Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 109292 articles
Browse latest View live

Al-Hol-leiriläisen omainen kertoo Ylelle: Nainen pyysi apua ulkoministeriöstä jo vuosia sitten päästäkseen Isisistä – on tarvittaessa valmis salakuljetuksiin

$
0
0

Ainakin yksi al-Holin leirin suomalaisnainen on ollut tiettävästi yhteydessä Suomen viranomaisiin jo vuosia päästäkseen pois Isisin alueelta.

– Hän on lähettänyt aktiivisesti viestejä Suomeen, pyytänyt apua ja kertonut olosuhteista. Hän lähetti jopa [edelliselle ulkoministerille] Timo Soinille (sin.) sähköpostia, naisen omainen kertoo.

Omaisen mukaan nainen on ollut valmis turvautumaan myös salakuljettajiin alueelta poistumiseksi. Reitti on kuitenkin aina paljastunut tai jotain muuta on mennyt mönkään, ennen kuin hän on lähtenyt vaaralliseen yritykseen.

Yle ei kerro yksityiskohtaisia tietoja naisesta, jotta hän ei ole tunnistettavissa. Al-Holin leirillä naiset ovat yhä Isisin tarkkailussa.

– Hän on ollut selvästi tarkkailun alla kun on kirjoittanut meille Whatsappissa. Sen huomaa edelleenkin, että hän varoo sanomasta mitään pahaa ryhmästä, omainen kertoo.

Salakuljetus on vaihtoehto myös al-Holista poistumiseksi, jos suomalaisviranomaiset eivät päädy hakemaan perheitä pois leiriltä, omainen sanoo. Salakuljetukset sisältävät kuitenkin erittäin paljon riskejä ja ovat erittäin kalliita.

– Me olemme koko hänen Syyriassa olonsa ajan yrittäneet kannustaa, että jos tulee tilaisuus, lähde. On tiedetty, että jos vain pääsee Syyrian alueelta, Suomen valtio auttaa.

Omaisen mukaan nainen ryhtyi katumaan Syyriaan menoaan pian sinne lähtönsä jälkeen.

– Tuli sitten ilmi, että asia ei olekaan niin yksinkertainen, että sieltä voi lähteä pois. Hän on ollut loukussa siinä maassa monta vuotta, omainen sanoo.

Ulkoministeriö ei ota kantaa väitteeseen, että leirillä oleva nainen on pyytänyt heiltä apua vuosien ajan. Ministeriö on kertonut jo vuonna 2014, että heille on tullut avunpyyntöjä Syyrian sota-alueella olevilta suomalaisilta.

Yle ei ole pystynyt varmistamaan naisen kertomusta riippumattomasta lähteestä, mutta on saanut vastaavanlaisia tietoja hänen pyrkimisestään pois alueelta jo vuosia sitten.

Omainen: UM toimitti lapselle lääkettä leiriin

Omaisen mukaan nainen sai apua ulkoministeriön kautta, kun hänen lapsensa kunto heikkeni al-Holin leirillä. Koska nainen ei ollut saanut leiriä hallinnoivilta kurdeilta lääkkeitä sairaalle lapselleen, omainen lähetti sähköpostitse avunpyynnön Suomen ulkoministeriöön.

Seuraavana päivänä naisen teltalle ilmestyi omaisen mukaan kansainvälinen avustustyöntekijä lääkityksen kanssa.

– Ulkoministeriöstä on tullut viestiä, että kaikissa akuuteissa tilanteissa olkaa yhteydessä heihin ja he yrittävät auttaa, omainen sanoo.

Ulkoministeriö ei kommentoi tapausta.

– Meiltä konsuliyksiköstä on kuluneina kuukausina todettu, että Suomi on pyrkinyt kansainvälisten järjestöjen kautta avustamaan leirillä olevia, mutta en voi mennä yksityiskohtiin, sanoo Antti Putkonen, UM:n konsuliasioiden yksikön päällikkö.

– Ulkoministeriö on kaiken aikaa pyrkinyt saamaan tietoa alueelta avustusjärjestöjen kautta. On selvää, että järjestöt toimivat humanitaarisen avun ja omien toimintaperiaatteidensa mukaisesti ja mitään erityispyyntöjä on vaikea toteuttaa heidän kauttaan, Putkonen kommentoi.

Nainen valmis palaamaan huostaanoton ja rikostutkinnan riskistä huolimatta

Nainen pelkää lastensa huostaanottoa mutta on omaisen mukaan silti valmis palaamaan Suomeen. Hän on valmis myös siihen, että häntä tutkitaan rikoksesta epäiltynä.

Omainen luottaa siihen, että viranomaiset osaavat erotella eri naisten ja perheiden tilanteita.

– Kyllähän he ministeriössä sanoivat, että katsovat näitä tapauksia yksilöllisesti. Uskon, että he tekevät myös niin.

Omainen oli kesällä tapaamassa silloista pääministeriä Antti Rinnettä (sd.) ja ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr.). Hän kertoo, että osa omaisista on halunnut itse lähteä al-Holiin hakemaan perheenjäseniään, mutta suomalaisviranomaiset ovat kehottaneet olemaan menemättä alueelle.

– Meidän perheestämme ei kukaan uskalla mennä. Eri asia olisi, jos olisi joku viranomainen mukana, hän sanoo.

Ruotsalainen isoisä kävi keväällä hakemassa seitsemän lapsenlastaan leiriltä ruotsalaisviranomaisten avustuksella.

Nainen tekstiviestissä: En välitä mitä ihmiset ajattelevat minusta

Leirillä oleva nainen viestitti itse Ylelle viikonloppuna pohtivansa, miten suomalaiset suhtautuvat heihin, jos he palaavat.

– Minä henkilökohtaisesti en välitä siitä, mitä ihmiset ajattelevat minusta, hän kirjoitti.

– Uskon että suurin osa suomalaisista, jos ei kaikki, haluavat takaisin. Kuka nyt haluaa elää leirillä (vankilassa)?

– Leirillä on ihan kurjaa ihan oikeesti. Ette voi ikinä ymmärtää.

Toinen leirillä oleva nainen, joka myös on halukas palaamaan, kirjoitti Ylelle pitävänsä lasten erottamista äideistään epäinhimillisenä.

– Monia meitä lähinnä huolestuttaa se, että julkisuudessa on paljon puhetta lasten huostaanottamisesta ja lapsen erottamisesta äideistään, hän kirjoitti viestissään.

– Lapsen erottaminen vanhemmastaan on epäinhimillistä. Suorastaankin sairasta, ottaen huomioon sen, että lapset ovat läpikäyneet kauhean sodan. Lasta ei pidä tämän enempää traumatisoida.

Al-Holin leirillä on Ylen tietojen mukaan 11 Suomesta lähtenyttä naista, joilla on noin 30 lasta. Yle on tavoittanut näistä naisista viime päivinä seitsemän joko suoraan tai omaisten kautta. Heistä kuusi olisi halukkaita tulemaan Suomeen. Yksi on viestittänyt haluavansa jäädä Syyriaan.

Kahden orpolapsen hakuoperaatio Suomeen on jo alkanut.

Lue lisää:

Isis-leirin naiset Ylelle: Kurdiviranomaiset kutsuivat al-Holin suomalaiset kokoon ja hakivat orpolapset

Näin al-Holin lapset aloittavat elämänsä Suomessa – sodan keskellä opitun ideologian purkaminen voi viedä vuosia

Suomi päätti kotiuttaa al-Holin lapset, mutta milloin ja tulevatko äidit mukaan? Tämän tiedämme hallituksen linjauksesta

Psykologiliitto: Al-Holin lapsia ja äitejä ei pidä erottaa toisistaan

Onko Suomi palauttamassa “terroristeja”? 5 olennaista kysymystä al-Holin suomalaisten synnyttämästä turvallisuusuhasta

Ainakin viisi al-Holin leirillä olevaa naista haluaisi palata Suomeen, kertovat Ylen tavoittamat omaiset ja leirillä olevat naiset

Putositko tyystin kärryiltä Haavisto–al-Hol-jupakassa? Ota homma haltuun nopeasti ja lue tämä juttu


Näin al-Holin lapset aloittavat elämänsä Suomessa – sodan keskellä opitun ideologian purkaminen voi viedä vuosia

$
0
0

Kunnat varautuvat vastaanottamaan al-Holin leiriltä palaavia lapsia ja mahdollisesti myös heidän äitejään. Yle Uutiset kertoi keskiviikkoiltana, että lasten evakuointioperaatio on alkanut.

Helsingissä on valmistauduttu jo loppukeväästä lähtien siihen, että Syyrian taistelualueelta voi palata lapsia ja äitejä. Vantaa puolestaan on varautunut tekemään tarvittaessa pikaisia lasten sijoituspäätöksiä.

Monet mediat kertoivat keväällä al-Holin leirillä olevasta Sanna-nimisestä naisesta, jolla on neljä lasta. Sannan on kerrottu olevan Kotkasta kotoisin. Kotkassa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävä Kymsote on valmistautunut siihen, että Syyriasta saattaa tulla lapsia.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kunnat päättävät itsenäisesti, millaista tukea kukin poikkeuksellisista oloista tuleva lapsi – tai perhe – tarvitsee. Kunnissa heitä vastassa ovat esimerkiksi lastensuojeluviranomaiset.

– Tarpeet voivat olla erilaisia. Voi olla fyysisiä terveyspulmia ja varmaankin myös traumakokemuksia. Olennaista on, että lastensuojelu järjestää lapsen ympäristön niin, että se on turvallinen, sanoo sosiaalineuvos Marjo Malja sosiaali- ja terveysministeriöstä.

"Lapset syyttömiä"

Maljan mukaan kunnille ei ole annettu mitään yhteistä yleistä ohjeistusta siitä, miten lapset pitäisi sulauttaa suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tarkoitus kuitenkin on, että arki alkaisi mahdollisimman pian akuuttien tukitoimien jälkeen. Malja pitää tärkeänä, että lasten yksityisyyttä suojataan.

– Lapset ovat syyttömiä tapahtumiin, joiden keskelle he ovat joutuneet. Heitä on tärkeää suojella tarpeettomalta julkisuudelta ja leimaamiselta.

Malja painottaa, että Suomesta löytyy osaamista auttaa hyvin vaikeistakin traumoista kärsiviä lapsia. Mahdollisimman normaali arki mahdollistuu eri toimijoiden ja palveluiden yhteistyöllä. Sisäministeriö on myös julkaissut kaksi vuotta sitten laajan raportin siitä, kuinka taistelualueilta palaavia voidaan tukea.

– Meillä on siinä hyvä tilanne. Perusvarautumisen lisäksi on tieto, että pystymme vastaamaan traumoihin ja osaamista löytyy erilaisiin vaikeisiin tilanteisiin.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ei vielä alkuviikosta tiedetty, millaisia lapsia on tulossa ja kenen kanssa he mahdollisesti tulevat. Kysyimme HUS:lta tiistaina, millä tavalla siellä on varauduttu lasten tuloon.

– En pysty sanomaan, mitä apua he tarvitsevat. Sitä ei voi arvioida tapaamatta lasta. Psyykkistä tilaa on mahdoton arvioida epämääräisten olosuhdetietojen perusteella. Kun puhutaan hyvin traumaattisista oloista tulevista lapsista, ensimmäinen asia on järjestää heille turvallinen arki, kertoi HUS:n lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari.

Edessä pitkä tie

Pelastakaa lapset -järjestö arvioi viimeksi tiistaina Yle Uutisille, että al-Holin lapset ovat olleet massiivisen aivopesun kohteena. Samaa mieltä on rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija, oikeuspsykologi Pia Puolakka.

– Kun ympäristö on rakentunut tietynlaisen ideologian varaan, se ei voi olla vaikuttamatta lapsiin, Puolakka toteaa.

Aivopesulla tarkoitetaan systemaattista, manipuloivaa ja pelon kautta tapahtuvaa mielen muokkausta, jossa henkilölle syötetään erilaisia uskomuksia ja käsityksiä. Tiedossa ei ole, missä vaiheessa se on al-Holin lasten kohdalla alkanut. Puolakka arvioi, että tapaukset ovat joka tapauksessa haastavia ja pitkäkestoinen ammattiapu on tarpeen.

– Lasten avuntarvetta ei voi vähätellä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa uskomusten syöttäminen alkaa, sitä heikompi on lapsen arviointikyky. Esimerkiksi joissakin uskonlahkoissa se alkaa jo hyvin pienenä, Puolakka toteaa.

Nuori mieli on joustava

Aivopesun "purkaminen" ei Puolakan mukaan ole helppo eikä nopea prosessi. Hän arvioi, että puhutaan ennemmin vuosista kuin kuukausista.

– Riippuu siitä, kuinka kauan on lapsi altistunut ideologialle ja mitä hän on nähnyt. Toisaalta lapsen ja nuoren etu voi olla, että heillä mieli joustaa kumpaankin suuntaan.

Etu on myös se, jos lapsella on ollut kasvuympäristössään joku turvallinen aikuinen. Uskomuksista väittely tai kinastelu ei auta.

– Aluksi pyritään vakauttamaan tilanne. Sen jälkeen voidaan alkaa tarkastella näkemyksiä, joihin lapsi on uskonut ja miksi. Mietitään, voiko niille olla vaihtoehtoja. Kenenkään päätä ei käännetä ilman omaa motivaatiota.

Puolakan mielestä on tärkeää, että lasten vointia seurataan aktiivisesti arjen alettua ja mahdollisiin ongelmiin puututaan ripeästi esimerkiksi koulussa. Yksi hoidollinen keino on varmistaa, että lapsi löytää uusia kiinnostuksen kohteita uudessa elämässään.

– Pois otetun tilalle pitää tarjota jotakin muuta. Näyttää, että elämällä on hyvää tai jopa parempaa tarjottavana kuin aikaisemmin. Muuten lapsi voi menettää elämästään sen vähän merkityksen, joka ideologian kautta on ollut.

Olkiluoto 3 lykkääntyy jälleen – säännöllinen sähköntuotanto alkaa 2021

$
0
0

Olkiluoto 3:n ydinvoimalan valmistuminen siirtyy taas. Laitostoimittaja Areva-Siemens on kertonut Teollisuuden Voimalle päivitetyn valmistumisaikataulun.

Uuden aikataulun mukaan voimala liitetään valtakunnan sähköverkkoon marraskuussa 2020 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa maaliskuussa 2021.

Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöönotto on myöhästynyt lukuisia kertoja. Edellisen aikataulun mukaan voimala piti ottaa käyttöön syyskuussa 2020. Alun perin ydinvoimala piti ottaa käyttöön jo vuonna 2009.

Laitostoimittajan mukaan Olkiluoto 3:n valmistuminen viivästyy tällä kertaa siksi, että järjestelmien testaus on edennyt hitaasti ja varaosista on ollut puutetta. Muun muassa varavoimadieseleiden testiajoissa havaittiin syksyllä 2019 vikaantuneita komponentteja, joita korvaavien varaosien toimitusajat ovat kuukausia.

Reaktorin rakentaminen alkoi Satakunnassa Eurajoella jo vuonna 2005.

Tuntematonta pikkupoikaa Citymarketissa puukottaneella on aiempaa rikoshistoriaa – äärimmäisen harvinainen tapaus

$
0
0

Alle kymmenvuotiasta lasta Tampereella Citymarketissa puukottaneella on aiempaa rikoshistoriaa. Ennen eilistä tekoa häntä ei ole kuitenkaan epäilty henkirikoksen yrittämisestä.

Vuonna 1990 syntynyttä tamperelaista miestä epäillään tapon yrityksestä.

Poliisi esittää miestä vangittavaksi tänään Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Vangitsemisoikeudenkäynti on tänään iltapäivällä.

Mies yritti keskiviikkona lyödä kaksi kertaa alle 10-vuotiasta poikaa ylävartaloon Turtolan Citymarketissa. Pojan isän onnistui estää toinen isku.

Yhdessä paikalle tulleen miehen kanssa hyökkääjä saatiin luopumaan teräaseesta, ja hänet saatiin pidettyä aloillaan poliisin saapumiseen. Epäillyllä ei ole ulkomaalaista taustaa.

Poliisi ei ollut vielä aamulla kuullut epäiltyä. Syytä teolle ei ole tiedossa.

Poika säästyi vammoitta, mutta hänen yllään ollut talvitakki vaurioitui käyttökelvottomaksi. Pojan isä sai lieviä vammoja teräaseesta. Uhrit ja epäilty eivät poliisin mukaan tunteneet toisiaan.

Aiempi tuomio alentuneesti syyntakeisena

Tapon yrityksestä epäilty on aiemmin tuomittu virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Viime vuonna hänet tuomittiin alentuneesti syyntakeisena 60 päiväsakkoon, mistä kertyi maksettavaa 360 euroa.

Tuomion mukaan poliisipartio oli mennyt miehen asunnolle suorittamaan virkatehtävää. Mies ei noudattanut poliisimiesten käskyä, hän löi nyrkillä toista poliisia kasvoihin ja yritti tavoitella toisen virka-asetta.

Uhkaavan ja väkivaltaisen käyttäytymisen johdosta poliisimiehet joutuivat käyttämään etälamautinta ja lopulta raudoittamaan miehen.

Lisäksi miehellä on vuosilta 2008–2010 neljä kappaletta lähestymiskieltoasioita.

Hyvin harvinaista

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin yliopistotutkija Martti Lehti sanoo, että tapaus on hyvin harvinainen. Tuntematon hyökkää harvoin lapsen päälle.

– Lapsiin kohdistuva väkivalta on hyvin harvinaista Suomessa.

Lehden tietojen mukaan tällä vuosikymmenellä ei ole Suomessa ollut yhtään tapausta, jossa tuntematon olisi surmannut lapsen. Suomessa surmataan vuosittain 1-2 lasta, yleensä surmaaja on oma vanhempi.

Henkirikosten määrä on pudonnut Suomessa 2010-luvulla lähes puoleen.

Lue lisää:

Poliisi: Tampereen tapon yrityksen uhri ja epäilty eivät tunteneet toisiaan – Mies yritti puukottaa pikkupoikaa Citymarketissa

Myös Isis-leirin naiset Ylelle: Kurdiviranomaiset kutsuivat al-Holin suomalaiset kokoon ja hakivat orpolapset

$
0
0

Yle on saanut vahvistuksen tiedolle, että kurdiviranomaiset ovat hakeneet suomalaiset orpolapset al-Holin leiriltä Syyriasta.

Torstaiaamuna Yle sai kolmelta al-Holin leirillä olevalta suomalaisnaiselta vahvistuksen, että orpolapset on haettu tiistaina leiristä pois.

Naisten tekstiviestikertomukset tukevat tietoja, jotka Yle sai jo keskiviikkoiltana eräältä Suomessa asuvalta al-Holin leiriläisen omaiselta.

Leirillä oleva henkilö oli kertonut omaiselleen, että kurdiviranomaiset olivat maanantaina koonneet leirin kaikki suomalaiset yhteen. Heidät oli tuolloin muun muassa valokuvattu.

Tekstiviesteissään naiset lisäksi kertovat Ylelle, että heiltä oli otettu sormenjäljet tunnistamista varten.

Seuraavana päivänä suomalaiset oli jälleen kutsuttu leirin portille. Tuolloin kurdit olivat ottaneet kaksi orpolasta mukaansa. Heitä hoitaneet suomalaisnaiset eivät omaisen käsityksen mukaan tienneet etukäteen, että lapset haetaan.

Omaisen mukaan Suomen viranomaiset eivät ole olleet yhteydessä lapsia hoitaneisiin naisiin, eivätkä myöskään häneen. Keskiviikkoaamuna lähettämissään tekstiviesteissä naiset sanovat myös olevansa epätietoisia siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi aiemmin Ylelle, että Suomen viranomaisilla on evakuointioperaatio käynnissä al-Holin leirillä tällä hetkellä, mutta lapset eivät vielä ole suomalaisviranomaisten hallussa. Ensimmäisenä asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.

Haavisto Ylelle: Operaatio al-Holissa menossa, lapsia ei vielä Suomen viranomaisilla – "En osaa sanoa, ketä pystytään auttamaan ensimmäisenä"

Tieto orpolapsista syyskuussa

Yle kertoi ensimmäisenä uutisvälineenä al-Holin leirillä olevista lapsista syyskuussa.

Ylen syyskuussa saamien tietojen mukaan alle kouluikäisten lasten äiti on saanut surmansa Isisin hallitsemalla alueella pari vuotta sitten.

Vanhempi lapsista on tiettävästi kokonaan orpo, hänen molemmat suomalaiset vanhempansa ovat kuolleet.

Nuoremmalla lapsella on eri isä, jonka kohtalosta on ristiriitaista tietoa. Eräiden tietojen mukaan hän olisi kuollut. Epävarmojen tietojen mukaan hän hän olisi kurdihallinnon vankina Syyriassa.

Yle ei julkaise lapsista tai omaisista tunnistettavia tietoja näiden turvallisuuden takia.

Artikkelia täydennetty 19.12.2019 kello 10.29 al-Holin leirillä olevien naisten tektiviestitiedoilla.

Lue lisää:

Näin al-Holin lapset aloittavat elämänsä Suomessa – sodan keskellä opitun ideologian purkaminen voi viedä vuosia

Al-Holin leirillä on kaksi kuolleen suomalaisnaisen lasta – orpojen omaiset ovat vedonneet viranomaisiin, jotta heidät noudettaisiin Suomeen

KHO ei anna Finnpulpille ympäristölupaa sellutehtaan perustamiseksi Kuopioon – Toimitusjohtaja: "Tämä estää muidenkin hankkeiden toteutumisen"

$
0
0

Kuopion Sorsasaloon suunniteltu Finnpulp Oy:n biotuotetehdas ei saa ympäristölupaa. Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut asian ja perustelee päätöstään muun ohessa Kallaveden ekologisella tilalla.

Päätös merkitsee sitä, että Finnpulp ei voi rakentaa Sorsasaloon suunnittelemaansa havusellutehdasta.

– Vaihtoehtoista suunnitelmaa ei ole, sillä keskityimme sataprosenttisesti Kuopion biotuotetehtaan toteuttamiseen. Biotuotetehdashanke on Finnpulpin toimesta lopetettu, Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson kertoo.

Fredrikson uskoo, että kielteisellä päätöksellä on vaikutusta myös tuleviin vastaaviin hankkeisiin Suomessa.

– Uskoisin, ettei sellaisia hankkeita, joihin tarvittaisiin ulkomailta investointeja, tulla näkemään Suomessa. Tämä päätös estää muidenkin hankkeiden toteutumisen, Fredrikson sanoo.

Finnpulpin edustajistoa.
Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson kertoo olevansa pettynyt korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen.Toni Pitkänen / Yle

"Harmittaa niiden puolesta, jotka olisivat voineet saada työtä"

Toteutuessaan tehdas olisi tuonut pysyvästi noin 3 400 työpaikkaa Suomeen, joista noin 1 500 olisi tullut Pohjois-Savoon.

– Jos 1 500 työpaikkaa jää syntymättä maakuntaan ja valmisteluun on käytetty vuosia, niin takaisku on hyvin merkittävä ottamatta mitään kantaa ympäristöasioihin. Mutta ylin viranomainen on nyt näin ympäristöasioista lausunut ja asia on sillä selvä, Pohjois-Savon Elyn ylijohtaja, tänään viimeistä toimistopäiväänsä ennen eläkkeelle siirtymistä viettävä Kari Virranta toteaa.

Itse biosellutehdas olisi työllistänyt 200 henkilöä. Puunkorjuuseen ja metsätalouteen sen työllisyysvaikutus olisi ollut 500 henkeä, tehdaslogistiikan ja tuotannon ylläpitopalveluihin reilut 600 henkeä.

Erilaiset tukipalvelut, kuten laboratorio-, IT- ja taloushallinnon tehtävät olisivat työllistäneet vuosittain noin 130 henkilöä. Rakennusvaiheen vaikutukset olisivat olleet lähes 6 000 henkilötyövuotta.

Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen.
Kuopion kaupungin kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen painottaa, että biotuotetehdashanke olisi ollut merkittävä koko Suomelle.Toni Pitkänen / Yle

– Kaupunki kyllä selviää, sillä emme laskeneet tämän varaan tulevaisuutta. Harmittaa niiden puolesta, jotka olisivat tämän kautta voineet saada työtä, lisää toimentuloa ja niin edelleen, Kuopion kaupungin kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen kertoo.

"Aluetalousvaikutus olisi ollut valtava"

Finnpulpin biotuotetehtaan kustannusarvio oli 1,6 miljardia euroa. Ympäristölupahanke kesti lähes viisi vuotta.

Esimerkiksi Savon ammattiopisto Sakkyssä oli varauduttu Finnpulpin mahdolliseen tuloon. Sakkyllä oli valmius lisätä koulutusta ja oma Finnpulp-tiimi koottuna. Myös opetushallitusta ja opetusministeriötä oli informoitu varautumisesta hankkeeseen.

– Päätös oli yllätys ja olen harmissani sen piristysruiskeen menettämisestä, mitä se olisi tuonut koulutukseen, työpaikkakehitykseen, mittavina parannuksina raide- ja tieliikenteen infraan, lisääntyneenä myyntitulona metsänomistajille sekä kaikille palvelualan, matkailun ja kaupan toimijoille. Aluetalousvaikutus olisi ollut valtava, Savon koulutusyhtymän johtaja Heikki Helve sanoo.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman pitää kielteistä päätöstä ympäristöluvasta odottamattomana ja järkyttävänä.

– Kyllä tämä koettelee tulevaisuudenuskoa metsänomistamisen ja -hoitamisen puolesta. Tämä on metsäalalle suuri taloudellinen menetys, enkä edes ala arvuuttelemaan niitä miljardeja, Sahlman sanoo.

Sekä Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren että Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi ovat pettyneitä kielteiseen ympäristöpäätökseen.

– Päätös pistää vakavasti miettimään millaisia teollisuusinvestointeja Suomeen voi enää tulevaisuudessa suunnitella. Talouden näkökulmasta tämä on iso menetetty mahdollisuus Itä-Suomelle ja koko maalle, Aikio-Tallgren ja Huhtiniemi toteavat kannanotossa.

"Kyllä tämä pieneltä voitolta nyt tuntuu"

KHO:n mukaan Kallaveden ekologinen tila on vaarassa heikentyä vesipuitedirektiivin vastaisesti, jos vesistöön kohdistuva kuormitus vielä nykyisestä kasvaa.

KHO hyväksyi haitankärsijöiden ja ympäristönsuojeluyhdistysten valitukset ja kumosi Vaasan hallinto-oikeuden ja Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökset.

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Helvi Heinonen-Tanski on huojentunut KHO:n päätöksestä.

– Tämä oli juuri sitä mitä halusimme ja tämän takia valitimme korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Olen tyytyväinen päätökseen Kallaveden puolesta, Heinonen-Tanski kertoo.

Finnpulpin tontti.
Finnpulp Oy:n biotuotetehdasta suunniteltiin Kuopion Sorsasaloon.Toni Pitkänen / Yle

Suunnitellun tehdasalueen läheisyydessä asuvan Pasi Tiilikaisen mukaan moni alueen asukas on tyytyväinen päätökseen.

– Kyllä tämä pieneltä voitolta nyt tuntuu. Meillä ei ole mitään työpaikkoja vastaan, mutta paikka oli tässä tapauksessa väärä tehtaalle, Tiilikainen sanoo.

KHO: Vaarana olisi ollut vesistön pilaantuminen

Korkein hallinto-oikeus teki elokuussa katselmuksen Sorsasaloon suunnitellun tehtaan alueelle.

KHO toteaa tiedotteessaan, että tehtaan sijainti sisävesistön eli Kallaveden rannalla olisi sellainen, että tehtaan suuri ja pitkäaikainen lisäkuormitus voisi aiheuttaa merkittävää vesistön pilaantumista.

Finnpulpin biotuotetehtaan tuotantomäärä olisi ollut jopa 1,2 miljoonaa tonnia sellua vuodessa, eli poikkeuksellisen suuri. Tehtaan jätevedet olisi purettu Kallaveden Kelloselälle. Kokonaiskuormitus olisi KHO:n mukaan ollut niin suuri, että vaarana olisi ollut ympäristönsuojelulaissa kielletty merkittävä vesistön pilaantuminen.

Ratkaisussaan KHO kiinnitti huomiota myös Kallavettä koskevaan vesienhoitosuunnitelmaan ja vesienhoidon toimenpideohjelmaan. Ratkaisun taustalla on myös EU:n vesipuitedirektiivi ja sen tulkintaa ohjaava ns. Weser -tuomio. Sen mukaan lupaa ei saa myöntää toimenpiteelle, jonka seurauksena pintavesimuodostelman tila heikkenisi.

– Nähdäkseni KHO on nyt tässä Finnpulp-päätöksessä kytkenyt EU-oikeudesta tulevan vaatimuksen varovaisuusperiaatteeseen ja epävarmuus hankkeen pitkäaikaisvaikutuksista on noussut keskeiseen asemaan, Pohjois-Savon Ely-keskuksen ympäristölakimies Juha Perho kertoo.

KHO:n ratkaisussa viitattu Weser-tapauksessa on kyse EU-tuomioistuimen vuonna 2015 antamasta tuomiosta, jossa käsiteltiin muun muassa sitä, kuinka EU:n vesipolitiikan puitedirektiivissä asetetut vesienhoidon ympäristötavoitteet tulee huomioida yksittäisen hankkeen luvasta päätettäessä kansallisella tasolla.

Lue lisää:

Yli tuhat kuopiolaista on ilmoittautunut vastustamaan miljardiluokan havusellutehtaan perustamista kaupunkiin – Finnpulp: "Ihmetyttää"

Pohjois-Savossa varaudutaan jo maailman suurimman havusellutehtaan työvoimatarpeeseen: "Meillä on valmius lisätä koulutusta"

Jättimäistä sellutehdasta Kuopioon puuhaava Finnpulp rauhoittelee pelkoja ympäristöhaitoista – katso keskiviikkona pidetty yleisötilaisuus

Kauneimmat joululaulut sai kirkossa yllättävän käänteen: kirkkoherra julisti maailmanlopun tulevan vuonna 2040

$
0
0

Lauritsalan kirkossa Lappeenrannassa järjestettyyn perinteiseen Kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen oli kokoontunut viime sunnuntai-iltana täysi kirkkosalillinen seurakuntalaisia. Tunnelma oli mukavan jouluisa, kunnes muutaman joululaulun jälkeen Lauritsalan seurakunnan kirkkoherra Pentti Berg aloitti puheensa.

Puheen kantava teema oli maailmanloppu. Berg muun muassa ilmoitti, että maailmanloppu tulee vuonna 2040. Kaikki ennusmerkit sen kirkkoherra Bergin mukaan kiistatta osoittavat. Berg myös kertoi, että tiedemiehetkin ovat päätyneet maailmanlopun tulevan vuonna 2040. Kirkkoherra kannusti useaan kertaan ihmisiä lukemaan Vanhaa testamenttia, jossa maailmanlopun ennusmerkit on kerrottu.

Kauneimpia joululauluja laulamaan tulleet ihmiset vaikuttivat olevan kirkkoherra Bergin maailmanlopun ilmoituksesta varsin hämmentyneitä.

– Minulla ainakin joulufiilis latistui. Ensimmäistä kertaa tuli sellainen olo, että pitäisikö erota kirkosta kokonaan, jos tämä meininki tällaista on, kertoi lappeenrantalainen nainen tilaisuuden jälkeen.

Kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa mukana olleiden korvaan oli erityisesti jäänyt paatoksellisuus, jolla kirkkoherra noin vartin ajan sanomaansa julisti. Lisäksi ihmetystä herätti tapa korostaa vuotta 2040, jolloin maailmanloppu kirkkoherran mukaan tulee.

– Siellä oli paljon lapsia. Toivottavasti he eivät kovin tarkalla korvalla kuunnelleet, koska paniikkihan siinä muuten iskee. Näin raskas meininki ei kauneimpiin joululauluihin kuulu, toteaa tilaisuudessa ollut nainen.

Kirkkoherra pysyy sanassaan

Lauritsalan seurakunnan kirkkoherra Pentti Berg vahvistaa, että oli puhunut Kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa maailmanlopusta juuri kuvatunkaltaisesti. Hän on edelleen sitä mieltä, että maailmanloppu tulee vuonna 2040.

– Ei se ole mikään uusi asia, että maailmanloppu tulee. Me kristityt olemme tienneet sen aina, sanoo Berg.

Bergin mukaan raamatussa on 120 asiaa, joiden pitää toteutua ennen kuin Jeesus tulee toisen kerran.

– Nyt ne ovat lähestulkoon kaikki tapahtuneet, sanoo Berg.

Yhtenä esimerkkinä Berg kertoo evankeliumin leviämisen maapallolla.

– Teknologian keksinnöt ovat mahdollistaneet sen, että evankeliumi leviää nyt aika vauhdikkaasti. Esimerkiksi radioita on järjestetty kyliin joka puolilla maailmaa, jotta ihmiset voivat kuunnella evankeliumia radioaaltojen välityksellä.

kirkkoherra Pentti Berg
Lauritsalan seurakunnan kirkkoherra Pentti Berg puhui kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa viime sunnuntaina. Lappeenrannan ev.lut. seurakunnat

Kirkkoherra Pentti Berg myös kertoo näkevänsä ympärillään asioita, jotka viestittävät maailmanlopusta. Kehitys on hänen mukaansa mennyt niin nopealla vauhdilla eteenpäin, että jotain on tapahtumassa.

– Näyttää siltä, että pahasti ollaan menty huonoille teille. Luonto iskee takaisin, tuumii Berg.

Berg: tiedemiehet samoilla linjoilla

Kirkkoherra Pentti Berg korostaa, että hän ei ole maailmanlopun kanssa yksin, vaan että hänen mukaansa maailmanlopun tulemisesta vuonna 2040 vallitsee tieteellinen näkemys.

– Ei se minun keksintöni ole. Sen asian ovat tiedemiehetkin saaneet selville, sanoo Berg.

Pentti Berg viittaa Suomen Kuvalehdessä alkuvuodesta julkaistuun laajaan artikkeliin, jossa kerrottiin maapalloa kohdanneista maailmanlopuista. Artikkelin mukaan maailmanloppuja on tähän mennessä ollut viisi, viimeksi 65 miljoonaa vuotta sitten, kun valtava asteroidi iskeytyi maapalloon. Sen seurauksena muun muassa dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon.

Mutta kaikista maailmanlopuista elämä on tähän mennessä selvinnyt.

Artikkeli kertoo tutkijaryhmästä. Se on päätynyt olettamukseen, että nykyisellä vauhdilla ihminen kuluttaa luonnonvarat loppuun ja valtaa maapallon niin, että vuonna 2040 maailma voisi keikahtaa täysin toisenlaiseksi, nopeasti ja peruuttamattomasti.

– Nyt myös tiedemiehet ovat astuneet samoille linjoille, joilla me kristityt olemme olleet jo kauan aikaa. Ei tämä sen kummempaa ole, sanoo kirkkoherra Pentti Berg.

Kirkkoherra Pentti Bergillä on myös keino välttää maailmanloppu. Ihmisen pitää tehdä sovinto jumalansa kanssa. Sitä seuraa vaatimaton elämäntyyli, joka ottaa myös luonnon kantokyvyn huomioon.

– Euroopan kehitys on nyt aika sekavaa. Päätöksiä esimerkiksi ilmastokokouksissa ei pystytä tekemään. Meillä on edessä epävakautta ja isoja ongelmia, sanoo Berg.

Piispa kehottaa harkitsemaan

Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen kertoo, ettei ole kuullut Lauritsalan seurakunnan kirkkoherra Pentti Bergin puhetta.Hän aikoo kuitenkin keskustella asiasta kirkkoherran kanssa.

Piispa Häkkinen on vahvasti sitä mieltä, että kauneimmat joululaulut ja maailmanloppu eivät oikein samaan tilaisuuteen kuulu.

– Papin ammattitaitoa on, että osaa valita oikein tilaisuuden, ottaa huomioon kuulijajoukon ja sovittaa sanat siihen tilanteeseen.

Häkkisen mukaan kirkon kannalta on turha kertoa tarkkaa vuosilukua, jolloin maailmanloppu tulee. Häkkinen kertoo Jeesuksen sanoneen, että vain yksin Isä sen tietää.

– Tuskin yksi kirkkoherra tai piispa maailmanlopun ajankohtaa tietää, sanoo Häkkinen.

Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen
Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkisen mielestä papin pitää tunnistaa, mistä asioista kussakin tilaisuudessa puhuu. Mikko Savolainen / Yle

Lauritsalan kirkon Kauneimmat joululaulut -tapahtumasta oli paikalla olleiden mukaan poistunut paikoin hämmentyneitä ja ahdistuneita ihmisiä. Niin ei piispa Häkkisen mukaan saisi tapahtua.

– Toki toivon, että seurakunnan tilaisuudesta ei ahdistuneena kenenkään tarvitsisi lähteä.

Seppo Häkkisen mukaan Kauneimmat joululaulut on papille ja piispallekin yksi vaikeimmista paikoista puhua.

– Siellä on kirkko täynnä väkeä. Tunnelma on aivan erityinen, ja kuulijajoukkoa on lapsista vanhuksiin.

Ilmaston muuttuminen vakavasti

Maailmanloppu käsitteenä tarkoittaa maailmankaikkeuden, maapallon, elollisen luonnon tai ihmiskunnan tuhoutumisista. Piispa Seppo Häkkinen haluaa selventää sitä kirkon kannalta.

– Kristillisen ajattelussa maailmanloppu tarkoittaa, että tämä maailman aika, sellaisena kuin me sen ymmärrämme, loppuu. Se ei tarkoita sitä, että elämä loppuu, vaan sen jälkeen on viimeinen tuomio, iänkaikkinen kadotus ja elämä. Meidän on vaikea sitä ymmärtää, koska meidät on sidottu tähän aikaan ja tähän ulottuvuuteen, jossa me nyt elämme, kertoo piispa Seppo Häkkinen.

Piispan mukaan on myös hyvä, että kirkkoherra Pentti Bergin puhe on herättänyt ajatuksia. Myös tieteen tekijöiden on Häkkisen mukaan hyvä herättää ihmisiä pohtimaan vakaviakin kysymyksiä maapallon tulevaisuudesta.

– Meillä on elämässä liian paljon itsestäänselvyyksiä ja ehkä liian vastuuttomasti suhtaudumme maapallon tulevaisuuteen.

Häkkinen kannustaa myös kirkkoa omassa opetuksessaan kannustamaan kohtuulliseen elämäntapaan.

– Jatkuvaan kulutukseen ja kasvuun perustuva elämäntapa ei ole kestävää maailman tukevaisuuden kannalta. Meidän ei tule kuitenkaan ahdistua näitten kysymysten ääressä, koska se lamauttaa. Sen sijaan meidän pitää nähdä, että voimme muuttaa tulevaisuutta, vaikuttaa siihen ja että meillä on se toivoa.

Ex-toiminnanjohtajan epäillään kavaltaneen yhdistykseltään yli 200 000 euroa Kouvolassa – varoja käytetty kampaamokäynteihin ja matkoihin

$
0
0

Kouvolassa on selvitetty pitkään keskustan elävöittämiseen keskittyneen Kouvolan Ydinkeskusta -yhdistyksen aikaisempaan toiminnanjohtajaan kohdistuneita väärinkäyttöepäilyksiä.

Poliisin esitutkinta on valmistunut, ja sen aikana rikosepäilyt ovat kasvaneet aiempaa suurempiin mittasuhteisiin.

Yhdistyksen entisen toiminnanjohtajan epäillään kavaltaneen yhdistykselta useita satoja tuhansia euroja. Tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Sari Tiitisen mukaan yhdistykseltä kavallettu summa on yli 200 000 euroa. Alunperin arvioitiin, että kyse olisi mahdollisesti ollut vain kymmenistä tuhansista euroista.

Asiaa tutkitaan törkeänä kavalluksena ja törkeänä kirjanpitorikoksena. Toiminnanjohtajan on epäilty käyttäneen varoja luvatta esimerkiksi matkalaskuihin ja kampaamokäynteihin.

Talousepäselvyyksiin liittyvä rikostutkinta on siirtynyt syyteharkintaan. Poliisin esitutkinta valmistui lokakuussa.

Asian uusimmasta käänteestä uutisoi ensin Kouvolan Sanomat.

Pitkä esitutkinta

Poliisin tutki kirjanpitoepäselvyyksiä pitkään. Esitutkinnan aikana on kuultu useita eri henkilöitä. Yhdistyksen kirjanpitoaineisto tutkittiin viiden vuoden ajalta, vuosilta 2013–2017.

Asia tuli poliisille jo kaksi vuotta sitten, vuoden 2017 loppupuolella. Epäilyt taloussotkusta käynnistyivät, kun Kouvolan Ydinkeskusta ry:n toiminnanjohtaja vaihtui. Uusi toiminnanjohtaja huomasi epäselvyyksiä taloudenpidossa ja kertoi asiasta yhdistyksen hallitukselle.

Väärinkäytösepäilyt nousivat esille Ydinkeskusta ry:n teettämässä erityistilintarkastuksessa. Useita satoja tuhansia koskeva summa on merkittävä, koska Kouvolan Ydinkeskusta ry:tä tuetaan verovaroin. Kouvolan kaupungilla on yhteistyösopimus yhdistyksen kanssa. Pelkästään vuosina 2015–2017 kaupunki maksoi sopimuksen mukaista tukea 140 000 euroa yhdistykselle.

Lisäksi yhdistys on saanut kaupungilta tukea Kouvolan keskustassa järjestettävien tapahtumien, kuten Taiteiden yön, järjestämiseen.

Vuosittain Kouvolan Ydinkeskusta ry:n läpi virtaa 200 000–300 000 euroa. Rahavirta muodostuu pääosin jäsenmaksuista, vuokratuloista ja kaupungin maksamasta rahasta.

Lue lisää: Verorahoja hukkui matkoihin ja kampaajakäynteihin – Kouvola ihmeissään harvinaisesta taloussotkusta


Yliopiston työntekijää epäillään alaisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista Mikkelissä

$
0
0

Mikkelissä yliopiston henkilökuntaan kuulunutta keski-ikäistä miestä epäillään alaisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.

Poliisi vahvistaa Ylelle, että epäilty on työskennellyt merkittävässä asemassa Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston Mikkelin yksikössä. Epäillyn kotiyliopistosta uutisoi myös Etelä-Saimaa.

Mahdollisia uhreja on useita, ja teot ovat tapahtuneet useamman vuoden aikana, kertoo tutkinnanjohtaja Timo Häkkinen.

Poliisitutkinta asiassa on alkuvaiheessa. Poliisi on puhuttanut useita ihmisiä, tehnyt etsintöjä ja aloittanut tietoteknistä tutkintaa.

Mikkelissä toimivassa yliopistokeskuksessa on yhteensä 130 työntekijää.

Mikkelin yliopistokeskus on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, LUT-yliopiston ja Mikkelin kaupungin väliseen sopimukseen perustuva verkostomallinen tiedeyhteisö.

Ruotsi suututti Kiinan – Nyt Kiina iskee kauppasuhteisiin

$
0
0

Ruotsin ja Kiinan pitkän aikaa heikentyneet suhteet saivat uuden käänteen, kun Kiina ilmoitti peruneensa kahden kauppavaltuuskunnan matkan Ruotsiin.

Kiinan Ruotsin suurlähettiläs kertoi asiasta torstai-iltana.

Kiinalle viimeinen pisara näyttää olleen Ruotsin päätös antaa sananvapauspalkinto 55-vuotiaalle kiinalaisruotsalaiselle Gui Minhaille marraskuussa.

Gui on ollut yksi honkongilaisen, Kiinan elittiä arvostelleen kustantamon omistajista sekä kirjakauppias.

Erikoinen katoaminen

Ruotsin kansalaisuuden 1990-luvun alussa saanut Gui Minhai katosi Thaimaassa Pattayalla vuonna 2015. Myös neljä hänen kollegaansa katosi samoihin aikoihin.

Vuonna 2016 Kiinan valtiollinen televisio esitti videonauhoituksen, joissa Gui tunnusti ajaneensa humalassa ja aiheuttaneensa 23-vuotiaan naisen kuoleman Ningbon kaupungissa vuonna 2003.

Gui sanoi palanneensa vapaaehtoisesti Kiinaan kärsiäkseen tuomion teostaan.

Ihmisoikeusjärjestöt epäilivät, että Gui antoi lausunnon pakon edessä.

Guin neljä kollegaa vapautettiin sittemmin. Myös hän itse pääsi vapaaksi vuonna 2017, mutta hänen tyttärensä, Angela Guin mukaan Gui pidätettiin myöhemmin uudestaan luotijunassa, jossa hän oli kahden ruotsalaisdiplomaatin seurassa.

Kiina vahvisti myöhemmin epäilevänsä Guita valtionsalaisuuksien vuotamisesta.

Myös kauppaneuvottelujen jatkuminen epävarmaa

Kauppavaltuuskuntien matkojen peruminen ei ole ainoa vastatoimi, johon Kiina on ryhtynyt. Ruotsin ulkoministeriö kertoi aiemmin, että Kiina on siirtänyt joulukuulle suunnitellut maiden väliset kauppaneuvottelut hamaan tulevaisuuteen.

Kiinalla ei ole suurlähettilään mukaan aikomusta palata neuvottelupöytään.

Kiina on varoittanut Ruotsia seurauksista, mikäli ruotsalaisten asenne Kiinaa kohtaan ei muutu.

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven taas sanoi marraskuussa, että maa ei taivu minkäänlaisten uhkausten edessä.

Kiina on ollut Ruotsin kahdeksanneksi suurin kauppakumppani.

Ruotsin ulkoministeriö kutsui alkuvuodesta Kiinan-suurlähettiläänsä Anna Lindstedtin kotiin ja käynnisti sisäisen tutkinnan tämän toiminnasta.

Lindstedtin kerrotaan järjestäneen ulkoministeriön tietämättä kokouksen, jonne hän oli kutsunut Kiinassa vangittuna olevan kirjakauppiaan tyttären tapaamaan kiinalaisia liikemiehiä.

Lindstedtiä uhkaa jopa kymmenen vuoden vankeustuomio, mikäli hänet todetaan syylliseksi häntä vastaan nostettuihin syytteisiin. Häntä syytetään muun muassa valtakunnan turvallisuuden vaarantamisesta.

Lue lisää:

Ruotsalaisen kirjakustantajan pidätysdraama jatkuu Kiinassa: "Ei halua tavata ruotsalaista lääkäriä"

Australian maastopalot: Kaksi palopelastajaa kuollut, pääministeri sanoi jättävänsä Havaijin-lomansa kesken ja pyysi anteeksi

$
0
0

Australian pääministeri Scott Morrison on esittänyt harvinaisen julkisen anteeksipyynnön ja ilmoittanut keskeyttävänsä lomansa maastopalokriisin takia.

Morrisonin perheloma Havaijilla on herättänyt kiukkua australialaisissa, sillä maassa roihuavat samaan aikaan poikkeuksellisen pahat maastopalot. Morrison ilmoitti lomansa keskeyttämisestä perjantaina pian sen jälkeen, kun kahden vapaaehtoisen palopelastajan kerrottiin kuolleen sammutustehtävissä.

Kuolleet olivat kolmikymppisiä miehiä, molemmat pienen lapsen isiä. He kuolivat, kun puu kaatui paloauton päälle. Kuusi muuta loukkaantui vakavasti. Syksyn maastopaloissa on kuollut nyt yhteensä kahdeksan ihmistä.

Torstaina Uuden Etelä-Walesin osavaltioon julistettiin viikoksi hätätila palojen takia. Osavaltio on väkiluvultaan Australian suurin, ja siellä sijaitsee maan isoin kaupunki Sydney.

Sydneyssä ilmanlaatu on ollut maastopalojen takia ennennäkemättömän huono, ja hengityssuojaimista on tullut kaupungissa yleinen näky. Hengityselimistön sairauksista kärsiviä ihmisiä on kehotettu pysyttelemään sisätiloissa mahdollisimman paljon.

Australiassa maastopalokausi on jokavuotinen ilmiö, mutta tänä vuonna palot ovat olleet erityisen pahoja ja kestäneet pitkään.

Paloja on vauhdittanut ennätyksellinen helle. Maan ilmatieteen laitoksen mukaan keskiviikkona tehtiin uusi lämpöennätys, kun valtakunnallinen keskilämpötila nousi 41,9 asteeseen. Aiempi, astetta alhaisempi ennätys oli tehty edellispäivänä.

Uuteen Etelä-Walesiin on ennustettu lauantaille kuumaa ja tuulista säätä.

Lue myös:

Australiassa uusi lämpöennätys – Sydneyn lähialueille on julistettu hätätila maastopalojen ja helteiden takia

"Megapalo" riehuu Australiassa useiden maastopalojen yhdistyttyä – Palomiehet varoittavat: Emme saa tilannetta hallintaan

Erkki Liikanen muistelee edesmennyttä ystäväänsä Matti Ahdetta: "Suurten ikäluokkien yksi suurimmista nimistä"

$
0
0

SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri ja Suomen Pankin ex-pääjohtaja Erkki Liikanen muistelee perjantaina edesmennyttä Matti Ahdetta suurella lämmöllä.

Liikanen ja Ahde toimivat samaan aikaan kansanedustajana ja keskeisinä demarivaikuttajina 70-, 80- ja 90-luvuilla.

Liikasen mukaan Ahde kuului 1970-luvulla ensimmäiseen suurten ikäluokkien aaltoon, joka toi paljon uutta ajattelua politiikkaan. Liikanen sanoo, että Ahde kuului siihen ikäpolveen, joka oli rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta ei itse saanut siitä mitään etua.

– 1970-luvulla tehtiin suuria uudistuksia: peruskoululainsäädäntö saatiin toimimaan, mikä oli valtava muutos koulutuksen yhdenvertaisuuden kannalta. Luotiin päivähoitojärjestelmä, jolloin naisetkin pääsivät paremmin työelämään. Luotiin kansanterveyslaki, myös opintotukilaki, Liikanen luettelee vuosikymmenen uudistuksia, joissa Ahde oli keskeisenä vaikuttajana mukana.

Liikanen kuvailee Ahdetta poliitikkona erittäin pitkäjänteiseksi ja periaatteelliseksi.

– Ympäristöministeriön perustamisesta kiisteltiin 10 vuotta, ja hän sai lopulta hankkeen valmiiksi ja hänestä tulikin sitten ensimmäinen ympäristöministeri, Liikanen muistelee.

Liikanen muistuttaa, että Ahde oli politiikan lisäksi mukana monessa muussa, muun muassa merkittävänä toimijana urheilun ja kulttuurin saralla.

– Toinen suuri asia, jossa hän teki valtavan elämäntyön, oli työläisurheiluseurojen keskusjärjestön Suomen Työväen Urheiluliiton (TUL) eheyttäminen.

Ahde toimi TUL:n puheenjohtajana vuosina 1977–1995.

– Ahde oli ehdottomasti suurten ikäluokkien yksi suurimmista nimistä ja monipuolisimmista lahjakkuuksista, Liikanen ylistää.

Erkki Liikanen
Erkki Liikanen kuvailee Ahdetta poliitikkona erittäin pitkäjänteiseksi ja periaatteelliseksi.Kimmo Hiltunen / Yle

"Aivot, osaaminen ja mielikuvitus toimivat täysillä loppuun saakka"

Liikanen ei malta olla mainitsematta myös sitä, miten Ahde oli merkittävässä roolissa, kun eduskuntatyötä muutettiin. Tämä liittyy erityisesti vuosiin 1987–1988, jolloin Ahde toimi eduskunnan puhemiehenä.

Liikanen kertoo, että Ahde jätti puhemiehen tehtävässä jälkensä politiikkaan, joka elää vieläkin.

– Silloin eduskuntaa uudistettiin paljon. Muun muassa keskustelujen käytännöt muuttuivat, kun sovittiin vapaaehtoisesti, että puheenvuoroja lyhennetään. Se elävöitti koko parlamenttia.

Liikanen kertoo, että he olivat Ahteen kanssa läheiset ystävät 50 vuotta.

– Erityisen lämpimästi mielessäni on eräs viime kesän päivä, kun olimme Ahteiden vieraina heidän kesäpaikallaan Pertunmaalla. Hän oli hieno keskustelukumppani, Liikanen muistelee.

Liikanen kertoo, että hän tapasi Ahteen viimeisen kerran tämän vuoden Linnan juhlissa, jonne Ahde saapui sairautensa vuoksi pyörätuolissa.

– Menin tietysti tervehtimään ja vaihdoimme muutaman sanan, mutta siinä hälinässä emme paljon kuulleet toisiamme. Vaikka sairaus näkyi Ahteessa muun muassa laihtumisena, hänen aivot, osaaminen ja mielikuvitus toimivat täysillä loppuun saakka, Liikanen sanoo.

Lue myös:

SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja Matti Ahde on kuollut – Eduskunnassa pidettiin hiljainen hetki

"Tyttö, 8 vuotta, toivoo hiuskoristeita"– lapsiperheiden köyhyys tiivistyy seurakunnan lahjapuussa

$
0
0

Tämän joulupuun oksilla tiivistyy suomalainen lapsiperheköyhyys. Niissä on diakoniatyön perheiltä keräämiä toiveita, vanhempien valistuneita arvauksia omien lastensa lahjatoiveista.

Poika, 6 vuotta, toivoo kirjaa. (ehkä avaruusaiheinen). Tyttö, 8 vuotta, toivoo hiuskoristeita. Tyttö, 12 vuotta, toivoo glitteriä ja jotain meikkiä. Poika, 16 vuotta, toivoo lahjakorttia. Tyttö, 15 vuotta, toivoo elokuvalippuja.

Keskustelu lasten yltiökalliista lahjatoiveista loistaa diakonian lahjapuussa poissaolollaan. Diakoniatyöntekijä Jenni Valta-Sillanpää Hämeenlinna-Vanajan seurakunnasta kertoo, että jos perhe elää minimitoimeentulolla, siitä on vaikea irrottaa mitään ylimääräisiin hankintoihin.

Kun ensimmäiset lelukuvastot tulevat postiluukkuihin marraskuussa, kulutuskiusauksen piiriin joutuvat kaikki lompakon paksuudesta riippumatta.

Kaksi naista nauraa ja asettelee pahvista joulupuuta.
Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan joulukeräys päättyi hyvin. Kaikki lasten ja nuorten lahjatoiveet saatiin lahjoitusvaroin ja ruokakeräys onnistui myös, kertovat Jenni Valta-Sillanpää ja Virpi Kylmälahti seurakunnan diakoniatyöstä. Tarve jatkuu myös joulun jälkeen.Ville Välimäki / Yle

Joulunvieton yltäkylläisyys tuo tuloerot näkyviksi. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia lahjoihin, pitopöytään tai sukulaisten luo matkustamiseen.

– Voi joutua myös sanomaan, ettei meille voi tulla jouluvieraita, sillä ei ole mitään tarjottavaa, kertoo diakoniatyöntekijä Jenni Valta- Sillanpää.

Joulua ei kannata tehdä velaksi

Diakoniatyön lahjoituksena keräämät paketit toivotaan toimistolle niin, että niitä ei paketoida valmiiksi. Myös joulutervehdys tuntemattomalta lahjoittajalta kannattaa jättää pois.

Joulun tuntua perheisiin tuo sekin, että perheessä lahja voidaan paketoida itse. Joulun aika tarvitsee pukin apulaisia.

Halu tehdä joulua omaan perheeseen istuu kuitenkin syvällä. Vuosittain myös diakoniatyössä tulee joulun jälkeen vastaan perheitä, jotka ovat tehneet joulun velkarahalla.

Lasten joulutoiveita askartelukuusessa.
Lasten ja nuorten toiveet lahjojen suhteen ovat maltillisia.Ville Välimäki / Yle

– Sen vaikutukset näkyvät pitkälle kevääseen, kertoo Jenni Valta-Sillanpää.

Perheiden ongelmat ovat usein vyyhti talousongelmia, työttömyyttä ja sairastumiskierrettä. Velaksi tehty joulu vain pahentaa kierteen syvenemistä.

Ongelmat eivät ole ihmisten oma valinta. Sairauskierteestä ei pääsekään eroon, eikä työtä löydy useista yrityksistä huolimatta.

– Joskus pää voi olla jo pinnalla, mutta sitten tulee taas joku uusi asia, ja tilanne palautuu entiselleen, kuvaa Valta-Sillanpää.

Vaikuttavien lahjojen suosio on kasvussa

Tänä vuonna diakoniatyön joulukeräys oli onnistunut. Lasten räätälöidyt lahjatoiveet löysivät hyväntekijänsä, ja ruokakeräykseen on lahjoitettu vielä virallisen keräysajan päätyttyäkin.

– Kaikki toiveet toteutuivat jollain tavalla. Kaikki mitä tulee, menee kyllä käyttöön. Tarvetta on jatkuvasti, kertoo diakoniatyöntekijä Jenni Valta-Sillanpää.

Ihmisten auttamishalu on huomattu myös Hope- Yhdessä ja yhteisesti ry:ssä. Viime vuonna järjestö auttoi 20 000 lasta ja heistä 1 500 sai harrastustukea. Toiminnanjohtaja Eveliina Hostila kertoo, että Hopen avulla voi ostaa ensi vuodeksi jollekin nuorelle harrastuksen. Harrastaminen on järjestön teemavuosi 2020, ja tavoitteena on saada harrastus 1700 lapselle ja nuorelle.

Avustusjärjestöt toivovat ihmisten muistavan, että avuntarve jatkuu perheissä myös joulun jälkeen. Aktiivisuus joulun alla on myönteinen asia: toisten hätään kiinnitetään huomiota.

Joulun alla moni ilmoittautuu mukaan myös vapaaehtoistyöhön, Hope ry:ltä kerrotaan.

Joskus auttaminen voi vahingossa lisätä vähävaraisen tunnetta omasta köyhyydestään.

– Kannattaa ajatella niin, että kuinka itse haluaisi itseään autettavan, jos omalle kohdalle sattuu samanlainen tilanne, sanoo diakoniatyöntekijä Jenni Valta-Sillanpää Hämeenlinna-Vanajan seurakunnasta.

Päivitetty 20.12.2019 klo 9.14: Tarkennettu juttuun Hope ry:n kautta tukea saavien lasten määrä.

Finnpulpin Kuopion biotuotetehdashankkeen kohtaloksi koitui suuruus ja väärä sijainti, arvioi ympäristöoikeuden professori

$
0
0

Vaikka korkein hallinto-oikeus kaatoi Finnpulpin Kuopion biotuotetehdassuunnitelman, voi vastaava hanke silti onnistua muualla Suomessa. Näin arvioi ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta. Toimintaympäristön vakaus on luonnollisesti investoijille tärkeää, mutta Määtän mielestä Finnpulp-päätöstä on ylitulkittu ja samalla luotu turhia pelkoja.

– Kyse on aivan olennaisesti paikasta ja kokoluokasta. Paikka oli yksinkertaisesti tämän kokoluokan hankkeelle väärä. Jossakin toisessa paikassa arviointi olisi voinut olla erilainen. Tästä ei pidä missään tapauksessa vetää johtopäätöstä, että Järvi-Suomessa ei olisi paikkaa tällaiselle hankkeelle.

Korkein hallinto-oikeus kertoi torstaina ratkaisustaan, jonka mukaan Kuopion Sorsasaloon suunniteltu Finnpulpin biotuotetehdas ei saa ympäristölupaa muun muassa siksi, että tehdas olisi vaarantanut Kallaveden ekologisen tilan ja voinut pilata vesistöä merkittävästi. Näin ollen KHO hyväksyi tehdassuunnitelmaa koskevat valitukset ja kumosi samalla Vaasan hallinto-oikeuden ja Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökset.

– Jos Finnpulpin biotuotetehdas olisi toteutunut suunnitelmien mukaan, se olisi ollut poikkeuksellisen suuri. Sen tuotantomäärä olisi ollut jopa 1,2 miljoonaa tonnia sellua vuodessa, totesi KHO.

Finnpulpin havusellutehtaan havainnekuva.
Finnpulpin havusellutehtaan havainnekuva. Finnpulp

Yhtiö tyrmistyi

Finnpulp ilmoitti tuoreeltaan olevansa tyrmistynyt päätöksestä. Tehtaan kustannusarvio oli Finnpulpin mukaan 1,6 miljardia euroa. Valmistuttuaan tehdas olisi työllistänyt 3 400 ihmistä.

– Olemme toimittaneet kaiken tarvittavan ja pyydetyn aineiston viranomaisille ja oikeusasteille lupaprosessin aikana. Siksi päätöksen perusteluissa mainittu väite, ettei Finnpulp ole toimittanut riittäviä selvityksiä, on mahdoton ymmärtää, toimitusjohtaja Martti Fredrikson sanoi torstaina tiedotteessa.

– Tämä merkitsee nykyisen tehdasprojektin päättymistä, mikä on suuri vahinko Suomelle, yhtiön hallituksen puheenjohtaja Niilo Pellonmaa sanoi samassa yhteydessä.

Lue lisää: Finnpulp tyrmistyi KHO:n tyrmäävästä ympäristölupapäätöksestä

Ratkaisu täysin linjassa aiempien kanssa

Tutkijatohtori Tiina Paloniitty Helsingin yliopistosta sanoo, että Finnpulp-päätös opettaa alan toimijoille tarkkuutta ja huolellisuutta siinä, mihin hankkeita suunnitellaan. Näin ollen metsäteollisuuden tulisi nyt tutkia kaikkien tulevien hankkeiden sijainti ja kyseisen vesistön tila ja se, että se ei heikkenisi.

– Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa ei ole mitään yllättävää. Se on täysin johdonmukainen aiemman oikeuskäytännön kanssa sekä EU:ssa että Suomessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun taustalla on myös EU:n vesipuitedirektiivi ja sen tulkintaa ohjaava niin sanottu Weser-tuomio. Sen mukaan lupaa ei saa myöntää toimenpiteelle, jonka seurauksena pintavesimuodostuman tila heikkenisi.

Myös professori Määttä huomauttaa, että KHO:n päätöksen perusteet ovat oikeudellisesti tukevalla pohjalla. Hän pitää jossain määrin yllättävänä, että Finnpulpin suunnitelma meni läpi kahdesta aiemmasta vaiheesta ja kumoutui vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Määttä sanoo, että ei ole yksiselitteistä, milloin merkittävän pilaantumisen vaaran kynnys ylittyy, vaan kyse on tulkinnasta ja erilaisista johtopäätöksistä.

Ympäristönsuojelulaki muuttui vuonna 2015 ja sen myötä ympäristölupamenettely jäykistyi, sanoo Määttä. Se tuskin oli lainlaatijan tarkoitus.

– Niinpä tälle KHO:n päätökselle on siis kaksi syytä: Finnpulpin hankkeen väärä paikka ja ympäristölupajärjestelmän jäykistyminen.

Määttä on sitä mieltä, että viimeksi mainitusta syystä lainsäädäntöä tulisi tarkastella uudelleen ja pohtia, olisiko laissa jotain "fiksattavaa".

Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilonen esitteli havusellutehtaalle suunniteltua paikkaa elokuussa KHO:n puheenjohtaja ja presidentti Kari Kuusiniemelle.
Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilonen esitteli havusellutehtaalle suunniteltua paikkaa elokuussa KHO:n puheenjohtaja ja presidentti Kari Kuusiniemelle.Anne-Pauliina Rytkönen / Yle

Kaikkea ei voi saada

Tiina Paloniitty sanoo, että lupia ei jatkossa kannata hakea niin sanotusti laskevan trendin vesistöihin.

– Jos huomataan, että vesistön laatu on heikkenemässä, sinne ei saa aiheuttaa enää lisäpäästöjä uusilla hankkeilla. Tämä on ollut kristallinkirkasta Weser-tuomiosta vuodesta 2015 saakka. Jos tämä yllättää, tällöin kehottaisin toimijoita hankkimaan parempaa oikeudellista osaamista hankesuunnittelun aivan varhaisimmasta vaiheesta asti.

Olennaista Paloniityn mukaan on, että mikään uusi hanke ei saisi heikentää vesistön laatua. Käytännössä esimerkiksi uudet tuotantolaitokset aiheuttavat joka tapauksessa jonkin verran päästöjä. Siksi tutkijayhteisössä pohditaan erilaisten kompensaatiokeinojen mahdollisuuksia eli toimenpiteitä, joilla haitallisten päästöjen kokonaisvaikutusta voitaisiin pienentää.

– On ilmiselvää, että nykyisen EU-vesiensuojelulainsäädännön voimassa ollessa kaikkea ei voi saada. On valittava, halutaanko turvetuotantoa, biotuotetehtaita, kalankasvatusta vai maataloutta. Tämä on iso kysymys, poliittinen kysymys, ja ymmärrän, että metsäteollisuuden toimijat ovat turhautuneita, koska ne kohtaavat asian tämän ratkaisun myötä.

Metsäteollisuus kyseenalaistaa lainsäädännön

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen pitää hämmästyttävänä, että Suomeen suunniteltu miljardiluokan huippumoderni tehdas, joka olisi käyttänyt parasta mahdollista teknologiaa, ei mene ympäristölainsäädännön ja oikeuskäytännön vuoksi läpi.

– Päätös on nyt tehty, ja sen mukaan mennään, mutta voi kysyä, onko lainsäädäntö ajan tasalla, jos ei toimialan parhaalla mahdollisella teknologialla pystytä tehtaita toteuttamaan.

Jaatista häiritsee suomalaisessa metsien käytön rajoittamiseen liittyvässä keskustelussa esiintyvät olettamukset, että kaikki investointisuunnitelmat automaattisesti toteutuisivat tai että olemassa olevia tehtaita ei suljettaisi.

– Kaikki uudet investoinnit eivät tule entisten päälle. Sen lisäksi on oletettu, että vuodesta toiseen markkina vetää ja on ikään kuin ikuinen nousukausi. Näin ei ole.

Metsäteollisuuden ympäristöpäällikkö Fredrik Blomfelt summaa KHO:n ratkaisun vaikutukset sanomalla, että yhden päätöksen perusteella ei voi vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Näin ollen vastaavantapaisille hankkeille voisi olla edellytyksiä jatkossa.

Analyysiyhtiö Inderes arvioi perjantaina, että Finnpulpin hanke ei välttämättä olisi toteutunut, vaikka se olisikin saanut ympäristöluvan. Antti Viljakainen kirjoittaa analyysissaan, että tehtaan rahoituksen järjestymiseen liittyi edelleen epävarmuutta.

Lue lisää:

KHO ei anna Finnpulpille ympäristölupaa sellutehtaan perustamiseksi Kuopioon – Toimitusjohtaja: "Tämä estää muidenkin hankkeiden toteutumisen"

Sellutehtaan rakentaminen kariutui Kuopiossa – iso menetys ja pettymys Suomen suurimmalle vientisatamalle Kotkassa

Yli tuhat kuopiolaista on ilmoittautunut vastustamaan miljardiluokan havusellutehtaan perustamista kaupunkiin – Finnpulp: "Ihmetyttää"

Ruotsiin tuotiin Syyriasta kesällä seitsemän Isis-terroristin orpoa – Näin heitä on kotoutettu: lapsille uudet henkilöllisyydet ja perheet

$
0
0

Patricio Galvez pakkasi matkatavaroita Syyrian-matkaa varten maaliskuussa. Hänen asuntonsa lattialla Göteborgissa lojui hujan hajan lastenkenkiä ja -vaatteita. Hän oli lähdössä etsimään seitsemää orvoksi jäänyttä lastenlastaan al-Holin vankileiriltä.

Kengät ja vaatteet olivat lapsia varten.

Lasten isä oli tunnettu ruotsalais-norjalainen Isis-terroristi Michael Skråmo. Skråmo julkaisi eläessään useita Isisin propagandavideoita, joissa hän kehotti ruotsalaisia muslimeja terrori-iskuihin ja muuttamaan kalifaattiin. Äiti oli Patricio Galvezin tytär, Amanda Gonzales. Kumpikin oli kuollut Syyriassa alkuvuoden aikana.

– Kaikki tietävät, minkälainen järjestö Isis on. Minun taisteluni keskittyy seitsemän viattoman lapsen pelastamiseen. Kaikella tapahtuneella pahalla ei ole mitään tekemistä heidän kanssaan. He ovat viattomia uhreja, sanoi Patricio Galvez Ruotsin television SVT:n haastattelussa ennen lähtöään.

Skråmo ja Gonzales olivat elokuussa 2014 kertoneet lähtevänsä lomamatkalle Turkkiin. Vanhempiensa tietämättä he jatkoivat matkaansa Turkista Syyriaan neljän pienen lapsensa kanssa. Pariskunnan nuorimmat kolme lasta syntyivät Syyriassa.

Galvez katuu mediahuomiota

Galvez kävi taistelua lastenlastensa puolesta näyttävästi omalla nimellään ja kasvoillaan ruotsalaisessa ja kansainvälisessä mediassa pitkin kevättä. Sitä hän katuu nyt.

– Minun ei olisi pitänyt olla niin paljon julkisuudessa. Siihen ei olisi ollut tarvetta, jos eläisimme paremmassa yhteiskunnassa, jossa olisi viisaita ja humaaneja ministereitä, Galvez kirjoittaa Ylelle viestipalvelu Whatsappissa.

Suomessa al-Holin orpolasten omaiset eivät ole halunneet esiintyä julkisuudessa. Sitä Galvez pitää hyvänä. Mediajulkisuus on vaikeuttanut yhteydenpitoa lapsenlapsiin. Galvez tunnistetaan Ruotsissa, ja lapsenlapset, jotka ovat saaneet uudet henkilöllisyydet, voitaisiin mahdollisesti tunnistaa hänen kauttaan.

– En kuitenkaan oikein voi valittaa. Lapset ovat nyt turvassa. He voivat hyvin ja alkavat toipua kaikesta tapahtuneesta, Galvez kertoo.

"Itkin melkein silmät päästäni"

Huhtikuun alussa Patricio Galvez saapui Syyriaan etsimään lapsenlapsiaan. Hänellä oli tieto, että nuorimmat kolme, 1-, 2- ja 3-vuotiaat, olisivat sairaalahoidossa Hasakan kaupungissa Koillis-Syyriassa. Se on lähin suurempi kaupunki al-Holin leirin lähistöllä, noin 40 kilometrin päässä.

Ruotsissa syntyneet neljä 5–8-vuotiasta lasta olivat Galvezin tiedon mukaan al-Holin vankileirillä.

Syyrian kartta, johon on merkitty Al-Hol, Baghuz ja Damaskos.
Al-Holin leiri on Syyrian kurdien johtamien joukkojen hallinnassa lähellä Irakin rajaa.Leena Luotio / Yle

Galvez onnistui parissa päivässä löytämään nuorimman lapsen syyrialaisesta sairaalasta.

– Hän näytti puolikuolleelta, mutta hän vain nukkui. Otin hänet sängystä, ja hän alkoi kitistä. Aloin puhua hänelle ruotsia. Silloin hän avasi suuret siniset silmänsä ja tuijotti minua, Galvez kertoi SVT:lle.

– Sanoin hänelle: "Isoisä aikoo viedä sinut kotiin, pikku-ukko", ja hän alkoi hymyillä. Itkin melkein silmät päästäni.

Galvezin mukaan kaikki muutkin huoneessa olleet itkivät.

Huhtikuun 8. päivänä SVT kertoi, että isoisä ja kaikki seitsemän lapsenlasta olivat tavanneet toisensa. Tapaamisesta julkaistiin myös yksityishenkilön ottama kuva.

Se on kuin mistä tahansa perhealbumista. Kuvassa kaikki kahdeksan istuvat rivissä sohvalla. Galvez pitää nuorinta lasta sylissään. Muut lapset istuvat isoisänsä molemmin puolin. Lastenlasten kasvot on kuvassa sumennettu. jotta heitä ei tunnistettaisi.

Patricio Galvez lapsenlapsineen.
Kuvakaappaus Ruotsin television kotisivulta. SVT

Galvezin mukaan leiriä hallinnoivat kurdiviranomaiset olivat antaneet hänelle luvan tavata lapset ja luvan myös viedä heidät takaisin Ruotsiin.

Ruotsin hallitus ei kuitenkaan ollut tehnyt päätöstä orpolasten mahdollisesta palauttamisesta. Ulkoministeri Margot Wallström tekisi sen muutamaa päivää myöhemmin.

Keskustelu Ruotsissa kiihtyy

SVT:n jutut orpolapsista al-Holin leirillä, ja isoisän kamppailusta heidän tuomisekseen Ruotsiin herättivät valtavan keskustelun Isis-leirille joutuneiden lasten asemasta Ruotsissa.

Ruotsissa viranomaiset ja järjestöt arvioivat, että al-Holin leirillä on kaiken kaikkiaan noin 60–80 lasta, joiden vanhemmista ainakin toinen on ruotsalainen.

Pian kuvan julkaisun jälkeen Ruotsissa pidettiin ensimmäinen mielenosoitus Galvezin lastenlasten tuomiseksi Ruotsiin. Mediassa alkoi keskustelu leirillä olevien lasten oikeuksista ylipäätään. Pelastakaa lapset -järjestö ja Punainen Risti vaativat lapsien kotiuttamista.

Oikeustieteiljä arvioi, ettei orpolasten kuljettamiselle al-Holin leiriltä Ruotsin konsulaattiin Erbilissä Irakissa ollut oikeudellisia esteitä.

Ulkoministeri Margot Wallström teki avauksen leirilasten kotiuttamiseksi jo neljä päivää isoisän ja lastenlasten tapaamisen jälkeen. Hän ei kommentoinut Galvezin tapausta, vaan kirjoitti Facebookissa 12. huhtikuuta yleisesti, että lapset tulisi palauttaa Ruotsiin, jos se olisi mahdollista.

Se on pysynyt hallituksen linjana. Ruotsin hallituksen pohdinnat lasten kohdalla olivat hyvin samantyyppisiä kun Suomen. Se korosti, että lapsien palauttamisesta piti päättää tapauskohtaisesti. Aikuisia Ruotsi ei ole halunnut auttaa palaamaan, eikä Helsingin Sanomien mukaan halua sitä edelleenkään.

Lapset pääsevät kotiin

Ruotsin hallitus ja viranomaiset toimivat lopulta kaikessa hiljaisuudessa.

Toukokuun 8. päivänä Ruotsin ulkoministeriö vahvisti, että Galvezin lapsenlapset oli kuljetettu al-Holin leiriltä Syyriasta Erbiliin Irakiin.

Galvez oli odottanut lapsien kohtalon ratkeamista Erbilissä noin kuukauden ajan. Hän sai heidät hoteisiinsa erbililäisessä hotellissa.

– He nukkuivat hyvin, mutta pienin heräsi aika usein. En ole nukkunut paljonkaan. Oli ehkä virhe antaa heille kaikki leikkikalut kerralla, se villitsi heidät täysin, Galvez kertoi SVT:lle ensimmäisen yhdessä vietetyn yön jälkeen.

Lapset viettivät isoisänsä kanssa Erbilissä viikon. He kävivät lääkärintarkastuksessa, ja Syyriassa syntyneiden lasten henkilöllisyydet tarkistettiin. Lapsille hankittiin tarvittavat matka-asiakirjat.

Patricio Galves
Patricio Galves on helpottunut, kun hän on saanut lapsenlapsensa Ruotsiin. Kuva: Mike Toivonen.Mike Toivonen

Toukokuun puolivälissä isoisä ja lapset lensivät Erbilistä Göteborgiin. Lentoasemalla heitä oli turvallisuussyistä vastassa poliisi. Vastuun orpolasten tilanteen selvittämisestä ottivat kuitenkin Göteborgin sosiaaliviranomaiset. Koska lasten huoltajat olivat kuolleet, heidät sijoitettiin kunnalliseen hoitokotiin.

Tarkoituksena oli selvittää, mitä apua he tarvitsevat ja kuka ryhtyisi heidän edunvalvojakseen. Sosiaaliviranomaisten kommentoivat lasten tilannetta niukin sanakääntein yksilön suojan vuoksi.

– Yleisesti voin sanoa, että teemme aina turva-arvion lapsista, joilla ei ole huoltajaa. Heihin voi kohdistua uhkaa. Se voi johtaa huostaanottoon ja siihen, että heidän henkilötietonsa suojataan, kertoi sosiaalitoimen tiedottaja Ing-Marie Larsson sanomalehti Göteborgs-Postenille.

Galvez sai tavata lapsia kerran viikossa.

Lapset sijoitettu eri perheisiin

Vähitellen julkisuusrumba on Patricio Galvezin lastenlasten ympärillä hiljentynyt. Galvez esiintyi julkisuudessa vielä joitakin kertoja kesä- ja heinäkuussa, muun muassa Ylen A-studiossa.

Katso video: Ruotsalaisisoisä kuvailee al-Holin Isis-leirin olosuhteita Ylelle: “Lapset ovat kokeneet todellisen helvetin”

Syksyllä Galvezin lapsenlapsista ei kirjoitettu juuri mitään. Mutta marraskuussa sanomalehti Dagens Nyheter julkaisi haastattelun lasten edunvalvojasta. Tämä esiintyi lehdessä nimettömänä lasten suojelemiseksi.

Lapset olivat saamassa uudet henkilöllisyydet ja perheet. Heidät sijoitettaisiin joihinkin eri perheisiin. Mitä isoisä Patricio Galvez ajattelee siitä, onko hän yhä yhteydessä lapsiin?

– Kyllä. Aion aina pitää heihin yhteyttä. Mutta en voi tehdä sitä siinä määrin kuin haluaisin. Tai kuin he haluaisivat, Galvez kirjoittaa Ylelle Whatsappissa.

– Miten he viihtyvät uusissa perheissään? Ovatko he sopeutuneet?

– Sitä minun on vaikea sanoa. Vaikeinta tapauksessamme on, että heitä on niin paljon. Heitä on seitsemän, ja heidät on erotettu toisistaan. Vaikeinta on ylläpitää yhteyttä heidän välillään! Kaikilla perheillä on omat verkostonsa, ja se tekee siitä vaikeaa.

Galvez kuitenkin korostaa, että tärkeintä on, että lapset ovat turvassa.

– Jos he olisivat jääneet Syyriaan, joku heistä olisi varmasti kuollut.

Ruotsin hallitus ei ole auttanut muita al-Holin leirillä olevia ruotsalaislapsia kotiin.

Juttu perustuu lyhyen Whatsapp-haastattelun lisäksi Ruotsin television, sanomalehti Dagens Nyheterin ja Expressenin huhti- ja kesäkuun välillä julkaisemiin lukuisiin artikkeleihin Patricio Galvezin taistelusta lastenlastensa palauttamiseksi Ruotsiin.

Lue lisää:

Myös Isis-leirin naiset Ylelle: Kurdiviranomaiset kutsuivat al-Holin suomalaiset kokoon ja hakivat orpolapset

Konsulikyydillä kotimaahan: Näin muut Pohjoismaat ovat onnistuneet hakemaan Isis-taistelijoiden lapsia Syyrian leireiltä

Ruotsalaisen Isis-terroristin lapset pelastettiin Syyriasta – kärsivät aliravitsemuksesta, yksivuotias painoi alle kolme kiloa

Ruotsalais-norjalaisen Isis-terroristin seitsemän lasta pääsivät kotiin Göteborgiin


Ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo hävisi oikeusjutun Iisalmen seurakunnan entistä kirkkoherraa vastaan

$
0
0

Pohjois-Savon käräjäoikeus on hylännyt Iisalmen ortodoksisen seurakunnan entistä kirkkoherraa Elias Huurinaista vastaan nostetun syytteen pakottamisesta.

Ortodoksisen kirkonarkkipiispa Leo syytti Huurinaista siitä, että tämä uhkasi pakottamisella arkkipiispaa julkistamaan Konstantinopolin patriarkka Bartolomeukselta arkkipiispalle tulleen kirjeen.

Patriarkka Bartolomeus pyysi kirjeessä Leon esimiehenä, että Huurinaiselle pitäisi antaa rauha ja häntä vastaan käynnissä olevat oikeusjutut pitäisi lopettaa. Kirjeessä tuotiin esiin myös, että ortodoksinen kirkko kärsii arkkipiispan toimista ja asettaa uskovaiset, papiston sekä kirkon julkisuudessa epäilyttävään valoon.

Patriarkalla on mahdollisuus vaikuttaa suoraan arkkipiispan toimintaan ja tarvittaessa vapauttaa hänet arkkipiispan tehtävästä.

Taustalla aiemmat oikeudenkäynnit

Patriarkka Bartolomeuksen kirjeessä mainitut oikeudenkäynnit liittyivät Iisalmessa Huurinaisen johtaman Evakkosäätiön taloudenpitoon. Vyyhteen liittyen juttuja on käsitelty käräjäoikeudessa sekä hallinto-oikeudessa(siirryt toiseen palveluun) (Seurakuntalainen.fi).

Käräjäoikeuden nyt antamassa tuoreimmassa päätöksessä käydään kokonaisuuden taustatietoina läpi useita toimia, joita arkkipiispa Leo on kohdistanut Huurinaiseen tai ollut niissä taustavaikuttajna, ja jotka on todettu virheellisiksi ja aiheettomiksi. Huurinaiseen on kohdistettu useita aiheettomaksi todettuja rikosepäilyjä sekä siviilioikeudellisia kanteita.

Oikeus toteaa pakottamissyytteestä, että esitetyn näytön perusteella Huurinaisen tavoite on ollut saada vastaus sähköpostitiedusteluun siitä, mihin toimenpiteisiin arkkipiispa Leo aikoo ryhtyä patriarkan kirjeen johdosta tai saada arkkipiispa Leo luopumaan oikeudenkäynneistä.

Näin ollen käräjäoikeus totesi, että Huurinaisen tavoitteena ei ole ollut kirjeen julkaiseminen, joten hän ei ole syyllistynyt pakottamiseen.

Koska syyte hylätään, valtio korvaa Huurinaiselle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut, runsaat 6 500 euroa.

Lisää vangitsemisia liittyen Espoon maanantaiseen poliisioperaatioon – vangittuja kaikkiaan nyt viisi

$
0
0

Helsingin käräjäoikeus vangitsi tänään perjantaina lisää henkilöitä liittyen maanantaiseen Espoon poliisioperaatioon. Tänään vangittiin kolme epäiltyä ja eilen torstaina kaksi.

Miehiä epäillään muun muassa törkeistä huumausainerikoksista ja törkeästä ryöstön yrityksestä.

Tutkinnan alkuvaiheessa otettiin kiinni kuusi henkilöä, viisi Helsingin Eteläsatamassa ja yksi muualla. Aluksi kaikkien epäiltyjen syntyperä vaikutti olevan Balkanin alueella Albaniassa, mutta Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan näin ei ole. Lisäksi tutkinnan alkuvaiheessa epäiltyjen kerrottiin olevan Ruotsin, Tanskan ja Albanian kansalaisia.

Kiinniotetuista yksi Suomessa asuva albanilaislähtöinen epäilty vapautettiin.

Poliisi arvioi aiemmin, että rikos liittyisi albanialaiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tätä ei kuitenkaan voida tutkinnan tässä vaiheessa vahvistaa.

Poliisi jatkaa tapauksen esitutkintaa yhteistyössä KRP:n ja Tullin sekä muiden maiden viranomaisten kanssa.

Maanantaina Espoossa henkilöitä tunkeutui Algol Chemicalsin tiloihin ja hyökkäsi rekkaan, joka oli purkamassa konttia. Poliisi takavarikoi kontista kymmeniä kiloja huumeita, ja miesten tunkeutumisen epäillään liittyvän kyseiseen huume-erään. Kemikaaliyhtiön ei epäillä liittyvän rikokseen.

Tarkennettu 20.12.2019 klo 13.36: Tarkennettu epäiltyjen syntyperää koskeva kohta.

Maalittaminen ja pahoinpitelyt vaanivat vanginvartijaa – Syyttäjä hakee vankiloissakin toimivan, aseistautuneen UB-jengin lopettamista

$
0
0

Rikollisjengi UB:n eli United Brotherhoodin ja sen alajärjestö Bad Unionin ympäri Suomen levittäytyvät rikostutkinnat ja oikeudenkäynnit etenevät oikeuteen Turussa jo ensi vuoden alussa.

Vuoden alussa oikeus alkaa puida juttua, jossa rikollisjengi UB on poliisin mukaan kuljettanut ja levittänyt suuria määriä huumeita Turun Saramäen vankilaan.

Poliisin mukaan UB on hoitanut koko ketjua huumehankinnasta ja aineiden Turun vankilaan kuljettamisesta huumeiden levitykseen ja myyntiin.

Poliisin syksyisen tiedotustilaisuuden mukaan UB:n valta vankiloissa on kasvanut. Jengi on painostanut vankilan muita vankeja ja heidän omaisiaan.

Heti vuoden alusta Itä-Uudemaan käräjäoikeus saa käsiteltäväkseen myös kanteen, jossa syyttäjä ja poliisihallitus hakevat liivijengi-UB:n lakkauttamista.

Lakkauttamisperuste on muun muassa rikollisryhmän sotilaallinen järjestäytyminen ja jykevä aseistautuminen.

Rikollisjärjestöjä ovat muualla Euroopassa lakkauttaneet muun muassa Saksa, Tanska ja Alankomaat.

Viime syksynä toteutuneen UB-suuriskun jäljiltä poliisi on alkanut saada myös esitutkintojaan valmiiksi eri puolilla maata.

Vuoden alussa valmistuu esimerkiksi Helsingin ja Tuusulan seudun UB-juttu ja sen osana Turkuun ulottuva kiristystutkinta.

Eri puolilla maata operoiva syyttäjäryhmä haluaa ottaa oikeudenkäynneissä käyttöön myös niin sanotun koventamisperusteen. Toteutuessaan tuomion ankaroittamisperuste tietää kolmasosan lisäystä tuomioon.

Vankiloissa tilanne päälaellaan: pelkääjävankien määrä lisääntynyt

Suomen vankiloissa UB-ryhmä on poliisin mukaan saavuttanut vaikutusvaltaa ainakin Turun ja Riihimäen vankiloissa.

Poliisin mukaan UB on pitänyt vankiloissa yllä väkivallan uhkaa muiden vankien ja omaisten kiristämiseen. Myös vankien välinen väkivalta on lisääntynyt.

Viime aikoina myös Vankilavirkailijain Liitto on ollut huolissaan jäsenistöönsä eli vankiloiden henkilökuntaan kohdistuvasta maalittamisesta ja virkamiesten turvallisuudesta.

Vankilavirkailijain Liiton tiedotteessa suomitaan oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia (r.) siitä, ettei hän olisi reagoinut virkamiehiin kohdistuneisiin pahoinpitelyihin eikä vankien väliseen lisääntyneeseen väkivaltaan.

Ministeri on nyt vastannut viestiin ja vakuuttaa, että järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen puututaan nykyistä vahvemmin.

Turun vankilan vartija ja Vankilavirkailijain Liiton hallituksen jäsen Pekka Puolitaival kertoo maalittamisesta.

– Henkilökunnasta ja heidän omaisistaan koetetaan hankkia tietoa, jota pyritään käyttämään hyväksi. Rikolliset tekevät myös jatkuvalla syötöllä kanteluita virkamiehistä. Vartijoiden päätöksentekoon koetetaan näin vaikuttaa.

Puolitaival kertoo, että vaikka työ muurien sisäpuolella on pääsääntöisesti turvallista, myös vankiloiden säästöjen aiheuttama liian vähäinen henkilöstömäärä luo turvattomuutta.

Yli 30 vuoden kokemuksella puhuvan Puolitaipaleen mukaan vankiloiden suljetuilla osastoilla on nyt aiempaa enemmän "pelkääjävankeja".

– Koko systeemi on mennyt päälaelleen. Ennen suljetulle laitettiin vangit, jotka ovat niin sanotusti hankalia. Nykyään siellä on niitä, joilla on rajoituksia tutkintasyistä sekä "pelkääjiä".

Pelkääjien määrään on vaikuttanut jengiytyminen vankilassa.

– Varmasti on vaikuttanut, sillä pelkääjiä on nykyään hyvin paljon.

Vaarallisille vangeille on tulossa omat osastot, kertoo Rikosseuraamuslaitos eli RISE. Osastojen sijoituspaikoiksi on kaavailtu alustavasti Turkua, Riihimäkeä ja Sukevaa.

Puolitaival pitää vaarallisten vankien omia osastoja mainiona uudistuksena.

Saramäen vankila Turussa.
Vartija Pekka Puolitaival penää vangeille "lusimisrauhaa". Kuvassa sellejä Turun Saramäen vankilassa. Arkistokuva.Kalle Mäkelä / Yle

– Se on hyvä askel. Annetaan lusimisrauha niille, jotka vankeusrangaistuksensa rauhassa haluavat suorittaa. Taataan rauha vankilassa kaikille.

Puolitaipaleen mukaan myös henkilökunnan turvatarkastukset ja vaatteiden alle näkevät "bodyskannerit" olisivat hyvä uudistus. Myös niitä kaavaillaan RISEn mukaan vankilaan – siis jos jostain löytyisi rahaa.

– Ne luovat oikeusturvaa henkilökunnalle. Naapurimaissa tällaisia käytäntöjä on ollut jo tovin. On mielestäni hyvä, kun tiedetään, että koko henkilökunta, kaikki vierailijat ja lomailevat vangit tarkistetaan mennen tullen.

Puolitaipaleen mukaan kaikkien vankilassa kulkijoiden tarkastaminen pienentää rikollisryhmien mahdollisuutta kiristää vankilassa ja ulkopuolella liikkuvia.

Pahoinpitelyt ja pula riittävästä väestä huolestuttaa

Rise kertoo lähettäneensä vankiloihin tiedotteen sekä keväällä että syksyn alussa. Tiedotteessa kerrottiin, että väkivallan uhka vankiloissa on kohonnut.

Turun vankilan vartija Pekka Puolitaival ei väitä, että vartijoiden pahoinpitelyt olisivat vankiloissa lisääntyneet.

– Pahoinpitelyitä on sen sijaan tapahtunut vankiloiden ulkopuolella. On huolestuttavaa, että puolen vuoden sisällä on tapahtunut kahdeksan pahoinpitelyä. Onhan se huomattava lisäys.

Puolitaival yhtyy myös syyttäjän näkemykseen, että rikollisjengit ovat sotilaallisesti järjestäytyneitä.

– Onhan se toki organisoitu ryhmä. Ja päämääränä on mahdollisimman iso raha, jolla toimintaa voidaan pyörittää.

Saramäen vankila Turussa.
Vartija Pekka Puolitaival kertoo, että henkilökunnan pahoinpitelyjä on tapahtunut vankilan muurien ulkopuolella aiempaa enemmän. Arkistokuva Turun Saramäen vankilasta.Kalle Mäkelä / Yle

Vartija Pekka Puolitaival luettelee myös muita henkilökunnan huolenaiheita – aiheita, jotka eivät liity mitenkään rikollisjengeihin.

– Rikosseuraamuslaitoksen rahankäyttö ja ulkoistukset huolestuttavat. Koko ruokahuolto ja kiinteistöhuolto on ulkoistettu ja uudistus on käynyt kalliiksi. Rahaa pitäisi riittää paremmin käytännön toimintaan.

Vartija ei unohda muurien sisäpuolella rangaistustaan suorittavaa vankia.

– Vankien työtoimintaa ajetaan koko ajan alas. Se on surullista. Jos vangista pitää tehdä yhteiskuntakelpoinen, työ on se asia, jota ihminen tarvitsee pärjätäkseen elämässä.

Lue lisää:

Näin toimii Suomen vaarallisimpana pidetty rikollisryhmä: "farmijoukkue" hoitaa likaiset työt, huipulla on maaseudun rauhassa asuva mies

Viranomaiset: Liivijengi ottanut valtaa vankiloissa – käyttää raakaa väkivaltaa ja pakottaa omaisia huumekuriireiksi

Ranskalainen tuomioistuin: Teleyhtiö Orange ja sen johtajat olivat vastuussa työntekijöiden itsemurhista

$
0
0

Ranskalaisen tuomioistuimen mukaan teleyhtiö Orange, sen entinen toimitusjohtaja Didier Lombard ja kaksi muuta johtajaa ovat vastuussa työntekijöiden itsemurhien sarjasta. Itsemurhat tapahtuivat noin kymmenen vuotta sitten yhtiön uudelleenjärjestelyn aikaan.

Työnantajan harjoittama ”henkinen häirintä” johti itsemurhiin, tuomioistuin katsoi.

Tuomioistuin määräsi Lombardille vuoden vankeutta, josta kahdeksan kuukautta ehdollisena, sekä 15 000 euron sakot. Entinen varatoimitusjohtaja ja HR-johtaja saivat samanlaiset tuomiot.

Orangelle määrättiin 75 000 euron sakot. Yhtiö oli tapahtumien aikaan nimeltään France Telecom.

Uutistoimisto AP:n mukaan oikeudenkäynti keskittyi 39 tapaukseen vuosilta 2006–2009. 19 työntekijää oli tehnyt itsemurhan, 12 yrittänyt sitä ja 8 masentunut vakavasti.

France Telecom oli tuolloin vastikään yksityistetty, ja johtajat vetivät läpi kovaa uudelleenjärjestelyohjelmaa, jonka tavoitteena oli vähentää 22 000 työntekijää ja uudelleenkouluttaa 10 000.

Vuonna 2010 tehdyn raportin mukaan työntekijöitä muun muassa pakotettiin uusiin tehtäviin kaukana oleviin kaupunkeihin ja heille annettiin mahdottomia tavoitteita.

AP:n mukaan Lombard, nyt 77, oli myöntänyt oikeudenkäynnin aikana, että hän oli tehnyt virheen sanoessaan vuonna 2006, että halusi työntekijöiden lähtevän "joko ovesta tai ikkunasta".

Aki Kaurismäen valtakausi on ohi – Kriitikot valitsivat Hymyilevän miehen 2010-luvun parhaaksi kotimaiseksi elokuvaksi

$
0
0

Elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen on hymyilevä mies. Elokuvakriitikot ovat äänestäneet hänen esikoiselokuvansa vuosikymmenen parhaaksi kotimaiseksi elokuvaksi. Hymyilevä mies (2016) oli Ylen kyselyn ylivoimainen voittaja.

– Rupesin heti tästä kuultuani listaamaan, että mitäs kaikkia muita elokuvia olikaan. Että olenko samaa mieltä, Kuosmanen sanoo.

– Hyvältä se tietenkin tuntuu. Kyllähän se on lämmittävä uutinen.

Kyselyyn osallistui 34 elokuvakriitikkoa ja -toimittajaa, jotka saivat ehdottaa kolmea pitkää fiktioelokuvaa vuosikymmenen parhaaksi.

2010-luvun parhaat kotimaiset elokuvat ovat:

1. Hymyilevä mies (2016, ohj. Juho Kuosmanen)

Elokuvasta Hymyilevä mies
Hymyilevää miestä esittää Jarkko Lahti.EPA

22 ääntä

"Kokkolan leipurin" eli nyrkkeilijä Olli Mäen elämän onnellisin päivä toi hänelle tappion kehässä ja voiton rakkaudessa. Ohjaaja Juho Kuosmasen lämminhenkinen mustavalkoinen esikoiselokuva oli kriitikoiden ylivoimainen suosikki. Hymyilevä mies "toi suomalaiseen elokuvaan aivan uudenlaista näkökulmaa ja raikkautta, joka puhalsi yleisesti vallinneen tunkkaisuuden karstat pois", kirjoittaa Keskipohjanmaa-lehden Hannu Björkbacka.

Katso-lehden Tuomas Riskala perustelee, että "Hymyilevä mies laittaa myös yleisönsä hymyilemään, melkein väkisin. Ihana elokuva kaikin tavoin. Hauska, hurmaava ja kerronnaltaan ihailtavan vaivaton, sekä ennen kaikkea pohjattoman inhimillinen."

Helsingin Sanomien Jutta Sarhimaan mukaan "rohkea, taitava ja arvomaailmaltaan aivan poikkeuksellinen teos purkaa historiamme kapeaa mieskuvaa ja kertookin rakkaudesta. Kuosmasen elokuva onnistuu siinä, missä niin usein epäonnistumme: nousemaan pelkän kansallisen sankaritarinan yläpuolelle ja tekemään sen universaalin tenhoavasti, elokuvan taikaa hyväksikäyttäen."

2. Aurora (2019, ohj. Miia Tervo)

Automatkakuva Aurora-elokuvasta
Dionysos Films

8 ääntä.

Miia Tervon esikoiselokuvassa Mimosa Willamon esittämä päihdeongelmainen nuori Aurora etsii iranilaiselle Darianille suomalaista vaimoa auttaakseen häntä saamaan turvapaikan. Helsingin Sanomien Veli-Pekka Lehtonen perustelee Auroralle antamaansa ääntä sillä, että se "on loistava Rovaniemi-elokuva ja myös universaali romanttinen komedia, jossa pohjoiseen hulluuteen ja ankeuteen yhdistyy suurta riemua ja iloa."

"Aurora osoittaa, että raskaita teemoja voi kuvata keveällä otteella", kirjoittaa Svenska Ylen Silja Sahlgren-Fodstad. Aamulehden Antti Selkokarin mukaan "harvassa ovat ne komediat joiden käyttövoimana ovat pakolaisuus ja päihdeongelmat. Lähiökämppien, räkälöiden ja päihdeklinikoiden paaluttamassa elämänpiirissä ei ole turisti- eikä muitakaan kliseitä."

3. Jättiläinen (2016, ohj. Aleksi Salmenperä)

Jani Volanen Pekka Peränä Helsinki-filmin elokuvassa Jättiläinen.
Helsinki-filmi

6 ääntä.

Aleksi Salmenperän kylmäävä trilleri pohtii suomalaista korruptiota. Talvivaaran kaivokseen perustuva elokuva on ohjaajansa mukaan fiktio, joka on totta. Iltasanomien Taneli Topelius kirjoittaa, että "Salmenperän psykologinen trilleri pohjautui tositapahtumiin, mutta elokuvana se tavoitti kauhujen työympäristön mukanaan tuomat jännitteet, joissa vainoharhat sekoittuivat väkevästi kylmääviin faktoihin".

Kyselyssä neljänneksi tuli Teemu Nikin sysimusta komedia Armomurhaaja (2017) viidellä äänellä.

Viidennen sijan jakoivat Pirjo Honkasalon mustavalkoinen urbaani draama Betoniyö (2013), AJ Annilan Neuvostoliitto-epookki Ikitie (2017), JP Valkeapään tuore komedia Koirat eivät käytä housuja (2019), Aleksi Salmenperän pienen budjetin taidonnäyte Tyhjiö (2018) ja Selma Vilhusen esikoiselokuva Tyttö nimeltä Varpu (2016). Ne saivat kukin neljä mainintaa.

Kriitikko Kalle Kinnunen: "Elokuvaohjaajat eivät ole enää vain keski-ikäisiä valkoisia miehiä"

Kalle Kinnunen seisoo Korjaamo-kinon aulassa.
Katriina Laine / Yle

Kyselyn perusteella 2010-luku on nähnyt merkittävän nuorten elokuvantekijöiden esiinmarssin. Ikiajat listoja hallinneen Aki Kaurismäen valtakausi on ohi. Kaurismäen tällä vuosikymmenellä tekemät elokuvat Le Havre (2011) ja Toivon tuolla puolen (2017) saivat kyselyssä kumpikin kolme ääntä.

Myös Aku Louhimiehen jättimenestys Tuntematon sotilas (2017) sai kolme ääntä.

– Nyt on ihan selvästi käynnissä uusien tekijöiden ja uusien äänien esiinmarssi, sanoo elokuvatoimittaja Kalle Kinnunen.

– Elokuvaohjaajat eivät ole pelkästään keski-ikäisiä valkoisia miehiä. Se vaikuttaa todella paljon myös aiheisiin ja siihen, kuinka paljon elokuvat maailmalla kiinnostavat. Monimuotoisuus synnyttää värikkäämpää, kiinnostavampaa ja elinvoimaisempaa elokuvaa.

Kinnusen mukaan elokuvahistoria tuntee samanlaisia syklejä niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

– Tietyin väliajoin maailma muuttuu ja uusia tekijöitä tulee kokonaisina joukkoina esille. Sitten uudet elokuvat saavuttavat kotimaassakin uusia yleisöjä, jotka tulevat vakuuttuneiksi siitä, että suomalainen elokuva ei ollutkaan luutunutta ja "sitä samaa".

Pian päättyvän vuosikymmenen isoksi trendiksi kotimaisessa elokuvassa Kinnunen mainitsee kasvavan kuilun suurten kansallisten elokuvien ja pienempien kansainvälisten elokuvien välillä. Todella suositut elokuvat ovat vielä suositumpia kuin koskaan aikaisemmin, hän sanoo.

Tuntematon sotilas (2017) on tästä ääriesimerkki ja sen saamat miljoona katsojaa jotain täysin ennenkuulumatonta suomalaiselle elokuvalle. Myös se, että elokuva ylittää 500 000 rajan, kuten Mielensäpahoittaja (2014) ja Luokkakokous (2015), on pitkään ollut todella harvinaista.

Samalla kunnianhimoisemmat pienemmän yleisön elokuvat ovat yhä pienempiä. Esimerkiksi iso osa Ylen kyselyssä menestyneistä elokuvista on jäänyt elokuvateattereissa alle 100 000 katsojan ilmiöiksi.

Kinnusen mukaan yleisön on ehkä jopa vaikea löytää pienempien elokuvien pariin, mistä syystä niille etsitään lisää yleisöä maailmalta. Hän uskoo juuri Hymyilevän miehen kansainvälisen menestyksen avanneen ovia myös muille nuoremman polven elokuvantekijöille.

Kuosmasen elokuvan ohella Kinnunen nostaa kansanvälistymisen esimerkeiksi elokuvat Rare Exports (2010), Iron Sky (2012) ja Koirat eivät käytä housuja.

– Olen varma siitä, että kaikki kansainväliset läpimurrot valavat uskoa siihen, että kannattaa tehdä elokuvia, joissa on persoonallinen näkökulma ja joissa on alusta alkaen ajateltu yleisönä koko maailmaa.

Ohjaaja Juho Kuosmanen: "Luojan kiitos tein itselleni rehellisen elokuvan"

Elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen  Bio Rex-elokuvateatterin aulassa.
Katriina Laine / Yle

Hymyilevän miehen menestys alkoi, kun se voitti Cannesin elokuvajuhlien kakkossarjan Un certain regardin pääpalkinnon vuonna 2016. Siitä alkoi suitsutus ja palkintosade, jollaista suomalaisessa elokuvassa on nähty harvoin.

Kuosmanen sanoo elokuvan opettaneen hänet luottamaan omaan ääneensä taiteilijana.

– Mietin alkaisimmeko tehdä elokuvaa, joka vastaisi ihmisten odotuksiin. Vai pitäisinkö oman pääni, että minun mielestäni tällainen elokuva olisi hyvä – ottakaa tai jättäkää. Tehtiin niin, että sain itse toimia mittarina sille, mikä on hyvää ja mikä huonoa.

Tätä nykyä Hymyilevä mies tunnetaan joka puolella Eurooppaa ja jonkin verran kauempanakin. Esimekiksi Oscar-voittaja Moonlightin (2016) ohjaaja Barry Jenkins on elokuvan fani.

– Luojan kiitos tein itselleni rehellistä elokuvaa. Olisi ollut kiusallista jos olisi yrittänyt miellyttää ja elokuva olisi menestynyt. Sitten pitäisi taas miettiä, milloin pääsisin tekemään sen elokuvan, jonka oikeasti haluan tehdä.

Opit tulevat käyttöön Kuosmasen valmisteilla olevassa toisessa pitkässä elokuvassa. Se on saanut innoituksensa Rosa Liksomin Finlandia-palkitusta romaanista Hytti nro 6 (2011).

– Päätin Hymyilevän miehen jälkeen tehdä jotakin tosi helppoa. Kävikin ihan päin vastoin. On tulossa kiinnostavat mutta erittäin haasteelliset kuvaukset ja hyvä niin, ohjaaja sanoo.

Viewing all 109292 articles
Browse latest View live
<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>