Kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen jättää Linnan juhlat väliin presidentin puolison, ohjelmajohtaja Jenni Haukion eläinten hyvinvointia koskevan puheen takia. Asiasta kertoi ensimmäisenä Kiuruvesi-lehti.
Lehti on julkaissut Heikkisen avoimen kirjeen Haukiolle.
Haukion puheenvuoro Eläinsuojelugaalassa marraskuun alussa sai Heikkisen miettimään omien sanojensa mukaan, "onko tasavallan ykköspaikoilla täysin ymmärretty omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja kotimaisen ruoan merkitystä".
Kansanedustaja tarkentaa Ylelle, että hän ei tarkoittanut kirjettään suoraksi protestiksi Haukion puhetta vastaan, vaan kritiikki kohdistuu siitä seuranneeseen julkiseen keskusteluun.
– Koen, että suomalainen maanviljelijä on tällä hetkellä ruokakeskustelussa se heikompi osapuoli. Sen takia rohkenin kirjeen julkaista, vaikka tiedän että tätä myös halutaan tulkita väärin, Heikkinen sanoo.
Haukio sai Eläinsuojelugaalassa Kiitos eläimiltä -palkinnon, jonka myönsi Suomen Eläinsuojelu (aiemmin Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto).
Haukio kiinnitti puheessaan huomiota muun muassa tuotantoeläinten oloihin. Puheen julkaisseen Iltalehden mukaan Haukio muun muassa sanoi, että "Suomessa kuolee vuosittain yli 70 miljoonaa tuotantoeläintä. Jokainen niistä eläimistä olisi halunnut elää" ja "meillä on joka päivä mahdollisuus omilla ostopäätöksillämme vaikuttaa siihen, millaisia ja ennen kaikkea miten tuotettuja eläinperäisiä hyödykkeitä markkinat tarjoavat".
Huoltovarmuus huolettaa
Heikkinen perustelee juhlista kieltäytymistä etenkin Suomen huoltovarmuudella.
– Kieltäytymällä kohteliaasti kutsustanne Linnan juhliin haluan rauhanomaisesti kiinnittää huomiota Suomen puolustuskyvylle kriittisen tärkeän huoltovarmuuden turvaamisen tärkeyteen ja maanviljelijöiden ahdinkoon niin talouden, sääolosuhteiden kuin kielteisen asenneilmaston ristipaineessa, Heikkinen kirjoittaa Kiuruvesi-lehden julkaisemassa tekstissä.
Haukion puhe Eläinsuojelugaalassa herätti jo tuoreeltaan paljon keskustelua ja myös kritiikkiä. Haukio tarkensi myöhemmin lausuntoaan ja sanoi, että puhetta on eri yhteyksissä vääristelty ja tulkittu tahallisesti väärin, kertoi muun muassa Yle.
– Toisin kuin kirjeessänne esitätte, en ole missään yhteydessä "puhunut kotieläintuotannon lopettamisen puolesta". Kiitossanoissani en myöskään puhunut suomalaisesta ruoantuotannosta enkä ruoantuottajista; en maininnut mitään tuottajaryhmää, eläinryhmää tai tuotantotapaa, vaan puhuin eläinperäisten hyödykkeiden tuotannosta laajemmassa mittakaavassa. Eläimiä ei tuoteta vain ravinnoksi vaan myös lukemattomiin muihin tarkoituksiin, Haukio vastasi aiempaan kritiikkiin.
Viisi vuotta sitten Toni Lahden pyörään tuli vikaa. Taas.
Hän tutki pyöräkorjaamoiden hintoja ja huomasi, että ne ovat korkeat.
– Korjaaminen maksoi mielestäni niin paljon, että halusin oppia huoltamaan pyöräni itse. Sitä kautta löysin Kotkan Pyöräpajan.
Vapaaehtoisvoimin pyörivän pajan idea on tarjota työkaluja ja apua polkupyörän huoltamiseen tai kasaamiseen. Aluksi se toimi autotallissa, nyt kaupungin tiloissa Kantasatamassa.
Paja on auki pari kertaa viikossa. Kuka vain voi tulla sinne maksutta korjaamaan pyöräänsä tee-se-itse -tyylillä ja vapaaehtoisten avulla. Viimeiset vuodet yksi aktiivisista vapaaehtoisista on ollut Toni Lahti itse.
Aluksi häntä jännitti, sillä hän ei tuntenut muita kuin yhden pajan jäsenistä. Lahti otettiin kuitenkin avosylin vastaan.
Hän on sitä mieltä, että mukavuusalueen ulkopuolelle rohkeneminen on hyvästä.
– Pieni jännitys on ymmärrettävää, sillä täällä ei anneta rahoja tiskiin ja odoteta, että homma hoituu. Täällä joutuu kohtaamaan uusia ihmisiä, kyselemään ja pyytämään apua.
Kotkan Pyöräpaja on auki tiistai- ja torstai-iltaisin.Tiina Karppi / Yle
Vapaaehtoistyön suosio kasvussa
Torstaina vietetään kansainvälistä vapaaehtoisten päivää.
Vapaaehtoistoimijoiden edunvalvojan Kansalaisareenan mukaan noin puolet suomalaisista teki vapaaehtoistyötä viime vuoden aikana. Lukuun lasketaan mukaan sekä järjestöjen tai ryhmien hyväksi tehty työ että vapaan kansalaistoiminnan puitteissa tehty työ.
Suosio on kasvanut, sillä muutama vuosi sitten vapaaehtoistyötä teki joka kolmas. Vapaaehtoistyön muodoista etenkin lyhyisiin kampanjoihin tai tapahtumiin lähdetään mukaan innolla. Suosituimmat alat ovat liikunta, ikäihmiset sekä lapset ja nuoriso.
– Vapaaehtoistoiminnan näkyvyys on lisääntynyt vuosi vuodelta. Puhutaan paljon esimerkiksi yksinäisten vanhusten tai turvapaikanhakijoiden tarpeista. Lisäksi sosiaalisen median myötä ihmisillä on mahdollisuus organisoida itselleen juuri sellaista toimintaa kuin haluavat, kertoo Helsingin Yliopiston professori Henrietta Grönlund.
Udi Salmiaitta tunsi olonsa heti tervetulleeksi vapaaehtoistyötä tekevien joukkoon.Tiina Karppi / Yle
Kotkan Pyöräpajaa koristavat maalaukset ja eri tapahtumista kerätyt muistot – sekä tietysti varaosat ja työkalut. Lähes kaikki niistä on saatu lahjoituksina yrityksiltä, yksityishenkilöiltä tai yhteisöiltä, kuten taloyhtiöiltä.
Hän otti ensimmäisen askeleen pajaan reilut kolme vuotta sitten – ja jäi. Kuten Toni Lahdellakin, olo oli alusta asti tervetullut.
– Moni tulee tänne anteeksipyydellen, että tämä on vähän tyhmä juttu, kun en osaa korjata pyörääni. Sitten voimme yhdessä todeta, ettei se ole ollenkaan tyhmää. Tiedon välittäminen eteenpäin on palkitsevaa.
Kuka vain voi tulla Kotkan Pyöräpajaan korjaamaan tai tuunaamaan pyöräänsä.Tiina Karppi / Yle
Tarve auttaa muita
Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Elina Varjonen painottaa, että vapaaehtoistyön on kiinnostettava tekijää.
– Se ei voi olla puolipakkoa, vaan halun pitää lähteä tekijästä.
Vapaaehtoistyön esteenä on usein ajanpuute. Sitten on heitä joilla olisi halua, mutta ei oma-aloitteisuutta tai uskallusta heittäytyä mukaan.
– Tutkimukset kertovat, että suomalaiset lähtökohtaisesti lähtisivät mukaan vapaaehtoistyöhön jos heitä pyydettäisiin. Herää kysymys, että osaammeko me luoda oikeanlaisia mahdollisuuksia, joihin tarttua, pohtii Varjonen.
Kotkaan muuttanut Udi Salmiaitta löysi vapaaehtoistyön kautta uuden ystäväpiirin.Tiina Karppi / Yle
Noin kolmannes suomalaisista uskoo tekevänsä vapaaehtoistyötä nykyistä enemmän tulevaisuudessa. Tämä selviää viime vuonna tehdystä IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksesta.
– Mielestäni se kertoo yhteiskuntamme sosiaalisesta pääomasta ja tarpeesta auttaa muita, Varjonen sanoo.
Kotkalaisen pyöräpajalaisen Toni Lahden mieleen on painunut tapaus parin vuoden takaa. Pajaan saapui 79-vuotias nainen, jonka pyörän takanapa oli rikki.
– Hän oli taluttanut pyöräänsä seitsemän kilometriä Karhuvuoresta Hovinsaarelle ja kysyi meiltä, mitä pyörälle pitäisi tehdä. Homma oli vaativa, mutta yhdessä saimme sen hoidetuksi ja hän pyöräili onnellisena kotiin. Seuraavalla kerralla hän toi meille kakkua.
"Täällä autetaan kaikkia"
Kotkan Pyöräpajaa pyörittää noin neljän hengen ydinryhmä. Aktiivisia pajalaisia on noin 15.
– Yhteisö ulottuu kuitenkin laajemmalle Suomeen ja maailmallekin, kertoo Toni Lahti.
Juuri hyvä yhteishenki sai Udi Salmiaitan jäämään. Kun hän saapui paluumuuttajana Kotkaan, hän ei tuntenut kaupungista enää juuri ketään.
– Olen saanut ystäväpiirin, jota minulla ei tänne tullessani ollut lainkaan. Ohessa olen voinut viedä hyvää eteenpäin, mikä on vain plussaa.
Kotkan Pyöräpaja on avoinna niin pyörien korjaajille kuin uusille vapaaehtoisillekin.Tiina Karppi / Yle
Vapaaehtoistyöstä hyötyy paitsi yhteiskunta, myös yksilö. Professori Henrietta Grönlundin mukaan se tuo elämään merkityksellisyyttä, onnellisuutta ja positiivisia terveysvaikutuksia niin tekijälle kuin kohteelle.
– Kokemukset poikkeavat esimerkiksi ammattilaisilta saadun avun vaikutuksista. Kun ajatellaan, että noin puolet suomalaisista tekevät vapaaehtoistyötä vuosittain, puhutaan ihan mielettömästä yhteiskunnallisesta ilmiöstä, Grönlund kertoo.
Juuri tästä syystä Toni Lahti nauttii pyöräpajassa puuhailusta.
– Oli hieno fiilis, kun sain oman pyöräni korjattua. Nyt voin elää samoja tunteita muiden kautta, kun autan heitä onnistumaan, hän kertoo.
Kotkan Pyöräpajassa on aina tilaa uusille vapaaehtoisille. Vaatimuksia on vain yksi.
– Periaatteemme on, että tämä paikka on kaikille ja täällä autetaan kaikkia. Jos siihen voi sitoutua, niin kuka vain voi tulla mukaan.
Kymmenkunta ehdokasta on saanut lainvastaista tukea viime kevään eduskuntavaaleissa. Asiasta kertoo Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV, joka on tarkastanut kaikkien vaaleissa kansanedustajiksi tai varaedustajiksi valittujen rahoitusilmoitukset.
Ehdokkaista osa, noin puolenkymmentä, oli saanut kampanjatukea sellaisilta tahoilta, joilta vaalirahoituslain mukaan ei saisi vastaanottaa tukea. Näissä tapauksissa tukea oli saatu alle 1 500 euroa, jolloin tukea ja sen antajaa ei tarvitse erikseen ilmoittaa vaalirahoitusilmoituksessa.
– Tukea ei saa esimerkiksi vastaanottaa, jos tuen antajaa ei voida selvittää. Ulkomailta tukea saa vastaanottaa vain yksityishenkilöiltä ja ehdokkaan kanssa samaa aatesuuntaa edustavilta yhteisöiltä ja säätiöiltä, VTV:n johtava tilintarkastaja Pontus Londen muistutti tiedotteessa.
Oli myös tapauksia, joissa ehdokas oli saanut yksittäiseltä tukijalta enemmän kuin lain sallimat 6 000 euroa. Näitä tapauksia oli VTV:n mukaan neljä.
Julkisen vaalirahailmoituksen lisäksi ilmoitusvelvolliset toimittivat VTV:lle kampanjoidensa tiliotteet. Yhteensä 277 ilmoitusvelvollisesta 92 täydensi tai korjasi ilmoitustaan tarkastusviraston pyynnöstä. Korjaukset olivat useimmiten rahoituksen erittelytietojen tarkennuksia.
Tarkastusvirastolle ei tehty vuoden 2019 eduskuntavaalien vaalirahoitusilmoituksiin liittyviä kanteluita.
Eduskuntaan valittujen ja varaedustajien kampanjakulujen keskiarvo oli vajaat 35 000 euroa. Suurin vaalikampanja oli 115 547 euroa ja pienin 308 euroa. Kaikki vaalirahoitusilmoitukset ovat esillä osoitteessa Vaalirahoitusvalvonta.fi.
Pyörävuokraamoiden edessä kiemurteli jonoja ja lastenhoitopalveluja tarjoavat sivustot olivat ruuhkautuneet, kun ranskalaiset valmistautuivat torstain suurlakkoon.
Pääkaupungin Pariisin hotellit oli varattu lähes täyteen, kun yritykset järjestelivät työntekijöilleen kilvan yöpaikkoja julkisen liikenteen pysähtyessä.
Torstain liikennekaaoksesta ennakoidaan ennätyksellisen suurta. Ranskan julkinen liikenne pysähtyy lähes kokonaan: arviolta 90 prosenttia kaikista junavuoroista jää ajamatta ja lähes kaikki Pariisin metrolinjat ovat pysähdyksissä.
Lentoliikenteessäkin on häiriöitä, mutta huomattavasti raideliikennettä vähemmän. Suurimmat ongelmat koskevat kotimaan lentoyhteyksiä.
Kaikkiaan lakkoon on kutsuttu miljoonia julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöitä: poliiseja, opettajia, juristeja, ammattikuljettajia, lennonjohtajia ja sähkömiehiä. Se tarkoittaa, että arviolta puolet Ranskan kouluista on kiinni, samoin kuin esimerkiksi suurin osa poliisiasemista, jätteenkäsittelylaitoksista ja öljynjalostamoista.
Lakko voi kestää pitkään
Lakolle ei ole määritelty takarajaa. Sen ennakoidaan kestävän useita päiviä tai mahdollisesti jopa useita viikkoja.
Lakkoilevat työntekijät vastustavat Ranskan hallituksen valmistelemaa eläkeuudistusta. Presidentti Emmanuel Macronin tavoite on, että jatkossa kaikki ranskalaiset kartuttaisivat eläkettään yhteisen pistejärjestelmän mukaan – eli sama määrä työtä toisi kaikille saman määrän rahaa.
Presidentti Emmanuel Macronin kaavailema eläkeuudistus on vastatuulessa.Ludovic Marin / EPA
Macron ei pyri nostamaan 62 vuoden eläkeikää, vaan luopumaan erilaisista poikkeuksista ja yhtenäistämään Ranskan äärimmäisen hajanaisen järjestelmän. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.
Tällä hetkellä Ranskassa on 42 eri peruseläkejärjestelmää ja monet ammattiryhmät nauttivat keskivertoa paremmista eläke-eduista. Esimerkiksi metronkuljettajat voivat jäädä eläkkeelle jo 55-vuotiaana, koska heidän työnsä on määritelty erityisen raskaaksi.
Pariisissa varaudutaan levottomuuksiin
Lakkojen lisäksi eri puolilla Ranskaa järjestetään torstaina suuria eläkeuudistuksen vastaisia mielenosoituksia, joihin osallistuu useita ammatti- ja opiskelijajärjestöjä.
Viranomaiset varautuvat levottomuuksiin etenkin pääkaupungissa Pariisissa, jossa mielenosoitusten pelätään äityvän väkivaltaiseksi mellakoinniksi.
Viranomaisten mukaan erilaisten ääriryhmien ammattitappelijat saattavat pyrkiä soluttautumaan viralliseen mielenosoituskulkueeseen. Myös niin kutsuttu keltaliiviliike saattaa aktivoitua eläkeprotestien myötä.
Ranskassa lakkojen pelätään innostavan keltaliivit jälleen kaduille protestoimaan. Kuva Pariisista helmikuulta 2019.Ian Langsdon / EPA
Pariisin kaduille marssitetaankin torstaina tuhansia poliiseja ja kaikki mielenosoituskulkueen varrella olevat kaupat pitävät ovensa varmuuden vuoksi kiinni.
Kyselytutkimusten mukaan suurin osa ranskalaisista ymmärtää lakkoilijoita. Tutkimuslaitos Elaben keskiviikkona julkaiseman kyselyn mukaan 53 prosenttia ranskalaisista tukee lakkoja ja 30 prosenttia kansalaisista vastustaa niitä.
Eläkejärjestelmän uudistaminen on suuri haaste
Useat presidentti Macronin edeltäjät ovat yrittäneet uudistaa Ranskan monimutkaista ja avokätistä eläkejärjestelmää – ja epäonnistuneet enemmän tai vähemmän näyttävästi.
Edellisestä yrityksestä vastasi lähes kymmenen vuotta sitten presidentti Nicolas Sarkozy, joka nosti eläkeiän periaatteessa 62 vuoteen, mutta jätti lukuisille ammattiryhmille poikkeuksia tähän sääntöön.
Oikeistolainen pääministeri Alain Juppé pyrki karsimaan poikkeuksia 1990-luvulla, mutta suurlakot ja protestit lamauttivat tuolloin koko Pariisin ja pakottivat pääministerin lopulta perääntymään.
Eläkejärjestelmän uudistaminen olisi kuitenkin välttämätöntä, sillä nykyinen yhtälö ei ole Ranskassakaan kestävä. Ranskalainen eläkejärjestelmä on jo nyt eurooppalaisittain erittäin kallis – ja tulee kansalaisten eliniän noustessa ja syntyvyyden laskiessa koko ajan kalliimmaksi.
Raamatun mukaan suuri ja kirkas tähti johdatti kolme oppinutta miestä itäisiltä mailta vastasyntyneen Jeesuksen luokse. Onko tähti vertauskuva, vai oliko taivaalla pari vuosituhatta sitten jokin astronominen ilmiö, joka päätyi Matteuksen evankeliumiin Betlehemin tähtenä?
Sitä kysymystä astronomit ovat pyöritelleet paljon. Viime vuosina sitä on puitu muun muassa yhdysvaltalaisessa Lowellin observatoriossa ja skotlantilaisessa St Andrew'n yliopistossa. Yhdysvaltalaisen Vanderbiltin yliopiston astronomian professori David Weintraub esittää omia arveluitaan The Conversation -lehdessä.
Aiheesta on tehty satoja tutkimuksia, mutta vastauksia on vaikea löytää, ellei tiedä, mistä edes suurin piirtein etsiä. Vaikka historioitsijat ovat pitkälti yksimielisiä siitä, että Jeesus oli todellinen henkilö, hänen syntymävuottaan saati kuukautta ei tiedetä.
Väestönlaskennan ja veroluetteloiden kaltaisista aikalaistiedoista haarukoimalla on päädytty vuosiin 1–8 ennen ajanlaskumme alkua.
Kiisikö maapallon ohi niinä vuosina kirkas komeetta? Se olisi hyvä ehdokas viestintuojaksi, sillä komeettoja on pidetty monissa kulttuureissa muutosten sanansaattajina. Aikalaiskirjauksista tietoa komeetasta ei kuitenkaan löydy.
Supernova tai Jupiter?
Oliko Betlehemin tähti sitten supernova?
Jo astronomian suurmies Johannes Kepler ehdotti 400 vuotta sitten, että itämaan tietäjiä ohjasi kirkkaasti räjähtänyt tähti. Mutta ongelma on jälleen sama: aikalaiskirjaukset puuttuvat.
Yhtenä mahdollisuutena on tutkittu Jupiterin kulkua Kuun takaa ja Jupiterin ilmestymistä samana yönä taivaalle vasta aamulla Auringon takaa.
Poikkeuksellisten ilmiöiden samanaikaisuus herätti varmasti astrologeissa intoa, koska Jupiteria pidettiin kuninkaallisena planeettana.
Astronomia ja astrologia olivat tuohon aikaan yhtä.
Vai sittenkin konjunktio?
Suosituin selitys Betlehemin tähdelle on planeettojen konjunktio. Siinä vähintään kaksi planeettaa on Maasta katsottuna samalla janalla. Vuosiin 1–8 eaa. mahtui useita kahden planeetan konjunktioita ja yksi kolmenkin.
Brittiläisen Sheffieldin yliopiston astronomi David Hughes rohkeni käyttää 1970-luvulla Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa "todennäköisesti"-sanaa, joka yleensä vaatii tiedeyhteisössä jo aikamoista yksimielisyyttä näytön pitävyydestä.
Hänen mukaansa selitys Betlehemin tähdelle oli Jupiterin ja Saturnuksen lähestyminen toisiaan kolme kertaa lyhyenä aikana. Päätelmänsä perusteella hän laski Jeesuksen syntyneen elokuussa vuonna 7 eaa.
Hughesin tutkimuksesta on yli neljä vuosikymmentä. Hänen vastauksensa ei ole saanut varmistusta sen kummemmin kuin muutkaan Betlehemin tähdestä esitetyt hypoteesit.
Ehkä tämä on kysymys, johon vastausta ei kuulu saadakaan, tuumii St Andrew'n yliopiston observatoriota johtava astronomi Aleks Scholz omissa pohdinnoissaan.
Korjattu klo 7.20: Kuun takaa, ei poikki.
Juttu on osa Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan tiedeuutisten joulukalenteria. Julkaisemme päivittäin tiedeuutisen, joka liittyy tähän vuodenaikaan – suoraan tai ainakin mutkan kautta. Viimeinen luukku aukeaa jouluaattona.
Sähköliiton jäsenet aloittavat torstaiaamuna neliviikkoisen lakon, joka Teknologiateollisuuden mukaan saattaa jopa pysäyttää tuotannon kokonaan joissain yrityksissä.
Lakon alkaminen näytti keskiviikkona käytännössä varmalta. Minkäänlaisia neuvotteluja sen estämiseksi ei ollut näkyvissä, kertoi Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti STT:lle iltapäivällä.
– Valtakunnansovittelija on viimeksi tavattu viime viikon keskiviikkona, ja sen jälkeen hän ei ole pitänyt mitään yhteyttä, Väntti sanoi.
Muitakaan neuvottelukontakteja ei Väntin mukaan käytännössä ole ollut.
Lakko koskee 12:ta Teknologiateollisuuden isoa jäsenyritystä, muun muassa Boliden Kokkolan, Konecranesin, Outokummun, SSAB:n ja Valmetin tuotantolaitoksia sekä Meyer Turun telakkaa. Se alkaa torstaiaamuna kello kuusi. Lakkoon on menossa tuhatkunta Sähköliiton jäsentä.
Sähköliiton mukaan osassa tehtaita jouduttiin jo keskiviikkona aloittamaan alasajo, koska niiden pyörittäminen ei onnistu ilman sähkömiehiä.
Teknologiateollisuuden mukaan lakko aiheuttaa yrityksille suurta vahinkoa. Huolto- ja korjaustyöt voivat keskeytyä, ja joissakin yrityksissä koko tuotanto saatetaan joutua pysäyttämään. On myös mahdollista, että joissakin yrityksissä tuotantoa siirretään ulkomaille joko omiin yrityksiin tai alihankkijoille.
Osapuolet esittäneet omia ratkaisumalleja
Työriidassa ei ole kyse työehdoista vaan siitä, kenellä on oikeus edustaa Sähköliiton jäseniä työpaikoilla.
Teknologiateollisuuden mukaan Sähköliitto torjui alkuviikosta sen esittämän ratkaisumallin. Sen mukaan Sähköliiton paikallisesti valittava edustaja voisi tietyin edellytyksin toimia luottamusmiehen asiantuntija-apuna työpaikan neuvottelu- ja kehittämistilanteissa.
Väntin mukaan ehdotus oli Sähköliitolle täysin mahdoton hyväksyä. Sähköliitto haluaa, että sen jäsenillä olisi Teknologiateollisuuden jäsenyrityksissä oikeus valita oma luottamusmies tai vastaava edustaja. Liitto olisi samalla olevansa valmis sitoutumaan työrauhaan tulevan sopimuskauden mittaiseksi ajaksi.
Nepalilainen kylä on ottanut päättäväisen askeleen kohti kuukautismyönteisyyttä. Läntisessä Purbichaukin kylässä jaetaan käteistä naisille, jotka kieltäytyvät eristäytymästä karjasuojiin kuukautistensa aikana, kertoo uutistoimisto Reuters.
Satoja vuosia vanhan chhaupadi-perinteen mukaisesti kuukautisten aikana tytöt ja naiset ovat likaisia ja tuovat yhteisölle huonoa onnea.
Esimerkiksi luonnonkatastrofin pelossa naisia passitetaan vielä tänäkin päivänä karjasuojiin ja alkeellisiin, mudasta ja pellistä rakennettuihin hökkeleihin.
Syrjivä perinne vaarantaa naisten ja heidän lastensa hengen.
Sunnuntaina 21-vuotias nuori nainen kuoli karjamajaan Purbichaukissa. Poliisi on arvioinut naisen menehtyneen tukehtumalla, sillä nainen oli joutunut pitämään majan sisällä tulia pysyäkseen lämpimänä.
Merkittävä avustus rohkeille naisille
Tuore tapaus ei ole ainoa laatuaan. Myös aiemmin tänä vuonna Nepalissa on tapahtunut ainakin kaksi vastaavaa onnettomuutta, joista toisessa kuoli teinityttö ja toisessa äiti kahden pienen poikansa kanssa.
Vanha perinne vaarantaa paitsi naiset myös heidän mukanaan majaan tulevat lapset. Kuva karjamajasta Achamista Nepalista vuodelta 2017.Narendra Shrestha / EPA
Purbichaukin kylän johtaja Dirgha Raj Bogati on ilmoittanut maksavansa perinteestä kieltäytyville naisille 5 000 rupian (noin 40 euron) palkkion. Summa on merkittävä, sillä Nepalissa minimipalkka on vain hieman enemmän.
– Meidän pitää tuhota karjamajat mielessämme, muuttaa asennettamme ja hyväksyä kuukautiset luonnollisena osana naisen elämää, Dirgha Raj Bogati alleviivaa Reutersille.
Ikivanhan uskomuksen mukaan naiset eivät saa kuukautistensa aikana tavata muita ihmisiä tai olla tekemisissä maidon ja karjan kanssa. Lisäksi naisten syömistä rajoitetaan.
Alkeellisissa majoissa naiset altistuvat myös käärmeenpuremille, villieläinten hyökkäyksille ja raiskauksille.
Satojen vuosien perinteen kitkeminen on hankalaa
Syrjivä hinduperinne on kielletty lailla jo vuonna 2005, mutta kielto jäi tehottomaksi.
Vuonna 2017 lakiin lisättiin täsmennys, jonka myötä lain rikkoja voi saada tuntuvan sakon tai kolmen kuukauden vankilatuomion. Perinne jatkuu silti erityisesti syrjäseuduilla.
Majoja on tuhottu perinteen lopettamiseksi, mutta keino ei ole tehokas, sillä kylissä rakennetaan uusia hökkeleitä vanhojen tilalle.
Viranomaiset ovat myös uhkailleet, että chhaupadi-perinteen harjoittaminen johtaa perheille myönnettävän valtiontuen kieltämiseen. Ongelmallista on kuitenkin, etteivät naiset uskalla tai halua kertoa kohtelustaan, koska sen takana ovat heidän omat perheenjäsenensä.
Tuntuva rahallinen avustus voi olla kannustin perinteen lopettamiseksi. Kylän johtaja Dirgha Raj Bogati sanoo, että Purbichaukissa naisille jaettavasta kerta-avustuksesta hyötyy tänä vuonna noin sata naista.
Kuukautisiin liittyvällä häpeällä ja syrjinnällä on kauaskantoisia seurauksia naisten elämälle, koulutukselle ja yhdenvertaisuudelle. Epätasa-arvoisia kuukautisperinteitä on myös esimerkiksi Keniassa, Tansaniassa ja Intiassa.
Tänä torstaina ylioppilaaksi valmistuva Ruut Koivulehto, 19, kirjoitti kolme eximiaa, mutta silti jotain tuntuu puuttuvan.
Mediassa superylioppilaiden huikeista tuloksista kertovia otsikoita näkee paljon, mutta todellisuudessa vain prosentti ylioppilaista saa todistukseensa viisi laudaturia tai enemmän.
Vain pieni osa suomalaisista opiskelijoista on median hehkuttamia huippukirjoittajia.
– Samalla olen todella tyytyväinen, mutta samalla en. Lakin saaminen päähän on todella hieno asia, vaikka olen stressannut arvosanoista. Moni niistä kuitenkin on kysellyt, ja todistus on näkyvillä ylioppilasjuhlissa, Koivulehto sanoo.
Tänä torstaina valmistuu noin 3 000 syksyn ylioppilasta.
Kiia Von Grossin mukaan tutkinto on numeroita tärkeämpi.Meeri Niinistö / Yle
Vantaan Lumon lukiossa opiskelleen Kiia Von Grossin, 19, oli tarkoitus valmistua menneenä keväänä: Psykologia jäi kuitenkin imbrobaturiksi, eikä juhlia tullut.
Syksyllä Von Gross yritti uudelleen, ja onnistui. Hän kiittää saavutuksestaan lukionsa opetusta ja Netflixin Person of Interest -rikossarjaa.
Sarjan sosiopaattinen hahmo oli innoittanut Von Grossia googlettamaan mielenhäiriöiden välisiä eroavaisuuksia kirjoituksia edeltäneenä yönä.
– Minun tuurillani kokeessa oli tehtävä, jossa kysyttiin ympäristön vaikutuksia ihmisen mielenterveyteen. Se essee meni sitten hyvin, Von Gross muistelee.
Keskiarvosuoritukseen on syytä olla ylpeä
Ruut Koivulehto valmistuu torstaina Vantaan Vaskivuoren lukiosta. Vaikka ylioppilastodistuksen aineiden keskiarvo on magna cum laude, aikoo hän silti uusia psykologian kokeen keväällä tulevaa opiskelupaikkaa ajatellen.
– Aion hakea tulevaisuudessa opiskelemaan psykologiaa, mutta tiedän, että C:n arvosanasta ei saa haussa yhtä paljon pisteitä, Koivulehto sanoo.
Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan tavallisessa ylioppilastodistuksessa kaikkien aineiden arvosana on keskimäärin cum laude, eli tuttavallisemmin C.
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkän mukaan aiemmin arvosanojen tarkistusarvostelupyynnöt kohdentuivat lähinnä hylättyihin kokeisiin.
Nyt tarkistusta pyydetään myös paremmista tuloksista. Tähkä muistuttaa, etteivät hyvien arvosanojen paperit täytä kuin osan korkeakoulujen paikoista.
– Valtaosa arvosanoista on keskinkertaisia, ja niistäkin on syytä olla ylpeä. Niiden takana on valtava määrä työtä. Tässä ajassa keskustelu on vääristynyttä, kun kiinnitetään huomiota vaan näihin laudatureihin ja puhutaan todistusvalinnasta, Tähkä sanoo.
Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaan nykyistä merkittävämpi osa korkeakoulujen opiskelijoista valitaan todistusvalinnan perusteella vuonna 2020, jolloin vaa'assa painavat ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon arvosanat.
– Onhan se hienoa, että saa monta laudaturia. Monelle opiskelijalle se on kuitenkin vähän abstrakti ajatus, että voisi menestyä niin hyvin, Koivulehto sanoo. Meeri Niinistö / Yle
"Jengi ylistää näitä ällän kirjoittajia, vaikka he ovat missanneet käytännössä koko lukiokokemuksen"
Von Grossin filosofia opiskelun suhteen on yksinkertainen. Jotkut opiskelivat itsensä tähden, osa perheensä, hän taas elämän.
–Sain B:n paperit ja tutkinnon. Harva tietää, mitä oikeasti haluaa lukion jälkeen. Mulla ei ole hajuakaan. Nyt on kuitenkin paperit, jolla pääsee tulevaisuudessa johonkin.
Von Gross on toiminut Lumon lukion tapahtumajärjestäjänä aktiivisesti. Parasta lukioajassa ei ollut lukeminen, vaan abiriennot ja vanhojen tanssit.
– Jengi ylistää näitä ällän kirjoittajia, vaikka he ovat missanneet käytännössä koko lukiokokemuksen, Von Gross sanoo.
Hän viittoo kohti Lumon lukion tummia ikkunoita. Niistä kajastavat Korson kadut ja kuuleman mukaan ainakin kuusi pubia kilometrin säteellä.
Torstaina sekä Von Gross että Koivulehto juhlivat.
– Kun sekä koulussa, opinto-ohjauksessa ja mediassa painotetaan, että matematiikkaan ja lukemiseen tulee jatkuvasti panostaa, tulee jo valmiiksi lannistunut fiilis. Nyt on päässyt unohtumaan se, että ihnmisillä on omia ja erilaisia tavoitteita. Monelle on tarpeeksi, että saa lakin, Koivulehto sanoo.
Eduskuntaryhmät sopivat tänään hallitustunnustelujen vetäjästä. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on kutsunut ryhmät koolle kello 16.30.
Pääministeriehdokkaaksi ilmoittautunut liikenne- ja viestintäministeri, SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin pitää luontevana, että tunnustelijana olisi pääministerin paikalta eronnut Antti Rinne. Hänestä ei olisi reilua, että tunnustelija olisi joko hän tai toinen pääministeriehdokas Lindtman.
Myös Lindtman katsoo, että olisi parempi, kun tunnustelija ei olisi kumpikaan heistä.
Keskustasta sanottiin keskiviikkona, ettei puolue vastusta, jos tunnustelijaksi tulee Rinne.
– Hallitustunnustelijan henkilö ei ole meille oleellinen, kunhan maahan saadaan toimintakuntoinen hallitus, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen muotoili.
Aiemmin keskusta ilmoitti, ettei sillä ole luottamusta Rinteeseen pääministerinä. Puolueen kanta johti hallituksen eroon.
Tänään ryhmien kokoontumisessa jaetaan myös tunnustelijan kysymykset ja sovitaan eduskuntaryhmien vastausten määräajasta.
SDP:n puoluevaltuusto nimeää uuden pääministeriehdokkaan aikaisintaan sunnuntaina.
Uusi tutkimus valottaa sitä, miten maapallon napa-alueet lämpenevät ilmastonmuutoksen seurauksena ja mitä siitä seuraa. Kansainväliseen monitieteiseen tutkimukseen osallistui 15 henkilöä ympäri maailmaa, muun muassa Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.
Tutkimuksen mukaan maapallon pohjoinen napa-alue on lämmennyt huomattavasti nopeammin kuin muut alueet maapallolla. Pelkästään tällä vuosikymmenellä Arktiksen keskilämpötila on noussut 0,75 astetta, kun koko maapallo on tarvinnut suurin piirtein samansuuruiseen lämpenemiseen yli 130 vuotta.
Kansainvälisessä ilmastonmuutoskeskustelussa usein pidetään merkittävänä rajana sitä, jos maapallon keskilämpötila nousee kaksi astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Arktisilla alueilla kahden asteen noususta voidaan puhua jo nyt, sanoo Kalifornian yliopiston professori Eric Post tutkimusryhmän tiedotteessa.
– Arktisella alueella kahden asteen nousu on jo nyt todellisuutta muutaman kuukauden ajan vuodessa. Koko vuoden keskiarvo voi saavuttaa kahden asteen rajan jo 25 vuotta ennen muuta maailmaa.
Koko maapallolla kahden asteen rajan odotetaan rikkoutuvan 40 vuoden päästä, mutta aikatauluun liittyy paljon muuttuvia tekijöitä ja epävarmuuksia. Professori Postin ennusteen mukaan kahden asteen raja saavutettaisiin pohjoisilla napa-alueilla vastaavasti vuonna 2035.
Erityisen voimakkaasti lämpeneminen näkyy ilman lämpötilassa. Kuvaajassa vertaillaan 70. leveyspiirin pohjoispuolelta kahden metrin korkeudesta mitatun lämpötilan vuosikeskiarvoa koko mittausjakson keskiarvoon. 1960-luvulla oltiin noin asteen verran mittausjakson keskiarvon alapuolella, viime vuosina on oltu parisen astetta keskiarvon yläpuolella.
Lämpeneminen vaikuttaa jo nyt pohjoisessa
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa laajasti Arktiksen ja Antarktiksen luontoon, perinteisiin elinkeinoihin, tundran kasvillisuuteen ja metaanipäästöihin, sanoo Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Bruce Forbes tiedotteessa.
– Muutos näkyy jo arktisella alueella. Esimerkiksi äärimmäiset vaihtelut talvisäässä ovat aiheuttaneet valtavia porokuolemia Venäjällä, kun jäätynyt lumipeite on estänyt poroilta ravinnon saannin. Porojen joukkokuolemia on aiheuttanut lisäksi ikiroudasta vapautunut pernarutto.
Tutkimuksen tekijät sanovat, että ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös polaarialueiden ulkopuolella. Mannerten jääpeitteiden sulaminen nostaa meriveden pintaa. Lisäksi äärimmäisiin sääilmiöihin liittyvät riskit, kuten tappavat lämpöaallot ja metsäpalot, lisääntyvät erityisesti pohjoisella pallonpuoliskolla.
– Se, mikä tapahtuu Arktiksella, vaikuttaa myös muuhun maailmaan. Arktiksen voimakas lämpeneminen ja jään sulaminen vaikuttavat ilmakehän suihkuvirtauksiin tavoilla, jotka aiheuttavat pitkäkestoisempia ja vahingollisempia sään ääri-ilmiöitä, sanoo Pennsylvanian osavaltionyliopiston professori Michael Mann tutkimusryhmän tiedotteessa.
Tutkimustulokset julkaistiin keskiviikkona Science Advances -tiedejulkaisussa.
Ylen mittaus: Perussuomalaiset jyristelivät taas eteenpäin, keskustalle kaikkien aikojen murskaluvut
Perussuomalaisten suosion nousukiidolle ei näytä tulevan loppua. Suurin putoaja Ylen Taloustutkimuksen teettämässä kannatuskyselyssä on keskusta. Edes tuore puheenjohtaja Katri Kulmuni ei ole saanut keskustan kannatusta nousuun.
Hallitustunnustelujen vetäjä valitaan
Eduskuntaryhmät sopivat tänään hallitustunnustelujen vetäjästä. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on kutsunut ryhmät koolle kello 16.30. Pääministeriehdokkaaksi ilmoittautunut liikenne- ja viestintäministeri, SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin pitää luontevana, että tunnustelijana olisi pääministerin paikalta eronnut Antti Rinne. Keskustasta sanottiin eilen, ettei puolue vastusta, jos tunnustelijaksi tulee Rinne.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.Markku Ulander / Lehtikuva
Soten valinnanvapaudesta on tullut trendi
Asiantuntijan mukaan valinnanvapauden monimutkaisuus voi johtaa yhteiskunnan eriarvoistumiseen.Henrietta Hassinen / Yle
Sosiaalipolitiikan tutkija Olli Karsioselvitti sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta useissa eri maissa. Selvitysten mukaan nuoret ja muuten aktiiviset ihmiset pärjäävät valinnoissa, mutta järjestelmän monimutkaisuus voi johtaa yhteiskunnan eriarvoistumiseen.
Ranskassa alkaa Macronin eläkeuudistusta vastustava suurlakko
Ranskan julkinen liikenne seisahtuu ja arviolta puolet kouluista on kiinni suurlakon vuoksi.Juha Nurminen / Yle
Ranskassa miljoonia julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöitä osallistuu tänään alkavaan suurlakkoon. Maan julkinen liikenne seisahtuu ja arviolta puolet kouluista on kiinni. Myös suurin osa Ranskan poliisiasemista, jätteenkäsittelylaitoksista ja öljynjalostamoista on suljettuna. Lakkoilijat vastustavat presidentti Emmanuel Macronin suunnitelmia uudistaa Ranskan eläkejärjestelmää.
Lauhaa, mutta liukasta
Keli on tänään liukas jalankulkijoille ja autoilijoille.Anniina Valtonen / Yle
Maan etelä- ja keskiosissa on enimmäkseen pilvistä ja paikoin sadetta. Lämpötila on 2–7 astetta. Pohjoisessa on pilvistä ja paikoin lumisadetta. Päivällä on myös laajoilla alueilla poutaa. Lämpötila pysyttelee pääosin muutamassa pakkasasteessa.
Jalankulkijoiden on syytä olla aamulla varuillaan huonon jalankulkusään takia. Varoitus on annettu koko Suomeen Lappia ja Koillismaata lukuun ottamatta. Lapissa ja Koillismaalla puolestaan on huono ajokeli.
Itse asiassa Koivusesta on lukuisia keskusteluketjuja, pitkälti englanniksi – muutama niistä tämän vuoden marraskuulta ja tuorein joulukuun alkupäiviltä. Niissä kaikissa päivitellään samaa: miten suomalaissotilas päätyi koluamaan metsiä paukkupakkasessa metamfetamiinin vaikutuksen alaisena?
Totuus on, että kaukopartiomies Koivunen oli yksi monista suomalaissotilaista, joiden käsiin annettiin Pervitin-nimisiä tabletteja sodassa. Niitä jaettiin sotilaille auliisti rintamalla. Nykyään aine luokitellaan huumausaineeksi.
Koivunen oli onnekas, sillä hän ei jäänyt koukkuun. Sen sijaan hänen vahinkoyliannostuksestaan tuli sotahistoriallinen selviytymistarina.
Pervitin-pillerit olivat lahja Saksalta
Yksi Aimo Koivusen lapsista, Mika Koivunen, oli yläasteikäinen, kun kuuli isänsä juttelevan naapurissa asuvalle toiselle sotaveteraanille. Sotajutut jatkuivat toista tuntia. Se oli yksi harvoista kerroista, kun Koivunen kuuli niistä suoraan isältään. Lapsille ei sota-ajan tarinoita juuri kerrottu.
Tai ehkä Aimo-isä olisi kertonut, jos olisi kysytty.
– Mutta ainakaan itse en ollut siihen aikaan kauhean kiinnostunut sota-asioista, Mika Koivunen kertoo kotonaan Jyväskylässä.
Hän on yhdeksänlapsisen Koivusen perheen kuopus, ja syntyi Aimo ja Elsa Koivusen perheeseen vuonna 1966. Perhe muutti Keski-Suomeen 1980-luvun alussa, ja nykyään Mika Koivunen asuu Jyväskylässä oman perheensä kanssa.
Hänen isänsä kuolemasta on tänä vuonna kulunut 30 vuotta.
Mika Koivunen on kerännyt talteen isänsä sota-aikaa koskevia muistoja.Jaana Polamo / Yle
"Heikotti. Joku pojista huusikin: – 'Älähän Aimo nuku!' Nyt oli päätös valmis! TabIetit olivat rintataskussani."
Katkelma on Aimo Koivusen omista muistelmista Kansa taisteli -lehdestä vuodelta 1978. Sota-ajan kertomus kuvailee pelottavaa tilannetta, johon ei itse haluaisi ikimaailmassa päätyä. Koivusen tekstin julkaisusta on jo vuosikymmeniä, mutta siitä ollaan yhä sotakeskustelufoorumeilla niin tohkeissaan, että joku käänsi koko tekstin englanniksi vain kuukausi sitten (Reddit).
Talvisodasta selvittyään alikersantti Aimo Koivunen oli päätynyt jatkosotaan kaukopartiomieheksi. Siellä hänelle uskottiin koko partion Pervitin-annos talteen. Mika Koivunen kertoo, että hänen isänsä suhtautui kielteisesti koko aineeseen. Luultavasti juuri siksi häntä pidettiin luotettavana miehenä, jonka haltuun pillerit annettiin.
Kävi kuitenkin niin, että Aimo Koivunen uupui pahasti kaukopartiomatkallaan Kantalahdessa. Kun hiihtäminen alkoi olla vaivalloista, hän päätti ottaa yhden pillerillisen kavahtamaansa ainetta.
Toisin kävi. Koivunen otti vahingossa monta Pervitiniä kerralla. Hän muistelee kertomuksessaan, miten ne olivat tarttuneet paketissa yhteen. Hiihtovauhtia hidastamatta hän nappasi suuhunsa kaikki, mitä hansikkaaseen oli sattunut.
Aimo Koivunen päätyi rintamalle ensi kertaa 22-vuotiaana, kun talvisota syttyi. Tämä kuva on todennäköisesti armeijakuva juuri ennen talvisotaa vuodelta 1938.Mika Koivusen kotialbumi
Sota oli puhjennut 1941, ja Hitler julisti Suomen taistelevan liitossa Saksan kanssa. Se tarjosikin natseille tavan päästä kätevästi eroon valtavasta varastosta metamfetamiinia – piristettä, jonka kauppanimi oli Pervitin.
Suomen päihdehistoriasta kirjan kirjoittanut filosofian tohtori Mikko Ylikangas kertoo, että saksalaiset itse ottivat aineen käyttöön armeijassa jo 1939. Pian he kuitenkin huomasivat, että metamfetamiini ei ehkä ollutkaan paras ajatus rintamalla. Sen jakelua vähennettiin Saksassa rankasti heti seuraavasta vuodesta alkaen.
Kun Suomi liittyi Saksan rinnalle toiseen maailmansotaan, Pervitiniä saatiin sota-apuna armeijan lääkintään.
Sehän kuulostaa reilulta ja ystävälliseltä tempaukselta?
– Kunnon meininki, kyllä, Ylikangas kuittaa.
Mikko Ylikangas on kirjoittanut Suomen huumausainehistoriasta teoksessaan Unileipää, kuolonvettä, spiidiä. Hän luennoi yhä sota-ajan lääkkeistä ja huumausaineista, sillä aihe kiinnostaa ihmisiä edelleen.Pekka Nihtinen
Sota-aikana vastaavia aineita pidettiin ensisijaisesti lääkkeinä. Vaikka tiedettiin, että muun muassa heroiini ja morfiini aiheuttivat myös riippuvuutta, niitä tarvittiin rintamalla sotilaiden avuksi. Heroiinia pidettiin Ylikankaan mukaan jo 1800-luvulla lyömättömänä lääkkeenä esimerkiksi sydänvaivoihin.
– Lääkintäviranomaiset suosittelivat heroiininkäyttöä koko kansalle täyttä häkää koko 1920-, 30- ja 40-lukujen ajan, Ylikangas toteaa.
Ylen Huume-Suomen historia -dokumenttisarjassa kerrotaan, että koska vartiossa oli oltava hiljaa, vartiomiehille annettiin viiden tabletin heroiinipakkaus yskänkohtausten varalta. Ylikankaan mukaan yksi tabletti sisälsi noin viisi milligrammaa heroiinia.
Onko se paljon vai vähän?
– Riippuu hieman siitä, miten sitä käytetään, Ylikangas toteaa.
Keskimäärin yhden pillerin annos vastaa Ylikankaan mukaan kivunlievityksen kannalta muutamaa Aspirin-tablettia. Yksi tabletti ei toisin sanoen tehnyt narkomaania.
Ongelma on, että väärinkäyttäjät keksivät nopeasti, että heroiinitabletin voi myös murskata ja nuuskata. Siitä oli lyhyt askel aineen liuottamiseen nesteeseen ja suonensisäiseen käyttöön.
Morfiinia taas käytettiin kivunlievitykseen. Ylikankaan mukaan morfiini oli muutenkin tuohon aikaan Suomen yleisimmin käytetty huumausaine siviilissä, ja morfiiniriippuvuus oli ilmiönä jo tunnettu. Eräs vuonna 1944 Kannaksella haavoittunut veteraani kertoi Ylen Silminnäkijälle vuonna 2012, miten morfiinia saadessa tuntui, kuinka ruusut kukkivat.
Väärinkäyttö oli kuitenkin marginaalinen ilmiö, johon oltiin havahduttu lähinnä lääkäripiireissä. Monella rintamalla olleella ei ollut käsitystä siitä, että aineisiin voi jäädä koukkuun, saati edes käyttää päihteenä.
– Se oli vaarallinen yhtälö. Pitkäaikainen käyttö saattoi hyvin helposti johtaa hyvän olon hakemiseen aineesta ja addiktion syntymiseen, Ylikangas toteaa.
Pervitiniä käytettiin Ylikankaan mukaan sairaaloissakin. Sen vaarallisuudesta joko ei tiedetty, tai jos tiedettiin, siitä ei juuri piitattu. Lääkeaineen käytön katsottiin olevan hallinnassa.
– Saattoi käydä niin, että aluksi täysin hallinnassa ollut Pervitinin käyttö sairaalaoloissa alkoi pikkuhiljaa muuttua viihdekäytöksi, Ylikangas sanoo.
Pohjantähteä kohti pakkasessa
Seison suksillani Suomen rajaviivalla. Jossakin vaiheessa olen eronnut pojista – vaiko päinvastoin, se ei ole koskaan selvinnyt.
Mika Koivunen muistaa, että hänen isänsä alkoi kirjoittaa muistelmiaan Pervitin-pitoisesta reissustaan vuonna 1977. Tässä jutussa olevat kursiivilla kirjoitetut lainaukset ovat tuosta tekstistä. Kansa taisteli -lehti oli julistanut kirjoituskilpailun, ja Aimo Koivunen halusi osallistua siihen omilla sotamuistoillaan kauhujen retkestä, jonka Pervitinin kanssa suoritti.
Pervitiini-partio -niminen teksti, joka perustuu Koivusen muistikuviin tapahtumista, julkaistiin seuraavana vuonna. Mika Koivunen muistelee, että isän tarina sijoittui kilpailussa toiseksi.
Hän kertoo, että hänen isänsä otettua Pervitin-annoksensa olivat partion jäsenet ottaneet tältä konepistoolin lippaat pois. Aimo Koivunen oli käynyt vaaralliseksi ympäristölleen metamfetamiinin vaikutuksen takia. Vaikka hiihtäminen oli ensin sujunut loistavasti, seuraavat vaiheet olivat unohtuneet.
Kaukopartiomies löysi itsensä Suomen rajalta ilman ruokaa ja asetta.
Muistelmissaan Koivunen kertoi tajunneensa, että hän oli ottanut itse asiassa koko partion Pervitin-annoksen: kolmekymmentä pilleriä. Hän halusi etsiä partionsa, mutta hiihtämisen aikana Pervitin aiheutti hallusinointia – niinpä oman partionsa tai saksalaisten sijaan Koivunen muisteleekin törmänneensä venäläisiin.
Alkoi rivakka pakomatka.
Vielä nyt vanhanakin, kun tulee tämä hiihto mieleeni, oikein puistattaa – miten minä jaksoin, sillä sen menon täytyi olla lujaa!
Seuraavat päivät Koivunen hiihti pakoon ja yöpyi lumikiepissä.
– Jossain vaihessa hän oli lämmittänyt vettä ja syönyt vähän männynkerkkiä, Mika Koivunen kertoo.
Välillä Koivunen kertoo muistelmissaan nähneensä näkyjä: vanha ystävä saattoi ilmestyä juttelemaan ja kadota jälleen. Hän hiihti yötä myöten jahdaten Pohjantähteä pakkasessa.
Mika Koivunen kertoo, että hänen isänsä löysi lopulta saksalaisten vartiopaikan. Se osoittautui hylätyksi ja vaaralliseksi.
Aimo Koivunen astui miinaan.
Pieni osa veteraaneista jäi huumekoukkuun
Loukkaantuminen oli joillekin veteraaneille kohtalokasta monessa mielessä. Mikko Ylikankaan mukaan sodan aikana huumekoukkuun jääneet olivat usein niitä, jotka olivat haavoittuneet ja siten päätyneet lääkittäviksi. Monet saivat haavoittuessaan heroiinia tai morfiinia, jotkut isojakin annoksia ja pitkän aikaa.
Siitä narkomanisoituneet Ylikangas laskisi sotainvalideiksi.
– Mutta taatusti on myös heitä, jotka tiesivät aineista, ja alkoivat käyttämään niitä sodan aikana päihdetarkoitukseen, siviilissä tai rintamalla, Ylikangas toteaa.
Narkomaani-veteraanien määrä on arvioitu hyvin pieneksi. Ylikangas viittaa erääseen laskelmaan, jonka mukaan kaikista sodanjälkeisistä huumeidenkäyttäjistä vain 13 prosenttia oli heitä, jotka jäivät riippuvaisiksi aineista saatuaan niitä sotahaavojen hoitoon.
Sen sijaan lukuja mahdollisesti jo rintamalla päihdekoukkuun jääneistä tai siellä lääkkeitä viihdekäyttäneistä ei ole. Ylikangas toteaakin, että asia kaipaisi lisätutkimusta.
– Siten voitaisiin saada selkeämpi kuva asian suuruusluokasta, hän toteaa.
Kuvassa sotilaita mitä ilmeisimmin kaukopartiotouhuissa. Kuva on Aimo Koivusen jäämistöstä. Mika Koivusen kotialbumi
"Aloin tarkastella jalkaa, joka oli kovin pahan näköinen: luut törröttivät ja lihakset olivat kuin riivinraudalla revityt."
Koivusen astuttua miinaan hän päätti kontata lähimpään korsuun. Hän tarttui sen oveen, ja ehti juuri ja juuri raottaa sitä.
– Koko mökki räjähti, ja isä lensi ovenkappaleen kanssa 20–30 metriä lumihankeen ja upposi sinne, Mika Koivunen toteaa.
Muistelmissaan Aimo Koivunen kertoo saksalaisten myöhemmin selvittäneen, että korsussa oli ollut 13,4 kilon panos. Sillä ei kuitenkaan ollut suurta merkitystä nyt. Hän jäi makaamaan täysin avuttomana hankeen, vaatteet osittain tuhoutuneina, vailla ruokaa, ammuksia ja kompassia – ja sekaisin Pervitinistä.
Pillerit kulkeutuvat rintamalta mustaan pörssiin
Sotiin oli varattu pelkästään Pervitiniä melkoinen määrä. Huume-Suomi-sarjassa esitellyn asiakirjan mukaan lääkintäkenttävarikoille jaettiin jatkosodan alussa 850 000 pilleriä odottamaan käyttöä.
Niitä kaikkia ei suinkaan pistetty poskeen rintamalla. Mikko Ylikankaan mukaan pillereitä kulkeutui sodan päätyttyä apteekkeihin ja sotilaiden taskuihin.
Sotien jälkeen Suomessa käytettiin eniten morfiinia ja heroiinia. Ylikangas kertoo, että rintama-apteekeista kotiutettiin sodan jälkeen Helsingin keskuslääkevarastoon miljoonia heroiinitabletteja.
– Poliisiraporteistakin tiedetään, että niitä kulkeutui myös kaupungille, esimerkiksi apteekeissa työskennelleiden varusmiesten taskuissa, Ylikangas toteaa.
Huume-Suomen historia -sarjan mukaan lääkintäupseereilta saatettiin rintamalta paluun jälkeen hakea epävirallista korvaushoitoa.
Myös Pervitinin eli metamfetamiinin käyttö jatkui sotien jälkeen muun muassa mustan pörssin kautta. Määriä on Ylikankaan mukaan vaikea arvioida, sillä kyse on ollut laittomasta toiminnasta. On myös tiedossa, että Helsingin lähiseudun apteekkeihin tehtiin sodan jälkeen lukuisia murtoja (Mtv).
– Apteekeissa oli myynnissä paitsi heroiinia ja kokaiinia, myös amfetamiineja ja metamfetamiineja. Sieltä aineita saatiin liikenteeseen, Ylikangas vahvistaa.
Hän muistuttaa myös, että Ruotsissa oli ollut jo 1930-luvulta lähtien vakava amfetamiiniongelma. Naapurimaan läheisyys on varmasti vaikuttanut siihen, että tapoja levisi myös Suomeen.
Pervitin oli kauppanimi, joka säilyi vielä pitkään sodan jälkeenkin. Samalla nimellä myytiin myöhemmin kofeiinin ja särkylääkkeen sekoitusta, ei metamfetamiinia.Turun museokeskus
Ylikangas totesi jo Huume-Suomen historia -sarjassa, että suomalaissotilaat eivät yksinkertaisesti tienneet Pervitinin liikakäytön vaaroista. Jos he olisivat tienneet, huumetilanne olisi voinut olla sodan jälkeen huomattavasti pahempi.
Pervitinin käyttöä rintamalla pyrittiinkin valvomaan niin, että sitä käytettäisiin vain tositilanteessa antamaan lisäpotkua. Ylikankaan mukaan sen päihdyttävistä vaikutuksista ei virallisesti puhuttu missään. Hän muistelee, että jopa maininta pillereiden aiheuttamasta krapulamaisesta jälkitilasta poistettiin puolustusvoimien lääkintäohjeista. Krapulahan olisi viitannut siihen, että aineesta voi päihtyä.
Aimo Koivusen poika Mika Koivunen tosin aprikoi, että isä saattoi tietää aineen haitoista. Hän oli ollut rintamalla pitkään, ja kenties siksikin suhtautui lähtökohtaisesti kielteisesti aineeseen.
Nyt se oli saattanut hänen elämänsä hiuskarvan varaan.
Kuukkeli pelastaa sotamiehen
Aimo Koivunen makasi lumikuopassaan loukkaantuneena. Käteen oli jäänyt räjähdyksen voimasta kappale ovea.
– Hänen toinen kenkänsä oli hajonnut, ja hän repi paidastaan tukon jalkaan, Mika Koivunen kertoo.
Koivunen sai myös asetettua selkänsä alle kappaleen lautaa tueksi ja säkinrievun suojakseen.
Ajatuskin lumikuopassa avuttomana makaavasta sotilaasta pistää miettimään, miten kummassa Koivunen jaksoi vielä keskittyä selviytymiseen masentumatta tyystin. Muistelmissaan kaukopartiomies kertookin, että hän mietti kohtaloaan korppien ruokana.
"... ja suomalainen kaukopartiomies itki – itki niin, että jostakin tunturilta kaiku vastasi. Mutta se helpotti – se särki jonkin patoutuman, joka oli päässyt pesiytymään sisälle."
Mika Koivunen kertoo, että hänen isänsä viruessa kuopassa kuukkeli laskeutui tutkimaan maassa makaavaa sotilasta. Aimo Koivunen itse mainitsee kuukkelin muistelmissaan Lapin pyhänä lintuna. Se soi kaukopartiomiehelle hetkellisen avun.
– Isä sai kuukkelin hengiltä sauvallaan, kun oli molemmin käsin sitä lyönyt. Hän söi sen raakana, kun hänellä ei ollut enää puuta millä lämmittää sitä, Mika Koivunen kertoo.
Aimo Koivunen selvisi sodasta, vaikkakin invalidisoitui käsittämättömän Pervitin-retkensä jälkeen.Mika Koivusen kotialbumi
Aimo Koivunen kertoo muistelmissaan uneksineensa pelastumisesta ja ruoasta. Kumpaakaan ei kuulunut.
Lopulta, todennäköisesti päiväkausien kuopassa viettämisen jälkeen, hän havahtui lentokoneen ääneen.
– Saksalaisten lentokone oli käynyt etsimässä isää. Kun mökki oli räjähtänyt, maa oli isolta alueelta mustaa. Se oli näkynyt kauas, Mika Koivunen kertoo.
Kun Aimo Koivunen näki lentokoneen, hän iski karvalakkinsa suksisauvan päähän ja heilutti kohti taivasta. Hänet oli viimeinkin havaittu.
Kesti silti aikansa, ennen kuin partio pääsi Koivusen luo. Alue oli miinoitettu, ja paikalle piti ensin kutsua saksalaiset joukot purkamaan ne, jotta Koivunen päästiin kantamaan pois.
Vihdoin, lukuisten Pervitin-huuruisten päivien jälkeen, Koivunen saatiin Sallan kenttäsairaalaan. Hän saapui sinne 43-kiloisena, sydän yhä noin kaksisataa kertaa minuutissa hakaten.
Mitä olisi tapahtunut ilman Pervitiniä?
Aimo Koivunen kertoo muistelmissaan erkaantuneensa joukoistaan 18. maaliskuuta. Sallan kenttäsairaalaan hän saapui miltei tasan kaksi viikkoa myöhemmin, 1. huhtikuuta 1944.
Tuona aikana Sallassa oli paikoitellen ollut pakkasta 20–30 astetta. Koivunen kirjoittaa hiihtäneensä kartalta mitattuna noin 400 kilometriä joukosta erkaannuttuaan.
Aimo Koivunen toden totta voidaan laskea rintamalta selvinneiden joukkoon. Mika Koivunen kertoo, ettei isä vaikuttanut traumatisoituneelta. Vaikka hän invalidisoitui, hän oppi kävelemään loukkaantuneella jalallaan.
– Isä menetti toisen jalan varpaansa. Ne paleltuivat, Mika Koivunen toteaa.
Aimo Koivunen ei joutunut enää rintamalle. Jatkosota päättyi aselepoon syyskuussa 1944 kolmen vuoden taisteluiden jälkeen. Koivunen perusti perheen ja eli Keski-Suomessa elämänsä loppuun saakka.
Mika Koivusen käsissä on vanhempien hääkuva. Aimo ja hänen vaimonsa Elsa Koivunen päätyivät lopulta Keski-Suomeen asumaan. Jaana Polamo / Yle
Nykyään ei vanhoja Pervitinejä enää syötettäisi sotilaille, saati edellisten sotien morfiini- tai heroiinivarastoja. Sotilasapteekin proviisori Jarkko Kangasmäki kertoo, että viime sotien aikaisiin valmisteisiin ei tukeuduta.
Tieto mahdollisten tulevien poikkeustilanteiden varalle varastoiduista lääkkeistä tai piristeistä, tai edes niiden olemassaolosta, on puolestaan turvallisuusluokiteltua tietoa.
Mika Koivusen perheessä on arveltu, että Pervitin saattoi pelastaa isän elämän. Kenties aine puski elimistön niin ylikierroksille, että kaukopartiomies pysyi hengissä, ja näläntunne ja väsymys tarpeeksi loitolla, kunnes pelastus tuli.
Toki asiassa on kaksi puolta. Mika Koivunen miettii asiaa vielä hetken ja toteaa naurahtaen:
– Eihän sitä tiedä, mitä olisi tapahtunut jos hän ei Pervitiniä käyttänyt, mutta... olisiko hän sitten edes joutunut tuohon tilanteeseen?
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi Ylen A-studion haastattelussa, että hän on pyytänyt anteeksi konsulipäällikkö Pasi Tuomiselta.
Haaviston mukaan Tuominen on halutessaan tervetullut jatkamaan tehtävässään. Ilta-Sanomat on kirjoittanut, että Haavisto on syrjäyttänyt Tuomisen tehtävistään, koska tämä ei suostunut toteuttamaan operaatiota, jossa suomalaislapsia olisi kotiutettu Syyriasta ilman äitejään.
Haavisto sanoi, että suunnitelmaa tuoda vain suomalaislapsia al-Holin leiriltä Syyriasta Suomeen ei ole ollut ja kyseessä on uutisankka.
Ilta-Sanomat julkisti keskiviikkona ulkoministeriön sisällä lähetetyn Tuomisen sähköpostin, jossa tämä näki ongelmalliseksi, että ministerin kanslia "vyöryttää" virkamiesten tehtäväksi toimenpidettä, jolla autettaisiin lähtökohtaisesti vain lapsia.
Sähköpostissa Tuominen varoittaa, että päätöksen tekevää virkamiestä uhkaa pitkä vankilatuomio.
Haavisto kertoi, että ministeriössä keskusteltiin vielä kesällä mahdollisuutta auttaa erityisesti leirillä olevia lapsia. Pian kuitenkin havaittiin, ettei lapsia voi syyrialaisviranomaisten näkemyksen vuoksi tuoda Syyriasta erikseen Suomeen.
Al-Hol-asiaa käsittelemään nimitettiin erityinen virkamies, jonka toimenkuvaa on käsitelty koko hallituksen iltakoulussa lokakuun lopussa, Haavisto kertoo.
– Tämä Pasi Tuomisen meili on tätä edeltävältä ajalta, Haavisto sanoi.
Haavisto keskusteli Tuomisen kanssa
Konsulipäällikkö Pasi Tuominen ei ole kommentoinut tilannetta julkisuudessa. Haavisto kertoo keskustelleensa Tuomisen kanssa tänään puolitoista tuntia.
– Pyysin tietysti anteeksi, kun tässä on ollut monessa kohdassa rikkinäinen puhelin. Samalla kuulin, että hänellä ei ole mitään tämän nykyisen henkilön tointa ja tehtävänkuvaa vastaan. Ei ole mitään ristiriitaa siellä konsuliosastolla näiden toimenpiteiden ja hänen työnsä välillä. Sanoin, että hän on ilman muuta tervetullut jatkamaan tehtävässään, jos hän niin haluaa.
Haavisto ei myönnä, että olisi syrjäyttänyt Tuomisen al-Holiin liittyvän erimielisyyden vuoksi.
– Hän on ollut tehtävässään tähän asti ja tottakai, jos samalla osastolla on hyvin monia, ristiriitaisia käsityksiä tehtävistä se on aina hallinnossa vaikeaa. Tottakai on sitten katsottu, onko jotain muita mieluisia tehtäviä.
– Mutta nyt tämän kuultuani tänään - olemme nyt pari viikkoa yrittäneet tapaamista järjestää - niin hän on hyvin tervetullut. Hän on hyvin pätevä virkamies ja on tottakai tervetullut jatkamaan tässä konsulipäällikön tehtävässä.
Haavisto perusteli aikaisempia pohdintoja nimenomaan lapsiin kohdistuvista toimenpiteistä oikeuskanslerin lokakuussa antamalla linjauksella. Sen mukaan perus- ja ihmisoikeudet puoltavat sitä, että hallitus pyrkisi kotiuttamaan ainakin lapset.
Juttua korjattu klo 23.49: Haavisto keskusteli Tuomisen kanssa kasvotusten, ei puhelimessa, kuten jutussa aiemmin kirjoitettiin.
Ylen uuden kannatusmittauksen tulokset aiheuttavat väristyksiä ainakin keskustan ja perussuomalaisten puoluetoimistoilla.
Helsingin Apollonkadulla keskustalaiset yrittävät suhtautua kannatuslukemaan, joka on kaikkien aikojen surkein. Isolla Roobertinkadulla perussuomalaiset lienevät vähän hämillään hekin: Kannatuksen rakettinousu vain jatkuu ja puolue on suositumpi kuin koskaan.
Mittauksen ensimmäiset puhelinhaastattelut on tehty Postin lakon aloituspäivänä, viimeiset hallituskriisin huipentuessa viime tiistaina. Mittausjakso kattaa siis Posti-kohun kiivaimmat poliittiset käänteet aina pääministeri Antti Rinteen eroon asti.
Näyttää ilmeiseltä, että Postin työtaistelun saama valtaisa huomio ja siihen liittynyt poliittinen riitely ovat sataneet opposition laariin. Perussuomalaisten lisäksi kokoomus on vahvistunut selvästi ja on nyt Suomen toiseksi suosituin puolue tukevan etumatkan turvin.
SDP toivoi Postin työntekijöitä puolustaessaan vetoavansa duunariäänestäjiin, mutta sen kannatusalamäki on jatkunut.
Kulmunin startti lässähti
Vain 10,6 prosenttia suomalaisista äänestäisi nyt keskustaa. Tällaisessa kannatusalhossa puolue ei ole ennen kulkenut, vaikka Katri Kulmunin piti uutena puheenjohtajana muuttaa suunta aivan toiseksi.
Kulmuni nousi keskustan johtoon kriisitunnelmissa vain kolme kuukautta sitten. Keskusta oli kokenut murskatappion eduskuntavaaleissa, Juha Sipilä oli väistynyt ja uutta vaihdetta etsittiin puheenjohtajavaihdoksesta.
Alkusyksyn kannatusmittauksissa puolueen suosio piristyikin hieman – sukeltaakseen nyt uuteen mahalaskuun.
Kulmunin ajateltiin edustavan paitsi uutta sukupolvea, myös perinteisempää keskustalaisuutta Sipilän porvarihallituksen oikeistotuulien jälkeen. Aluepolitiikka ja köyhien asia nousivat puheisiin, hallitusyhteistyö vasemmiston kanssa lähti käyntiin.
Samalla keskusta on yrittänyt esiintyä tiukan talouspolitiikan takuupuolueena hallituksessa, joka on tunnettu menolisäyksistään. Kaksoisrooli on vaikea.
Kulmunin esiintyminen on ollut maltillisen varovaista ja hän tukeutuu usein ympäripyöreiden iskulauseiden toistamiseen. Kannatuslukemien valossa tämä ei toistaiseksi ole vakuuttanut äänestäjiä.
Puheenjohtaja punnitaan puoluekokouksessa
Kulmunin johdolla keskusta kaatoi oman hallituksensa pääministerin. Epäluottamuslausetta Rinteelle on tosin julkisuudessa epäilty ihan muiden kuin Katri Kulmunin hankkeeksi.
Tapahtumasarjan heijastukset puolueiden kannatukseen eivät täysimääräisesti tässä mittauksessa vielä näy.
Jos keskustan kannatus ei ala nousta ja selvästi, Katri Kulmuni joutuu kantamaan huolta myös omasta asemastaan jo puheenjohtajakautensa alkumetreillä. Kulmuni itse linjasi puheenjohtajaksi noustessaan, että keskusta ei voi olla kymmenen prosentin puolue.
Seuraava keskustan sääntömääräinen puoluekokous on jo kesäkuussa. Huippusuosittu Annika Saarikkotosin ilmoitti juuri ennen Kulmunin valintaa syyskuussa, ettei halua haastaa tuoretta puheenjohtajaa vielä ensi kesänä Vantaalla.
Jos keskustan kannatus kyntää vielä keväällä poikkeuksellisen syvällä, haastajia voi silti ilmaantua.
Kahden kärjen oppositio rynnistää
Kokoomuksella menee suosiomielessä vaihteeksi vahvemmin. Perussuomalaisten nopean kannatusnousun rajaa vasta arvaillaan.
Oppositio tietysti paisuu kun hallitus riutuu. Rinteen punamulta ei oikein missään vaiheessa päässyt nauttimaan erityisestä kuherruskuukaudesta ja vain puoli vuotta istuttuaan se jo kaatui. Vaikeudet ovat kasaantuneet SDP:lle ja keskustalle, vihreiden ja vasemmistoliiton suosio sen sijaan on korkeammalla tasolla kuin kevään vaaleissa.
Kokoomuksen Petteri Orpo ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho ovat hakeneet lisäpisteitä hallituksen Posti-kompastelusta ja onnistuneet.
Kiinnostava kysymys on oppositiopuolueiden keskinäisen suhteen kehitys tästä eteenpäin.
Orpo on pitänyt vanhasta muistista etäisyyttä perussuomalaisiin ja korostanut aitokokoomuslaisen oppositiopolitiikan voimaa. Perussuomalaiset vaalivat niin ikään itsenäisyyttään ja omaleimaisuuttaan, eikä yhteisiä operaatioita kokoomuksen kanssa ole nähty.
Muissa puolueissa aletaan kuitenkin tajuta, että perussuomalaisten suosio voi olla pysyvää sorttia. Jos se säilyy nykyisellä tasollaan tai nousee edelleen, puolue voittaa tulevat vaalit liehuvin lipuin. Voitto eduskuntavaaleissa tarkoittaisi, että seuraavaa hallitusta alettaisiin rakentaa Jussi Halla-ahon johdolla.
Viimeistään tuossa vaiheessa perussuomalaisten salonkikelpoisuus todella punnittaisiin. Muissa puolueissa pohditaan kaiken aikaa suhtautumista alati voimistuvaan, jyrkkälinjaiseen populistipuolueeseen.
Kaikilla muilla on roppakaupalla nielemistä perussuomalaisten ilmasto-, EU- ja maahanmuuttolinjoissa. Silti kokoomuksen riveistä on jo kuultu laskelmia porvarillisesta enemmistöhallituksesta, jossa perussuomalaiset olisivat mukana.
Jos Halla-ahon johtama perussuomalaiset onnistuu vakiinnuttamaan paikkansa prosenttikaupalla muita suositumpana puolueena, voi hankaliinkin linjaeroihin alkaa löytyä luovia ratkaisuja. Ainakin, jos oman puolueen hallitustie on siitä kiinni.
Oleta aina, että mikrofoni on päällä. Tätä kultaista sääntöä tulisi jokaisen maailman johtajan noudattaa. Kuitenkin tuo ohjesääntö pääsee unohtumaan ajoittain kokeneimmiltakin poliitikoilta.
Aihe nousi ajankohtaiseksi jälleen keskiviikkona, kun julkisuuteen vuoti video, missä muun muassa Kanadan pääministeri Justin Trudeau ja muutama Euroopan Nato-maan johtaja näyttivät naureskelevan keskenään presidentti Donald Trumpille ja tämän aiemmalle lehdistötilaisuudelle.
BBC kokosi neljä otsikoihin noussutta mikrofonikömmahdystä, joihin maailman johtajat ovat sortuneet vuosien aikana.
1. Jacques Chirac haukkui suomalais- ja brittiruoan (2005)
Ranskan presidentti Jacques Chirac, Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Saksan liittokansleri Gerhard Schröder kuvattuna Sochissa, Venäjällä elokuussa 2004.WOLFGANG KUMM/ EPA
Ranskan presidentti aiheutti pienimuotoisen kohun haukkumalla sekä suomalais- että brittikeittiön vieraillessaan Venäjän erillisalueen Kaliningradin 750-vuotisjuhlissa vuonna 2005. Tietämättä, että mikrofoni oli päällä, tokaisi Jacques Chirac silloiselle Saksan liittokanslerille Gerhard Schröderille ja Venäjän presidentille Vladimir Putinille, että englantilaista ruokaa huonompaa löytyy vain Suomesta. Vielä asteen verran tylympää huumoria Chirac käytti Britanniasta.
– Ainoa, mitä britit ovat Euroopan maataloudelle antaneet, on hullun lehmän tauti, Chirac veisteli.
Huulenheitto ei päätynyt suoraan lähetykseen, mutta ranskalainen Libération-lehti nappasi auki olleesta mikrofonista ranskalaispresidentin puheet. Chiracin viestintäosasto ei koskaan kieltänyt, etteikö presidentti olisi esittänyt kyseisiä kommentteja.
Chiracin laukomiset ajoittuvat aikaan, jolloin Ranskan ja Britannian välejä kiristivät muun muassa maatalouden tukiaiset sekä se, että Ranska kieltäytyi lähtemästä Irakiin sotimaan.
2. Obama ja Sarkozy haukkuivat Israelin pääministerin (2011)
Barack Obaman ja Nicolas Sarkozyn käymä yksityinen keskustelu Ranskassa vuonna 2011 pidetyssä G20-kokouksessa ei ollutkaan niin yksityinen.PHILIPPE WOJAZER/ EPA
Vuoden 2011 G20-maiden kokouksessa Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn käymä yksityinen keskustelu välittyi toimittajien korviin tulkkausjärjestelmän välityksellä. Toimittajille oli annettu tulkkauslaitteet tulevaa tiedotustilaisuutta varten, mutta heitä kiellettiin liittämästä kuulokkeita laitteisiin ennen kuin presidentit olivat lopettaneet keskustelunsa takahuoneessa. Lukuisat toimittajat eivät säännöstä piitanneet, vaan ryhtyivät kuuntelemaan presidenttien sananvaihtoa, joka koski Israelin pääministeriä Benjamin Netanyahua.
– En voi sietää häntä. Hän on valehtelija, Sarkozy tokaisi ranskaksi.
– Sinä saatat olla kyllästynyt häneen, mutta minä joudun olemaan hänen kanssaan tekemisissä joka päivä, Obama sanoi ranskaksi käännetyssä vastauksessaan.
Media oli useita päiviä hiljaa presidenttien keskustelusta, mutta se vuoti julkisuuteen ranskalaisen Arret sur Images -nettisivuston kautta. Uutistoimisto Reutersin kokouspaikalla ollut toimittaja on vahvistanut keskustelun yksityiskohdat. Ranskalla ja Yhdysvalloilla molemmilla oli näihin aikoihin kireät suhteet Israeliin.
Ronald Reagan: ”Aloitamme pommittamisen viiden minuutin kuluessa” (1984)
Presidentti Ronald Reagan kuvattuna tiedotustilaisuudessa Valkoisessa talossa vuonna 1984.All Over Press
Kylmän sodan olleessa kuumimmillaan vuonna 1984, istahti Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan NPR-radion koppiin ja odotteli lähetyksen alkamista. Ennen lähetystä radiokopissa tarkastettiin äänentasot, jolloin Reagan päätti vitsailla, mitä hän tulisi lähetyksessä pian lausumaan.
– Hyvät kansalaiset. Olen hyvilläni voidessani kertoa teille, että olen juuri allekirjoittanut lain, jonka myötä Venäjä on julistettu lopullisesti lainsuojattomaksi. Aloitamme pommittamisen viiden minuutin kuluessa, Reagan veisteli.
Presidentin sanailut eivät päättyneet itse radiolähetykseen, mutta ne vuodettiin myöhemmin lehdistölle.
Vuodon jälkeen Neuvostoliitto määräsi joukkonsa väliaikaisesti korkean tason hälytystilaan Kaukoidässä.
Gordon Brown haukkui äänestäjän kiihkoiljaksi (2010)
Gordon Brown unohti mikrofonin rintapieleensä mennessään autoon vuonna 2010.FACUNDO ARRIZABALAGA/ EPA
Britannian työväenpuolueen johtaja, pääministeri Gordon Brown jäi vuonna 2010 nololla tavalla kiinni äänestäjän arvostelemisesta. Brown kommentit päätyivät nauhalle, kun hän unohti palauttaa Sky News -yhtiön mikrofonin tavattuaan äänestäjiä Rochdalessa Luoteis-Englannissa.
66-vuotias nainen tenttasi tv-kameroiden edessä Brownia muun muassa maahanmuutosta ja verotuksesta. Brown hoiti julkisen esiintymisen tahdikkaasti, mutta siirryttyään autoonsa pääministeri ryhtyi arvostelemaan juuri tapaamansa naista ja luonnehti häntä kiihkoilijaksi. Päälle jääneen mikrofonin kautta Brownin saattoi kuulla myös ihmettelevän, miten nainen ylipäänsä pääsi hänen juttusilleen.
Pääministeri Brown pyysi anteeksi käyttäytymistään ja vieraili myöhemmin naisen luona. Brownin mukaan ikänsä työväenpuoluetta äänestänyt nainen hyväksyi hänen anteeksipyyntönsä.
Venäjän viranomaiset ovat pidättäneet huijarin, joka oli pystyttänyt lähelle Venäjän ja Suomen välistä rajaa valekyltin rajavyöhykkeestä. Mies yritti huijata Viipurin metsikköön rakentamallaan valerajakyltillä siirtolaisia, jotka pyrkivät Venäjän puolelta Euroopan unionin alueelle.
Hän oli veloittanut neljältä laittomasti EU:hun pyrkivältä eteläaasialaiselta mieheltä yli 10 000 dollaria salakuljettaakseen heidät Suomeen.
Huijari oli kuljettanut viime viikolla miehiä mutkikasta reittiä autolla ja jalan kohti "raja-aitaa". Yhdessä vaiheessa he olivat kiertäneet järven kantaen mukanaan kumivenettä. Venäjän poliisi pidätti kaikki viisi Viipurin alueella viime torstaina.
Huijarilla ei ollut aikomustakaan kuljettaa aasialaismiehiä oikeasti Suomen puolelle, kertoo uutistoimisto Interfax. Aidan taakse päästyään miehet olisivat olleet yhä Venäjällä.
Keskiviikkona pietarilainen oikeusistuin langetti sakkotuomiot siirtolaisille ja määräsi heidät karkotettavaksi maasta. Huijauksen suunnitellut keskiaasialainen mies saanee syytteet petoksesta.
Perussuomalaisten suosion nousukiidolle ei näytä tulevan loppua. Suurimman oppositiopuolueen kaula seuraavana tulevaan kokoomukseen on 5,7 prosenttiyksikköä.
Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kannatusmittauksessa perussuomalaisia äänestäisi 24,3 prosenttia. Se on puolueen historian paras lukema.
Puolueen suosio hätyytteli vastaavia lukuja puheenjohtaja Timo Soinin aikana kesällä 2011. Silloin kannatus nousi 23 prosenttiin.
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja laskee, että puheenjohtaja Jussi Halla-ahon joukkue vetää nukkuvien puolueen lisäksi kannattajia myös hallituspuolueista.
– Puolue saa kannattajia keskustalta, SDP:lta ja niiltä, jotka eivät ole osanneet aiemmin sanoa, ketä he äänestävät. Siis siitä porukasta, joka ei ole kovin hyvin kiinnittynyt politiikkaan, Turja sanoo.
Oppositiojohtajat Jussi Halla-aho (ps.) ja Petteri Orpo (kok.) ovat nostaneet kannatustaan.
Kokoomus alkaa nousta
Oppositiossa oleminen on alkanut pukea myös kokoomusta. Kokoomusta äänestäisi nyt 18,6 prosenttia vastaajista. Orpon joukkojen kannatus on noussut hiljalleen eduskuntavaalien jälkeen.
Vaaleissa kokoomus sai 17 prosentin suosion. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo on arvostellut sinnikkäästi hallituksen talouslinjaa ja velanottoa.
Ylen marraskuun kannatusmittaus jää pääministeri Antti Rinteen (sd.) lyhyeksi jääneen kauden viimeiseksi.
Pääministeripuolue SDP:n kannatus on pudonnut 13,2 prosenttiin. Kevään eduskuntavaaleissa puolueen kannatus oli 17,7 prosenttia. Demareiden kannatus on sulanut vaalien jälkeen yli neljä prosenttiyksikköä.
Rinne ehti olla pääministerinä vajaat puoli vuotta. Kun mittaus seuraavan kerran tehdään, Suomella on uusi pääministeri ja omistajaohjausministeri. Hallitukseen voi tulla muitakin muutoksia.
Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni ei ole onnistunut nostamaan puolueen kannatuslukuja. Mikko Stig / Lehtikuva
Keskustan luvut alamaissa
Eniten hallitusvastuu näyttää syöneen keskustan kannatusta. Keskustan suosio on aallonpohjassa. Puolue on toivonut uutta nousua puheenjohtajan vaihdoksesta.
Puheenjohtajaksi syyskuussa noussut Katri Kulmuni asetti päämääräkseen, että keskustasta tulisi taas 20 prosentin puolue.
Keskustan kannatus on Ylen marraskuun mittauksessa 10,6 prosenttia. Edellisestä kannatusmittauksesta laskua on tullut 2,3 prosenttiyksikköä.
Taloustutkimus laskee, että keskusta menettää kannattajia moneen suuntaan.
– Suurin hyötyjä on edelleen perussuomalaiset, mutta keskusta vuotaa entistä enemmän myös kokoomukseen. Merkittävä ryhmä ovat ne, jotka ovat äänestäneet aiemmin keskustaa. He ovat siirtyneet entistä enemmän katsomoon, sanoo tutkimusjohtaja Tuomo Turja.
Hallituspuolueista vain vasemmistoliitto lisäsi suosiotaan
Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on nyt 50 prosenttia. Tällä hetkellä hallituspuolueista suosituin on vihreät 13,9 prosentin kannatuksella. Vihreiden suosiokin on viime kuukausina kääntynyt hienoiseen laskuun.
Vihreät on perussuomalaisten lisäksi onnistunut erottautumaan muista puolueista omalla linjallaan. Hallituksessa vihreät on pitänyt esillä esimerkiksi koulutus- ja ympäristöasioita.
Hallituspuolueista kannatustaan on edellismittauksesta onnistunut nostamaan vain vasemmistoliitto. Puolueen suosio nousi puolella prosenttiyksiköllä ja on nyt 8,4 prosenttia.
Vasemmistoliiton kannatus on hivenen korkeammalla kuin eduskuntavaaleissa.
Vasemmistoliiton kannatus on 8,4 prosenttia. Puheenjohtaja Li Andersson on puolueen opetusministeri. Akseli Muraja / Lehtikuva
Pienet puolueet, pienet muutokset
Pienten puolueiden kannatukseeen ei ole tullut suuria muutoksia. Hallitusviisikkoon kuuluvan RKP:n suosio laski hivenen ja on nyt 3,9 prosenttia.
Oppositiossa olevien kristillisdemokraattien kannatus sen sijaan hieman nousi ja on niin ikään 3,9 prosenttia. Harry Harkimon nyt-liikkeen suosio puolestaan laski 1,2 prosenttiin.
