Virolaispoliitikot pääministeriä myöten ottivat keskiviikkona kantaa oikeistopopulistisen Ekre-puolueen puheenjohtajan, sisäministeri Mart Helmen Natoon liittyviin kommentteihin.

Helme kertoi tiistaina suomalaisille politiikantoimittajille järjestetyssä tilaisuudessa Viron valmistelevan "suunnitelma b:tä" sen varalle, ettei Nato pysty täyttämään velvoitettaan puolustaa Baltian maita.

– Työskentelemme suunnitelma b:n parissa, eli sen parissa, mitä Viro – eikä vain Viro vaan myös muut Baltian maat – aikoo tehdä, jos se, mitä Macron sanoo, on totta, Helme sanoi viitaten Ranskan presidentin Emmanuel Macronin taannoisiin puheisiin Naton epäluotettavuudesta.

Helme kertoi pitävänsä Macronin puheita aivokuolleesta Natosta osittain liioitteluna, mutta näkevänsä Natossa ongelmia. Hän kertoi suomalaistoimittajille olevansa huolissaan esimerkiksi siitä, että amerikkalaiset puhuvat niin paljon Kiinasta unohtaen Venäjän.

– Virolle Venäjä on aina uhka, Helme painotti.

Viron sisäministerin Nato-kommenteista kirjoitti ensimmäisenä Iltalehti.

Viron johto kiistää Helmen puheet

Keskiviikkona Viron ylin johto kiisti niin sanotun suunnitelma b:n olemassaolon ja korosti Viron läheisiä suhteita Natoon.

Pääministeri Jüri Ratas totesi Postimees-lehden haastattelussa Naton olevan Virolle "a-, b- ja c-suunnitelma." Hänen mukaansa Naton toimintakykyä ja liittolaisuutta ei pidä kyseenalaistaa.

Puolustusministeri Jüri Luik otti asiaan kantaa tiedotteella, jossa ilmoitti puheiden suunnitelma b:stä olevan absurdeja.

– Hallitus ei ole keskustellut eikä aio keskustella minkään suunnitelma b:n kehittämisestä. Tällaiset puheet vain heikentävät Naton yhtenäisyyttä. Natolle ei ole Viron puolustuksessa vaihtoehtoa, Luik kirjoitti.

Myös ulkoministeri Urmas Reinsalu painotti Viron yleisradion ERR:n haastattelussa Naton tärkeyttä Virolle.

– Viro on valmis tekemään oman osansa Nato-liittolaistensa puolustamisessa eikä meillä ole syytä epäillä Nato-liittolaisten uskollisuutta meitä kohtaan, Reinsalu sanoi.

Uutissivusto Delfi kysyi mahdollisen suunnitelma b:n olemassaolosta myös Latvian puolustusministeriltä, joka kiisti kuulleensa asiasta mitään.

Monet opposition edustajat ovat vaatineet Helmeä eroamaan tehtävästään Nato-puheiden takia. Esimerkiksi maan suurimman oppositiopuolueen, reformipuolueen, puheenjohtaja Kaja Kallas sanoi tänään Delfi-uutissivustolle, että Viroa hallitsee kaaos, ei hallitus.

– Helmen lausumat ovat asiantuntemattomia ja heikentävät Viron mainetta. Normaalitilanteessa niiden pitäisi johtaa ministerin eroon, Kallas totesi.

Helme selitteli puheitaan jälkeenpäin

Sisäministeri Helme väitti keskiviikkona medialle lähettämässään tiedotteessa suomalaistoimittajien ymmärtäneen hänen kommenttinsa väärin.

Iltapäivällä hän tarkensi puheitaan Postimees-lehdelle.

– Kun luin haastatteluni kirjoitettuna, huomasin, että siitä voi tosiaan saada vaikutelman, että käynnissä olisivat keskustelut [vaihtoehtoisesta puolustusliitosta] naapurimaiden kesken, Helme sanoi.

– Tarkoitin kuitenkin ennen kaikkea sitä, että samat huolet koskevat kaikkia valtioita Suomesta Puolaan, ehkä etelämmäksikin, hän jatkoi.

– En sanonut sana sanalta, että olisimme tekemässä muiden maiden kanssa yhteistä suunnitelma b:tä, mutta sellainen vaikutelma on voinut jäädä. Toimittajat ovat oikeassa, kun sanovat ymmärtäneensä niin. Mutta minä sitä niin en ajatellut.

Postimees teki faktantarkistuksen suomalaistoimittajan haastattelutilanteessa nauhoittaman äänitteen perusteella ja päätyi siihen, että sisäministeri oli puhunut epäselvästi.

"Suunnitelma b", johon Helme viittaa voidaan lehden mukaan tulkita vaihtoehtoisen puolustusliiton suunnitteluksi, mutta ei välttämättä.

Politiikantutkija: kommentit heikentävät Viron uskottavuutta

Tallinnan yliopiston politiikantutkija Tõnis Saarts sanoi keskiviikkona Ylelle, että Helmen Nato-puheet heikentävät Viron valtion ja hallituksen kansainvälistä uskottavuutta.

– Ulkopuolelta katsottuna näyttää nyt epäselvältä, kuka luo ja kehittää Viron turvallisuuspolitiikkaa. Onko se pääministeri Jüri Ratas, puolustusministeri Jüri Luik vai sisäministeri Mart Helme? Kehen pitää ottaa yhteyttä, jos haluaa kuulla Viron hallituksen kannan näihin asioihin?

Mart Helme tunnetaan provosoivista kommenteistaan, joita hän joutuu selittelemään jälkeenpäin ja jotka muut hallituskumppanit tuomitsevat.

Tõnis Saarts ei usko tiistaisten Nato-puheiden olleen Helmeltä tietoinen ja strateginen valinta.

– Pikemminkin hän oli ajattelematon eikä tajunnut, kenelle ja missä asemassa hän puhui, ja millaisia tulkintoja puheista voidaan vetää.

Saarts ei usko Viron hallituksen kaatuvan sisäministerin Nato-puheisiin.

– Tämä hallitus on selvinnyt pahemmistakin kriiseistä. Kukaan ei halua uutta hallituskriisiä. Helmen puheet ovat vain yksi lisä pitkään selkkausten ketjuun tällä hallituskaudella.

Viime viikkoina Viron hallitus on ollut kriisissä Ekre-puolueen maaseutuministerin Mart Järvikiin liittyvän epäluottamusskandaalin vuoksi.

Lisää aiheesta:

Oikeistopopulistisen Ekren puheenjohtajan mukaan Viron hallitus valmistelee b-suunnitelmaa Naton ongelmien varalle

Viron hallitus huojuu – oppositio vaatii valehtelusta epäillyn Ekre-puolueen maaseutuministerin eroa

Terveyskeskuksen ylilääkärin viesti yllätti vastavalmistuneen nuoren lääkärin.

Pienessä kunnassa oli kyllä lääkäripula, mutta vastavalmistunutta lääkäriä ei silti voitaisi heti palkata työhön. Syynä oli vuokratyösopimus, jolla lääkäri työskenteli parhaillaan samassa terveyskeskuksessa.

Kutsutaan nuorta lääkäriä vaikkapa Nelliksi. Hän oli tyytyväinen päästyään tutustumaan pienen kunnan terveysaseman työhön vuokralääkäriyrityksen kautta.

Pian Nelli oli vakuuttunut, että haluaisi jatkaa työtään samassa paikassa, kun vuokratyösopimus kesällä päättyisi.

Hän oli valmis siirtymään terveyskeskuksen palkkalistalle ilman välikäsiä. Nelli tarvitsi suoran työsopimuksen, joka kerryttäisi työkokemusta erikoislääkärikoulutusta varten.

Terveyskeskuksen ylilääkärikin oli valmis palkkaamaan Nellin. Seuraava käänne siis yllätti.

– Ylilääkäri kertoi minulle, että asia ei taidakaan olla niin yksinkertainen. Heillä oli sopimus, joka koski vuokratyöntekijöitä. Siinä oli jonkinlainen karenssiaika, joka estäisi palkkaamiseni joksikin aikaa, Nelli kertoo.

Tilanne ärsytti ja ahdisti Nelliä. Näytti siltä, että omat suunnitelmat olivat menossa uusiksi. Tutuiksi tulleet potilaatkin pitäisi jättää.

– Työ terveyskeskuksessa on aivan erilaista, kun tuntee potilaat. Olisin joutunut luopumaan hoitosuhteista, Nelli kertaa tapahtumia.

Yle ei kerro tässä yksittäisessä tapauksessa Nellin tai ylilääkärin henkilöllisyyttä eikä vuokralääkäriyrityksen nimeä. Esimerkki kertoo vuokratyön käytöstä yleisellä tasolla, ei vain tietyn kunnan ja yrityksen välillä.

Googlauskin sen paljastaa: Rekrytointikieltoja kuntien sopimuksissa

Rekrytointikielto. Sillä nimellä karenssia kutsutaan työnantajan ja vuokralääkäriyrityksen sopimuksessa.

Sopimusehdon mukaan vuokralääkäriä käyttävä terveyskeskus ei saisi palkata samaa työntekijää puoleen vuoteen. Sanktiona eli rangaistuksena on puolen vuoden laskutusta vastaava summa terveysaseman maksettavaksi.

Kun Nelliä koskevan kilpailukiellon sanamuotoja googlettaa, löytyy nopeasti pari vanhempaa, mutta vastaavaa sopimusta eri puolilta Suomea.

Keski-Suomessa Kinnulan kunta vuokrasi vuosina 2015 ja 2016 samankaltaisella ehdolla lääkäreitä Med Group -konsernilta terveyskeskukseen. Kinnulassa rekrytointikiellon pitävyyttä ei jouduttu testaamaan. Kunta maksoi lääkäreistään 108 euroa tunnilta.

Varsinais-Suomessa Liedon kunta oli itse kirjannut rekrytointikiellon omaan sopimuspohjaansa. Liedosta saadun tiedon mukaan ehto kopioitiin muista sopimuksista ja muotoiltiin yhdessä vuokralääkäriyritysten kanssa.

Lieto teki kilpailutuksen jälkeen sopimuksia useiden vuokralääkäriyritysten kanssa vuonna 2016. Sopimuskaudet päättyivät viime vuoden lopussa. Listalta löytyy alan tuttuja nimiä: Mehiläinen, Attendo Terveyspalvelut (nykyisin Terveystalo), Smile Doctors ja Coronaria.

Yle on tarkistanut verkosta löytyvien sopimusten paikkansapitävyyden. Nelli ei työskennellyt Kinnulassa tai Liedossa.

Kuntien peruste tällaisiin sopimusehtoihin suostumiseen on hyvin yksinkertainen: huutava lääkäripula.

Nellistä vaadittiin aluksi 100 000 euron korvausta

Palataan tämänvuotiseen Nellin työnantajan vaihtoon vuokralääkäriyrityksestä julkiselle terveysasemalle. Nelli halusi siis vaihtaa työpaikkaa alle kuusi kuukautta vuokratyösopimuksen päättymisen jälkeen.

Vuokralääkäriyrityksen ensimmäinen korvausvaatimus Nellin uudelle työnantajalle oli noin 100 000 euroa rekrytointikiellon rikkomisesta.

Terveysaseman ylilääkäri ei moiseen suostunut.

Nelli koki olevansa puun ja kuoren välissä.

–Vuokrafirman ja terveysaseman eturistiriidat olivat ilmeiset. Koin velvollisuudentuntoa molempiin suuntiin. En pitänyt siitä, että yrityksen ja kunnan sopimus sitoisi minua, en ollut ehtoa itse allekirjoittanut. Vuokrafirma ja kunta olivat tehneet sopimuksen keskenään.

Kiista jatkui.

Yritys puolitti vaatimuksen 50 000 euroon. Sitten tuli ehdotus kuukauden laskutuksen suuruisesta korvauksesta. Ylilääkärin mukaan sovitteluratkaisuja ehdotettiin aina puhelinkeskusteluissa, ei sähköpostilla.

Lopulta yritys ilmoitti, ettei heillä ole vaateita. Yritys totesi, ettei halua vaikeuttaa nuoren lääkärin työllistymistä.

Nellin osalta tarina siis päättyi onnellisesti, mutta hänelle jäi tapahtuneesta paha maku suuhun.

– Tämä on kuntien ahdingolla rahastamista. Vuokralääkäriyritykset saavat palvelustaan korvauksen kuukausittain. Erillinen sanktio ei ole perusteltu, Nelli pohtii.

– Minun löytämisessä yrityksen ei tarvinut tehdä juuri mitään. Annoin itse sähköpostini esittelytilaisuudessa ja tarjous tuli siihen. Elämässäni oli sellainen tilanne, johon tämä vuokratyö silloin sopi, Nelli kertoo.

Nuori lääkäri siis pääsi mieluisalle julkisen sektorin työnantajalle ja kerryttämään työkokemusta erikoistumista varten. Aiempaan vuokratyönantajaansa Nelli oli tyytyväinen, työterveyshuoltoa lukuunottamatta.

Vuokratyöfirmakin kiitti lopuksi yhteistyöstä.

Ylilääkäri: Rekrytointikielto johtaa lääkäripalvelujen ostokierteeseen

Ylen tavoittama, Nellin palkannut ylilääkäri pitää rekrytointikieltoja hankalina.

– Sopimusehto vaikeuttaa nuoren lääkärin työllistymistä. Kuntien osalta korvaus on kohtuuton, ylilääkäri kiteyttää asetelman.

Ylilääkäri on törmännyt vastaavaan tilanteeseen aiemmin vuosia sitten.

– Käytäntö johtaa lääkäripalvelujen vuokrauskierteeseen, jos muulla tavoin ei voi rekrytoida, ylilääkäri arvioi.

Lääkäriliiton arvion mukaan tuhannet lääkärit työskentelevät vuosittain keikkalääkärinä vuokrayrityksen kautta. Erityisesti nuoret, hiljattain valmistuneet lääkärit tekevät vuokrakeikkoja.

Nellin mielestä kuntienkin toiminnassa olisi parantamisen varaa – varsinkin, jos ne haluavat palkata nuoria lääkäreitä suoraan.

– Kunnilla olisi tehostamista markkinoinnissa. Heiltä ei tule tarjouksia sähköpostiin. En olisi kuullut tästä terveysasemasta ilman vuokratyöyritystä, Nelli kertoo.

Nelli: Tieto rekrytointikiellosta muuttaa suhtautumisen työhön

Lääkärit eivät aina tiedä heitä koskevasta rekrytointikiellosta tai -palkkiosta. Ei tiennyt Nellikään, kirjallisesta työsopimuksesta huolimatta.

– Keskustelin ehkä välitysfirman yhteyshenkilön kanssa aiheesta. Hän saattoi mainita jotain sen tapaista kuin, että ”kyllähän meille jonkinlainen korvaus kuuluu rekrytointityöstä", Nelli muistelee.

Vastavalmistuneen lääkärin mielestä tieto rekrytointikiellosta ei ole eduksi työnkuvalle. Potilaisiin suhtautuu eri lailla, kun tietää, että työ on väliaikaista.

– Jos tietäisin rekrytointikiellosta työsuhteen alussa, suhtautuisin työhön eri lailla. En voisikaan jäädä samaan työpaikkaan, Nelli pohtii.

Nelli arvelee, ettei häntä kohdannut tilanne ole kuitenkaan yleinen ongelma kunnissa. Eivätkä kaikki keikkalääkärit halua jäädä samaan työpaikkaan.

Samaa mieltä on sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesjohto. Palautetta kunnilta ei ole hirvittävästi tullut.

Samaan aikaan terveyskeskuksissa on kuitenkin lääkäripula.

Lääkäriliitto: Rekrytointipalkkio on este siirtyä kunnan palvelukseen

Lääkäriliitto arvostelee vuokralääkäriyritysten rekrytointikieltoja ja -palkkioita virkamiehiä tomerammin.

Liiton mielestä joskus jopa kohtuuttomuuksiin nousevat palkkiot muuttuvat työntekijälle esteeksi siirtyä samalle työnantajalle, jolle hänet on ensin vuokrattu.

– Ydinongelma on, että järjestelmä hankaloittaa ihmisten siirtymistä pysyviin työsuhteisiin julkiselle sektorille. Se on erityinen harmi lääkäreiden, mutta myös potilaiden kannalta, sanoo Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarni.

Lääkäreiden työntekijäliiton mielestä palkkiota koskeva sopimusehto toimii suoraan kuin työntekijälle asetettu kilpailukielto. Liitto vaatii lakiin tarkkoja rajoja ja palkkioille enimmäismäärää.

– Kymmenien tuhansien eurojen palkkiot tai sakot ovat kohtuuttomia. Sakko tai palkkio, samapa tuo miksi niitä kutsutaan. Käytännössä se estää, että tällainen työntekijä palkataan, Samuli Saarni arvioi.

Lääkärien ammattiliitto epäilee, että vuokraussopimuksiin kirjattu nimenomainen rekrytointikielto olisi Euroopan unionin vuokratyödirektiivin vastainen.

Direktiivissä säädetään mitättömiksi lausekkeet, joilla estetään vuokratyöntekijän suora palkkaus. Määräys ei kuitenkaan rajoita järjestelyjä, joiden perusteella vuokrafirmat saavat kohtuullisen korvauksen palveluistaan.

Vuokratyöyrityksille rekrytointikielto tai -palkkio on tapa turvata omaa liiketoimintaa.

Kyse ei ole pelkästään lääkäreistä. Samankaltaiset sopimuskäytännöt koskevat myös ruokakauppojen vuokraamia kassamyyjiä.

Samaan aikaan vuokratyötä mainostetaan tapana työllistyä johonkin yritykseen.

Huoli rekrytointikieltojen tai -palkkioiden haitoista ei ole uusi.

Parikin ministeriä joutui vastaamaan kansanedustajien kysymykseen vuokratyöntekijöiden rekrytointipalkkioista tämän vuosikymmenen alussa. Silti palkkiokäytäntö ei ole merkittävästi muuttunut vuosien aikana.

Vuokraajayritys: Kunnat eivät itse pysty houkuttelemaan lääkäreitä

Yksi vuokralääkäreitä kunnille välittävä yritys on Med Group. Potilaat ja lääkärit tuntevat sen ehkä paremmin Onni terveys -nimellä.

Liiketoimintajohtaja Janne Aaltosen mielestä lääkäreiden työllistymisessä ei ole ongelmia eikä vuokralääkäritoiminta estä työllistymistä kuntiin.

Aaltonen kertoo, että jos heidän vuokraamansa lääkäri siirtyy nopeasti kunnan palvelukseen, puhutaan 3 – 6 kuukauden palkan suuruisesta palkkiosta. Siis yrityksen kuukausittaisen vuokralaskutuksen lisäksi.

– Yritys joutuu tekemään melko paljon työtä löytääkseen työntekijän tehtävään, johon kunta ei itse ole kyennyt palkkaamaan työntekijää. Mikäli rekrytointipalkkiota ei olisi, tilaajan olisi aika helppo siirtää työntekijä omaan palvelukseensa, Aaltonen perustelee.

– Tarjoamme kunnille työntekijöitä, joita kunnat eivät itse pysty houkuttelemaan.

Med Groupin osti vuonna 2018 Tradeka, joka jatkaa edistysmielisen osuuskauppaliikkeen eli E-liikkeen perintöä. Osuuskunta Tradeka tunnetaan niin sanotun punapääoman viimeisenä linnakkeena.

Tradeka korostaa periaatteissaan vahvasti yhteiskuntavastuuta. Osuuskunta muistuttaa, että se omistajana haluaa "tuottaa sekä hyvää tulosta että hyvää suomalaiselle yhteiskunnalle".

Moni vuokratyöntekijä ei tiedä, mitä hänestä on sovittu

Liiketoimintajohtaja Janne Aaltosen mukaan Med Group on siirtynyt käyttämään sopimuksissaan rekrytointikiellon sijasta rekrytointipalkkio-sanaa. Hän myöntää, että kieltoehto on voinut lukea joissakin vanhoissa, mutta voimassaolevissa sopimuksissa vielä tänäkin vuonna.

– On saattanut olla semmoisia sopimuksia, jotka ovat päättyneet vasta hiljattain. Kun on puhuttu rekrytointikiellosta, niin varsinaisesti kysymyshän ei ole mistään kiellosta. Käytännössä kyse on aina ollut palkkiosta, vastaa Aaltonen.

Janne Aaltosen mukaan on harvinaista, että vuokrafirma saa korvauksen, kun vuokrattu lääkäri siirtyy kunnalle töihin. Rekrytointipalkkiossa on kysymys vuokralääkäriyrityksen liiketoiminnan suojaamisesta.

– Rekrytointikiellon tai -palkkion ajatuksena on ollut ennemminkin luoda kannustin hankkia vuokratyövoimaa, Janne Aaltonen perustelee.

Siis: kunta joutuu maksamaan ylimääräistä, jos se haluaa siirtyä vuokranmaksusta yritykselle palkanmaksuun työntekijälle.

Aaltonen vahvistaa, etteivät työntekijät välttämättä tiedä itseään koskevasta suoran palkkauksen ehdosta, jonka yritys ja kunta ovat tehneet.

– Rekrytointikielto tai -palkkio ei liity lääkärin kanssa tehtävään työsopimukseen. En osaa sanoa, että keskustellaanko tästä asiasta systemaattisesti, Aaltonen kertoo käytännöstä.

Nelli: Solidaarisuus, työterveyshuolto, koulutus ja lomat ratkaisivat

Palataan vielä Nelliin.

Hän oli pääasiassa tyytyväinen vuokralääkäriyrityksen leivissä, oli helppo sopia työnteosta ja poissaoloista. Miksi Nelli halusi lopulta terveyskeskukseen töihin – suoralla sopimuksella ilman välikäsiä?

– Solidaarisuussyistä ja yhteiskuntaetiikan vuoksi. Palkkaamiseni tuli paljon kalliimmaksi firman kautta.

– Omaksi edukseni suorassa työsopimuksessa on parempi työterveyshuolto, mahdollisuus työnantajan kustantamiin ammatillisiin koulutuksiin ja vuosilomien kertyminen, Nelli kuvailee.

LUE LISÄÄ:

Mistä hallitus aikoo saada terveyskeskuksiin tuhat uutta lääkäriä? "Vaikka työnantaja joustaisi, nuoret lääkärit eivät halua tänne töihin"

Osa kunnista hätäratkaisujen edessä lääkäripulassa: Lääkäri ei muuta ellei puoliso saa töitä

5 000 euron palkka tai pakko eivät riitä houkuttelemaan terveyskeskuksiin lääkäreitä – nuoret lääkärit kertovat, mikä saisi

Pizzakokki joutuu oikeuteen resepteistä, yrittäjä pelkää yllätyslaskua sopimusrikkeestä – Näin kilpailukieltosopimusten käyttö yleistyy

Intia saattaa tuoda markkinoille miesten ehkäisypistoksen ensimmäisenä maailmassa, kertoo intialaislehti Hindustan Times.

Ehkäisyruiske pistetään paikallispuudutuksessa kivesten lähellä sijaitsevaan, spermaa sisältävään putkeen. Pistoksen teho kestää 13 vuotta.

Hindustan Timesin mukaan Intian lääketieteellisen tutkimuksen neuvosto on menestyksekkäästi testannut ruiskeen kliinisissä kokeissaan. Nyt ehkäisyruiske on tutkijoiden mukaan lähetetty hyväksyttäväksi Intian valvovalle lääkeviranomaiselle.

Kokeita johtanut tutkija RS Sharma kertoo Hindustan Timesille, että kliinisiin kokeisiin osallistui 303 henkilöä ja kokeen onnistumisprosentti oli 97,3. Kukaan osallistujista ei raportoinut sivuvaikutuksista.

– Tuotetta voi huoletta kutsua maailman ensimmäiseksi miesten ehkäisyksi, Sharma vakuuttaa

Ehkäisyruiskeen hyväksyminen markkinoille ei kuitenkaan ole läpihuutojuttu.

Tuote on ensimmäinen Intian kehittämä ehkäisyruiske, joten valvova lääkeviranomainen aikoo panna sen erityisen tarkkaan seulaan. Ruiskeen tarkastaminen voi kestää jopa kuudesta seitsemään kuukautta.

Vaihtoehtoina vain kondomi tai sterilisaatio

Intiassa kehitellyn ehkäisyruiskeen on tarkoitus toimia korvaajana miesten sterilisaatioleikkaukselle, joka on toistaiseksi kondomin ohella ainoa miesten oma ehkäisykeino.

Naisille on jo pitkään ollut tarjolla monia eri ehkäisyvaihtoehtoja, ja esimerkiksi naisten e-pillerit alkoivat yleistyä jo 1960-luvulla.

Intian hanke ei toki ole ensimmäinen laatuaan. Esimerkiksi Edinburghin yliopistossa testattiin muutama vuosi sitten ehkäisyruisketta, mutta kokeeseen osallistuneet miehet saivat runsaasti sivuvaikutuksia. Lopulta koko koe keskeytettiin.

Ruiskeen ohella myös muita lääketeollisuudessa on meneillään muitakin hankkeita miesten ehkäisyksi. Pisimmällä on kenties miesten ehkäisygeelin ja e-pillerin kehittäminen.

Lisää aiheesta:

Miesten ehkäisypilleriä pitää odottaa vielä vuosia – miksi lääketeollisuutta ei kiinnosta miesten ehkäisy?

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpiin kohdistuva virkarikostutkinta jatkuu ja täyttää Yhdysvaltain tiedotusvälineiden etusivut.

Keskeisimmät syytökset ovat tiivistyneet neljäksi kokonaisuudeksi, joita presidentin puolustajat pyrkivät tekemään tyhjksi.

Yhdysvaltain edustajainhuone äänestää Donald Trumpin virkarikostutkinnasta, mistä onkaan kyse? Tässä 100:n ja 500:n sanan vastaukset

Republikaanipuolue laati 12. marraskuuta muistion, jossa muotoiltiin vastaukset tutkinnan pääkohtiin. Uutissivusto Axios on saanut muistion haltuunsa ja julkaissut sen.

Tässä artikkelissa esittelemme tutkinnan pääkysymykset sekä republikaanien ja demokraattien kannat niihin.

Kysymys 1. Oliko Trumpin puhelu Ukrainan presidentti Zelenskyille laiton? Pyysikö Trump ulkovallalta palvelusta omaksi hyväkseen?

Trumpin epäillään pyytäneen, että Ukraina aloittaisi Trumpin poliittiseen vastustajaan Joe Bideniin jä hänen poikaansa Hunter Bideniin kohdistuvan rikostutkinnan. Joe Biden saattaa nousta demokraattien seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi.

Samalla Trump pyysi, että Ukrainassa tehtäisiin tutkimus Yhdysvaltain demokraattipuolueelle kuuluvasta tietokonepalvelimesta, jonka väitetään olevan ukrainalaisen Crowdstrike-turvallisuusyhtiön hallussa. Sen väitetään sisältävän todisteita siitä, että Ukraina – eikä Venäjä – sotkeutui Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.

Republikaanien kanta:

Kun lukee tarkasti puhelusta tehtyä puhtaaksikirjoitusta, näkee heti, että kohdassa, jossa Trump pyytää Zelenskyiltä palvelusta, hän ei puhu Bideneista mitään. Hän puhuu Crowdstrikesta ja palvelimesta.

Demokraattien näkemys:

On epäolennaista, puhuiko Trump tuossa kohdassa Bideneista vai demokraateille kuuluvasta palvelimesta. Hän pyysi rikostutkintaa, joka kohdistuisi hänen poliittiseen vastustajaansa.

Trump myös mainitsi Bidenit toisessa yhteydessä, joten Zelenskyille ei jäänyt epäselväksi, ketkä olivat Trumpin tähtäimessä.

Demokraatit myös muistuttavat, että demokraattien palvelin ja Crowdstrike ovat salaliittoteoria, joka on jo ajat sitten osoitettu paikaansapitämättömäksi.

Kysymys 2: Painostiko Trump Ukrainaa laittomasti?

Trumpin epäillään käyttäneen hyväkseen Ukrainalle jo keväällä luvattua 391 miljoonan dollarin sotilasapupakettia. Ukrainan annettiin ymmärtää, että kipeästi kaivattu raha tulee vasta, kun tutkinnasta Bideneitä vastaan ilmoitetaan.

Trumpin sanotaan lisäksi esittäneen, että vastineeksi tutkinnan aloittamisesta Zelenskyi kutsutaan vierailulle Valkoiseen taloon.

Republikaanien kanta:

Trump ja Zelenskyi tapasivat syyskuussa YK:n kokouksen yhteydessä ja vastasivat toimittajien kysymyksiin. Tuolloin Zelenskyi vakuutti, ettei Trump ollut painostanut häntä millään tavalla.

– Kyllä, meillä oli ... minun mielestäni hyvä puhelinkeskustelu. Se oli normaali. Puhuimme monista asioista, joten mielestäni, ja te voitte nähdä, ettei kukaan painostanut minua, Zelenskyi sanoi.

– Toisin sanoen, ei painostusta, jatkoi hymyilevä presidentti Trump.

Zelenskyi on toistanut asian myöhemmissäkin haastatteluissa.

Demokraattien näkemys:

Demokraattien mukaan Trumpin vieressä istuneella Zelenskyillä ei ollut mahdollisuutta sanoa haastattelutilanteessa mitään muuta, koska hän ei missään tapauksessa olisi halunnut suututtaa Trumpia.

Yhdysvaltain vt. Ukrainan-suurlähettiläs William Taylor on kertonut, että Ukrainan johdolta tuli jatkuvasti kyselyjä, joissa ihmeteltiin, miksi luvattuja rahoja ei kuulunut.

Demokraattien mukaan Yhdysvallat käytti paljon diplomaattisia voimavarojaan Ukrainan painostamiseen. Esimerkiksi Trumpin lakimiehen Rudy Giulianin sanotaan yrittäneen saada aikaan rinnakkaisen Ukraina-politiikan, jonka pyrkimys oli Bidenien kampittaminen.

Trumpin rikostutkinta paljastaa: Bolton raivostui Valkoisen talon Ukraina-hankkeesta

Kysymys 3. Tiesikö Ukraina, miksi sotilasapu oli jäädytetty?

Yhdysvaltain hallinto oli hyväksynyt Ukrainalle annettavan sotilasavun valtion kuluvan vuoden budjetissa. Alun perin se oli määrä luovuttaa Ukrainalle 28. helmikuuta. Luovutusta ei tapahtunut.

Seuraavaksi hallinto ilmoitti 23. toukokuuta, että rahat ovat valmiina, mutta edelleenkään niitä ei luovutettu. Hallinto ei myöskään kertonut, miksi rahoja ei anneta.

Jopa senaatin republikaaniryhmän puheenjohtaja Mitch MacConnell kertoi, ettei saanut asiaan vastausta, kun kysyi sitä ulkoministeri Mike Pompeolta ja puolustusministeri Mark Esperiltä.

William Taylor kertoo valaehtoisessa lausunnossaan, etteivät Ukrainan viranomaiset voineet olla varmoja, miksi rahoja ei oltu luovutettu vielä elokuussakaan.

Rahat tulivat lopulta 11. syyskuuta.

Republikaanien kanta:

Yhdysvaltain johto ei paljastanut Ukrainalle, miksi sotilasapua ei luovutettu ennen syyskuuta, eikä varsinkaan sitä, että presidentti olisi yrittänyt tällä tavalla saada poliittista hyötyä. Näin ollen mitään rikollista tai painostusta ei ole tapahtunut.

Demokraattien näkemys:

Ukrainalla oli kyllä tieto Trumpin toiveista jo hyvissä ajoin. Julkisuudessa Trump kertoi varojen jäädyttämisen syyksi Ukrainan korruptio-ongelman sekä sen, että USA:n eurooppalaiset kumppanit eivät tukeneet Ukrainaa tarpeeksi. Oikea tieto oli kuitenkin mennyt Ukrainan johdolle muuta kautta.

William Taylorin kertoman mukaan Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Gordon Sondland oli välittänyt tiedon Zelenskyin avustajalle Andrei Jermakille.

Trump vihjaili maaliskuussa lähettämässään tviitissä, että Ukraina olisi auttanut Clintoneita vaalikampanjassa ja että asia olisi tulossa ilmi.

Uutistoimisto AP:n tietojen mukaan Ukrainan johto piti 7. toukokuuta kolmetuntisen kokouksen, jossa pohdittiin, miten toimia Trumpin ja hänen lakimiehensä Giulianin tahoilta tulleisiin vaatimuksiin aloittaa Biden-tutkinta. Samalla kokous mietti, miten välttää maan sekoittuminen Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan.

The New York Times kirjoitti 9. toukokuuta, että Giuliani aikoi matkustaa Ukrainaan edistämään Bideneihin kohdistuvaa tutkintaa.

Bidenien Ukraina-yhteys oli Yhdysvaltain konservatiivisen median tarkassa seurannassa.

Kysymys 4. Tapahtuiko rikosta, koska Ukraina sai rahansa?

_Republikaanien kanta:_

Mitään vahingollista ei tapahtunut, koska Ukraina sai rahansa, eikä Bideneihin kohdistettua tutkintaa aloitettu.

Demokraattien näkemys:

Ukrainan pääsyyttäjä Juri Lutsenko aloitti Burismaan ja Bideneihin kohdistuneet tutkimukset uudelleen maaliskuussa.

Toukokuussa Lutsenko lopetti Bideneihin kohdistuneen tutkinnan, koska mitään raskauttavaa ei löytynyt. Lutsenko huomautti samalla, ettei ollut havainnut mitään painostusta tutkimuksen tekemiseen.

Lue lisää:

Just security: Timeline: Trump, Giuliani, Biden, and Ukrainegate (updated)

Bolivian väliaikainen presidentti Jeanine Anez pyysi keskiviikkona maan parlamenttia hyväksymään lakipaketin, joka mahdollistaisi uusien presidentinvaalien järjestämisen.

Hänen mukaansa paketti myös kumoaisi aiempien, vilpillisiksi syytettyjen vaalien tuloksen. Lisäksi laeilla muodostettaisiin uusi vaalituomioistuin.

Anez on toiminut Bolivian väliaikaisena presidenttinä sen jälkeen, kun Evo Morales jätti tehtävänsä ja pakeni maasta puolitoista viikkoa sitten armeijan kehotettua häntä eroamaan. Levottomuudet ovat jatkuneet Boliviassa Moralesin eron jälkeenkin.

Levottomuudet alkoivat sen jälkeen, kun Morales oli voittanut jatkokauden presidenttinä vilpillisiksi epäillyissä vaaleissa. Vaalien jälkeisissä yhteenotoissa on kuollut yli 30 ihmistä.

Lue myös:

Viisi eronneen presidentin kannattajaa kuollut mielenosoituksissa Boliviassa(16.11.)

Bolivia epävarman tulevaisuuden edessä – Oikeistokonservatiivit täyttämässä Evo Moralesin jättämää valtatyhjiötä(15.11.)

Viisi vuotta sitten kyytisovellus Uber laajensi aggressiivisesti reviiriään ympäri maailmaa. San Franciscosta toimintansa aloittanut kasvuyhtiö poltti miljardeja dollareita pääomasijoittajien rahoja pyrkiessään valtaamaan taksimarkkinoita Pariisista Pekingiin. Valloitusreissu tehtiin myös Suomeen.

Uberista uumoiltiin seuraavaa Piilaakson jättiläistä, joka murtaa vanhat rakenteet ja luo samalla uudenlaisia ansaintamalleja. Pääomasijoittajat piirittivät yhtiön perustajaa ja toimitusjohtajaa Travis Kalanickia päästäkseen mukaan kyytiin.

Kalanickin ainoa päämäärä Uberin johdossa oli kasvu hinnalla millä hyvänsä. Koko ajan kilpailijoitaan ja viranomaisia askelen edellä ollut yhtiö onnistuikin kasvattamaan matkojen määriä ja valtaamaan uusia kaupunkeja hengästyttävällä tahdilla. Uber toimi periaatteella, että on helpompaa pyytää anteeksi kuin lupa. Tosin sääntöjä rikkonut Uber harvoin pyyteli tapojaan anteeksi.

Aggressiivinen asenne miellytti pääomasijoittajia, jotka näkivät sijoitustensa arvon kasvavan kymmenistä miljoonista dollareista miljardeihin dollareihin. Harvaa tuntui haittaavan kasvun kova hinta.

Pääomasijoitusyhtiö Benchmarkin Bill Gurley näki kuitenkin ongelmia yhtiön strategiassa. Vuonna 2011 Gurley oli onnistunut hankkimaan Benchmarkille vajaan 20 prosentin omistusosuuden Uberista. Gurleyn tekemä 11 miljoonan dollarin sijoitus oli neljässä vuodessa kasvanut useiden miljardien arvoiseksi.

Tästä huolimatta kokenut sijoittaja oli huolissaan. Pelkästään kasvuun keskittyneessä yhtiössä moni asia oli retuperällä. Talouskurin lisäksi yhtiöstä puuttui vahva lakiosasto, joka olisi pitänyt huolen, että yhtiön toiminta sadoissa eri kaupungeissa olisi lainmukaista. Yhtiön kulttuuri edusti pahimmanlaatuista äijäilyä, eikä yhtiön hallituksella ollut minkäänlaista otetta omapäisestä Kalanickista.

Gurley purki turhautumistaan niin Above the Crowd -blogissaan kuin erilaissa puhetapahtumissa. Keväällä 2015 South by Southwest -mediatapahtumassa Gurley ennusti kovia aikoja Piilaakson isoille kasvuyrityksille, niin kutsutuille yksisarvisille. Se on nimitys, jonka yhtiö saa ylittäessään miljardin dollarin rajapyykin.

– Luulen, että tänä vuonna nähdään joitakin kuolleita yksisarvisia, Gurley ennusti lavalla.

Kasvuyritykset hirttäytyivät Bezosin mantraan

Gurley ei ollut ainoa pääomasijoittaja, joka oli huolissaan kasvuyritysten kannattavuudesta. Facebook-sijoituksellaan omaisuuden tehnyt pääomasijoittaja Jim Breyer totesi Maailman talousfoorumin Davosin-kokouksessa vuonna 2016, että vain joka kymmenes yksisarvinen tulee selviämään kannattavaksi itsenäiseksi yhtiöksi.

Sekä Gurley että Breyer katsoivat, että kasvuyritykset polttivat niin kovalla tahdilla rahaa, että niiden tulevaisuuden kannattavuustavoitteet olivat jo vaarassa. Nuoret kasvuyrittäjät olivat omaksuneet Amazonin perustajan Jeff Bezosin pitkän tähtäimen näkemyksen liiankin hyvin.

Amazonin pörssilistautumisen yhteydessä vuonna 1997 Bezos julkaisi kirjeen sijoittajille, jossa hän varoitti pikavoittoja etsiviä sijoittajia varautumaan laihoihin vuosiin. Amazon aikoi keskittyä kasvuun, eikä toiminnasta kannattanut ihan heti odottaa kannattavaa.

Amazonin menestyksen myötä tästä kirjeestä on muodostunut pyhä teksti Piilaakson yrittäjien keskuudessa. Uberin paisuva arvo oli yksi todiste lisää, että kasvu kannattaa.

Kasvuintoa lietsoivat myös ulkomaiset rahastot, jotka alkoivat syytää rahaa Piilaaksoon, kun Gurleyn ja Breyerin edustamien perinteisten sijoitusyhtiöiden hanat alkoivat kiristyä. Kaikista hövelein ulkomaalainen rahasto oli japanilaisen telejätti Softbankin Vision Fund -rahasto, joka sijoitti viime vuonna yli 7 miljardia dollaria Uberiin.

Pääomasijoittajien pohjattomat taskut aiheuttivat sen, että yhtiöt päätyivät kasvattamaan arvoaan ja lykkäämään listautumistaan. Ja tämä oli iso ongelma alusta asti mukana olleille sijoittajille.

Tarjolla oleva pääoma saa yritykset lykkäämään listautumista

Tässä vaiheessa on hyvä selvittää muuta seikka pääomasijoittamisesta.

Yksinkertaistettuna pääomasijoittaja kerää muilta sijoittajilta rahaston, josta hän tekee sijoituksia yrittäjille, joilla hän katsoo olevan mahdollisuuksia kasvattaa yrityksestään menestyvä yhtiö. Rahasummaa vastaan pääomasijoittaja saa sovitun osuuden kasvuyhtiöstä.

Pääomarahastojen tehtävänä on siis löytää se yritys, josta tulee seuraava Amazon tai Supercell. Tämä on tietenkin vaikeaa, ja noin joka viides riskisijoitus päätyy konkurssiin. Toisaalta, kun oikea yhtiö löytyy, sijoitus voi poikia monikymmenkertaisen voiton.

Kasvuyritykset keräävät rahaa rahoituskierroksilla. Aivan ensimmäisenä yritys hakee toiminnan käynnistämiseen rahaa enkelisijoittajilta. Näissä neuvotteluissa summat pyörivät yleensä kymppitonneissa.

Kun yrityksen tuote tai palvelu on todettu toimivaksi, perustaja hakee siemenrahaa toiminnan pyörittämiseen. Nyt puhutaan sadoista tuhansista euroista. Jos yritys on mennäkseen konkurssiin, yleensä se tapahtuu tässä vaiheessa.

Tämän jälkeen käynnistyvät rahoituskierrokset A:sta eteenpäin. Nyt mukaan astuvat Benchmarkin kaltaiset isot pääomasijoitusyhtiöt.

Rahoituskierroksia jatketaan kunnes yhtiö joko kaatuu, päätyy isomman yhtiön ostamaksi tai listautuu pörssiin, jolloin pääomasijoittajat voivat myydä osuutensa markkinahintaan muille sijoittajille.

Kaksi viimeistä vaihtoehtoa ovat siis maaleja, joita kohti pääomasijoittajat haluavat kasvuyrityksiä johtaa. Löysä pääoma tekee näihin maaleihin pääsystä kuitenkin vaikeaa, kun yhtiöt lykkäävät pörssiin listautumisia ja sen sijaan kasvattavat arvoaan paperilla.

Verkkokauppajätti Amazon listautui pörssiin kolme vuotta perustamisensa jälkeen, Google kuuden vuoden jälkeen. Molemmat yhtiöt ovat sen jälkeen moninkertaistaneet arvonsa.

Uber sen sijaan paisutti arvoaan kymmenen vuotta ennen pörssiin listautumista. Ja kun Nasdaqin pörssikello kilahti viime toukokuussa, yhtiön arvo alkoi samantien sulaa.

WeWork sai Uberin näyttämään menestystarinalta

Uber muuttui hetkessä menestystarinasta varoittavaksi esimerkiksi siitä, mihin pelkkään kasvuun keskittyminen voi johtaa. Listautumisannin yhteydessä Uber ilmoitti, ettei se välttämättä tule koskaan tekemään voittoa. Viime vuonna yhtiö takoi tappiota reilut 3 miljardia dollaria.

Ennen listautumista Uber oli arvioitu 75 miljardin dollarin arvoiseksi yhtiöksi. Tällä hetkellä yhtiön markkina-arvo on noin 45 miljardia dollaria.

Yhtiö oli kuitenkin onnistunut listautumaan pörssiin ja pääomasijoittajilla oli ollut mahdollisuus saada ainakin omansa pois yhtiöstä. Uber ei ehtinyt pitkään olla Piilaakson rahoitusmarkkoiden pahin moka.

Loppukesästä talousmediat alkoivat uutisoida toimistotilojen vuokrausfirman WeWorkin ongelmista. Samalla tavalla kuin Uberin piti mullistaa ihmisten liikkuminen, WeWork lupasi mullistaa ihmisten töissäkäynnin. Jääkahvia ja kombuchaa työskentelytiloissaan tarjoava WeWork myi pääomasijoittajille visiota uudesta työkulttuurista. Yhtiön perustaja Adam Neumann jakoi toimistotyön ilosanomaa polttaen samalla valtavia summia sijoittajien rahoja (ja pilveä).

Karismaattisen Neumannin visiot upposivat sijoittajiin. Vuonna 2017 Softbankin Vision Fund rahasto sijoitti yritykseen 4,4 miljardia dollaria. Softbankin toimitusjohtaja Masayoshi Son kuvaili WeWorkia seuraavaksi Alibabaksi viitaten kiinalaiseen verkkokauppajättiin.

Valtavalla innolla eri puolille maailmaa toimistotiloja avanneen WeWorkin arvo nousi nopeasti lähes 50 miljardiin dollariin. Se on paljon yrityksestä, joka käytännössä vain vuokraa toimistotiloja eteenpäin.

WeWorkin oli tarkoitus listautua pörssiin tänä vuonna. Tätä varten yhtiön piti avata toimintansa julkiseen tarkasteluun. Listautumisasiakirjoista alkoi nopeasti nousta esille ongelmia, niin yrityksen johdossa kuin sen liiketoimintamallissa. Sijoittajat oppivat, että Neumann vuokrasi yritykselleen omistamiaan kiinteistöjä. Samalla hän oli vaatinut, että yhtiön nimi muutetaan We Companyksi. Tämän nimen hän oli vähän aikaisemmin rekisteröinyt itselleen. Nimenmuutoksen myötä hän laskutti yritykseltään lähes 6 miljoonaa dollaria.

Muutenkin WeWorkia tuntui vaivaavan samat ongelmat kuin Uberia. Yrityksen kulttuuri oli sovinistinen, ja osakekannan rakenne antoi Neumannille yksinvallan yrityksessä. Ja kun miljardin dollarin tappiot tekevän yhtiön listautumisasiakirja oli täynnä viittauksia “yhteisöllisyyteen”, sijoittajien silmät aukesivat.

WeWorkin arvioitu hinta romahti 47 miljardista dollarista ensin 20:een ja lopulta 7 miljardiin dollariin. Neumann erosi syyskuun 24. päivä ja kuukautta myöhemmin Softbankin Vision Fund hankki valtaosan yrityksen osakkeista itselleen. Listautuminen lykättiin hamaan tulevaisuuteen.

Kaiken tämän jälkeen WeWorkissa tehtiin tuhansia irtisanomisia, jopa kolmannes koko yhtiön henkilökunnasta päätyi kilometritehtaalle. Neumann itse sai mahdollisuuden myydä osuutensa yhtiöstään yli miljardilla dollarilla. Samalla hänelle maksettiin 185 miljoonan dollarin konsultointimaksu.

Tuomiopäivän julistukset on kaivettu pöytälaatikoista

Uber ja WeWork eivät suinkaan ole ainoita kasvuyrityksiä, jolla kasvu on mennyt pitkäksi. Uberin kilpailijan kyytipalvelu Lyftin arvo on pudonnut pörssissä 15 miljardista dollarista 12 miljardiin. Kesällä pörssiin mennyt ohjelmistoyhtiö Slack on menettänyt puolet markkina-arvostaan.

Kovan arvonlaskun koki myös syyskuussa listautunut Peloton. Kalliita kuntopyöriä ja netin kautta vedettyjä kuntopiirejä tarjoava Peloton koki 11 prosentin arvon laskun ensimäisenä pörssipäivänään, mikä on erittäin harvinaista.

Kaiken tämän kaaoksen keskellä majoituspalvelu Airbnb on päättänyt lykätä listautumista ensi vuoteen.

Bill Gurley ja muut pääomasijoittajat ovat alkaneet jälleen toistella viestiään juhlien päättymisestä. Viimeistään nyt on selvää, että pääomasijoittajien rahoilla kasvuun tottuneet yhtiöt eivät pärjää julkisilla markkinoilla, joilla luottamus perustuu muuhunkin kuin suuriin visioihin.

Nämä viestit ollaan huomattu myös Suomessa. Huomenna käynnistyvän kasvuyritystapahtuma Slushin toimitusjohtaja Andreas Saari kuitenkin painottaa, että suomalaisten kasvuyritysten vahvuus on perinteisesti ollut hyvä kannattavuus. Täällä kasvumantraa ei olla toisteltu yhtä innokkaasti kuin valtameren toisella puolella.

Sen sijaan Slushissa on jo muutaman vuoden ajan tuotu rahoituskeskeisen sisällön rinnalle muita yrityksen perustoimintojen rakentamiseen liittyviä sisältöjä.

– Me koetamme tuoda ihan oikeasti mahdollisimman hyödyllisiä neuvoja kokeneilta yrittäjiltä muille yrittäjille, Saari sanoo.

Parhaat yrittäjät pystyvät kilpailuttamaan sijoittajia

Pääomasijoitusyhtiö Lifeline Venturesin toinen perustaja Timo Ahopelto on Saaren kanssa samaa mieltä suomalaisyritysten kannattavuudesta. Esimerkiksi hän nostaa ruoanjakelupalvelu Woltin, jonka rahoitukseen Lifeline Ventures on osallistunut.

– Ruoanjakelu on valtavan kilpailtu ala maailmalla. Wolt tunnetaan maailmalla siitä, että se on yksi ainoista ruoanjakeluyhtiöistä, jonka liiketoimintamalli on kannattava, Ahopelto sanoo.

Myös Slushin hallituksen puheenjohtajana toimiva Ahopelto näkee kasvurahan tarjonnan kaksiteräisenä miekkana. Toisaalta toimivan liiketoimintamallin omaavat yritykset pääsevät kasvukäyrälle nopeasti, kun kasvurahaa on paljon tarjolla. Toisaalta löysä raha johtaa toisinaan ylilyönteihin.

Lifeline Ventures julkisti viime viikolla uuden 130 miljoonan euron rahaston, joka lähtökohtaisesti keskittyy kotimaisiin yrityksiin. Nykyään yrittäjät eivät pelkästään kilpaile kasvurahoista, vaan myös rahastot kilpailevat parhaista yrittäjistä.

– Se on mun mielestä ihan positiivinen asia, koska silloin sijoittajat joutuvat tekemään muitakin asioita kuin vain istumaan mahonkipöydän takana ja naputtelemaan kuulakärkikynällä pöytään.

Jutussa on käytetty lähteenä Mike Isaacin Super Pumped: The Battle for Uber -kirjaa.

Lue myös:

Suomalaisyhtiö kertoo "maanalaisia säätietoja" ja ratkoo globaalia vesiongelmaa – hyville ideoille on taas tarjolla rutkasti rahaa

Auton ovien sähköinen lukitus aukeaa naksahtaen.

Otto Salminen vetää oven auki ja istuu kuskin paikalle ja alkaa hamuilla hanskalokerosta avaimia.

Hetkinen, mikä järjestys tämä nyt on? Eikö avaimien normaalisti kuuluisi olla kuskin kädessä autoon mennessä?

Kyse on Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön Loasin palvelusta, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus vuokrata yhteiskäyttöauto itselleen tunti kerrallaan tai koko päiväksi. Vuokraus toimii kännykkäsovelluksella, joka myös avaa auton ovet sen jälkeen, kun vuokraus on maksettu. Sovellus mahdollistaa sen, että vuokraus tapahtuu itsepalveluperiaatteella, eikä vaadi ketään väliin. Käytännössä auton voi siis vuokrata vaikka keskellä yötä.

— Tämä on kätevää, koska auton saa puhelimella auki, eikä tarvitse hakea avaimia mistään. Olen aiemmin kadehtien katsonut, kun vastaavia palveluita on ollut muissa kaupungeissa, sähkötekniikan opiskelija Otto Salminen sanoo.

Teekkarivitsit mukana

Aiemmin yhteiskäyttöautoja on ollut opiskelijoiden käytössä muun muassa Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä. Suurin osa kokeiluista on alkanut viimeisen vuoden kuluessa.

Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö Loas on tilannut palvelun paikalliselta Vuokraus Hyypiältä.

— Kyllä tästä on tarkoitus tehdä ihan pysyvää. Me haluamme tarjota opiskelijoille palveluita. Se, että ei tarvitse olla omaa autoa, on ympäristöystävällistä ja opiskelijoiden rahat riittävät paremmin, toiminnanjohtaja Joonas Grönlund Loasilta.

Iso osa Loasin asukkaista on Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston opiskelijoita, minkä vuoksi myös vuokrattavat autot on nimetty teekkarivitsien mukaan.

Teekkarien ja kylterien vappulehti Hässin päätoimittajana häärii vuodesta toiseen kuvitteellinen Giorgio Hässi. Hänen kunniakseen myös yksi autoista on nimetty Giorgioksi. Brita ja Brian -autot ovat kaimoja koevastauksissa seikkaileville hahmoille, joita käytetään tarvittaessa esimerkkihenkilöinä. Yhteensä autoja on viisi.

Opiskelijat voivat vuokrata auton omien menojensa ja tarpeittensa mukaan. Sen lisäksi hyötyä toivotaan myös Skinnarilan alueen pysäköintialueille.

— Ympäristöhyötyjen lisäksi, voisimme varata vähemmän tilaa autojen säilytykseen. Nyt alueella on yli 1000 parkkipaikkaa ja kaikille ei välttämättä olisi tarvetta, Grönlund pohtii.

Kavereiden kesken Prisma-rinki

Otto Salminen on ehtinyt kokeilla auton lyhytaikaista vuokraamista muutaman kerran. Autoa on tarvittu arkisiin asioihin, esimerkiksi Prismassa käyntiin.

— Nyt olemme ajaneet kaksin tyttöystävän kanssa, mutta olemme miettineet, että voisi perustaa Skinnarilan Prisma-ringin. Jos neljäkin olisi kyydissä, se olisi saman hintaista kuin bussiliput edestakaisin keskustaan, Salminen pohtii.

Yhteiskäyttöautossa maksetaan tunti- tai vuorokausitaksa, joka on opiskelijalle huokea. Lisäksi vuokraaja maksaa bensat.

Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva Salminen ei tarvitse autoa päivittäisessä käytössä. Yliopiston läheisyydestä löytyy useimmiten kaikki tarpeellinen. Auton vuokraaminen onkin Salmiselle ensi sijassa taloudellinen ratkaisu.

— En näe sitä kannattavana, että hankkisin auton ja seisottaisin sitä parkkipaikalla muutamaa ja ajaisin muutaman kerran kuukaudessa.

Ei ensimmäinen kokeilu

Loasin asukkaiden lisäksi myös tavalliset kaupunkilaiset voivat käyttää yhteiskäyttöautoja, mutta hinta on silloin korkeampi. Reilussa viikossa palvelulla oli heti parikymmentä käyttökokemusta ja vielä enemmän rekisteröityneitä käyttäjiä. Kysyntä alkoi ennen kuin toimintaa oli ehditty markkinoida mitenkään.

— Yllättävän positiivisesti on lähtenyt liikkeelle, kiinnostusta on ollut selvästi, myyntivastaava Timo Nikula Vuokraus Hyypiältä kertoo.

Lappeenrannassa yhteiskäyttöautoilusta on innostuttu ennenkin. LUT-yliopisto kokeili henkilökunnan yhteiskäyttöautoja vuonna 2017. Hybridiauto oli yliopiston henkilökunnan käytettävissä virka-aikana ja vuokrattavissa vapaa-ajalle.

Enää näin ei kuitenkaan ole.

— Se ei silloin lähtenyt lentoon, eikä ollut valmis markkinoitavaksi. Sitä pitäisi kyllä kehittää, sillä yhteiskäyttö olisi suositeltava malli, kiinteistöjohtaja Tuomo Tamper LUT-yliopistolta kertoo.

Loasin tekemä sopimus on kaksivuotinen. Tarkoitus kuitenkin on, että palvelusta tulee pysyvä ja se jatkuu tulevaisuudessakin. Aika näyttää, onnistuuko kokeilu pitkässä juoksussa edeltäjiään paremmin.

— Yhteiskäyttöauton hyvä puoli on siinä, että saat aina toimivan ja huolletun auton. On ihan selvää, että ihmiset eivät ole olleet yhteiskäyttöautoihin ihan valmiita. Miehen mitta on usein ollut auto, Timo Nikula nauraa.

Myös Lappeenrannan kaupunki tarjoaa yhteiskäyttöautoja. Kaupungin autot ovat sähköautoja ja sellaisen voi vuokrata virka-aikojen ulkopuolella. Aiemmin kaupungilla oli vuokrattavana myös polttoaineella kulkevia autoja, mutta niiden kysyntä ei ollut kummoista. Sen vuoksi toiminta keskittyy nykyisin sähköautoihin, joilla on ollut kohtalaisesti kysyntää.

— Yhteiskäyttöautojen vuokraus kaupunkilaisille oli heti palvelun aloittamisen jälkeen vähäistä, mutta nyt viimeisen puolen vuoden aikana kysyntä on kasvanut jonkin verran, ilmastokoordinaattori Petri Kero Lappeenrannan kaupungilta kertoo.

Pyöriä ja potkulautoja

Eri kulkuneuvojen yhteiskäyttö on lisääntynyt viime vuosina myös muilla osa-alueilla.

Isommissa kaupungeissa kaupunkipyörät ovat olleet jo pidempään osa arkea, mutta esimerkiksi Lappeenrannassa viime kesä oli ensimmäinen kunnollinen kokeilu. Pyörillä tehtiin kesän aikana yli 5000 matkaa. Lappeenrannan kaupungilta voi vuokrata pyörien ja autojen lisäksi myös aurinkosähköllä toimivan veneen.

Loasin toiminnanjohtaja Joonas Grönlund sanoo, että yliopistokampukselle Skinnarilaan voisi tulla esimerkiksi sähköpyöriä. Myös kaupunkipyörät olivat yliopistolla tuttu näky, sillä niillä oli kesällä mystinen voima siirtyä keskustasta yliopiston maisemiin.

Yksi on kuitenkin varmaa.

— Sähköpotkulautoja tänne ei tule. Niissä on liian suuri loukkaantumisriski, Grönlund toteaa tiukasti.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin epäiltyä virkarikosta koskevassa tutkinnassa kuullaan tänään keskiviikkona tähän mennessä kenties merkittävintä todistajaa, kun Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Gordon Sondland antaa lausuntonsa.

Sondlandilla on ensikäden tietoa Trumpin toiminnasta kohua herättäneessä Ukraina-skandaalissa.

Voit katsoa lähetystä Ylen sivuilta tästä artikkelista.

Sondland pääsi suurlähettilääksi palkinnoksi Trumpille antamastaan miljoonalahjoituksesta. Hänellä ei ollut aiempaa kokemusta ulkopolitiikasta ja diplomatiasta.

Miksi Gordon Sondlandia pidetään avaintodistajana?

Sondlandin tämänpäiväisellä kuulemisella on suuri merkitys virkarikostutkinnassa, sillä aiemmin kongressille on kerrottu toisen käden tietoa Sondlandin ja Trumpin kesällä käymästä puhelinkeskustelusta.

Puhelun aikana Trumpin on väitetty tehneen selväksi, ettei hän ole niinkään kiinnostunut Ukrainasta kuin siitä, että demokraattien mahdollisen presidenttiehdokkaan Joe Bidenin toimista aloitettaisiin maassa tutkinta.

Aiemmat todistajanlausunnot ovat nostaneet Sondlandin keskeiseksi tekijäksi siinä epäillyssä operaatiossa, jonka tarkoituksen uskotaan olleen Bidenin aseman vaikeuttaminen.

Sondland kävi kongressin suljetussa kuulemisessa jo lokakuussa, jolloin hän kertoi presidentin yksityisen asianajajan Rudy Giulianin erikoisesta roolista Ukrainaan liittyen. Tuolloin Sondland vielä vakuutti, ettei hänen tiedossaan ollut, että Ukrainan Yhdysvalloilta saama 400 miljoonan dollarin sotilasapu olisi sidoksissa Ukrainan toimintaan Bideniin liittyen.

Myöhemmin Sondland kuitenkin perui aiemmat puheensa ja ilmoitti sanoneensa ukrainalaisille, että näiden olisi todennäköisesti annettava periksi Trumpin toiveille saadakseen avun. Trump jäädytti avun kesällä.

Sondlandin muutettua lausuntoaan, otti presidentti Trump häneen etäisyyttä.

– Tuskin tunnen koko herraa, Trump sanoi NBC:n uutisten mukaan toimittajille.

Kuka on Gordon Sondland?

Oregonin osavaltiosta kotoisin oleva varakas hotelliketjun omistaja Gordon Sondland on jo vuosikymmeniä luonut suhteita talouden, politiikan ja viihdemaailman eliittiin.

Hän on kerännyt ja lahjoittanut rahaa varsinkin republikaanipuolueen poliitikoille, mutta myös joillekin demokraattipoliitikoille.

Sondlandin taustoista ovat kertoneet muun muassa The Wall Street Journal -taloussanomalehti, talousaikakauslehti Fortune, The New York Times -sanomalehti, uutiskanava CNN ja NBC-televisiokanavan uutiset.

Sondland on Saksasta toisen maailmansodan alla natseja Yhdysvaltoihin paenneiden siirtolaisten jälkeläinen.

Vuonna 1985 Sondland perusti Provenance Hotels -hotelliketjun Oregonin Portlandissa. Yritystensä kautta hän on tukenut poliitikkoja jo vuosien ajan.

Vastikään yksi aiemmin tukea saaneista poliitikoista, demokraatteja edustava Portlandin kaupunginjohtaja Ted Wheeler ilmoitti luovuttavansa Sondlandilta vuosien mittaan saamansa 16 000 dollarin tukirahat hyväntekeväisyyteen.

Presidentinvaaleissa hän on aiemmin tukenut republikaanipoliitikoista Mitt Romneya ja Jeb Bushia, mutta ei antanut tukea Donald Trumpille vielä tämän vaalikampanjan alussa. Sondlandin kerrotaan suhtautuneen Trumpiin aluksi skeptisesti.

Mitä Sondlandin toiminnasta tiedetään?

Kun Trumpista tuli presidentti, Sondland lahjoitti miljoona dollaria tämän virkaanastujaisia varten. Palkinnoksi tuesta Trump nimitti todella hyväksi mieheksi ja suureksi amerikkalaiseksi kutsumansa Sondlandin Yhdysvaltain uudeksi EU-suurlähettilääksi.

Sondland, jolla ei ole mitään aiempaa kokemusta diplomatiasta, aloitti työnsä 2018 ja ulotti nopeasti mielenkiintonsa Ukrainaan, vaikkei maa hänen tehtäväalueeseensa edes kuulu.

Sondland, joka on kertonut isovanhempiensa olevan kotoisin Ukrainan alueelta, keskusteli maasta useita kertoja Trumpin kanssa. Hän myös vieraili Ukrainassa.

Hän oli Kiovassa heinäkuun 25. päivänä, jolloin Trump kävi virkarikostutkinnan keskiöön nousseen puhelinkeskustelun Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.

Sondland on sanonut keskustelleensa Trumpin kanssa vain minuutteja ennen tuota puhelua ja tavanneensa Zelenskyin puhelua seuranneena päivänä. Tuolloin hän todistajien mukaan myös keskusteli puhelimessa Trumpin kanssa.

Sondland toimi yhdessä Yhdysvaltain Ukrainan-erityislähettilään Kurt Volkerin, energiaministeri Rick Perryn ja Trumpin yksityisen asianajajan Rudy Giulianin kanssa saadakseen Ukrainan ilmoittamaan julkisesti, että se aloittaa tutkinnan demokraattien entisen varapresidentin Joe Bidenin toimista.

Sondlandin on sanottu kutsuneen itseään, Volkeria ja Perryä kolmeksi amigoksi.

Ukrainassa työskennellyt yhdysvaltalaisdiplomaatti David Holmes kertoi aiemmin kongressin tiedusteluvaliokunnalle kuulleensa Trumpin ja Sondlandin heinäkuussa käymän puhelinkeskustelun. Puhelinkeskustelu käytiin Sondlandin tavattua Zelenskyin.

Holmesin mukaan Sondland totesi tuolloin Trumpille Ukrainan presidentin olevan valmis aloittamaan Bideniin kohdistuvan tutkinnan.

Holmes on todistanut Sondlandin todenneen presidentin olevan Ukrainan suhteen kiinnostunut vain isoista asioista, kuten Biden-tutkinnasta.

Lisää aiheesta:

Mielipidemittaus: Enemmistö amerikkalaisista katsoo Trumpin toimineen väärin Ukraina-asiassa

Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs myönsi Ukrainan sotilasavun ja Biden-tutkinnan yhteyden

Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Gordon Sondland Ylelle: Presidentti Trump odottaa kärsivällisesti EU:n uuden komission valintaa

Australiassa riehuvat maastopalot eivät taltu.

Etelä-Australian osavaltiossa ovat kovat tuulet lietsoneet esiin 30 uutta tulirintamaa.

Lämpötila on kohonnut yli 40 asteen ja viranomaiset ovat julistaneet osavaltion katastrofitilaan. Katastrofitila tarkoittaa, että syttyviä paloja ei välttämättä pystytä rajoittamaan.

Pensaspalot ovat uhanneet voimalinjoja ja pakottaneet sähköyhtiöt katkaisemaan virran yli 12 000 taloudelta.

Myös Australian itärannikkoa päiväkausia koetelleet maastopalot jatkuvat edelleen. Palontorjujat yrittävät rajoittaa kaikkiaan noin sataa kuloa.

Viisimiljoonainen Sydney on jo toista päivää sankan savun varjostama. Asukkaita on kehotettu pysymään sisätiloissa.

Maastopalot koettelevat myös eläimistöä

Vaikka maastopalot ovat luonnossa normaalisti esiintyvä ilmiö, näin laajat palot koettelevat varsinkin harvinaisempia eläinlajeja.

Koaloja on Australiassa noin 80 000 eläimen kanta, ja hitaasti liikkuvat eläimet ovat helppo saalis nopeasti eteneville lieskoille.

Australialaiset tv-yhtiöt Nine Network ja Seven Network kuvasivat paikallisen pariskunnan nopeita toimia, joilla noukittiin puusta palovammoja saanut koala Long Flatissa, Uudessa Etelä-Walesissa.

Koalaa valeltiin vedellä ja se käärittiin huopaan, vietäväksi 40 kilometrin päässä sijaitsevan Port Macquarien koalasairaalaan.

Koaloiden hoito on vaikeaa

Sairaalassa hoidetaan vammautuneita koaloja. Sairaalan tiiminvetäjä Amanda Gordon kertoi Reuters-yhtiön haastattelussa, että koalojen hoito on haastavaa, koska ne saattavat näennäisesti voida hyvin, ja silti menehtyä.

– Koalojen palovammat voivat säteillä syvälle ja laajalle, eikä turkin lävitse välttämättä näe kaikkia vammoja. Ajan myötä selviää, miten käy. Raajat voivat parantua hyvin, mutta eläin saattaa kuitenkin kuolla.

– Me tarkkailemme hoitoon otettujen eläinten tilannetta ja mahdollisia kivun merkkejä, kuten hampaiden narskuttelua ja levottomuutta – ja etenemme päivä kerrallaan, kertoi Amanda Gordon.

Kaksinapainen sää kärjistää

Australiaa koettelevan poikkeuksellisen kuivuuden taustalla on nähty Intian valtameren kaksinapainen suursääjärjestelmä.

Aiemmin Tyynellä valtamerellä vaikuttaneeseen El Niñoon verrattu kaksinapainen eli dipoli sääilmiö aiheuttaa toisaalta tulvia Itä-Afrikassa, toisaalta kuivuutta Australiassa.

Avustustustyöntekijät ovat huolissaan ilmiöstä, joka vaikeuttaa elinoloja Itä-Afrikassa. Tutkijat arvioivat, että dipoli-ilmiö yleistyy.

Australian ilmatieteen laitoksen mukaan nyt käynnissä oleva Intian valtameren dipoli-ilmiö on yksi voimakkaimmista havaituista, kirjoittaa Guardian-lehti.

Australian mantereen länsipuolella valtameren lämpötilan lasku johtaa sateiden vähenemiseen ja kuivuuteen, mikä lisää pensaspalojen voimaa.

Lue lisää:

Australian maastopalot näkyivät jopa Sydneyn kuuluisien nähtävyyksien läheisyydessä

Australiassa kiista: Onko maastopalokatastrofin aikaan sopivaa puhua ilmastonmuutoksesta – katso videot valtavista paloista

Pitäisikö rikkaiden maiden sanoa kehittyvien maiden ihmisille, että heillä ei ole oikeutta hankkia autoa, koska ilmastonmuutos?

Näin kysyy Helsingissä vieraillut brittiläinen futuristi Patrick Dixon.

– Maailmansotia on syttynyt pienemmistäkin syistä, hän toteaa.

Dixonin mukaan maailmassa varttuu parhaillaan miljardin lapsen ja nuoren sukupolvi, joka haaveilee jonain päivänä omistavansa oman auton. Samaan aikaan rikkaissa maissa moni jättää auton hankkimatta ympäristösyistä.

– Auton hankkimisen voi nähdä kunnia- ja identiteettikysymyksenä. Se on menestymisen merkki. Näin ajatellen kehitystä on mahdotonta pysäyttää, Dixon arvioi.

Jos futuristin raju väite pitää paikkansa, se tarkoittaa, että autojen määrä maapallolla kasvaa räjähdysmäisesti.

Dixon puhui liikkumisen tulevaisuudesta Autoliiton satavuotisjuhlassa Helsingissä tiistaina.

Kuka tulevaisuuden autot valmistaa?

Dixonin mukaan Kiina on jo reippaasti edellä autojen tuottamisessa Yhdysvaltoja.

Kiina on hyvä esimerkki siitä, että valtavaan kysyntään väkirikkaissa maissa vastataan valtavalla tuotannolla. Autoja tehdään siellä, missä on kysyntää.

Eurooppalaisista merkittävistä automaista Saksa jää kauas Kiinan ja Yhdysvaltojen taakse.

Millä käyttövoimatekniikalla tulevaisuudessa ajetaan?

Autotehtaat investoivat tällä hetkellä miljardeja sähköauton kehittämiseen. Dixonin mukaan niiden osuus kaikista autoista tulee lähivuosikymmeninä kasvamaan merkittävästi.

Busseista jo puolet liikkuu sähkömoottorilla, kertoo Dixonin esittelemän Bloombergin tilasto.

Suomalaisista jo joka kolmas haaveilee sähköautosta.

Biopolttoaineista Dixon luopuisi kokonaan. Hänen mielestään on käsittämätöntä, että samaan aikaan, kun maailmassa miljardi ihmistä kärsii ruokapulasta, ruokaa poltetaan polttoaineena rikkaiden maiden autojen tankeissa.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa viljellystä rukiista peräti 40 prosenttia poltetaan autojen tankeissa. Se on hullua ja sen olisi pitänyt loppua ajat sitten.

Koska osa biopolttoaineesta tuotetaan viljellystä raaka-aineesta, sen hinta linkittyy suoraan maan hintaan ja sitä kautta energian hintoihin. Ja sademetsää kaatuu takuulla lisää, jos perinteisen polttoaineen saatavuudessa on ongelmia.

Dixonilta ei heru myöskään ymmärrystä hybridiautoille eli bensiini- tai dieselmoottorin ja sähkömoottorin yhdistelmälle.

– Mitä järkeä on kahdessa moottorissa?

Dieselmoottorit taas ovat Dixonin käsityksen mukaan tulevaisuudessa yhä suuremmassa vaarassa tulla kielletyksi eri maissa.

Hallitukset voivat tehdä niiden suhteen hyvinkin nopeasti erilaisia kieltopäätöksiä. Ovat jo tehneetkin.

Riittävätkö akut kaikkiin sähköautoihin?

Sähköautoistumisen kasvamisessakin on omat, tunnetut ongelmansa. Suomen oloissa nousee esiin kysymys akkujen pakkaskestävyydestä. Se tiedetään jo, että kylmissä olosuhteissa sähköauton ajomatka lyhenee.

Entä akkujen riittävyys? Dixon arvioi, että, maailmassa ei nytkään ole riittävästi sähköautojen tarvitsemia akkuja. Puhumattakaan tilanteesta, jossa niitä tarvittaisiin moninkertaisesti enemmän sähköautoilun kasvaessa.

Tämäkin ongelma on ratkaistavissa:

– Ihminen on kekseliäs. Uskon, että löydämme uusia tapoja valmistaa akkuja ja voimme hyödyntää eri metalleja ja raaka-ainelähteitä, Dixon sanoo.

– Mietitään vaikka uraania. Sitähän voi erottaa jopa merivedestä. Se on vain kolme kertaa kalliimpaa kuin maasta löytyvä uraani.

Millaisia tulevaisuuden autot ovat?

Kehitys on hidasta, Dixon muistuttaa. Lentäviä autoja tuskin nähdään. Jo pienempikokoiset droonit pitävät niin kovaa melua, että tuskin lentäviä autojakaan siedettäisiin.

Liikenteessä on tänäkin päivänä edelleen vuosikymmeniä vanhoja autoja. Joten tänä vuonna valmistettuja autoja nähdään liikenteessä todennäköisesti vielä 20–30 vuoden päästä.

Niin kauan kuin autot on suunniteltu liikuttamaan ihmistä, niiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon tietyt vakiintuneet reunaehdot.

Sisällä on oltava istuimet, jotka soveltuvat ihmisille. Autojen on oltava turvallisia ja mukavia. Eikä ulkomuotokaan salli käytännön syistä radikaaleja muutoksia.

Entä robottiautot? Itseohjautuvan auton teknologia on jo valmis. Niiden yleistymiseen Dixon ei kuitenkaan usko niin kauan kuin ihmiset kokevat ne turvattomiksi.

STT:n tietojen mukaan valtion omistajaohjausosasto antoi aiemmin syksyllä tukensa Postin pakettilajittelijoiden siirrolle toiseen työehtosopimukseen. STT:n tietojen mukaan omistajaohjausosasto antoi tukensa kokonaisratkaisulle, johon kuuluu myös 27 kuukauden siirtymäaika.

Posti ja valtion omistajaohjaus keskustelivat asiasta loppukesästä ja alkusyksystä.

Posti ilmoitti eilen, ettei se aio kumota päätöstään siirtää 700 pakettilajittelijaa toisen työehtosopimuksen piiriin.

Postin väliaikainen toimitusjohtaja Turkka Kuusisto sanoi eilen tiedotteessa, että pakettilajittelijoiden siirtoa koskevat päätökset on tehty valtion omistajaohjauksen tuella. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) ei kuitenkaan eilen suoraan vastannut kysymykseen siitä, oliko siirrolla valtion omistajaohjauksen tuki.

– Se on nyt joka tapauksessa jo tehty se 700 henkilön siirto. Se, millä sopimuksella neuvotellaan, se on toinen asia, Paatero sanoi eilen.

Eli siirrolla on omistajaohjauksen tuki?

– Se on realiteetti, että heidät on siirretty.

Valtakunnansovittelija antoi sovintoesityksen postialan työriitaan puolilta öin maanantain ja tiistain välisenä yönä, mutta työntekijäpuolta edustava Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ei sitä hyväksynyt. Keskeinen syy hylkäämiselle oli pakettilajittelijoiden asema, johon ei ehdotuksessa otettu kantaa. PAUn puheenjohtaja Heidi Niemisen mukaan se olisi tarkoittanut lajittelijoiden kohdalla selkeää palkkojen alennusta.

Riita alkoi, kun Posti ilmoitti syksyllä siirtävänsä pakettilajittelijat tytäryhtiöönsä Posti Palvelut Oy:hyn. Toisin kuin Posti, tytäryhtiö on järjestäytynyt Medialiittoon, joka neuvottelee työehtosopimukset Teollisuusliiton eikä PAUn kanssa.

Pakettilajittelijat siirtyivät Teollisuusliiton työehtosopimuksen piiriin marraskuun alusta alkaen. PAUn mielestä heihin tulee jatkossakin soveltaa PAUn viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta.

Medialiitto ja Teollisuusliitto ovat sopineet pakettilajittelijoiden työehdoista ja siitä, että palkat säilyvät ennallaan tammikuun 2022 loppuun saakka.

Lue lisää:

Postilakon sovittelu jatkuu – PAUn Nieminen pitää Postin johdon väitteitä väärinä, ministeri Paatero ei kommentoi tilannetta

Ministeri Paatero niukkasanainen Postin pakettilajittelijoiden siirrosta yhtiöön, joka käyttää halvempaa työehtosopimusta: Se on todellisuutta

Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – toimitusjohtajan mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

Paine kasvaa päivä päivältä Postin työriidan tukilakoissa – katso tästä kaikki lakkoon liittyvät alat

Talviliikuntapäivä koululla vai laskettelureissu Tahkolle? Näistä kahdesta vaihtoehdosta Lappeenrannan Kimpisen koulun oppilaat ovat vuosittain saaneet valita itselleen mieluisan tavan viettää koulun liikuntapäivää.

Tuhannen oppilaan koulussa oppilaista valtaosa on jäänyt koululle viettämään tavanomaista liikuntapäivää. Halukkaat, ja ne jotka ovat pystyneet lasketteluretken maksamaan, ovat sen sijaan lähteneet Tahkolle.

– Vuosittain retkelle on lähtenyt noin 150–170 oppilasta, kertoo Kimpisen koulun apulaisrehtori Santtu Peltomaa.

Lasketteluretki maksaa peruskoulun oppilaalle noin 40–45 euroa, ja siihen sisältyvät matkat ja hissilippu. Sen lisäksi kuluja tulee muun muassa lainavarusteiden vuokraamisesta.

Rahat retkeä varten on kerätty suoraan vanhemmilta.

Tänä vuonna perinteisiä retkisuunnitelmia joudutaan kuitenkin muuttamaan. Retki voi jäädä jopa kokonaan tekemättä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen lokakuussa tekemän linjauksen vuoksi.

Perusopetuksen oltava kaikille ilmaista

Apulaisoikeusasiamies puuttui lokakuun lopussa peruskoulujen maksullisiin retkiin. Apulaisoikeusasiamiehelle on tullut koulujen maksullisesta toiminnasta useita kanteluita viime vuoden aikana.

Tekemissään ratkaisuissa apulaisoikeusasiamies totesi, että perusopetuksen maksuttomuus on yksiselitteinen.

Vanhemmilta ei saa pyytää rahaa esimerkiksi retkien järjestämiseen, vaan opetuksen järjestäjän tulee osoittaa riittävät resurssit opetuksen järjestämiseen myös koulun ulkopuolella.

Apulaisoikeusasiamies ei kerro tarkemmin, mistä kouluista kanteluita on tullut.

Koulussa aikalisä

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:lla ei ole tarkkoja lukuja siitä, kuinka paljon maksullisia retkiä tai teemapäiviä peruskouluissa järjestetään. OAJ:n koulutusasiainpäällikön Nina Lahtisen mukaan sellaiset ovat kuitenkin yleisiä.

– On voitu ajatella, että kun on maksuton vaihtoehto, silloin maksullisen retken tarjoaminen ei olisi lainvaista, sanoo Lahtinen.

Lahtisen mukaan retket ovat monipuolistaneet oppimisympäristöjä, kun oppilaat ovat päässeet esimerkiksi museoihin ja teattereihin.

– Varmasti tämä linjaus aiheuttaa muutoksia. Toivottavasti myös niissä kunnissa, joissa on heikompi taloustilanne, löydetään ratkaisuja järjestää jatkossakin retkiä.

Myös opetushallitus aikoo päivittää tänä vuonna ohjeistustaan kouluretkistä ja leirikouluista.

– Jonkunnäköinen aikalisä pitää ottaa, emmehän me voi täysin lainvastaisesti toimia, Kimpisen koulun apulaisrehtori Santtu Peltomaa sanoo.

Reissun mahdollinen peruuntuminen harmittaa

Seitsemäsluokkalaiset Tuuli Viuhko ja Aino-Elina Kitinoja eivät ole kertaakaan osallistuneet koulunsa järjestämälle laskettelureissulle.

– Onhan se aika eriarvoista, kun kaikilla ei ole varaa maksaa, Kitinoja pohtii.

Retkisuunnitelmien mahdollinen muuttuminen harmittaa Viuhkoa.

– Viime vuonna en ollut laskettelussa kovin hyvä, enkä osallistunut retkelle. Tänä vuonna olisin halunnut mukaan.

Niin ikään seitsemännellä luokalla opiskeleva Tilda Vitikainen haluaisi myös päästä laskettelemaan.

– Laskettelen talvisin jonkin verran. En ole aiemmin osallistunut retkelle.

Ratkaisuksi Vitikainen ehdottaa, että retkiä voisi järjestää lähemmäs, jolloin ne eivät maksaisi niin paljoa.

– Tai sitten koulun pitäisi maksaa kaikkien retki.

Iisa Knaapin mielestä maksullisia retkiä ei pitäisi järjestää.

– Onhan se huono juttu, kun kaikilla ei ole rahaa.

Mahdollisuus kokea jotain uutta

Apulaisoikeusasiamiehen linjaus on apulaisrehtori Santtu Peltomaan mukaan harmillinen. Häen mukaansa peruopetuksen maksuttomuus on perustuslaissa mainittu ja sinänsä selvä.

– Perusopetuslaissa on minun mielestä tarkennettu, että maksuttomuus koskee oppimateriaaleja ja työvälineitä. Nämä ovat yksittäisiä tapahtumia ja päiviä, joissa nimenomaan koulu haluaa tarjota mahdollisuuksia päästä kokemaan jotain sellaista, mitä ei muuten välttämättä perheen kanssa pääsisi kokemaan, sanoo Peltomaa.

Peltosen mukaan yksi vaihtoehto olisi, että koulu maksaa muutamalle oppilaalle retkelle osalistumisen. Lappeenrannan kaupungin vastaavan opetustoimenjohtajan Anu Liljeström ei suosittele sitä, sillä hänen mielestään se eriarvoistaa silti perheitä.

– On aivan selvää, että Kimpisen koulun järjestämä laskettelureissu ei voi apulaisoikeusasiamiehen ohjeistuksen perusteella jatkua siten, että oppilailta kerättäisiin maksuosuus retkestä.

Ainoa mahdollisuus Liljeströmin mukaan on, että oppilaat keräävät yhdessä rahaa ja tuotot kohdennetaan esimerkiksi jollekin tietylle luokalle.

Kouluille muistutus maksuttomuudesta

Opetustoimenjohtaja Anu Liljeström ei osaa sanoa, onko muissa Lappeenrannan kouluissa pyydetty vanhemmilta rahaa koulun järjestämiin tapahtumiin. Hän on kuitenkin muistuttanut kouluja sähköpostilla siitä, että perusopetus on maksutonta.

– Todennäköisesti jonkunlaisia maksullisia tapahtumia on ollut, mutta en osaa sanoa, onko se estänyt joidenkin oppilaiden osallistumisen.

Liljeström ei näe tarpeelliseksi selvittää nyt luokkakohtaisia käytäntöjä.

– Ohjeistus on minusta aivan selvä ja kantelupäätöksen jälkeen siitä on tiedotettu kouluja. Huoltajat eivät ole ottaneet minuun yhteyttä asiaan liittyen. Jos olisivat, silloin varmasti olisi puututtu tilanteeseen.

Voit keskustella aiheesta kello 22 saakka.

Lue seuraavaksi:

Onko jumppasali reilu vaihtoehto, jos ei ole varaa 30 euron lasketteluretkeen? Kantelut koulujen maksullisista teemapäivistä saivat ratkaisun

Koulut ympäri Suomen siirtävät nyt joulujuhliaan pois kirkoista – Rehtori: “Meillä on vähän perinteitä, ja lopuistakin ollaan luopumassa”

Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Gordon Sondland kertoo toimineensa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin suorien käskyjen mukaisesti Ukraina-asiassa. Sondland puhui kuulemisessa, joka osa Trumpin virkarikostutkintaa.

Sondlandin mukaan oli yleisesti tiedossa, että Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin vierailu Valkoisessa talossa ja puhelinkeskustelu Trumpin kanssa tapahtuisi vain, jos Ukraina suostuisi aloittamaan tutkinnan vuoden 2016 vaaleista ja demokraattien entisen varapresidentin Joe Bidenin pojan toimista.

Suurlähettiläs kertoo ymmärtäneensä vasta myöhemmin, että tutkimukset Bidenin Hunter-pojan toimista Burisma-kaasuyhtiössä olivat itse asiassa yritys etsiä vahingoittavaa tietoa varapresidentti Bidenistä.

Kertomalla "vaihtokaupasta" Sondland avasi tapahtumia tarkemmin kuin aiemmassa kuulemisessaan. Hänen todistuksensa on merkittävä, sillä Trumpin puolustus on toistuvasti sanonut, ettei maiden välillä ole tehty vaihtokauppaa palveluksissa.

Suurlähettiläs kertoo myös ymmärtäneensä hiljalleen sen, että Yhdysvallat painosti Ukrainaa asiassa jäädyttämällä satojen miljoonien dollarien arvoisen sotilasavun, kunnes Ukraina kommentoisi julkisesti tutkintaa Bideneistä.

Sondlandin mukaan Trump ei koskaan puhunut Ukrainan sotilasavusta suoraan hänen kanssaan. Sondland sanoi silti uskovansa, että sotilasapu oli sidottu Ukrainan käynnistämään tutkintaan Bideneistä.

Hän totesi päätelleensä asian siitä, että sotilasapu oli ollut jäissä niin pitkään. Sondlandin mukaan hän tiedusteli useita kertoja, miksi Ukrainan sotilasapua lykättiin. Hän sanoo, että ei saanut eikä ole saanut asiaan vieläkään vastausta.

– Koska mitään perusteltua syytä avun lykkäämisessä ei ollut, aloin myöhemmin uskoa, että sotilasapua ei myönnettäisi, ellei Ukraina tiedottaisi julkisesti Burismaan kohdistuvasta tutkinnasta, kuten (Trumpin henkilökohtainen asianajaja) Rudy Giuliani vaati, Sondland kertoi julkisessa kuulemisessa.

Trump on kommentoinut kuulemista sanomalla, että hän ei tunne Sondlandia hyvin, mutta "hän vaikuttaa mukavalta tyypiltä". Valkoisen talon edustalla puhunut Trump kertoi sanoneensa suurlähettiläälle, että hän ei halua mitään Ukrainalta.

Trump myös tviittaili keskiviikkona runsaasti tviittejä, jossa korostettiin sitä, että Trump ei ollut koskaan itse puhunut Sondlandille Ukrainan sotilasavusta.

Ukraina kyseli sotilasavusta ennen puhelua

Puolustusministeriö Pentagonin Ukrainan ja Venäjän asioista vastaavan Laura Cooperin lausunnon mukaan Ukraina oli kysellyt sotilasavustaan jo heinäkuun 25. päivä, mikä on aiemmin kuin tähän asti on luultu. Cooperin mukaan Ukrainan Yhdysvaltain-suurlähetystö oli ollut asiasta erityisen huolissaan. Cooperin mukaan asiaa oli kyselty sähköpostitse.

Sotilasavun perään kyseltiin siis samana päivänä, kun Trump oli puhelinyhteydessä Zelenskyiin. Trumpin leiristä on sanottu, että mitään vääryyksiä ei ole voitu tehdä, jos Ukraina ei ole tiennyt, että sotilasapua pidätellään. Cooperin lausunto kuitenkin kumoaa väitteen, ettei avun jäädyttämisestä oltaisi tiedetty jo ennen presidenttien välistä puhelua.

Pence kiistää keskustelut sotilasavusta ja tutkinnasta

Sonland kertoo sanoneensa varapresidentti Mike Pencelle olevansa huolissaan siitä, että Yhdysvaltojen sotilasapu Ukrainalle on "tullut sidotuksi tutkintaan".

Pencen avustajan avustajan mukaan kyseistä keskustelua ei ole koskaan käyty, kertoo uutistoimisto AP.

Suurlähettiläs kertoi myös pitäneensä ulkoministeri Mike Pompeon ja muita korkean tason virkamiehiä ajan tasalla tilanteesta ja omista tekemisistään. Sondlandin mukaan Pompeo on sähköpostitse kehunut Sondlandin toimintaa tapauksessa.

Vastentahtoista yhteistyötä Giulianin kanssa

Sondland kertoi kuulemisessa myös, että Trump pakotti diplomaatit työskentelmään asianajajansa Rudy Giulianin kanssa vasten tahtoaan. Sondlandin mukaan Giulianin ohjeet heijastivat Trumpin tahtoa ja vaatimuksia.

Lue lisää: Miljonääri lahjoitti muhkean summan Trumpille, pääsi suurlähettilääksi ja voi nyt koitua presidentin tuhoksi

Sondlandin tämänpäiväisellä kuulemisella on suuri merkitys virkarikostutkinnassa, sillä aiemmin kongressille on kerrottu toisen käden tietoa Sondlandin ja Trumpin kesällä käymästä puhelinkeskustelusta. Myös se on merkittävää, että Sondland kertoi toimineensa Trumpin suorien käskyjen mukaisesti.

Sondland pääsi suurlähettilääksi palkinnoksi Trumpille antamastaan miljoonalahjoituksesta. Hänellä ei ollut aiempaa kokemusta ulkopolitiikasta ja diplomatiasta.

Puhelinkeskustelussa puitiin kohuräppärin kohtaloa

Ukrainassa työskennellyt yhdysvaltalaisdiplomaatti David Holmes kertoi aiemmin kongressin tiedusteluvaliokunnalle kuulleensa Trumpin ja Sondlandin heinäkuussa käymän puhelinkeskustelun. Puhelinkeskustelu käytiin Sondlandin tavattua Zelenskyin.

Holmesin mukaan Sondland totesi tuolloin Trumpille Ukrainan presidentin olevan valmis aloittamaan Bideniin kohdistuvan tutkinnan. Diplomaatin mukaan Sondland totesi presidentin olevan Ukrainan suhteen kiinnostunut vain isoista asioista, kuten Biden-tutkinnasta.

Keskiviikon kuulemisessa Sondland kertoi, että puhelinkeskustelusssa keskityttiin myös yhdysvaltalaisräppäri Asap Rockyn tilanteeseen. Puhelun aikoihin Asap Rocky eli Rakim Mayers odotti oikeudenkäyntiä tutkintavankeudessa Ruotsissa pahoinpitelystä epäiltynä.

Eurovisionin suora lähetys kuulemisesta päättyi kello 20:13.

Lue myös:

Trumpin virkarikostutkinta: Näistä syistä häntä epäillään ja näin republikaanit vastaavat syytöksiin

Ex-lähettiläs ei ymmärtänyt lokakampanjaa häntä vastaan – "Trump olisi voinut vain nimittää toisen lähettilään tilalleni"

Tutkija Marjo Liukkonen paljasti viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan, kuinka Hennalan vankileirillä tapahtui Suomen historian suurin naismurha - yli 220 nuorta naista menetti leirillä henkensä.

Liukkosen tutkimus on esimerkki siitä, kuinka sadan vuoden takaisesta sisällissodasta yhä vielä löytyy uutta tietoa.

Kaikki tuo tieto on tallennettu tänään julkaistavaan Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokantaan. Voit tutustua tietokantaan tästä.

Se on päivitetty versio vuoden 2002 tietokannasta.

– Reilun viidentoista vuoden aikana on ilmestynyt paljon uutta tutkimusta, joista on paljastunut uusia surmatapauksia tai vanhat kuolintiedot ovat tarkentuneet, sanoo uutta tietokantaa työstänyt suunnittelija Ilkka Jokipii Kansallisarkistosta.

Esimerkiksi Hennalan naiset oli merkitty vanhaan tietokantaan kadonneiksi, nyt he ovat kuolleiden joukossa.

Kaikkiaan uusia kuolintapauksia on vuoden 2002 jälkeen varmistunut 1 700. Hennalan ohella muun muassa Tammisaaren vankileirin kuolleiden luku kasvaa.

Lähes kaikki uudet kuolintapaukset olivat punaisia. Uusia tietoja valkoisista kuolleista on vain kymmenkunta.

– Valkoiset kaatuneet selvitettiin tarkkaan heti sisällissodan jälkeen, Jokipii selittää.

Kuolleiden kokonaismäärä ylittää nyt 41 000 rajan. Sisällissodan ohella tietokantaan on listattu ensimmäisessä maailmansodassa ja niin kutsutuissa heimosodissa kuolleet - molempia on reilu tuhat -, mutta ylivoimainen enemmistö kuolleista on sisällissodan uhreja.

– Kuva sisällissodasta on nyt entistäkin raaempi ja verisempi, Jokipii sanoo.

Uusien kuolintietojen ohella uusi Sotasurma-tietokanta sisältää pari tuhatta sisältöpäivitystä. Tarkennukset voivat liittyä esimerkiksi kuolinaikaan tai -tapaan.

"Tavoitteena purkaa kansallinen trauma"

Sisällissodan aikaisia surmia tutkittiin laajasti vuosina 1998-2003 valtion rahoittamassa hankkeessa. Aloitteen sotasurmaprojektista teki silloinen pääministeri Paavo Lipponen.

Hankkeen tavoitteena oli "lopullisesti purkaa erityisesti vuoden 1918 sodan synnyttämä kansallinen trauma", kuten tutkimusta johtanut Lars Westerlund on kirjoittanut.

Yksi hankkeen keskeisistä tuloksista oli juuri kaikille avoimen sotasurma-tietokannan julkaiseminen verkossa vuonna 2002.

Tietokanta on selvästikin kiinnostanut ihmisiä, sillä sivustolla on vuosien mittaan vieraillut lähes 1,4 miljoona kävijää. Viime vuonna, kun sisällissodasta tuli kuluneeksi sata vuotta, sivustoa tutki yli 140 000 kävijää - kaksinkertainen määrä normivuoteen verrattuna.

Vanhaa tietokantaa on myös arvosteltu virheellisistä tiedoista. Ilkka Jokipiin mukaan turhaan.

– Tietokantaan on kirjattu se, mitä lähteissä kerrotaan. Jos esimerkiksi SDP:n terroritilastossa on virhe, se on näkyy tietokannassa.

Uuteen tietokantaan lähteissä olleet virheet on pyritty korjaamaan, mutta samalla myös vanhat tiedot on säilytetty. Tämä on tärkeää historiantutkijoiden kannalta, sillä heitä saattaa kiinnostaa esimerkiksi se, miten SDP:n terroritilasto poikkeaa uusimmasta tutkimustiedosta.

Uusi Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokanta on myös teknisesti päivitetty ja on Jokipiin mukaan "viimeisintä huutoa". Tietotekninen toteutus on Aalto-yliopiston semanttisen laskennan tutkimusryhmän käsialaa. Tutkimusryhmä on tehnyt aiemmin muun muassa toista maailmansotaa esittelevän Sotasampo-sivuston.

Lue myös:

Sisällissodassa kuolleiden nimet ovat kohta tarkasti kaikkien saatavilla – Sisällissotatutkija: "Tämä on muistovuoden paras uutinen"

Joka kolmas päätyi joukkohautaan – Tammisaari oli vankileirihelvetti

Suomen merivoimien varusmiehet ovat julkaisseet TikTok-somepalvelussa videon, joka herättää hilpeyttä ympäri maailman.

Miinamuurahaiset / laivanakki -käyttäjänimen alla viisi päivää sitten julkaistussa videossa neljä miestä tanssii Mikki Hiiren kerhotalo -lastenohjelmasta tutun kappaleen tahtiin, esittäen Mikki Hiirelle, Minni Hiirelle, Hessu Hopolle ja Pluto-koiralle ohjelmassa ominaiset tanssit. Mikki Hiiren kerhotaloa esitettiin Suomessa Ylen Pikku Kakkosessa.

Video ei ole merivoimien virallisesti tuottama video, vaan ilmeisesti miesten omasta halustaan tekemä tuote.

Voit katsoa videon alla olevasta tviitistä:

Videosta on tullut todellinen nettihitti. Siitä on pelkästään alkuperäisessä TikTok-lähteessä tykätty yhteensä peräti 1,4 miljoonaa kertaa, ja videota on jaettu aktiivisesti myös muualla somessa.

Teos on kirvoittanut runsaasti hupaisia reaktioita.

Suomessa työskentelevä toimittaja David Mac Dougall totesi, että merivoimissa oli varmaan hiljainen päivä.

Talousmedia Bloombergin toimittaja Ryan Beckwith sanoi humoristisesti Suomen merivoimien olevan nyt tasoissa yhdysvaltain demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaan Pete Buttigiegin kanssa Iowan osavaltion mielipidemittauksissa.

Haastajana presidenttikilpaan lähtenyt Buttigieg on kerännyt viime aikoina runsaasti kannatusta vaa-ankieliosavaltiona pidetyssä osavaltiossa, kertoi Helsingin Sanomat muutamia päiviä sitten.

Tviittaaja adorechuu pohti, mitä ihmettä Suomen merivoimissa oikein tapahtuu.

Nimimerkki bleachedmint totesi tviittinsä olevan nyt virallinen hakemus Suomen merivoimien jäseneksi.

TikTok on alun perin Douyin-nimellä Kiinassa vuonna 2016 julkaistu sosiaalisen median videopalvelu. Sinne julkaistaan lyhyitä musiikki- ja huulisynkkaus-videoita.

Videosta kertoi aiemmin Iltalehti, jonka mukaan merivoimissa tutkittiin, onko videon teossa ja julkaisussa rikottu puolustusvoimien sääntöjä. MTV3 kertoi tänään, että esitutkinnalle ei löytynyt tarvetta, ja asia on loppuunkäsitelty. Varusmiehet joutuivat puhutteluun, jossa heitä muistutettiin puolustusvoimien kuvausohjeista ja tietoturvasta.

Juttua päivitetty 20.11.2019 klo 12.45: Lisätty Iltalehden ja MTV3:n tiedot asian tutkinnasta.

Lue lisää:

Sisko houkutteli 17-vuotiaan Jennifer Käldin TikTokiin – nyt tällä on lähes 4 miljoonaa fania ja manageri-isä

Tiktok on hiipinyt myös tubemaailmaan: "Nopea ja lyhyt video voi levitä mihin maailmankolkkaan tahansa"

Kommentti: Lil Nas X on herkullinen ajankuva siitä, miten musiikki ei enää mahdu yhden genren muottiin

Yhdysvallat tutkii TikTok-videosovellusta – "Se on vastavakoilu-uhka"

Britannian prinssi Andrew ilmoittaa, että häntä on pyydetty vetäytymään tehtävistään toistaiseksi.

Prinssi kertoo vetäytyvänsä tehtävistään kuningatar Elisabetin siunauksella.

– Olen pyytänyt hänen kuninkaalliselta korkeudeltaan (kuningatar Elisabet), että saan vetäytyä julkisista tehtävistäni toistaiseksi, ja hän antoi siihen luvan, Andrew sanoi tiedotteessa uutistoimisto AFP:n mukaan.

Prinssin ympärille kehkeytyi kohu sen jälkeen, kun Virginia Roberts, nykyään Virginia Giuffre, alkoi syyttää tätä ja yhdysvaltalaismiljonääri Jeffrey Epsteinia seksuaalirikoksista. Oikeudenkäyntiä odottanut Epstein tappoi itsensä vankeudessa elokuussa.

– Olen valmis auttamaan mitä tahansa asiaankuuluvaa lainvalvojaa, jos se on tarpeen, Andrew sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Prinssi kommentoi BBC:n Newsnight-ohjelmassa ensimmäistä kertaa julkisesti Giuffren väitteitä, joiden mukaan nainen pakotettiin harrastamaan seksiä prinssin kanssa kolme kertaa Lontoossa, New Yorkissa sekä Epsteinin omistamalla yksityisellä saarella Karibialla 2000-luvun vaihteessa. Kun väitetyt teot alkoivat, nainen oli vasta 17-vuotias ja prinssi Andrew noin nelikymppinen.

Lue myös:

Britannian prinssi Andrew yritti pelastaa nahkansa tv-haastattelulla, mutta lopputulos oli katastrofi

Prinssi Andrew katuu ystävyyttään seksuaalirikoksista tuomitun Epsteinin kanssa: "Sopimatonta kuninkaallisen perheen jäsenelle"

Laosin ja Thaimaan rajalla maa järisi 6,1 voimakkuudella varhain torstaiaamuna Suomen aikaa. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen mukaan järistyksen keskus oli noin kymmenen kilometrin syvyydessä.

Pohjois-Thaimaan suositussa turistikaupungissa Chiang Maissa asukkaat tunsivat järistyksen pitkään, mutta suurempia vaurioita ei tapahtunut, kertoo uutistoimisto AP. Thaimaan pääkaupungissa Bangkokissa pilvenpiirtäjät huojuivat hitaasti puolen tunnin ajan.

Thaimaan meteorologisen laitoksen edustaja Sophon Chailan mukaan järistyksen uhreista tai vaurioista ei ole vielä ainakaan tietoa.

Bangkok sijaitsee noin 800 kilometrin päässä järistyksen keskipisteessä. Myös lievemmät, 4,6:n ja 5,7:n voimakkuuden järistykset vavisuttivat samoja seutuja yön aikana.

Monet Bangkokin asukkaat julkaisivat viestipalvelu Twitterissä videoita talojen huojumisesta.

Paavi Franciscus on parhaillaan nelipäiväisellä vierailulla Bangkokissa. Hänen on määrä tavata torstaina Thaimaan kuningas Maha Vajiralongkorn, maan pääministeri ja korkea-arvoisen buddhalaisjohtajan. Lisäksi paavin on määrä johtaa messua illalla. Uutistoimisto AFP:n mukaan Vatikaanin leiristä ei ole vielä kommentoitu, miten Franciscus koki järistyksen.

Järistys tuntui myös Vietnamin puolella, Hanoin kaupungissa.

Korjattu klo 3.52: Bangkok sijaitsee noin 800 kilometrin päässä järistyksen keskipisteestä, ei 300 kilometrin, kuten aiemmin kirjoitimme.

– Oletko sinä tässä? Ajattele, että voisit olla tuon näköinen joka päivä.

Opiskeluvuosinaan toiminnanjohtaja Noora Herranen toimi hiusmallina, ja päivään kuului myös maskeeraus. Kun kaikki oli valmista, miespuolinen opiskelukaveri kommentoi Herrasen olemusta. Se jäi muistoksi, johon palataan vielä vuosien jälkeen.

Nykyään kahden lapsen äiti ei juuri meikkaa. Ripsiväriä hän laittaa ehkä pari kertaa vuodessa.

Herranen joutuu kuitenkin yhä perustelemaan meikkaamattomuuttaan. Bloggaajien keskuudessa meikin käyttö nousee aika ajoin esiin ja aihe herättää aina kiivasta keskustelua. Työnantaja voi vaatia siisteyttä työntekijältään, mutta riippuu työstä, mitä siisteydellä tarkoitetaan eli liittyykö siihen myös meikkaus.

– Joskus meikkaamattomuuttani ihmetellään. Minulle saatetaan tuputtaa huulipunaa. Sanovat, että se sopisi minulle niin hyvin, sanoo Herranen.

Meikittömällä pitää olla hyvä itsetunto

Ajatus meikkamisen lopettamisesta heräsi jo nuorena, kun Herranen sai puuterista ja luomiväristä allergisia oireita. Vielä aikuisenakin puuterihuisku saa ihon kutisemaan.

Herranen kertoo, että ajan kuluessa sopivaa kosmetiikkaa olisi varmasti löytynyt, mutta hän pysähtyi ajattelemaan asiaa muutenkin. Mitä syitä hänellä olisi meikata?

– Olen aika laiska ja mukavuudenhaluinen. En halua tai jaksa pestä naamaani, jos tulen konsertista tai muusta iltamenoista, Herranen kertoo.

Moni Noora Herrasen miespuolinen ystävä on kertonut nauttivansa, jos heidän naisystävänsä meikkaavat itsensä yhteistä iltaa varten. Herranen on herännyt pohtimaan, ketä varten nainen laittaa itseään.

– Jos ei käytä meikkiä, pitää olla hyvä itsetunto,hän sanoo.

Työssään Konserttikeskuksen toiminnanjohtajana hän antaa haastatteluja, osallistuu keskusteluihin ja on esillä. Nämä tilanteet eivät hänen mielestään liity meikkaamiseen mitenkään.

– Minusta meikkaamisella ja asiantuntijuudella ei ole tekemistä keskenään. Sukupuoliroolit ja naisen asema ovat jo niin hyvällä mallilla, että niiden vuoksi naisen ei mielestäni tarvitse meikata, Herranen sanoo.

Meikki jakaa edelleen naisten mielipiteitä

Meikkaaminen on ollut esillä myös influencer Jenni Rotosen blogissa. Rotonen pitää kiinnostavana, että meikin käytöstä keskustellaan vieläkin tiukasti, vaikka meikattu on iät ja ajat. Meikin käyttöön tai sen puuttumiseen tartutaan jopa halveksuen.

Rotosen mielestä meikki "demokratisoi" kauneutta; kaikilla ei ole huippugeenejä, jotka pitävät naisen freesinä aamusta iltaan pelkällä vedellä ja saippualla.

– Nainen haluaa yleensä ottaen näyttää terveeltä ja elinvoimaiselta. Jos kevyt meikki auttaa siinä tavoitteessa, en näe siinä mitään pahaa, pohtii Pupulandia-blogia pitävä Jenni Rotonen.

Kevyt meikki sallittu armeijassa vain naisilla

Tasa-arvovaltuutettu tarkastelee tilannetta sukupuolten tasa-arvon kannalta, eikä meikin käyttöön liittyvät huomiot ole tulleet esiin kovin usein.

Eräs meikkaamiseen liittyvä kantelu liittyy Puolustusvoimien ohjesääntöön, joka salli kevyen meikin vain naisille. Eräs kuljetusliike linjasi, että miehet eivät saa käyttää koruja ja naisten korujen on oltava maltillisia.

Myös hiusten pituus sekä hatun tai sortsien käyttäminen ovat nousseet tasa-arvomielessä esiin. Lähtökohtaisesti työnantaja voi edellyttää siisteyttä ja puhtautta työntekijältään.

Ylitarkastaja Anu Laaksosen mukaan työnantaja omistaa yrityksen brändin, ja voi edellyttää sen mukaista työasua tai ulkoista siisteyttä.

– Täytyy tapaus kerrallaan miettiä, mitä tehtävä edellyttää tekijältään pukeutumisen suhteen.

Hyviä puolia saa korostaa

Jenni Rotonenpostasi Pupulandia-blogissaan jutun, jossa kertoi lähteneensä urheilemaan kiireisenä päivänä täydessä tällingissä. Postauksen kommenteissa keskusteltiin paljon esimerkiksi siitä, missä menevät työnantajan tuomat valtuudet puuttua työntekijän ulkonäköön.

Somevaikuttajaa houkutellaan meikkaamattomuuden puolestapuhujaksi, sillä mielipiteillä on painoarvoa.

– Eräs vaateliikkeessä työskentelevä nainen kertoi menneensä kesällä töihin ilman meikkiä. Nainen oli tuntenut itsensä sopivasti päivittyneeksi, freesiksi ja kesäisen edustavaksi. Työnantaja oli kommentoinut, että töihin ei sovi tulla ilman meikkiä, Jenni Rotonen kertoo.

Keskustelu toi Rotosen mukaan esiin varsin ahtaat naisten väliset normit tilanteista, joissa kuuluu meikata. Omissa blogikuvissaan hän meikkaa varsin hillitysti, eikä suinkaan seuraajiaan, vaan itseään varten.

– Ilman meikkiä näytän kalpealta ja silmänaluset ovat tummat, vaikka olisin nukkunut hyvin. Jos tunnen itseni levänneeksi, haluan sen välittyvän ulospäin.

Noora Herranen ei halua arvostella meikkaavia ihmisiä, sillä meikin käyttäminen on henkilökohtainen päätös. Herranen kertoo itsekin olevansa esteetikko, joka nauttii kauniista asioista, vaikka ei käytä meikkiä.

– Käytän paljon koruja, värikkäitä vaatteita, ja minulla on näyttävät silmälasit. Se on itseilmaisua, kuten taidokas meikkikin, hän toteaa.

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) väläyttää Uutissuomalaisen haastattelussa Postin pilkkomista kahteen yhtiöön.

Uutissuomalaisen mukaan toinen yhtiöistä hoitaisi pakettiliiketoimintaa ja toinen postimerkillistä kirjepostia.

– Tämä on yksi vaihtoehto, että meillä olisi kaksi eri yhtiötä ja osoitteellisen kirjepostin palvelu olisi julkista palvelua, jonka valtio hoitaisi, Paatero sanoo haastattelussa.

Paateron Uutissuomalaiselle antaman haastattelun mukaan valtio voisi tukea kirjepostin kulkua vuosittain sadoilla miljoonilla euroilla. Ministerin mukaan valtiosihteerit miettivät erilaisia vaihtoehtoja.

– Erikseen on vielä se kysymys, tuettaisiinko valtion varoin sanomalehtien jakelua, joka liittyy demokratiaan, jotta kansalaiset saisivat tietoa, Paatero jatkaa Uutissuomalaiselle.

Paatero ei halunnut kommentoida Ylelle keskiviikkoiltana Uutissuomalaiselle antamaansa haastattelua. Paatero viestitti avustajansa välityksellä, ettei hän kommentoi tänään myöskään Postin omistajaohjaukseen liittyviä asioita.

Lue myös:

Mitä Postille pitäisi tehdä? Katso 4 vaihtoehtoa Sipilän pörssiajatuksista Rinteen "sote-ideoihin"

STT: Valtion omistajaohjausosasto antoi aiemmin syksyllä tukensa Postin pakettilajittelijoiden siirrolle

Työmarkkinoilla eletään nyt selvää kyttäysvaihetta – Postin tilanne lisää hermostuneisuutta: Joko keskusjärjestöjen olisi puututtava peliin?

Työehtoshoppailua vaikea saada kuriin – SAK: "Työtaistelut ja neuvottelut ainoa keino"

Nokian liiketoimintaryhmän johtaja Bhaskar Gorti tyrmää ajatuksen siitä, että Nokia olisi jäljessä kilpailijoitaan Ericssonia ja Huaweita 5g-verkkojen kehityksessä.

Gorti vertaa uutistoimisto Reutersin haastattelussa 5g-verkkojen kehitystä maratoniin, jossa suurin fokus on nyt laitettu ensimmäiseen kymmeneen minuuttiin.

– En sanoisi, että meillä on 5g-ongelma, Gorti sanoo.

Nokian kurssi romahti lokakuun lopulla, kun Nokia oli esitellyt aiempaa synkempiä tulevaisuudennäkymiä.

– Nokian näkymät olivat valtava pettymys. Yhtiö leikkasi vuoden 2019 näkymiä, ja myös vuoden 2020 näkymiä alennettiin tuntuvasti. Sen lisäksi osingonmaksu keskeytetään muutaman neljänneksen ajaksi. Kyllä tämä oli valtava pettymys sijoittajille, analyytikko Mikael Rautanen analyysiyhtiö Inderesistä kommentoi tuolloin.

Ero ruotsalaiskilpailija Ericssoniin oli melkoinen, sillä se oli juuri julkistanut lähes päinvastaisia odotuksia tälle ja ensi vuodelle.

Gorti on silti erittäin luottavainen yhtiöönsä. Hänen mukaansa Nokia on edellä kilpailijoitaan ohjelmiston kehityksessä, asioiden internetin (Internet of Things) käyttöönotossa ja langattomissa yhteyksissä.

– Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että olemme ainakin 2–3 vuotta edellä lähintä kilpailijaamme Ericssonia ohjelmistokehityksessä, Gorti sanoo.

Nokian ohjelmistoihin keskittyvän yksikön Nokia Softwaren liikevoitto kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä vuoden takaiseen verrattuna 108 prosenttia ja ohitti tuloksellaan laitevalmistajayksikön Networksin, joka on pitkään ollut Nokian päätoimiala.

Hyviä uutisia Yhdysvalloista

Nokia sai hyviä uutisia Yhdysvalloista marraskuun alussa, kun Yhdysvaltain telehallintovirasto FCC hyväksyi maan kolmanneksi ja neljänneksi suurimpien teleoperaattoreiden T-Mobilen ja Sprintin yhdistymisen. FCC hyväksyi asian äänin 3–2.

Nokia kertoi viime vuoden heinäkuussa tehneensä T-Mobilen kanssa 5g-verkkoihin liittyvän liiketoimintasopimuksen. Monivuotinen sopimus on arvoltaan 3,5 miljardia dollaria eli nykyrahassa noin 3,2 miljardia euroa. Monivuotinen sopimus käsitti muun muassa tukiasemia, hallintaohjelmistoja, laitteita ja suunnittelupalveluja.

Yksi syy yhtiön heikentyneille näkymille edellisessä osavuosikatsauksessa oli T-Mobilen ja Sprintin kesken oleva yhdistyminen, jota odotellessa T-Mobile oli jäädyttänyt investointinsa.

Lue myös:

Kaksi teleoperaattoria sai yhdistymisluvan Yhdysvalloissa – hyvä uutinen miljardisatsauksen 5g:hen tehneelle Nokialle(5.11.)

Analyysi: Nokian epäonnistumisten haamut nousevat pintaan – jos kurssi ei käänny, edessä voi olla yhtiön myynti(30.10.)

Synkkiä näkymiä esittänyt Nokia valtava pettymys sijoittajille – osake rajussa syöksyssä (24.10.)