Aalto-yliopiston mukaan latvialainen taiteen tohtori Dāvis Sīmanis on loukannut hyvää tietellistä käytäntöä.

Hänet valittiin elokuvaohjauksen professorin tehtävään keväällä 2016.

Sīmanis esitti hakemuksessaan paikkansapitämättömiä tietoja aikaisempien työtehtäviensä pituudesta ja luonteesta. Lisäksi hakemuksessa oli virheellisiä ja puutteellisia tietoja hänen tieteellisestä julkaisutoiminnastaan.

– Hakija tieteellisistä ansioista ei muodostunut oikea kuva, sanoo yliopiston akateemisesta toiminnasta vastaava Kristiina Mäkelä Aalto-yliopistosta.

Yliopisto on kertonut hakumenettelyssä ilmenneistä epäkohdista Internetsivuilla julkaistussa tiedotteessa torstaina.

Erikoinen ja pitkä episodi

Aalto-yliopisto laittoi vuonna 2015 avoimeen hakuun ensi sijassa taiteellisin ansioin täytettävän elokuvaohjauksen professorin tehtävän. Siihen valittiin latvialainen ohjaaja ja elokuvateoreetikko Dāvis Sīmanis.

Nimitystä seurasi monipolvinen tapahtumaketju.

Tieto valinnasta vuoti julkisuuteen, kun ohjaaja, taiteen tohtori Saara Cantell kysyi Facebook-päivityksessään, syyllistyttiinkö professorivalinnassa tasa-arvorikkomukseen. Virkaa olivat hakeneet myös elokuvaohjaajat Auli Mantila, Saara Saarela ja Taru Mäkelä.

Cantell oli tuohtunut siitä, että valinnassa sivuutettiin kolme pätevää ja kokenutta suomalaista naisohjaajaa.

Lue lisää: Aalto-yliopiston elokuvaohjauksen professorin valinta nosti tasa-arvokohun

Valinnan tehneen Aalto-yliopiston laitostyöryhmän puheenjohtaja Aleksi Bardyn mielestä keskustelussa aliarvioitiin Dāvis Sīmaniksen ammattitaitoa.

– Dāvis Sīmanis on ohjannut kaksi pitkää näytelmäelokuvaa sekä useita dokumentteja, hän kommentoi tuolloin Ylen jutussa.

Asia eteni Tutkimuseettiseen neuvottelukuntaan, jonka tehtävänä on edistää tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua ja tiedotusta Suomessa.

– Eräs henkilö teki neuvottelukuntaan ilmoituksen hyvän tieteellisen käytännön loukkausta koskevasta epäilystä Dāvis Sīmanista kohtaan, Kristiina Mäkelä Aalto-yliopistosta kertoo.

Aalto-yliopiston tuore ratkaisu perustuu antoi nyt ratkaisunsa sitä seuranneissa selvityksissä ilmenneiden tietojen perusteella.

Kristiina Mäkelästä on positiivista, että hyvän tieteellisen käytännön loukkaus on tullut ilmi.

– Myös rekrytointien oikeudenmukaisuus on tärkeää. Hakijoiden vertailun on perustuttava todellisiin ansioihin, hän sanoo.

Sīmanista ei tullutkaan professoria

Syntyneen somekohun takia Sīmanis ei halunnut ottaa elokuvaohjauksen professuuria vastaan. Hän toimi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa määräaikaisessa Adjunct Professor –tehtävässä ja oli tuntiopettajana.

Lue lisää: Somen tasa-arvokohu säikäytti – latvialaisohjaaja vetäytyy Aalto-yliopiston professuurista

Vuoden 2017 jälkeen Sīmanis ei ole enää työskennellyt Aalto-yliopistossa. Uudessa haussa elokuvaohjauksen professoriksi valittiin Saara Saarela.

Ylitorniolla reilu vuosi sitten kadonnut arvokas, matkailukäyttöön koulutettu poro joutui paikallisten miesten yliajamaksi ja päätyi haaskaksi. Lapin poliisi on saanut asian esitutkinnan valmiiksi ja juttu menee syyttäjälle.

Matkailuporo katosi Ylitorniolla Aittamaassa Tengeliöntien varrella viime vuoden marraskuussa. Poro oli koulutettu toimimaan matkailijoiden kanssa, ja se oli omistajilleen erityisen arvokas.

Poliisin mukaan kolme paikallista miestä oli törmännyt autollaan poroon. Törmäyksen seurauksena kuollut poro oli napattu auton kyytiin ja kuljetettu pois paikalta.

Poliisin mukaan miehet ovat tunnustaneet vieneensä poron lopulta metsään haaskaksi. Miehet ovat korvanneet poron sen omistajalle.

Tapaus herätti aikanaan huomiota mediassa ympäri Suomen. Siitä uutisoivat muun muassa MTV3 ja Maaseudun tulevaisuus.

Poliisi kyseli tapauksesta havaintoja tammikuussa. Tutkinnan lisäksi myös yleisön vihjeet auttoivat viranomaisia tapauksen selvittämisessä.

Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus ovat hylänneet valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan sovintoesityksen, joka koskee Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton työriitaa.

Teollisuusliitto kertoo tiedotteessaan keskeiseksi syyksi hylkäämiselle sen, ettei sovintoesitys takaa liiton jäsenille kunnollista ansiotason kehitystä sopimuskauden aikana.

– Tehty tarjous ei käsityksemme mukaan ota riittävästi huomioon alan tuottavuuskehitystä, inflaatiota eikä kilpailijamaiden palkkakehitystä. Esitys jää kauas siitä tasosta, jota olemme itse esittäneet. Ja se taso ei todellakaan vaarantaisi kilpailukykyämme maailmalla, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo tiedotteessa.

Teknologiateollisuuden mukaan ratkaisu ei ollut kustannuksilta eikä rakenteeltaan hyväksyttävissä. Työnantajan työmarkkinajohtaja Minna Helle sanoo tiedotteessa toivovansa, että osapuolet voisivat jatkaa neuvotteluja ilman uusia työrauhahäiriöitä. Osapuolten näkemykset ovat Teknologiateollisuuden mukaan lähentyneet tällä viikolla, ja ratkaisu on mahdollista löytää.

– Tilanteen kärjistyminen työmarkkinoilla ei ole kenenkään etu. Pitkään jatkunut sopimukseton tila ja joulukuun alun laajat lakot ovat jo aiheuttaneet suurta epävarmuutta ja suuria taloudellisia menetyksiä. Hiipuva talous ja työllisyys eivät kestä uusia iskuja, Helle sanoo.

Lähipäivinä sopu ei kuitenkaan ole Helteen mukaan näköpiirissä.

– On erittäin epätodennäköistä, että ennen joulua saadaan sopu aikaiseksi, Helle arvioi neuvottelujen jatkoa Ylelle.

Kyse on jo toisesta peräkkäisestä sovintoehdotuksesta, jota ei hyväksytty. Helle ei tekisi sen perusteella johtopäätöksiä lopputulokseen pääsemisestä.

– Vaikeissa riidoissa näin tapahtuu, ei ole tavatonta, että useampi sovintoehdotus joudutaan antamaan, että päästään maaliin saakka, Helle arvioi.

Piekkalan esitys olisi tuonut teknologiasektorin nyt sovittelussa oleville aloille kahdessa vuodessa yhteensä 2,4 prosentin korotukset.

Helle kertoo Twitterissä, että neuvotteluja jatketaan myöhemmin sovittavana ajankohtana.

Kyseessä on toinen sovintoesitys kiistassa. Ensimmäisen palkansaajapuoli torjui joulukuun alussa. Piekkalan esityksessä palkat olisivat nousseet kahdessa vuodessa yhteensä noin 1,6 prosenttia.

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvottelut ovat jatkuneet jo yli neljä kuukautta.

Lue lisää:

Analyysi: Vääntö suomalaisten palkankorotuksista lykkääntynee ensi vuoteen – Uudet, laajemmat työtaistelut voivat uhata

Palkkakierroksen avaava vientiteollisuuden sopimus sai lisäaikaa – Teollisuusliiton Aalto: "Itse en ainakaan ole keskustellut uusista lakoista"

Sähköliitto pidentää lakkoaan neljällä viikolla ja laajentaa tukitoimia voimalaitoksiin

Sallan taivaalla tehtiin 80 vuotta sitten Ruotsin ilmavoimien historiaa. Ruotsin ilmavoimat sai tulikasteensa ilmasodankäyntiin, kun vapaaehtoisista koottu Lentorykmentti 19 osallistui talvisodan pohjoisen ratkaisutaisteluihin.

Pohjois-Suomen ilmatilan puolustaminen oli käytännössä yksin ruotsalaisten varassa, sillä omia suomalaiskoneita ei Oulun yläpuolella ollut.

Ruotsin ilmavoimien historian ensimmäinen ilmataistelu käytiin suomalaistunnuksin tammikuun 12. päivä 1940. Kemin Veitsiluodosta ilmaan nousseet koneet iskivät vihollisen rivistöihin ja jäätukikohtiin Sallan suunnalla. Tukikohtiin tuhottiin kolme Polikarpov I-15 -hävittäjää.

Siihen asti viholliskoneet olivat voineet kenenkään häiritsemättä toimia Pohjois-Suomen taivaalla.

– Ennen ruotsalaisten saapumista Pohjois-Suomessa ei ollut yhtään suomalaiskonetta, vaan kaikki taivaalla nähdyt koneet olivat punatähtisiä, sanoo sotahistorioitsija Mika Kulju.

Ruotsin koneet turvasivat lappilaisten arkea

Pohjoisella rintamalla suomalaiset olivat joulun alla 1939 katkaisseet puna-armeijan etenemisen Pelkosenniemen ja Mäntyvaaran taisteluissa.

Ruotsalaisten lentokoneiden saapuessa oli rintamalla tilanne rauhoittunut. Ne kuitenkin osaltaan pysäyttivät neuvostoarmeijan etenemisen Lapin läpi kohti Tornionjokea ja Ruotsin rajaa. Näin arvioi jo vuonna 1971 ilmestyneessä Talvisota ilmassa -teoksessa eversti Risto Pajari.

Lännestä saatujen lentokoneiden ja ilmatorjuntatykistön ansiosta pohjoisen ihmisten elämä muuttui monta pykälää turvallisemmaksi.

– He todennäköisesti pelastivat monen siviilin hengen estämällä vihollisen pommituksia, arvioi puolestaan ruotsalainen sotahistorioitsija Lars Gyllenhaal.

Ruotsin ilmavoimien museon kuvakokoelmissa on runsaasti valokuvia ruotsalaisten vapaaehtoisten toiminnasta Lapissa. Kuvia voi katsella DigitaltMuseum-sivustolla.

Ruotsin ensimmäinen ilmavoitto tuli Sallassa

Tammikuisen hyökkäyksen yhteydessä nähtiin myös Ruotsin ilmavoimien historian ensimmäinen ilmavoitto.

Viitisen kilometriä Sallan Märkäjärveltä pohjoiseen käydyssä ilmataistelussa ruotsalainen hävittäjälentäjä vänrikki Ian Iacobi sai Gladiator-hävittäjänsä tähtäimeen neuvostoliittolaisen I-15 -kaksitason. Konekiväärin sarja pudotti viholliskoneen lumiseen metsään.

Iacobin ilmavoitto ja kolme maarynnäköllä tuhottua I-15 -viholliskonetta eivät peittäneet alleen ruotsalaisten menetyksiä. Vihollistulituksessa osuman saanut Hawker Hart -kevytpommittaja törmäsi toiseen koneeseen, jonka tähystäjä menehtyi. Kolmas Hart tuhoutui vihollistulituksessa.

Osa pelastuneista selviytyi Suomen puolelle mutta kaksi ruotsalaispilottia joutui neuvostojoukkojen vangiksi. Heidät vapautettiin sodan päätyttyä toukokuussa 1940.

Pohjoisessa tukikohtia Sallasta Vaalaan

Lentorykmentti 19 päätukikohta sijaitsi Kemissä meren jäällä Veitsiluodon paperitehtaan ja läheisen Ajoksen saaren välissä. Saarten suojassa oleva meren jää oli kuin tehty lentokentäksi.

Sijainti mahdollisti myös Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Kemi- ja Tornionjoen siltojen puolustamisen. Riittävä etäisyys rintamalta ja Neuvostoliiton Uhtualla ja Murmanskissa sijainneista lentokoneiden päätukikohdista paransivat turvallisuutta.

Ruotsalaisten hävittäjien lentosäde ei kuitenkaan mahdollistanut operointia Kemistä, vaan lentorykmentillä oli tukikohdat myös lähempänä rintamaa. Tukikohtia oli Rovaniemen Olkkajärvellä (koodinimeltään Oskar), Oulussa (Ulrik), Vaalassa (Ulrik 2), Posiolla (Svea) ja Kemijärvellä (Nora 2), jonne toiminta siirrettiin kymmenen Sallassa (Nora) vietetyn päivän jälkeen.

Neuvostoliitto pommitti Ruotsia kahdesti

Voimasuhteita naapuriapu ei kuitenkaan kääntänyt, sillä Neuvostoliiton ilmavoimilla oli moninkertainen materiaalietu: Suomella koneita oli noin 70 talvisodan alkaessa, itänaapurilla noin 800. Sotahistorioitsija Mika Kulju muistuttaa, että länsinaapurista saatu apu oli Ruotsin voimavaroihin nähden suurta.

– Suomeen tuli noin kolmasosa Ruotsin ilmavoimien hävittäjävahvuudesta. Heidän vastuullaan oli Pohjois-Suomen ilmapuolustus Oulun korkeudelta ylöspäin.

Talvisota-sivuston mukaan sodan edetessä Neuvostoliiton ylivoima kasvoi jopa 20-kertaiseksi.

Viholliskoneet pystyivät pommittamaan muun muassa Rovaniemeä ja Oulua. Lentopommitukset ulottuivat myös Ruotsin puolelle.

Tammikuun 14. päivänä neuvostopommittajat iskivät syvälle Ruotsin maaperälle Luulajaan.

– Valtaosa pommeista putosi meren jäälle. Vahingot jäivät vähäisiksi, vain muutama rakennus vahingoittui lievästi, kertoo Lars Gyllenhaal.

Helmikuussa neuvostokoneet pommittivat Pajalaa ja tuhosivat rakennuksia. Ihmisuhreilta vältyttiin.

Suomen asia on meidän

Talvisodan puhjettua 30. marraskuuta 1939 julistautui virallinen Ruotsi puolueettomaksi. Samaan aikaan kiihtyi kansalaistoiminta Suomen auttamiseksi.

Sotaa käyvän Suomen tueksi perustettiin joulukuun 4. päivä Finlandskommittén, jolla lopulta oli kaikkiaan 125 värväystoimistoa.

Ruotsalaisista vapaaehtoisista noin 270 kuului Lentorykmenttiin 19. Pääosa ruotsalaisista palveli ruotsalais-norjalaisessa vapaaehtoisosasto Svenska Frivilligkårenissa, joka oli rintamalla Sallan Märkäjärvellä talvisodan viimeisinä viikkoina. Osastoon kuului (Svenska frivilliga) runsaat 8000 ruotsalaista ja noin 700 norjalaista vapaaehtoista.

– Svenska Frivilligkårenin suurin merkitys talvisodan kannalta oli, että he ottivat rintamavastuun Sallan lohkolla ja vapauttamaan sieltä kolme suomalaispataljoonaa, sanoo Lars Gyllenhaal.

Vapautuneita suomalaisia pystyttiin siirtämään Viipurinlahdelle osallistumaan puna-armeijan etenemistä.

Rauha pelasti ruotsalaisjoukot

Talvisodan aikana ruotsalaishävittäjät torjuivat laskujen mukaan 35 vihollisen pommihyökkäystä.

– Ruotsalaiset lentäjät tekivät talvisodan aikana yli 450 taistelulentoa, kun niitä ei sitä ennen suomalaisten puolelta ei tehty yhtään, kertoo Mika Kulju.

Lentorykmentti 19 lentäjä-ässäksi osoittautui vänrikki Per-Johan Salwen, jonka tilille kertyi kaksi varmaa ja yksi epävarma pudotus. Salwenin palkittiin urotöistään Vapaudenristillä.

Ruotsalaisten lentäjien tappiot eivät jääneet ensimmäisen hyökkäyksen menetyksiin. Omia joukkoja suojaamassa ollut vänrikki John Sjöqvist menehtyi 23. tammikuuta ilmataistelussa, kun hänen ohjaamansa Gladiator ammuttiin alas Sallan Märkäjärvellä.

Åke Hildinger kuoli 10. maaliskuuta, kolme päivää ennen rauhaa ollessaan koelennolla Veitsiluodossa.

Mika Kuljun mukaan 13. maaliskuuta solmittu välirauha pelasti talvisotaan osallistuneet ruotsalaisjoukot isommilta miestappioilta. Puna-armeija oli Kuljun mukaan valmistelemassa joukkojaan uuteen iskuun Lapissa.

20.12. klo 11.46 Täsmennetty kohtia, joissa puhutaan Suomeen tulleiden ruotsalaiskoneiden määrästä suhteessa Ruotsin ilmavoimien kokonaisvahvuuteen.

Voit keskustella aiheesta kello 22 asti.

Lue myös:

Ruotsalaisten apu Suomen ilmapuolustukselle raivostutti Stalinia – saattoi olla syy Oulun pommituksille

Ensimmäinen pommi tuhosi talon, mutta heteka pelasti asukkaan – Talvisodan pommitukset tuhosivat Turun joulurauhan 80 vuotta sitten

Suomi joutui mukaan toiseen maailmansotaan 80 vuotta sitten – museo julkaisi ainutlaatuisia kuvia sotien ajalta

Talvisodan ensimmäisen sotavangin traaginen tarina kirjaksi – Veikko Salkion muistelmat syntyivät jo 70-luvulla, matka kansiin kesti 50 vuotta

Lahtelainen kukkakauppias Tiina Soini-Nurminen on joulunalusviikolla aloittanut työnsä "myöhään" eli kello seitsemän ja työpäivä jatkuu iltakymmeneen saakka. Mitä lähemmäs joulua tullaan, sitä pidemmäksi päivät venyvät. Soini-Nurminen arvioi, että aivan joulun alla hän jatkaa töitä pikkutunneille saakka.

Sesonkien maksimaalinen hyödyntäminen on monelle yrittäjälle menestymisen edellytys tai jopa elinehto.

– Joulu on meidän paras sesonki ja tähän pitää satsata. Jos tätä ei vie läpi, tammikuussa saa laittaa munalukon ovelle, Soini-Nurminen perustelee ympäripyöreiksi venyviä päiviä.

Vaikka uupunut kukkakauppias nuukahtaa jouluaattona sohvan nurkkaan, hän kertoo tekevänsä joulukauppaa rakkaudesta lajiin.

– Olen tehnyt tätä niin monta vuotta, että tämä on mun joulu. Mun joulu ei tule ilman, että kaksi viikkoa huseeraan täällä.

Tiina Soini-Nurminen tekee nykyään pääasiassa tilaustöitä. Pop up -myymälä on auki vain sesonkiaikoina.

Voitot tahkotaan sesonkiaikoina

Kausittain vaihteleva kysyntä on tyypillistä hyvin monilla aloilla. Esimerkiksi kukkakauppiaat kilpailevat markettien kanssa ostajista, minkä vuoksi tiliä on pyrittävä tekemään mahdollisimman paljon juhlapyhien alla.

– Todella monelle joulun aika on keskeistä sesonkia ja vuoden tulos tehdään parin kuukauden aikana, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Suomen Yrittäjien tietojen mukaan yrittäjät tekevät yleisesti pitkää päivää, vaikka vaihtelu on suurta. Sesonkiaikojen kiire ei sinänsä ole huono asia, kunhan myös levolle riittää aikaa, pohtii Pentikäinen.

– Iso osa yrittäjistä toteuttaa unelmaansa ja tekee työtä, jota rakastaa. Silloin heille on parasta aikaa, kun kauppa käy.

Perhe auttaa pienyrittäjää pahimmissa ruuhkissa

Yrittäjiä huolestuttaa usein se, jos itse sattuu sairastumaan kesken kiireisimmän ruuhka-ajan, sanoo Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen. Jos yrittäjän on mahdollista saada tilapäisapua hätätilanteessa, huoli voi helpottua.

Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Helena Palmgren pitää tärkeänä yrittäjien kuormitusta huojentavana tekijänä mahdollisimman hyvää valmistautumista sesongin kiireisiin. Se voi helpottaa murehtimista.

– Jos kovasti jo etukäteen stressaa ja jännittää, voi tuntea itsensä uupuneeksi jo ennen kuin kausi alkaa, sanoo Helena Palmgren.

Helena Palmgrenin mukaan yksi yrittäjiä kuormittava seikka on se, että yrittäjä usein joustaa ja venyy itse, jos esimerkiksi työntekijä sairastuu tai töitä on ylen määrin.

– Kun kiirejaksot ovat päällä, ne voidaan kokea todella kuormittaviksi. Se riippuu hyvin paljon siitä, mikä yrittäjän tilanne on, onko hänellä apua saatavilla ja kuinka paljon joutuu itse kiirettä kantamaan, Palmgren luonnehtii.

Tiina Soini-Nurmisen joulukiireitä helpottaa leipurina työskentelevä puoliso, joka on valjastettu avuksi hoitamaan kukkakuljetuksia. Muutoin kuin työn merkeissä perhettä ei paljoa ehdi joulun alla tavatakaan, kertoo Soini-Nurminen.

– Me nähdään tammikuussa. Silloin kun lapset olivat pieniä, se oli karmaisevaa. Tuntui, ettei poikia meinannut nähdä ollenkaan.

Yöunista ei kannattaisi nipistää kiireenkään keskellä

Helena Palmgrenin mukaan on tärkeää huolehtia työstä palautumisesta mahdollisuuksien mukaan myös ruuhkahuippujen aikaan. Lyhytaikainen kiirejakso ei Palmgrenin mukaan juuri vaikuta terveyteen tai työhyvinvointiin kokonaisuutena, ellei työtä tehdä yöunien ja levon kustannuksella.

– Kaikkiaan yli 55 tuntia työtä viikossa on aika, jonka on todettu olevan terveydelle haitallista. Mutta lyhytaikaisesti sen vaikutus ei ole samanlainen kuin tilanteen jatkuessa pitkään.

Kukkakauppias Soini-Nurminen palautuu joulun työputkesta ottamalla tammikuussa etäisyyttä työhön. Hän esimerkiksi lukee kirjoja ja siivoaa rauhassa liiketilaa. Jouluhulinan jälkeen tammikuun heikko kysyntä tuo kukkakauppiaalle tervetulleen tauon. Seuraavia suurempia sesonkeja ovat ystävänpäivä, pääsiäinen ja äitienpäivä.

Portin lippuautomaatissa on kolhuja ja tolpassa maaliviiruja. Kangasalan uusi pysäköintitalo, Kuohunparkki, on osoittautunut autoilijoille hankalaksi ajaa sisään ja varsinkin ulos.

Ongelmana on tiukka 90 asteen käännös porttien väliin. Sisään ajaessa moni autoilija koukkaa vastaan tulevan kaistan kautta ja saa siten lisää tilaa käännökseen. Ulos ajaessa ahtautta ovat aiheuttaneet parkkiruudut, jotka sijaitsevat aivan portteja vastapäätä.

Kuohunparkki avautui itsenäisyyspäivän alla. Parkkiyhtiö Kangasalan Parkki Oy on saanut palautetta ajo-ongelmista. Hallituksen puheenjohtajan Timo Keskisen mukaan asiaan haluttiin tarttua pikaisesti.

– Saimme palautetta huonosta ulospääsystä, joten teimme nopean ratkaisun ja suljimme kaksi parkkipaikkaa.

– Näin pystytään kaartamaan hiukan kauempaa suoraan pysäköintilaitteille.

Parkkipaikat on toistaiseksi suljettu muovitolpilla, mutta maalari on jo tilattu maalaamaan ruudut pois.

Kuohunparkki maksoi piha-alueineen kahdeksan miljoonaa euroa. Suunnittelussa pyrittiin parhaaseen mahdolliseen tulokseen, mutta ilmeisesti joko suunnittelijoiden tai autoilijoiden taidot yliarvioitiin.

Asiakas on kuitenkin oikeassa, toteaa parkkiyhtiön hallituksen puheenjohtaja Timo Keskinen.

– On käytetty asiantuntijoita ja liikennesuunnittelijoita, ja he kertovat, että se asia onnistuu. Mutta totuus on se, että jos asiakas kokee, että se on hankalaa, se kokemus on aina oikea.

Kangasalan Sanomien mukaan Kuohunparkista on tullut kuuma keskustelunaihe. Jotkut ovat moittineet myös parkkiruutuja liian pieniksi.

Kuohunparkki sijaitsee Kangasalan keskustassa uimahallin ja kauppojen naapurissa. Sisällä on 300 pysäköintipaikkaa. Parkkiyhtiön mukaan rakennus on Suomen kauneimpia parkkitaloja.

Parkkitalon julkisivuun on maalattu seinämaalaus, jonka on toteuttanut kuvataiteilija, professori Tarja Pitkänen-Walter. Sisällä on esillä valokuvataiteilija Susanna Majurin valokuvia.

Kuohunparkki on kokonaan maksuton vuoden loppuun asti. Vuoden vaihteen jälkeen siellä voi pysäköidä ilmaiseksi ensimmäiset kolme tuntia.

Hiilen polttamisesta luopuminen etenee vauhdilla läntisessä Euroopassa.

Alankomaiden senaatti vahvisti viime viikolla lain, joka kieltää hiilen polttamisen energiaksi vuodesta 2030 alkaen. Samaan aikaan Saksassa valmistellaan hiilestä luopumista vuoteen 2038 mennessä.

Alankomaiden päätös tarkoittaa, että maan viisi hiilivoimalaa joudutaan luultavasti sulkemaan, ellei kivihiiltä onnistuta polttoaineena korvaamaan esimerkiksi biomassalla.

Maasvlakten uudehkon hiilivoimalan omistava Uniper-yhtiö uhkasi ennen lain hyväksymistä hakea kansainvälisen välimiesoikeuden kautta valtiolta korvauksia investoinnin menetetyn arvon takia.

Saksalaisen energiayhtiön Uniperin pääomistaja on suomalaisyhtiö Fortum.

– Iso muutos ei voi tapahtua vain yhden osapuolen kustannuksella, eli tässä tapauksessa sen, joka on investoinut voimaloihin, kommentoi Uniperin viestintäjohtaja Georg Oppermann sähköpostitse.

Uniper ei ole vielä jättänyt korvausvaadettaan, mutta se vetoaa omistajan etuun. Vaade perustuisi kansainväliseen energiaperuskirjaan, joka suojaa energia-alan investointeja ja jonka kaikki EU-maat ovat allekirjoittaneet.

Peruskirjan nojalla yhtiö voi haastaa ulkomaisen valtion välimiesoikeuteen ja vaatia vahingonkorvauksia, jos esimerkiksi lainsäädännön muutos alentaa sen tuotantolaitoksen arvoa vähentämällä tuottoja tulevaisuudessa.

– Uniperin vastuullisena johtona meidän on tehtävä kaikkemme turvataksemme laillinen asemamme, suojataksemme työntekijöitämme ja osakkeenomistajiemme etua, Oppermann sanoo.

Uniperin suurin osakkeenomistaja on energiayhtiö Fortum, joka ilmoitti lokakuussa kasvattavansa Uniper-omistuksensa 49,9 prosentista yli 70 prosenttiin. Suomen valtio omistaa hieman yli puolet Fortumista.

– Me emme osallistu heidän päätöksentekoonsa, vaan tämä (korvauskanne) kuuluu johdon päätettäviin asioihin, sanoo johtaja Pauliina Vuosio Fortumin viestinnästä.

Fortumilla on toistaiseksi vain yksi paikka Uniperin hallintoneuvostossa. Uusimpien osakekauppojen jälkeen Uniperista tulee Fortumin tytäryhtiö, joka siirtyy käytännössä emoyhtiön määräysvaltaan.

Fortum lupasi omistuksen lisäämisen yhteydessä, että se ei ota Uniperia suoraan määräysvaltaansa kahteen vuoteen. Fortumin mukaan omistajayhtiö voi ainakin siihen saakka vedota siihen, että Uniperin toimiva johto päättää itse omista linjauksistaan. Kuten siitä, ottaako Uniper käyttöön uuden hiilivoimalan Saksassa.

Saksan uusin hiilivoimala

Uniper on rakentanut Datteln 4 -kivihiilivoimalaa Dortmundin lähistölle jo yli kymmenen vuotta. Uniperin johto arvioi, että voimala saadaan useiden viivästysten jälkeen tuotantokäyttöön ensi kesänä.

Uniper jatkaa Dattelnin loppuunsaattamista huolimatta siitä, että Saksa päätti syyskuussa ajaa alas hiilivoiman tuotannon vuoteen 2038 mennessä.

– Meidän mielestämme Datteln 4:llä on paikkansa, Fortumin Vuosio sanoo.

Jos ja kun hiiltä joudutaan Saksassa joka tapauksessa vielä lähivuodet polttamaan, Vuosion mukaan on parempi polttaa sitä tehokkaammassa laitoksessa ja sulkea samassa suhteessa vanhempaa tuotantoa. Uuden ja ison, 1 050 megawatin laitoksen on määrä saada hiilestä irti enemmän energiaa kuin vanhat.

Toisin kuin Hollannissa, Saksassa valmisteilla oleva lainsäädäntö hiilen polttamisen lopettamiseksi lupaa korvauksia hiilivoimaloiden omistajille. Saksan hallitus ei ole vielä antanut asiasta lopullista lakiesitystä.

Uutistoimisto Reutersin näkemän lakiesitysluonnoksen mukaan Saksa aikoo ryhtyä sulkemaan voimaloita pakolla vasta vuodesta 2026 alkaen.

Lakiluonnos ei estäisi Uniperia käynnistämästä Dattelnin voimalaa, sillä se on saanut toimiluvan ennen Saksan hallituksen periaatepäätöstä lähteä ajamaan hiilivoimaa alas.

Järjestöjen lähetystö lobbasi Helsingissä

Uniperin toimet Dattelnin ja Maasvlakten hiilivoimaloiden suhteen ovat herättäneet vastustusta Saksan ja Hollannin ympäristöjärjestöissä.

Ne lähettivät viime viikolla karvalakkilähetystön Helsinkiin vetoamaan Fortumiin ja sen valtio-omistajaan Uniperin pään kääntämiseksi.

– Tässä on kyse johdonmukaisuudesta. Valtion omistamien yhtiöiden toiminnan pitää olla linjassa hallituksen ajaman politiikan kanssa, sanoo Sebastian Rötters saksalaisesta Urgewald-järjestöstä.

Suomen hallitusohjelma tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Silloin ilmakehään ei saisi Suomessa päästää enemmän kasvihuonekaasuja kuin metsät ja muut hiilinielut pystyvät sieltä sitomaan. Hiilen poltosta on Suomessa päätetty luopua jo 2029.

Ympäristöväen mielestä hallituksen ilmastolinjauksen pitäisi näkyä myös sen omistajaohjauspolitiikassa.

Järjestöt vetoavat hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan valtionyhtiöiden pitäisi ottaa huomioon myös toimintansa "ympäristölliset vaikutukset".

– Uniper on nyt Fortumin ja Suomen valtion tehokkain keino ajaa edistyksellistä ilmastopolitiikkaa. Sen avulla voidaan tehdä paljon enemmän kuin kotimaisilla toimilla, Rötters sanoo.

Uniperin hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 59,5 miljoonaa tonnia, eli noin kolme miljoonaa tonnia enemmän kuin koko Suomen kasvihuonekaasupäästöt.

Tosin reilu 40 prosenttia Uniperin päästöistä aiheutui yhtiön Venäjällä sijaitsevista voimalaitoksista.

Saksalaisjärjestöt aikovat aloittaa uuden oikeusprosessin Uniperia vastaan Dattelnin voimalan käynnistämisen takia.

Ympäristöjärjestö Bundin laskelmien mukaan voimalan käynnistäminen johtaisi päästöjen kasvuun, sillä se korvaisi osittain myös hiilen polttoa puhtaampaa maakaasua. Tämä johtuu siitä, että hiili on ollut polttoaineena kaasua edullisempaa.

– Käynnistämisestä seuraisi monen vuoden jakso, jossa asiaa käsitellään oikeudessa ja julkisuudessa. Aiomme myös järjestää mielenosoituksia, joissa heilutetaan Suomen ja tietysti Saksan lippuja, sanoo Thomas Krämerkämper Bundista.

Hollannin korkein oikeus: Valtiolla velvollisuus vähentää ilmastopäästöjä kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi

Fortum ja valtio "vuoropuhelussa" Uniperista

Saksalaisdelegaatio vieraili Helsingissä samana päivänä kun Sanna Marinin (sd.) hallitus vannoi virkavalansa.

Edellisen hallituksen pääministeri Antti Rinne (sd.) ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) joutuivat eroamaan Postin omistajaohjauksesta virinneen poliittisen jupakan seurauksena.

Marinin hallituksessa omistajaohjauksesta vastaa Tytti Tuppurainen (sd.).

Paatero sanoi lokakuussa, että Fortum osti enemmistön Uniperista, jotta se voi muuttaa saksalaisyhtiötä sisältäpäin kirimään ilmastotoimiaan ja pyrkimään kohti hiilineutraaliutta. Paateron mukaan Fortum on ”sitoutunut Suomen kaikkiin päätöksiin”.

Fortumilta ei haluta tarkemmin kommentoida, millaisia keskusteluita valtio-omistajan kanssa on käyty Uniperista. Pauliina Vuosio vahvistaa, että aiheesta on puhuttu.

– Meillä on hyvä vuoropuhelu valtion kanssa muun muassa tästä Uniper-asiasta, Vuosio sanoo.

Vuosio torjuu ajatuksen siitä, että valtion pitäisi enemmistöomistajana ottaa Fortum ilmastonmuutoksen torjunnan välineeksi.

– Valtion rooli Fortumissa on meidän mielestämme erittäin hyvä. Se kunnioittaa Fortumin asemaa pörssiyhtiönä eikä puutu operatiiviseen päätöksentekoon, Vuosio sanoo.

Hänen mukaansa yhtiö kannattaa hiilestä luopumista ”ehdottomasti”, tosin yhtiön mielestä päästökauppajärjestelmä olisi parempi keino sen toteuttamiseen kuin hiilikieltolainsäädäntö.

Uniper-kauppa on ollut Fortumille hankala muutenkin kuin pelkkien ilmastopäästöjen kannalta. Uniperin aiempi johto vastusti Fortumin ostohanketta mittavalla julkisuuskampanjalla. Yhtiön ylin johto vaihtui kesällä.

Vuosion mukaan Uniper on silti ollut kannattava sijoitus. Fortum on saanut viimeisen vuoden aikana Uniperilta osinkoa 165 miljoonaa, ja tulosvaikutus on ollut yli 500 miljoonaa euroa.

Suomen valtio puolestaan sai Fortumilta keväällä puolisen miljardia euroa osinkoa.

Lue lisää:

Miksi valtionyhtiö hankkiutuu Euroopan suurimpien saastuttajien joukkoon? Ministeri Paatero: Ajattelemme, että Fortum omistajana parantaa asioita

Fortum saa vihdoin havittelemansa määräysvallan Uniperista – Miksi haluatte ostaa lisää hiilivoimaa, toimitusjohtaja Pekka Lundmark?

Ympäristöjärjestöt laskivat: Fortum on Uniper-kaupan myötä yksi Euroopan saastuttavimmista yhtiöistä

Poliisi ei saa hyödyntää Helsingin Sanomien toimittajan kodista takavarikoitua muistitikkua Puolustusvoimien tietovuodon rikostutkinnassa.

Korkein oikeus antoi asiasta ratkaisun perjantaina. Päätös on osa laajempaa rikosjuttua, joka sai alkunsa toissa vuonna vuodetuista sotilastiedustelun asiakirjoista.

Oikeuden mukaan aineistoa ei saa käyttää, koska se voisi johtaa toimittajan tietolähteen paljastumiseen. Korkein oikeus kumosi näin Helsingin hovioikeuden aiemman päätöksen aineiston tutkimisesta ja hyödyntämisestä.

Poliisi ei ole tutkinut muistitikulla olevaa tiedostoa. Korkeimman oikeuden päätös merkitsee, ettei sitä saakaan tutkia.

Oikeus määräsi kuitenkin, että poliisin ei tarvitse luovuttaa muistitikkua takaisin toimittajalle. On mahdollista, että muistitikku tuomitaan menetettäväksi valtiolle, jos rikosepäily menee oikeuteen ja toimittaja todetaan syylliseksi.

• Lue lisää: Salaisia asiakirjoja, savuava kovalevy ja arvostetun upseerin ylle langennut epäilyksen varjo – tämän tiedämme nyt Puolustusvoimien tietovuotojutusta

Helsingin Sanomat julkaisi joulukuussa 2017 artikkelin, jossa kerrotaan Tikkakoskella sijaitsevan Puolustusvoimien Viestikoekeskuksen toiminnasta. Juttu perustui osittain salaisiin, korkeimman turvaluokituksen saaneisiin asiakirjoihin.

Keskusrikospoliisi epäilee juttuun liittyen kahta rikosta. Helsingin Sanomien osuus koskee epäiltyä turvallisuussalaisuuden paljastamista. Lehti on kiistänyt rikoksen. Salaiset tiedot lehdelle vuotanutta epäillään myös virkasalaisuuden rikkomisesta.

Alkuperäisen artikkelin julkaisua seuraavana päivänä poliisi teki kotietsinnän Helsingin Sanomien toimittajan kotiin. Kotietsinnässä takavarikoitiin muun muassa tietokone ja muistitikkuja.

Korkein oikeus päätti jo aiemmin, että kotietsintä oli laillinen. Oikeus ratkaisi kuitenkin erikseen, saiko yhtä muistitikkua ja sillä olevaa tiedostoa tutkia.

Tutkinnanjohtaja Janne Järvisen mukaan tärkeintä on, että nyt keskusrikospoliisi pääsee tekemään esitutkinnan loppuun. Syyteharkinta ja mahdollinen oikeuskäsittely ovat edessä myöhemmin.

STT:n mukaan yksi tapauksesta epäilty on entinen Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö Georgij Alafuzoff. Hänen rooliaan tapauksessa ei kuitenkaan tiedetä. Poliisi ei ole vahvistanut ylipäänsä hänen yhteyttään juttuun.

• Lue lisää: Ex-tiedustelupäällikkö Alafuzoff on Venäjän asiantuntija, jonka Ukrainaa koskevista puheista nousi kohu – kokosimme tietovuotoepäilyyn liitetyn miehen taustat

Korjaus 20.12. 9.41: Artikkelin aikaisemmasta versiosta saattoi saada kuvan, että poliisi on tutkinut oikeuskäsittelyn kohteena ollutta muistitikkua. Näin ei ole, vaan aineisto on ollut sinetöitynä. Korjattu myös 13.31: Poistettu virke, jonka mukaan esitutkinta lähetetään loppulausunnoille todennäköisesti alkuvuodesta. Keskusrikospoliisin mukaan esitutkinnan loppuaikataulu selviää alkuvuodesta.

Vuoden 1918 joukkohaudan tutkimuksissa Vierumäellä on löydetty enintään noin 20 ihmisen hauta. Tutkijat arvioivat vainajien määrää hautakuopan koon ja löytöjä sisältävän kerroksen paksuuden perusteella.

Kaivannossa havaittiin paljon orgaanista materiaalia, kuten kangasta, ja kuoppaan nousi vettä. Hautaa ei uskallettu avata kokonaan, jotta kosteassa säilyneet jäännökset eivät hajoaisi tullessaan kosketuksiin ilman kanssa.

Kostea hautapaikka tekee jäännösten käsittelystä hankalampaa kuin pelkkien luiden käsittely, mutta toisaalta vainajien yksilöiminen voi olla helpompaa. Tunnistamiseen käytetään mm. DNA-analyyseja.

Tutkijoiden mukaan vainajien siirtämisessä pitää ottaa huomioon säilyvyys. Jäännöksiä pitää ehkä säilyttää kylmiössä, jos niitä ei haudata heti uudelleen.

Museovirasto on tutkinut hautapaikkaa, koska se sijaitsee keskellä Versowoodin tehdasaluetta ja vainajat aiotaan siirtää Heinolan hautausmaalle tai mahdollisten omaisten osoittamiin paikkoihin.

Onko asfaltin alla toinen joukkohauta?

On mahdollista, että alueella on toinenkin joukkohauta, jota ei syksyn koekaivauksissa löydetty. Aluetta tutkittiin ennen kaivauksia maatutkalla, jolla voidaan havaita erilaisia kerrostumia maaperästä. Tutkimuksia ei kuitenkaan ulotettu asfaltoiduille alueille.

Arviot Vierumäelle haudattujen sisällissodan punaisten vainajien määrästä ovat vaihdelleet muutamasta kymmenestä noin 300:een.

Paikalla on arvioitu olevan kaksi joukkohautaa ja ehkä myös yksittäisiä hautoja. Syksyn tutkimuksissa löydetty joukkohauta on tehdasalueella sijaitsevalla muistomerkkialueella. Toinen hauta saattaisi tutkijoiden mukaan sijaita muistomerkkialueen ulkopuolella.

Tutkimuksia saatetaan jatkaa myöhemmin asfaltoidulla alueella oletetun toisen joukkohaudan paikallistamiseksi. Tutkijat perustavat oletuksen toisesta hautakaivannosta arkistotutkimuksiin.

Vierumäen koekaivauksilla pyrittiin selvittämään alueen hautojen tarkkaa sijaintia ja arvioimaan alustavasti haudattujen määrää. Parhaillaan tutkijat viimeistelevät koekaivausten loppuraporttia.

Vielä ei tarkkaan tiedetä miten ja milloin vainajia siirretään ja tutkitaan.

Lue lisää:

Vierumäen vuoden 1918 hautapaikka on paikannettu – tutkijat löysivät merkkejä vainajasta

Tämä on joulukalenterimme synkin luukku. Pahoittelut siitä – mutta samalla jutun sisältämä tieto saattaa auttaa jotakuta välttämään todella ikävän jouluyllätyksen.

Vuoden todennäköisin hetki saada sydäninfarkti on jouluaattoiltana kymmenen paikkeilla, kertoi vuosi sitten julkaistu laaja ruotsalaistutkimus.

Skånen yliopistosairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan sydänkohtauksen riski ponkaisee jouluaattona 37 prosenttia normaalipäivää korkeammaksi.

Jouluaatto eroaa myös siinä, että tavallisesti sydäninfarkti iskee aamulla, ei illalla. Viikonpäivistä pahin on maanantai.

Suomesta ei vastaavaa tutkimusta ole, mutta naapurimaamme joulunvietto ei juuri poikkea Suomesta.

Stressiä ja mässäilyä

Tutkimuksessa kartoitettiin lähes minuutilleen 283 000 sydänkohtauksen tapahtumahetket. Tuo Swedeheart-tiedosto on vuosilta 1998–2013.

Ruotsissa tapahtuu keskimäärin noin 50 sydänkohtausta päivässä. Jouluaattona luku on noin 70. Myös joulupäivänä ja tapaninpäivänä määrä on koholla.

Tutkijat osasivat odottaa joulunajan näkyvän piikkinä tilastossa, mutta iso hyppäys juuri jouluaattona oli yllätys, kertoo tutkimusta johtanut kardiologian professori David Erlinge.

Tutkijat arvelevat mahdolliseksi syyksi joulun aiheuttamaa stressiä.

Ehkä on ollut työlästä matkustaa sukulaisten luo joulunviettoon, ja järjestelyistä on saattanut tulla sanomistakin, Erlinge puntaroi. Myös joulun ylensyönnillä ja alkoholijuomilla uskotaan olevan merkitystä.

Tutkimukselle, joka on vapaasti luettavissa British Medical Journal -lehdestä, on suunnitteilla jatkotutkimus, jossa jouluna sydäninfarktin saaneita haastatellaan syiden tarkemmaksi selvittämiseksi.

Tutkija: Huolehtikaa toisistanne

Erityisesti riskialtista aikaa joulu on niille yli 75-vuotiaille, joilla on ennestään sydänsairaus tai diabetes.

Erlinge sanoo ymmärtävänsä, että kehotus ottaa joulu rennosti ei välttämättä tepsi, jos ilmassa on paljon odotuksia ja vaatimuksia.

Jos joku on selvästi riskiryhmää, omaisten ja ystävien kannattaa huolehtia, että hänellä on mahdollisimman rauhallinen joulu, Erlinge sanoo.

Tutkimuksessa selvitettiin myös muiden juhlapyhien näkymistä Ruotsin sydäninfarktitilastoissa. Juhannus osoittautui toiseksi suureksi riskipyhäksi, joskaan ei jouluaaton kokoiseksi. Pääsiäinen ei aiheuta tilastoon piikkiä.

Sama tutkijaryhmä on haarukoinut Swedeheart-aineistosta vastauksia myös siihen, vaikuttaako sää sydäninfarktiriskiin.

Selvimmäksi tekijäksi osoittautui kylmyys, eikä silloin edes puhuta paukkupakkasista. Nollassa asteessa sydäninfarktin riski on 14 prosenttia korkeampi kuin leppeässä 20 asteessa, Erlinge kertoo.

Juttu on osa Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan tiedeuutisten joulukalenteria. Julkaisemme päivittäin tiedeuutisen, joka liittyy tähän vuodenaikaan – suoraan tai ainakin mutkan kautta. Viimeinen luukku aukeaa jouluaattona.

Aiemmat luukut:

19. Suu makeaksi joulukuusen neulasilla

18. Joulun jälkeen alkaa kwanzaa

17. Joulun henki näkyy vipinänä jouluihmisten aivokuvissa

16. Brittien savupiipuista laskeutui myös jotakin kamalampaa kuin joulupukki

15. Mikä saa jouluvalot säilytyksessä solmuun?

14. Tanskan kuuluisat joulukuuset kärsivät paljaista olkapäistä

13.Yhdysvaltain joulupadat ovat kattiloita, ja nyt niiden kyljessä on älysiru

12.Silmiesi väri saattaa vaikuttaa kaamosmasennukseen

11. Puistokävely saa somen käyttäjät yhtä hyvälle tuulelle kuin joulu

10. Kolme ihmistä on viettänyt joulun Kuun kupeessa

9. Piparkakkuhan on suorastaan terveystuote

8. Musiikin professorin tekemästä täydellisestä joululaulusta ei kumma kyllä tullut hittiä

7.Vaikka Maa oli suuri lumipallo, merissä sinnitteli alkeellista elämää

6. Yli kolmasosa aikuisista toivoo, että voisi yhä uskoa joulupukkiin

5. Onko Betlehemin tähdelle tieteellinen selitys?

4. Yhdysvaltain joulu täyttää 480 vuotta

3. Kaikki lumihiutaleet eivät olekaan erilaisia

2. Mitä yhteistä on joulukuusella ja dinosauruksella?

1. Ystävän joululahjan paketoinnissa ei kannata olla turhan tarkka, neuvoo tutkimus

Perustuslakivaliokunta käsitteli aamulla alkaneessa kokouksessaan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toimien laillisuutta. Kymmenen opposition kansanedustajaa pyysi eilen perustuslakivaliokuntaa tutkimaan Haaviston toimia al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamiseen liittyen.

Haavistoa kuullaan perustuslakivaliokunnassa, takaraja on 14. tammikuuta, kertoi perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) perjantaina valiokunnan kokouksen jälkeen.

Valiokunta jatkaa asian käsittelyä, kun se on saanut lausunnon. Lisäksi kuullaan muun muassa ulkoministeriön konsulipäällikkönä toiminutta Pasi Tuomista.

Samalla valiokunta totesi, ettei perustuslakivaliokunnan kansanedustajille synny asiassa jääviyttä.

Perustuslakivaliokunnan jäsenistä muistutuksen ovat allekirjoittaneet kokoomuksen Heikki Vestman ja Wille Rydman sekä valiokunnan varajäsen, kristillisten Sari Tanus.

Ojala-Niemelän mukaan oikeusohjeena käytetty hallituksen esitys vuodelta 1999 antaa selkeän linjan. Perustuslakivaliokunnan kansanedustajat voivat käsitellä valiokunnassa itse allekirjoittamaansa muistutusta.

– Ihan selkeä ohje. Käytännössä on katsottu että kansanedustaja voi ottaa osaa ministerivastuuasian käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa, vaikka olisi esimerkiksi allekirjoittanut muistutuksen, jolla ministerivastuuasia on pantu vireille, Ojala-Niemelä totesi kokouksen jälkeen.

Ojala-Niemelä totesi, että ministerivastuuasioiden käsittely on harvinainen tilanne, johon on syytä paneutua vakavasti. Aikaisempia tapauksia ovat pääministeri Matti Vanhasen (kesk.), Jyrki Kataisen (kok.) sekä oikeuskansleri Paavo Nikulan käsittelyt.

– Ei tämä ihan päivittäistä kauraa ole, ja hyvin suurella vakavuudella suhtaudumme tähän ja asiallisesti ja huolellisesti paneudumme.

SDP:n kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Maria Guzenina sanoi ennen kokousta, että valiokunnan täytyy pohtia tarkkaan, voiko syyttäjä olla myös tuomari.

– Tässä on perustuslakivaliokunnan jäseniä ollut mukana laittamassa liikkeelle tätä käsittelyä. Meidän on pohdittava, miltä tämä näyttää ulospäin, hän sanoi.

Myös oikeuskansleri saapui kuultavaksi

Myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti saapui aamulla perustuslakivaliokunnan kuultavaksi. Pöysti ei ottanut kantaa siihen, pitäisikö tutkintaa vaatineiden edustajien jäävätä itsensä.

– Se on eduskunnan asia, joten en ota siihen ollenkaan kantaa.

Pöysti ei myöskään halunnut vastata kysymykseen siitä, mitä häneltä mahdollisesti halutaan valiokunnassa kysyä. Haavistosta on tehty myös kanteluita oikeuskanslerille.

– Niiden käsittely on jo alkanut. Nyt sitten ministerivastuuprosessi on aina ensisijainen, mutta siellä on myös virkamiehiä koskevia (kanteluita), nämä täytyy nyt sovittaa yhteen, Pöysti sanoi.

Pöystin mukaan kanteluiden keskimääräinen käsittelyaika on 8–10 viikkoa.

Aiheesta aiemmin:

Ulkoministeri Pekka Haaviston toimista al-Holin leirin suomalaisten asiassa muistutus perustuslakivaliokunnalle

Harry Potter -kirjailija J.K. Rowling on joutunut laajan arvosteluryöpyn kohteeksi sen jälkeen, kun hän puolusti tutkijaa, joka katsoo, etteivät ihmiset pysty muuttamaan biologista sukupuoltaan.

Tutkija Maya Forstater menetti työnsä Center for Global Development -ajatushautomossa sen jälkeen, kun julkaisi Twitterissä toistuvasti viestejä, joita moni on pitänyt transfobisina.

Forstater muun muassa kirjoitti, että vaikka monet transsukupuoliset läpikäyvät kosmeettisia leikkauksia, säilyttävät useimmat heistä syntymässään saamansa sukupuolielimet.

– Kaikkien tasa-arvoa ja turvallisuutta tulee suojella, mutta naisten ja tyttöjen yksityisyys, turvallisuus ja oikeudenmukaisuus jää varjoon, jos miehet päästetään pukuhuoneisiin, opiskelija-asuntoloihin, vankiloihin ja urheilujoukkueisiin, tviittasi Forstater muun muassa vuonna 2018.

Forstater riitautti potkunsa, mutta oikeuden tuomari piti voimassa päätöksen, jonka mukaan ajatushautomon ei tarvinnut jatkaa tutkijan työsuhdetta. Tuomari katsoi, että Forstaterin puheet loukkaavat transsukupuolisten arvokkuutta eikä Britannian laki suojaa niitä.

J.K. Rowling julkaisi Twitterissä tutkijaa puolustaneen viestin tuoreeltaan tuomarin päätöksen jälkeen.

– Pukeudu, kuten haluat. Kutsu itseäsi, miksi haluat. Harrasta seksiä kenen tahansa aikuisen kanssa, joka on antanut siihen suostumuksensa. Elä elämäsi sovinnossa ja turvassa. Mutta että erottaa naisia töistään siksi, että he toteavat, että sukupuolet ovat todellisia? kysyi kirjailja aihetunnisteella #StandWithMaya.

Lukuisat HLBTQ-ryhmät ovat pitäneet Rowlingin tukea transfobisista lausunnoista syytetylle tutkijalle vastuuttomana ja vaarallisena, kirjoittaa NBC News.

HLBTQ-vähemmistöjen etuja ajava Human Rights Campaign julkaisi Twitterissä viestin, jossa todettiin, että Rowlingin tulisi esittää anteeksipyyntö.

– J.K. Rowling on sanonut vastustavansa kaikenlaista ääriajattelua, mutta hän edistää vahingollista fundamentalismia, joka saattaa vaaraan HLBTQ-yhteisön ja erityisesti transsukupuoliset nuoret, kirjoitti järjestön puheenjohtaja Alphonso David.

Harry Potter -kirjailijalla on Twitterissä yli 14 miljoonaa seuraajaa. Häntä on aiemminkin syytetty transfobisista tviiteistä, mutta toisaalta myös tuenosoituksesta HLBTQ-vähemmistöille.

Rowlingin tiedottaja ilmoitti, ettei kirjailijalla ole enempää kommentoitavaa asiaan.

Päivitys 20.12.2019 klo 13:47: Vaihdettu englanninkielinen LGBTQ-lyhenne muotoon HLBTQ.

Lue myös:

NBC News: J.K. Rowling faces backlash after tweeting support for 'transphobic' researcher

Oulun kaupunginteatteri oli vuosia pahoinvoiva työpaikka, kertoo iso joukko Ylen haastattelemia työntekijöitä. Siellä oli niin paha olla, että näyttelijät lähettelivät toisilleen kuvia rauhoittavista lääkkeistä, joita osa oli alkanut käyttää selvitäkseen näytöksistä.

Yli kolmekymmentä ihmistä on kertonut Ylelle kärsineensä työpahoinvoinnista Kari-Pekka Toivosen ollessa Oulun kaupunginteatterin taiteellisena johtajana 2014–2019.

Haastattelujen perusteella muodostuu yhtenäinen kuva siitä, millaista teatterissa oli tuohon aikaan. Ilmapiiriongelmia oli ollut jo vuosia, mutta haastateltavien mukaan tilanne paheni, kun Toivonen ja hänen näyttelijävaimonsa Merja Larivaara työskentelivät teatterissa.

– Koskaan tilanne ei ole ollut niin paha kuin se Toivosen aikana oli, Oulun kaupunginteatterissa yli 20 vuotta näytellyt Timo Reinikka kertoo.

Ennen kaikkea henkilökunta kuitenkin ihmettelee sitä, miksi kukaan ei puuttunut tilanteeseen, josta työntekijät viestivät teatterin hallitukselle. He kokivat, että toimitusjohtajan sijainen Maija Palonheimo ja teatterin hallituksen silloinen puheenjohtaja, nykyinen ministeri Tytti Tuppurainen (sd.) katsoivat tilannetta täysin läpi sormiensa.

Ensisijaisesti vastuu ilmapiiriasioista on toimitusjohtajalla, mutta hallituksen tehtävänä on puuttua ilmapiiriongelmiin, jos toimitusjohtaja ei jostain syystä niin tee.

Etenkin Tuppuraisen toiminta saa voimakasta kritiikkiä haastatelluilta teatterin nykyisiltä ja entisiltä työntekijöiltä. Tuohon aikaan Tuppurainen työskenteli sosiaalidemokraattien kansanedustajana, nykyään hän on eurooppa- ja omistajaohjausministeri.

– Koin, että silloinen Tytti Tuppuraisen johtama hallitus ei halunnut ymmärtää henkilökunnan hätäviestejä ja pelkoa, sanoo näyttelijä Timo Pesonen.

Näyttelijä Tuula Väänänen muistelee Kari-Pekka Toivosen kautta seuraavasti:

– Kari-Pekka Toivosen nimike oli johtaja, mutta mielestäni hän otti pikemminkin hallitsijan roolin. Tytti Tuppurainen touhusi taustalla kannustavana kuninkaantekijänä, kuvaa Väänänen.

Työntekijät eivät ole aiemmin uskaltaneet puhua teatterin ilmapiiriongelmista uralle koituvien seurausten pelossa.

Nyt he kuitenkin haluavat kertoa kokemuksistaan, jotta muissa työpaikoissa vastaaviin tilanteisiin puututtaisiin aiemmin. He kokevat, että kulttuurilaitos on erityisen herkkä johtamisongelmille, koska lähes kaikkia päätöksiä voidaan perustella taiteellisilla mielipide-eroilla ja johtajan perinteisesti vahvalla roolilla.

– Uskon, että laajemmasta kuvasta voi olla hyötyä myös muille organisaatioille. Valtaa pitää vahtia ja siinä tehtävässä hallitus ja hallituksen puheenjohtaja ovat avainasemassa, kuvaa näyttelijä Merja Pietilä, joka on myös näyttelijöiden edustajana teatterin hallituksessa.

Toivonen oli vakinaistettu ongelmista huolimatta

Kun Tytti Tuppuraisen johtama hallitus valitsi syksyllä 2013 Kari-Pekka Toivosen teatterin määräaikaiseksi taiteelliseksi johtajaksi, hallituksen näyttelijäjäsenet irtisanoutuivat. Toivonen oli valittu taiteelliseksi johtajaksi, vaikka mukana valintaprosessissa olleet näyttelijäjäsenet eivät olleet häntä puoltaneet. Hallituksen näyttelijäjäsenet kokivat, että hallitus oli pettänyt heidät.

Erimielisyys taiteellisesta johtajasta ei sinänsä ollut poikkeuksellista – henkilöstö oli vastustanut myös useita Toivosen edeltäjiä. Toivosessa heitä häiritsi muun muassa se, että tällä oli johtamiskokemusta ainoastaan pienestä Turun Linnateatterista.

Työntekijät kuitenkin yllättyivät positiivisesti, kun Toivonen aloitti työnsä. Hän vaikutti rennolta ja mukavalta.

– Ilmapiiri oli aluksi hirveän hyvä, mutta se muuttui, kertoo Oulun kaupunginteatterissa 2014–2016 näytellyt Lotta Vaattovaara.

Syksyllä 2016 Kari-Pekka Toivonen oli työskennellyt johtajana kaksi vuotta.

Muutos huonompaan oli työntekijöiden mielestä jo tapahtunut. Myös aluehallintovirasto antoi elokuussa 2016 Oulun kaupunginteatterille huomautuksen ja kehotuksen puuttua henkiseen kuormitukseen. Raportin mukaan teatterilaiset kokivat muun muassa epäselvyyttä vastuissa, ja myös työnjakoon liittyi kuormitusta aiheuttavia tekijöitä.

Teatterin hallitus oli ongelmista huolimatta vakinaistamassa Toivosta.

Teatterin näyttelijöitä edustava Näyttelijäyhdistys lähetti hallitukselle kannanottonsa, joka oli vakinaistamista vastaan. Näyttelijäyhdistys lausuu aina kantansa valinnoista, joten kannan ilmaisemisessa ei ollut mitään poikkeuksellista.

Poikkeuksellisia sen sijaan olivat kirjeessä luetellut ongelmat. Näyttelijöiden mukaan Toivonen syyllisti ihmisiä sairauslomista ja työuupumuksesta, jakoi rooleja epätasaisesti ja vei töitä niiltä, jotka uskalsivat kyseenalaistaa hänen päätöksiään.

Kirjeestä huolimatta hallitus vakinaisti Toivosen.

Henkilökunnan mukaan ongelmat eivät sen jälkeen jatkuneet samanlaisina kuin kirjeessä oli kerrottu. Ne pahenivat.

Joku myös vuoti Näyttelijäyhdistyksen kirjeen Toivoselle.

Työntekijät pelkäsivät johtajaansa

Työntekijät kertovat, että taiteellisen johtajan Kari-Pekka Toivosen kanssa ei uskaltanut olla eri mieltä. Niille, jotka uskalsivat, siitä seurasi nöyryyttämistä, huutamista ja töiden hankaloittamista.

– Vaikka minua kohtaan ei kohdistettu suoranaista epäasiallista käytöstä, pelkoa ja ahdistusta aiheutti, kun joutui seuraamaan kaltoin kohdeltujen työtoverien kärsimystä, näyttelijä Timo Pesonen sanoo.

Myös tuotannonsuunnittelija Sirkku Sommarberg koki asian hyvin samalla tavalla.

– Epäluottamus ja silmätikuksi joutumisen uhka ajoivat ihmiset pelkoon ja hiljaisuuteen.

Useiden haastateltavien mukaan silmätikuksi joutui esimerkiksi yksi esimiesasemassa ollut henkilö, joka irtisanoutui lopulta. He kertovat, että Toivonen ohjeisti taiteellisen henkilökunnan kokouksessa ihmisiä pysähtelemään turhanpäiten hänen huoneensa ovelle.

Myös viime vuonna 59 työntekijän uudelle hallitukselle kirjoittamassa kirjeessä mainitaan, että taiteellinen johtaja olisi kehottanut taiteellisen henkilökunnan kokouksessa paikalla olevia painostamaan hänen epäsuosiossaan olevaa henkilöä.

Taiteellisena johtajana ollessaan Kari-Pekka Toivonen jätti jotkut näyttelijät ilman rooleja kuukausiksi tai jopa yli vuodeksi. He olivat siis ilman töitä, vaikka palkka juoksi. Samaan aikaan teatteriin palkattiin freelance-näyttelijöitä. Sinänsä ei ole täysin poikkeuksellista, että näyttelijöille tulee joskus lyhyitä kausia ilman harjoiteltavia rooleja, mutta Näyttelijäliiton mukaan vuosi ilman mitään roolia on poikkeuksellista. Oulun kaupunginteatterissa moni koki, että Toivonen ei halunnut antaa rooleja niille, jotka olivat joutuneet epäsuosioon.

Näyttelijä Timo Reinikka oli yksi niistä, jotka aikanaan erosivat teatterin hallituksesta Toivosen valinnan jälkeen. Hän kokee joutuneensa vainon kohteeksi eron vuoksi mutta myös siksi, että hän oli ollut Toivosen käytöksen takia yhteydessä hallitukseen ja toimitusjohtajaan. Hän oli puoli vuotta ilman rooleja.

Moni kertoo, että Toivonen ei sietänyt sairauspoissaoloja, vaan esimerkiksi nöyryytti poissa olleita muiden kuullen. Yksi kertoo ottaneensa esitykseen mukaansa kaksi muovipussia, koska oli tuntenut vatsataudin oireita ennen näytöstä, ja Toivonen oli kehottanut ratkaisemaan ongelman muuten kuin olemalla näytöksestä pois.

Ilmapiiriä kiristi myös se, miten Toivonen toistuvasti hankki teatteriin palveluita hänen ja vaimonsa yrityksen kautta, eikä tarkkoja rahasummia kerrottu aluksi edes hallitukselle.

Julkisuudessa on aiemmin kerrottu, että Toivonen ja Larivaara näyttelivät useita päärooleja (Kaleva) ja heidän tyttärensä näytteli Peppi Pitkätossun pääroolin (Kaleva). Tämän lisäksi myös pariskunnan kaksi nuorempaa poikaa pääsivät näyttämölle. Toinen poika näytteli lapsipääosan Kaiken kirja -näytelmässä. Toinen taas palkattiin soittamaan rumpuja eri näytelmiin.

Toivonen ei halunnut kommentoida Ylelle hänen johtamiseensa liittyviä väitteitä useista pyynnöistä huolimatta.

Teatterin lavastemaalari Elisa Koivupuro tuo esiin, että ongelmat koskivat lähinnä taiteellista henkilökuntaa eivätkä koko teatteria.

– Totta kai teatterissa näkyy, jos on johtamiseen liittyvät ongelmia. Mutta ei pidä unohtaa, että ne eivät koskeneet samalla tavalla kaikkia ammattiryhmiä. En koe, että ne olisivat vaikuttaneet minun ja työkaverieni väleihin, Koivupuro sanoo.

Ylen haastattelemista työntekijöistä noin kaksi kolmasosaa on taiteellista henkilökuntaa.

Tuppurainen ei ota kantaa, liittyivätkö ongelmat Toivoseen

Vaikka Kari-Pekka Toivonen oli Oulun kaupunginteatterin taiteellinen johtaja, oli hänen yläpuolellaan sekä toimitusjohtaja että teatterin hallitus.

Suurimman osan Toivosen kautta hallituksen puheenjohtajana oli Tytti Tuppurainen. Maija Palonheimo taas sijaisti toimitusjohtajaa kahden vuoden ajan Toivosen kauden keskivaiheilla. Heidän näkemyksensä Toivosen johtamisesta ovat hyvin erilaiset kuin haastatelluilla työntekijöillä.

Tytti Tuppurainen ei halua kommentoida, liittyivätkö teatterin ilmapiiriongelmat Toivosen johtamiseen. Hänen mukaansa Toivonen teki toimitusjohtajan kanssa työtä, jolla teatterin toimintaa vietiin voimakkaasti eteenpäin.

– Talo nostettiin vakavista talousvaikeuksista kestävälle pohjalle ja myös taiteellisesti korkealle tasolle, Tuppurainen sanoo.

Oulun kaupunginteatterin hallituksen nykyinen puheenjohtaja Matti Karhula (kesk.) pitää väitettä talousvaikeuksien selättämisestä yliampuvana.

Oulun kaupungin tilinpäätöksistä selviää, että Toivosen aloitusvuonna 2014 liikevoitto laski edellisen vuoden yli 200 000 eurosta alle 150 00 euroon ja painui 2015 miinukselle. Tappiota tehtiin myös vuosina 2016 ja 2018. Kuitenkin vuonna 2017 tulos oli yli 250 000 euroa plussalla. Karhulan mukaan tämän vuoden tulos on jäämässä nollaan. Tuloksia osin laskee se, että Toivosen kaudella tehtiin isoja investointeja, muun muassa viime vuonna suuren näyttämön ohjausjärjestelmä uusittiin noin miljoonalla eurolla.

Palonheimon mukaan ongelmat olivat vanhaa perua

Toimitusjohtajan perhevapaan sijaiseksi tuli vuonna 2015 Maija Palonheimo, joka oli työskennellyt Toivosen kanssa jo Turun Linnateatterissa.

Palonheimo kuvaa välejään Toivoseen hyviksi ja avoimiksi. Hän ei koe, että teatterilla olisi ollut erityisen pahoja ilmapiiriongelmia juuri Toivosen kauden aikana, vaan hänestä ongelmat olivat varhaisempaa perua.

– Minun on vaikea uskoa, että yksi ihminen voi tehdä yli sadan ihmisen työilmapiirin huonoksi, täytyy siinä vähän muutakin olla.

Palonheimo ei tunnista Ylen haastateltavien väitteitä esimerkiksi siitä, että Toivonen olisi jakanut rooleja epäoikeudenmukaisesti. Hänen mukaan näyttelijöiden kesken oli ristiriitoja, joten roolituksessa Toivonen pyrki varmistamaan työryhmän toimivuuden.

Palonheimo sanoo, että hänelle kuitenkin tuli joskus Näyttelijäyhdistykseltä viestejä Toivosen toiminnasta, kun joku ei ollut siihen tyytyväinen.

– Silloin käytiin yhdessä (Toivosen kanssa) niin kertoneiden henkilöiden luona.

Palonheimo kertoo, että hän kävi kautensa aikana ilmapiiriasioista lukemattomia keskusteluja henkilökunnan kanssa.

Muutama työntekijä vahvistaa olleensa tällaisissa keskusteluissa Palonheimon ja Toivosen kanssa. He tosin eivät kokeneet niitä keskusteluina vaan kuulusteluina. Lisäksi osa kertoo pelänneensä, milloin oma vuoro koittaa.

Lähes kaikki Ylen haastattelemat työntekijät kokivat vahvasti, että Palonheimo tuki Toivosta silloinkin, kun hänen olisi pitänyt puuttua hänen käytökseensä.

– Kokemukseni on, että Palonheimon tullessa taloon johtaminen muuttui entistä enemmän suljetuin ovin pienessä piirissä tapahtuvaksi ja hyvin jyrkästi ylhäältä alaspäin suuntautuvaksi, kuvaa dramaturgi Jukka Heinänen.

"Teattereiden johtamista mystifioidaan"

Kari-Pekka Toivonen ja Merja Larivaara ovat teatteripiireissä tunnettuja ja arvostettuja. Juuri tämän takia henkilökunta arvelee tilanteen saaneen jatkua niin pitkään: kahden näin kuuluisan henkilön toiminnassa ei haluttu nähdä puutteita.

– Tytti halusi Ouluun julkkiksia, ei johtajaa teatterille, sanoo näyttelijä ja hallituksen entinen jäsen Timo Reinikka.

Myös valtakunnallisessa Näyttelijäliitossa tunnistetaan teattereiden haavoittuvuus johtamisongelmille. Alalla johtajien huonoa käytöstä on totuttu sietämään.

– Ongelma on siinä, että teattereiden johtamista mystifioidaan, sanoo toiminnanjohtaja Elina Kuusikko.

Oulun kaupunginteatterin ilmapiiriongelmat Toivosen kaudella ovat olleet liiton tiedossa jo pitkään.

– Ihan ehdottomasti toimitusjohtajan ja hallituksen olisi pitänyt puuttua tähän huomattavasti paljon aikaisemmin. Eli jo vuosia sitten, Kuusikko sanoo.

Moni teatterin työntekijöistä kokee, että Oulun kaupunginteatterin isoimpia ongelmia oli puhumattomuuden ja puuttumattomuuden kulttuuri. Entinen tekninen päällikkö Ari Törmä sanoo, että hänestä teatterissa siedettiin törkeääkin käytöstä ja siihen oli totuttu. Hänestä sekä teatterin johto, hallitus että työyhteisö vaikenivat ongelmista.

– Tilanteisiin ei puututtu heti, vaan toivottiin, että kun ollaan hiljaa, ongelmat eivät ole todellisia, Törmä sanoo.

Tuppurainen ja Palonheimo kiistävät väitteet, että eivät olisi puuttuneet

Tytti Tuppurainen tai Maija Palonheimo sanovat puuttuneensa kaikkiin kuulemiinsa ongelmiin. Tuppurainen korostaa, että hänellä oli myös kaupungin tuki koko kautensa ajan.

– Sain tietoa pitkään jatkuneista eritasoisista ilmapiiriongelmista, kun aloitin työni. Niitä lähdettiin heti korjaamaan, Tuppurainen sanoo.

Tästä hyvin eri mieltä on esimerkiksi näyttelijä Joose Mikkonen, joka on ollut myös Tuppuraisen johtamassa hallituksessa varajäsenenä.

– Ei pidä paikkaansa, että Tuppurainen olisi puuttunut ilmapiiriongelmiin. Hän mitätöi asiat huhupuheiksi tai taiteilijoiden änkyröinniksi, tulivat pyynnöt sitten henkilöstöltä tai hallitukselta.

Tuppurainen huomauttaa, että hallituksessa on poliittisesti valittujen jäsenten lisäksi myös työntekijöitä – Näyttelijäyhdistyksen nimeämä varsinainen jäsen ja hänen varajäsenensä, ja lisäksi teknisen ja taiteellisen puolen henkilöstöedustajat voivat olla kokouksissa läsnä.

Joose Mikkonen koki, että kukaan työntekijöistä ei uskaltanut pitää ilmapiiriongelmista meteliä hallituksessa, koska taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen ja toimitusjohtaja Maija Palonheimo olivat paikalla.

Nykyinen hallituksen puheenjohtaja Matti Karhula oli aiemmin yksi hallituksen poliittisesti valituista rivijäsenistä. Hän sanoo, ettei hän aiemmassa hallituksessa ollessaan edes tiennyt teatterin ilmapiiriongelmista.

– Silloinen hallitus oli saanut asialliset raportit, joiden mukaan mitään ilmapiiriongelmia ei esiintynyt.

Karhulan käsitys kuitenkin muuttui, kun hänestä tuli Tuppuraisen seuraaja hallituksen puheenjohtajana.

– Kävi ilmi, että ongelmia oli ollut. Vakavia ongelmia.

Karhula ei haluaisi suoraan arvostella edeltäjänsä työtä ilmapiiriongelmien hoidossa.

– Mutta tuloksia voi arvioida, ja ne tulokset yhteisön työkyvyn kannalta ovat aika surkeita.

Sekä Tytti Tuppurainen että Maija Palonheimo sanovat antaneensa hallitukselle kaiken tarpeellisen tiedon.

Miksi hallituksen jäsenet eivät sitten havahtuneet edes vuodenvaihteen 2016–2017 työhyvinvointimittausten hälyttäviin tuloksiin – kuten siihen, että vain yksi neljäsosa näyttelijöistä koki saavansa lähiesimieheltään tukea? Osin asiaa voi selittää se, että teatterissa oli ollut yt-neuvottelut syksyllä 2016.

Ylellä on tiedossa, että hallituksen jäsenet kuitenkin ainakin kerran yrittivät ottaa ilmapiiriongelmat esiin. Vuonna 2017 poliitikkojäsen kertoi sähköpostissaan muille hallituksen jäsenille kuulleensa, että teatterissa olisi ilmapiiriongelmia ja kysyi, miten tietoon pitäisi reagoida.

Tuppurainen vastasi hallituksen sähköpostikeskusteluun, että teatterin valitettaviin lieveilmiöihin on kuulunut jo vuosia huhupuheiden levittäminen.

Tätä juttua varten antamassaan haastattelussa hän sanoo, että vastuu ilmapiiriongelmiin ja huhuihin puuttumisesta on toimitusjohtajalla.

Tuppurainen on oikeassa siinä, että ensisijaisesti vastuu ilmapiiriongelmista yleisestikin on toimitusjohtajalla. Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ei halua ottaa suoraan kantaa Oulun kaupunginteatterin tilanteeseen. Hän kuitenkin kommentoi, että lähtökohtaisesti vastuu on vastaavassa organisaatiossa ensisijaisesti toimitusjohtajalla mutta viime kädessä hallituksella, jos toimitusjohtaja ei jostain syystä niihin puutu.

Haastatellut työntekijät: Osakeyhtiölakiin vetoaminen hiljensi kritiikin

Teatteri muuttui osakeyhtiöksi vuonna 2012. Tuppurainen nostaa esiin, että hänen aikanaan teatteri oli vasta muutettu osakeyhtiöksi, mikä on voinut aiheuttaa henkilöstössä monenlaisia tunnereaktioita.

Haastateltavista lähes kaikki kokevat, että Kari-Pekka Toivosen aikana osakeyhtiölakia käytettiin heidän hiljentämiseensä ja pahoinvoinnin salaamiseen.

Toivonen viittasi osakeyhtiölakiin, kun hän sanoi henkilökunnalle tarkoitetussa kokouksessa, että kielteisten asioiden puhuminen teatterista olisi irtisanomisperuste. Tämän takia moni ei ole uskaltanut puhua aiemmin pahoinvoinnistaan.

– Meitä varoitettiin toistuvasti ja painokkaasti vahingoittamasta teatteria negatiivisilla puheilla. Tämän kerrottiin olevan irtisanomisen peruste, dramaturgi Jukka Heinänen kertoo.

Myös johtajan puolison käytös aiheutti hämmennystä

Vaikka muu henkilökunta ei ole aiemmin juuri kertonut Oulun kaupunginteatterin ilmapiiriongelmista, Merja Larivaara kertoi oman näkemyksensä viime vuonna Forum24-lehdessä ja tänä syksynä Me Naisten kansijutussa sekä ET-lehdessä.

Näissä jutuissa kerrottu näkemys on hyvin erilainen kuin Ylen haastattelemilla teatterilaisilla. Larivaara on kokenut tulleensa kiusatuksi ja että teatterin työntekijät olivat kateellisia hänelle ja hänen miehelleen Kari-Pekka Toivoselle.

– Taisimme olla liian näkyviä ja tekeviä, se varmaan herätti kateutta. Tienasimme liikaa, meillä oli liikaa lapsia, olimme olleet yhdessä liian onnellisesti ja liian kauan, Larivaara sanoi Me Naisissa.

Muun muassa Oulun kaupunginteatterin entinen näyttelijä Lotta Vaattovaara ei tunnista Larivaaran väitettä.

– Päällimmäinen tunne teatterissa oli pelko. Ei kateus, vaan pelko.

Moni kertoo pelänneensä Larivaaraa. Työntekijät olivat varpaillaan, koska jos Larivaara oli paikalla, tieto kulki nopeasti taiteelliselle johtajalle. He kertovat, että heidän oli vaikea hahmottaa, kuka on johtaja: Kari-Pekka Toivonen vai hänen puolisonsa.

– Koin, että Merja Larivaara ei suvainnut miehensä johtamiseen liittyviä kysymyksiä tai keskustelua, näyttelijä Tuula Väänänen sanoo.

Vuonna 2016 tehty Näyttelijäyhdistyksen lausunto Toivosen vakinaistamisesta päätyi myös Larivaaralle. Larivaaraa ei ollut mainittu lausunnossa, mutta silti työntekijät kertovat hänen palanneen siihen yhä uudelleen ja uudelleen.

Näyttelijä Heli Haapalainen kertoo, että lausunnon vuotamisen jälkeen hän koki oman asemansa työyhteisössä vaikeutuneen ja Larivaaran käytöksen muuttuneen tylyksi. Syy ei jäänyt salaisuudeksi. Larivaara kertoi Haapalaiselle, että Näyttelijäyhdistyksen kirje oli luokaton ja loukkaava ja se oli loukannut häntäkin.

Larivaaran toimenkuva laajeni pian hänen tulonsa jälkeen, kun hän alkoi tuottaa vanhuksille suunnattuja Seniorisoppa-näytelmiä. Moni näyttelijä kertoo kokeneensa, että Seniorisoppa-töistä ei uskaltanut kieltäytyä, kun Larivaara niihin kysyi.

Myös nykyinen hallituksen puheenjohtaja Matti Karhula tunnistaa, että Larivaaran toiminta aiheutti hämmennystä.

– Larivaara otti johtoonsa ja vastuulleen taiteellisen toiminnan, joka ei hänelle kuulunut.

Larivaara ei halunnut antaa haastattelua tätä juttua varten Ylen pyynnöstä huolimatta. Hän sanoo, että ei halua jatkaa julkista nokittelua.

Muutos alkoi tapahtua

Ylen haastattelemat nykyiset teatterilaiset kokevat, että muutos parempaan alkoi hiljalleen, kun nykyinen toimitusjohtaja Tuija Hyppönen palasi vanhempainvapaalta elokuussa 2017 ja Maija Palonheimo siirtyi konsultiksi.

Palonheimo sanoo, että hän on tyytyväinen omaan kauteensa ja teatterin kehitykseen sen aikana, mutta kritiikki jälkeenpäin harmittaa, vaikkakaan ei yllätä.

– Tiesin jo Ouluun mennessäni, että siellä ei ole tervetullut, varsinkaan, jos tulee etelästä.

Toivonen ja Larivaara eivät tulleet Hyppösen kanssa toimeen, toisin kuin tätä sijaistaneen Palonheimon.

Moni työntekijä kertoo pelänneensä, joutuisiko Hyppönen siksi lähtemään.

Yksi aiemman hallituksen jäsen kertoo Tytti Tuppuraisen soittaneen hänelle ja halunneen keskustella Hyppösen asemasta ja jatkon mahdollisuuksista. Hallituksen jäsen tulkitsi asian niin, että Tuppurainen halusi pohtia ääneen, voisiko toimitusjohtajaa siirtää toisiin tehtäviin.

Ylen useammasta lähteestä varmistaman tiedon mukaan Tytti Tuppurainen kutsui myös hallituksen poliitikkojäsenet koolle erään hallituksen kokouksen jälkeen keskustelemaan Hyppösen ja Toivosen hankalasta yhteistyöstä. Tilaisuudessa Kari-Pekka Toivonen kertoi, että hän ei tule toimeen Hyppösen kanssa. Ylen tietojen mukaan tilaisuus loppui, koska osa paikalla olevista piti epäasiallisena, että ristiriitoja käsiteltiin kuulematta Hyppöstä.

Hyppönen sai jatkaa.

Haastatellut työntekijät: Ilmapiiri on parantunut

Keväällä 2018 Tytti Tuppuraisen nelivuotiskausi Oulun kaupunginteatterin hallituksen puheenjohtajana tuli päätökseensä.

Uusi hallitus sai heti alkajaisiksi kirjeen. Sen oli allekirjoittanut 59 teatterilaista. Viesti oli, että monella on paha olla ja johtamisessa nähtiin ongelmia.

Se, että vuonna 2016 tehty näyttelijöiden kirjelmä päätyi Toivoselle ja Larivaaralle, oli jättänyt syvän epäluottamuksen Tytti Tuppuraisen johtamaan hallitukseen.

– Luottamuspulan vuoksi vasta hallituksen vaihduttua henkilökunta rohkeni kirjelmöidä ongelmista, tekninen tuottaja Marko Häikiö sanoo.

Kirjeestä alkoi muutos.

Hallituksen puheenjohtaja Matti Karhula, toimitusjohtaja Tuija Hyppönen ja taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen laativat kahdeksan kohdan toimenpideohjelman tilanteen ratkomiseksi. Siinä käsiteltiin muun muassa roolituksen pelisääntöjä.

Toivonen ei tullut paikalle, kun ohjelmaa esiteltiin teatterin henkilökunnalle. Hänen vaimonsa tuli ja kehotti puheessaan henkilökuntaa häpeämään.

Myöhemmin, syksyllä 2018, Toivonen päätti erota. Hänen työsuhteensa loppui tänä keväänä. Merja Larivaaran määräaikainen työsopimus loppui viime kesänä. Hän kuitenkin ohjaa vielä yhden näytelmän Oulun kaupunginteatterissa, jota esitetään vuodenvaihteessa.

Nykyisin teatterissa työskentelevät haastateltavat kokevat, että tilanne on parantunut: enää töihin meno ei ahdista tai pelota. Nykyisen toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan mukaan sama näkyy ilmapiirimittauksissa. Näin kuvaa näyttelijä Merja Pietilä:

– Tällä hetkellä työilmapiiri on ainakin itselläni helpottunut, toiveikas ja innokas. Tämänhetkinen hallitus on dialoginen ja luotettava.

Uusi taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio aloittaa vuodenvaihteessa. Hänen valintaansa henkilökunta ei vastustanut.

– Kun päätös tehtiin, minusta vaikutti, että Oulussa pidettiin juhlia. Tiettävästi avattiin myös kuohuviinipulloja, sanoo hallituksen puheenjohtaja Matti Karhula.

Teatterissa moni odottaa uutta johtajaa innolla.

– Ilmapiiri on rakentava, toiveikas, mutta ei täysin vapautunut tai luottava. Harmaat pilvet eivät ole täysin poistuneet vielä, tuottaja Sari Tanner sanoo.

Kansanedustaja, näyttelijä-ohjaaja Pirkka-Pekka Petelius (vihr.) on pyytänyt anteeksi Suomen romaniyhteisöltä vanhoja sketsihahmojaan, jotka kuvasivat romaneja erittäin stereotyyppisesti.

Helsingin Sanomien haastattelema Petelius kertoi haluavansa esittää romaneille pahoittelunsa ja pyytää julkisesti anteeksi sketsien haitallista vaikutusta romaneja kohtaan.

Romanihahmot esiintyivät samoissa 1980- ja 1990-lukujen huumorisarjoissa, joissa Petelius ja Aake Kalliala näyttelivät myös saamelaishahmoja. Marraskuussa Petelius pyysi saamelaisilta anteeksi kyseisiä sketsisarjoja ja sanoi olevansa valmis keskustelemaan muidenkin vähemmistöjen kanssa.

Suomen Romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindberg suhtautuu Peteliuksen anteeksipyyntöön neutraalisti. Hän kertoo sketsien loukanneen aikanaan monia romaneja, mutta ei itse kokenut romanina tulleensa loukatuksi.

– Aikanaan kun näitä sarjoja seurasin, oli siellä muitakin kansallisuuksia ja valtion päämiehiäkin hahmoina. Mielestäni sketsit ovat sketsejä, suhtauduin niihin huumorilla.

– Mutta tiedän myös, että monet romanit kokivat nämä sketsit loukkaavana. Ja mikä on väärin, monet lapset kokivat koulussa, että heitä kiusattiin ohjelmassa käytetyillä sanoilla tai ilmiöillä. Se ei tietenkään ole reilua.

"Toivon, että ihmiset pistäisivät vähän jäitä hattuun"

Saamelaisilta anteeksi pyytäessään Petelius sanoi sketsien olleen oman aikansa tuotteita, joita ei enää tänä päivänä allekirjoita. Peteliuksen mukaan aikanaan niillä pyrittiin parodioimaan valtaväestön ennakkoluuloja ja kertoi nyt ymmärtävänsä, kuinka syrjiviä kyseiset sketsit ovat.

Vaikka Romanifoorumin toiminnanjohtaja Lindberg ei odottanut anteeksipyyntöä, näkee hän kohtuullisena sen, että yhden vähemmistön anteeksipyyntöä seuraa toistenkin vähemmistöjen huomioiminen.

– Jos nyt lähdetään pyytämään anteeksi, niin onhan se väärin, että jätetään joltain ryhmältä pyytämättä.

Lindberg kuitenkin toteaa, että nykyaikana pitäisi loukkaantumisten suhteen laittaa hieman jäitä hattuun.

– Ylipäätään tämmönen mielipahan tuottaminen on mennyt liian pitkälle. Aina syntyy mielipahaa ja aina pitäisi pyytää jotain anteeksi. Toivon, että yleisesti ihmiset pistäisivät Suomessa vähän jäitä hattuun ja elettäisiin sovussa toistemme kanssa. Asioille voitaisiin välillä vähän nauraakin.

– Itse suhtaudun elämään huumorilla. Jos joku haluaa loukata, se on hänen asiansa.

Lisää aiheesta:

Pirkka-Pekka Petelius pyytää anteeksi saamelaisia pilkkaavia sketsejään: "Olen valmis keskustelemaan myös muiden vähemmistöjen kanssa"

Kolme kokemusta siitä, miten Pirkka-Pekka Peteliuksen sketsit vaikeuttivat elämää: Pilkkalauluja päin naamaa, selittelyä, varovaisuutta baarissa

MV-julkaisuun liittyvä kunnianloukkaus- ja vainoamisoikeudenkäynti on päättynyt hovioikeudessa. Oikeus antaa ratkaisunsa kansainvälistäkin kiinnostusta herättävässä jutussa helmi–maaliskuussa.

Oikeudenkäynnin osapuolet pohtivat loppulausunnoissaan rikosten ja rangaistusten lisäksi myös käsitettä "maalitus" sekä sananvapauden rajoja.

Syyttäjä pitää käräjäoikeuden aiempaa tuomiota hyvänä. Syyttäjä halua säilyttää MV-sivuston perustajan Ilja Janitskinin vuoden ja kymmenen kuukauden tuomion ennallaan. Käräjillä Janitskin tuomittiin 16 eri teosta liittyen MV-lehden toimintaan.

Aluesyyttäjä Jesse Heikkilä pitää Ylen toimittaja Jessikka Aroon kohdistuvia ja MV-lehdessä julkaistuja kunnianloukkauksia äärimmäisen vakavina.

– Tarkoitus on ollut hiljentää ja lamauttaa Aron toiminta ja työ. Tällaisella MV-kirjoittelulla on räikeästi rikottu ja käytetty väärin sananvapautta.

Syyttäjä Heikkilä ja Jessikka Aron asianajaja Martina Kronström sanoivat molemmat, että törkeys ja vaino, joita Aro on saanut niskaansa, ovat vailla vertaa.

– On kyse kielenkäytöstä, joka on vihapuhetta. Teko on ollut erittäin vakava. En tiedä, voiko enää mennä törkeämmäksi, sanoo syyttäjä.

Myös asianajaja Martina Kronström hakee Janitskinille tuomiota ehdottomana ja sanoo, että ankarasta tuomiosta olisi apua esimerkiksi muille toimittajille tai viranomaisille, joita häiritään voimakkaasti.

– Juttu on laajuudeltaan poikkeuksellinen. Haluamme hovioikeudelta vahvan kannanoton siitä, että me emme voi sallia tällaista.

Pronssipatsaita ja Nato-pissiksiä

Syyttäjän mukaan myös käräjäoikeudessa vuoden ehdollisen tuomion vainoamisesta saanut Johan Bäckman on koettanut hiljentää Aron toimittajan työtä.

– Tarkoitus on ollut saada Aro jatkuvaan epävarmuuden tilaan ja aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta. On käytetty informaatiovaikuttamisen keinoja suunnitelmallisesti, sanoo syyttäjä.

Bäckman sai hovioikeudessa vuoden ehdollista vankeutta, jota syyttäjä pitää sopivana seuraamuksena myös hovioikeudelta.

Bäckmanin puolustus kiistää vainoamisen ja kunnianloukkaukset.

– Esimerkiksi asiakirjojen tilaaminen Jessikka Arosta ja tietojen lataaminen hänestä koneelle ei ole vainoamista.

Oikeudessa vedottiin myös Kielitoimiston sanakirjaan. Bäckmanin puolustuksen mukaan termi "Nato-pissis", jolla Jessikka Aroa on kutsuttu, ei ole loukkaava, vaan sitä voi käyttää nuorista itsetietoista naisista.

Maalittaminen kaikkien huulilla

Ilja Janitskinin asianajaja Anu Koivu tarttuu kahteen termiin pihtiotteella.

Anu Koivu käsittää Janitskinin sananvapauden täysin toisin kuin syyttäjä tai Jessikka Aron asianajaja Martina Kronström.

Anu Koivu sanoo, että he valittivat MV-lehden entisen nokkamiehen Ilja Janitskinin käräjäoikeustuomiosta nimenomaan Janitskinin sananvapauden kaventamisen perusteella.

– En haluaisi, että tämä valtio ajautuu tilanteeseen, jossa kirjoittavat ihmiset joutuvat vankilaan. Vaikka toki kuvio ei ole ihan näin yksinkertainen.

Syyttäjä Jesse Heikkilä sanoo, että sananvapauden kannalta oikeudenkäynti on poikkeuksellisen merkittävä. Mutta hän katsoo asiaa toisesta näkökulmasta.

– Laaja maalittamiskampanja on meillä ensimmäinen laatuaan. Tarkoitus on lamauttaa julkinen keskustelu. Ihmiset eivät ole uskaltaneet nyt keskustella, koska he pelkäävät joutuvansa maalittamisen kohteeksi.

Syyttäjän mukaan Janitskin on ollut MV-lehden päätoimittaja ja tehnyt ratkaisut julkaisemisesta. Janitskin itse kiistää vastuunsa jutuista.

Syyttäjän mukaan tekojen suunnitelmallisuus on tuomion koventamisperuste.

Sekä syyttäjä, Jessikka Aron asianajaja ja Janitskinin puolustus pitävät juttua poikkeuksellisena.

Janitskinin puolustuksen eli Anu Koivun mukaan poikkeuksellisuudella tarkoitetaan nimenomaan päämiehen tuomion ankaruutta.

Jessikka Aron asianajaja: Häirintä jatkuu

Aron asianajaja Martina Kronström sanoo, että tarkoitus on ollut tuhota Aron ammatillinen uskottavuus. Hän pitää tekoja myös vaarallisina asianomaisen terveyden kannalta

Kronströmin mukaan Aron tilanne käräjäoikeuden tuomion jälkeen on muuttunut vaikeammaksi.

– Se liittyy osittain siihen, että ulkopuolisten häirintä on jatkuvaa oikeussalin ovien takana. Se vaikuttaa päämieheni vointiin voimakkaasti. Kaikessa toiminnassa pitää huomioida myös se, mitä tapahtuu salin ulkopuolella, sanoo Kronström.

Asianajaja on saanut myös itse osansa, sillä hänet on hiljattain maalitettu sosiaalisesssa mediassa työnsä vuoksi.

Kronströn sanoo, että oikeuden tuomiota odotetaan mielenkiinnolla myös muualla maailmassa.

– Toimittajiin kohdistuu samanlaisia maalittamiskampanjoita myös muissa maissa. Toimittajat odottavat tätä tuomiota muuallakin mielenkiinnolla.

Lue lisää:

Ilja Janitskinille ehdoton vuoden ja 10 kuukauden vankeustuomio MV-jutussa – syyttäjä tyytyväinen poikkeuksellisen ankaraan rangaistukseen

SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri Matti Ahde on kuollut 73-vuotiaana. Asiasta kertoo STT:lle hänen puolisonsa Hilkka Ahde.

Ahde kuoli kotonaan Helsingissä perjantain vastaisena yönä. Keväällä 2017 tuli julki tieto siitä, että Ahde oli sairastunut syöpään.

– Meitä omaisia lohduttaa surun keskellä tieto siitä, että hänellä oli sisällään syvä rauha ja kiitollisuus elämää kohtaan, Hilkka Ahde viestitti STT:lle perjantaiaamuna.

– ”Kun kannatte minua arkussa, muistakaa, että kannatte onnellista ihmistä”, hän muistutti meitä vielä viimeisinä elinviikkoinaan, Hilkka Ahde kertoi.

Hän välitti puolisonsa puolesta lämpimät kiitokset Husin henkilökunnalle ja muille Matti Ahdetta eri vaiheissa hoitaneille ammattilaisille.

Eduskunnassa hiljainen hetki

Eduskunnan täysistunnossa pidettiin perjantaina hiljainen hetki Ahteen muistoksi. Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) kuvaili Ahdetta suurten ikäluokkien edustajaksi.

Vanhanen sanoi, että Ahteen elämänkaari kuvasi tietyllä tavalla suomalaisten elämänkaarta sodan jälkeisenä aikana.

– Hän kävi kansakoulun, ammattikoulun ja aloitti työuransa sähköasentajana hyvin nuorena. Hyvin nopeasti hän siirtyi myös yhteiskunnallisiin harrastuksiin. Hänellä oli hyvin vahva aatteellinen vakaumuksensa.

Vanhasen mukaan Ahde ilmensi hyvin sitä, mitä hyvin toimiva yhteiskunta saattoi mahdollisuuksina antaa ihmiselle. Vanhanen kuvaili Ahteen lähteneen vaatimattomista olosuhteista ja nousseen oman ikäluokkansa äänitorveksi ja edustajaksi.

Nopea uranousu sähköasentajasta eduskuntaan

Sisukkaaksi, kunnianhimoiseksi ja sosiaalisesti lahjakkaaksi kuvattu Ahde syntyi vuonna 1945 Oulussa seitsenlapsisen perheen esikoisena.

Elämäkerrassaan hän kertoi, kuinka joutui ottamaan vastuusta perheen elatuksesta, sillä leskeksi jäänyt äiti ei pystynyt siihen yksin siivoojan palkallaan. Ahde kävi ammattikoulun sähkoasentajalinjan ja opiskeli yhteiskunnallisia asioita Työväen akatemiassa.

SDP:n kansanedustajaksi Ahde nousi Oulun vaalipiiristä 25-vuotiaana. Eduskunnassa Ahde oli vuosina 1970–1990 sekä 2003–2011. Hän toimi muun muassa sisäministerinä ja ympäristöministerinä Kalevi Sorsan (sd.) hallituksissa 1980-luvulla. Eduskunnan puhemiehenä Ahde toimi vuosina 1987–1988.

Nuorena Ahde pelasi jalkapalloa Oulun Palloseuran mestaruussarjajoukkueessa. Poliitikkona hän eheytti riitaisaa työväenurheiluliikettä yhtenäiseksi ja toimi TUL:n puheenjohtajana vuosina 1977–1995.

Ahde toimi myös pitkään ooppera-alan luottamustehtävissä ja ajoi oopperatalon rakentamista Helsinkiin.

Veikkauksen toimitusjohtajana hän toimi vuosina 1990–2001. Vuonna 2001 hänen väitettiin syyllistyneen seksuaaliseen häirintään työpaikalla.

Veikkaus pyysi eduskunnan entistä oikeusasiamiestä Pirkko K. Koskista selvittämään väitteitä. Koskisen mukaan häirinnästä oli näyttöä, mutta se oli ollut lievää. Ahde sai lähteä. Hän kiisti syytökset ja arvosteli mediaa ajojahdista.

Ahde palasi vielä eduskuntaan kahdeksi kaudeksi, vuosiksi 2003–2011. Sairastuttuaan keväällä 2017 hän totesi Ilta-Sanomille, ettei halunnut kuormittaa perhettään puhumalla sairaudestaan julkisuudessa. Hän kertoi saavansa suurta iloa perheestään, klassisesta musiikista ja hyvästä kirjallisuudesta.

Ahdetta on perjantaina muisteltu myös Twitterissä.

Lue lisää:

Elävä arkisto: Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

Erkki Liikanen muistelee edesmennyttä ystäväänsä Matti Ahdetta: "Suurten ikäluokkien yksi suurimmista nimistä"

Säästäväisyys ei joulun alla ruokakaupoissa näy: suomalaiset ostavat 1,5-kertaisesti ruokaa jouluksi arkiviikkoon verrattuna. Ruokaa haalitaan valtava määrä, vaikka kaupat ovat auki melkein joka päivä.

Yltäkylläisyys kuuluu monen joulupöytään. Määriä kannattaa silti pohtia, vaikka suku olisi kuinka kova syömään. Pienillä laskelmilla ennen kauppareissua säästää rahaa ja välttyy ruokahävikiltä.

– Kun ruokalajeja on paljon, neljän hengen annoksesta riittää hyvin 10–12 hengelle – siitäkin huolimatta, että syödään paljon, Keski-Suomen Marttojen toiminnanjohtaja Kati-Erika Timperi sanoo.

Myös vatsa vetää yhtä paljon arkena ja pyhänä. Aikuisella määrä on noin puoli kiloa. Sitä tietoa Juhla- ja kokouspalvelu Wanhan Fredan yrittäjä ja kokki Saara Moilanen kannustaa käyttämään jouluruoan mitoituksen pohjana.

– Kaksi 8–12-vuotiasta lasta syö saman verran kuin yksi aikuinen. Jos lapset ovat sitä nuorempia, voi heitä laskea kolme syömään yhtä paljon kuin yksi aikuinen.

Jos joulua viettää yksin, Moilanen suosittelee käyttämään kauppojen palvelutiskejä. Niistä saa ostettua sopivia määriä esimerkiksi salaatteja ja kalaa yhden syöjän tarpeisiin.

Moilanen varaa itse jouluruokia vain aatoksi ja joulupäiväksi, koska laskelmista huolimatta ruokia jää aina yli. Hän itse tarjoaa tapanina mielellään jotain sellaista, mitä joulupöydässä ei vielä ole ollut: tänä vuonna kalkkunaa ja bataattilaatikkoa.

Näin lasket joulupöydän tarpeet

RIISIPUURO

Viisihenkiselle perheelle litrasta maitoa keittää yhdelle aterialle riittävän määrän puuroa. Riisipussin kyljessä on keittämiseen hyvä ohje. Jos viettää joulua yksin, puuroa voi keittää puolesta litrasta maitoa. Silloin syötävää jää toiseksikin päiväksi. Riisipuuron voi keittää myös riisi-, manteli-, soija-, kaura- tai kookosmaidosta tai korvata niillä osan maidosta.

250 gramman sekahedelmäpussista saa 1,5 litraa kiisseliä. Se riittää viisihenkiselle perheelle kahdeksi syöntikerraksi.

KINKKU

Kinkkua kannattaa varata yhdelle aterialle noin 250 grammaa yhdelle aikuiselle. Kyse on raakapainosta, koska paistohävikki on noin 40 prosenttia. Osa rasvasta sulaa ja nahka poistetaan. Lisäksi uunissa haihtuu nestettä. Nelihenkiselle perheelle riittää pyhiksi hyvin alle viiden kilon kinkku, vaikka sitä syötäisiin varsinaisen jouluaterian lisäksi aamu-, ilta- ja yöpaloilla.

Kalkkunassa hävikki on pienempi kuin kinkussa. Sitä kannattaa varata 150–180 grammaa syöjää kohti.

JOULULAATIKOT

Yhdellä aterialla yksi aikuinen syö noin 240 grammaa laatikoita. Jos laatikoita on kolme, yhden annoskoko on noin 80 grammaa. Silloin yhtä laatikkoa otetaan lautaselle vajaa desi, pari–kolme ruokalusikallista.

KALA

Kalaa syödään yhteensä noin 50 grammaa yhdellä aterialla. Se tarkoittaa esimerkiksi 3–4 siivua graavikalaa tai kylmäsavulohta. Jos lajeja on useita, määrä lajia kohtaan on silloin hyvin pieni.

ROSOLLI JA KASTIKE

Rosollia syödään yleensä noin 60 grammaa yhdellä aterialla. Se tarkoittaa noin paria, kolmea ruokalusikallista. Viisihenkiselle perheelle punajuurikerman jouluaatoksi ja -päiväksi saa tehtyä kahdesta desilitrasta kermaa.

SIENISALAATTI

Sienisalaatti on aika painavaa, mutta sitäkin syödään yhdellä aterialla vain noin 60 grammaa. Jos sienisalaatin ostaa kaupasta, viisihenkiselle perheelle riittää kaksi rasiaa kahdeksi päiväksi.

Oulun kaupunginteatterin entinen taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen, 52, on joutunut voimakkaan arvostelun kohteeksi.

Yli kolmekymmentä Oulun teatterin työntekijää kertoi Ylelle kärsineensä työpahoinvoinnista Toivosen johtajakaudella 2014–2019.

Lue juttu tästä: Kymmenet Oulun teatterin työntekijät kertovat vuosien työpahoinvoinnista: "Päällimmäinen tunne oli pelko"

Oulun kaupunginteatterissa oli ollut Ylen haastattelemien henkilöiden mukaan vuosia jatkunut ilmapiiriongelma, mutta se paheni, kun Toivonen ja hänen näyttelijäpuolisonsa Merja Larivaara, 55, työskentelivät teatterissa.

Sen enempää Toivonen kuin Larivaara eivät halunneet kommentoida Ylen torstaina julkaisemaa juttua.

Oulun kaupunginteatterin hallituksen entinen puheenjohtaja, eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) on kiistänyt Ylelle työntekijöiden väitteen, ettei Oulun kaupunginteatterin ongelmiin olisi puututtu. Saman väitteen on kiistänyt myös teatterin entinen toimitusjohtaja Maija Palonheimo Ylen jutussa.

Erikoiseksi tilanteen tekee se, että Toivosen on määrä aloittaa loppiaisen jälkeen työt Hämeenlinnan teatterin taiteellisena johtajana. Hänet valittiin tehtävään joulukuun alussa.

Näyttelijä: “Joudumme nielemään Toivosen valinnan”

Hämeenlinnan teatterin hallituksen puheenjohtaja Irja Appelroth (sd.) uskoo, että Oulun tapahtumista on otettu opiksi.

– Lähdemme siitä, että hän tulee tänne puhtaalta pöydältä toimitusjohtajan alaiseksi ja työpariksi, Appelroth sanoo Ylen haastattelussa.

Hämeenlinnan teatterin näyttelijät olisivat halunneet jatkaa taiteellisen johtajan hakua pidempään, mutta teatterin johto päätyi valitsemaan Toivosen, eikä hakua jatkettu.

Hämeenlinnan teatterin toimitusjohtaja Pasi Ruohonen uskoo, että Oulun kaupunginteatterin kaltaiset ongelmat taiteellisen johtajan ja henkilökunnan välillä ovat vältettävissä Hämeenlinnassa.

– On mitä suurimmassa määrin minun tehtäväni varmistaa, että ongelmat eivät toistu täällä. Tämä on siis puhtaasti johtamiskysymys. Se varmistuu hyvällä johtamisella, Ruohonen toteaa.

Hämeenlinnan teatterin näyttelijä Johanna Reilin on ihmeissään tilanteesta.

– Joudumme nielemään sen (Toivosen valinnan). Nämä vuodet ovat olleet aika raskaita. Tuntuu hankalalta pitää nosteista iloa päällä. Yritämme sitä, koska rakastamme työtämme, Reilin sanoo.

Uusi taiteellinen johtaja: “Olen ylpeä Oulun teatterin henkilökunnasta”

Tammikuun alussa Oulun kaupunginteatterin taiteellisena johtajana aloittava Alma Lehmuskallio, 40, on ylpeä uuden työpaikkansa henkilökunnan ulostulosta edeltäjäänsä koskevassa jupakassa.

– Olen tosi ylpeä Oulun teatterin henkilökunnasta. On todella pelottavaa puhua ikävistä asioista ja tunteista. Ihailen ja arvostan uskallusta sanoittaa tilanteita ja omia tunteita, Lehmuskallio sanoo Ylelle.

Hän kertoo kokeneensa surua lukiessaan Ylen juttua Oulun kaupunginteatterin ongelmista.

– Minusta on kamalaa, että kuka vaan missä tahansa työpaikassa on joutunut tekemään töitä tuollaisissa tunnelmissa.

Lehmuskallio ei halua ottaa kantaa edeltäjänsä Kari-Pekka Toivosen kauteen. Työrauha on Lehmuskallion mukaan hänen ensisijainen tavoitteensa Oulussa.

Hänellä on jo kokemusta työskentelystä Oulun kaupunginteatterissa. Hän ohjasi sinne pari vuotta sitten Tove Janssonin Näkymättömän lapsen.

– Kohtasin kaikilla osastoilla ystävällisiä, kunnianhimoisia ja todella osaavia tyyppejä, joiden kanssa oli helppo tehdä töitä, Lehmuskallio sanoo.

Yle tavoitti perjantaina Merja Larivaaran, joka kertoi, ettei hän tai Kari-Pekka Toivonen kommentoi Ylen juttua.

Naukion koulu nousi otsikoihin marraskuussa. Syynä oli eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen linjaus, jonka mukaan Kouvolassa sijaitseva koulu ei voi järjestää enää perinteistä joulujuhlaansa Kuusankosken kirkossa.

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen ratkaisun perusteissa todetaan, että koulun joulujuhla on osa opetusta, jonka tulee siten olla lain mukaan uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta.

Keskeisenä perusteena oli se, että kaikille oppilaille tarkoitetussa yhteisessä joulujuhlassa on kyse koulun opetussuunnitelmaan rinnastettavasta opetuksesta. Kyse on siis eri asiasta kuin perinteiseen koulujen joulukirkkoon osallistumisessa.

Naukion koulu joutui pistämään suunnitelmansa uusiksi. Oppilaat ja opettajat viettävät tänä vuonna joulujuhlaa koulun ruokasalissa, joka muutetaan ja koristellaan tilaisuuteen sopivaksi. Ruokasali valikoitui sopivaksi paikaksi, koska koululla ei ole omaa liikunta-, tai juhlasalia.

– Kyllä tässä on ollut työtä. Meillä oli kaksi luokkaa ja useampi opettaja mukana tässä. Hyvällä yhteishengellä saatiin tämä tehtyä, Naukion koulun opettaja Anna Lehmonen toteaa.

Joulujuhlan ohjelmasta vastaavat Naukion koulun yhdeksäsluokkalaiset. Juhla noudattaa perinteistä kaavaa, johon kuuluu muun muassa yhdessä laulettavia joululauluja, ykkösluokkalaisten tanssiesitys ja kynttiläkulkue. Juhlan suunnittelun kannalta kirkko olisi ollut mieleisempi vaihtoehto.

– Ruokalassa on se, että kaikki eivät mahdu sinne istumaan ja se on akustiikaltaan vähän huonompi. Sen takia kirkko olisi ollut helpompi, juhlien suunnitteluun osallistunut Hilla Toivanen toteaa.

Auditoriossa ja ruokalassa on paikat kaikkiaan 500 henkilölle. Tilassa on 399 istumapaikkaa ja 101 seisomapaikkaa. Oppilaita ja henkilökuntaa Naukion koululla on noin 425.

Marraskuussa tapahtuneen juhlapaikan muutoksen myötä uuden ohjelman suunnittelussa tuli myös kiire.

– On tässä ollut tosi paljon työtä, kun on pitänyt miettiä kuinka kaikki saadaan mahtumaan tuonne ruokalaan. Kyllä tässä oli aikataulu vähän tiukoilla, yhdeksäsluokkalainen Mailis Purho sanoo.

Kireyttä ilmapiirissä

Juhlapaikan vaihdoksesta syntynyt jupakka on puhuttanut koulun käytävillä. Oppilaiden keskuudessa ilmassa on ollut ihmetystä.

– Olemme olleet kavereiden kanssa vähän silleen, että miksi tämä juhla piti tehdä eri tavalla? Onko se nyt oikeasti ollut jollekin joku ongelma, yhdeksäsluokkalainen Hilla Toivanen kysyy.

Yhdeksäsluokkalaiset Erika Lehtisalo ja Jenni Korhola kertovat, että ovat aistineet negatiivista ilmapiiriä niin oppilailla kuin opettajillakin juhlapaikka-aiheen tiimoilta.

– Se on näkynyt sellaisena vähän kireänä olemuksena, Korhola sanoo.

Sekä Lehtisalo että Korhola toivovat, että kirkkojuhlista tuttu tunnelma saataisiin myös ruokalassa pidettävään joulujuhlaan.

– Kynttiläkulkue ja musiikiesitykset voidaan onneksi tunnelman kannalta järjestää myös nyt, Lehtisalo sanoo.

Molempien mielestä juhla olisi voitu järjestää myös tänä vuonna kirkossa.

– Kirkko olisi ollut parempi, koska kaikki mahtuisivat sinne istumaan ja tunnelma olisi parempi, Korhola sanoo.

Ruokalasta juhlatilaksi ja takaisin

Joulujuhlia varten ruokalan ja auditorion välistä liikuteltavaa väliseinää siirretään, jotta tilasta saadaan isompi.

Juhlaa varten ruokalasta siirretään ruokapöydät aulaan ja tuolit asetetaan riveihin. Ruokalassa jo olevien tuolien lisäksi saliin kannetaan lisää tuoleja. Äänentoistojärjestelmä siirretään juhlatilaan musiikkiluokasta ja asetellaan juhlatilaan. Ruokalan muutostöihin osallistuvat niin opettajat kuin osa oppilaistakin.

Joulujuhlaa vietetään Naukion koululla lauantaina 21.12. Juhlan jälkeen kaikki tehdyt järjestelyt on muutettava takaisin, koska loman jälkeen seuraavana koulupäivänä ruokalaa tarvitaan ruokailuun ja auditoriota opetuskäyttöön.

Voit keskustella aiheesta kello 22 saakka.

Lue lisää: “Uskonto rikkoi jotain minussa lapsena” – Uskosta luopunut perheenisä ymmärtää joulujuhlassa ahdistuvia eikä halua lastensa jakavan kohtaloaan

Venäläiselle ilmastoaktivistille on langetettu kuuden päivän vankeustuomio, koska hän osallistui luvattomaan protestiin Moskovassa, kirjoittaa Guardian.

25-vuotias viulisti Arshak Makichyan oli järjestänyt yhden hengen mielenosoituksia 40 viikon ajan Puškinin aukiolla Moskovassa. Hän sai inspiraationsa ruotsalaisen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin Perjantait Tulevaisuudelle (Fridays for Future) -liikkeestä. Thunberg tuli tunnetuksi lakkoiltuaan perjantaisin vastalauseena hallituksen vähäisille toimille ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Moscow Timesin mukaan mukaan Makichyan osallistui luvattomaan mielenosoitukseen 25. lokakuuta.

Makichyanin tukijoiden mukaan nuorukaisen saama rangaistus on suhteettoman ankara.

Kun eri puolilla maailmaa järjestettiin syyskuussa ilmastolakkoja, kertoi Makichyan Guardianin haastattelussa, kuinka haastavaa Venäjällä on saada lupa mielenosoituksiin. Hän kertoi käyttävänsä ystäviensä kanssa yhden hengen mielenosoitusten eli niin sanottua sooloprotestoinnin taktiikkaa. Yhden hengen protestit eivät riko Venäjän lakeja.

– Protestoimme jonottaen. Ensin yksi henkilö pitelee kädessään julistetta viiden minuutin ajan ja antaa sen sitten seuraavalle. Tällä tavoin meille ei koidu ongelmia, koska kyseessä on joukko sooloprotesteja joukkokokoontumisen sijaan.

Makichyan joutui viranomaisten kuultavaksi hiljattain, kun saapui Moskovaan Madridin ilmastoneuvotteluista. Hän sai syytteen osallistumisesta protestiin, johon ei ollut viranomaisten lupaa.

Aktivisti tviittasi perjantaina oikeustalolta, missä hän kertoi odottavansa tuomarin päätöstä. Hän ilmoitti myöhemmin saaneensa kuuden päivän vankeusrangaistuksen.

Makichyan on saanut runsaasti tukea ulkomaisilta ilmastoaktivisteilta. Fridays for Future -liike julkaisi Twitterissä kannustusviestin Makichyanille.

– Toimit inspiraationa lukuisille aktivisteille. Koeta sinnitellä. Toimit juuri oikein.

Makichyan on anonut tuloksettomasti kymmenen kertaa viranomaisilta lupaa ilmastomielenosoituksen järjestämiseksi.

Lue myös:

Guardian: Russian climate activist inspired by Thunberg is jailed

Klo. 5:49 Lisätty Moscow Timesin tiedot.