Syyriasta vetäytyvillä Yhdysvaltain joukoilla ei ole lupaa jäädä Irakiin, sanoo Irakin armeija.
Armeijan lausunto on ristiriidassa Yhdysvaltain ilmoituksen kanssa. Yhdysvaltain puolustusministeri Mark Esper sanoi aiemmin, että Syyriasta vetäytyvistä noin tuhannesta sotilaasta 700 jää Länsi-Irakiin Irakin hallituksen tueksi. Joukot voivat mahdollisesti myös tehdä täsmäiskuja terroristijärjestö Isisiä vastaan Syyriassa, Esper kertoi.
Esperin mukaan asiasta on sovittu Irakin hallituksen kanssa. Nyt Irakin armeija kuitenkin sanoo, että vetäytyvillä yhdysvaltalaisilla olisi vain kauttakulkulupa.
Uutistoimisto Reutersin haastattelema yhdysvaltalainen puolustuslähde kommentoi asiaa sanomalla, että tilanne voi muuttua ja sitä myötä suunnitelmat. Myös Esper sanoi jo kertoessaan joukkojen jäämisestä Irakiin, että asiat voivat muuttua siihen mennessä, kun joukot ovat vetäytyneet.
Irakissa on jo ennestään noin 5 000 Yhdysvaltain sotilasta. He kouluttavat Irakin joukkoja ja auttavat varmistamaan, ettei Isis nosta uudestaan päätään Irakissa.
Vaasalainen Sören Hedvik omistaa jo kolmannen tehdasvalmisteisen kaasuautonsa. Hänelle kaasuauto, ja sen tankkaaminen paikallisesti tuotetulla biokaasulla, on ideologinen valinta.
Seuraavaksi hän haluaisi muuttaa bensiinillä kulkevan auton kaasuautoksi, ja etsii kimppaan myös muita halukkaita. Hedvik onkin aloittanut Facebookissa yhden miehen kampanjan, jossa etsii samanmielisiä. Perusajatus on yksinkertainen.
– Halukkaat voivat kertoa automallinsa ja yritämme tehdä yhteisen satsauksen. Jos samanmerkkisiä autoja on useampi muunnettavaksi, yhdessä saisimme ehkä kustannuksia alemmaksi.
Positiivinen vastaanotto
Wärtsilällä työskentelevän Hedvikin aloite on saanut positiivisia reaktioita. Hedvikille pääasia olisi, että tempaus johtaisi konkreettisiin tuloksiin ja ainakin pieneen sarjaan muunnettuja autoja.
– Silloin olisin tyytyväinen. Mutta odotukseni on, että tästä tulisi jotain suurempaa.
Kun Hedvik on ollut yhteydessä korjaamoihin, selvisi että auton muuntaminen kaasuautoksi ei ole yksittäiselle asiakkaalle ihan läpihuutojuttu. Muunto pitää räätälöidä autokohtaisesti.
– Minulle tuli tunne, että pitää olla todella kiinnostunut ja sitoutunut asiaan itse.
Siksi toiveena on, että jos asialla on useita autoilijoita, joilla on sama automalli, prosessi olisi helpompi ja ehkä myös halvempi. Energiayhtiö Gasumin mukaan kaasuautokonversion hinta on 2000–4000 euroa.
Valtio tukee 1000 eurolla
Bensiiniauton muuntamiseen kaasuautoksi on saanut valtiolta 1000 euron tuen viime vuoden alusta lähtien. Tarjoukseen on kuitenkin tarttunut vain harva.
Traficomista kerrotaan, että muuntotukea on nostanut vajaa 200 henkilöä. Vuonna 2018 tukea nosti 102, ja tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä 96 henkilöä.
Vaasanseudulla toimivan jäteyhtiö Stormossenin toimitusjohtaja Leif Åkers on iloinen Sören Hedvikin aloitteesta.
– Kuulostaa hyvältä idealta, koska kaasuautoja on liian vähän Suomessa. Autojen muuntaminen voisi helpottaa tilannetta.
Jäteyhtiö Stormossenin toimitusjohtaja Leif Åkers tankkaa kaasuautoa yhtiön tankkauspisteellä Mustasaaressa.Anna Kurtén / Yle
Stormossenilla on Mustasaaressa biokaasun tankkausasema. Åkersin mukaan muunnetut autot ovat harvinainen näky – suurin osa kaasuautoista on tehdasvalmisteisia.
Åkersin mukaan riippuu auton käytöstä, kannattaako hankkia muunnettu vai tehdasvalmisteinen auto.
– Säilytystila on muunnetussa autossa pienempi, koska kaasupullot vievät tilaa. Toisaalta bensatankki on silloin alkuperäisen kokoinen, jos autolla pitää liikkua paikoissa, joissa kaasua ei ole saatavilla. Tehdasvalmisteisissa kaasuautoissa bensatankki on huomattavasti pienempi.
Stormossenin valmistama biokaasu riittäisi 5000 tankkaukseen kuukaudessa, ja tällä hetkellä kapasiteetista käytetään vain noin 10 prosenttia eli 500 tankkauksen verran.
Henkilöautojen kaasutankkausasemia on Gasumin listauksen mukaan Suomessa reilut 40, keskittyen eteläiseen Suomeen.
Britannian päivä päivältä kiemuraisemmaksi käyvän EU-eroprosessin puiminen jatkuu tänäänkin maan parlamentissa. Yle näyttää parlamentin värikkään keskustelun suorana lähetyksenä klo 14.30 alkaen.
Parlamentti ei tänään äänestä erosopimuksesta, sillä alahuoneen puhemies John Bercowpäätti eilen, ettei hän salli uutta äänestystä jo aiemmin käsittelyssä olleesta brexit-sopimuksesta.
Jessica Taylor / UK Parliament / EPA
Kiehuvaa keskustelua on sen sijaan luvassa useiksi tunneiksi siitä, miten brexit-soppaa käsitellään. Äänestyksiin päästään arviolta noin klo 21 Suomen aikaa.
Ensin parlamentaarikot äänestävät laeista, brexitin soveltavasta lainsäädännöstä. Sen jälkeen on vuorossa äänestys parlamentin työjärjestyksestä.
Soveltavan lakipaketin arvioidaan saattavan saada taakseen parlamentin enemmistön ja siirtyvän valiokuntakäsittelyyn. Byrokraattiselta kuulostavalla työjärjestysäänestyksellä voi sen sijaan olla aikataulusta päättämistä suurempi merkitys, sillä äänestystuloksella voi olla kauaskantoisia seurauksia.
Pääministeri Boris Johnson piti päivällä voimakkaan puheenvuoron, jossa hän totesi, että jos parlamentti ei nyt hyväksy hänen esityksiään, brexit-esitykset vedetään pois ja maahan julistetaan uudet vaalit.
Johnson uskoi, että hänen esityksilleen on riittävä enemmistö. Hän myös arveli, ettei EU:lla kuin myöskään Britannian kansalla olisi ymmärrystä uudelle viivästykselle ja epävarmuudelle.
Johnson haluaa parlamentin käsittelevän EU-erosopimuksen vaatimat lakimuutokset kolmessa päivässä. Aikataulua on arvosteltu liian kireäksi, joten parlamentaarikkojen enemmistö saattaa hyvinkin tyrmätä ehdotetun työjärjestyksen.
Lisäongelmia pääministerin suunnitelmille voi syntyä huomenna valiokunnissa, joissa työväenpuolue suunnittelee lakipakettiin isojakin lisäyksiä. Työväenpuolue voi uittaa pakettiin tulliliitossa pysymisen tai uuden kansanäänestyksen.
Työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn sanoi heti, että Johnsonin ehdotukset eivät edistä Britannian oikeuksia, työpaikkoja ja taloutta. Hänen mielestään esitys pitää hylätä.
Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helve muistaa hyvin kysymyksen, joka esitettiin hänelle ensimmäisessä kokouksessa kauppakeskus Hermanissa tapahtuneen kouluhyökkäyksen jälkeen.
Kello oli tiistai-iltana 17.30 ja saman pöydän ääreen oli kokoontunut joukko kriisiavun ammattilaisia. Hyökkäyksestä oli kulunut vain muutamia tunteja.
Mediapyörityksen ja päätöstenteon keskellä ollut Helve ei pysty nimeämään, keitä kaikkia tahoja ensimmäiseen kokoukseen osallistui. Kriisityön koneisto oli pyörähtänyt käyntiin jo päivällä ja toimi koko ajan taustalla.
– Se kuvastaa hyvin sitä henkeä siinä, että sano mitä apua tarvitset, he hommaavat sen tänne, hän sanoo.
Heikki Helveen piti tehdä päätöksiä nopeasti. Mitä tehdään? Missä tehdään? Paine oli kova.Sami Takkinen / Yle
Helveen oli päätettävä, missä koulun tiloissa ja milloin kriisiapua järjestetään. Yhteisen pöydän ääressä päätettiin, ketkä ovat aamulla vastaanottamassa työpaikalle palaavaa henkilökuntaa ja ketkä ovat muutamaa tuntia myöhemmin antamassa apua eniten altistuneille oppilaille.
Sitten piti päättää sisäisestä tiedottamisesta, jotta apu tavoittaisi kaikki koulun työntekijät, oppilaat ja heidän huoltajansa. Tarvittiin tietoa, ketä Hermanin koulutiloissa oli ollut päivällä paikalla.
Kaiken lisäksi Savon ammattiopistossa on yli 500 opiskelijaa, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Heille piti saada englanninkielistä keskusteluapua ja tieto, että ulkomaalaisiin opiskelijoihin ei kohdistu erityistä uhkaa.
– Ei siinä äänestetä asioista. Pyydetään näkemykset ja sitten päätetään. Sillä viikolla jouduin tekemään niin paljon päätöksiä, että sitä päätösten määrää ei pysty jälkikäteen laskemaan, Helve sanoo.
Jokaisen tavoitteena oli auttaa uhreja, läheisiä ja altistuneita.
Taksimatka Helsingistä Kuopioon
Heikki Helve sai tiedon Savon ammattiopiston tiloissa tapahtuneesta hyökkäyksestä puhelimitse jo klo 12.32. Hän oli Helsingissä ammatillisen johdon foorumissa. Mukana oli myös osa koulun johtoryhmästä.
Kuopioon oli päästävä mahdollisimman nopeasti, joten ensimmäisenä tilattiin taksi. Samaan aikaan Helve lähetti tekstiviestin oppilaitospastori Panu Pohjolaiselle. Siinä hän pyysi Pohjolaista soittamaan heti.
– Tiedän, että opiskelijat luottavat hyvin vahvasti meidän oppilaitospastoriin, Helve sanoo.
Pohjolainen lähti Helveen pyynnöstä välittömästi kauppakeskus Hermaniin ja ryhtyi kokoamaan paikalle tulleen rehtorin kanssa ensimmäistä kriisiryhmää. Tukea pystyttiin tarjoamaan jo puolessa tunnissa siitä, kun Helve sai ensitiedon tapahtuneesta.
Tavoitteena oli rauhoittaa tilannetta ja luoda turvallisuuden tunnetta.
Samaan aikaan Helve nousi Helsingissä taksiin yhdessä tulosalueen johtaja Pirjo Malisen, rehtori Birgitta Kankaanpään ja apulaisrehtori Pirjo Peltolan kanssa. Taksi valittiin, jotta kenenkään heistä ei tarvinnut ajaa.
Kuopioon ajettiin yhdellä kolmen minuutin pysähdyksellä. Helve vastasi median soittoihin ja muut olivat yhteydessä tapahtumapaikalle. Kännyköitä ladattiin vuorotellen.
– Kuopion sosiaalipäivystys otti yhteyttä ajon aikana ja samalla sovimme illan kokouksesta. Saimme nopeasti tiedon, että KYS oli avannut omaisia varten puhelinnumeron, Helve sanoo.
Helveen mielessä kävi, kuinka hän oli vieraillut Hermanin koulutiloissa juuri vuorokautta aiemmin. Ilmapiiri oli ollut rauhallinen ja hyvä, eikä mistään olisi voinut aavistaa, mitä tuleman piti.
Isokaan kaupunki ei selviä yksin
Kuopion sosiaalipäivystys otti kouluhyökkäyspäivänä selkeän johtovastuun kriisiavun järjestämisestä. Se hälytti paikalle oman 21 työntekijän kriisiryhmänsä sekä Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisten joukon.
Kaupungin kriisiapuvalmiutta voi kuvailla hyväksi. Kun sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi keväällä uudet suositukset psykososiaalisen tuen kehittämiseksi, päivitti kaupungin sosiaalipäivystys suuronnettomuustilanteiden ohjeensa.
Mutta kaikesta varautumisesta ja työntekijöiden määrästä huolimatta myös Kuopio tarvitsi lisäapua.
– Traumatilanteessa altistuneiden määrä oli niin mittava, että kutsuimme tueksi SPR:n psykologien valmiusryhmän, sanoo Kuopion perusturvajohtaja Mari Antikainen.
Valmiusryhmään kuuluu 24 jäsentä, joista Kuopioon saapui 13. Heidän avullaan varmistettiin, että oikea-aikaista hoitoa riitti kaikille.
Apua tuli myös valtakunnan tasolta.
Suomessa on käytössä malli, jossa sosiaali- ja terveysministeriö antaa tehtävämääräyksen Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystykselle. Siellä on päivystävä yksikkö, jolla on valtakunnallinen valmius antaa kriisiapua.
Vantaan asiantuntijat olivat ensimmäisinä päivinä yhteydessä Kuopioon ja tukivat kriisityön johtamista. Kolme Vantaan työntekijää oli Kuopiossa torstaina ja perjantaina.
Kuopion perusturvajohtaja Mari Antikaisen mukaan valtakunnallinen apu on erittäin tärkeää, mutta sen lisäksi alueille tarvittaisiin lisää vaikeiden tilanteiden kriisityön osaamista.
– On eri asia lähteä viemään kuolinviestiä kuin käsitellä näin vakavaa väkivallan kohtaamista. Vantaan ryhmällä on osaamista, joka alueilta puuttuu, hän sanoo.
Kuopioon perustettiin muutama päivä kouluhyökkäyksen jälkeen laaja-alainen johtoryhmä, joka organisoi ja suunnitteli ammattiopistossa tarvittavaa psykososiaalista tukea. Johtoryhmä työskentelee edelleen ja osallistuu muun muassa kaupungin tukipaketin valmisteluun.
Yhteisön tuki helpotti surussa
Savon ammattiopistolla järjestettiin hyökkäyksen jälkeisenä päivänä hiljainen hetki. Punatiilisen päärakennuksen juhlasali ja sen vieressä oleva aula täyttyivät opiskelijoista.
Kaikki seisoivat, sillä penkkejä ei ollut.
Helve kuvailee, kuinka aamun voimakas ahdistuminen lieventyi yhdessäolon ja yhteisön tuen kautta.
– Se oli hyvin koskettavaa. Ihmiset olivat sen jälkeen paljon helpottuneempia, hän sanoo.
Savon ammattiopiston päärakennus täyttyi keskiviikkona hiljaisista ja toisiaan tukevista opiskelijoista.Sami Takkinen / Yle
Myötätuntoa osoitettiin myös viestein. Helveen sähköposti täyttyi osanotoista, eikä hän ehtinyt vastaamaan kaikille.
Yksi viesteistä tuli Kauhajoelta henkilöltä, joka oli ollut 11 vuotta sitten tekemässä päätöksiä kouluhyökkäyksen jälkihoidosta. Viesti oli lyhyt ja siinä toivotettiin jaksamista.
– Hän kirjoitti, että en neuvo sinulle Heikki mitään muuta, kuin että tee kaikkesi, että arki palaisi mahdollisimman nopeasti, Helve sanoo.
Saman neuvon antoivat kriisityön ammattilaiset. Koulutyötä jatkettiin seuraavana päivänä muissa ammattiopiston tiloissa.
Helve kävi tapahtumapaikalla noin viikkoa myöhemmin. Hän käveli kauppakeskuksen toisessa kerroksessa huoneesta toiseen ja mietti tilaan liittyviä tunteita ja muistoja.
– Päätin, että tänne ei kenenkään tarvitse enää tulla, Helve sanoo.
Uudet opetustilat remontoidaan kauppakeskuksen ensimmäiseen kerrokseen. Päätöksellä oli kustannusvaikutuksia, mutta Helve sai siihen kuntayhtymän hallituksen tuen.
Tiedon hidas jakaminen hankaloitti auttamista
Hermanin kauppakeskuksen toiseen kerrokseen jäi paljon tavaroita, joita hyökkäystä paenneet ihmiset jättivät jälkeensä. Poliisi ilmoitti torstaina, että tutkinta oli edennyt ja tavarat oli mahdollista palauttaa.
Koulun tiloista löytyi avaimia, lompakoita, laukkuja ja puhelimia. Arjessa tarvittavia tavaroita, jotka luovutettiin vain niiden omistajille.
Oli selvää, että opiskelijat ja opettajat tarvitsivat tukea tavaroiden hakemiseen.
Kriisiryhmät kävivät läpi, kuinka paljon heillä oli irrottaa paikalle henkilöstöä. Illan aikana kontaktoitiin ihmisiä, keskusteltiin ja tarjottiin apua.
Koulun tehtävänä oli toimittaa viranomaisille nimilista opiskelijoista. Samalla jouduttiin miettimään lakia ja sitä, kenellä viranomaisella oli oikeus saada mitäkin tietoa.
Helve istui metrin päässä sosiaalipäivystyksen edustajasta, joka lähetti omalla kannettavallaan hänelle tietopyynnön. Helve merkitsi tietopyynnön virallisesti ja lähetti sen jälkeen nimilistan omalta koneeltaan.
Helveen mielestä tietoturvaan liittyvät kysymykset tuntuivat liian tiukoilta. Erityisesti, kun niitä mietti kriisiavun kannalta.
– Miten varmistetaan, että kaikki altistuneet on tavoitettu? Että ei synny sellaista tilannetta, että vain oletetaan, että jotain on jo tehty, hän sanoo.
Helve ehdottaa, että laki antaisi yhdelle viranomaiselle oikeuden koota altistuneista nimilistan ja antaa tietoja niitä tarvitseville viranomaisille. Listaan kirjattaisiin, ketkä on tavoitettu ja millaisesta jatkosta on sovittu.
Kartoitustyötä helpottava lista tuhottaisiin, kun akuutti tarve olisi ohi.
Kriisityön vastuu ja mallit vaihtelevat
Kriisityön johtamisesta vastaavat sosiaalipäivystykset ovat Suomessa hyvin erikokoisia ja -näköisiä. Myös niiden valmius vastata kriisitilanteisiin vaihtelee.
Sosiaali- ja terveysministeriön valmiusjohtaja Pekka Tulokkaan mukaan kriisitukea olisi hyvä tarkastella valtakunnallisesti.
Yksi vaihtoehto olisi viiden alueen malli, jossa apu tulisi läheltä ja sitä vahvistettaisiin tarvittaessa.
– Tässä olisi kehitystarvetta. Miten muut lähtevät auttamaan ja miten apu koordinoidaan, Tulokas sanoo.
Kuopion perusturvajohtaja Mari Antikaisen mukaan yksi vaihtoehto olisi maakunnallinen malli. Se olisi luonteva, sillä Kuopio vastaa ensi vuoden alusta koko oman maakuntansa sosiaalipäivystyksestä.
– Tällaiset maakunnalliset mallit voisivat auttaa pieniä paikkakuntia kriisitilanteissa. Mutta olemme keskustelleet sosiaalipäivystysten kesken viiden erityisvastuualueen mallistakin. Kyllä se tavoitetila varmasti olisi, Antikainen sanoo.
Antikainen toivoo, että kriisitilanteiden psykososiaalisen tuen järjestäminen ja vastuu kirjattaisiin lakiin.
Tällä hetkellä on riskinä, että henkilöitä jää avun ulkopuolelle.
Onnettomuustutkintakeskus suositti jo vuonna 2015, että vakavien onnettomuuksien psykososiaalista tukea varten pitäisi olla suunnitelmat, resurssit, määritellyt vastuut ja päätösvaltainen asiantunteva johto riippumatta siitä, missä onnettomuus tapahtuu tai mistä asianosaiset ovat kotoisin.
Auttajien määrä pysäytti
Hyökkäyksestä oli kulunut neljä vuorokautta. Heikki Helve oli varannut lauantaina osan päivästä siihen, että oli vieraiden ihmisten tavoittamattomissa, ihan muissa maisemissa.
Oli aikaa pysähtyä ensimmäistä kertaa sitten tiistaisen taksimatkan Helsingistä Kuopioon.
Ajatukset pyörivät tapahtuneen ympärillä. Hän mietti ihmisiä, joita oli tavannut viikon aikana. Päällimmäisenä mielessä oli auttajien suuri joukko.
– Minä vaan mietin, että mistä ne kaikki auttajat tulivat. Siinä akuutissa hetkessä oli hienoa, että he olivat siinä, Helve sanoo.
Heikki Helveen mukaan yhteistyö ammattiopiston ja kriisityön ammattilaisten välillä toimi hyvin. Hän pohtii silti, miten vastaava tilanne olisi pystytty hoitamaan pienemmällä paikkakunnalla.Sami Takkinen / Yle
Artikkeliin on haastateltu siinä esiintyvien henkilöiden lisäksi: Atte Varis, SPR:n psykologien valmiusryhmä Liisa Holopainen, hallitussihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö Tove Ruokoja, sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö, Vantaan kaupunki
Porin prikaatin jääkärikomppaniassa Säkylässä palvellut varusmiesjohtaja on syytteessä varusmiesaikaisista toimistaan. Häntä syytetään muun muassa esimiesaseman väärinkäyttämisestä, palvelurikoksista, niskoittelusta ja pahoinpitelystä.
Kokelaana toiminut nuori mies on syyttäjän mukaan kohdellut alaisiaan epäasiallisesti ja muun muassa potkaissut alaistaan. Teot tapahtuivat viime vuonna. Uhreja on yksitoista.
Upseerikokelas on reserviupseerikoulun käynyt varusmies. Hän on palveluksessa lähes 12 kuukautta ja kouluttaa varusmiehiä. Palveluksen lopussa kokelaat ylennetään upseerin arvoon eli vänrikeiksi.
Puolustusvoimien säännöt ja ohjeet kieltävät alaisten simputtamisen ja esimiesaseman väärinkäytön.
Syytteen mukaan mies oli näiden ohjeiden vastaisesti muun muassa punnerruttanut alaisiaan, seisottanut näitä asennossa, makuuttanut näitä lumessa ja haukkunut näitä halventavilla kirosanoilla.
Hän oli myös kieltäytynyt noudattamasta esimiehensä käskyä, kun hän oli erään kerran menossa kiusaamaan alaisiaan ja esimies yritti estää.
Mies myöntää osan teoista. Syyttäjä vaatii miehelle sakkorangaistusta.
Satakunnan käräjäoikeus antaa asiassa tuomionsa kuun lopussa.
Aukko on tällä hetkellä vain noin 10 miljoonaa neliökilometriä suuri, kun se tavallisten sääilmiöiden aikaan on tähän aikaan noin tuplasti suurempi.
Kyseessä ei oikeastaan ole varsinaisesti aukko, vaan alueella on vain jaksottaisesti selvästi ohuempi otsonikerros kuin muualla planeetalla. Termillä otsoniaukko vain erotetaan ilmiö yleisestä maan ilmakehän otsonipitoisuuden laskemisesta.
Miksi otsonikehän kunto on tärkeää?
Otsonikehä toimii ikään kuin maapallon aurinkovarjona ja -rasvana. Se suojaa planeettaa vahingolliselta ultraviolettisäteilyltä, joka voi aiheuttaa ihosyöpää, harmaakaihia, heikentää immuunijärjestelmää ja vahingoittaa kasveja. Mitä pienempi otsonikehän aukko on, sitä vähemmän säteilyä maapallolle yltää.
Otsoni, jota syntyy maapallon pinnan läheisyydessä olevista saasteista, aiheuttaa sen sijaan muun muassa astmaa, keuhkonputkentulehdusta ja hengitysvaikeuksia.
Otsonikato keskittyy juuri napa-alueille. Sitä ovat tänä vuonna hillinneet poikkeuksellisen lämpimät säät stratosfäärissä Antarktiksen yläpuolella. Viimeksi vastaavanlainen tilanne on ollut syyskuissa 1988 ja 2002. Noaan mukaan stratosfäärin lämpenemisen ja ilmastonmuutoksen välille ei ole löydetty tieteellistä yhteyttä.
Hurrata ei kuitenkaan voida.
– On tärkeää ymmärtää, että otsonikehän aukon pieni koko johtuu vain tavallista korkeammista stratosfäärisistä lämpötiloista, eikä kyseessä ole merkki siitä, että otsonikehä olisi jotenkin pysyvästi korjaamassa itseään, Nasan tutkija Paul Newman sanoo Noaan tiedotteessa.
Tutkijat uskovat otsonikehän aukon pienenevän 1980-vuoden tasolle vuoteen 2070 mennessä. Tästä voidaan kiittää otsonikatoa aiheuttavien kemikaalien käytön rajoittamista, joka on saavutettu maailmanlaajuisesti allekirjoitetulla vuoden 1987 Montrealin pöytäkirjalla. Sopimuksella estettiin mahdollisesti myös koko otsonikehän tuhoutuminen.
Tavallisina vuosina ainakin jokin osa stratosfääristä on kokonaan vailla otsonia. Tänä vuonna mittaukset ovat näyttäneet, että tällaista osaa ei ole ollut.
Yksi otsonikehän tilaa mittaavista satelliiteista on kiinnostavasti nimeltään Nasa-Noaa Suomi National Polar-orbiting Partnership satellite.
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU kertoo aloittavansa laajat lakot.
Ilmoituksen mukaan postinjakelu, käsittely ja kuljetus pysähtyvät kahdeksi viikoksi marraskuussa. PAU:n mukana lakolta voidaan välttyä, jos työehtosopimusneuvotteluissa edetään. Myös pakettilajittelijoiden tilanteeseen pitää PAU:n mukaan päästä ratkaisuun.
Työntekijäliiton ilmoituksen mukaan lakko alkaisi 11 marraskuuta aamulla kello 6. Kaksi viikkoa kestävä lakko päättyisi siten 24. marraskuuta kello 24.
Lakon piirissä olisi noin 9 000 työntekijää.
PAU on valmis myös lisälakkoihin.
Lisäksi PAU on pyytänyt muilta SAK:n liitoilta tukea työtaistelulleen.
Työnantajapuolen edustaja, Palvelualojen työnantajat Palta ry:n toimitusjohtaja Tuomas Aarto pitää vasta julkisuudessa olevaa tietoa lakkoilmoituksesta valitettavana.
– PAU on nyt lähdössä lakkojen tielle. Ne eivät ole ratkaisu tähän asiaan millään tavalla. Ratkaisu löytyy neuvottelupöydässä, Aarto kertoo Ylelle ja valittelee sitä, ettei heille ole tullut virallista ilmoitusta lakkotoimista.
Aarton mukaan lakon mahdollisten vaikutusten arviointi voidaan aloittaa vasta kun siitä annetaan virallinen ilmoitus.
Samaa kertoo Posti. Se on jo aloittanut vaikutusten mahdolliset arvioinnit, mutta kertoo lisää, kunhan viralliset lakkoilmoitukset annetaan.
– Varaudumme myös lakkoihin poikkeusjärjestelyillä, jotta asiakkaille luvatut palvelut pystytään varmistamaan mahdollisimman hyvin. Häiriöitä voi kuitenkin syntyä, jos lakot toteutuvat, Postin poikkeustilanteiden johtaja Jarmo Ainasoja sanoo Postin tiedotteessa.
PAU: Työnantajan tavoitteita ei voi hyväksyä
Työntekijäliiton mukaan Posti haluaa repiä nykyisen työehtosopimuksen ja korvata sen Teollisuusliiton ja Medialiiton välisellä jakelua koskevalla määräyksellä. Se tarkoittaisi PAU:n mukaan matalapalkkaisten työntekijöiden kaikkien työehtojen määräysten heikennystä, siis alempia palkkoja, pidempää työaikaa ja elämää haittaavia työaikamalleja.
– Posti ja Palta ovat työehtosopimusneuvotteluissa hakemassa niin rajuja työehtoheikennyksiä, että ei ole oikeastaan mitään muuta vaihtoehtoa kuin vastata niihin työtaistelutoimilla ja näin yrittää saada kohtuullista sopimusta aikaan, kertoo PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen Ylelle.
Työehtokiistan neuvoteluja jatketaan tänään tiistaina valtakunnansovittelijan toimistossa. Neuvottelut alkavat iltapäivällä kello 16.
Nieminen uskoo, että koko tässä välissä oleva aika käytetään neuvotteluihin ja sopimuksen aikaansaamiseksi.
– Meidän ehdoton tavoite on, että sopimus saataisiin, eikä työtaistelutoimiin ei jouduttaisi, Nieminen päättää.
Paltan Aarto muistuttaa, että tähän mennessä valtakunnansovittelijan pakeille oltiin menossa vapaaehtoiseen sovitteluun, mutta nyt edessä on pakkosovittelu.
– Prosessin ohjaus siirtyy virallisestikin valtakunnansovittelijalle, Aarto toteaa.
Samalla Aarto kiistää työnantajan joustamattomuuden ja muistuttaa, ettei työnantajapuoli ole vaihtamassa työehtosopimusta mihinkään, vaan on ehdottanut oman sopimuksen määräysten kehittämistä toista työehtosopimusta vastaavaksi.
– Lisäksi on todettu, etteivät kenenkään palkat laske. Toteamusta on täydennetty muutamilla keskeisillä lisillä ja vielä on PAU:n kanssa sovittu, että olemme valmiita keskustelemaan muistakin tähän uuteen tes-maailmaan siirtymiseen liittyvistä yksityiskohdista.
Liperissä Pohjois-Karjalassa tapahtui tiistaiaamuna hieman ennen kello kuutta kahden henkilöauton välinen kolari, jossa on kuollut yksi ja loukkaantunut kaksi, tiedottaa poliisi.
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Lauri Hirvonen kertoo, että kolarissa ovat kohdanneet suuremman katumaasturin keula ja pienemmän henkilöauton kylki. Autoissa oli kolarihetkellä yhteensä kolme henkilöä. Pelastuslaitos joutui irrottamaan kaikki ajoneuvoista.
Poliisi tiedotti kahdeksan jälkeen aamulla, että autot ajoivat Polvijärventietä vastakkaisista suunnista.
Polvijärventien suunnasta ajanut auto joutui tapahtumapaikalla sivuluisuun ja törmäsi oikea kylki edellä vastaantulleen auton keulaan. Sivuluisuun joutuneessa autossa oli kaksi henkilöä ja vastaantulleessa yksi.
Kuollut henkilö oli tämänhetkisen tiedon mukaan matkustajana sivuluisuun joutuneessa autossa. Myös auton kuljettaja loukkaantui erittäin vakavasti. Vastaantulleen auton kuljettaja loukkaantui lievemmin. Poliisi selvittää onnettomuuden osallisten henkilöllisyyksiä.
Kolari tapahtui Polvijärventiellä Ylämyllyllä moottoritien ylittävän sillan kohdalla. Paikkatutkinta saatiin suoritettua kahdeksan aikaan ja liikenne kulkee jälleen normaalisti.
Juttua päivitetty kello 7.41 pelastuslaitoksen tiedoilla.
Juttua päivitetty kello 8.07 poliisin tiedoilla. Päivitetty poliisin lisätiedotteella kello 8.21.
Runoilija, kirjailija, suomentaja Aila Meriluoto on kuollut maanantaina. Hän oli kuollessaan 95-vuotias. Asiasta ilmoitti STT:lle hänen tyttärensä puhelimitse.
Meriluoto syntyi Pieksämäellä opettajapariskunnan lapseksi. Hän julkaisi ensimmäisen teoksensa Lasimaalaus 22-vuotiaana vuonna 1946. Vuonna 1952 ilmestyi runokokoelma Sairas tyttö tanssii, jonka äänekkäimpiin ylistäjiin kuului muun muassa V. A. Koskenniemi.
Meriluoto on palkittu muun muassa kolmella Valtion kirjallisuuspalkinnolla ja yhdellä Pro Finlandia -mitalilla.
Aila Meriluoto vuonna 1979.Kalle Kultala
Meriluoto muistetaan myös avioliitostaan kirjailija Lauri Viidan kanssa, jonka ohjaaja Heikki Kujanpää dramatisoi näytelmään Putoavia enkeleitä. Meriluoto ja Viita olivat aviossa kahdeksan vuotta.
Eron jälkeen Meriluoto muutti Ruotsiin neljän Viidan kanssa saadun lapsensa kanssa. Ruotsissa Meriluoto keskittyi proosaan ja käännöstyöhön sekä julkaisi neljä runokokoelmaa.
Kun Meriluoto palasi Suomeen 1974, hän kirjoitti WSOY:n pyynnöstä Viidan elämäkerran. Vuonna 1979 hän avioitui kansantaloustieteilijä, professori Jouko Paakkasen (1928−2004) kanssa. Meriluodon viimeisimmät runokokoelmat olivat Kimeä metsä,Miehen muotoinen aukko sekä Tämä täyteys, tämä paino, jotka julkaistiin vuosina 2002, 2005 ja 2011.
Tunnin henkilökuva Yle Areenassa:
Aila Meriluodon elämästä lisää muun muassa Ylen Elävässä arkistossa:
Näin hämmästelee Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski. Kysymys koskee hallituksen tavoitetta puolittaa liikenteen päästöt 2030 mennessä.
Olemme Espoon Otaniemessä kauppakorkeakoulun uudenkarheassa päärakennuksessa. Kivenheiton päässä humisee Suomen vilkkain väylä, Kehä ykkönen. Vieressä kiiltelee Aalto-yliopiston uusi metroasema.
Täällä kelpaa puhua liikenteestä.
Liski istahtaa pienen työhuoneensa sohvalle. Hän on luvannut esitellä Ylen haastattelussa ehdotuksensa, kuinka Suomi oikeasti onnistuu puolittamaan liikenteen päästöt vaaditussa ajassa.
Eikä siinä vielä kaikki, mahdollisimman halvalla.
Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Liskin työryhmältä selvitystä päästövähennysten taloudellisista ohjauskeinoista. Liski painottaa, että ehdotus on silti työryhmän oma.
Ministeriö ei ole sanellut sanaakaan siitä, mitä työryhmä ehdottaa.
Vastaavaa avausta ei ole Suomessa kuultu aiemmin. Maallikon korvaan se kuulostaa hurjalta.
– Eihän meidän ehdotus ole radikaali, vaan päättäjien asettama tavoite on radikaali. Me vain kerromme, kuinka tavoitteeseen voidaan päästä, Liski huomauttaa.
Radikaalia on se, että liikenteen päästöt eivät ole laskeneet kuin aavistuksen viimeisen 30 vuoden aikana. Ja nyt ne pitäisi puolittaa kymmenessä vuodessa.
Teema on ajankohtainen myös siksi, että valtiovarainministeriön työryhmä on juuri käynnistänyt laajan selvitystyön liikenteen verotuksen tulevaisuudesta.
Kuunnellaan siis, mitä Liski työryhmineen ehdottaa.
Liski aloittaa sanomalla, että liikenteen päästöjä voi leikata lukemattomilla tavoilla.
Joku kulkee työmatkansa yksityisauton sijaan bussilla, junalla tai polkupyörällä. Toinen ostaa uuden biokaasu- tai sähköauton. Kolmas tankkaa perinteisen dieselin sijaan jätteistä tehtyä uusiutuvaa polttoainetta. Neljäs myy autonsa ja muuttaa lähemmäs työpaikkaansa.
Liskin mukaan on olennaista tunnustaa, ettei valtiolla ole hajuakaan, miten yksilön tai yrityksen kannattaa vähentää omia päästöjään.
– Tieto on vain jokaisella kuluttajalla ja yrityksellä itsellään, hän painottaa.
Taloustieteilijän näkökulmasta keskusjohtoinen käsiohjaus johtaa väistämättä tehottomuuteen: veronmaksajien rahaa saattaa palaa rutkasti, eikä päästövähennyksistä silti ole takeita.
Liski antaa esimerkin. Kuvitellaan, että eduskunta päättää kieltää polttomoottoriautot. Entä jos valtio veikkaakin väärää hevosta?
Lähivuosina markkinoille on nimittäin tulossa lähes hiilineutraaleja, vedystä ja hiilidioksidista valmistettavia polttoaineita. Niitä voisi käyttää pienin muutoksin nykyisissä autoissa.
Miten sitten suu pannaan, jos valtio on kaukoviisaudessaan kieltänyt polttomoottorit?
Liskin mukaan sama koskee sähköautoja. Nyt näyttää, että ne jyräävät muut teknologiat alleen, mutta kuka sen oikeasti tietää.
Ennustamisen tekee monimutkaiseksi se, että kaikki tyrkyttävät vaihtoehtoisia tulevaisuuksia toisilleen.
– Täytyy huomioida pelitilanne. Autovalmistajat haluavat, että valtiot ostaisivat kuluttajille sähköautot. Suomen ei pidä lähteä sähköautotukiin missään tapauksessa, professori sanoo.
Liski muistuttaa, että Suomella ei ole varaa ostaa kaikille uutta sähköautoa. Valtion kirstussa on niukasti varoja, ja niitä tarvitaan ikääntyvässä maassa ihan muuhun, esimerkiksi vanhusten hoivaan.
Suomessa päästöjä on yritetty vähentää esimerkiksi polttoaineverojen korotuksilla. Se ei ole toistaiseksi merkittävästi purrut päästöihin.Markku Pitkänen / Yle
Järeät tavoitteet vaativat järeät keinot
Näistä lähtökohdista Liskin työryhmä on luonut mallin eräänlaisesta matokuurista, jolla liikenteen päästöt pannaan kuriin tehokkaasti ja niin halvalla kuin mahdollista.
Työryhmän mukaan valtion pitäisi asettaa liikenteen hiilidioksidipäästöille vuotuinen yläraja eli kiintiö. Kiintiö pienenisi tasaisesti vuotta 2030 kohti.
Fossiilisen bensan ja dieselin myynti siis vähenisi vuodesta toiseen niin, että päästöt puolittuisivat 2030 mennessä.
Näin homma toimisi:
Valtio asettaa vuosittain pienenevän kiintiön polttoaineiden hiilisisällölle.
Valtio myy päästöluvat polttoainejakelijoille huutokaupalla. Valtio saa huutokauppatulot.
Polttoainekauppiaat, kuten ABC, Neste ja Teboil, joutuvat ostamaan yhden päästöluvan jokaista myytävää litraa kohden.
Autoilija maksaa verojen päälle tulevan uuden päästöluvan tankatessaan, eli polttoaine kallistuu. Tämä kannustaa vähentämään päästöjä kullekin sopivalla tavalla.
Pelittää paperilla, mutta entä käytännössä?
Liski sanoo olevansa vuorenvarma, että järjestelmä toimii. Yhdysvalloissa siirryttiin jo 1980-luvulla lyijyttömään polttoaineeseen päästölupajärjestelmän avulla.
EU leikkaa hieman vastaavalla järjestelmällä, päästökaupalla, suurten tehtaiden ja voimalaitosten päästöjä. Päästökauppa on ollut käytössä Suomessakin vuodesta 2005 lähtien. Lue tästä jutusta, miten päästökauppa toimii.
Saksassa Angela Merkelin hallitus esitti syyskuussa lupajärjestelmää liikenteen hiilidioksidipäästöille osana jättimäistä ilmastopakettia.
– Me ehdotamme liikennesektoria koskevaa kansallista päästökauppaa, minkä avulla ilmastotavoitteeseen päästään automaattisesti, Liski sanoo.
Voit tutustua Liskin työryhmän raporttiin tarkemmin tästä.
Entä miten järjestelmä näkyisi autoilijan arjessa?
Suomella on laillisesti sitova EU-tavoite vähentää päästöjä niin sanotulta taakanjakosektorilta. Isoimmat mahdollisuudet vähentää päästöjä ovat liikenteessä, joka aiheuttaa noin viidesosan Suomen kokonaispäästöistä. Mikko Airikka / Yle
Kirpaisee, mutta ei läheskään niin paljon kuin muut vaihtoehdot
Järjestelmä on Liskin mukaan muita vaihtoehtoja parempi, sillä päästöt puolittuvat varmasti ja kustannukset jäävät mahdollisimman pieniksi.
Aleneva päästökiintiö varmistaa, että hiilidioksidin syytäminen taivaalle vähenee.
Kustannustehokkuus taas perustuu siihen, että ihminen toimii järkevästi silloin kun kyseessä ovat riittävän isot rahat. Näin kertoo taloustieteellinen tutkimus.
Liikenne vie kuluttajan kukkarosta keskimäärin 15 prosenttia. Se on kolmanneksi isoin menoerä heti asumisen ja ruuan jälkeen, Liski sanoo.
Kun polttoaine kallistuu pumpulla, ihmiset ja yritykset alkavat pohtia liikkumisvalintojaan aiempaa tarkemmin.
Aluksi päästöluvat ovat halpoja. Silloin kuluttajat vähentävät päästöjä helpoimmasta päästä. Jos esimerkiksi mökkimatka kallistuu, osa ihmisistä vähentää suhaamista mökin ja kodin välillä.
Kun päästöluvat kallistuvat, myös auton vaihtaminen pienipäästöiseen alkaa kiinnostaa. Liskin työryhmän raportti toteaa taloustieteen kielellä, että:
“Kuluttajat ja yritykset vähentävät päästöjään itselleen parhaiten sopivilla toimilla siihen pisteeseen saakka, että viimeisen päästövähennyksen kustannus vastaa päästämisen hintaa.”
Mutkia oikoen voisi todeta, että myyntilupajärjestelmä lopettaa kaiken sellaisen ajelun fossiilisilla polttoaineilla, mikä ei ole oikeasti pakollista. Nouseva hinta ohjaa päästövähennykset sinne, missä ne on halvinta toteuttaa.
Lisäksi järjestelmä olisi joustava. Jos sähköautot yleistyvät nopeasti, fossiilisten päästölupien kysyntä vähenee ja hinta laskee. Helpotus niille, joilla ei ole varaa hankkia sähköautoa.
Järjestelmä tuuppisi myös yrityksiä kehittämään vähäpäästöisiä polttoaineita. Päästöluvilla rokotetaan polttoaineen hiilisisältöä, eli hiilineutraalit polttoaineet eivät lupia tarvitsisi.
Liikenteen päästöjen puolittaminen kymmenessä vuodessa on todella kova tavoite, sanoo taloustieteen professori Matti Liski.Yle
Polttoainetta verotetaan jo nyt rankasti Suomessa. Päästöluvan hinta tulisi vielä tämän kaiken päälle. Kuinka monta senttiä bensalitralle tulisi lisähintaa?
Bensa kallistuisi, se on selvää, sanoo Liski. Hän kuitenkin jatkaa sanomalla, ettei muutos olisi dramaattinen.
Tosin kukaan ei voi etukäteen tietää, miten paljon polttoaineen hinta nousisi pumpulla. Päästöluvan hinta nimittäin ratkeaa vasta kysynnän ja tarjonnan kohdatessa markkinoilla.
Siltä varalta, että polttoaineen hinta nousisi kohtuuttomasti, järjestelmään voitaisiin rakentaa varaventtiili, sanoo Liski.
– Valtio voisi asettaa katon, jonka yli päästöluvan hinta ei saa mennä. Se voi olla vaikkapa 50 senttiä per polttoainelitra tai vähemmän, taso riippuu poliittisista tahdosta.
Polttoaineen kallistuminen kirpaisee pienituloisia kovemmin kuin keski- ja hyvätuloisia. Kuulostaa poliittisesti tulenaralta.
Liski muistuttaa, että valtio voi hyvittää polttoaineen kallistuminen pienituloisille esimerkiksi tulonsiirroilla tai verotuksella. Vientiteollisuuden rahtikulujen nousua valtio voisi kompensoida esimerkiksi yritysverotuksen kautta.
Valtiolla olisi varaa hyvityksiin, sillä päästölupien huutokaupoista saataisiin todennäköisesti miljarditulot.
Liski muistuttaa vaihtoehdoista. Jos Suomi päättää puolittaa päästöt esimerkiksi korottamalla polttoaineveroja, tukemalla sähköautoja ja lopulta kieltämällä bensakoneet kokonaan, lasku olisi vielä kovempi.
Viilataanko meitä linssiin?
Herää epäily. Miten varmistetaan, että polttoainejakelijat eivät myy menovettä enemmän kuin lupakiintiöt sallivat?
Tuoreessa muistissa on diesel-skandaali, jossa maailman luotetuimmat autonvalmistajat Saksassa huijasivat päästömittauksissa.
Liskin mukaan järjestelmään on syytä laatia uskottavat sanktiot rikkomuksista. Vilunkipelin pitää tulla kalliimmaksi kuin lupien hankkimisen.
Entä voiko järjestelmä vuotaa? Alkaisivatko suomalaiset rahdata halpaa polttoainetta Venäjältä ja Virosta?
Liski myöntää, että polttoaineen tuonti naapurimaista lisääntyisi jonkin verran. Suomi on kuitenkin Euroopan pussin perällä, ja rajoilta on pitkä matka suurimpiin kaupunkeihin.
Rajaseutuja lukuun ottamatta alebensan tuonti ei kannattaisi. Tuontiin järjestelmä ei kaatuisi.
Suomi paukuttelee henkseleitä, mutta kestääkö kantti?
Liskin mukaan uuden järjestelmän pystyttäminen voisi onnistua nopeimmillaan 1,5 vuodessa. Esimerkiksi Energiavirastolla on kokemusta päästöoikeuksien huutokaupan järjestämisestä.
Suomessa ja Euroopassa on myös osaamista järjestelmän rakentamiseen. Isoin kysymys onkin Liskin mukaan se, onko päättäjillä kanttia pitää kiinni tekemästään linjauksesta.
Sopisi olla, hän sanoo.
– Minun on erittäin vaikea nähdä, että jos haluaa pitää kiinni tavoitteesta, miksi ei sitten haluaisi päästä siihen mahdollisimman halvalla.
Kauaa ei ole aikaa arpoa keinoja. Liikenteen päästöjen puolittamiseen on aikaa kymmenen vuotta, mutta se on vasta alkua.
Suomalaiset päättäjät ovat kehuskelleet maailmalla, että olemme hiilineutraaleja 2035 mennessä. Ja pian sen jälkeen pitäisi muuttua hiilinegatiiviseksi. Se tarkoittaa, että Suomen metsät sitovat enemmän hiilidioksidia ilmasta kuin tehtaat, kotien lämmitys ja liikenne aiheuttavat.
Tähän mennessä pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ilmastotoimet ovat olleet kauniisti sanottuna vaisuja.
– Meillä ei ole ollut kauhean konkreettisia keinoja. Tässä olisi nyt sellainen keino, jossa poliitikoilla olisi mahdollisuus profiloitua myös siinä, että tavoitteista pidetään kiinni, Liski kuittaa.
Vastaava vire on pitkän linjan talousmies Björn Wahlroosin tänään julkaistussa kirjassa Kuinkas tässä näin kävi – Miksi maallamme ei ollut malttia vaurastua (Otava 2019).
Wahlroos suomii valtiojohtoisuutta, talouden sääntelyä ja veroja. Hän tähtää keihäänsä terävimmän kärjen ammattiyhdistysliikkeeseen ja konsensushakuiseen kotimaiseen politiikkaan.
– Meillä on maailman vahvin ammattiyhdistysliike, maailman korkeimpiin kuuluva veroaste, maailman suhteellisin vaalitapa, maailman tiukin yleissitovuus ja maailman tasaisimpiin kuuluva tulonjako, Wahlroos kirjoittaa.
Wahlroos ei pidä näitä asioita hyvinä, vaan asioina jotka ovat – pilalla. Ja konsensusta on tilalla.
Tätä Wahlroos haluaa
Pääosa 250-sivuisesta kirjasta kertaa Suomen taloushistorian tuttuja käänteitä: metsiä, metallia ja Nokiaa. Wahlroosin ajatukset nykymenosta on kiteytettävissä kolmeen pääasiaan:
Yksi: Suomalainen verotus on liian kireää, joten omistus- ja yritysveroja pitäisi keventää huomattavasti.
Kaksi: Työehtosopimusten yleissitovuus hidastaa työmarkkinoiden muutosta ja vaikeuttaa työpaikkojen syntymistä, joten yleissitovuus pitää poistaa tai rajata vain minimiehtoihin.
Kolme: Suomi tarvitsisi sosiaaliturvauudistuksen, jossa luotaisiin kannustinloukkuja purkava perustili ja pienennettäisiin työttömyysturvaa.
Wahlroos kaipaa siis kepeämpiä rakenteita, "pienempää valtiota", eli lisää toimintavapautta markkinoille.
– Jos pystymme luomaan elinkeinoelämälle investointien selvään kasvuun johtavan hyvän toimintaympäristön, näivettymisen ja nopeasti etenevän digitalisaation kielteiset vaikutukset pienenevät, hän kirjoittaa.
"Kolmisen vuotta sitten monelle näytti siltä, että palo oli saatu hallintaan, mutta kyllä se edelleen kytee."
Wahlroos siteeraa kirjassaan Stephen Elopia, joka johti Nokiaa keskellä sen syvintä kriisiä. Elop vertasi Nokiaa palavaan öljynporauslauttaan, josta on hypättävä kylmään veteen – ja Wahlroos teippaa saman ajatuksen nyky-Suomen kylkeen.
– Kolmisen vuotta sitten monelle näytti siltä, että palo oli saatu hallintaan, mutta kyllä se edelleen kytee, ja kansainvälisen kysynnän heiketessä se voi syttyä ilmiliekkeihin.
Hänen mukaansa Suomen on valittava uusi suunta, samoin kuin pääministeri Margaret Thatcher teki kovalla kädellä Britanniassa 1980-luvulla. Wahlroos kertoo kilpailukykysopimuksen synnyttämisen herättämistä ajatuksista vuonna 2015 näin:
– Eihän lakkoja tietenkään kukaan halunnut, mutta metsäteollisuuden ja muun vientiteollisuuden tulevaisuudelle rakenneuudistukset ovat välttämättömiä. Ne on saatava aikaan lakkojen uhallakin, mikäli Suomi halutaan nousuun. Itse kiteytin yleensä kantani näin: "Tämä maa ei tule muuttumaan ilman kovaa rettelöintiä. Se tappelu olisi parempi ottaa nyt, kun vielä on jotain pelastettavaa."
Ay-liikkeen lisäksi Wahlroos kritisoi Elinkeinoelämän keskusliittoa EK:ta. Sitä Wahlroos pitää "vuorineuvosten klubimaisena elinympäristönä" ja kolmikantaisen neuvottelumallin takaajana.
– Konsensus ja siihen liittyvä vastakkainasettelun pelko ovat käytännössä luoneet EK:n ja ay-liikkeen välille symbioottisen suhteen.
"Tappelu olisi parempi ottaa nyt, kun vielä on jotain pelastettavaa."
Kymmenkunnan eduskuntapuolueen järjestelmää Wahlroos pitää liian sirpaleisena rakenneuudistusten läpimenolle.
Ratkaisuksi hän esittää eduskuntavaalien vaalipiirimäärän rajua nostamista. Kun Suomi on nyt jaettu 13 vaalipiiriin, Wahlroos visioi 67:ää vaalipiiriä, joista kustakin valittaisiin eduskuntaan vain 3 edustajaa.
– Käytännössä tämä merkitsisi edustajanpaikkojen keskittymistä valtakunnallisesti suurimmille ja paikallisesti vahvoille puolueille. Oletettavasti se vuorostaan tekisi toimivan enemmistöhallituksen muodostamisen helpommaksi.
Hänen mukaansa Suomi ottaa eduskuntavaalit "liian vakavasti". Hänen mukaansa tarkoituksena ei välttämättä ole tuottaa Arkadianmäelle pienoismallia kansasta, vaan "toimiva parlamentti".
"Nalle" on siirtymässä sivuun korokkeilta
Björn "Nalle" Wahlroosin, 67, aiemmat teokset ovat Markkinat ja demokratia – loppu enemmistön tyrannialle (Otava 2012) ja Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta (Otava 2015).
Koulutukseltaan Wahlroos on kauppatieteiden tohtori. Hän on finanssikonserni Sammon ja metsäyhtiö UPM:n hallitusten puheenjohtaja. Hän toimi myös Nordea-pankin hallituksen puheenjohtajana vuodet 2011–2019.
Oslossa Torshovissa kaapattiin n. klo 12.30 paikallista aikaa ambulanssi. Auto törmäsi ihmisiin.
Yksi epäilty on otettu kiinni, toista etsitään. Poliisi käytti asetta pysäyttääkseen ambulanssin.
Loukkaantuneiden tarkasta määrästä ja heidän vammoistaan ei ole vahvistettua tietoa.
Tapahtumat saivat alkunsa kolarista, jossa henkilöauto päätyi katolleen. Paikalle tulleen ambulanssin kaappaaja oli ilmeisesti kolariautossa. Myös poliisin etsimä nainen oli autossa.
Poliisin mukaan mikään ei viittaa terrorismiin.
16.32 Hetki hetkeltä -seuranta päättyy tähän, mutta Yle jatkaa tilanteen seuraamista. Kiitos mielenkiinnosta!
16.20 Poliisi kertoo Twitterissä, että tapaus ei tämän hetkisen tiedon mukaan liity terrorismiin. Poliisitutkinta on varhaisessa vaiheessa, ja keskittyy nyt todistajien kuulemiseen sekä videoiden ja muiden teknisten johtolankojen hankkimiseen.
16.09 Ambulanssin kaapannut mies ei haavoittunut kiinnioton yhteydessä, uutisoi Aftenposten. Aiemmin miehen kerrottiin saaneen vammoja.
15.40 NRK uutisoi ambulanssin kaappaamiseen johtaneen tilanteen alkaneen kolarista, jossa henkilöauto päätyi katolleen. Ilmeisesti kolariautossa ollut mies varasti paikalle saapuneen ambulanssin ja autossa ollut nainen pakeni paikalta.
15.28 Poliisi on julkaissut etsimänsä naisepäillyn tuntomerkit. Tämän henkilöllisyys on poliisin tiedossa. Nainen on poliisin julkaiseman Twitter-viestin mukaan 165 senttiä pitkä, vaaleaihoinen ja ruskeahiuksinen. Poliisin mukaan nainen vaikuttaa päihtyneeltä.
15.25 Ambulanssissa kaappauksen tapahtuessa olleet kolme työntekijää eivät saaneet fyysisiä vammoja, uutisoi uutistoimisto NTB.
15.23 Dagbladetin mukaan useat lähialueen koulut ovat lukinneet oppilaat sisätiloihin.
15.17 Poliisin Twitter-viestin mukaan etsitty nainen oli osallisena liikenneonnettomuudessa, jonka yhteydessä ambulanssi varastettiin.
15.13Dagbladet kertoo poliisin etsivän naista epäiltynä osallisuudesta ambulanssin kaappaamiseen.
15.11 Omar Khatujev kertoo Aftenpostenissa joutuneensa hyppäämään turvaan kovaa vauhtia ajaneen ambulanssin edestä. Hänen mukaansa ambulanssin perässä ajoi poliisiauto. Hän kertoo kuulleensa laukauksia.
15.05Aftenposten uutisoi, että ambulanssissa oli kaappaushetkellä kolme työntekijää.
14.53 Poliisi kertoo Twitterissä, että ambulanssi ajoi kohti naista, tämän kahta lasta ja vanhempaa pariskuntaa. Lapset ovat seitsemän kuukauden ikäisiä. Poliisi sai kaapatun ambulanssin hallintaansa noin 15 minuuttia auton varastamisen jälkeen.
14.51 Aftenpostenin mukaan lähellä tapahtumapaikkaa sijaitseva Lilleborgin koulu komensi oppilaat sisälle ja lukitsi rakennuksen.
14.44 Kuvien perusteella epäilty on kaljupäinen ja pukeutunut maastokuvioiseen asuun.
Varastettu ambulanssi on törmännyt Oslon Torshovissa useisiin ihmisiin. Varastettu ajoneuvo ajoi päin lastenvaunuja, joissa oli kaksi lasta. Vaunuissa olleet lapset on viety sairaalahoitoon.
Lisäksi auto osui tai oli vähällä osua lasten äitiin ja vanhempaan pariskuntaan. Tilanteessa syntyneiden vammojen vakavuudesta ei toistaiseksi ole tietoa.
Poliisi tiedottaa aseistautuneen miehen varastaneen ambulanssin noin kello 12.30 paikallista aikaa, ja poliisin saaneen tilanteen hallintaansa ja epäillyn tekijän otettu kiinni noin 15 minuuttia myöhemmin. Toista epäiltyä etsitään.
Tilanne sai ilmeisesti alkunsa, kun henkilöauto kolaroi ja päätyi katolleen, minkä jälkeen autossa ollut mies kaappasi paikalle tulleen ambulanssin. Kolariautossa ollut nainen pakeni. Poliisin mukaan nainen vaikutti päihtyneeltä.
NRK:n tietojen mukaan poliisi pysäytti varastetun auton ampumalla renkaisiin. NRK:n haastatteleman silminnäkijän mukaan myös ambulanssia ajanut mies avasi tulen.
Poliisi kertoo Twitterissä käyttäneensä tilanteessa ampuma-asetta.
Tapahtuneen vuoksi poliisi eristi laajan alueen. Paikalle hälytettiin paljon poliiseja ja poliisin helikopteri partioi alueella.
Poliisin mukaan tapaus ei tämän hetkisen tiedon mukaan liity terrorismiin. Tutkinta jatkuu nyt kuulusteluilla ja videoiden hankkimisella.
Prinssi Harryn yhdessä puolisonsa herttuatar Meghanin kanssa antama avomielinen tv-haastattelu on saanut brittimedian spekuloimaan pariskunnan henkisellä tilalla. Pariskunta kertoi televisiossa kamppailevansa julkisuuden valokeilassa.
Haastattelu on viimeisin käänne Sussexin herttuaparin viime aikoina ihmetystä herättäneessä toiminnassa.
Tuoreessa tv-haastattelussa pariskunta kertoi kärsivänsä suuresti heihin kohdistuvasta huomiosta.
Britanniassa pariskunnan toimintaa on pidetty kuninkaallisille erikoisena käytöksenä.
Windsorin linnan lähelle kokoontui toukokuun 6. päivä valtava määrä tiedotusvälineitä raportoimaan Sussexin herttuaparin pojan syntymästä. Will Oliver / EPA
Prinssiveljekset "eri poluilla"
Jo jonkin aikaa lehdistössä on spekuloitu prinssi Harryn ja tämän isoveljen prinssi Williamin huonontuneilla väleillä.
Sunnuntaina ITV-televisiokanavalla esitetyssä Harry and Meghan: An African Journey -dokumentissa Harry vaikutti vahvistavan väitteen veljesten ongelmista sanoessaan heidän olevan elämässään eri poluilla. Samalla Harry kuitenkin painotti rakastavansa veljeään.
– Olemme veljeksiä ja tulemme aina olemaan veljeksiä. Meillä on hyviä päiviä ja huonoja päiviä, prinssi kommentoi.
Harry kertoi haastattelussa myös olevansa edelleen vereslihalla äitinsä prinsessa Dianan kuoleman ja tämän mediakäsittelyn vuoksi.
– Joka ikinen kertä kun näen kameran, joka ikinen kerta kun kuulen kameran äänen, joka ikinen kerta kun näen salamavalon, palaan takaisin menneeseen, Harry sanoi tv-ohjelmassa äitiinsä viitaten.
Tänään tiistaina brittimedia laatulehdistä tabloideihin on julkaissut nimettömiin hovilähteisiin perustuvia uutisia, joissa prinssi Williamin, kuningattaren ja muiden kuninkaallisen perheen jäsenten kerrotaan olevan huolissaan Harrysta.
Julkisuudessa on jo jonkin aikaa spekuloitu Williamin ja Harryn huonontuneilla väleillä. Harry vahvisti tv:ssä, että veljekset ovat "eri poluilla". Kuva on otettu Buckinghamin palatsin parvekkeella 10. heinäkuuta 2018. Vasemmalta Meghan, Harry, William ja Catherine.STR / EPA
Hovilähde: "Syytä olla huolissaan"
Prinssi William toivoo, että Sussexin herttua ja herttuatar ovat kunnossa, sanoo Britannian yleisradioyhtiön BBC:n nimetön lähde hovissa.
Daily Mail -iltapäivälehden mukaan koko kuninkaallinen perhe on huolestunut Williamin ja Harryn huonontuneista väleistä.
Iltapäivälehti The Sunissa "prinssejä lähellä oleva" merkittävässä asemassa oleva hovilähde sanoo Williamin olevan huolestunut pikkuveljensä hauraasta henkisestä tilasta.
– Sanoisin, että hän ei voi hyvin julistaessaan sodan kaikkia vastaan ja itkiessään julkisuudessa. Tämä ei ole tasapainoisen ihmisen toimintaa, The Sunin lähde sanoo.
The Times -sanomalehdessä niin ikään nimetön lähde hovista kertoo kuningattaren ja useiden muiden perheenjäsenten olevan hyvin huolissaan Harrysta ja Meghanista.
– Mitä ikinä onkaan meneillään, se vaatii heistä veronsa. Siitä on tietysti syytä olla huolissaan, Timesin lähde sanoo.
Keittiöpäällikkö Aki Koivuniemi herättää keskustelua siitä, miten paljon suomalaiset haaskaavat ruokaa. Ruokahävikki on suuri syy ilmastonmuutokseen ja hävikki korostuu etenkin hotelliaamiaisella.
Koivuniemi toimii keittiöpäällikkönä Scandic Ikaalisten Kylpylässä. Hän julkaisi Facebookissa päivityksen aiheesta viikonloppuna. Päivitystä on jaettu ja kommentoitu vilkkaasti.
Koivuniemi jakoi kaksi kuvaa siitä, miten paljon suomalaiset ottavat ruokaa aamiaisella.
Aki Koivuniemi Aki Koivuniemen mukaan kuvia ei ole muokattu, eikä ruokaa siirretty lautaselta toiselle. Aki Koivuniemi
43 kiloa biojätettä
Ruuan ottaminen buffet-aamiaisella ei olisi ongelma, ellei siitä jäisi paljon syömättä.
Viime viikon syyslomalla Pirkanmaalla Koivuniemen tiimi tarjoili 14 000 annosta ruokaa. Keittiöpäällikkö näki siis laajalla otannalla suomalaisten ruokatottumuksia. Aika paljon ruokaa jäi lautaselle.
Yhtenä päivänä keittiöstä jäi aamiaisen buffet-pöydistä ja valmistuksesta hävikkiä noin 3,5 kiloa ja lautashävikkiä syntyi samana päivänä noin 43 kiloa. Tämä on ihan liikaa.
– Yllätyit toki varmasti itsekin, ettet jaksanutkaan syödä puolta kiloa pekonia, 20 kpl nakkeja, 10 kpl lihapullaa, 4 viipaletta leipää, kahta kulhoa jogurttia, kolmea kanamunaa, lautasellista munakokkelia, puolikasta vesimelonia, neljää pikkupullaa, kahta lasia mehua ja viittä kuppia kahvia? Mutta mihin se ilmastoahdistus jää, kun ei sitten jaksakaan syödä kaikkea? Koivuniemi kysyy Facebookissa.
Keittiöt pienentävät hävikkiä
Koivuniemi kertoo Ylelle, että asia on mietittänyt häntä jo monta vuotta. Ammattikeittiöt näkevät nykyään paljon vaivaa ruokahävikin pienentämiseksi.
– Me suunnittelemme ruokalistat, ostot, raaka-ainekierrot, valmistusmäärät, valmistustavat ja muut sen mukaan, että turhaan emme osta, valmista tai haaskaa raaka-ainetta, Koivuniemi kertoo.
Buffetissa on alakoulusta tuttu kyltti: Ota minkä jaksat, lisää saa hakea. Silti ruokahävikkiä syntyy.
Koivuniemi muistuttaa, että tutkimusten mukaan kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta noin kolmannes syntyy ruuasta. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä ja syntyy päästöjä.
– Jotta ruoka pääsee ravintolaan lautaselle saakka, on monen ammattilaisen työpanosta tarvittu. Aina viljelijästä siihen viimeiseen kokkiin siinä ravintolassa. Ja kaikkien näiden työ on tehty turhaan, kun ruoka heitetään hukkaan. Jos globaali ruokahävikki olisi valtio, sen hiilijalanjälki olisi kolmanneksi suurin Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.
Satoja miljoonia kiloja menee hukkaan
Suomalaisessa kodissa keskimäärin joka kymmenes leipäpala, hedelmä tai vihannes päätyy roskiin, kertoo Kuluttaja-lehden organisoiman Hävikkiviikon verkkosivu.
Kaikkiaan Suomen kotitalouksista kertyy 120–160 miljoonaa kiloa hävikkiruokaa. Se kuormittaa luontoa ensin tuotantoketjussa, sitten jätteenä.
Koteihin ostetusta ruoasta kuusi prosenttia päätyy jätteeksi. Kukkaroihin se tietää reilusti yli sadan euron lovea vuodessa.
Ruokaketju aiheuttaa yli neljänneksen ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasupäästöistä, ja samaan aikaan kolmannes alkutuotannosta päätyy ruokaketjun varrella hävikiksi tai muuten jätteeksi, IPCC:n raportissa todetaan.
Bisnesmatkustajat harvoin jättävät hävikkiä
Ilmastoasiat ovat monelle tärkeitä, niin myös Aki Koivuniemelle. Hän kertoo joidenkin tulleen bussilla lomailemaan ilmastoasioiden vuoksi.
– Mutta sitten tulee se hetki kun alkaa se aamupala, hotelliaamiainen! Joitakin toki varmasti asia ahdistaa. Ja ei kaikki toimi näin. Mutta vielä toistaiseksi ainakin suurin osa toimii. Valitettavasti, Koivuniemi sanoo.
Hänen mukaansa eniten lautaselle jää lasten ja nuorten lautasilta, 5–20-vuotiailta. Nuoret kokevat yleensä eniten ilmastoahdistusta.
– Eli nyt ensi kerralla, kun lintsaatte koulusta ja osallistuttu ilmastolakkoon, niin miettikääpä mikä ilmastokuorma oli vaikkapa niillä pekoneilla, jotka jätit lomalla lautaselle aamiaisella. Jotka tuotettiin ja valmistettiin siis täysin turhaan, Koivuniemi kirjoitti Facebookissa.
Koivuniemi kertoo saaneensa päivityksestä pääosin myönteistä palautetta, mutta osaa on ärsyttänyt nuorten syyllistäminen.
Ruuan jättäminen johtuu ehkä siitä, että vanhemmat ottavat lapsilleen liikaa ruokaa tai nuorilla ei ole paljon kokemusta hotelliöistä.
– Bisnesmatkustajat harvoin jättävät mitään lautaselle.
Keittiöpäällikkö aikoo pohtia, miten keittiön olisi mahdollista vielä entisestään vähentää ruokahävikkiä.
Voit keskustella ruokahävikistä 22.10. kello 18.00 asti.
Alko on päättänyt, ettei se toistaiseksi järjestä yleisölle suunnattuja viininmaistelutilaisuuksia eli Etiketti-pruuveja.
Päätös johtuu siitä, että alkoholilain kiemurat tulivat monopolille yllätyksenä, kun valvova viranomainen Valvira pyysi maistelutilaisuuksista selvitystä.
Alko tiedotti jo syyskuussa, että se keskeyttää Etiketti-lehden pruuvit eli viinikurssit toistaiseksi lokakuun loppuun asti. Näin se teki ilmoituksensa mukaan heti, kun pruuvien järjestelyissä havaittiin korjattavaa. Pruuvien toimintatavat haluttiin käydä läpi uuden alkoholilain näkökulmasta valvovan viranomaisen Valviran kanssa.
Keskiviikkona Alko hieman nolona tiedottaa uudemman kerran, että uuden alkoholilain tullessa voimaan olisi Etiketti-pruuvien toimintatapoja pitänyt tarkentaa yhdessä viranomaisten kanssa. Maisteluja ei enää järjestetä.
Viinit pitäisi ostaa itse ensin Alkosta
Alko kertoo, että sen pruuvitoiminta on perustunut Alkon lakisääteiseen vähittäismyyntioikeuteen ja siihen, että kurssien osallistujilla on oikeus ostaa maistettavat viinit tilaisuuteen yhdessä.
Uuden lain mukaan Alko ei voisi kuljettaa tuotteita itse kurssitilaan, vaan osallistujien pitäisi noutaa ne myymälästä.
Alkon mukaan tällainen toimintamalli muodostuu käytännössä vaikeaksi toteuttaa.
Etiketti-pruuvit aloitettiin vuonna 1998 asiakkaiden toiveesta. Tilaisuuksia on järjestetty Alkon tiloissa ympäri Suomea vuosittain noin 200. Vuonna 2018 niissä oli osallistujia noin 4 400.
Alko maistatti ilman anniskelulupaa
Jupakka sai alkunsa, kun alkusyksyllä kerrottiin yksityisen viiniasiantuntijan järjestämistä maksullisista maistelutilaisuuksista. Ravintola-alan verkkojulkaisu Viisi Tähteä kertoi, että Helsingin poliisi epäilee yrittäjää alkoholirikoksesta, koska tilaisuuksiin ei ollut haettu anniskelulupaa.
Viisi Tähteä kertoi myös, että se oli yhteydessä Alkoon ja Valviraan selvittääkseen, harjoittiko Alko pruuvejaan samalla tavoin ilman anniskelulupaa.
Paljastui, että Alkon myymälöissä maistelujen järjestäminen on alkoholilain vähittäismyyntiä koskevien säädösten mukaan kiellettyä, Viisi Tähteä kirjoitti.
Tiistaina Liperissä tapahtuneessa liikenneonnettomuudessa autonsa hallinnan menettäneen kuljettajan epäillään olleen huumeiden vaikutuksen alaisena.
Tiistaina ennen kello kuutta aamulla Polvijärventiellä tapahtuneessa kolarissa kuoli yksi ihminen ja kaksi henkilöä loukkaantui.
Poliisin tutkinassa on selvinnyt, että Polvijärven suunnasta suurta nopeutta ajanut henkilöauto ajautui kylki edellä Marjalan suunnasta ajaneen henkilöauton keulaan. Törmäys tapahtui valtatie 9:n yli johtavan sillan päällä.
Sivuluisuun joutuneen auton matkustaja kuoli ja kuljettaja loukkaantui vakavasti.
Loukkantunut, huumeiden käytöstä epäilty kuljettaja on sairaalahoidossa. Poliisi ei ole päässyt puhuttamaan häntä.
Molemmat autossa olleet olivat nuorehkoja, täysi-ikäisiä miehiä.
Vastaan tulleen auton kuljettaja toimitettiin niin ikään sairaalahoitoon ja häntä poliisi on voinut kuulla asiasssa.
Tapahtumahetkellä tien pinta oli märkä, muttei jäässä. Molemmat ajoneuvot vaurioituivat pahoin.
Britannian parlamentti hyväksyi eilen illalla periaatteellisesti Johnsonin erosopimuksen, mutta antoi samalla lunta tupaan hylätessään ehdotuksen lakipaketin käsittelyn aikatauluista.
Boris Johnson on silti ensimmäinen pääministeri, joka on onnistunut voittamaan brexit-äänestyksen Britannian parlamentissa.
Vielä ei tiedetä, miten suuri lopullinen kannatus Johnsonin erosopimukselle on parlamentissa.
Pääministeri Boris Johnson puhui parlamentissa eilen ennen äänestyksiä. Jessica Taylor / UK Parliament / EPA
– Vaikka se meni ensimmäisen vaiheen läpi 30 äänen erolla, siihen voidaan vielä periaatteessa esittää erilaisia muutosehdotuksia, jotka voi vesittää sen sisällön, sanoo Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkija Timo Miettinen.
Johnson onnistui silti siinä missä edeltäjä Theresa May ei – Johnson sai kovan linjan brexit-kannattajat konservatiivipuolueen sisältä taipumaan kannalleen.
– Tämä ei ole välttämättä hänen persoonansa ansiota, vaan lähestymistapa oli radikaalisti erilainen kuin Maylla, Miettinen sanoo.
May yritti etsiä sopimuksensa taakse yhteisymmärrystä koko parlamentin sisällä, toisin kuin Johnson, joka karsi erimieliset pois.
Johnsonin siivousluudan alle joutui myös hallituskumppani DUP, jonka pääministeri käytännössä hylkäsi erosopimuksen takia. Tämä voi tulevaisuudessa kostautua, sillä nyt Johnson näyttäytyy pienempien puolueiden kannalta epäluotettavana hallituskumppanina.
– Luottamuksen puute on Johnsonin suurin heikkous. Hän muuttaa mieltänsä hyvin nopeasti ja on valmis syömään sanojaan, Miettinen kertoo.
Boris Johnson pelleilee kalatiskillä Britannian EU-eroa ajavan kampanjan aikana vuonna 2016.AOP
Pitkän linjan brexit-mies
Johnson on kampanjoinut EU-eron puolesta pitkään ja oli näkyviä eroa kannattavia hahmoja ennen kesäkuun 2016 kansanäänestystä.
Kun David Cameron erosi äänestyksen vanavedessä ja Theresa May nousi pääministeriksi, Johnson päätyi Britannian ulkoministeriksi. Tästä pestistä hän erosi vuonna 2018, protestina Mayn EU-erosopimukselle.
Johnson näyttäytyy nyt uskottavana, Miettinen sanoo, sillä hän on esiintynyt koko ajan brexitin läpiviejänä, vahvana johtajana, joka yrittää härkäpäisesti viedä kansan tahdon maaliin.
Osin tätä selittää myös yhteiskunnan yleinen ilmapiiri.
– Ihmiset ovat todella kyllästyneitä tähän koko kysymykseen.
Onko edessä uudet vaalit?
Tutkija uskoo, että Johnson punnitsee mahdollisia vaaleja brexit-sopimuksen kannalta.
– Kyse on siitä, onko nykyinen parlamentin kokoonpano sellainen, että erosopimukselle voisi olla mahdollisuuksia uusitussa aikataulussa vai lähdetäänkö vahvempaa tukea hakemaan uusien vaalien kautta, Miettinen sanoo.
Hänen mukaansa molemmat vaihtoehdot ovat vielä mahdollisia.
– Uudet vaalit ovat hieman todennäköisempi vaihtoehto. Tällöin nykyinen lakiesitys raukeaisi ja sitten mentäisi hakemaan uutta käsittelyä vaalien kautta, Miettinen sanoo.
Mielenosoittajat pitävät Boris Johnsonia esittävää nukkea uutta kansanäänestystä vaatineessa mielenosoituksessa.Facundo Arrizabalaga / EPA
Brexit-vääntö ei tunnu heiluttaneen Johnsonin suosiota kansan keskuudessa. Johnson on YouGovin imagoarvion mukaan edelleen Britannian suosituin konservatiivipoliitikko noin 30 prosentin kannatuksella, samoin kuin ennen valintaansa pääministeriksi.
Johnson tunnetaan kotimaassaan hyvin, arviolta 98 prosenttia briteistä on YouGovin mukaan kuullut Johnsonista. Tunnetumpia poliitikkoja ovat vain Johnsonin edeltäjä Theresa May ja työväenpuolueen Jeremy Corbyn.
Lontoon pormestarina Boris Johnson tunnettiin innokkaana pyöräilijänä. Kuvassa hän pyöräilee Oxford Streetillä helmikuussa 2016.Facundo Arrizabalaga/EPA
Johnson eroaa tyystin edeltäjästään Theresa Maysta, joka nähtiin julkisuudessa hillittynä, pidättyväisenä ja aina siistissä jakkupuvussa hiukset laitettuna. Johnsonin kerrotaan sotkevan hiuksiaan ennen esiintymistä, jotta hän ei näyttäisi siltä, mitä hän todellisuudessa on: yksityiskoulujen ja huippuyliopistojen kasvatti.
Tämä tausta on luonut hänelle vahvat verkostot, jotka ovat paitsi tukeneet häntä vaaleissa myös suojanneet skandaaleilta. Samalla se on koulinut Johnsonista sujuvasanaisen esiintyjän.
– Hänen puhetapaansa liittyy yläluokkaisia elementtejä, mutta siinä on myös ilmaisuja, jotka vetoavat tavanomaiseen kansaan, Miettinen sanoo.
Miettisen mukaan Johnsonin tapa ”puhua kansalle” peittää alleen sen, että hän on muokannut brexit-prosessia hyvin itsepäisesti ja omaa linjaa vetäen.
– Hänellä on Trumpin tavoin taipumus möläytellä ja sanoa sellaisia asioita, mitkä eivät olisi menneet perinteisen poliitikkofiltterin läpi, Miettinen sanoo.
Toimittajasta pormestariksi
Yksi pääministerin vahvuuksista on myös se, että hänellä on kokemusta politiikasta paikallistasolla. Hänet valittiin Lontoon pormestariksi vuonna 2008. Hän pysyi pestissään vuoteen 2016. Tuona aikana Lontoon kaduille pyörähti kolonna kaupunkipyöriä ja kaupungissa pidettiin olympialaiset.
Myös Johnsonin toimittajataustaa voidaan pitää vahvuutena, sillä hän Miettisen mukaan ymmärtää miten julkisuus toimii ja hänen mielipiteitään siteerataan brittilehdistössä ahkerasti.
Yhdysvaltalaisen lentokonevalmistaja Boeingin liikevoitto jäi heinä-syyskuussa alle puoleen vuoden takaisesta.
Yhtiölle kertyi nettovoittoa noin 1,2 miljardia dollaria (noin miljardi euroa), kun tulos vuotta aiemmin oli 2,4 miljardia dollaria (2,2 miljardia euroa). Myös yhtiön liikevaihto kutistui yli 20 prosenttia.
Tulosta painoi yhtiön mukaan matkustajakonemalli 737 Max, joka on ollut lentokiellossa maaliskuusta lähtien lentokoneturmien vuoksi. Yhtiön toimitusjohtaja Dennis Muilenburg sanoo, että turmakonemalli voitaisiin saada takaisin liikenteeseen vielä tänä vuonna.
– 737 Max -mallin turvallinen paluu on tällä hetkellä yhtiön ensisijainen päämäärä ja edistymme jatkuvasti.
Boeing aikoo kasvattaa konemallin kuukausittaista valmistusta 42 koneesta 57:een ensi vuoden loppuun mennessä.
Ilmastonmuutos nyt. Apokalypsi huomenna. Tällainen puhe on meille yhä tutumpaa.
Mutta ilmastonmuutos on vain yksi uhista. Luin äskettäin, että multa on loppumassa. Se on yksi esimerkki siitä, että kulutamme liikaa.
Ylikulutuspäivä, eli hetki jolloin ihmiskunta oli jo tyhjentänyt vuotuisen ruokakomeronsa, tuli vastaan viime heinäkuun lopussa. Tuolloin ekologinen jalanjälkemme ylitti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä kasvihuonepäästöjään.
Me suomalaiset olimme syöneet eväämme jo huhtikuun alussa.
Ja tässä kiteytyy ongelman kova ydin: maailmassa on liikaa suomalaisia. Ja meitä tulee kovaa vauhtia lisää koko ajan.
Uhkakuvat eivät poistuisi, vaikka maailman väestönkasvu pysähtyisi huomisaamuna kuin seinään.
Ilmastonmuutokseen liittyvässä vastuunpakoilussa syyllisiä yritetään etsiä aina jostakin muualta. Sanotaan, että meidän suomalaisten ei tarvitse tehdä mitään, sillä Kiinaan tai Intiaan verrattuina päästömme ovat mitättömät. Sanotaan, että afrikkalaisten pitää hillitä väestönkasvunsa eikä meidän tarvitse tehdä mitään.
Mutta uhkakuvat eivät poistuisi, vaikka maailman väestönkasvu pysähtyisi huomisaamuna kuin seinään.
Ongelma on se, että ”suomalaisia” tulee koko ajan lisää.
Ja suomalaisilla tarkoitan nyt ihmisiä, jotka kuluttavat kuin suomalaiset.
Kuinka voisimme kieltää heiltä nuo toiveet, kun uskomme, että olla suomalainen on parasta mitä tällä pallolla voi tapahtua?
Yhä kasvava joukko kiinalaisia, intialaisia ja afrikkalaisia havittelee elämäntapaa, jota me suomalaiset pidämme syntymäoikeutena. Hekin haluavat grillata pihvejä, ajaa hyvillä autoilla, nähdä maailmaa ja jotkut jopa saunoa. Ja kuinka voisimme kieltää heiltä nuo toiveet, kun uskomme, että olla suomalainen on parasta mitä tällä pallolla voi tapahtua?
Tehdään äärimmäisen karkea arvio. Kuvitellaan, että maailmassa on nyt kaksi miljardia ”suomalaista” eli kehittyneiden valtioiden kansalaista, jotka kuluttavat kuten suomalaiset. Kuvitellaan vielä, että ”afrikkalaisia” eli afrikkalaisten tavoin kuluttavia ihmisiä on loput kuusi miljardia. Tarkat luvut eivät tässä ole tärkeitä, ainoastaan suuruusluokat.
Kun nämä maapallon ”afrikkalaiset” vaurastuvat ja muuttuvat ”suomalaisiksi”, ekologisen jalanjäljen kannalta efekti vastaa kahdeksaatoista miljardia uutta nykyafrikkalaista.
Tämän rinnalla ehkä muutamaan miljardiin jäävä väestönlisäys Afrikassa on mitätön ongelma.
Mutta tietysti sitä vastaan pitää taistella. Kuten pitäisi taistella kaikkea ylikulutusta vastaan. Kaikkialla.
Kikujut ovat afrikkalainen bantukansa, joita on karkeasti sama määrä kuin suomalaisia. He viljelevät maata ja hoitavat karjaa, kuten suomalaiset joitakin vuosikymmeniä sitten. Heillä on suomalaisten tavoin kansallissankareita, kuten kolonialismia vastaan taistellut Jomo Kenyatta.
Suomalaisten lailla kikujut kyselevät: miksi meidän pitäisi tehdä mitään? Eurooppalaisia on sata kertaa enemmän, tehkööt he ilmastoteot. Ja jos emme saa lapsia, kuka hoitaa vanhukset ja maksaa tulevat eläkkeet?
Kikujujen logiikalla Suomessa vastuu sysätään kiinalaisille ja intialaisille. Samalla logiikalla Heinolassa voidaan sanoa: helsinkiläisiä on kolmekymmentä kertaa enemmän, pienentäkööt he Suomen ekologisen jalanjäljen. Heinävedellä taas todetaan: helsinkiläisiä on kaksisataa kertaa meitä enemmän, mehän ei kyllä tehdä yhtään mitään ilmaston eteen, kun on nuo stadilaiset.
Moraalinen vastuu on henkilökohtainen. Se koskee jokaista yksittäistä kikujua ja heinävetistä. Se koskee samanveroisesti jokaista suomalaista ja kiinalaista.
Tällainen päättely osoittaa mielestäni selkeästi, ettei vastuu maapallosta voi langeta kaupungeille, valtioille tai joillekin hallinnollisille yksiköille. Moraalinen vastuu on henkilökohtainen. Se koskee jokaista yksittäistä kikujua ja heinävetistä. Se koskee samanveroisesti jokaista suomalaista ja kiinalaista.
Kunnat, valtiot tai vaikkapa EU voivat koordinoida ja säädellä yksittäisen ihmisten toimintaa, mutta se ei poista henkilökohtaista vastuutamme.
Mitä yksittäisen ihmisen sitten pitäisi tehdä? Sitä en osaa sanoa. Kuten Greta Thunberg, jätän sen pohtimisen tutkijoille. Mutta kuvittelen, että oman ekologisen jalanjäljen ja sen kerrannaisvaikutusten minimoiminen voisi olla hyvä alku.
Koska jokainen suomalaislapsi vastaa neljää kikujua, suurperhe ei ehkä ole hyvä idea. Ehkä ei kannata lentää Qatariin, jonka ekologinen jalanjälki on maailman suurin. Ehkä kesällä ei kannata joka päivä grillata kiloittain lihaa ja makkaraa. Ehkä valtion ei pitäisi tukea moisia puuhia. Hysteriaa kannattaa välttää mutta ehkä kannattaa ottaa kuitenkin järki käteen.
Kari Enqvist
Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.
