Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypo arvioi, että asuntomarkkinoiden näkymät riippuvat jatkossakin koroista ja kaupungistumisesta, kertoo yhdistys asuntomarkkinakatsauksessaan.

Hypon mukaan muutaman kasvukeskuksen ulkopuolella asuntojen hinnat ovat laajalti laskussa. Asuntojen hintakehityksen ennuste ensi vuodelle on nolla prosenttia, ja joka toisen asunnon arvo laskee, katsauksessa todetaan.

Tyhjien asuntojen ongelmasta on tähän asti puhuttu lähinnä syrjäseutujen yhteydessä, mutta nyt sama ilmiö näkyy Hypon mukaan Helsingin ydinkeskustassakin. Syyt tosin ovat erilaiset. Kun haja-asutusalueilla tyhjien asuntojen syynä on myynnin mahdottomuus, arvoalueilla kyse on puolestaan myyntihalujen minimaalisuudesta.

Helsingin Kluuvissa asunnoista on Hypon mukaan tyhjillään jo yli 40 prosenttia ja Kaartinkaupungissa liki joka kolmas. Vuonna 2011 vastaavat luvut olivat alle 20 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että yksi syy tyhjien asuntojen lisääntymiseen Helsingin keskustassa on se, että pankkitilien ollessa miinuksella asuntojen arvo siellä nousee edelleen. Tällöin vähenee into myydä tai ottaa asunto jatkuvaan käyttöön.

Toimivana ratkaisukeinona Hypo ehdottaa korotettua kiinteistöveroa pysyvämmin tyhjinä oleville asunnoille. Kannustin toimisi samaan tapaan kuin rakentamattoman maan korotettu kiinteistövero, jolla pyritään kannustamaan tontin omistajaa rakentamaan alue valmiiksi.

Jotkut opettajat ei anna ikinä Wilma-merkintöjä, vaikka siellä tunnilla räjähtäis suurin piirtein pommi, ja sitten toinen opettaja antaa Wilma-merkinnän siitä, että sä pyörittelet kynää kädessä.

Näin kertoo eräs yhdeksännen luokan oppilas, jota on haastateltu koulujen Wilma-järjestelmästä tekeillä olevaan tutkimukseen.

Samalla hän kiteyttää oppilaiden näkökulmasta Wilman yleisimmän ongelman. Wilma on ollut Suomen kouluissa käytössä jo lähes kaksikymmentä vuotta, mutta opettajat käyttävät sitä hyvin eri tavoin.

Osa opettajista ei merkitse Wilmaan mitään ja toiset kirjaavat siihen jokaisen oppitunnin tapahtumia. Oppilaissa opettajien ja koulujen eri käytännöt aiheuttavat hämmennystä, kertoo Oulun yliopiston tutkija Anu Alanko.

Arvioiden mukaan Wilma-järjestelmä on käytössä jopa 95 prosentissa kouluista. Wilmaa on toistaiseksi tutkittu todella vähän, vaikka sen käyttö kouluissa on hyvin laajaa. Alangon tutkimus on ensimmäinen, jossa selvitetään Wilman vaikutuksia yläluokkien oppilaisiin.

Myös näin oppilaat kommentoivat opettajien Wilman käyttöä Alangolle:

On niitä mun mielestä, jotka ei merkkaa niitä läksyjä sinne.

Yks opettaja sanoi silloin, että se ei oikein osaa vielä käyttää sitä Wilmaa.

Ja sittenhän se saattaa sanoa, että se ei oo niinkö heidän velvollisuus (merkitä läksyjä Wilmaan), että pitäs kuitenkin tunnilla merkata, että pystyy ne kotona tekemään.

Wilma muokkaa oppilaan itsetuntoa

Alangon tutkimuskohteena ovat 7.–9.-luokkien oppilaat, jotka käyttävät Wilmaa myös itse. Alaluokilla Wilma toimii yleensä opettajien ja vanhempien välisenä viestintäkanavana.

Alanko on tähän mennessä haastatellut tutkimustaan varten noin 50 yläluokkien oppilasta Oulusta ja Rovaniemeltä.

– Wilma on oppilaille olennainen työkalu, joka kulkee kännykässä mukana kaikkialle. Ilman sitä ei enää pärjättäisi, Alanko sanoo.

Parhaimmillaan Wilma helpottaa arkea. Se toimii kuin hyvä sähköinen kalenteri, josta löytyvät työjärjestykset, luokat, koepäivämäärät ja ruokalista.

Vaikka Wilma on oppilaille tärkeä, on se Alangon mukaan myös eriarvoistava. Kaikki oppilaat eivät ole samanlaisen Wilman käytön kohteena, vaan koulujen ja opettajien tavat vaihtelevat suuresti.

– Eräässä koulussa esimerkiksi viidestä negatiivisesta merkinnästä on voinut tulla jälki-istuntoa. Negatiivisen merkinnän on kuitenkin voinut saada kumottua saman opettajan positiivisella merkinnällä, jolloin siitä on syntynyt ikään kuin peli.

Sanna Oinaan Helsingin yliopistossa tekemän aikaisemman tutkimuksen mukaan sekä positiiviset että negatiiviset Wilma-merkinnät kertyvät samoille oppilaille(Opettaja). Pojat saavat tyttöjä enemmän negatiivista palautetta.

Lisäksi Wilma-merkintöjä näyttää kertyvän muun muassa käytöksestä ja unohtelusta eniten erityistä tukea tarvitseville oppilaille.

Alangon mukaan oppilaat yleensä kokevat opettajien tekemät merkinnät merkityksellisinä ja tärkeinä.

– Jossakin määrin ne jopa muokkaavat käsitystä itsestä oppijana ja oppilaana, että miten menestyy koulussa.

Jos on positiivinen merkintä, niin hyvällehän se tuntuu. Niinku tietää, että saa niitä ja sitten se tavallaan auttaa jaksamaan ja osallistumaan jatkossakin.

Jos on vaikka hyvin tehnyt kotitehtävät, niin sitten se motivoi, että aijaa, mie pystyn saamaan tästäkin merkinnän...Se tavallaan auttaa, että nyt mie panostan, niin mie saatan saada sen positiivisen merkinnän taas.

Mun mielestä se ei ole kovin järkevää, että jos sulla kerran unohtuu läksyt ja muuten koko vuonna ei unohdu, että siitä laitetaan merkintä.

“Nuori ja tiukka opettaja tekee merkintöjä eniten”

Kävimme kysymässä Wilman käytöstä oululaisessa Pohjankartanon yläkoulussa, jossa oppilaat ovat saaneet käyttää Wilmaa seitsemänneltä luokalta lähtien.

Koulun puolesta haastateltavaksi oli valikoitu oppilaita, jotka menestyvät opinnoissaan hyvin. Pohjankartanon koulu ei ole mukana Alangon tutkimuksessa.

Yhdeksäsluokkalaisen Saana Haapalan Wilmassa näkyy rivi opettajilta tulleita positiivisia merkintöjä. Haapalan mukaan ne kertovat, että hän on ollut tunnilla aktiivinen ja läksyt on ollut tehtynä.

– Positiiviset merkinnät kannustavat jatkamaan samalla tavalla, Haapala sanoo.

Myös Johannes Rainto kertoo saavansa lähinnä positiivisia merkintöjä. Niitä myös vertaillaan luokan poikien kesken.

– Joskus vähän ärsyttää, kun kaveri on saanut joltain tunnilta plussaa, jossa on itse ollut aktiivinen ja itse ei ole sitä saanut.

Rainnon ja Haapalan luokkatoveri Linnea Mujunen sanoo, että sellaisten opettajien luokalla tulee oltua aktiivisempi, jotka käyttävät ahkerammin Wilmaa. Rainto on samaa mieltä.

Mujusen mukaan monet rennommat ja vanhemmat opettajat eivät merkitse Wilmaan tuntimerkintöjä tai läksyjä, kun taas nuoremmat ja vähän tiukemmat opettajat käyttävät Wilmaa ahkerammin.

Saana Haapalan mielestä olisi hyvä, että opettajilla olisi samanlaiset käytännöt. Se helpottaisi etenkin seitsemäsluokkalaisia, jotka eivät vielä tunne opettajien käytäntöjä.

– Mutta kyllä siihen tottuu, että kaikki laittavat eri lailla.

Merkintä voi mennä myös väärälle oppilaalle

Anu Alangon mukaan opettajien Wilmaan tekemät merkinnät voivat herättää oppilaissa kysymyksiä niiden reiluudesta. Ovatko merkinnät aina oikein tai onko opettaja ymmärtänyt tilanteen sillä tavalla, kun se on oppilaan mielestä tapahtunut. Lisäksi Wilmaan kirjataan tapahtumista hyvin typistetty versio.

– On myös esimerkkejä, että oppilas on miettinyt, mitä olen tehnyt, kun olen saanut positiivisen merkinnän tai että on saanut positiivisen merkinnän, vaikka ei ole edes ollut koulussa.

Joskus tulee semmosia just, että tulee niitä turhia merkintöjä, niitä selvittämättömiä vaikka on selittänyt ja sitten...No ei se huono juttu ole, mutta jos ei oo hirveesti tehnyt mitään tunnilla ja saa silti positiivisen merkinnän.

Alangon haastattelemat oppilaat myös toivoisivat enemmän opettajan kanssa kasvokkain käytävää keskustelua negatiivisten Wilma-merkintöjen sijaan. Silloin tapahtumat voisi selvittää heti, eikä niistä tulisi merkintää, joka on myös vanhempien nähtävissä.

Osa nuorista kokee joutuvansa merkintöjen vuoksi vaikeuksiin kotona. Voi olla vaikeaa vakuuttaa vanhempia, ettei opettajan merkintä pidäkään paikkaansa, Alanko sanoo.

Välillä ottaa päästä, että kun opettajat käyttää niinku sitä Wilma-merkintä juttua ehkä vähän silleen liiankin herkästi. Eikö niinkö pärjäis jollain tämmöisellä huomautuksella.

Negatiivista palautetta saatetaan jopa tavoitella

Tutkija Anu Alangon mukaan opettajien Wilmaan toistuvasti laittamat negatiiviset merkinnät voivat kääntyä myös itseään vastaan. Vaikka opettajat toivovat, että negatiivinen merkintä saisi oppilaan parantamaan tapojaan, näin ei välttämättä käy.

– Pitkästä negatiivisten merkintöjen rekisteristä voi tulla arvostuksen hankkimisen väline ja voidaan esittää raikulimaisempaa oppilasta, joka sanoo, että katsokaa kuinka mahtava lista minulla on merkintöjä.

Jos on semmoinen ihminen, joka enemmän jättää niitä läksyjä tekemättä, ja vaikka esimerkiksi siitä viidestä Wilma-merkinnästä istuu sen tunnin jälki-istunnon, niin kyllä ne on monesti istunut ne monet muutkin tunnit siellä niiden merkintöjen takia.

Mää oon ite huomannu kans sen, jos vaikka jollekin on laitettu useampaan otteeseen niitä merkintöjä, niin ei se kyllä hirveesti se toiminta silleen niinkö huomattavasti ainakaan muutu parempaan suuntaan. Jos on vaikka läksyjä monesti tekemättä, niin en ainakaan huomaa, että niitä olis silleen hirveästi alkanut ottamaan enemmän huomioon että tekis tai silleen.

Alangon mukaan oppilaat ovat myös pohtineet, miksi opettajien antama palaute on usein niin negatiivista.

– Onko se vaan niin, että meidän ihmisten on helpompi antaa negatiivisempaa ja kriittisempää palautetta, että kehuminen on aina vähän hankalampaa.

Anne-Mari Kuusimäen vasta julkaistu tutkimus vahvistaa, että opettajien antamassa palautteessa korostuvat edelleen oppilaiden heikkoudet.

Saman tutkimuksen mukaan myös vanhemmat haluaisivat vaikeammissa ja vakavammissa asioissa keskustella opettajan kanssa kasvokkain Wilman sijasta. Etenkin erilaiset konfliktitilanteet ja terveysasiat halutaan hoitaa ilman Wilmaa.

Alanko muistuttaa, että opettajien oppilaille antamassa negatiivisessa palautteessa ei ole mitään uutta, eikä se liity pelkästään Wilmaan.

– Wilma toimii kuin sähköinen karttakeppi. Ilmiö on ollut alalla pitkään esimerkiksi reissuvihkon muodossa, mutta nyt se mahdollistaa hyvin nopeatempoisen viestinnän.

Millaisia kokemuksia sinulla on Wilmasta? Keskustele aiheesta kello 22:een asti!

Eduskunnan kyselytunnin suurimmaksi keskustelun aiheeksi nousi Postin työehtosopimuskiista.

Oppostiopuolueet syyttivät hallitus saamattomaksi asiassa, mutta ministerit puolustautuivat syytöksiä vastaan.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoi kyselytunnin alussa, että hallitus esti kesällä Postin suunnitelmat siirtää koko Postin henkilökunta Medialiiton ja Teollisuusliiton väliseen työehtosopimukseen.

– Kesällä, kun tämä hallitus aloitti, ensimmäinen tieto oli, että tullaan siirtämään koko PAUn sopimuksen piirissä oleva väki Medialiiton ja Teollisuusliiton väliseen sopimukseen. Se olisi tarkoittanut 9 000 henkilön työehtojen heikentymistä.

– Tämä estettiin hallituksen toimesta yksiselitteisesti, Rinne sanoi.

Rinne syytti Postia siitä, ettei se informoinut hallitusta päätöksestään siirtää 700 pakettilajittelijaa uuteen työehtosopimukseen. Rinne kertoi, että hallitus puuttuu "työehtoshoppailuun" kovalla otteella.

Omistajaohjauministeri Sirpa Paatero (sd.) on sanonut aiemmin, että yhtiö informoi hallitusta aikeistaan siirtää työntekijöitä uuteen työehtosopimukseen.

Sen sijaan päätös asiasta tuli ministerille yllätyksenä.

Perussuomalaisten Mäenpää: Ministerit pakenevat vastuutaan

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää syytti ministereitä vastuunpakoilusta.

– Arvoisa ministeri Paatero, ensin te vaikenitte, sitten te kiertelitte toimittajan kysymyksiä ja sanoitte, että siirto on jo tehty. Mitä peittelette, kun ette vastaa suoraan, Mäenpää kysyi.

Ministeri Paatero vastasi, että kyse on erittäin hankalasta tilanteesta, ja että ratkaisu on osapuolten käsissä.

– Posti informoi aiemmin, että heillä on erilaisia suunnitelmia. Päätöksenteosta, jonka tekee Postin hallitus, on informoitu vasta jälkikäteen.

Paateron mukaan päätöksenteon jälkeen ministerit eivät voineet enää tehdä Postin toiminnalle mitään. Omistajaohjausministeri myös toisti jo aiemmin kertomansa tilanteen työehtokiistassa.

Neljä selvityshenkilöä alkaa ratkaista Postin työehtokiistaa, koska osapuolet ovat pyytäneet asiassa apua.

Kokoomuksen Satonen: "Tukilakot vaikeuttavat vientiämme"

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen (kok.) oli kyselytunnilla huolissaan työehtokiistan tukilakoista.

– Meidän vientiämme uhkaa merkittävät tukilakot ja kansalaisten elämää hankaloittaa julkisen liikenteen toimet. Ministerien sanomiset ovat enemmän hankaloittaneet kuin helpottaneet ratkaisua.

Satosen mukaan tukilakoista pitäisi luopua ajaksi, jolloin riitaan haetaan sovintoa. Paatero sälytti vastuun asiasta ammattiliitoille.

– Tieto neljästä selvitysmiehestä julkaistiin 15 minuuttia sitten. Meillä ei ole vielä tiedossa, mikä on ammattiliittojen reaktio asiaan, Paatero vastasi.

Ainakaan vielä ammattiliitot eivät ole peruneet tukitoimiaan.

Lue ja katso myös:

Hallitus yrittää laukaista Postin lakkotilanteen – Paatero kertoo tilanteesta, seuraa suorana kello 15.55

Postilakon neuvottelut aivan takalukossa – valtakunnansovittelija ei antanut sovintoehdotusta, uusia tukitoimia voimaan torstaina

Postilakon umpisolmun ratkaisemiseksi turvauduttiin torstaina poikkeuksellisiin toimiin. Ensin omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) ilmoitti, että Postin ja PAUn välistä ongelmaa selvittämään on nimetty neljä työmarkkinakonkaria. Selvityshenkilöt ovat työmarkkina-asiantuntija Jukka Ahtela, entinen SAK:n puheenjohtaja ja ex-kansanedustaja Lauri Ihalainen, eläköitynyt EK:n työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen sekä Palvelualojen ammattiliiton PAMin entinen puheenjohtaja Ann Selin.

Tämän jälkeen valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala kertoi STT:lle, etteivät PAU ja Palta sovittele työriitaansa hänen johdollaan hetkeen. Hänen mukaansa pakettilajittelijoita koskeva asia tulee sopia ennen kuin valtakunnansovittelijan neuvottelupöytään palataan muutoin.

– Siksi olemme päätyneet siihen, että me ei täällä vähän aikaan istuta. Katsotaan ensin, miten 700 hengen asia saadaan järjestymään.

Posti siirsi syksyllä noin 700 pakettilajittelijaa tytäryhtiöönsä Posti Palvelut Oy:hyn ja Teollisuusliiton työehtosopimuksen piiriin. Ammattiliitto PAU ei hyväksy siirtoa.

Hätiin pyydetyt selvityshenkilöt kokoontuvat heti perjantaiaamuna kello 8.30 valtakunnansovittelijan toimistoon. He ovat varautuneet käyttämään työhönsä koko viikonlopun. Lasse Laatunen kertoi STT:lle torstaina, että tarkoitus on saada valmista kolmessa päivässä.

Aloite kiistan osapuolilta

Ministeri Paatero korosti torstaina iltapäivällä, että aloite työryhmälle tuli Postilta ja PAUlta.

– Heillähän ei ole mitään virallista mandaattia, mutta he ovat kaikki luotettuja henkilöitä, jotka ovat monissa erilaisissa neuvotteluissa olleet etsimässä ratkaisuja. Uskon, että kun nämä kaksi osapuolta luottavat heihin kaikkiin neljään, niin he myöskin näkevät, että sieltä sellainen ratkaisu on saatavissa, jonka molemmat osapuolet voivat hyväksyä, Paatero kommentoi asiaa eduskunnassa.

PAUn puheenjohtajan Heidi Niemisen mukaan postilaisten tes-neuvotteluita jumittavan pakettilajittelijakiistan ratkaisun avaimet ovat nyt Postin hallituksen ja sitä ohjeistavan valtio-omistajan käsissä.

Posti kertoi Twitterissä torstai-iltana selvityshenkilöiden julkistamisen jälkeen, että asian selvittämiseen toivotaan nyt työrauhaa, eikä Postilla ole tässä vaiheessa asiaan lisättävää.

Rinne: Työehdot turvataan

Pääministeri Antti Rinne (sd.) lupasi torstaina eduskunnassa, että 700 pakettilajittelijan työehdot turvataan. Rinteen mukaan hallitus aikoo lisäksi huolehtia, että työehtosopimusshoppailu loppuu Suomessa.

Rinne korosti, että Postin aikeet tehdä isoja muutoksia olivat nähtävillä jo keväällä ennen eduskuntavaaleja.

– Kun hallitus aloitti kesällä, ensimmäinen tieto oli, että tullaan siirtämään koko PAUn sopimuksen piirissä oleva väki Medialiiton ja Teollisuusliiton väliseen sopimukseen, mikä olisi tarkoittanut, että yli 9 000 ihmisen työehdot olisivat heikentyneet 30-50 prosenttia. Tämä estettiin hallituksen toimesta yksiselitteisesti.

Rinteen mukaan 700 ihmistä siirrettiin toisen työehtosopimuksen piiriin ilman, että hallitus tiesi konkreettisesta päätöksestä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on mennyt paljon pidemmälle kuin entinen presidentti Richard Nixon, väittää Trumpin virkarikossyytekuulemisia johtava demokraattien Adam Schiff. Schiff viittasi väitteisiin, joiden mukaan Trump olisi pidättänyt sotilasapua Ukrainalta, jotta voisi painostaa maan johtoa etsimään kielteistä tietoa demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivästä Joe Bidenista ja tämän pojasta.

Yhdysvalloissa edustajainhuoneen demokraatit ovat aloittaneet virkarikostutkinnan Trumpia vastaan, koska katsovat Trumpin käyttäneen asemaansa väärin oman etunsa ajamiseksi.

– Trumpin toimet ovat paljon vakavampia kuin ala-arvoinen murto demokraattien päämajaan, tiedusteluvaliokunnan puheenjohtaja Schiff sanoi viitaten Watergate-skandaalin alkuhetkiin.

– Tämä on paljon enemmän kuin mikään mitä Nixon teki, hän lisäsi.

Schiff esitti Nixon-viittauksen useiden Trumpin virkarikostutkinnassa kuultujen todistajanlausuntojen jälkeen. Torstaina tutkinnassa kuultiin esimerkiksi Ukrainassa työskennellyttä yhdysvaltalaisdiplomaattia David Holmesia, jonka todistus tuki Yhdysvaltain EU-suurlähettilään Gordon Sondlandin päivää aiemmin kuulemisessaan kertomaa.

Sondlandin mukaan Ukrainan sotilasapu oli sidottu maan käynnistämään tutkintaan Joe Bidenista ja tämän pojasta Hunter Bidenista.

– Mielestäni ei ole mitään vaarallisempaa kuin epäeettinen presidentti, joka uskoo olevansa lain yläpuolella, Schiff kommentoi kuulemisten jälkeen.

Pienestä murrosta paisui koko maata ravistellut skandaali

Nixonin presidenttiyden kohtaloksi koitunut tapahtumaketju käynnistyi vuonna 1972, kun Washington Postin nuoret toimittajat Bob Woodward ja Carl Bernstein alkoivat setviä rutiiniluontoiselta näyttänyttä juttua: demokraattipuolueen päämajaan oli murtauduttu Washingtonissa Watergate-rakennuksessa. Mutta sitten nimetön soittaja, liittovaltion poliisin FBI:n kakkosmies Mark Felt, vihjasi Woodwardille, että jutun takana piili jotain paljon suurempaa.

Tästä ensimmäisestä yhteydenotosta alkoi pitkä salamyhkäisten tapaamisten sarja, jonka aikana "syväkurkuksi" kutsuttu Felt paljasti toimittajille salaisia tietoja Valkoisen talon sekaantumisesta murtoon. Murtautujien tarkoituksena oli piilottaa rakennukseen kuuntelulaitteita demokraattien vaalikampanjan urkkimiseksi.

Skandaali paisui nopeasti, ja Valkoisen talon yritykset peitellä tapausta vain pahensivat tilannetta. Lopulta Nixon joutui eroamaan vuonna 1974 virkarikossyytteiden uhkaamana.

Helsingin käräjäoikeus on vanginnut kirjailija Veijo Baltzarin todennäköisin syin epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta. Vangitsemisistunto pidettiin torstaiaamuna.

Ihmiskaupan epäillään tapahtuneen tammikuun 2016 ja tämän vuoden syyskuun välisenä aikana. Epäillyiksi tekopaikoiksi on ilmoitettu Helsinki ja Tammisaari.

Epäilyistä kertoi ensimmäisen Helsingin Sanomat.

Baltzaria vangitsemisoikeudenkäynnissä avustanut Saija Rantala kertoo Ylelle, että poliisi epäilee Baltzaria myös muista rikoksista. Hän sanoo Baltzarin kiistävän kaikki rikosepäilyt.

Epäillyt rikokset ovat salassapidettäviä eikä niitä voida tässä vaiheessa kommentoida, sanoo Rantala.

Baltzarin lisäksi oikeus on vanginnut myös 36-vuotiaan naisen. Nainen vangittiin niin ikään epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta.

Ihmiskauppa voi Suomen lain mukaan tarkoittaa esimerkiksi henkilön saattamista pakkotyöhön tai muunlaisiin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin. Sitä voi olla myös paritusrikoksen kaltainen seksuaalinen hyväksikäyttö. Tuomio törkestä ihmiskaupasta on lain mukaan vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta vankeutta.

77-vuotias Baltzar on tunnettu kirjailija ja kulttuurivaikuttaja. Hänen tuotantoonsa kuuluu lukuisia romaaneja, näytelmiä ja runoteoksia sekä kuvataidetta.

Vuonna 2011 presidentti Tarja Halonen myönsi Baltzarille kulttuurineuvoksen arvonimen.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on ratkaissut matkustajan linja-autosta poistamiseen liittyvän riita-asian. Oikeus määräsi kuskin maksamaan matkustajalle 500 euron korvauksen poistumiskehotuksen aiheuttamasta loukkauksesta seuranneesta kärsimyksestä.

Kuski oli käräjäoikeuden tuomion mukaan pyytänyt matkustajaa siirtymään kauemmas istumaan tai poistumaan kokonaan kyydistä, koska tämä "haisee".

Kuljettaja kertoi käräjäoikeudessa kärsineensä tapahtuma-aikana eli viime joulun alla keuhkoputkentulehduksesta ja kovasta yskästä, jota voimakas hajuveden tuoksu pahensi entisestään.

Käräjäoikeudessa todistajana kuullun toisen matkustajan mukaan kuljettajan yskä loppui, kun asianomistaja poistui linja-autosta.

Kuljettaja syyllistyi käräjäoikeuden mukaan kunnianloukkaukseen. Lisäksi hänen matkustajaan kohdistamansa kovaääninen käskyttäminen oli halventavaa, epäkunnioittavaa ja loukkasi tämän ihmisarvoa.

Lokakuussa linja-autonkuljettaja hääti bussista itkevän, taaperoikäisen lapsen äiteineen Helsingin Lauttasaaressa.

Matkustaja poistetaan vain ääritapauksessa

Suomen suurimmat linja-autoalan yritykset Koiviston Auto ja Pohjolan Liikenne kommentoivat häiritsevien matkustajien bussista poistamista miltei samoin sanoin. Kyseessä on aina tarkkaan puntaroitava poikkeustilanne. Kuljettajien toimintaa ohjaa laki järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä.

Millä perusteella kuljettaja saa poistaa matkustajan bussista?

Koiviston Auto -konsernin toimitusjohtaja Mikko Markkula: "Jos matkustaja on kovin päihtynyt ja käytös on hyvin huonoa ja häiriön aiheuttaminen kehotuksista huolimatta jatkuu ja häiritsee muita matkustajia. Tai jos käyttäytyminen on väkivaltaista tai uhkaavaa, niin kuljettaja kehottaa tällaisissa tilanteissa poistumaan."

Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko: "Jos matkustaja häiritsee toisia matkustajia tai kuljettajaa niin vakavasti, että turvallisuus tai liikenneturvallisuus vaarantuu. Toki asia on ensin pyrittävä ratkaisemaan puhumalla, mutta jos tämä ei auta, matkustajan poistaminen on ainakin teoriassa mahdollista."

Kuinka yleistä matkustajien ulosheittäminen on?

Mikko Markkula: "Tilanne, että matkustaja joudutaan poistamaan, on harvinainen. Tyypillisin tilanne joukkoliikenteessä on se, että voi olla pientä häiriötä, josta arjessa ihan tavallisella sananvaihdolla selvitään ja matka jatkuu suunnitellusti."

Heikki Alanko: "Erittäin, erittäin harvinaista. Itse olen ollut alalla yli 30 vuotta ja se on yksi, kaksi, tai kolme kertaa, kun olen tällaiseen törmännyt."

Milloin matkustajaa ei voi jättää tienposkeen?

Mikko Markkula: "Jos on erittäin kylmä ja jos kyydistä jäävä matkustaja on esimerkiksi vaatetuksen perusteella jäämässä heitteille, niin sellaista ei tietenkään voi tehdä."

Heikki Alanko: "Kyllähän ihmisen fyysinen tila täytyy huomioida ja se, että minkälainen keli on. On kaupunkialueellakin ihan eri asia jäädä autosta pois kesälämmössä kuin talvipakkasella."

Lisäksi lapset viedään aina perille asti, vaikka esimerkiksi pääkaupunkiseudun liikenteessä olisi sattunut ostamaan väärän vyöhykkeen lipun, Alanko vakuuttaa.

Koiviston Auto -konserni omistaa kahdeksan linja-autoyhtiötä, muiden muassa Helsingin bussiliikenteen ja Onnibussin. Pohjolan Liikenne on VR-Yhtymään kuuluva maantiekuljetuskonserni, joka ajaa paikallis- ja vakiovuoroliikennettä pääkaupunkiseudulla ja useissa maakunnissa, muiden muassa Kainuussa.

Vanha ohje on, että koiran ikävuodet pitää kertoa seitsemällä, jos halutaan verrata sen ikää ihmisen ikään. Esimerkiksi kuusivuotias koira olisi ihmisen iässä 42 vuotta vanha.

Ei näin, sanotaan vielä vertaisarviointia odottavassa tutkimuksessa, joka on julkaistu bioRxiv-tiedesivustolla. Sen kirjoittajat ovat laatineet kaavan, joka perustuu ikääntymisen mukanaan tuomiin DNA-muutoksiin. Tutkimuksesta kirjoittaa Science-lehti.

Uudessa kaavassa koiran ihmisikä lasketaan kertomalla koiran oikean iän luonnollinen logaritmi 16:lla ja lisäämällä lukuun 31. Jos kaava tuntuu hankalalta, voi sen unohtaa ja käyttää suoraan oheista laskuria. Ja jos luonnollinen logaritmi kuulostaa oudolta, voi siitä lukea lisää vaikkapa Wikipediasta. Kaavan rakenteesta johtuen ikää voi laskurissa tarkastella koiran ensimmäisestä täydestä ikävuodesta alkaen.

Huom.: Koiran ja ihmisen iän vertaaminen on summittaista eikä siihen ole yhtä tiettyä keinoa. Laskurissa käytetty Kalifornian yliopiston tutkijaryhmän laskukaava perustuu ikääntymisen myötä tapahtuvaan DNA:n metylaatioon. Myös koirarotujen eri eliniät vaikuttavat yksittäisen koiran vertailuikään, laskurin pohjana on käytetty labradorinnoutajaa.

Muutokset DNA:han liittyneissä metyyliryhmissä kertovat biologisesta iästä eli iästä, joka on seurausta sairastetuista taudeista, elämäntavasta ja geenien vaikutuksesta. Tiedon pohjalta taas on luotu niin sanottu epigeneettinen kello, joka kertoo "todellisen" ikämme ikävuosia tarkemmin.

Tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi hiirillä, simpansseilla, susilla ja koirilla näyttäisi myös olevan omat epigeneettiset kellonsa.

Koiran keski-ikä tulee varhain

Kaavan mukaan laskemalla selviää, että seitsenviikoinen koiranpentu ja yhdeksänkuukautinen ihmislapsi elävät molemmat samaa aika epigeneettisessä kellossa. Tuossa iässä molemmilla alkavat hampaat puhjeta.

Myös koirien ja ihmisten keskimääräiset eliniät sattuvat samoihin, vaikka toinen elää yleensä vain 12 kalenterivuotta ja toinen 70.

Lapsuuden jälkeen koiran epigeneettinen kello tikittää kovaa vauhtia, sillä vaikka kaksivuotias labradorinnoutaja käyttäytyisi pennun lailla, on se jo vakaasti keski-ikäinen.

Koirien ikävaihtelu on suurta

Ihmisen ja koiran iän vertailua ei helpota se, että koirarotujen iät vaihtelevat suuresti: suuret rodut elävät usein vain 6–7 vuotta, kun taas chihuahuan kaltaiset pienet koirat voivat elää jopa 17–18 vuotta.

Kaikki koirarodut käyvät kuitenkin lävitse saman kehityskaaren, ja kehitystä voi verrata esimerkiksi ihmisen vastaavaan.

Kalifornian ylopiston tutkijaryhmä päätyi vertailemaan ensimmäisenä ihmisiä ja koiria. Lajien polut erkanivat jo varhaisessa vaiheessa nisäkkäiden evoluutiota, mutta helpotusta toi se, että koirat elävät samankaltaisissa ympäristöissä kuin ihmiset. Monet koirat pääsevät myös osallisiksi kehittynyttä sairaanhoitoa.

Tutkimuksessa keskityttiin yhteen rotuun, labradorinnuotajaan, koska se helpotti geneettisten tekijöiden tunnistamista. Tutkittavana oli 104 koirayksilöä, joiden iät vaihtelivat kuukaudesta 16 vuoteen. Labradorinnoutajat elävät keskimäärin 12-vuotiaiksi.

Ilmeni, että ihmisillä ja koirilla – ainakin labradonrinnoutajilla – tapahtuu samankaltaisia ikään liittyviä muutoksia tietyillä geenialueilla. Samankaltaisuudet olivat lähimpänä toisiaan nuorissa ja toisaalta vanhoissa yksilöissä.

Lue myös: Susi vai koira – tunnistatko kuvista?

Postin työehtosopimuskiistassa on käynnissä informaatiosota.

Keskiviikkona Posti- ja logistiikka-alan unionin PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen esitteli valtakunnansovittelijan toimistossa A4:lle tulostetun kaavion, joka esitti verkkokauppa- ja pakettilajittelualan kilpailutilannetta.

Yksinkertaistettuna Niemisen viesti oli, että Posti on alalla ainoa yhtiö, joka on siirtämässä pakettijakelijoita Medialiiton ja Teollisuusliiton väliseen työehtosopimukseen. Sitä pidetään muita alan sopimuksia halvempana.

Postissa tilanne nähdään toisin. Postin Ylelle lähtemässä sähköpostissa sanotaan, että "Suomessa toimii 16 muuta jakeluyhtiötä, jotka jakavat myös paketteja ja noudattavat Teollisuusliiton työehtosopimusta".

Kumpi on oikeassa, Posti vai työntekijäpuoli?

Kilpailijat ihmettelevät Postin perusteluita

Yle sai käsiinsä listan jakeluyhtiöistä, joista Posti puhuu. Listalla ovat muun muassa Sanoma Media Finlandin, Mediatalo ESA:n ja Kaleva365:n.

Kaikki listan yhtiöt toimittavat lähinnä sanoma- ja ilmaisjakelulehtiä ihmisille. Ne eivät siis kilpaile Postin kanssa verkkokauppa- ja pakettiliiketoiminnassa, johon yhtiö hakee kilpailukykyhyppyä.

Postin suurimmat kilpailijat pakettiliiketoiminnassa ovat Matkahuolto ja PostNord. Ne syyttävät valtionyhtiö Postia silmänkääntötempusta.

– Postin pakettijakelijoita ollaan siirtämässä uuteen yhtiöön ikään kuin puhuttaisiin varhaisjakelun liiketoiminnasta, Matkahuollon toimitusjohtaja Janne Jakola sanoo.

Postin perustelut pakettilajittelijoiden osalta ovat todella erikoisia, PostNord Suomen toimitusjohtaja Johanna Starck sanoo.

– Tämä on todella kilpailtu kenttä, jossa Postilla on 50 prosentin markkinaosuus ja valtio-omisteisen yrityksen pitäisi vielä saada kilpailuetu palkkoja leikkaamalla.

Jakola ja Starck sanovat, että Postin ja PAUn nykyinen työehtosopimus on halvempi kuin kilpailijoilla. Heidän laskelmien mukaan postilaisten keskipalkka on useita satoja euroja matalampi kuin esimerkiksi Matkahuollon palveluksessa.

Sekä Matkahuolto että PostNord soveltavat Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton (AKT) ja Autoliikenteen työnantajaliiton (ATL) välistä työehtosopimusta.

Ei ole siis ihme, että PAUn Nieminen sanoo nyt Ylelle, että pakettijakelijoiden siirtäminen AKT:n työehtosopimukseen käy heille. Sen sijaan Medialiiton sopimukselle Nieminen sanoo yhä ei.

Näyttääkin siltä, että PAU on oikeassa, mitä tulee Postin kilpailijoiden työehtosopimuksiin.

Liitot pelkäävät palkkojen leikkauksia myös muissa yhtiöissä

PAUn ja Postin kilpailijoiden kuvaama tilanne tekee ymmärrettäväksi sen, miksi muut työntekijäliitot ovat reagoineet tiukasti tilanteeseen.

Posti olisi pakettiliiketoiminnassa ensimmäinen yritys, joka heikentäisi työntekijöiden työehtoja.

Postin kilpailijat sanovat suoraan, että heidänkin pitää harkita palkan alennuksia, jos Posti saa tavoitteensa läpi.

– Meillä työntekijät ovat hirveän huolissaan tilanteesta ja työntekijät kysyvät, mitä teemme tässä tilanteessa. Meilläkin joudutaan reagoimaan vastaavasti, jos kilpailutilanne muuttuu, Matkahuollon Jakola sanoo.

Postin kilpailijoiden suunnitelmat ovat ammattiyhdistysliitoissa hyvin tiedossa.

Muutokset kohdistuisivat yrityksiin, joissa on voimassa Auto- ja kuljetusala AKT:n työehtosopimukset. AKT onkin ilmoittanut tukevista tukitoimista muiden logistiikka- ja kuljetusalojen liittojen kanssa.

Samasta syystä tilanne on äärimäisen kiusallinen myös demarivetoiselle hallitukselle, johon PAUn Nieminen on vedonnut useaan otteeseen.

Työväenpuolue demarit ei voi olla hyväksymässä valtionyhtiön toimintaa, joka mahdollisesti sysää alan palkat laskukierteeseen.

Tässä yhtälössä ei lämmitä Postin lupaus, jonka mukaan työntekijöiden palkat säilyisivät ennallaan 27 kuukautta Medialiiton työehtosopimuksessa.

Palkansaajat pelkäävät, että määräajan jälkeen palkat laskevat useilla kymmenillä prosenteilla.

Jonkun on taivuttava

Postin tilanne näyttää siltä, että jonkun on taivuttava ennen kuin sopu saadaan aikaiseksi.

Joko Postin on otettava pakettijakelijat takaisin vanhaan työehtosopimukseen tai sitten työntekijät joutuvat siirtymään Teollisuusliiton sopimukseen.

Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) varmasti toivoo, että osapuolet saavat ratkaistua asian neuvottelemalla.

Tähän rooliin osapuolet kutsuivat torstaina neljä selvityshenkilöä, joilla on paljon kokemusta vaikeista neuvotteluista.

Hekään tuskin voivat asetelmaa muuttaa, vaikka neuvottelutulokseksi saataisiin luovalta kuulostava ratkaisu aikaan.

Lue lisää:

Ministeri Paateron lääke postilakkoon: Neljä selvityshenkilöä yrittää viikonlopun aikana ratkaista umpisolmun – PAU:n ja Postin pyynnöstä

Rinne eduskunnassa: Posti halusi siirtää kaikki työntekijänsä uuteen työehtosopimukseen, hallitus torppasi aikeet

Postilakon sovittelu jatkuu – PAUn Nieminen pitää Postin johdon väitteitä väärinä, ministeri Paatero ei kommentoi tilannetta

Oletko koskaan katsonut tarkemmin torilla tai nakkikioskin kulmilla vaappuvia variksia?

Jos variksen höyhenpeitteessä, etenkin siivissä, on valkoisia laikkuja, varis kärsii todennäköisesti A-vitamiinin esiasteen eli karotenoidien puutteesta. Laikukkaan variksen heikosti kehittyneissä siipisulissa on usein myös huonolaatuisia säikeitä ja osa siipisulista puuttuu kokonaan tai on katkennut.

Laikukkaiden varisten määrä on lisääntynyt kaupungeissa jatkuvasti.

Osittaisalbiinoja variksia on elänyt Suomessa 1960-luvulta lähtien, mutta laikukkaat varikset alkoivat yleistyä vasta 1990-luvulla. Tänä päivänä niitä tavataan miltei kautta maan aina Ahvenanamaalta Oulun korkeudelle saakka.

Puutostilan vuoksi osittain albiinojen varisten lentokyky on puutteellinen tai ne eivät kykene lainkaan nousemaan siivilleen.

– Se johtuu liian yksipuolisesta ravinnosta. Kaupunkiympäristössä varis ahmii ihmiseltä yli jääneitä tähteitä. Varisten sanotaankin käyvän "nakkikioskilla", kertoo Turun yliopiston ympäristötieten lehtori ja luonnontieteiden ja tekniikan alan dosentti Timo Vuorisalo.

Variksen osittaisalbinismia ei ole laajemmin tutkittu, mutta kanarianlinnuille tehdyissä tutkimuksissa karotenoidien puutteen on todettu aiheuttavan värimuunnoksia niiden höyhenpeitteeseen.

Vuorisalon mukaan kanarinalinnuilla tehty tutkimus pätee mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös variksiin.

Osittaisalbinismia tavataan etenkin varisten lentopoikaisssa ja nuorissa yksilöissä.

– Variksenpoikasen pitää saada kasvaakseen ja kehittyäkseen riittävän monipuolista ravintoa. Pelkkä grilliruokien ahmiminen käy myös varisten terveydelle.

Raakkuvat pöytävieraat

Vuorisalon mukaan varisten kohdalla voidaan puhua "luottokorttihypoteesista". Se tarkoittaa, että heikommatkin varikset saattavat pärjätä kaupungeissa, koska ne saavat myös talvella ravintonsa tavalla tai toisella ihmisen välityksellä.

– Varikset syövät meidän ylijäämiämme meidän laskuumme. Kaupunkivariksia kutsutaan myös "pöytävieraiksi."

Pariutumisaikana osittaisalbiinot varikset ovat terveitä lajitovereitaan huonommassa asemassa. Varis valitsee mieluummin itselleen terveen ja voimakkaan kumppanin, joka pystyy osaltaan huolehtimaan parin tulevista poikasista.

Vuorisalo ei usko, että puutostilavaikuttaisi haitallisesti varisten perimään.

– Geneettistä alttiutta puutostilan aiheuttamille muutoksille saattaa siirtyä seuraavalle sukupolvelle, mutta poikaset eivät kuoriudu osittain albiinoina.

Hoikkia ahmatteja

Vaikka kaupunkivarikset elävät epäterveellisellä ruualla, niille ei kuitenkaan kerry ylipainoa.

Lintujen elimistö ei kerää ylimääräistä rasvaa. Vain muuttavat linnut kasvattavat rasvakerrostaan muuttomatkaansa varten, mutta heikot ja laikukkaat kaupunkivarikset eivät muuta.

Vuorisalon mukaan esimerkiksi pulujen alttius vastaavalle puutostilalle on pienempi, koska pulut syövät pääosin leivänmuruja ja siemeniä.

– Puluilla on hyvin erilaisia ja monivärisiä höyhenpeitteitä, joten pulujen värimuutoksia lienee myös mahdoton havaita.

Vuosikymmenten myötä varikset ovat sopeutuneet elämään kaupungeissa ja käyttämään ihmistä hyväksen muutenkin kuin ravintoa etsiessään. Vuorisalo mainitsee esimerkkinä Turussa eläneen, osittain albiinon ja heikosti lentäneen variksen, joka hakeutui talvipakkasilla kioskin nurkalle tyhjäkäynnille jätettyjen autojen alle lämmittelemään.

– Kun ihmiset istuivat takaisin autoon, varis viipotti auton alta pakoon ennen kuin auto lähti liikkeelle.

Saaliina lajitoveri

Kaikkiruokaista varista pidetään harakan ohella "luonnon puhtaanapitolaitoksena", sillä varis syö mieluusti teiden varsilta kuolleita nisäkkäitä ja lintuja.

Varis nokkii ravinnokseen myös kuolleen variksen.

Varis saattaa käydä myös lintujenruokintapaikoilla, mutta lisäksi sille maistuvat kananmunankuoret, luut, rustot ja muut roskalaatikoiden antimet.

Petolintuna varis saalistaa pienempiä lintuja ja jyrsijöitä ja rosvoaa muiden lintujen, myös lajitoveriensa pesiä.

Norjalaisissa tutkimuksissa maaseudulla kuoriutuneita variksia on viety kaupunkiin ja vastaavasti kaupungissa kuoriutuneita poikasia maaseudulle.

– Maallemuuttajat olivat terveitä ja voivat hyvin, kun taas kaupunkiin viedyillä maalaisvariksilla alkoi esiintyä puutostilan aiheuttamia oireita, Vuorisalo kertoo.

Pyhtääläisen pitkän linjan lintuharrastajan Ari Vuorion mukaan värimuutokset eivät aina johdu puutostilasta, vaan valkoiset laikut voivat olla leukismia eli synnynnäisiä muutoksia linnun pigmentin tuotannossa.

Myös ympäristö, kuten ilman epäpuhtaudet saattavat vaikuttaa lintujen väritykseen.

– Laikukkaita variksia on erheellisesti pidetty variksen ja harakan risteyminä, mutta lajit eivät ole nykyisen tiedon mukaan risteytyneet keskenään, Vuorio toteaa.

Turkulainen vallanvaihto

Puutostilan ei tiedetä aiheuttavan variksille muita oireita värimuutosten ja siipisulkien kehityshäiriöiden lisäksi. Jos varis alkaa saada roskaruuan sijasta monipuolisempaa ravintoa, sen väri ja siipisulat korjaantuvat seuraavan sulkasadon yhteydessä.

Vuorisalon mukaan kaupungeissa elävien varispopulaatioiden määrä saattaa tulevaisuudessa vähentyä nykyisestään. Hän sanoo, että kolme vuotta sitten voimaan tullut biojätteen läjittämiskielto on jo melkein häätänyt varikset kaatopaikoilta.

– Jos biojätteiden käsittely tehostuu ja hygieniataso nousee, varikset joutuvat hakemaan ravintonsa muualta. Se on variksille pelkästään hyväksi.

Vuorisalon kotikaupungissa Turussa varikset ovat jo vähentyneet, mutta niiden tilalle ovat tulleet harakat.

– Harakoilla ei ole tavattu vastaavanlaisia puutostilan aiheuttamia oireita.

Vuosi 1992 on jäänyt kuninkaalliseen historiaan nimellä annus horribilis.

Kuningatar Elisabet nimitti kyseistä vuotta hirvittäväksi, sillä silloin kolme hänen lapsistaan päätyi eroon, skandaalilehdet julkaisivat kuvia herttuatar Sarahista peuhaamassa rakastajansa kanssa, prinsessa Diana paljasti julkisuuteen onnettoman avioliittonsa salat ja Windsorin linna vaurioitui tulipalossa.

Nyt brittilehdet nimittävät kuluvaa vuotta kuningattaren uudeksi hirvittäväksi vuodeksi.

Annus horribilis 2:n aikana prinssi Philip on ajanut kolarin, prinssit William ja Harry ovat riitautuneet, Harry vaimoineen on haastanut lehtiä oikeuteen ja avautunut dokumenttielokuvassa, listaa The Sun. Daily Express -iltapäivälehti lisää listaan vielä brexitin aiheuttaman perustuslaillisen kriisin.

Ehdottomasti suurin skandaali on tänä vuonna kietoutunut kuningattaren toiseksi vanhimman pojan, prinssi Andrew'n ympärille. Keskiviikkona prinssi ilmoitti vetäytyvänsä kaikista julkisista tehtävistään rauhoittaakseen tilanteen. Brittilehtien jatkuvat paljastukset eivät kuitenkaan lupaa hyvää kuninkaalliselle perheelle.

Prinssi Andrew'n tv-haastattelu oli pr-katastrofi

Prinssi Andrew'n BBC:n Newsnight-ohjelmalle viime viikolla antama haastattelu ystävyyssuhteestaan miljonääri Jeffrey Epsteinin kanssa on tuomittu yleisesti pr-katastrofiksi. Haastattelussa Andrew esiintyi ylimielisesti, eikä pahoitellut seksuaalirikoksista tuomitun Epsteinin uhrien kokemuksia.

Hän kiisti itseensä kohdistuneet syytökset alaikäisen tytön hyväksikäytöstä toinen toistaan erikoisemmilla selityksillä, jotka ovat herättäneet brittilehdistössä kummastusta. Prinssi muun muassa väitti, ettei pystynyt väitetyn hyväksikäytön tapahtuma-aikaan hikoilemaan.

Prinssi kertoi ohjelmasssa, miten ystävyys Epsteinin kanssa oli ollut hänelle hyödyllinen solmittaessa suhteita talousvaikuttajiin.

Haastattelun jälkeen prinssin tukemat hyväntekeväisyysjärjestöt alkoivat ottaa häneen etäisyyttä. Lopulta Andrew joutui ilmoittamaan vetäytyvänsä edustustehtävistään toistaiseksi.

Julkisuuteen päätöksen kerrottiin olleen Andrew'n oma. Brittimedian mukaan julkisista tehtävistä vetäytymisen takana on kuningatar Elisabet, Daily Mirror -iltapäivälehden mukaan kuningatar ja Walesin prinssi Charles yhdessä. Myös The Times -sanomalehden mukaan Charlesia konsultoitiin Andrew-päätöstä tehtäessä.

Prinssin tulot ja menot epäsuhdassa

Andrew'n rahankäytöstä on herännyt lukuisia kiusallisia kysymyksiä sen jälkeen, kun iltapäivälehdet Daily Mail ja The Sun julkaisivat tämän taloutta perkaavat artikkelit. Lehdet ovat laskeneet, ettei prinssi mitenkään ole voinut kattaa tuloillaan paljon varoja vaativaa elämäänsä.

Nyt onkin herännyt kysymys siitä, mitkä tahot prinssiä ovat rahoittaneet ja miksi.

Prinssin vuositulot ovat koostuneet hovin jäsenelle maksettavasta edustusrahasta ja pienestä laivaston eläkkeestä. Yhteensä prinssin vuositulot ovat olleet 270 000 puntaa eli noin 315 000 euroa.

Daily Mailin ja Sunin mukaan prinssi on Epsteinin ja muiden varakkaiden tuttaviensa avulla onnistunut keräämään muhkean omaisuuden, joka koostuu muun muassa kalliista autoista ja ylellisistä kelloista. Liikemiehet ovat olleet lehden mukaan valmiita maksamaan päästäkseen hyödyntämään Andrew'n kuninkaallisia yhteyksiä.

Daily Mailin mukaan tästä on hyötynyt myös Andrew'n ex-vaimo, herttuatar Sarah, jonka miljoonavelkoja rahoilla on kuitattu. Esimerkiksi Epstein antoi talousahdingossa olleelle Sarahille 15 000 puntaa, joiden vastaanottamista herttuatar nyt katuu.

Kotitilaansa Andrew on lehtien mukaan kunnostanut 7,5 miljoonalla punnalla. Sveitsistä hän hankki vuonna 2014 hiihtomajan, jonka hinta oli 13 miljoonaa puntaa.

Suhteet oligarkkeihin ja Lähi-itään herättävät kysymyksiä

Daily Mailin mukaan prinssi on ollut läheisissä väleissä Kazakstanin itsevaltaisen presidentin Nursultan Nazarbajevin kaltaisten valtiojohtajien kanssa. Myös entisen Neuvostoliiton alueen oligarkkien seura on kelvannut hyvin prinssille.

Kuninkaallisten suhteiden hankkiminen rahaa vastaan herätti huomiota jo vuonna 2010, kun herttuatar Sarah astui iltapäivälehti News of the Worldin virittämään ansaan. Lehden toimittajat nauhoittivat sen, kuinka herttuatar lupasi pääsyn prinssi Andrew'n luo rahaa vastaan.

Prinssi toimi vielä tuolloin Britannian kauppavaltuutettuna. The Sun huomauttaa, ettei prinssiä kauppavaltuutettuna juurikaan nähty länsimaissa, mutta sitäkin enemmän Lähi-idässä. Lehden mukaan prinssi ehti marraskuun 2001 ja toukokuun 2008 välisenä aikana vierailla Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa yhdeksän kertaa, Qatarissa viisi kertaa ja Kuwaitissa, Bahrainissa ja Egyptissä kussakin neljä kertaa.

Kauppavaltuutetun työn tuloksia ei juuri nähty, kertoo The Sun, jonka mukaan Britannian kauppaministeri Ian Pearson ei vuonna 2005 kysyttäessä kyennyt sanomaan yhtään prinssin ansiosta syntynyttä kauppasopimusta.

Prinssi joutui luopumaan tehtävästään kauppavaltuutettuna vuonna 2011 epämääräisistä ystävyyssuhteistaan syntyneen skandaalin jälkeen.

Myös prinssin aiemman kodin Sunninghillin myynti vuonna 2007 herättää kysymyksiä. Kazakstanilainen oligarkki, presidentti Nazarbajevin vävy Timur Kulibajev maksoi talosta aikoinaan kolme miljoonaa puntaa yli pyyntihinnan ilman selitystä. 15 miljoonaa puntaa kartanosta maksanut ostaja jätti rakennuksen tämän jälkeen tyhjilleen, kirjoittaa Daily Mail.

Prinssin suhteet epämääräisiin henkilöihin nostattivat huomiota myös kesällä, kun aseiden salakuljetuksesta aiemmin tuomittu libyalainen Tarek Kaituni ilmestyi Andrew'n tyttären prinsessa Eugenien häiden vieraslistalle.

Prinssin keskiviikkoinen ilmoitus julkisista tehtävistä vetäytymisestä johtaa Daily Mirror -iltapäivälehden mukaan siihen, että Andrew menettää nyt vuotuisen 250 000 punnan määrärahansa.

Iäkäs kuningatar joutuu taas pelastamaan tilanteen

Brittilehdissä on nostettu esille huoli siitä, miten 93-vuotias kuningatar Elisabet joutuu jälleen kerran murehtimaan perheenjäsentensä aiheuttamia huolia.

Aiemmin kuningattaren tukena ollut puoliso, prinssi Philip, jäi vuonna 2017 eläkkeelle virallisista tehtävistään ja on nyt vetäytynyt julkisuudesta. Brittilehtien mukaan 98-vuotias Philip viettää aikaansa enimmäkseen Itä-Englannissa sijaitsevassa Sandringhamissa.

Prinssi Philip ajoi tammikuussa kolarin, jossa loukkaantui kaksi ihmistä. Molemmat loukkaantuneet olivat autossa, johon Philip törmäsi. Kolarin jälkeen Philip luopui ajokortistaan.

Vastuuta edustustehtävistä on jaettu nuoremmille kuninkaallisen perheen jäsenille. Kun kuningatar lokakuussa puhui parlamentissa, hänen vanhin poikansa, Walesin prinssi Charles, oli hänen rinnallaan.

Lisää murheita kuningattarelle tuottaa perheen nuorempi sukupolvi. Prinssi Harry ja herttuatar Meghan ovat viime aikoina olleet kohuotsikoissa niin lehtien oikeuteen haastamisen kuin antamansa tv-haastattelunkin vuoksi.

Haastattelussa Harry vaikutti myöntävän, että väitteet hänen ja isoveljensä prinssi Williamin huonoista väleistä eivät ole aivan tuulesta temmattuja. Harry sanoi veljesten olevan elämässään eri poluilla.

– Olemme veljeksiä ja tulemme aina olemaan veljeksiä. Meillä on hyviä päiviä ja huonoja päiviä, prinssi kommentoi.

Viime viikolla brittimediassa, muun muassa Sky News -uutiskanavalla, kerrottiin, että Harry ja Meghan eivät tänä vuonna poikkeuksellisesti osallistu yhteiseen joulunviettoon muun kuninkaallisen perheen kanssa. The Sun huomauttaa, että kuningattaren ja prinssi Philipin korkeat iät huomioiden yhteisiä perhejouluja ei välttämättä enää ole kovin montaa jäljellä.

Tunnetusti ärhäkkäässä brittilehdistössä on skandaalivuoden aikana ja varsinkin prinssi Andrew'n yhä syvenevän skandaalin pyörteissä nostettu esille vaatimus virallisen aseman kuninkaallisessa perheessä omaavien jäsenten määrän karsimisesta. Prinssi Charlesin on kerrottu, muun muassa I-sanomalehden pääkirjoituksessa, aikovan tehdä tällaisen muutoksen noustessaan tulevaisuudessa valtaistuimelle.

Ruotsissa vastaava karsinta tehtiin jo aiemmin tänä vuonna, kun kuningas Kaarle XVI Kustaa ilmoitti, ettei prinssi Carl Philipin ja prinsessa Madeleinen lapsilla enää jatkossa ole virallista asemaa hovissa.

Lue myös:

Lehdet: Hovi huolissaan prinssi Harryn "hauraasta henkisestä tilasta" – "Tämä ei ole tasapainoisen ihmisen toimintaa"

Media spekuloi prinssi Andrew'n ja alaikäisten tyttöjen hyväksikäytöstä epäillyn Epsteinin tuttavuudella – Prinssi järkyttyi vihjailuista

Varpaan imeskelyn vuoksi sylkykupiksi joutunut herttuatar Sarah sai lopulta armon brittilehdiltä – "Olen ikuinen lapsi, se johtaa ongelmiin"

All male paneleita eivät boikotoi enää pelkästään naiset, vaan yhä useammin myös miehet kieltäytyvät puhumasta tilaisuuksissa, joissa vieressä istuu vain miehiä.

Yksi ensimmäisistä julkisista miespaneeliboikotoijista on ollut teknologiavaikuttaja Taneli Tikka. Hän ei ole neljään vuoteen osallistunut puhujana paneeleihin, joissa ei ole mukana naisia.

– Tuntui hölmöltä olla juttelemassa pelkkien äijien kanssa sellaisia asioita, jotka koskevat laajempaa joukkoa ihmisiä.

Tikan mielestä tasa-arvoon täytyy kiinnittää huomiota erityisesti hänen edustamallaan teknologia- ja sijoitusalalla, koska siellä naisia on huomattavasti vähemmän kuin miehiä.

– Kokomiespaneeleita syntyy silloin, kun jengi on laiskaa ja tekee lepsun suorituksen. Sain itse 15 vuotta sitten rahakkaan sopimuksen erään tilaisuuden järjestämisestä. Soitin sinne omat kaverit puhumaan, kaikki miehiä. Se oli maailman helpointa.

Tikka keskusteli paneelien naiskiintiöistä Sannikka&Ukkola:n lähetyksessa viestintäkouluttaja Katleena Kortesuon kanssa.

Kortesuo vastustaa paneelien naiskiintiöitä: hän ei halua osallistua paneeleihin, joihin hänet kutsutaan sukupuolen takia.

– Haluan, että minut kutsutaan paikalle osaamiseni takia. Eihän sukupuoli lisää moniarvoisuutta millään tavalla eikä ihminen aina samaistu oman sukupuolensa edustajaan.

Kortesuon mielestä paneeleissa täytyy olla mahdollisimman päteviä ihmisiä ja mielellään sellaisia, joilla on mahdollisimman laajat verkostot ja sitä kautta laaja ymmärrys monenlaisesta ajattelusta.

Tikan mielestä naisten poissaolo on teknologia-alalla vielä niin näkyvää, että pelkkä pätevyys ei riitä.

Nainen puhujana voi olla Tikan mielestä tärkeä roolimalli nuorille.

– Tarvitaan esikuvia. Teknologia on nykyään niin tärkeää, että sitä ei kannata jättää vain yhdelle sukupuolelle.

Katso Taneli Tikan ja Katleena Kortesuon koko keskustelu Sannikka&Ukkola:ssa. Mukana myös internetistä kirjan kirjoittaneen toimittaja Jussi Pullisen puolustuspuheenvuoro somekohuille:

Kuiva tie, aurinko paistaa ja pakkasta on viisi astetta. Ensi talvena se voi olla kesärengaskeli.

Suomessa ajetaan nyt viimeistä talvea nykyisillä talvirengassäännöillä. Nykylain mukaan henkilöautoilijoiden on vaihdettava autoonsa talvirenkaat joulukuun alussa ja pidettävä ne alla helmikuun loppuun. Näin on ollut, oli sää tai keli mikä tahansa.

Uusi tieliikennelaki astuu voimaan 1. kesäkuuta 2020. Talvirenkaiden osalta muutokset ovat merkittäviä. Erikoista on, että uusi laki on samaan aikaan sekä lievempi että tiukempi.

Lievempi se on sen vuoksi, että talvirenkaita tarvitsee talvikaudella käyttää ainoastaan, jos sää tai keli sitä edellyttää.

Tiukempi se on sen vuoksi, että jos keli edellyttää talvirenkaiden käyttöä, pitää niitä ensi syksystä alkaen käyttää jo marraskuussa ja käyttöä jatkaa maaliskuun loppuun.

Kaikki tämä kuulostaa selkeältä, mutta ei se sitä ole.

Vaaditaanko kesärenkaille talvella kesäkeli?

Kiinnostavaa Suomessa on, että tulevaan tieliikennelakiin ei ole mitenkään kirjattu, milloin sää tai keli on sellainen, että se edellyttää talvirenkaita. Esimerkiksi Saksassa on kirjattu, että talvirenkaita on käytettävä, mikäli tiellä on jäätä, lunta, loskaa tai mustaa jäätä.

Suomessa lainsäätäjä on lähtenyt siitä, että autoilijoilla riittää järki. Se on kiinnostava vaatimus, sillä monella nykyautoilijalla on enää hyvin vähän kokemusta talviliukkailla ajamisesta.

Valtaosa suomalaisten ajokilometreistä ajetaan superhoitoluokan maanteillä olosuhteissa, joissa kunnon talviliukkautta saattaa olla vain muutamia tunteja koko talvessa. Kun talvet ovat lyhentyneet, voi samoilla tieosuuksilla vesiliirron vaara sen sijaan olla todellinen viikkokaupalla.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on uuden lain hengessä ajateltu, että oikea rengasvalinta ei hoidu sakottamisen kautta. Poliisihallituksessa ei ole vielä edes pohdittu, millainen keli katsotaan tarpeeksi hyväksi, jotta kesärenkaat ovat autossa tarpeeksi pitävät.

Sen verran poliisipiireistä on kuulunut, että tien päällä poliisi aikoo ainakin aluksi lähinnä jakaa huomautuksia, mikäli näyttää siltä, että kuljettajia on kesärenkain liikkeellä hankalissa keleissä.

Sekin täytyy muistaa, että talvinen keli ja sää eivät ole sama asia. Maaliskuisena ja aurinkoisena päivänä voi moottoritiellä olla pakkasta, mutta ilmankosteutta ei nimeksikään. Samaan aikaan jo lyhyt poistuminen superhoitoluokan moottoritieltä läheiselle kylätielle paljastaa, että talvihan se on vielä liukkaimmillaan.

Oletettavasti suurin osa suomalaisautoilijoista vaihtaa vuoden päästäkin talvirenkaat alle niin kuin ennenkin. Tilanne on varmaankin sama kuin Ruotsissa, jossa vastaavilla rengassäännöillä kaikki on mennyt toistaiseksi hyvin.

Kuitenkin oletettavasti myös moni eteläsuomalainen perhe, jolla on kaksi tai useampi auto käytössään, jättää johonkin autoistaan talvirenkaat vaihtamatta. Silloin oikea auto otetaan alle kelin mukaan. Sekin voi olla ihan viisasta, sillä kesärengas on esimerkiksi marraskuun kaatosateessa pitävämpi rengas.

Taustalla taivuttelu nastarenkaista kitkarenkaisiin

Tähän saakka harva on sanonut ääneen, että suomalaisten pitäisi siirtyä talvirengasvalinnoissaan kitkarenkaisiin. Nastojen ja kitkojen välisestä paremmuudesta käytävä riita on suomalainen ikiliikkuja. Ja kuka nyt riitaa haluaisi? Mutta tieto renkaiden aiheuttamista ongelmista lisääntyy jatkuvasti. Ajat muuttuvat.

”Miten hallitus on ottanut huomioon nastarenkaiden aiheuttamat ongelmat valtion ja kuntien taloudelle, ilmastonmuutoksen hillitsemiselle ja ympäristölle ja mitä toimia hallitus aikoo tehdä, jotta autonomistajia ohjataan rengasvalinnoissa vähemmän tietä kuluttavien ja saastuttavien vaihtoehtojen käyttöönottoon?”

Oheinen lainaus on perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Wihosen marraskuun 13. päivänä jättämästä kirjallisesta kysymyksestä ajoneuvojen rengasvalintojen vaikutuksista tiestöön ja ympäristöön. Vastaus hallitukselta saadaan joulukuun alussa.

Hallituksen vastausta Wihoselle tullaan eri puolilla lukemaan tarkasti. Vaikka sitä ei olekaan ääneen sanottu, niin kesäkuussa voimaan astuvan tieliikennelain uusien talvirengassääntöjen taustalla on ollut myös liikenne- ja viestintäministeriön toive saada autoilijoita siirtymään nastoista kitkarenkaisiin.

Ja kohta kaikkien talvikumeissa on ”3PeakMountainSnowFlake”

Ehkä yllättäen juuri talvimaa Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin määritelty, millainen talvirenkaan oikeastaan pitää olla. Tähän saakka lailliseksi renkaaksi on riittänyt, että valmistaja on ilmoittanut valmistamansa renkaan soveltuvan talvikäyttöön.

Mutta nyt tämäkin asia määritellään ja se vetänee pois Suomen markkinoilta ja maanteiltä jonkun verran talvirenkaita. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa on alkanut määrittelytyö, jonka pitäisi valmistua samaan aikaan, kun uusi tieliikennelaki astuu kesäkuussa voimaan.

Todennäköisimmin Suomessa määrätään, että talvirenkaassa on aina oltava 3PeakMountainSnowFlake-merkintä. Kyseisellä merkinnällä ei ole virallista suomennettua nimeä, mutta se tunnetaan meillä ainakin nimillä ”vuoristosymboli”, ”lumihiutalemerkki” tai ”alppivuorimerkintä”.

3PeakMountainSnowFlake on renkaan kylkeen muottimerkintänä valmistusvaiheessa painettu leima, jossa vuoren sisällä näkyy lumihiutale. Sitä ei saa painaa tai maalata renkaaseen jälkeenpäin.

3PeakMountainSnowFlake-merkintä edellyttää, että rengas on akkreditointilaitoksen testaama. Pelkkä valmistajan ilmoitus ei silloin riitä. Samalla se tarkoittaa, että esimerkiksi M&S-renkaat (mud & snow) eivät enää talvirenkaiksi Suomessa kelpaisi.

Uuden lain mukaisista rengassäännöistä on tulossa kovien vaatimusten kolmiodraama. Ensinnäkin kesärenkailla saa talviaikaan ajaa jokainen Suomessa asuva tai tänne autollaan tuleva, jos keli sen sallii.

Toisaalta talvikelissä, jota Suomessa ei ole monen muun maan tavoin laissa määritelty, auton alla pitäisi olla 3PeakMountainSnowFlake-merkinnällä varustetut talvirenkaat.

Ja kuitenkin Suomen talvirengassääntöjen olisi oltava tasapainossa eurooppalaisen lainsäädännön kanssa. Ulkomaalaisten autojen ajelua Suomen talvikelissä ei voi kieltää vaatimalla talvirenkailta kohtuuttomia. Muualla hyväksytyillä talvirenkailla pitäisi saada ajaa meilläkin.

Lue myös:

Puhelinta saa ensi kesästä alkaen räplätä ratissa, kun auto seisoo liikennevaloissa – Liikenneturva vastustaa lakimuutosta

Monen autoilijan toive toteutuu – peräkärryn kanssa saa kohta ajaa satasta

Uusia liikennemerkkejä tulossa käyttöön – katso kuvista, miltä ne näyttävät

Sakot 1 km/h ylinopeudesta? Poliisijohtaja ei usko tiukennukseen: "Kansalaisten oikeustaju voisi olla kovilla"

Yhdysvalloissa on alettu testata hoitomenetelmää, jossa potilaalle tehdään väliaikainen elintoimintojen keskeyttäminen. Potilas on hoidon ajan teknisesti ajatellen kuollut.

Menetelmää on testattu Yhdysvalloissa Marylandin yliopistossa ja asiasta kertoo New Scientist -tiedelehti. Yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professori Samuel Tisherman kertoi kokeilusta New Yorkin tiedeakatemian symposiumissa maanantaina.

Hoitomenetelmä, jossa potilaan elintoiminnot keskeytetään ja myöhemmin palautetaan on nimeltään EPR (Emergency preservation and resuscitation).

Se on tarkoitettu erittäin vakavia vammoja saaneille henkilöille, joiden sydän on jo lakannut lyömästä, koska he ovat menettäneet yli puolet verestään. Potilaat ovat minuuttien päässä kuolemasta.

Kuinka kauan aivot kestävät hapettomuutta?

EPR-menetelmän tarkoituksena on hankkia lisää aikaa potilaan hoitamiselle.

Hoidon aluksi potilaan ruumis jäähdytetään noin kymmeneen asteeseen. Tämä tapahtuu pumppaamalla verisuonet täyteen kylmää suolaliuosta.

Jos ihmisen elimistö on normaalissa 37 asteen lämpötilassaan, aivot tarvitsevat happea jatkuvasti. Viiden minuutin hapenpuute alkaa aiheuttaa peruuttamattomia aivovaurioita. Nopea viilennys hidastaa vaurioiden syntyä merkittävästi.

Professori Tisherman kertoi symposiumissa, että hänen tutkimusryhmänsä on aiemmin testannut menetelmää sioilla. Tulosten mukaan sikojen aivot alkoivat vaurioitua vasta kolmen tunnin "valekuoleman" jälkeen. Ihmisillä aika on rajoitettu kahteen tuntiin, Tisherman kertoi.

Kun hoitotoimenpiteet on tehty, potilaan oma veri palautetaan suoniin ja hänet elvytetään. Tämä on kriittinen hetki, koska soluvaurioita saattaa tulla lämpenemisen aikana.

Ei tietoja tuloksista

Tutkimus on vasta alkuvaiheessaan, joten professori Tisherman oli tähänastisista tuloksista hyvin vaitelia.

Hän kertoi symposiumissa, että tiimi on tehnyt EPR-operaation "ainakin yhdelle" potilaalle. Tisherman ei paljastanut potilaiden todellista määrää, eikä myöskään menetelmän onnistumista.

Tutkimuksen tavoitteena on ollut käyttää menetelmää kymmeneen vakavia vammoja saaneeseen potilaaseen, jotka tuodaan Baltimoressa sijaitsevaan sairaalaan. Tuloksia verrataan kymmeneen vastaavaan potilaaseen, joiden vammat olisivat sopineet EPR-hoidon kokeilun, mutta joiden saapuessa paikalle EPR-hoitotiimi ei ollut käytettävissä.

Tisherman aikoo laatia tutkimuksen tuloksista tieteellisen raportin ensi vuoden aikana.

Marylandin yliopisto on saanut menetelmän testaamiselle luvan Yhdysvaltain terveysviranomaisilta. Se teki poikkeuksen potilaan hoitosuostumusta koskevaan sääntöön, koska kyseiset potilaat todennäköisesti kuolisivat ilman hoitoa, eikä vaihtoehtoista hoitoa ole tarjolla.

Paikallisille asukkaille on tiedotettu, että kyseisessä sairaalassa kokeillaan uudenlaista hoitomuotoa.

Kokeilun taustalla riita keilauskengistä

Tisherman kertoo, että hän sai innoituksen kokeiluun ikävästä tapauksesta, joka sattui hänen uransa alkuvaiheessa. Hän yritti hoitaa nuorta miestä, joka oli saanut puukoniskun sydämeensä. Mies oli joutunut riitaan, joka oli saanut alkunsa keilakengistä.

– Hän oli muutamaa minuuttia aikaisemmin ollut terve nuori mies, mutta sitten hän vain oli kuollut. Olisimme voineet pelastaa hänet, jos meillä olisi vain ollut tarpeeksi aikaa, Tisherman kertoo.

Tämä sai Tishermanin pohtimaan keinoja, miten äkillisiin traumanhoitoihin saisi hankittua lisää aikaa. Ruumiin viilennys nousi esiin varteenotettavana vaihtoehtona.

New Scientistin haastattelussa hän kuvailee, että ensimmäiset kokeet "valekuoleman" aikaansaamiseksi olivat "melko surrealistisia".

Lue lisää:

Guardian: Humans put into suspended animation for first time

Kannuslainen lihatalo Pouttu Oy joutuu luopumaan kasvistuotteidensa Muu Burgerpihvi- ja Muu kasvilihapulla -tuotemerkkien käytöstä markkinoinnissa.

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto on määrännyt yhtiön muuttamaan markkinointia niin, että siinä ei käytetä harhaanjohtavaa kasviliha-sanaa tai muita kasviperäiseen lihaan viittaavia ilmaisuja.

Myös tuotepakkauksia pitää muuttaa niin, että ne eivät millään kielellä johda kuluttajaa harhaan ja niistä käy selvästi ilmi. että kyse on kasvistuottesta. Nimet eivät myöskään millään kielellä saa viitata lihaan, koska tuote on täysin kasvispohjainen.

Pouttu Oy on valittanut ympäristöviranomaisen päätöksestä. Yrityksen oikaisupäätös käsitellään joulukuussa ympäristöterveyslautakunnan kokouksessa.

Pyyntö tutkia tuli Ruokavirastolta

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon terveysvalvonnan johtaja Andreas Smeds sanoo, että pyyntö Pouttu Oy:n markkinoinnin tutkimiseen tuli Ruokavirastolta.

– Asiaa tutkittaessa huomattiin muutamissa tuotteissa, että se on kuluttajaa harhaanjohtavaa.

Kyse on Smedsin mukaan siis liha-termistä. Hän viittaa laissa olevaan lihan määritelmään ja sen tulkintaan, jonka mukaan liha-sanaa on yrityksen markkinoinnissa käytetty väärin.

– Laki on selkeä ja olemme tulkinneet sitä tällä tavalla.

"Epäoikeudenmukainen tilanne"

Pouttu Oy:n toimitusjohtaja Mikko Karell kertoo olevansa hämmästynyt ympäristöterveydenhuollon määräyksestä.

– Tilanne on yhdellä sanalla sanoen epäoikeudenmukainen. Suomessa kun on myynnissä monta vastaavaa tuotetta, joissa saa käyttää ihan vastaavia ilmauksia, Karell sanoo.

Karell toteaa, että esimerkiksi amerikkalainen elintarvikevalmistaja Beyond Meat myy Suomessa vegaanista Beyond Burger -tuotetta.

Hän toteaa, että kasviliha-termi käännettiin suomeksi ulkomailta. Toive oli – ja on – että kasvilihasta olisi saatu uusi käyttökelpoinen termi käyttöön meillekin.

– Käsittääksemme sana meat tarkoittaa lihaa ja burgerkin sihen aivan selvästi amerikankielellä viittaa. Viranomaisten mukaan englanninkielinen sana ei siis johda harhaan, mutta suomenkielinen johtaa, Karell kirjoittaa Pouttu Muu -facebook-sivuilla.

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon terveysvalvonnan johtaja Andreas Smeds ymmärtää Mikko Karellin näkökulman.

– Ymmärrän Poutun näkökulman. En pysty vastaamaan muiden viranomaisten toiminnasta oman toimialueemme ulkopuolella. Minun on vaikea kommentoida sitä, Smeds toteaa.

Puolen miljoonan vahingot

Mikko Karellin mukaan Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon päätös aiheuttaa yritykselle taloudellista tappiota linjastojen säätämisen ja pakkausten uudistamisen takia.

Muutokset on lisäksi tehtävä varsin tiukalla aikataululla. Olemassa olevat pakkaukset esimerkiksi on käytettävä loppuun tämän vuoden aikana.

– Laskimme, että määräysten toimeenpano tarkoittaa meille arviolta 500 000 euron vahinkoja. Kannuslaiselle elintarvikeyritykselle se on todella paljon, Karell toteaa.

Uusia tuotenimiä kehitellään yrityksessä nyt kovalla kiireellä. Nykyisten ja vuoden vaihteessa markkinoille tulevaksi suunniteltujen uusien tuotteiden nimet päätetään ja pakkaukset tilataan uudelleen.

Karell arvelee, että Poutun tulos kääntyy tappiolliseksi määräyksen aiheuttamien muutosten vuoksi.

– Pouttu oli tekemässä ensimmäistä kertaa moneen vuoteen hyvää tulosta ja nyt se joudutaan arvioimaan uudelleen. Täytyy miettiä, millaisia seurauksia siitä sitten johtuu.

Poutulla odotellaan oikaisuvaatimuksen joulukuista käsittelyä ympäristöterveyslautakunnassa. Karell sanoo, että asia ollaan valmiita viemään hallinto-oikeudenkin käsittelyyn tarvittaessa.

– Katsotaan tämä peli nyt loppuun ja vastataan sitten kustannuksista, mitä aiheutuu.

Aiheesta voi keskustella 22.11. klo 22 saakka.

Lue lisää: Lihatalot kilpailevat nyt myös kasviksilla – Ruokatalojen tulos tulee silti perinteisistä lihaa sisältävistä tuotteista

Hollannin valtiolla ei ole velvollisuutta auttaa Isisin hallussa olleille alueille lähteneiden naisten lapsia pääsemään kotiin, päätti vetoomustuomioistuin tänään perjantaina.

Alempi oikeusaste oli aiemmin tässä kuussa asettunut toiselle kannalle, ja todennut valtiolla olevan velvollisuus auttaa 56 lapsen pääsyssä Hollantiin. Oikeusjutun ovat nostaneet lasten 23 äitiä, jotka vaativat valtion apua kotiin päästäkseen.

Lapset ja naiset ovat kurjissa oloissa al-Holin ja al-Rojin leireillä Koillis-Syyriassa. Kaikki lapset ovat alle 12-vuotiaita.

Hollannin yleisradioyhtiön NOS:in mukaan oikeudessa oli paikalla runsaasti Syyrian leireillä olevien naisten ja lasten omaisia, jotka ovat vakuuttaneet sukulaistensa vaarattomuutta.

Hollannin puolueet ovat olleet erimielisiä siitä, miten terroristijärjestö Isisin alueilla oleskelleita naisia ja näiden lapsia pitäisi kohdella.

Pääministeri Mark Rutte kiitteli perjantaina oikeuden päätöstä kumota alemman oikeusasteen ratkaisu.

Hollannin viranomaiset arvioivat, että Syyriassa on ainakin 55 Hollannista lähtenyttä Isisin taistelijaa ja 90 hollantilaistaustaista lasta.

Lisää aiheesta:

Al-Holin leiriltä paenneita hollantilaisnaisia saapunut Turkkiin – ilmoittautuivat Hollannin suurlähetystöön

Inarijärven itäosassa, Nellimvuonolla moottorikelkkojen jälkiä näkyy runsaasti. Myös keltaisiin työvaatteisiin pukeutunut mies käynnistää oman moottorikelkkansa ja suuntaa keskelle vuonoa.

Pilkkimiehestä ei ole kyse, vaikka kaira törröttääkin kelkan päällä. Nellimiläinen Heimo Pukkila työskentelee Suomen ympäristökeskukselle ja mittaa jäänpaksuutta Inarijärvellä.

Hän on mies, jota automaatti tai robotti ei voi korvata.

Pukkila on mitannut jäätä vasta muutamia vuosia, mutta tänä talvena hän on erityisen tyytyväinen.

– Nyt näyttää hyvältä. Jäät tulivat hyvissä ajoin. Tämä on ainutkertainen tapaus, että näin aikaisin pääsen ulapalle mittaamaan, kertoo Pukkila.

Alkutalven aikana Lapissa päästiin nauttimaan kunnon pakkasista. Niiden avulla Pohjois-Lapin järvet saivat aikaisen jääpeitteensä.

Pukkila tökkää mittatikkunsa lumeen. Tarkoitus on mitata, kuinka paljon jäällä on lunta. Mittaustuloksen hän kirjaa tarkasti sinikantiseen vihkoonsa. Punainen kaira pyörii lihasvoimin.

Pukkila tutkii polvillaan avantoa tarkasti. Ensin mitataan kohvajään paksuus. Lumi ja vesi muodostavat sohjoa, joka lopulta jäätyy kohvaksi.

Lopulta on teräsjään vuoro.

– Tässä avannossa jäätä on 23 senttiä. Aivan turvallisesti täällä käveleskellään, vakuuttaa Pukkila.

Pukkilan tehtävänä on kairata kolme avantoa, joiden jäänpaksuudesta lasketaan keskiarvo. Näin muodostuu virallinen jäänpaksuus Suomen ympäristökeskuksen sivuille.

Marraskuun 20. päivän virallinen jäänpaksuus Nellimissä on 22 senttiä.

Toinen mittauspiste sijaitsee Paksuvuonossa, lähellä Nellimin kylää. Mittauspaikkojen erona on veden syvyys.

Vuonolla on matalampaa kun taas Paksuvuonolla vettä riittää 42 metriä. Jää on siellä huomattavasti paljon ohuempaa kuin vuonolla.

Reilu viikko sitten Paksuvuonon rannalla jäätä oli vain seitsemän senttiä. Pukkila varmisteli tarkasti kirveen avulla jäänpaksuuden. Rantaa kauemmas ei ollut asiaa.

Joskus Pukkila joutuu työskentelemään heikoilla jäillä, mutta hän ei pelkää.

– Ohjeet ovat sellaiset, että ei täällä henkensä kaupalla kuljeta. Täytyy varmistaa, että kenkien alla on niin vankat jäät, että voi huoleti tehdä näitä hommia.

Kun Nellimvuono on näin aikaisin peittynyt jääkerroksen alle, herää heti yksi toivonkipinä. Kai nyt ensi keväänä sitten hyvät ja turvalliset pilkkikelit jatkuvat pitkälle kevääseen?

– Sitä kevättä on vaikea sanoa, nyt ainakin näyttää hyvälle, lupailee Pukkila varovasti.

Seuraavan kerran jäitä mitataan samalla alueella marraskuun 30. päivä.

Inarin ulappa jäätyy yleensä vasta marraskuun lopussa

Suomen ympäristökeskus on vuosikymmeniä seurannut tarkasti, milloin järvien laineet lakkaavat liplattamasta ja vedet jäävät jääkerroksen alle.

Jäitä ei mittailla vain pilkkijöiden iloksi. Jäänpaksuustiedot ovat tärkeitä ennen kaikkea vesistöjen perustutkimuksen kannalta.

Esimerkiksi Inarijärven selkävesien jäätymistä on havainnoitu satunnaisesti vuodesta 1925 alkaen, vuodesta 1945 alkaen taas yhtäjaksoisemmin.

– Jäätyminen ja ensimmäiset jäänpaksuusmittaukset ovat yleisesti ottaen pari viikkoa aikaisemmassa kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin, sanoo Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Merja Pulkkanen.

Tarkan seurannan vuoksi voi sanoa, että Inarijärven ulappa on jäätynyt vain kerran lokakuussa. Useimmiten jäätyminen tapahtuu marraskuun lopussa.

Vuosien varrelle mahtuu yksi hyvin poikkeava vuosi.

– Vuonna 2007 Inarijärven ulappa jäätyi vasta tammikuussa, kertoo Pulkkanen.

Yksi mittausjärvi on pohjoisempana kuin Inarijärvi. Utsjoen Kevojärvi peittää vetensä aina ensimmäisenä vahvaan jäähän.

Kevo on tunnettu kovista pakkasistaan, mikä selittänee paksut jäät.

Jos otetaan huomioon koko Inarijärven jäidenmittaushistoria, Inarijärvi on 42 vuotena jäätynyt marraskuun lopussa. Alla oleva kuva kertoo Nellimin jäätilanteen viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

Heikot jäät vaaraksi kaikille – edes pelastuslaitoksen kelkat eivät kellu

Lapin pelastuslaitoksen palopäällikkö Jukka Harmanen antaa varoituksen ja pyytää malttamaan jäille menoa. Vaikka Ylä-Lapissa onkin täyden talven tuntu, heikkoja jäitä piisaa.

Pelastuslaitos ei itse mittaile jäitä, mutta kokemus ja kansalaisilta saadut havainnot puhuvat omaa kieltänsä.

Esimerkiksi Ivalojoen jää on erittäin heikko. Teräsjäätä ei ole kuin muutama sentti. Ivalojoen yli menee jo nyt kelkkojen jälkiä, mutta niihin ei ole luottamista, teroittaa Harmanen.

– Perustelen varoitustani sillä, että siitä tempaistaan isoilla kelkoilla sata lasissa yli. Ajaahan ne vesikrossiakin, eli kelkoilla avoveden päällä. Kun samoille jäljille mennään hitaammalla kelkalla ja vielä reki perässä, yli ei välttämättä pääsekään.

Pelastuslaitoksen tietojen mukaan tänä talvena kukaan ei ole Ylä-Lapissa tippunut jäihin.

Jos onnettomuus sattuisi kaukana Inarijärven suurilla selkävesillä, avun antaminen olisi hankalaa.

– Pelastuslaitoksen kelkat eivät kellu yhtään sen paremmin kuin siviilien kelkat. Minä varoitan heikoista jäistä. Kalaa saa kyllä ostettua kaupasta, sanoo Harmanen.

Haminalaisen risteilyalus Charlotten 2,5 vuoden piina ei ota loppuakseen. Alus oli takavarikoituna Viipurissa, josta se lopulta piti saada takaisin Suomeen.

Nyt Venäjän tulli on pysäyttänyt Charlotte-risteilyaluksen Saimaan kanavan Pällin sulun tullitarkastuspisteelle.

– Olemme odottaneet täällä eilisestä kello 19 lähtien. Meidän piti tulla tänne hakemaan leima maasta poistumiseen, Charlotte-aluksen omistaja Jarmo Ahonen kertoo.

Pälli on kanavan ensimmäinen sulku Viipurista lähdettäessä Venäjän puolella. Matkaa Pälliin on Viipurista vain joitakin kilometrejä.

Venäjän tulli on hoitanut Ahosen mukaan asioita verkkaisesti.

– Odottelimme ensin pari tuntia, että tulli tuli paikalle. Sen jälkeen he lähtivät pariksi tunniksi hakemaan tulliselvitys- ja muita papereita Viipurista. Sitten he ilmoittivat, että pitää tehdä jonkinlainen tullitarkastus. Vene on nyt kuvattu kolmeen kertaan, Ahonen kertoo.

Ahonen joutuikin viettämään yön aluksessa asianajajansa kanssa.

Viipurin tullin tiedottaja ei vastannut Ylen puhelinsoittoihin.

Tulli hävisi oikeusjutun

Jupakka sai alkunsa kesäkuussa 2017, kun lappeenrantalaisen Rakuunakillan seurue oli bussimatkalla luovutetun Karjalan alueella. Matkan aikana seurue teki suomalaisaluksella risteilyn Viipurinlahdella.

Risteily lähti Sovetskista eli entisestä Johanneksesta. Matkalla seurue piipahti lähellä saaria, jotka Suomi sodan jälkeen joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle. Kohteina olivat muun muassa Teikarsaari ja Suonionsaari.

Reilu viikko risteilyn jälkeen Venäjän viranomaiset takavarikoivat suomalaisyrityksen Charlotte-laivan viipurilaiseen satamaan.

Tämän jälkeen alkoi pitkä oikeudenkäynti.

Venäjän tulli vaati Ahoselta 7 miljoonaa ruplaa eli noin 100 000 euroa niin sanottujen kabotaasisääntöjen rikkomisesta eli luvattoman risteilyliikenteen harjoittamisesta toisen valtion alueella.

Venäläinen oikeus asettui kiistassa kuitenkin Ahosen puolelle.

Ahonen epäileekin, että hidastelun taustalla on tullin häviämä oikeusjuttu.

– He eivät voi myöntää sitä, että minä en ole tehnyt mitään väärin, Ahonen sanoo.

Paperit kunnossa

Nyt Ahosen oli tarkoitus viedä Charlotte-alus pois Venäjältä, kun se oli ollut 2,5 vuotta Viipurissa tullin takavarikossa. Maasta poistumisen piti olla nyt mahdollista.

– Meillä on oikeuden paperit, että me voimme lähteä tämän aluksen kanssa pois maasta, mutta Venäjän tulli ei sitä hyväksy, Ahonen kertoo.

Asiasta uutisoi ensin Suomessa Iltasanomat.

Kun Venezuelan oppositiojohtaja Juan Guaido julistautui tammikuussa maan väliaikaiseksi presidentiksi, moni odotti maan presidentin Nicolas Maduron pian joko luopuvan vallasta tai murskaavan opposition. Sen sijaan päädyttiinkin pitkään pattitilanteeseen, jossa kumpikaan osapuoli ei ole pystynyt nujertamaan toista ja maan hallintoelimet ovat toimintakyvyttömiä.

Ratkaisevassa asemassa Venezuelassa on maan armeija, joka on toistaiseksi pysytellyt Maduron tukena. Tuki perustuu puhtaasti sen saamiin taloudellisiin etuihin.

– Maduro on antanut käytännössä koko maan talouselämän armeijan haltuun, kertoo Suomen entinen Venezuelan-suurlähettiläs Mikko Pyhälä STT:lle.

Hänen mukaansa armeijan eri klikit saavat tuloja muun muassa öljyn, mineraalien ja huumeiden kaupasta huolimatta Venezuelaa vastaan asetetuista talouspakotteista. Maduron perhe itse saa tuloja vielä kullan myynnistä.

Silti armeijan tuen jatkuminen ei ole taattua. Maan valmiiksikin katastrofaalinen humanitaarinen tilanne pahenee koko ajan entisestään. Pula ruuasta, lääkkeistä ja muista perustarpeista on huutava, ja rikollisuus ja väkivalta ovat lisääntyneet. Samalla sähköt ovat poikki vähän väliä ja vesihuolto pätkii. Maailmanpankin mukaan yli 90 prosenttia kansasta elää köyhyydessä.

Tästä kärsivät myös sotilaiden ja poliisien perheet. Joitakin korkeita upseereita on jo paennut maasta ja loikannut opposition leiriin. Jos Maduro menettää kenraalien tuen, hänen aikansa Venezuelan johdossa on lopussa.

– Armeija voi luopua tuesta. Näinhän kävi juuri Boliviassakin, huomauttaa Etelä-Amerikkaan perehtynyt alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta Helsingin yliopistosta.

– Toisaalta Maduron hallinnon kaatumisella on spekuloitu jo kaksi vuotta.

Kiina ja Venäjä toistaiseksi Maduron tukena

Valtaosa länsimaista ja Latinalaisen Amerikan maista tunnusti Guaidon Venezuelan johtajaksi heti alkuvuodesta. Maduron takana ovat silti pysyneet Etelä-Amerikan vasemmistojohtoisten maiden lisäksi esimerkiksi Venäjä ja Kiina, jotka ovat myös estäneet YK:n turvallisuusneuvostoa toimimasta.

Maduro ei silti voi luottaa niidenkään tuen jatkumiseen. Jos alkaa näyttää, että Venezuela ei pysty enää lyhentämään velkojaan tai maksamaan edes niiden korkoja, tuuli voi kääntyä. Tällaisesta on näkynyt jo merkkejä.

– Kiina ja Venäjä pitävät jo yhteyttä Guaidon ryhmään, Pyhälä kertoo.

Hänen mukaansa merkittävässä asemassa on myös Kuuban tiedustelupalvelu, joka vahtii armeijaa ja pitää sitä kurissa kovin ottein.

– Kuuba ei hyväksy vallanvaihtoa Venezuelassa, mikä on mielestäni lyhytnäköistä, sillä maa on itsekin matkalla takaisin 90-luvun kurjuuteen.

Pakkasvirta ei pidä kuubalaisten merkitystä niin suurena.

– Kuuban talous on niin huonossa kunnossa, ettei sillä ole tällaisia toimintamahdollisuuksia, vaikka tiedusteluyhteistyötä maiden välillä voikin olla.

Kansansuosiota ruokapaketeilla

Maduron edeltäjä Hugo Chavez perusti suosionsa siihen, että hän maksoi öljyrahoilla sosiaaliohjelmia ja paransi köyhimmän kansanosan asemaa.

Myös Maduron hallinnolla on yhä jonkin verran kansansuosiota jäljellä köyhimpien keskuudessa. Pyhälän mukaan tämä perustuu esimerkiksi ruuanjakeluun, jonka loppumista he pelkäävät.

– Yli puolelle kansasta jaetaan ruokapaketteja. Vaikka niiden ravintoarvo on vähäinen, monella ei ole muutakaan.

Toisaalta Maduro hallitsee myös pelolla. Hänen vastustajiaan on lukittu vankiloihin, kidutettu ja tapettu. Lisäksi YK:n ihmisoikeuskomissaari Michelle Bachelet on raportoinut hallituksen tukijoiden tappaneen yli 10 000 ihmistä lähinnä köyhien asuinalueilla, Pyhälä kertoo.

Maduron vastustus yhdistää oppositiota

Vaikka Maduron asema johdossa on hutera, ei oppositionkaan tilanteessa ole hurraamista. Pyhälän mukaan lähes puolet opposition kansanedustajista on vangittu, lähtenyt maanpakoon, hakenut turvapaikkaa länsimaiden lähetystöistä tai painunut maan alle.

Lisäksi Maduron hallinto on yrittänyt lyödä kiilaa oppositioryhmien välille neuvottelemalla muutaman pienpuolueen kanssa ennenaikaisten vaalien järjestämisestä.

Silti valtaosa oppositiosta on vielä Guaidon takana, koska Maduron vastustaminen yhdistää niitä.

– Epäilemättä erimielisyyksiä ilmaantuisi pian, jos Maduro poistuisi vallasta, Pakkasvirta sanoo.

Uutta energiaa oppositio tuntuu saaneen siitä, että Maduron liittolainen, Bolivian Evo Morales luopui vallasta. Oppositio on jälleen palannut kaduille osoittamaan mieltään Maduroa vastaan, tosin pienemmin joukoin kuin alkuvuodesta.

Hallinto kaatuu ennen pitkää

Pyhälä ja Pakkasvirta kumpikin uskovat, että ennen pitkää Maduron valtakausi päättyy omaan mahdottomuuteensa.

– Jossain vaiheessa kiehuu yli. Toivottavasti tämä ei tapahdu väkivaltaisesti, Pakkasvirta sanoo.

Se on hänen mukaansa silti mahdollista etenkin, jos kansannousu tapahtuisi ulkomaisella tuella.

Jos Maduron hallinto kaatuisi, pitäisi välttää valtatyhjiö ja tukea Venezuelaa rehellisten vaalien järjestämisessä. Pyhälän mukaan tässä vaiheessa olisi tärkeä saada aikaiseksi koalitiohallitus, jossa olisi mukana myös armeijan edustajia ja esimerkiksi Chavezin aikaisia ministereitä, jotka ovat arvostelleet Maduroa.

Rauhanomaisen vallanvaihdonkin jälkeen maan talouden saaminen kuntoon olisi valtava urakka.

Maan perusinfrastruktuuri öljyntuotantoa myöten on jätetty heitteille, ja sen kunnostaminen vaatisi paljon rahaa. Pyhälän mukaan kansainvälisten tukijoiden pitäisikin tällöin keksiä keinoja tukea talouden jälleenrakentamista ilman uusliberalistista shokkiterapiaa, mitä esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on perinteisesti harrastanut.

– Venezuelan luonnonvarat ovat valtavat, joten ulkomaisia investointeja voisi olla saatavilla, hän arvioi.

Aiheesta lisää:

Venezuelan johto syyttää oppositiojohtaja Juan Guaidóa maanpetoksesta

Onko Venezuela uusi Kuuba? Pakotteet kurittavat kansalaisia, mutta niiden avulla ei välttämättä saada syrjäytettyä diktaattoria

YK-raportti: Venezuelan joukot ovat surmanneet lähes 7 000 ihmistä puolentoista vuoden aikana

"Vallanvaihtoa ei ole Venezuelassa näkyvissä, on vain kasvavaa kurjuutta." – Toimittaja Pertti Pesonen ja professori Teivo Teivainen vastasivat yleisön kysymyksiin

Maailman yli miljardia katolilaista johtavan paavi Franciscuksen Thaimaan-vierailu on tarjonnut lukuisia mieleenpainuvia hetkiä ja yllättäviä yksityiskohtia.

Vierailu alkoi keskiviikkona iloisen jälleennäkemisen merkeissä, kun Bangkokiin saapunutta paavia oli lentokentällä vastaanottamassa hänen pikkuserkkunsa, nunna Ana Rosa Sivori.

Sukulaiseltaan paavi sai nuhteet siitä, että tämä vierailee vain Bangkokissa, eikä "todellisessa" Thaimaassa. Sivori on asunut Thaimaassa jo vuosikymmeniä ja puhuu maan kieltä.

Torstaina paavin pitämä messu stadionilla Bangkokissa houkutteli paikalle 60 000 ihmisen yleisön. Perinteisestä katolisesta messusta poiketen stadionilla nähtiin tanssijoiden värikkäitä joukkoesiintymisiä.

Paavin on kuvailtu näyttäneen joukkomuodostelmia katsoessaan hämmästyneeltä.

Myös perjantaina paavin ohjelmassa oli messu. Tällä kertaa painopisteenä olivat nuoret katolilaiset.

Kirkon ulkopuolella paavi Franciscusta odottaneita ihmisiä viihdytti jättikokoisella muovipäällä varustautunut "paavi".

Yli 90 prosenttia thaimaalaisista on buddhalaisia, joten uskontojen välinen vuoropuhelu on ollut vierailun aikana merkittävässä roolissa. Katolilaisten osuus on Thaimaassa vain 0,5 prosenttia.

Tavatessaan torstaina buddhalaisia paavi toimi isäntiensä tapaan ja riisui kenkänsä. Paavin esiintymistä sukkasillaan on kuvailtu poikkeukselliseksi tapaukseksi.

Torstaina paavi otti painavasti kantaa ihmiskauppaa vastaan. Hän nosti esille prostituutioon pakotettujen naisten ja lasten ahdingon, ja kehotti thaimaalaisia puuttumaan asiaan.

– He ovat kaikki osa perhettämme, paavi sanoi prostituoituihin ja muihin hyväksikäytettyihin viitaten saarnassaan stadionmessussa.

Paavin Thaimaan-vierailu päättyy lauantaina, jolloin Franciscus suuntaa kohti Japania.