yhdysvaltain varapresidentti Mike Penceä. Pence sekä ulkoministeri Mike Pompeo johtavat Yhdysvaltain delegaatiota, joka matkusti keskiviikkona Turkkiin.

Hän myös kommentoi, ettei Turkki enää pysy perässä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tviiteistä.

– Kun tarkastelemme herra trumpin tviittejä, emme enää pysy perässä, sanoi Erdoğan turkkilaistoimittajille.

Tiistaina Erdoğan ilmoitti Trumpille, että Turkki ei tule koskaan julistamaan tulitaukoa Koillis-Syyriaan, kertoo uutistoimisto Reuters.

Yhdysvallat asetti tiistaina talouspakotteita Turkille. Kohteena ovat puolustusministeriö ja energia- ja luonnonvaraministeriö.

Turkki aloitti operaationsa 9. lokakuuta saadakseen raja-alueelle vyöhykkeen.

Operaatiossa on kuollut yli 70 siviiliä, kertoo Al-Arabiya-kanava Tassin mukaan. Al-Arabiyan mukaan 300 000 ihmistä on paennut kodeistaan alueella.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskovin mukaan Turkin ei tule vaarantaa poliittista prosessia maassa ja sen operaatio tulisi olla rajoitettu.

Venäjä tukee Syyriassa presidentti Bashar al-Assadin joukkoja, mutta sanoo Turkilla olevan oikeus puolustaa itseään. Al-Assad ja kurdijoukot tekivät ilmeisesti sopimuksen sunnuntaina, jonka jälkeen Syyrian hallituksen joukot valtasivat kaupunkeja maanantaina.

Venäjän valtiollinen televisiokanava kertoi keskiviikkona, että Syyrian armeija on vallannut Yhdysvaltojen jättämiä tukikohtia Koillis-Syyriassa.

Yhdysvallat on tällä viikolla vetänyt viimeisiä joukkojaan pois Koillis-Syyriasta.

Tuoreen kyselyn mukaan reilusti yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että valtion tulisi hidastaa kaupungistumista. Kolmasosan mielestä valtion ei pidä puuttua kaupungistumiskehitykseen ja kaksi prosenttia katsoo, että valtion pitäisi vauhdittaa kaupungistumista.

Tulos selviää Taloustutkimuksen tekemästä kyselystä, johon vastasi 1 005 henkilöä syys–lokakuussa.

Aluetutkija Timo Aron mukaan kaupungistuminen tyypillisesti jakaa suomalaisten mielipiteitä. Tunteet ovat kysymykseen vastatessa vahvasti pinnalla ja realiteetit taustalla.

– Tulos kertoo muutosvastarinnasta siinä mielessä, että ihmiset yleensä pelkäävät tai epäröivät isoja muutostrendejä kuten kaupungistumista, hän sanoo.

– Toisaalta tulos kertoo myös alueiden kostosta. Ihmiset mieltävät kaupungistumisen helposti koskevan vain pääkaupunkiseutua, Turkua, Tamperetta tai muita suuria kaupunkeja. Monet haluavat silloin näpäyttää Helsinkiä tai pääkaupunkiseutua vastaan. Se tulee tämäntyyppisissä kyselyissä usein esille, Aro jatkaa.

Ruuhka-Suomikin jarruttaisi

Naiset suhtautuvat kaupungistumiseen selvästi vastahakoisemmin kuin miehet. Naisista 61 prosenttia ja miehistä 52 prosenttia patistaisi valtion kaupungistumisen hidastustoimiin.

– Naisten kanta suhteessa miehiin on iso kysymysmerkki, koska erot olivat todella suuria miesten ja naisten välillä, Aro ihmettelee.

Ikäryhmittäin katsottuna kaupungistumista karsastavat eniten 35–49- ja 50–64-vuotiaat. Valtion puuttumista kaupungistumiseen taas vastustavat eniten 25–34-vuotiaat (45%).

Seuduttain vertailtuna kaupungistumista hidastaisivat eniten Pohjois- ja Itä-Suomen asukkaat (64%) ja vähiten Helsingissä ja Uudellamaalla asuvat (50%). Siis puolet "ruuhka-Suomenkin" asukkaista odottaa valtion painavan jarrua kaupungistumiselle.

– Pääkaupunkiseudulla asuu paljon "junantuomia". On lähdetty aikoinaan opiskelemaan, jääty työelämään ja keski-iässä tajutaan, että olisiko myös maaseudulla ollut mahdollisuuksia elää. Tavallaan halutaan, että lapset voisivat kasvaa myös maaseudulla ja ymmärretään maaseudun ja pienen paikkakuntien tärkeys ja tarpeellisuus, sanoo kansanedustaja Arja Juvonen (ps.)

Siilinjärveläislähtöiselle Juvoselle on pitkälti käynyt juuri noin ja nyt hän on asunut jo pitkään Espoossa.

Kehyskunnissa eri näkemys

Asuinkunnittain katsottuna kaupungistumisen hidastamista vaativat eniten (64%) maaseudulla ja alle 50 000 asukkaan kaupungeissa asuvat. Myös suurissa kaupungeissa (mm. Tampere, Turku) asuvista jopa yli puolet haluaa valtion polkaisevan jarrua kaupungistumiseen.

Poikkeus on pääkaupunkiseudun ympäristökunnat. Niiden vastaajista 57 prosenttia ajattelee, että valtion ei pidä pyrkiä vaikuttamaan kaupungistumiseen.

Ammattiryhmistä kaupungistumista hidastaisivat eniten toimihenkilöt, yrittäjät, kotiäidit ja -isät ja eläkeläiset. Selvä enemmistö johtavassa asemassa olevista taas pitäisi valtion jalan pois kaupungistumisjarrulta.

Puoluevertailussa jyrkimmin valtion puuttumista kaupungistumiseen penäävät perussuomalaisten kannattajat ja sosialidemokraatit.

– Molemmilla ihanneyhteiskunta on menneessä. Demareille hyvinvointivaltio, pohjoismainen hyvinvointimalli on kaiken tekemisen perusta, jota vasten tarkastellaan kaikkia muutoksia. Perussuomalaiset taas haluavat paluuta nostalgia-Suomeen, jonka aika on takana, Aro arvioi.

Vain kokoomuksen kannattajista enemmistö (56%) on sitä mieltä, että valtion ei pidä puuttua kaupungistumiskehitykseen.

Valtiota aina huudettu apuun

Yhteenvetona voi todeta, että eniten valtion hidastustoimia kaupungistumiseen tahtoo perussuomalaisia tai demareita kannattava keski-ikäinen nainen Itä- tai Pohjois-Suomesta.

– Ehkä moni perussuomalainen nainen on lähtenyt maaseudulta kaupunkiin opiskelemaan, jäänyt työelämään, perustanut perheen ja näkee kaupungistumisen tuoneen elämään turvattomuutta. Nuoret eivät pysty ostamaan itselleen asuntoa pääkaupunkiseudulta, koska hinnat ovat karanneet käsistä. Työpaikat ovat kiven alla ja alkaa miettiä olisiko sittenkin maaseudulla parempaa kasvattaa perhettä ja lapsilla turvallisemmat koulut, Juvonen pohtii.

Timo Aron mukaan valtiota on huudettu apuun vuosikymmenien ajan aina, kun on puhuttu koko maan asuttuna pitämisestä tai tasapainoisesta aluekehityksestä.

Aron mielestä valtion mahdollisuudet hidastaa kaupungistumista ovat kyseenalaisia ja hölmöjä kansantaloudenkin kannalta.

– Jos halutaan pitää huolta kaupunkien ulkopuolisesta Suomesta nykyistä enemmän, silloin keskustellaan valtion työpaikkojen alueellistamisesta, koulutuspaikkojen tasaisemmasta aluejaosta, syrjäseutulisistä tai ylipäätään alueellisista subventioista. Kaikki tällaiset keinot eivät ole ihmisten tasavertaisuuden kannalta aukottomia, Aro sanoo.

– Mielestäni valtion ei pidä puuttua sen paremmin kaupungistumisen vauhdittamiseen kuin hidastamiseenkaan, vaan ihmiset, yritykset ja muut toimijat saavat itse päättää sijaintipaikkaratkaisunsa niin kuin parhaiten katsovat, Aro päättää.

Taloustutkimuksen kysely tehtiin eri puolilla Suomea henkilökohtaisina käyntihaastatteluina vastaajien kanssa kasvotusten. Vastaajajoukko edustaa tilastollisesti Suomen aikuisväestöä (15 vuotta täyttäneet). Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue lisää:

Uusi väestöennuste vahvistaa synkät pelot – Tilastokeskus: maamme väkiluku lähtee nykykehityksellä laskuun reilun kymmenen vuoden päästä

Kuinka sinun kuntasi käy? Ylen väestökone kertoo, kuinka huolestuttava kuntasi tilanne on vuonna 2040

Ylen kysely: Kansanedustajat pitäisivät koko Suomen asuttuna, osa pitää taistelua turhana – "Jaloa, mutta mahdotonta"

Oppimiskeskuksia, liikkuvia palveluja, etätyötä, verohelpotuksia – 42 ehdotusta hiljenevien kylien elvyttämiseksi

Yle kysyi lokakuun alussa suomalaisten kokemuksia postinjakelun viimeaikaisista häiriöistä ja niistä aiheutuneista haitoista.

Ylen nettisivuilla julkaistussa jutussa tehtyyn kyselyyn vastasi yhden päivän aikana 514 ihmistä. Vastauksia tuli Hangosta Inariin.

Saadun palautteen kautta hahmottuu kymmenen syytä, miksi suuri osa suomalaista on menettänyt luottamuksensa Postin palveluihin.

Vuonna 2017 voimaan astunut postilain uudistus muutti säännöksiä postin kulkunopeudesta ja jakelun tiheydestä. Postilla on lupa siirtyä kaupungeissa ja taajamissa kirjeiden ja postikorttien jakelussa kolmipäiväiseen viikkorytmiin. Perinteisesti jakelu on ollut viisipäiväinen.

Tällaista muutosta Posti ei ole tehnyt. Se jakaa taajamissakin niin sanottuun yleispalveluun kuuluvia tuotteita yhä viitenä päivänä viikossa.

Postin asiakkaat - sekä yksityishenkilöt, että yritykset - ovat monin paikoin kokeneet, että kirjeiden jakelu on hidastunut huomattavasti. Tämä on yksi syy asiakkaiden turhautuneisuuteen, mutta syitä on muitakin.

Yle:n kysely osoittaa, että suomalaisten luottamus Postiin on murentunut seuraavista syistä.

1. Asiakkaalle aiheutuu vahinkoa, vaivaa ja tappioita jakeluongelmien vuoksi

“Trafin autoverolaskut eivät tulleet perille. Sen takia kaksi autoa meni yhtä aikaa käyttökieltoon. Ilmoitukset siitä tulivat onneksi perille.” (Varkaus)

“Asuntoyhtiön yhtiökokouksen kutsu tuli keväällä perille vasta kaksi viikkoa kokouspäivän jälkeen. Postin kulku kesti Kotkasta Kouvolaan noin 5 viikkoa.” (Kouvola, Valkeala)

“Kolme laskua sisältänyttä kirjettä ei heinäkuun lopulla tullut perille, mutta viivästyneiden maksujen perintäkirjeet tulivat syyskuussa. Minulle koitui siitä maksettavaksi perintäfirman kuluja ja puhelinkuluja.” (Kuopio)

"Työtarjoukset eivät tule perille."(Rovaniemi)

Postin kommentit kritiikkiin:

– Jos Postin asiakas kokee, että jakelu on aiheutunut hänelle vahinkoa, Posti tarkastaa aina, onko varmasti kyse Postin kautta tulleesta lähetyksestä, sanoo postipalveluiden tuotantojohtaja Sami Reponen.

Hän huomattaa, että nykyisin Postilla on Suomessa 16 kilpailevaa yritystä, jotka jakavat myös kirjeitä. Reponen myöntää kuitenkin, että myös Posti tekee virheitä.

– Kun kyse on Postin virheestä, ongelma ei aina ole jakelussa. Posti tutkii aina juurisyyn, vakuuttaa Reponen.

Posti tarkistaa, onko osoite ollut oikein, onko henkilö muuttanut, onko lähetys jätetty meille oikein, onko lajittelu tehty oikein, onko kuljetus tapahtunut ajallaan ja niin edespäin.

Reposen mukaan postinjakelun poikkeustilanteissa viive rajoittuu kirjeiden kannossa yleensä 1-2 päivään.

2. Pakettien jakelu takkuaa monin tavoin

"Paketit eivät tulleet ilmoitettuna aikana. Myöhemmin sain ilmoitukset, ettei toimitus onnistunut, koska kerrostalon alaovi oli lukossa tai että vastaanottaja ei ollut paikalla. Olin molemmilla kerroilla kotona, eikä kukaan yrittänyt soittaa tai kilauttanut ovikelloani. On ikävää, jos paketti ei tule silloin kun on ottanut päivän vapaaksi kyetäkseen sen vastaanottamaan." (Oulu, Kaijonharju)

"Postissa haettavissa olevaa tavaraa on ehtinyt palautua lähettäjälle, kun saapumisilmoitukset eivät ole tulleet perille. Muistutuslaskuista on tullut lisämaksuja." (Vaasa, Gerby)

"Joudun maksamaan palautetusta tavarasta noin kolmanneksen sen hinnasta." (Lahti)

"Paketit liittyvät olennaisesti toimeentulooni ja harrastukseeni. Harmittaa kun niiden saapumista joutuu odottamaan kohtuuttoman pitkään ja tekemään salapoliisityötä paketin paikantamiseksi. Esimerkiksi tänään 2.10. sain vihdoin saapumisilmoituksen 11.8. matkaan lähteneestä paketista!" (Inkoo, Västerkulla)

Postin kommentit kritiikkiin:

– Työohjeita on laiminlyöty pahasti, jollei sellaista pakettia ole kuljetettu perille, jonka ehdoissa sanotaan, että se toimitetaan asiakkaalle, toteaa Sami Reponen.

Hän sanoo, että ulkomailta tulevien tavaralähetysten käsittelyaika on pitempi kuin kotimaan pakettien. Vaikka lähetysseurannassa olisi englanninkielinen viesti, jonka mukaan paketti on saapunut Suomeen, paketti ei välttämättä ole Postin hallussa.

Pahimmassa tapauksessa se voi olla vielä Keski-Euroopassa välivarastossa.

3. Luottamukselliset kirjeet menevät vääriin osoitteisiin

"Posti ei välitä, kenen laatikkoon kirjeet tunkee Itäisessä Helsingissä. Naapureiden lääkäreiltä saamia diagnooseja ja pankin tiliotteita saa kuka tahansa halutessaan lukea. Minua uhattiin äskettäin ulosotolla, koska Helsingin 32 euron laskua en itse ollut saanut postissa. Jaan naapureiden posteja lähes viikottain. Itse maksan koko ajan sakkoja laskuista, joita osa naapureista ei vaivaudu minulle antamaan, vaan heittää roskiin." (Helsinki, Mellunkylä)

"Firman postilaatikkoon on tullut parhaimmillaan seitsemälle eri yritykselle osoitettua postia. Postilaatikko on asianmukaisesti merkitty ja siinä on vain yhden yrityksen nimi." (Hämeenlinna)

Postin kommentit kritiikkiin:

– Jos on tapahtunut, kuten ensimmäisessä esimerkissä sanotaan, se on todella ikävää. Kirjesalaisuus on perustuslain suojaama asia. Posti suhtautuu tähän asiaan vakavasti, vakuuttaa Sami Reponen.

Hän muistuttaa myös, että Postilla on vahingonkorvausmenettely, jossa jokainen korvaushakemus käsitellään erikseen

4. Posti jakaa asiakkailleen jaetaan avattuja ja revenneitä kirjeitä

"Tyttäreni kirje tuli kotiin avattuna ja sen sisältö puuttui täysin. Itselleni lähetettiin pankista debit/credit kortti 9.9.2019. Se kuoletettiin 25.9., koska kortti oli "hävinnyt" postin toimesta. – En luota postiin enää lainkaan." (Vantaa, Kaivoksela)

"200 euron lahjakortti katosi postissa mystisesti. Postin kanta on asiaan "ei saa lähettää rahaa tavan postina". Todella usein sattuu, että valkoinen kirjekuori on "revennyt", jollei sen sisältö selvästi näy päällepäin." (Kontiolahti, Lehmo)

Postin kommentit kritiikkiin:

– Meille tulee tosi vähän palautetta avatuista ja revityistä kirjeistä. Tällainen saattaa johtua siitä , että kirje on mennyt väärään osoitteeseen, on avattu siellä epähuomiossa ja toimitettu sen jälkeen takaisin postille, sanoo Sami Reponen

Hän kertoo myös, että kirjeen sisällä oleva kova pieni esine voi aiheuttaa repeytymisen lajittelukoneessa. Syntyvä tukos vaurioittaa myös useita muita kirjeitä. Tällaisiin kirjeisiin Posti liittää saatteen, jossa selitetään syy repeytymiseen.

5. Tilatut lehdet saapuvat kotiin pahasti myöhässä

"Posti hoitaa meillä lehtien varhaisjakelun. Sunnuntain lehti jää jakamatta ainakin kerran kuukaudessa. Tilaukseen kuuluu myös kuukausiliite. Se on viimeisen vuoden aikana jäänyt jakamatta neljä kertaa." (Savonlinna)

"Iäkkäille vanhemmilleni tulee useita lehtiä, jotka ovat heille tärkeitä. Kyse on aikakaus- ja maakuntalehdistä (2). Asumme vanhempieni kanssa saman kadun eri puolilla. Meidän puolella posti kulkee jotenkin, mutta vanhempien puolella saattaa tulla kuusi Maaseudun tulevaisuutta samana päivänä. " (Helsinki, Pitäjänmäki)

"Posti on tullut noin kerran viikossa. Eräälle lähistöllä asuvalle tuli kerralla kolmen viikon postit." (Tampere, Iidesranta)

"En enää viitsi tilata lehtiä, kun tulevat jatkuvasti myöhässä." (Siilinjärvi)

"Jo useamman vuoden ajan liiketilaani Helsingin kantakaupungissa ei ole jaettu postia kesäisin ollenkaan. Jokavuotiset reklamaatiot Postille eivät ole muuttaneet tilannetta." (Helsinki)

Postin kommentit kritiikkiin:

–Toimintamalli, jota noudatamme jakaessamme lehdet tilaajille perustuu aina Postin ja lehden kustantajan väliseen sopimukseen, selittää Reponen.

Jos henkilö muuttaa toiselle paikkakunnalle ja haluaa tilata sinne kotipaikkkakuntansa lehden, jakelussa on pääsääntöisesti 1-2 päivän viive siihen verrattuna, milloin lehti ilmestyy vanhalla kotipaikkakunnalla.

– Joskus saamme lehtien tilaajilta kritiikkiä, kun sunnuntain lehti jaetaan vasta maanantaina, vaikka Posti on tehnyt sopimuksen juuri tämän tasoisesta palvelusta, Sami Reponen jatkaa.

6. Posti "kelluttaa" postia tietoisesti jakelukeskuksissa

Ylen kyselyyn tuli vastauksia myös postin työntekijöiltä. He kertoivat, että postia ns. kellutetaan eli myöhäistetään tarkoituksellisesti päivittäin, koska jäljellä olevien työntekijöiden työaika ei riitä millään kaiken postin käsittelyyn ja jakeluun.

Kyselyyn vastanneet työntekijät kertovat, että heitä kannustetaan tekemään ylitöitä päivittäisen kymmenen tunnin työajan lisäksi, mikä on johtanut henkilöstön uupumisiin ja lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin. Ammattitaitoisen henkilöstön korkeat poissaoloprosentit – vastaajien mukaan jopa yli 30 prosenttia henkilöstöstä – hidastavat omalta osaltaan työskentelyä, koska osaavaa työvoimaa ei löydy valmiina mistään.

"Postinumeroalueeni taloudet saivat postinsa noin 2 kertaa viikossa Postin ilmoittaman neljän jakelupäivän sijasta. " (Tampere)

"Toistuvasti jää postia jakamatta. Niiden talouksien määrä, joihin postia ei jaeta kuin kerran tai kaksi viikossa, on järkyttävä. Jäämiä on tuhansittain joka päivä sellaisilla Postin toimipaikoilla, joissa vielä alle kuusi kuukautta sitten jakelu kattoi lähes 100 prosenttia talouksista. Toimin itse postinjakajana vielä kolme kuukautta sitten. Tiedän tarkalleen mistä kaikki johtuu." (Itä-Helsinki)

Postin kommentit kritiikkiin:

– Kelluttaminen on käsite, joka kuvaa sitä, kuinka posti rytmittää eri tuotteita jakeluun sen mukaisesti mitä eri asiakkaiden kanssa on sovittu. Käsitettä kellutus ei pitäisi käyttää julkisuudessa, koska se synnyttää väärinkäsityksiä, sanoo Sami Reponen.

Hän myöntää, että jakelutoimipaikkaan voi jäädä jakamatonta postia esimerkiksi sairastapauksien takia. Näin on käynyt ajoittain, kun Posti ei ole löytänyt tietyille alueille korvaavaa työvoimaa.

– Postilla ei ole pääkaupunkiseudulla riittävästi työntekijöitä. Tilanne ei ole normaali. Haluamme rekrytoida sinne 200 uutta vakituista jakajaa, Tampereellekin jonkin verran, Reponen tiivistää.

7. Posti laskuttaa lisäpalveluista, jotka eivät toimi

"Kesällä mökille käännetty posti tuli perille tosi harvoin. Pankin lähettämä Visa-kortti katosi kokonaan. Olimme maksaneet lähes satasen postin kääntämisestä." (Helsinki, Lauttasaari)

"Iäkäs äitini joutui pitkälle kuntoutusjaksolle. Teimme siksi Postin kanssa kaksi kertaa sopimuksen postin edelleenlähettämisestä minun osoitteeseeni. Joitakin kirjeitä Posti sai käännettyä, mutta suurimman osan se kantoi yhä äitini kotiin toiseen kaupunkiin." (Espoo)

Postin kommentit kritiikkiin:

– Postille ilmoitettu jakelun keskeytys tai määräaikainen osoitteenmuutos koskee vain Postin jakamia lähetyksiä. Jos lähetyksen jakelun hoitaa joku muu yritys, se ei voi tietää tehdystä osoitteenmutoksesta. Siksi tuo Postin kanssa kilpaileva firma jakaa postin alkuperäiseen osoitteeseen myös osoitteenmuutoksen voimassaoloaikana, selittää Sami Reponen.

Reponen muistuttaa, että Suomessa on nykyisin Postin lisäksi 16 muuta yritystä, jotka jakavat kirjeitä, lehtiä ja mainoksia ympäri maan.

– Postin kirjelajittelukoneet eivät tunnista määräaikaista osoitteenmuutosta. Etsimme ratkaisua tähän ongelmaan, hän lisää.

8. Posti pyrkii laskuttamaan asiakasta myös omista virheistään ja ongelmien setvimisestä

"Tilasin kevättalvella kananmunia ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Osoitteeksi merkitsin virallisen ruotsinkielisen osoitteemme. Tästä lähetyksestä ei koskaan tullut mitään ilmoitusta, ei edes Omapostiin (verkkopalvelu), jossa minulla on tili. Kesällä tuli Postilta viesti, että se haluaa 10 euroa säilytyksestä ja paketin saa noutaa Tuusulasta. En hakenut pilaantuneita munia, enkä maksanut 10 euroa lisää." (Helsinki, Marjaniemi)

"Ystäväni yritti tehdä osoitteenmuutosilmoitusta Postin nettisivuilla. Järjestelmässä oli häiriö. Posti ohjasi sivuillaan asiakastaan soittamaan maksulliseen palveluun, jossa puhelun hinta oli 1 euro 84 senttiä minuutilta plus paikallispuhelumaksu." (Itä-Helsinki)

Postin kommentit kritiikkiin:

– Kananmunien kuljetusta koskevaa yksityistapausta en pysty kommentoimaan. Toinenkin esimerkki on sellainen, ettei osaamiseni yllä siihen. Se pitää selvittää jälkikäteen, toteaa Sami Reponen.

9.Sairauksien hoito vaikeutuu postinjakelun ongelmien vuoksi

"Posti ei tuonut kutsua sairaalaan, jossa minulle piti tehdä sydämen rytminsiirto. Toimenpide siirtyi viikoilla. "(Helsinki)

"Asiakirjoja ja myös kutsuja tutkimuksiin katoaa postissa. Tämä on käynyt ilmi, kun puhelimeen on tullut tekstiviestillä muistutuksia vastaanottoajoista. Elokuussa menin tyttäreni kanssa kaksipäiväiselle sairaalakäynnille Helsinkiin. Paikan päällä kävi ilmi, että kolmannellekin päivälle oli varattu tutkimusaika. Lääkäri ihmetteli, eikö postitse lähetetty kutsu ollut tullut perille. " (Mikkeli)

Postin kommentit kritiikkiin:

Sami Reponen kertoo Postin selvittäneen alkuvuodesta sairaalakirjeiden kulkua yhdessä asiakkaiden kanssa, ja korjanneen monia asioita.

– Teimme tuolloin myös tärkeän havainnon. Kun kuluttaja-asiakkaat olivat päättäneet millaisessa muodossa he haluavat vastaanottaa sairaalan viestit, moni heistä oli ilmoittanut haluavansa lähetykset pelkästään sähköisinä. Monet eivät olleet kuitenkaan alkaneet käyttää sähköistä palvelua, vaan odottivat yhä sairaalan kirjeitä, hän sanoo.

10. Posti rikkoo palvelulupauksiaan

"Meidän alueellamme posti ei jaa asiakkaille ollenkaan isokokoisia kirjeitä, jotka mahtuisivat postiluukusta. Posti itse ilmoittaa, että kirjeen kokoinen XXS-paketti jaetaan postiluukusta." (Helsinki, Pikku Huopalahti)

"Kirjeiden perillemeno kestää 3–14 vuorokautta. Tästä on haittaa työssäni viranomaisena. Asioiden käsittelyajat pitenevät, kun postin kulkuun laissa varattu 7 vuorokautta ei tosiasiassa riitä. Jotkut kirjeet on kuitenkin pakko lähettää paperilla, jotta toimii lainmukaisesti. "(Lahti)

"Laskuni matka Orivedeltä Helsinkiin kesti 22 päivää." (Orivesi)

"Paketti- ja virkamiesposti pitää noutaa 15 kilometrin päästä Nurmijärveltä, vaikka 8 kilometrin päässä sijaitseva Klaukkala on liikekeskus, jossa kaikki muut palvelumme ovat. Vähän päästä pitää tehdä 30 kilometrin edestakainen matka yksinomaan kirjattujen kirjeiden ja pakettien noutamisen vuoksi. – Laki sanoo että postipalvelut tulee löytyä enintään niin kaukaa kuin missä muutkin päivittäispalvelut ovat."(Nurmijärvi, Perttula)

"Yritykseni joutuu sijaintinsa vuoksi käyttämään Postin palveluja. Käytännössä yksinomaan pikakirjeitä. Ne ovat arvopostia, jotka kuuluu jakaa vastaanottajalle seuraavana arkipäivänä.

Koko kesän olen viikoittain selvittänyt, missä kirjeet ovat, miksi asiakkaat eivät ole saaneet lähetyksiämme ja missä meille tulevat lähetykset seilaavat. Nekin ovat pikakirjeitä. " (Pohjois-Karjala)

Myös jakajat kertoivat vastauksissaan viivytyksistä.

"Sairaaloiden ja laboratoriokeskuksen kirjeet, jaetaan talouksiin käytännössä noin kaksi kertaa viikossa. Laki vaatisi jakamaan nämä lähetykset päivittäin." (Tampere)

"Olen ollut Postin työntekijä jo monta vuotta. Tavoiteaika puutteellisen tai virheellisen osoitteen selvittämiseen on kolme työpäivää sen saapumisesta toimipaikkaan. Osoiteselvitys voi kuitenkin kestää jopa kolme viikkoa, koska sitä tekemään ei ole tarpeeksi työvoimaa." (Kaakkois-Suomi)

Postin kommentit kritiikkiin:

– Kirjeiden kokoerottelussa on voinut tapahtua sellainen poikkeama, että luukkuun mahtuva kirje on ohjautunut vahingossa sinne palvelupisteeseen. Tämä on täysin käsin lajitelua tavaraa. Siinä voi olla kyse inhimillisestä virheestä, arvioi Reponen.

Reponen muistuttaa myös, että Postilla ei ole edes pikakirjeen osalta palvelulupausta, jonka mukaan lähetys menisi perille yön yli koko Suomessa.

– Postin palvelualuerekisteristä postin nettisivuilta saa tiedon siitä, mistä minne voi lähettää kirjeen yön yli, ja mistä minne lähetys kestääkin kaksi päivää, neuvoo postipalveluiden tuotantojohtaja Sami Reponen.

16.10. klo 13.40 jutun alkuosasta on korjattu virhe. Tekstissä kerrottiin, että "Vuonna 2017 voimaan astunut postilain uudistus muutti säännöksiä postin kulkunopeudesta ja jakelun tiheydestä. Kaupungeissa ja taajamissa kirjeiden jakelu harveni kolmepäiväiseksi. Aiemmin postia jaettiin viitenä päivänä viikossa kaikkialla Suomessa."

Posti ei ole luopunut viisipäiväisestä jakelusta ns. yleispalveluun liittyvien tuotteiden kohdalla. Tällaisia tuotteita ovat lähinnä postimerkeillä maksetut kirjeet ja postikortit.

Jalasjärven kirkko on avattu sureville. Kurikan seurakunnan kirkkoherra Heikki Sariola päivystää kirkolla yhdessä muiden seurakunnan työntekijöiden kanssa. Suruhartaus pidetään keskiviikkona Jalasjärven kirkossa kuudelta illalla.

– Olen ollut yhteydessä kouluun ja koulun rehtori kertoi tapahtuneesta koululaisille. Kaikki, jotka kokevat sen hyväksi ja tarpeelliseksi, voivat tulla kirkkoon hiljentymään, Sariola sanoo.

– Kriisiapua tarjotaan kaikkein läheisimmille ja kun aikaa on kulunut, on erilaisia ryhmiä, joissa voi keskustella suruntuntemuksista.

Jalasjärvellä valtatie kolmosella sattui yöllä vakava liikenneonnettomuus. Onnettomuudessa menehtyi kaksi paikkakuntalaista 17-vuotiasta nuorta naista. Kolmas autossa ollut samanikäinen nainen loukkaantui vakavasti.

– Kyllähän tämä on harvinaista ja poikkeuksellista. Kun kaksi nuorta kuolee, niin suru on yhteinen ja syvä, Sariola toteaa.

Onnettomuuspaikalle on viety kynttilöitä ja siellä on liikuskellut päivän aikana ihmisiä.

Lisää aiheesta:

Kaksi 17-vuotiasta nuorta naista kuoli liikenneonnettomuudessa Jalasjärvellä

Viron vetovoima suomalaismatkailijoiden keskuudessa kasvaa jälleen pitkän laskukauden jälkeen.

Tämä selviää tuoreista matkailutilastoista, joiden mukaan Viron majoitusyrityksissä yöpyi heinäkuussa kolme prosenttia enemmän suomalaisia kuin viime vuonna samaan aikaan.

Tallinnassa kasvua oli vielä enemmän: pääkaupungissa yöpyi heinäkuussa suomalaisia neljä prosenttia viime vuoden heinäkuuta enemmän.

– Matkailuyrittäjille uudet tilastot ovat valtava helpotus, sanoo Tallinnan kaupungin matkailutoimiston markkinointipäällikkö Mall Oja.

Heinäkuuta edeltäneen puolentoista vuoden aikana suomalaisten matkailijoiden määrä Virossa laski jyrkästi.

Suomalaisturistien kaikkoamisen syitä arvuuteltiin virolaismediassa, ja matkailuyrittäjät ehtivät jo huolestua tosissaan.

Huolestumisen ymmärtää, sillä suomalaiset ovat Viron suurin matkailijaryhmä. He myös käyttävät matkoillaan eniten rahaa kaikista matkailijaryhmistä.

Vaikka Viroon tulee koko ajan enemmän matkailijoita eri puolilta maailmaa, maalla ei ole varaa menettää suomalaisturisteja.

Tallinna houkuttelee kävijöitä uusilla nähtävyyksillä

Suomalaiset Kirsi Pohjolainen ja Elina Holmas kävelevät sisään Telliskiven luovassa keskuksessa sijaitsevaan valokuvataiteen museoon Fotografiskaan. Työpaikan virkistysmatkalla Tallinnassa olevat Pohjolainen ja Holmas halusivat ehdottomasti nähdä uuden valokuvataiteen museon.

– Tuttuni ovat kehuneet kovasti täällä olevia näyttelyitä, joten tänne oli päästävä tutustumaan, Elina Holmas sanoo.

Kesäkuussa avatusta Fotografiskasta on tullut nopeasti suomalaisten uusi lempikohde Tallinnassa. Neljän kuukauden aikana siellä on vieraillut jo 200 000 ihmistä, joista noin puolet on ulkomaalaisia, uutisoi sanomalehti Postimees hiljattain.

Mall Ojan mukaan Tallinnassa on paljon muitakin uusia kohteita ja nähtävyyksiä, jotka kiinnostavat suomalaisia.

– Tänä syksynä Tallinnaan aukesi uusi nykytaidekeskus Kai, ja sen viereen avautuu pian koko perheen virtuaalitodellisuuskeskus Proto. Aikaisemmin tänä vuonna Tallinna sai myös oman maailmanpyörän, jonka yhteydessä on lasten toimintakeskus Super Skypark, Oja luettelee.

Hän uskoo, että museoiden ja elämyskeskusten kaltaiset uudet kohteet ja nähtävyydet ovat merkittävin syy siihen, että suomalaiset ovat jälleen löytäneet tiensä Tallinnaan.

– Suomalaiset haluavat nähdä nyt uusia paikkoja, sillä Vanhakaupunki on monille jo tuttu.

Muualle Viroon suomalaisia vetävät tällä hetkellä muun muassa uudet kylpylät, historialliset kohteet ja erilaiset tapahtumat.

Esimerkiksi Haapsalun vanha piispanlinna on hiljattain remontoitu, ja Venäjän rajalla sijaitsevassa Narvassa on järjestetty tänä vuonna uusia festivaaleja.

Alkoholiveron laskulla vain vähäinen vaikutus

Heinäkuussa Viro laski alkoholin valmisteveroa 25 prosenttia. Voisiko se olla yksi syy suomalaismatkailijoiden määrän kasvuun?

Mall Ojan mukaan alkoholi saattaa olla yksi pieni houkutustekijä monen muun tekijän joukossa. Tärkein syy matkustaa Viroon se ei kuitenkaan ole.

Tärkeämpänä vetovoimatekijänä hän pitää Viron ruokakulttuuria ja laadukkaita ravintoloita.

Oja kertoo, että suomalaiset erottuvat Tallinnan ulkomaalaisten matkailijoiden tutkimuksessa (2018) selvästi muista matkailijaryhmistä siinä, kuinka paljon he arvostavat hyvää ruokaa ja ravintolakokemuksia.

– Suomalaiset ovat valmiita ajamaan hyvien ravintoloiden perässä kauas Viron maaseudullekin, Oja kertoo.

Kirsi Pohjolainen ja Elina Holmas eivät hekään usko alkoholin vetovoimaan suomalaisten Viron-matkailussa.

– Matkustamisen syyt ovat muuttuneet. Viroon ei tulla enää viinan eikä halpojen hintojen perässä, vaan enemmän kulttuurin ja elämysten perässä, Pohjolainen sanoo.

Heitä ei haittaisi, vaikka Viron hinnat nousisivat entisestään.

– Edullisuutta tärkeämpää on hyvä palvelu ja laatu, Holmas sanoo.

Lähimatkailu kasvattaa suosiotaan

Yksi syy suomalaisten lisääntyneelle määrälle Virossa saattaa Mall Ojan mukaan löytyä lähimatkailutrendistä. Ilmastokriisi on saanut yhä useammat miettimään matkailun ilmastovaikutuksia.

Viroon laivalla matkustaminen kuormittaa ilmastoa vähemmän kuin esimerkiksi Keski- tai Etelä-Eurooppaan lentäminen, Thaimaan-lennoista puhumattakaan.

– Varsinkin jatkossa, kun yhä useampi Itämerellä liikennöivä lautta siirtyy käyttämään nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä, Viroon matkustamisesta tulee entistä ekologisempaa, Oja sanoo.

Eräs syy matkailijamäärien kasvuun saattaa olla myös markkinoinnissa. Viron matkailun edistämiskeskus on alkanut viime aikoina panostaa uudella tavalla maan esittelyyn Suomessa.

Kahden viime vuoden aikana keskus on jättänyt Helsingin matkamessut väliin. Suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa jo niin hyvin, ettei Viro kaipaa Suomessa enää perinteistä esittelyä, keskus perusteli päätöstään.

Nyt ääni on muuttunut kellossa. Ensi tammikuussa Viro on Helsingin matkamessujen kumppanimaa ja Tallinna osallistuu messuille omalla osastolla.

Mall Ojan vinkit Tallinnaan syksylle 2019:

Noblessnerin alue

– Entiselle sukellusvenetelakalle on noussut uusi, kiinnostava asuinalue. Vanhoihin teollisuushalleihin on avattu esimerkiksi ravintoloita moneen makuun sekä nykytaidekeskus Kai. Kain viereen avautuu tällä viikolla koko perheen keksintökeskus Proto, jossa pääsee virtuaalilasien avulla tutustumaan maailman merkittävimpiin keksintöihin.

Osoite: Peetri 10 & Peetri 12

Valokuvataiteen museo Fotografiska

– Siitä ei pääse yli eikä ympäri, että Fotografiska on tällä hetkellä yksi Viron kiinnostavimmista taidemuseoista. Kannattaa käydä myös museon ylimmässä kerroksessa sijaitsevassa kasvispainotteisessa ravintolassa, joka pyrkii minimoimaan ruokahävikin.

Osoite: Telliskivi 60a / 8

Viron taideteollisuus- ja muotoilumuseo

– Vanhassakaupungissa sijaitsevassa museossa on uusi näyttely nimeltä Sääpäiväkirjat. Se esittelee Islannin, Färsaarten ja Grönlannin muotia. Ankarat sääolot, jylhä luonto, pohjoinen kulttuuri ja perinteet näkyvät upealla tavalla näyttelyn muotivalokuvissa. Näyttely on kiertänyt monissa maissa ja se on ollut menestys.

Osoite: Lai 17

Lue myös:

Tallinnan hipsterimekasta kasvoi koko kansan turistikohde – Telliskiven uusin vetonaula on kesällä avautuva Fotografiska-museo

Viro ei vedä entiseen malliin, eikä syynä ole yksin kallistunut alkoholi – "Kun Suomella menee hyvin, suomalaiset matkustavat kauas"

Suomalaisturistien määrä Virossa laskee – Ovatko suomalaiset ja virolaiset kyllästyneet toisiinsa kuin vanha aviopari?

Viro on jo liian kallis monille suomalaisille, mutta Raili Hietamäki viihtyy Pärnun kylpylöissä – "Plussaa on, että palvelua saa suomeksi"

Kuinka paljon sinulle pitäisi maksaa, jotta

• Suostuisit plastiikkakirurgiseen operaatioon, jossa sinulle rakennetaan muutaman sentin häntä?

• Pesisit Suomen lipulla huoltoaseman vessanpytyn?

• Haukkuisit julkisesti netissä itsellesi tärkeää ryhmää, vaikkapa omaa jumppakerhoasi ja sen jäseniä?

• Potkaisisit koiranpentua, kovaa?

Nämä vastenmieliset kysymykset ovat osa testiä, jolla mitataan arvoihin liittyviä tabuja. Erään teorian mukaan perusarvoja on viisi: huolenpito tai suojelu, reiluus, uskollisuus, auktoriteettien kunnioittaminen, pyhyys tai puhtaus.

Kysymyksillä mitataan, kuinka voimakkaasti näihin perusarvoihin liittyvät tabut herättävät vastustusta. Voi olla, että jotain listan asioista et tekisi mistään hinnasta. Useimmille löytyy kuitenkin jokin, edes teoreettinen, summa. Näiden summien eroja vertailemalla voidaan katsoa, mitä vastaaja arvostaa enemmän ja mitä vähemmän.

Esimerkiksi Suomen lipun häpäisyyn tarvittava summa voi jollekin olla suurempi kuin koiran potkimiseen. Tällöin ajatellaan, että vastaajalle on tärkeämpää auktoriteettien arvostaminen kuin huolenpito ja suojelu. Tämä ei tarkoita, että huolenpito ei olisi tärkeää vastaajalle, mutta jos pitää laittaa arvot järjestykseen, eroja löytyy.

Toisten arvojen ymmärtäminen ja heidän puhuttelunsa heille tärkeiden asioiden kautta ei ole myötäilyä tai luovuttamista. Se on sen tunnustamista, että itse ei välttämättä tiedä, mikä toisen mielestä on tärkeintä.

Arvojen eroja voi olla vaikeaa ymmärtää, sillä ne ovat lähellä henkilökohtaisten mieltymysten eroja.

Sillinvihaajasta ei tule kalan ystävää kuuntelemalla väitteitä siitä, kuinka hyvältä happamassa liemessä hyytyneet kalanrötkäleet maistuvat. Ihmisen kokemusta siitä, mikä on hyvää tai oikein on vaikeaa muovata argumenteilla, jotka perustuvat toisen eriävään kokemukseen.

Jos tavoitteena on vaikuttaa toisiin, täytyy miettiä, miten puhuttelisi ihmisiä heille tärkeiden arvojen kautta. Esimerkiksi, on havaittu, että Yhdysvalloissa liberaalit pitävät huolenpidon, suojelun ja reiluuden arvoja konservatiiveja tärkeämpinä, ja konservatiivit pitivät lojaliteetin, auktoriteetin ja puhtauden arvoja tärkeimpinä. Kun esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumista perustelee konservatiiville, olisi siis fiksua tuoda esiin tarve estää kotimaan puhtaan luonnon tärväytyminen. Liberaalille kannattaisi tällä logiikalla tuoda esiin tarve vähentää eläinten ja ihmisten kärsimystä ja suojella luonnon monimuotoisuutta.

Suomalaistutkijoiden mukaan samankaltaisia arvoeroja on liberaalien ja konservatiivien välillä Suomessa, ja hieman samansuuntaisia löytyy myös vasemmiston ja oikeiston välillä.

Nämä arvoerot tulevat ilmi esimerkiksi siinä, mitä puolueet painottavat tarvittavissa ilmastotoimissa. Kokoomuksen ilmasto-ohjelmassa korostetaan yksilön ja elinkeinonharjoittajan vapauden puolustamista, vasemmistoliiton ohjelmassa puolestaan eriarvoisuuden vähentämisen ja valtarakenteisiin puuttumisen tärkeyttä.

Arvoeroihin keskittyminen voi kuitenkin olla haitallista, jos pitäisi tehdä yhteistyötä. Jos arvoerot jakavat ihmisiä joukkoihin, ja erilaisten arvojen ymmärtäminen voi olla miltei mahdotonta, mitä tehdä silloin kun pitäisi saada kaikki kansalaiset osallistumaan? Vaikkapa ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Ehkä yksi hyvä tapa on miettiä, kuinka paljon täysin vastakkaisia arvoja ihmisillä todellisuudessa on. Se, että joku arvostaa kotimaata tai yksilön vapauksia enemmän kuin luonnonsuojelua ei tarkoita sitä, että luonnonsuojelu olisi hänelle yhdentekevää. Se, että toinen arvostaa tasa-arvoa ja luonnonsuojelua auktoriteettien kunnioittamista enemmän ei tarkoita sitä, että kotimaa olisi hänelle yhdentekevä juttu.

Ja jos on tarve saada laajoja joukkoja liikkeelle, parasta olisi keksiä argumentteja, jotka puhuttelevat samaan aikaan kaikkia. Toimivaa on myös esittää argumentteja, jotka eivät uhkaa toisille tärkeitä arvoja. Luonnonsuojelutoimia, jotka perustuvat pelkästään yksilön vapauksien karsimiseen on vaikeaa perustella ihmisille, jotka pitävät vapautta tärkeänä.

Toisten arvojen ymmärtäminen ja heidän puhuttelunsa heille tärkeiden asioiden kautta ei ole myötäilyä tai luovuttamista. Se on sen tunnustamista, että itse ei välttämättä tiedä, mikä toisen mielestä on tärkeintä. Jos pitäisi kuitenkin tehdä yhteistyötä, ehkä välillä on hyvä miettiä, mistä kaikesta ollaan samaa mieltä.

Tämän kolumnin julkaisupäivänä tulee kuluneeksi 25 vuotta Suomen EU-kansanäänestyksestä. Päätimme taannoin liittyä joukkoon, jota yhdistää samanlaiset arvot.

Nämä, EU:n arvot ovat:

ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen,

vapaus,

kansanvalta,

tasa-arvo ja

oikeusvaltio.

Moni näistä asioista on meille suomalaisille itsestäänselviä. Maailman mittakaavassa nämä ovat kuitenkin arvoja, joiden puolesta moni joutuu edelleen taistelemaan, tai sellaisia, joiden edelle asetetaan muita, vaikkapa uskonnollisia arvoja. Arvot elävät vuorovaikutuksessa. EU:n arvojen säilyminen edellyttää sitä, että ne yhdistävät meitä tarpeeksi.

EU:ssa, ja monen EU-maan sisällä tapahtuu tällä hetkellä jakautumista. Yhdysvalloissa arvoerojen uurtamat jakolinjat ovat niin syviä, että moni sanoo ettei halua olla missään tekemisissä “niiden toisten” kanssa.

Kun keskitytään arvojen painotuseroihin, jää huomaamatta että monet ihmiset arvostavat hyvin paljon samoja asioita. Ja voi jäädä huomaamatta että niitä itsestäänselviäkin jaettuja arvoja täytyy nykymaailmassa yhä puolustaa.

Katri Saarikivi

Kirjoittaja on tutkija, joka johtaa empatian ja laadukkaan vuorovaikutuksen mekanismeja selvittävää projektia Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Hän haluaa ymmärtää paremmin todellisuutta, ei olla oikeassa.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkona 16.10. klo 16.00 asti.

Lue myös:

Matti Mörttisen kolumni: Koomikko piristää politiikkaa – mutta pelle vaihtuu pian pelottelijaan, ja silloin on itku naurua lähempänä

Katri Saarikiven kolumni: Ongelmanratkaisu politiikassa tyssää jengimentaliteettiin

Roope Lipastin kolumni: Joskus kannattaisi kokeilla olla väärässä

Useassa lappeenrantalaisperheessä joudutaan tänä vuonna miettimään, miten lapset saisivat edes yhden joululahjan.

Paikallinen nuorkauppakamari on järjestänyt jo 12 vuoden ajan Joulupuu-keräyksen, joka on taannut vähävaraisten perheiden lapsille ja nuorille jouluksi lahjan.

Nyt Lappeenrannan nuorkauppakamari tiedotti, ettei se tänä vuonna pysty järjestämään Joulupuu-keräystä.

Lahjojen saajat ovat olleet Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten perhe- ja sosiaalipalvelujen asiakkaita. Eksote ei ollut vielä kartoittanut, kuinka monessa perheessä lahjoja olisi toivottu tänä vuonna.

– On varmasti perheitä, joihin lahjoja ei nyt saada samalla tavalla, Eksoten palvelupäällikkö Raija Kojo sanoo.

Joulupuu-keräys on osoittanut tarpeellisuutensa, sillä viime vuonna noin 830 lappeenrantalaista lasta tai nuorta sai keräyksen kautta joululahjan. Lahjoja toivovien perheiden määrä on kasvanut vuosi toisensa perään.

Erityisesti lastensuojelussa on Raija Kojon mukaan sen ikäisiä lapsia, joille ei välttämättä tule lahjoja muuta kautta. Eksote pyrkii nyt tiedottamaan asiakkaitaan muista keinoista saada jouluapua.

– Esimerkiksi Hope-yhdistys järjestää oman keräyksen, Kojo sanoo.

Nuorkauppakamari: Tekijöitä ei löydy riittävästi

Nuorkauppakamari on tehnyt Joulupuu-keräystä yhdessä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten sekä yritysten kanssa. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen.

Joulupuu-keräyksessä kuka tahansa voi ottaa esimerkiksi kaupassa olevasta joulupuusta lapun, jossa on lapsen tai nuoren lahjatoive. Lapun ottaja hankkii toiveen mukaisen lahjan, paketoi sen ja vie keräyspisteeseen. Keräyspisteestä lahja toimitetaan taholle, joka vie lahjan vastaanottajalle.

Lappeenrannan nuorkauppakamari perusteli tiedotteessa keräyksen peruuntumista "kaikkien osapuolten resurssipulalla". Nuorkauppakamarin puheenjohtaja Kirsi Aapron mukaan nuorkauppakamarilla on tällä hetkellä vähän jäseniä.

Aapro ei avaa resurssipulaa tämän tarkemmin Ylelle.

Palvelupäällikkö Raija Kojon mukaan Eksoten resursseista asia ei olisi ollut kiinni.

Joulupuu-keräyksen jatko Lappeenrannassa on epävarmaa. Nuorkauppakamari toivoo tiedotteessa, että keräys saataisiin järjestettyä jälleen vuonna 2020.

Keräyksen järjestäjäksi voi ilmoittautua

Joulupuu-keräys on lähtenyt aikoinaan liikkeelle Helsingin nuorkauppakamarista. Useilla paikkakunnilla keräyksen järjestää paikallinen nuorkauppakamari, mutta järjestäjä voi olla muukin taho, esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitto tai lions-klubi.

Parhaillaan on menossa ilmoittautuminen tulevan joulun Joulupuu-keräyksen järjestäjäksi. Joulupuun kansallinen koordinaattori Laura Kaivola kertoo, että tähän mennessä useampi taho on ilmoittanut järjestävänsä keräyksen.

Ainakaan vielä ei ole nähtävissä laajamittaisesti, että aiempien vuosien järjestäjät lopettaisivat keräyksen.

– Parilta järjestäjältä on tullut viesti, etteivät he järjestä keräystä tänä vuonna, Kaivola sanoo.

Kaivola muistuttaa, että järjestämisvastuun voi tarvittaessa antaa myös toiselle taholle.

Hope tekee voitavansa

Vapaaehtoisvoimin toimiva Hope-yhdistys kertoo saaneensa Lappeenrannassa nuorkauppakamarilta yhteistyöpyynnön joululahjakeräyksen järjestämiseksi. Se ei kuitenkaan onnistu.

– Emme voi lisätä työmääräämme, tiiminvetäjä Anni Pirnetkoski sanoo.

Hope-yhdistyksellä on myös oma joulukeräys, jossa kerätään lahjoja yhdistyksen asiakasperheille. Pirnetkoski uumoilee, että Joulupuu-keräyksen keskeytyminen Lappeenrannassa tuo uusia asiakkaita yhdistykselle.

– Emme kuitenkaan pysty ihmeisiin. Emme pysty palvelemaan Eksoten asiakkaita, Pirnetkoski kertoo.

Toisaalta osa yhdistykseltä jo apua saavista perheistä on todennäköisesti myös Eksoten perhe- ja sosiaalipalvelun asiakkaita.

Viime vuonna Hope-yhdistyksen kautta jaettiin satoja joululahjoja eteläkarjalaisille perheille.

Pirnetkoski painottaa, että joulukeräys ei ole yhdistyksen päätarkoitus. Pääpaino on vähävaraisten ja kriisin kokeneiden perheiden auttaminen.

Yhdistys ottaa vastaan muun muassa vaatelahjoituksia. Yhdistykselle voi lahjoittaa käytettyjä ja hyväkuntoisia vaatteita, joita yhdistys jakaa asiakasperheilleen.

HSL:n matkasovellukseen tulevat jo ensi keväänä tarjolle myös Tallinnan joukkoliikenneliput. Kauan kaavailtu Helsingin ja Tallinnan matkakorttien yhteiskäyttö on siis lopulta toteutumassa – vaikkakin ensi alkuun mobiilisti.

– Meillä on tavoite, että kevään aikana saataisiin Tallinnan joukkoliikenneliput tarjolle tänne HSL:n sovellukseen ja myös päinvastoin, osastonjohtaja Mari Flink HSL:ltä kertoo.

Suomalaiset pystyvät siis jatkossa maksamaan Tallinnan joukkoliikenteen käytöstä ilman sen suurempaa säätämistä.

Kovin suurta vaivaa se ei tosin vaadi tälläkään hetkellä. Kertalipun nimittäin pystyy ostamaan vilauttamalla ratikassa tai bussissa kortinlukijalle lähimaksuominaisuudella varustettua pankkikorttia.

HSL:n ja Tallinnan joukkoliikenneviraston yhteishankkeen suurempia voittajia ovatkin Helsingissä vierailevat virolaiset. He pystyvät vastavuoroisesti matkustamaan HSL:n alueella sikäläisellä pilet.ee -sovelluksella. Tällä hetkellä heidän pitää hankkia erikseen HSL:n sovellus ja yhdistää siihen pankkikorttinsa – tai etsiytyä lippuautomaatille.

Ainakin harvakseltaan Suomessa käyvää Triin O'Brockia uusi mahdollisuus ilahduttaa. Hän oli ladannut puhelimeensa Discover Helsinki -sovelluksen siinä uskossa että pystyisi ostamaan sen avulla myös joukkoliikennelipun.

–Eipä onnistunut, joten jonotan tässä nyt automaatille. Yksi ratikka meni jo, toivottavasti ehdin seuraavaan, O'Brock kertoo Länsiterminaali T2:n edessä.

Tallinnalaiskortit askeleen edellä

Helsinkiläisten ja tallinnalaisten taskuista löytyvien matkakorttien ristiinkäyttö antaa kuitenkin vielä odottaa itseään. Vaikka kahden pääkaupungin matkakortit näyttävät ulkoisesti toistensa kopioilta, ne perustuvat eri alustaan.

Virolaiset kortit ovat tekniseltä ratkaisultaan nykyaikaisempia, joten Tallinnan joukkoliikennevirastossa joudutaan hieman odottamaan kunnes HSL saa omat korttinsa toimimaan samalla logiikalla.

– Siihen en uskalla kuitenkaan mitään vuosilukua antaa, Mari Flink toteaa.

Hänen tallinnalainen kollegansa Tiit Laiksoo on himpun verran rohkeampi.

– Pyrimme siihen, että matkakorttien yhteiskäytöstä tulisi totta vuonna 2021.

Myös Tallinnan joukkoliikenteestä tutun lähimaksun käyttöönottoa HSL:n liikennevälineissä selvitellään, mutta ilman takarajoja.

– Kovasti tahtotilaa on, että jollakin aikataululla saataisiin lähimaksaminen liikennevälineisiin, mutta siinä on kyse isosta asiasta. Meillä on yli 2000 liikennevälinettä eli iso määrä kortinlukijoita, Flink sanoo.

Tällä hetkellä käytössä olevat kortinlukijat eivät lähimaksua tue. Vaihtamaan niitä ei kuitenkaan ryhdytä, vaan HSL tutkii mahdollisuutta tuoda lähimaksuominaisuus niihin esimerkiksi erikseen asennettavalla lisäosalla.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkona 16.10. kello 19:ään saakka.

Useita Meyerin Turun-telakan työntekijöitä on sairastunut vakavaan pneumokokkibakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Loppukesän jälkeen Tyksissä on hoidettu VSSHP:n tiedotteen mukaan parikymmentä työikäisen aikuisen keuhkokuumetapausta. Sairastuneet henkilöt ovat olleet töissä telakalla rakenteilla olevassa laivassa.

– Kaikki sairastuneet ovat tarvinneet sairaalahoitoa. Heillä on ollut korkeakuumeinen keuhkoinfektio, mutta he ovat toipuneet sairaalassa nopeasti ja päässeet kotihoitoon, kertoo Tyksin sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön ylilääkäri Esa Rintala.

Sairastuneita on tällä hetkellä hoidossa yksittäisiä. Sairaalahoitoa sairastuneet ovat tarvinneet noin viikon ajan.

Sairastuneissa on sairaanhoitopiirin mukaan eri ammattiryhmiä, kansallisuuksia ja eri yritysen työntekijöitä. Yhteistä sairastuneille on että he ovat työskennelleet pitkään laivan varusteluvaiheessa.

– Alkuvaiheessa oli vaikeaa päästä tämän yhteisen tekijän jäljille, sillä tapauksia tuli loppukesän aikana hiljalleen yksittäisiä. Oli vaikeaa hahmottaa että sairastuneilla on yhteinen tekijä, Rintala sanoo.

THL:n tutkimuksissa sairastuneilla on todettu samanlaista pneumokokki-bakteerin alatyyppiä, kertoo Rintala.

– Voidaan puhua epidemiasta, mutta se mistä se on lähtöisin on nyt selvittelyn alla. Voi olla hyvinkin vaikea saada selville, mistä se on lähtöisin. On mahdollista, että pölyinen ympäristö, mahdollisesti metallipöly, altistaa pneumokokki-infektiolle, Rintala sanoo.

Hänen mukaansa samassa työpaikassa työskentelevillä esiintyvä pneumokokkiepidemia on harvinainen, siksi yhteisen nimittäjän löytyminen kesti.

– Tämä on aika harvinaista maailmalla. Tänä vuonna Norjassa on telakalla ilmennyt samantyyppinen epidemia ja sitten muutama vuosi sitten Pohjois-Irlannissa on todettu telakkatyöntekijöillä tällainen epidemia. Lisäksi muutama vuosi sitten pääkaupunkiseudulla tul ilmi pieni tautiryväs. Aivan tavatonta tämä ei siis ole, mutta muuten tämä on aika harvinainen ilmiö, Rintala kertaa.

Telakka aloittaa työntekijöiden rokotukset

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turun kaupunki, työterveyshuolto, työterveyslaitos ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL selvittävät tilannetta.

Ensitoimenpiteinä telakalla aletaan rokottaa työntekijöitä ja tehostaa käsihygieniaa. Rokotteita tarjotaan torstaista alkaen ensisijaisesti niille jotka ovat varusteluvaiheen laivoissa.

– THL on tehnyt haastattelututkimuksia sairastuneille ja sitä kautta selvitellään sitä sairastuneiden ryhmää. Pyrimme löytämään riskiryhmän ja jos sellainen tarkentuu, niin sitten annamme rokotussuojan näille ihmisille.

Rintalan mukaan varsinaista taudin leviämisuhkaa ei ole.

– Tämä pneumokokkityyppi näyttää keskittyvän telakalle ja tiettyihin työvaiheisiin. Sairastuneiden henkilöiden lähipiirissä ei ole ollut sairastumisia.

Pneumokokki on yleinen bakteeri, joka aiheuttaa ylähengitysteiden infektioita, kuten poskiontelo- ja välikorvatulehduksia. Se voi myös aiheuttaa vakavia, sairaalahoitoa vaativia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, keuhkokuumetta ja verenmyrkytyksiä.

Pneumokokki leviää pisaratartuntana yskiessä ja aivastaessa. Se voi tarttua myös kosketuksen kautta.

Suomessa vakavia pneumokokkitapauksia todetaan vuosittain noin 700–800. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä todetaan vuosittain 60–80 tapausta. Tänä vuonna todettuja tapauksia on 62.