Laulaja Tarja Turunen on tottunut siihen, että jotkut innokkaimmat fanit haluavat näyttää häneltä.
Maailmalla kiertäessä yleisön joukossa on näkynyt ihmisiä, jotka pukeutuvat samalla tavalla kuin suosikkilaulajansa ja ovat esimerkiksi teettäneet samanlaisia vaatteita.
Hän oli sattumoisin tuolloin Suomessa konsertoimassa ja istui ystävänsä, oopperalaulaja Waltteri Torikan kanssa pubissa, kun televisiossa näytettiin Laineen imitaatiota Turusesta laulamassa Over the hills and far away-kappaletta.
– Hyvä, ettei lasi tippunut lattiaan. Ihan mahtava, mä olin niin ylpee susta, laulaja sanoi Laineelle Puoli seitsemän -lähetyksessä.
Turunen asuu nykyisin perheineen Etelä-Espanjassa, mutta on kiertänyt uuden albumin vuoksi viime aikoina muun muassa Venäjällä ja Etelä-Amerikassa.
Nyt hän on Suomessa, koska tekee joulun alla kotimaassa kirkkokonserttikiertueen. Turunen esiintyy myös kahdessa Raskasta joulua- konsertissa.
Niissä on mukana myös Nightwishistä tutut Marco Hietala ja nykyinen laulaja Floor Jansen. Nightwishin ja Turusen välit katkesivat vuonna 2005, kun bändi ilmoitti erottavansa laulajan.
Turunen kertoo, että Jansenin kanssa hän on esiintynyt yhdessä aiemmin. Hietalankin kanssa hän kertoo välien olevan mutkattomat, he ovat musisoineetkin yhdessä.
– Mutta muiden kavereiden kanssa ei ole hirveästi yhteydenottoja. Mutta hei, elämä on, Turunen toteaa.
Katso Tarja Turusen koko vierailu Puoli seitsemän -ohjelmassa.
Korkeakoulujen rahoitus on muuttumassa lähivuosina. Monessa yliopistossa se on tarkoittanut toimintojen sopeuttamista – mutta Helsingin yliopistossa on tehty myös iso koulutusohjelmauudistus, jollaista ei muualla ole nähty.
Siksi moni gradua vaille valmis työstää nyt opinnäytetyötään, ennen ensi kesää – jolloin vanhan koulutusohjelman mukaiset opintosuoritukset vanhenevat yhdessä yössä.
Tässä jutussa tarinansa kertovat kaksi gradun kimpussa ahkeroivaa ikuisuusopiskelijaa sekä yksi tuoreempi gradunvääntäjä.
Meteorologi Pekka Pouta: "Pääsen leikkimään hetkeksi tutkijaa"
– En edes muista, minä vuonna aloitin meteorologian opinnot, mutta kyllä siitä on jo yli 30 vuotta, varmaankin.
Näin pohdiskelee meteorologi Pekka Pouta.
Hän kiinnostui alasta, koska sieltä luvattiin kesätöitä. Alun perin hän opiskeli teoreettista fysiikkaa.
– Ilmastonmuutoksen myötä meteorologia on muuttunut aina vain kiinnostavammaksi. Tutkimusaiheita ja -alueita tulee kaiken aikaa lisää.
Kandidaatin tutkinnon suorittanut Pouta sai kuitenkin eräänä kesänä sellaisen työtarjouksen, että se vei mukanaan. MTV3-kanavalta kysyttiin meteorologiksi Huomenta Suomi -ohjelmaan. Luvattiin, että opiskella voi työn ohessa. Siitä lähti rulla, jossa Pouta heräsi aamukolmelta viitenä aamuna viikossa ja kävi myös luennoilla.
– Siellä minä puolihorteessa hyvin hypnoottisessa olotilassa imin tietoa. Kaikki meni suoraan takaraivoon, hän muistelee.
Sitten alkoivat opinnäytetyöt olla vaikeita. Pouta sai tehtyä aineen ja tutkielman.
– Jo se tutkielma oli äärimmäisen raskas. Ei sellainen aloitteellinen työskentely univelkaisena ja pätkissä tahtonut onnistua millään.
Niinpä opinnot jäivät lepäilemään ja Pouta jatkoi työntekoa. Hän palasi omaksi virkistyksekseen pariin otteeseen lukemaan matematiikan approbaturin ja joitakin meteorologian kursseja. Enää hän ei edes ajatellut alkavansa tehdä pro gradu -tutkielmaa, vaikka kaikki tarvittavat kurssit maisteriksi valmistumiseksi olivat kasassa.
Kunnes Pouta sai yllättävää sähköpostia.
– Professorimme lähetti kirjeen, että tässä on vaarana opintojen vanheneminen ensi kesänä ja kun olen oikeastaan gradua vaille valmis, niin mitäpä jos tehtäisiin asialle jotakin.
Pekka Pouta suhtautuu gradunsa aiheeseen kunnianhimoisesti. Gradussaan Pouta käsittelee Euroopan sään lähitulevaisuutta. – Haluan saada ajatusrakennelmani sellaiseksi, etten heti parin vuoden kuluttua jää kiinni siitä, että olen ollut täysin hakoteillä. Antti Kolppo / Yle
Ja tässä hän nyt on: tekemässä graduaan ilmastonmuutosraportista, IPCC-raporttien viimeisimmästä versiosta. Se liittyy Pohjois-Atlantin kiertoliikkeen riskitekijöihin ja mahdollisiin muutoksiin sekä muutosten vaikutuksesta Euroopan säähän.
– Joudun ehkä keksimään pari suomenkielistä sanaakin, tipping pointille ja subpolaaripyörteelle.
Maisteriksi valmistuminen ei Poudan mukaan muuta juuri mitään. Palkka ei nouse, eivätkä työtehtävät muutu.
Henkiseen olemukseen se kuitenkin vaikuttaa. Pouta kertoo olevansa virkeämpi ja innokkaampi ihminen kaikin puolin, ja gradun aihe on hänen mielestään kaikkein kiinnostavin tämän hetken tutkimuskohteista.
– Minustahan piti alun alkaen tulla tutkija. Nyt wannabe-tutkija pääsee hetkeksi leikkimään tutkijana olemista, Pouta sanoo ja nauraa.
Opiskelija Sasu Karttunen: "Olisin halunnut enemmän rauhaa opiskella"
Koulutusohjelmauudistuksesta on ollut päänvaivaa monelle sellaisellekin, joka on aloittanut opintonsa Helsingin yliopistossa vasta aivan viime vuosina. Näin on asianlaita esimerkiksi viidennen vuoden meteorologian opiskelijalla Sasu Karttusella.
Hän tähtää tavoiteaikataulussa valmistumiseen, ja se tarkoittaa, että tutkinnon on oltava kokonaisuudessaan valmis ennen heinäkuun 2020 loppua. Silloin päättyy myös uuden tutkintouudistuksen siirtymäaika, eikä Karttunen halua tehdä uusien tutkintovaatimusten mukaisia lisäopintoja.
Tämä tarkoittaisi jopa puolen vuoden opintojaksoa viiden vuoden päälle. Uusissa vaatimuksissa on uusia pakollisia kursseja, joita vanhoissa tutkintovaatimuksissa ei ollut.
Karttunen aloitti opintonsa vuonna 2015, siis ennen syksyä 2017, jolloin koulutusohjelmauudistus Helsingin yliopistossa tehtiin. Hän joutuu runttaamaan gradunsa ja loputkin opintonsa kasaan työn ohessa, aivan samoin kuin vaikkapa kymmenen tai 20 vuotta sitten opintonsa aloittaneet.
Mitä 24-vuotias Karttunen, neljä vuotta sitten yliopistossa aloittanut, työn ohessa vauhdilla opiskellut nuori mies ajattelee siitä, että on saman siirtymäajan puristuksessa kuin kymmenen tai vaikkapa 20 vuotta sitten ensikirjautumisensa yliopistolle tehnyt?
– Kiva, että tulevat takaisin tekemään tutkintonsa loppuun. Koulutus on hieno asia. Mutta olisin kyllä halunnut vähän enemmän rauhaa opiskella myös tässä loppuvaiheessa, sen sijaan, että joudun miettimään uusia tutkintovaatimuksia, joita ei ollut edes olemassa vielä silloin kun aloitin opinnot, Karttunen pohtii.
Opiskelutahtia omalla alallaan Sasu Karttunen kuvailee tiiviiksi. Kursseihin liittyy paljon harjoitustehtäviä, joita hän väsää iltaisin ja viikonloppuisin, joskus yötä myöten.Antti Kolppo / Yle
Pekka Pouta sai professoriltaan kirjeen, jossa toivottiin opintojen loppuun saattamista, mutta muutoin Helsingin yliopisto ei ole liiemmin huudellut siirtymäajoista ja koulutusohjelmauudistuksista.
Sasu Karttunen kuuli opintoja aloitellessaan, että jonkinnäköinen uudistus on tulossa. Silloin ei kuitenkaan ollut tietoa siitä, millainen uudistus olisi. Samaan aikaan osuivat isot yliopistosäästöt.
– Tiedotus on sen takia jäänyt vähemmälle ja opinto-ohjauksen taso on ehkä vähän laskenut, arvioi Karttunen.
Hän arvostelee lyhyttä siirtymäaikaa, joka aiheuttaa päänvaivaa opiskelijoille, he kun joutuvat omin päin sumplimaan opintojaan uusiksi. Samalla takaraivossa jyskyttää gradu: ehtiikö sen saada valmiiksi ennen kuin siirtymäaika loppuu.
– Tietysti opintojen uudistaminen on tärkeää ja niiden täytyy elää ajassa ja vastata esimerkiksi työelämän haasteisiin, mutta... Ei sitä saisi tehdä opiskelijoiden kustannuksella. Kyllä opiskelunsa aloittavalla täytyisi olla alusta loppuun selkeä polku valmistumiseen, opintojen ensimmäisestä päivästä lähtien, eikä suuria muutoksia opintojen aikana.
Hän on kuitenkin aika pian maisteri Karttunen. Se tuntuu hyvältä.
– Uskon, että valmistumisen jälkeen on enemmän vapaa-aikaa. Tällä hetkellä, kun sekä opiskelen että teen töitä, jää vapaa-aika vähemmälle.
Toimittaja Marja Sannikka: "Oli hetki katsoa totuutta silmiin"
Yleisradion palkkalistoilla oleva toimittaja ja juontaja Marja Sannikka on uransa varrella ehtinyt olla muillakin kuin Ylen kanavilla.
Hän aloitti opintonsa ulkomailla, Sussexin yliopistossa Britanniassa. Sieltä hän valmistui vuonna 1999. Helsingin yliopistossa hän aloitti viestinnän opinnot 2000-luvun alussa, aikomuksenaan tehdä gradu mahdollisimman nopeasti. Toisin kävi. Esteeksi tulivat niin sanotut normaalit syyt: kaksi pientä lasta, kiireinen arki ja työt.
– Menin kyllä graduseminaariin, mutten innostunut aiheestani ehkä ihan niin paljon kuin olisin halunnut.
Sannikka ei ollut kuullutkaan mistään siirtymäajasta, vaan näki ystävänsä Instagram-tililtä tämän palanneen yliopistoon. Siitä se ajatus sitten lähti.
– Tähän asti olen ajatellut, että on liian kiire, aina jokin säätö menossa, eikä ole ollut sellaista hetkeä, että olisin voinut jatkaa opintojani. Sitten mietin, että nyt on hetki katsoa totuutta silmiin ja työntää tekosyyt nurkkaan.
Myös tämä aika kaipaa Sannikan mielestä kovaa ja kunnollista journalismia, joten hän päätti kantaa vastuunsa ja oppia lisää, tehdäkseen niin hyvää työtä kuin voi.
Arki ei ole helpottunut: Sannikalla on edelleen kaksi lasta ja työ, omaa nimeä kantava tv-ohjelma Sannikka & Ukkola. Tilaa hän on raivannut illoista ja öistä – ja siitä, että on jättänyt sosiaalisen median selaamisen vähemmälle. Kun ei roiku Facebookissa tai Twitterissä, on yllättävän paljon aikaa kaikelle muulle.
Marja Sannikka on perustanut kotinsa alakertaan opiskelunurkkauksen, jossa on erityinen opiskelutuoli. Sen ympärille hän levittelee monisteensa ja gradunsa lähdeteokset. Valmiina on jo 16 sivua gradun runkoa. Helsingin keskustakirjasto Oodista Sannikka löysi lisää lähdekirjallisuutta.Antti Kolppo / Yle
Tutkintovaatimukset ovat muuttuneet myös Marja Sannikan opintopolun varrella, ja hän on lisäopiskellut muun muassa tilastotieteitä. Nykyiset viestinnän opiskelijat ovat hänen mielestään paljon pätevämmän oloisia kuin hän itse oli aikanaan.
– Aavistuksen masentavaa, että olen heihin verrattuna vanha, mutten koe itseäni mitenkään erityisen fiksuksi, Sannikka sanoo nauraen.
Graduaiheestaan hän on tällä kierroksella todella innostunut.
– Teen graduni politiikan toimittajista Twitterissä. Miten he kokevat toimimisen siellä suhteessa odotuksiin objektiivisuudesta, puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta. Minusta se on merkittävää, ja haluan tietää, mitä he sanovat, koska elämme keskellä median murrosta. Toimittajuuden muutos tässä ajassa, se on kiinnostavaa!
Ajatus gradun valmistumisesta ennen siirtymäajan loppua, kesällä 2020, saa Sannikan onnelliseen hymyyn ja veivaamaan parit tanssiliikkeet.
– Bileet!
Sitten häntäkin voi tituleerata maisteri Sannikaksi.
Kuinka moni ahertaa nyt gradun parissa?
Helsingin yliopisto toimitti Ylen pyynnöstä karkean arvion siitä, moniko potentiaalisesti voisi suorittaa tutkintonsa kokonaisuudessaan loppuun heinäkuun 2020 loppuun mennessä.
Heitä on 1 457. Luku on määritelty seuraavasti:
Ensisijaisesti ylempää korkeakoulututkintoa tällä hetkellä suorittava opiskelija.
Opiskelija opiskelee vanhan tutkintorakenteen mukaisesti.
Opiskelija on läsnäoleva kuluvana lukuvuonna vähintään yhden lukukauden.
Opiskelijalta puuttuu korkeintaan 60 opintopistettä tutkintovaatimuksesta.
Opinto-oikeus on alkanut ennen 1. elokuuta 2012.
Yliopisto tarkentaa, että ensisijaisuus tarkoittaa käytännössä, ettei ole saanut kyseisen opiskeluoikeuden jälkeen uutta samantasoista opiskeluoikeutta eikä ole jatkotutkintoon tähtäävää oikeutta. Myös heillä on oikeus siirtyä uusiin koulutusohjelmiin heinäkuun 2020 jälkeen.
Helsingin yliopisto saa tietyn summan rahaa per tutkinnon suorittanut opiskelija. Ylen saaman hintalapun suuruus perustuu kolmen vuoden keskiarvoon: ylemmästä tutkinnosta Helsingin yliopisto saa tällä hetkellä noin 15 000 euroa ja alemmasta noin 8 000 euroa.
Tutkinnon hintalappu kuitenkin muuttuu, kun korkeakoulujen uusi rahoitusmalli tulee käyttöön vuonna 2021. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n arvion mukaan tavoiteajassa valmistumisesta yliopisto saa selvästi enemmän rahaa, jopa noin puolitoistakertaisesti nykyiseen verrattuna.
Postilakon sovittelu on yhä enemmän umpisolmussa. Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala ei jättänyt keskiviikkona uutta sovintoehdotusta koskien työriitaa. Uusia tapaamisia ei ole sovittu riidan osapuolten välille. Lakko ja niiden tukitoimet jatkuvat edelleen.
Riidan osapuolet Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ja Palvelualojen työnantajat Palta yrittivät sovitella tänään työriitaansa valtakunnansovittelijan toimistolla iltamyöhään, mutta ratkaisua ei pitkistä neuvotteluista huolimatta saatu aikaiseksi.
PAU kertoi asiasta myös Twitterissä myöhään keskiviikkoiltana.
Piekkalan mukaan työriidan sovittelua vaikeuttaa edelleen eniten Postin noin 700 pakettilajittelijan työehtosopimuksen vaihtamista koskeva kiista. Lajittelijat siirtyivät toisen työehtosopimuksen piiriin tämän kuun alusta.
Uudessa sopimuksessa työnantajapuolta edustaa Medialiitto ja työntekijöitä Teollisuusliitto. PAU:n tavoitteena on saada pakettilajittelijat takaisin nyt neuvoteltavaan työsopimukseen.
Piekkala kuvaa neuvottelutilannetta dramaattiseksi.
– Näyttää, että tulppana on tämä kysymys näistä 700:sta pakettilajittelijasta, joiden osalta ei ole löytynyt minkäänlaista ratkaisua. Muilta osin kyllä on käyty tekstejä läpi ja edetty hyvässä hengessä, Piekkala sanoi Ylelle sovittelukokouksen jälkeen.
– Nyt jäädään odottamaan, miten tilanne kehittyy.
Tunnelma kymmentuntisten neuvottelujen jälkeen oli silminnähden turhautunut. Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto kommentoi, että olisi kaikkien etu, että kiista saataisiin jo selvitettyä.
Aarton mukaan Palta on valmis palaamaan neuvottelupöytään heti kun valtakunnansovittelija kutsuu.
– Mutta itse näen niin, että koska meidän sopimus on periaatteessa kasassa, niin tämän esteen osalta minkä PAU on sopimuksen tekemiselle asettanut, pitäisi tapahtua jotain. Ihan turha täällä on vain istuskella, jos todetaan että sopimusta ei haluta tehdä vaikka se on käytännössä valmis, Aarto sanoi.
PAUn puheenjohtajan Heidi Niemisen mukaan neuvotteluissa on onnistuttu löytämään sopua "joissakin asioissa". Hänen mukaansa muutama iso asia on vielä auki. Isoin niistä on paketinlajittelijoiden tilanne.
– Avaimet ratkaisuun on Postin hallituksella. Heillä ei ole ollut kiinnostusta ratkaista tätä asiaa, Nieminen kommentoi Ylelle.
– Tukilakkojen osalta tilanne on se, että heillä ei ole mitään omaa siinä kiinni eli he pystyvät pysymään kannassan.
Niemisen mukaan pattitilanteessa ei ole mitään kummempaa draamaa.
– Ainoa asia mikä tekee tästä erikoisen on se, että Postin hallitus on päättänyt halpuuttaa yhden ammattiryhmän palkat.
– Nämä ihmiset ovat matalapalkka-alalla, joten koemme että on ammattiyhdistysliikkeen velvollisuus puolustaa näitä ihmisiä, Nieminen sanoi.
Piekkala jätti edellisen sovintoehdotuksen osapuolille tiistaina. PAU kuitenkin hylkäsi ehdotuksen myöhemmin päivällä, koska siihen oli listattu PAUn mukaan työehtojen heikennyksiä, joita se ei voinut hyväksyä.
Yli kymmenen vuotta sitten liityin näennäisen viattomaan yhteisöön. Yhteisön perustana oli kököltä näyttävä sivusto, jonka yläreunaa koristi sininen palkki. Yhteisö kehui yhdistävänsä koko maailman. Niin se jossain määrin tekikin.
Pian yhteisön jäseninä oli hyviä ystäviä ja kaukaisia tuttuja. Heidät kaikki löysi yhteisön sivuilta kokonimellä. Koulussa opetetut nettietiketit heitettiin romukoppaan. Yhteisössä saattoi avautua avoimesti. Siihen yhteisö jopa kannusti.
Mitä olet tekemässä juuri nyt? Niin yhteisö kysyi.
Se osasi asettaa oikean kysymyksen. Se oli kiinnostunut minusta ja minun tekemisistäni.
Yhteisö kasvoi. Siihen kuulumisesta tuli tärkeää, jos halusi pysyä mukana maailman menossa. Yhteisön vanavedessä seurasi muita yhteisöjä.
Yhteisöt alkoivat ruokkia tiettyjä ihmisen ikävämpiä piirteitä, kuten itsekeskeisyyttä, vihaa ja kateutta.
Ne kaikki kehottivat kertomaan lisää itsestä. Kerroimme auliisti, kun kerran kysyttiin. Esittelimme lomamatkat, lounaat ja päivän parhaat ironiset läpät.
Rakastin jakaa ja vastaanottaa pieniä valittuja paloja elämästä.
Lanier esittää, että some tekee ihmisistä empatiakyvyttömiä ja huomiohakuisia kiusankappaleita.
Kaksi syistä sai minut hätkähtämään perusteellisesti. Ne eivät liittyneet sosiaalisen median koukuttavuuteen tai ansaintalogiikkaan.
Se oli jo tuttu juttu, että some kyllä ottaa, jos sille jotain antaa.
Hätkähdyttävät syyt liittyivät ihmisen käyttäytymisen muuttumiseen. Lanier esittää, että some tekee ihmisistä empatiakyvyttömiä ja huomiohakuisia kiusankappaleita.
Mutta enhän minä ole sellainen? Paitsi että somessa huomaamattani olin.
Kerroin, miten minä lenkkeilin, minä raadoin töissä, minä kuuntelin mielenkiintoista musiikkia, minä kirjoitin nimeni tasa-arvoa edistäviin kansalaisaloitteisiin ja minä olin henkisesti rikki.
Some on minäkeskeinen. Koko aikuisikä tällaisessa ympäristössä vaikuttaa väistämättä ihmiseen ja hänen käytökseensä.
Omaan itsekeskeisyyteensä havahtuminen oli mullistavaa. Se sai kysymään itseltä, miksi teen tällaisia päivityksiä.
Tykkäysten aiheuttamat dopamiinipiikit saavat unohtamaan, miten tavallinen ihminen sitä oikeasti on.
Vastaus ei ollut kovin imarteleva. Janosin huomiota. Sosiaalisessa mediassa sitä saa roppakaupalla, jos sattuu olemaan verbaalisesti taitava.
Tykkäysten aiheuttamat dopamiinipiikit saavat unohtamaan, miten tavallinen ihminen sitä oikeasti on.
Huomasin luoneeni aina sanavalmiin hirviön, jolla oli minun nimeni ja kasvoni.
Kun minusta tulee tärkeä, muut jäävät syrjään.
Somessa elää illuusio itsestä yhteiskunnan merkittävänä toimijana, kun taas toinen ihminen ei tunnu välttämättä ihmiseltä lainkaan.
Sosiaalisina olentoina meillä on pyrkimys ymmärtää muita ja asettua heidän asemaansa. Tämä onnistuu jokseenkin hyvin kasvotusten. Somessa taas kaikki latistuvat kaksiulotteisiksi mainoksiksi itsestään.
Täydellisten ihmisten täydellisiä elämiä katsellessa alkaa väkisin kateus korventaa, vaikka itse maalailen omasta elämästäni samanlaista kuvaa.
On ylipäätään vaikea kokea empatiaa sellaista ihmistä kohtaan, jonka elämän taisteluita ei ole nähnyt vierestä. Saati sellaista kohtaan, josta näkee vain kiillotetun kuvan.
Täydellisten ihmisten täydellisiä elämiä katsellessa alkaa väkisin kateus korventaa, vaikka itse maalailen omasta elämästäni samanlaista kuvaa.
Ehkä muutkin hakevat vain huomiota?
Some on myös saanut uskomaan, että nuo täydelliset ihmiset kestävät mitä tahansa. Siksi siellä on helppo viljellä vihaa ja sivaltaa muka nokkelasti. Voittaja on se, joka provosoi eniten ja saa viimeisen sanan.
Samaan aikaan empatiasta on tullut heikkoutta, turhaa kiltteyttä ja lempeyttä. Sitä osoitetaan harvoille ja valituille.
Some eiluo itsekeskeisyyttä tyhjästä. Ihmisellä on taipumus ajatella itseään. Joskus on jopa pakko ajatella omaa etuaan.
Viattomasta yhteisöstä tuli omaan navankaiveluun keskittyvä alusta.
Itsekeskeisyys ei siis ole yksiselitteisesti huono asia. Mutta somessa se velloo ilmiönä, joka ei voi olla hiipimättä muualle yhteiskuntaan.
Viattomasta yhteisöstä tuli omaan navankaiveluun keskittyvä alusta. Sen huomaaminen saa pohtimaan, onko some sittenkään niin tarpeellinen.
Voin katsoa klassikkoelokuvan, allekirjoittaa kansalaisaloitteen tai matkata maata pitkin ulkomaille kertomatta siitä kaikille julkisesti.
Mistä jää oikeasti paitsi, jos jättää tällaiset asiat julkaisematta somessa?
Vastaus on huojentava: ei mistään.
Laura Hallamaa
Laura Hallamaa on vapaa toimittaja, joka tuo nyyttikesteille lähes aina etikkasipsejä.
Keskiviikkona julkaistussa jutussa kerrottiin, että apulaisoikeusasiamiehelle on tullut viime vuoden aikana useita kanteluita koulujen maksullisesta toiminnasta.
Apulaisoikeusasiamies totesi lokakuussa tekemissään ratkaisuissa, että perusopetuksen maksuttomuus on yksiselitteinen.
Vanhemmilta ei saa pyytää rahaa yksittäisen oppilaan retkeä varten. Rahaa voi kuitenkin kerätä, jos rahat käytetään esimerkiksi kaikkien luokan oppilaiden hyväksi.
Olennaista vapaaehtoisuus ja yhdenvertaisuus
Opetushallitus aikoo päivittää ohjeistustaan koulun retkien ja leirikoulujen maksuttomuudesta. Opetushallituksen lakimies Laura Francke vastasi kysymyksiin koulujen maksullisesta toiminnasta.
1. Millaisissa tilanteissa koulut voivat pyytää rahaa vanhemmilta?
Koulut voivat kerätä rahoja retkiin ja leirikouluihin. Keräykseen osallistumisen tulee olla vapaaehtoista lapsille ja huoltajille. Kerättävät rahat tulee käyttää kaikkien lasten osallistumiseen riippumatta siitä, onko lapsi tai huoltaja osallistunut varojen keräämiseen. Rahoja ei voi siis korvamerkitä tietylle oppilaalle.
Koulut voivat myös päättää, että retkiä ei tehdä ollenkaan eikä niihin kerätä rahaa.
Kolmas vaihtoehto on, että koulut järjestävät maksuttomia retkiä.
2. Miten Opetushallitus suhtautuu luokkaretkirahaston kartuttamiseen esimerkiksi siten, että vanhemmat maksavat luokan tilille 10 euroa tai 20 euroa kuussa?
Rahan keräämisen pitää perustua vapaaehtoisuuteen. Periaatteessa rahaa voi kerätä muutenkin kuin talkootyötä tekemällä.
3. Saako opettaja kysyä vanhemmilta, ovatko kaikki valmiita sitoutumaan luokkaretkirahaston kartuttamiseen?
Kaiken koulun toiminnan lähtökohtana pitäisi olla maksuttomuus. Koulujen pitää ottaa huomioon maksuttomuuden lisäksi yhdenvertaisuuden periaatteet.
Koulujen käytännöt eivät saa lisätä suoraa tai epäsuoraa epätasa-arvoa. Jos esimerkiksi luokan yhteisessä vanhempainillassa kysytään, suostuvatko kaikki keräämään rahaa, se voi leimata joitakin oppilaita.
4. Mitä jos kahden oppilaan vanhemmat eivät maksa, kuinka silloin toimitaan?
Heitä ei voi silloin velvoittaa maksamaan. Kerätyt rahat tulee kuitenkin käyttää kaikkien oppilaiden hyväksi.
Toiminta, joka on osa opetusta ja on kirjattu koulun vuosisuunnitelmaan, tulee olla maksutonta.Kalle Purhonen / Yle
5. Mitä jos lapset sanovat, etteivät halua lähteä maksulliselle reissulle?
Opetuksen järjestäjän on tärkeää laatia etukäteen konkreettiset pelisäännöt luokkaretkille ja leirikoululle ja tiedottaa niistä huoltajia. Oppilaiden ja vanhempien tulee tietää etukäteen, kerätäänkö rahaa johonkin tiettyyn tapahtumaan vai yhteiseen kassaan, jota käytetään kaikkien hyväksi pitkin kouluvuotta.
Toki oppilaat voivat kieltäytyä lähtemästä mukaan reissuun. Muut voivat silloin osallistua, kunhan rahat on kerätty yhteiseen kassaan.
6. Onko hyväksyttävää, että koulu maksaa niiden oppilaiden matkat, joiden vanhemmat eivät pysty maksamaan retkeä?
Huoltajat ja lapset voivat yhdessä kerätä osan retken rahoista ja koulu voi antaa yhteisesti käytettävään kassaan jonkin summan. Yhdessä kerätyistä varoista voidaan maksaa myös esimerkiksi opettajan kulut tai koulu voi maksaa opettajan kulut.
7. Jos liikuntapäivänä on erilaista vaihtoehtoista ohjelmaa, onko sopivaa, että maksuttomien vaihtoehtojen rinnalla on myös maksullinen retkivaihtoehto?
Ei ole. Maksuton ohjelma ei oikeuta järjestämään maksullista retkeä, jonka jokainen yksittäinen oppilas maksaa itse.
8. Miten tulee toimia, jos luokkaretkikassa on jo kartutettu vanhempien maksamana ja osa oppilaista on jättäytynyt retken ulkopuolelle?
Nämä ovat käytännön järjestelyjä, joita opetuksen järjestäjän tulisi miettiä etukäteen. Olennaista on se, onko retki osa koulun toimintaa ja kirjattu vuosisuunnitelmaan. Tällaisen toiminnan tulee olla maksutonta.
Kaikki eivät tietysti aina pääse mukaan, voi tulla jokin yllättävä este. Toki muut voivat silloin lähteä reissuun.
9. Saako koulu perustaa kerhoja, jotka tekevät maksullisia retkiä?
Riippuu siitä, millainen kerho on kyseessä ja onko kerhon toiminta kirjattu koulun vuosisuunnitelmaan. Jos on, toiminnan tulee olla maksutonta.
Koulu ei kuitenkaan voi kiertää maksuttomuutta perustamalla kerhoja. Koulun tiloissa voi jokin muu taho järjestää kerhoja ja silloin niiden toiminta voi olla myös maksullista. Perusopetuslaissa on säädetty aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuista.
Voit keskustella artikkelista kello 22:een saakka.
Ruotsissa sitä on enemmän, Suomessa vähemmän: Keskinäistä luottamusta johtajien ja työntekijöiden välillä.
Se on juuri sitä, mitä Ralf Holmlund yrittää kasvattaa perinteikkäässä konepajayhtiö Wärtsilän hallituksessa. Hän on edustanut työntekijöitä kahdeksan vuotta hallituksessa sen täysivaltaisena jäsenenä.
Tänä vuonna luottamus on ollut koetuksella, kun maailman talouden nopeat käänteet ovat ajaneet yhtiön vähentämään työvoimaansa jo kahteen kertaan. Juuri päättyneissä toisissa yt-neuvotteluissa päädyttiin irtisanomaan Suomesta 92 henkilöä.
Pääluottamushenkilönä Holmlund on edustanut toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä kymmenen vuotta. Siinä ajassa Wärtsilässä on käyty yt-neuvottelut yhdeksäntoista kertaa.
Hallitustyössä firman etu on tärkeintä, mutta se koituu myös työntekijöiden parhaaksi, Holmlund sanoo.Mårten Lampén / Yle
Varsinaisesti ne hoidetaan firman johdossa eikä hallituksessa, mutta silti Holmlund on joutunut tekemään itselleen selväksi, ajaako hän hallituksessa ensi sijassa yrityksen vai työntekijöiden asiaa.
– Kyllä minä olen yrityksen asialla selkeästi. Kun yritys voi hyvin, henkilöstö voi hyvin, hän sanoo.
Saattaa kuulostaa kabinettien liturgialta, mutta äänestä kuulee, että mies on tosissaan.
Siksi ei voi olla kysymättä, mitä 185 vuotiaan konepajafirman lattiatason työntekijät tuumaavat Holmlundin roolista. Hallituksessa käsiteltyjä asioita ei voi aina kertoa eteenpäin, vaikka mieli ehkä tekisi, mutta Holmlundin mielestä vastakkainasettelu ei toimi. Johto ja työntekijät ovat samassa veneessä.
– Ei sitä aina kovin laajasti ymmärretä. Aina on ihmiskohtaloita ja vaikeita tilanteita. Silloin ei aina nähdä mitä päätösten takana on, Holmlund muotoilee yt-tilanteen ankeissa tunnelmissa.
Holmlundilla on kaksi roolia: pääluottamushenkilö Vaasassa ja toimihenkilöiden edustaja yhtiön hallituksessa. Antti Kuusiniemi / Yle
Markkinavoimat tutuksi hallituksessa
Suuren maailman talousrealiteetteja Holmlund on saanut nähdä hallituksessa aitiopaikalta. Trumpin ja Kiinan kauppasota tuo epävarmuutta ja hyydyttää maailmankauppaa. Laivojen ja voimaloiden rakentamista lykätään, Wärtsilän tilaukset putoavat ja ihmisille pitää jaella potkuja. Tuttujen työkaverien nimiä näkyy irtisanottavien listalla.
– Yt-neuvottelujen lähtökohta oli iso, onneksi saatiin siitä pudotettua yli puolet pois.
Yli 30 vuotta sitten Holmlund tuli Wärtsilään ensin konsultiksi, sitten suunnittelijaksi ja takuupäälliköksi. Ensimmäisiä tehtäviä oli olla mukana piirtämässä uutta tehdasta Leningradiin. Tosin tehdasta Neuvostoliitossa ei koskaan käynnistetty.
Kymmenen vuotta pääluottamusmiehenä on ollut kasvattava kokemus. Hänen mukaansa joskus luottamusmieheksi valitaan se, joka "huutaa ja vastustaa kovimmin". Mutta onko Holmlund onnistunut sillanrakentajana?
– Se on minun pääsasiallinen tehtävä, että pystytään saamaan luottamusta puolin ja toisin. Väittäisin käsi sydämellä, että olen onnistunut.
Luottamusta tarvitaan muun muassa paikallisesssa sopimisessa. Siinä kynnyksenä on usein, että työntekijät epäilevät työnantajan liioittelevan yrityksen vastoinkäymisiä ja tinkivän palkkoja sen varjolla.
Ruotsissa luottamus on vankempaa kuin Suomessa. Tähän johtopäätökseen tuli Jukka Ahtela kun hän vertaili Suomen kilpailijamaiden työmarkkinoita Akavalle tekemässään raportissa. Ahtela oli aiemmin Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja ja vt. valtakunnansovittelija. Hänen mukaansa ruotsalaista työmarkkinajärjestelmää leimaa pitkä sopimuskulttuurii.
Palkansaajilla ei yhteistä kantaa
Akavassa halutaan, että työntekijät päästettäisiin nykyistä useamman yrityksen hallintoon. Nyt laki antaa työntekijöille edustusoikeuden yrityksissä, joissa on vähintään 150 työntekijää. Akavan mukaan rajaa pitäisi laskea "merkittävästi".
Myös SAK:ssa työehtoasiantuntija Ismo Kokko haluaa, että henkilöstöedustus laajenisi nykyistä huomattavasti pienempiin yritykseen. Kokon mukaan yrityskoko pitäisi määritellä samaksi kuin yt-lain soveltamisala eli 20-30 hengen kokoisiin yrityksiin.
Sen sijaan työnantajien EK:ssa soveltamista ei haluta nykyisestä laajentaa.
EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä ei halua yrityksille nykyistä laajempia velvotteita henkilöstön edustuksesta. Markku Pitkänen / Yle
– Meistä nykyinen 150 työntekijän raja on paikallaan, sanoo EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä.
Rajasta ja sen siirtämisestä pitää muodostaa jonkinlainen näkemys, kun yhteistoimintalakia uudistetaan. Yt-lakityöryhmän pitäisi saada valmista ensi maaliskuun loppuun mennessä.
Kokon mukaan rajan madaltamisen lisäksi täytyy pitää huolta siitä, että henkilöstön edustusta ei ohjata sivuraiteelle.
– Joskus kuulee esimerkiksi laajenneteuista johtoryhmistä, joissa on mukana henkilöstön edustus, mutta päätökset tehdään siinä varsinaisessa johtoryhmässä ilman työntekijöiden edustajia.
Luottamusta lisää, mutta ei lakipakolla
Äimälän mielestä työntekijöiden hallitusedustus voi kyllä lisätä tiedonkulkua ja luottamusta, mutta kaikkiin yrityksiin se ei sovi. Asiasta päättäminen olisi jätettävä yrityksiin. EK:ssa muistutetaan, että kehitys on menossa hyvään suuntaan, eikä asiaa pidä lainsäädännöllä ohjata nykyistä enempää.
Samaa todistaa Työ- ja elinkeinoministeriön mittaus. Sen mukaan monessa asiassa mennään hyvään suuntaan: 2000-luvulla työntekijöiden ja johdon suhteiden koetaan muuttuneen avoimemmiksi ja tasapuolisemmiksi.
EK:n Äimälä sanoo, että luottamusta rakennetaan paremmin jokapäiväisessä kanssakäymisessä kuin vaatimalla työntekijöitä hallituksiin lain voimalla. Luottamus rakentuu henkilöiden kesken.
– Henkilökemia on tärkeää, ja se, että molemmat osapuolet pyrkivät ymmärtämään toisiaan.
Onko henkilöstön edustuksella firman hallinnossa merkitystä? Onko työnantajien ja -tekijöiden välillä todellista luottamuspulaa? Keskustele aiheesta perjantaina klo 17:ään saakka.
Valmet Automotive on käynnistänyt tänään autoteollisuuden käyttöön tarkoitettujen akkujen tuotannon Salossa.
Valmet Automotive on tunnettu Uudessakaupungissa sijaitsevasta autotehtaastaan. Se on valmistellut akkutehdastaan Saloon tämän vuoden keväästä lähtien. Yhtiön tiedotteen mukaan tehdasprojekti Salossa on edennyt aikataulun mukaisesti.
Tehdas on perustettu Saloon aikoinaan kännykkävalmistaja Nokialta tyhjentyneisiin tiloihin.
Yhtiön mukaan ensimmäiset akkupaketit valmistuvat tilaajille jo tänään. Valmet Automotiven mukaan akkujen valmistuskapasiteettia on tarkoitus nostaa nopeasti. Suunnitelmien mukainen akkujen tuotantotaso on tarkoitus saavuttaa heti ensi vuoden alkupuolella.
Valmet Automotiven akkutehdas Salossa työllistää nyt jo useita kymmeniä henkilöitä. Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että se jatkaa rekrytointeja tehtaalle ja työntekijämäärän arvioidaan nousevan ensi vuoden aikana yli 300:een henkilöön.
Australiaa ovat koetelleet syyskuusta asti poikkeuksellisen rajut maastopalot. Useita ihmisiä on kuollut ja sadat ovat menettäneet kotinsa.
Harri Kenonen oli pikkulapsi, kun hänen perheensä muutti Australiaan tasan puolivuosisata sitten, vuonna 1969. Sinä aikana Australian luonto on ehtinyt näyttää monta kertaa voimansa, mutta tämä syksy on ollut pahin kaikista.
Harri Kenonen kotitalonsa terassilla Armidalen kaupungissa.Harri Kenonen
– Näin kovia tulipaloja en ole nähnyt koskaan ennen.
Kenonen asuu Australian itärannikolla pienen Armidalen kaupungin kupeessa metsän keskellä vaimonsa ja 12-vuotiaan poikansa kanssa. Armeijan tiedottajana työuransa tehnyt mies on yrittänyt varautua kaikkeen uhkaavien palojen edessä.
– Jos tuuli käy suotuisasti, pieni kipinä riittää sytyttämään ison tulipalon, Kenonen sanoo.
Kenonen kertoo jo vieneensä kaikki tärkeät henkilökohtaiset paperit ja valokuvat turvaan vaimon työpaikalle kaupunkiin. Naapurin kanssa on rakennettu yhteinen pakoreitti tontilta toiselle, jos liekit pääsevät yllättämään.
Ilkka Kemppinen / Yle
Sen lisäksi Kenosten kodista löytyy uusi kastelujärjestelmä, joka saattaisi estää tulta tuhoamasta kotia.
Sydneyn ilma vaikeaa hengittää
Liekit lähentelevät jo myös Australian suurinta kaupunkia Sydneyä. Yliopistossa liikkeenjohtoa opiskeleva Helmi Pihkalaseuraa tilannetta älypuhelimeensa asentamastaan ohjelmasta.
Helmi Pihkala on asunut yli kaksi vuotta Sydneyssä.Helmi Pihkala
– Äsken kun katsoin, niin lähin tulipalo on 6,3 kilometrin päässä.
Pihkala kertoo, että aluksi tulipalot tuntuivat pelottavilta, mutta nyt niiden kanssa on oppinut elämään.
– Ensimmäisenä päivänä, kun liekit olivat Sydneyn ympärillä ja kadut hohkasivat kuumutta, niin silloin vähän pelotti.
Sari Alisalo on asunut Australiassa 21 vuotta.
Sari Alisalolla on takana 21 vuotta Australiaa. Valaisijan töitä tekevä Alisalo sai viime viikolla Australian passin ja on tyytyväinen uuteen kotimaahansa. Mutta vierailu omalla mökillä jätti miettimisen aihetta.
– Heräsin kahdelta yöllä savun hajuun. Tiesin, että lähellä olevat vuoret palavat ja kekäleet lentävät sieltä. Onneksi tuulen suunta sitten muuttui, Alisalo muistelee mökkireissuaan.
Australian metsäpalojen ennustetaan jatkuvan vielä ainakin viikkoja.
Yhdysvalloissa EU-suurlähettiläs Gordon Sondlandin todistus presidentin virkarikostutkinnassa eilen keskiviikkona on repäissyt kahden pääpuolueen välisen mielipide-eron entistä syvemmaksi kuiluksi.
Demokraattipoliitikot ovat riemuinneet siitä, että republikaanipuolueen korkea-arvoinen jäsen myönsi edustajainhuoneen tiedusteluvaliokunnan edessä, että hänen mielestään presidentti Donald Trump vaati Ukrainalta poliittisia vastapalveluksia vastineeksi USA:n sotilasavusta.
Republikaanit puolestaan kiinnittävät huomion kuulemisen kohtaan, jossa Sondlandilta kysyttiin, saiko hän joltakulta Yhdysvaltain johtoon kuuluvalta henkilöltä käskyn vaatia, että Ukraina ilmoittaisi Trumpin vastustajiin kohdistuvasta rikostutkinnasta ehtona annettavalle tuelle. Sondland vastasi "ei".
Demokraattien "Watergate-hetki"
Monelle demokraatille Sondlandin todistus oli "John Dean -hetki", kirjoittavat demokraattipuolueeseen kallellaan olevat tiedotusvälineet.
John Dean oli Valkoisen talon työntekijä, joka todisti vuonna 1973 silloista presidentti Richard Nixonia vastaan Watergate-skandaalin yhteydessä. Kuten tunnettua, Nixon joutui pian tämän jälkeen eroamaan.
Sondland todisti selkeästi ja suoraan, että hän työskenteli Trumpin lakimiehen Rudy Giulianin kanssa yhdessä, presidentin ohjeiden mukaan, jotta Ukraina antaisi tiettyjä vastapalveluksia vastineeksi Yhdysvaltain sotilasavusta, kirjoittaa CNN-uutiskanava.
– Kaikkein suurin päivä! Tämä muuttaa kaiken. [Trumpin] puolustuksesta ei ole enää mitään jäljellä, riemuitsi entinen kongressiedustaja ja presidenttien Bill Clinton ja Barack Obama avustajana toiminut Rahm Emanuel.
Demokraattien piirissä Sondlandin puheet ovat "savuava ase", tieto, joka kaataa Trumpin presidenttiyden.
The New York Times -lehti muistuttaa kuitenkin, että John Deanilla oli täsmälliset tiedot Nixonin aikeista ja puheista. Sondlandilla sen sijaan ei ollut muistiinpanoja, eikä hän muistanut tapahtumia kovinkaan täsmällisesti. Trump ei ole antanut hänelle selviä määräyksiä, mihin republikaanit heti tarttuivat.
Republikaanit: arvoton todistus
Republikaanit näkevät Sondlandin todistuksen aivan eri tavalla. Heidän mielestään Sondlandin puheilla ei ole mitään arvoa, ja itse asiassa koko tutkinta pitäisi niiden perusteella lopettaa.
Tiedotusvälineet käyvät samalla omaa keskinäistä sotaansa. Uutiskanava CNN kuvasi Sondlandin todistusta "pommiksi", kun taas republikaaneja lähellä olevan Fox News -kanavan mielestä republikaanisenaattori Mike Turnerin tekemät kysymykset olivat "se todellinen pommi".
Turner asetti kuulustelussa Sondlandille tiukkoja kysymyksiä. Kuulustelu huipentui, kun Turner vaati täsmennystä: pitikö paikkansa, ettei kukaan republikaanijohtaja ollut kertonut Sondlandille, että Ukrainalle annettava apu pitäisi sitoa Bideniin kohdistuvaan rikostutkintaan.
Sondland vastasi: "Pitää paikkansa".
Turner jatkoi huomiolla, ettei Sondlandilla ollut minkäänlaista todistetta siitä, että Trump olisi vaatinut vastapalvelusta.
– Kyllä, lukuunottamatta omaa olettamustani, vastasi Sondland.
Republikaaniosapuoli on levittänyt tätä videokatkelmaa sosiaalisessa mediassa todisteena siitä, että Sondlandin todistukset ovat pelkkiä olettamuksia ja kuulopuheita, ja siten arvottomia.
– Sondland oli sydämellinen, ystävällinen todistaja, halukas miellyttämään jokaista kysyjää. Tämä tekee hänestä ehkä hyvän diplomaatin, mutta se teki hänen todistuksestaan sekavan ja ristiriitaisen - ja pohjimmiltaan mitättömän, kirjoitti konservatiivinen The New York Post pääkirjoituksessaan.
Presidentti Trump on jo ehtinyt todeta, että virkarikostutkinta voitaisiin Sondlandin todistuksen perusteella lopettaa aiheettomana.
Kuinka aito oli presidentin puhelu?
Republikaanit kiinnittivät paljon huomiota syyskuun 9. päivänä käytyyn puhelinkeskusteluun Sondlandin ja Trumpin välillä. Sondland oli puhelun aikana kysynyt Trumpilta, mitä tämä halusi Ukrainalta.
– En tahdo mitään. En tahdo mitään. En tahdo mitään vastapalvelusta. Käske [Ukrainan presidentti Volodymyr] Zelenskyin tehdä se, mikä on oikein, Sondland siteerasi Trumpin vastausta.
Demokraattipuoli huomauttaa tähän, että kun puhelu tapahtui, ilmiantaja oli jo paljastanut Trumpin ja Zelenskyin yhteydenpidon ja Trumpin Zelenskyille tekemän pyynnön teettää rikostutkintaa. Trumpilla oli siis hyvä syy kertoa julkisuuteen, ettei hän vaatinut Ukrainalta vastapalveluksia, piti asia paikkansa tai ei.
Kuulemisen jälkeen Trump kuvattiin Valkoisen talon nurmikolla mukanaan nippu papereita, joihin oli kirjoitettu suurilla kirjaimilla samat lauseet, jotka Sondland oli toistanut.
Trumpin virkarikostutkinnassa korostuneekin jatkossa se, kuinka oli mahdollista, että Trumpin toiveet Ukrainan suhteen olivat kaikkien tiedossa, vaikka Trump tai muutkaan republikaanijohtajat eivät kertoneet toiveistaan suoraan.
Sondlandin mukaan kaikki – ulkoministeri Mike Pompeo, energiaministeri Rick Perry, varapresidentti Mike Pence ja Valkoisen talon hallintopäällikkö Mick Mulvaney – olivat kuviossa mukana.
– Tiedän, että tämän komitean jäsenet ovat usein mahduttaneet monimutkaiset asiat yksinkertaiseen kysymykseen: vaadittiinko vastapalvelusta? [...] Vastaus on "kyllä", Sondland tiivisti todistuksensa.
Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) on vauhdittanut riitaisia työehtosopimusneuvottelujaan työnseisauksella Posti Oy:ssä. Työnseisaus jatkuu sunnuntaihin 8. joulukuuta klo 24.00, jos neuvotteluratkaisua ei ennen sitä synny. Useat liitot tukevat Postin työntekijöitä tukilakoilla.
Listasimme toistaiseksi tiedossa olevat, päivittäin laajenevat tukitoimet, joista eri alojen liitot ovat ilmoittaneet.
Lista yltää ensi viikon maanantaihin asti, jolloin tukilakot laajenevat tuntuvasti: Postin myymälät ja asiamiespostit eivät toimi, pääkaupunkiseudun bussiliikenne jumiutuu, useat matkustajalaivat jäävät satamiin ja lentoliikenne uhkaa mennä sekaisin.
Tiistai 19. marraskuuta
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT), Liiton jäsenet pidättäytyvät työstä Posti Kuljetus Oy:ssä ja muilla työpaikoilla Posti Oy:n tavaroiden ja lähetysten käsittelystä.
Postin tavaroiden ja lähetysten käsittelystä pidättäytyminen koskee AKT:n jäseniä, jotka työskentelevät kuorma-auto- tai linja-autoliikenteessä tai terminaalitoiminnoissa. Tukitoimet koskevat myös linja-autoasemia, huolinta-alan varastoterminaaleja ja satamia. Tukensa Postin työntekijöille antavat myös Avainta Oy:n AKT-laiset nosturinkuljettajat.
AKT:n jäseniä on ylityö- ja työvuorojen vaihtokiellossa.
Ylityö- ja työvuorojen vaihtokielto koskee kuorma-autoalaa, linja-autohenkilökuntaa, terminaalitoimintaa, huoltokorjaamoja, linja-autoasemia, kaupan automiehiä, elintarvikealan automiehiä ja säiliöautonkuljettajia.
Ilmailualan unioni (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.
Suomen merimiesunioni Tukitoimet jatkuvat. Kotimaanliikenteessä oleville yhteysaluksille, lautta-aluksille sekä losseille sekä ulkomaanliikenteessä oleville lasti- ja ropax -aluksille sekä matkustaja-autolautoille ei oteta Postin kuljetuksia, vaan ne jätetään satamiin.
Rautatiealan unioni (RAU) Liitto tukee PAUn työtaistelua saarrolla, joka pysäyttää rautateiden tavaraliikenteen turvaamisen ja ohjauksen kello 21.00. Saarto päättyy keskiviikkona kello 21.00. Tämä jatkaa Raideammattilaisten (JHL) tavaraliikenteeseen ilmoittamia työtaistelutoimia vuorokaudella.
Saarron aikana Finrail Oy:ssa työskentelevät RAUn jäsenet eivät osallistu rautatieiden tavaraliikenteen turvaamiseen eikä ohjaamiseen. Saarron ulkopuolelle rajataan henkeen, terveyteen, ympäristön vaarantumiseen tai yleiseen turvallisuuteen vaikuttavat tehtävät.
Rautateiden henkilöliikenne liikkuu normaalisti työtaistelun aikana.
Keskiviikko 20. marraskuuta
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) Ylityö- ja työvuorojen vaihtokielto laajenee koskemaan säiliöautonkuljettajien lisäksi koko säiliöauto- ja öljytuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja, ahtausalaa, huolinta-alan varastoterminaali ja satamatyöntekijöitä, matkustamohenkilöstöä, matkatoimistoalaa sekä Airpro Oy:tä ja Avainta Oy:n atk-laisia nosturinkuljettajia.
Ilmailualan unionin(IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.
Suomen merimiesunioni Tukitoimet jatkuvat.
Rautatiealan unioni (RAU) Saarto, joka pysäyttää rautateiden tavaraliikenteen turvaamisen ja ohjauksen vuorokaudeksi päättyy kello 21.00.
Torstai 21. marraskuuta
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto(AKT) Tukitoimet jatkuvat.
Ilmailualan unioni(IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.
Suomen merimiesunioni Tukitoimet laajenevat kello 6.00. Ulkomaanliikenteessä olevien ropax -alusten ja matkustaja-autolauttojen autokansilla tapahtuva lastinkuljetus lopetetaan siten, että autokansille ei enää oteta rekkoja, säiliöautoja eikä irtoperiä tai muita vastaavia. Sen sijaan autokansilla voidaan kuljettaa henkilö- ja linja-autoja.
Merimiesunionin jäänmurtajilla ja jäänmurtotehtävissä työskentelevät jäsenet eivät seuraa alusten mukana merelle. Sen sijaan he suorittavat aluksen satamassa olon aikana heille muutoin normaalisti kuuluvat työtehtävät.
Perjantai 22. marraskuuta
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto(AKT) Tukitoimet jatkuvat.
Ilmailualan unioni(IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.
Suomen merimies-unioni Tukitoimet jatkuvat.
Suomen elintarviketyöläisten liitto(SEL) Liitto aloittaa Postin kuljetusten käsittelykiellon elintarvikealan yrityksissä kello 24.00.
SELin julistama käsittelykielto tarkoittaa, että elintarvikealan työpaikoilla ei kerätä, lastata tai pureta kuormia Postin hoitamiin kuljetuksiin, jotka ajaa Postin oma auto tai alihankintana Postin ajoa tekevä auto. Käsittelykielto koskee kaikkia Posti Oy:n, Posti Palvelut Oy:n, Posti Kuljetus Oy:n sekä Transval Groupin kuljetuksia sisältäen myös tytäryhtiöt
Lauantai 23. marraskuuta
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) Tukitoimet jatkuvat.
Ilmailualan unioni(IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.
Suomen merimies-unioni Tukitoimet jatkuvat.
Suomen elintarviketyöläisten liitto(SEL) Tukitoimet jatkuvat.
Sunnuntai 24. marraskuuta
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto(AKT) Tukitoimet jatkuvat.
Ilmailualan unioni(IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat kello 24.00:ään saakka.
Suomen merimies-unioni Tukitoimet jatkuvat.
Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) Tukitoimet jatkuvat.
Maanantai 25. marraskuuta
Posti- ja logistiikka-alan unioni(PAU) Lakko laajenee.
Uudet työseisaukset koskevat postinjakelua, postinkäsittelyä, postinkuljetusta sekä toimihenkilö- ja myymälätehtäviä koko maassa maanantain vastaisesta yöstä klo 00.00 koko lakon loppumisajankohtaan 8:nteen joulukuuta kello 24.00. Nyt lakossa on kaikkiaan kymmenisentuhatta postilaista.
Auto- ja kuljetusalan ammattiliito(AKT)Liitto laajentaa myötätuntolakkoaan pääkaupunkiseudulle HSL:n bussiliikenteeseen ja huoltokorjaamoihin.
Uudet tukitoimet alkavat maanantaina kello 3.00 ja päättyvät tiistaina 26. marraskuuta kello 3.00, mikäli PAUn työnseisaukset jatkuvat.
Myötätuntotyötaistelun aikana ne AKT:n jäsenet, jotka ajavat paikallis- ja lähiliikennettä HSL-alueella, pidättäytyvät työstä.
Työstä pidättäytyminen koskee myös myötätuntotyötaistelun kohteina olevien yritysten huoltokorjaamoiden työntekijöitä.
AKT:n aiemmat myötätuntotyötaistelutoimet pysyvät voimassa.
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto (Jyty) Ammattiliitto Jyty tukee Postin työtaistelua tukilakolla pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä. Tukilakko koskee Koiviston Auto -konserniin kuuluvan Helsingin Bussiliikenne Oy:n työehtosopimuksen piirissä olevia bussinkuljettajia. Tukilakko alkaa kello 3.00 ja päättyy tiistaina 26. marraskuuta kello 3.00.
Suomen merimiesunioni Tukitoimet laajenevat kello 6.00. Ulkomaanliikenteessä olevat lasti-, ropax- ja matkustaja-alukset, jotka ovat Suomen lipun alla ja jotka saapuvat Suomen satamiin klo 6.00:n jälkeen, jäävät satamiin eivätkä Suomen merimiesunionin jäsenet enää seuraa alusten mukana merelle. Sen sijaan he suorittavat aluksen satamassa olon aikana heille muutoin normaalisti kuuluvat työtehtävät.
Tallink Siljan laivoista lakolla on vaikutus Turku–Tukholma-reitillä liikennöivään Baltic Princessiin ja Helsinki–Tukholma-reitillä liikennöivään Silja Serenadeen. Baltic Princess jää Turun satamaan maanantaina illalla, ja Silja Serenade Helsinkiin tiistaina aamulla.
Viking Linella lakko vaikuttaa yhtiön viiden Suomen lipun alla kulkevan aluksen toimintaan. Alukset ovat Mariella, Gabriella, Amorella, Viking Grace ja Rosella.
Ilmailualan Unioni(IAU) Tukitoimet laajenevat kello 6.00.
Tukitoimiin osallistuvat IAU:n jäsenet kaikkien Suomesta ja Suomeen operoivien lentoyhtiöiden käyttämissä maapalveluissa, tekniikassa, cateringissä, rahdissa sekä lisäksi lentoasemien turvatarkastuksessa.
Tukilakkotoimen piirissä ovat Paltan jäsenyrityksistä Airpro Oy, Aviator Finland Oy, Finnair Oyj, Finnair Cargo Oy, Finnair Kitchen Oy, GA Telesis Engine Services Oy, HUB logistics Handling Oy, Nordic Regional Airlines Oy, RTG Ground Handling Oy ja Swissport Finland Oy
Työnseisauksen ajaksi IAU:n jäsenet lopettavat kaikki työnsä. Työnseisaus päättyy, kun he palaavat tiistain puolella alkaviin työvuoroihinsa.
Palvelualojen ammattiliitto(PAM) Liitto kieltää Postin jakeluverkossa kulkevien pakettien ja kirjeiden käsittelyn Postin palvelupisteissä eli asiamiesposteissa. Kielto astuu voimaan maanantain vastaisena yönä kello 00.00, jos ratkaisua ei siihen mennessä ole löydetty.
Postin palvelupisteitä on kaikkiaan noin 750. Ne sijaitsevat muun muassa kaupoissa, kioskeissa, liikenne- ja huoltoasemilla, kahviloissa ja apteekeissa.
Suomen elintarviketyöläisten liitto(SEL) Tukitoimet jatkuvat.
Sähköliitto Liitto aloittaa tukitoimensa kello 6.00, ja ne päättyvät sunnuntaina 8. joulukuuta kello 24.00.
Tukilakko kohdistuu huolto-, korjaus- ja kunnossapitotöihin postinkäsittelyyn ja -jakeluun liittyvissä tehtävissä. Se kohdistuu seitsemään posti- ja logistiikkakeskukseen kuudella paikkakunnalla. Lakon piiriin kuuluvat keskukset sijaitsevat Tampereella, Helsingissä, Vantaalla, Kuopiossa, Oulussa ja Liedossa. Lisäksi lakko käsittää rahtiterminaalin Vantaalla.
Keski-ikäisellä suomalaissyntyisellä naisella on todettu tuhkarokko Hämeenlinnassa keskiviikkoiltana.
Altistuneita on noin 80, Kanta-Hämeen keskussairaalasta arvioidaan. Heihin pyritään olemaan yhteydessä rokotussuojaustarpeen selvittämiseksi.
Tartunnan saanut on ennen sairastumistaan matkustanut ulkomailla. Häntä ei ole rokotettu tuhkarokkoa vastaan.
– Tämä on tyypillinen tuhkarokkotapaus. Hänellä ei ole lapsuudessa sairastettua tautia eli luonnollista immuniteettia tai myöhempiä rokotteita, kertoo Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Janne Mikkola.
Mikkolan mukaan Kanta-Hämeessä on todettu tuhkarokkoa viimeksi noin 10 vuotta sitten.
Sairastunut kävi Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä maanantaina 18. marraskuuta. Hän hakeutui uudelleen sairaalaan keskiviikkona. Tuhkarokko on voinut tarttua muihin ihmisiin molempina päivinä.
Potilas on tällä hetkellä osastohoidossa ja ilmaeristettynä. Infektioylilääkäri Janne Mikkolan mukaan hänen tilansa on vakaa, ja eristystä jatketaan sunnuntaihin asti.
Tuhkarokko tarttuu herkästi
Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi. Pelkkä oleskelu samassa huonetilassa sairastuneen kanssa voi riittää tartuntaan. Yhdeksän kymmenestä tuhkarokolle altistuneesta suojaamattomasta henkilöstä saa tartunnan.
Tartunnasta oireiden alkuun voi kulua 7–21 vuorokautta, tavallisesti 9–11 vuorokautta.
Sairastuneen ensioireita ovat korkea kuume, silmätulehdus ja hengitystieoireet. Tyypillinen ihottuma alkaa 3–5 vuorokauden kuluttua ensioireista ja kestää runsaan viikon. Tauti voi tarttua neljä vuorokautta ennen ihottumaa ja neljä vuorokautta ihottuman puhkeamisen jälkeen.
Rokotukset tuhkarokkoa vastaan aloitettiin Suomessa 1975. Suurimmalla osalla ennen vuotta 1965 syntyneitä on lapsena sairastetun taudin antama pysyvä immuniteetti.
– Noin 50-vuotiaat ovat altis ikäryhmä. Heidän pitäisikin tarkistaa oma tilanteensa, jos eivät ole saaneet rokotusta. Jos rokotuksista ei löydy dokumentteja, lisäannoksista ei ole haittaa, infektioylilääkäri Janne Mikkola sanoo.
Tuhkarokolle altistunut voi säästyä sairastumiselta, jos hän ottaa rokotteen kolmen päivän sisällä altistumisesta.
Tauti on usein vakavampi aikuisiällä sekä henkilöillä, joilla on vastustuskykyä heikentävä tauti tai sairaus. Tuhkarokon jälkitauteja esiintyy erityisesti alle viisivuotiailla lapsilla ja immuunipuutteisilla henkilöillä. Aivotulehdus on vakava jälkitauti, johon tarvitaan sairaalahoitoa.
Tuhkarokko on Suomessa erittäin harvinainen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tuhkarokko on Suomessa erittäin harvinainen sairaus. Kansallisen rokotusohjelman MPR-rokotuksilla kotoperäinen tuhkarokko on hävitetty Suomesta.
Vuosittain todetaan noin 0–6 tuhkarokkotapausta, joissa tartunta on saatu ulkomailta. THL:n tilastoissa vuoden 1995 jälkeen Suomessa on todettu 97 tuhkarokkotapausta.
– Jo Keski-Euroopassa tuhkarokko on selvästi yleisempi. Niissä maissa voidaan puhua jopa epidemioista, infektioylilääkäri Janne Mikkola Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä kertoo.
Viime vuosina tuhkarokkotapauksia on todettu tavallista enemmän Suomessa. Tänä vuonna THL:n tartuntatautirekisteristä löytyy kahdeksan tapausta poislukien tuore Hämeenlinnan tartunta. Viime vuonna todettiin 16 tartuntaa. Vuonna 2017 todettiin 11 tapausta.
Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun CatCat-duon Virpi ja Katja Kätkä astelivat Irlannissa yleisön eteen edustamaan Suomea Eurovision laulukilpailussa. Menestys ei ollut kummoinen, mutta kotona yleisö oli ottanut kaksikon omakseen.
Katja ja Virpi Kätkä muistelivat Puoli seitsemän -ohjelmassa, miten Bye bye baby -kappale päätyi heidän laulettavakseen.
– Olimme Hausmyllyn kanssa keikalla ja he pyysivät meitä mukaan Tampereelle Musiikki & Media -messuille, jonne he olivat menossa esiintymään, Virpi Kätkä kertoo.
CatCat esitti Tampereella ensimmäisen hittinsä, Yksin sateeseen.
– Säveltäjä Markku Lentonen seisoi yleisössä ja totesi, että olimme niin iloisen oloisia, että hän haluaisi säveltää meille kappaleen., Virpi Kätkä jatkaa.
– Siitä meni noin vuosi ja säveltäjät soittivat, että tulkaa koelauluun, Katja Kätkä lisää.
Kokkolan koelauluissa heitä odotti Bye bye baby -kappale ja loppu on historiaa.
Kuukausi viidakossa selkeytti ajatuksia
CatCat keikkailee edelleen, mutta lähinnä vain viikonloppuisin. Sekä Katja että Virpi kertovat nauttivansa keikkailusta ja siitä, että saavat esittää juuri omanlaistaan musiikkia.
– Olemme mekin kokeilleet joskus tehdä vähän rokimpaa levyä tai tanssikeikkaa, mutta aina me olemme palanneet ysäridiscoon.
Ja sitä odottaa myös heidän yleisönsä.
Keikkailun lisäksi Virpi Kätkä opettaa pianonsoittoa ja tekee hyväntekeväisyystyötä. Ajatus siihen syntyi Virpin ollessa Selviytyjät-televisiosarjan kuvauksissa Filippiineillä.
– Siellä oli aikaa ajatella. Päätin, että kun ikääkin alkaa tulla, pitää laittaa tuumasta toimeen niiden asioiden kanssa, joita haluan tehdä.
Virpin kohdalla se tarkoitti ruoka-apujärjestöön liittymistä.
– Maanantaisin ja perjantaisin haen hävikkiruokaa ja sitä jaetaan sitten Naantalissa. Siinä tulee monenlaista hyötyä: omille käsille liikuntaa, kun nostelen ruokalaatikoita autooni ja ruoka ei mene hukkaan, kun sitä voidaan jakaa kaikille, jotka haluavat tulla hakemaan.
Virpi Kätkä kokee, että koska hänellä ja Katjalla on ollut lapsesta saakka asiat niin hyvin, haluaa hän vuorostaan auttaa muita.
– Meillä on ollut maailman parhaimmat vanhemmat ja perusturvallinen lapsuus. Koen, että olemme etuoikeutettuja ja meidän hyväosaisten kuuluu auttaa niitä, joilla ei ole asiat niin hyvin.
Virpi ja Katja Kätkän koko haastattelu on katsottavissa Yle Areenassa.
Vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius on päättänyt esittää julkisen anteeksipyynnön, joka koskee hänen 1980- ja 1990-luvulla tekemiään tv-sarjoja, joissa saamelaisia on kuvattu syrjivällä ja vääristelevällä tavalla.
1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala tekivät sketsihuumoria juopuneista saamelaisista useissa eri sketsiohjelmissa. Saamelaisia esittävät Naima-Aslak ja Soikiapää nähtiin Hymyhuulet-, Pulttibois- ja Manitbois-sarjoissa.
Petelius kertoo anteeksipyynnöstä tiedotteessaan.
– Haluan esittää julkisen anteeksipyyntöni kaikille saamelaisille. Pyydän anteeksi sitä haitallista vaikutusta, joka sketseillä on ollut. Ymmärrän vastuuni kansanedustajana ja kulttuurin tekijänä, Petelius kirjoittaa tiedotteessa.
Petelius kertoo Ylelle kokevansa, että nykyisessä parlamentaarisessa vastuullisessa asemassa kansanedustajana hänen on tuotava julki oma kantansa sketseihin, jotka yhä 30 vuoden jälkeen elävät eri alustoilla.
Peteliuksen mukaan sketsit ovat oman aikansa tuotteita, eikä hän tänä päivänä allekirjoita niitä. Aikanaan niillä pyrittiin parodioimaan valtaväestön ennakkoluuloja. Tässä ajassa Petelius kertoo ymmärtävänsä, kuinka syrjiviä ne ovat.
– Ne eivät edusta millään tavalla tätä päivää, Petelius toteaa Ylelle.
Saamelaisyhteisö on vuosia keskustellut sketsien ongelmallisuudesta. Petelius nostaa anteeksipyynnössään esille, että haluaa edistää saamelaisten oikeuksien toteutumista.
Aake Kalliala kommentoi Ilta-Sanomissa seisovansa vanhojen sketsien takana, mutta ei itsekään tekisi niitä nyt.
Petelius toivoo, ettei sketsejä enää esitettäisi
Peteliuksen mielestä sketseihin kohdistuva kritiikki on positiivinen merkki siitä, että ajat ovat muuttuneet.
– Nyt ymmärrämme aiempaa paremmin vähemmistöjä syrjiviä rakenteita yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme. Myös tietoisuus alkuperäiskansamme tilanteesta ja oikeuksista on lisääntynyt, Petelius kirjoittaa tiedotteessaan.
Petelius toivoo, ettei ongelmallisia sketsejä enää tietoisesti esitettäisi eivätkä nykyartistit käyttäisi niitä, sillä ne eivät ole tätä päivää. Hän harmittelee sitä, että sisällöt ovat internetissä lähteneet elämään omaa elämäänsä erilaisina muunnoksina, jotka rikkovat paitsi tekijänoikeuksia myös syventävät yhä uudelleen ennakkoluuloja ja virheellisiä mielikuvia saamelaisista.
– Kansanedustajana haluan edistää saamelaisten oikeuksia. Haluan olla edesauttamassa saamelaisten asiaa yhteistyössä yhteisön kanssa. Olkoon tämä ensimmäinen askel, Petelius kirjoittaa.
Hymyhuulet-sketsisarja on nähtävissä muun muassa Ylen Elävästä arkistossa. Ohjelmaan on lisätty saatesanat ohjelmasarjan rasistisesta sisällöstä.
Ylen julkaisupäällikkö Ismo Silvo kertoo, että sketsit löytyvät Elävästä arkistosta vastaisuudessakin. Hän näkee arkiston tyhjentämisen isona periaatteellisena kysymyksenä.
– Yleisradion arkisto on yksi kansallisia muisteja. Sinne on kertynyt Yleisradion tekemiä ohjelmia näiltä vuosikymmeniltä radiosta ja televisiosta, joten sinne kertyy sellaisia ohjelmia, jotka ovat aikansa synnyttämiä ja joita ei enää tehtäisi eikä julkaistaisi.
Ei aio kommentoida asiaa enempää
Petelius ei aio kommentoida anteeksipyyntöään julkisuudessa enempää, mutta lupaa jatkaa vuoropuhelua saamelaisyhteisön kanssa aiheesta ja pitää julkisuudessa esillä poliittisia toimia saamelaisten oikeuksien vahvistamiseksi.
– Kansanedustajana haluan tehdä työtä saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn edistämiseksi. Totuus- ja sovintokomission tarkoituksena on käydä läpi saamelaishistorian tapahtumat ja oppia saamelaisten vaikeuksista valtakulttuurin rinnalla.
Petelius painottaa, että historiassa tehdyt virheet on tärkeää käydä läpi.
– Ajattelen, että oma pyrkimykseni selvittää sketsien negatiiviset seuraukset saamelaisyhteisölle ja pyytää anteeksi on minun tapani osoittaa oppineeni historiasta ja korjata tehtyjä virheitä, Petelius kirjoittaa.
Hän aikoo sivistysvaliokunnan jäsenenä pyrkiä eduskunnassa myös vahvistamaan saamelaisten kulttuurisia ja kielellisiä oikeuksia.
– Ympäristönsuojelun puolella taas ajankohtaisia kysymyksiä Saamenmaalla ovat liialliset metsähakkuut ja haitalliset suunnitelmat Jäämeren radan rakentamiseksi, Petelius summaa ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä.
Entä muut pilkan kohteet?
Peteliuksen ja Kallialan vanhoissa sketseissä pilkataan saamelaisten lisäksi myös muun muassa romaneja. Peteliuksen anteeksipyyntö onkin herättänyt kysymyksen pilkatuista vähemmistöistä.
Pirkka-Pekka Petelius kertoo Ylelle olevansa valmis keskustelemaan myös muiden vähemmistöjen kanssa.
– Olen valmis siihen. Olen tänään lähettänyt Romaniasiain neuvottelukunnalle tapaamispyynnön, Petelius kertoo.
Pujottelun maailmancup järjestetään Levillä tänä viikonloppuna. Kisojen katsojamäärät ovat nousussa pari vuoden takaisen notkahduksen jälkeen. Kisat alkavat perjantaina iltaohjelmalla ja lauantaina ensimmäinen kisataan naisten pujottelu.
Eri maiden maajoukkueet ovat harjoitelleet ja valmistautuneet jo viikkoja pujottelukauden avaukseen.
Saksan alppihiihdon maajoukkueen tekniikkalajien päävalmentaja Bernd Brunner jakaa ohjeita urheilijoilleen, edessä on iltapäivän harjoitus Lapin pimenevässä kaamoksessa.
Useat maajoukkueet ovat harjoitelleet Kittilän Levillä ennen pujottelun maailmancupin avausviikonloppua. Joukkueet matkustivat Lappiin heti, kun Levillä päästiin harjoittelemaan luonnonlumella. Brunnerin mukaan Keski-Euroopan harjoitteluolosuhteet ovat olleet vaikeat lämpimän sään ja hankalan lumitilanteen vuoksi.
– Olemme täällä, koska olosuhteet ovat tällä hetkellä Euroopan parhaat. Täällä on täydellistä. Meille miinus 10–15 on hyvä harjoituskeli. 25 asteen pakkanen on hankala, mutta sekin menettelee, naureskelee Saksan maajoukkuevalmentaja Bernd Brunner.
Levin maailmancupista on kasvanut alppihiihdossa perinne sen jälkeen, kun maailmancup järjestettiin paikkakunnalla ensimmäisen kerran vuonna 2004. Silloin kilpailtiin ainoastaan naisten pujottelucupin osakilpailu, jonka voitti Tanja Poutiainen.
"Koko kylä elää näistä tapahtumista yhden viikonlopun ajan"
Alueen yrittäjille kisaviikonloppu on merkittävä tulonlähde. Sen talousvaikutus alueelle on noin 3–4 miljoonaa euroa, kertoo Visit Levin toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari.
– Koko kylä elää näistä tapahtumista yhden viikonlopun ajan. Tässä ollaan mukana aina pienistä kuljetuspalveluyrityksistä ohjelmapalveluyrityksiin, catering- ja ravintolapalveluista majoitusyrittäjiin. Vaikutus on laaja.
Yleisöä pujottelun maailmancupin avauskilpailussa Levillä.Maija-Liisa Juntti / Yle
Katsojien kiinnostuksen lopahtaminen herätti kisäjärjestäjät
Levin maailmancupin yleisömäärässä koettiin pohjakosketus kolme vuotta sitten, kun määrä putosi keskimäärin neljänneksen ja yleisöä oli viikonlopun aikana vain 15 000. Se uhkasi kaventaa myös yrittäjien tilipussia ja pohjusti järjestäjiä muuttamaan tapahtumaa.
– Poutiaisen Tanjan ja Palanderin Kallen lopettaessa pieni notkahdus tuli yleisömäärässä, ja siinä tuli kisan suhteen taantumaa, ja tapahtumaan tehtiin muutoksia. Nyt on kaksi viime vuotta menty noususuuntaan, toteaa Levin alppihiihdon maailmancupin pääsihteeri Marko Mustonen.
Vuonna 2015 maailmancupin osakilpailu jouduttiin Levillä perumaan lumen puutteen vuoksi. Se oli kolmas peruutus Levin maailmancupin historiassa.
Muutaman viime vuoden aikana viikonlopun yleisömäärä on kääntynyt taas nousuun. Vuoden 2016 pohjakosketuksen jälkeen yleisömäärä kääntyi kasvuun ja kävijöitä oli seuraavana vuonna jo 17 000. Viime vuonna järjestäjät ilmoittivat, että yleisöä kisapaikoilla oli viikonlopun aikana 20 000, saman verran kuin vuosina 2012–2014.
– Kansainvälinen matkailijamäärä on ehkä hieman paikannut tilannetta, jossa kotimaisten kävijöiden määrä on vähentynyt. Tänne tullaan tietysti lähialueilta, muun muassa naapurimaista, Ruotsista ja Norjasta seuraamaan kisoja, toteaa Visit Levin toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari.
TV-sopimukset ja yhteistyökumppanit pitävät talouden tasapainossa – lipputulot pienessä roolissa
Levin kisaviikonlopun budjetti on 1,5 miljoonaa euroa. Lipputulojen osuus tuotoista on ainoastaan viidennes ja valtaosa tuloista saadaan yhteistyö- ja TV-sopimuksista.
– Kansainväliset TV-tulot ovat suurin, ehkä yli 40 prosenttia, ja siihen lisättynä yhteistyösopimukset määrittelevät 80 prosenttia tuloista, laskee pääsihteeri Marko Mustonen cupin talousrakennetta.
Järjestäjät eivät tavoittele maailmancupin kilpailulla taloudellista voittoa, vaan pääpaino on maailmanlaajuisella näkyvyydellä. Maailmancup ei ole itsessään bisnes, vaan viivan alle odotetaan jäävän muutakin kuin riihikuivaa rahaa, toteaa Visit Levin toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari.
– Meillä on strateginen tavoite, että päästäisiin nollatulokseen. Olemme valmiita investoimaan alueen markkinointiin, että saadaan näkyvyyttä tapahtumalle. Tapahtumalla on satoja miljoonia katsojia, sitä ei voi vertailla rahaan, hän hehkuttaa.
Levillä lasketaan alppihiihdon maailmancupin osakilpailuja vielä tulevinakin vuosina, sillä tapahtuma on Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n kalenterissa ainakin vuoteen 2021 asti.
Yli sata vuotta sitten syntynyt ja 50-luvulla kuollut mies herättää vielä syksyllä 2019 tunteita puolesta ja vastaan. Mannerheim on jälleen ajankohtainen, kun Oulun yliopiston professori Vesa Puuronenpyysi Mannerheim-kuvan poistamista luokanopettajaopiskelijoiden kokoustilan seinältä, ja opiskelijajärjestö suostui.
Puurosen mukaan Mannerheimin kuva ei henkilön ristiriitaisen historian takia sovi opiskelijajärjestön kokoustilan seinälle. Professori viittaa opiskelijoille lähettämässään kirjeessä myös perhehistoriaansa ja Mannerheimin vastuuseen sisällissodan aikaisista kuolemista.
Yle tavoitteli Oulun yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden järjestön puheenjohtaja Sara Hagelbergiä kertomaan kuvan käytön taustoista ja sen poistamiseen johtaneista syistä, mutta hän kieltäytyi haastattelusta. Hagelberg on kuitenkin kertonut Oulun ylioppilaslehdelle, että kuva oli sattumanvarainen matkamuisto, ja sen poistaminen ei ollut kynnyskysymys.
Kun Mannerheimia tutkineelta historioitsijalta Teemu Keskisarjalta kysytään tapahtuneesta, hän on epäuskoinen ja huvittunut.
– Kuulostaa aivan internetin höpöjutulta, jota ei ole elävässä elämässä tapahtunut ainakaan vakavalla naamalla.
Keskisarja ei kuitenkaan tuomitse professori Vesa Puurosta tai opiskelijajärjestöä. Tapahtunut ei hänen mukaansa kerro kummastakaan osapuolesta mitään, mutta nykyajastamme sitäkin enemmän.
Mannerheim herättää edelleen tunteita
Kuvan tunteisiin meneminen liippaa Keskisarjan mielestä läheltä ongelmaa, jota hän kutsuu taannehtivaksi historiakäsitykseksi. Siinä nykyajan oikeuskatsomuksia sovelletaan historian merkkihenkilöihin. Jos tälle tielle lähdetään, pitäisi sen päteä Keskisarjan mielestä myös nykyajan ihmisiin.
– Sadan vuoden kuluttua kuvat Tarja Halosesta ja Sauli Niinistöstä yhtä lailla kuskataan kaatopaikalle ja heitä pidetään tuolloisen ajan korkeamman moraalin silmissä rikollisina tai taantumuksellisina.
Valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheim kuvattuna vuonna 1919. Kyseinen kuva ei ole sama, josta Oulun yliopistossa nousi aikaisemmin tällä viikolla.Helsingin kaupunginmuseo, Atelier Rembrandt
Historiallinen henkilö on aina aikansa muovaama, Teemu Keskisarja muistuttaa. Mannerheimin voidaan kiistatta todeta olleen esimerkiksi 1800-luvun aatelismies ja tsaarinkenraali, kiistellymmin vapaussoturi tai lahtarikenraali.
– Nämä kaikki ovat vähintäänkin puolikuolleita aatteita syksyllä 2019.
Mannerheimin omiminen nykyajan politiikan välineeksi on Keskisarjan mukaan ongelmallista.
– En suoralta kädeltä keksi, mitä Mannerheim voisi todistaa nykyajan politiikan kipupisteistä.
Keskisarjan mukaan Mannerheim on mielenkiinnon kohteena edelleen, koska hänellä oli kiinnostava ura ja elämä.
Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!
Juttua korjattu 21.11 klo 19.29: Muutettu Mannerheimin kuvan kuvateksti muotoon ”Valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheim kuvattuna vuonna 1919. Kyseinen kuva ei ole sama, josta Oulun yliopistossa nousi kohu aikaisemmin tällä viikolla.”. Aiemmin kuvassa luki virheellisesti, että Mannerheim olisi ollut kuvan ottamisen aikaan marsalkka.
Teknologiayhtiö Googlen omistama videopalvelu YouTube muuttaa ensi tammikuussa sääntöjään, jotka koskevat lapsille suunnattuja videoita. Muutoksen myötä sisällöntuottajien vastuu videoistaan kasvaa.
Uudistus johtuu siitä, että Yhdysvaltain kuluttajansuojaviranomaisen FTC:n ja New Yorkin osavaltion oikeusministerin mukaan YouTube on kerännyt laittomasti henkilökohtaisia tietoja lapsista ilman näiden vanhempien lupaa.
FTC kertoi syyskuussa julkaisemassaan tiedotteessa, että Google ja YouTube ovat sopineet maksavansa yhteensä 170 miljoonan dollarin korvaukset FTC:lle ja New Yorkin osavaltiolle lasten yksityisyyttä suojelevan COPPA-lain rikkomisesta. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin sakkomaksu, joka liittyy COPPA-tapaukseen.
COPPA antaa vanhemmille oikeuden määritellä, mitä tietoja verkkosivut voivat kerätä heidän lapsistaan. Laki kieltää tietojen keruun alle 13-vuotiaista ilman vanhempien suostumusta.
FTC:n mukaan YouTube oli kerännyt evästeiden avulla tietoja lapsille suunnattujen kanavien ja videoiden käyttäjistä.
Yhtiö tienasi miljoonia dollareita suuntaamalla personoituja mainoksia käyttäjille evästeiden kautta saatujen tietojen perusteella. Käyttäjän tietokoneelle asentuva eväste voi esimerkiksi seurata, millä verkkosivuilla käyttäjä vierailee.
Suuria muutoksia tulossa
Google kertoo muuttavansa tapaa, jolla yhtiö kerää ja käyttää tietoja lapsille suunnatusta sisällöstä YouTube-palvelussaan. Muutos on seurausta FTC:n kanssa tehdystä sopimuksesta. Uudet säännöt ovat maailmanlaajuiset, vaikka COPPA on yhdysvaltalainen laki.
Jatkossa YouTube vaatii, että sisällöntuottajien pitää ilmoittaa, jos heidän sisältönsä on suunnattu lapsille. Google kertoo, että se aikoo myös tunnistaa lapsille suunnattuja videoita tekoälyn avulla.
YouTube poistaa lapsille tarkoitetuista videoista käyttäjälle personoidut mainokset ja tilalle tulee ”asiayhteyteen sopivia” mainoksia. Googlen mukaan tämä voi joidenkin sisällöntuottajien kohdalla johtaa heidän saamiensa mainostulojen vähenemiseen.
Lisäksi lapsille suunnatuista videoista poistetaan muun muassa kommentointimahdollisuus ja julkisesti näkyvät tykkäykset.
Lapsi katsoo kännykällä leluvideota YouTubesta.Merja Siirilä / Yle
YouTube julkaisi viime viikolla videon, jolla se tiedottaa sisällöntuottajia tulevista muutoksista ja antaa ohjeet, kuinka käyttäjä voi merkata kanavansa ja videonsa lapsille suunnatuiksi. Yhtiö neuvoo luokittelemaan myös jo aiemmin palveluun ladatut vanhat videot.
Sisältö voi olla YouTuben mukaan suunnattu lapsille esimerkiksi silloin, kun videoissa painottuvat lapset ja lasten suosimat hahmot, lastenohjelmat, lelut, lastenlaulut, opetussisällöt ja lapsia kiinnostavat julkisuuden henkilöt.
Yhtiön edustaja toteaa videolla, että he eivät voi antaa lainopillisia neuvoja ja määrittää, onko jokin tietty video suunnattu lapsille. Viime kädessä sisällöntuottajat ovat itse vastuussa videoistaan ja heille voi tulla seuraamuksia, jos videoita ei ole merkattu oikein.
Valtavat sakot uhkaavat tubettajia
Amerikkalaisen teknologiasivusto The Vergen mukaan monet tubettajat ovat epätietoisia siitä, millainen sisältö tarkalleen ottaen pitäisi luokitella lapsille suunnatuksi ja mitä videoiden vääränlaisesta luokittelusta seuraa.
Harmaalla alueella ovat esimerkiksi pelivideot, leluarvostelut, anime, aikuisten animaatiosarjat ja Star Warsin kaltaiset suositut brändit, joilla on sekä lapsi- että aikuisfaneja. Sekin on epäselvää, voidaanko yksittäinen tubettaja katsoa lapsia kiinnostavaksi julkisuuden henkilöksi.
The Vergen mukaan FTC voi haastaa oikeuteen yksittäisiä YouTube-kanavien omistajia, jos nämä eivät noudata palvelun uusia sääntöjä. Esimerkiksi monilla leluvalmistajilla on lapsille suunnattuja YouTube-kanavia. Käytännössä siis kanavan ylläpitäjä voisi joutua oikeudellisiin vaikeuksiin, jos hän ei merkkaa lapsille suunnattua sisältöä oikein.
The Vergen mukaan COPPA-laki antaa FTC:lle mahdollisuuden vaatia 42 000 dollarin korvausta jokaisesta väärin merkatusta videosta.
– Jos FTC päättää, että kohteenamme on lapset, saamme sakot. Se on pelottavaa, leluvideoita Pixel Dan -kanavallaan julkaiseva Dan Eardley sanoi The Vergelle.
Teknologiasivusto arvioi, että FTC:n resurssit eivät kuitenkaan riitä kaikkien YouTube-videoiden valvontaan, joten viranomainen luultavasti keskittyy suosituimpien kanavien jahtaamiseen.
Kuvakaappauksia Pixel Danin leluvideosta ja englannin kielellä värejä opettavasta Learn Colors with Gorilla -videoista.Kuvakaappauksia Pixel Danin ja Learn Colors Gorilla videoista
"Syytä ottaa vakavasti"
Monia suomalaisia tubettajia edustavan vaikuttajatoimisto Troot Finlandin Head of Productions Kaisa Suomela arvioi sähköpostitse Ylelle, että YouTuben sääntömuutokset on syytä ottaa vakavasti.
– Emme kuitenkaan usko, että tämä tulee vaikuttamaan YouTuben suosioon merkittävästi. Hyvälle sisällölle riittää katsojia jatkossakin, Suomela sanoo.
Suomelan mukaan YouTube-sisältöjen valvomiseen tekoälyn avulla liittyy ongelma, että koneäly ei tunnista esimerkiksi pohjoismaisia kieliä tarpeeksi hyvin.
– Käyttäjillä on mahdollisuus raportoida virheelliset luokittelut YouTubelle. Nähtäväksi jää, mikä tulkintakäytäntö tulee olemaan.
Suomela toteaa, että koska kyseessä on uusi asia, niin tässä vaiheessa ei ole vielä tietoa, kuinka COPPA-lain soveltaminen tulee vaikuttamaan Suomessa ja Suomi-Tubessa.
Hänen mukaansa seuraukset esimerkiksi pohjoismaisille tubettajille tulevat YouTuben käyttöehdoista. Yhtiöllä on oikeus sulkea tubettajien käyttäjätilit, jos käyttöehtoja rikotaan.
– YouTube on itse sakkovelvollisuuden alla ja pyrkii tätä kautta antamaan vastuuta myös käyttäjilleen, Suomela arvioi.
Kongon demokraattisessa tasavallassa ainakin 5 000 ihmistä on kuollut tuhkarokkoon vuonna 2019, kertoo maailman terveysjärjestö WHO. Viranomaisten mukaan tauti on levinnyt koko maahan ja tartunnan on tänä vuonna saanut arviolta 250 000 ihmistä, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.
WHO:n mukaan kyseessä on maailman laajin ja nopeiten leviävä epidemia.
Tuhkarokko on tappanut Kongossa jo yli kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin verenvuotokuume ebola kuluneen 15 kuukauden aikana, BBC kertoo.
Maassa on kuluneen vuoden aikana järjestetty laajoja rokotuskampanjoita. Pelkästään syyskuussa viranomaisten mukaan rokotteen sai arviolta 800 000 lasta ja kaikkiaan neljä miljoonaa on jo rokotettu.
WHO:n mukaan vuonna 2017 tuhkarokkoon kuoli arviolta 110 000 ihmistä. Ennen kuin tuhkarokkorokote keksittiin vuonna 1963, maailmanlaajuisia epidemioita puhkesi muutaman vuoden välein ja tuhkarokkoon kuoli arviolta 2,6 miljoonaa ihmistä vuodessa.
Eteläisessä Walesissa sijaitsevan Aberfanin kaivoskylän alakoululaiset ovat aloittamassa viimeistä koulupäiväänsä ennen lomaa. Ilmoille kajahtaa tuttuun tapaan virsi All Things Bright and Beautiful, vapaasti suomentaen Kaikki valoisa ja kaunis.
Sitten kuuluu lähestyvä ääni, jota on kuvailtu paukkuvaksi jylinäksi. Alakoululaiset eivät heti ymmärrä, mitä heille seuraavaksi tapahtuu.
Aberfanin hiilikaivoksen jättimäiset jätekasat ovat romahtaneet ja vyöryvät vuorenrinnettä pitkin kylään. Jätevyöry imaisee alleen rinteessä olevia asumuksia ja peittää hetkessä myös osan Pantglasin alakoulua.
Oppilaat hautautuvat elävältä maanvyöryn alle. Myöhemmin tiedetään, että yhteensä 144 ihmistä sai surmansa. Heistä 116 oli lapsia.
– Kuulin itkua ja huutoa. Kun aikaa kului, ne hiljenivät hiljenemistään, kun lapset kuolivat, turmasta pelastautunut Jeff Edwards kertoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa.
Edwards itse haukkoi henkeään vyöryn alla noin puolitoista tuntia. Hänestä tuli BBC:n mukaan viimeinen turmasta pelastettu lapsi, vaikka kylän kaivamista jatkettiin vielä viikko onnettomuuden jälkeen.
Kuningatar Elisabet II teki vierailunsa Aberfaniin kahdeksan päivää onnettomuuden jälkeen. Mary Evans Picture Library / Lehtikuva
Surun ja epäuskon rinnalle nousi pian raivo, jonka kohteena olivat Britannian hallinto ja kaivostoimintaa kylässä pyörittänyt kansallinen hiilineuvosto National Coal Board.
Aberfanin asukkaat olivat jo pitkään olleet huolestuneita rinteelle kasaantuneesta jätevuoresta. Kyläläiset olivat aiemmin lähettäneet neuvostolle jopa kirjeitä, joissa he kertoivat olevansa huolissaan Pantglasin koulua uhkaavista jätekasoista ja kasojen alla olevasta lähteestä.
Hiilineuvoston kerrotaan syyttäneen onnettomuudesta rankkasateita ja vähättelevän omaa osuuttaan onnettomuuteen, vaikka jätekasat olivat huomattavasti korkeampia kuin oli sallittu.
Britannian parlamentin ylähuone totesi tutkimusten jälkeen raportissaan, että kansallinen hiilineuvosto on suurilta osin syyllinen Aberfanin turmaan.
The Oprah Magazinen mukaan hiilineuvosto kuitenkin kielsi edelleen osuutensa ja muun muassa kieltäytyi siivoamasta rinteeseen jäljelle jääneitä kaivosjätekasoja omaan piikkiinsä. Lopulta jätekasojen hävittäminen jouduttiin maksamaan Aberfanin katastrofirahastosta.
Kuulin itkua ja huutoa. Kun aikaa kului, ne hiljenivät hiljenemistään, kun lapset kuolivat. turmasta pelastautunut Jeff Edwards BBC:lle
Perjantaista 21. lokakuuta tuli musta päivä, jonka kerrotaan jääneen elävästi myös Britannian hovin mieleen. Prinssi Philip vieraili onnettomuuspaikalla jo seuraavana päivänä, mutta kansa närkästyi, kun itse hovin pää loisti poissaolollaan.
Kuningatar Elisabet II:n kerrotaan neuvonantajien ohjeista huolimatta viivytelleen onnettomuuspaikalla näyttäymistä, koska hän ei halunnut vaikeuttaa pelastustöitä. Kansa ja media tulkitsivat kuningattaren viivyttelyn ylimielisyytenä ja välinpitämättömyytenä.
Lopulta kuningatar saapui Aberfaniin kahdeksan päivää onnettomuuden jälkeen ja on vieraillut paikalla useamman kerran myös sen jälkeen. Hovin lähipiirin kerrotaan todenneen, että onnettomuuden jälkeinen viivyttely vaivaa edelleen kuningatarta.
Moni tutustui Aberfanin tapahtumiin The Crown-sarjan myötä. Sarjan kuvauksissa kulkue suuntaa hautajaisiin, jossa haudattiin kymmeniä lapsia.WENN.com / AOP
Aberfanin tapahtumat saivat aikanaan paljon julkisuutta.
Ne ovat nousseet uudelleen pinnalle, kun Netflixin alkuperäissarja The Crownin kolmas tuotantokausi ilmestyi suoratoistopalveluun. Kauden kolmannessa jaksossa käsitellään tragediaa.
Moni nuori katsoja on kertonut, ettei tiennyt tapahtumista ennen sarjan katsomista.
– Minua nolottaa sanoa, että ennen kuin katsoin The Crownia, en ollut kuullut tästä tragediasta. Nyt se on ainoa asia, jota pystyn miettimään, Twitter-käyttäjä Rachel Ballard sanailee tviitissään.
Postin lakkoon haetaan nopeaa ratkaisua. Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) kertoi hetki sitten, että Postin työriitaan haetaan ratkaisua erillisten selvityshenkilöiden avulla.
– Pau ja Posti ovat yhdessä pyytäneet selvityshenkilöitä mukaan tueksi tämän tilanteen ratkaisemisessa. He ovat Jukka Ahtela, Lauri Ihalainen, Lasse Laatunen ja Ann Selin, Paatero sanoi.
Jukka Ahtela toimii sivutoimisen sovittelijana valtakunnansovittelijan toimistossa, Lauri Ihalainen on SAK:n entinen puheenjohtaja, Lasse Laatunen on EK:n entinen työmarkkinajohtaja ja Ann Selin PAMin entinen puheenjohtaja.
Ylen tietojen mukaan selvityshenkilöt aloittavat työnsä huomisaamuna ja ovat varautuneet aluksi kolmen päivän selvitysrupeamaan.
Paateron mukaan he toimivat välittäjinä ja selvityshenkilöinä, mutta heillä ei ole mitään erityistä virallista mandaattia. Heillä ei ole ainakaan vielä mitään varsinaista aikataulua, mutta Paatero uskoo sen selviävän Postin ja PAUn kesken.
– Tässä on monimutkainen tapaus ja siellä on tilanteita, jotka eivät ole PAUn ja Paltan sopimuksen alaisia, jonka takia on hyvä, että on muitakin tahoja, Paatero perusteli.
Postilakon selvityshenkilöt Jukka Ahtela, Lauri Ihalainen, Lasse Laatunen ja Ann SelinLehtikuva
Ratkaisua haetaan noin 700 pakettilajittelijan tilanteeseen, jotta heidän työehtonsa eivät heikentyisi.
Postin työntekijät ovat torstaina osoittaneet mieltään työnantajaa vastaan. Valtion omistama Posti siirsi pakettilajittelijat heikompaan työehtosopimukseen. Heidän palkkarakenteensa muuttuisi. Posti luvannut, että heidän ansionsa säilyvät ennallaan reilun kahden vuoden ajan.
Postin työntekijöiden järjestämässä mielenilmauksessa työntekijät vaativat Postin hallituksen erottamista ja sitä, että valtio puuttuu alan työehtojen heikentämiseen.
Omistajaohjausministeri Paateron oli tarkoitus pitää tiedotustilaisuuden eduskunnassa jo heti postilaisten mielenilmauksen päätyttyä. Juuri kun tiedotustilaisuuden oli määrä alkaa, Paateron avustaja kävi toteamassa, että Paateron tilaisuus on lykätty kahdella tunnilla "akuutin lakkotilanteen takia" alkavaksi kello 15.55.
Ennen Paateron lykkääntynyttä tilaisuutta ohi kulkenut pääministeri Antti Rinne (sd.) oli kovin vaitonainen tilanteesta.
– Lakko pitäisi saada loppumaan. Tilanne on valtakunnansovittelijan käsissä, hän sanoi.
Työriita takalukossa
Posti on valtion omistama yhtiö. Työntekijät syyttävät valtiomistajaa lyhytnäköisestä henkilöstöpolitiikasta.
Työntekijöiden ja työnantajan välejä kiristää tällä hetkellä eniten 700 pakettilajittelijan siirtäminen halvempaan työehtosopimukseen.
Viime päivinä hämmennystä ovat herättäneet myös omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) lausunnot asiasta. Sirpa Paatero sanoi torstaina MTV:lle, että hän ei ole ollut sopimassa pakettilajittelijoiden siirtämistä halvempaan työehtosopimukseen. Paatero myös vetosi osapuoliin nopean sovun saavuttamiseksi.
Iltapäivällä Paatero tarkensi tiedotteessaan, että hän oli tietoinen siirtoaikeista mutta varsinaisesta päätöksestä hän kuuli vasta päätöksen jälkeen.
Perusteluna siirrolle on Postin työnantajapuolen mukaan se, että valtionyritys joutuu kilpailemaan muiden yritysten kanssa ja niissä on pienemmät palkat.
Mielenosoittajat: Pakettilajittelijoiden tilanne ratkaistava
Mielenosoituksessa paikalla ollut Postin pääluottamusmies Satu Ollikainen kertoi Ylen suorassa lähetyksessä eduskunnan portailta, että torstai-iltapäivän mielenosoituksessa on kyse laajemmasta asiasta kuin päältä päin voi näyttää.
– Kyse tässä mielenosoituksessa on noin 750 pakettilajittelijasta ja heidän työehdoista ja palkan riittävyydestä, mutta jos tämä menee läpi, kyse on tuhansien ja taas tuhansien ihmisten palkoista ja työehdoista, Ollikainen sanoi.
Mielenosoittajillla on mukanaan plakaatteja, joissa lukee muun muassa näin: Sanomme ei tes-shoppailulle! Missä on ahneuden raja? Hävetkää johtajat! Yleislakko tulee – oletko valmis? Johto ulos, paranee tulos.
Samalla mielenosoittajat vaativat omistajaohjausministeri Sirpa Paateroa toimimaan ja Postin hallitusta ulos.
Postilainen mielenosoittaja Jutta Peltonen vaatii myös Paaterolta toimia.
– Paatero saisi lopettaa puheitten pyörtämisen. Paaterohan sanoi syksyllä, että pakettilajittelijat pitäisi saada mukaan meidän työehtosopimukseen.
Jutta Peltosen puoliso Olli Peltonen on niin ikään postilainen ja antaa esimerkin työehtoshoppalun vaikutuksesta toimeentuloon.
– Karkeasti 30 prosenttia palkkaa ja 10 prosenttia lisää työaikaa heikommalla palkalla, Peltonen laskee.
Kankaanpääläinen postilainen Niina Kallioniemi arvelee, että ratkaisu Postin tilanteenseen voisi ratketa helpostikin.
– Tilanne helpottuisi heti, jos pakettijakelijat saataisiin takaisin postilaisten työehtosopimuksen piiriin.
Myös hänestä kyse on tavallaan kokoaan laajemmasta asiasta: on vaara, että työehtoshoppailu vain lisääntyy ellei pakettijakelijoiden tapauksessa oteta pakkia.
Mielenosoittajat vaativat, että "työehtoshoppailun" kielto olisi kirjattava työlakiin. Heitä toistuvasti myös ihmetyttää Postin maksamat valtavat osingot ja se, että tuloksellinen työpaikka aikoo halpuuttaa palkkoja.
Itsekin aikoinan Tukholmassa postia lajittelemassa ollut Helsingin yliopiston professori Heikki Patomäki toi mielenosoittajille satojen kulttuurityöläisten allekirjoittaman tukivetoomuksen.
– Postin on oltava julkinen palvelu ja palkkojen kohdillaan, Patomäki julisti. Hän myös kohdisti huomiota solidaarisuuteen, jota Postin tilanne juuri nyt hänen mukaansa tarvitsee.
– Olemme Postin työntekijöiden puolella, Patomäki lopettaa puheenvuoronsa.
Puheen jälkeen mielenosoittajat siirtyivät lauluvaiheeseen. Pirkanmaan postilaiset lauloivat oman teoksensa Postin tilasta ja perään luikautettiin lastenlaulun sävelin "Täti Paatero" -laulu.
Laulun jälkeen vuorossa oli runonlausuntaa. Pitkässä runomuotoisessa pamfletissa todettiin, että "niin kauan kuin jatkuu työehtoshoppailu, niin kauan jatkuu myös lakkoilu". Runo sai kaikuvat aplodit.
Mielenilmaus päättyi kello 13.55.
Korjaus klo 17.30: Toiseen työehtosopimukseen siirrettyjä pakettilajittelijoita on 700, ei 750.
Helsingissä viime vuonna tapahtuneesta kotihoidon potilaan kuolemasta on käynnistetty esitutkinta. Tutkinta liittyy tapaukseen, jossa sairaalasta kotihoidon piiriin keväällä 2018 siirtynyt nainen ehti olla asunnossaan kuolleena pitkään ennen kuin hänet löydettiin.
Asiasta uutisoi aikoinaan ensimmäisenä Helsingin Uutiset. Lehden haastattelema Helsingin kaupungin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden tuolloinen viransijainen, johtaja Arja Peiponen sanoi, että hoitajan olisi pitänyt käydä naisen luona, mutta ei jostain syystä ollut käynyt.
Tutkintanimikkeenä on virkavelvollisuuden rikkominen. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jukka Larkio ei tässä vaiheessa halua ottaa kantaa siihen, keneen tai mihin tutkinta kohdistuu.
Larkion mukaan esitutkinnan alkaminen puolitoista vuotta kuolemantapauksen jälkeen on tämänkaltaisessa tapauksessa normaali.
– Aika tuntuu kyllä pitkältä, mutta siinä tehtiin ensin esiselvittely, jonka jälkeen Valviralta pyydettiin lausunto, jotka ovat suhteellisen pitkäkestoisia. Lausunnon jälkeen neuvottelin asiasta syyttäjän kanssa ja päätin käynnistää esitutkinnan.
"Teemme kaikkemme, ettei vastaavaa tapahtuisi"
Helsingin kaupunki kertoo saaneensa tiedon esitutkinnan käynnistymisestä. Kaupungin mukaan kuolemantapauksen jälkeen sosiaali- ja terveystoimessa käytiin läpi sairaalan ja kotihoidon henkilöstön kanssa lävitse kotiutusohjeet ja varmistettiin, että ne ovat yksiselitteiset.
Myös perehdytyksessä aiotaan kiinnittää aiempaa enemmän huomiota kotiutusohjeiden läpikäymiseen.
– Olemme arvioineet tämän tapauksen johdosta kotiutukseen liittyvät toimintatapamme. Teemme kaikkemme, ettei vastaavaa tapahtuisi, Helsingin kaupungin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja Seija Meripaasi kommentoi tiedotteessa.
Meripaasin mukaan sairaalassa ja kotihoidossa käytetään samaa tietojärjestelmää, mutta se ei erikseen hälytä, jos potilas pääsee sairaalasta.
– Tämä vaikutti osaltaan siihen, että kotihoito jäi käsitykseen, että potilas jäi sairaalaan, Meripaasi pahoittelee.
