Ison matkanjärjestäjän Thomas Cookin viime syyskuun konkurssi vähensi tuntuvasti joulun tilauslentoja Lappiin.
Lapin rajavartiosto kertoo, että konkurssi perui yli sata Lappiin varattua charter-lentoa joulukuussa. Erityisesti se vaikutti Rovaniemelle ja Kittilään, jotka olivat Thomas Cookin pääkohteita Lapissa.
Lentoasemayhtiö Finavia ei ole vielä kertonut Lapin joulun tilauslentojen lopullista määrää. Lokakuun lopussa Finavialta arvioitiin, että chartereita olisi ollut tulossa suurin piirtein edellisvuotinen määrä. Tuolloin, eli vuodenvaihteessa 2018-2019, joulukauden tilauslentoja laskeutui Lapin lentoasemille yhteensä ennätykselliset 779.
Finavia on aikonut julkistaa lopulliset luvut 2019-2020 vuodenvaihteen tilauslennoista loppiaisen jälkeen.
Läntisen Saksan Krefeldissä sijaitsevassa eläintarhassa uudenvuodenyönä syttyneen tulipalon syyksi on paljastunut paperilyhty. Tulipaloa tutkivan poliisin mukaan 60-vuotias nainen ja tämän kaksi aikuista tytärtä ovat ottaneet yhteyttä viranomaisiin ja kertoneet tapahtuneesta.
Naiset olivat tilanneet viisi paperista valmistettua lyhtyä internetistä ja lähettäneet ne ilmaan juhlistaakseen vuodenvaihdetta. Paperilyhdyt nousevat ilmaan niissä palavan tulen muodostaman lämmön ansiosta.
Naiset eivät oman kertomansa mukaan tienneet, että tällaisten palovaaran aiheuttavien paperilyhtyjen lennättäminen on ollut suuressa osassa Saksaa kiellettyä jo vuosikymmenen ajan. Myös alueella, jolla tulipalo syttyi on voimassa paperilyhtykielto.
Tulipalo tuhosi eläintarhan apinatalon ja tappoi kaikki rakennuksessa olleet eläimet.Sascha Steinbach / EPA
Naiset saattavat saada nyt syytteet huolimattomasta tulenkäsittelystä. Enimmäisrangaistus on viisi vuotta vankeutta.
Tulipalo tuhosi eläintarhan apinatalon ja tappoi kaikki rakennuksessa olleet eläimet. Palomiehet onnistuivat estämään tulen leviämisen apinatalosta eläintarhan muihin rakennuksiin.
Eläintarhaan on muodostunut muistopaikka, johon on tuotu piirustuksia ja valokuvia kuolleista apinoista.Sascha Steinbach / EPA
Apinoiden kuolema on aiheuttanut Saksassa suuren surun ja eläintarhan ulkopuolelle on muodostunut muistopaikka, johon ihmiset ovat tuoneet kynttilöitä, kukkia ja pehmoeläimiä. Paikalla on myös palossa kuolleiden eläinten kuvia.
Lyhtyjä lennättäneiden naisten henkeä on jo uhattu tulipalon vuoksi.
Olemme korviamme myöten ulosteessa, ystävä hyvä. Kiitos internetin, näpeissämme on huikaisevat määrät enemmän tietoa kuin koskaan aikaisemmin.
Paha vain, että iso osa tiedosta on sitä itseään.
Hevonpaska on epämääräinen termi, mutta sen on tiivistänyt mahdollisimman täsmällisesti filosofi Harry G. Frankfurt teoksessaan On Bullshit. Hevonpaskan yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on, että on aivan sama onko hevonpaska totta vai valetta. Sen tavoite on jossain muualla, kuin valehtelussa tai faktoissa.
Hevonpaskan puhuja koittaakin johtaa ihmistä harhaan, ei faktoista vaan tarkoitusperistään.
On mahdotonta valehdella, jos ei tiedä totuutta. Hevonpaskan puhumisessa totuus ja vale ovat kuitenkin sivuseikkoja.
Maailmanpolitiikassa hevonpaskan jauhamisen kruunamaton kuningas on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Toki Trump valehtelee suorastaan sietämättömiä määriä, monta kertaa päivässä. Hänen esiintymisiensä ja twiittiensä tarkoituksena ei kuitenkaan ole olla sen enempää totta kuin valettakaan, vaan lietsoa hänen kannattajiensa innostuksen liekkejä. On se ja sama rakentuuko muuri Meksikon rajalle ja missä laajuudessa, kunhan kannattajat vain kuulevat hänen puhuvan asiasta.
Sama ilmiö rehottaa kotimaan politiikassa. Poliitikot kommentoivat päivän kuumia perunoita tavoilla ja argumenteilla jotka eivät liity laisinkaan siihen, mitä oikeasti on tapahtunut, vaan mitä poliitikot otaksuvat kannattajiensa haluavan kuulla.
Tässä ei sinänsä ole mitään uutta. Kaikki poliitikot puhuvat säännöllisesti hevonpaskaa. Kuten Neuvostoliiton vanha johtaja Nikita Hruštšov totesi aikanaan: “Poliitikot ovat kaikkialla samanlaisia, lupaavat rakentaa sillan sinne missä ei ole jokeakaan”.
Hevonpaskaa on kaikkialla muuallakin kuin politiikassa. Mediat provosoivat klikkiotsikoilla lukemaan juttuja, joiden sisällöt eivät välttämättä juurikaan vastaa otsikkoa. Mainokset tihkuvat hevonpaskaa. Mainostetuista tuotteista ei tarvitse valehdella, riittää, että luodaan mielikuvia jotka saavat ostamaan tuotteen.
Sosiaalisen median influenssaajat eli suomeksi vaikuttajat joilla on paljon seuraajia, pistävät instagramiin kuvia, jossa he esiintyvät yritysten sponsoroimissa vaatteissa tai hotelleissa. Hevonpaskamaisesti sponssikuvat näyttävät kuitenkin samalta, kuin heidän muutkin kuvansa.
Tällainen hevonpaska on tuottanut jopa oman hevonpaska-alailmiönsä, jossa ei niin suositut influenssaajat ostavat oikean tuotteen ja esittävät saaneensa sen ilmaiseksi, luoden näin mielikuvan siitä, että he ovat niin tärkeitä että yritykset sponsoroivat heitä. Todellista metatason hevonpaskaa.
Hevonpaskan vähentämiseen on kaksi ratkaisua: Joko perehdymme käsiteltävään asiaan, tai rehellisesti toteamme, että “En tiedä, eikä kiinnosta”.
Miksi me sitten hyväksymme tämän? Koska me kaikki, myös minä, jauhamme tolkuttomat määrät hevonpaskaa. Tarvitsee vain käydä vilkaisemassa lähintä sosiaalista mediaa, jossa ihmiset keskustelevat jostain, mikä herättää keskustelua.
Keskustelut etenkin internetissä ovat täynnä ihmisiä, joilla ei ole välttämättä juuri mitään käsitystä siitä, mistä asioissa on oikeasti kyse. He puhuvat vain omalla musta tuntuu -tuntumallaan vailla tietoa.
Frankfurtin mukaan hevonpaskaa esiintyykin kaikkialla, missä ihmiset, jotka eivät ole perehtyneet keskusteltavaan asiaan, päätyvät joko omien intohimojensa tai julkisen paineen vuoksi puhumaan asiasta josta he ovat enemmän tai vähemmän tietämättömiä. Ajan henki on tuskallisen selvä, kun lukee somekeskustelua asiasta, johon on itse perehtynyt.
Kun ihminen ei tavoita totuutta, hän tavoittelee rehellistä kuvausta omasta luonteestaan kommenteillaan.
Hevonpaska on kivaa jos se sopii omiin luuloihimme. Harva jaksaa tarkistaa, onko omasta mielestä oikea väite sittenkään totta. Se on surkeaa. Niin kauan kuin hevonpaska kuitenkin uppoaa, asialle on vaikea tehdä mitään.
Hevonpaskan vähentämiseen on kaksi ratkaisua: Joko perehdymme käsiteltävään asiaan, tai rehellisesti toteamme, että “En tiedä, eikä kiinnosta”.
Kirjoittaja on Jyväskylän ylioppilaslehti Jylkkärin päätoimittaja, jolla on kiusallinen tapa päätyä työn ulkopuolella pätemään ja spekuloimaan hevonpaskamaisesti.
Googlen kehittämän tekoälyn osumatarkkuutta selvitettiin kysymällä sen tulkintaa 30 000 mammografia-kuvasta. Oikea diagnoosi kuvista tiedettiin: tutkitut naiset olivat kuvauksen jälkeen saaneet syöpädiagnoosin solunäytteen perusteella tai puhtaat paperit seurantakäynneiltään.
Yhdysvalloissa otetuista kuvista tekoäly löysi syöpäkasvaimen 9,4 % lääkäriä useammin ja tuotti vääriä hälytyksiä 5,7 % vähemmän. Amerikkalaisessa käytännössä rintasyöpäseulontoihin osallistuvat käyvät tarkastuksessa useimmiten yhden-kahden vuoden välein ja heidän kuviaan tutkii yksittäinen lääkäri.
Toisen ihmissilmäparin lisääminen yhtälöön pienensi tekoälyn etumatkaa: brittiläisistä kuvista syöpä löytyi 2,7 % prosenttia lääkäreitä paremmin ja vääriä hälytyksiä tuli 1,2 % vähemmän. Britanniassa tarkastusväli on useimmiten kolme vuotta, mutta kuvia tulkitsee kaksi lääkäriä, epäselvissä tapauksissa mahdollisesti kolmaskin.
Tekoäly tuskin korvaa lääkäreitä, ainakaan kovin pian, mutta työn tehostajana ja tulkinta-apuna siltä odotetaan paljon.
– Tämä on hyvä osoitus siitä, kuinka teknologialla voidaan parantaa ihmisen asiantuntemusta. Tekoäly sanoo 'Tässä [kuvassa] saattaa olla jotain vikaa, haluatko tarkastaa?' tiivistää Guardian-lehden haastattelema Google Healthin Britannian-johtaja Dominic King.
Tulosten luotettavuuden parantaminen vaatii runsaasti kuvamateriaalia. Esimerkiksi nyt raportoitu osumatarkkuus oli saatu aikaan syöttämällä Googlen tekoälylle yli 90 000 mammografia-kuvaa Yhdysvalloista ja Britanniasta.
Lisäksi tekoälyn laaja hyödyntäminen käytännössä edellyttää, että sen pitäisi pystyä luotettavasti analysoimaan monien erilaisten mammografiajärjestelmien tuottamia kuvia. Nyt tehdyssä tutkimuksessa liki kaikki kuvat olivat peräisin yhden valmistajan kuvausjärjestelmästä.
Myös varsinaiset kliiniset kokeet ovat vielä edessäpäin.
Tekoälystä odotetaan joka tapauksessa tärkeää diagnoosityökalua. Kesäkuussa uutisoitiin, että tekoälyalgoritmit päihittivät erikoislääkärit ihomuutosten tunnistamisessa. Tekoälyä on testattu myös muun muassa pään tietokonetomografiatulosten ja diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.
Esimerkiksi kausilipun latausmaksu R-kioskilla on 3,5 prosenttia lipun hinnasta ja arvolipun latausmaksu on euron verran.
– Kun lataa pidempää kautta, niin silloin voi säästää. Näin vuoden alussa merkittävä etu on, jos lataa 12 kuukauden lipun kerralla, niin sen saa alle 11 kuukauden hinnalla, R-kioskin kategoriapäällikkö Sanna Toijonen neuvoo.
R-kioski: Maksuilla voidaan kattaa osa lipunmyynnistä aiheutuvia kuluja
Toijonen kertoo, että hinnoittelu on määritelty sen perusteella, että maksuilla voidaan kattaa osa lipunmyynnistä aiheutuvia kuluja. HSL ilmoitti aiemmin viime vuonna luopuvansa palkkioista, joita on maksettu myyntipisteille matkalippujen myynnistä.
Asiakaspalautetta R-kioskien uusista latausmaksuista ei ole vielä juuri tullut.
– Eilen kysyin kauppiaalta, millaista palautetta oli tullut, niin asiakkaat ovat olleet hyvin ymmärtäväisiä, että meillä on nämä latauspalkkiot. Kaikissa HSL-alueen kioskeissa tietenkin kerrotaan palvelupalkkioista asiakkaalle, kategoriapäällikkö Sanna Toijonen toteaa.
K-ryhmä: Kauppakohtaista vaihtelua voi esiintyä
K-ryhmä on myös ryhtynyt veloittamaan asiakkailtaan HSL:n lippuostosten yhteydessä palvelumaksun. Maksulla katetaan osa lipunmyynnin aiheuttamista kustannuksista. Palvelumaksut vaihtelevat lipputyypeittäin 0,5 eurosta kahteen euroon.
K-ryhmän kaupoissa on käytössä pääsääntöisesti alla olevat palvelumaksut, mutta kauppakohtaista vaihtelua voi esiintyä.
HOK-Elanto: Toimipisteissä on kaikissa sama hinta lippupalkkioille
HOK-Elannon mukaan palkkion määrittelyssä on huomioitu palveluun käytettävä työaika sekä tarvittavan myyntijärjestelmän ylläpitokulut.
HOK-Elannon HSL-lippuja myyvissä toimipisteissä on kaikissa sama hinta lippupalkkioille. Lippuja myyvät Alepat, FM Herkku Keskusta, Prismat ja S-marketit.
HSL:n omissa palvelupisteissä lataaminen maksutonta
Jos haluaa säästyä ylimääräisiltä latausmaksuilta, kannattaa esimerkiksi suunnata HSL:n omalle palvelupisteelle. Niissä latausmaksua ei peritä.
HSL:n viestintäpäällikkö Sari Kotikangas kertookin, että tänä aamuna esimerkiksi Rautatientorin palvelupisteellä on käynyt asiakkaita lataamassa HSL-lippujaan, koska he ovat halunneet välttyä palvelumaksuilta.
Ylimääräisiä maksuja ei peritä myöskään HSL-sovelluksessa, automaateilla ja myöhemmin käyttöön otettavassa nettilatauksessa. Esimerkiksi HSL:n mobiilisovellukseen voi ladata kerta- ja kausilippuja. Sovellukseen ei kuitenkaan pysty lataamaan alennusryhmien kausilipuista muita kuin opiskelijalipun.
Kotikangas muistuttaa myös, että HSL:llä on sata automaattia, joissa lataaminen on maksutonta. Automaatit on sijoitettu liikenteen solmukohtiin. Niiden sijainnit voit tarkistaa HSL:n sivuilta.
Australiassa armeija on vienyt avustustarvikkeita palojen saartamiin kaupunkeihin Victorian osavaltiossa. Victorian alueella riehui torstaina noin 50 paloa.
Uutistoimisto Reuters kertoo, että armeija vie paloalueille vesi- ja ilmateitse vettä ja polttoainetta. Lisäksi armeija auttaa evakuoinneissa.
Mallacootaan rannikkokaupungissa noin 4 000 ihmistä on ollut jumissa rannoilla uudenvuodenaatosta lähtien, jolloin iso osa kaupungista paloi maan tasalle. Kaupunkiin johtaa vain yksi tie, jonka odotetaan pysyvän palojen vuoksi suljettuna useiden viikkojen ajan.
Aiemmin torstaina tuhansille turisteille annettiin evakuointikäsky Etelä-Walesin osavaltiossa, jossa oli torstaina yli sata paloa. Evakuointivyöhyke sijaitsee Uuden Etelä-Walesin etelärannikolla lähellä Victorian rajaa. Se ulottuu noin 200 kilometriä etelään suositusta Batemans Bayn lomakaupungista.
Marja Väänänen / Yle
Uuteen Etelä-Walesiin on julistettu seitsemän päivän hätätila. Kyseessä on jo kolmas julistettu hätätila kuukausia roihuneiden palojen aikana.
Lauantaina paloalueille odotetaan jälleen paahtavan kuumaa päivää, ja 40 asteen lämpötilojen pelätään kiihdyttävän maastopaloja.
Australiassa on parhaillaan alkamassa kesäkausi, ja tavallisesti lämpöennätyksiä rikotaan tammi- ja helmikuussa. Sen vuoksi esimerkiksi uutiskanava CNN arvioi, ettei tilanne parane vielä kuukausiin.
Pääministeri saa lokaa niskaansa
Palot ovat myös kuumentaneet tunteita australialaisten keskuudessa. Voimakkaasti arvosteltu pääministeri Scott Morrison on saanut osakseen buuausta pariinkin otteeseen.
Lehdistötilaisuudessa Morrison totesi, että maastopaloissa traagista on se, että maitotilalliset ovat palojen ja niistä seuranneiden sähkökatkojen myötä joutuneet kaatamaan paljon maitoa hukkaan. Kansalaiset raivostuivat kommentista, sillä paloissa on kuollut jo 18 ihmistä.
Morrison joutui lähtemään ennen aikojaan myös Uudessa Etelä-Walesissa Cobargon alueella järjestetyssä tilaisuudesta, jossa hän oli tapaamassa palojen uhreja. Alueen paloissa kuoli maanantaina kaksi ihmistä.
Morrisonin vierailu sai paikalliset huutamaan ja buuaamaan. Pääministerin tekemisiä on moitittu kovasanaisesti myös sosiaalisessa mediassa. Twitterissä on julkaistu video, jossa nainen kieltäytyy tilaisuudessa kättelemästä Morrisonia ellei tämä lupaa lisää rahoitusta paloalueille. Videolla Morrison kättelee naista väkisin.
Australian maastopalot aiheuttavat harmia myös Uudessa-Seelannissa, jonne on tuulten mukana kulkeutunut savupilviä.
Esimerkiksi uutiskanava CNA:n jutussa näkyy, miten Uuden-Seelannin jäätiköt ovat värjäytyneet ruskeiksi ilmassa olevan noen vuoksi.
Uuden-Seelannin ilmatieteenlaitos on vahvistanut, että Australian palot aiheuttavat utuisen ilman. Uusi vuosi on alkanut sumuisissa tunnelmissa maan Eteläsaarella muun muassa Queenstownissa ja Cromwellissa.
Poliisi pyytää vihjeitä Imatralla lähes kaksi vuotta sitten kadonneesta Kalle Korpiniemestä. Keskusrikospoliisi epäilee, että Korpiniemi on joutunut henkirikoksen uhriksi.
Erityisesti poliisia kiinnostavat vuoden 2018 keväältä kaikki mahdolliset havainnot Korpiniemen käytössä olleesta Chrysler Neon -merkkisestä autosta. Ajoneuvon rekisteritunnus on IIU-697.
–Hyvinkin pieni tieto saattaa auttaa paljon, sanoo rikoskomisario Kimmo Huhta-aho Keskusrikospoliisista.
Hän arvioi, että ajoneuvon liikkeistä on jotain jäänyt kertomatta.
Viimeinen havainto 176 senttimetriä pitkästä ja tanakkarakenteisesta Korpiniemestä tehtiin lähes kaksi vuotta sitten, 29. maaliskuuta, Imatran Rajapatsaalla sijaitsevassa kalakaupassa.
Viime vuoden alussa poliisi etsi kadonnutta imatralaismiestä Rajapatsaalla. Poliisi eristi kalakaupan ympäristön etsintöjen ajaksi. Alueella on tehty etsintöjä aiemminkin.
Ylen Keskusrikospoliisilta saamien tietojen mukaan Korpiniemen tapauksella saattaa olla kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Katoamishetkellä Korpiniemi oli pukeutunut todennäköisesti harmaisiin verryttelyhousuihin, punaiseen kansitakkiin, vihreisiin kenkiin ja baskerityyppiseen päähineeseen.
Havainnot ajoneuvosta ja muut Korpiniemen katoamiseen liittyvät tiedot ja vihjeet pyydetään ilmoittamaan virka-aikana puhelimitse numeroon 0295 418 622 tai sähköpostilla osoitteeseen rikosvihje.krp@poliisi.fi.
Kyseessä on lämpimin koskaan Norjassa tammikuussa mitattu lämpötila. Edellinen tammikuun lämpöennätys 17,9 astetta on vuodelta 1989.
Norjalaisen meteorologin Martin Granerødin mukaan alueen korkea lämpötila johtuu Föhn-tuuli-ilmiöstä eli siitä, että tuuli lämmittää vuorilta alas laskeutuvaa ilmamassaa.
Vertailun vuoksi: Åndalsnesin lämpötila on korkeampi kuin monessa suositun lomakohteen Kanariansaarten kaupungissa.
Lounais-Suomen poliisi tutkii Jämijärvellä tapahtunutta epäiltyä törkeää ampuma-aserikosta, räjähderikosta ja varkautta.
Rikoksista epäillään neljää henkilöä. Heidät on tänään vangittu Satakunnan käräjäoikeudessa. Vangitut ovat kotoisin Kankaanpään seudulta. He ovat kaikki alle 25-vuotiaita miehiä.
Poliisi teki rikosepäilyn johdosta kotietsintöjä, joissa takavarikoitiin useita laittomia ampuma-aseita ja suuri määrä räjähdysaineita.
Kotietsinnät toteutettiin poliisilaitoksen eri toimijoiden yhteisoperaationa, jossa oli mukana myös erikoiskalustoa.
– Tuollaiset nimikkeet kun on kyseessä, niin huomioidaan turvallisuuden näkökulmasta, että käytetään erikoiskoulutettua henkilöstöä, sanoo tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Toni Sjöblom Lounais-Suomen poliisista.
Huumetutkinta johti jäljille
Poliisi pääsi epäiltyjen jäljille toisen rikostutkinnan kautta. Toni Sjöblom kertoo, että toisessa rikostutkinnassa oli kyse huumetutkinnasta. Hän ei kommentoi sitä, mitä varten aseita ja räjähteitä on mahdollisesti varastoitu.
Sjöblom ei kommentoi sitä, voiko tapaus liittyä esimerkiksi asekauppaan tai rikollisryhmän varustautumiseen. Sen hän kuitenkin kertoo, että tapausta tutkii Porin poliisiaseman niin sanottu JR-tutkintaryhmä, eli ryhmä joka tutkii järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden juttuja.
Varkausepäily liittyy mökkimurtoon, jossa vietiin aseita. Tekoajaksi epäillään varkaudessa viime vuoden lokakuun loppua ja muissa rikoksissa elokuun alun ja joulukuun alun välistä aikaa. Poliisi ei kerro yksityiskohtia siitä, mistä varkaudessa on kyse. Poliisi kuitenkin tiedotti asevarkaudesta jo lokakuun lopulla, kun Jämijärveltä varastettiin kesäasunnosta neljä kappaletta pitkiä aseita. Aika, tekopaikka ja päivämäärät täsmäävät vangitsemisvaatimuksen julkisiin tietoihin.
Juttua päivitetty kauttaaltaan uusilla tiedoilla 3.1.2020 klo 16:09.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) toivoo, että presidentti Trumpin isku Bagdadissa ei aiheuta koston ja väkivallan kierrettä. Yhdysvallat surmasi viime yönä Bagdadissa vaikutusvaltaisen iranilaiskomentajan Qassem Suleimanin.
– Ennen kaikkea huolestuttaa tavallisten ihmisten tilanne. Tällaiset sodan pilvet taivaan yllä eivät lupaa kenellekään mitään hyvää, Haavisto sanoo.
Lennokki-isku kertoo Haaviston mukaan siitä, että Yhdysvalloilla on käytettävissään runsaasti tiedustelutietoa iranilaiskomentajan liikkeistä.
Haavisto on samaa mieltä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.Michel toivoi yhteisöpalvelu Twitterissä, että tilanne ei kärjisty.
– Lähi-idän alueen epävakauden lisääntyminen ei ole hyvä uutinen kenellekään. Irakin oma sisäinen tilanne on hauras. Siellä on ollut pitkään jatkunut konflikti, josta siviilit ovat kärsineet. Nyt on mahdollista, että kriisi vielä eskaloituu, Haavisto sanoo.
Suuret vaaran merkit näkyvissä
Mikäli tilanne pitkittyy ja kärjistyy, asiaa joutuvat puimaan myös EU:n ulkoministerit. Euroopan vaikutusvalta on kuitenkin vähäinen.
Haaviston mielestä keskusteluyhteys Iranin ja Yhdysvaltojen välillä olisi nyt tarpeellisempi kuin koskaan.
– Lähialueen maat, Israel, Arabiemiraatit ja saudit voivat kärsiä tilanteen kärjistymisestä. Siksi toivon, että Iranissa pidättäydyttäisiin väkivallan kierteen jatkamisesta. Muuten tilanne voi muuttua sellaiseksi, jossa kukaan ei voita.
Haaviston mukaan nyt on nähtävissä hyvin suuret vaaran merkit.
– Yhdysvaltojen ja Euroopan välinen näkemysero on, että Eurooppa on halunnut ylläpitää keskustelua Iranin ydinaseohjelmaan vaikuttamisesta vaikeassakin tilanteessa.
Haavisto ei halua ennustaa, mihin Iranin mahdolliset kostotoimet suuntautuvat.
Naisilla liikunnan aloittaminen lisää kasvisten ja hedelmien syöntiä aikuisiällä, miehillä liikunnan väheneminen vaikuttaa ravinnon laadun huonontumiseen.
Paljon liikuntaa harrastavat syövät enemmän ja useammin kasviksia ja hedelmiä kuin vähemmän liikkuvat, selviää Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta. Sekä jo lapsena alkanut säännöllinen liikunnallisuus että liikunnan lisääminen myöhemmässä elämänvaiheessa ovat yhteydessä kasvisten ja hedelmien suurempaan syömiseen.
Erityisesti naisten kohdalla liikunnan lisääminen aikuisiällä näyttää lisäävän myös kasvisten ja hedelmien käyttöä, ja etenkin miesten osalta liikunnan vähentäminen on yhteydessä ravinnon laadun huonontumiseen. Murrosikäisillä sekä liikunnan harrastaminen että kasvisten ja hedelmien syöminen usein vähenevät, mutta silloinkin liikunnalliset nuoret syövät niitä enemmän kuin vähemmän liikkuvat.
Yliopiston tiedotteessa muistutetaan, että kahden terveyttä edistävän tavan heikkeneminen voi olla merkittävä riski terveydelle. Tutkimukseen osallistunut väitöskirjatutkija Irinja Lounassalo pitääkin tärkeänä, että terveystapojen samanaikainen muuttuminen huomioitaisiin terveysneuvonnassa jo kouluiästä lähtien.
– Kun esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset tai liikuntakeskusten personal trainerit pyrkivät tukemaan asiakkaittensa liikunnan lisäämistä, olisi luontevaa samalla keskustella ravitsemuksesta, kuten kasvisten ja hedelmien käytöstä. Näin samalla tuettaisiin hyvinvointia niin ravinnon kuin liikunnan osalta, hän sanoo tiedotteessa.
Puolen kilon tavoite ei aina toteudu
AOP
Kehityssuunta on tutkimuksen perusteella kokonaisuutena myönteinen. Viimeisimpinä mittausvuosina kasvisten ja hedelmien käytössä oli pientä nousua myös vähemmän liikkuvien ryhmässä. Lounassalon mukaan tutkimustulokset noudattavat Finravinto-tutkimuksen linjaa, jonka mukaan suomalaisten kasvisten ja hedelmien syöminen on lisääntynyt vuosina 1997–2012.
Lisääntymisen taustalla on esimerkiksi kasvisten ja hedelmien entistä parempi saatavuus, ravintosuositusten saama julkisuus sekä ihmisten kasvanut ymmärrys terveellisestä ravinnosta. Lounassalon mukaan likimainkaan jokainen suomalainen ei kuitenkaan syö kasviksia ja hedelmiä ravintosuositusten mukaisesti eli puolta kiloa päivässä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten liikunnallisen aktiivisuuden kehittyminen 30 vuoden aikana lapsuudesta aikuisuuteen on yhteydessä kasvisten ja hedelmien syömiseen. Tutkimus on tehty Jyväskylän yliopistossa yhteistyössä Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön ylläpitämän LIKES-tutkimuskeskuksen kanssa.
Aineisto on peräisin Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -pitkittäistutkimuksesta. Vuoden 1980 ensimmäisessä mittauksessa tutkittavat olivat 9–18-vuotiaita ja viimeisimmässä, vuonna 2011 tehdyssä mittauksessa 33–48-vuotiaita.
Marraskuussa 2018 Metsähallituksen erätarkastaja ja erävalvoja olivat valvomassa Sotkamossa, ettei metsälintuja pyydetä laittomasti tieltä.
– Partio pysäytti auton normaalisti. Tarkastustilanteessa mies alkoi käyttäytyä aggressiivisesti, tilanne eskaloitui yllättäen, kertoo Metsähallituksen ylitarkastaja Juha Ahonen.
Kuljettaja vastusti auton tarkastusta ja löi lähinnä ollutta erätarkastajaa kahdesti nyrkillä. Mies yritti lyödä myös puukolla. Kun mies oli pakenemassa paikalta, hän ajoi erätarkastajan jalan yli. Juha Ahosen mukaan tällaiset tapaukset eivät ole kovin yleisiä.
– Se on hyvin harvinaista, puhumalla yleensä selvitään.
Kainuun käräjäoikeus tuomitsi kainuulaismiehen kymmenen kuukauden ehdolliseen vankeuteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, törkeän pahoinpitelyn yrityksestä ja ampuma-aserikkomuksesta. Mies on valittanut tuomiostaan hovioikeuteen.
Öljyn hinta on noussut välittömästi Yhdysvaltojen Irakissa tekemän ohjusiskun jälkeen.
Yhdysvallat iski varhain perjantaiaamuna Bagdadin lentokentälle. Iskussa kuoli Iranin vallankumouskaartin Quds-erikoisjoukkojen komentaja Qassem Suleimani.
Raakaöljyn hinta on noussut iskun jälkeen noin neljä prosenttia. Tynnyri raakaöljyä maksoi perjantaina iltapäivällä vajaat 69 dollaria, kun hinta torstaina oli runsaat 66 dollaria.
Öljy on nyt kalleimmillaan noin puoleen vuoteen, mutta edelleen selvästi halvempaa kuin vuonna 2018. Tuolloin raakaöljyn hinta pysytteli pitkään 70–80 dollarissa tynnyriltä.
Myös kulta, jeni ja pörssit reagoivat heti
Epävakaus vähentää riskinottohalukkuutta markkinoilla.
Pörssikurssit ovat kääntyneet laskuun Aasiassa ja Euroopassa. Myös Yhdysvaltain futuurit ovat laskussa, kertoo aamun tilannetta seurannut Nordean analyytikko Lotta Lähteenmäki.
Öljyn hinnannousun lisäksi isku tuntui lähes välittömästi niin sanotuissa "talouden turvasatamissa", joihin luetaan muun muassa kulta ja Japanin valuutta jeni.
Kullan hinta nousi perjantaina prosentin verran noin 1 550 dollariin unssilta. Kullan hinta on muutenkin ollut viime kuukaudet nousussa, ja on nyt ylimmillään sitten alkuvuoden 2013. Jenin kurssi vahvistui dollariin nähden noin puoli prosenttia. Vakaan jenin suosio perinteisesti nousee, jos dollarin kurssi on uhattuna.
Euron kurssissa suhteessa dollariin ei perjantaiaamuna tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sen sijaan virtuaalivaluutta Bitcoinin kurssi on vahvistunut runsaat kaksi prosenttia.
Analyytikko: Reaktiot maltillisia
S-Pankin päästrategi, Yhdysvaltain talouden hyvin tunteva Lippo Suominen pitää reaktioita maltillisina.
– Isoin reaktio on ollut pomppu öljyn hinnassa. Iran ei kuitenkaan enää kuulu tosi isoihin tuottajiin maailmanmarkkinoilla, mikä varmasti vaikuttaa siihen että reaktiot ovat olleet melko rauhallisia, Suominen sanoo.
Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasuhteet ovat kuitenkin olleet normalisoitumassa, ja Ison-Britannian EU-ero Brexit näyttää selkeämmältä kuin muutama kuukausi sitten. Tähän nähden isku on maailmantaloudelle kuin märkä rätti kasvoille. Isku on uusi muistutus riskeistä.
Suominen ei usko, että perjantain aikana nähdään isoja heilahteluja.
Kaikki riippuu nyt siitä, mitä Iran ja Yhdysvallat tekevät seuraavaksi.
Päivitetty 3.1. klo 16.15 hintojen ja kurssien kehitys aamun jälkeen.
Yksi ihminen on kuollut puistossa tehdyssä puukkohyökkäyksessä Pariisin esikaupunkialueella. Lisäksi välikohtauksessa on loukkaantunut ihmisiä. BFM-televisiokanavan tietojen mukaan kaksi on loukkaantunut vakavasti. Poliisi on ampunut tekijän.
Hyökkäys on tapahtunut Villejuifin kaupungissa, joka Google Mapsin mukaan sijaitsee noin yhdeksän kilometria Pariisista etelään. Poliisi on ohjeistanut ihmisiä pysymään pois alueelta.
Uutistoimistojen mukaan Villejuifin pormestari Vincent Jeanbrun on kertonut tapahtumista ranskalaiselle BFM-televisiokanavalle.
Ilmeisesti tekijä on pakeni puistoalueelta, ja poliisi tavoitti hänet paikallisen ostoskeskuksen läheisyydestä. Uutistoimisto AP:n mukaan poliisi on kertonut ampuneensa tekijän, koska pelkäsi tekijän pukeutuneen räjähdeliiviin.
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyskuntayhtymä on nostanut työntekijöiden palkkoja, jotta saisi lastensuojeluun lisää työntekijöitä.
Lastensuojelun sekä päivystyksen ja arvioinnin sosiaalityöntekijöiden palkkoja nostettiin Kymenlaaksossa 500 eurolla viime keväänä. Aikaisemmin työntekijöiden palkat olivat matalammat kuin lähimaakunnissa.
Työntekijöiden puute näkyi esimerkiksi siinä, että lastensuojelun palvelutarpeen määräajat eivät pitäneet. Aluehallintovirasto puuttui joulukuussa Kymsoten toimintaan lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnissa, koska määräajat olivat THL:n tekemän kyselyn perusteella ylittyneet.
Määräaikaylitykset tapahtuivat osittain jo ennen vuosi sitten aloittaneen Kymsoten perustamista. Ennen Kymsotea kunnat hoitivat lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnin itsenäisesti.
Avi puuttui useiden muidenkin kuntien ja sote-kuntayhtymien toimintaan Etelä-Suomessa. Asiasta huomautuksen saivat Hämeenlinna, Sipoo ja Lohja. Muiden kuntien toimiin puututtiin lievemmin keinoin.
Kymenlaaksossa määräaikaylityksiä oli THL:n tarkastelemalla ajanjaksolla Haminassa, Pyhtäällä ja Kotkassa.
Palkankorotus ei ole ollut merkittävä houkutin
Kymenlaaksossa havaitut ongelmat johtuivat Kymsoten mukaan henkilöstöpulan lisäksi käyttöjärjestelmien heikosta osaamisesta.
Nyt henkilöstöä on saatu lisää, ja vaje on Kymsoten mukaan saatu korjattua. Pelkän palkankorotuksen ansiosta uusia työntekijöitä ei kuitenkaan ole Kymsoten lastensuojelun palvelualuepäällikkö Päivi Äärysen mukaan juurikaan saatu.
– Joidenkin kohdalla se on toiminut houkuttimena. Palkka on osoitus siitä, että sosiaalityötä arvostetaan ja että se on vaativaa työtä. Se ei kuitenkaan ole kokonaisuus. Lastensuojelussa on paljon asiakkaita, ja asiakkuuksien määrä kuormittaa työntekijöitä, Äärynen sanoo.
Merkittävimpänä syynä työntekijävajeen korjaantumiseen Äärynen pitää sitä, että sote-kuntayhtymä tukee työntekijöidensä kouluttautumista sosiaalityöhön.
– Toivotaan, että näillä toimenpiteillä rekrytointia saadaan jatkossa helpotettua, Äärynen sanoo.
Äärysen mukaan henkilöstövajausta on saatu korjattua myös isompien tiimien ansiosta.
– Esimerkiksi Pyhtään asiakkaat hoidetaan nyt isommassa tiimissä kuin aikaisemmin. Enää ei näy samalla tavalla, jos pienessä kunnassa puuttuu sosiaalityöntekijä eikä häntä paikkaamassa ole ketään. Rakenteilla on leveämmät hartiat.
Osa määräaikaylityksistä ei Kymsoten mukaan ole ollut todellisia, vaan ne ovat johtuneet tilastointivirheestä. Virheen vuoksi palvelutarpeen arviointi on jäänyt järjestelmässä auki, vaikka arviointi on jo tehty. Kymsote on kouluttanut henkilökuntaansa järjestelmien käytössä, jotta tilastointivirheiltä vältyttäisiin.
Palkkoja nostettu muuallakin
THL:n kehittämispäällikkö Päivi Petrelius arvioi, että lastensuojelun sekä päivystyksen ja arvioinnin sosiaalityöntekijöiden palkat ovat parin viime vuoden aikana lähteneet yleisesti nousuun.
– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla palkat ovat nousseet useilla satasilla. Esimerkiksi Kerava haki juuri lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Palkka oli 4 000 euroa, kun se on joitakin vuosia sitten ollut lähempänä 3 000 euroa. Kyllä tässä ihan selkeästi on mielestäni herätty siihen, että työn vaativuuteen nähden vain jonkin verran päälle 3 000 euron palkka on liian pieni.
Petrelius on seurannut valtakunnallista sosiaalityön uraverkostoa, jossa kerrotaan rekryilmoituksista ja sosiaalityöntekijät keskustelevat palkoista.
– Siellä on aika yleinen mielipide, että noin 3 600 euroa ja siitä ylöspäin on sopiva palkka vastaamaan jotenkin työn vaativuutta. Siinä ollaan kuitenkin niin isossa juridisessa vastuussa lapsista.
Petreliuksen mukaan palkka on tärkeä tekijä työntekijöiden saatavuudessa.
– Pääkaupunkiseudulla elinkustannukset ovat muuhun maahan verrattuna korkeammat. Tiedän sosiaalityöntekijöitä, jotka tekevät toista työtä päivätyönsä rinnalla. Siinä ehkä ollaan jo vähän kipurajoilla toimeentulon kanssa, jos palkka jää sinne noin 3 000 euroon.
Petreliuksen mukaan työntekijöiden pysyvyyden varmistaminen kuitenkin vaatii organisaatioilta palkan lisäksi muitakin tapoja osoittaa sosiaalityöntekijöille, että heitä arvostetaan.
– Keskeistä on, että työntekijöitä kuunnellaan, kun organisaatiot tekevät kehittämissuunnitelmia tai miettivät työn organisointia uudella tavalla. Jos päätöksiä tehdään johtovetoisesti työntekijöitä kuulematta, työntekijän on ehkä helppo äänestää jaloillaan.
THL:n kehittämispäällikkö Päivi Petreliuksen mukaan sosiaalialalla on ongelmia sekä työntekijöiden saatavuudessa että vaihtuvuudessa.AOP
Viime kesänä sote-kuntayhtymä käynnisti yt-neuvottelut, joiden tuloksena se vähentää yli 400 työntekijää vuoden 2020 loppuun mennessä. Kymsote tavoitteli yt-neuvotteluilla 25 miljoonan euron säästöjä viime ja tälle vuodelle.
Kymsoten sosiaalityön palvelupäällikön Anu Salosen mukaan sote-kuntayhtymän säästöpaineet kohdistuvat enimmäkseen ylempään johtoportaaseen.
– Meillä on se lähtökohta, että säästöpaineet eivät saa vaikuttaa perusasiakastyöhön. Sen sijaan meillä on hyvin paljon kevennetty korkeampaa johtamisrakennetta. Vuoden alusta meiltä poistuvat esimerkiksi kaikki palvelujohtajat, kun uusi organisaatio käynnistyy yt-neuvottelujen pohjalta päivitettynä. Olemme panostaneet lähiesimiestyöhön, käytännön työn tukemiseen ja itse asiakkaaseen, Salonen sanoo.
''Inhimillisempiä työoloja haetaan muualta''
THL:n kehittämispäällikön Päivi Petreliuksen mukaan sosiaalialalla on ongelmia sekä työntekijöiden saatavuudessa että vaihtuvuudessa. Ongelma ei Petreliuksen mukaan kuitenkaan johdu niinkään liian pienistä koulutusmääristä, vaan kuntatyön vaativuudesta.
– Sosiaalityöntekijöitä kyllä koulutetaan aika paljon, mutta kuntatyö sosiaalityöntekijänä perusasiakastyössä ei ehkä houkuttele tarpeeksi. Yleinen tulkinta on, asiaan vaikuttavat kuntien työolot lastensuojelussa, eli asiakasmäärät, työn organisointi ja sosiaalityötä kohtaan koettu arvostus. Ne yhteiskuntatieteiden maisterit, joilla on sosiaalityön pätevyys, työllistyvät kohtalaisen helposti muihinkin tehtäviin, kuten järjestöihin.
Myös sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus juontaa Petreliuksen mukaan juurensa liian kuormittaviksi koettuihin työoloihin.
– Sitten jos palkka on vielä aika matala, ihmiset etsivät helposti toista työpaikkaa, jossa palkka on vähän parempi tai työolot paremmin organisoituja. Inhimillisempiä työoloja haetaan muualta.
Kymsote maksaa työntekijöidensä koulutuksen
Sosiaalityön palvelupäällikön Anu Salosen mukaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vähäinen määrä on maanlaajuinen haaste. Myös Kymenlaaksoon on Salosen mukaan todella haasteellista saada sosiaali- ja terveysalan eri asiantuntijoita, kuten lääkäreitä, terapeutteja, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä.
Kymsote on syksystä lähtien pyrkinyt korjaamaan sosiaalityöntekijöiden puutetta tukemalla työntekijöidensä kouluttautumista.
– Meillä on töissä tosi paljon sosionomeja ja osaavia sosiaaliohjaajia, jotka haluaisivat kehittyä ja kouluttautua ja opiskella sosiaalityöntekijöiksi. Tällä hetkellä melkein 150 työntekijää suorittaa sosiaalityön perus- ja aineopintoja, Anu Salonen sanoo.
Kymsote maksaa työntekijöidensä koulutuksen. Kymenlaaksossa on myös sosiaalityön maisterikoulutusohjelma, jolle neuvotellaan parhaillaan jatkoa Kuopion yliopiston kanssa.
– Tavoitteena on, että saisimme koulutettua osaavaa työvoimaa Kymenlaaksoon itse. Panostamme tosi paljon siihen, että meillä on entistä enemmän osaavaa työvoimaa jatkossa. Se on uutta koko Suomessa.
Rahalla mitattuna Suomen suurin kiinteistösijoittaja on vuokra-asuntoja tarjoava Kojamo. Sen kiinteistöomistusten arvo on yhtiön omien ilmoitusten mukaan noin 5,3 miljardia euroa. Asuntoja sillä on noin 35 000, lähinnä suurissa kaupungeissa.
Kojamo on ollut omistajilleen kultamuna.
Helsingin pörssin viime vuoden kurssilukujen mukaan Kojamon osakkeen arvo nousi hieman yli 103 prosenttia. Kun vuoden 2018 viimeisenä pörssipäivänä osakkeen kurssi oli 8,15 euroa, niin vuoden 2019 viimeisenä päivänä päätöskurssi oli jo 16,37 euroa.
Ja tahti näyttää jatkuvan. Vuoden ensimmäisen päivän aikana yhtiön osakkeen kurssi nousi 2,8 prosenttia kaikkien aikojen ennätykseen. Esimerkiksi Teollisuusliiton omistuksen arvo Kojamossa nousi päivässä noin yhdeksän miljoonaa euroa.
Ay-liikkeen kultajyvä – ei myyntiaikeita
Kun Kojamo listautui pörssiin kesällä 2018, niin sen kymmenen suurimman omistajan joukossa oli kahdeksan eri ammattiliittoa ja eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen sekä Varma.
Listautumisen yhteydessä sen suurin ay-omistaja, Teollisuusliitto sai silloin myymistään osakkeista noin 57 miljoonaa euroa. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL runsaat 30 miljoonaa, Rakennusliitto noin 30 ja Palvelualojen Pam, Ammattiliitto Pro ja Opettajien OAJ kukin noin 26 miljoonaa euroa.
Nyt liittojen omistusten arvo Kojamossa on kaksinkertaistunut. Esimerkiksi Teollisuusliiton omistuksen markkina-arvo Kojamossa oli viime vuoden lopussa pörssissä noin 427 miljoonaa euroa.
Maltillista sijoituspolitiikkaa noudattavalla Teollisuusliitolla ei ole aktiivista suunnitelmaa osakkeiden myymiseksi. Edes iso potti ei houkuttele.
– Mitään erillissuunnitelmaa osakkeelle ei meillä ole. Se on markkina-arvoinen osake ja sisältyy meidän normaaliin salkkuun. Toki se muodostaa siitä ison osan. Mutta sitä käsitellään kuin muuta sijoitusomaisuutta. Jos tarve käteiselle rahalle on ja halutaan sijoituksia myydä, niin onko se sitten Kojamoa tai muuta, kertoo Teollisuusliiton talouspäällikkö Ulla Hopponen.
Edellisen kerran Teollisuusliitto myi Kojamon osakkeita marraskuussa. Noin kolmen miljoonan osakkeen myynti kartutti liiton sijoituskassaa noin 50 miljoonalla eurolla. Niistä kertyneelle potille etsitään nyt sijoituskohdetta.
Tukeva potti antaa selkänojaa toiminnalle
Talouspäällikkö Ulla Hopponen muistuttaa, että iso Kojamo-potti on markkina-arvon nousun myötä hyvä selkänoja liiton toiminnalle.
– Me joudumme sijoitustoiminnan tuotoista käyttämään osan toiminnan rahoittamiseen, koska jäsenmaksut eivät siihen riitä. Se mahdollistaa sen, että me pystymme jatkossakin toimimaan.
Kojamon runsaaseen osingonjakopolitiikkaan ja vuokrien tasoon Hopponen ei ota kantaa.
– Tämä on yhtiön kommentoitavissa oleva asia ja hallitus ottaa siihen kantaa. Minä en lähde sitä kommentoimaan.
Kojamon omistajan joukkoon kuuluvien suurimpien omistajaliittojen osakkeiden markkina-arvo oli vuoden loppuessa yhteensä lähes 1,5 miljardia euroa.
Yleishyödyllisyyden takia ammattiliitot eivät maksa veroja sijoitustensa tuotoista.
Suomen merialueilla on voimassa useita varoituksia. Ilmatieteen laitos varoittaa myrskystä Suomenlahdella, Pohjois-Itämeren itäosassa, Merenkurkussa ja Perämerellä. Kovasta tuulesta varoitellaan Pohjois-Itämeren länsipuolella sekä Ahvenanmerellä, Saaristomerellä ja Selkämerellä.
Aallokosta varoitellaan Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä. Ilmatieteen laitoksen mukaan merkitsevä aallonkorkeus ylittää neljä metriä.
Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Helena Laakso pitää säätä tyypillisenä talvimyrskynä. Tuulet eivät siis hänen mukaansa ole poikkeuksellisen kovia.
– Kyllähän näitä talvella on useita, hän sanoo.
Viking Linen ja Tallink Siljan verkkosivujen liikennetiedotteiden mukaan tiedossa ei ole liikennehäiriöitä. Sen sijaan Eckerö Line kertoo verkkosivuillaan peruneensa yhden lähdön Tallinnasta Helsinkiin ja yhden Helsingistä Tallinnaan kovan tuulen vuoksi.
Voimakas tuuli on kuitenkin näkynyt hieman Tallink Siljankin laivaliikenteessä. Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd kertoo, että viime yönä Silja Serenade ja Silja Symphony joutuivat jättämään Maarianhaminan pysähdyksen väliin kovan tuulen vuoksi.
Nöjd kertoo myös, että Silja Serenade saapui tänä aamuna Helsinkiin runsaasti etuajassa, koska laivan operointiin satama-altaassa haluttiin saada tilaa. Sekä Silja Serenade että Silja Megastar käyttivät tänä aamuna hinaajaa apuna laituriin kiinnittymisessä.
Toimenpidettä tarvittiin, koska laivalla voi olla vaikeuksia kiinnittyä laituriin, jos tuuli puhaltaa sitä poispäin.
– Tällä hetkellä tilanne on se, että kaikki laivat ovat normaalisti lähdössä. Tilanne voi kuitenkin muuttua sitä mukaa, miten säätila etenee. Illan ja yön mittaan voi tulla pieniä viivästymisiä, Nöjd sanoo.
Maalla tuuli ei tänään puhalla yhtä kovaa, eikä maa-alueilla ole varoituksia. Rannikon läheisyydessä tuulilukemat voivat tosin puuskissa nousta melko korkealle. Helena Laakso kertoo, että Porvoon Emäsalossa mitattiin tänään aamupäivällä lähes 29 metriä sekunnissa puhaltanut puuska. Meteorologi arvioi, että tuuli alkaa heiketä myöhemmin iltapäivällä.
Lahtelainen huonekaluvalmistaja Isku aloittaa yt-neuvottelut.
Yhtiön tavoitteena on löytää 10 miljoonan euron suuruiset säästöt. Yt-nevuottelut koskevat Iskun kaikkia yksiköitä Suomessa eli noin 700 henkilöä. Henkilöstöstä noin 450 on töissä Lahdessa.
Toimintaa Iskulla on noin 20 paikkakunnalla eri puolilla maata.
Iskun suunnitelmissa on keskittää Lahdessa koko tuotanto yhteen tehtaaseen Mukkulankadulla. Nyt muun muassa ompelimo ja sohvien valmistus on lähellä sijaitsevassa toisessa tehtaassa.
Toimitusjohtaja Arto Tiitinen ei toistaiseksi ryhdy arvioimaan henkilöstövähennyksen suuruutta.
Tiedotteessaan yhtiö ilmoittaa kuitenkin suunnittelevansa yhtenä toimena kustannussäästöjen toteuttamiseksi sekä pysyviä että tilapäisiä työvoiman vähennystoimenpiteitä.
Isku kertoo investoineensa viime vuosina noin 30 miljoonaa euroa tuotantonsa ja järjestelmiensä kehittämiseen kilpailykykynsä kohentamiseksi.
Keskustan gallupsyöksyn aiheuttamaa kohellusta ja kansanedustajien paniikinomaisia ulostuloja katsoessani, mieleeni on tullu yhä useammin sana ekosysteemi.
Kun kansanedustaja jää yhden miehen lakkoon siksi, ettei vieraille tarjota tilaisuudessa lihaa tai kun jättäytyy linnan juhlista pois siksi, ettei kutsujan vaimon eläinsuojelumielipide miellyttänyt, tunnen surua ja myötähäpeää. Eikö siellä pitänyt juhlia itsenäisyyttä eikä tapella elukoista?
Jos todella on niin, että puolueen jäärät suhmuroivat pääministerin nurin muun muassa kostoksi Anneli Jäätteenmäen kohtalosta, minua ahdistaa. On kulunut vasta puoli vuotta vaaleista ja vaalikamppailua vaan käydään, vaikka piti maailma pelastaa.
Eikö kukaan kepussa osaa laskea, että alkutuottajia on aivan liian vähän nostamaan keskustaa turpeesta identiteettipolitiikan halpamaisin keinoin? Siksi kannattaisi kokeilla asialinjaa.
Wikipedian määritelmän mukaan ekosysteemi tarkoittaa ”luonnoltaan verraten yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta.” Kotikonnuillani Lapissa, jossa vallitsee keskustalainen yksipuoluejärjestelmä sivistyslautakunnista maakuntahallintoon ja kansanedustajiin, tuo sana on ollut koko lailla vieras. Ekosysteemi on ollut viholliskieltä, jolla on vastustettu hakkuita, kaivoksia, vesivoimaa ja muita keskustan lempilapsia.
Keskustalla ekosysteemiä rakkaampia sanoja ovat olleet esimerkiksi säätövoima, suurinvestointi, sellutehdas, satatonnari, kirjolohi ja työllistäminen.
Torniolaisen Katri Kulmunin keskusta ei poikkea linjasta, päinvastoin.
Kulmunin uran alussa haastattelin häntä Pohjolan Sanomiin. Reilu parikymppinen nouseva paikallispoliitikko oli ensi kertaa ehdolla isommissa vaaleissa ja hän lateli koko haastattelun poliittisia korulauseita ilman konkretiaa. Lopulta tuskastuin vastauksiin ja kysyin eikö noin nuorella poliitikolla ole oikeasti mitään uutta sanottavaa.
Olisihan siinä ollut paikka paaluttaa vähän, pöyhäistä pohjasedimenttejä, iskeä luutuneisiin asenteisiin kuin naarashauki laitostuneeseen siianpoikaseen.
Ei ollut sanottavaa, ei ole tullut sanottavaa. Se johtuu siitä, että Kulmuni on raikkaasta ja kansainvälisestä olemuksestaan huolimatta alkiolais-kekkoslainen konservatiivi, jonka ihanteet nojaavat menneisyyteen.
Kuvaavaa on, että kun Metsä Group ilmoitti Kemin sellutehtaan hankesuunnittelun aloittamisesta, Kulmuni vaati oitis valtiolta satojen miljoonien investointia infraan – satamaan, teihin ja raiteisiin.
”Kyllä puuta riittää”, vastasi Kulmuni hallituskaverilleen Krista Mikkoselle (vihr.), kun tämä lausui ääneen tutkijoiden ja teollisuuden itsensäkin toteaman asian, että kaikki sellutehdashankkeet eivät voi toteutua, koska puu ei riitä.
Suomalainen metsäala on ylpeillyt kestävyydellään, mutta on tärkeää huomata, että kyse on ollut puuntuotannollisesti kestävästä toiminnasta. Luonnon kannalta tilanne on ollut koko ajan huono. Luonto köyhtyy.
Kun hakkuut kasvavat niin paljon, että joudutaan miettimään riittääkö puu vai ei, ollaan jo kaukana yli sen rajan, että ekosysteemit voisivat hyvin – saati pääsisivät elpymään.
Keskustan puheenjohtaja ei tunnu tätä näkevän. Kulmuni ei puhu ekosysteemeistä juuri muuta kuin bisnesympäristönä. Hän puhuu mieluummin toivon politiikasta, joka tarkoittaa työpaikkoja, jotka taas tarkoittavat yhä suurempia megainvestointeja maakuntiin. Jättihankkeet puolestaan tasoittavat hänelle tien eduskuntaan tulevissakin vaaleissa. Hänestä tulee Meän Katri, instituutio, jota paikallinen media kritisoi nykyistäkin vähemmän.
Millainen on maakunnan ihmisen ihanteellinen ekosysteemi?
Keskusta ja ekosysteemi. Siinä on sanapari, jossa olisi takkuisasta historiasta huolimatta potentiaalia. Jos paha sana tuntuu keskustalaisista vaikealta sanoa metsän ja vesien yhteydessä, kannattaisi ajatella sanaa ihmisen kautta. Millainen on maakunnan ihmisen ihanteellinen ekosysteemi?
Onko se tämä nykyinen, josta kiihtyvällä vauhdilla raahataan luonnonvaroja jalostamatta ulos kuin siirtomaista ikään, vai niin kuin vaikkapa Inari, jossa metsät vielä laajalti huojuvat, järvet kimaltelevat kirkkaina ja vedet antavat jalokalaa? Eikö keskusta muka ole huomannut, että Inarissa on asuntopula? Eikö juolahda mieleen, ettei Inarin väkiluku lisäänny siksi, että motot laulavat metsissä vaan siksi, että ne ovat hiljaa.
1960-luvulla Suomi havahtui, että metsien puuvarat hupenevat. Koska teollisuuden puuntarvetta ei haluttu jarruttaa, aloitettiin massiiviset soiden ojitukset, joilla tuottavaa metsämaata saatiin lisää. Maa- ja metsätalouden päästöt pilasivat vesiä kiihtyvällä tahdilla. Riista väheni, arvokalat katosivat, marjamaat heikkenivät. Vaelluskalat yrittivät turhaan padottuihin kutujokiinsa. Samoihin aikoihin alkoi ennennäkemätön maastapako Ruotsiin.
Olen näkevinäni tässä vähintäänkin ohuen yhteyden. Kasvavat ihmisjoukot ikuisen kasvun ihanteineen olivat kalunneet ekosysteemit rikki. Sittemmin niitä on rikottu vain lisää. On vaikea uskoa, että megalomaanisinkaan sellutehdas voisi niitä korjata.
Pekka Juntti
Kirjoittaja on Ruotsin Haaparannalla asuva, Lapissa työskentelevä vapaa toimittaja ja tietokirjailija.
Metsätyömaa Kuhmossa näyttää toteen sen, että syyskelirikko on ollut tänä talvena jopa poikkeuksellisen hankala. Kuhmolaisen puunkorjuuyritys Hakka Oy:n toimitusjohtaja Markku Haverisen mukaan tähän aikaan vuodesta pitäisi olla jo talvikorjuuleimikoilla.
– Maasto ei kestä, sinne tulee näillä koneilla ajourapainaumia ja kuusikkoon juurivaurioita.
Haverinen ei ole harmittelujensa kanssa yksin. Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola laskee, että leudot talvet ovat yleistyneet viime vuosina.
– Yrittäjien korjuusuunnitelmat ovat menneet uusiksi, kun ei ole päästy normaaleille talvikorjuukohteille.
Tilanne näkyy myös korjuiden keskeytyksinä, jonka vuoksi metsäkoneet ovat joutuneet seisomaan.
– Parin viikon seisokki vie koko vuoden tuloksen, sanoo Peltola.
Yleinen toive metsäkoneyrittäjiltä on, että saataisiin pari viikkoa kestävät parinkymmenen asteen pakkaset. Niille onkin tarvetta, sillä routaa (Ympäristö.fi) on koko maassa tavallista vähemmän. Etelä- ja Keski-Suomessa routaa ei ole ollenkaan.
– Lapissakin routaa on noin 10–30 senttiä ajankohdan keskiarvoa vähemmän, sanoo ympäristökeskuksen pohjavesiasiantuntija Mira Tammelin.
Routa vaatii pakkasia, joita ei ole tänä talvena ollut koko maassa. Paksu lumikerros eristää maata, myös maalaji ja kasvillisuus vaikuttavat roudan muodostumiseen.
– Muutaman päivän pakkaset eivät riitä, varsinkin jos heti perään sataa vettä.
Leveämmät telat ja yksi akseli lisää
Leutojen talvien yleistyminen pakottaa puualan sopeutumaan roudattomaan maahan. Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltolan mielestä olisikin tärkeää tehdä ympärivuotista puunkorjuuta, jotta alan työllisyys säilyisi hyvänä. Alan työtilanne on sahaava.
– Kun pakkaset alkavat, tehdään tosi pitkää päivää ja roudattomana aikana tulee sitten lomautuksia.
Peltolan arvioiden perusteella noin neljännes leimikoista on kelirikkoleimikoita, joita voidaan korjata roudattoman maan aikana. Toiveissa olisi, että sitä varantoa hyödynnettäisiin jo nyt, eikä säästeltäisi sitä kevääseen.
– Kelirikkoleimikot sijaitsevat pikitien varressa ja kangasmailla, kertoo Peltola.
Viimeisten parin–kolmen vuoden aikana onkin tehty paljon ympärivuotisen puunkorjuun hyväksi, jotta kalustolla voisi mennä pehmeille turvemaille.
– Me olemme laittaneet kantavia, leveämpiä teloja ja lisää akseleita koneisiin, mistä aiheutuu pirunmoiset kustannukset, eivät ne ole ilmaisia, kertoo Hakka Oy:n toimitusjohtaja Markku Haverinen.
Metsäkoneiden pintapainetta saa pienemmäksi juuri yhden akseliparin lisäämällä, mutta nostaa koneiden painoa ja aiheuttaa ongelmia koneiden siirtokuljetuksiin.
Yksi rajoite on tiestö. Vaikka metsässä voitaisiin työskennellä, tiet eivät välttämättä kestä puutavaran jatkokuljetusta.
Markku ja Hannu-Pekka Haverinen pelkäävät, että routaa ei pääse kehittymään ollenkaan.Timo Sihvonen / Yle
Monitoimikoneenkuljettaja Hannu-Pekka Haverinen kokee, että huonoilla keleillä työn suunnitelmallisuus korostuu.
– Motomiehen pitää ajatella puukuskia, pitää miettiä koko ketju.
Monitoimikoneella pääsee minne vain, mutta työ on turhaa, jos puita ei saada pois metsästä.
– Kyllä sen näkee heti, mistä pääsee kulkemaan, toteaa Hannu-Pekka Haverinen.
Suunnitelmat muuttuvat ja kustannukset kasvavat
Myös Metsäteollisuuden metsäjohtaja Karoliina Niemi on tietoinen leutojen talvien vaikutuksista puunkorjuuseen. Tilanne on hänen mukaansa vaikea Etelä-Suomessa ja erityisesti turvemailla.
Jyväskylän pohjoispuolelta on Niemen mukaan päästy puuta korjaamaan ja hakemaan pois metsästä. Tästäkin huolimatta kylmä sää helpottaisi.
– Talvi on vielä nuori ja toivotaan pakkasia.
Leutojen säiden takia uusia korjuu- ja kuljetussuunnitelmia joudutaan tekemään nopeasti.
Korjuukohteiden muuttaminen vaikuttaa muun muassa kaluston saamiseen, kuljetuksiin ja koko toimintaan. Suunnitelmien muutokset tuovat kustannuksia.
– Tämän talven kustannuksia on vielä vaikea arvioida, sanoo Niemi
Vanha ajattelu kolmesta ajankohdasta talvi-, kesä- ja kelirikkokohteineen on Metsäteollisuuden metsäjohtajasta jopa mustavalkoinen. Metsäteollisuudelle on tärkeää, että puuta saadaan ympäri vuoden.
– Ajourien hyvä suunnittelu ja havuttaminen on auttanut haasteellisissa kuusikoissa ja siten on vältetty juuristo- ja maastovaurioita.
