Köyhyys on tutkitusti myrkkyä aivoille. Alituinen niukkuus ja stressi lamauttavat ajattelun ja lasten kohdalla aiheuttavat elinikäisiä riskejä fyysiselle ja henkiselle terveydelle. Harvemmin puhutaan toisesta ääripäästä. Mitä ihmiselle tapahtuu, kun hänestä tulee superrikas?

Tutkimusten mukaan yhteiskunnallisen aseman noustessa empatiakyky heikkenee. Samalla itsekeskeinen käytös lisääntyy. Laboratoriokokeissa on havaittu, että rikkaat ottavat herkemmin arvotavaroita muilta, valehtelevat neuvottelutilanteissa, huijaavat peleissä ja suosivat epäeettistä käytöstä työpaikalla.

Oma menestys lisää kokemusta siitä, että yhteiset säännöt eivät koske itseä. Rikas ajattelee herkemmin olevansa parempi kuin muut ja ansaitsevansa enemmän. Narsismi ja ahneus luovat itseään vahvistavan kehän.

Verolait kirjoitetaan lobbareiden avulla rikkaita suosiviksi, ja verokonsultit auttavat yhä aggressiivisemmassa verosuunnittelussa.

Raha tuo mukanaan myös vaikutusvaltaa. Mittava omaisuus avaa rikkaille ovia, jotka rivikansalaisille pysyvät tiukasti kiinni. Norjalainen veroasiantuntija Guttorm Schjelderup vieraili vastikään Helsingissä ja varoitti kovin sanoin vallan ja rahan keskittymisestä: ”Kun voittajat ovat nousseet tarpeeksi vauraiksi, he vievät tikapuut mukanaan”.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että verolait kirjoitetaan lobbareiden avulla rikkaita suosiviksi, ja verokonsultit auttavat yhä aggressiivisemmassa verosuunnittelussa.

Varoittava esimerkki löytyy Yhdysvalloista, jossa superrikkaiden ajama veropolitiikka on edennyt niin pitkälle, että he maksavat pienempää veroprosenttia kuin mikään muu tuloluokka. Sikäläiset veroviranomaiset ovat nostaneet kätensä ilmaan ja myöntäneet avoimesti keskittyvänsä tavallisiin tallaajiin. Resurssit eivät riitä rikkaiden verokikkailun syynäämiseen.

Verojärjestelmään on luotu rikkaita suosivia miljardiluokan aukkoja.

Suomessakin rikkaiden verotusta on kevennetty tuntuvasti. Progressiivisten verojen osuus on laskenut jo vuosikymmenten ajan ja verojärjestelmään on luotu rikkaita suosivia miljardiluokan aukkoja.

Yksi räikeä epäkohta liittyy osinkoihin. Palkansaajilla tuloverotus perinteisesti kiristyy tulojen noustessa, mutta osinkoverotuksessa on päätetty tehdä päinvastoin. Listaamattomien yritysten osingoissa on käytännössä sitä kevyempi verotus, mitä enemmän omistaa. Kansantaloudelle järjestely on haitallinen ja se sotii yleistä oikeudentajua vastaan.

Valtiovarainministeriön raportin mukaan verohelpotuksella tuetaan rikkaimpia suomalaisia sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain. Viimeksi syyskuussa hallituspuolueiden valtiosihteerien työryhmä katsoi yksimielisesti, että siihen on puututtava. Keskusta ja Rkp kuitenkin ilmoittivat, ettei veroetuun saa koskea.

Vakuutuskuoret ovat toinen porsaanreikä. Niihin on Suomessa sijoitettuna jopa 40 miljardia euroa. Kuorilla saa valtavia omaisuuksia piiloon esimerkiksi laittoman sisäpiirikaupan valvonnalta ja verojen maksua voidaan lykätä parhaassa tapauksessa loputtomiin. Jos vakuutuskuorien sijoituksista maksettaisiin sama pääomavero kuin muistakin sijoituksista, valtion kassaan kertyisi varovaisellakin laskennalla satoja miljoonia euroja.

Kansainvälisesti kovimpia verovälttelijöitä ovat monikansalliset suuryritykset. Nämä kymmenien tai satojen miljardien eurojen kokoiset suunnitelmataloudet optimoivat verotustaan alituisella kirjanpitokikkailulla.

Suuryritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun voidaan ja tulee puuttua.

Suomikaan ei ole siltä säästynyt. Täkäläiset tytäryhtiöt maksavat juuri sen verran palvelumaksuja ja korkoja emoyhtiölleen, että Suomen konttori näyttää tekevän tappiota. Voitot ohjataan kevyen verotuksen maihin. Kansainvälisten huippututkijoiden tuoreen arvion mukaan veromenetykset Suomelle ovat 650 miljoonaa euroa vuodessa. Suuryritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun voidaan ja tulee puuttua.

Kaiken kaikkiaan listaamissani esimerkeissä puhutaan lähes puolentoista miljardin eli 1500 miljoonan euron ammottavasta aukosta valtion kassassa joka vuosi. Tällä rahasummalla voisi kaksinkertaistaa lapsilisät tai pienentää peruskoulussa ryhmäkokoja neljänneksellä. Kouluista rahaa jäisi vielä muutama sata miljoonaa vanhustenhoidon hoitajamitoutuksen korjaamiseen.

Eikä tämä edes vaatisi veronkorotuksia. Rikkaat ja suuryritykset vain maksaisivat veronsa normaalien veroprosenttien mukaan.

Valtion kannattaa panostaa Norjan tavoin vero-osaamiseen. Muuten alan huiput ovat rikkaiden ja suuryritysten palkkalistoilla ja veropohja vuotaa.

Verojärjestelmän aukot hyödyttävät vain harvoja rikkaita. Verotusta on korjattava niin, että hyvinvointivaltion perusajatus toteutuu. Rikkaiden on maksettava tuloistaan suhteessa enemmän veroja ja verotulot käytetään kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen.

Oikeudenmukainen ja tehokas verotus on edellytys Suomen menestykselle ja hyvinvoinnille myös tulevina vuosikymmeninä.

Joona-Hermanni Mäkinen

Kirjoittaja on Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, tietokirjailija sekä luokan- ja historianopettaja. Hän on kirjoittanut mm. The New York Timesiin ja Jacobin Magazineen.

Aiheesta voi keskustella 24.10. klo 16.00 asti.

Brittiläisten tiedotusvälineiden mukaan hallitus valmistautuu siihen, että se esittää maanantaina ennenaikaisia parlamenttivaaleja.

Useiden eri medioiden tietojen mukaan pääministeri Boris Johnson esittää, että vaalit olisivat 12. joulukuuta. Johnson esittää parlamentille, että se hyväksyisi vaalipäivän.

Johnsonin mukaan olisi moraalisesti uskomatonta, jos työväenpuolue kieltäytyisi tukemasta hänen vaalipäiväänsä.

BBC:n mukaan työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn on ilmoittanut, että hänen puolueensa parlamemnttiryhmä ei osallistu ollenkaan maanantain istuntoon parlamentin alahuoneessa.

Corbyn sanoo puolueensa kyllä puoltavan vaaleja, mutta vasta sen jälkeen kun sopimuksettoman EU-eron vaara on lopullisesti ohi.

Johnson arvioi, että jos parlamentti hyväksyy vaalipäiväksi 12:nnen joulukuuta, niin parlamentti voitaisiin hajottaa marraskuun kuudentena. Hän myös suunnittelee, että parlamentti voisi käsitellä brexitiä ennen hajottamista myös perjantaisin ja viikonloppuisin.

Osa hallituksen ministereistä on ollut vaaleja vastaan ja erimielisyyksiä soviteltiin torstai-illan kokouksessa.

Pääministeri Johnson sanoo, että EU voisi hyväksyä brexitille lyhyen lykkäyksen. Hän arvioi sen olevan joko marraskuun puoleen väliin tai sen loppuun.

Hänen mukaansa on kuitenkin todennäköisempää, että lykkäys olisi tammikuun loppuun.

Työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbynin mukaan puolue voi tehdä päätöksiä brexitistä huomisen jälkeen. Huomenna EU ilmoittaa, millaiseen lykkäykseen se suostuu.

Vaalien järjestäminen vaatii äänestyspäätöksen. Esityksen läpimeno vaatii kahden kolmasosan enemmistön alahuoneessa.

On kuitenkin epävarmaa, tukisiko kaksi kolmasosaa kansanedustajista esitystä. Johnson on esittänyt vaaleja jo kahdesti, mutta esitykset ovat kaatuneet opposition vastustukseen. Johnsonin konservatiiveillä ei ole alahuoneessa edes yksinkertaista enemmistöä.

Kuntien heikko taloustilanne on tänä syksynä iskenyt voimalla julkisen alan työntekijöihin.

Uutisia yt-neuvotteluista ja henkilöstövähennyksistä on kiirinyt niin kunnista kuin niiden omistamista kuntayhtymistä.

Kaupungeista yt-neuvotteluihin ovat päätyneet muun muassa Kuopio, Joensuu, Kajaani, Vaasa, Rovaniemi ja Riihimäki.

Terveyden- ja sairaanhoidossa lista on yhtä pitkä: tuhansia ihmisiä koskevia neuvotteluja on käynnissä muun muassa Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa.

Kaikilla kunnilla on vaikeaa

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kertoo, että lähes kaikilla kunnilla on tänä vuonna hankalaa.

Osin syynä on tilapäinen rytmihäiriö verotuksessa.

Tulorekisterin käyttöönoton ongelmien ja verokorttiuudistuksen takia verojen tilitys kunnille on viivästynyt (Kuntaliitto).

Tämän seurauksena kuntien verokertymä jää tänä vuonna odotettua pienemmäksi. Menetys tasataan kunnille ensi vuonna, mutta monessa kunnassa yllättävä verotulojen väheneminen on aiheuttanut kassakriisin.

– Lisäksi vanhat valtionosuusleikkaukset ja indeksien jäädytys painavat edelleen kuntataloutta, Karhunen toteaa.

Samaan aikaan kustannukset ovat nousseet.

Uutissuomalaisen tekemän kyselyn mukaan suurimmista kaupungeista vain Helsinki on pääsemässä tänä vuonna plusmerkkiseen tulokseen. Muiden kaupunkien tilinpäätösennusteet ovat miljoonia alijäämäisiä.

Poikkeuksellinen syksy

Kuntien yt-neuvottelut vähenivät vuodesta 2013 lähtien aina viime vuoteen saakka (Kuntalehti). Kuluvan vuoden yt-suma on julkisella sektorilla poikkeuksellinen.

Etenkin Itä-Suomessa syksy on ollut harvinaisen synkkä.

Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa yt-neuvottelut koskevat tai ovat koskeneet tänä syksynä noin 24 000 julkisen alan työntekijää. Maakuntien työikäisestä väestöstä se on yli 13 prosenttia.

Keskuskaupunkien, Kuopion ja Joensuun, lisäksi yt-neuvotteluja on käyty useissa pienemmissä kunnissa sekä Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa.

Tänään joukkoon liittyi Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelut tuottava Siun sote, joka kertoi valmistautuvansa 7 600 työntekijää koskeviin yt-neuvotteluihin.

Soteyhtymän tavoitteena on 20 miljoonan euron pysyvät säästöt. Toimitusjohtaja Ilkka Pirskasen mukaan haasteena on, miten säästöt saavutetaan ilman, että ihmiset jäävät hoitamatta.

– Lähtökohta on, että potilasturvallisuus ei saa vaarantua. Jos niin uhkaa käydä, teemme ennemmin tappiota, Pirskanen lupaa.

Väestö vähenee, työt eivät

Kun julkisella puolella istutaan yt-pöytään, mukana on lähes poikkeuksetta kaksi ammattiliittoa: Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.

Jytyn Joensuun seudun puheenjohtaja Jarkko Timoskaisen kalenteriin on tänä syksynä merkitty kolmet yt-neuvottelut.

Timoskaisen omalla työpaikalla ammattiopisto Riveriassa yt-neuvottelut päättyivät eilen irtisanomisiin. Ensi viikolla käynnistyvät Joensuun kaupungin yt-neuvottelut, ja kolmantena jonossa on Siun sote.

– Työntekijöiden jaksaminen on suurin huoli. Vaikka väkeä vähennettäisiin, työt ei vähene.

Erityisen harmissaan Timoskainen on siitä, että julkisen talouden säästöt iskevät toistuvasti pienpalkkaisiin, naisvaltaisiin aloihin. Esimerkiksi hän nostaa lomarahat, joita julkisella puolella ei ole maksettu kolmeen vuoteen.

– Miksi ihmisten pitää jatkuvasti kärsiä siitä, että ovat julkisella puolella töissä? Timoskainen kysyy.

Helpot säästöt on jo tehty

Vaikeista päätöksistä kunnissa tuskin päästään eroon.

Väestöennusteet osoittavat, että suuressa osassa maata väki vähenee ja vanhenee. Se tarkoittaa, että palvelujen tarve kasvaa, mutta maksajat vähenevät.

Talouskurimus on lisäksi jatkunut hyvän aikaa, joten helpot säästöt on jo tehty.

Joensuussa kaupunki kysyi tänä syksynä kaikilta työntekijöiltä ideoita, mistä kaupunki voisi saada säästöä.

Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen kertoo, että ehdotuksia tuli kiitettävästi. Myös kaupunkilaiset intoutuivat ottamaan kantaa. Yksittäiset säästöt eivät kuitenkaan ratkaise talousahdingon juurisyytä eli kestävyysvajetta.

"Nykytilanne on kohtuuton"

Kunnat toivovat, että valtio tulisi niitä vastaan.

Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen korostaa, etteivät kunnat kinua valtiota lisää rahaa.

– Tiedämme, ettei valtiolla ole meille rahaa. Mutta toivoisimme, että kunnille asetetut velvoitteet olisivat kohtuullisempia.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen on samaa mieltä. Valtiolla tulee olla selvä kanta siihen, mihin suomalaisessa yhteiskunnassa on varaa ja mihin ei.

– Nykytilanne on täysin kohtuuton. Ei ole oikein, että tavallinen kuntapäättäjä joutuu tekemään ikävät ratkaisut ja että maksajaksi joutuu tavallinen kunnat tai terveydenhuollon työntekijä, Karhunen lataa.

Lue lisää:

"Kunnilla oikeasti ei ole rahaa" – terveydenhuollossa pohditaan kuumeisesti kuinka säästää heikentämättä hoitoa, yt-neuvotteluita ympäri maata

Virolaisen Postimees-lehden mukaan toisen Tallink Silja Europa -lautalta kuolleena löytyneen suomalaismatkustajan kuolinsyyksi on paljastunut sairauskohtaus.

Viron poliisin ja rajavartioston tiedottajan Leana Loiden mukaan toisen menehtyneen suomalaismatkustajan kuolinsyy ei ole vielä tiedossa ja sitä selvitetään yhä.

Postimees-lehti kertoo, että kuolleista 25-vuotias nainen oli menehtynyt terveysongelman vuoksi. Hänestä, kuten toisestakaan menehtyneestä, 21-vuotiaasta miehestä, ei ole löytynyt väkivallan merkkejä. Loiden mukaan poliisilla ei ole syytä epäillä tapausten yhteydessä rikosta.

Kuolleet suomalaiset löydettiin hyteistään viime sunnuntaina Tallink Silja Serenaden ollessa Tallinnan satamassa.

25-vuotiaan naisen ruumiin löysi kanssamatkustaja aamuyöllä kolmelta. 21-vuotiaan miehen löysi hänen hyttitoverinsa kaksi tuntia myöhemmin. Virolainen matkustaja kertoi Postimees-lehdelle, etteivät nuorukaisen elvytysyritykset tuottaneet tulosta.

Viron poliisin mukaan aluksessa yöpyneet nuoret eivät matkustaneet samassa seurueessa, eivätkä heidän hyttinsä olleet lähekkäin.

Lue myös:

Viron poliisi ei käynnistä tutkintaa Silja Europalla menehtyneistä – "kuolemat eivät epäilyttäviä"

Tallink Siljan risteilyalukselta löytyi kahden suomalaisen ruumiit

Tamperelaisen Tomas Vurunbigin puhelin soi keskellä päivää lokakuun alkupuolella. Soittaja oli hänen vaimonsa. Vurunbigi oli haastettu kuultavaksi Pirkanmaan käräjäoikeuteen marraskuussa.

Mies sai tietää olevansa syytteessä Turkissa Facebook-kirjoituksen vuoksi. Turkki syyttää häntä presidentti Recep Tayyip Erdoğanin kunnian loukkaamisesta.

– Olen ihan sekaisin ja järkyttynyt, Vurunbigi kertoo.

Tieto esitutkinnasta ja etsintäkuulutuksesta tuli 30 vuotta Suomessa asuneelle miehelle täytenä yllätyksenä. Vurunbigin mukaan hänestä on tehty kiinniottomääräys Turkissa.

– Ottavat samantien kiinni, jos menen Turkkiin.

Vurunbigin asianajaja Kaarle Gummeruksen mukaan kyse on Facebook-kirjoituksesta. Gummerus ei tässä vaiheessa avaa tarkemmin kirjoituksen sisältöä tai sitä, kuka sen on kirjoittanut. Yle ei ole nähnyt kirjoitusta, jonka pohjalta syyte on Turkissa nostettu.

– Meillä on vielä selvityksen alla, mitä kirjoitusta asia koskee.

Vurunbigi ja Gummerus harkitsevat nyt, alkavatko he toimenpiteisiin kuulemisen estämiseksi. Gummerus pitää kyseenalaisena rangaistussäännös, jonka mukaan syyte on nostettu.

– Haluamme selvittää, noudattaako rangaistussäännös ihmisoikeuksien periaatteita.

Turkkia on kritisoitu sananvapauden rajoittamisesta. Valtion presidentti-instituutiolla on kunnia, jonka loukkaamisesta voidaan tuomita jopa vankeuteen. Viime vuosina syytteitä on nostettu tuhansia. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ottanut asiaan kantaa yleisesti, ettei valtion johtoa tulisi suojata erityisillä pykälillä.

Yleistä, mutta ei jokapäiväistä

Vurunbigin kuuleminen tehdään Turkin Suomelle esittämän oikeusapupyynnön takia. Vastaavia pyyntöjä esitetään pari sataa vuosittain, kertoo hallitusneuvos Juhani Korhonen Oikeusministeriöstä.

Juhani Korhonen, millaisissa asioissa vieraan valtion viranomainen voi esittää oikeusapyynnön Suomelle?

– Suomen ja Turkin välillä sovelletaan Euroopan neuvoston sopimusta oikeusavusta rikosasioissa. Sopimus soveltuu kaikenalaisiin rikosasioihin, riittää että esitutkinta tai oikeudenkäynti on vireillä oikeusapua pyytävässä valtiossa.

Kuinka näihin pyyntöihin yleensä vastataan?

– Yleensä suoritetaan pyydetty toimenpide.

Käytetäänkö harkintaa, mitä pyyntöjä otetaan vastaan?

– Rikosoikeusapulain mukaan pyynnön täytäntöönpaneva viranomainen eli poliisi, käräjäoikeus, jne. päättää pyynnön täytäntöönpanosta. Pyyntö pannaan täytäntööön, ellei jokin laissa on mainittu kieltäytymisperuste tule sovellettavaksi, esimerkiksi että pyynnön täyttäminen tulisi teon laatuun nähden vaatimaan kohtuuttomasti voimavaroja.

Millaisia tyypilliset pyynnöt ovat?

– Erilaiset todisteiden hankkimista rikosasioissa koskevat pyynnöt eli epäilty rikos on tehty ulkomailla, mutta todisteita on saatavilla Suomessa. Tällaisia voivat olle esimerkiksi pankki- tai bitcoin-tilit.

Kuinka paljon oikeusapupyyntöjä tulee vuosittain ja mistä maista?

– EU:n ulkopuolisista maista tulee noin 150-200 oikeusapupyyntöä vuodessa.

Kuinka tavallisia kuulemiset käräjäoikeuksissa vieraan valtion pyynnöstä ovat?

– Eivät harvinaisia, mutta eivät jokapäiväisiäkään.

Voivatko ne johtaa toimenpiteisiin? Millaisissa tilanteissa voivat?

– Esimerkiksi kuuleminen käräjäoikeudessa tapahtuu vieraan valtion pyynnöstä. Tallenne kuulemisesta toimitetaan pyynnön esittäneelle. Emme seuraa, mitä asialle sen jälkeen tapahtuu.

Laitetaanko vieraan maan oikeudessa tehtyjä tuomioita täytäntöön Suomessa kuinka usein?

– Jos suomalainen on tuomittu vieraassa valtiossa vankeusrangaistukseen ja haluaa jatkaa rangaistuksen suorittamista Suomessa, hänet voidaan tietyin edellytyksin siirtää tänne. Näitä tulee silloin tällöin, tänä vuonna ei vielä yhtään.

24.10.2019 klo 15.31: Päivitetty juttuun tieto, että kyseessä on syyte presidentti Erdoğanin kunnian loukkaamisesta.

Turkissa oppositiopoliitikolle pitkä vankeusrangaistus muun muassa presidentti Erdoğanin arvostelusta

Tärkeä sananvapausoikeudenkäynti koettelee Turkin median rajoja – Erol Önderoğlu odottaa tuomiota kurdilehden tukemisesta

Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi avattu kansalaisaloite menee eduskunnan käsittelyyn. Aloite sai torstaina illansuussa tarvittavat 50 000 allekirjoitusta oikeusministeriön ylläpitämällä kansalaisaloitesivustolla.

Aloitteen suosio alkoi nousta alkuviikosta. Maanantaista keskiviikkoon allekirjoitusten määrä nousi noin 9 000:lla, ja varhain torstaiaamuna aloitteen oli allekirjoittanut noin 42 000 ihmistä.

Toukokuun alussa vireille laitetussa aloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, "joka poistaa rankaisemisen kannabiksen käytöstä, omaa käyttöä varten tapahtuvasta pienen määrän hallussapidosta ja muutaman kannabiskasvin kasvattamisesta omaan käyttöön."

Allekirjoitusten keräämisen määräaika menee umpeen marraskuun ensimmäisenä päivänä. Kannatusilmoitukset on kerättävä kuuden kuukauden kuluessa aloitteen päiväyksestä.

Aloitteen allekirjoitusten määrän merkittävä nousu ei tule yllätyksenä aloitteen puuhamiehelle, Turun seudun kannabisyhdistyksen Tapani Karviselle.

– Ihmiset jättävät asioita yleensä viime tinkaan. Me olemme tätä jonkin verran mainostaneet viime aikoina ja saaneet viestiämme läpi sosiaalisessa mediassa. Suomesta löytyy varmasti enemmän kuin 50 000 tai enemmän kuin 100 000 ihmistä, jotka tätä asiaa kannattaa, puhelimitse tavoitettu Karvinen sanoo myöhään keskiviikkoiltana, kun aloite oli kerännyt jo yli 41 000 allekirjoitusta.

Karvisen mukaan käytön rangaistavuus halutaan poistaa, koska kieltolaki ei ole onnistunut. Poliisin tilastojen mukaan huumausaineiden käyttörikoksia kirjattiin vuonna 2017 yhteensä 17 048 kappaletta. Näiden rikosten määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Käyttörikos on huumausainerikoksista lievin, ja siitä selviää yleensä sakoilla. Enimmillään käyttörikoksesta voidaan tuomita kuusi kuukautta vankeutta.

– Ensisijaisesti rankaisemisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Se edistää syrjäytymistä, sillä rangaistus voi haitata työ- tai opiskelupaikan saamista, Karvinen sanoo.

Sanomalehti Kaleva kertoi heinäkuussa, että huumausainemerkintä voi estää opiskelu- ja työpaikan saamisen yli 60 alalla. Tällaisia ovat alat, joilla työskennellään alaikäisten, potilaiden, asiakkaiden tai liikenneturvallisuuden kanssa.

Myös Kalevan haastattelemien A-klinikan ylilääkärin ja THL:n tutkimusprofessorin mukaan huumeiden käytön rangaistavuudesta voitaisiin luopua.

Kannabista ja rattijuopumusta koskeva laintulkinta on jo muuttunut. Kannabiksen käytöstä kiinni jäänyt autokuski ei enää automaattisesti saa rattijuopumustuomiota.

Hallitusohjelmassa "lavea maininta" päihdepolitiikasta

Tapani Karvinen uskoo kansalaisaloitteen läpimenon mahdollisuuksiin eduskunnassa.

– Uskoisin, että kansanedustajat eivät halua vastustaa hyötyjä, joita siitä seuraisi.

Hän muistuttaa, että pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassakin mainitaan "laveasti" päihdepolitiikan uusimisesta.

Hallitusohjelmaan onkin kirjattu, että "huumehoidon tehokkuutta parannetaan ja käytön haittoja vähennetään laatimalla poikkihallinnollinen valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepolitiikasta". Lisäksi hallitus aikoo uudistaa mielenterveys- ja päihdelainsäädännön.

Monissa Euroopan maissa kannabiksen käyttö on dekriminalisoitu ja useissa Yhdysvaltain osavaltioissa kannabis on laillista, samoin esimerkiksi Kanadassa.

Näkeekö kannabiksen puolestapuhuja mitään riskejä siinä, että käytön rangaistavuus poistettaisiin?

– Muutos on iso ja se voi johtaa epävarmaan aikaan. Yhteiskunta kuitenkin sopeutuu muutoksiin. Pitkällä tähtäimellä tästä on ollut positiivisia vaikutuksia, Karvinen sanoo.

Tutkija ei vielä usko aloitteen läpimenoon, vaikka on itse puhunut sen puolesta. Lapin yliopiston huumepolitiikan tutkija Mika Luoma-aho uskoo, että eduskunta torjuu aloitteen.

– Luulen, että eduskunta ei ole sitä kypsä hyväksymään. Mutta se pakottaa käymään keskustelun tästä asiasta. Minä haluan kuulla ja nähdä ne sanat, millä aloite torpataan ja jatkaa keskustelua sitten siltä pohjalta, Luoma-aho sanoo.

Lue myös:

Kannabiksesta kärähtänyt kuski ei enää automaattisesti saa rattijuopumustuomiota – "koska sillä ei ole vaikutusta ajokykyyn"(8.10.)

Vihreä aalto etenee maailmalla, mutta milloin kannabis laillistetaan Suomessa? Näin vastaavat puolueet(26.2.)

EU-parlamentti haluaa lääkekannabiksen Kela-korvauksen piiriin (18.2.)

Lietolainen Matti Leppänen otti vapaaehtoisen eläkevakuutuksen 15 vuotta sitten. Hän säästää vakuutukseen reilut sata euroa kuukaudessa.

– Se oli helppo tapa aloittaa säästäminen, ja pankin vahvasti markkinoima.

Leppänen oli tuolloin tekemässä asuntokauppaa ja tarvitsi asuntolainaa. Hänen mukaansa pankista annettiin ymmärtää, että asuntolainan saa edullisemmin, jos ottaa samalla vapaaehtoisen eläkevakuutuksen.

– Vähän niin kuin pakkomyytiin se eläkevakuutus. Tuotiin selkeästi esille, että asuntolainan marginaaliin vaikuttaa vahvasti, jos ottaa samalla eläkevakuutuksen.

Kuinka paljon eläkevakuutuksen ottaminen sitten lopulta vaikutti lainamarginaaliin, jäi epäselväksi.

– Sitä en saanut koskaan tietää.

Ohjelmistoyrittäjänä nykyään työskentelevä Matti Leppänen sanoo olevansa silti tyytyväinen, että otti aikoinaan eläkevakuutuksen.

– Olen tyytyväinen erityisesti siihen, että aloitin niin nuorena, vähän yli 30-vuotiaana.

Nykyisin uusia eläkevakuutuksia ei juuri myydä. Silti suomalaisilla on edelleen yli 700 000 vapaaehtoista eläkevakuutusta.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 niissä oli suomalaisten varoja kiinni noin 14 miljardia euroa.

Hyvä tuuri sijoituksissa

Turkulainen kauppias Pekka Rinne alkoi säästää eläkeikää varten vieläkin nuorempana. Rinne otti vapaaehtoisen eläkevakuutuksen jo 23-vuotiaana. Siitä on nyt 19 vuotta.

Innostuksen eläkesäästämiseen Rinne oli saanut vanhemmiltaan. Aluksi summa oli 50 euroa kuukaudessa, nyt huomattavasti enemmän.

– Pyrin laittamaan vähintään 4 000 euroa vuodessa eläkevakuutuksiin.

Pekka Rinteellä on kaksi yksilöllistä, vapaaehtoista eläkevakuutusta. Rahat sijoitetaan hajautetusti erilaisiin rahastoihin. Hän on tyytyväinen eläkesäästöjensä kehittymiseen.

– Minulla on käynyt hyvä tuuri. Olen saanut vuotuista tuottoa 10–15 prosenttia, mutta tiedän toisenlaisiakin tapauksia.

Yksi syy siihen, että Rinne aikoinaan aloitti eläkevakuutuksiin säästämisen, oli usko lakisääteisten eläkkeiden hiipumiseen.

– Lakisääteiset eläkkeet ovat pudonneet, enkä usko, että tulevat kasvamaan. Olen miettinyt, että eläkesäästäminen täydentää lakisääteistä eläkettä.

Pitkän tähtäimen suunnitelma

Sen enempää Matti Leppänen kuin Pekka Rinnekään eivät ole vielä päättäneet, minkä ikäisinä ja kuinka nopeasti he aikovat eläkesäästönsä nostaa.

Tarkoituksena ei ole kuitenkaan jäädä eläkkeelle mahdollisimman aikaisin, vaikka miehet voisivat alkaa nostaa eläkesäästöjä jo 63-vuotiaana.

– Olen miettinyt, että tämä on pitkän tähtäimen säästämissuunnitelma. Ei ole ollut tarkoituksena rikastua, Pekka Rinne sanoo.

Pekka Rinne ja Matti Leppänen sanovat, että eläkesäästäminen oli 2000-luvun alussa silloisten nuorten aikuisten eli nykyisten yli nelikymppisten juttu. Kumpikaan ei tunne yhtään nuorta, jolla olisi vapaaehtoinen eläkevakuutus.

– Ei nuoremmat tuttavat laita eläkesäästämiseen rahaa, Rinne sanoo.

– Kun eläkesäästämisen ehtoja tiukennettiin, ei se enää kiinnosta. On tullut muita sijoitusmuotoja edullisemmilla kuluilla vaihtoehdoksi, Leppänen toteaa.

Asia kävi selväksi myös Ylelle, kun etsimme haastateltavia tähän juttuun. Yhtään alle kolmekymppistä vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottanutta emme löytäneet.

Myös Finanssialan keskusliiton tilastot kertovat eläkevakuutuksen myynnin hiipumisesta.

Toinen pitää kuluja tolkuttomina, toinen kohtuullisina

Pekka Rinne pitää eläkevakuutusta hyvänä tapana säästää tulevaisuutta varten. Kulut ovat parin prosentin luokkaa, mutta Rinteen mielestä se on ok.

– En pidä kulujen osuutta liian isona. Kyllä nekin palkkion ansaitsevat, jotka näitä sijoituksia hoitavat. Ja olen saanut ihan varainhoidollistakin apua.

Matti Leppänen on omasta yli kahden prosentin korvauksestaan toista mieltä.

– On tolkuton kulu, kun itse kuitenkin joutuu seuraamaan osakemarkkinoita ja tekemään eläkevakuutukseensa ne allokaatiomuutokset.

"Säästämistä kannattaa jatkaa"

Matti Leppänen ei osaa sanoa, onko onnistunut vakuutussäästöjensä sijoittamisessa hyvin vai huonosti.

– Vaikea sanoa, vuotuinen tuotto on ollut viiden prosentin luokkaa. Pääasia, että säästää hyvin pitkän aikaa, niin saa siihen korkoa korolle.

Hän sanoo kuitenkin suoraan, että jos hänet nyt pantaisiin uudelleen eläkevakuutuksen valintatilanteeseen, hän valitsisi toisin.

– Nyt en ottaisi eläkevakuutusta, koska etsisin sellaisen sijoitusvaihtoehdon, jossa kulut ovat selkeästi pienemmät.

Sekä Matti Leppänen että Pekka Rinne aikovat kuitenkin edelleen jatkaa eläkevakuutukseen säästämistä.

– Koen, että on järkevää jatkaa maksamista. Jos lopettaa, kulut syövät sen tuoton, Pekka Rinne sanoo.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu kello 23.00.

Lue lisää:

Kuulutko niihin 700 000:een, joille myytiin vapaaehtoinen eläkevakuutus? Jatkaako vai lopettaa maksut – 9 kysymystä ja vastausta

Viime vuonna syntyneiden tyttöjen elinajanodote on 84,3 vuotta ja poikien vastaavasti 78,9 vuotta. Ero vastasyntyneiden elinajanodotteissa on 5,4 vuotta. Tyttöjen luku parantui viime vuodesta 0,1 ja poikien 0,2 vuotta.

Vastasyntyneiden poikien elinajanodote on viimeisten 30 vuoden aikana pidentynyt 8,2 vuodella ja tyttöjen 5,6 vuodella. Suurimmillaan sukupuolten välinen ero oli 1970-luvun loppupuolella, jolloin se oli yhdeksän vuotta. Luvut selviävät Tilastokeskuksen tänään julkaisemasta elinajanodotteesta.

Samasta tilastosta näkyvät myös eri ikäluokkien keskimääräiset elinajanodotteet. Voit tarkistaa itse allaolevalla laskurilla, kuinka pitkään tilastojen mukaan elät.

Huom.: Laskuri perustuu Tilastokeskuksen julkaisemaan elinajanodotteeseen. Se kertoo vuosien määrän, jonka verran tietyn ikäinen henkilö keskimäärin eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Laskelmat siis arvioivat kunkin ikäluokan keskimäärin jäljellä olevaa elinaikaa. Niissä ei oteta huomioon yksilöiden elämäntapoja, sairauksia tai muita henkilökohtaisia eroja.

Pohjanmaan vastasyntyneet elävät pisimpään

Vuosina 2016 - 2018 syntyneiden elinajanodote oli molemmilla sukupuolilla pisin Pohjanmaalla: pojilla 80,5 vuotta ja tytöillä 85,2 vuotta.

Lyhyimmät vastasyntyneiden elinajanodotteet olivat puolestaan pojilla Kainuussa, 76,8 vuotta, ja tytöillä Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossa, 83,4 vuotta.

Maakuntien väliset erot olivat suuremmat miehillä kuin naisilla. Pohjanmaalla syntyneen pojan elinajanodote oli 3,7 vuotta pidempi kuin Kainuussa, jossa poikien elinajanodote oli lyhyin. Tytöillä vastaavasti ero maakuntien lyhyimmän ja pisimmän elinajanodotteen välillä oli 1,8 vuotta.

Kaupunki ja ruotsin kieli ennustavat pidempää elämää, etenkin miehillä

Vastasynyneen elinajanodote on korkein kaupunkimaisissa ja matalin maaseutumaisissa kunnissa

Pojilla elinaikaodote kaupunkimaisissa kunnissa on 78,8 vuotta, mutta maaseutumaisissa lähes vuoden lyhyempi. Tytöillä kaupungeissa luku on 84,3 ja eroa maaseutumaisiin kuntiin on noin vuoden kolmannes.

Ruotsia äidinkielenään puhuvien poikien elinajanodote oli 80,9 vuotta, mikä on yli kaksi vuotta pidempi kuin äidinkielenään suomea puhuvien poikien elinajanodote.

Tytöillä ero oli samansuuntainen, mutta ei yhtä suuri. Ruotsia äidinkielenään puhuvien tyttöjen elinajanodote oli 85,1 vuotta ja suomea äidinkielenään puhuvien tyttöjen vajaan vuoden lyhyempi.

Päivitetty 24.10. klo 9.10: Juttuun Juttuun lisätty maakuntakohtaiset erot, erot kaupunkien ja maaseutukuntien sekä kieliryhmien välillä.
Korjattu: 24.10. klo 10.35: Korjattu laskurissa ollut vika, joka antoi joillekin käyttäjille keskenään ristiriitaiset jäljellä olevan eliniän ja laskennallisen kuolinpäivän.

Turkin tasavallan pyynnöstä tapahtuva suomalaismiehen kuuleminen on herättänyt kysymyksen, kuinka paljon vieraat valtiot voivat käyttää Suomen oikeusjärjestelmää omien, toisinaan kyseenalaistenkin lakiensa toimeenpanoon.

Yle kertoi torstaina Suomen ja Turkin kaksoiskansalaisen Tomas Vurunbigin tapauksesta. 30 vuotta Suomessa asunut mies on haastettu käräjäoikeuden kuultavaksi Turkin tasavallan pyynnöstä.

Mies on syytteessä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin kunnianloukkauksesta.

Laki suojaa Suomen kansalaista – mutta vain maan rajojen sisällä

Oikeusministeriö vastaanottaa 150-200 EU:n ulkopuolisen valtion esittämää kuulemispyyntöä vuosittain. Lopullisen päätöksen kuulemisesta tekee täytäntöönpaneva viranomainen, esimerkiksi käräjäoikeus.

Vielä ei siis ole varmaa, toteutuuko Tomas Vurunbigin kuuleminen marraskuussa. Vieraan valtion pyyntö ei tarkoita automaattisesti sitä, että kuuleminen järjestetään. Asiaa pohtivat nyt tahoillaan sekä Pirkanmaan käräjäoikeus että Vurunbigi asianajajineen.

Laki oikeusavusta rikosasioissa edellyttää epäillyn suostumusta, jotta häntä voidaan kuulla suomalaisessa oikeusistuimessa. Kieltäymiseen sisältyy kuitenkin riski, muistuttaa kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin.

– Jos kaksoiskansalainen kieltäytyy kuulemisesta ja matkustaa Suomen ulkopuolelle, niin tuomion langettanut maa voi pyytää hänen luovuttamistaan siitä maasta, mihin hän on matkustanut.

Scheinin ei näe ongelmaa Suomen nykyisessä lainsäädännössä, joka hänen mukaansa turvaa suomalaisten ihmisoikeudet, vaikka oikeusapupyyntöjä tulisikin.

– Tässä tapauksessa on hyvä, että mahdollinen kuuleminen tehdään suomalaisessa tuomioistuimessa, joka huolehtii ihmisoikeuksien kunnioittamisesta.

Yle tavoitteli perjantaina oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia kommentoimaan asiaa. Henrikssonin avustajan mukaan ministeri ei ehdi asiaa kommentoida. Vaille vastausta jäi muun muassa kysymys siitä, mitä Suomi voisi tehdä kaksoiskansalaistensa syytteiden ja tuomioiden kumoamiseksi.

Kiusaa ja inhimillistä kärsimystä

Niin kauan kuin kaksoiskansalainen on Suomessa, pätee häneen Suomen lainsäädäntö, eikä häntä voida luovuttaa Turkkiin. Mutta jos tämä astuu Turkin maaperälle, ei Suomi voi estää Turkkia laittamasta tuomiota voimaan.

Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ystävien ja sukulaisten tapaaminen toisessa kotimaassa voi osoittautua mahdottomaksi.

– Kysynkin, mitä Suomi voisi tehdä kaksoiskansalistensa syytteiden tai tuomioiden kumoamiseksi, pohtii Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin vuosi sitten julkaiseman raportin mukaan Turkki on haastanut 6000 kansalaistaan oikeuteen Turkin rikoslain 299 pykälän mukaisesta presidentin loukkaamisesta.

Joka kolmas syytteistä on johtanut tuomioon. Maksimirangaistus kyseisen lain rikkomisesta on neljä vuotta vankeutta.

Johansson on seurannut Turkin viime vuosien ihmisoikeuskehitystä huolestuneena. Johanssonin mukaan Turkki käyttää pykälää vaimentaakseen oppositiota, toimittajia ja tutkijoita, jotka oikeuteteusti arvostelevat presidentti Erdoğania.

– Ongelma on iso Turkissa, mutta toki Turkki voi häiritä myös kaksoiskansalaisiaan ulkomailla.

Johansson pitää jokseenkin mahdottomana tilanetta, jossa Suomen oikeuslaitos alkaisi laittaa täytäntöön pykälän 299 pohjalta annettuja tuomioita.

– Pidän selvänä, että Suomen viranomaiset katsovat, että kyse on laista, joka ei ole oikeutettu.

Lisää aiheesta:

Tamperelaismies sai syytteen presidentti Erdoğanin kunnian loukkaamisesta Facebookissa – joutuu nyt oikeuden kuultavaksi Suomessa: "Olen ihan sekaisin ja järkyttynyt"

Suomen kansalaisia jäänyt jumiin Turkkiin: Lyhyt lomamatka saattaa muuttua pitkäksi kotiarestiksi

Turkissa oppositiopoliitikolle pitkä vankeusrangaistus muun muassa presidentti Erdoğanin arvostelustaTurkissa oppositiopoliitikolle pitkä vankeusrangaistus muun muassa presidentti Erdoğanin arvostelusta

Tärkeä sananvapausoikeudenkäynti koettelee Turkin median rajoja – Erol Önderoğlu odottaa tuomiota kurdilehden tukemisesta

Mahdollisesti jo joulukuussa vaaliuurnille suuntaavassa Britanniassa julkaistu tuore asennetutkimus povaa räjähdysherkkää vaalitunnelmaa.

Cardiffin yliopiston ja Edinburghin yliopiston julkistama tutkimus paljastaa kansan mielipiteiden kärjistyneen todella jyrkästi ja muuttuneen suopeiksi jopa väkivaltaa kohtaan.

Sekä Britannian EU-eron kannattajien että vastustajien joukossa enemmistö katsoo väkivallan kansanedustajia kohtaan olevan maksamisen arvoinen hinta oman brexit-kannan läpiviemiseksi. Brexitin kannattajista tätä mieltä on Englannissa 71 prosenttia, Walesissa 70 prosenttia ja Skotlannissa 60 prosenttia.

Brexitin vastustajien joukossa vastaavat lukemat ovat vain hieman pienemmät. Kansanedustajiin kohdistuvan väkivallan brexitin perumiseksi hyväksyy Englannissa 58 prosenttia, Walesissa 56 prosenttia ja Skotlannissa 53 prosenttia EU-jäsenyyden kannattajista.

Myös tavallisiin kansalaisiin kohdistuva vakava väkivalta hyväksytään jakolinjan molemmin puolin.

EU-eron kannattajista 70 prosenttia Walesissa, 69 prosenttia Englannissa ja 62 prosenttia Skotlannissa pitää vakaviin vammoihin johtavia protesteja hyväksyttävänä keinona oman kantansa saavuttamiseksi.

EU-jäsenyyden kannattajien joukossa vastaavat lukemat ovat 57 prosenttia Englannissa ja Walesissa sekä 56 prosenttia Skotlannissa.

Vakava väkivalta todennäköinen seuraus

Enemmistö vastaajista pitää todennäköisenä, että poliitikkoihin ja tavallisiin kansalaisiin kohdistetaan vakavaa väkivaltaa, mikäli brexit toteutuu.

– Kovin usein ei tapahdu sitä, että huomaa järkyttyvänsä tutkimustuloksista. Tässä tapauksessa on vaikea olla aidosti järkyttymättä, kommentoi tulosta professori Richard Wyn Jones Cardiffin yliopiston verkkosivuilla.

– Olemme uusien vaalien partaalla ja pahentuva polarisaatio vaikuttaa olevan joidenkin puolueiden kampanjastrategiana. Näiden havaintojen pitäisi siksi antaa meille kaikille pohdinnan aihetta. Tämän pitäisi korostaa vastuullisen ja punnitun keskustelun merkitystä, toivoo professori Jones.

Poliitikkojen uhkailu lisääntynyt

Päättäjiin kohdistuva väkivalta on ollut Britanniassa paljon esillä viime vuosina, sillä brexitiin liittyvissä mielenilmauksissa on uhkailtu useita poliitikkoja. Varsinkin naispoliitikot ovat olleet vihan kohteina.

Monet poliitikot ovat joutuneet perumaan tai keskeyttämään julkisia esiintymisiään väkivallan uhan vuoksi.

Vakavin väkivallanteko tapahtui vain viikkoa ennen EU-kansanäänestystä kesäkuussa 2016, kun työväenpuolueen kansanedustaja Jo Cox murhattiin äänestäjätapaamisen yhteydessä Yorkshiressa.

Cox valikoitui hyökkääjän uhriksi myönteisten EU- ja maahanmuuttokantojensa vuoksi. Murhasta elinkautiseen vankeuteen tuomitulla tekijällä oli sekä äärioikeistoyhteyksiä että mielenterveysongelmia.

Molemmat leirit valmiita Britannian hajoamiseen

Kärjistynyttä mielipideilmastoa kuvastaa myös se, että vastaajat ovat valmiita uhraamaan lähes kaiken oman brexit-tavoitteensa saavuttamiseksi.

Tuoreessa asennetutkimuksessa sekä brexitin kannattajien että vastustajien enemmistö on valmis hajottamaan Britannian tahtonsa saavuttaakseen. Brexitin kannattajien joukossa tätä mieltä on Englannissa ja Walesissa peräti 74 prosenttia vastaajista.

Samassa asennetutkimuksessa jo vuonna 2017 brexitin-kannattajien enemmistö oli valmis hyväksymään Skotlannin uuden itsenäistymiskansanäänestyksen ja Pohjois-Irlannin rauhanprosessin särkymisen hintana EU-eron toteuttamisesta.

Todennäköisenä Britannian hajoamista brexitin jälkeen pitää nyt asuinpaikasta riippuen 47–61 prosenttia vastaajista.

– Kumpikin osapuoli on valmis panemaan tutut politiikan säännöt uusiksi saavuttaakseen haluamansa. Brexit voi hyvinkin muuttaa [Britannian] rajoja, kommentoi professori Ailsa Henderson Cardiffin yliopiston verkkosivuilla.

Köyhtyminenkään ei haittaa, jos EU:sta päästään eroon

Enemmistö vastaajista Englannissa, Walesissa ja Skotlannissa arvioi, että Britannia köyhtyy merkittävästi brexitin vuoksi. EU-eron kannattajista useampi kuin kolme neljästä pitää brexitin toteutumista köyhtymisen arvoisena.

Edes maatalouden ja kalatalouden romahtaminen ei olisi monen vastaajan mielestä liian suuri hinta, jos sillä varmistetaan oman brexit-kannan voitto.

YouGov-tutkimusyhtiön toteuttamaan kyselyyn vastasi yli 4 000 yli 18-vuotiasta Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa. Asennetutkimus on tehty vuosittain vuoden 2016 EU-kansanäänestyksen jälkeen.

Lisää aiheesta:

EU on valmis myöntämään Britannialle lisäaikaa brexitissä – päätös uudesta aikarajasta venyy kuitenkin ensi viikolle

Analyysi: Johtaako brexit Irlannin yhdistymiseen? – Protestantit pelkäävät asemansa puolesta

Brexit-kantojen jakamat britit ottivat yhteen Lontoon keskustassa – EU-myönteinen kansanedustaja ei uskaltanut pitää puhetta

Toimittajalta: Uudelleen leimahtanut väkivalta Pohjois-Irlannissa oli odotettavissa

MOSKOVA Aiemmin Venäjä tuntui vieraalta, jopa vastenmieliseltä. Nyt se on tunkeutunut sydämeeni.

Tajusin jotain oleellista venäläisyydestä opiskellessani Moskovassa yli 15 vuotta sitten. Olimme olleet porukalla ulkona ja tuli kotiinlähdön aika.

Olin jo suuntaamassa metrolla suorinta reittiä kotiin, kun venäläiset ehdottivat jotain ennenkuulumatonta: kotimatka taitettaisiin siten, että porukka pysyisi kasassa mahdollisimman pitkään.

Käytännössä tämä tarkoitti kiertoreittiä ja olisin mieluummin säästänyt aikaa. Venäläisille tärkeintä oli toisten saattaminen, yhdessäolon pitkittäminen vielä hetkellä.

Pidän venäläisten tavasta kommunikoida ja arvostan heidän kulttuuriaan.

Myöhemmin olen alkanut ihailla venäläisten yhteisöllisyyttä.

Hämmästelen naapurimaassa kokemaani loputonta vieraanvaraisuutta. Venäläisten kyky ilmaista tunteita ja elää hetkessä kiehtoo minua.

Venäläisyydestä on tullut minulle siinä määrin läheistä, etten pelkästään ymmärrä venäläisiä vaan matkin heidän tapojaan. Lähetän tunteikkaita syntymäpäiväonnitteluja ja pidän spontaaneja maljapuheita.

Pidän venäläisten tavasta kommunikoida ja arvostan heidän kulttuuriaan. Olen russofiili.

Sitten on virallinen Venäjä, joka ei tee venäläisyyden rakastamisesta helppoa. Ristiriita Venäjän valtion ja tavallisten venäläisten välillä kasvaa joskus piinaavaksi. Tunne on tuttu monille venäläisten kanssa toimiville suomalaisille, jotka joutuvat tasapainoilemaan näiden kahden Venäjän välillä.

Toimittajana en hyssyttele ongelmia, vaan pyrin totuudenmukaiseen ja tasapainoiseen uutisointiin.

Toisinaan minua arvostellaan russofobiseksi Venäjän vastustajaksi.

Kun uutisoin naapurimaan epäkohdista – korruptoituneesta hallinnosta, viranomaisten mielivallasta ja valtion kontrolloiman median valheista – joku arvelee minun saavan siitä kieroa nautintoa. Toisen mielestä revittelen turhaan venäläisten ongelmilla.

Todellisuudessa asia on päinvastoin.

Toimittajana en hyssyttele ongelmia, vaan pyrin totuudenmukaiseen ja tasapainoiseen uutisointiin. Kerron venäläisten kohtaamista vääryyksistä silti ennen kaikkea siksi, että toivon heille vilpittömästi valoisempia aikoja.

Venäjän tulevaisuus on tietysti yksin venäläisten omissa käsissä. Kiintymykseni naapurimaata kohtaan saa minut kuitenkin pitämään heidän puoltaan.

Entä miten venäläiset rakastavat omaa maataan?

Hieman kärjistäen virallinen käsitys isänmaanrakkaudesta on typistynyt 2000-luvulla kahteen asiaan: natsi-Saksan kukistamiseen ja presidentti Vladimir Putiniin.

Miljoonia uhreja vaatinutta voittoa suuressa isänmaallisessa sodassa – kuten toista maailmansotaa Venäjällä kutsutaan – juhlitaan yhä mahtipontisemmin. Venäläismedia kertoo jo nyt toukokuussa 75. kertaa vietettävän voitonpäivän massiivisista valmisteluista.

Isänmaallista hurmoshenkeä nostatetaan pukemalla pikkulapset neuvostoaikaisiin univormuihin ja esittelemällä sotakalustoa vuosi vuodelta näyttävämmiksi käyvissä paraateissa.

Inhimillinen suru sodassa kaatuneita kohtaan on vaihtunut valtaviksi kulkueiksi, joissa ihmiset kantavat niin edesmenneiden sukulaistensa kuin Josif Stalininkin muotokuvia. Moskovassa tätä kuolemattomaksi rykmentiksi kutsuttua kulkuetta johtaa itseoikeutetusti presidentti Putin.

Rakkautta Venäjää kohtaan mitataan myös suhtautumisella jo 20 vuotta maata johtaneeseen Vladimir Putiniin.

Putin ei voi nykyisen perustuslain mukaan jatkaa presidenttinä vuonna 2024 loppuvan kautensa jälkeen. Epävarmuuden lisääntyessä Venäjällä onkin alettu keskustella Putinista henkilöä suurempana aatejärjestelmänä, joka takaa maan tulevaisuuden.

Kremlin pitkäaikaisena taustavaikuttajana tunnettu Vladislav Surkov kutsui hiljattain putinismia “globaaliksi poliittiseksi niksiksi ja hyvin toimivaksi hallintatavaksi”, kun hän kommentoi Putinin historiallista merkitystä Venäjälle ja maailmalle.

Näissä olosuhteissa ei olekaan ihme, että valtion mediassa isänmaallisuus esitetään Putinin vankkumattomana tukemisena. Yhä itsevaltaisemmin toimivan presidentin kriitikot leimataan yksiselitteisesti ulkovaltojen hyväksi toimiviksi isänmaanpettureiksi.

Putinia vastustava oppositio on pyrkinyt haastamaan Kremlin yksipuolista kuvaa isänmaallisuudesta ja kantanut Venäjän lippuja mielenosoituksissaan.

Oppositio kysyy, kuinka isänmaallista on tukea Putinia ja hänen kaltaisista, pitkälti turvallisuuspalvelutaustaisista miehistä koostuvaa lähipiiriä, joka on presidentille osoittamansa henkilökohtaisen luottamuksen avulla päässyt Venäjän talouden ja politiikan kärkipaikoille. Samalla herraseura on koonnut itselleen mittaamattoman omaisuuden.

Vallanpitäjien laajamittaista korruptiota vastaan taisteleva oppositio kutsuukin itseään maan todellisiksi patriooteiksi.

Rakkaus Venäjään taipuu moneksi ja sillä voi perustella täysin vastakkaisia mielipiteitä.

Venäjää voi rakastaa ilman, että tukee maan nykyhallintoa – ja toisaalta Putinin toimien puolusteleminen ei tarkoita aina Venäjän rakastamista.

Suhteessa venäläisyyteen tärkeintä on tehdä ero Venäjän ja venäläisten välillä. Itse suhtaudun varauksetta vain jälkimmäisiin.

Erkka Mikkonen

Kirjoittaja on Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja. Hän kommentoi tässä blogissa naapurimaan ajankohtaisia asioista ja pitää borssista, joka on alkuperältään itäslaavilainen punajuurikeitto.

Aiheesta voi keskustella perjantaina 25.10. klo 16.00 asti.

Lue myös:

Erkka Mikkonen: Tavallisilta venäläisiltä vaaditaan nyt ennennäkemätöntä rohkeutta

Ruotsin Tulli ja Suomen viranomaiset ovat tehneet ison yhteisen valvontaiskun rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla.

Operaatiossa on otettu haltuun yli 800 huumausainetablettia, muun muassa ekstaasia ja amfetamiinia sekä kannabista. Viranomaisten haltuun päätyi myös useita aseita ja iso määrä patruunoita.

– Osan aseista rikolliset ovat saaneet haltuunsa omaisuusrikosten yhteydessä, osa aseista on heidän omaa varautumistaan omaan suojaan, kertoo lapin poliisilaitoksen rikoskomisario Tuomo Seikkula.

Operaation aikana tehtiin myös kotietsintöjä ja tarkastettiin ajoneuvoja. Operaatiosta vastannut Martin Petersson Ruotsin Tullista kuvailee sitä erittäin onnistuneeksi.

– Tämä oli ainutlaatuinen satsaus valvontaan siinä mielessä, että molempien maiden viranomaisten läsnäoloa nostettiin huomattavasti Haaparannan alueella, Petersson sanoo Ruotsin Tullin tiedotteessa.

Ruotsin Tulli kertoo, että lokakuun aikana tehty valvontaisku oli suurin koskaan toteutettu operaatio Suomen vastaisella rajalla.

Operaatioon osallistui kaikkiaan 40 tulliviranomaista sekä Suomen ja Ruotsin poliisi ja syyttäjälaitos.

Yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen

Rikoskomisario Tuomo Seikkula kertoo, että Ruotsin tullin vetämä operaatio painottui huumerikollisuuden paljastamiseen.

– Osa henkilöistä liittyy toisiinsa ja tässä on liityntäpintaa järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja rajat ylittävään rikollisuuteen. Mutta osa on ihan yksittäisiä toimijoita. Kyse ei ole ollut yksittäisen organisaation maalittamisesta vaan huumausainerikollisuuden katuvalvonnasta, Seikkula sanoo.

Seikkulan mukaan huumeet on ollut tarkoitus levittää Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Suomeen.

Seikkula kertoo, että suomalaisia rikoksesta epäiltyjä on toistakymmentä. Lisäksi Suomen puolella on otettu kiinni kolme henkilöä, jotka liittyvät valvontaiskuun.

Seikkulan mukaan operaatio luo perustaa myöhemmälle yhteistyölle.

– Kun molempien maiden viranomaisia on samoissa yhteisissä partioissa, niin rajan yli pystytään liikkumaan juohevasti. Lisäksi viranomiaset voivat vaihtaa tehokkaasti tietoa ja osaamista, Seikkula sanoo.

– Matti, Teppo ja Seppo, syömään!

Elettiin 1950-lukua Turun työläiskaupunginosassa ja veljesten äiti Linnea Ruohonen huusi poikia syömään niin, että koko Turun Stålarminkatu varmasti sen kuuli.

Pojilla oli kiire syömään, sillä olihan perjantai. Päivä oli kuin juhlapäivä, sillä äiti oli luvannut jälkiruuaksi isot piispanmunkit.

– Saatiin ne perinteiset piispikset. Silloin ei ollut paljon valinnanvaraa eineksissä: kahdesta oli helppo valita, Teppo Ruohonen sanoo.

Kaikki peliin

Matti ja Teppo on käsite. Kaksikko on laulanut yhdessä suomalaisten sydämiin jo 50 vuoden ajan. Nyt edessä on veljesten mukaan viimeinen kiertue.

Lähipiirissä veljesten musikaalinen lahjakkuus huomattiin jo varhain. Vanhemmat panivat merkille poikiensa erinomaiset laulunlahjat. Oli ennemminkin sääntö kuin poikkeus, että veljekset viihdyttivät kotona sukulaisia ja vieraita.

Linnea-äiti ohjasi hienovaraisesti poikiaan laulu-uralle.

– Meillä on kuvakin siitä, kun olemme merimiespuvut päällä. Ja laulu raikasi!

Laulamisen vastapainoksi veljekset harrastivat ahkerasti myös urheilua. Turun TPS:n kannattajien joukossa saattoi usein kuulla isän eli Teuvo Ruohosen kannustushuudot.

Matin mukaan heidän isänsä kannusti vahvasti poikia pelaamaan jalkapalloa, mutta tuki myös lasten lauluinnostusta. Poikien päivät kuluivat lähes kellon ympäri jalkapallokentällä. Murrosikäisenä piti miettiä valintoja musiikin tai jalkapallon välillä.

Lopulta musiikin opiskelu Turun musiikkiopistossa vei mukanaan.

– Lisäksi meidän äiti oli sen verran tiukka täti, että hän sanoi jalkapallovalmentajalle poikien alkavan nyt keskittyä musiikkiin, Teppo sanoo.

Hän sanoo, että hänellä on vieläkin tallessa TPS:n sarjatasolla pelaamisen ajoilta pieniä pokaaleita. Palkinnot tulivat muun muassa piirinmestaruuskisoista.

Kissankultaa

1970-luvun alussa Matti ja Teppo suuntasivat Helsinkiin suuren säveltäjämestari Toivo Kärjen puheille silloiseen Fazer-levy-yhtiöön. Poikia tietysti jännitti. Eniten se, mitä mieltä Kärki olisi veljesten omista sävellyksistä.

– Joukossa oli Kissankultaa-laulu. Siitä hän tietysti innostui, Matti Ruohonen sanoo.

• Matti ja Teppo ovat pitäneet julkisuuden aina omissa käsissään. Vuonna 2010 Ajankohtainen kakkonen vieraili heidän mökillään Taivassalossa.

Siitä tulikin Matin ja Tepon uran ensimmäinen suuri hitti. Myöhemmin äänitettiin kokonainen lp-levyllinen veljesten kappaleita.

– Ja oltiinhan me sitä mieltä, että nämä ovat maailman parhaimmat kappaleet, veljekset muistelevat.

Menneet on päivät

1975 Matti ja Teppo perustivat Turun Kaskenkadulle oman levy- ja kustannusyhtiön, MTR Music Oy:n.

Suosiosta kertovat seinille kiinnitetyt 34 kultalevyä. Matti ja Teppo ovat saaneet myös useampia tunnustuspalkintoja. Yhteensä Matin ja Tepon levyjä on myyty yli 1,5 miljoonaa.

Veljekset sanovat, että nykyään kilpailu on musiikkialalla kovaa. Se vaatii uusiltakin artisteilta monipuolisuutta ja heittäytymistä.

Yksi asiaan vaikuttavista tekijöistä on ihmisten muuttunut tapa kuunnella musiikkia. Siinä missä aiemmin ihmiset ostivat aktiivisesti c-kasetteja, lp- ja cd-levyjä, on musiikki nykyään kaikkien ulottuvilla suoratoistopalveluissa.

– Me julkaisemme levymme kuitenkin edelleen vanhan liiton meiningillä. Uskon, että meidän ostajakuntamme on edelleen sellaista, joka haluaa käsinkosketeltavaa ja pitää CD-levyjä parempana vaihtoehtona, Matti sanoo.

Mutta mitä palkinnot merkitsevät veljeksille nyt?

– Kaikkeen tottuu. Joillekin artisteille yhdenkin kultalevyn saaminen on unelmien täyttymys. Me saamme olla kiitollisia siitä, että 80-luku oli niin vahva – ja toki myös sen jälkeiset vuosikymmenet. Tämä kultalevyputki on jatkunut tähän päivään asti.

Alla olevaa kuvaa klikkaamalla pääset Yle Areenaan katsomaan Matin ja Tepon esityksen kappaleesta Kaiken takana on nainen.

Levymyynti on kuitenkin vähenemään päin. Tepon mukaan nykyään on todella kova saavutus, jos levyjä myydään 3 000 kappaletta.

– 80-luvulla esimerkiksi meidän levyjemme ennakkomyynti saattoi olla yli 50 000 kappaletta, Matti sanoo.

Mä joka päivä töitä teen

Jotkut artistit saattavat tehdä useitakin jäähyväiskiertueita. Matti ja Teppo Ruohonen sanovat painokkaasti, että heidän nyt käynnistyvä jäähyväiskiertueensa on ensimmäinen ja viimeinen.

– Meidän päätöksemme kyllä pitää. Satsaamme tälle kiertueelle paljon enemmän tekniikan ja bändin puolelta. Kovat paineet tässä ovat, mutta kun vyyhti lähtee liikkeelle, niin ihan kuin huomaamatta onkin joulukuu ja Helsinki Areenan keikka, Matti sanoo.

Matti ja Teppo eivät ole kuitenkaan päättäneet jäädä kokonaan pois julkisuudesta ja jättää musiikin tekoa.

– Olemme kiertäneet 50 vuotta. Nyt on aika keskittyä lapsiin, lastenlapsiin ja erityisesti vaimoihin.

Venäläissotilas on ampunut kuoliaaksi kahdeksan muuta sotilasta siperialaisessa sotilastukikohdassa. Uutistoimisto TASSin mukaan kuolleiden joukossa on kaksi upseeria.

Lisäksi kaksi on haavoittunut. Haavoittuneita hoidetaan sotilassairaalassa ja heillä ei ole hengenvaaraa.

Teosta epäilty on pidätetty. Venäjän puolustusministeriön mukaan sotilas sai hermoromahduksen.

Ampuminen sattui maan itäosassa lähellä Kiinan ja Mongolian rajaa sijaitsevassa Gornyn kaupungissa Baikaljärven läheisyydessä.

Uutistoimisto Interfaxin välittämän puolustusministeriön tiedotteessa ei oteta kantaa siihen, miksi sotilas sai hermoromahduksensa, mutta viitataan henkilökohtaisiin ongelmiin, jolla "ei ole mitään tekemistä sotilaan työtehtävien kanssa".

Tiedotteen mukaan ampuminen sattui hetkellä, jolloin sotilastukikohdassa oli käynnissä vahdinvaihto.

TUKHOLMA – Tällä hetkellä, kun te kuuntelette minua, on prostituoiduilla työpäivä käynnissä asunnoissa ja hotellihuoneissa. Kaduilla työskentelevät ovat jo saapuneet työpaikoilleen. Afgaanipojat, joilla ei ole mitään paikkaa minne mennä, lähtevät myymään itseään.

Näin tasa-arvoasiantuntija Berit Jernberg muistuttaa kuuntelijoita siitä, miksi he ovat kokoontuneet Tukholman keskustassa sijaitsevaan kongressisaliin.

Lokakuisena maanantaina pari sataa ihmistä on tullut paikalle juhlimaan Ruotsin 20 vuotta täyttänyttä seksin ostokieltoa, mutta myös kuulemaan, miten kasvaviin ongelmiin puututaan.

Prostituutio on jatkuvassa muutoksessa. Se on erilaista kuin viisi vuotta sitten.

– 75 prosenttia prostituoiduista on ulkomailta, 25 prosenttia Ruotsista, kertoo komisario Kajsa Wahlberg Ruotsin poliisista.

Hän on kansallinen raportoija eli kokoaa vuosittain tiedot ihmiskaupasta ja poliisin toimista sen kitkemiseksi.

Ihmiskauppa on kasvanut maailmalla muun muassa vapaan liikkuvuuden, konfliktien ja järjestäytyneen rikollisuuden kasvun seurauksena.

Naiset ovat 20–40-vuotiaita ja kotoisin pääosin Romaniasta ja Bulgariasta. Osa tulee Venäjältä, Liettuasta, Puolasta, Nigeriasta sekä Etelä-Amerikan maista.

– Romanialaisia parittaa yleensä mies, jolla on suhde naiseen. Naista kuljetetaan ympäri Ruotsia. Nigerialaisia naisia hallitaan puolestaan voodoolla, taikauskolla. Heidät viedään ensin Etelä-Eurooppaan ja sieltä Saksaan, Ruotsiin ja myös Suomeen.

Jo ennen lain voimaantuloa prostituutio oli siirtynyt sisätiloihin: hieronta- ja kehonhuoltopaikkoihin. Sen jälkeen seksikauppa siirtyi hotelleihin ja nyt yhä enemmän vuokrattuihin asuntoihin.

Poliisi: ihmiskauppiaat joutuvat töihin

Poliisin mukaan 7,5 prosenttia ruotsalaisista miehistä on ostanut seksiä.

Viranomaiset katsovat, että seksin ostamisen kieltäneen lain vuoksi prostituutio ei ole kasvanut Ruotsissa.

– Ruotsi ei ole houkutteleva markkina. Täällä ihmiskauppiaiden täytyy olla itse hyvin aktiivisia. He joutuvat etsimään tiloja, vuokraamaan asuntoja ja hotellihuoneita, joissa asiakkaita voidaan ottaa vastaan, hän sanoo.

Naisia täytyy myös siirtää jatkuvasti, koska kiinnijäämisen riski on suuri. Eri toimet vievät aikaa ja pienentävät saatavia tuloja.

Poliisin mukaan naisia myyvillä ihmiskauppiailla on yleensä Ruotsissa vain pari, kolme naista välitettävänään, koska suurten ryhmien liikuttaminen on hankalaa.

– Pääsemme ihmiskauppiaiden jäljille esiintymällä seksin ostajina. Sovimme tapaamisen vaikkapa hotelliin. Koska myyntiä ei ole kriminalisoitu, naiset pystyvät puhumaan meille, selittää Wahlberg.

Saksa ja Ruotsi ovat menneet eri suuntiin

Ruotsin ulkoministeriön suurlähettiläs ja ihmiskaupan asiantuntija Per-Anders Sunesson vertaa Ruotsia ja Saksaa. Maat lähtivät eri suuntiin 2000-luvun alussa. Ruotsi kielsi seksin ostamisen, Saksa laillisti sen.

– Saksassa seksiä ostetaan 1,2 miljoonaa kertaa vuorokaudessa ja prostituoituja on virallisen luvun mukaan 400 000. Ihmiskauppa todellakin kukoistaa, Sunesson sanoo.

– 98 prosenttia myyjistä ei ole saksalaisia naisia, joille tämä on toiveammatti. He ovat ihmiskaupan uhreja, kaikista huonoimmassa asemassa olevia naisia esimerkiksi Romaniasta, Albaniasta ja Moldoviasta, suurlähettiläs jatkaa.

Sunesson laskee, että jos Ruotsi olisi valinnut Saksan tien, maassa olisi nyt 40 000 prostituoitua. Poliisi on arvioinut, että heitä on Ruotsissa noin tuhat, mikä on saman verran kuin 1990-luvun lopussa.

Seksiä ostaneiden kanssa keskustellaan

Seksin ostamisen kieltäneellä lailla Ruotsi halusi vaikuttaa prostituution kysyntään. Yksi osa ehkäisevää työtä on keskustella seksiä ostaneiden kanssa.

– Ei voi kitkeä seksin ostamista, jos ei pureudu myös ostajien toimintaan. Näin vaaka on tasapainossa, kuvaa sosionomi Marie Johansson Tukholman kaupungilta.

Hän on tavannut satoja seksiä ostaneita, joko yksin tai yhdessä heidän puolisoidensa kanssa. Puolisoille asia on yleensä yllätys ja järkytys.

Ostajat ovat yleensä hyvin toimeentulevia, heillä on perhe ja hyvä asema yhteiskunnassa.

– He tuntevat suurta häpeää ja heillä on ollut jopa itsemurha-ajatuksia. Seksin ostajat ovat eläneet kaksoiselämää ja vaikka he ovat halunneet lopettaa pitkään, he eivät ole onnistuneet. Moni ei ole koskaan puhunut asiasta kenellekään, kertoo Johansson.

Monet Johanssonin asiakkaista ovat myös koukussa nettipornoon. Se lisää riskiä ostaa seksiä.

Heidän kanssaan yritetään hahmottaa, millainen rutiini heille on pornosivujen käytön ympärille kehittynyt. Sen jälkeen tämä rutiini yritetään rikkoa.

Jotkut ovat aloittaneet niin nuorina, että lopettaminen on vaikeaa.

– Olen keskustellut 18–20-vuotiaiden kanssa, jotka ovat aloittaneet pornon katsomisen 6-vuotiaina ja jääneet siihen koukkuun. Koko seksuaalisuuden kuva on täysin vääristynyt, Johansson sanoo.

Ruotsi vie lakia maailmalle

Ruotsissa ollaan rehellisiä kansainvälisen tilanteen edessä. Maassa nähdään, että niin kauan kuin Europassa on valtioita, joissa prostituutio on laillista, ei ihmiskauppaa voida onnistuneesti kitkeä Ruotsistakaan.

– Tiellämme on kaksi asiaa: toinen on miesten halu alistaa naisia ja toinen on prostituutiossa liikkuva raha: kaksi tuhatta euroa sekunnissa, napauttaa suurlähettiläs Per-Anders Sunesson.

Ruotsin 20 vuotta sitten voimaan tullut laki oli aikanaan hyvin kiistelty. Siitä käydään yhä aika ajoin tiukkaa keskustelua, mutta seksin ostokiellon takana on enemmistö kansasta ja puolueista.

Suurlähettiläs Per-Anders Sunesson lupaa kuulijoille konferenssissa, että Ruotsi tekee kaikkensa prostituution kriminalisoimiseksi myös kansainvälisesti.

Hän saa raikuvat aplodit.

Lue lisää:

Ruotsi tehosti ihmiskaupan ja prostituution uhrien etsintää

Yle ihmiskaupan alkulähteillä Nigeriassa: Madame lupasi unelmatöitä Euroopasta ja Rejoice uskoi, mutta todellisuus oli seksityötä Italian kaduilla

Uhanalaisen kielen säilyttämisessä on jokaisen kielityöntekijän ponnisteluilla merkitystä. Yhtä lailla kuin suomen kielen asema on tarvinnut taakseen aktiivisia kielen edistäjiä, on saamen kielten säilyminen ja kehittyminen elävänä kielenä yksittäisten kieliaktiivien varassa.

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä. Reilun 300 puhujan saamen kielet, inarin- ja koltansaame, luokitellaan erittäin uhanalaisiksi, mutta myös yleisin, pohjoissaame, on uhanalainen. Pohjoissaamen kielellä on Suomessa noin 1 500 äidinkielistä puhujaa.

Äidinkieliset terveydenhuolto-, virasto- tai jopa varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut eivät ole kaikille saamelaisille itsestäänselvyyksiä puhumattakaan omankielisistä mediasisällöistä – tai vaikkapa Raamatusta.

Tällä viikolla 21.–27.10.2019 vietetään pohjoismaista saamen kielten viikkoa. Sen yhteydessä jaamme kahden kielityöntekijän tarinan.

Helena Valkeapää käänsi pohjoissaamenkielistä Raamattua 30 vuotta

Enontekiöläinen Helena Valkeapää pitelee käsissään vastikään julkaistua uutta pohjoissaamenkielistä Raamattua. Hän tarkastelee tekstiä hieman eri silmin kuin tavallinen lukija – hän on ollut mukana sen käännöstyössä alusta lähtien.

Edellinen pohjoissaamenkielinen raamatunkäännös oli vuodelta 1895. Sen kirjoitustapa oli auttamatta vanhentunut. Kielessä oli myös paljon vaikutteita norjan kielestä.

Helena Valkeapää lähti nykyaikaiseen kirjoitusasuun käännetyn pohjoissaamenkielisen Raamatun käännöstyöhön mukaan 30 vuotta sitten. Hän sai tuolloin tehtäväkseen antaa palautetta ja korjausehdotuksia Uuden testamentin käännöksistä.

Utsjoen Inarijokivarressa kasvaneelle saarnatulkin tyttärelle työhön ryhtyminen oli luontevaa. Raamatun kieli ja hengelliset tekstit olivat tulleet kotona tutuiksi.

– Olen kasvanut ympäristössä, jossa luettiin Raamattua ja pidettiin seuroja. Siksi varmaan uskalsin siihen ryhtyä, kertoo Valkeapää.

Tyttäreni totesi jälkikäteen, että äiti, sinä et ollut koskaan kotona. Helena Valkeapää

Uuden testamentin käännös valmistui vuonna 1998. Samana vuonna alkoi Vanhan testamentin pohjoismainen käännösurakka ja Helena Valkeapää nimitettiin Suomen työryhmän kääntäjäksi. Tavoitteena oli, että uusi käännös on ymmärrettävä kaikissa pohjoissaamen puhealueilla Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.

Helena Valkeapää tiesi, että työ ei lopu, ennen kuin koko Raamattu on käännetty.

Käännöstyön lisäksi Valkeapäällä oli hoidettavanaan päivätyö. Vuoteen 2005 saakka hän työskenteli Hetan koulun saamen kielen opettajana. Iltaisin ja viikonloppuisin Valkeapää syventyi raamatunteksteihin ja kävi raamattutyöryhmän kokouksissa.

Kääntäminen vei aikaa ja vaikutti myös perheeseen. Valkeapää liikuttuu muistellessaan tyttärensä sanoja.

– Tyttäreni totesi jälkikäteen, että äiti, sinä et ollut koskaan kotona. Hän oli lapsistani nuorin, ja ehkä siksi se vaikutti juuri häneen, pohtii Valkeapää.

Olen kiitollinen, että olen voinut tehdä tällaista työtä, jolla on suuri merkitys koko saamen kansalle ja pohjoissaamen kielelle. Nyt meillä on Raamattu, jota me ymmärrämme. Helena Valkeapää

Kymmenien vuosien työ on nyt tehty ja pohjoissaamenkielisen Raamatun uusi versio julkaistiin tänä vuonna.

Vaikka ajoittain käännöstyö tuntui raskaalta, rakkaus omaan äidinkieleen kannusti jatkamaan. Helena Valkeapää muistelee pitkiä iltoja raamatuntekstien ja sanakirjojen äärellä kiitollisuudella.

– Olen kiitollinen, että olen voinut tehdä tällaista työtä, jolla on suuri merkitys koko saamen kansalle ja pohjoissaamen kielelle. Nyt meillä on Raamattu, jota me ymmärrämme.

Vuosi koltansaamen opiskelijana avasi uuden uran opettajana

"Tiõrvpueʹttmest nuõrttsääʹmǩiõl čieʹsse!" Näin inarilainen Tauno Ljetoff aloittaa opetustuntinsa tarkoittaen toivottaa opiskelijat tervetulleiksi koltansaamen tunnille.

Viimeiset kolme vuotta Ljetoff on opettanut koltansaamea uusille kielenoppijoille. Neljä vuotta sitten hän oli myös itse sellainen.

– Ilman kieltä tuntui, että en ymmärrä kulttuuria niin hyvin kuin haluaisin. Tuntuu, että kielen oppiminen on vaikuttanut koko elämään. Koltansaamen kielen myötä olen alkanut ymmärtää myös inarin- ja pohjoissaamea, ja saamen kansa on tullut läheisemmäksi.

Vuosi koltansaamen kielen ja kulttuurin linjalla Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa muutti Ljetoffin elämän.

Työntäyteisen vuoden aikana oli paljon opittavaa. Päivittäin oli työstettävä uutta kieltä ja opeteltava uusia sanoja ja niiden lausumista. Oppi ei mennyt hukkaan. Kouluvuoden lopussa Ljetoffia pyydettiin ryhtymään juuri oppimansa kielen opettajaksi.

– Kyllä siinä oli miettiminen, että voinko ja osaanko. Mutta kuitenkin minusta tuntui, että jos en minä, niin kuka tähän työhön sitten alkaisi.

Uhanalaisen koltansaamen kielen elvyttämistä vaikeuttaa opettajapula. Opettajia on vaikea löytää niin kielipesiin, kouluihin kuin aikuisillekin suunnatuille kursseille.

Siinä on suuria tunteita mukana, kun voi viimein puhua koltansaamea vanhempien ja isovanhempien kanssa. Tauno Ljetoff

Pohdittuaan työtarjousta Tauno Ljetoff käänsi elämässään sivua ja luopui vakituisesta työstään nuoriso-ohjaajana ryhtyäkseen koltansaamen opettajaksi. Kuluneen kolmen vuoden aikana hän on ehtinyt auttaa monta uutta kielen puhujaa alkuun omalla kielipolullaan.

– Toivon, että voisin tästä jatkaa eteenpäin vähitellen, niin että muutkin saavat opettaa ja oppia koltansaamea.

Opettajana Ljetoff on huomannut oppilaiden käyvän läpi samoja kielen oppimiseen liittyviä tunteita, joita hän itsekin kohtasi opiskeluvuonnaan. Uuden kielen lisäksi tulee pohdittua omaa identiteettiä ja kielen elvytystä.

– Siinä on suuria tunteita mukana, kun voi viimein puhua koltansaamea vanhempien ja isovanhempien kanssa. Se on todella tärkeää myös vanhemmille ihmisille, ei vain opiskelijoille, kertoo Ljetoff.

Tänä syksynä 15 uutta opiskelijaa aloittaa hänen etäkurssillaan koltansaamen kielen opinnot. Opettajana hän kannustaa opiskelijoita näkemään koltansaamen tulevaisuuden kielenä, jonka myötä on myös mahdollista työllistyä.

– Jos vain uskaltaa puhua ja haluaa tehdä työtä, niin töitä kyllä löytyy. Täytyy vain rohjeta puhua, kirjoittaa ja oppia lisää, kannustaa Tauno Ljetoff.

Haluatko oppia hieman saamea? Sano se saameksi -sivustolla voit tutustua saamen kieliin ja opetella esimerkiksi tervehtimään saameksi, kaikilla Suomessa puhutuilla saamen kielillä.

Norjan valtion jättimäinen öljyrahasto on kasvanut uusiin ennätysmäisiin lukemiin. Sijoitusrahastossa olevien varojen arvo ylitti tänään perjantaina ensimmäistä kertaa yli 10 000 miljardin kruunun rajan. Euroina summa on noin 980 miljardia.

Valtavaa summaa voi verrata esimerkiksi Suomen valtion ensi vuoden budjettiin, joka on "vain" 57,6 miljardia euroa. Öljyrahastossa nyt olevilla varoilla voisi siis maksaa Suomen valtion menot noin 17 vuoden ajan.

Öljyrahaston ennätyssummasta uutisoi muun muassa Norjan yleisradioyhtiö NRK.

Ensimmäinen talletus Norjan pankin hallinnoimaan öljyrahastoon tehtiin 23 vuotta sitten. Rahaston varoja on määrä käyttää hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen siinä vaiheessa, kun öljy- ja kaasukentät tulevaisuudessa ehtyvät.

Norjan ensimmäisen öljykentän Ekofiskin löytymisestä on kulunut tänä vuonna 50 vuotta.

Lisää aiheesta:

Öljymaa Norjan pulska öljyrahasto hylkäämässä öljyn ja kaasun

Yhdysvaltain oikeusministeriö on käynnistänyt rikostutkinnan, joka kohdistuu liittovaltion poliisin FBI:n toimintaan. Asiasta kertovat The New York Times -lehti ja Fox News -uutiskanava omiin lähteisiinsä vedoten.

On toistaiseksi epäselvää, mikä rikos olisi kyseessä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miksi oikeusministeriö aloitti vuonna 2017 rikostutkinnan Donald Trumpin vaalikampanjaorganisaation ja Venäjän väitetyistä yhteyksistä. Lisäksi tutkitaan, millä tavoin tietoa on kerätty.

Oikeusministeriön erikoistutkija Robert Mueller selvitti tiiminsä kanssa Trumpin kampanjaan kohdistuvia epäilyjä perusteellisesti. Hän julkaisi raporttinsa viime keväänä.

Trump: "Olisin voinut erottaa kaikki, myös Muellerin" – Yle seurasi raportin julkistamista

Siinä todettiin, ettei riittäviä todisteita kampanjaorganisaation Venäjä-yhteyksistä ollut. Tutkimus kuitenkin vahvisti Venäjän puuttuneen laajasti ja systemaattisesti USA:n vaalikampanjaan.

Lisäksi raportissa lueteltiin kymmenen tapausta, joissa presidentin voitiin epäillä yrittäneen estää oikeuden toimintaa.

Kokenut syyttäjä asialla

Valtionsyyttäjä John Durham on selvitellyt asiaa oikeusministeriön määräyksestä toukokuusta lähtien. Durham on oikeuspiireissä hyvässä maineessa. Hän on aikaisemmin tutkinut muun muassa CIA:n harjoittamaa kidutusta ja järjestäytynyttä rikollisuutta.

On epäselvää, miksi tutkinta on nyt muuttunut astetta vakavammalle tasolle. Syynä on melko varmasti oltava se, että Durham on löytänyt jonkinlaisen todisteen väitteelle.

Kynnys rikostutkinnan aloittamiselle on Yhdysvalloissa verrattain matala. Se edellyttää silti perusteltua syytä epäillä rikosta.

Yhdysvaltain oikeusjärjestelmän kannalta tilanne on poikkeuksellinen. Oikeusministeriö selvittää, onko se itse tehnyt rikoksen suorittaessaan rikostutkintaa. Tutkimusta valvoo oikeusministeri William Barr.

Barr on varovainen

Presidentti Trump on kaiken aikaa pitänyt Muellerin tekemää tutkimusta "noitavainona". Hän on sanonut Fox Newsin haastattelussa, että FBI:n virkailijat, jotka käynnistivät Muellerin tutkimuksen, ovat syyllistyneet maanpetokseen.

Trump on vaatinut, että oikeusministeriön pitäisi käynnistää asiaa koskeva tutkinta. Hän on muun muassa erottanut James Comeyn, jonka ollessa FBI:n johtajana tutkimus alkoi.

Trumpin arvostelijat ovat huomauttaneet, että presidentti käyttää oikeusministeriötä oman poliittisen etunsa ajamiseen.

Oikeusministeri Barr on käyttänyt sanaa "vakoilu" kuvatessaan Muellerin tutkijoiden toimintaa. Hän on myös aikaisemmin kertonut haluavansa selvyyden siihen, miksi tutkimus aloitettiin.

Barr ei kuitenkaan ole suoraan ottanut kantaa siihen, onko hänen mielestään lakia rikottu.

– Kysymys on siitä, käynnistettiinkö tutkinta asianmukaisesti. En väitä, etteikö sitä olisi käynnistetty asianmukaisesti. Minun pitää selvittää asia, hän sanoi huhtikuussa.

Trump on painottanut, ettei ole antanut Barrille määräystä aloittaa tutkimusta.

Durhamin tutkimuksen käynnistyttyä Trump on kuitenkin kehunut Barria ja sanonut "olevansa erittäin ylpeä oikeusministeristämme" ja siitä "upeasta asiasta, jonka hän on tehnyt".

Epäilyksen kohteet

Yhdysvaltain tiedotusvälineet pohtivat kuumeisesti, mikä mahtaa olla Durhamin tutkinnan varsinaisena kohteena.

Yleisin arvaus on, että oikeusministeri Barr on saanut tietoonsa jotain käydessään tapaamassa Italian tiedusteluviranomaisia.

Barr on tehnyt tämän vuoden aikana kaksi matkaa Roomaan, koska Italian tiedusteluelimillä kerrotaan olevan tietoa Muellerin tutkinnan käynnistymisestä. Barrin ja Durhamin kerrotaan kuulleen Italiassa äänitetyn todistajanlausunnon, jonka on antanut maltalainen professori Joseph Mifsud.

Mifsudin väitetään kertoneen Trumpin entiselle kampanja-avustajalle George Papadopoulosille, että venäläisillä voisi olla raskauttavia tietoja, "törkyä", Trumpin vastaehdokkaasta Hillary Clintonista.

NYT: Trumpin vaalikampanja-avustajan lörpöttely saattoi käynnistää Venäjä-tutkinnan

Mitään "törkyä" ei löytynyt, mutta sen sijaan maailmalle levisi käsitys, että Trumpin kampanja pyytää apua venäläisiltä.

Fox Newsin mukaan Papadopoulos olisi pitänyt mahdollisena, että Mifsudin yhteydenotto olisi voinut olla Yhdysvaltain tiedusteluelinten asettama ansa.

Fox News kertoo myös, että Durham on ollut hyvin kiinnostunut Yhdysvaltain entisen tiedustelujohtaja James Clapperin ja entisen CIA:n johtajan John Brennanin toimista.

Heidän kerrotaan olleen vastuussa siitä, että tiedustelupalvelut alkoivat seurata Trumpin neuvonantajana toiminutta Carter Pagea.

Seuraamispäätöksen taustalla kerrotaan olleen brittiläisen ex-vakoojan Christopher Steelen laatima muistio, jossa oli useita kuohuttavia väitteitä Donald Trumpista. Muistion rahoitus tuli osittain demokraattipuolueelta.

Trumpin kohumuistion taustalla tosielämän James Bond? Kahdeksan väitettä skandaaliraportin laatijasta

Opetus- ja kulttuuriministeriö on hylännyt perussuomalaisten nuorten oikaisuvaatimuksen valtionavustusten takaisinperinnästä. Järjestö oli vaatinut oikaisua kesäkuussa tehtyyn päätökseen, jolla ministeriö päätti lopettaa nuorisojärjestölle täksi vuodeksi myönnetyn avustuksen.

Ministeriö määräsi järjestön myös maksamaan jo maksetut 57 500 euroa takaisin. Koko tukisumma oli 115 000 euroa, josta järjestö ehti saada puolet.

Taustalla on nuorisojärjestön ennen EU-vaaleja julkaisema tviitti, jossa oli kuva tummaihoisesta perheestä ja teksti: "Äänestä perussuomalaisia, jotta Suomen tulevaisuus ei näyttäisi tältä". Ministeriö katsoo viestin rikkovan nuorisolakia ja avustussääntöjä.

Perussuomalaiset nuoret on arvostellut, että ministeriön toiminta "muistuttaa vahvasti poliittista syrjintää".

Perussuomalaiset nuoret on jo jättänyt hakemuksen ensi vuoden valtionavustuksesta. Ministeriön erikoissuunnittelija Mikko Cortes Tellez kertoi STT:lle, että nuorisojärjestöjä koskevat tukipäätökset tehdään todennäköisesti tammikuussa.

Oikaisun hylkäyspäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen.

Illalla julkaisemassaan tiedotteessa perussuomalaiset nuoret kertovat aikovansa vaatia rahoitusta takaisin oikeusteitse.

Asiasta kertoi aiemmin Uusi Suomi.

Lue myös:

Yhdenvertaisuusvaltuutettu: PS-nuorten viesti loi halventavan ilmapiirin, tarkoitus levittää valkoisen väestön asemaa korostavaa sanomaa

Perussuomalaisten nuorten vaalitwiitti voi täyttää rikoksen tunnusmerkit, arvioi rikosoikeuden professori

PS-Nuoret pahoittelevat kohuttua twiittiä: "Twiitti oli ajattelematon ja toimin impulsiivisesti idean syttyessä"