Venäjän agentiksi tunnustautuneen Marija Butinan, 30, on vapautunut floridalaisesta vankilasta. Vapautumisensa jälkeen Butina siirrettin maahanmuuttoviranomaisten huostaan ja hänet on määrä karkottaa Yhdysvalloista.

Butina sai aiemmin tänä vuonna 18 kuukauden vankeustuomion, josta kuitenkin vähennettiin yhdeksän kuukauden aika, jonka hän ehti istua tutkintavankeudessa. Venäläisviranomaisten mukaan Butinan on määrä saapua Moskovaan lauantaina, kertoo BBC.

Pienen venäläisen asejärjestön puheenjohtajana Butina käytti hyväkseen suhteitaan Kansalliseen kivääriyhdistykseen (NRA), ja pyrki sitä kautta luomaan yhteyksiä republikaaneihin tavoitteenaan vaikuttaa Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan.

Elokuussa 2016 hän sai Yhdysvaltoihin opiskelijaviisumin. Butina opiskeli Washingtonin Amerikkalaisessa yliopistossa. FBI pidätti Butinan heinäkuussa 2018. Hän sai syytteet vieraan vallan – eli Venäjän – agenttina toimimisesta. Butina ei ollut rekisteröitynyt oikeusministeriölle, kuten vieraan vallan puolesta vaikuttavan pitäisi lain mukaan tehdä.

Butinan syytteet liittyivät ennen kaikkea hänen yhteyksiinsä entiseen senaattoriin ja Venäjän keskuspankin varajohtajaan Aleksandr Toršiniin. Yhdysvaltain pakotelistalle asetettu Toršin palkkasi Butinan avustajakseen vuonna 2011.

Kun Butinalle langetettiin tuomio tänä keväänä, hän pyysi anteeksiantoa.

– En ole sellainen paha ihminen, joksi minut on tiedotusvälineissä esitetty. Halusin vain mukaan kansainväliseen politiikkaan parantaakseni Yhdysvaltain ja Venäjän suhteita, Butina sanoi.

Lisää aiheesta:

Venäläisagentti Marija Butina sai vajaan kahden vuoden tuomion – sanoo vain halunneensa parantaa Venäjän ja Yhdysvaltain suhteita

Aseista innostunut opiskelija Siperiasta vai salainen agentti? Yhdysvalloissa pidätetyn Maria Butinan tarina kuohuttaa

Suomessa kasvanut kiinalaistaustainen Lu Ying sanoo olevansa maailmankansalainen tavatessamme shanghailaisessa kahvilassa ihmisiä kuhisevassa modernissa ostoskeskuksessa.

Hän on syntynyt Shanghaissa mutta muuttanut vanhempiensa kanssa Suomeen ollessaan kolmevuotias. Lu Ying on valmistunut maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta ja asunut myös Yhdysvalloissa jonkin aikaa. Hän on Suomen kansalainen.

Lu on muuttanut sittemmin takaisin syntymäkaupunkiinsa ja pyörittää kahta omaa yritystä, joista toinen keskittyy kiertotalouden suunnitteluun. Yrityksen nimi on Future Urban Living, jota pyöritetään neljän hengen ja laajan kumppaniverkoston avulla.

Lu Yingin noin vuoden vanha yritys suunnittelee kiertotalouden ratkaisuja yrityksille, organisaatioille tai vaikka paikallishallinnolle. Yhteistyötä tulevaisuuden asumisesta tehdään esimerkiksi paikallisten arkkitehtitoimistojen kanssa.

– Kiertotalouden ratkaisut keskittyvät rakennettuun ympäristöön ja liikkumiseen. Puhutaan älykkäästä asumisesta ja liikkumisesta, mutta haluttiin viedä ajatusta pidemmälle kiertotalouden suunnitteluun.

Asiakkaita on löytynyt kontaktien kautta ja yhteydenottojen avulla, vaikka tuore yritys ei ole erityisesti panostanut markkinointikanavien rakentamiseen. Taustalla vaikuttaa Lun vanhempien yritystoiminta.

– Olen ollut aika yllättynytkin siitä, että meihin on otettu paljon yhteyttä maailmanlaajuisestikin, Lu kertoo.

Yritys kerää isoja määriä dataa asiakkaille, jotta nämä pystyvät löytämään esimerkiksi asuintalojen rakennusvaiheessa fiksuja, kestävän kehityksen ratkaisuja säästämällä ympäristöä ja luontoa niin materiaaleissa, rakentamisessa kuin logistiikassakin.

Asiaa on auttanut se, että Lu Ying on yrityskumppaninsa kanssa ollut mukana Maailman Talousfoorumin toiminnassa, josta koko homma alkoi, kun nuoret yrittäjät miettivät tulevaisuuden kaupunkeja ja valitsivat kehittämiskohteeksi Shanghain.

Kaupungissa riittää myös sosiaalisia haasteita, koska miljoonakaupungissa asuu paljon muualta tulleita työntekijöitä, joiden sosiaaliturva saattaa vielä olla kotiseudulla.

Ympäristötietoisuus lisääntyy miljoonakaupungissa

Shanghai kasvaa kohisten, koska kaupungistuminen on voimakas trendi Kiinassa ja ihmiset hakeutuvat isoihin kaupunkeihin työn ja paremman elämän perässä.

Asukkaita on virallisen arvion mukaan 24-25 miljoonaa, mutta joidenkin arvioiden mukaan asukkaita on todellisuudessa muutama miljoona enemmän.

Todellista lukua tuskin kukaan tietää. Kaupungin väestöstä ympäri Kiinaa tulleita ihmisiä on noin 40 prosenttia.

Lu Ying kertoo, että yritys on saanut jalansijaa kaupungissa sen jälkeen, kun ihmiset ja yhteistyökumppanit ovat sisäistäneet, mistä on kysymys.

– No, pelkästään kierrättäminen ei ratkaise esimerkiksi rakentamisen ongelmia, mutta jos jonkin yrityksen koko tuotanto suunnitellaan niin, että siitä ei synny jätettä ja käytetään mahdollisimman paljon uusiutuvia luonnovaroja, ollaan jo toisella tasolla.

Muutamassa vuodessa kiristynyt lainsäädäntö on vaikuttanut paikallisten mukaan muun muassa siten, että ilmanlaatu on parantunut. Vaikutukset tuntuvat ihmisten jokapäiväisessä elämässä, sillä kaupunki on valtava mittasuhteiltaan ja korkeita kerrostaloja jatkuu kymmeniä kilometrejä joka suuntaan.

Kaupungin keskustassa näkee vain harvoin hengityssuojaimia käyttäviä kaupunkilaisia, ja lokakuinen taivas näkyy kirkkaana jättitalojen välistä.

Kontaktit ovat avainasemassa

Shanghaissa moni asia elinkeinoelämässä ja kaupassa perustuu kontakteille. Usein kuulee kerrottavan, että yrityksen pyörittämisessä auttaa, jos on kontakteja poliittisella tasolla.

Suoraan kysymykseen, onko Lu tarvinnut poliittisia kontakteja saadakseen yrityksensä käyntiin, hän vastaa, ettei vielä. Rivien välistä voi lukea, että niitä tarvitaan jatkossa.

Shanghaissa, kuten muuallakin Kiinassa, kommunistisella puolueella on viimeinen sana monessa asiassa, vaikka se ei suoraan yksityisen yrityksen toimintaan puuttuisikaan.

Vaikuttaminen tapahtuu viranomaisten ja paikallishallinnon kautta ja yritykset toimivat mielellään, kuten tietävät viranomaisten haluavan.

– Navigoimme paljon yksityisellä sektorilla. Kaikki täällä arkkitehdeista kaupunkisuunnittelijoihin toimii yksityisellä sektorilla, mutta heillä on puolestaan paljon kontakteja valtioon, Lu täsmentää.

Minkälaista on alkaa yrittäjäksi uudella markkinalla, joka toimii monimutkaisessa ympäristössä miljoonakaupungissa, missä säännöksiä ja byrokratiaa riittää?

– Täällä ei ole mitenkään helppo tehdä asioita, mutta koen että ihmiset ovat hämmentävän vastaanottavaisia ja valmiita uusille ideoille.

Asutusta ympäristöstä on Shanghaissa alettu kantaa viime vuosina entistä enemmän huolta, Lu Ying kertoo.

– Täällä on jo pitkään ajettu ympäristön asiaa, mutta nyt se näkyy ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Esimerkiksi nuoret harrastavat videopelejä, joissa saa pisteitä siitä, kuinka nopeasti saa roskia heitettyä sekajätteisiin tai biojätteisiin.

Uutisissa ja medioissa ympäristöstä huolehtiminen on noussut isoksi asiaksi. Se näkyy somessa ja tv:ssä valtion kanavilla, Lu kuvailee. Ympäristötietoisuus on lisääntynyt paljon.

Asuintaloissa valvotaan jätteiden lajittelua kameroiden kanssa

Tänä vuonna tavallisissa asuinkerrostaloissa talousjätteiden kierrätyksestä tehtiin Shanghaissa pakollista. Monikymmenkerroksisiin asuintaloihin on erilaisia jäteastioita, joiden käyttöä kaupunki myös valvoo. Joillakin asuinalueilla roska-astiat menevät lukkoon tiettyinä aikoina. Roskia voi viedä vain silloin, kun viranomaiset valvovat sitä.

Asukas voi myös saada sakot, jos hän laittaa asioita väärään roska-astiaan. Oikeaa lajittelua valvotaan paikoin kameravalvonnalla.

Näitä tietoja viranomaiset voivat käyttää pisteyttäessään kansalaisia.

Lu Ying sanoo, että suhtautuminen ilmasto- ja ympäristöasioihin on muuttunut viime vuosina Kiinassa paljon. Valtio hakee myös tietoisesti uutta suuntaa, mistä kertoo muun muassa se, että Kiina haluaa kehittyä taloudessa perinteisen tehdasteollisuuden tuotannosta kohti palvelu- ja innovaatioyhteiskuntaa.

Perjantain aamuhämärissä Helsingin Vuosaaren satamaan saapui panssarivaunulähetys. Kyseessä oli viimeinen erä Suomen Hollannista tilaamia Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunuja.

Puolustusvoimat on nyt vastaanottanut kaikki sata käytettyä taistelupanssarivaunua, joiden hankkimisesta päätettiin jo vuonna 2014.

Ensimmäiset vaunut saapuivat Suomeen toukokuussa 2015. Koulutuskäytössä ne ovat olleet vuodesta 2016 alkaen.

LEO2A6-vaunut ovat varusmieskoulutuksen käytössä Panssariprikaatissa ja koulutuskäytössä Karjalan prikaatissa. Uuden kaluston myötä Maavoimat kertoo laajentaneensa panssarivaunujen ja jalkaväen välistä yhteistoimintaa koko maavoimissa.

Yksi yleisimpiä taistelupanssarivaunuja

Leopard 2A6 on yksi yleisimpiä taisteluvaunuja länsimaissa. Puolustusvoimien mukaan siinä on muun muassa aiempia versioita parempi tulivoima, kehittyneempi ballistinen suojus ja sisäpuolinen sirpalesuojus.

Vaunujen yhteydessä Suomi hankki varaosia, koulutussimulaattoreita, erikoistyökaluja sekä ampumatarvikkeita. Kokonaisuutena hankinnan arvo oli lähes 200 miljoonaa euroa.

Nyt hankittuja vaunuja on tarkoitus käyttää pitkälle ensi vuosikymmenelle.

Ilta-Sanomat ja MTV Uutiset uutisoivat perjantaina Terveystalon asiakkaasta, joka kertoo saaneensa väärän syöpädiagnoosin. Terveystalon lääkärin määräämät kolme laboratoriokoetta oli analysoitu Synlabin laboratoriossa Tallinnassa. Myöhemmissä Meilahden sairaalan tutkimuksissa osoittautui, ettei kyseessä ollut syöpä.

Terveystalon ylilääkärin Pekka Aroviidan mukaan hämmennykseen johtaneiden laboratoriotulosten taustalla on todennäköisesti verisolujen harvinainen ominaisuus. Asiasta tehdään Terveystalossa parhaillaan tarkempaa selvitystä.

– Tällä hetkellä tieto on se, että erittäin yksilöllisestä ominaisuudesta johtuen tämän näytteen solut ovat reagoineet hyvin herkästi kuljetusaikaan. Kuljetusaika oli täysin normaali, Pekka Aroviita sanoo.

Aroviidan mukaan Terveystalon kautta määrättyjen kolmen Virossa tapahtuneen tutkimuksen pohjalta ei vielä ole tehty syöpädiagnoosia, vaan potilas on ohjattu jatkotutkimuksiin helsinkiläiseen sairaalaan. Aroviidan mukaan Terveystalo aikoo joka tapauksessa parantaa käytäntöjään niin, että vastaavaan harvinaiseenkin tapaukseen reagoitaisiin jatkossa paremmin eikä potilaalle aiheutuisi turhaa huolta.

Valvira selvittää tapauksen

Terveydenhuoltoa valvovaan Valviraan tulee yleisesti vain vähän ilmoituksia laboratoriokokeiden virheistä.

– Vaaratilanneilmoituksia ei ole raportoitu meille niistä mitenkään poikkeavasti, Terveys, oikeudet ja teknologia -osaston johtaja Jussi Holmalahti Valvirasta sanoo.

Holmalahden mukaan laboratoriotestien luotettavuutta pyritään arvioimaan monessa vaiheessa, millä varmistetaan niiden luotettavuutta.

Valvira sanoo selvittävänsä otsikoihin noussutta tapausta. Tässä vaiheessa Valvira ei ota siihen tarkemmin kantaa.

– Pyrimme selvittämään tämän asian kaikkien mukanaolleiden kanssa, ja vasta selvityksen jälkeen teemme johtopäätöksiä, Jussi Holmalahti sanoo.

Valvira aikoo muun muassa olla yhteydessä Viron viranomaisiin. Uutisotsikoihin nousseet laboratoriokokeet tehtiin Synlabin Tallinnassa sijaitsevassa laboratoriossa.

Åbo Akademi Vaasassa on saanut osakseen arvostelua liittyen marraskuussa sen tiloissa järjestettävään rokotuskriittiseen luentoon.

Luento on osa Vaasan luonnonravinto oy:n järjestämän Terveysjuhlat -tapahtuman ohjelmaa.

Åbo Akademin Vaasan yksikön rehtori Lisbeth Fagerströmin mukaan yliopistolla ei ollut tietoa luennon sisällöstä. Oppilaitos sai tietää siitä ulkopuoliselta henkilöltä, joka suhtautui luennon järjestämiseen yliopiston tiloissa kriittisesti.

Yliopistolla asiasta on keskusteltu, mutta on päädytty siihen, että tilaisuutta ei ole tarpeen perua.

– En näe tarvetta perua sitä, mitä olemme luvanneet. Kyseessä on suuret messut ja varmasti siellä on esillä positiivisia asioita, Fagerström sanoo.

Lisbeth Fagerström toteaa, että yliopisto ei ota luennon sallimisen myötä kantaa rokotusvastaisuuden puolesta.

– Seuraamme kansallisia suosituksia ja on tärkeää, että ihmiset ottavat rokotukset. En voi kuin valitella sitä, että näin kävi. Kyse on kuitenkin yhdestä teemasta suuressa luonnonravintomessutapahtumassa.

Fagerströmin mukaan yliopistolla pyritään jatkossa selvittämään tarkemmin tilavarausten yhteydessä, millaisista tapahtumista on kysymys.

Lastentautien ylilääkäri: "Valitettavaa"

Pietarsaaren sairaalan lastentautien ylilääkäri Marcus Granholm muistaa viime vuoden tuhkarokkotartunnan Luodossa Pohjanmaalla.

Luodossa pelättiin tuhkarokkoepidemiaa ja sadat alueen asukkaat kävivät hakemassa MPR- rokotteen.

– Olen ihmisten mielipiteenvapauden kannalla. Tämäntyyppisille tapahtumille on varmasti tarvetta, mutta on valitettavaa, että juuri Åbo Akademi valittiin tämän tilaisuuden järjestämispaikaksi, Granholm sanoo.

Granholm arvelee, että useimmat ymmärtävät kyseessä olevan yksityinen tapahtuma. Silti:

– On vaara, että jotkut ajattelevat yliopistolla järjestettävän tilaisuuden pohjaavan tutkimustietoon, Granholm toteaa.

Artikkeli on käännetty Yle Österbottenin artikkelista Föreläsning mot vaccin ordnas vid Åbo Akademi – Rektorn: Vi kan inte annat än beklaga att det gick så här. Sen ovat kirjoittaneet Ylen toimittajat Johanna Ventus ja Juho Teir.

Jännittää, eikä mikään ihme. Lempääläinen Heidi Lindholm, 23, on odottanut hoitoa harvinaiseen sairauteensa yli kuusi vuotta. Nyt hänellä on pitkästä aikaa toivoa.

Hän saa kantasoluja isältään uuden tekniikan avulla.

– Jännittää, olen kiitollinen isälle, Heidi Lindholm kertoo sairaalasta.

Heidi Lindholmilla todettiin 7,5 vuotta sitten harvinainen aplastinen anemia, luuydinkato. Samaan sairauteen sairastuu muutamia vuosittain Suomessa.

Luuydin ei tuota uusia verisoluja

Sairaus tarkoittaa vakavimmillaan sitä, että luuydin ei tuota uusia verisoluja. Aplastinen anemia rajoittaa elämää. Hoitamattomana sairauteen voi kuolla nopeasti.

Heidi Lindholm ei voi sairastua flunssaan ja siksi hän ei voi nähdä aina kavereitaan. Esimerkiksi kymppiluokan hän joutui käymään kotoaan, mikä oli nuoresta tylsää.

Lindholm on lievästi kehitysvammainen ja päivisin hänellä oli äiti tai mummo seuranaan.

Yle kertoi Heidi Lindholmin pitkästä kantasoluodotuksesta viime joulukuussa.

Hemoglobiini oli enää 30

Toukokuussa 2012 Heidi olisi vain halunnut nukkua kellon ympäri. Hän ei jaksanut pukeutua tai kiivetä rappusia. Äiti Katja Korpela huolestui ja tilasi ajan lääkärille.

Lääkäri olisi päästänyt Heidin kotiin, mutta kokenut sairaanhoitaja alkoi ihmetellä asiaa ja otti uusia kokeita. Hemoglobiini oli vain 30, kun sen naisella pitäisi olla vähintään 117.

– Hoitaja tuli toteamaan, että kone on varmaan rikki. Hän otti uuden näytteen. Sitten mentiin lujaa Taysiin, Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Jos olisimme lähteneet kotiin, se olisi ollut siinä, Katja Korpela sanoi.

Harvinainen kudostyyppi

Heidi Lindholm on odottanut yli kuusi vuotta kantasolusiirtoa, joka on ainoa parantava hoito hänen sairauteensa.

Ongelma on, että Heidin kudostyyppi on todella harvinainen. Samanlainen on vain yhdellä kymmenestä miljoonasta.

Suomessa luovuttajia on rekisterissä yli 50 000, mutta sopivaa luovuttajaa ei ole löytynyt maailmanlaajuisesta yli 35 miljoonan rekisteristäkään.

Suomessa on tutkitusti paljon erikoisia kudostyyppejä, joille on vaikea löytää luovuttajaa ulkomailta.

Heidi Lindholm on äitinsä kanssa järjestänyt useita tilaisuuksia kantasoluluovuttajien lisäämiseksi.

Katja Korpela on ottanut yhteyttä presidentti Sauli Niinistöön, että armeijassa puhuttaisiin enemmän kantasolurekisteristä.

Isä valikoitui luovuttajaksi

Heidi Lindholmille ei ole vieläkään löytynyt sopivaa luovuttajaa. Hänen vointinsa huononi vuodenvaihteessa.

– Veriarvot eivät pysyneet ja eniten alkoivat laskea punasolut. Kantasolusiirtotoimikunta päätyi siihen, että siirtoon on mentävä, äiti Katja Korpela kertoo.

Nyt Heidi Lindholm saa kuitenkin toivoa uudesta haplo-soluhoidosta, jota on Suomessa kokeiltu muutaman vuoden ajan.

Hoito perustuu siihen, että meidän geeneistämme puolet saadaan äidiltä ja puolet isältä. Puhutaan haploidenttisyydestä eli puoliksi identtisestä. Nyt on alettu hyödyntää haploidenttisiä kantasoluja, jos muita kantasolusiirteitä ei ole käytössä. Tämä on lisännyt mahdollisten luovuttajien määrää.

Heidi Lindholmin molemmat vanhemmat testattiin, ja isä valikoitui luovuttajaksi, koska hänellä on tyttären kanssa sama veriryhmä. Isä ei halua huomiota itselleen, eikä esiinny jutussa nimellään.

Satakunta sairasta odottaa luovuttajaa

Kantasolurekisterin ylilääkäri Matti Korhonen sanoo, että haplo-hoidot ovat hyvä edistysaskel.

– Tämä mahdollistaa kantasoluhoidon sellaisille potilaille, joille ei millään löydy kudostyypeiltä sopivaa luovuttajaa.

Noin satakunta sairasta odottaa Suomessa sopivaa luovuttajaa.

Kantasolusiirto voidaan tehdä isältä tai äidiltä lapselle tai jos kyseessä on aikuinen, siirto voidaan tehdä lapselta vanhemmalle.

Haploidenttisten kantasolujen siirrot lapsille alkoivat vuonna 2017 Suomessa. Siirto on lisännyt voimakkaasti suosiotaan maailmalla, kertoo Duodecim-lehti(siirryt toiseen palveluun).

Haplo-hoitoja tehdään parikymmentä vuosittain Suomessa. Heidin hoito tehdään Turun yliopistollisessa keskussairaalassa, missä hoitoja tehdään eniten.

Kyseessä on Korhosen mukaan vielä kokeellinen hoito. Aiemmin ongelmana oli hyljintäreaktiot, joiden vuoksi hoitoja ei voinut tehdä. Nyt näitä reaktioita osataan hoitaa paremmin.

Korhosen mukaan hyljinnän riskejä voidaan vähentää lääkityksellä ja poistamalla siirteestä hyljintää aiheuttavia soluja bioteknologian keinoin.

Etenkin nuoria luovuttajia kaivataan

Suomessa tarvitaan edelleen lisää kantasoluluovuttajia. Rekisteriin liittymisen yläikäraja laski tänä vuonna 35 vuoteen, sillä siirtoihin valitaan etupäässä nuoria luovuttajia.

Kantasolurekisteriin voi liittyä 18–35-vuotias perusterve henkilö. Suurimmalle osalle ei tule koskaan kutsua luovutukseen, mutta mitä enemmän rekisterissä on jäseniä, sitä useammalla potilaalla on mahdollisuus parantua.

Nuoria käytetään mielellään luovuttajina, koska tulokset ovat silloin yleensä paremmat.

Kantasolurekisteriin voi liittyä tilaamalla (siirryt toiseen palveluun)näytepaketin pankkitunnuksien avulla.

Kiitos mysteerimummolle!

Katja Korpelan mukaan Heidi Lindholm on saanut solunsalpaajalääkitystä, jotta omat solut saadaan tapettua.

Maanantaina kantasolut kerätään hänen isältään, ja tiistaina ne siirretään Heidille.

Sairaalassa menee ainakin viisi viikkoa ja sitten alkavat kontrollikäynnit. Koko hoidossa menee ainakin vuosi.

– Sairaalassa on tylsää. Olen katsonut ohjelmia, leikkinyt ohjaajien kanssa, värittänyt ja pellet kävivät, Heidi sanoo.

Torstaina sattui myös jotain kummallista ja ihanaa. Heidi Lindholm surkutteli etukäteen, ettei Turussa ole sairaalassa Tampereen tavoin Hesburger-päivää.

– Joku tuntematon mummo oli soittanut Hesburgeriin ja sieltä tuli korkealta tasolta aluejohtaja katsomaan sairaalaan ja tuomaan annokset Heidille. Kukaan sukulainen tai ystävä ei ole tunnustanut olevansa tämä mysteerimummo, mutta kiitämme häntä, Katja Korpela sanoo.

Elämä kuin pysäkillä, mutta siihen toivotaan muutosta

Heidi Lindholmin suurin toive on parantua sairaudesta. Hän haluaisi palata viimeiselle luokalle lähihoitajan opintoihin.

Äiti toivoo samaa.

– Heidin elämä on ollut kuin pysäkillä. Yli kuusi vuotta on pitkä aika epätietoisuutta ja odottamista. Muiden 18-vuotiaiden elämä on samaan aikaan mennyt vauhdikkaasti eteenpäin, on löytynyt opiskelupaikkoja ja uusia koteja, Katja Korpela sanoo.

Viime joulukuussa Heidi Lindholm haaveili myös, että Robin palaisi keikkatauolta ja hän pääsisi keikalle.

– Nyt Robin laulaa enkuksi, menikö se haave sitten siinä, Lindholm naurahtaa.

Toisaalta Lindholm ehti jo toivoa, että Robin tulee poikkeamaan, kun kerran Turussa asuu.

Lue lisää:

Heidi Lindholm on niin sairas, että hoitaja luuli veriarvoa kammottavaksi virheeksi: "Kunpa joku antaisi kantasoluilla lapselleni uuden elämän"

Ihmiselämän pelastamisessa ei hintalappua katsota – "Melkein rupesi itkettämään ajatus, että voin auttaa jotakuta"

Eero Salmijärvi katsoi kuolemaa silmiin, kunnes veli tuli ja pelasti – "Se oli viimeinen oljenkorsi"

Johanna Vehkoon Valheenpaljastajan käsikirjan ideana on tarjota faktantarkistuksen ja lähdekritiikin työkaluja, jotka auttavat määrittelemään, onko jokin verkossa liikkuva asia totta vai tarua.

– Tällaiselle teokselle on ollut selkeää tilausta. Ihmisiä huolestuttaa osaavatko he tunnistaa, mikä on luotettavaa informaatiota ja mikä ei. Olen ajatellut, että tällaiset työkalut ovat uusia kansalaistaitoja, joita on hyvä jakaa mahdollisimman monilla eri tavoilla, Vehkoo toteaa.

Vehkoon mukaan disinformaatio eli tahallisesti ja misinformaatio eli tahattomasti levitetty väärä tieto hakeutuu tällä hetkellä sellaisille kanaville, joissa ihmisetkin ovat. Esimerkiksi sosiaalisen median käyttö on siirtynyt yksityisille kanaville, ryhmäkeskusteluja harrastetaan enemmän ja WhatsAppista on muodostunut yhä suositumpi pikaviestintäväline – näissä paikoissa lymyävät myös valeuutiset ja huhut.

– Disinformaatio ja misinformaatio löytävät jatkuvasti uusia kanavia ja uusia muotoja. Se liikkuu meitä nopeammin, ja kun yritämme tunnistaa ja torjua sitä, olemme aina yhden askelen jäljessä, tutkivana toimittajana työskentelevä Vehkoo summaa.

Deepfake-videot kuuluvat tulevaisuuden uhkakuviin

Tämän hetken kiperimmäksi ongelmaksi Vehkoo listaa deepfake-videot, joista käytetään myös suomenkielistä syväväärennös-termiä. Kyse on synteettisistä video- ja äänihuijauksista, joista pahimmillaan on vaikea sanoa, ovatko ne oikeita vai eivät.

– Deepfake-videot eivät vielä tule kovinkaan usein tavallisia käyttäjiä vastaan, mutta niistä on hyvä puhua, koska kyse on aidosti vaarallisesta ilmiöstä. Mitä enemmän ihmiset ovat tietoisia siitä, mitä teknologialla voi saada aikaan, sen parempi.

Deepfake-videoiden kohdalla yleinen kauhuskenaario on, että esimerkiksi merkittävän valtionjohtajan suuhun pistetään puhetta, jota tämä ei oikeasti ole sanonut ja että videosta tulee viraali.

– Pahimmillaan tällainen voi johtaa sodanjulistuksiin. Laajempaan uhkakuvaan kuuluu myös se, että liikkuvan kuvan todistusvoima heikkenee. Johtavat poliitikot voivat esimerkiksi väittää, etteivät koskaan ole sanoneet mitään sellaista, mikä videolla näkyy. Samalla luodaan tilanne, jossa kaikki on epämääräistä ja epäilyksenalaista.

Sosiaalisen median maailmassa kysymyksiä herättävät tällä hetkellä myös algoritmit.

– Algoritmit sinällään eivät ole hyvästä tai pahasta, mutta koska sosiaalisen median toimijat eivät millään tavalla ole avanneet niiden mekanismeja, ei meillä ole kunnollisia tapoja tutkia niitä. Kyse on hämäräksi jäävästä vallankäytöstä.

Alan tutkijat ovat onnistuneet selvittämään jossakin määrin esimerkiksi Youtuben algoritmien logiikkaa. Selvityksissä on tullut ilmi todistusaineistoa siitä, että algoritmit perustuvat voimakkaiden negatiivisten tunteiden, kuten raivon herättämiseen.

– Algoritmi ajaa ihmisiä herkästi äärimmäisten sisältöjen pariin, vaikkeivät he alunperin olisi sellaisia edes hakeneet. Kaikki tällainen tietysti ruokkii radikalisaatiota, Vehkoo sanoo.

Kun Suomi katosi maailmankartalta

Kirjassaan Vehkoo on käsitellyt myös salaliittoteorioita, jotka ovat viime vuosina nousseet marginaalista valtavirtaan, valtavirtajulkisuuden raaka-aineeksi ja populistipoliitikkojen puheenaiheiksi.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on levitetty useita salaliittoteorioita, joissa demokraattipoliitikoiden on kerrottu kuuluvan satanistisiin pedofiilirinkeihin. Pahimmillaan tämänkaltaiset salaliittoteoriat ovat johtaneet jopa väkivallantekoihin.

– Tällainen teoria sai erään amerikkalaismiehen lähtemään selvittämään asiaa, tarttumaan aseeseen ja ammuskelemaan. Lukuisissa maissa on myös levitelty keksittyjä lasten kidnappaustarinoita, jotka ovat johtaneet murhiin ja lynkkauksiin. Salaliittoteorioita on ollut olemassa jo ainakin Rooman keisari Neron ajoista lähtien, mutta koska nykyisin tällaisen informaation levityskoneisto on sosiaalisen median myötä kasvanut hyvinkin tehokkaaksi, löytävät hulluimmatkin salaliittoteoriat nopeasti kannattajia.

Kaikki salaliittoteoriat eivät kuitenkaan ole hengenvaarallisia. Lähiaikojen huvittavimmaksi salaliittoteoriaksi Vehkoo listaa Redditistä lähteneen vitsin siitä, ettei Suomea ole oikeasti olemassa, vaan että Suomen maa-alueen tilalla on merta, jossa japanilaiset käyvät kalastamassa.

– Kyseessä on absurdi ja harmiton juttu, jolla ei ole kauaskantoisia poliittisia seurauksia, mutta tällainenkin on mennyt joiltakin ihmisiltä läpi. Tuntuu siltä, ettei ole olemassa niin kaukaa haettua salaliittoteoriaa, etteikö siihen joku uskoisi.

Katso, mikä on tietolähde

Jos ei yleisellä tasolla halua upota valeuutisten, misinformaation ja salaliittoteorioiden hetteikköihin, kannattaa Johanna Vehkoon mukaan ainakin tarkastella lähemmin sosiaalisen median tiliä tai verkkosivua, jossa asiasta kerrotaan.

– Voi esimerkiksi katsoa, mitä muuta kyseinen taho on julkaissut ja onko rivien välistä luettavissa vahvaa poliittista ideologiaa, joka kyseistä uutista värittää. Samalla voi pohtia, millaisin motiivein kyseinen julkaisija asioita tekee.

Myös kielenkäyttöä on syytä tarkastella: valeuutisen erottaa usein – ei toki aina – kielenkäytön perusteella. Ideologisesti latautuneissa valeuutisissa vastaanottajaa pyritään usein ohjaamaan negatiivisten tunteiden suuntaan esimerkiksi hyökkäävällä sanastolla ja huutomerkkien runsaalla käytöllä.

– Olen aiemmin suositellut etsimään yhteystietoja ja katsomaan, keitä julkaisun takana oikein on – löytyykö sieltä esimerkiksi päätoimittajan nimeä. Tällä hetkellä monet valemediat ja vihasivustot ovat kuitenkin tajunneet, että juuri tällaisia merkkejä ihmiset etsivät ja ne nimenneet julkaisuilleen niin sanotun päätoimittajan. Misinformaatiota ei voi enää tunnistaa tästäkään asiasta.

Yksi luotettavan informaation tunnusmerkki kuitenkin on ja pysyy: se on jaetun tiedon läpinäkyvyys.

– Se, että kerrotaan selkeästi, mihin tiedot perustuvat ja mistä ne ovat lähtöisin, Johanna Vehkoo kiteyttää.

Espanjan pääkaupungissa Madridissa sijaitsevasta asunnosta löytyi tällä viikolla muumioitunut naisen ruumis. Lääkärit arvioivat, että nainen on kuollut noin 15 vuotta sitten.

El Mundo -lehden mukaan naisen arvellaan kuolleen vuonna 2004, jolloin hän oli 78-vuotias. Naapurit ovat kertoneet, että tuolloin asunnosta kantautui epämiellyttävää hajua. Haju kuitenkin hävisi muutaman viikon kuluttua, jolloin naapurit arvelivat, että eläkeläisnainen oli lähtenyt matkoille ja unohtanut viedä roskapussin.

Nainen oli asunut asunnossa yksin miehensä kuoleman jälkeen.

Palomiehet ja poliisi löysivät muumioituneen ruumiin asunnon kylpyhuoneesta tiistaina sen jälkeen, kun naisen kaukainen sukulainen oli ottanut yhteyttä viranomaisiin.

Poliisi esti viikko sitten Helsingissä mielenosoitukseen kuuluneen auton osallistumisen kulkueeseen ja käytti etälamautinta ainakin yhtä mielenosoittajaa kohtaan.

Mielenosoittajat kritisoivat poliisin toimintaa ja myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) pyysi selvityksen poliisin varustautumisesta ja uhka-arvioiden tekemisestä.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelinin mukaan poliisin toiminta mielenosoituksessa ei eronnut mitenkään päivittäisestä poliisin työstä.

– Se oli ihan tyypillistä poliisin voimankäyttöä ja vieläpä hyvin hallittua sellaista.

Arvelin ei niele väittämää siitä, että poliisi olisi pyrkinyt tahallisesti provosoimaan mielenosoittajia.

– Poliisi ei tule koskaan provosoimaan vaan huolehtii tasapuolisesti siitä, että kukaan ei pääse aiheuttamaan häiriötä.

Järjestäjän mukaan poliisi oli varustautunut mielenosoitukseen poikkeuksellisen raskaasti etälamauttimien, kuula-aseiden, mellakka-autojen, koirien ja hevosten kanssa.

Arvelinin mukaan varustautuminen voi vaikuttaa rajulta, mutta se perustui normaaliin uhka-arvioon.

– Poliisi varautuu aina pahimpaan ja niin on toimittu myös Narinkkatorilla, jotta tilanne pysyy hallinnassa.

"Etälamautin on turvallinen ja toimintavarma"

Poliisin voimankäyttö ja etenkin etälamauttimen käyttö on puhuttanut myös siksi, että Oulussa kaksi ihmistä on kuollut lyhyen ajan sisällä poliisitoimien yhteydessä. Ainakin toiseen kuolleista poliisi oli käyttänyt etälamautinta.

Poliisi haluaisi jokaiselle partiolle käyttöön etälamauttimen, vaikka esimerkiksi YK ja Amnesty luokittelevat sen kidutusvälineeksi.

Konsta Arvelinin mukaan etälamautin on turvallinen ja toimintavarma laite, johon ei kukaan säännönmukaisesti kuole.

– Etälamauttimella saadaan yleensä hyvin murrettua vastarinta. Jokainen voi pohtia, olisiko parempi, että olisiko perinteinen painiminen tässä parempi. Siinä voi molemmat olla lasaretissa, ei sekään ole hyvä juttu.

Arvelin kuitenkin ymmärtää, miksi poliisin voimankäyttöä tarkastellaan kriittisesti.

– Voimakeinojen käyttö ja valtiolle kuuluva laillistettu väkivalta ei välttämättä näyttäydy sillä tavalla, että se olisi kauheen kiva juttu. Siksi ymmärrän, että tiukasti arvioidaan sitä millaisia voimankäyttövälineitä meillä on.

Katso Konsta Arvelinin koko haastattelu Sannikka&Ukkola:ssa. Lähetyksessä myös kansanedustajat Mauri Peltokangas (ps.) ja Atte Harjanne (vihr.) keskustelevat bensan päästökaupasta.

Melankolisesta musiikistaan tunnettu, kuluvan vuoden musiikki-ilmiöksikin nostettu Maustetytöt julkaisi tänään pitkään odotetun esikoisalbuminsa Kaikki tiet vievät Peltolaan.

Vähäeleinen sisarduo on vedonnut pelkistetyillä biiseillään kotimaiseen yleisöön ympäri Suomen, sillä viime kesään mahtui jopa 40 keikkaa ja 16 000 ajokilometriä.

Kaisa ja Anna Karjalainen ovat kotoisin pienestä, vajaan 3 000 asukkaan Vaalan kunnasta Pohjois-Pohjanmaalta.

Mitä tuoreesta tuotoksesta ajatellaan siellä?

"Kuin masennuksen ja hauskanpidon väliltä"

Vaikka Maustetytöt ovatkin erityisen suosittuja Etelä-Suomen kaupungeissa, purevat teksti ja musiikki myös kotiseudulla.

– Sanoista pääsee jyvälle, vaikka ensimmäisellä kuuntelukerralla mietin, minkälainen tämä oikein on. Muutaman kuuntelun jälkeen voi sanoa, että kivan kuuloista musiikkia, Salla Leinonen sanoo.

Unto Karppinen on kuunnellut Maustetyttöjä netistä ja on tyytyväinen kuulemaansa. Vaikka sanoitukset ovat välillä hänen mielestään ankean puoleisia, niihin pääsee sisään, kun suhtautuu lauluihin oikealla asenteella.

– Maustetyttöjen musiikki on vähän erilaista, ja sitähän ne etelän hipsterit kuuntelee. Se on vähän kuin masennuksen ja hauskanpidon väliltä, Karppinen sanoo.

– Ja jos alkaa masentaa, voi vaihtaa toisen kappaleen.

Hieman varttuneempaa ikäpolvea edustava Eino Qvist sanoo, ettei esikoisalbumin musiikki oikein puhuttele häntä, mutta uskoo sen olevan nuorempien kuulijoiden mieleen.

– Aiheet ovat vähän sellaisia, etteivät ne aina sytytä. Onhan se ihan reipasta musiikkia, Eino Qvist sanoo.

Ennen uunituoretta albumia Maustetytöiltä on ilmestynyt muutama kappale, joita on ladattu myös suoratoistopalveluihin. Sieltä musiikkia on kuunnellut myös Maire Karjalainen.

– Musiikki on vetäväntuntuista ja toivon, että he pääsevät pitkälle. Se oli positiivinen juttu, kun kuulin, että Maustetytöt ovat Vaalasta, hän sanoo.

Voit keskustella aiheesta kello 22:een saakka!

Trump-organisaatio harkitsee myyvänsä Washingtonissa toimivan Trump-hotellin oikeudet, kertoo Wall Street Journal. Lehden mukaan taustalla vaikuttaa ainakin osittain presidentti Donald Trumpiin ja häneen perheeseensä kohdistunut arvostelu, jonka mukaan Trumpit hyötyvät taloudellisesti presidentin tehtävien hoitamisesta.

– Ihmiset vastustavat meitä, koska tienaamme hotellilla niin paljon rahaa ja tämän vuoksi saatamme olla myymässä [hotellin oikeudet], sanoo presidentin poika, Trump-organisaation varatoimitusjohtaja Eric Trump.

Hänen mukaansa perheyhtiö on palkannut kiinteistövälitysyhtiö JLL:n hoitamaan myyntiä.

Trumpin perheyhtiötä on arvosteltu moneen otteeseen mahdollisista eturistiriidoista, sillä Trump on ohjannut lukuisia poliitikkoja ja Valkoisen talon ulkomaisia vierailijoita omiin hotellikiinteistöihinsä.

Viime viikolla Trump joutui pyörtämään rajua arvostelua osakseen saaneen päätöksensä järjestää G7-maiden ensi vuoden huippukokous omistamallaan Doralin golfklubilla Miamissa.

Trump kertoi päätyneensä ratkaisuun ”median ja demokraattien järjettömän vihamielisyyden takia.”

Aiheesta lisää:

WSJ: Trump Organization Exploring Sale of Marquee Washington Hotel

Trump perui kohupäätöksen pitää G7-kokous golfklubillaan - syytti mediaa ja demokraatteja

Nina Kuujärven asiointi postin kanssa ei ole sujunut parhaalla mahdollisella tavalla.

Kuujärven Postin kautta tilaamat verkkokauppalähetykset on toimitettu kahteen otteeseen pakettiautomaattiin, joka sijaitsee yksityisen kerrostaloyhtiön lukitussa kellaritilassa Itä-Helsingin Laajasalossa. Vain talon asukkailla on avaimet tilaan.

– Ensimmäisellä kerralla olin hämmentynyt. Toisella kerralla olin raivona, koska tämä on niin absurdia.

Kun Kuujärvi etsi ensimmäistä pakettiaan Laajasalosta Rudolfintieltä noin vuosi sitten, eräs talon asukas ilmoitti hänelle pihalla, että postilaatikot ovat lukkojen takana, muttei avannut Kuujärvelle ovea. Kuujärvi meni Herttoniemen postitoimistoon, jossa työntekijä auttoi häntä saamaan paketin toista reittiä.

Tänä syksynä hän sai taas lähetyksen samaan osoitteeseen Rudolfintielle.

– Minulla on tallennettu vakituiseksi noutopisteeksi Herttoniemen posti, mutta nyt se oli jostain syystä hävinnyt noutopistevalikosta. Ilmeisesti seuraavana valikossa on Laajasalon Rudolfintie 21, minne tämä lähetys tuli.

Mitä vastaa Posti?

Postin palveluverkoston johtaja Lasse Huttusen mukaan Posti voi vaihtaa asiakkaan valitseman noutopisteen, jos se on täynnä, eikä paketti mahdu sinne. Vaihtoja tehdään kuitenkin vain julkisten noutopisteiden välillä.

– Itselläni ei ole tiedossa sen kaltaista tilannetta, että asiakas olisi valinnut jonkun julkisen pakettiautomaatin, ja sitten lähetys olisi kuitenkin ohjautunut yksityisen taloyhtiön automaattiin.

Huttusen mukaan yksityinen osoite voi valikoitua noutopisteeksi asiakkaan tai verkkokaupan taholta.

– Jonkin verran on tullut ilmi asiakastapauksia, joissa kuluttajat ovat vahingossa valinneet taloyhtiöautomaatin verkkokauppaostoksen toimituspisteeksi. Lisäksi osa verkkokaupoista tekee asiakkaan puolesta noutopistevalintaa, joka perustuu asiakkaan kotiosoitteeseen.

Verkkokaupat voivat tarjota asiakkaan osoitteen perusteella lähintä mahdollista automaattia, joka saattaa Huttusen mukaan olla joissain tilanteissa yksityisen taloyhtiön automaatti.

Eikö postin kuuluisi saattaa tämä tieto verkkokaupoille, että niillä ei olisi edes tarjolla yksityisiä osoitteita sellaisille ihmisille, jotka eivät niihin pääse?

– Pitää paikkansa. Teemme kovasti töitä verkkokauppojen kanssa, että niiden noutopistevalinnat saataisiin mahdollisimman sujuviksi ja yksinkertaisiksi, jotta tätä ongelmaa ei jatkossa olisikaan, Huttunen sanoo.

Posti aikoo selkeyttää pakettien ohjaus- ja jakelujärjestelmää marraskuun alussa.

"Postissa pyöriteltiin peukaloita"

Nina Kuujärvi kertoo jonottaneensa Postin palvelupuhelimeen lähes tunnin, tuloksetta. Hän otti yhteyttä myös paketin lähettäjään ja marssi Postin konttoriin, mutta kummaltakaan taholta ei löytynyt apua.

– Lähettäjä sanoi, että heillä ei ole Postin kanssa sellaista sopimusta, että paketti voitaisiin kääntää muualle. Postissa pyöriteltiin peukaloita, etteivät he nyt oikein tiedä, mitä voisivat tehdä. Se oli hämmentävää.

Laajasalon paikallisessa, suljetussa Facebook-ryhmässä muutama muukin ihminen kertoo, että Rudolfintielle saapuu posteja ihmisille, jotka eivät asu taloyhtiössä. Jotkut heistä ovat saaneet ratkaisun ongelmaan, kun ovat soittaneet Postin asiakaspalveluun.

Toiset ovat saaneet apua Laajasalo-ryhmän ylläpitäjältä, Jussi Saarelmalta, joka asuu sattumoisin juuri Rudolfintie 21:ssä.

– Jos joku on valittanut, että paketti on tullut tänne, vaikka ei olisi pitänyt, minä olen laittanut viestiä, että hei, olen kotona ja voin tulla päästämään sinut postiautomaatille.

Ylen saamien tietojen mukaan ulkopuolisten ihmisten postitoimituksia on tullut yksityisiin taloyhtiöihin myös Kalliossa Fleminginkadulla ja Espoossa Kulovalkeantiellä.

Teemme kovasti töitä verkkokauppojen kanssa, että niiden noutopistevalinnat saataisiin mahdollisimman sujuviksi ja yksinkertaisiksi. Postin palveluverkoston johtaja Lasse Huttunen

Posti lupaa selkiyttää järjestelmää marraskuun alussa

Posti uudistaa parhaillaan pakettien ohjaus- ja lajitteluprosessia.

Kun asiakas tai verkkokauppa jatkossa valitsee yksityisen taloyhtiön toimitusosoitteeksi, järjestelmä varmistaa vielä automaattisesti, että vastaanottajalla on pääsy kiinteistöön. Jos näin ei ole, lähetys ohjataan lähellä olevaan julkiseen noutopisteeseen tai automaattiin.

Uudistuksen pitäisi tulla käyttöön marraskuun alussa.

Postin palveluverkoston johtaja Lasse Huttunen kehottaa ihmisiä olemaan ongelmatilanteissa yhteydessä Postin asiakaspalveluun puhelimitse, sosiaalisen median tai chatin kautta.

Myös Nina Kuujärvi yritti etsiä Postin sivuilta chat-palvelua, muttei silloin löytänyt sitä.

Seuraavaksi Kuujärvi otti yhteyttä Postin asiakastukeen nettisivujen kautta. Vastauksessa kerrottiin, että hänen pitäisi pyytää lähettäjää vaihtamaan toimitusosoite, mutta tätä Kuujärvi oli jo yrittänyt tuloksetta. Lisäksi Postin vastaus tuli niin myöhään, että paketin noutopäivä oli jo mennyt umpeen.

Paketti oli jo palautunut lähettäjälle.

Aiheesta voi keskustella tänään 25.10.2019 iltakymmeneen asti.

Keskiviikkona rekan perävaunusta Englannista löytyneiden kuolonuhrien joukossa on mahdollisesti ainakin kolme vietnamilaista, uutisoi Britannian yleisradioyhtiö BBC. Aiemmin on arvioitu, että suurin osa rekasta löytyneistä ihmisistä olisi ollut Kiinan kansalaisia.

Viranomaiset löysivät 39 ruumista keskiviikkona Itä-Englannin Essexissä sijaitsevasta Graysista. Ruumiit olivat rekan perävaunussa teollisuusalueella.

BBC on haastatellut kolmea vietnamilaista, jotka pelkäävät, että heidän perheenjäsenensä ovat kuolleiden joukossa.

26-vuotiaan vietnamilaisnaisen veli kertoo perheen saaneen tiistaina siskolta viestin, jossa tämä kertoi, ettei pysty hengittämään.

Perhe on julkaissut naisen viestin kokonaisuudessaan:

”Olen todella pahoillani, äiti ja isä, että matkani ulkomaille on epäonnistunut. Minä teen kuolemaa, en pysty hengittämään. Rakastan teitä todella paljon, äiti ja isä. Anna anteeksi, äiti.”

Tämän jälkeen naisesta ei ole kuultu mitään. Hänen veljensä kertoo olleensa yhteyksissä Britannian poliisiin selvittääkseen, onko hänen siskonsa uhrien joukossa.

Veli kertoo siskonsa maksaneen salakuljettajille lähes 35 000 euroa.

BBC kertoo myös kahdesta muusta vietnamilaisesta – 26-vuotiaasta miehestä ja 19-vuotiaasta naisesta – joiden lähiomaiset pelkäävät edellämainittujen olevan uhrien joukossa. Tiettävästi salakuljettajat ovat palauttaneet molemmille perheille salakuljetuksesta perityt maksut.

Brittipoliisi tehnyt neljä pidätystä

Britannian poliisi kertoi illalla pidättäneensä jo neljännen henkilön rekkakuolemiin liittyen. 48-vuotias pohjoisirlantilaismies pidätettiin Lontoon Stanstedin lentokentällä epäiltynä ihmissalakuljetuksesta ja taposta.

Aiemmin tänään Britannian poliisi ilmoitti pidättäneensä rekan kuljettajan lisäksi kaksi ihmistä, 38-vuotiaan naisen ja samanikäisen miehen Pohjois-Englannissa epäiltynä ihmissalakuljetuksesta ja taposta. Molemmat pidätetyt ovat Warringtonin kaupungista Cheshirestä.

Rekan kontista kuolleina löytyneet ihmiset ovat voineet olla lukitussa kontissa ainakin kymmenen tunnin ajan, kertoi brittilehti Guardian aiemmin. Kontin lämpötila on voinut olla jopa 25 pakkasastetta.

Lisää aiheesta:

BBC: Essex lorry deaths: Vietnamese families fear relatives among dead

Britannian rekkatragedia: kaksi uutta pidätystä, uhrien henkilöllisyyttä ei ole vielä vahvistettu

Britannian rekkatragedian kuolonuhrit kiinalaisia – Poliisi teki kotietsintöjä, järjestäytyneen rikollisuuden osuutta tutkitaan

Voisiko Essexin tragedia tapahtua Suomessa? Neljä kysymystä ja vastausta ihmisten salakuljettamisen kylmästä maailmasta

Nokia sai torstaina turpaansa osakemarkkinoilla, kun yhtiön arvosta katosi lähes neljännes.

Lasku jatkui myös perjantaina.

Eikä se ole mikään ihme. Sijoittajat odottivat vuosien ajan viidennen sukupolven kännykkäverkkojen myynnin käynnistymistä ja kuuntelivat Nokian johdon maalailuja Alcatel-Lucent -yrityskaupan hyödyistä.

"Täältä pesee, kunhan 5g-rynnistys alkaa..."

Rynnistys on alkanut, mutta Nokia ei olekaan valmis. Viimeisimmän vuosineljänneksen tulos oli kohtuullinen, mutta tuleville vuosille Nokia ennakoi merkittävästi heikompaa kannattavuutta kuin mistä oli aiemmin puhe.

Nokia ei ole saanut vauhtia edes siitä, että Yhdysvallat väittää sen pääkilpailija Huawein olevan Kiinan tiedustelun työkalu.

Homma levällään

Markkina on piristymässä, mutta Nokia ei. Sijoittajat pettyivät katkerasti sekä uutiseen että tapaan jolla se kerrottiin.

Kuten eräs Nokiaa seuraava asiantuntija totesi viikkoa ennen tulosjulkistusta.

– Homma on levällään. Alcatel-Lucent -integraatio on mennyt pieleen, eikä Nokia ole itse tehnyt mitään ongelmakohtien esille tuomiseksi.

Asiantuntijan mukaan kansainvälisten operaattoreiden viesti on lähes kaikilla sama: Tällä hetkellä Huawei johtaa 5g-teknologiassa, sitten tulee Ericsson ja kolmantena Nokia.

Keskustelu käytiin sillä edellytyksellä, että asiantuntijan nimeä ei mainita. Tämän kaltaisia arvioita kuulee kuitenkin usein.

Inderesin analyytikko Mikael Rautanen totesi Ylelle eilen, että Nokian heikkous on nimenomaan mobiiliverkkojen liiketoiminta.

Säästöt eivät auta

Nokian verkkoyksikön kannattavuus näyttää pudonneen viime vuodet kuin lehmän häntä. Tulosta Nokia on tehnyt tammi–syyskuussa lähinnä teknologiaa lisensoimalla ja jonkin verran myös ohjelmistoilla.

Verkkolaitteiden myynnistä on jäänyt yhtiölle entistä vähemmän käteen.

Kuluvan vuoden aikana Nokian verkkoyksikkö on tehnyt myyntiin suhteutettuna liiketulosta –0,1 prosenttia. Viime vuonna liiketulosta syntyi samaan aikaan kaksi prosenttia, sitä edellisenä yli seitsemän prosenttia.

Jossain on ongelma, kun jatkuvat säästötoimetkaan eivät ole onnistuneet kääntämään kehitystä. Tässä mielessä Nokia on ansainnut selkäsaunansa.

“Panostamme tuotekehitykseen”

Entä mikä on se lääke, jonka Nokia itselleen määräsi? Sijoittajien osingot on peruttu ainakin puoleksi vuodeksi ja Nokia aikoo panostaa entistä enemmän tuotekehitykseen.

Syytä onkin, kiinalainen Huawei käyttää tuotekehitykseen vuosittain yli kolme kertaa Nokiaa enemmän. Toki kiinalaisyhtiöllä on enemmän kehitettävääkin – muun muaassa kännyköitä.

Huawein johtajat kehuvat jo, että heillä on enemmän 5g-patentteja kuin kenelläkään muulla. Toisen arvion mukaan Ericsson olisi 5g-patenttikilpailussa kärjessä.

Sellaista tutkimusta en ole nähnyt, jossa Nokia nostettaisiin ykköseksi.

Näyttää pahasti siltä, että Nokia on käyttänyt Alcatel-Lucent -yrityskaupan sulatteluun ne resurssit, jotka sen olisi pitänyt sijoittaa viidennen sukupolven teknologian kehittämiseen.

Sen näkee jo pörssikurssista. Keväällä 2015, ennen jättimäistä yrityskauppaa, Nokian osakekurssi oli yli seitsemässä eurossa. Tänään se on alle puolet siitä.

Nokian ja Siemensin verkkoliiketoimintojen yhdistäminen viime vuosikymmenellä oli tuskien taival. Samoin oli ranskalaisen Alcatelin yhdysvaltalaisen Lucentin fuusio. Nokian ja Alcatelin yhdistyminen saattoi olla perusteltu liike, mutta osakkeenomistaja ei ole siitä hyötynyt.

Ruotsalainen Ericsson, jolla on takanaan todella vaikeita vuosia, on samassa ajassa tuottanut selvästi Nokiaa paremmin.

Länsirannikolle iskenyt syysmyrsky on katkaissut sähköt useilta tuhansilta kotitalouksilta.

Sähkökatkot ovat pimentäneet varsinkin Porin seutua, Pirkanmaata, Pohjanmaan rannikkoa ja Etelä-Pohjanmaata. Kello 00.26:n aikoihin sähköttömiä talouksia oli noin 42 400.

Sähkönjakeluyhtiö Carunan käyttötoiminnan johtaja Jörgen Dahlqvist kertoo Ylelle, että he ovat varanneet henkilöstöä kentälle, käyttökeskukseen ja asiakaspalveluun ottamaan vikailmoituksia vastaan.

Pohjanmaan vaara-alueelle yhtiö on asettanut valmiuteen vajaat 70 ylimääräistä asentajaa. Dahlqvistin mukaan tähän mennessä sähkölinjoille on kaatunut jonkin verran puita. Vikojen korjaustyöt on jo aloitettu.

Puolen yön aikoihin voi rytistä kovimmin

Sääennusteen mukaan tuulisinta on myöhäisillan ja yön aikana rannikolla ja maan keskiosissa. Kovimmat tuulet heikkenevät lauantaina aamupäivällä. Päivästä on silti tulossa kohtalaisen tuulinen.

– Se on vielä ennenaikaista ennustaa, kuinka paljon puuta johdoilla loppupeleissä on. Ennusteiden mukaan pahin tilanne on puolen yön aikaan, Dahlqvist sanoo.

Dahlqvist arvioi, että myrskyn aiheuttamia vaurioita korjataan vielä lauantaina. Hän muistutaa, että vikapaikoista on syytä pysyä riittävällä etäisyydellä. Kaatuneita puita ei pidä mennä poistamaan sähkölinjoilta omatoimisesti, vaan ilmoittaa niistä sähköyhtiölle.

Ylen meteorologi Matti Huutonen kertoo, että tuulet ovat olleet kovimpia Vaasan eteläpuolisella alueella. Kaskisissa oli mitattu jopa 33,8 metriä sekunnissa puhaltanut tuulenpuuska. Keskimäärin puuskat ovat olleet noin 20 metriä sekunnissa.

Huutosen mukaan tuulenpuuska voi aiheuttaa laajempia vahinkoja, jos sen nopeus nousee yli 23 metriin sekunnissa.

Tallink Silja ja Viking Line kertoivat STT:lle, ettei Ruotsin- ja Tallinnan-laivojen reiteille ollut tiedossa tai suunnitteilla aikataulujen poikkeuksia. Merellä on kuitenkin lauantaina vaativat olosuhteet.

Pohjois-Syyriassa 15 ihmistä kuoli lauantaina aseellisten ryhmien yhteenotossa, kertoo Syyrian sotaa seuraava järjestö Syrian Observatory for Human Rights.

Taisteluita käytiin Turkin tukemien syyrialaisjoukkojen sekä Syyrian kurdien johtamien SDF-joukkojen välillä. Tal Tamrin ja Ras al-Ainin välillä käydyissä taisteluissa kuoli yhdeksän Turkki-myönteistä taistelijaa ja kuusi SDF:n taistelijaa.

Turkin ja Venäjän aiemmin tällä viikolla tekemän sopimuksen mukaan Syyrian kurdeilla on tiistaihin asti aikaa vetäytyä Turkin rajalta.

Torstaina kurdit kertoivat Turkin ja sen liittolaisten hyökänneen kolmeen kylään Koillis-Syyriassa.

Lue myös:

Kurdipakolaiset yhä ahtaalla – Järjestö: Turkin tukemat joukot ryöstelevät ja häiritsevät paikallisia asukkaita(25.10.)

Turkki on hyökännyt kolmeen kylään Koillis-Syyriassa, sanovat kurdijohtoiset SDF-joukot(24.10.)

Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät

Nimellä on yllättävän suuri vaikutus mahdollisuuksiin päästä työhaastatteluun. Koneen säätiön rahoittamassa laajassa tutkimuksessa Tutkija Akhlaq Ahmad lähetti 5 000 työhakemusta suomalaisilla ja ulkomaalaisilla nimillä. Suomalaisnimiset työnhakijat saivat haastattelukutsuja ylivoimaisesti eniten. Viidestä eri nimiryhmästä selvästi vähiten kutsuja haastatteluun tuli somalialaisen nimen haltijoille, vaikka kaikkien taidot olivat täsmälleen samat.

Liikutko arjessasi tarpeeksi? Suositus meni uusiksi ja nyt mukaan lasketaan jokainen minuutti

Aikuisten liikkumisen suositus uudistui. Siinä korostuu nyt kaiken liikkumisen tärkeys. Enää liikuntahetken ei pidä kestää vähintään kymmenen minuuttia kerrallaan. Suosituksessa on nyt mukana myös kevyt liikuskelu. Sillä tarkoitetaan liikkumista, jota kertyy vaikkapa kotitöistä, kauppareissuista tai muusta arkisesta toiminnasta.

Kari Enqvistin kolumni: Maapallon uhkakuvat eivät poistu, vaikka väestö ei lisääntyisi enää yhtään, koska kaikki haluavat kuluttaa kuten suomalaiset

Vastuuta maapallosta ei voi langettaa kaupungeille, valtioille tai hallinnollisille yksiköille. Moraalinen vastuu on henkilökohtainen ja se koskee kaikkia, kirjoittaa Kari Enqvist kolumnissaan.

Aalella, 18, on kuusi sisarusta ja Iidalla, 15, ei ainuttakaan – yhä useampi varttuu ilman sisarusta, näin se vaikuttaa lapseen

Tässä jutussa puhuvat kahden erilaisen perheen nuoret; Aale Puranen, jolla on kuusi sisarusta ja Iida Rasimus, joka on perheensä ainut lapsi. Miten he kokevat erikokoiset perheet, ja onko perhekoko vaikuttanut siihen, millaisia he ovat nyt?

Tuhannet siviilit raportoivat toistensa mielialoista sota-aikana – uutuusnäyttelyt avaavat pitkään kätkössä olleita viranomaisarkistoja

Kuvataidemuseo HAMin näyttelyssä tarkastellaan sitä, miten sota-ajan ilmapiiri kuvastuu taiteilijoiden töissä. Helsingin kaupunginmuseon Hakasalmen huvilan näyttely keskittyy siihen, miten erilaiset siviiliväestöön ja julkiseen omaisuuteen kohdistuneet toimet vaikuttivat ihmisten mielialaan.

Ylen Ykkösaamussa vieraana ollut ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo, että Turkin taannoinen isku Pohjois-Syyriaan nosti pintaan terroristijärjestö Isisin voimistumisen riskin.

– Pohjois-Syyriassa sijaitsevista vankiloista ja leireiltä vapautui tai vapautettiin Isisin taisteilijoita tai tukijoita, jotka sulautuvat sitten muuhun pakolaisvirtaan, Haavisto sanoi.

Ulkoministerin mukaan on hyvin tärkeää, että Isis-taisteilijoihin ja koko liikkeeseen on hyvin hallittu ote, sillä sen toiminnassa korostuu eräänlainen kuoleman myytti eli arvot, jotka ovat ihmiskunnalle vieraita.

– On vaarallista, jos tämä ajatustapa leviää ja nämä taistelijat siirtyvät esimerkiksi Afganistaniin tai Pohjois-Afrikkaan Libyaan Sahelin alueella. Siellä on myös tätä samaa ajattelua, eli kyllä riski on todellinen ja se on vaara koko pohjoismaiselle yhteisölle.

Pekka Haavisto katsoo, että Turkin ja Venäjän alkuviikosta sopima turvallisuusvyöhyke on onnistunut rauhoittamaan tilannetta Turkin ja Syyrian rajalla.

Haaviston mukaan tietoja uusista uhreista ei ole tullut, ja osa alueelta lähteneistä on päässyt palaamaan asuinalueillensa.

"Al-holin leirin olosuhteet ovat tällä hetkellä vakaat"

Turkin sotilastoimet eivät ole Haaviston mukaan juurikaan vaikuttaneet Syyrian kurdialueella sijaitsevaan al-Holin leiriin, jonka vangittujen joukossa on myös suomalaisia naisia lapsineen.

– Olot leirillä ovat tällä hetkellä vakaat. Mutta se ei voi olla pysyvä olotila, että leirillä on alaikäisiä lapsia.

Haavisto korosti Ykkösaamun haastattelussa, että Suomi ja EU tekevät päivittäin töitä, jotta leirillä olevien kansalaisten tilanne saataisiin ratkaistua.

– Meillä ei ole asevoimaa tai muuta voimaa saada niitä ihmisiä pois sieltä. Jos ihmisiä sieltä tulee, heidän pitää voida tulla sieltä turvallisesti. Siellä on naapurimaita, joiden mukaan ainakin aikuiset ovat rikollisia, kun ovat toimineet Isisissä.

Haaviston mukaan Syyrian kurdihallinnolle on kerrottu, että leirillä olevilla Suomen kansalaisilla on perustuslain mukaan oikeus palata kotimaahansa.

Kun Haavistolta kysyttiin haastattelun loppupuolella vuoden 2024 presidentinvaaleista, hän vastasi, että vielä on liian aikaista kommentoida aihetta.

Alma Median teettämän kyselyn mukaan Haavisto on ylivoimainen suosikki toista kauttaan istuvan Sauli Niinistön seuraajaksi. Hän sai kyselyssä 33 prosentin osuuden. Seuraavaksi eniten kannatusta sai keskustan Olli Rehn (11%).

Otsikkoa muutettu 26.10. klo 15.44: Haaviston sitaattia tarkennettu

Poliisi tutkii Nurmijärven aamuista koulupaloa tuhotyönä. Itä-Uudenmaan poliisi kertoo STT:lle, että on syytä epäillä, että Lepsämän koulu palo on tahallaan sytytetty. Motiivista tai epäillystä tekijästä poliisilla ei ole vielä tietoa.

Nurmijärven kunnan mukaan vuonna 2002 valmistunut L-kirjaimen muotoinen puukoulurakennus kärsi varhain lauantaina syttyneessä palossa merkittävät vahingot, eikä siellä voida järjestää opetusta.

– Karkeasti sanottuna koulusta on palanut yksi kolmasosaa. Käsitykseni mukaan se osa koulusta joka on palanut, on palanut korjauskelvottomaksi, sanoo Nurmijärven kunnan tilakeskuspäällikkö Ville Könönen STT:lle.

Taloudellisten vahinkojen määrää hän ei vielä osaa arvioida. Könösen mukaan palaneessa osassa on keittiö, ruokala ja kolme opetusluokkaa. Siellä on pidetty myös iltapäivätoimintaa.

– Meillä on aiemmin ollut opetustiloista pulaa, niin kyllä tämä pahentaa tilannetta entisestään, Könönen sanoo.

Könösen mukaan palaneessa osassa valmistui jokin aika sitten sisäilmaa parantavia korjauksia, joiden koettiin onnistuneen hyvin.

– Kyllähän tässä ilman muuta on mieli maassa, hän sanoo.

Tarjolla myös kriisiapua

Ensi viikolla koulun opetus ja iltapäiväkerhotoiminta järjestetään Lepsämän koulun muissa tiloissa, jotka eivät vaurioituneet tulipalossa. Opetus järjestetään normaalin aikataulun mukaan. Kouluruokailu järjestetään luokkatiloissa kertakäyttöastioista.

Kunta järjestää myös koulun oppilaille ja koulussa työskenteleville kriisiapua maanantaista alkaen.

Koulussa opiskelee 260 oppilasta. Lisäksi tilanne vaikuttaa 30 iltapäiväkerholaiseen ja 25 henkilökunnan jäseneen.

Vaikkei tuore hallitus ole ehtinyt päihdepolitiikasta vielä puhua, näyttäisi kannabis nousevan asialistalle väkisinkin jo nyt, pyytämättä ja yllättäen.

Syynä on parissa päivässä tullut piikki kansalaisaloitteelle kannabiksen käytön laillistamisesta. Yli 50 000 allekirjoitusta täyttyi, ja tämä velvoittaa eduskuntaa ottamaan aloitteen käsittelyyn.

– Tämä on vaikea kysymys, erittäin vaikea kysymys, aloittaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp.).

Aloite edellyttäisi lakimuutosta, joka sallisi kannabiksen käytön pienissä määrin, mutta ei sallisi kuitenkaan kannabiksen myymistä. Molemmat ovat tällä hetkellä huumausainelaissa kiellettyjä.

Hallitusohjelmassa mainitaan päihdepolitiikan uusiminen, mutta Henriksson ei vetäisi linjauksen uusimisella yhtäläisyysviivoja kannabiskeskusteluun.

– Minä en näe, että tässä tärkeintä olisi dekriminalisoida kannabiksen käyttöä, vaan tehdä tehokkaampaa päihdepolitiikkaa.

Lääketieteelliseen käyttöön oikeusministeri suhtautuu hyväksyvästi, mutta oleellisempaa Henrikssonille tuntuu olevan etenkin nuoret ja huumeiden käytön yleistyminen: klassinen porttiteoria, jossa kevyt huume avaa tien pahempiin aineisiin, isompiin ongelmiin.

– Tätä näkökulmaa ei saisi tässä keskustelussa unohtaa missään nimessä. Lisäksi huumeiden käyttö näyttäisi siirtyvän yhä nuorempiin ikäluokkiin, eikä ainoastaan suurissa kaupungeissa. Minua huolestuttaa se, miten saisimme tämän trendin kääntymään.

– Valitettavasti en usko, että tämä nyt on se tie, Henriksson sanoo viitaten kansalaisaloitteen ehdotukseen.

Lakivaliokunnan käsittelyyn vasta ensi vuonna

Aloitteen saama loppukiri ja yli 55 000 äänen kerääminen herätti tietenkin voimakkaita tunteita. Riemunsa ilmaisivat kansanedustajista perjantaina esimerkiksi Iiris Suomela (vihr.), joka nosti esiin, että sekä maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomen THL suosittavat huumeidenkäytön rangaistavuudesta luopumista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL onkin viime vuonna ehdottanut, että "Huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua"

Kannatuksensa osoitti myös esimerkiksi demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri (ps.) uskoo, että aloite etenee lakivaliokunnan käsittelyyn. Siihen voi mennä tosin aikaa, koska jonossa on useita muita käsiteltäviä asioita, esimerkiksi kaksi muuta kansalaisaloitetta. Meri arvioi, että käsittelyyn päästään vasta ensi vuoden puolella.

Nimensä mukaisesti eduskunnan lakivaliokunta käsittelee yleiseen lakiin liittyviä asioita, kuten rikoslakia, jonka muuttamista kannabisaloitteessa ehdotetaan. Mutta mitä mieltä lakivaliokunnassa kannabisaloitteesta ollaan?

– En ole muiden valiokuntalaisten mielipiteitä kysellyt, mutta itselläni on lähtökohtaisesti aika skeptinen suhtautuminen siihen, että lähtisin huumausainelainsäädäntöä vapautamaan miltään osin – mutta olen avoin kuulemaan perustelut, miksi näin haluttaisiin.

Poliisihallitus: Peruste resurssien säästöstä ei toimi

Yksi perustelu aloitteen puolesta on poliisin resursseissa säästäminen, kun aikaa ei tuhlautuisi kannabiksen käyttörikosten setvimiseen. Tämä mainitaan esimerkiksi itse kansalaisaloitteessa, ja se nousi perjantaina esiin myös Twitter-keskustelussa.

Poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta sanoo, ettei asia ole ihan näin.

– Aika usein käyttörikokset liittyvät johonkin muuhun poliisin tehtävään, jotka tapahtuvat kentällä ihan päivittäistoiminnan ohessa.

Esimerkiksi Saukoniemi mainitsee rattijuopumukset, joissa kuljettaja ajaa huumeiden vaikutuksen alaisena. Tällaiset tapaukset ovat Saukoniemen mukaan yleistyneet ja toisinaan niihin voi liittyä useampikin eri huume.

Tapaus pitäisi silti selvittää. Resursseja siis kuluisi joka tapauksessa.

Oikea paikka turhan rahankulun ja ajan säästöön löytyisi muualta poliisin tehtävistä Saukoniemen mukaan. Aloittaa voisi vaikkapa esitutkintapakosta.

– Voisi harkita enemmän vaikka siitä, onko meillä aina kaikissa tapauksissa esitutkintapakkoa.

– Tämä koskisi sitten siis muitakin rikoksia, Saukoniemi täsmentää.

– Sellaisella voisi oikeasti olla poliisin resursseihin vaikutusta, mutta ei tällaisella (kannabiksen käytön laillistaminen) olisi käytännössä resursseihin mitään suurempaa vaikutusta.

Kritisoijat: Sosiaalipuolen menot kasvavat

Aloitteen kritisoijien parissa on vastattu poliisin resursseihin väitteellä, että käytön laillistaminen toisi kuluja puolestaan sosiaali- ja terveysmenoihin.

Sote-menojen kasvun nosti esiin Twitterissä muun muassa kokoomuksen kansanedustaja, lääkäri Mia Laiho.

Myös oikeusministeri Henriksson totesi, että mikäli pilven poltto avaisi portin kovempiin huumeisiin, voisi tämä lisätä yhteiskunnan menoja. Hän ei niinkään lämmennyt aloitteen kannattajien perustelulle poliisin tai oikeuslaitoksen kuorman kevenemisestä.

Suomen suurin sairaanhoitopiiri HUS eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ei tänään kommentoinut asiaa Ylelle.

Henriksson: Ei kansainvälistä painetta

Viime vuosina kannabiksen käyttöä on laillistettu joko kokonaan tai osittain joissakin valtioissa. Esimerkiksi Kanada laillisti kaiken kannabiksen käytön, aiemmin osa Yhdysvaltain osavaltioista on laillistanut käyttöä osittain tai kokonaan.

Euroopan maista Luxemburg työstää kannabiksen laillistamista täysin. Hollannilla taas on ollut oma mallinsa vuosikausia.

Oikeusministeri Henrikssonin mielestä mitään kansainvälistä painetta käytön laillistamiseen ei Suomen hallituksen niskassa tunnu.

– Meillä ei ole hallitusohjelmassa linjaa, joka tätä tukisi.

Henriksson kertoo juuri viime viikolla illallistaneensa Euroopan neuvoston oikeusministerien kokouksessa samassa pöydässä Luxemburgin oikeusministeri Sam Tansonin kanssa. Aihe nousi ruokapöydässä esiin.

– Siinä istuivat myös Ranskan ja Itävallan oikeusministerit samassa pöydässä. Aika yksin Luxemburgin ministeri sai siinä olla.