Tässä testissä on yhdeksän kuvitteellista tilannetta ratkottavaksesi. Kolmesta vaihtoehdosta vain yksi on lain kirjaimen mukainen.
Visa on tehty yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun ja Poliisihallituksen asiantuntijoiden kanssa. Perustelut kullekin vastaukselle löytyvät poliisilaista tai pakkokeinolaista.
Keskustelu aiheesta on auki klo 20 asti.
Tarkennus 14.10. klo 9.45: Lisätty kysymyksen numero 2 kolmannen vaihtoehdon ensimmäiseksi lauseeksi "Pyydämme mielenosoittajia paljastamaan kasvonsa. "
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä on alettu jakaa maanantaiaamuna ilmoituksia irtisanottaville ja uudelleensijoitettaville työntekijöille.
Tehyläinen pääluottamusmies Kati Keränen kertoo, että työntekijöiltä on aamun aikana tullut jo yhteydenottoja ja esimiehet ovat alkaneet pitää tilaisuuksia, joissa kerrotaan irtisanomisista ja uudelleensijoittamisista.
Keräsen mukaan ensimmäiset tapaamiset, joissa työntekijäjärjestöt ovat mukana työntekijöiden tukena, alkavat puoli kymmeneltä aamupäivällä.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine toteaa tiedotteessa hyvinvointiyhtymän rikkovan lakia. Niemi-Laineen mukaan pelisääntöjä on rikottu törkeästi:
– Se on aivan selvää. Työnantajan pitää YT-neuvotteluiden päätyttyä kertoa luottamusmiehille, keihin irtisanomiset kohdistuvat. JHL:n edustajat on pidetty täysin pimennossa.
Lainvastaista tiedonsaantioikeuden rajoittamista?
Työntekijäjärjestöt katsovat, että luottamusmiesten tiedonsaantioikeutta on rajoitettu lainvastaisesti, sillä pyynnöstä huolimatta työnantaja ei ole antanut tietoa edes ammattinimikkeistä ja yksiköistä, joihin toimenpiteet kohdistuvat.
Juko, Jyty, JHL, Super ja Tehy odottivat tietoja viime perjantaihin puoleen päivään mennessä, mutta niitä ei saatu.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä irtisanoo 51 työntekijää ja uudelleensijoittaa 40.
Työnantaja: menettely on normaali
Päijät-Hämeen hyvinvointijohtaja Marina Erhola kiistää, että työntekijäjärjestöt olisi pidetty pimennossa. Hänen mukaansa kyse on yhtymähallituksen tekemän päätöksen toimeenpanosta, joka kuuluu työnantajalle.
– Kyse on normaalista työnantajamenettelystä.
PHHYKYn toimitusjohtajan Marina Erholan mukaan työnantaja on toiminut kuten pitääkin eli toimeenpannut hallituksen päätöksen. Marjo Pirilä / Yle
Erholan mukaan vaarana on ollut, että pelkkä tieto yksiköstä ja ammattiryhmästä olisi voinut paljastaa kenestä työntekijästä on kyse, ennen kuin he kuulisivat asiasta itse työnantajalta.
Toimitusjohtaja vahvistaa, että irtisanottavat ja uudelleensijoitettavat saavat henkilökohtaisesti tiedon pääosin maanantaina, ja että työntekijäjärjestöt voivat tukea irtisanottavia tai uudelleensijoitettavia henkilöitä tilanteessa.
Lisätty JHL:n puheenjohtajan kommetit ja muutettu otsikkoa 14.10. kello 15.00.
Videopeli Fortnite on kadonnut eetteristä. Pelikentän tilalla leiskuu musta aukko, eikä pelin pelaaminen ole tällä hetkellä mahdollista.
Kaikki alkoi sunnuntai-iltana kello yhdeksältä Suomen aikaa, kun pelikentän keskellä uinunut asteroidi yhtäkkiä aktivoitui. Raketteja sinkoili, taivas säröili ja musiikki pauhasi. Muutaman minuutin pommituksen jälkeen kentän keskelle syntynyt musta aukko nielaisi koko pelimaailman.
Jotain tällaista osattiin odottaa. Fortnite tviittasi lauantai-iltana lopun olevan lähellä. Peliaikaa annettiin 24 tuntia.
Mustan aukon imaistessa pelimaailman katosivat myös kaikki Fortniten viestit sosiaalisissa medioissa. Twitter ja Instagramissa jäljelle jäi vain striimi mustasta aukosta. Tällä hetkellä mustaa aukkoa tuijottaa lähes 100 000 ihmistä erialustoilla.
Uusi kausi käynnistyy, mutta koska?
Epic Gamesin vuonna 2017 julkaisema hittiräiskintä Fortnite on yksi viime aikojen suurimmista peli-ilmiöistä. Pelillä on 250 miljoonaa pelaajaa ympäri maailmaa ja se takoo omistajalleen noin 200 miljoonaa dollaria joka kuukausi.
Fortnite on battle royal -tyylinen peli. Saaresta muodostetulle pelikentälle pudotettujen pelaajien tavoitteena on selviytyä hengissä mahdollisimman pitkään. Viimeinen pystyssä on voittaja.
Fortnite-peli jakautuu noin kymmenen viikkoa kestäviin kausiin. Uuden kauden mukana tulee uudistunut kenttä, uusia aseita ja muuta roinaa. Vielä viikonloppuna pelattiin pelin kymmenettä kautta.
Vaikka kauden vaihtuminen ei ole uutta, näin pitkää taukoa pelaamisessa ei ole vielä koettu. Kaiken nielaissut musta aukko on saanut pelaajat huolestumaan siitä, mitä heidän rahalla hankkimilleen välineille tapahtuu pimennyksen aikana. Sonyn Playstation on ehtinyt jo vakuuttaa, että aseet ja muut varusteet säilyvät myös tulevaan kauteen.
Uuden kauden arvellaan käynnistyvän ensi torstaina, koska se on ollut perinteisesti uuden kauden alkamispäivä. Tosin pelaaminen saattaa käynnistyä aiemminkin. Fortniten sivuston koodia läpikäynyt tviittaaja löysi todisteita siitä, että peli saattaa palata eetteriin jo tiistaina.
Musta aukko säteilee vihjeitä tulevasta?
Fortniten pimentyminen käynnisti välittömästi spekuloinnin tulevasta. Uudesta pelikentästä on huhuttu jo jonkin aikaa, mutta muutoksen suuruudesta on voitu vain arvailla. Nyt kun peli on ollut yli 14 tuntia pimeänä, odotukset kasvavat. Uuden kauden sijaan huhutaan kokonaan uudesta kappaleesta pelin tarinassa.
Fortnite on peli, joka muuttuu jatkuvasti. Samalla se antaa pelaajille vihjeitä tulevasta. Ennen pimennystä pelimaailmassa alkoi kiertää tarinoita seitsemästä matkalaisesta, jotka ovat lähestymässä maailmaa. Sunnuntaina matkalaiset ilmeisesti pääsivät perille.
Pimennyksen jälkeen mustan aukon ympärille on ilmestynyt numeroita. Tähän mennessä ainakin seuraavat numerot ovat välähtäneet aukon ympärillä: 11, 146, 15, 62, 87, 14, 106, 2 ja 150. Kukaan ei tiedä, mitä numerot tarkoittavat, mutta yritys on kova saada selvyyttä asiaan.
Samalla kun pelaajat yrittävät selvittää mysteeriä, internetin humoristit ovat ottaneet ilon irti tapauksesta.
Myös miljardööritviittailija Elon Musk on ottanut kantaa tapaukseen. Musk tviittasi uudelleen vuoden takaisen satiirisivuston uutisen, jossa miehen kerrottiin ostaneen ja sulkeneen Fortniten.
Pelaajien ei tarvitse odottaa tulevaa täysin toimettomina. Jos mustan aukon tuijottaminen kyllästyttää, pelaaja voi syöttää Konamin videopeleistä tutun huijauskoodin (ylös, ylös, alas, alas, vasen, oikea, vasen, oikea, B, A, start) ja pelata legendaarista Galaga-peliä mukailevaa avaruusräiskintäpeliä.
Puolustusvoimien varusmieskyselyt osoittavat, että armeijan keskeyttäneistä varusmiehistä noin 9 prosenttia on kokenut paljon tai usein koulukiusaamista. Kaikilla palvelukseen astuneista varusmiehistä vastaava luku on 5 prosenttia.
Mikko Airikka / Yle
– On tietysti selvää, että noinkin merkittävä ero siinä palveluksensa keskeyttäneissä on erittäin ikävää.
– Tietysti on mietittävä miten me pärjätään niiden varusmiesten kanssa, joita on koulukiusattu ja mitä me voimme asialle tehdä, sanoo Pääesikunnan koulutuspäällikkö prikaatikenraali Jukka Sonninen.
Varusmiespalvelukseen astuu vuosittain yli 20 000 varusmiestä. Heistä noin 15 prosenttia keskeyttää palveluksen eri syistä. Noin puolet keskeytyksistä johtuu mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöistä.
Koulukiusaaminen on sekä THL:n kouluterveyskyselyn että Puolustusvoimien varusmieskyselyiden valossa lievässä laskussa, mutta vain lievässä.
– Vakava ongelmahan tämä on. Ihan pöyristyttävää, jos tilanne on sellanen että noinkin suurta osaa suomalaisista kiusataan koulussa, sanoo Sonninen ilmiöstä.
Sosiaalikuraattori voi olla ensimmäinen kenelle kerrotaan kouluaikaisesta kiusaamisesta
Ilmiönä koulukiusaaminen on monisyistä. Nuorten kohdalla porukkaan kuuluminen on tärkeämpää ja kavereiden merkitys korostuu. Murrosiässä omien ikätovereiden kiusaaminen voi olla nuorelle musertava ja itsetuntoa tuhoava kokemus.
Koulukiusaamiseen liittyykin usein häpeää, eikä siitä välttämättä kerrota kenellekään.
Koulukiusaamisesta usein puhutaan ensimmäistä kertaa vasta armeijassa, uskoo sosiaalikuraattori Jarmo Österlund. Mikko Koski / Yle
Jarmo Österlund on työskennellyt Santahaminan varuskunnassa sosiaalikuraattorina 19 vuotta. Kuraattorin toimisto on hyvin usein se paikka, jossa nuori aikuinen kertoo koulukiusaamisestaan ensimmäistä kertaa.
– Kouluaikana koti on ollut pakopaikkana, mutta täällä ei ole sitä. Koko ajan esillä oleminen herättää ahdistavan tunteen, että minulla ei ole oikeastaan missään taukoa täällä, kuvaa Kaartin jääkärirykmentin sosiaalikuraattori Jarmo Österlund nuorten kokemuksia.
Österlundin asiakkaana on vuosittain noin tuhat nuorta miestä ja naista. Hänelle koulukiusaamiskokemusten käsittely varusmiesten kanssa on lähes viikottaista.
Kiusatulle ryhmässä olo on ahdistavaa, varsinkin, jos koulukiusaaminen on ollut toistuvaa ja rajua.
– He kertovat siitä, miten vaikea on olla tuvassa, miten pelkää käskyjä tai ripeää toimintaa tai pelkää, että joku kavereista alkaa kiusaamaan tai että koulussa koettu tilanne tapahtuu uudestaan.
Varusmiesten hyvinvointia tukevat sosiaalikuraattori, sotilaspappi ja terveyspalvelut. Kuraattorin puheille voi armeijassa päästä jopa helpommin kuin monissa kouluissa. Sosiaalikuraattori on varusmiesten käytettävissä tarvittaessa mukana myös kenttäharjoituksissa.
– Mitä tahansa tapahtuu viikon aikana, me käydään kerraten läpi miten on mennyt. Jos asiat alkavat sujua ilman suuria pettymyksiä ja huolenaiheita niin sitten etenemme tällä tavalla – jopa joskus koko palveluksen ajan. Jos tilanne taas menee pidemmälle ja tulee mielenterveydellisiä ongelmia, olemme yhteistyössä terveysaseman ja lääkärin kanssa ja tilaamme tarvittaessa psykologin apua, Österlund kertoo.
Enemmän puhetta tarvitaan
Österlundin mielestä koulukiusaamisessa vertaisten kanssa keskustelu on kaikkein tärkein asia.
– Ongelmat tavallaan jatkuvat ja kumuloituvat koko ajan. Emme pääse katkaisemaan tätä, jos emme nosta asiaa enemmän esiin nuorten keskuudessa, arvioi sosiaalikuraattori.
Myös varusmieskoulutuksessa psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä on ryhdytty ajattelemaan uudella tavalla.
Ensi syksynä käynnistyvässä varusmiehiä ja ryhmänjohtajia koskevassa koulutusuudistuksessa näihin taitoihin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota.
– Näitä asioita meidän pitäisi koulutuksessa ja omassa toiminnassa korostaa, koska siellä on joukossa 5–10 prosenttia sellaisia, joita on enemmän kiusattu kuin ihan vähän.
Valtatiellä 15 viuhuu päivittäin jopa 10 000 ajoneuvoa. Hälytysajossa ambulanssit joutuvat usein odottamaan sopivaa ohituspaikkaa raskaiden ajoneuvojen perässä, sillä vastaan tulevilla rekoilla ei ole mahdollisuutta antaa tilaa.
“Triplan asema on ohittamaton.” Mainosslogan pitää sisällään pääkaupunkiseudun uusimman ostosparatiisin kohtalon kysymyksen.
Käykö todella niin, että työmatkalaiset hyppäävät Pasilassa ostoksille? Vai ohittavatko he sen ja jatkavat junalla suoraan määränpäähän, josta löytyy oma lähikauppa ja sen tutut valikoimat?
Triplan potentiaalinen asiakasmäärä on valtava. HSL:stä arvioidaan, että Pasilan aseman läpi virtaa arkipäivisin noin 150 000 lähijunamatkustajaa. Pasilan kautta kulkevien ratikka- ja bussimatkustajien määrän voi arvella jonkin ajan kuluttua tuplaantuvan 40 000:een.
Joukkoliikenteen volyymi näkyy myös Ylen keräämissä matkustusaikatiedoissa.
Triplan tulo kaupan pelikentälle tekee siitä kertaheitolla lähimmän kauppakeskuksen kotoa lähes 120 000:lle joukkoliikenteen käyttäjälle. Pääradan sujuvan lähijunaliikenteen hyöty ulottuu kauas pohjoiseen, josta pääsee junalla nopeammin Pasilaan kuin lähempänä sijaitseviin Vantaan Jumboon tai Kannelmäen Kaareen.
Haasteena muuttaa rutiineja
Jopa vuosia jatkunutta arkista kulkemista muuttavien käytäntöjen myyminen ihmisille on iso haaste, jossa Triplan on pakko onnistua.
– Olemme kuluttajina usein aika perinteisiä, tapojemme vankeja. Triplan uhka on siinä, onnistuuko se vakuuttamaan matkustajat ja asukkaat siitä, että kannattaa aloittaa uusi rutiini, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Pekka Mattila.
Osa asiantuntijoista sanoo suoremmin, etteivät he ole siitä vakuuttuneita. Kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää Helsingin yliopistosta sanoo, että työmatka-asiointi ei ole yleisin tapa käydä ostoksilla.
– Kun 5–10 vuotta sitten tutkittiin ihmisten ajankäyttöä, he menivät töistä kotiin laittamaan sapuskaa ja sen jälkeen vasta lähdettiin viemään kakruja harrastuksiin ja/tai käymään ostoksilla, Mäenpää sanoo.
Pasilalaisten lähiostari
Keski-Pasilan työmaan ympäristössä on jo vuosia riittänyt vilskettä kuin muurahaispesässä eikä rakentaminen lakkaa kauppakeskuksen avaamiseen.
Kun Tripla avaa ovensa, siitä tulee samalla pasilalaisten lähiostari. Keski-Pasilan rakentaminen kuroo yhteen ratapihan erottamat Itä- ja Länsi-Pasilan.
Tuhannet uudet työpaikat tuovat mukanaan ostovoimaa. On vaikeaa nähdä, miksi Pasilassa töissä käyvät kurvaisivat kotiin kiiruhtaessaan enää esimerkiksi Helsingin keskustaan ostoksille, kun Triplassa on kauppojen lisäksi sujuvat yhteydet joka suuntaan.
Kuka häviää?
Kuluttajien ostovoima ei ole viime aikoina oleellisesti kasvanut. Kun Triplassa alkaa kassakoneiden kilinä, sen täytyy olla joltain muulta pois.
– Triplalle häviävät pienemmät päivittäistavarakaupat ja asemien seutujen pienemmät ostoskeskukset lähellä koteja, Pekka Mattila arvioi.
Pasi Mäenpään mukaan Triplan uutuudenviehätys saattaa hiljentää myös muita kauppakeskuksia: Rediä, Itäkeskusta ja Jumboa. Hän arvioi, että vaikutukset ulottuvat keskustaan saakka.
Ylen selvityksen mukaan Kalasataman kauppakeskus Redi ja Helsingin keskusta menettävät eniten jalansijaa Triplalle. Nykyisten asukasmäärien ja kulkureittien vertailu osoittaa, että Redi häviää Triplaan verrattuna 37 000 asiakasta, jotka ennen pääsivät kävellen nopeimmin Rediin.
Se ei tietenkään tarkoita, etteivät he enää asioisi Redissä siinä missä muuallakin, mutta nopein happihyppy ostoksille, elokuviin ja sushille suuntautuukin nyt Pasilaan.
Jos katsotaan autoilijoita, Triplan vaikutusalueelle siirtyy 45 000 potentiaalista asiakasta, jotka tähän saakka ovat kurvanneet nopeimmin Rediin.
Tässä jutussa on vertailtu kauppakeskusten saavutettavuutta eri kulkumuodoilla. Vetovoimatekijöitä on lukemattomia muitakin. Kulkemista ohjaa muun muassa ihmisten arki, tottumukset ja mieltymykset sekä silkka mukavuudenhalu: ostoksille halutaan päästä kastelematta jalkojaan ja palelematta.
On syytä muistaa, että Pasilan tapaan myös Kalasatama on vielä keskeneräinen. Keskon pääkonttorin aloitus kesällä lisäsi Kalasataman työpaikkojen määrää 1 700:lla. Ensi vuonna vieressä avataan Helsingin kaupunkiympäristön toimitalo, jonne muuttaa 1 500 työntekijää.
Redin alueen ostovoima nousee, kun koko Kalasatama valmistuu 2030-luvulla. Asukasmäärä tulee olemaan vähintään 25 000 ja uusia työpaikkoja on yli 10 000.
Ihmisten liikkuminen pääkaupunkiseudulla muuttuu suuresti, kun lähivuosina valmistuvat Raide-Jokeri, Vantaan ratikka ja Länsimetron jatke Espoon Kivenlahteen.
Keskusta pitänee pintansa
Aallon työelämäprofessori Pekka Mattila ei ole huolissaan keskustan kivijalkakauppojen kuolemasta. Hän muistuttaa, että sen suuntaista keskustelua käydään aina, kun uusi iso kaupan keskittymä aloittaa toimintansa.
Mattila odottaa, että keskustan liiketarjonta eriytyy kauppakeskuksista sitä mukaa, kun niitä nousee uusia. Näin keskusta pitäisi pintansa uusista kauppakeskuksista huolimatta.
Pohjoishelsinkiläisistä moni asioi nopeimmin Malmin Novassa, joka ei ole mukana siksi, että vertailussa on mukana vain kohteita Kauppakeskusyhdistyksen 20 suurimman listalta.
Vertailusta puuttuu pyöräliikenne, joka ainakin Triplassa nähdään tärkeänä kulkumuotona. Kauppakeskusjättiin avataan paikoitustilat peräti 3 400 polkupyörälle ja Suomen ensimmäinen pyörähotelli eli maksullinen pyörien sisävarasto.
Autoilijoita taas ohjaa muun muassa ilmainen pysäköinti. Helsingin keskustan parkkiluolissa siitä pitää maksaa.
Tripla, lajinsa viimeinen?
Jo ennen ensimmäistäkään asiakasta Tripla on lyönyt leimansa Helsingin kaupunkikuvaan. Moni on hätkähtänyt rakennusten valtavaa mittakaavaa.
Tuoreessa muistissa on, kuinka vuosi sitten syksyllä avatun Kalasataman Redin yrittäjät joutuivat pettymään karvaasti, kun asiakasmäärät jäivät heti alkuun kauaksi arvioiduista.
Jo neljä vuotta sitten Aalto-yliopiston Pekka Mattila kummeksui pääkaupunkiseudun ylikuumaa kauppakeskusten rakentamistahtia.
Jutussa mainittu Vantaan Kivistön kauppakeskussuunnitelma onkin välissä kutistunut huomattavasti.
Asiantuntijoilta ei saa selkeää vastausta siihen, minkälainen on tulevaisuuden kauppakeskus, koska niitä ei välttämättä enää rakenneta.
– Todennäköisesti ainakin tällaisten mammuttikeskusten rakentaminen hiipuu. En usko, että ruokakauppa Suomessa siirtyy verkkoon, mutta erikoistavarakauppa ei tule tarvitsemaan näin paljon neliöitä, kun näiden hankkeiden perusteella voisi olettaa, Mattila sanoo.
Muitakin kauppakeskuksia kuin Rediä kuulee moitittavan siitä, että kävijä tuntee hukkuvansa sinne. Pekka Mattila puhuu “navigoitavuudesta” ja “ihmisen kokoisesta mittakaavasta”.
Tripla on kuitenkin valtavan kokoinen. Liikepinta-alaa on 85 000 neliötä eli 50 jalkapallokenttää, jolla se kiilaa Suomen ostoskeitaiden kärkikolmikkoon, tasoihin Jumbon kanssa. Edellä on vain Espoon Sello.
– Vaikka ihmiset tykkäävät siitä, että on valinnanvaraa, niin olennaista on se, että mittakaava on inhimillinen. Triplan pitää tuntua turvalliselta. Ei saa tulla avuton olo tai tuntua, että on eksyksissä, Mattila sanoo.
Pasilaan synnytetään kakkoskeskustaa
Mall of Triplan kauppakeskusjohtaja Kati Kivimäki sanoo, että he eivät itse edes puhu kauppakeskuksesta, vaan kokonaisesta kaupunkikeskuksesta, joka on hänen mukaansa tulevaisuuden trendi.
– Tämä on kokonaisuus, jossa ihmiset voivat viettää aikaansa, jossa he käyvät töissä ja asuvat ja jonne voi tulla lomalle hotelliin.
Ajatus Pasilasta kaupungin kakkoskeskustana on muhinut kaupunkisuunnittelijoiden pöytälaatikossa vuosikymmeniä. Ensimmäinen konsulttityö Länsi-Pasilasta teetettiin vuonna 1976. Junaratojen päälle rakennettavaa betonikantta pidettiin kuitenkin sopimattomana asuntorakentamiselle junien aiheuttaman tärinän vuoksi.
Triplassa tiedostetaan se, että nykyajan kuluttaja haluaa paljon muutakin kuin ostaa jonkin tavaran. Tiloista vain 60 prosenttia on kauppoja. Loput on ruokaa, viihtymistä tai elämyksiä, kuten kauppakeskusjohtaja Kati Kivimäki sanoo.
Erilaisten palveluiden merkitys asiakkaiden houkuttelussa korostuu vuosi vuodelta, kertoo myös lokakuussa julkaistu kauppakeskusbarometri.
Erilaisten palvelujen ja kauppojen suhdetta eri kauppakeskuksissa voi vertailla jutun alla löytyvässä grafiikassa.
– Kuluttaminen on muutoksessa. Asiakas haluaa edelleen kuluttaa, mutta kohteet ovat vähän muuttuneet. Ihmiset haluavat viihdettä ja elämystä sekä panostaa myös itseensä.
Asiantuntijoiden mukaan julkiset palvelut tuovat hyvin kävijöitä. Triplaan tulee posti ja Töölön seurakunnan seurakuntakeskus, mutta ei esimerkiksi kirjastoa tai terveyskeskusta, jotka ohjaisivat ihmisiä ostoksille samalla reissulla.
Viihdettä ja elämystä tarjoaa muun muassa kauppakeskuksen kellariin luotu “ikuinen kesä”, sisäsurffiareena, jossa on ympäri vuoden 27 astetta lämmintä.
Siinäpä pohdittavaa niille, joiden mielestä oli pähkähullu idea rakentaa sisälaskettelukeskus ikuisen kesän keskelle, dubailaiseen kauppakeskukseen Mall of The Emiratesiin.
Teemu Kakko / Yle
Voit keskustella aiheesta asiallisesti tämän jutun alla maanantaina 14.10.2019 kello 22 saakka.
Netissä kerätään nimiä Raaseporin tasoristeysturman oikeuskäsittelyn lopettamiseksi.
Adressin tekijä on kokkolalainen Anne Yrjänä. Hän pitää epäinhimillisenä, että turma-autoa kuljettanut nuorimies on jätetty yksin vastuuseen onnettomuudesta.
Adressit.com-palvelussa julkaistuun vetoomukseen on kertynyt tiistain aamuyhdeksään mennessä yli 1 900 nimeä viidessä päivässä. Allekirjoittajista valtaosa on Kokkolasta, Helsingistä ja Raaseporista.
Turma kosketti vahvasti pohjalaisia, sillä kaksi kuolleista varusmiehistä oli pohjalaismaakunnista, yksi Kokkolasta ja toinen Pedersörestä.
Kokkolalainen Anne Yrjänä ei itse tuntenut turmassa menehtynyttä kokkolalaista varusmiestä, mutta nuori kuului Yrjänän tuttavapiiriin ystäviin.
Kahden vuoden aikana Yrjänä on seurannut nuorten elämää, joihin turma on vaikuttanut.
– Siitä oma mielenilmaukseni oikeastaan nousi, kun näin mitä pitkä oikeusprosessi on tehnyt osallisille ja omaisille. Mielestäni käräjäoikeuden päätös oli oikea ja kohtuullinen. Nyt toivon, että varusmies saisi toivoa tästä adressista, eikä hän joutuisi olemaan yksin asian kanssa, sanoo Yrjänä.
Kahden vuoden takaisessa kuorma-auton ja junan törmäyksessä kuoli kolme varusmiestä, joista yksi oli Kokkolasta ja toinen Pedersörestä. Lisäksi viisi varusmiestä loukkaantui, mukaan lukien kuljettaja itse.
Käräjäoikeus vapautti kuorma-autoa kuljettaneen varusmiehen syytteistä, muun muassa kolmesta kuolemantuottamuksesta edellisviikolla, mutta apulaisvaltakunnansyyttäjä valitti ratkaisusta hovioikeuteen. Syyttäjä on perustellut jatkovalitustaan sillä, että syytteiden hylkäämisperusteet eivät olleet hyväksyttävät.
Italialaisen Cesare Fanellin, 52, pyörän navigaattorissa on komea lukema: 3 351,6 kilometriä. Suomesta pitävä Fanelli pyöräili 22 päivän aikana Italiasta Tallinnaan ja sieltä vielä Keski-Suomeen ja Tampereelle.
Turhaan hänellä ei ole myös suomalaista nimeä. Italiassa geologi tunnetaan nimellä Kai Hempponen.
– Minä olen italialainen, mutta minä rakastan Suomea koska, hän sanoo suomeksi.
Sitten alkaa jännittää ja vaihdamme kielen englantiin.
No ensinnäkin Fanelli alias Hempponen rakastaa Suomea niin paljon, että hän pyöräili tänne Keski-Italian Sulmonasta. Se ei ollut ihan pieni operaatio.
Lääkäri kehotti viisikymppistä miestä pyöräilemään polvioperaation jälkeen, koska se olisi hyväksi polvelle. Fanelli pyöräili ensin 30–60 kilometrin päiväreissuja. Sitten hän päätti näyttää vaimolleen ja kahdelle tyttärelleen, että hän pystyy kovaan suoritukseen.
– Halusin näyttää, että pystyn polkemaan Suomeen, en Kuuhun. Minun piti näyttää, että olen hyvä isä enkä kelvoton mies. Halusin näyttää, että olen voimakas mies.
Vintage-matka
Fanelli teki matkan 50 euroa maksaneella pyörällä. Päivässä hän pyöräili keskimäärin 120 kilometriä.
– Erikoinen matkani on vintage-matka. Olen itse vintage, pyörä on vintage, navigaattori on vintage. Monet asiat, kuten teltta ovat vintagea.
Pyörämatkan ensimmäisen päivän ilta, Abruzzon maakunnan pohjoisrajalla Italiassa. Cesare Fanelli
Fanelli haaveili matkasta jo 24 vuotta sitten, mutta nyt hänellä tuli tilaisuus ja hän käytti sen.
– Tämä osoittaa, että Suomi on lähellä Italiaa. Mies voi omalla sisulla, lihaksilla ja energialla saavuttaa aika helposti Suomen. Suomi on Eurooppaa.
Ilmastonmuutoksen aikakaudella Fanelli halusi säästää luontoa pyöräilemällä. Kesä olisi ollut helpompi ajankohta, mutta mies säästyi rankkasateilta.
– Pidän syksystä. Sateet eivät olleet niin rankkoja. Minulla oli ongelmia vain parina päivänä.
Pari kertaa Fanelli joutui korjaamaan pyöräänsä. Hän tapasi etenkin Puolassa ja Tsekissä ystävällisiä ihmisiä.
Helsingissä Fanelli kävi tapaamassa Italian Suomen-suurlähettilästä. Pyöräreissusta raportoi suurlähettiläs Facebookissa ja italialainen lehti.
Miten on ollut laita suomalaisten ystävällisyyden? Siihen tulemme myöhemmin.
Luonto viehättää
Toiseksi Cesare Fanelli rakastaa Suomea, koska luonto on täällä lähellä. Kun hän pääsi Suomen puolelle, hän vain nautti pyöräilystä.
Yöt italialainen vietti pääosin teltassa.
– Metsät ovat kauniita, siellä on paljon sieniä. Näin hirviä ja muita eläimiä. Italialaisena rakastan Suomea.
Fanelli vaihtaa taas kielen suomeen.
– Minusta tuntuu, että Suomi on minua lähellä elämäntapansa, luonnon kautta. Minä rakastan luontoa. Suomi on niin kuin Amerikka Euroopassa, hän sanoo suomeksi.
Mikä Suomesta sitten tekee "todellisen Amerikan", kuten hän kuvaa?
– Kultakaivokset, hirvet, karhut, Fanelli sanoo.
Suomea selkokielellä
Cesare Fanelli on ollut kiinnostunut Suomesta ja Pohjois-Euroopasta lapsesta asti. Lapsena italialaispoika luki Astrid Lindgrenin Eemeliä ja Peppi Pitkätossua.
– Luin Jules Verneä, Matka maan keskipisteeseen tutustutti puolestaan Islantiin. Pohjois-Eurooppa, Norja, Islanti ja Viro kiehtoivat minua. Ehkä tämä on syy rakkauteen.
Yhden yön Cesare Fanelli torkahteli Jämsän ABC:n hampurilaispaikassa. Samalla hän latasi kännykkänsä. Cesare Fanelli
Tästä syystä Fanelli alkoi opiskella suomea. Hän on oppinut suomea seuraamalla tubettajaa ja katsomalla Ylen selkouutisia. Lisäksi hän on lukenut kirjoja selkokielellä.
– Suomen kieli on lähellä italian kieltä. Ääntäminen on samanlaista, äännetään kuten kirjoitetaan. Suomen kieli on lähempänä italiaa kuin luullaan.
Suomen kielen harjoitteleminen on vaikeaa, koska Italiassa niin harva puhuu suomea.
– Tykkään puhua ihmisten kanssa, mutta se on vaikeaa Italiassa.
Matka osoitti, ettei se ole niin helppoa Suomessakaan.
"Ruotsi on liian täydellinen"
Cesare Fanelli oppi suomea kahdelta keskisuomalaiselta internetissä. Siksi hän polki ensin Jyväskylään ja Äänekoskelle.
Toista ihmistä hän ei löytänyt, ja toinen ei ehtinyt puhua hänen kanssaan, vaikka Fanelli polki tämän luokse Italiasta.
Cesare Fanelli on vihdoin Helsingissä. Cesare Fanelli
Se tuntuu tylyltä. Mutta Fanellin silmissä viat vain kiillottavat kuvaa.
– Suomi ei ole täydellinen ja se on minun täydellisyyteni. Etsin täydellisyyttä vain sillä tasolla kuin minä haluan, mies selittää.
Tämä vaatii vähän enemmän selitystä.
– Ruotsi on liian täydellinen, Helsinki on liian täydellinen, Tampere on täydellinen, hän kuvaa.
– Olen hullu, joten Suomi ei ole vieras minulle. Jokainen suomalainen on lievästi foolish, hölmö, hän naurahtaa.
Suomi on kuin saari Euroopassa
Kolmanneksi Cesare Fanelli rakastaa Suomea, koska se on vähän kuin hänen kotisaarensa Sardinia.
– Suomi on vastakohta Italialle mutta mielentila täällä on samanlainen. Olen Sardiniasta kotoisin ja Suomi on kuin saari Euroopassa kielen kautta.
Suomessa Cesa Fanelli (oik.) tapasi Italian suurlähettilään Gabriele Altanan. Cesare Fanelli
Vaikka Suomi muistuttaa miehen mukaan Amerikkaa, ero on selvä.
– Vihaan esimerkiksi sellaisia asioita, että Amerikassa pitää sanoa, etten ole terroristi. Vihaan sitä enkä voi mennä sinne sen takia.
"Sisimmältäni olen joulupukki"
Neljäs syy rakastaa Suomea on tietenkin joulupukki. Cesare Fanelli on ollut suomalaisen ystävänsä juhlissa Italiassa joulupukki.
– Minä olen vanha mies, minulla on valkoinen parta, olen hyvä jätkä ja pidän lapsista. Lappi on ehkä kotini, koska rakastan sitä. Olen siis sisimmältäni joulupukki.
Kun tieto katalaanijohtajien tuomioista kiiri maanantaiaamun ensimmäisinä tunteina, kadut täyttyivät nopeasti mielenosoittajista eri puolilla Kataloniaa.
Barcelonassa järjestettiin sekä suurmielenosoituksia että pienempiä protesteja tuomioita vastaan. Lisäksi mielenosoittajat katkaisivat teitä ja junaratoja.
Kentällä poliisi laukaisi ilmaan kyynelkaasupommeja ja mielenosoittajat repivät irti muun muassa vaahtosammuttimia, joilla he suihkuttivat poliiseja.
Protesti Barcelonan lentokentällä yltyi maanantaina rajuksi.Pau Barrena / AFP
Mielenosoittajien etulinja lentokentällä koostui etenkin nuorista. Protesti päättyi vasta myöhään maanantai-iltana.
La Vanguardia -lehden mukaan poliisin ja mielenosoittajien yhteenotoissa lentokentällä loukkaantuneista ainakin 78 ihmistä tarvitsi sairaalahoitoa.
Mielenosoitusten odotetaan jatkuvan koko viikon.
Katalaanijohtajien oikeudenkäynti on Espanjan demokratian ajan merkittävin. Yle listasi kolme tuomioihin ja niiden seurauksiin liittyvää kysymystä:
1. Miten kovina tuomioita voidaan pitää?
Alun perin tuomittuja syytettiin kapinasta, josta tuomio olisi voinut olla jopa 25 vuotta vankeutta.
Kapinasyytteet kuitenkin hylättiin aiheettomina, ja lopulta tuomiot tulivat kansankiihotuksesta.
Lisäksi osa poliitikoista sai tuomion julkisten varojen väärinkäytöstä itsenäistymisäänestyksen järjestämiseksi.
Näistä rikoksista tuomiot ovat lähellä maksimirangaistusta ja siksi niitä voidaan pitää kovina.
Varsinaisten vankeustuomioiden lisäksi joillekin tuomituille langetetut sakkorangaistukset ovat merkittäviä.
Esimerkiksi päivää ennen Katalonian yksipuolista itsenäisyysjulistusta eronnut aluehallinnon entinen yritysministeri Santi Vila vältti vankilan, mutta hänet määrättiin maksamaan 60 000 euron sakot.
Tuomituilta on myös evätty mahdollisuus osallistua politiikkaan.
Entinen Katalonian varapresidentti Oriol Junqueras valittiin viimeisissä EU-vaaleissa parlamenttiin, mutta hän ei ole voinut vangittuna osallistua sen toimintaan.
Tällä hetkellä Euroopan unionin tuomioistuin tutkii, onko Espanjalla oikeus evätä hänen toimintaansa EU-parlamentissa.
Sama koskee maanpaossa Belgiassa elävää entistä aluejohtajaa Carles Puigdemontia, josta annettiin tuomioiden jälkeen kansainvälinen pidätysmääräys.
Claudia Bas (vas.) saapui Barcelonan keskustaan osoittamaan mieltä vanhempiensa Francesc Basin ja Maria Cutrinan kanssa. Koko perhe kertoi itkeneensä, kun he kuulivat tuomioista. Maija Salmi / Yle
2. Voivatko syytetyt valittaa tuomioista?
Tuomitut kiistivät kaikki syytteet, ja he aikovat valittaa tuomioista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Prosessi ei kuitenkaan ole helppo.
Ensin valituksen pitää mennä läpi Espanjan perustuslakituomioistuimessa.
Tuomioissa on kuitenkin otettu huomioon mahdollinen valitusprosessi.
Oikeuden päätöksessä on yhteensä 493 sivua, joista lähes 200 on käytetty tuomioiden perusteluun.
Näin valittamisesta on yritetty tehdä mahdollisimman vaikeaa.
Vaikka valittaminen onnistuisi, on se hidas ja mahdollisesti vuosien pituinen prosessi.
Tällä hetkellä todennäköiseltä vaikuttaa kuitenkin se, että osa katalaanijohtajista pääsee jo pian suorittamaan tuomiota ehdonalaiseen tai osittaiseen vapauteen.
Heinäkuussa julkaistussa mielipidemittauksessa itsenäisyyttä kannattavien katalaanien määrä oli alhaisin viiteen vuoteen.
Tulos selittyy paitsi pitkään jatkuneella poliittisella umpisolmulla, myös separatistipuolueiden sisäisillä kiistoilla.
Tuomioiden julkistamisen jälkeen separatistit puhaltavat ainakin näennäisesti jälleen yhteen hiileen.
Maanantaiset mielenosoitukset näyttivät jälleen separatistien joukkovoiman.
Moni ennen itsenäisyyteen epäilevästi suhtautunut kertoi muuttaneensa kantansa tuomioiden ja niihin johtaneiden tapahtumien vuoksi.
Nähtäväksi jää kauanko separatistien uusi kukoistuskausi kestää, mutta maanantain tapahtumien valossa on selvää, että itsenäisyysaate elää Kataloniassa kenties vahvempana kuin koskaan.
Siksi separatistipuolueilla on nyt paine näyttää katalaaneille, että ne pystyvät toimimaan yhdessä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.
Separatistit hakevat myös entistä enemmän kansainvälistä tukea.
Tästä osoituksena oli maanantainen lentokenttäprotesti.
Mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa Barcelonan El Pratin lentoaseman ulkopuolella maanantaina.Pau Barrena / AFP
Mielenosoituksen järjestäminen yhdellä Euroopan ruuhkaisimmista kentistä takaa mediahuomion maailmalla.
Etenkin, kun uutiskuvissa näkyy raskaasti aseistettujen poliisivoimien yhteenotot hädin tuskin täysi-ikäisten nuorten kanssa.
Myös julkisuuden henkilöt arvostelivat tuomioita. Näin teki muun muassa separatistina tunnettu jalkapallovalmentaja Pep Guardiola maanantaina julkaistussa videossa.
Katalonian separatistiliike tunnetaan rauhanomaisena, mutta erityisesti nuoret ja radikaalit aktivistit ovat osoittaneet olevansa valmiita lähes mihin tahansa.
Espanjan hallinnolle Katalonian itsenäistymisliikkeen suitsiminen on osoittautunut mahdottomaksi tehtäväksi.
Maassa järjestetään marraskuussa neljännet parlamenttivaalit neljän vuoden sisään ja suhtautuminen Kataloniaan on avainasemassa puolueiden vaalikampanjoissa.
Tuomioita on moitittu Kataloniassa poliittisiksi. Virkaatekevä pääministeri Pedro Sáncheztotesi maanantaina, että tuomiot ovat osoitus siitä, että Espanjan oikeuslaitos toimii puolueettomasti ja "kaikki ihmiset ovat lain edessä samanarvoisia".
Sánchez ei ole ottanut suoraa kantaa siihen, yrittääkö Espanja ottaa käyttöön artiklan 155 ja lakkauttaa kokonaan tai osittain Katalonian itsehallinnollisen aseman.
Pääministeri lausui ympäripyöreästi, että mitään keinoja puuttua tilanteeseen ei suljeta pois.
Korjaus 15.10.2019 kello 12.21: Muutettu "Euroopan unionin korkein oikeus" tekstissä "Euroopan unionin tuomioistuimeksi".
– Kuka se on se iskän maitokahvityttö, Nellahan se on!
Samuli Lahtinen silittää pupujaan vantaalaisen olohuoneen lattialla ja lepertelee.
Hemmon ja Nellan tuhinan voi kuulla, jos kuuntelee oikein tarkasti. Snif ja puuh - sellaista söpöä tuhinaa, mitä nukkuvista pupuista lähtee.
Lahtisen taloudessa asuu puolison ja kahden lapsen lisäksi neljä pupua. Pupuhulluus alkoi, kun kaksi pitkäkorvaa oli vailla kotia sosiaalisen median kani-ryhmässä.
Nyt ryhmästä Vantaalle kotiutuneet puput ovat tiivis osa perhettä.
– Siitä on kyllä tullut palautetta, että saattaa ääni nousta jopa oktaavilla ja lapset kommentoivat, että ethän sä edes meille tolla tavalla puhu, Lahtinen nauraa.
Nella ja Hemmo Samuli Lahtisen rapsuteltavana. Jari Pussinen/YLE
Bilsbaabi, fussarilari, musmuumis, affalintaara! Minusta tuntuu, että kissa ymmärtää paremmin "valon kieltä" kuin ihmisten sanoja. Valonkieli on kristallinhinkkaajien mukaan tapa välittää informaatiota äänteillä, jotka eivät ole tunnettua puhuttua kieltä.
Mies 31, kaksi kissaa
Mutta miksi aikuinen ihminen haluaa jutella eläimelle?
Lahtisen mukaan pupuille juttelu purkaa stressiä ja niiden avuttomuus saa sydämen heltymään. Kotitoimistossa työskentelevälle graafikolle pupuista on myös juttuseuraa, joskin yksipuolista sellaista.
Kielentutkija Ulla Tuomarla on tutkinut ihmisen puhetta elottomille kappaleille ja eläimille - tahoille, jotka eivät vastaa keskusteluun.
– Kyse on kognitiivisen jäsentämisen keinosta. Esimerkiksi eläimelle juttelemalla voimme jäsentää omaa arkeamme ja ajatuksiamme.
Kilpikonnani on ikuinen teini-ikäinen lapsi, hirveä uhmaikä ja luulee olevansa (tai siis on) asunnossa se, joka määrää. Jos hän kerran haluaa olla kämpän isäntä, kyselen välillä, että "missäs autonavaimet on sun jäljiltä" kun en itse löydä tai tivaan, että "millos sitä vuokrarahaa alkais niinku kuulua". Nainen 22, yksi kilpikonna ja kaksi sammakkoa
Pupujen korville kuuluvat lähinnä iloiset asiat.
– Se ei ole päivänpolitiikkaa mistä me puhutaan. Puhumme lähinnä siitä, että miksi istut siinä, tai kuka se on iskän pikku söpöliini – ne ovat hyvin yksinkertaisia tämän hetken asioita.
Miksi eläimelle puhuminen on usein lässytystä eikä normaalia dialogia?
Nella nauttii silityksistä.
Kielentutkija selittää asiaa affektio-suhteella.
– Ihan niinkuin vauvoillekin lässytetään, niin me puhumme lemmikeille lässyttäen, koska ne ovat tunnepitosia suhteita. Varmasti ajatellaan myös, että koiran käsityskyky ei ole samalla tasolla ihmisen käsityskyvyn kanssa ja me yksinkertaistetaan sitä kieltä.
Olen säveltänyt monta laulua ja rallatusta kissoilleni, edesmenneelle Asta-kissalle sävelsin laulun, jonka sanat meni: "Minun oma nuppunenä, Minun oma kulta - ihana ja pikkuinen, ihana ja pikkuineeeeeeen!"
Nainen, 32, kaksi kissaa
Lahtisen perheen pupuihin juttelulla ei ole suurta vaikutusta. Jos pitkäkorvalle suunnattu puheenparsi äityy pitkäksi, saattavat kanin korvat nousta ilmaan, mutta muuten ne suhtatuvat jutteluun neutraalisti. Eikä juttelija vastausta kaipaakkaan.
– Itseasiassa on aika helpottavaa, että ne eivät vastaa! Tämä on ihan hyvä näin, että on ikään kuin yksipuoleinen katu, pupulässyttäjäksi ilolla tunnistatuva Lahtinen nauraa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) uskoo Venäjän roolin vahvistuvan, kun Syyrian armeija siirtyy kurdien tueksi Turkkia vastaan.
– Sopimus kurdien kanssa vahvistaa Bashar al-Assadin hallintoa Syyriassa. Se pystyy tekemään kurdien kanssa sopimuksen, saamaan haltuunsa raja-aluetta ja kontrolloimaan koko maata. Venäjä, joka on tukenut al-Assadin hallintoa, tulee vahvemmaksi toimijaksi tätä kautta, Haavisto arvioi Ylen aamu-tv:n haastattelussa.
Hänen mukaansa Yhdysvaltain politiikka Syyriassa on ollut tempoilevaa. Lännen asema näyttää siksi heikentyvän ja Venäjän vahvistuvan.
– Voimatasapainossa Venäjän rooli tulee tärkeämmäksi.
Haavisto arvioi, että Syyrian armeijan tuki kurdeille muuttaa tilanteen täysin Turkin kannalta.
– Tilanne on nyt Turkille vaikeampi, kun vastassa on valtiollinen toimija. Tämä ei näyttäydykään enää terrorismin vastaiselta operaatiolta, vaan hyökkäykseltä toiseen maahan.
EU:n ulkoministerit torjuivat pakolaisilla kiristämisen
Haavisto uskoo, että Turkille asetetut talouspakotteet alkavat purra nopeasti.
– Turkki on hyvin riippuvainen kaupasta Euroopan ja Yhdysvaltain kanssa sekä turismituloista. Sotaa käyvä maa helposti menettää turismituloja.
Turkki yrittää kiristää EU:ta uhkaamalla päästää 3,5 miljoonaa Syyrian pakolaista Eurooppaan. Haaviston mukaan EU:n ulkoministerit eivät antaneet uhkauksen vaikuttaa eilisessä ulkoministerikokouksessaan.
– Itselleni oli myönteinen yllätys, että Turkin uhkaukset eivät kääntäneet keskustelua pakolaiskeskusteluksi. Nyt keskustelu pystyttiin pitämään Turkin ja Syyrian tilanteessa ja solidaarisuuden osoittamisesta kurdeille. Se oli kypsä reaktio Euroopan unionilta.
Haavisto ei hyväksy sitä, että Syyrian pakolaisia käytetään pelinappulana maailmanpolitiikassa. Hän uskoo, että heidän ainoa toiveensa on päästä kotiin.
– Kyllähän nämä ihmiset näkevät, että heitä käytetään hyväksi poliittisista motiiveista käsin. Tällaista peliä pakolaisilla ei voi hyväksyä.
Kolme vuotta sitten vierailin eräällä broileritilalla ja tein vierailustani kaupallisen yhteistyökirjoituksen blogiini. Viime keväänä, kun eräs tuttavani kuuli minun lopettaneen lihansyönnin, oli hänen päällimmäinen tunteensa vahingonilo. “Sinua varmaan kaduttaa ja hävettää se yhteistyö,” hän epäili. “Ei hävetä.” minä vastasin ja tajusin, että hänestä olin nyt valinnut puoleni. Ruokavalioihimme liitetään turhaan stereotypioita, halusimme sitä tai emme.
Ruoka ei ole ollut enää pitkään aikaan vain ruokaa. Se on identiteettipolitiikkaa, jolla kerromme varallisuudesta, korostamme trendikkyyttä tai liitämme itsemme osaksi jotakin ryhmää. Julkisessa keskustelussa korostuvat maakuntien lihaa syövät heteromiehet ja kaupunkien tiedostavat nuoret naiset. Meidät pakotetaan jatkuvasti valitsemaan puolemme, vaikka todellisuudessa moni meistä haluaisi vain syödä, tekemättä siitä sen suurempaa numeroa.
Tuo kolme vuotta sitten tehty yhteistyö oli ilmiön malliesimerkki. Sain kampanjasta valtavasti palautetta. Somelle tyypilliseen tapaan rakentava kritiikki hukkui älämölöön, jossa eniten tilaa sai se, joka huusi koviten. Nykyään olen jo fiksumpi, enkä enää avaa herjausviestejä, mutta tuolloin vietin monta unetonta yötä selaten minulle lähetettyjä eläintenkidutusvideoita. Monen viesti oli selvä: “Odotin sinulta enemmän.”
Katsontakannasta riippuen olin joko kettutyttö tai elintarviketeollisuuden kätyri.
Seuraajani pettyivät, koska en ollutkaan heidän odotustensa mukainen. En ollut koskaan aiemmin saanut näitä viestejä, vaikka liharuokareseptit olivat jossain vaiheessa blogini kulmakivi. Vasta kuvat kuolleista linnuista saivat ihmiset liikkeelle. Kriitikkojen mielestä annoin hyväksyntäni tehotuotannolle. Toisaalta sain palautetta myös siitä, että ylitin hyvän maun rajat julkaistessani kuvia päättömistä broilereista. Katsontakannasta riippuen olin joko kettutyttö tai elintarviketeollisuuden kätyri.
Omasta mielestäni yritin kirjoituksellani sanoa, että syökää vähemmän lihaa, mutta jos syötte, niin syökää edes kotimaista.
Olen kyllästynyt siihen, että ruokaan suhtaudutaan niin tunnepitoisesti. Kaipaisin tunnekuohujen tilalle keskustelua siitä, mikä on järkevää.
Esimerkiksi kasvisruokapäiväkeskusteluissa käytetään usein tunnepitoisia puheenvuoroja puolesta ja vastaan. Keskustelussa unohtuu, että kasvisruokareseptien kehittäminen laitoskeittiöissä on järkevää, sillä kolmannes suomalaisista on päivittäin joukkoruokailun piirissä. Ruokapalvelut käyttävät suurta valtaa. Ne tutustuttavat meidät kasvisruokavaihtoehtoihin, tukevat niiden siirtymistä arkiruokailuun ja vaikuttavat yleiseen asenneilmapiiriin. Joku joskus sanoi, että nyhtis lakkasi olemasta trendikästä silloin, kun se päätyi perähikiän ABC:n lounaspöytään. Vitsissä saattaa elää totuuden siemen.
Myös oman kasvissyöntini taustalla on ajatus siitä, että se on järkevää. Vielä 1960-luvulla suomalaiset söivät alle 40 kiloa luullista lihaa vuodessa. Nyt määrä on kaksinkertaistunut ja viime vuonna vastaava luku oli jo 80 kiloa. Vaurastuminen näkyy paitsi ihmisten ruokailutottumuksissa, myös lisääntyneissä elintasosairauksissa.
Viime vuoden lokakuussa päätin kokeilla, millaista elämä ilman lihaa olisi. Osallistuin lihattomaan lokakuuhun ja lisäsin ruokavaliooni kasvisproteiineja, kasviksia ja kalaa. Päätin suhtautua kokeiluun rennosti ja ostaa aamuneljältä nakkikioskilta hodarin, jos himo käy liian suureksi. Valitsin kasvisvaihtoehdon kun sellainen oli tarjolla, kokkasin kotona kasvisruokaa ja ostin enemmän kalaa kuin koskaan aikaisemmin. Joulukuussa tajusin, että lihaton lokakuuni oli jatkunut jo kolme kuukautta. Päätin jatkaa niin kauan kun kokeilu tuntuu mukavalta. Vielä en ole lopettanut.
En silti kutsu itseäni kasvissyöjäksi. Olen sekasyöjä, joka syö Utsjoella omalla niityllä ruokaillutta poroa ja tenttaa kauppahallin kalakauppiaalta miten kala on pyydystetty. Tamperelaisena koen myös kroonista himoa kansallisruokaamme, tulisia kanansiipiä kohtaan ja valehtelisin, jos väittäisin etten vuoden aikana ole antanut himolleni kertaakaan periksi.
Ennen kaikkea kyse on valinnoista. On selvää, että ympäristön vuoksi jokainen meistä joutuu muuttamaan elintapojaan ja pohtimaan kulutustaan. Lihasta asteittain luopuminen oli minulle helppoa, mutta ravintolaharrastuksestani en ole valmis tinkimään. Joku toinen taas arvostaa kotimaista rotukarjan pihviä niin paljon, että luopuu ennemmin omasta autosta tai talven kaukolennoista.
Ja se on ihan ok. Kannustan kuitenkin jokaista kokeilemaan, millaista elämä ilman jokaviikkoista keittokinkkupakettia olisi. Jo niin pienellä teolla voi säästää rahaa, karsia ruokavaliostaan yli 15 kiloa turhaa lihaa vuodessa ja saada ehkä hiukan pienemmän vyötärönympäryksenkin. Ei hullumpi kokeilu.
Emmi Nuorgam
Kirjoittaja on saamelainen ja tamperelainen toimittaja, joka myi perheensä auton, jotta rahat riittävät ravintoloissa syömiseen.
Yhdeksäsluokkalainen Niilo Mämmelä selailee Kouvolan pääkirjaston DVD-hyllykköä. Monipuolisessa elokuvahyllyssä seisovat rinnakkain niin ulkomaiset palkitut teokset kuin kotimaisetkin klassikot.
Jatkossa Mämmelän ei enää tarvitse mennä kirjaston hyllyille, sillä nyt elokuvavalikoimaa pääsee selailemaan ja elokuvia katsomaan muutamassa sekunnissa Kirjastokino-videopalvelun kautta.
Maksuttomaan Kirjastokinoon kirjaudutaan kirjastokortilla, minkä jälkeen elokuvia pystyy katselemaan oman internet-verkkoyhteyden kautta. Elokuvat toimivat niin tietokoneella, tabletilla kuin matkapuhelimellakin.
Tuore uudistus yllättää Niilo Mämmelän.
– En ollut aikaisemmin kuullutkaan Kirjastokinosta. Edellisen kerran olen lainannut kirjastosta lastenelokuvia joskus nuorempana. Nyt katson elokuvia Netflixistä.
Kouvolalainen Niilo Mämmelä pitää kirjastojen sähköistyviä elokuvapalveluita hyvänä uudistuksena.Antti-Jussi Korhonen / Yle
Mämmelä uskoo ainakin kokeilevansa kirjaston ilmaispalvelua.
– Kuulostaa ihan hyvältä. Tätä voisi jopa käyttääkin. Ehkä vielä aluksi katson, mitä Netflixistä löytyy, mutta jos sama elokuva olisi Kirjastokinossa, niin miksi elokuvaa ei voisi katsoa sieltä.
Monen kirjaston palvelu
Aloitusvaiheessa Kirjastokinosta löytyy yli 500 elokuvaa ja kokeilun aikana sisältöä laajennetaan ja päivitetään. Valikoimasta voi selailla halutessaan komediaa, kauhua, lasten elokuvia tai dokumentteja. Aivan uusimpia elokuvia palvelussa ei ole.
– Haluamme laajentaa verkossa olevaa valikoimaa muun muassa suomalaisten elokuvien osalta, sanoo Kouvolan kaupungin johtava informaatikko Tuomas Kunttu.
Ensimmäiset Kirjastokino-videopalvelut otettiin käyttöön lokakuun alussa. Palvelu on saatavissa jo yli 50 eri kirjastossa eri puolilla Suomea, muun muassa Turussa, Porissa ja Raumalla. Kirjastokinon kunnalta veloitettava kuukausimaksu perustuu asukaslukuun, eli palvelun kokonaishinta vaihtelee kunnittain.
Kirjastokinon lisäksi osassa Suomen kirjastoissa on käytössä vastaavanlainen elokuvapalvelu nimeltään Viddla. Se on Kirjastokinoa hieman iäkkäämpi palvelu.
Viddla otettiin käyttöön ensimmäisen kerran Rautalammin kirjastossa vuonna 2017. Tällä hetkellä palvelu on käytössä kaikkiaan 86 kirjastossa, esimerkiksi Oulussa, Kuopiossa, Mikkelissä ja Lappeenrannassa.
Lappeenrannan kirjaston e-aineistoista vastaava Paula Mäkelän mukaan Viddlasta saadut palautteet ovat olleet positiivisia. Palautteen pohjalta Mäkelä arvioi, että Viddla on tavoittanut kaikenikäiset käyttäjät.
– Kehuja on tullut helppokäyttöisyydestä, kuvanlaadusta ja elokuvavalikoimasta, Mäkelä sanoo.
"Monet eivät osaa ajatellakaan"
Lappeenrannassa Viddla otettiin käyttöön vuoden alussa. Elokuvien kuukausittaiset katselukerrat ovat vaihdelleet 250–450:n välillä.
– Negatiivista palautetta Viddlasta on tullut hyvin vähän. Joissain tapauksessa palvelu ei ole lähtenyt toimimaan tabletilla, koska laitteen käyttöjärjestelmä on ollut liian vanha.
Viddlan elokuvatarjontaa pääsee selailemaan Kirjastokinon tavoin ilmaiseksi alueen kirjastokortin tunnuksilla.
Viddlalta kerrotaan, että elokuvien katselumäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Esimerkiksi Kuopiossa Viddla otettiin käyttöön helmikuussa 2018. Viime vuoden aikana Kuopion alueen kirjastoissa Viddlan kautta elokuvia katsottiin yhteensä yli 3 400 kertaa.
Kirjastokino on käytössä yli 50 kirjastossa.Antti-Jussi Korhonen
Yksi katselukerta Viddlan kautta maksaa kirjastolle kolme euroa.
Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno uskoo, että kirjastojen kehittyvät e-aineistot, mukaan lukien elokuvat, kasvattavat jatkossa entisestään suosiotaan.
– Monet eivät osaa ajatellakaan, että kirjastot tarjoavat tällaista elokuvien striimauspalvelua. Käyttäjämäärä nousee varmasti, Maarno sanoo.
Kokeilukäytössä puoli vuotta
Kymenlaaksossa Kirjastokinoon siirtyminen on osa Kyyti-kirjastojen e-aineistojen päivittämistä. Kirjastokino on Kymenlaaksossa aluksi kokeilu, jota pystyy käyttämään ensi vuoden maaliskuulle saakka.
Nykyään internet on täynnä monenlaisia elokuvien suoratoistopalveluita, joissa elokuvia on tarjolla valtava määrä. Miksi kirjaston tulee tarjota elokuvia?
– Kirjastolaissa sanotaan, että kirjaston tulee tarjota yleisön käyttöön erilaisia kulttuurituotteita. Elokuvat ovat kulttuurituotteita siinä missä kirjallisuuskin, Kouvolan kirjaston johtava informaatikko Tuomas Kunttu sanoo.
Hän lisää, että kirjaston tehtävä on tuoda kulttuurituotteet kaikkien saataville varallisuudesta riippumatta.
– Elokuvien katselu osaltaan kehittää myös ihmisen kuvanluku- ja medianlukutaitoa. Ne ovat nykypäivänä erittäin tärkeitä asioita, Kunttu jatkaa.
Kirjasto edelleen kirjojen koti
Elokuvapalveluiden ei uskota jatkossakaan syövän kirjaston kirjapalveluita. Esimerkiksi Kouvolan kirjastojen vuosilainauksista noin 75 prosenttia on kirjoja, 10 prosenttia elokuvia ja viisi prosenttia muuta.
Kunttu uskoo, että vaikka elokuvat ovat nyt paremmin saatavilla, kirjojen lainausmääriin tämä ei vaikuta.
Kirjastojen elokuvapalvelut tarjoavat ilmaiseksi monenlaisia elokuvia, myös lastenelokuvia. Petri Kivimäki/Yle
Elokuvien lainausmäärät ovat edelleen Kouvolassa korkealla tasolla. Viime vuonna elokuvia lainattiin kirjastosta noin 140 000 kertaa. DVD-elokuvien lainausmäärät ovat olleet 10 prosentin vuosittaisessa laskussa. Sen sijaan Blu-ray-levyjen lainaaminen on noussut. Kuntun mukaan sähköisellä palvelulla on tarkoitus palvella laajempaa yleisöä.
– Hyllyyn elokuvat tuskin jatkossakaan jäävät, Kunttu ennustaa.
Kiinnostus herää
Yhdeksäsluokkalaiset Erika Liiri ja Emilia Kielenniva ovat molemmat lainanneet aikaisemmin elokuvia kirjastosta, jossa heidän mielestään on monipuolinen elokuvavalikoima.
Kirjastokinon palvelu kuulostaa heistä mielenkiintoiselta uudistukselta.
– Se kuulostaa kiinnostavalta. Viimeksi olen lainannut kirjastosta Harry Potter -elokuvia, Kielenniva sanoo.
Kouvolalaiset Emilia Kielenniva ja Erika Liiri uskovat, että voisivat käyttää uutta Kirjastokino-videopalvelua. He eivät olleet aiemmin kuulleet kirjastojen sähköisistä elokuvapalveluista.Antti-Jussi Korhonen / Yle
Liiri pitää Kirjastokinoa kätevänä.
– Jos jatkossa kirjaston elokuvat saa netistä, niin ei tarvitse tulla kirjastoon lainaamaan.
Kouvolan kirjastossa uusi palvelu on jo saanut hyvän vastaanoton.
– Senioritapahtumassamme tämä oli oikea hitti, Kouvolan kirjaston johtava informaatikko Tuomas Kunttu sanoo.
Kouvolalainen eläkeläinen Tarja Ala-Krekola on hyvillään uudesta elokuvapalvelusta. Hän lainaa paljon elokuvia kirjastosta ja on elokuvakerhon jäsen.
– Aikaisemmin olen katsonut hyvin vähän elokuvia tietokoneelta, mutta nyt alan katsoa enemmän, Ala-Krekola hymyilee.
Keskusrikospoliisi etsii kahta autoa Raisa Räisäsen katoamiseen liittyen. Tamperelainen 16-vuotias koripalloilija katosi lauantaina 16. lokakuuta vuonna 1999. Katoamisesta tulee huomenna keskiviikkona 20 vuotta.
Poliisi etsii nyt kahta katoamisiltana Tampereella liikkunutta autoa. Keskusrikospoliisin rikoskomisario Paavo Tuominen sanoo, että autot on nähty lähellä katoamispaikkaa katoamisiltana lähellä puoliyötä.
Autot tallentuivat Postipankin valvontakameraan. Autot olivat katoamisvuonna noin kymmenvuotiaita eli peräisin 1980-luvulta.
KeskusrikospoliisiKrp etsii kuvan autoja. Keskusrikospoliisi
Toinen on autoharrastajien mukaan Buick Electra ja toinen Dogde Aspen.
Silminnäkijä kertoi poliisille autoista jo vuonna 2007. Silminnäkijän mukaan Raisa Räisäsen näköinen nainen voi olla noussut tähän Sokoksen edestä Hämeenkadulta. Valvontakamerakuvia ei ole Sokoksen edestä vaan eri paikasta Hämeenkadulta.
Kuvia ei ole ennen julkaistu.
Vastaavia vinkkejä amerikkalaisista autoista on tullut tuolta yöltä poliisille. Myös Ylelle tulleen vinkin mukaan Tampereen keskustassa ajeli tuolloin musta pitkä auto, jossa oli tummennetut ikkunat. Tuomisen mukaan tällaisia vinkkejä on tullut aiemminkin.
Poliisi tavoittelee nyt autoista tietäviä, että nämä autot voidaan poissulkea tutkinnasta.
Sähköpostia voi laittaa rikosvihje.krp@poliisi.fi.
20 vuotta katoamisesta
Yle julkaisi sunnuntaina laajan jutun Raisa Räisäsen katoamisesta. Sen mukaan poliisilla on ollut kolme tutkintalinjaa.
Saarijärvellä Kahasuon reilun 30 hehtaarin turvetuotantoalueella on hiljaista, vain pieni tuulenvire kahisuttelee kellastuvia lehtiä.
Kesän tuotantokausi on ohi ja kuivattu punaruskea turve peitelty mustan muovin alle talteen.
– Kunhan pakkaset kovettavat maan, kunnostamme alueen ensi kesää varten, kertoo maaseutuyrittäjä Juha Korkeamäki.
Korkeamäen puoliksi omistamalta Kahasuolta on nostettu energiaturvetta reilun 10 vuoden ajan.
Kahasuon turveaumat ovat valmiina talven lämmityskautta varten.Jaana Polamo / Yle
Maidontuotannon turpeeseen vaihtanut Korkeamäki on harmissaan siitä, että kotimaista lähienergiaa on lähdetty ajamaan alas.
– Turpeen osuus koko maan energiapaletissa on vain viisi prosenttia ja osassa lämpölaitoksia sitä ei voi korvata millään. Toki uusia tekniikoita tulee varmasti ajan kanssa, mutta tällä hetkellä turpeelle ei ole muita korvaajia kuin ulkomailta tuotu kivihiili, maakaasu tai öljy, toteaa Korkeamäki.
Energiaturvetta puolet vähemmän 10 vuoden kuluttua
Alkuvuodesta energiaturpeen käyttö on laskenut 22 prosenttia (Tilastokeskus) viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Turpeenpoltto on nyt alimmillaan sitten 1990-luvun, kertoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannu Salo.
– Laskun ennakoidaan jatkuvan niin, että hallitusohjelmassa mainittu energiaturpeen käytön puolittuminen vuoteen 2030 mennessä tapahtuu päästöoikeuden hinnan nousun vuoksi jo paljon aiemmin.
Samaa tahtia vähenee yrittäjien ja kausityöntekijöiden työllisyys.
Kahasuon turvetuotantoalue oli aikaisemmin heikosti kasvavaa metsää.Jaana Polamo / Yle
Maamme suurin turpeentuottaja on Vapo, mutta turve tuo leivän myös reilun 400 yksityisen yrittäjän pöytään.
Viime vuonna turpeen työllistävä vaikutus (Bioenergia ry) suoraan oli noin 2300 ja välillisesti yli 4200 henkilötyövuotta.
Pieniä turveyrittäjiä huolettaa, miten tuotannon investoinnit kuoletetaan, jos kysyntää ei enää ole.
– Alkuinvestoinnit eli kunnostukset, maaston raivaus, teiden tekemiset, ojankaivuut, vesiensuojelurakenteiden tekeminen, koneet ja kalusto. Ne lasketaan sadoissa tuhansissa euroissa, sanoo Korkeamäki.
Pelkällä turpeella ei pärjää
Vaikka Korkeamäen sukutilalla oli tuotettu maitoa 1700-luvulta lähtien, perinteen katkaiseminen ja lehmistä luopuminen kuusi vuotta sitten ei tehnyt tiukkaa.
– Siinä vaiheessa olin jo niin kyllästynyt olemaan navetassa kiinni vuorokaudet, viikot ja kuukaudet läpeensä, että luopuminen oli helppoa.
Toimeentulon turvasi muutamaa vuotta aiemmin lähisuolla aloitettu turpeennosto.
Pelkän turpeen varassa ei kovin moni yksityinen turveyrittäjä elä, vaan tulot kertyvät useista eri lähteistä.
Kuminasato on puitu ja pellot valmiit vastaanottamaan talven.Jaana Polamo / Yle
Näin on myös Korkeamäen tilalla, jossa pellot on valjastettu kuminan viljelyyn ja toiminimellä mies tekee kantojyrsintää sekä metallitöitä omassa pajassa.
– Me yksityiset turveyrittäjät olemme etupäässä pieniä toimijoita, jotka ovat perustaneet omille mailleen turvesoita lisäelinkeinona. Kun lähiseudulla ei ole teollisuutta tai muita töitä, on vaan keksittävä jotakin.
Turveyrittäjän omatunto
Turveyrittäjyys on vaatinut paksua nahkaa, tunnustaa Korkeamäki.
– Kyllä tässä saa niin paljon törkyä niskaansa jatkuvasti. En toki henkilökohtaisesti, koska ainakin täällä ihmiset ymmärtävät tämän toiminnan, mutta yleensä mediassa ja muualla.
Turvetuotantoa on syytetty vuosikausia muun muassa vesistöjen pilaamisesta. Tuoreimpien tutkimusten mukaan vesistöjä varjelevat tahot ovat haukkuneet ainakin osittain väärää puuta.
Vedet tummuvat muun muassa ilmastonmuutoksen takia.Elina Toivonen / Yle
– Turvetuotanto perustuu hyvin pitkälle faktoihin ja tutkimuksiin, ei mielikuviin, sanoo Korkeamäki.
Kahasuolta lähteviä vesiä on mitattu 13 vuotta joka kuukausi ympäri vuoden.
– Me tiedämme nämä omat mittaustulokset ja ne ovat sellaisia, että ei voi missään nimessä sanoa meidän pilaavan vesiä.
"Turpeen kohtelun tulisi perustua tosiasioihin eikä mielipiteisiin", sanoo Juha Korkeamäki.Jaana Polamo / Yle
Nyt energiaturpeen käyttöä ajetaan alas sen hitaan uusiutumisen ja hiilipäästöjen takia.
– Koskaan ei ole omatunto kolkuttanut. Tämä on laillinen elinkeino, jota yrittäjät harjoittavat omilla tai vuokramailla. Kyllä me turveyrittäjät uskomme tähän ammattiin ja siihen, että meitä vielä tarvitaan.
Mitä turpeen tilalle?
Moni on kritisoinut sitä, että hallituksen ensimmäisessä budjetissa ei poistettu energiaturpeen verotukea.
Korkeamäen suoltaan nostamalla jyrsinturpeella tehdään kaukolämpöä muun muassa jyväskyläläisiin koteihin.
Jyväskylän Energian toimitusjohtaja Tuomo Kantolan mukaan verotuen lopettamisen vaikutukset yhtiölle olisivat 5-10 miljoonaa euroa vuodessa, riippuen vuodesta.
Turpeen on tarkoitus jäädä 2040-luvulla huoltovarmuuspolttoaineeksi.Matti Myller / Yle
Vaikka verotuki poistuisi, ei turpeen käyttö loppuisi siihen. Kohonneet kustannukset uhkaisivat näkyä kaukolämpöasiakkaiden laskussa.
– Vaihtoehtoisesti se leikkaisi mahdollisuuksia investointeihin ja näin hidastaisi siirtymistä hiilivapaaseen energiantuotantoon, sanoo Kantola.
Turvetta tarvitaan etenkin voimalaitosten seospoltossa puupolttoaineen sekaan, sillä turpeessa oleva rikki (Sanja-Maria Ollin kandidaatintutkielma) vähentää kattiloiden korroosiota ja energia saadaan tuotettua tehokkaammin kuin pelkällä puulla.
Energiapuuta tarvitaan roimasti lisää korvaamaan käytöstä poistuvia fosiilisia polttoaineita, eli turvetta ja kivihiiltä.Jaani Lampinen / YLE
Energiateollisuus ry:n mukaan turpeen polton vähentäminen kasvattaa energiapuun käyttöä merkittävästi 2020-luvulla. Kotimaista puupolttoainetta on riittävästi, mutta se edellyttää merkittäviä investointeja ja metsienkäytön lisäystä.
Luontojärjestöt ja Suomen ilmastopaneeli vaativat, että metsien hakkuita ei ainakaan kasvateta nykyisestä tasostaan.
Muutakin kuin energiaa
Energiaksi polttamisen lisäksi turvetta löytyy lähes jokaisen arkipäivästä. Esimerkiksi kaupasta kotiin kannettavat salaatit ja yrtit kasvavat turpeessa.
Turvetta löytyy myös multasäkeistä, joita selkä vääränä kannetaan puutarhoihin ja kasvimaille tai vaihdetaan ruukkukukille.
Lisäksi kosmetiikassa naamioina tai kylpyihin käytettävä turve on yhtälailla suosta nostettua kuin mikä tahansa muukin turvemateriaali.
Suurin osa kotimaisista kasviksista tuotetaan kasvuturpeessa.Jaana Polamo / Yle
Suurin osa turpeesta menee nyt energiaksi, vain noin 15 prosenttia nostetusta turpeesta käytetään muihin tarkoituksiin, kertoo Hanna Haavikko Suomen turvetuottajat ry:stä.
– Jos muiden turvetuotteiden kilpailukykyä ei varmisteta, energiaturpeen alasajo tarkoittaa koko toimialan alasajoa, sanoo Haavikko.
Haavikon mukaan tällä hetkellä pelkästään kasvu- tai kuiviketurpeen tuotanto ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Osa Kahasuon turvetuotantoalueesta oli ennen peltoa, johon työkoneet aina upposivat. Loput alueesta oli metsää, joka ei kasvanut ojituksista ja lannoituksista huolimatta. Paksussa turpeessa puu ei kasva, toteaa Korkeamäki.
Turpeessa on vain vähän ravinteita, siksi puut jäävät paksussa turvekerroksessa heikkokasvuisiksi.Jaana Polamo / Yle
Suolta voi nostaa turvetta vielä 10 vuoden ajan.
– Kunhan alueelta on saatu turve pois ja kivennäismaa näkyviin, istutetaan sinne puita hiiltä sitomaan. Todennäköisesti täällä nähdään tulevaisuudessa männyntaimikko.
– Saattohoitopotilaalla saattaa olla koviakin kipuja. Silloin me vastaamme siihen kivunhoitoon. On pahoinvointia, vatsa ei toimi, ruoka ei maistu, on monenlaisia muita oireita.
Näin kertoo apulaisosastonhoitaja Anne-Maria Rantanen. Hänelle sekä palliatiivinen hoito että saattohoito ovat osa työtä Hämeenkyrön terveyskeskuksessa.
– Potilaan henkistä ahdistusta ja tuskaa unohtamatta se on iso asia.
Hämeenkyrössä elämänsä loppuvaihetta elävä saa olla rauhassa omassa huoneessaan. Omaiset voivat olla lähellä ympäri vuorokauden, jopa lemmikit saavat tulla.
Apulaisosastonhoitajan Anne-Maria Rantasen mukaan palliatiivinen hoito on kehittynyt huimasti viime vuosina – ei vain Hämeenkyrössä vaan koko Pirkanmaalla.Antti Eintola / Yle
Suomessa on noin 30 000 ihmistä vuosittain palliatiivisen hoidon tarpeessa. Pirkanmaalla heitä on noin 3 000. Näin arvioi Taysin palliatiivisen yksikön ylilääkäri Juho Lehto. Hänen mukaansa Pirkanmaan kunnissa on saattohoidon suhteen hyvä tilanne.
Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla.
Tasa-arvoinen hoitoon pääsy ei tällä hetkellä toteudu Suomessa. Tämä on selvinnyt Sosiaali- ja terveysministeriössä parhaillaan käynnissä olevassa hankkeessa, jonka tarkoitus on antaa ehdotuksia saattohoitoa koskevan lain muuttamiseksi.
Ei henkilökuntaa ja liian pitkät etäisyydet
Ministeriön selvityksen mukaan saattohoidon laatukriteereille on suuri tarve. Alueellinen vaihtelu on suurta, ja parhaiten palveluita on saatavilla Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa.
Ongelmia on monia. Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon koulutettua henkilökuntaa ei ole tarpeeksi. Lisäksi eri yksiköiden henkilökuntamitoituksessa on suurta vaihtelua. Myös harveneva terveyskeskussairaalaverkko vaikeuttaa vuodeosastohoidon järjestämistä kohtuullisen etäisyyden päähän.
Tekeillä onkin laatukriteerisuositukset, jotka valmistuvat tämän vuoden puolella.
Pirkanmaan edustajat valmiita parantamaan saattohoitoa
Yle kysyi saattohoidosta Pirkanmaan kansanedustajilta.
Kysymys kuului: "Kuolevan ihmisen saattohoito vaihtelee merkittävästi Pirkanmaan kunnissa. Pitäisikö luoda tiukka henkilöstömitoitus ja osaamiskriteerit niille sairaanhoidon yksiköille, joissa on runsaasti saattohoitoa vaativia potilaita?"
Vihreitten Satu Hassi, demarien Pia Viitanen,kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen ja perussuomalaisten Veikko Vallin painottavat kuolevan potilaan ihmisarvoa.
– Ihmisiä tulee kohdella tasa-arvoisesti asuinkunnasta riippumatta, Hassi kirjoittaa.
– Ihmisen lähtö tästä maailmasta pitää aina olla arvokas ja yhtä hyvin huolehdittu kuin syntymä, Vallin muistuttaa.
Sekä Anna-Kaisa Ikonen että demarien Ilmari Nurminen muistuttavat, että Tampereella on jo pitkään toiminut saattohoidon suomalainen uranuurtaja, Pirkanmaan hoitokoti.
Keskustan Jouni Ovaska ja kokoomuksen Pauli Kiuru painottavat hoitajien koulutusta.
– Tärkeintä on lisätä henkilöstön koulutusta ja osaamista. Mitoitus ei aina takaa osaamista, Ovaska kommentoi.
Pauli Kiuru kirjoittaa muun muassa, että "saattohoito vaatii erityisosaamista. Siihen on syytä tarjota riittävät valmiudet koulutuksessa".
Vasemmistoliiton Anna Kontula "kannattaa tiukkoja minimikriteereitä henkilöstön määrän ja osaamisen suhteen". Vihreitten Iiris Suomelan mielestä "Pirkanmaalla voitaisiin hyvin päättää jo nyt meille sopivammasta mitoituksesta".
Demarien Marko Asell valitsi vaihtoehdon 'en tiedä', ja neljä kansanedustajaa jätti vastaamatta Ylen kyselyyn.
Saattohoito on muutakin kuin vain syöpähoitojen jatke
Pirkanmaalla palliatiivista hoitoa ja myös saattohoitoa koordinoi nykyisin sairaanhoitopiiri. Tavoitteena on tarjota tasapuolista ja hyvää hoitoa kaikissa alueen kunnissa.
Hoitoketju ulottuu yliopistosairaalasta terveyskeskuksiin asti, sillä aika usein ihmiset haluavat kuolla lähellä kotia.
– Me autamme terveyskeskuksia ja tietysti hoidamme sitten ne kaikkein hankalimmat tapaukset, sanoo Taysin palliatiivisen yksikön ylilääkäri Juho Lehto.
Taysin palliatiivisen yksikön ylilääkäri Juho Lehto muistuttaa, että saattohoito tai palliatiivinen hoito ei koske vain syöpäosastojaAntti Eintola / Yle
Palliatiivinen hoito ja varsinkin saattohoito yhdistetään usein syöpiin, mutta Juho Lehto oikaisee käsitystä. Niihin erikoistuneen hoitoyksikön apua tarvitaan myös esimerkiksi ALS-potilaita hoitavalla neurologian osastolla tai sydän- ja keuhkosairauksien osastolla.
– Parhaimmillaan palliatiivinen hoito alkaa jo silloin, kun vielä varsinaista tautiakin voidaan hoitaa. Jo silloin hoidetaan oireita ja elämänlaatua ja käydään keskusteluja tulevasta, jolloin tautikohtaista hoitoa ei enää ole.
Juho Lehto toivoo, että tulevaisuudessa palliatiivisen ja saattohoidon ketju voitaisiin katkeamatta ulottaa kuolevan potilaan kotiin asti. Tähän tarvitaan kotisairaaloita – eikä toive koske vain Pirkanmaata vaan koko valtakuntaa.
LUXEMBURG EU:n brexit-pääneuvottelijan Michel Barnierin mukaan sopimus Britannian kanssa on mahdollinen. Barnier kertoi brexit-neuvottelujen tilanteesta EU-ministereille tiistai aamuna Luxemburgissa.
Ylen kokouslähteen mukaan Barnier puhui 10 minuuttia ja sanoi, että katsotaan vielä tämä ilta. Barnier palasi Brysseliin missä hän tapaa Britannian neuvottelijat.
Britannialta odotetaan uusia ratkaisuja brexit-neuvotteluihin tänään. Asiasta kertoi aiemmin Irlannin yleisradioyhtiö RTÉ. Ehdotukset liittyvät tullialueisiin ja Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajaan.
Britannian pääministeri Boris Johnson neuvotteli eilen puolitoista tuntia Pohjois-Irlannin demokraattisen unionistipuolueen DUP:n johtajien kanssa asiasta.
Britannian viime viikolla jättämä ehdotus Irlannin saaren tulli- ja rajajärjestelyistä osoittautui EU:n mukaan liian vaikeaksi toteuttaa ja laillisesti epävarmaksi.
Britannia ja EU ovat neuvotelleet intensiivisesti viime viikosta lähtien estääkseen Britannian sopimuksettoman eron.
– On korkea aika muuttaa hyvä tahto lakitekstiksi, sanoi Barnier saapuessaan Luxemburgin ministerikokoukseen.
EU:n puheenjohtajamaa Suomen eurooppaministeri Tytti Tuppurainen, sd. joutui tarkentamaan kansainväliselle lehdistölle sitä, mitä pääministeri Antti Rinne, sd. tarkoitti, kun hän maanantaina sanoi Helsingissä, että aika loppuu eikä sopimusta ehditä saada aikaiseksi loppuviikon huippukokouksessa.
– Nyt tehdään vielä kaikki voitava, jotta tuo hyvin haitallinen sopimukseton ero voidaan välttää, sanoi Tuppurainen.
Barnierin odotetaan suosittavan EU-johtajille teknistä lisäaikaa, jos tämän päivän neuvottelut osittavat, että sopimukseen on mahdollista päästä.
EU:ssa valmistaudutaan myös ylimääräiseen huippukokoukseen loppukuusta, jos aika loppuu kesken.
Texasissa Fort Worthin kaupungissa mustan naisen ampunut valkoinen poliisimies on asetettu syytteeseen murhasta ja vangittu.
Ampumatapaus sattui varhain lauantaina.
Huolestunut naapuri oli ilmoittanut poliisille, että talon ovi on auki. Paikalle toisen poliisin kanssa saapunut 34-vuotias poliisi Aaron Dean ampui 28-vuotiaan Atatiana Jeffersonin ikkunan läpi.
Jefferson oli huolehtimassa 8-vuotiaasta veljenpojastaan kotonaan. Perheen asianajajan mukaan Jefferson oli pelaamassa videopelejä pojan kanssa, kun poliisi ampui hänet.
Poliisin otteet mustaa väestönosaa kohtaan ovat viime vuosina nostattaneet jännitteitä ja protesteja Yhdysvalloissa.
Myös Fort Worthissa on nähty mielenilmauksia ampumisen takia, ja protesti katkaisi hetkeksi liikenteen Interstate 35 -valtatiellä.
Fort Worthin 900 000 asukkaasta 40 prosenttia on valkoisia, 35 prosenttia latinalaisamerikkalaisia ja 19 prosenttia mustia. Poliiseista sen sijaan lähes kaksi kolmasosaa on valkoisia, yli 20 prosenttia latinalaisamerikkalaisia ja noin 10 prosenttia mustia.
Laukaus läpi makuuhuoneen ikkunan
Tapaus tallentui poliisin bodycamin eli vartalokameran videolle.
Videolla näkyy, että saavuttuaan paikalle poliisit eivät koputa ovelle vaan kiertävät taskulamppujen kanssa talon aidatulle takapihalle.
Kun Dean katsoo makuuhuoneen ikkunasta, hän huutaa yhtäkkiä: – Nosta kätesi, näytä minulle kätesi!
Sitten hän ampuu melkein välittömästi. Tallenteella ei missään vaiheessa kuulu, että Dean olisi ilmoittanut olevansa poliisi.
Fort Worthin virkaatekevä poliisipäällikkö Edwin Kraus sanoi, että murhasta epäilty poliisi olisi erotettu, ellei tämä olisi eronnut itse.
– Kukaan, joka on katsonut tämän videon, ei voi sanoa, ettei tämä poliisi olisi toiminut sopimattomasti, Kraus sanoi.
Fort Worth sijaitsee 50 kilometriä länteen Dallasista, jossa tapahtui viime vuonna toinen paljon huomiota saanut väkivallanteko, kun dallasilainen poliisinainen ampui mustan naapurinsa tämän kotona. Hän kertoi luulleensa olevansa omassa asunnossaan.
Nainen sai tässä kuussa 10 vuoden vankeustuomion.
Asekuvan julkaisua arvosteltiin
Viikonloppuna poliisi julkaisi kuvan aseesta Jeffersonin makuuhuoneessa. Se herätti arvostelua, että poliisi yrittää vierittää syyn tapauksesta uhrin niskoille.
Poliisipäällikkö Kraus pahoitteli kuvan julkaisemista. Hän sanoi, ettei tiennyt, oliko Atatiana Jeffersonilla ase kädessään, kun poliisi ampui hänet.
– Me olemme talonomistajia Texasissa. Jos uskomme, että talon ulkopuolella on joku, jonka ei pidä olla siellä, ja meillä on tuliase käsillä, useimmat meistä toimisivat samoin, Kraus sanoi.
Fort Worthin pormestari Betsy Price sanoi asetta merkityksettömäksi.
– Atatiana oli kotonaan, huolehtimassa 8-vuotiaasta veljenpojastaan. Hän oli uhri, Price sanoi.
Texasissa laki antaa ihmisille laajat oikeudet puolustautua kotonaan.
