Postin lakossa olevien työntekijöiden pinna kiristyy. PAU Pirkanmaan pääluottamusmies Leo Harra vaatii, että hallituksen pitää puuttua kiistaan. Harran mielestä omistajaohjausministerin pitää erottaa Postin hallitus.

– Sitten tämä solmu rupeaisi aukenemaan. Siellä on sellainen porukka, jolla ei ole penniäkään kiinni tässä. He ajavat Postin vaikka päin seinää, Harra sanoo.

Postilakko jatkuu, koska sopua ei syntynyt tiistaina. PAU hylkäsi sovintoesityksen aamupäivällä.

Työntekijät eivät hyväksy heikennyksiä

Lakkoteltta on seissyt postikeskuksen portilla Tampereen Multisillassa runsaan viikon. Teltan purku ei ole näköpiirissä. Harra ei usko pikaiseen sopuun.

– Lakko jatkuu ihan siitä syystä, että emme ole valmiita sopimaan työehtoheikennyksiä, Harra sanoo.

Työntekijöiden mielestä 700 pakettilajittelijan täytyy tulla PAU:n työehtosopimuksen piiriin. Pakettilajittelijat siirtyivät marraskuun alussa toisen työehtosopimuksen piiriin, jossa työnantajapuolta edustaa Medialiitto.

– Ei kukaan hyväksy sellaista omassa työelämässään, että hänen palkkojaan ruvetaan pudottamaan 30 prosenttia, jopa 50 prosenttia, Harra sanoo.

Posti: lajittelijoiden palkat turvataan

Posti tiedotti tiistaina iltapäivällä, että Postin pakettilajittelijoiden kokonaispalkka säilyy ennallaan yli kaksi vuotta. Postin mukaan uusi palkkamalli turvaa palkat myös tämän jälkeen.

Postin mukaan siirtymäaika on pitkä ja sen aikana työnantaja varmistaa yhdessä henkilöstön kanssa, että mallista tulee toimiva. Posti sanoo, että mallissa jokaiselle työntekijälle maksetaan tuotantopalkkiota työehtosopimuksen mukaisen taulukkopalkan päälle.

Postin mukaan muutoksella on valtion omistajaohjauksen tuki.

– Paltan ja PAU:n neuvotteluiden ja sovun jarruttaminen tämän yksittäisen ja jo päätetyn asian takia on kohtuutonta, sanoo Postin väliaikainen toimitusjohtaja Turkka Kuusisto.

Muilta liitoilta tukea Postin työntekijöille

Monet ammattiliitot tukevat Postin työntekijöiden lakkoa. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n tukilakko tavaraliikenteen ratapihoilla alkoi tiistaiaamuna ja päättyy illalla. Rautatiealan Unionin RAU:n saarto pysäyttää tavaraliikenteen turvaamisen ja ohjauksen tiistai-illasta alkaen vuorokaudeksi.

Tukilakot keräävät Postin työntekijöiltä kiitosta.

– Nyt näyttää siltä, että tämä rupeaa eskaloitumaan yhä suuremmaksi ja suuremmaksi. Tässähän saattaa käydä niin, että Suomi pian pysähtyy, Harra sanoo.

Lue lisää:

Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – toimitusjohtajan mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

Suomalaiset janoavat susitietoa.

Samaan aikaan, kun viranomaiset puuhaavat susikannan hoitosuunnitelman ja EU-hankkeiden parissa, ihmisiä näyttävät askarruttavan melko yksinkertaiset asiat suden liikkumisessa ja käytöksessä. Onhan susi yksi Suomen neljästä suurpedosta ja herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan.

A-studio pyysi maanantaina Ylen verkkosivuilla yleisöltä susikysymyksiä. Niitä tulikin toistasataa. Valitsimme kahdeksan asiantuntijoiden vastattavaksi.

Susien käyttäytyminen

Susien lisääntymisen seurauksena ne tulevat entistä useammin ihmisten elinpiiriin. Tämä on aiheuttanut konflikteja ja susipelkoakin. Erätalousyksikön päällikkö Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstäavaa susien käytöksen muutosta.

Miten susi on muuttunut sadassa vuodessa? Mihin sen ihmispelko on kadonnut? Ennen sudet pysyivät korpiseudulla ja karttoivat ihmiskontaktia.

– Tutkimusten mukaan sudet pyrkivät tavallisesti välttelemään asuttuja alueita. Nuoret yksilöt, joilla ei ole omaa reviiriä tai jotka ovat vasta perustamassa sellaista, liikkuvat useammin asutuksen läheisyydessä. Susien hakeutumisessa asutuksen läheisyyteen on lisäksi huomattavia yksilöllisiä eroja. Aiemmin susi luokiteltiin haittaeläimeksi ja ne pyrittiin poistamaan nopeasti niiden tullessa lähelle asutusta. Tällöin susia oli lähinnä Itä-Suomen erämaisilla alueilla.

– Yhden susilauman reviiri on seurantasusiin pohjautuvan tarkastelun perusteella keskimäärin 1 200 neliökilometriä. Susien liikkumisalueelle mahtuu monenlaisia maisemia ja poikkeuksetta myös ihmisasutusta. On mahdollista, että tiheämmin asutussa läntisessä Suomessa sudet, erityisesti alueella syntyneet yksilöt, ovat tottuneempia ihmisten läheisyyteen kuin itäisessä Suomessa.

Onko niin sanottu yksinäinen susi kaikkein vaarallisin? Jos susiparin alfauros tai -naaras ammutaan, niin lauma hajoaa ja jää heittosusia, jotka eivät tee ryhmätyötä. Ovatko yksinäiset niitä, jotka helpoimmin tulevat pihoihin ravinnon perään?

– Yksittäisten susien ja susilaumojen käyttäytymisessä on suurta vaihtelua. Jotkut laumat ja yksilöt varovat ihmistä ja asutusta enemmän kuin toiset. Tutkimuksen mukaan alfanaaraan ampuminen johtaa todennäköisemmin lauman hajoamiseen kuin alfauroksen ampuminen.

– Yleisellä tasolla voidaan todeta, että mikäli sudella on käytettävissään runsaasti luontaista ravintoa, Suomessa erityisesti hirvieläimiä, sen tarve hakeutua asutusten läheisyyteen ravinnon takia on pienempi. Tämän takia monilajinen kannanhoito, jossa huomioidaan sekä suurpedot että niiden ravintovarat, on tärkeää.

Viranomaisilta kysyisin, kuka on vastuussa, jos susilauman, joka vierailee jatkuvasti pihoissa ja taajamissa, annetaan jatkaa tätä toimintaa, eikä poistolupaa saada? Kenelle voi syytteen laittaa sitten, kun vahinko sattuu?

– Kysymyksessä kuvattuun tapaukseen uudessa hoitosuunnitelmassa on selkeä toimintamalli. Suomen riistakeskus päättää vahinkoperusteisten poikkeuslupien käytöstä ja karkotustoimenpiteistä esimerkiksi säännöllisesti pihoilla vierailevien susien osalta. Poliisi päättää jatkotoimenpiteistä tilanteissa, joissa susi aiheuttaa konkreettista uhkaa tai vakavaa vaaraa.

– Mikäli sutta ei vahingoita, jokainen voi karkottaa suden pihapiiristään, ja pakkotilasäädöksen perusteella itseään ja omaisuuttaan voi puolustaa suden hyökkäykseltä. Mikäli susi tilanteessa haavoittuu tai kuolee, asiasta tehdään automaattisesti rikosilmoitus ja esitutkinta, jonka jälkeen asia etenee syyttäjän harkintaan. Viime vuosilta on oikeustapauksia siitä, että esimerkiksi koiran kimppuun hyökännyt susi on ollut luvallista ampua.

– Suden aiheuttamat vahingot (esim. kotieläin- tai henkilövahingot) korvataan riistavahinkolain mukaisesti. Koska kyseessä on luonnonvarainen laji, jota kukaan ei omista, varsinaista syytettä sen aiheuttamista vahingoista ei voi nostaa.

Lisätietoja suurpetovahingoista ja vahinkojen korvaamisesta.

Susikanta ja sen laskeminen

Luonnonvarakeskus Lukella on Valtioneuvoston asetuksella annettu tehtävä tuottaa tietoja riistakantojen tilasta ja kehityksestä, muistuttaa Luken ohjelmajohtaja Sirpa Thessler vastatessaan keskusta koskeviin kysymyksiin.

Miksi Luke saa laskea susikannat? Susia on ainakin kolminkertainen määrä kuin mitä Luke väittää. Minkä takia Luke ei halua laskea susia yhdessä metsästäjien kanssa? Metsästäjät liikkuvat luonnossa ja tietävät, missä susia on.

– Kanta-arvio perustuu pääosin metsästäjien tekemiin havaintoihin, jotka on ilmoitettu suurpetoyhdyshenkilölle. Suurpetoyhdyshenkilö kirjaa havainnot TASSU-tietojärjestelmään. Nämä havainnot ovat tärkein tietolähde kanta-arviossa yhdessä DNA-keräyksen kanssa.

– Olen samaa mieltä kysyjän kanssa siitä, että metsästäjät liikkuvat luonnossa ja tietävät, missä susia heidän alueellaan on. Sen vuoksi juuri metsästäjiä pyydetään ilmoittamaan havainnoista suurpetoyhdyshenkilöille ja tietoa hyödynnetään kanta-arviossa.

– Kysyjä varmaankin viittaa laskemisella lumijälkilaskentoihin, joita ei ole viime vuosina tehty. Lumijälkilaskennat ovat työläs tapa saada tietoa koko maan susikannasta, koska laskenta tuottaa tietoa vain laskenta-alueen susireviirin lauman koosta ja vain laskenta-ajankohdalta. DNA:sta saadaan yksiselitteistä tietoa lauman vähimmäiskannasta.

Miksi Luke ei julkaise susien DNA-karttoja yleisölle? Ovatko tähän mennessä tutkitut sudet kaikki puhtaita susia?

– DNA-näytteiden tulokset on julkaistu riistahavainnot.fi -palvelussa taulukkona ja kartalla. Tieto ei kuitenkaan ole ajantasaista, sillä näytteitä kootaan kerralla isompi määrä lähetettäväksi Turun yliopiston evoluutiobiologian keskukseen, jossa ne analysoidaan.

– Suomesta on löydetty kolme koirasusitapausta. 2010 Kuhmossa ja Parkanossa ja 2004 Juvalla. Nämä koirasudet on lopetettu.

Sudet ja metsästäjät

Jos suden suojelijat saavat lokaa niskaan, niin saavat myös susien takia koiravahingoista kärsivät metsästäjät. Metsästystä koskeviin kysymyksiin vastasi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Meillä on viime vuosina ollut maassa vaihtelevasti 150–250 sutta, joita suurin osa kansalaisista ei ole koskaan nähnyt eivätkä tule näkemään. Ääntäkään sudet eivät juuri pidä. Kysyisin, miksi 300-tuhantinen metsästäjäjoukko ja heidän etujärjestönsä Metsästäjäliitto kokevat suden suurimpana uhkana, lietsovat aiheetonta pelkoa tietoisesti tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa?

– Metsästäjäliiton mielestä Suomen susikanta voi olla elinvoimainen, kunhan haitat ovat hallinnassa. Olemme olleet luomassa susikannan hoitosuunnitelmaa laajapohjaisessa yhteistyöryhmässä. Metsästäjäliitto ei hyväksy susien laitonta tappamista, mutta pitää suden kannanhoidollista metsästystä tärkeänä keinona lisätä suden hyväksyttävyyttä.

– Metsästäjillä on monia yhteiskunnallisia tehtäviä. Metsästäjät hoitavat mm. sorkkaeläinkantaa yhteiskunnalle. Esimerkiksi hirven kannanhoitoa tehdään, jotta ehkäistään taimikko- ja viljelytuhoja maa- ja metsätaloudelle sekä liikenneonnettomuuksia.

– Sudet ovat tänäkin vuonna tappaneet kymmeniä metsästyskoiria metsästystehtävissään. Hirvenmetsästys nykyisessä mittakaavassa ilman koiria on täysi mahdottomuus. Sudet ovat keskittyneet tietyille alueille maassamme, eikä niitä voi vielä joissain osissa maatamme juurikaan siksi nähdä.

Mikä on metsästyksessä käytetyn koiran keskimääräinen korvaussumma?

Valtio on kuluvan vuoden aikana korvannut kymmenestä susien aiheuttamasta koiravahingosta lähes 38 000 euroa. Summasta lähes puolet on maksettu Pohjois-Karjalassa tapahtuneista vahingoista.

Susi valokeilassa

Koska susikeskustelu on hyvin polarisoitunutta, osoittaa syyttävä sormi joskus myös mediaan. Susiasioista on vaikea uutisoida ilman, että joku osapuoli kokee jääneensä vähemmälle huomiolle. Mediaa koskevaan yleisökysymykseen vastasi Luken ohjelmajohtaja Sirpa Thessler.

Miten susitutkija kokee median roolin susikeskusteluissa? Esiintyykö esimerkiksi lehdistö hyvänä tiedonvälittäjänä vai syyllistyykö se klikkijournalismin kautta jopa susivihan tai -pelon lietsontaan?

– Medialla on tärkeä rooli tiedonvälittäjänä susikeskustelussa, mutta haluttaessa näkökulman voi tietenkin valita myös siten, että jutulla luodaan vastakkainasettelua. Susi kieltämättä ylittää uutiskynnyksen helposti, mutta toimittajat ovat itse parhaita arvioimaan syitä tähän.

A-studiossa keskustellaan tänään susista. Uusi susikannan hoitosuunnitelma herättää toiveita, että susikiistoihin saataisiin malttia. Vieraina suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suomen luonnonsuojeluliitosta ja puheenjohtaja Hannu Immonen Suomen Harmaahirvikoirajärjestöstä. TV1 kello 21.

HONGKONG Viime aikoina Kittyn kotona on ollut kireä tunnelma. Hän ei ole voinut kuukausiin kertoa vanhemmilleen, missä viettää aikaansa.

– He suuttuisivat, jos saisivat tietää, että olen ollut mielenosoituksissa. Tosin uskon, että he ovat arvanneet, Kitty sanoo.

Perheriitojen ja virkavallan välttämiseksi 21-vuotias Kitty ei halua kertoa oikeaa nimeään.

Vaikka hän ei kertomansa mukaan ole tehnyt mitään laitonta, useimmat hongkongilaiset kokevat, että mielenosoituksista puhuttaessa on parempi pysyä tunnistamattomissa.

Kitty ei ole ainoa, jonka perhesopu rakoilee. Hongkongissa kuukausia jatkuneet mielenosoitukset ovat mykistäneet kotien päivällispöytiä sekä ajaneet äitejä ja poikia välirikkooon.

Kitty mahtuu yhä vanhempiensa katon alle, kunhan pysyy hiljaa tekemisistään.

– Olemme ajautuneet etäämmälle toisistamme ja riitelemme paljon, hän sanoo.

Toisin kuin vanhempansa, Kitty on yksi lukemattomista hongkongilaisista, joiden mielestä Kiinan erityishallintoalueen tulevaisuus on uhattuna. Hän ei visko polttopulloja, mutta on osallistunut rauhallisille mielenosoitusmarsseille kesäkuusta asti.

Silloin tuhannet kokoontuivat vastustamaan Hongkongin johdon esittämää karkotuslakia.

Lain valmistelu lopetettiin syyskuussa, mutta se ei enää riittänyt. Tuhannet hongkongilaiset olivat saaneet tarpeekseen Kiinan keskusjohdon kiristyvästä otteesta. He kokivat, että Hongkongille vuoteen 2047 luvattu erityisasema oli murentumassa.

Kuukausien ajan on vaadittu paljon: demokratiaa, parempaa kohtelua pidätetyille ja poliisin toimien tutkimista.

Tätä kaikkea haluaa myös Kitty. Siksi hän on suostunut haastatteluun.

Mielenosoittajilla on sosiaalisessa mediassa useita keskusteluryhmiä eri tarkoituksiin. Yhdessä etsitään ihmisiä, jotka ovat valmiita puhumaan medialle.

– Meillä ei ole puolellamme suurta mediakoneistoa kuten Hongkongin hallitusta tukevilla, Kitty sanoo.

Hän viittaa Kiinaa johtavan kommunistisen puolueen sensuuriin, jolla on valtaa myös Hongkongissa, vaikka alueella teoriassa vallitsee lehdistönvapaus.

Hongkongissa osa mediasta toimii varsin vapaasti, mutta mantereen puolella on voimassa vain yksi totuus: sen mukaan mielenosoittajat ovat radikaaleja yhteiskunnan vihollisia. Länsimediaa syytetään puolueellisuudesta, ulkovaltoja Kiinan asioihin sekaantumisesta.

Lehdistön sanankäänteet ovat koventuneet samalla, kun etulinjan mielenosoittajien otteet ovat muuttuneet yhä rajummiksi. Viime viikolla myös Kiinan presidentti Xi Jinping otti ensimmäistä kertaa kantaa mielenosoituksiin ja vaati tilanteen rauhoittamista.

Tuolloin oli selvää, että mielenosoitukset eivät olleet hiipumassa, päinvastoin. Viime viikkoon asti mielenosoitukset olivat keskittyneet viikonloppuihin. Sitten tilanne muuttui.

Kimmokkeena oli kuolema.

Kittyn ääni sortuu, kun hän alkaa puhua kuolleesta mielenosoittajasta, miehestä, joka putosi parkkihallin kolmannesta kerroksesta. Kyyneleet vyöryvät kohti vaaleansinistä maskia, jolla hän on peittänyt kasvonsa.

– Ihmiset ovat uhranneet niin paljon. Meidän ei pidä perääntyä vain siksi, että emme näe enää toivoa.

Näin ei todellakaan ole käynyt.

Viikonloppuna ja maanantaina tilanne muuttui paikoin kaaottiseksi, kun mielenosoittajat ja poliisi ottivat yhteen Hongkongin teknillisellä yliopistolla. Tiistaina kampus oli yhä poliisin piirittämä. Sisällä oli 100–200 mielenosoittajaa.

Myös etulinjan mielenosoittajien vähemmän väkivaltaiset taustajoukot ovat lisänneet kierroksia. Katuja on revitty auki kivi kiveltä, metroliikennettä häiritty. Hongkongin saaren ja mantereen puolella sijaitsevan Kowloonin yhdistävä tietunneli on ollut poikki päiviä.

– Se on tarpeellinen taktiikka, jotta voimme pelastaa heidät, jotka ovat yhä yliopistolla, Kitty sanoo.

Kitty on pysynyt poissa kampukselta ja etulinjasta, mutta välillä hän kiertää kaupungilla auttamassa. Mukana on kasvomaskeja tai vettä, joita hän jakaa tarvitseville.

Kittyn mielestä väkivalta ei ole lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta sille on paikoin tarvetta. Hänen mielestään ihmishenkiä pitää suojella, mutta välillä on pakko turvautua voimakeinoihin.

– Meitä ei kuunneltu, kun osoitimme mieltämme rauhanomaisesti. Siksi väkivalta on joskus tarpeen ja oikeutettua.

Vaikka kaupunki on muistuttanut paikoin taistelukenttää, monet hongkongilaiset ovat edelleen osoittaneet tukeaan mielenosoittajille.

Se näkyy kaduilla. Kun poliisi piiritti yliopistoa, ulkopuolelle kasaantui väkijoukko vaatimaan loukossa oleville nuorille vapaata pääsyä ulos.

Hongkongissa on paljon heitäkin, joiden mukaan mielenosoittajien rankaiseminen olisi oikeus ja kohtuus. Hongkongin hallintoa tukevat kaupunkilaiset ovat sitä mieltä, että nuoret ovat muuttuneet rikollisiksi ja vieraan vallan kätyreiksi.

Niin ajattelevat myös Kittyn vanhemmat.

– Vanhempani ja muut Kiinan tukijat ajattelevat, että mielenosoittajille maksetaan. Se ei tietenkään ole totta, Kitty sanoo.

Muitakin syytöksiä on. Että mielenosoittajat ovat nuoria, jotka eivät menesty opinnoissaan, että he tuhoavat muidenkin mahdollisuuden edetä. Että pitäisi opiskella eikä miettiä politiikkaa, että mielenosoittajat ovat menetettyjä nuoria.

Kittyn mukaan se ei ole totta. Monet ovat menestyneitä opiskelijoita.

Vaikka mielenosoittajien ja heidän tukijoidensa joukossa on kaiken ikäisiä, suurin osa on nuoria. He elävät eri kuplassa kuin vanhempiensa sukupolvi, Kitty sanoo. Se turhauttaa.

– Hallitusta tukevat sininauhat kuten vanhempani eivät edes yritä ymmärtää. He eivät aseta painetta hallitukselle, ja hallitus uskoo, että on hyväksyttävää tukahduttaa mielenosoitukset voimakeinoin.

Kitty itse on eri mieltä. Hänen mielestään poliisi käyttää liikaa väkivaltaa.

Samaa mieltä on ollut ihmisoikeusjärjestö Amnesty International. Se on todennut raportissaan Hongkongin poliisin käyttäneen suhteettoman paljon voimaa mielenosoittajia kohtaan.

Kitty opiskelee viimeistä vuotta yliopistossa taloutta, ja asuu vanhempiensa ja kahden siskonsa kanssa Hongkongin Wong Tai Sinissa. Kittyn mukaan suurin osa asukkaista on Hongkongin johdon puolella.

Kerran hän oli liimaamassa julisteita muiden mielenosoittajien kanssa, kun eräs mies tuli haastamaan riitaa. Hän uhkasi lyödä heitä tuolilla, jonka päältä julisteet saattoi liimata ylemmäs.

– Mutta meitä oli enemmän ja hän koki jäävänsä alakynteen, Kitty sanoo.

Erään toisen kerran hän juoksi mellakkapoliisia karkuun sillalla. Jos hän olisi jäänyt kiinni, hän ei olisi uskaltanut kertoa vanhemmilleen. Tapauksen jälkeenkin tunteet oli tungettava sivummalle.

– En voinut kertoa vanhemmilleni, miksi itkin, Kitty sanoo.

Syy ei kuitenkaan ollut pelko vaan epäreiluuden tunne.

– He [hallintoa ja poliisia tukevat] sanovat, että olemme väkivaltaisia, ja he ovat väkivaltaa vastaan. Mutta minä vain kiinnitin julisteita seinään. Se on rauhallisin tapa osoittaa mieltään, jonka voin ajatella.

Kitty on pukeutunut mustiin, sillä se on mielenosoittajien tunnusväri. Keltainen kuvaa tukea demokratialiikkeelle, siniset ovat poliisin ja hallituksen puolella. Valkoiset ovat radikaaleja mielenosoitusten vastustajia.

Kitty näyttää puhelimestaan karttaa, jossa kaupat ja ravintolat on merkitty joko sinisellä tai keltaisella. Hän itse käyttää vain keltaisia palveluja.

Se on yksi tapa jatkaa taistelua, jos poliisi painaa päälle. Kittyä turhauttaa, ettei ulkomailla ymmärretä hongkongilaisten tilannetta.

– Meitä syytetään siitä, ettemme ole rauhanomaisia. Se on helppoa puhetta heille, jotka elävät liberaalissa demokratiassa.

Sitä Hongkong ei Kittyn mukaan ole ja siksi taistelun on jatkuttava – sanoivat äiti ja isä mitä tahansa.

Lisää aiheesta:

Toimittajalta: Milloin ne tankit tulevat? Tuskin seuraavaksi, sillä Hongkongin mielenosoitukset voisi lamauttaa muullakin tavalla

Hongkongissa vallatun yliopiston pattitilanne jatkuu ja sen pelätään päättyvän verenvuodatukseen – Ylioppilaskunta: "Olemme loukussa"

Ylen toimittaja Hongkongissa: "Yliopistolla käydään kaupunkitaistelua" – poliisi uhkasi käyttää kovia luoteja mellakoitsijoita vastaan

Hongkongin mielenosoitukset vaatineet toisen kuolonuhrin viikon sisään

Hongkong pysyy lamautettuna jo viidettä päivää – kaoottinen viikko kiihdyttää arvailuja Kiinan seuraavasta askeleesta

Postin työehtokiista on paitsi vaikea neuvotteluosapuolille, mutta myös poliitikoille.

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) puuttui vahvasti omistajan roolissa neuvotteluihin syyskuussa, jolloin hän otti työehtoneuvotteluihin 700 pakettilajittelijoiden osalta aikalisän.

Nyt Paatero toteaa Ylelle, että 700 työntekijän siirtäminen toiseen yritykseen, joka käyttää halvempaa työehtosopimukseen, on tosiasia.

– Uskon, että työntekijät ja työnantajat ovat sopimassa asiasta. 700 työntekijää on siirretty toiseen yhtiöön. Ja se on tällä hetkellä lähtökohta, Paatero sanoo.

Tilanne neuvotteluissa kuitenkin näyttää vaikealta. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU hylkäsi valtakunnansovittelijan esityksen tiistaina, koska pakettilajittelijat ovat ratkaisussa edelleen luovutettu Posti Palvelut Oy:hyn, joka noudattaa Medialiiton työehtosopimusta.

Työntekijöitä edustavan PAUn mukaan sopimus tarkoittaa kymmenien prosenttien palkkojen leikkausta. Työnantaja on kiistänyt palkka-alen.

Postin väliaikainen toimitusjohtaja Turkka Kuusisto sanoi tänään tiistaina, että työntekijöiden siirrolla uuteen työehtosopimukseen on valtion omistajaohjauksen tuki.

Omistajaohjausministeri Paatero, pitääkö tämä paikkaansa?

– Se on todellisuutta, että heidät on siirretty sinne (yhtiöön) silloin syyskuun alussa, Paatero sanoo.

Ministeri ei sano suoraan, onko yhtiölle annettu siirrosta siunausta. Paateron mukaan tärkeintä on nyt, että sovittelu jatkuu osapuolten välillä.

Lue lisää:

Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – toimitusjohtajan mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

Britanniassa pääministeri Boris Johnsonin johtamien konservatiivien kannatus on hieman laskenut tuoreessa mielipidemittauksessa.

YouGov-tutkimuslaitoksen mittauksessa konservatiiveja kannatti 42 prosenttia vastaajista, mikä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin yhtiön edellisessä kannatustutkimuksessa viime viikolla.

Konservatiivien etumatka työväenpuolueeseen supistui 12 prosenttiyksikköön, kun työväenpuolueen kannatus nousi kahdella prosenttiyksiköllä 30 prosenttiin.

Viime viikolla konservatiivien johto oli 17 prosenttiyksikköä.

Liberaalidemokraattien kannatus pysyi ennallaan 15 prosentissa ja brexit-puoluetta ilmoitti kannattavansa neljä prosenttia vastaajista.

Britanniassa järjestetään ennenaikaiset parlamenttivaalit 12. joulukuuta.

Tutkimukseen haastateltiin 1 606 ihmistä. Mittauksen olivat tilanneet The Times ja Sky News.

Suomen kirein kuntaveroprosentti on ollut kuusi vuotta 22,50 prosenttia, mutta ei ole enää. Tänään julkistettujen kuntaverotietojen mukaan Suomen korkeinta tuloveroa perii ensi vuoden alusta lähtien keskipohjalainen Halsua.

Reilun tuhannen asukkaan Halsua nostaa veroprosenttiaan kerralla 1,50 prosenttiyksikköä 23,50 prosenttiin, jolla se sysää selvästi taakseen tämän vuoden ykkösverottajat Haapajärven, Honkajoen, Jämijärven, Reisjärven ja Teuvan.

Toinen nykyisen verokaton puhkoja on Savonlinna 22,75 prosenttiin nousevalla tuloverollaan. Niin Halsuaa kuin Savonlinnaakin yhdistää väestötappio ja ikääntyvät kuntalaiset. Yhdistelmä on tuttu monesta muustakin kireän talouden kunnasta.

Tuttuun tapaan Kauniaisen tuloveroprosentti on manner-Suomen alhaisin, 17 prosenttia. Heti perässä tulevat Helsinki ja Espoo 18 prosentillaan. Ahvenanmaan kunnat komeilevat myös alhaisten kuntaverottajien kärkijoukossa.

Keskituloinen saa Halsualla pari tuhatta vähemmän käteen kuin Kauniaisissa

Miten heilahdukset kuntaverossa näkyvät palkansaajan tilipussissa?

Veronmaksajien keskusliiton Ylelle tekemän arvion mukaan Halsualla asuva keskipalkkainen suomalainen maksaa 2 190 euroa enemmän tuloveroa vuodessa kuin Kauniaisissa asuva vertailukumppaninsa.

Halsualaista Timo Marjusaarta luvut eivät hetkauta.

– Maalla on omat hyvät puolensa, vaikka kaupungissa olisi pienempi veroprosentti, paikallisen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajana työskentelevä Marjusaari pohtii.

– Aika levollisin mielin olen seurannut keskustelua veroprosentista.

Kauniaisissa asuva muusikko Macke Granberg pitää kotikuntansa matalaa veroprosenttia hyvänä asiana.

– Jos veroja korotetaan, loppuu jossain vaiheessa liikkumavara, hän arvioi.

– Ajattelen, että matalammat verot tuottavat lopulta enemmän kaikille, kun ihmiset voivat ostaa enemmän palveluja.

53 kuntaa nosti veroprosenttiaan

Kaikkiaan 53 kuntaa nostaa verojaan ensi vuodelle. Määrä on tavanomainen ja kaukana ennätyksistä. Vuonna 2014 verojaan kiristi 156 kuntaa ja vuonna 2010 peräti 181 kuntaa.

Tavanomainen korotus on 0,5 prosenttiyksikköä. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kiinnittääkin nyt huomionsa siihen, että melkoinen osa veroprosenttiaan nostavista kunnista on suuria kaupunkeja. Talousvaikeudet eivät ole vain pikkukuntien riesa.

– Kuopio nostaa, samoin Tampere, Vaasa, Hämeenlinna, Kouvola, Mikkeli. Isojenkin kaupunkien tulopohja on takkuillut ja tilannetta yritetään korjata paitsi säästöillä ja leikkauksilla, myös veronkorotuksilla.

Kovimpien verottajien joukkoon suuret kaupungit eivät kuitenkaan nouse korotusten jälkeenkään. Suuret kaupungit hyötyvät pienistäkin veronkorotuksista pikkukuntia paremmin, koska niissä on suhteessa enemmän hyvätuloisia veronmaksajia kuin pienissä maalaiskunnissa.

Pienten kuntien ongelma verotusmielessä on, että iso osa kuntalaisista on pienituloisia eläkeläisiä. Erilaiset kuntaveroon tehtävät vähennykset aiheuttavat sen, etteivät pienituloisten maksamat kuntaverot juuri nouse, vaikka veroprosenttia nostettaisiin.

Hyvätuloisia vähennykset hyödyttävät suhteessa vähemmän, mikä näkyy kilinänä kunnan kassassa.

Suurien kaupunkien veropäätösten myötä veronkorotukset iskevät Punakallion mukaan normaalia suurempaan määrään kuntalaisia, vaikka verojaan kiristävien kuntien määrä muuten on normaali.

Sotkamo rohkeana

Vaikka kuntien talousvaikeuksista on uutisoitu laajasti pitkin syksyä, seitsemän kuntaa on päättänyt laskea tuloveroaan ensi vuodelle. Määrä on keskiverto.

Rohkeimman loikan tekee kainuulainen Sotkamo, joka pudottaa kuntaveroaan kerralla peräti 1,5 prosenttiyksikköä 19,75 prosenttiin. Sillä päästään jo maan keskiarvon alapuolelle.

– Se on rohkea, etupainotteinen strategia. Sotkamo ajattelee houkuttelevansa alhaisemmalla veroprosentilla naapureista (Kajaani, Kuhmo) uusia muuttajia ja veronmaksajia, Punakallio arvioi.

Lue myös:

Helsingin kuntavero pysyy 18 prosentissa – Kiinteistövero myös sama 0,93

Tampere nosti veroprosenttia – 20,25 on suurista kaupungeista selvästi korkein

Viisi eteläsavolaiskuntaa nostaa tuloveroprosenttia

Kokkola kulkee vastavirtaan ja keventää kuntalaisten verotusta

Alle liitetystä taulukosta voit näppärästi tarkistaa omasi tai minkä tahansa Suomen kunnan tuloveroprosentin ensi vuodelle. Voit myös järjestää taulukon kunnittain korkeimmasta veroprosentista alhaisimpaan ja päinvastoin klikkaamalla sarakkeen yläreunaa. Voit myös järjestää taulukon suurimman muutoksen perusteella.

Lappeenrannassa Kesämäen koulun oppilaille piti etsiä väliaikaistilat, koska omassa koulussa alkoi kaksi kaksi vuotta kestävä peruskorjaus. Tarpeeksi suuret tilat yli 400:lle yläkoulun oppilaalle löydettiin pitkään lähes tyhjänä olleesta Family Center -kauppakeskuksesta. Lappeenrannan kaupunki vuokrasi kauppakeskuksesta koulua varten noin 5 000 neliömetrin tilat.

Siitä lähtien koulussa on painittu meluongelman kanssa.

– Koulussa ei pysty keskittymään kunnolla melun vuoksi, Kesämäen koulun 9-luokan oppilas Elina Grudinschi kertoo.

Grudinschi kirjoitti jokin aika sitten luokkakaverinsa Aino Roosin kanssa yleisönosastokirjoituksen meluongelmasta Etelä-Saimaa -sanomalehteen.

Melu leviää katon kautta

Koululuokat rakennettiin kesän aikana kauppakeskuksen sisälle siirrettävistä väliseinistä. Meluongelman aiheuttaa se, että väliseinät eivät ylety kattoon saakka. Tämän vuoksi ääni heijastuu katosta ja leviää tilasta toiseen.

Oppilaiden mukaan melu aiheuttaa jopa fyysisiä oireita.

– Päätä särkee ja koulun jälkeen on väsynyt olo niin, että haluttaa mennä heti nukkumaan, Kesämäen koulun yhdeksännen luokan oppilas Elina Grudinschi sanoo.

Suurin odotuksin

Kesämäen koululle kauppakeskuksen suuret tilat tulivat kuin tilauksesta.

– Meitä uhkasi siirtyminen jopa kolmeen eri väistötilaan eri puolille Lappeenrantaa. Se olisi aiheuttanut sellaisen rumban, että siihen verrattuna tämä on huomattavasti parempi vaihtoehto, Kesämäen koulun rehtori Petri Huovila kertoi aiemmin Ylelle.

Myös tilojen hinta oli parempi kuin esimerkiksi siirrettävien väistötilojen eli niin sanottujen parakkien vuokraaminen olisi ollut. Parakkien vuokra olisi tullut 2–3 kertaa suuremmaksi.

Lappeenrannan kaupunki vuokrasi Family Center -kauppakeskuksesta 4 900 neliömetriä tilaa koululle kahdeksi vuodeksi. Hinta on noin 2,15 miljoonaa euroa. Hintaan sisältyvät vuokra- ja muutostyöt sekä kuljetuskustannukset.

Meluongelmien korjaaminen merkitsee vielä lisää kustannuksia. Kaupungin tiloja hallinoiva Lappeenrannan toimitilat -yhtiö ei pystynyt vielä kertomaan tarkkaa summaa Ylelle.

Ratkaisua etsitty

Meluongelmaa on yritetty korjata lisäämällä tiloihin mattoja, ääntä vaimentavia verhoja ja akustisia levyjä välikattoon sekä seiniin. Ongelmana on, että ritilämäistä välikattoa ei voi paloturvallisuussäännösten vuoksi peittää kuin osittain.

Koulussa tehtyjen mittausten mukaan äänitaso tiloissa on edelleen korkealla, vaikka tilanne onkin jonkin verran parantunut.

– Aluksi täällä oikein kaikui kun läpsäytti esimerkiksi käsiään. Nyt kaiku on hävinnyt maton ja pehmeiden seinien ansiosta, kuvaamataidon opettaja Aki Sihvo kertoo.

Selkeää muutosta parempaan ei ole kuitenkaan tapahtunut.

– Aika vapaasti ääni pääsee vieläkin tulemaan. Ei tämä kyllä mikään hyvä tilanne ole, Sihvo korostaa.

Opetuksen ajoitusta äänen mukaan

Melutilannetta kuvaa se, että kuvaamataidon opettaja Sihvo joutuu sopimaan viereisen musiikkiluokan kollegan kanssa opetuksen ajoituksesta.

– Olemme sopineet niin, että hän aloittaa opetuksen vähän myöhemmin, että minä saan tehtyä tunnin alustuksen ja sen jälkeen hän aloittaa. Yritämme puolin ja toisin huomioida toisiamme, Aki Sihvo kertoo.

Hän korostaa, että kaikki eivät kärsi samalla lailla melusta.

– Ihmiset ovat erilaisia. Näyttää siltä, että joitakin se häiritsee tosi paljon, mutta jotkut eivät välttämättä häiriinny.

Keinot vähissä

Tilanteen korjaamiseksi ei ole enää kovin paljon tehtävissä.

– Jonkin verran voidaan vielä lisätä akustiikkavillaa seinille ja mattoja eri puolille, kertoo rakennuttajainsinööri Mikko Mattinen tilamuutoksia toteteuttavasta Lappeen rakennuttaja Oy:stä.

Väliseiniä aiotaan myös korottaa ja kaupunki pyrkii hankkimaan kauppakeskuksesta lisää tilaa hiljaiseen työskentelyyn. Tiloihin tuodaan myös äänivaimennettuja koppeja.

Viimeisenä keinona on siirtää osa oppilaista muihin tiloihin.

– Tämä tarkoittaisi sitä, että meidän pitäisi perustaa sivutoimipiste tällä koululle. Toivomme kuitenkin, että tilanne saadaan ratkaistua muilla toimilla, koska koulusta on toivottu pysymistä yhtenä yhteisönä, Kaupungin toimitiloista vastaavan Lappeenrannan toimitilat yhtiön projektijohtaja Mari Routti kertoo.

Lue seuraavaksi: Koko perheen kauppakeskus avautui suurella kohulla 10 vuotta sitten – nyt kaupunki käyttää sitä väistötilanaan ja lähes kaikki liiketilat ovat tyhjillään

Huuhkajien pääsyä EM-kisoihin juhlitaan, mutta mistä joukkue on saanut nimensä?

Kaikki kiteytyy kesäkuun kuudennen päivän iltaan vuonna 2007. Helsingin Olympiastadionilla oli käynnissä peli Suomen silloisen miesten A-maajoukkueen ja Belgian välillä.

Stadionin katsomossa istui tuona iltana myös helsinkiläinen Janne Tukiainen ystävänsä kanssa. Pelin suhteen toiveet eivät olleet kovin korkealla. Vain muutama päivä sitten Suomi oli hävinnyt EM-karsintaottelun Serbiaa vastaan.

Ottelua oli pelattu yli vartti, kun stadionin liepeiltä lennähti jättimäinen lintu, huuhkaja, joka laskeutui kentälle ja kierteli maalilta toiselle.

Peli keskeytettiin noin kymmenen minuutin ajaksi. Tilanne oli epäselvä: Miten jättimäinen lintu saataisiin siirtymään pois kentältä?

Tällöin idealamppu syttyi Tukiaisen mielessä – ja todennäköisesti monen muunkin. Tukiainen ystävineen kuitenkin tarttui toimeen idean eteen päin viemiseksi.

– Rupesimme miettimään kaverin kanssa, että huuhkajahan on hieno nimi Suomen joukkueelle. Päätimme, että tätä asiaa pitäisi edistää mahdollisimman tehokkaasti, Tukiainen kertoo.

Kentällä työskenteli myös MTV:n entinen urheilutoimittaja Christian Berg. Hän on Tukiaisen hyvä ystävä.

– Kysyin Kisseltä, että mites tämmöinen idea ja hän otti asian hoitaakseeni, Janne Tukiainen kertoo.

Huuhkaja puuttui pelin kulkuun

Berg oli itse seurannut huuhkajan lentelyä lehdistökatsomosta. Hän kuvailee muhkean linnun lennelleen katsomon ylähirreltä toiselle, kunnes se lopulta hävisi.

Berg muistelee edelleen Tukiaisen soittoa tuona erikoisena pelipäivänä.

– Takaraivossa olin jo aiemmin miettinyt, miksei Suomen jalkapallon maajoukkueella ole omaa lempinimeä. Meillä oli kuitenkin jo Leijonat ja muut, Berg muistelee.

Olympiastadionin henkilökunta nimesi ottelun kuuluisan huuhkajan Bubiksi. Oli linnulla osaa asiaan tai ei, Suomi voitti ikonisessa ottelussa Belgian 2–0.

Pelin päätyttyä Berg kiiruhti ulos kuvaajan kanssa. Tarkoituksena oli suunnata autolle, jossa Berg aikoi valmistella tulevan televisiojutun käsikirjoitusta.

Stadionin uloskäynnin juurella päivystävä porttivahti kehotti kuitenkin Bergiä katsomaan läheistä koivua kohti.

– Siellä se huuhkaja vain pällisteli. Jos meillä olisi ollut kamera valmiina, olisi se välähtänyt. Olisi ollut hienoa saada haastattelu itse huuhkajalta, Berg kertoo.

Ehkä juuri linnun kohtaaminen kesäillassa sinetöi Bergin päätöksen: hän kutsui miesten jalkapallon maajoukkuetta ensimmäistä kertaa Huuhkajiksi legendaarisena pelipäivänä esitetyssä Tulosruudussa.

– Käsittääkseni olin ensimmäinen, joka käytti joukkueesta Huuhkajat-nimitystä. Joku ehkä kokee, että nimen lähtöhetki on joku muu. Itse satuin vain olemaan sellaisessa roolissa, että pystyin tavoittamaan kansaa.

Nimitys ei sopinut kaikille

Selostajan Bror-Erik Walleniuksen mukaan nimetty Bubi-huuhkaja nousi suureen suosioon ikonisen ottelun jälkeen ja se sai innokkaan vastaanoton sekä fanien että median keskuudessa.

Lintu nimitettiin samana vuonna Helsingin Vuoden kaupunkilaiseksi.

– Varmistin pari päivää ottelun jälkeen vielä maajoukkueen tiedotuspäälliköltä, että itse joukkue kokee nimen omakseen. Ja sehän kävi heille, vaikka joidenkin kannattajien mielestä Huuhkajat-nimi ei ollut tarpeeksi arvokas.

Muun muassa Ilta-Sanomien ottelua perkaavassa jutussa kuvaillaan, ettei "huuhkaja ei raapinut, kynsinyt tai 'saalistanut' ketään".

– Uskon, että se on uros ja lisäksi poikamies. Eikä se ole lajitoverinsa Lipponen, koska Lipposella on paljon möreämpi ääni. Bubi on baritoni, arveli stadionin vahtimestari Marko Helistö MTV:lle tapauksen jälkeen vuonna 2007.

Lipponen on Töölössä usein nähty kaupunkihuuhkaja, joita on tavattu useissa Euroopan kaupungeissa.

Bergin mukaan Huuhkaja-nimitys eteni ottelun jälkeen myös muihin tiedotusvälineisiin, vaikka nimityksestä on käyty myös kiistoja.

Bergille stadionilta soittanut Janne Tukiainen toppuuttelee, ettei häntä voi palkita mistään innovatiivisesta keksinnöstä.

– Toimin innoittajana ja Kisse lanseerasi tämän. Tämä oli yksi alkupiste, mihin nimen voi jäljittää, Tukiainen sanoo.

Lue lisää:

Huuhkajat etenivät EM-kisoihin, mutta jalkapalloyhteiskuntaan on tutkijan mukaan vielä matkaa: "Faneille arvokisapaikka riittää, mutta suurelle yleisölle ei"

IS: Presidentti Niinistö yllätti rakastetun Huuhkajat-huoltajan Gunnar Yliharjun – kutsui Linnan juhliin jo stadionilla

Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) on vauhdittanut riitaisia työehtosopimusneuvottelujaan työnseisauksella Posti Oy:ssä. Työnseisaus jatkuu sunnuntaihin 8. joulukuuta klo 24.00, jos neuvotteluratkaisua ei ennen sitä synny. Useat liitot tukevat Postin työntekijöitä tukilakoilla.

Listasimme toistaiseksi tiedossa olevat, päivittäin laajenevat tukitoimet, joista eri alojen liitot ovat ilmoittaneet.

Lista yltää ensi viikon maanantaihin asti, jolloin tukilakot laajenevat tuntuvasti: Postin myymälät ja asiamiespostit eivät toimi, pääkaupunkiseudun bussiliikenne jumiutuu, useat matkustajalaivat jäävät satamiin ja lentoliikenne uhkaa mennä sekaisin.

Tiistai 19. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT), Liiton jäsenet pidättäytyvät työstä Posti Kuljetus Oy:ssä ja muilla työpaikoilla Posti Oy:n tavaroiden ja lähetysten käsittelystä.

Postin tavaroiden ja lähetysten käsittelystä pidättäytyminen koskee AKT:n jäseniä, jotka työskentelevät kuorma-auto- tai linja-autoliikenteessä tai terminaalitoiminnoissa. Tukitoimet koskevat myös linja-autoasemia, huolinta-alan varastoterminaaleja ja satamia. Tukensa Postin työntekijöille antavat myös Avainta Oy:n AKT-laiset nosturinkuljettajat.

AKT:n jäseniä on ylityö- ja työvuorojen vaihtokiellossa.

Ylityö- ja työvuorojen vaihtokielto koskee kuorma-autoalaa, linja-autohenkilökuntaa, terminaalitoimintaa, huoltokorjaamoja, linja-autoasemia, kaupan automiehiä, elintarvikealan automiehiä ja säiliöautonkuljettajia.

Ilmailualan unioni (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.

Suomen merimiesunioni Tukitoimet jatkuvat. Kotimaanliikenteessä oleville yhteysaluksille, lautta-aluksille sekä losseille sekä ulkomaanliikenteessä oleville lasti- ja ropax -aluksille sekä matkustaja-autolautoille ei oteta Postin kuljetuksia, vaan ne jätetään satamiin.

Rautatiealan unioni (RAU) Liitto tukee PAUn työtaistelua saarrolla, joka pysäyttää rautateiden tavaraliikenteen turvaamisen ja ohjauksen kello 21.00. Saarto päättyy keskiviikkona kello 21.00. Tämä jatkaa Raideammattilaisten (JHL) tavaraliikenteeseen ilmoittamia työtaistelutoimia vuorokaudella.

Saarron aikana Finrail Oy:ssa työskentelevät RAUn jäsenet eivät osallistu rautatieiden tavaraliikenteen turvaamiseen eikä ohjaamiseen. Saarron ulkopuolelle rajataan henkeen, terveyteen, ympäristön vaarantumiseen tai yleiseen turvallisuuteen vaikuttavat tehtävät.

Rautateiden henkilöliikenne liikkuu normaalisti työtaistelun aikana.

Keskiviikko 20. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) Ylityö- ja työvuorojen vaihtokielto laajenee koskemaan säiliöautonkuljettajien lisäksi koko säiliöauto- ja öljytuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja, ahtausalaa, huolinta-alan varastoterminaali ja satamatyöntekijöitä, matkustamohenkilöstöä, matkatoimistoalaa sekä Airpro Oy:tä ja Avainta Oy:n atk-laisia nosturinkuljettajia.

Ilmailualan unionin (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.

Suomen merimiesunioni Tukitoimet jatkuvat.

Rautatiealan unioni (RAU) Saarto, joka pysäyttää rautateiden tavaraliikenteen turvaamisen ja ohjauksen vuorokaudeksi päättyy kello 21.00.

Torstai 21. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) Tukitoimet jatkuvat.

Ilmailualan unioni (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.

Suomen merimiesunioni Tukitoimet laajenevat kello 6.00. Ulkomaanliikenteessä olevien ropax -alusten ja matkustaja-autolauttojen autokansilla tapahtuva lastinkuljetus lopetetaan siten, että autokansille ei enää oteta rekkoja, säiliöautoja eikä irtoperiä tai muita vastaavia. Sen sijaan autokansilla voidaan kuljettaa henkilö- ja linja-autoja.

Merimiesunionin jäänmurtajilla ja jäänmurtotehtävissä työskentelevät jäsenet eivät seuraa alusten mukana merelle. Sen sijaan he suorittavat aluksen satamassa olon aikana heille muutoin normaalisti kuuluvat työtehtävät.

Perjantai 22. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) Tukitoimet jatkuvat.

Ilmailualan unioni (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.

Suomen merimies-unioni Tukitoimet jatkuvat.

Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) Liitto aloittaa Postin kuljetusten käsittelykiellon elintarvikealan yrityksissä kello 24.00.

SELin julistama käsittelykielto tarkoittaa, että elintarvikealan työpaikoilla ei kerätä, lastata tai pureta kuormia Postin hoitamiin kuljetuksiin, jotka ajaa Postin oma auto tai alihankintana Postin ajoa tekevä auto. Käsittelykielto koskee kaikkia Posti Oy:n, Posti Palvelut Oy:n, Posti Kuljetus Oy:n sekä Transval Groupin kuljetuksia sisältäen myös tytäryhtiöt

Lauantai 23. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) Tukitoimet jatkuvat.

Ilmailualan unioni (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat.

Suomen merimies-unioni Tukitoimet jatkuvat.

Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) Tukitoimet jatkuvat.

Sunnuntai 24. marraskuuta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) Tukitoimet jatkuvat.

Ilmailualan unioni (IAU) Postin käsittelyyn lentoasemilla liittyvät tukitoimet jatkuvat kello 24.00:ään saakka.

Suomen merimies-unioni Tukitoimet jatkuvat.

Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) Tukitoimet jatkuvat.

Maanantai 25. marraskuuta

Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) Lakko laajenee.

Uudet työseisaukset koskevat postinjakelua, postinkäsittelyä, postinkuljetusta sekä toimihenkilö- ja myymälätehtäviä koko maassa maanantain vastaisesta yöstä klo 00.00 koko lakon loppumisajankohtaan 8:nteen joulukuuta kello 24.00. Nyt lakossa on kaikkiaan kymmenisentuhatta postilaista.

Auto- ja kuljetusalan ammattiliito (AKT)Liitto laajentaa myötätuntolakkoaan pääkaupunkiseudulle HSL:n bussiliikenteeseen ja huoltokorjaamoihin.

Uudet tukitoimet alkavat maanantaina kello 3.00 ja päättyvät tiistaina 26. marraskuuta kello 3.00, mikäli PAUn työnseisaukset jatkuvat.

Myötätuntotyötaistelun aikana ne AKT:n jäsenet, jotka ajavat paikallis- ja lähiliikennettä HSL-alueella, pidättäytyvät työstä.

Työstä pidättäytyminen koskee myös myötätuntotyötaistelun kohteina olevien yritysten huoltokorjaamoiden työntekijöitä.

AKT:n aiemmat myötätuntotyötaistelutoimet pysyvät voimassa.

Suomen merimiesunioni Tukitoimet laajenevat kello 6.00. Ulkomaanliikenteessä olevat lasti-, ropax- ja matkustaja-alukset, jotka ovat Suomen lipun alla ja jotka saapuvat Suomen satamiin klo 6.00:n jälkeen, jäävät satamiin eivätkä Suomen merimiesunionin jäsenet enää seuraa alusten mukana merelle. Sen sijaan he suorittavat aluksen satamassa olon aikana heille muutoin normaalisti kuuluvat työtehtävät.

Tallink Siljan laivoista lakolla on vaikutus Turku–Tukholma-reitillä liikennöivään Baltic Princessiin ja Helsinki–Tukholma-reitillä liikennöivään Silja Serenadeen. Baltic Princess jää Turun satamaan maanantaina illalla, ja Silja Serenade Helsinkiin tiistaina aamulla.

Viking Linella lakko vaikuttaa yhtiön viiden Suomen lipun alla kulkevan aluksen toimintaan. Alukset ovat Mariella, Gabriella, Amorella, Viking Grace ja Rosella.

Ilmailualan Unioni (IAU) Tukitoimet laajenevat kello 6.00.

Tukitoimiin osallistuvat IAU:n jäsenet kaikkien Suomesta ja Suomeen operoivien lentoyhtiöiden käyttämissä maapalveluissa, tekniikassa, cateringissä, rahdissa sekä lisäksi lentoasemien turvatarkastuksessa.

Tukilakkotoimen piirissä ovat Paltan jäsenyrityksistä Airpro Oy, Aviator Finland Oy, Finnair Oyj, Finnair Cargo Oy, Finnair Kitchen Oy, GA Telesis Engine Services Oy, HUB logistics Handling Oy, Nordic Regional Airlines Oy, RTG Ground Handling Oy ja Swissport Finland Oy

Työnseisauksen ajaksi IAU:n jäsenet lopettavat kaikki työnsä. Työnseisaus päättyy, kun he palaavat tiistain puolella alkaviin työvuoroihinsa.

Palvelualojen ammattiliitto (PAM) Liitto kieltää Postin jakeluverkossa kulkevien pakettien ja kirjeiden käsittelyn Postin palvelupisteissä eli asiamiesposteissa. Kielto astuu voimaan maanantain vastaisena yönä kello 00.00, jos ratkaisua ei siihen mennessä ole löydetty.

Postin palvelupisteitä on kaikkiaan noin 750. Ne sijaitsevat muun muassa kaupoissa, kioskeissa, liikenne- ja huoltoasemilla, kahviloissa ja apteekeissa.

Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) Tukitoimet jatkuvat.

Sähköliitto Liitto aloittaa tukitoimensa kello 6.00, ja ne päättyvät sunnuntaina 8. joulukuuta kello 24.00.

Tukilakko kohdistuu huolto-, korjaus- ja kunnossapitotöihin postinkäsittelyyn ja -jakeluun liittyvissä tehtävissä. Se kohdistuu seitsemään posti- ja logistiikkakeskukseen kuudella paikkakunnalla. Lakon piiriin kuuluvat keskukset sijaitsevat Tampereella, Helsingissä, Vantaalla, Kuopiossa, Oulussa ja Liedossa. Lisäksi lakko käsittää rahtiterminaalin Vantaalla.

Lisää aiheesta:

Postilakko jatkuu – PAU ei hyväksynyt sovintoehdotusta, video osapuolten kommenteista

Postin lakko pitkittyy ja kärjistyy: Työtaistelu uhkaa jo lentokenttiä ja pääkaupunkiseudun busseja – 5 ydinkohtaa lakon syistä ja seurauksista

Ministeri Paatero niukkasanainen Postin pakettilajittelijoiden siirrosta yhtiöön, joka käyttää halvempaa työehtosopimusta: Se on todellisuutta

Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – toimitusjohtajan mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

Japanilainen järjestelyasiantuntija Marie Kondo on noussut menestyskirjailijaksi kirjoittamalla siitä ilon tunteesta, jonka turhasta tavarasta eroon pääseminen ihmiselle tuottaa.

Nyt Kondo kuitenkin haluaa ihmisten ostavan lisää tavaraa. Ja mieluiten häneltä itseltään.

Miljoonia kirjoja yli 30 maassa myynyt Kondo avasi tällä viikolla internet-sivustollaan nettikaupan.

Kaupan on – kirjojen lisäksi – erilaista kodintavaraa ja kylpytuotteita. Kondon nettikaupasta löytyy esimerkiksi lasinen teekannu (25 dollaria), messinkisiä tarjoiluvälineitä (kauha 96 dollaria) sekä vaaleanpunaiset nahkatohvelit (206 dollaria).

Japanin suurin nettikauppa Rakuten ilmoitti aiemmin tänä vuonna ryhtyvänsä yhteistyöhön Kondon kanssa.

KonMari-vaatimukset täyttyvät

Sanomalehti The Wall Street Journalin haastattelussa Kondo sanoo valinneensa nettikauppansa myymät tuotteet itse. Hän kertoo myös varmistaneensa, että ne täyttävät hänen kirjoistaan tutun KonMari-menetelmän vaatimukset:

– Otin jokaisen tuotteen käteeni ja kysyin itseltäni, tuottaako se minulle iloa, hän kertoo yhdysvaltalaislehdelle.

Kondo perustelee nettikaupan avaamista sillä, että ihailijat ovat halunneet tietää, millaisia tuotteita hän itse käyttää.

Hän kuitenkin tunnustaa, ettei itse käytä kaikkea myynnissä olevaa. Mutta vakuuttaa, että kaikki myytävä noudattaa KonMari-metodin maailmankuvaa.

– Tarkoituksena on rohkaista ihmisiä valitsemaan sellaisia tavaroita, jotka tuottavat iloa heille itselleen, hän sanoo.

Karsimisen ja ostamisen ristiriita

The Wall Street Journal kysyi Kondolta, eikö hän näe ristiriitaa tavaroiden vähentämisen puolesta puhumisen ja uusien tavaroiden myymisen välillä.

Kondo vakuuttaa, ettei hänen tarkoituksensa ole saada ketään ostamaan liikaa tavaraa.

Mutta hän uskoo, että materian vaikutus ihmiseen toimii molempiin suuntiin: vääränlaiset tavarat voivat suistaa ihmisen sisäiseen kaaokseen, mutta oikeanlaiset tavarat voivat tehdä kodista turvasataman.

Onko ihmisten Kondon mielestä nyt siis tarkoitus ostaa uutta korvaamaan vanhoja tavaroita, talouslehti kysyy. Esimerkiksi yksi uusi ensiluokkainen kulho neljän vanhan tilalle?

– Minulle on tärkeintä, että ympäröit itsesi tavaroilla, jotka tuottavat sinulle iloa. Jos käytössäsi nyt oleva kulho tuottaa sinulle iloa, en kannusta korvaamaan sitä millään.

Aiheesta aiemmin:

Uusiin asuntoihin tehdään vain niukasti kaappitilaa, varastobisnes kiittää – Tutkija: ”riski, että asumiskustannukset nousevat”

Maija Ikonen saattaa siivota salaa ystäviensäkin kotona: "Tällainen mä olen, aina vähän siivoamassa!" – Nuoret aikuiset puunaavat somen ja mielenrauhan takia

KonMari-metodilla elämän kaaos järjestykseen? – "Moni on viimein huomannut elävänsä tavaratulvassa"

Lahtelaisen Riikka Mäkelän, 36, ensimmäinen oma koti paljastui homepommiksi. Rintamamiestalon julistaminen asuinkelvottomaksi sisäilmaongelmien takia sai yksinhuoltajaäidin aluksi uupumaan. Pian hän kokosi voimansa ja päätti pelastaa kotinsa.

Mäkelän talotyömaa on Suomessa lajissaan ensimmäinen korjausurakka, jonka rahoitukseen haetaan apua vastikkeellisesta joukkorahoituksesta.

Tavalliset ihmiset ovat siis mukana kustantamassa Mäkelän ja hänen poikansa kodin korjaamista asuttavaan kuntoon. Hän on saanut vain kannustavia viestejä.

– Kukaan ei ole ihmetellyt miksi muiden tavallisten ihmisten pitäisi auttaa meidän talomme remonttikustannuksissa.

Vastikkeellisessa joukkorahoituksessa rahoittajat saavat vastineeksi esimerkiksi palveluja, elämyksiä tai hankkeen lopputuotteen. Projekti Rouhiksen tapauksessa talon tarinaan liittyvän tuotteen.

Riikka Mäkelä ideoi hometalon remontin ympärille tuotesarjan, johon kuuluu pieniä käyttöesineitä kuten tiskirätti ja emalimukit.

Project Rouhis on ensimmäinen, jonka Suomen suurin joukkorahoituspalvelu Mesenaatti.me kelpuutti. Perustajajäsen ja tuottaja Tanja Jänicke kertoo, että monet yksityiset ihmiset ovat lähestyneet Mesenaattia joukkorahoituksen toivossa.

Yrittäjänä ennenkin työskennellyt Riikka Mäkelä otti käyttöön pöytälaatikkoyrityksensä. Hän suunnittelee jatkavansa yrittämistä vanhojen talojen puolestapuhujana oman kodin korjauksen jälkeen. Tämä helpotti kampanjan hyväksymistä.

Aiemmin Mesenaatti.me on pitänyt tiukan linjan, jos kampanjan tarkoituksena on ollut yksittäisten ihmisten tukeminen taloudellisesti. Jänicken mukaan Mesenaatin avulla ei voi jatkossakaan hakea rahoitusta asioissa, jotka kuuluvat valtion tai kuntien vastuulle. Tällaisia ovat peruspalvelut, kuten koulutus ja terveydenhuolto.

– Suomi on hyvinvointivaltio. Yksityisten kansalaisten ei tarvitse suoraan rahoittaa toisten kansalaisten hyvinvointia.

Mutta sisäilmaongelmat on Tanja Jänicken mukaan tärkeää nostaa esille tätäkin kautta.

– Mielestäni yhteiskunta ei hoida homeongelmia sillä tavalla kuin ne hyvinvointivaltiossa pitäisi hoitaa.

Uusi laki tuo ketterämpää auttamista

Mesenaatin kautta voi hakea myös lahjoituspohjaista joukkorahoitusta, mutta suurin osa kampanjoista on vastikkeellisia. Laki kieltää lahjoitusten pyytämisen suurelta yleisöltä ilman rahankeräyslupaa, joka voidaan toistaiseksi myöntää vain yleishyödyllistä toimintaa harjoittavalle yhteisölle tai säätiölle.

Tilanne muuttuu maaliskuun alussa. Silloin voimaan tuleva uusi rahankeräyslaki mahdollistaa pienkeräykset. Enimmillään 10 000 euron pienkeräykseen ei enää tarvita keräyslupaa, ilmoitus poliisilaitokselle riittää.

Pienkeräyksen voi käynnistää myös vähintään kolmen yksityisen ihmisen muodostama ryhmä. Tuotto voidaan käyttää yksityisen ihmisen tai vähävaraisen perheen hyväksi.

Tilastojen mukaan noin puolet Suomessa vuosittain järjestetyistä rahankeräyksistä tuottaa alle 10 000 euroa.

Pienkeräyksien helpottaminen antaa kansalaisille mahdollisuuden auttaa toisia ihmisiä paljon ketterämmin kuin ennen. Jänicken mielestä tämä ei vaaranna hyvinvointivaltiota.

– On mahdollisuus toimia nopeasti, jos ryhmä ihmisiä esimerkiksi haluaa käynnistää keräyksen hometalonsa menettäneen perheen tueksi. Eihän valtio ennenkään ole voinut hoitaa tällaisia asioita.

Tulipalokin olisi tuntunut paremmalta

Valtiolta ei ole herunut tukea Riikka Mäkelällekään. Hän toivoo, että sisäilmaongelmien vuoksi kotinsa menettäneitä ihmisiä autettaisiin edes lainan takauksella.

– Valtion takaamalla lainalla olisin saanut katettua remontin kustannukset.

Hometalon korjaamiseen ei heru apua vakuutusyhtiöltä. Pahimmillaan ahdinko herätti Mäkelän mielessä synkkiä ajatuksia.

– Tulipalo on kauhea asia. Silti synkimmällä hetkellä melkein toivoin, että talo olisi mieluummin palanut. Olisin saanut edes jotain korvauksia vakuutusyhtiöstä.

Yrittäjyyden lisäksi Mäkelä työskenteli aiemmin tiimioppimisen valmentajana nuorten parissa ja johtajakoulutuksessa. Kun kodissa muhivan homeongelman laajuus selvisi, hän joutui jäämään sairauslomalle silloisesta työstään.

Huono sisäilma oli jo vuosien ajan aiheuttanut rajuja fyysisiä oireita, jatkuvaa sairastelua ja kipuoireita.

Vuoden 2018 maaliskuussa koti paljastui asuinkelvottomaksi kuntokartoituksessa ja kosteusmittauksissa. Mäkelä romahti.

– Seinät kaatuivat päälle kodin menettämisen jälkeen.

Hän muutti poikansa Veeti Mäkelän, 14, kanssa evakkoon heti seuraavana päivänä tilanteen kauheuden selvittyä. He asuivat aluksi ystävän luona pari kuukautta, minkä jälkeen Mäkelä vuokrasi kerrostaloasunnon läheltä perheen kotitaloa.

Puoli vuotta meni kuin sumussa. Aluksi fyysiset oireet pahenivat ja Mäkelä kävi masennuksen takia terapiassa.

– Sitten päätin, että en luovuta. Selvitän voiko kotimme korjata asumiskuntoon.

Viime keväänä hän aloitti purkutyöt. Seiniä ja lattioita avattiin. Pian selvisi, että talo täytyy purkaa rakenteisiin asti. Riikka Mäkelä aloitti urakan, joka vielä siinä vaiheessa tuntui hetkittäin toivottomalta.

– Ilman ystävien talkooapua en olisi koskaan selvinnyt.

Hengityssuojaimesta huolimatta Riikka Mäkelän oireet olivat purkuvaiheessa melkoiset. Hän jatkoi sitkeästi purkuraudan heiluttamista.

Talon ongelmat johtuivat puutteellisesta korvausilman saamisesta.

– Rakenteiden uusimisen jälkeen ilmanvaihtoa lisätään tuuletusventtiileillä. Myös rossipohjasta tehdään paremmin tuulettuva.

Talon luuranko on esillä

Rouheaksi rappiokartanoksi leikkimielisesti nimetty talo on tällä hetkellä pelkkä runko. Lattiat on revitty auki ja niiden rakenteet vaihdettu. Seinistä on jäljellä ainoastaan tukipuut ja ulkolaudoitus.

Remontin rahoitukseen osallistuvat voivat valita tapetin kuviolla koristettujen keittiöliinojen ja emalimukien lisäksi taidetta. Myynnissä on Riikka Mäkelän äidin taitelija Satu Loukkolan veistoksia.

Yksi vaihtoehto on aineeton vastike, jonka avulla lahjoittaja pääsee osaksi talon tarinaa.

– Jätän vanhat tiiliseinät esille osassa taloa. Kaiverrutan ihmisten viestejä metallilaatoille, jotka kiinnitän tiiliseiniin.

Lokakuussa käynnistynyt Mesenaatti-kampanja on tuottanut vasta vähän yli 2 000 euroa. Riikka Mäkelän tavoite on 15 000 euroa. Se riittäisi materiaaleihin, joiden avulla talo saataisiin asumiskuntoon. Äiti ja poika pääsisivät kotiin.

Mutta ei ennen kevään tuloa, koska kylmä talvi keskeneräisessä talossa pelottaa.

– Tavoitteena on muuttaa takaisin toukokuussa. Vuokra-asunnosta luopuminen helpottaisi taloudellista tilannetta.

Rouhean rappiokartanon remontti jatkuu pitkään. Todennäköisesti talosta tulee Mäkelälle elämän mittainen projekti. Hän ei edes halua laskea kuinka paljon rahaa rintamamiestalo on tähän mennessä syönyt.

– Taloremontista tulee todennäköisesti helposti sellainen 100 000 euron juttu.

Rajavartiosto epäilee, että järjestäytynyt ryhmä on yrittänyt avata laittoman maahantuloreitin Venäjältä Suomeen.

Kaakkois-Suomen rajavartioston mukaan kyseessä on järjestäytynyt rikollisuus ja laitonta maahantuloa järjestäneessä ryhmässä on mukana useita henkilöitä.

– Suomessa on rikollisryhmän jäseniä, joiden tehtävänä on vastaanottaa Venäjältä Suomeen laittomasti saapuneet iranilaiset, Kaakkois-Suomen rajavartioston tutkinnanjohtaja Ville Mihl kertoo.

Ryhmän toimintaa johtaa rajavartioston selvitysten mukaan Keski-Euroopassa asuva afganistanilainen henkilö, joka on tuonut laittomasti iranilaisia ja afgaaneja Turkin ja Kreikan kautta EU:n alueelle.

Ryhmän toiminta paljastui kesäkuun alussa, kun se oli tuomassa koemielessä iranilaisia metsien läpi Viipurista Lappeenrantaan.

Epäiltyjen reittiä seurattiin älypuhelimella

Ryhmään kuuluneet ulkomailla oleskevat henkilöt kävivät aiemmin keväällä tutustumassa itärajan alueeseen Miehikkälässä.

Tapauksen esitutkinnassa on selvinnyt, että myös Suomessa asuneet epäillyt ovat käyneet tutustumassa kaakkoisrajan olosuhteisiin muutamaa päivää ennen suunniteltua laitonta maahantuloa.

– Epäillyt ovat tienneet raja-alueen olosuhteista siltä osin, mitä ovat saaneet selville maanteiltä ja rajavyöhykkeen läheisyydestä. Lopulliset maasto-olosuhteet ovat jääneet pimentoon, sanoo Kaakkois-Suomen rajavartioston tutkinnanjohtaja Ville Mihl.

Koematkalla Suomeen oli tulossa kolme henkilöä. Heidät kuljetettiin 15 kilometrin päähän Venäjästa rajasta, josta he kävelivät loppumatkan Suomeen.

Poikkeuksellista tapauksessa on, että laittomasti maahanpyrkiviä on ohjattu Keski-Euroopasta reaaliaikaisesti henkilöiden mukana olleen älypuhelimen avulla. Älypuhelimeen oli asennettu sijaintitietoa jatkuvasti lähettävä mobiiliiapplikaatio.

– Heille on annettu tarvittaessa ohjeita, jos suunnitellulta reitiltä on poikettu tai eksytty.

Mihlin mukaan tiedossa ei ole yhtään aikaisempaa tapausta, jossa olisi käytetty reaaliaikaista seurantaa.

– Normaaleja tekstiviestejä on lähetetty, ja niissä on kerrottu esimerkiksi paikkatietoja, mutta nyt on kyseessä ensimmäinen tapaus, jossa paikkatieto on reaaliaikaisesti siirtynyt rikollisryhmän jäsenelle.

Seurantalaitteiden käyttö kertoo Mihlin mukaan tapauksen suunnitelmallisuudesta.

– On mietitty vaihtoehtoja ja olosuhteita ja miten laiton maahantulo olisi helpoin ja turvallisin toteuttaa laittomille Suomeen pyrkijöille.

Paikannuslaitteiden takia ryhmän jäsenien ei ole tarvinnut saattaa laittomasti maahan pyrkineitä.

Koematkaajat jäivät kiinni

Venäjän rajavartiopalvelu sai yhden koematkalla olleista henkilöistä kiinni Venäjän rajavyöhykkeellä. Toiset kaksi otettiin kiinni Suomen puolella, Lappeenrannan Ylämaan alueelta.

Muutaman kilometrin päässä iranilaiskaksikon kiinniottopaikasta havaittiin myöhemmin kaksi pääkaupunkiseudulla asuvaa henkilöä liikkumassa henkilöautoilla. Heidän tarkoituksenaan oli noutaa laittomasti Suomeen saapuvat iranilaiset.

Jos koematka olisi onnistunut, ryhmä olisi Kaakkois-Suomen rajavartioston mukaan tuonut seuraavan erän iranilaisia rajan yli muutamaa päivää myöhemmin.

– Uskoisin, että laittomien ylittäjien määrä olisi ollut 3–6 henkilöä kerrallaan. Silloin he olisivat mahtuneet henkilöautoihin molemmilla puolilla rajaa, tutkinnanjohtaja Ville Mihl toteaa.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto ei usko, että vastaavien tapausten, joissa käytetään seurantalaitteita, määrä lähtisi nousuun.

Schengen-alueelle yhden rajan ylittämällä

Suomen ja Venäjän välisen rajan ylittäminen kiinnostaa iranilaisia, koska sitä kautta pääsee Schengen-alueelle yhden rajan ylittämällä.

– Tällä hetkellä iranilaiset pääsevät laillisen Venäjän viisumin turvin helposti matkustamaan Venäjälle ja rajan läheisyyteen.

Ville Mihlin mukaan iranilaiset ovat olleet kaakkoisrajalla Venäjän puolella suurin kansalaisuusryhmä, jonka jäsenien maahantulon Venäjän rajavartiopalvelu on estänyt kahden viime vuoden aikana.

Viime vuonna noin sataa iranilaista estettiin tulemasta maahan. Tänä vuonna vastaava luku on jo noin 90, joten painetta on.

Etelä-Karjalan käräjäoikeudella on parhaillaan käsittelyssä toinen tapaus, jossa iranilainen henkilö yritti tulla laittomasti Suomeen Allegro-junalla. Tapauksia yhdistää ainoastaan se, että molemmissa kyseessä olivat iranilaiset.

– Käräjäoikeuden käsiteltävänä olevassa tapauksessa yritettiin käyttää väärennettyä passia, kun taas tässä toisessa tapauksessa yritettiin tulla maaston kautta Suomeen ilman asiakirjoja,tutkinnanjohtaja Ville Mihl kertoo.

Laittoman maahantulon esitutkinta on valmistunut ja se siirtyy syyteharkintaan.

Lue seuraavaksi:

Ihmissalakuljetus Saimaan kanavalla paljastui jättimäiseksi – maailmanlaajuinen rikollisjärjestö toi huviveneellä yli 70 ihmistä salaa Suomeen

Suomeen tuotu laittomasti afrikkalaisia – asialla kansainvälinen rikollisjärjestö

Turvapaikan saaneita mukana laittoman maahantulon järjestämisessä – sukulaisia ja tuttavia Venäjän kautta Suomeen

Kahta liikemies Jeffrey Epsteinia vahtinutta vanginvartijaa vastaan on nostettu syytteet New Yorkissa, kertoo uutistoimisto Reuters.

Miehiä syytetään asiakirjojen väärentämisestä ja salaliitosta. Syyttäjän mukaan miehet väärensivät asiakirjoja peitelläkseen tehtäviensä laiminlyöntiä Epsteinin itsemurhaa edeltävinä tunteina.

Syytekirjelmän mukaan vartijat surffailivat netissä ja nukkuivat sen sijaan, että olisivat vahtineet Epsteinia, joka löytyi sellistään kuolleena elokuun 10. päivän aamuna. Miehet ovat kiistäneet syyllisyytensä. Heidän uskotaan pääsevän vapaaksi takuita vastaan.

Epstein oli Metropolitan Correctional Center -vankilassa, jossa häntä olisi pitänyt tarkkailla 30 minuutin välein. Hän oli sellinsä ainoa asukas. ja odotti vankeudessa oikeudenkäynnin alkua.

66-vuotiasta Epsteinia epäiltiin alaikäisten tyttöjen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja seksikaupasta. Häntä uhkasi jopa 45 vuoden vankeustuomio.

Lue myös:

Britannian prinssi Andrew yritti pelastaa nahkansa tv-haastattelulla, mutta lopputulos oli katastrofi(17.11..)

Prinssi Andrew katuu ystävyyttään seksuaalirikoksista tuomitun Epsteinin kanssa: "Sopimatonta kuninkaallisen perheen jäsenelle"(16.11.)

Jeffrey Epsteinin kuolinsyyksi vahvistui itsemurha - liikemies hirttäytyi sellissään(17.8.)

Oikeusministeriö hyllytti kaksi vartijaa sijoittaja Epsteinin vankilakuoleman tutkinnan ajaksi(14.8.)

Työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn ja konservatiivien johtaja, pääministeri Boris Johnson ottivat tiistai-iltana yhteen ensimmäisessä televisiotentissä joulukuun 12. päivän parlamenttivaaleihin liittyen.

BBC:n mukaan puheenjohtajat "kalistelivat sarviaan" muun muassa julkisesta terveydenhuollosta, Skotlannin tulevaisuudesta ja jopa kuningasperheestä. Selkeää voittajaa väittelyssä ei kuitenkaan saatu selville.

Analytiikkafirma YouGovin kyselyn mukaan kansakunta jakautui voittajan suhteen kahtia. Työväen kannattajien mielestä Corbyn oli parempi ja konservatiivien mielestä Johnson voitti.

Skotlannin pääministerin Nicola Sturgeonin mukaan kumpikaan miehistä ei ole sopiva pääministeriksi. Hän kertoi, että "ei ollut lainkaan vakuuttunut".

Brexitistä puhuttaessa Boris Johnson lupasi "lopettaa kansallisen kärsimyksen" ja sanoi, että työväenpuolue tarjoaa vain jakautumista ja umpikujaa. Jeremy Corbyn sen sijaan lupasi puolueensa ratkaisevan tilanteen niin, että kansa saa sanoa asiasta viimeisen sanan.

Uutistoimisto Reutersin mukaan molemmat puoluejohtajat keskittyivät paljon mustamaalaamaan väittelykumppaniaan.

The Guardianin mukaan Corbyn syytti Johnsonia ja konservatiiveja siitä, että aikovat myydä julkisen terveydenhuollon Yhdysvalloille ja lääketeollisuudelle. Johnson kiisti väitöksen ja sanoi, että ei hänen hallituksensa, eikä mikään muukaan konservatiivihallitus, tule laittamaan julkista terveydenhuoltoa neuvottelupöydälle kauppaneuvotteluissa.

– Julkinen terveydenhuoltomme ei koskaan tule olemaan myynnissä, Johnson paalutti.

Konservatiivien Twitter-temppu suututti

Reutersin mukaan konservatiivien virallinen lehdistölle suunnattu Twitter-tili CCHQPress muutti tilinsä nimen televisioväittelyn aikana hetkellisesti factcheckUK:ksi, mikä suututti muun muassa yhden faktantarkistustoimiston, työväenpuolueen sekä monia Twitterin käyttäjiä.

Konservatiivien Twitter-tili paukutti julki vastaväitteitä Corbynin sanomisiin reaaliajassa, kunnes muutti taas nimensä takaisin alkuperäiseksi.

– On epäsoveliasta ja harhaanjohtavaa konservatiivien lehdistötoimistolta nimetä Twitter-tilinsä uudelleen factcheckUK:ksi tämän väittelyn aikana, riippumaton brittiläinen faktantarkistuspalvelu Full Fact moitti lausunnossaan.

Liberaalidemokraattien parlamentin jäsen Tom Brake oli kritiikissään astetta jyrkempi.

– Kuin suoraan Donald Trumpin tai Vladimir Putinin pelikirjasta. Toryt (konservatiivit) turvautuvat nyt tarkoitukselliseen kansan harhaanjohtamiseen, Brake sanoi.

Työväenpuolueen edustaja David Lammy vaati vaalikomissiota tutkimaan asiaa ja rankaisemaan konservatiiveja "häpeilemättömästä yrityksestä johtaa yleisöä harhaan".

Konservatiivien puheenjohtaja James Cleverly puolusteli puoleensa lehdistövastaavien Twitter-tempausta ja sanoi, että "asia tehtiin kaikille selväksi, että kyseessä on konservatiivipuolueen sivusto".

Vastalauseena nimenmuutokselle myös monet Twitter-käyttäjät ottivat hetkellisesti nimekseen samaisen factcheckUK:n, kun taas toiset nimesivät itsensä CCHQ Press Officeksi.

Lue myös:

Konservatiivien etumatka kaventunut työväenpuolueeseen Britanniassa(19.11.)

Europe-yhtyeen Joey Tempest hermostui brexitiä kannattaville brittipoliitikoille: Lopettakaa heti The Final Countdownin käyttäminen(17.11.)

Britannian EU-ero johtaa Irlannissa lähivuosina äänestykseen yhdistymisestä, uskoo tasavaltalaispuolue(17.11.)

Oulun yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden järjestö on poistanut kokoustilansa seinällä olleen marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin kuvan saatuaan aiheesta yliopiston professorilta sähköpostiviestin. Kuva oli järjestön tiloissa kaikkien nähtävillä julkisissa tiloissa.

Kuvan poistoa pyysi yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen.

– Viestini ei liity pelkästään tähän kuvaan, vaan siihen, että kyseinen opiskelijajärjestö on järjestänyt ensimmäisen vuoden opiskelijoille kilpailun, jossa yksi osa on selfie-kuvan ottaminen "Marskin" kanssa, kertoo Puuronen Ylelle.

Professorin mielestä selfieiden ottaminen liittyy kuvaamiseen ihailtujen ja fanitettavien ihmisten kanssa.

– Siksi minä sen kuvan ja sen kilpailun tulkitsin.

Puurosen opiskelijoille lähettämästä sähköpostista kertoi tiistaina perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen Twitterissä. Tynkkynen julkaisi viestipalvelussa professorin ja opiskelijajärjestön välistä kirjeenvaihtoa.

Puurosen mukaan Mannerheimin kuva ei henkilön ristiriitaisen historian takia sovi opiskelijajärjestön kokoustilan seinälle.

Opiskelijoille lähettämässä sähköpostissa Puuronen sanoo opiskelijoiden ja järjestön ryhtyneen kritiikittömästi marsalkka Mannerheimin suosijoiksi. Lisäksi hän sanoo Mannerheimin olleen talvisodan jälkeen rotuajattelun kannattaja.

Professori viittaa kirjeessään myös perhehistoriaansa ja Mannerheimin vastuuseen sisällisodan aikaisista kuolemista.

– Mannerheim on hyvin ristiriitainen henkilö. Hänen toimintaansa liittyy monia semmoisia piirteitä, joita ei voi pitää erityisen kannatettavina tai erityisen toivottavina. Eikä siitä syystä ole minusta sopivaa, että opiskelijajärjestö pyrkii tämmöisellä toiminnalla ohjaamaan omaa jäsenistöään tämmöisen henkilön ihailuun.

Viestin jälkeen opiskelijajärjestö poisti kilpailusta Mannerheimia koskevan selfie-kuva-osuuden. Professori kiistää painostaneensa opiskelijoita.

– En minä sen kummallisemmin painostanut. Mie kehotin. Ihan samalla tavalla olisin varmasti puuttunut, jos siellä olisin jonkin muunkin sopimattoman kuvan nähnyt.

Puuronen ei tarkentanut, kenen muun henkilön kuvan hän olisi poistattanut. Mutta tuskinpa sinne hänen mukaansa hakaristilippujakaan sallittaisiin ripustettavan. Sen sijaan esimerkiksi Minna Canthin kuvan professori mielellään näkisi seinällä.

Professorilla on oma perhekohtainen historia liittyen Mannerheimiin.

– Minulla on suvussa tai lähiperheessä henkilöitä, joiden kohtalo on määräytynyt Mannerheimin toimien perustalta.

Puurosen mukaan tähän siis liittyvät omat henkilökohtaiset asiat, oma henkilökohtainen perhehistoria ja yleisemmät yhteiskunnalliset tekijät.

Yle ei tavoittanut tiistai-iltana Oulun luokanopettajaopiskelijat ry:n puheenjohtajaa Sara Hagelbergiä haastattelua varten.

Vesa Puuronen on toiminut aiemmin tutkijana, lehtorina ja professorina Joensuun, Lapin, Kuopion ja Itä-Suomen yliopistossa. Hänen tutkimuksensa on liittynyt muun muassa rasismiin.

Puuronen on myös vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Rovaniemellä. Hän on kuulunut aiemmin Suomen kommunistiseen puolueeseen.

Postilaisten toista viikkoa kestäneessä lakossa on pitkälti kysymys protestista "työehtoshoppailua" vastaan.

Työntekijöitä edustava Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) ei hyväksy sitä, että heidän jäseniään on siirretty toisen työehtosopimuksen piiriin. Sitä vastaan PAU nyt lakkoilee ja osin myös siksi, ettei lakikirjasta ole todelliseksi pelastusrenkaaksi tässä tilanteessa.

Työntekijöillä ei lain mukaan ole päätösvaltaa siihen, minkä työehtosopimuksen mukaan työpaikalla tehdään töitä.

– Työehtosopimuslain mukaan työpaikalla sovellettava työehtosopimus määräytyy sen mukaan, mihin työnantajaliittoon työnantaja kuuluu. Työntekijöiden liitolla ei ole siihen merkitystä, sanoo työtuomioistuimen presidentin virasta eläköitynyt Jorma Saloheimo.

Niinpä esimerkiksi Postin kiistan ytimessä olevat 700 pakettilajittelijaa ovat edelleen valtaosin PAUn jäseniä, mutta heidän työehtonsa määräytyvät Teollisuusliiton ja Medialiiton työehtosopimuksesta.

– Työehtosopimuslain perussäännön mukaan myös niihin työntekijöihin, jotka ovat järjestäytymättömiä tai kuuluvat toiseen ammattiliittoon, sovelletaan työnantajaliiton sopimaa työehtosopimusta, sikäli kuin työntekijät tekevät kyseisessä työehtosopimuksessa määriteltyä työtä, Saloheimo sanoo.

Lakimuutos ei onnistu

Nykyinen työehtosopimuslaki on vuodelta 1946, eikä sitä ole Saloheimon mukaan muutettu vuosikymmeniin.

Periaatteessa "työehtoshoppailu" on mahdollista saada kuriin lakimuutoksella, mutta käytännössä se vaihtoehto on Saloheimon mukaan syytä unohtaa.

Hän arvioi, että työehtosopimusten vaihdoksia on aina tehty ja tullaan tekemään, sillä järjestö- ja yritysrakenteet muuttuvat ja yritysten toimialat kehittyvät.

– En pidä realistisena, että lakia lähdettäisiin muuttamaan, koska siinä puututtaisiin niin syvälle meneviin periaatteisiin. Se saattaisi törmätä jopa perustuslakiin. Järjestäytymisvapaushan on perustuslaissa taattu oikeus.

Saloheimon mukaan muutos edellyttäisi työmarkkkinaosapuolten suostumusta ja selvää on, ettei työnantajapuoli siihen koskaan suostuisi.

– Käytännössä työntekijöillä ei ole muuta tapaa painostaa kuin työtaistelutoimet, hän sanoo.

Saloheimon mukaan hänen onkin vaikea keksiä keinoa, jolla valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala saa riidan ratkaistua "ainakaan työntekijäpuolen toivomalla, laillisesti pitävällä ratkaisulla."

Shoppailtu on ennenkin

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, että "työehtoshoppailu" eli työntekijöiden siirto eduiltaan huonompaan sopimukseen on ollut työntekijöiden riesana jo pitkään.

Elorantakin muistaa useita kiistoja omilta johtajavuosiltaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa (JHL).

– Leijona Catering, Palmia, on näitä nähty, ja vaihtelevasti on pärjätty näitä vastaan taistellessa, Eloranta sanoo.

Leijona Catering Oy päätti 2016 alusta siirtyä noudattamaan majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta. Sen pelättiin merkitsevän palkanalennusta ravintolahenkilökunnalle.

Helsinki päätti 2014 yhtiöittää osan liikelaitos Palmiasta. Työntekijöitä huolestutti, että yhtiöittämisen myötä työntekijöiden työehtosopimus vaihtuisi ja siten palkat ja muut edut heikkenisivät.

Eloranta hoitaisi Saloheimon tapaan työehtoshoppailua muuten kuin lakimuutoksilla. Siinä kun väistämättä puututtaisiin samalla myös työntekijöiden järjestäytymisoikeuteen, mikä on ammattiliittojen toiminnan peruspilareita.

– Ymmärrämme, että järjestäytymisvapaus kuuluu työnantajallekin. Mutta kyllä silläkin täytyy olla merkitystä, mihin ihmiset ovat järjestäytyneet, Eloranta sanoo.

Itsellekin hyötyä

Nykyisen lain mukaan työntekijöiden valitsemalla liitolla ei ole merkitystä. Niinpä Elorantakin sanoo, että työtaistelut ja neuvottelut ovat käytännössä ainut keino vaikuttaa "työehtoshoppailuun".

Postin paketinkuljettajien sopimuksen vaihtoa vastaan taistellaan jo tukilakoilla monen ammattiliiton voimin. Sen taustalla on kuljetusliittojen Kaveria ei jätetä -solidaarisuussopimus.

– Samalla siinä ollaan ajamassa omaakin etua. Jokainen ymmärtää, että sama "sopimusshoppailu" voi osua omallekin kohdalle, Eloranta sanoo.

Lisää aiheesta:

Postilakon sovittelu jatkuu – PAUn Nieminen pitää Postin johdon väitteitä väärinä, ministeri Paatero ei kommentoi tilannetta

Postilakko jatkuu – PAU ei hyväksynyt sovintoehdotusta, video osapuolten kommenteista

Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – toimitusjohtajan mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

STT: Valtion omistajaohjausosasto antoi aiemmin syksyllä tukensa Postin pakettilajittelijoiden siirrolle

Paine kasvaa päivä päivältä Postin työriidan tukilakoissa – katso tästä kaikki lakkoon liittyvät alat

Astuisitko arkkuun, kirjoittaisitko muistovärssyn vai osallistuisitko itkuvirsien laulamiseen?

Erilaisia tapoja lähestyä kuoleman kysymyksiä oli tarjolla koko viime viikon ajan Ars Moriendi -festivaalilla, joka yhdisti taidetta, kuolemantutkimusta, esitystapahtumia ja keskustelutilaisuuksia.

Teemana oli kuolema. Miksi?

– Koska kuolema kuuluu kaikille, sanoo yksi kuoleman festivaalin järjestäjistä, uskontotieteilijä ja kaupunkitaiteilija Lauri Jäntti.

Ars Moriendi -työryhmän mielestä kuolema paikantuu yhteiskunnassamme erilaisiin virastoihin ja laitoksiin, sekä spesialistien asiaksi. Siitä huolimatta, että kuolema koskettaa vääjäämättä meistä jokaista.

– Kaikki festivaalin tapahtumat tulivat täyteen, kertoo Jäntti.

– Ihmiset tulivat kiittelemään ja kertomaan, että tällaista lisää!

Ihmisillä on siis tarve keskustella kuolemasta. Jäntin mukaan siihen on muutamia syitä.

Haluamme kuoleman takaisin arkipuheeseen

Jäntin mukaan kuolema on 60-luvulta lähtien paikantunut arjessamme lähinnä sairaaloihin.

Kuolema on ollut medikalisoituna niin kauan, että nyt on luonnollisen vastareaktion aika.

– Ihmisistä varmasti tuntuu siltä, että keskustelusta jota kuoleman ympärillä käydään, puuttuu jotain.

Jäntin mukaan myös kuolemantutkijat ovat havainneet, että kuolema kiinnostaa ihmisiä entistä enemmän.

Kiinnostus myös näkyy monin tavoin.

– On erilaisia kuolema-aiheisia tapahtumia, kirjoja ja muita, Jäntti summaa.

Hautaustoimistojen liiton tuleva puheenjohtaja Kyllikki Forsius on samoilla linjoilla Jäntin kanssa.

– Kuolema on tärkeä osa elämää. Omassa työssäni olen huomannut, että omaisetkin haluavat hautajaisista yhä enemmän vainajan näköisen perhejuhlan.

Myös kuolemasta puhuminen on Forsiuksen mukaan yhä sallitumpaa.

– On tärkeä ymmärtää, että kuolemasta täytyy saada puhua halutessaan. Ketään ei saa pakottaa aiheen äärelle, eikä kuolemapuhetta tule tuputtaa, mutta ihmisten tarvetta puhua kuolemasta tulee kunnioittaa.

Kaipuu henkisyyteen ei ole kadonnut

Toinen syy siihen, että kuoleman kysymykset kiinnostavat, liittyy Jäntin mukaan uskontojen uudelleen muuntumiseen.

– Jossain vaiheessa vallalla oli ajatus, että uskonto katoaa elämästämme, Jäntti kertoo.

– Näin ei kuitenkaan ole käymässä, vaan uskonto ainoastaan muuttaa muotoaan. Henkiset ja spiritualistiset tarpeemme eivät ole kadonneet minnekään.

Koska kuolema on elämän luonnollinen rajatila, se nostaa esiin niin henkiset kuin eksistentialistisetkin kysymykset.

Forsiuksen mukaan hautajaiset saavat aina ihmiset pohtimaan omaa elämäänsä. Tai sitä, milloin se päättyy.

– Erityisesti omien vanhempien kuollessa todellisuus siitä, että saattaa olla itse seuraavaksi lähtövuorossa, voi iskeä kovaa.

Forsius korostaa, että myös nuorten ihmisten ajatuksia omaan kuolemaan liittyen kannataa kuunnella.

– Vaikka kulttuurissamme ei perinteisesti puhuta kuolemasta kovin paljon, kaikkien toiveita pitäisi pystyä kuulemaan.

Ei vain oma kuolema, vaan ehkä koko maailman

Nuoret ihmiset joutuvat kohtaamaan erilaisen maailman kuin aiemmat sukupolvet.

– Maailman tilanne herättää tietoisuuden katoavaisuudesta ja siitä, että emme ole täällä ikuisesti, Forsius pohtii.

Jäntinkin näkemyksen mukaan globaalit haasteet ovat yksi syy siihen, miksi kuolema kiinnostaa meitä.

– Kuolema tulee arjessamme esiin myös maailmanlaajuisten teemojen, ilmastonmuutoksen ja sukupuuttoaaltojen myötä.

– Samalla, kun pohdimme näitä maailmaa muuttavia kysymyksiä, saatamme päätyä pohtimaan omaa suhdettamme kuolemaan, tuumii Jäntti.

Kaipaamme yhdistäviä, autenttisia asioita

Sekä Forsius että Jäntti ovat yhtä mieltä siitä, että kuoleman todellisuus pakottaa meidät pohtimaan sitä, mitä kuoleman hetkellä tapahtuu.

Forsiuksen kokemusten mukaan sekä omaisilla että kuolevalla on usein tarve tietää, mitä on odotettavissa.

Jäntti on pohtinut myös sitä, voisiko niinkin raadollinen asia kuin kuolema tarjota kokemuksen, jonka äärelle pysähtyminen tuntuu hyvin aidolta.

– Olemme yhteiskunnassamme niin monen erilaisen roolin ja identiteettiprojektin ympäröimiä, että kaipaamme niiden rinnalle autenttisia kokemuksia.

Sitähän kuolema tietenkin on, autenttista.

Se on myös yhdistävä tekijä, muistuttaa Jäntti.

– Kuolema tarjoaa yhteisen kiintopisteen kaikkien ihmisten välille: me kaikki synnymme ja kuolemme.

Ars Moriendi -festivaalin tunnelmiin voit kurkistaa tästä Puoli seitsemän jutusta:

Lisää aiheesta:

Onko kuolema palaamassa etäältä takaisin elämään?

Arkussa maatessaan voi oivaltaa, että elämä on arvokasta (Kainuun sanomat)

Tuomas Karemo: Meistä on tullut lapsia kuoleman edessä

Itkuvirsistä on tullut yhä suositumpi musiikinlaji, mutta niiden esittäminen ei ole helppoa

Kuoleman kahvilassa juodaan kahvia, syödään kakkua ja jutellaan kuolemasta

Ainakin viisi ihmistä on kuollut Italian Sisiliassa iltapäivällä ilotulitetehtaalla sattuneessa räjähdyksessä, kertovat pelastusviranomaiset.

Räjähdyksessä kuoli välittömästi kolme tehtaan työntekijää ja 71-vuotias tehtaanomistajan vaimo. Yksi räjähdyksessä pahasti loukkaantunut työntekijä menehtyi myöhemmin sairaalassa vammoihinsa.

Paikallispoliisin edustajan Giancarmine Carusonen mukaan alustavissa tutkimuksissa on selvinnyt, että tehtaalla tapahtui kaksi räjähdystä. Turman syyksi arvellaan hitsauskipinää, joka sai aikaan ensimmäisen räjähdyksen.

Onnettomuus sattui Costa company -ilotulitetehtaassa Barcellona Pozzo di Gotto -kaupungissa Messinan maakunnassa.

Viranomaisten mukaan räjähdyksessä loukkaantui neljä ihmistä, heistä ainakin yksi vakavasti. Vakavasti loukkaantuneen kerrotaan olevan tehtaan omistavan henkilön poika.

Yksi tehtaan työntekijä pelastettiin tehtaan raunioista ja toisen kerrotaan olevan kateissa.

Tehtaan työntekijöiden kerrotaan valmistelleen ilotulitteita uudenvuoden juhlintaa varten.

Miten olla kieltämättä ihmisten juhlintaa, mutta samalla suojella arvokasta patsasta?

Näitä kysymyksiä on nyt viime päivät pohdittu.

Kun Suomi voittaa jotain, lähdetään torille. Helsingissä juhlijoille tärkeä pyhiinvaelluskohde on etenkin Kauppatorin kupeessa sijaitseva Havis Amandan eli Mantan patsas.

Tänä vuonna Mantalla on juhlittu esimerkiksi jääkiekon maailmanmestaruutta ja viimeisimpänä miesten jalkapallomaajoukkueen historiallista arvokisapaikkaa.

Osa on kuitenkin sitä mieltä, että arvokas patsas ei yksinkertaisesti kestä tällaista menoa: juhlaseremoniaanhan on tyypillisesti kuulunut, että Mantan päälle kiivetään ja sen altaassa mahdollisuuksien mukaan uidaan.

Jo keväällä jääkiekon kultajuhlien jälkeen pohdittiin, voisiko 111-vuotiaan Mantan tilalle etsiä jonkin toisen juhlapaikan tai pystyisikö sen korvaamaan kopiolla.

Tuolloin keskustelu Mantan kohtalosta kuitenkin hiipui eikä muutosta tapahtunut.

Helsingin kaupunki ei edes viime viikolla aidannut patsasta, vaikka etukäteen oli tiedossa, että Huuhkajien EM-kisapaikan varmistuessa Manta palvelisi jälleen juhlakansaa – kuten tapahtuikin.

Kiitos perjantaisten juhlien, ehdotukset Mantan patsaan korvaamisesta ja siirtämisestä turvallisempaan paikkaan ovat saaneet uutta puhtia.

Mantan siirtämisestä puuhataan parhaillaan valtuustoaloitettakin.

Manta turvaan, mitä tilalle?

Mutta mitäs jos Mantan tilalle ei tulisikaan sen kopiota, vaan toinen – kenties kiipeilyyn paremmin soveltuva – patsas?

Ainakin Twitterissä Mantan korvaajaksi on löytynyt monia vaihtoehtoja ympäri Suomea.

Millä tavoin sinä korvaisit Havis Amandan patsaan? Kerro ehdotuksesi jutun lopussa.

Esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuutettu Otto Meri (kok.) ehdottaa, että Mantan tilalle siirrettäisiin Neuvostoliiton aikana Moskovan kaupungilta saatu Maailman rauha -patsas.

Kyseinen patsas sijaitsee tällä hetkellä Helsingin Hakaniemessä.

Eräs ehdottaja toisi Kauppatorille Rakentajat-patsaan Hämeenlinnasta. Betoniveistos ei ole ollut kaikkien mieleen, mutta ainakin siinä riittäisi juhlijoille kiivettävää.

Vai olisivatko Valkeakoskelta puretut pyramidit turvallisempi vaihtoehto, kuten yksi ehdotuksista kuuluu? Askel-nimisen veistoksen kivet lojuivat ainakin vielä lokakuussa turhan panttina.

Lisäksi on esitetty, että juhlijoille pystytettäisiin täysin uusi patsas esimerkiksi Kansalaistorille. Ehdottajan mukaan patsaan mallina voisi toimia kohderyhmää ajatellen menestynyt urheilija, kuten Jari Litmanen tai Teemu Selänne.

Tosin Litmasen näköispatsas on jo Lahdessa. Olisiko seuraavaksi sitten Selänteen vuoro?

Tietyn patsaan tai suihkulähteen luona juhliminen ei ole pelkästään suomalainen ilmiö. Esimerkiksi myös Ruotsissa urheilumenestystä juhlistetaan suihkulähteessä pulikoiden.

Tavan kitkeminen kokonaan voikin olla hankalaa.

Lue lisää:

Havis Amandaa rakastetaan vähän liian rajusti, ja samaa tapahtuu muuallakin maailmassa – Suomessa patsaita on suojattu lähinnä sota-aikana

Voiko Havis Amandan patsasta eli Mantaa korvata millään? Voit keskustella aiheesta klo 22.00 asti.

Viisi vuotta sitten Krista Ollanketo keksi, miten hän näyttäisi raikkaammalta.

Kiinteistösijoittaja teki töitä aamukuudesta puoleen yöhön. Sisusti, siivosi, pyykkäsi. Asensi pyykinpesukoneita ja ajoi kuorma-autoa. Mittariin kertyi 75 000 kilometriä. Ainainen reissaaminen kolkutti perheenäidin omaatuntoa.

Silloin hän keksi botoxin.

– Peilikuva oli nuutunut raskaiden asennuskeikkojen jälkeen. Silti olisi pitänyt näyttää hyvältä neuvottelupöydässä, yrittäjänä toimiva Ollanketo sanoo.

Veitsetön kauneuskirurgia on hitti.

Maailmalla täyteainehoitoja on tehty jo 80 miljoonaa kertaa. Suomessakin niitä tehdään joka vuosi yli 10 000.

Kaikki alkoi ryppyjä silottavasta botuliinista – tuttavallisemmin botoxista – 2000-luvun alussa.

Sitten tulivat täyteaineet. Niistä tunnetuin on hyaluronihappo, joka kerää itseensä nestettä. Sitä käytetään nostamaan huulten kaarta tai veltostunutta leukalinjaa.

Pelkästään Ollankedon käyttämällä tamperelaisklinikalla täyteainepiikkejä annetaan joka vuosi yli tuhat. Hittituote ovat huulet.

Toinen suosittu toimenpide on veitsetön kasvojenkohotus, jossa ihon alle pistetään sekä botuliinia että täyteainetta. Tällä kertaa Ollankedolle tehdään sellainen.

Mutta aina pistoshoidot eivät onnistu.

Yle kävi läpi kuluttajaviranomaisille tulleet yhteydenotot viiden viime vuoden ajalta.

Niitä oli yhteensä 29 ja niissä kerrottiin muodottomaksi turvonneista huulista, epäsymmetrisistä kulmakarvoista ja toispuoleisista poskipäistä. Ilmoitusten määrästä ei voi suoraan päätellä, miten yleisiä ongelmat ovat, koska aihe on tabu.

– Suomalaiset kertovat kampaamokäynneistään, mutta kehtaavatko he kertoa, että ovat käyneet pistoshoidoissa, sanoo johtava asiantuntija Raija Marttala Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Suurin osa yhteyttä ottaneista oli pettynyt lopputulokseen. Moni kärsi lääketieteellisistä sivuvaikutuksista ja osa oli tyytymätön tekijöiden ammattitaitoon.

Eräs ilmoittaja kertoo elämänsä olleen toimenpiteen jälkeen kuin suoraan kauhuelokuvasta.

Morsian sai botoxista mustan silmän

Yli puolet Ylen läpikäymistä ilmoituksista kohdistui botuliinitoksiiniin, joka ei ole täyteaine vaan hermomyrkky.

Nyt sitä laitetaan Krista Ollankedon otsaan ja silmien ympärille. Botuliinia käytetään myös silottamaan kulmakarvojen välissä olevaa niin sanottua Sibelius-ryppyä, joka saa kasvot näyttämään vihaisilta.

Terveysalaa valvova Valvira linjasi viime keväänä, että botuliinipiikin voi antaa vain lääkäri tai sairaanhoitaja lääkärin valvonnassa. Lääkärin on oltava saatavilla, kun pistos annetaan. Kaikki muu on laitonta.

Otteita kuluttajavirastolle tulleista, botuliinia koskevista valituksista:

"Sain hermovaurion botuliinipiikistä, mutta yritys on mennyt konkurssiin, eikä korvauksia voi saada."

"Naamani näytti siltä, kuin minua olisi lyöty paistinpannulla: oikea puoli pullotti ja kasvoni olivat epäsymmetriset. "

"Otin botoxia ennen häitäni: nyt toinen luomi roikkuu ja kasvot ovat mustelmilla."

Ollanketo on ottanut pistoshoitoja vain plastiikkakirurgi Heikki Kupin luona eikä ole edes harkinnut käyntiä kosmetologilla tai lähihoitajalla.

– Arvostan terveyttäni. Pahimmassa tapauksessa aine voisi tehdä kasvot halvaantuneen näköiseksi, hän sanoo.

Botuliinihoidot ovat terveydenhuoltoa myös silloin, kun niitä annetaan esteettisistä syistä. Vastuu on lääkärillä, vaikka piikin antaisi sairaanhoitaja.

Etelä-Suomen aluehallintovirastoon (avi) on tullut tänä vuonna 12 botuliiniin liittyvää valvonta-asiaa, joissa on kyse Valviran uudesta linjauksesta.

Näyttää siltä, että siitä lipsutaan.

Botox on silti vain jäävuoren huippu.

Täyteaine turvotti huulet muodottomiksi

Krista Ollankedon kasvoihin laitetaan botuliinin lisäksi täyteaineita.

Heikki Kupin mielestä täyteaineet ovat vaarallisempia kuin botox. Jos jotain menisi vikaan, aikaa olisi vain minuutteja.

Pahin riski ovat verisuonitukokset eli veritulpat. Niiden todennäköisyys on pieni, eikä vakavia komplikaatioita tiedetä Suomessa olleen.

Turvotus, mustelmat ja verenvuodot ovat sitä vastoin yleisiä.

Otteita kuluttajaviranomaisille tulleista, täyteainehoitoihin liittyvistä ilmoituksista:

"Minulle pistettiin hyaluronia huuliin ja ne turposivat suupielistä nenään."

"Hoidon jälkeen silmiä alkoi kirvellä ja vetistää ja niistä tuli valonarat. "

"Päätä särki, syke nousi, vatsa meni sekaisin, oikea polvi turposi. Oireet olivat moninaisia, vaikka ennen toimenpidettä olin ollut täysin terve. "

Tänä syksynä raportoitiin 20-vuotiaasta yhdysvaltalaisnaisesta, jolle oli injektoitu täyteainetta valtimoon. Seurauksena oli oikean silmän sokeutuminen, nenän kärjen kuolio ja oikean aivopuoliskon infarkti.

Ylen haastattelemien lääkäreiden mukaan yhden silmän sokeutumisia on maailmalla ollut yli sata. Lähin tapauksista sattui Ruotsissa vuonna 2017.

Myös Ollanketo tiedostaa riskit, mutta sietää ne mieluummin kuin rupsahtaa rauhassa.

– Ikääntyminen ei ole heikkohermoisten laji, hän sanoo.

Siinä hän on oikeassa – monessa mielessä.

“Lääkäriä” ei löydy Valviran rekisteristä

Täyteainebisnes on villi. Piikin voi antaa kuka tahansa, eikä valvontaa ole.

Myös Krista Ollanketo on kuullut juttuja alan kirjavuudesta.

Puhutaan kotivastaanotoista, kauneushoitoloiden takahuoneista, jopa Youtubessa oppinsa saaneista tekijöistä.

– Tätä voi tehdä kuka vain, kotona tai kampaamossa. Piikkihoidot ovat nopeita ja helppoja, sanoo Kupi.

Otteita ilmoituksista, jotka liittyvät pistoshoitoja antavien yritysten toimintaan:

"Klinikalta kerrottiin, että tekijä ei ole ole koskaan ollut heillä työsuhteessa. Bisnes perustuu valheisiin ja asiakkaiden huijaamiseen."

"Yrittäjä pistää myös botuliinia, mutta siihen hänellä ei ole mitään koulutusta. Hän ei anna ikinä kuittia. "

"Firma tuo maahan botuliinia, joka on valmistettu Venäjällä. "

Valvira valvoo vain terveydenhuollon ammattilaisten tekemiä toimenpiteitä. Tukes taas pitää silmällä palveluja, jotka voivat aiheuttaa kuluttajalle vaaraa.

Toisin kuin botuliini, täyteaineet eivät ole reseptilääkkeitä, eikä piikittäjältä vaadita terveydenhuollon koulutusta. Kuluttajaviranomaisille tulleista yhteydenotoista käy ilmi, että tekijöissä on ihmisiä, joilta alan koulutus puuttuu.

Myös Suomen kosmetologien yhdistyksessä on kuultu pistoshoitoja tekevistä “puoskareista”. Kuka tahansa voi perustaa kauneushoitolan ja kutsua itseään kosmetologiksi.

Yhdistys ei suosittele jäsenilleen pistosten antamista, eikä hallituksen jäsen Taru Huokuniemi tunne yhtään koulutettua kosmetologia, joka niitä tekisi.

Lisäksi uusia laitteita ja hoitoja ilmestyy kuin sieniä sateella. Saman katon alla voidaan tehdä sokerointeja, pigmentointeja, ripsipidennyksiä, hifuhoitoja ja pistoksia.

– Pistohoidot ovat nopeita, arvokkaita ja houkuttelevia ja niihin pääsee kiinni lyhyellä koulutuksella, sanoo Huokuniemi.

Siksi kiusaus voi olla kova. Etenkin, kun kysyntää riittää.

“Seksikäs ulkonäkö on valuuttaa ”

Ollankedolle pistokset ovat osa hyvinvointia. Hän käyttää niihin 1500 euroa vuodessa ja rinnastaa ne mindfullnessiin, metsälenkkeihin ja muuhun itsensä hoitamiseen.

Iso osa pistoshoitoidoissa kävijöistä on 35–50-vuotiaita naisia. Yhdellä hoitokerralla he käyttävät keskimäärin 400–600 euroa.

Toinen ryhmä ovat nuoret, joille hinta on tärkein. He saattavat tilata täyteaineita netistä tai ottaa piikin hetken mielijohteesta.

Kosmetologi Taru Huokuniemi sanoo, että katastrofin ainekset ovat kasassa, jos sekä tekijä että asiakas etsivät pikavoittoja.

Suomessa pistoskoulutuksesta vastaavat muun muassa maahantuojat. Ylen tavoittamat isot, kansainväliset yritykset kertovat kurssittavansa vain lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja sairaanhoitajia. Plastiikkakirurgiaan erikoistumista ei vaadita.

Myös netissä tarjotaan täyteainekoulutusta. Ilmoituksista ei aina käy ilmi, millaista pohjakoulutusta vaaditaan. Soittokierros paljastaa, että alalla on tultu varovaisiksi Valviran botox-linjauksen jälkeen.

– Ei kukaan halua ottaa riskejä, kerrotaan yhdestä firmasta.

– Voimme kouluttaa kosmetologeja, mutta heillä saisi olla lähihoitajan paperit, vastataan toisesta.

Yksi syy tähän voi olla se, että terveydenhuollon ammattilaisilla on potilasturvavakuutus, jota kosmetologit eivät saa. Näiltä puuttuu taustatuki, jos jotain sattuu.

Valvirassa pohditaan parhaillaan täyteaineita koskevaa ohjeistusta kentältä tulleen palautteen takia.

Ammattijärjärjestö Super ei pidä esteettisiä hoitoja lähihoitajan ammattietiikan mukaisina.

Ollanketoa hoitava plastiikkakirurgi Heikki Kupi sanoo, ettei kosmetologin tai lähihoitajan työkalupakki riitä pistoshoitoihin.

– Äkkinäisiä tilanteita tulee eteen kaikille ja silloin on toimittava nopeasti. Esimerkiksi verenkiertohäiriössä on annettava liuotusentsyymiä, jota vain lääkärit voivat käyttää.

Ollanketo kertoo hoidostaan nyt ensimmäistä kertaa. Hän sanoo olevansa hiljaisen mutta kasvavan joukon äänitorvi. Edes parhaat ystävät eivät tiedä piikeistä.

– On päivänselvää, että hyvinvoivasta ja seksikkäästä olemuksesta on hyötyä esimerkiksi bisneksen teossa. Ulkonäkö on naiselle valuutta.

Siitä valuutasta Ollanketo haluaa pitää kiinni, silläkin uhalla, että hänet leimataan pinnalliseksi.

Aiheesta lisää A-studiossa 20.11.2019 kello 21.00.

Millaisia kokemuksia sinulla on pistoshoidoista? Millaisia kysymyksiä ne herättävät? Kerro kommenteissa tai lähetä kuva! Voit myös kertoa pistoshoitoihin liittyvistä kokemuksistasi suoraan toimittajalle satu.miettinen (at) yle.fi.

Juttua varten on haastateltu aluehallintoylilääkäri Mikko Floreenia, Valviran lakimiestä Mirka-Tuulia Kuoksaa, ylitarkastaja Annina Nyholmia Tukesista, Cityklinikan toimitusjohtajaa Piotr Sikorskia, ammattilliitto Superin asiantuntijaa Elina Ottelaa, Finnestetiikan toimitusjohtajaa Ville Männistöä sekä täyteaineiden maahantuojia, alan kouluttajia ja kosmetologeja.