Epäilyt Venäjän valtion sotkeutumisesta Berliinissä surmatun Georgian tšetšeenin murhaan vahvistuvat Saksassa entisestään. Saksalaismediat kertoivat tiistaina, että tiedustelutapauksiin erikoistuneet syyttäjät ovat siirtymässä johtamaan tutkintaa.

Saksasta turvapaikkaa hakenut Zelimhan Hangoshvili ammuttiin elokuun loppupuolella Berliinissä. Surman vuoksi pidätettiin mies, joka liikkui väärällä nimellä.

Tutkivien kansalaisjournalistien ryhmä Bellingcat kertoi syyskuun lopulla, että veriteosta pidätetylle miehelle oli tehty laaja kirjo asiakirjoja, jotka on osoitettu fiktiiviselle henkilölle.

Bellingcat arvioi tiistaina, että mies on todennäköisesti Venäjän kansalainen Vadim Krasikov. Krasikov oli tutkijaryhmän mukaan pääepäiltynä myös vuonna 2013 tapahtuneeseen venäläisen liikemiehen murhaan.

Näillä kahdella surmalla on monia yhtäläisyyksiä. Kummassakin tapauksessa murhaajan on kerrottu muun muassa lähestyneen kohdettaan polkupyörällä ja ampuneen uhria käsiaseella lähietäisyydeltä päähän.

Etsintäkuulutus peruttiin kaikessa hiljaisuudessa

Bellingcatin mukaan Venäjä aloitti vuonna 2014 etsinnät Krasikovin löytämiseksi vuoden takaiseen liikemiehen murhaan liittyen. Krasikovista ilmoitettiin myös kansainväliselle poliisijärjestö Interpolille, mutta vain vuotta myöhemmin etsintäkuulutus vedettiin pois.

Tiedot rikosepäilystä ja muita Krasikovin tietoja on sittemmin poistettu venäläistietokannoista. Etsintäkuulutuksen peruminen kaikessa hiljaisuudessa, tietojen poistaminen sekä valehenkilöllisyyden luominen viittaavat Bellingcatin mukaan siihen, että Venäjän valtio on sotkeutunut murhaan.

Bellincatin mielestä saksalaismedioiden tiedot ovat tulkittavissa niin, että myös syyttäjät ovat tulleet siihen johtopäätökseen, että murhan taustalla olisi valtiollinen toimija.

Journalistiryhmän mukaan syyttäjän puuttuminen tällaiseen tapaukseen olisi poikkeuksellista ja selvä tunnustus siitä, ettei Saksa pidä tapausta enää normaalina rikosjuttuna.

Bellingcat on penkonut Hangoshvilin murhaa yhdessä saksalaislehti Der Spiegelin sekä venäläisten Insiderin ja Dossier Centerin kanssa.

Lisää aiheesta:

Saksalaismedia: Berliinin murhasta epäillyn miehen passi kytkee tämän Venäjän sotilastiedustelupalveluun

Saksassa pohditaan, tapahtuiko keskellä Berliiniä Venäjän tilaama palkkamurha – Epäilty on naamioitunut venäläismies, uhri tšetšeeni

Antti Rinne (sd.) jätti tiistaina hallituksensa eronpyynnön. Hänen hallituksensa jatkaa enää toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on nimitetty.

Mitä tämä tarkoittaa Suomen asioiden hoitamisen kannalta? Ja onko sillä mitään vaikutusta tavallisen kansalaisen arkeen?

Listasimme tähän juttuun kysymyksiä ja vastauksia hallituksen eron seurauksista.

1. Pitääkö taas äänestää? Järjestetäänkö uudet eduskuntavaalit?

Hyvin todennäköisesti ei.

Uudet vaalit järjestettäisiin silloin, jos nykyiset hallituspuolueet eivät löytäisi minkäänlaista kykyä yhteistyöhön.

Tämä on epätodennäköistä jo siksi, että hallituspuolueiden suosio on vihreitä lukuun ottamatta romahtanut eduskuntavaalien jälkeen. Jos uudet vaalit pidettäisiin, pääministeripuolueeksi nousisi mahdollisesti perussuomalaiset, joka on johtanut puoluekannatusmittauksissa vaalien jälkeen. Uudet vaalit olisivat nykyisille hallituspuolueille suuri riski.

Toinen syy on se, että hallituspuolueet ovat toistaiseksi vakuuttaneet kykenevänsä jatkamaan nykyisellä hallituspohjalla ja hallitusohjelmalla. Hallituksen ero johtui keskustan epäluottamuksesta pääministeri Rinnettä kohtaan, eikä epäluottamuksesta hallituspuolueiden välillä.

2. Miksi koko hallitus eroaa, eikä vain pääministeri Rinne?

Koska pääministeri on keskeinen henkilö Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävän elimen, eli valtioneuvoston, muodostamisessa.

Pääministerin näkemys on siis olennainen muiden ministerien valinnassa. Pääministerin ero tarkoittaa ainakin muodollisesti myös hallituksen eroa.

Tuleva hallitus pyritään kuitenkin muodostamaan nykyisen toimitusministeristön jäsenistä. Käytännössä heistä moni tulee todennäköisesti jatkamaan nykytehtävissään.

3. Onko uuden pääministerin valinta yksin SDP:n käsissä?

Ei ole.

SDP valitsee joukostaan ehdokkaan pääministeriksi, joka keskustelee SDP:n hallituskumppanien eli keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kanssa hallituksen jatkosta.

Uudesta pääministeriehdokkaasta äänestää eduskunta. Mikäli ehdokas saa yli puolet äänistä, hänestä tulee pääministeri.

Äänestyksen tulos on käytännössä selvillä jo ennen äänestystä, sillä hallituspuolueilla on eduskunnan enemmistö, ja ne äänestävät yksimielisesti esitettyä ehdokasta.

Tällä hetkellä Rinteen paikkaa tavoittelevat SDP:n varapuheenjohtaja, liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Ei ole syytä epäillä, että hallituspuolueet eivät hyväksyisi ehdokkaita pääministeriksi.

On kuitenkin aina mahdollista, että uuden hallituksen muodostamisessa nousee esiin erimielisyyksiä neuvottelevien puolueiden välillä, eikä hallitusta saada muodostettua. Tämä voisi lopulta johtaa uusiin vaaleihin.

4. Onko toimitusministeristöllä sama valta kuin poliittisella hallituksella?

Ei ole.

Toimitusministeristö on luonteeltaan aivan erilainen kuin poliittinen hallitus. Se ei toteuta hallitusohjelmaa eli ei edistä mitään poliittisia asioita, koska sillä ei ole poliittista valtaa. Toimitusministeristö hoitaa vain asiat, jotka on pakko hoitaa. Niihin asioihin kuuluvat välttämättömät juoksevat rutiiniasiat ja sellaiset kiireelliset asiat, joiden ratkaisua ei voida siirtää uudelle hallitukselle.

Toimitusministeristö voi esimerkiksi antaa asetuksia ja päättää hallintoon liittyvistä asioista, joihin ei liity ”merkittävää yhteiskunnallisen tarkoituksenmukaisuuden harkintaa”. Vakiintunut käytäntö kuitenkin on ollut, että se ei voi päättää nimittämisestä korkeimpiin valtion virkoihin.

5. Muuttuuko Suomen poliittinen linja eli hallitusohjelma?

Hyvin todennäköisesti ei.

Kun pääministeripuolue SDP on valinnut ehdokkaansa Rinteen korvaajaksi, tämä ehdokas aloittaa hallitustunnustelut muiden hallituspuolueiden kanssa. Teoriassa tämä on samalla mahdollisuus avata hallitusohjelma uudelleen neuvotteluille.

Hallitusohjelman uudelleenkirjoitus olisi kuitenkin työläs ja mahdollisesti repivä prosessi, sillä puolueet eivät todennäköisesti ole valmiita hyväksymään olennaisia muutoksia jo kerran sovittuun.

Nykyinen liikenne- ja viestintäministeri ja mahdollisesti tuleva pääministeri Sanna Marin on jo ilmoittanut, ettei hallitusohjelmaa avata neuvotteluille.

Myös keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni on antanut siunauksensa nykyiselle hallitusohjelmalle.

6. Suomi on EU:n puheenjohtajamaa. Vaikuttaako hallituksen ero tähän?

Ei juurikaan.

Suomen toimitusministeristön ministerit osallistuvat EU-kokouksiin samoin kuin ennen hallituksen eroa.

Antti Rinne edustaa siis Suomea ensi viikolla pidettävässä EU-huippukokouksessa.

Toimitusministeristön ei kuitenkaan odoteta linjaavan uusia poliittisia kantoja EU-kokouksissa. Tämä heikentää EU-puheenjohtajamaa Suomen vaikutusmahdollisuuksia EU-tasolla.

Suomen puheenjohtajakausi päättyy kuitenkin jo vuoden loputtua. Suomessa järjestettävistä kokouksista viimeiset järjestetään ensi viikolla, ja niihin osallistuu vain virkamiehiä.

Hallituksen eron käytännön vaikutukset EU-tasolla ovat siis todennäköisesti pienet, ellei uuden hallituksen muodostaminen pitkity.

7. Raukeavatko eduskuntaan tuodut lakiesitykset?

Eivät.

Eduskunta käsittelee jo sille annetut hallituksen esitykset aivan normaalisti, kertoo eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola.

– Eli ne lakiesitykset, jotka ovat sisässä, käsitellään, eivätkä ne raukea. Toimitusministeristö ei voi myöskään vetää pois jo täällä olevia lakiesityksiä, Paavola sanoo Ylelle.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että esimerkiksi hallituksen lakiesitys aktiivimallin leikkureiden ja velvoitteiden kumoamiseksi toteutuu hallituksen erosta huolimatta. Myös ensi vuoden talousarvio on turvassa, se on vain eduskunnan sinettiä vaille valmis.

Myös eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) sanoi tänään tiedotustilaisuudessa, että eduskunta jatkaa normaalisti toimintaansa ja ohessa käydään hallitusneuvottelut.

8. Osallistuuko Rinne Linnan juhliin ja missä roolissa? Entä isännöikö Rinne torstaina lasten itsenäisyyspäivän juhlaa?

Linnan juhlat järjestetään perjantaina, eikä varmaan kukaan osannut ennakoida, että juhlia vietetään vain muutama päivä ison poliittisen kriisin jälkeen.

Rinteen esikunnasta vahvistetaan Ylelle, että pääministeri osallistuu juhliin vaimoineen. Rinne on tietysti oikeutettu saapumaan Linnan juhliin myös kansanedustajana.

Rinteen rooli on kuitenkin muuttunut pääministeristä toimitusministeristön pääministeriksi sen jälkeen, kun kutsut vieraille on lähetetty.

Valtioneuvoston jäsenet ovat tulleet presidenttiparin käteltäväksi protokollan mukaisesti perinteisesti Pohjoisesplanadin puoleiselta ovelta, ei siis sieltä, mistä kättelyt aina aloitetaan. Tasavallan presidentin kansliasta kerrotaan, että ministeristön saapuminen tapahtuu perjantainakin Esplanadin sisäänkäynnin puolelta entisessä järjestyksessä. Eli Rinteen ja muiden toimitusministeristön jäsenten rooli on juhlissa entisellään.

Valtioneuvoston kansliasta vahvistetaan, että Rinne osallistuu torstaina myös isännöimäänsä lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Säätytalossa.

9. Voiko Antti Rinne jatkaa SDP:n puheenjohtajana?

Kyllä voi.

Suomessa pääministerin salkku on vakiintuneen käytännön mukaan annettu vaalit voittaneen puolueen puheenjohtajalle. Rinteen ero pääministerin tehtävistä ei kuitenkaan tarkoita, ettei hän voisi jatkaa SDP:n johdossa.

Rinne on jo ilmoittanut jatkavansa puolueensa puheenjohtajana. Hän kertoi olevansa käytettävissä tehtävään myös tulevaisuudessa.

SDP todennäköisesti äänestää seuraavan kerran puheenjohtajasta ensi kesänä. Silloin on mahdollista, että puheenjohtaja vaihtuu, mutta vaihdos voi tapahtua jo sitä ennen.

Anneli Jäätteenmäen (kesk.) jouduttua eroamaan pääministerin tehtävästä Irak-skandaalin vuoksi kesäkuussa 2003, pääministeriksi nousi Matti Vanhanen. Samalla Jäätteenmäki luopui puolueen puheenjohtajankin tehtävästä. Vanhanen valittiin keskustan uudeksi puheenjohtajaksi ylimääräisessä puoluekokouksessa jo saman vuoden lokakuussa.

Tässä oli taustalla nykyäänkin noudatettava käytäntö, että pääministerin salkkua kantava henkilö on perinteisesti myös puolueensa puheenjohtaja.

10. Vielä eilen keskusta ei luottanut SDP:n pääministeriin. Ovatko puolueiden välit täysin kunnossa?

Tämä on hyvä kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta.

Moni saattaa ihmetellä, miten kaksi Suomen merkittävimpiin poliittisiin voimiin kuuluvaa puoluetta onnistuvat yhteistyössään viime päivien tapahtumien jälkeen.

SDP:lle voi hyvinkin jäädä hallituskriisin käänteistä katkeruutta keskustaa kohtaan, koska keskusta oli hallitusviisikosta ainoa, joka veti tukensa Rinteeltä ja käytännössä pakotti tämän eroamaan. Jos ja kun seuraavakin hallitus rakentuu demareiden ja keskustan varaan, viime päivinä syntyneet haavat eivät parane hallituksen sisällä nopeasti, arvioi Ylen politiikan toimittaja Jyrki Hara analyysissään.

Kuopiolaiselle perheenäidille Laura Karjalaiselle lapsen päiväkotikuvat ovat tärkeitä ja siksi 4-vuotiaan esikoisen päiväkotikuvaus tänä syksynä oli pettymys.

Lapsen päiväkodissa siirryttiin tänä syksynä käytäntöön, jossa ryhmäkuva otettiin ulkovaatteissa päiväkodin pihalla ja yksittäiskuvaus virka-aikaan auki olevassa valokuvausliikkeessä.

Kahdeksasta neljään työskentelevälle Karjalaiselle yksittäiskuvaus oli työn ja tuskan takana, koska liikkeen aukioloajat eivät joustaneet.

– Se vaati paljon järjestelyjä ja useampia käyntejä. Päiväkodin tiloissa olisi ollut paljon helpompaa. Työpäivän jälkeen piti hirveällä kiireellä hakea lapsi hoidosta, että ehtii, harmittelee Karjalainen.

Kasvattaa hoitajien työtaakkaa

Päiväkodit siirtyvät aiempaa tiukempiin lapsikuvauskäytäntöihin. Esimerkiksi Joensuussa on tänä syksynä linjattu, että päiväkotipäivän aikana otetaan vain ryhmäkuvat.

Samanlaisia päätöksiä on tehty myös muun muassa Lappeenrannassa, Tampereella ja Helsingissä.

Joensuussa päiväkotien johtajien yhdessä tekemää päätöstä perustellaan sillä, että yksityiskuvaukset eivät kuulu varhaiskasvatuksen perustehtäviin.

– Lisäksi ne voivat olla lapsille pelottava kokemus, selittää Joensuun kaupungin varhaiskasvatuspäällikkö Heidi Uski.

Uskin mukaan kuvaukset ovat vieneet paljon aikaa päiväkotien henkilökunnalta, kun lapsia on jouduttu valmistelemaan ja rauhoittelemaan. Vanhemmilla on myös ollut paljon toiveita tietyistä vaatteista tai tietyllä tavalla laitetuista hiuksista.

– Lounas ja päiväunet ovat saattaneet venyä kuvauksen vuoksi, kertoo Uski.

Joensuussa päätös tehtiin viime keväänä nopealla aikataululla ja se tulee käytäntöön sitä mukaa, kun päiväkotien kuvaussopimukset yritysten kanssa päättyvät.

Päiväkotikuvilla on suuri merkitys

Kuopiossa lasten päiväkotikuvauksista on tänä syksynä käyty vilkasta keskustelua muun muassa sosiaalisessa mediassa, vaikka yhtenäistä päätöstä kuvauskäytäntöjen kiristämisestä ei ole tehty.

Osassa päiväkodeista toimintapaa on muutettu ja se on aiheuttanut harmitusta. Kuopiolaisäiti Laura Karjalainen on yksi pettyneistä vanhemmista.

– Itse koen, että kuvilla on suuri merkitys ja haluan kerätä lapsistani vuosittain kuvia kuten äitini on tehnyt. Haluaisin jättää mukavan muiston lapselle, sanoo Karjalainen.

Joensuun varhaiskasvatusjohtaja Uski muistuttaa, että kuvaus ei kuulu päiväkodin velvoitteisiin edes ryhmäkuvauksen osalta. Käytännön tiukentamisesta hän kertoo saaneensa vanhemmilta muutamia yhteydenottoja.

– Palautteen laittajat ovat olleet huolissaan siitä, jääkö lapsille enää kivoja muistoja päiväkotiajoilta. Lapsia kuitenkin kuvataan edelleen päiväkotipäivän aikana muulloin ja ryhmäkuvista ei ole luovuttu, Uski toteaa.

Lue lisää:

Yle paljastaa: Koulu- ja päiväkotikuvien kilpailutus meni pahasti mönkään Helsingissä – Kuvissa hurjat hintaerot, varakkaat maksavat monin paikoin vähiten

Aiheesta voi keskustella klo 22 saakka.

New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa paikallinen demokraattipäättäjä Michaelle Solages on nostanut pöydälle lakiesityksen, jossa ehdotetaan niin sanottujen neitsyystestien kieltämistä. Hän kertoi uutistoimisto AFP:lle, etteivät testit ole lääketieteellisesti tarpeellisia ja ne ovat usein kivuliaita sekä nöyryyttäviä.

Jos laki hyväksytään, testin tekevä lääkäri voi menettää lupansa. Testin tekeminen voi johtaa myös syytteisiin seksuaalirikoksesta.

Maailman terveysjärjestö WHO vaati tutkimusten lopettamista viime vuonna. Järjestön mukaan immenkalvo ei kerro varmuudella siitä, onko ihminen harrastanut seksiä.

Asia nousi pinnalle sen jälkeen, kun yhdysvaltalaisräppäri T.I. kertoi viime kuussa vievänsä tyttärensä joka kuukausi gynekologille immenkalvotarkastukseen.

– Hän välittää viestiä siitä, että naiset olisivat omaisuutta, ja se on väärin, Solages kommentoi räppärin toimia.

26. kesäkuuta 1943 piti olla tavallinen arkipäivä Malahvian kylässä Itä-Kainuussa. Tuosta päivästä kuitenkin tuli sellainen, jonka tapahtumat Eino ja Väinö Kinnunen vielä 76 vuotta myöhemmin muistavat kirkkaasti.

Myös presidentti kunnioittaa heidän kokemuksiaan kutsumalla veljekset Linnan juhliin.

Kinnuset muistelevat, että tuona päivänä perhe oli saanut aamiaisen syötyä ja seuraavaksi oli vuorossa perunoiden multaaminen. Sukulaisia oli tullut kylään, ja pieneen pihasaunaan oli ahtautunut yhteensä 14 ihmistä. Koko perhe joutui asumaan saunassa, sillä talo oli tuhoutunut talvisodan aikana.

Perheen isä pyysi yhtä perheen pojista, Einoa, hakemaan viikatteita, jotka perinteisesti taottiin joka kesä.

Eino totteli kiltisti isäänsä, vaikka sää oli kehno ja vettä satoi. Hän lainasi isältään paksua pomppaa eli takkia pysyäkseen lämpimänä ja lähti ulos.

14-vuotias Eino ehti olla työn touhussa pidemmän aikaa, kun tunsi yhtäkkiä koputuksen olkapäässään. Hän kurkisti olkansa yli ja näki neuvostopartisaanin.

Mies nappasi Einoa tiukasti niskasta kiinni ja käski tämän tulla mukaansa.

Mies kyseli nuorelta pojalta, milloin suomalaissotilaat ovat olleet lähistöllä viimeksi. Eino ei osannut sanoa mitään, sillä sotilaita ei ollut viime päivinä näkynyt. Einon vaitonaisuus suututti partisaania.

Partisaanit veivät Einoa syrjemmäs ja ohjailivat häntä tökkimällä aseen pistimellä selkään. Se teki reikiä ja sai veren valumaan.

– Vastaan tuli syvennys, johon oli kaatunut puu. Pohjalla oli vettä. Siihen kohtaan ne minua hätyyttelivät, Eino Kinnunen muistelee.

Sitten tulivat laukaukset. Ensin yksi ja sitten toinen. Ne osuivat Einoa molempiin keuhkoihin.

– Se tuntui kuin olisin palanut sisältä. Kun ammutaan, se on kuin tulisella raudalla lyötäisiin läpi.

Onnekseen Eino kaatui puunrungon päälle, eikä hän uponnut veteen. Neuvostopartisaanit jättivät nuoren pojan siihen makaamaan.

Pikkusisko piiloutui, muttei selvinnyt

Partisaanit siirtyivät Einon luota Kinnusten saunaan. Einoa pari vuotta nuorempi pikkuveli Väinö Kinnunen oli siellä koko suvun kanssa.

Saunaan astuu seitsemäntoista miestä, kaikilla konepistooli.

– Jokainen meistä tiesi, että meidät tapetaan kaikki, Väinö Kinnunen muistelee uhkaavaa hetkeä.

Viimeisenä sisään astui neuvostopartisaanien päällikkö, joka kätteli yksitellen kaikki saunassa olevat, aikuiset sekä lapset. Hän käveli sen jälkeen ovesta ulos muiden partisaanien kanssa ja laittoi oven kiinni.

Hetken oli hiljaista.

Sitten sama mies rykäisi oven voimalla auki ja alkoi ampua.

Saunan puuseinät rapisivat ja ihmisiä kaatui. 11-vuotias Väinö halusi piilottaa nuorimman siskonsa Elsan saunan penkin alle, jotta tämä säästyisi. Sitten Väinö heittäytyi itse maahan kasvot alaspäin.

Kaikki oli nopeasti ohi. Päällikkö juoksi pois lankut kolisten.

Väinö makasi maassa ja oli varma, että häneen osui.

– Puun säleet olivat lentäneet poskeeni. Luulin, että luoti oli mennyt poskestani läpi, niin kipeää se kävi. Odotin vain, milloin taju menee. Kun kokeilin poskeani, huomasin ettei siinä ollut yhtään verta. Minua ei ollut kuula raapaissutkaan.

Noustuaan ylös hän alkoi tajuta tilanteen. Haavoittuneet huusivat ympärillä. Sukulaisia makasi liikkumattomana maassa, mukaan lukien 6-vuotias Elsa, joka oli noussut penkin alta esiin veljen perään.

– Se pikkutyttö oli ihan täynnä reikiä.

Sinä päivänä kymmenen ihmistä kuoli: Väinön ja Einon vanhemmat, isovanhemmat, sisaruksia sekä sukulaisia. Kaksi haavoittui, ja Väinön lisäksi yksi sukulainen selvisi ehjin nahoin.

Vain lentäjä uskoi Einon selviävän

Samoihin aikoihin kuin neuvostopartisaanit tulittivat saunassa, Eino oli päässyt raahautumaan vesikuopasta usean metrin verran tien laitaan. Jalat eivät kantaneet, joten hän pyrki eteenpäin konttaamalla, välillä nuupahtaen uupuneena.

Eino muistaa edelleen, kuinka häntä tuolloin paleli. Isän paksu pomppa kuitenkin esti kylmettymisen.

Eino ehti maata haavoittuneena metsän laidassa noin kuusi tuntia, kunnes naapurin poika sattui kävelemään tietä pitkin ja huomasi hänet.

Se oli pelastus.

Naapuri auttoi Einon lentokoneelle, joka vei haavoittuneita Hyrynsalmen kenttäsairaalaan.

Siinä vaiheessa Eino oli jo niin huonossa kunnossa, että moni ei uskonut hänen selviävän. Lentäjä kuitenkin tajusi kokeilla pojan rannetta ja tunsi vahvan pulssin, joten päätti ottaa Einon kyytiin.

Kenttäsairaalassa taju palasi vasta päivien kuluttua. Eino vietti hoidossa kokonaisuudessaan viikkoja ja muistaa edelleen muiden haavoittuneiden tuskan huudot.

Hän kuitenkin selvisi hengissä.

Painajaiset vapisuttavat edelleen

Kaiken koetun jälkeen painajaiset ovat seuranneet veljeksiä koko elämän halki.

– Sitä ei haluaisi muistella millään. Iltaisin ja öisin on monta kertaa tuntunut, ettei ole hengenlähtö kaukana, kun olen niin kauheasti vapissut, nyt 90-vuotias Eino Kinnunen kertoo.

Neuvostopartisaanit tekivät jatkosodassa 45 tämän kaltaista iskua rajan läheisyydessä sijaitseviin syrjäisiin kyliin Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Niissä kuoli kaikkiaan 181 suomalaista siviiliä ja kymmeniä haavoittui.

Malahvian kylään kesä-heinäkuun vaihteessa vuonna 1943 suunnatuissa partisaani-iskuissa kuoli kaikkiaan 33 ihmistä.

Eino ja Väinö eivät juuri puhu keskenään jatkosodan aikaisista tapahtumista. Se ei tunnu tarpeelliselta, sillä molemmat muistavat hyvin, mitä sinä päivänä tapahtui.

Veljekset ovat edelleen läheisiä ja näkevät toisiaan viikoittain, sillä he asuvat vain parin kilometrin päässä toisistaan. Kumpikaan ei ole halunnut lähteä kotiseudulta Hyryltä.

Einon makuuhuoneen ikkunasta näkee paikkaan, missä partisaani-iskun kohteena ollut sauna ennen oli. Nykyään sen tilalla on muistomerkki.

Elämää päivä kerrallaan

Iskun jälkeen elossa selvinneet joutuivat jäämään asumaan saunaan, jonne heidän perheensä oli tapettu, koska muuta paikkaa ei ollut.

Veriset laudat siivottiin pois, ja uudet laitettiin tilalle. Sauna oli perheen koti vielä seuraavien viiden vuoden ajan.

Koska vanhemmat ja isovanhemmat olivat kuolleet, perheen vanhin, muualla ammuskelun aikaan ollut sisko alkoi katsoa Einon ja Väinön perään. Tuolloin 18-vuotias sisko hankki töitä piikana, että pieni perhe sai ruokaa.

Elämää elettiin päivä kerrallaan. Ja pikkuhiljaa tuli myös onnen hetkiä.

Kokemuksista selviytymisessä on auttanut perhe. Väinö meni naimisiin alle 20-vuotiaana, ja Eino 21-vuotiaana.

– Siitä elämä alkoi vakautua ja siihen tuli elämisen makua, 88-vuotias Väinö Kinnunen kertoo.

Vuosien aikana Eino sai vaimonsa kanssa seitsemän lasta, Väinö kolme. Leipä tuli pöytään maanviljelijän, metsurin ja kirvesmiehen töistä. Miesten mukaan elämä on ollut hyvää, vaikka ikävä ei lähde koskaan.

– Minä uskon, että tuolta ylhäältä hoidetaan meidän asioita. Siellä on turva ja se joka johtaa ihmisen elonpäiviä, Väinö Kinnunen sanoo.

Linnan juhliin rennosti uusissa puvuissa

Nyt Eino ja Väinö Kinnusen kokemukset saavat erityistä huomiota, kun veljekset astelevat itsenäisyyspäivänä punaista mattoa pitkin kättelemään tasavallan presidenttiä.

Linnan juhlat ei aiheuta stressiä, sillä molemmat ottavat mukaan perheenjäsenet saattajiksi ja uudet puvutkin on jo hankittu.

– Käydään siellä, kun kerran ovat kutsuneet. Olemme kiitollisia, Väinö Kinnunen sanoo.

– Nämä ovat meille kyllä viimeiset tällaiset juhlat, Eino Kinnunen toteaa.

Vaikka juhlat voivat olla viimeiset, reissuun sisältyy myös uusia kokemuksia. Eino nimittäin matkustaa ensimmäistä kertaa lentokoneella sen jälkeen, kun hänet kuljetettiin haavoittuneena kenttäsairaalaan.

Keskusteluosio on auki kello 22:een saakka.

Kaksivuotias poikani sairastui syyskuun lopulla yllättäen. Emme ensin ymmärtäneet, miten vakavasta asiasta oli kyse. Vasta keuhkokuvista näkyi että hänellä oli vakava keuhkokuume. Hän tarvitsi leikkauksen nesteen poistamiseksi keuhkoista. Leikkauksessa selvisi, että keuhkot olivat niin tulehtuneet, että hän tarvitsi vielä toisenkin leikkauksen.

Itse leikkaukset menivät hyvin, mutta kun lasta siirrettiin leikkaussalista teho-osastolle toipumaan, tuli hengenvaarallinen komplikaatio.

Ne tunnit, joiden aikana odotimme huolesta suunniltamme, selviääkö lapsemme, olivat varmasti elämämme pisimmät. Kaikki meni lopulta hyvin. Robin toipui suorastaan huimaa vauhtia.

Suomen alhainen lapsikuolleisuus oli lapseni hengenvaaralliseen tilanteeseen asti vain luku.

Suomessa on maailman toiseksi alhaisin lapsikuolleisuus. Todennäköisyys sille, että lapsi kuolee Suomessa ennen viidettä ikävuottaan, on erittäin pieni.

Kotimaassani Sri Lankassakin tilanne on kohentunut paljon, mutta silti alle viisivuotiaan todennäköisyys kuolla on nelinkertainen Suomeen verrattuna. Korkein lapsikuolleisuus on tällä hetkellä Somaliassa. Somaliassa lapsella on Suomeen verrattuna 40-kertainen todennäköisyys kuolla ennen kuin täyttää viisi.

Suomen alhainen lapsikuolleisuus oli lapseni hengenvaaralliseen tilanteeseen asti vain luku. Nyt mietin lähes päivittäin, miten uskomattoman onnekkaita olimme.

Kun Robinin tilanne oli kriittinen jopa suomalaisessa yliopistosairaalassa, on todennäköisyys sille, että lapseni olisi vastaavassa tilanteessa selvinnyt hengissä jossakin muussa maassa aika pieni.

Moni psykologiaa lukiossa opiskellut muistaa varmasti Maslowin tarvehierarkian. Siinä ajatuksena on, että ihmisellä on viidenlaisia tarpeita. Nämä tarpeet ovat keskenään hierarkkisessa järjestyksessä. Vasta kun alemman tason tarpeet on tyydytetty, meillä on voimavaroja kokea muita tarpeita.

Alimman tason tarpeet ovat fysiologisia perustarpeita eli esimerkiksi ravinto ja uni. Seuraavalla tasolla on turvallisuus, eli tarve suojautua vaaroilta. Sitten on rakastetuksi ja hyväksytyksi tulemisen tarve. Vasta näiden jälkeen tulee tarve saada arvostusta, ja lopulta tarve toteuttaa itseään.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusajatus on, että jokaisen perustarpeet pyritään tyydyttämään. Kenenkään ei haluta näkevän nälkää. Asunnottomuuttakaan ei esiinny sellaisessa mittakaavassa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Suomessa on hyvin voimakas yhteisymmärrys siitä, että vakavasti sairastuneen tulee päästä hoitoon riippumatta henkilön varallisuudesta. Suomessa ajatellaan, että jokaisella on oikeus laadukkaaseen erikoissairaanhoitoon.

Perusasiat ovat kunnossa, kun Suomessa väitellään siitä, pitäisikö julkisten vessojen olla sukupuolineutraaleja tai saako koulun joulujuhlassa laulaa virsiä.

Täällä ei tarvitse pelätä pommitusta tai Isisiä, kuten vaikkapa Syyriassa. Toisin kuin Yhdysvalloissa, täällä ei käydä keskustelua siitä, pitäisikö kaikilla olla oikeus maksuttomaan terveydenhuoltoon. Täällä ei myöskään pohdita, pitäisikö valtion järjestää lapsille edullista varhaiskasvatusta, kuten Briteissä.

Se, että sain tänäkin vuonna viettää isänpäivää poikani kanssa leikkien, johtuu suurelta osin siitä, että satumme asumaan Suomessa. Olen siitä pakahduttavan kiitollinen.

Vaimoni on monesti harmitellut, ettei Suomessa juhlita Pohjois-Amerikasta tuttua kiitospäivää. Hän ehdotti joskus, että voisimme käyttää itsenäisyyspäivää tähän tarkoitukseen. Ideana ei toki ole kalkkunan syöminen tai muutenkaan amerikkalaisten tapojen tuominen suomalaiseen itsenäisyyspäivään. Mutta ehkä voisimme pysähtyä ajattelemaan, mistä kaikesta saamme olla kiitollisia.

Itsenäisyys on tietysti asia, josta voi ja pitääkin olla kiitollinen. Mutta suomalaisilla on valtavasti muitakin kiitollisuudenaiheita, eikä tekisi pahaa pysähtyä kerran vuodessa niiden äärelle.

Se, että sain tänäkin vuonna viettää isänpäivää poikani kanssa leikkien, johtuu suurelta osin siitä, että satumme asumaan Suomessa. Olen siitä pakahduttavan kiitollinen.

Itse en voittanut lotossa syntymällä Suomeen, mutta poikani voitti. Mistä voisikaan olla kiitollisempi kuin siitä, että oma lapsi sai jo syntymässään seitsemän oikein, ja lisänumerot päälle?

Rajkumar Sabanadesan

Kirjoittaja on tamperelainen yrittäjä, muutosjohtamisen konsultti ja entinen turvapaikanhakija.

Aiheesta voi keskustella 04.12. klo 16.00 asti.

Lue myös

Rajkumar Sabanadesanin kolumni: Suomessa ei osata keskustella, ja siitä pitäisi jokaisen olla huolissaan

Jani Kaaron kolumni: Merkintöjä lasten syöpäosastolta

On joulukuun ensimmäinen päivä, noin vuosi sitten.

Nuorisotyöntekijä Perttu Kemppainen nauttii vapaapäivästään, selailee nettiä ja lukee uutisia.

Pian silmien eteen vierii kuitenkin otsikko, joka koskee hänen kotikaupunkiaan Oulua.

Jutussa kerrotaan, että käräjäoikeus on vanginnut Oulussa useita ulkomaalaistaustaisia miehiä törkeistä seksuaalirikoksista. Uhrina on ollut yksi alaikäinen tyttö. Teot ovat jatkuneet kuukausia.

Järkytys läikähtää Kemppaisen sisällä, eikä hän haluaisi uskoa lukemaansa todeksi.

Mutta se on.

Hälytysmerkkejä oli ilmassa jo muutama vuosi sitten

Nyt Perttu Kemppainen seisoo nuorisokahvila Walkersissa ja kaatelee kertakäyttömukeihin juuri tippunutta kahvia. Hän on avannut Oulun ydinkeskustan kupeessa sijaitsevan tilan vain hetkeä aiemmin, mutta nuoria tungeksii jo sisään ovista.

Pieni huone täyttyy välittömästi puheensorinasta ja musiikista. Osa teineistä alkaa tanssia, osa lösähtää sohvalle, joku kaivaa kynän esiin ja ryhtyy piirtämään.

Juuri tässä hetkessä mistään ikävästä ei tunnu olevan tietoakaan.

Aina ei ole ollut näin.

Kulunut vuosi on ollut Oulussa poikkeuksellinen, ja se on näkynyt myös täällä.

Kaupungissa tapahtuneita seksuaalirikoksia on ruodittu ja surtu Walkersissa paljon. Perttu Kemppainen kertoo, että rikokset olivat nuorisokahvilassa keskeinen puheenaihe koko viime talven.

– Ne herättivät monissa meidän nuorissa pelkoa ja inhoa. Useat alkoivat miettiä, että suojeleeko heitä oikeasti kukaan tällaiselta, Kemppainen sanoo.

Walkersin vakikävijä, 17-vuotias Milka Luosujärvi muistaa, miten jotkut nuorista rajoittivat liikkumistaan esimerkiksi iltaisin sen jälkeen, kun rikosepäilyt tulivat julki.

Luosujärvi itse ei kokenut tarvetta tehdä niin, mutta hänenkin mielessään tapaukset kyllä pyörivät.

– Liikuin kuten ennenkin, mutta joskus saatoin yksin kulkiessa soittaa kaverille, että puhu kanssani tässä samalla, hän kertoo.

18-vuotiaassa Leevi Arposessa seksuaalirikostapaukset herättivät ihmetystä, sillä hänellä on paljon maahanmuuttajataustaisia kavereita.

– Yllätyin aika suuresti, että tällaista tapahtui Oulussa, hän muistelee.

Perttu Kemppainen ei voi sanoa ihan samaa.

Rikosten törkeys ja määrä olivat iso shokki myös Kemppaiselle, mutta hän kertoo olleensa jo aiemmin huolestunut siitä, että jotakin tämänkaltaista saattaisi tapahtua.

Hän puhui ajatuksistaan vuonna 2016 Ylen jutussa, pakolaiskriisin alkamisen jälkeen.

– Näin silloin Oulun keskustassa kulkiessa tilanteita, joissa isot porukat ulkomaalaistaustaisia aikuisia miehiä piirittivät alaikäisiä tyttöjä. Merkit olivat minusta hälyttäviä.

Kemppainen sanoo puuttuneensa näihin tilanteisiin ja käyneensä kertomassa miehille, että laki kieltää aikuisten suhteet alaikäisten kanssa. Hänen mukaansa moni miehistä vaikutti olevan tiedosta aidosti yllättynyt, osa taas ei.

Myös poliisit kiinnittivät tuolloin huomiota asiaan, ja siitä tuli Oulun poliisilaitokselle useita yhteydenottoja oululaisilta.

Ylen tätä juttua varten pyytämistä tilastoista selviää, että Oulun poliisille ilmoitettiin 2016 yhteensä noin sadasta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Näistä noin kymmenessä tapauksessa epäilty oli ulkomaalainen. Poliisi ei kuitenkaan tiedottanut näistä rikosepäilyistä, koska piti niitä luonteeltaan yksittäisinä tapauksina.

Kun poliisi sitten joulun alla 2018 kertoi julkisuuteen, että yhden oululaistytön hyväksikäyttämisestä ja raiskaamisesta epäillään useita turvapaikanhakijoita ja pakolaisena maahan tulleita, äänenpainot kovenivat.

Perttu Kemppainen sanoo, että Walkersilla käyville maahanmuuttajataustaisille nuorillekin alettiin tuolloin huudella törkeyksiä ja vihjailla hyväksikäyttämisestä.

Samaan aikaan Oulun keskustassa sijaitsevassa monikulttuurisuuskeskus Villa Victorissa istuttiin alas ja mietittiin, onko keskuksen ovia enää turvallista pitää auki.

"Nyt voimme vaikuttaa asioihin"

Joulukuun edetessä julkisuuteen tuli yhä uusia seksuaalirikoksia.

Tapauksissa oli samanlaisia piirteitä. Kyse ei ollut puskaraiskauksista, vaan ulkomaalaistaustaiset miehet olivat saaneet uhreihin kontaktin somen, esimerkiksi Instagramin ja Snapchatin kautta. Osassa tapauksista tyttöjä oli houkuteltu paikalle lupaamalla heille alkoholia ja tupakkaa.

Oulun poliisilaitoksen arvion mukaan kyse oli jo ilmiöstä, josta oli syytä olla huolissaan. Poliisi antoikin harvinaislaatuisen julkisen varoituksen, jossa erityisesti nuoria tyttöjä kehotettiin tarkkaavaisuuteen sosiaalisessa mediassa.

Tunteet alkoivat leiskua Oulussa entistä kuumempina.

Ulkomaalaisiin kohdistui uhkaavaa käyttäytymistä, ja jopa lastenvaunujen kanssa liikkeellä olevia saatettiin töniä (MTV Uutiset.) Oulun kauppakeskus Valkea, jossa useat maahanmuuttajat aiemmin viettivät aikaa, tyhjeni (Iltalehti).

Monikulttuurisuuskeskus Villa Victorissa muistetaan yhä, miten maahanmuuttajat olivat tuohon aikaan huolissaan siitä, mitä tuleman pitää.

– Ilmapiiri oli kova ja painostava. Muistan, että pari omaa asiakastani pelkäsi liikkua julkisilla paikoilla. He olivat huolissaan siitä, että heille tehdään jotakin, kuvailee Daniel Moiso, yksi Villa Victorin monikielisistä ohjaajista.

Tilanne oli nurinkurinen, sillä samaan aikaan maahanmuuttajayhteisössä moni suri yhtä lailla Oulussa tapahtuneita seksuaalirikoksia.

Esimerkiksi 27 vuotta Oulussa asunut Hassane el Kazza menetti niitä miettiessään yöunensa, Adnaan Mohamed sanoo sydämensä särkyneen.

– Kukaan meistä ei hyväksynyt noita järkyttäviä tapahtumia, Daniel Moiso sanoo.

Kun viikot kuluivat, tunnelma Oulussa alkoi kuitenkin tasaantua. Normaali arki jatkui ja on myös sittemmin jatkunut selkkauksitta.

Villa Victorin ovet jätettiin lukitsematta. Tapahtumia ei kuitenkaan ole monikulttuurisuuskeskuksessa ohitettu.

Villa Victorissa on esimerkiksi alettu entistä painokkaammin puhua maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa siitä, mikä on Suomessa sallittua ja mikä ei.

– Kun viesti tulee maahanmuuttajalta maahanmuuttajalle, se menee paremmin perille. Pidän todella hyvänä asiana, että rikokset tulivat julkisuuteen, koska nyt voimme vaikuttaa asioihin, Hassane el Kazza sanoo.

Vähempikin mediahuomio Oulun seksuaalirikoksista olisi kuitenkin hänen mukaansa riittänyt.

Samaa mieltä on nuorisotyöntekijä Perttu Kemppainen, jota jatkuvat Oulua käsittelevät lehti- ja tv-jutut alkoivat jo suututtaa.

– Se toiminta meni ihan liiallisuuksiin. Ne jutut aiheuttivat nuorissa suurta ahdistusta. Välillä ajattelin, että perhanan hyeenat, kun tulette tänne kameroiden kanssa repimään tästä kaiken irti.

Möhlikö suomalainen media sitten seksuaalirikosuutisoinnissa? Entä poliisi tiedottamisessaan?

Poliisi: Nuoret oppineet estämään epäilyttäviä henkilöitä somessa

Media sekä möhli että ei möhlinyt. Näin arvioi mediatutkija Elina Tolonen. Hän tekee tällä hetkellä tutkimusta Oulun seksuaalirikosuutisoinnista Tampereen yliopistossa.

Tolosen mukaan hyvää median toiminnassa oli esimerkiksi, että monet viestimet pyrkivät Oulun tapausten yhteydessä tekemään myös niin sanottuja tasapainottavia juttuja siitä, ettei seksuaalirikollisuus ole pelkästään maahanmuuttoon liittyvä ongelma.

Huonona tutkija pitää sitä, että joissakin jutuissa välitettiin yleisölle yleistävää ja jopa rasistista mielikuvaa siitä, että Oulun tapaukset olisivat selitettävissä vain ja ainoastaan kulttuurisilla syillä.

Lue Ylen talvella 2018–2019 julkaisemat jutut:

• Mistä syystä joku raiskaa lapsen? Voiko ihminen syyllistyä hyväksikäyttöön vain kulttuuritaustan takia? Psykologit pohtivat, miksi jotkut päätyvät hirveisiin tekoihin
• Rajkumar Sabanadesanin kolumni: Oulun tapahtumista on vaikea puhua, mutta juuri siksi niistä pitää puhua – rehellisesti

Seksuaalirikosuutisoinnin määrä oli Tolosen mukaan joka tapauksessa suorastaan massiivista, ja hän ymmärtää hyvin sekä Perttu Kemppaisen että Hassane el Kazzan tuskastumisen.

– Meillä ei Suomessa ole varmaan yhtään ihmistä, joka ei olisi kuullut Oulun seksuaalirikoksista.

Mediatutkijan mukaan aihepiiristä tehtyjen juttujen suurta määrää selittää osittain poliisin tapa tiedottaa Oulun seksuaalirikoksista.

Poliisi lähetti tapauksista medialle lukuisia tiedotteita, ja ne sisälsivät myös tietoja, joita poliisi ei yleensä julkaise kertoessaan rikosepäilyistä. Tällainen tieto on esimerkiksi se, minkä maan kansalainen rikoksesta epäilty tai epäillyt ovat.

Oulun poliisilaitoksen rikosylikomisario Markus Kiiskinen sanoo, että Oulun tapauksissa tekijöiden ulkomaalaistausta päätettiin kuitenkin kertoa, koska uusia tapauksia haluttiin ennaltaehkäistä.

Poliisi katsoi, että nuoret tytöt olivat ilmeisessä vaarassa joutua ulkomaalaistaustaisten miesten seksuaalissävytteisen houkuttelun kohteeksi somessa.

– Olemme yhä tänä päivänä sitä mieltä, että päätös tiedottaa rikoksista oli oikea. Havaintojemme mukaan tapausten saama julkisuus on lisännyt nuorten varovaisuutta somessa. Väkivaltarikostutkinnassamme on esimerkiksi huomattu, että nuoret ovat oppineet estämään somepalveluissa nimimerkkejä, jotka ovat epäilyttäviä ja joita he eivät tunne, hän sanoo nyt.

Myös haastattelemamme nuorisotyöntekijä Perttu Kemppainen on havainnut, että nuorten varovaisuus on lisääntynyt. Hän kertoo kuulleensa nuorilta, että monissa kodeissakin sosiaalisen median vaaroista on alettu puhua enemmän.

Tiedotettiinko rikoksista vain, koska tieto oli jo levinnyt nettiin?

Oulun seksuaalirikosten leviämisessä julkisuuteen on muitakin erikoislaatuisia piirteitä.

Tieto tapauksista ei tullut esille ensimmäistä kertaa poliisin kautta, vaan se kiersi netissä esimerkiksi erilaisilla foorumeilla jo päivää ennen kuin Oulun poliisi tiedotti asiasta virallisesti.

Kertoiko poliisi seksuaalirikosepäilyistä siis siksi, että tieto tapauksista oli jo ehtinyt karata julkisuuteen?

Rikosylikomisario Markus Kiiskinen kiistää asian. Hän kertoo, että päätös tiedottaa rikoskokonaisuudesta tehtiin poliisilaitoksella jo viikkoa tätä aikaisemmin.

Myöhemmin hän kuitenkin täsmentää Ylelle, että poliisi oli aikeissa julkaista tiedotteen vasta arkena, eli 3.12. maanantaina, mutta se laitettiin liikkeelle poikkeuksellisesti jo viikonloppuna juuri siksi, koska keskustelu tapauksista velloi kiivaana verkossa.

– Katsoimme tärkeäksi, että poliisi vahvistaa asian osaltaan nopealla aikataululla, koska se sai osakseen voimakasta mielenkiintoa, Kiiskinen perustelee.

Maaliskuussa 2019 Oulun poliisi laittoi pisteen seksuaalirikosvyyhdistä tiedottamiselle, koska koki, ettei sille ollut enää siinä vaiheessa perusteita.

Eduskuntavaalit kolkuttelivat tuolloin vain muutaman viikon päässä.

Tutkijat: Oulun vyyhti saattoi vaikuttaa perussuomalaisten nousuun

"Lasten turvallisuus etusijalle!"

"Oulu herättää Suomen!"

"Nyt riittää! Nyt riittää!"

Pimeässä talvi-illassa Oulun kaupungintalon edustalla kaikuivat huudot.

Kyse oli Oulun perussuomalaisten järjestämästä mielenosoituksesta, joka pidettiin pian seksuaalirikosten tultua esiin.

Oulun seksuaalirikoksiin ottivat kantaa muutkin puolueet (HS), sekä myös maamme ylin johto, mutta erityisesti asiaa nostivat esille perussuomalaiset. Puolue on puhunut näkyvästi maahanmuutosta ja sen haitoista, ja tämä oli myös yksi perussuomalaisten keskeisistä eduskuntavaaliteemoista.

Politiikkaa työkseen seuraava Helsingin yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhönen arvioi, että perussuomalaiset käyttivätkin Oulun seksuaalirikoksia poliittisissa puheissaan paljon.

– Puolue on puhunut jo aiemmin tästä aihepiiristä, ja nyt heillä oli konkreettinen esimerkki, johon he pystyivät viittaamaan. Sitä ei jätetty käyttämättä, Pyrhönen sanoo.

Tätä sivuttiin myös Oulussa järjestetyssä Ylen ja Kalevan eduskuntavaalitentissä, jossa Juha Sipilä (kesk.) syytti Jussi Halla-ahoa (ps.) Oulun raiskausrikoksilla flirttailusta.

Oulun mielenosoituksen aikaan perussuomalaisten kannatus oli Ylen mittauksen mukaan 8,1 prosenttia. Vaaleja kohti mentäessä kannatus alkoi nousta, ja huhtikuussa se oli jo yli kaksinkertaistunut 16,3 prosenttiin.

Puolue nousi lopulta maan toiseksi suurimmaksi, ja esimerkiksi juuri Oulun vaalipiirissä perussuomalaiset sai yli 12 000 ääntä enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Eduskuntaan pääsi ensimmäistä kertaa muun muassa oululainen Sebastian Tynkkynen, joka oli johtamassa Oulu herättää Suomen -mielenosoitusta.

Haastattelemamme politiikan tutkijat arvioivat, että Oulun seksuaalirikoksilla saattoi olla vaikutusta perussuomalaisten hyvään vaalitulokseen.

Heidän mukaansa se oli kuitenkin vain yksi asia muiden joukossa.

Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari sanoo, että perussuomalaiset ovat onnistuneet hyödyntämään myös esimerkiksi kiivaana käyvää ilmastonmuutoskeskustelua edukseen ja vetoamaan sen kautta ihmisiin.

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin yliopistonlehtori Emilia Palonen puolestaan huomauttaa, että myös muun muassa pettymys edelliseen hallitukseen oli omiaan nostattamaan oppositiopuolueen kannatusta, samoin esimerkiksi sote-uudistuksen kariutuminen.

– Oulun seksuaalirikoksia enemmän perussuomalaisten eduskuntavaalitulokseen vaikutti arvioni mukaan myös Halla-ahon rauhallinen tapa ja tyyli esiintyä vaalitenteissä, Palonen sanoo.

Walkersin toimintavastaavaa Perttu Kemppaista puolueiden kannatus ja poliittinen liikehdintä eivät jaksaneet vaalikeväänä juuri hetkauttaa.

Sen sijaan hän kantoi jatkuvaa huolta nuorista.

Kevään edetessä oli käynyt ilmi, että siihen oli syytä enemmän kuin hän oli osannut arvata.

Nuoret alkoivat puhua parisuhteidensa väkivallasta

Perttu Kemppainen huokaisee useamman kerran syvään. Asiasta puhuminen nostaa tunteita pintaan.

Hän kertoo, että kun pahin järkytys Oulun seksuaalirikosvyyhdistä oli laantunut, nuoret alkoivat yhtäkkiä avautua hänelle kauhukokemuksistaan, jotka eivät liittyneet julkisuudessa esillä olleisiin tapauksiin mitenkään.

Nuorisotyöntekijä sai kuulla, että ainakin viidelle nuorelle oli tehty jossakin vaiheessa jonkinlaista seksuaalista väkivaltaa.

– Näihin tapauksiin ulkomaalaistaustaiset miehet eivät liittyneet millään lailla. Kyse oli esimerkiksi parisuhteissa ja kotibileissä tapahtuneista välikohtauksista. Silloin mietin, että mitenköhän paljon tällaista mahtaakaan tapahtua.

Perttu Kemppainen arvelee, että nuoret rohkaistuivat ottamaan vaikeat asiat esille, koska seksuaalirikoksista oltiin yhtäkkiä alettu puhua.

Kemppainen kertoo yrittäneensä auttaa useampaa nuorta hakemaan apua ahdistukseensa ja ongelmiinsa. Se ei ollut Oulussa helppoa: nuoria pompoteltiin hänen mukaansa luukulta luukulle, ja kun avun piiriin lopulta pääsi, terapiaan pääsemistä saattoi joutua jonottamaan jopa puolikin vuotta.

Oulun kaupungin hyvinvointijohtajan Kirsti Ylitalo-Katajiston mukaan akuuteissa tapauksissa seksuaalista väkivaltaa kokenut lapsi tai nuori pääsee aina jonojen ohi heti hoitoon.

Jos seksuaalirikoksesta on kuitenkin kulunut aikaa, tilanne arvioidaan ja hoitoon pääsyä voi joutua odottamaan pidempään. Kiireettömissä tapauksissa lasten- ja nuorisopsykiatriseen hoitoon pitäisi lain mukaan päästä kolmessa kuukaudessa, mutta tämän vuoden aikana raja on ylittynyt Oulussa useamman kerran.

Myös psykoterapian aloittaminen voi kestää kuukausia, sillä lasten ja nuorten psykoterapeuteista on tällä hetkellä pulaa.

Tänä vuonna Oulussa on käynnistetty kolmevuotinen hanke, johon kaupunki on osin saanut ja saamassa valtiolta noin 1,3 miljoonaa euroa. Rahoitus myönnettiin seksuaalirikosvyyhdin jälkeen, ja sen tarkoituksena on auttaa ennaltaehkäisemään alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.

Perttu Kemppaisen mielestä asiat ovat tämän myötä menneet monilta osin parempaan suuntaan. Erityisen iloinen hän on nuorten pariin jalkautuvasta Kaasi-tiimistä: Oulun keskustassa liikkuu nyt aiempaa enemmän turvallisia aikuisia, joille nuoret voivat puhua luottamuksellisesti.

– Nuorisotyöntekijöitä auttavat Oulussa myös useat vapaaehtoistyötä tekevät aikuiset. Heidän määränsä on kuitenkin tänä vuonna vähentynyt. Työ saattaa olla joillekin liian rankkaa, Kemppainen miettii.

Onko Oulu Suomen raiskauspääkaupunki?

Oulua on nimitelty seksuaalirikosvyyhdin jälkimainingeissa Suomen raiskauspääkaupungiksi.

Ainakaan poliisitilastot eivät tällaista tue.

Nuorisokahvila Walkerissa tapaamamme nuoret Milka Luosujärvi ja Leevi Arponen sanovat, että monet muualla asuvat nuoret suhtautuvat kuitenkin Ouluun tätä nykyä varsin epäluuloisesti.

Arponen esimerkiksi kertoo toisilla paikkakunnilla asuvien kavereidensa usein kyselevän, vieläkö Oulussa hyväksikäytetään ja raiskataan lapsia ja nuoria.

Milka Luosujärvi ja Leevi Arponen toivoisivat, ettei ihmisillä olisi huonoa mielikuvaa heidän kotikaupungistaan.

– Oulu on oikeasti mahtava paikka, Luosujärvi sanoo.

Perttu Kemppaisen mieleen kulunut vuosi tulee jäämään pysyvästi.

Se on ollut vuosi, jolloin hänen ajatuksensa ovat olleet täynnä huolenaiheita ja yöt välillä kovin unettomia.

Se on ollut vuosi, jolloin hänen on ollut useamman kerran pakko lähteä kaikkea pakoon keskelle metsää ja vain hengitellä syvään.

Samalla se on kuitenkin ollut myös vuosi, jonka aikana Oulussa on Kemppaisen mukaan tapahtunut paljon hyvääkin.

Hän kertoo, että kaupungissa on seksuaalirikosvyyhdin jälkeen aivan uudella tavalla ymmärretty, miten tärkeää lasten ja nuorten hyvinvointiin on panostaa. Tämä on näkynyt esimerkiksi siten, että nuorisotyöntekijät tekevät aiempaa enemmän yhteistyötä riippumatta siitä, missä organisaatiossa työskentelevät.

Tällä hetkellä päällimmäisenä nuorisotyöntekijän mielessä on toiveikkuus – tulevaisuudesta, nuorten pärjäämisestä, elämästä ylipäätään.

– Mitä järkeä missään muussa ajattelussa olisi?

Tätä artikkelia varten on haastateltu myös Oulun kaupunginjohtajaa Päivi Laajalaa, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtajaa Mika Penttilää, Turvallinen Oulu -hankkeen projektijohtajaa Kati Kaarlejärveä, monikulttuurisuuskeskus Villa Victorin monikielisiä neuvojia Kseniia Belovaa ja Fangying Litä sekä palveluesimies Antti Koistista.

Voit lukea Oulun seksuaalirikosvyyhdin ajallisesta etenemisestä ja annetuista tuomiosta tarkemmin tästä jutusta.

Yksi etäsuhteiden yleistymisen syy on, se että yhä useampi haluaa rakastumisesta huolimatta jatkaa omaa tuttua elämää kotipaikkakunnallaan. Yhteen muuttamisesta ei haaveilla, ainakaan heti. Asuminen yhdessä ei houkuttele myöskään Laura Savolaista, 41, ja hänen ranskalaista miestään Carlos Sanchezia, 47.

Lappilan kylässä vanhassa hirsimökissä asuva Savolainen on ollut miehensä kanssa lähes parikymmentä vuotta. He ovat asuneet erillään suurimman osan ajasta.

Laura Savolainen istuu keittiössä pöydän ääressä ja soittaa Ranskaan. Puuhella hohkaa lämpöä tupaan ja lapset leikkivät lattialla isolla muovisella paloautolla.

– Allô! Huikkaa Sanchez, jonka kasvot ilmestyvät älypuhelimen ruudulle.

Carlos Sanchez on kotonaan Pariisissa kerrostaloasunnossa, jonka parvekkeelta aukeaa Eiffel-tornin koristama näkymä Pariisin keskustan yli.

– Papa, papa! Hihkuvat pellavahiuksiset pojat tullessaan äidin luo puhelimen ääreen.

Käytännön syyt johtavat etäsuhteeseen

Väestöliitto on selvittänyt kyselytutkimuksessa nuorten aikuisten etäsuhteita; miten niihin päädytään ja kuinka tyytyväisiä etäsuhteessa elävät ovat. Väestöliiton johtavan asiantuntijan Heli Vaarasen mukaan etäsuhteessa eläminen on yleistynyt, koska työpaikat keskittyvät isompien kaupunkien ympärille.

– Pariskunta on saattanut tavata yhteisellä opiskelupaikkakunnalla, mutta valmistumisen jälkeen työelämä vie kummankin omalle taholleen, summaa Vaaranen.

Eniten etäsuhteessa asuvat nuoret aikuiset, joilla on lapsia. Yksi syy on avioero. Moni eronnut vanhempi ei muuta rakastettunsa kanssa samalle paikkakunnalle vaan jää sinne, jossa lasten toinen biologinen vanhempi asuu.

– Halutaan jakaa vanhemmuus ja turvata lasten oikeus tavata molempia vanhempia.

Rakastavaiset ovat voineet tavata nettiyhteisön tai deittipalvelun kautta. Tällöin puolisot saattavat asua jopa eri mantereilla.

Työmarkkinat ovat kansainvälistyneet ja isot yritykset levittäneet lonkeroitaan kaikkialle maailmaan. Globalisoitumisen myötä on syntynyt yhä enemmän kahden kansalaisuuden pareja, jotka saattavat esimerkiksi työn vuoksi elää eri valtioissa.

Kahden kulttuurin rakastavaisten arkea helpottavat älypuhelinten käännössovellukset, joiden avulla vieraalla kielellä kommunikointi helpottuu suhteen alussa. Ilmaiset videopuhelut antavat mahdollisuuden nopeaan ja tiiviiseen yhteydenpitoon.

Aika erossa lapsista tuntuu joskus pitkältä.

– Tuskin voisimme elää eri maissa, jos en voisi olla joka ilta videoyhteydessä lapsiin, sanoo Carlos Sanchez.

Erossa oleminen on kurjinta silloin, kun lapset esimerkiksi sairastavat.

Ikävä oli alussa riipaisevaa

Savolainen ja Sanchez tapasivat junassa matkalla Pariisista Bretagneen vuonna 1997. Aluksi he olivat ystäviä, kumpikin kävi treffeillä tahollaan. Rakkaussuhde sai alkunsa vuonna 2000 yhteisellä Meksikon matkalla.

Aluksi he asuivat yhdessä Pariisissa, jonne Savolainen oli muuttanut ensimmäisen kerran 1990-luvun puolivälissä au pairiksi. Ensimmäinen muutto eri osoitteisiin tapahtui, kun Savolainen lähti Turkuun opiskelemaan. Vuosi oli 2001.

– Kaipasin miestäni hirvittävän paljon. Ikävä oli raastavaa.

Savolainen asui opiskelija-asunnossa vastapäätä hautausmaata. Hän muistaa harmaan syksyn, jolloin satoi jatkuvasti.

– Opiskelijat kutsuivat asuntoja itsemurhayksiöiksi. Istuin ikkunalaudalla ja katselin masentuneena tummaa hautausmaata.

Opiskelujen jälkeen vuonna 2008 hän pakkasi jälleen tavaransa ja lähti Pariisiin. Yhdessä asuminen oli vaikeaa etäsuhteessa vietettyjen vuosien jälkeen.

Heli Vaaralan mukaan edessä onkin usein vaikeuksia, jos etäpari päättää muuttaa yhteen. Molemmilla on jo omat tavat, sitoumukset ja vakiintuneet harrastukset.

Myös odotukset yhteisestä elämästä voivat olla liian kovat.

Pian Savolainen huomasi kaipaavansa takaisin Suomeen.

– Pariisi on värikäs ja huikea. Täynnä kulttuuria ja elämää. Silti halusin takaisin rauhalliseen Suomeen.

Savolainen halusi lapsia, mutta Sanchez totesi, että hän ei ole valmis siihen. Noin vuoden kuluttua pariskunta päätti lähteä tahoilleen ja Savolainen palasi kotimaahansa.

Hän oli tehnyt töitä Lahdessa sijaitsevassa käännöstoimistossa jo muutamia vuosia. Kärkölästä Lappilan kylästä löytyi 1900-luvun alussa rakennettu hirsimökki, jossa ei ostohetkellä ollut edes juoksevaa vettä.

Ei saman katon alle

Savolainen alkoi remontoida taloaan. Hän halusi edelleen lapsia ja selvitteli mahdollisuutta keinohedelmöitykseen Tallinassa sijaitsevalla klinikalla. Entiset rakastavaiset pitivät yhä yhteyttä ja muutaman vuoden kuluttua Carlos Sanchez muutti mieltään lasten hankkimisesta.

He palasivat yhteen 2013, mutta päättivät kumpikin jatkaa asumista tahoillaan. Savolainen oli siihen mennessä jo asettunut hirsimökkiinsä ja Sanchez viihtyi kivitalossa keskellä vilkasta Pariisia.

– Etäsuhde oli meille ainoa valinta. Kumpikaan ei halunnut luopua omasta elämästään, sanoo Savolainen.

Älypuhelimen ruudulla Sanchez nauraa olevansa samaa mieltä.

– En halua elää saman katon alla Lauran tai kenenkään muunkaan kanssa. Olen tottunut vapauteen omassa elämässäni, hän toteaa.

Ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 2014. Poika sai nimen Axel. Kuopus Evan syntyi kolme vuotta myöhemmin. Molempien poikien sukunimi on Sanchez. Sukunimi viittaa Espanjaan, jossa Carlos Sanchezin suvun juuret ovat.

– Pojilla on isoisä, Carlos-pappa, jonka luona Bretagnessa he käyvät välillä, kertoo Savolainen.

– Pappa asuu pienessä kylässä ison viljapellon vieressä, sanoo Axel.

Axel Sanchez puhuu yhtä sujuvasti suomea ja ranskaa. Hän on jo käynyt koulua Pariisissa, koska ranskalaiset lapset aloittavat koulun 3-vuotiaana. Suomessa ollessaan Axel on arkisin päiväkodissa Järvelässä pikkuveljensä Evanin kanssa.

– On iso etu, että pojista kasvaa kaksikielisiä. He oppivat ymmärtämään erilaisia kulttuureja ja ihmisiä, pohtii Savolainen.

Avoin suhde tuli mukaan kuvaan

Vuosien kuluessa parisuhde on muuttanut muotoaan. Nyt he ovat enemmän perhe kuin kahden ihmisen rakkausuhde.

Savolainen määrittelee heidän elävän tällä hetkellä avoimessa suhteessa. Avoin suhde herätti hänessä aluksi mustasukkaisuutta ja epävarmuutta.

He ovat päättäneet, että muita rakkausjuttuja saa olla. Niistä ei kuitenkaan puhuta. Paitsi silloin, jos suhde kasvaisi niin tärkeäksi, että se vaikuttaisi perheen elämään.

– En halua tietää, jos Carlosilla on muita naisia.

Avoin suhde on etäsuhteessakin melko harvinainen ratkaisu. Väestöliiton Heli Vaarasen mukaan etäparit pysyvät useimmiten perinteisessä suhteessa, jossa ei ole kolmansia osapuolia.

Sanchez toteaa, ettei hän ole mustasukkainen.

– Kun päätimme hankkia lapsia yhdessä sovimme, että kumpikin elää samalla omaa elämäänsä.

Raskasta yksinhuoltajan elämää

He viettävät aikaa yhdessä sekä Pariisissa että Lappilassa. Bretagnesta kotoisin oleva Carlos Sanchez työskentelee erityisopettajana. Hän kiertää useammassa pariisilaisessa koulussa opettamassa 6-11 vuotiaita lapsia, joilla on vaikeuksia opetella lukemaan tai kirjoittamaan.

Ranskalaisten opettajien pitkät lomat antavat mahdollisuuden tavata melko usein. Kahden kuukauden kesäloman lisäksi Sanchezilla on useampia parin viikon lomia lukuvuoden aikana.

– Tulen usein lomillani Lappilaan Lauran luokse, sanoo Sanchez.

Savolainen on yhä töissä käännöstoimistossa. Hän kääntää pääasiassa englantia ja ruotsia. Työ ei vaadi tiivistä läsnäoloa toimistolla.

Yksin ollessaan Sanchez elää poikamiehen elämää Pariisissa. Savolainen sanoo joskus tuntevansa itsensä yksinhuoltajaksi ja hetkittäin se ärsyttää.

– On raskasta, kun arki painaa päälle ja samaan aikaan itsellä on oksennustauti tai auto hajoaa.

Jos he eivät ole Sanchezin kanssa tavanneet pitkään aikaan, sopeutuminen saman katon alle on aluksi vaikeaa.

– Ensimmäisinä päivinä riitelemme paljon, sanoo Savolainen.

Isän läsnäolo on aluksi outoa lapsillekin, mutta pian kaikki jälleen löytävät paikkansa perheessä. Sanchezin mielestä yhteiset hetket ovat kallisarvoisempia, kun arki ei niitä suo.

Ranskalais-suomalainen pariskunta kertoo yhä rakastavansa toisiaan. Heillä on yhteisiä haaveita, mutta yhteiseen osoitteeseen muuttaminen ei kuulu niihin.

– Meillä on esimerkiksi paljon matkasuunnitelmia koko perheelle, sanoo Sanchez.

Presidentti Sauli Niinistö kertoi tiistaina Helsingin Sanomille olleensa tietoinen ulkoministeriön nimittämästä virkamiehestä ja "muista virkatoimista", joiden tarkoitus on valmistella al-Holin leiriin liittyviä asioita ja leirillä olevien palautusta tapauskohtaisesti.

Niinistö kertoi aiemmin Verkkouutisille, ettei hän ole ollut tietoinen mistään hallituksen tekemästä al-Hol-päätöksestä. Tämän saattoi tulkita, että presidentin ja ulkoministerin välillä olisi ollut tietokatkos. Niinistö tarkensi nyt HS:lle, että tieto on kulkenut hänen ja ulkoministerin välillä.

Verkkouutisissa Niinistö kertoi hallituksen myös useaan kertaan vakuuttaneen, ettei ole tehty päätöstä hakea Syyriasta al-Holin pakolaisleiriltä naisia ja lapsia takaisin Suomeen.

Ilta-Sanomat uutisoi eilen, että ulkoministeriössä olisi kehitelty suunnitelma, jonka tarkoitus oli kotiuttaa leirillä olevat lapset Suomeen ilman äitejään. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on kiistänyt tämän.

Sen sijaan hän kertoi eilen, että ulkoministeriö on nimennyt erillisen virkamiehen valmistelemaan al-Holin leiriin liittyviä asioita ja leirillä olevien palautusta tapauskohtaisesti.

Presidentti Niinistö toteaa myös, että hänellä on ollut se tieto, että hallitus ei ole tehnyt mitään poliittista päätöstä.

– Ilmeisesti hallituksella ei edes päätöstä ole, tähdentää Niinistö.

Juttua täydennetty klo 23.20 HS:n uutisella.

Lue lisää

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta äänesti – enemmistö tuki ulkoministeri Haavistoa al-Holin leiriä koskevissa asioissa

Haavisto kiistää painostusväitteet al-Holin asiassa – Suomalaislasten tilannetta selvittämään nimetty erillinen virkamies

Virkamiehen yllättävä syrjäytys kuohuttaa ulkoministeriön henkilökuntaa: "Meillä on pieni pelon ilmapiiri tällä hetkellä"

Äidin epäillään vieneen tahallaan kolme lastaan mereen Pohjois-Norjan Tromssassa. Neljä ihmistä havaittiin vedessä eilen maanantaina.

Merestä nostetut elottomat ihmiset vietiin sairaalahoitoon. Myöhemmin äiti ja yksi lapsista, seitsemänvuotias tyttö, menehtyivät. Sairaalahoidossa on kaksi lasta, neljä- ja yksivuotiaat tytöt. Heidän tilansa on vakava.

Tapahtunut havaittiin, kun ohikulkija näki rannalle hylätyt lastenrattaat ja veteen johtavat jalanjäljet. Iltapäivälehti VG on julkaissut Twitterissä kuvan tapahtumapaikalta. Tviitin julkaisuhetkellä ei vielä tiedetty myös naisen kuolleen sairaalassa.

Naisen motiivista ei ole tietoa. Poliisi tutkii, onko tapaukseen sekaantunut äidin lisäksi muita ihmisiä. Lasten isää on kuultu todistajana.

Noin 20-vuotias nainen on Sudanin kansalainen. Naisen puoliso tuli Norjaan vuonna 2015 ja nainen vuonna 2017 perheenyhdistämisen kautta.

Poliisin mukaan se ei ole aiemmin ollut tekemisissä perheen kanssa.

Tapauksesta ovat uutisoineet muun muassa Norjan yleisradioyhtiö NRK, iltapäivälehti VG ja TV2.

Yhdysvaltain laivasto on tilannut yhdeksän kappaletta huippunykyaikaisia hyökkäyssukellusveneitä. Asiasta kertovat Yhdysvaltain tiedotusvälineet, muiden muassa CNN-uutiskanava.

Tilauksen arvo on 22,2 miljardia dollaria (noin 20,1 mrd euroa), mikä tekee siitä maan historian kalleimman yksittäisen laivastohankinnan.

Kyseessä olevat alukset ovat Virginia-luokan sukellusveneitä, joita maalla on jo 18. Lisäksi kymmenen on rakenteilla. Nyt tilatut alukset valmistuvat vuosina 2025 – 2029.

Uudet sukellusveneet korvaavat jo 1970-luvulta peräisin olevia Los Angeles -luokan aluksia.

Uusien Virginia-luokan alusten tilaus on kuitenkin ennen muuta vastaus Kiinan kasvavaan laivastovarusteluun Tyynellä valtamerellä, sanoo CNN:n haastattelema Yhdysvaltain Tyynen meren alueen johtokeskuksen operaatiopäällikkö Carl Schuster.

– Kiinan laivasto kehittyy paremmaksi ja suuremmaksi, joten Yhdysvaltain laivaston on vastattava. Tämä ei tee Kiinasta vihollista, mutta Kiinan toimintaa pitää seurata, Schuster totesi.

Yhdysvaltalaisten tiedusteluraporttien mukaan Kiinan laivasto on kehittynyt nopein harppauksin niin laadullisesti kuin määrällisestikin.

Viime vuonna julkaistun katsauksen mukaan Kiinalla on ensi vuonna käytössään jo jopa 70 sotilassukellusvenettä ja se on ottamassa käyttöön Virginia-luokkaa vastaavia ydinkäyttöisiä aluksia.

Yhdysvaltain uusia Virginia-luokan aluksia kuvataan monikäyttösukellusveneiksi, jotka ovat suurempia ja voimakkaampia kuin edeltäjänsä.

Uusien alusten uppouma on 10 200 tonnia, kun aiemmissa se oli 7 800 tonnia. Uudet alukset ovat 138 metriä pitkiä, mikä on viitisentoista metriä enemmän kuin aiemmat alukset.

Vanhemmat Virginia-sukellusveneet ovat voineet laukaista enintään 12 Tomahawk-risteilyohjusta, kun uudempiin mahtuu niitä peräti 40.

Lisäksi alukset voivat ottaa osaa toisia sukellusveneitä vastaan käytäviin taisteluihin, tukea laivasto- ja maavoimia sekä tehdä erikois- ja tiedusteluoperaatioita.

Yhdysvaltain republikaanihallinto on kasvattanut maan sotilasmenoja huomattavasti, mikä on osaltaan lisännyt maan nopeaa velkaantumista.

Tyynenmeren saarivaltiossa Samoassa alkoi torstaina ennennäkemätön rokotuskampanja maassa riehuvan tuhkarokkoepidemian taltuttamiseksi. Käytännössä koko maa on suljettuna kahden päivän ajan, kun rokotusryhmät kiertävät rokottamassa asukkaita.

Rokottamattomia ihmisiä on käsketty pysymään kodeissaan ja laittamaan punainen lippu kotinsa ulkopuolelle. Ennen lokakuun puolivälissä alkanutta epidemiaa vain noin 30 prosenttia Samoan 200 000 asukkaasta oli rokotettu tuhkarokkoa vastaan. Keskiviikkona osuus oli noussut noin 55 prosenttiin.

Kaksipäiväisen kampanjan tavoitteena on nostaa osuus yli 90 prosenttiin, jolloin joukkoimmuniteetin pitäisi pysäyttää epidemia.

Toistaiseksi 62 samoalaista on kuollut tuhkarokkoon, heistä suurin osa lapsia.

Tyynenmeren saarivaltioista myös Fidzhissä ja Tongassa on ollut viime aikoina tuhkarokkoepidemia, mutta korkeamman rokotusasteen ansiosta ne on saatu kuriin nopeasti ja kuolonuhreilta on vältytty.

Kadut ovat autioina

Koko Samoan valtio on torstain ja perjantain ajan pysähdyksissä. Yritykset on määrätty pitämään ovensa kiinni, samoin valtion virastot välttämättömiä julkisia palveluita lukuun ottamatta. Myös Samoan saarten väliset lauttapalvelut ovat poikki, ja yksityisiä autoja on käsketty pysymään poissa teiltä.

– Olen nähnyt mittavia kampanjoita ennenkin, mutta en koskaan kokonaisessa maassa, kertoi Unicefin Tyynenmeren saarten päällikkö Sheldon Yett.

– Koko maa rokotetaan nyt.

Yettin mukaan pääkaupunki Apian normaalisti ruuhkaiset kadut olivat lähes autiot torstaiaamuna.

– Täällä on hyvin, hyvin hiljaista. Kuulen vain muutamien koirien haukkuvan. Kadut ovat tyhjät, täällä ei ole autoja.

Pääministeri Tuilapea Sailele Malielegaoin virka-asunnon ulkopuolellakin liehui punainen lippu, koska pääministerin sukulaislapsi oli palannut hiljattain Australiasta ja tarvitsi tuhkarokkorokotuksen.

Pääministeri kertoi suuttuneensa huhuista, joiden mukaan jotkut vanhemmat kehottivat lapsiaan piilottelemaan rokotusryhmiltä.

– Olemme rokottaneet paljon ihmisiä, ja he ovat kunnossa. Tämä rokote on ainoa keino, Malielegaoi sanoi.

Kun tavallinen työikäinen ihminen murtaa kätensä tai joutuu kiireettömään leikkaukseen, hän osaa valita hoitopaikkansa. Hänellä on yleensä kaikki tarvittavat keinot ja taidot ottaa selvää, vertailla – ja valita.

– Entä sitten, kun muistisairaan vanhuksen ja mielenterveys- tai päihdeongelmaisen pitäisi osata tehdä näitä valintoja? Tai kenen tahansa ihmisen, jolla on haasteita, vaikeuksia ja avuntarpeita jo ihan tavallisessakin elämässä?

Näin kysyy tamperelainen sosiaalipolitiikan tutkija Olli Karsio, joka on käynyt läpi valinnanvapauden kansainvälistä tutkimusta.

Karsion mukaan omasta valinnanmahdollisuudesta eli 'minä itse valitsen' -kokemuksesta voi olla jopa hyötyä.

Hyötyjiä voivat olla vaikkapa ne, joille tiedon hankinta ja vertailu on kovin työlästä esimerkiksi pahan puhe- tai lukihäiriön tai vaikean vamman vuoksi. Muun muassa heille 'minä itse' voi olla voimaannuttava kokemus.

Karsion tutkimustuloksissa painottuvat Englanti ja USA, mutta mukana on arvioita myös Hollannista, Saksasta, Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta. Valinnanvapautta on selvitetty monin tavoin, mutta Karsio huomasi, että vaikutuksia erityisesti julkiseen talouteen ei juurikaan ole tutkittu.

Vapaus valita on länsimainen trendi

Olli Karsio sanoo, että sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaudesta on kasvanut kansainvälinen trendi 1990-luvulta alkaen.

On poliittinen kysymys päättää, millaisena ja kuinka laajana valinnanvapaus yhteiskunnassa toteutetaan. Olli Karsio

– Ihmisen valinnanvapauden laajeneminen on ollut vahva kehityssuunta. Nykyään elämme muutenkin entistä yksilökeskeisemmin. Siksi olisi aika vaikea nähdä, että länsimaisessa hyvinvointivaltiossa trendi jotenkin kääntyisi, Olli Karsio sanoo.

– Se taas on poliittinen kysymys päättää, millaisena ja kuinka laajana valinnanvapaus kussakin yhteiskunnassa toteutetaan.

Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala sanoo, että juuri EU-trendi toi ajatuksen valinnanvapaudesta myös Suomeen.

Herrala kannattaa vapautta valita, mutta pitää kuitenkin tarpeellisena rajata tai ohjata sitä joissakin asioissa. Esimerkiksi lasten etua ei missään tilanteessa saa vaarantaa aikuisten valinnoilla.

Monimutkaisuudesta eriarvoisuutta?

Sosiaalipolitiikan tutkija näkee valinnanvapaudessa ainakin kaksi kohtaa, joissa tasa-arvo helposti vaarantuu. Yksi syy on raha, jos sillä pääsee etuilemaan jonossa. Näin on todettu käyneen esimerkiksi Haminassa.

Pohjoismainen hyvinvointivalto on aina perustunut siihen, että kaikki käyttävät samaa julkista palvelua ja se on kaikille yhtä laadukasta. Olli Karsio

Toinen syy on monimutkainen järjestelmä; voi käydä niin, että ympäri käydään ja yhteen tullaan.

– Meillä on ensinnäkin julkisia kunnan palveluja. Toiseksi on ulkoistettuja palveluita, jotka kunta kuitenkin maksaa ja joihin se ohjaa asukkaat. Sitten on kolmantena palveluseteli, jolla asiakas voi itse valita. Lopputuloksena he kaikki voivat kuitenkin päätyä ihan samaan hoito- tai hoivapaikkaan, Olli Karsio kertoo esimerkin.

Voiko julkista palvelua parantaa omalla rahalla: saat jotakin lisää, jos maksat lisää? Silloin varakkaat pystyvät valitsemaan laadukkaampaa, ja se luo epätasa-arvoa.

Olli Karsio huomauttaa, että Pohjoismainen hyvinvointivaltio on aina perustunut siihen, että kaikki käyttävät samaa julkista palvelua ja se on kaikille yhtä laadukasta.

– Mikään laki ei tosin kiellä maksamasta kaikkea kokonaan itse. Tätä yksityistä palvelua on Suomessa esimerkiksi vanhusten asumisessa ja hoivassa käyttänyt vain pieni joukko. Aika harvalla on siihen mahdollisuus.

Vapaus vai pakko valita itse?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta on yrittänyt jo useampi hallitus. Sanana valinnanvapaus on tullut tutuksi, mutta sen käytännön merkitys on jäänyt ihmisille aikalailla hämäräksi.

Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilän hallituksen suunnitelmiin kuului, että sote-uudistuksessa paljon sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevat ihmiset olisivat saaneet oman henkilökohtaisen budjetin.

Ehdotus hämmensi ainakin niitä, jotka tällä hetkellä tarvitsevat paljon terveys- tai sosiaalipalveluja. Miten omaa tarvetta osaa käytännössä laskea ja hallita?

Tulevan hallituksen sote-suunnitelmista ei tiedetä.

Myös henkilökohtaiset budjetit ovat osa kansainvälistä trendiä. Olli Karsio

Olli Karsion mukaan myös henkilökohtaiset budjetit ovat osa kansainvälistä trendiä. Hän uskoo, että ne lisääntyvät varsinkin nuorten palveluissa.

Päädytäänkö lopulta siihen, että kaikkien on pakko valita? Tarvitaanko Suomeen silloin "valinnanvapausneuvojien" virkamieskunta niitä varten, jotka eivät halua valita tai eivät pysty sitä tekemään?

Olli Karsio ei pidä tätä todennäköisenä.

– Voidaan puhua vaikka 'puolesta valitsijasta', joka voi olla esimerkiksi joku läheinen, muu uskottu tai virkamies. Näinhän Suomessa on erityisesti sosiaalipalveluissa. Omaiset ja esimerkiksi sosiaali- tai asiakasohjaaja tai joku vastaava tekee päätökset siitä, mihin hoivapaikkaan vanhus sijoitetaan, sanoo Olli Karsio.

Sosiaali- ja terveysministeriön hankepäällikkö Vuokko Lehtimäki muistuttaa, että virkamiesten tulee jo nykyisen lain mukaan auttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasta kaikin tavoin.

– Lopullista valintaa virkamies kuitenkaan ei voi tehdä, vaan asiakas itse tai hänen asioidensa hoitaja päättää. Esimerkiksi muistisairaalla vanhuksella tai kehitysvammaisella on yleensä joku rinnallakulkija olemassa, Lehtimäki sanoo.

Hammashoitokokeilun osallistujamäärä oli niin pieni, että käytännössä mukaan pääsivät ne, jotka ehtivät nopeasti ilmoittautua netissä. Vuokko Lehtimäki

Valinnanvapauden lisääminen oli osa Sipilän hallituksen soteuudistusta. Asiakkaan vapautta valita ehdittiin kokeilla palvelusetelillä eri puolilla maata muun muassa perusvastaanotoilla, suun terveydenhuollossa ja henkilökohtaisen budjetin osalta.

Valintatietojen tai -taitojen puute ei Vuokko Lehtimäen mukaan noussut kokeiluissa esiin. Tampereen seudulla tosin suunhoidon kokeiluun ehtivät nopeat netinkäyttäjät, koska vain osa halukkaista mahtui mukaan.

Valinnan vapautta on jo

Valinnan vapautta on ollut olemassa vuodesta 2014 alkaen:

• Terveyskeskuksen saa valita (suomi.fi-sivusto) ja vaihtaa kerran vuodessa.
• Sairaalan, josta hakee erikoissairaanhoitoa, saa valita yhdessä sinne lähetteen kirjoittavan lääkärin kanssa.
• Jotkut kunnat tarjoavat palveluseteleitä esimerkiksi yksityislääkärille tai vanhustenhuoltoon.

Järjestelmä ei ole tasa-arvoinen eri kunnissa asuvien suomalaisten kesken. Muun muassa tätä sote-uudistuksen toivotaan korjaavan – sitten kun uudistus joskus saadaan maaliin.

Kaskisten kaupunginpuistossa paljastettiin keskiviikkona ainutlaatuinen virkattu joulukuusi.

Kolmemetrinen "kuusi" on koottu sadoista virkatuista isoäidin neliöistä, joita on virkannut talkootöinään parikymmentä henkilöä.

– Tiina Kangas heitti keväällä idean ja sai 5-10 naista mukaan nopeasti. Siitä se juttu levisi., sanoo Lis-Marie Enroth-Niemi.

Isoäidin neliön kooksi määriteltiin 15 x 15 senttimetriä ja neliöitä sai toimittaa esimerkiksi kirjastoon. Kaikki virkkaajat eivät halunneet nimeään julkisuuteen, joten tarkka virkkaajien määrä on arvoitus.

– Meitä on toistakymmentä, ellei jopa kaksikymmentä.

Idea Italiasta

Virkattuja joulukuusia ei muualta juuri löydy.

Kaskisissa tiedetään, että Italiassa on ilmeisesti vastaava, koska sieltä idea ja malli saatiin Suomeenkin. Skotlannissa puolestaan vielä virkataan.

Kaskislaisten isoäidin neliöissä reunat ovat vihreät. Neliöt on yhdistetty suureksi peitteeksi.

Neliöitä kertyi kaikkineen tuhatkunta, joista joulukuuseen käytettiin noin puolet.

– Lopuista ruuduista tehdään vilttejä ja annetaan ne hyväntekeväisyyteen, sanoo Maija-Liisa Sjöblom, jonka virkkuutyöt ovat mukana kuusessa.

Langanpätkistä virkattu

Virkattu kuusi on asetettu musiikkipaviljonkiin katoksen alle. Sen toivotaan säilyvän niin hyvänä, että se voidaan varastoida ja asettaa jälleen ensi vuonna näytille.

Mukana kuusen toteuttamisessa ovat olleet myös kansalaisopiston puutyökurssilaiset, jotka suunnittelivat ja rakensivat kuusen rungon. Myös Kaskisten kaupungilta saatiin projektiin rahoitusta 700 euron verran, mutta sitä virkkaajat eivät ole juuri käyttäneet.

– Kaikki ovat käyttäneet neliöihin vanhoja langanpätkiään, joten tähän on mennyt hyvin vähän rahaa, Englund-Niemi ja Sjöblom sanovat.

• Naton johtajat ovat juhlineet sotilasliiton 70-vuotista taivalta pitämällä huippukokoukseen Watfordissa Lontoon ulkopuolella.
• Kaksipäiväistä huippukokousta varjosti liittolaismaiden välinen jännitys. Eripuraa Natossa ovat aiheuttaneet muun muassa Turkin sotilastoimet Syyriassa sekä se, miten paljon kukin jäsenmaa käyttää sotilasmenoihin.
• Kokouksen loppulausumassa Nato-maat kuitenkin vakuuttivat sitoutumistaan yhteiseen puolustukseen.
• Kokouksen liepeillä puhutti myös video, jolla muutamat muut Nato-johtajat vaikuttivat naureskelevan Trumpin tiistaina pitämille pitkille tiedotustilaisuuksille.

Klo 16.50 Trump perustelee tiedotustilaisuuden perumista sillä, että hän on pitänyt parin viime päivän aikana niitä jo monta.

Klo 16.29 Myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin piti pitää tiedotustilaisuus kokouksen jälkeen, mutta hän perui sen.

Klo 16.25 Tiedotustilaisuus alkoi kuulostaa Johnsonin vaalikampanjapuheelta, kun häneltä aletti kysyä, miten hän takaa Britannian terveydenhuoltojärjestelmän. Johnson ryhtyi puhumaan siitä, mitä he ajavat vaaleissa ja mitä työväenpuolueen voitto merkitsisi. Tiedotustilaisuus päättyi tähän.

Klo 16.19 Johnson sanoo ymmärtävänsä paineet, joita syyrialaispakolaisten suuri määrä ja kurdisissien PKK-järjestö aiheuttavat Turkille.

Klo 16.17 Kun Johnsonilta kysyttiin, keskustelivatko he videolla Trumpista, Johnson sanoi, ettei tiedä, mihin viitataan.

Klo 16.15 Kysyttäessä Johnsonin mielipidettä Trumpista tämä sanoi, että Yhdysvallat on ollut korvaamaton liittolainen.

Klo 16.11 Britannian pääministeri Boris Johnson tyrmää täytenä pötynä väitteen, jonka mukaan he eivät ottaisi Trumpia vakavasti. Toimittaja kysyi asiaa, koska julkisuuteen levisi video, jolla Johnson ja muutama muu Nato-johtaja vaikutti naureskelevan Trumpin toiminnalle tiistaina.

Klo 15.52 Stoltenberg sanoo, että Nato haluaa parempia suhteita ja vuoropuhelua Venäjän kanssa. Nato myös katsoo, että Kiinan pitäisi olla mukana tulevissa aserajoitusneuvotteluissa.

Klo 15.48 Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoo, että Turkki on perunut uhkauksensa vastustaa Naton suunnitelmaa Puolan ja Baltian maiden puolustuksen vahvistamisesta. Turkki oli uhannut estää suunnitelman etenemisen, jos Nato-maat eivät hyväksy sitä, että Turkki on luokitellut muun muassa Syyrian kurdien YPG-järjestön terroristiryhmäksi. Stoltenbergin mukaan huippukokous ei keskustellut YPG:stä.

Klo 15.40 Trump kutsui Kanadan pääministeriä Justin Trudeauta kaksinaamaiseksi, kun toimittajat pyysivät häntä kommentoimaan videota, jolla Trudeau ja muutama muu Nato-johtaja vaikutti naureskelevan Trumpin tiistaiselle toiminnalle. Trump sanoi Trudean olevan mukava, mutta totesi samalla, ettei Kanada ole lisännyt sotilasmenojaan tavoitteena olevaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Klo 15.38 Isäntämaan Britannian pääministerin Boris Johnsonin tiedotustilaisuutta voi katsoa suorana Yle Areenasta. Ohjelman mukaan tiedotustilaisuuden piti alkaa kello 15.40.

Klo 15.32 Naton julkilausuman mukaan Venäjän "aggressiiviset toimet" ovat uhka euroatlanttiselle turvallisuudelle. Julkilausumassa myös kehotetaan pääsihteeri Stoltenbergiä aloittamaan prosessi, jossa pohditaan Naton tulevaisuutta.

Klo 15.27 Liettuan presidentti Gitanas Nauseda sanoo, että Turkki on luvannut tukea Baltiaa ja puolaa koskevia Naton puolustussuunnitelmaa. Nausedan mukaan tämä on heille suuri saavutus. Turkki on aiemmin uhannut olla tukematta suunnitelmaa, jos Nato ei hyväksy sitä, että Turkki on määritellyt tietyt ryhmät, kuten YPG-kurdijoukot terroristiryhmiksi.

Klo 15.23 Naton huippukokous on hyväksynyt yhteisen julkilausuman, jossa korostetaan jäsenmaiden yhteistyön tarvetta turvallisuuden takaamiseksi. Julkilausumassa myös todetaan Kiinan nousun tuovan mahdollisuuksia ja haasteita sekä luvataan voimistaa toimia terrorismia vastaan.

Klo 15.16 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ovat tavanneet kahden kesken. Turkki kuvaa puoli tuntia kestäneitä keskusteluja hyvin antoisiksi. Valkoisen talon mukaan he keskustelivat Turkin Nato-velvollisuuksien täyttämisestä, kahdenvälisen kaupan lisäämisestä alueellisesta turvallisuudesta ja energiavarmuudesta.

Klo 14.59 Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg pitää tiedotustilaisuuden ohjelman mukaan alkaen kello 15.30 Suomen aikaa. Sitä voi seurata suorana klikkaamalla tämän sivun pääkuvaa.

Klo 12.55 Julkisuudessa on levinnyt video, jossa Kanadan pääministeri Justin Trudeaun arvellaan puhuvan Macronin, Johnsonin ja Hollannin pääministerin Mark Rutten kanssa kanssa Trumpista tiistaina Buckinghamin palatsin vastaanotolla.

Trumpin nimeä videolla ei kuulu, mutta miesten arvellaan viittaavan siihen, että Trump piti tiistaina kahdenvälisten tapaamisten jälkeen kaksi pitkää tiedotustilaisuutta, ensimmäisen Stoltenbergin ja toisen Macronin kanssa.

Videolla Johnson kysyy Macronilta: Siksikö olit myöhässä?

Trudeau sanoo: Hän oli myöhässä, koska tiedotustilaisuus kesti 40 minuuttia.

Myöhemmin Trudeau toteaa: Hänen tiiminsä leuat loksahtivat.

Klo 11.56 Stoltenberg ja Johnson toivottivat kokousvieraat tervetulleiksi aamupäivällä Suomen aikaa. Kättelyjä voi katsoa Naton tiedottjan Oana Lungescun Twitterissä julkaisemasta videosta.

Klo 11.47 Venäjän mukaan tiedot siitä, että Nato on kasvattamassa sotilasmenojaan osoittavat Venäjän olevan oikeutetusti huolissaan Naton itälaajenemisesta. Naton käyttäytyminen ei kuitenkaan saa Venäjää vedettyä mukaan kalliiseen kilpavarusteluun, vakuuttaa Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov.

Klo 11.46 Macron sanoi, että hänen kommenttinsa Naton aivokuolemasta on herättänyt oikeanlaista keskustelua Naton suunnasta. Hän kertoi olevansa tyytyväinen siihen, että vuoropuhelu on käynnistynyt muun muassa keinoista luoda kestävä rauha Eurooppaan sekä sen selkiyttämisestä, kuka on vihollinen.

Klo 10.51 Britannian pääministeri Boris Johnson korosti saapuessaan yhtenäisyyden tarvetta sotilaslittossa. Ytimessä on lupaus, että puolustamme toisiamme, kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta, Johnson totesi.

Klo 10.27 Saapuessaan kokouspaikalle Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg torjui Macronin väitteen siitä, että Nato olisi "aivokuollut". Stoltenbergin mukaan Nato sopeutuu nykyajan haasteisiin ja on aktiivinen ja notkea. Hän myös huomautti, että eurooppalaisten jäsenmaiden ja Kanadan sotilasmenot ovat lisääntyneet 130 miljoonaa dollaria vuoden 2016 jälkeen.

Sahatavaraa tuottava Versowood valmistautuu maanantaina mahdollisesti alkavaan laajaan teollisuuden lakkoon.

Versowoodin osalta lakkoon menisi yhteensä noin 500 työntekijää, toimihenkilöä ja ylempää toimihenkilöä. Lakko koskisi heinolalaisen yhtiön sahoja Vierumäellä, Mikkelissä, Riihimäellä ja Hankasalmella sekä liimapuutehtaita Heinolassa, Hartolassa ja Vierumäellä.

Valtakunnalliseen lakkoon osallistuisi lähes 100 000 teollisuuden työntekijää. Lakon on ennakoitu sulkevan kokonaisia tuotantolaitoksia ja lamauttavan viennin.

Vain muutama tuotantopäivä joulukuussa?

Teollisuusliitosta lakkoon osallistuu 35 000 työntekijää 180 yrityksen toimipisteessä. Ammattiliitto Pron osalta lakko koskee 7 000 toimihenkilöä viidellä sopimusalalla. Ylempiä toimihenkilöitä edustavan YTN:n lakossa olisi 50 000 jäsentä 50 teknologiateollisuuden yrityksessä.

Rakennusliitosta tukilakkoon osallistuu muutama sata jäsentä, jotka työskentelevät Teollisuusliiton lakon alaisissa toimipaikoissa.

Esimerkiksi Versowoodin tuotantolaitokset uhkaavat seisoa joulukuussa pitkään, sillä lisäksi työnantajapuolta edustava Metsäteollisuus ry on julistanut kuuden päivän työsulun, joka olisi 12.–18. joulukuuta. Työsulussa työnantaja ei päästä työntekijöitä töihin ja katkaisee palkanmaksun.

Lue myös:

Loppuvatko bensa ja lääkkeet? Teollisuutta uhkaa lakkosuma, joka sulkisi kokonaisia tuotantolaitoksia ja lamauttaisi viennin

Sähköliiton neliviikkoinen lakko alkaa torstaina – koskee yli kymmentä Teknologiateollisuuden isoa jäsenyritystä

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mielestä Antti Rinteen valinta hallitustunnustelijaksi olisi kokonaisuutta katsoen erikoinen valinta.

SDP:n pääministeriehdokkuutta tavoittelevan liikenne- ja viestintäministerin Sanna Marinin mukaan Rinne sopisi hallitustunnustelijaksi. Tutkija pitää tätä kummallisena.

– Koska Rinteellä ei ole keskustan luottamusta, olisi SDP:ltä erittäin outoa valita hänet tunnustelemaan seuraavaa hallituspohjaa. Se entisestään herättäisi kysymyksiä syistä, joiden takia Rinteestä pitäisi päästä eroon.

SDP:n hallitustunnusneuvottelijatoimikunta kokoontuu keskustelemaan asiasta huomenna torstaina. Tutkijan mukaan normaalitilanteessa hallitustunnustelijaksi nousee eduskuntavaaleissa eniten ääniä saaneen puolueen puheenjohtaja.

Jokisipilä katsoo, että hallitustunnistelijaksi valitaan se henkilö, josta SDP haluaa tehdä seuraavan pääministerin.

– Aika automaattisesti maassamme menee niin, että mikäli hallitustunnustelut ovat menestyksekkäät, tulee tunnustelijasta pääministeri.

Monissa kulisseissa on tapahtunut kummia

Jokisipilä kummeksuu sisäpoliittisten tapahtumien viime päivinä saamia käänteitä. Tutkija epäilee, että keskustan kulisseissa on kuhissut.

– Ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta tästä palapelistä puuttuu jokin ratkaiseva pala. Emme ole kuulleet kaikkia syitä siihen, miksi keskustassa koettiin epäluottamuksen Rinnettä kohtaan kasvaneen ylitsepääsemättömän suureksi.

Tutkija epäilee, että keskustan lisäksi SDP:ssä pimitetään tietoa.

– Missä vaiheessa Rinne lopulta menetti luottamuksensa SDP:n puolue-elimissä? Vielä maanantai-iltana pääministerillä oli puoluehallituksen tuki, mutta jo tiistaiaamuna hän koki eron ainoaksi mahdollisuudekseen.

Marin ja Lindtman keskenään erilaisia

Julkisuudessa vahvimmaksi ehdokkaaksi hallitustunnustelijaksi Marinin rinnalle on nostettu eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Politiikan tutkijan mukaan he eroavat poliittisilta näkemyksiltään voimakkaasti.

– Sanna Marin on selkeästi enemmän vasemmalla, kun taas Lindtman on ehkä perinteinen pragmaattinen sosiaalidemokraatti. Lindtman pystyy Marinia paremmin asemoitumaan yhteistyöhön keskustan tai miksei kokoomuksenkin kanssa.

Jokisipilän mukaan Lindtmanin asettuminen mukaan kisaan ei ollut yllätyksenä. Tilaisuuksia pyrkiä pääministeriksi ei poliittisen uran varrella osu kohdalle useita.

– Siinä ei ole varaa liian krantuksi heittäytyä. Tilaisuus on hyödynnettävä, kun se ilmaantuu.

Käräjäoikeudessa miljoonakorvauksiin tuomittu liikemies Markku Ritaluoma kertoi Turun hovioikeuden kuulemisessa, että hankkeen rahoitushuijausten takana oli venäläinen rikollinen.

Sunny Car Centerin ajatuksena oli tehdä Euroopan suurin autokaupan keskus Hämeenlinnaan. Yhtiö etsi autokeskukselleen rahoittajia useista ulkomaalaisista lähteistä, jotka kaikki osoittautuivat huijareiksi. Yhtiö meni konkurssiin, jätti miljoonavelat ja nipun korvausoikeudenkäyntejä.

Oikeudenkäynneistä rahallisesti suurimmassa Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi Markku Ritaluoman 6,2 miljoonan euron korvauksiin yhtiön varojen siirroista aiheutuneista vahingoista konkurssipesälle.

Ritaluoman puolustus käräjillä perustui siihen, että hän on tullut kansainvälisten rikollisten huijaamaksi, eikä ole rahoista itse hyötynyt. Ritaluoma valitti päätöksestä Turun hovioikeuteen.

Marraskuussa pidetyssä Turun hovioikeuden istunnossa puolustuksen perusteet olivat samat, Ritaluoma oli huijausten kohde. Uutta oli se, että Ritaluoman mukaan kaikkien huijausten taustahahmo oli venäläinen, alunperin Azerbaidžanista kotoisin oleva oligarkki.

– Tunsin miehen hyvin ja tein kauppaa hänen kanssaan aiemmin. Kauppasuhteemme päättyi vuonna 2009. Omien selvitysteni mukaan tämä mies on erittäin todennäköisesti huijausten takana. Olen saanut kauppasuhteemme jälkeen selville, että mies on mukana monenlaisessa rikollisesssa toiminnassa, kertoi Markku Ritaluoma sekä hovioikeudelle että myöhemmin Ylelle.

Ritaluoma kertoi nyt: asemies vei miljoonan

Sunny Car Centerin rakentamiskuvioissa oli Markku Ritaluoman ja hänen yhteistyökumppaneidensa mukaan monenlaisia henkilöitä ja yrityksiä, joilta autokauppayhtiö haki rahoitusta. Sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa tulivat esille nimet Abdal Rahaman Malik, Philippe Darian, Alexander Zulemaro, Maan Waheed Abdul Al-Sanea sekä Mark Wilson, joka oli edustavinaan Sambian entisen presidentin leskeä Regina Chilubaa.

Näistä kaikista Philippe Darianin vetämä rahoituskuvio oli kummallisin. Darianin piti rahoittaa Sunny Car Centeriä seitsemällä miljoonalla Sveitsin frangilla, mutta hänen tuli saada vakuutena miljoona euroa. Rahanvaihtotapaaminen pidettiin zürichiläisessä hotellissa.

Aiemmin Markku Ritaluoma kertoi, että hän huomasi hotellihuoneessaan vastapuolen rahat väärennetyiksi ja teki asiasta poliisi-ilmoituksen.

Nyt Ritaluoma kertoo tulleensa ryöstetyksi. Darianin apuri oli tullut hänen huoneeseensa, esitellyt siellä asettaan ja ottanut hänen rahasalkkunsa sekä Rolex -kellon ja lähtenyt käpälämäkeen.

– Lähdin aseesta huolimatta hänen peräänsä, mutta mies ehti häntä odottaneeseen autoon ja pakoon, kertoo Ritaluoma.

Kysymykseen, miksi ase ja ryöstö ei tullut esille aiemmassa kertomuksessa, hän vastaa lyhyesti, että ei ehkä silloin muistanut asiaa.

Zürichin tapahtumia on epäilty, mutta Yle on saanut tietoon, että Sveitsin poliisi tutkii asiaa. Markku Ritaluoman asianajaja Riitta Leppiniemi kertoo, että Sveitsin poliisi on ollut yhteydessä Ritaluomaan ja haluaa kuulla häntä asiassa uudestaan.

Miljoonakorvauksista päätös ensi vuoden alussa

Turun hovioikeus antaa tuomionsa Ritaluoman ja Sunny Car Centerin hallituksessa työskennelleen Iisakki Kiemungin korvausvalituksista ensi vuoden alkupuolella.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi puolitoista vuotta sitten päätöksen, jonka mukaan Ritaluoman tulee korvata konkurssipesälle 6,2 miljoonaa euroa Sunny Car Centerille aiheutetusta vahingosta.

Hallituksessa toimineen ex-poliitikko Iisakki Kiemungin oikeus katsoi olleen vastuussa noin viiden miljoonan euron vahingosta. Koska oikeuden mukaan Kiemungin toiminta ei ollut törkeän huolimatonta, hänen korvaussummaksi soviteltiin 350 000 euroa yhteisvastuullisesti Markku Ritaluoman kanssa.

Molemmat tuomitut valittivat asiasta Turun hovioikeuteen.

Konkurssipesä jätti Sunny Car Centerin epäselvyyksistä kaikkiaan viisi haastehakemusta. Lisäksi käräjäoikeus on päättänyt myös toisesta miljoonakorvauksesta.

Markku Ritaluoman toimista on myös jätetty rikosilmoitus, jota tutkii Hämeenlinna poliisi. Rikoskomisario Jari Uotilan mukaan asia on tarkoitus saada syyttäjälle ensi vuonna.