Itä-Suomen hovioikeus on hylännyt Kuopiossa tieliikenneonnettomuuteen joutuneen ambulanssin kuljettajan syytteet kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Ambulanssin kuljettaja hidasti Kuopiossa tiellä 9 vauhtiaan heinäkuussa 2017 ja oli siirtymässä ohituskaistalle tehdäkseen u-käännöksen, kun ohituskaistalta takaa tuleva auto törmäsi ambulanssin vasempaan etulokasuojaan. Auton matkustajana ollut nainen kuoli.

Käräjäoikeus katsoi, että ambulanssikuski toimi huolimattomasti ja tuomitsi tämän sakkoihin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Hovioikeus kuitenkin päätteli todistajankertomuksen ja ambulanssin lokitietojen perusteella, että kuljettaja oli kytkenyt hälytysvalot ja suuntavilkun vasemmalle. Sen jälkeen kuljettaja hidasti vauhtia.

Lokitietojen mukaan hälytysajoneuvon vauhti alentui 12 sekunnin aikana 99 kilometrin tuntinopeudesta 68 kilometrin tuntinopeuteen. Hidastamisen jälkeen ambulanssi siirtyi ohituskaistalle, jolloin takaa tuleva henkilöauto törmäsi tähän.

Kuljettaja kertoi katsoneensa sivupeileihin

Tilanteen nähnyt todistaja kertoi, että takaa tuleva ajoneuvo ajoi ambulanssin takana samalla kaistalla noin 20 metrin etäisyydellä ambulanssista sillä hetkellä, kun ambulanssi jo hidasti vauhtiaan.

Todistaja kertoi, että takaa tuleva auto siirtyi ohituskaistalle vasta sen jälkeen, kun hälytysvalot ja suuntavilkku oli jo kytketty päälle.

Ambulanssin kuljettaja kertoi katsoneensa sivupeileihin ennen ohituskaistalle siirtymistään, mutta ei havainnut ohittamaan lähtenyttä autoa.

Oikeuden mukaan oli hyvinkin mahdollista, että takaa tuleva auto oli juuri ennen ohituskaistalle siirtymistään ambulanssin peilien katvealueella, jolloin sitä ei ollut mahdollista havaita.

Yhteenvetona oikeus totesi, että autoilija lähti ohittamaan ambulanssia vasta noin 15–30 sekuntia sen jälkeen, kun ambulanssin hälytysvalot ja suuntavilkku oli kytketty päälle.

Hovioikeuden mukaan takana tulevan olisi tullut antaa hälytysajoneuvolle esteetön kulku eikä lähteä ohittamaan tätä. Ambulanssikuski ei siis voinut varautua siihen, että takana tuleva yrittäisi ohitusta.

Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta pitää Yhdysvaltain ohjusiskua Bagdadin lentoasemalle poikkeuksellisena.

Iskussa sai varhain perjantaina surmansa Iranin vallankumouskaartin Quds-erikoisjoukkojen komentaja, kenraali Qassem Suleimani. Hänen lisäkseen hyökkäyksessä kuoli useita muita sotilaita, joista tunnetuin oli Iranin tukeman Hashed al-Shaabin -järjestön varajohtaja Abu Mahdi al-Muhandis.

– Kyllä tämä yllätti. Yhdysvalloilla on aikaisemminkin ollut mahdollisuus iskeä Suleimania vastaan, mutta tähän asti se on pidättäytynyt toimimasta niin. Iskua on pidetty liian suurena riskinä, Juusola sanoo.

Suleimanilla oli korkea asema Iranin johdosssa. Quds-erikoisjoukkojen komentaja on ollut toteuttamassa Iranin sotilasstrategiassa yli 20 vuotta.

– Epäselvää tosin on, oliko Suleimani päätösten tekijä vai lähinnä niiden pelkkä toteuttaja. Tämä roolien epäselvyys ei ole mitenkään poikkeuksellista lännen ulkopuolella. Iranissa etenkin poliittinen, sotilaallinen ja uskonnollinen valta sekoittuvat, Juusola analysoi.

Professori luonnehtii Suleimania aggressiivisen ulkopolitiikan tukijaksi, joka kannatti Iranin aktiivista vaikuttamista rajojensa ulkopuolelle.

Suleimanin kuolemalla on Juusolan mukaan suuri merkitys Iranin johdolle, mutta yhden kenraalin kuolema ei itsessään tule väistämättä vaikuttamaan maan ulkopolitiikkaan.

– Iranilaisessa valtataistelussa joku tulee tietysti ottamaan hänen asemansa, Juusola toteaa.

Paineet kasvavat

Professori Juusolan mukaan Iranin on vaikea olla tekemättä mitään vastatoimia Yhdysvaltain iskuun. Vaikeampi kysymys on, miten ja milloin Iran tulee vastaamaan.

– Voi pohtia, pyrkiikö Iran yhteen näyttävään iskuun vai pidemmällä aikavälillä kriisin tietoiseen kiihdyttämiseen. Itse veikkaisin tätä jälkimmäistä ottaen huomioon Iranin voimavarat, Juusola sanoo.

– Uskon, että iskut Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia vastaan tulevat todennäköisesti jollain aikavälillä kasvamaan, Juusola arvioi.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja Petteri Kajanmaa arvioi STT:n haastattelussa, että Suleimanin surma johtaa väistämättä vastakkainasettelun kärjistymiseen ja Iranin vastatoimiin.

– Tämä ei jää tähän. Hyvin usein tällainen nokittelu saattaisi jäädä, kun molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä siihen, että on saavutettu jotain. Tämä ei tule todennäköisesti jäämään tähän, vaan aiheuttaa lisää eskalaatiota, eversti Kajanmaa sanoo.

Hänen mukaansa Iranin on pakko osoittaa jollain tavalla suuruuttaan.

– Jotain aseellisia toimia varmasti tehdään, mutta mikä se maali sitten on? Toki yhdysvaltalaiskohteet ovat mahdollisia, mutta myös Israel on potentiaalisena kohteena, Kajanmaa kertoo STT:lle.

Yhdysvaltojen ja Iranin suhteet ovat kiristyneet sen jälkeen, kun Yhdysvallat viime vuonna vetäytyi Iranin kanssa solmitusta ydinsopimuksesta ja aloitti voimakkaan taloudellisen painostuksen maata kohtaan.

Viime viikkoina jännitteet ovat muuttuneet väkivaltaisuuksiksi Irakissa, jossa kummatkin maat vaikuttavat.

Aiemmin tällä viikolla Bagdadissa tuhannet Iran-mieliset protestoijat yrittivät tunkeutua Yhdysvaltain suurlähetystöön. Tapahtumien taustalla ovat amerikkalaisjoukkojen tekemät ilmaiskut.

Joskus aggression kierre päättyy, jos vastapuolen kostotoimet pelottavat tarpeeksi. Juusola ei kuitenkaan usko, että Yhdysvaltain nyt tekemä isku voisi rauhoittaa Iranin kunnianhimoa Irakissa.

– Pitäisin sitä hyvin epätodennäköisenä, professori toteaa.

Juusola uskoo, että Iranin ja Yhdysvaltain välisen kriisin keskeinen näyttämö tulee olemaan Irak. Maassa on ollut levottomuuksia jo pitkään.

– Irakille tämä isku ei ole kyllä hyvä uutinen, Juusola pohtii.

Lue lisää:

Yle seuraa: Yhdysvallat kehottaa kansalaisiaan lähtemään Irakista – Iran sanoo kostavansa kenraalinsa kuoleman

”Raju isku uusilla pelisäännöillä, Iranin vastaus pelottaa” – Ohjusisku Bagdadiin yllätti myös nukkumaan menossa olleet yhdysvaltalaiset

Thaimaan viranomaiset ovat pidättäneet 63-vuotiaan suomalaismiehen, jonka epäillään tehneen pommiuhkauksen Bangkokin kansainväliselle lentokentälle.

Poliisi jäljitti suomalaisturistin sen jälkeen, kun tämän kerrotaan uhanneen puhelimitse Suvarnabhumin lentokenttää räjähdyksellä. Mies otettiin kiinni, kun hän oli saapunut tekemään lähtöselvitystä Suomen-lennolle.

Suomalainen pidätettiin lentokentällä uudenvuodenpäivänä, kertoo uutistoimisto Reuters.

Mies on kiistänyt pommiuhkauksen ja sanonut halunneensa ainoastaan varoittaa viranomaisia turvallisuuspuutteista lentokentällä. Thaimaan poliisin mukaan suomalaisturisti oli väittänyt havainneensa puutteet kentällä saavuttuaan aiemmin Thaimaahan kyseisen kentän kautta.

Thaimaan viranomaiset katsovat kuitenkin, että miehen soittama puhelu oli omiaan aiheuttamaan paniikkia lentokentällä. Teko rikkoo maan lakia ja siitä voi saada 5-15 vuoden vankeustuomion tai 6 000-18 000 euron sakot.

Mies pysyy yhä pidätettynä. Poliisin mukana epäillylle tehdään mielentilatutkimus ennen mahdollisten syytteiden nostamista.

Norjan prinsessan Märtha Louisen entinen puoliso Ari Behn haudattiin perjantaina. Hautajaiset lähetettiin suorana alkaen kello 13.

Oslon tuomiokirkossa järjestettäviin hautajaisiin saapui niin Norjan kuninkaallisen perheen jäseniä kuin kuninkaallisia muualta Euroopasta.

Norjan kuninkaallisista paikalle olivat tulossa kuningas Harald, kuningatar Sonja, kruununprinssi Haakon, kruununprinsessa Mette-Marit, prinsessa Märtha Louise ja prinsessa Astrid, kertoi Norjan yleisradioyhtiö NRK.

Ari Behn teki itsemurhan joulupäivänä. Hän oli kuollessaan 47-vuotias.

Behn ja Märtha Louise olivat naimisissa 14 vuotta ja heillä on kolme yhteistä tytärtä. Pariskunta erosi vuonna 2016.

Behn oli ammatiltaan kirjailija ja taiteilija.

Aiheesta aiemmin:

Norjan prinsessa Märtha Louisen entinen aviomies Ari Behn on kuollut

Aikuisten aggressiivinen käytös on noussut ongelmaksi lasten ja nuorten elokuvanäytöksissä. Vanhemmat ovat pahoittaneet mielensä siitä, ettei alaikäistä lasta ole päästetty katsomaan elokuvaa.

– Vanhemmat ovat jopa käyneet sättimässä lipunmyyjän pystyyn. Heitä itseään ei ole kuitenkaan kiinnostanut lähteä lapsensa mukaan katsomaan elokuvaa, kertoo Itä-Suomessa toimivan Savon Kinot -elokuvateatteriketjun ohjelmapäällikkö Tarja Piiroinen.

Suomen elokuvateattereissa ovat käytössä ikärajat K7, K12, K16 ja K18. Näissä voidaan viimeistä lukuunottamatta hyödyntää ikärajajoustoa, jonka puitteissa kolme vuotta nuoremmat pääsevät katsomaan elokuvaa yhdessä aikuisen kanssa.

Savon Kinoilla on elokuvateatterit viidellä paikkakunnalla, ja se työllistää noin 50 henkilöä. Piiroisen mukaan osa työntekijöistä välttelee töihintuloa tiettyjen elokuvien esitysaikoina.

– On ollut haluttomuutta ja varautuneisuutta tulla työvuoroihin, jos on K7-näytös. Motivaatio riippuu aika paljon siitä, milloin viimeksi on ripitetty kassalla. Toinen hankala ikärajaryhmä on K16.

Viime aikoina kiistoja on ollut esimerkiksi Frozen 2 -elokuvasta ja syksyllä ensi-iltaan tulleesta Se – toinen luku -kauhuleffasta. Frozen 2 on K7 ja Se – toinen luku K16.

Netflixillä ja HBO:lla eri säännöt

Elokuvateatteriliitosta ja elokuvien maahantuojia edustavasta Suomen Filmikamarista kerrotaan, että kiistely ikärajoista on kärjistynyt viime vuosina eri puolilla maata. Joissakin teattereissa osa nuorista työntekijöistä on jopa todennut, ettei ala ole heitä varten ja lopettanut työnsä.

Alan suurimman toimijan Finnkinon teattereissa ei kuitenkaan ole ollut suuria ongelmia, vaan konfliktit ovat keskittyneet pieniin ja keskisuuriin kaupunkeihin.

– Maakunnissa henkilökunta on kohdannut todella törkeää käytöstä. On aika karua, että aikuiset ihmiset tylyttävät ja haukkuvat nuoria työntekijöitä niin, että on jouduttu jopa vaihtamaan työpaikkaa, toteaa Elokuvateatteriliiton puheenjohtaja ja Biorex-ketjun toimitusjohtaja Aku Jaakkola.

Huonoa käytöstä on esiintynyt myös Biorexin teattereissa. Jaakkola arvelee, että hämmennystä aiheuttaa esimerkiksi suoratoistopalvelujen lisääntyminen. Suomen ikärajalainsäädäntö ei koske esimerkiksi Netflixiä ja HBO:ta. Monilla saattaa olla käsitys, että ikärajat ovat elokuvateattereissakin vain suosituksia ja siten vanhemman harkinnassa.

– Vanhemmat eivät ymmärrä, etteivät teatterit päätä elokuvien ikärajoista vaan ne perustuvat lakiin. Vanhemmat noudattavat kotona pelien ja leffojen ikärajoja, miten parhaaksi katsovat. Niitä ei valvota missään muussa kanavassa tuolla tavalla kuin leffateattereissa.

Lasten erilaisuutta eri kehitysvaiheissa on pyritty huomioimaan kolmen vuoden ikärajajoustolla. Joskus nekään eivät riitä.

Jaakkola nostaa esiin kaksi esimerkkiä: lastenelokuvan Kuinka koulutat lohikäärmeesi 1 ja viime vuonna ensi-iltaan tulleen Leijonakuninkaan. Alle 12-vuotiaat eivät päässeet kumpaankaan ilman aikuista. Viimeksi mainitussa ikäraja oli Suomessa koko Euroopan korkein.

– Kuinka koulutat lohikäärmeesi 1 oli nimenomaan lastenanimaatio. Sinne ei 8-vuotias päässyt edes vanhemman kanssa. Leijonakuninkaassa K12-ikäraja vei arviolta puolet katsojista.

Väkeä ei riitä valvontaan

Ikärajat perustuvat kuvaohjelmalakiin, joka tuli voimaan vuonna 2012. Niistä päättävät kuvaohjelmaluokittelijat, joiden työtä ohjaa valvovan viranomaisen eli kansallisen audiovisuaalisen instituutin Kavin kriteeristö. Luokittelija katsoo elokuvan ja arvioi kriteerien avulla, minkäikäisille se sopii. Kriteerejä on yhteensä 37.

– Ne ovat olemassa, koska kaikki sisällöt eivät sovi kaikille. Ne ovat siinä mielessä hankalia, että lapset ovat erilaisia. K7 voi yhdelle 7-vuotiaalle liian raju, kun toinen katsoo sen ihan sujuvasti, sanoo ylitarkastaja Maarit Pietinen Kavista.

Jos elokuvateatteri rikkoo määräyksiä, Kavi voi antaa sille joko huomautuksen tai uhkasakon. Pietisen mukaan valvonta tapahtuu pääosin yleisöpalautteen kautta, koska Kavilla ei riitä väki kattavaan valvontaan.

– Yleisöpalautetta tulee eniten vääristä esitysajoista televisiossa. Lisäksi saamme palautetta ohjelmien ja elokuvien ikärajoista tai siitä, että elokuviin on päästetty alaikäisiä.

Pietinen kertoo, ettei elokuvateattereille ole annettu vuoden 2012 jälkeen yhtään uhkasakkoa, huomautuksiakin harvoin. Syy on hänen mielestään selvä.

– Yleisö ei tiedä, että meille voi reklamoida.

Ikärajoja on kierretty

Joukko nuoria tyttöjä on tullut viettämään joululoman viimeisiä päiviä kauppakeskus Pasaatiin Kotkaan. 14-vuotias Nan kertoo pitävänsä toiminta- ja fantasialeffoista, samanikäinen Patricia jännityksestä ja lastenelokuvista.

– Pari kertaa on tullut vastaan elokuva, johon ikäni ei ole riittänyt. Haluaisin mennä katsomaan elokuvan kaverini kanssa, joten ei ole tullut mieleen pyytää vanhempaa mukaan, kertoo Patricia.

Molemmat tytöt pitävät ikärajoja hyvänä asiana.

– Jos menee liian pienenä katsomaan, elokuvasta voi jäädä joku trauma. Olen itse aika herkkä, en tykkää kauhuleffoista, kertoo Nan.

Yle haastatteli myös muutamia muita nuoria, joiden iät vaihtelivat 14–17 vuoden välillä. Osa heistä kertoi kiertäneensä elokuvien ikärajoja. Nuorten mukaan heiltä ei ole kysytty kassalla papereita. Ikää kysytään joskus, mutta se on nuorten mukaan helppo valehdella pari vuotta vanhemmaksi.

Elokuvateatteriliitto ja Suomen Filmikamari ovat saaneet ikärajoista niin paljon negatiivista palautetta, että niihin puuttuminen on linjattu alan suurimmaksi kehityskohdaksi tänä vuonna.

– Tilanne on se, että olemme pyytäneet audienssia Kavilta. Toivomme heidän parantamaan ikärajoja koskevaa viestintää vanhempien suuntaan. Ajamme myös ikärajalainsäädännön tarkistamista EU:n digitaalisen kaupan direktiiviin, kertoo Suomen Filmikamarin toiminnanjohtaja Tero Koistinen.

Tavoitteena on, että lakisääteiset ikärajat vaihtuisivat suosituksiksi. Käytännössä ikärajavaatimusten loivennus suosituksiksi vaatisi lakimuutoksen. Myös Koistinen toivoo, että vanhempien vastuuta lisättäisiin.

– Helpottaisi asiakaspalvelua, jos vanhempien vastuuta lisättäisiin. Monissa muissa maissa vastuu ikärajojen noudattamisesta on enemmän vanhemmilla kuin elokuvateattereilla, toteaa Koistinen.

Laki ei ole pysynyt perässä

Ikärajat aiheuttavat elokuvateattereissa myös käytännön ongelmia, sillä alaikäiseltä ei voida vaatia henkilöllisyystodistusta näytille. Elokuvateatteriliiton puheenjohtaja Aku Jaakkola on sitä mieltä, että lakia tulisi muuttaa vanhempien toivomaan suuntaan.

– En kritisoi päätöksiä ja ymmärrän, että kriteerit on oltava. Ikärajat pitäisi kuitenkin muuttaa suosituksiksi, sillä katselun pitäisi ehdottomasti olla vanhemman päätös.

Myös Kavin ylitarkastajan Maarit Pietisen mielestä kuvaohjelmalaki kaipaisi uudelleenarviointia.

– Audiovisuaalisen median toimintaympäristö on muuttunut paljon kahdeksassa vuodessa.

Jotain on jo tapahtumassa. Pietisen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö on tilannut kulttuuripolitiikan tutkimuskeskukselta selvityksen siitä, mitä mieltä vanhemmat ovat elokuvien ikärajoista.

Facebook-mainos auttoi Kauhavalla

Tällä hetkellä ainoa keino puuttua ikävään käytökseen on viestinnän parantaminen vanhempien suuntaan. Se on onnistunut yksinkertaisin keinoin ainakin Pohjanmaalla.

Kauhavan pienellä Y-Kinolla ei ole ollut varsinaisia konflikteja vanhempien kanssa, mutta teatterista jouduttiin kuitenkin taannoin käännyttämään pieniä lapsia.

– He olivat tulleet isovanhempiensa kanssa katsomaan Leijonakuningasta, mutta lapset olivat liian pieniä. Lapset ja isovanhemmat kyllä ymmärsivät, miksemme voineet päästää heitä saliin. Itku lapsille kuitenkin tuli, kertoo elokuvateatterin johtaja Ilkka Peura.

Y-Kinossa on kokemuksia on myös siitä, kuinka nuoret ovat yrittäneet päätä katsomaan Jokeri-elokuvaa. Sen ikäraja on K16. Hän kertoo eräästä 13-vuotiaasta, joka yritti tulla katsomaan elokuvaa.

– Sanoimme, että hänen pitää hakea vanhempansa mukaan. Hän toi sitten paikalle 18-vuotiaan naapurinsa eikä antanut meidän soittaa vanhemmilleen. Emme päästäneet häntä saliin.

Marraskuussa Peura laittoi Y-Kinon Facebookiin Jokeria koskevan ilmoituksen, jolle hän osti myös näkyvyyttä.

– Kirjoitin, ettei alle 16-vuotiaiden kannata yrittää tulla katsomaan elokuvaa. Pyysin, etteivät edes vanhemmat toisi sitä nuorempia. Elokuva ei sovi 13-vuotiaille.

Peuran mukaan ilmoituksen näki 2000 ihmistä.

– Sen jälkeen alaikäisten yrittäjien määrän on voinut laskea yhden käden sormilla.

Tampereella on puhkottu yhden yön aikana renkaat ainakin 40 autosta. Sarjapuhkoja tai -puhkojat tekivät tuhoa Lentävänniemessä Jänislahdenkadulla ja Lielahdenkadulla sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 30. joulukuuta.

Asiasta kertoi ensin Aamulehti.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Markku Laakso sanoo Ylelle, että alustavan laskelman mukaan ilkivallasta aiheutui noin 10 000 euron vahingot.

– Meille on tähän mennessä ilmoittautunut 40 asianomistajaa.

Poliisi ei kommentoi esitutkinnan tässä vaiheessa, onko poliisilla epäiltyä. Rikossarjaa tutkitaan vahingontekona. Laakso kuvaa tapausta erikoiseksi.

– En kyllä muista, että tällaista vahingontekosarjaa olisi tullut vastaan. Jollakulla on ollut paha mieli, kun näin on päässyt käymään. Koitamme selvittää, mikä tässä on ollut, Laakso kertoo.

Poliisilla ei ole kaikkia keinoja tutkinnassa lain takia.

– Poliisin toimivalta ja keinovalikoima on porrastettu rikosten vakavuuden mukaan. Lievissä tapauksissa aivan kaikki samat keinot eivät ole käytössä kuin vakavissa rikoksissa.

Lievissä rikoksissa ei pystytä Laakson mukaan käyttämään kaikkia pakkokeinoja. Poliisin pakkokeinoja ovat esimerkiksi telekuuntelu, kiinniotto, matkustuskielto, kotietsintä, tutkimuspaikan eristäminen ja henkilöön kohdistuva etsintä.

Näistä kaikki keinot eivät ole Laakson mukaan käytössä. Hän ei yksilöi, mitä keinoja poliisi voi käyttää tutkinnassa.

– Teemme tutkinnassa kaikki asiat, joita laki antaa tehdä, mutta työkalupakki on aika vajavainen poliisin näkökulmasta. Kun ihan kaikki keinot eivät ole käytössä, yhteiskunta ottaa riskin, että kaikki rikokset eivät selviä, Laakso sanoo.

Poliisi tutkii uudenlaisia artistipetoksia, joissa on käytetty hyväksi tunnettuja suomalaisia laulajia.

Laulaja Juha Tapiosta ja Kaija Koosta on tehty sosiaaliseen mediaan valeprofiilit, joiden kautta on lähestytty artistien ihailijoita.

Ihailijoilta on pyydetty rahaa, ja he ovat olleet valmiita antamaan sitä.

Juha Tapiota ja Kaija Koota ei epäillä rikoksista. He eivät edes ole tienneet, että heidän nimiään on käytetty huijauksissa.

Pankki oli onneksi hereillä. Siellä saatiin peruttua rahasiirto. Hannu Kortelainen

"Artisti on eroamassa ja eroprosessiin tarvitaan rahaa"

Etelä-Suomessa asuva nainen sai Facebookissa viestin "Juha Tapiolta".

Kyseessä oli Juha Tapion nimissä tehty valeprofiili. Viestissä fanille kerrottiin uutinen, jota ei saisi kertoa muille.

– Kerrottiin, että artisti on eroamassa, ja hän tarvitsee eroprosessiin rahaa, kertoo tutkinnanjohtaja Hannu Kortelainen Ylelle.

– Mainittiin myös, ettei asiasta saisi muille huudella. Uhrilta pyydettiin 10 000 euroa.

Tämä valeviesti sulatti fanin sydämen. Nainen käveli pankkiin ja siirsi pankkitililtään 10 000 euroa viestissä mainitulle tilille.

Samalla uhri alkoi kertoa pankkivirkailijalle, kenelle raha oli menossa. Pankkivirkaililija huomasi, että raha oli päätymässä aivan muualle kuin laulaja Juha Tapion tilille.

– Pankki oli onneksi hereillä. Siellä saatiin peruttua rahasiirto, Kortelainen sanoo.

Tämän jälkeen Juha Tapion ihailija teki rikosilmoituksen poliisille.

Poliisin mukaan oikean artistin nettisivuilta oli löytynyt fanin kommentteja. Niiden perusteella huijauksen tekijä oli lähettänyt viestin juuri kyseiselle naiselle.

Poliisi tutkii myös laulaja Kaija Koon nimissä luodun valeprofiilin avulla tehtyä, vastaavanlaista tapausta.

– Siinäkin uhri oli lähettämässä rahaa, mutta pankki sai sen estettyä, sanoo tutkinnanjohtaja Kortelainen.

Mies kertoo viesteissä olevansa hyvin varakas. Hän kehuu naista ja lähettelee kuvia timanteista, kartanoista ja tiliotteista.

Rakkaushuijausten uhreista 90 prosenttia on naisia

Artistipetokset ovat uusi ilmiö, mutta rakkaushuijaukset ovat poliisille tuttuja. Niistä tehdään yhä enemmän rikosilmoituksia.

Rakkaushuijauksissa uhria – lähes aina naista – lähestytään sosiaalisessa mediassa valeprofiililla.

Tyypillisesti rakkaushuijaus etenee niin, että ensin luodaan luottamuksellinen suhde. Usein suunnitellaan yhteistä tulevaisuutta ja jopa avioliittoa.

Mies kertoo viesteissä olevansa hyvin varakas. Hän kehuu naista ja lähettelee kuvia timanteista, kartanoista ja tiliotteista. Niissä näkyy usein useita miljoonia.

Kun viestittely on kestänyt jonkin aikaa, aletaan suunitella ensitapaamista. Mies on tulossa käymään Suomessa.

Juuri sitä ennen tapahtuu jotain yllättävää.

– Tulee äkillinen traaginen tapahtuma. Mies itse tai joku hänen lähipiiristään sairastuu tai tapahtuu esimerkiksi onnettomuus, kertoo tutkinnanjohtaja Kortelainen.

Tässä vaiheessa uhrilta pyydetään rahaa. Moni nainen lähettää.

– Huijatut summat ovat olleet keskimäärin joitakin kymmeniä tuhansia euroja. Suurin tutkintaan päätynyt summa on noin 300 000 euroa.

"Uhreilla on ollut itsetuhoisia ajatuksia"

Poliisin arvion mukaan suurin osa rakkaushuijauksista tehdään ulkomailta. Uutta on se, että viime aikoina huijauksissa on alettu käyttää Suomessa asuvia henkilöitä.

– Heitä käytetään rahanpesijöinä. Lopulta rahat päätyvät Nigerian suuntaan, Kortelainen kertoo.

Rahoja kierrätetään usean tilin ja maan kautta, mistä syystä tekijöitä ei saada käytännössä koskaan kiinni.

Tutkintaan päätyy vuosittain muutamia kymmeniä rakkaushuijauksia. Määrä ei ole suuri, mutta uhrin kärsimys on.

– Se on tuplakärsimys, menee rahat ja luotto ihmiseen. Uhri on ollut rakentamassa parisuhdetta ja suunnitellut yhteistä elämää. Hyvin syvissä vesissä käydään, kun huijaukset paljastuvat. Uhreilla on ollut itsetuohoisia ajatuksia, sanoo Hannu Kortelainen.

Rakastuneena ihminen ei ole syyntakeinen tekemään rationaalisia päätöksiä. Hannu Kortelainen

Mistä erottaa rakkauden ja huijauksen?

Huijareista huolimatta moni on löytänyt onnen esimerkiksi erilaisilta netin treffipalstoilta.

Mistä voi sitten tietää, onko kyseessä aito rakkaus vai härksi huijaus?

– Rahaa ja rakkautta ei pitäisi sekoittaa keskenään. Jos suhteen alkumetreillä kysytään, onko talous kunnossa, se on merkki siitä, ettei olla liikkeellä aidoilla tunteilla, poliisi neuvoo.

Petosjuttuja tutkiva Hannu Kortelainen on ohjannut monta rakkaushuijauksen uhria rikosuhripäivystykseen.

Kortelainen on pohtinut usein rakastumista.

– Kun hormonit ja aivojen välittäjäaineet myllertävät, ihminen on aika herkillä. Rakastuneena ihminen ei ole syyntakeinen tekemään rationaalisia päätöksiä.

Juha Tapio ei halua kommentoida poliisitutkinnassa olevaa tapausta, kerrotaan artistin levy-yhtiöstä.

Lue lisää:

Nettihuijaukset lisääntyvät varoituksista huolimatta – lue poliisin aitoja esimerkkejä romanssihuijareista

Yksi asia on varma Yhdysvaltain perjantaiöisen ohjusiskun jälkeen. Iran kostaa varmasti tärkeän vallankumouskaartin johtohahmoihin kuuluneen kenraali Qassim Suleimanin tappamisen.

Suleimani surmattiin lähellä Bagdadin lentokenttää tehdyssä iskussa. Kuolleiden joukossa on myös irakilaisten puolisotilaallisten Hashd al-Shaabi -joukkojen varakomentaja. Puolisotilaallisista joukoista suurin osa on sidoksissa Iraniin ja yksi Iranin vaikutusvallan lähde Irakissa.

Yhdysvallat on perustellut iskua sanomalla, että kenraali Suleimani oli Bagdadissa suunnittelemassa uusia hyökkäyksiä Yhdysvaltoja vastaan. Lisäksi se muistuttaa, että iranilaiskenraalin johtamat joukot ovat vastuussa satojen yhdysvaltalaissotilaiden surmaamisesta sen jälkeen, kun Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin vuonna 2003. Iranin tukemat ryhmät taistelivat aktiivisesti Yhdysvaltain joukkoja vastaan useiden vuosien ajan.

Joidenkin irakilaisten demokratiamielenosoittajien kerrottiin iloitsevan Suleimanin kuolemasta. Iranin vaikutusvalta Irakissa on ollut ärtymyksen aihe uudistuksia vaativien mielenosoittajien keskuudessa ja Suleimani oli tämän vaikutusvallan symboli.

Suleimanin kerrotaan käyneen Bagdadissa useita kertoja neuvomassa Irakin hallintoa mielenosoitusten kukistamisessa, joten demokratialiikkeen parissa hän oli vihattu mies. Lokakuussa alkaneissa mielenosoituksissa on kuollut yli 450 ihmistä, suurin osa heistä mielenosoittajia. Väkivallasta on syytetty erityisesti Iranin tukemia puolisotilaallisia ryhmiä.

Jännityksen raju kiristyminen on kuitenkin todennäköisesti huono uutinen myös demokratiaa ja uudistuksia toivoville voimille Irakissa. Sama taitaa koskea Irania. Irakissa tilanne voi muuttua erityisen vaaralliseksi, jos Iran-mieliset ryhmät päättävät kostaa Suleimanin kuoleman myös demokratiamielenosoittajille.

Suleimani oli Iranin vallankumouskaartin Quds-yksikön komentaja ja vastasi vallankumouskaartin ulkomaanoperaatioista. Suleimani oli monessa mukana sekä Irakissa, Libanonissa että Syyriassa, jossa Iran tukee Syyrian johtajaa Bashar al-Assadia. Myös jotkut syyrialaiset oppositioaktivistit ovat iloinneet iranilaiskenraalin kuolemasta.

Iran auttoi osaltaan Assadia opposition ja kapinallisten kukistamisessa keinoilla, joissa siviiliuhreista ei välitetty. Tosin Syyria ei näitä keinoja Suleimanilta ja Iranilta oppinut, ne kyllä osattiin ennestään.

Iranin vallankumouskaarti on eliittiyksikkö ja Qassim Suleimani oli tärkeän osaston komentaja, mutta merkittäväkin kenraali on korvattavissa toisella. Iranin ja Yhdysvaltain yhteenotto uhkaa kuitenkin kiihtyä entisestään. Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin hallinnon aikana perunut Iranin kanssa tehdyn ydinsopimuksen ja määrännyt laajoja talouspakotteita.

Irak on nyt vaarassa jäädä entistä selvemmin keskelle Iranin ja Yhdysvaltain selkkausta. On vaikea sanoa miten ja missä Iran kostaa Suleimanin kuoleman, mutta jonkinlainen kosto on tulossa. Jatkokysymys kuuluukin sitten, miten Yhdysvallat kostaa koston.

WASHINGTON Tieto Bagdadin lentokentän alueelle ammutuista ohjuksista saavutti Yhdysvaltain itärannikon paikallista aikaa myöhään torstaina. Ensiarviot iskusta olivat yllättyneitä ja jopa pelästyneitä. Kysymys kaikkien huulilla oli, mitä Iran tekee tai ainakin yrittää tehdä nyt.

Kenraali Qassem Suleimania pidettiin mahdollisena Iranin tulevana johtajana. Hänen surmaamisensa oli rohkea sotilaallisstrateginen siirto Yhdysvaltain johdolta, johon sisältyy riskejä.

– Suleimani oli epäilemättä Yhdysvaltain vihollinen. Kysymys kuuluu, teloittivatko amerikkalaiset Iranin toiseksi mahtavimman miehen ilman kongressin suostumusta ja lisäsivät suuren alueellisen sodan vaaraa, demokraattisenaattori Chris Murphy kysyi Twitterissä.

Kongressin edustajainhuoneen puheenjohtaja, demokraattien Nancy Pelosi piti presidentti Donald Trumpin tapaa toimia vääränä. Trumpin olisi Pelosin mielestä ehdottomasti pitänyt pyytää kongressilta lupa iskuihin.

– Iskut saattavat johtaa väkivallan lisääntymiseen vaarallisella tavalla, Pelosi sanoi.

Demokraattien presidenttiehdokkuutta tavoitteleva Elizabeth Warren kommentoi iskua Twitterissä. Warrenin mukaan Suleimani oli murhaaja, joka oli vastuussa tuhansian ihmisten kuolemasta. Hänen surmaamisensa oli kuitenkin Warrenin mukaan holtiton teko, joka lisää uusien kuolemantapausten todennäköisyyttä.

Republikanisenaattori Jim Risch sanoi uskovansa, että Suleimanin kuolema oli oikea viesti Iranin johdolle Yhdysvaltain kyvystä iskeä ja Irakille siitä, että tulevaisuus on irakilaisten omissa käsissä. Myös republikaanisenaattori Marco Rubio piti Trumpin määräämiä iskuja oikeana tapana rangaista Irania.

”Joukkomme ovat nyt vaarassa”

Demokraattisenaattori Richard Blumenthal, joka istuu senaatin puolustusvaliokunnassa, sanoi pelkäävänsä nyt Iranin vastausta ja aseellista konfliktia alueella.

– Suleimani oli vihollisemme. Mutta tämä siirto saattaa johtaa vakavimpaan sotilaalliseen yhteenottoon vuosikymmeniin, Blumenthal varoitti.

Republikaanisenaattori Cory Gardner, joka on senaatin ulkoasiainvaliokunnan jäsen, piti Trumpin päätöstä iskeä oikeana. Hän kuitenkin toivoi presidentin päättävän jatkosta kongressin kanssa ja kehotti hallintoa valmistautumaan Iranin mahdollisiin vastatoimiin. Gardner arveli Lähi-idässä olevien yhdysvaltalaisjoukkojen tarvitsevan nyt erityistä suojelua.

Ennaltaehkäisevät iskut uusi strategia

Puolustusministeri Mark Esper sanoi Yhdysvaltain olevan valmis estämään ennalta Iranin mahdolliset iskut.

– Pelisäännöt ovat muuttuneet. Olemme valmiita tekemään sen mikä on välttämätöntä joukkojemme, intressiemme ja liittolaistemme suojelemiseksi alueella, Esper sanoi Pentagonissa.

Laajempaa kommenttiaaltoa iskuun on odotettavissa vasta perjantaiaamuna, sillä kongressi on lomalla. Esimerkiksi demokraattien presidentiksi pyrkivä Bernie Sanders päätti nukkua yön yli ennen kuin lähti sanailemaan julkisesti presidentti Donald Trumpin määräämästä iskusta.

Trump ei kommentoinut verekseltään määräämäänsä iskua.

Lue myös: Yhdysvaltain ohjusisku Bagdadin lentoasemalle tappoi vaikutusvaltaisen iranilaisen komentajan – Mitä tiedämme iskusta nyt?

Mies ja nainen huijasivat vuosien ajan avustuksia Kelalta, Helsingin kaupungilta ja Vantaan kaupungilta väittämällä, että mies ja pariskunnan tytär ovat melkein sokeita. Tapauksesta uutisoi perjantaiaamuna Svenska Yle.

Vanhemmat pakottivat teini-ikäisen tyttärensä esittämään näkövammaista lähes neljän vuoden ajan.

Mies ja nainen onnistuivat huijaamaan avustuksia Kelalta kaikkiaan yli satatuhatta euroa. Helsingin käräjäoikeuden mukaan Helsingille aiheutui yli 3 000 euron ja Vantaalle lähes 4 000 euron vahingot.

Tytär kertoi asiasta lääkärille

Vuosia jatkunut huijaus paljastui viime vuoden heinäkuussa, kun perheen tuolloin 19-vuotias tytär kertoi lääkärille, että hän näkee normaalisti. Tytär ei palannut enää vanhempiensa luokse kerrottuaan asiasta lääkärille.

Vanhemmat olivat aloittaneet huijaamisen noin viisi vuotta aiemmin. Perheen isä oli mennyt tuolloin käymään lääkärissä ja saanut uskoteltua, että hän on 90-prosenttisesti sokea.

Mies käytti ulkona liikkuessaan valkoista keppiä ja mustia laseja, mutta kotona ei. Tyttären mukaan isä ei myöskään käyttänyt saamiansa apuvälineitä.

Vanhemmat saivat huijattua miehen näkövammaisuuden perusteella Kelalta erilaisia etuuksia yhteensä noin 60 000 euroa. Vanhemmat saivat toukokuun 2014 ja lokakuun 2019 välillä perusteettomasti sairauspäivärahaa, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea, takuueläkettä, kansaneläkettä, lapsikorotusta sekä eläkettä saavan hoitotukea.

Vantaan kaupungilta mies ja nainen huijasivat omaishoidon tukea lähes 4 000 euroa.

Oikeus tuomitsi ehdotonta vankeutta ja vahingonkorvauksia

Vuonna 2015 vanhemmat pakottivat tyttärensä mukaan huijaukseen. Vanhemmat kiristivät tuolloin 15-vuotiasta tytärtä uhkaamalla, että perhe muuttaa takaisin Ukrainaan ja tytär joutuu käyttämään muslimihuivia, ellei tottele vanhempiaan.

Tyttären mukaan huijaus sai alkunsa, kun Ukrainasta Suomeen muuttanut perhe kotiutui usean muuton jälkeen pääkaupunkiseudulle.

Vanhemmat pakottivat tyttären esittämään koulussa ja lääkäreille näkövammaista, jotta perhe saa etuuksia Kelalta ja kaupungilta. Tyttären sosiaaliset suhteet ja koulunkäynti kärsivät tämän vuoksi.

Vanhemmat huijasivat Kelalta tyttären väitetyllä näkövammaisuudella yhteensä yli 42 000 euroa syyskuun 2015 ja heinäkuun 2019 välisenä aikana.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi miehen ja naisen muun muassa törkeistä petoksista kahden vuoden yhden kuukauden ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Lisäksi vanhemmat määrättiin maksamaan tyttärelleen aiheuttamista kärsimyksistä 18 000 euroa sekä kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 16 000 euroa. Molemmille summille määrättiin myös koronmaksuvelvollisuus.

Lisäksi pariskunta velvoitettiin korvaamaan heidän syykseen luetuilla rikoksilla aiheuttamansa taloudellinen vahinko. Heidät velvoitetaan korvaamaan Kelalle yli 102 000 euroa korkoineen, Vantaan kaupungille yli 3 800 euroa korkoineen sekä Helsingille yli 3 000 euroa korkoineen.

Pariskunta joutuu korvaamaan myös oikeudenkäyntikuluja.

Uutistoimisto STT:n mukaan Kela maksoi vuonna 2018 yli 14,3 miljardin euron edestä erilaisia etuuksia ja väärinkäytösepäilyjä oli 9,6 miljoonan euron edestä. Tapauksia oli yhteensä noin 2 300.

Kela seuraa etuuksien väärinkäytöksiä muun muassa satunnaisotannoilla, tietojärjestelmistä tehdyillä kontrolleilla ja liikamaksuja seuraamalla, STT kertoo.

Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie (s. 1959) on kuollut, kertoo järjestö tiedotteessaan. Talvitie kuoli kotonaan Espoossa vaikeaan sairauteen torstaina.

Talvitie toimi CMI:n hallituksen jäsenenä vuosina 2005–2009 ja järjestön toiminnanjohtajana vuodesta 2009. Hänen johdollaan CMI kasvoi yhdeksi maailman johtavista konfliktinratkaisujärjestöistä.

– Olen kiitollinen ja ylpeä siitä työstä, jonka Tuija Talvitie teki CMI:n menestyksen eteen. Hänen poismenonsa myötä CMI menettää poikkeuksellisen johtajan ja koko rauhanvälitysala arvostetun kollegan ja suunnannäyttäjän. Jäämme kaikki kaipaamaan Tuijaa ja esitämme lämpimän osanottomme Tuijan omaisille, sanoo presidentti Martti Ahtisaari tiedotteessa.

Yhdysvaltain varhain perjantaiaamuna Bagdadiin tekemässä ilmaiskussa kuoli yksi Iranin ja Lähi-idän vaikutusvaltaisimmista miehistä.

Iranilainen kenraali Qassem Suleimani johti Iranin sotilasoperaatioita muun muassa Libanonissa, Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä.

Yhdysvaltain iskujen vuoksi Lähi-itä on nyt varpaillaan. Mutta millainen mies Suleimani oli?

Maalaispojasta konfliktinhimoiseksi johtajaksi

Suleimani syntyi köyhään maalaisperheeseen tiettävästi Itä-Iranissa Raborin kaupungissa vuonna 1957. Jo nuorena hän osallistui toimiin, jotka johtivat Iranissa valtaa pitäneen šaahi Mohammad Reza Pahlavin syrjäyttämiseen.

Kun Iran vuoden 1979 vallankumouksessa muuttui länteen myötämielisesti suhtautuvasta monarkiasta islamilaiseksi valtioksi, Suleimani tuki valtaan noussutta Ruhollah Khomeinia.

Parikymppisenä Suleimani liittyi Iranin vallankumousjoukkoihin, joiden tärkein tehtävä oli estää vallankaappaukset uutta hallintoa kohtaan. Suleimani eteni armeijassa nopeasti ja oli rintamalla, kun Irak hyökkäsi Iraniin 80-luvulla.

– Hän haavoittui ainakin kerran ja menetti paljon miehiä, muttei koskaan mieltymystään konflikteihin, brittilehti The Guardian kirjoittaa.

Vuoteen 2003 mennessä Suleimanista oli tullut Iranin vallankumouskaartin Quds-erikoisjoukkojen komentaja.

Osasi käyttää kaaoksen hyväkseen

Suleimanin johtamat Quds-joukot ovat operoineet Lähi-idässä Iranin näkökulmasta menestyksekkäästi. Suleimani osasi käyttää hyväkseen kaaosta, joka syntyi Yhdysvaltojen hyökättyä Irakiin vuonna 2003.

Hän oli hereillä myös silloin, kun arabikevään tapahtumat vuonna 2011 sekoittivat Lähi-idän dynamiikan.

Suleimani antoi rahaa ja miehiä esimerkiksi Libanonin Hizbollah-järjestölle, Jemenin hutheille ja Syyrian presidentille Bashar al-Assadille, jota kapinalliset ovat jo pitkään yrittäneet saada pois vallasta.

Vajaassa vuosikymmenessä Iranin vaikutusvalta laajeni sekä lännen että etelän suuntaan. Suleimanin väitetään lietsoneen yhteenottoja, joissa on kuollut tuhansia.

Toimet ovat ärsyttäneet esimerkiksi Yhdysvaltoja ja Saudi-Arabiaa, jotka seisovat Iranin kanssa vastaleireissä alueen konflikteissa.

Suleimanista leivottiin Iranin seuraavaa presidenttiä

Suleimani tunnetaan kotimaassaan hänen johtamastaan Isisin vastaisesta taistelusta. Koko Lähi-idässä häntä pidetään vaikutusvaltaisena henkilönä, joka on muokannut alueen dynamiikkaa valtavasti.

Siitä huolimatta mies on pysytellyt sopivasti poissa parrasvaloista, eikä hänen toimiaan välttämättä tunneta hyvin kaikkialla maailmassa.

– Hän oli tärkeämpi kuin presidentti, puhui kaikille osapuolille Iranissa, hänellä oli suora yhteys ylimpään johtoon ja hän oli vastuussa Iranin alueellisesta politiikasta, Century Foundation -ajatushautomon jäsen Dina Esfandiary luonnehtii The Guardianille.

Esfandiaryn mukaan Suleimanin rooli alueella ei olisi voinut olla tärkeämpi tai vaikutusvaltaisempi. Häntä väläyteltiin jo Iranin nykyisen presidentin Hassan Rouhanin seuraajaksi.

Puolitoista vuotta ennen kuolemaansa Suleimani varoitti Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia ja sanoi, että Iran on päässyt salakavalasti lähemmäksi Yhdysvaltoja.

– Sinä aloitat sodan, mutta me lopetamme sen, sanaili Suleimani heinäkuussa 2018 uutistoimisto Reutersin mukaan.

Lisää aiheesta:

Yle seuraa: Trumpin mukaan Suleimani olisi pitänyt tappaa jo aikoja sitten – Iran on vannonut kostavansa kenraalinsa kuoleman

Miten Iran reagoi Yhdysvaltain iskuun? Asiantuntijat pitävät kriisin kiristymistä todennäköisenä

”Raju isku uusilla pelisäännöillä, Iranin vastaus pelottaa” – Ohjusisku Bagdadiin yllätti myös nukkumaan menossa olleet yhdysvaltalaiset

Teknologiateollisuus ry:n ja palkansaajien Teollisuusliiton väliset työehtosopimusneuvottelut johtivat neuvottelutulokseen perjantaina. Osapuolet ovat neuvotelleet torstai-iltapäivästä lähtien ilman valtakunnansovittelijaa.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto twiittasivat asiasta yhden jälkeen iltapäivällä.

Neuvottelutulos menee osapuolten hallintojen hyväksyttäväksi ja sen sisällöstä kerrotaan huomenna iltapäivällä, jos sopimus saa molempien osapuolien siunauksen.

Kyseessä on palkkakierroksen merkittävimpänä pidetty, niin sanottu päänavaajasopimus, joka koskee lähes sataa tuhatta vientiteollisuuden palkansaajaa. Sen odotetaan osoittavan suuntaa myös muiden alojen työehtosopimuksille.

Teollisuusliiton hallitus kokoontuu ottamaan kantaa syntyneeseen neuvottelutulokseen huomenna klo 12.30. Kokous kestää kolmisen tuntia.

Työnantajan puolella neuvottelutuloksen käsittelee huomenna Teknologiateollisuus ry:n työvaliokunta.

Sopua etsittiin viisi kuukautta

Neuvotteluja on käyty viime elokuusta alkaen. Niiden aikana on nähty kaksi valtakunnansovittelijan sovintoesitystä, kolmipäiväinen lakko sekä ylityökielto.

Edellinen sopimus umpeutui jo lokakuun lopussa, joten sopimuksettomassa tilassa on oltu poikkeuksellisen pitkään. Kiistan ytimessä on ollut suuri erimielisyys palkankorotusten tasosta kaksivuotiselle sopimuskaudelle.

Ensimmäisessä sovintoesityksessä palkankorotus olisi ollut 1,6 prosenttia kahdessa vuodessa, toisessa sovintoesityksessä 2,4 prosenttia.

Palkkakiistan yksi keskeinen syy on ollut kiista niin kutsutuista kiky-tunneista, eli kilpailukykysopimuksessa mukana olleista 24:stä lisätyötunnista.

Työnantajan mukaan palkankorotus seuraavalla sopimuskaudella ei voi olla suuri, jos näistä lisätyötunneista luovutaan.

Palkansaajien näkemyksen mukaan kiky-tunnit olivat määräaikainen työaikajärjestely, eikä niiden loppuminen saa vaikuttaa seuraavan palkankorotuksen tasoon.

Teknologian palkankorotuksia seurataan silmä kovana

Teknologiateollisuuteen nyt syntyvä työehtosopimus kiinnostaa kaikkia muita sopimusaloja, koska etenkin työnantaja haluaa vientialojen korotuksista palkka-ankkurin, joka ohjaisi työmarkkinoiden kustannuskehitystä.

Sopimuksesta syntyy palkankorotusten niin sanottu yleinen linja.

Jo etukäteen kuitenkin tiedetään, että ainakin hoitajaliitot Tehy ja Super sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL tulevat vaatimaan kevään neuvotteluissa yleistä linjaa suurempia palkankorotuksia.

Epäselvää on myös, miten kiky-tunneille muissa sopimuspöydissä käy, jos ne teknologiateollisuuden sopimuksesta poistuvat.

Tehy ja Super ovat yhdessä ilmoittaneet tavoittelevansa 1,8 prosenttiyksikköä yleistä linjaa suurempaa palkankorotusta.

Kunta-alan ja muun julkisen sektorin palkkaneuvottelut käynnistyvät tammikuun puolivälissä.

Lue lisäksi:

Ylen kysely: Kansa soisi hoitajille vientialoja korkeammat palkankorotukset

Yhdysvaltain ja Iranin välit ovat kärjistyneet äärimmilleen, kun Yhdysvallat surmasi torstain ja perjantain välisenä yönä Iranin korkea-arvoisen kenraalin Qassem Suleimanin.

Maat ovat olleet vihamielisissä väleissä jo vuosikymmeniä. Iranin hallinto pitää Yhdysvaltoja uhkana olemassaololleen. Yhdysvallat taas vastustaa Iranin ydinohjelmaa ja valtahaluja Lähi-idässä.

Nämä neljä karttaa kertovat, miksi jännitteet ovat jälleen kasvaneet viime vuosina.

Trump veti Yhdysvallat ydinsopimuksesta

Iranin ydinohjelma on kiristänyt maiden välejä jo vuosia.

Yhdysvallat ja muu kansainvälinen yhteisö uskovat, että Iran on pyrkinyt kehittämään salaa ydinasetta. Iranin mukaan ydinohjelma on rauhanomainen.

Maalle asetettiin kansainvälisiä talouspakotteita ydinohjelman takia. Vuonna 2015 kansainväliset pakotteet kuitenkin purettiin, kun Iran suostui rajoittamaan ydinohjelmaansa.

Presidentti Donald Trump veti Yhdysvallat sopimuksesta vain kolme vuotta myöhemmin. Yhdysvallat palautti pakotteensa, jotka ovat kuristaneet Iranin taloutta.

Vastavetona Iran on alkanut herätellä henkiin ydinohjelmaansa. Se ei kuitenkaan ole toistaiseksi vetäytynyt sopimuksesta.

Iran kasvattaa valtaansa Lähi-idässä

Myös Iranin vaikutusvallan kasvu Lähi-idässä on tuonut maat törmäyskurssille. Iran on sekaantunut alueen konflikteihin tukemalla niiden shiialaisia osapuolia.

Syyrian sodassa Iran tukee presidentti Bashar al-Assadia ja Jemenin sodassa huthikapinallisia. Libanonissa se avustaa Hizbollah-järjestöä ja Irakissa shiiajärjestöjä ja niiden asejoukkoja.

Yhdysvallat pitää Iranin kasvavaa vaikutusvaltaa uhkana. Se nimesi keväällä terroristijärjestöksi Iranin Quds-erikoisjoukot, jotka toteuttavat Iranin ulkomaisia sotilasoperaatioita.

Yhdysvaltain surmaama kenraali Suleimani oli johtanut Quds-joukkoja vuodesta 2003. Hän oli Iranin vallan kasvattamisen arkkitehti ja yksi koko Lähi-idän vaikutusvaltaisimmista ihmisistä.

Kireä tilanne Persianlahdella

Lähi-itä on maailman tärkeimpiä öljyntuotantoalueita. Valtaosa öljytankkereista kulkee pitkin Persianlahtea, jonka vastarannoilla Iran ja Yhdysvaltain liittolainen Saudi-Arabia kyräilevät toisiaan.

Yhdysvallat on perinteisesti turvannut keskeistä öljynkuljetusreittiä, jonka häiriöt voivat heiluttaa maailmantaloutta. Yhdysvalloilla on vahvat laivastovoimat Persianlahdella.

Viimeisen vuoden aikana Yhdysvaltain ja Iranin jäätävät välit ovat johtaneet vakaviin välikohtauksiin Persianlahdella.

Iranin merivartiosto on ottanut haltuunsa useita ulkomaisia öljytankkereita, ja Yhdysvaltain joukot ovat takavarikoineet iranilaisia tankkereita. Aluksilla on tapahtunut myös räjähdyksiä, joista Yhdysvallat on syyttänyt Irania.

Vakavin välikohtaus nähtiin syyskuussa, kun Saudi-Arabian öljykentille tehtiin drooni-isku. Yhdysvallat ja Saudi-Arabia syyttävät myös tästä iskusta Irania.

Kostoiskuja Irakissa

Yhdysvallat surmasi kenraali Suleimanin Irakin pääkaupungin Bagdadin lentokentälle tehdyllä ohjusiskulla. Iskussa sai surmansa myös Iranin tukeman asejoukon johtajia.

Yhdysvaltojen mukaan isku tehtiin yhdysvaltalaisten suojelemiseksi. Surma olikin mitä ilmeisemmin osa koston kierrettä Irakissa.

Iranin tukemat irakilaiset shiiamielenosoittajat olivat hyökänneet aiemmin tällä viikolla Yhdysvaltain Bagdadin-suurlähetystöön.

Viime sunnuntaina Yhdysvallat oli puolestaan tehnyt Irakissa ilmaiskuja Iran-mielisiä taistelijoita vastaan, mikä taas oli kosto yhdysvaltalaisen siviilityöntekijän surmasta Pohjois-Irakissa.

Iran on vannonut nyt kostavansa Suleimanin kuoleman. Tulilinjalla ovat Yhdysvallat ja sen liittolaiset niin Irakissa on kuin muuallakin Lähi-idässä.

Aiheesta lisää:

Maalaispojasta konfliktinhimoiseksi johtajaksi – Tällainen mies oli Yhdysvaltain iskussa kuollut kenraali Qassem Suleimani

Analyysi: Lähi-idässä pelätään ja iloitaan iranilaiskenraalin kuoleman jälkeen – Iranin kostoisku voi seuraavaksi syöstä Irakin entistä syvempään sekasortoon

Ylen Ulkolinja-dokumentti Qassem Suleimanista katsottavissa Yle Areenassa klo 12 alkaen

• Yhdysvallat surmasi perjantaiyönä Bagdadissa vaikutusvaltaisen iranilaiskomentajan Qassem Suleimanin
• Iran on vannonut kostavansa iskun, Pompeon mukaan Yhdysvallat sitoutuu "lieventämään" tilannetta Iranin kanssa
• Useiden tutkijoiden mielestä kyseessä on merkittävä käänne Lähi-idän tilanteessa
• Yhdysvallat on kehottanut Irakissa olevia kansalaisiaan lähtemään maasta
• Kymmenettuhannet ihmiset ovat lähteneet Yhdysvaltoja vastustaviin mielenosoituksiin Teheranissa

18.54 Lentoyhtiöt Royal Jordanian Airlines sekä bahrainilainen Gulf Air ovat keskeyttäneet kaikki lennot Bagdadin kansainväliselle lentokentälle toistaiseksi.

17.46: Iranin korkea-arvoiset turvallisuuslähteet ovat todenneet iranilaisille medioille, että Washingtonin teko oli Yhdysvaltain pahin strateginen virhe Länsi-Aasian alueella. Lähteet ovat sanoneet, että Yhdysvallat on vastuussa iskuista eikä se pääse pakenemaan seuraamuksia.

17.10: Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto on kertonut pitävänsä Lähi-idän tilannetta äärimmäisen huolestuttavana. Haavisto on muistuttanut, että Lähi-idän konfliktit ovat aiemminkin heijastuneet rajulla tavalla maailmanpolitiikkaan. Lisää Haaviston mietteistä voit lukea tästä jutusta.

17.03: YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on kehottanut kaikkia maksimaaliseen itsehillintään. Lisäksi Guterres on todennut, ettei "maailmalla ole varaa toiseen sotaan Persianlahdella". Guterresin viestin välitti YK:n tiedottaja.

16.29: Miksi Yhdysvallat ja Iran ovat sodan partaalla? Lue juttu ja katso neljä karttaa, jotka kertovat maiden välisestä konfliktista.

16.11: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kirjoittanut Twitterissä, että Suleimani on tappanut tai haavoittanut tuhansia amerikkalaisia ja myös suunnitellut tappavansa lisää. Trumpin mukaan Suleimani on ylipäätään joko suorasti tai epäsuorasti vastuussa miljoonien kuolemasta.

Trump kirjoitti tviitissään myös, että Suleimani oli syyllinen useiden iranilaisten mielenosoittajien kuolemaan. Amnesty on arvioinut, että loppuvuoden mielenosoituksissa on kuollut ainakin 304, mutta Reutersin mukaan kuolleita voisi olla jopa 1 500.

Jatkotviiteissään Trump toteaa myös, että Suleimani "olisi pitänyt tappaa jo monta vuotta sitten".

Yhdysvallat on aiemmin kertonut tehneensä perjantaiaamun iskun "suojellakseen amerikkalaisia työntekijöitä ulkomailla". Iskun on myös epäilty olevan kosto Iranin tukemien mielenosoittajien hyökkäyksestä Yhdysvaltain Bagdadin suurlähetystöön aiemmin tällä viikolla.

15.36: Miten Yhdysvaltain tekemään iskuun reagoidaan Syyriassa ja Irakissa? Entä mitä Irakissa tapahtuu seuraavaksi? Lue toimittaja Tom Kankkosen analyysi Suleimanin kuoleman mahdollisista seurauksista tästä.

14.16: Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kertoi Twitterissä, että Yhdysvallat sitoutuu "lieventämään" tilannetta Iranin kanssa.

14.10: Moni maa on tuominnut Yhdysvaltain tekemät iskut ja todennut niiden horjuttavan maailman rauhaa. Esimerkiksi Venäjä, Ranska ja Kiina ovat epäilleet, että iskulla on vakavat seuraukset ja maailmasta on nyt tullut vaarallisempi paikka. Britannia ja Saksa ovat lisäksi muistuttaneet, että myös Iranilla on lusikkansa sotkussa, sillä se on provosoinut Yhdysvaltoja toimimaan.

13.39: Kymmenettuhannet ihmiset ovat lähteneet kaduille Iranin pääkaupungissa Teheranissa. Yhdysvaltoja vastustavat mielenosoitukset alkoivat perjantairukousten päätyttyä. Väkijoukko huutaa Amerikkaa vastustavia iskulauseita ja kantaa ilmaiskussa tapetun Suleimanin kuvia.

13.15: Iraniin on julistettu kolmen päivän suruaika. Ranska on kehottanut Teheranissa oleskelevia kansalaisiaan välttämään julkisia kokoontumisia. Hollanti on puolestaan pyytänyt kansalaisiaan poistumaan Bagdadista. Hollannin ulkoministeriö on sanonut, että tilanne kaupungissa on arvaamaton.

13.07: Iran on nimennyt Quds-joukkojen uudeksi johtajaksi kenraali Esmail Ghaanin. Suleimanin aikana Ghaani toimi joukkojen apulaiskomentajana. Ajatollah Ali Khamenei on sanonut valtion median julkaisemassa tiedotteessa, että joukkojen ohjelma säilyy muuttumattomana uudesta komentajasta huolimatta.

12.21: Millainen mies oli Yhdysvaltain surmaama Qassem Suleimani? Lue tästä Ylen hänestä kirjoittama henkilökuva.

12.15: Reuters-uutistoimiston mukaan kaikki Irakissa öljy-yhtiöissä työskentelevät amerikkalaiset evakuoidaan maasta.

11.55: Professori Hannu Juusola sanoi Ylen haastattelussa pitävänsä kriisin kiristymistä todennäköisenä. Juusolan mukaan Yhdysvalloilla on aikaisemminkin ollut mahdollisuus iskeä Suleimania vastaan, mutta tähän asti se on pidättäytynyt toimimasta niin. Iskua on pidetty liian suurena riskinä, Juusola sanoo.

10.50: Iranilaisen Iran Front Page -lehden toimittaja kertoo Twitterissä, että Suleimanin ruumista oltaisiin palauttamassa Bagdadin lentokentän kautta takaisin Iraniin.

10.50: Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu keskeyttää matkansa Kreikkaan Suleimanin tilanteen vuoksi.

10.20: Irakin virkaatekevä pääministeri Adel Abdel Mahdi arvosteli kovasanaisesti Yhdysvaltain iskua Irakiin. Hänen mukaansa isku tulee "laukaisemaan hirvittävän sodan". Mahdin mukaan isku suvereenin valtion alueella tämän valtion sotilasvirkamiestä kohtaan rikkoo Yhdysvaltain ja Irakin välistä sopimusta.

Yhdysvallat iski Irakiin

Yhdysvallat on tehnyt ohjusiskun Irakissa Bagdadin kansainväliselle lentoasemalle. Iskussa on kuollut ainakin kahdeksan ihmistä ja loukkaantunut useita.

Yhdysvallat kertoo, että iskun kohteena oli Iranin vallankumouskaartin Quds-erikoisjoukkojen komentaja, kenraali Qassem Suleimani. Hän sai iskussa surmansa.

Irakin mukaan iskussa kuoli lisäksi maassa toimivan ja Iranin tukeman Hashed al-Shaabin varajohtaja Abu Mahdi al-Muhandis.

Yhdysvaltain puolustusministeriö kertoi presidentti Donald Trumpin määränneen iskun.

Miten merkittävistä kohteista oli kyse?

Suleimani oli yksi vaikutusvaltaisimmista henkilöistä Iranissa. Hän johti Iranin ulkopuolella toimivia Quds-erikoisjoukkoja yli 20 vuotta.

Quds-joukoilla on ollut merkittävä rooli monissa konflikteissa, joihin Iran on osallistunut. CNN:n haastatteleman turvallisuuspolitiikan asiantuntijan Peter Bergenin mukaan Suleimani on johtanut Iranin sotilasoperaatioita Libanonissa, Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä.

Suleimani raportoi suoraan Iranin hengelliselle johtajalla ajatollah Ali Khameneille.

Myös al-Muhandis oli merkittävä vallankäyttäjä Irakissa. Hän toimi Isis-järjestön vastaisessa taistelussa merkittävässä roolissa olleiden Popular Mobilization Forces -joukkojen (tunnetaan myös nimellä Hashed al-Shaab) varajohtajana.

Joukot toimivat usein yhteistyössä Quds-joukkojen kanssa, ja niillä oli läheiset suhteet Iraniin. Hashed al-Shaab on Iranin kanssa läheisissä väleissä oleva shiiaenemmistöinen järjestö, joka on otettu osaksi Irakin valtion turvallisuuskoneistoa.

Hashed al-Shaabin mukaan iskussa kuoli viisi ryhmän jäsentä sekä kaksi ryhmän vieraana ollutta “tärkeää henkilöä”. Ryhmän tiedottajan mukaan iskun takana olivat “yhdysvaltalaiset ja israelilaiset”.

Miksi isku tehtiin, ja mitä siitä seuraa?

Yhdysvallat kertoi tehneensä iskun "suojellakseen amerikkalaisia työntekijöitä ulkomailla". Maan puolustusministeriön Pentagonin mukaan ohjusiskun tarkoituksena on toimia pelotteena, ettei Iran vastaisuudessa iskisi Yhdysvaltoja vastaan.

Pian iskun jälkeen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump twiittasi kuvan Yhdysvaltain lipusta.

Isku oli mahdollisesti myös kosto Iranin tukemien mielenosoittajien hyökkäyksestä Yhdysvaltain Bagdadin suurlähetystöön aiemmin tällä viikolla. Tuhannet Iran-mieliset prostestoijat yrittivät tunkeutua lähetystöön.

Tapahtumien taustalla ovat amerikkalaisjoukkojen viime sunnuntaina tekemät ilmaiskut. Niiden kohteina olivat Iranin tukemien šiiamuslimien puolisotilaallisten joukkojen taistelijat.

Yhdysvaltain tämänpäiväisellä ohjusiskulla arvioidaan olevan kauaskantoiset seuraukset. Lähi-itään erikoistuneen Al-Jazeera-uutiskanavan mukaan iskut ovat käänteentekevä tapahtuma Irakille ja Lähi-idälle.

Myös Lähi-itään erikoistuneen Brookings-instituutin tutkijan Dan Bymanin mielestä isku muuttaa koko alueen tilanteen.

Yhdysvaltain senaatin ulkoasianvaliokunnan jäsen, demokraattisenaattori Chris Murphy arvostelee ilman kongressin hyväksyntää tehtyä iskua. Hänen mukaansa se saattaa olla lähtölaukaus laajempaan alueelliseen konfliktiin.

Trumpin hallinto ei ilmoittanut Bagdadin kansainvälisellä lentokentällä toteutetusta iskusta etukäteen kongressille.

Yhdysvaltain ja Iranin välit kiristyvät

BBC:n haastattelemien tutkijoiden mukaan on todennäköistä, että Iran tulee vastaamaan iskuihin. Iranin johtavat poliitikot, muun muassa maan presidentti Hassan Rouhani sekä hengellinen johtaja ajatollah Ali Khamenei ovat uhanneet Iranin kostavan Yhdysvalloille.

– Suleimanin epäreilu murhaaminen tulee johtamaan murskaavaan kostoon, Iranin puolustusministeri Amir Hatami sanoi.

Iran ilmoitti pian iskun jälkeen, että sen ylin turvallisuuspoliittinen elin kokoontuu käsittelemään iskua.

Iranin vallankumouskaarti ilmoitti kostavansa Suleimanin murhan kaikkialla muslimimaailmassa. Yhdysvallat on kehottanut kaikkia kansalaisiaan lähtemään Irakista välittömästi.

Perjantain iskun pelätään kiristävän entisestään jännitteitä Yhdysvaltain ja Iranin välillä ja johtavan uusiin konflikteihin Lähi-idässä. Tieto Suleimanin kuolemasta saikin heti raakaöljyn hinnan nousemaan yli neljällä prosentilla.

Yhdysvaltain ja Iranin valmiiksi jännitteiset välit ovat olleet syöksykierteessä sen jälkeen, kun Trump veti Yhdysvallat pois Iranin ydinsopimuksesta vuonna 2018.

Aiheesta lisää:

Ylen Ulkolinja-dokumentti Qassem Suleimanista katsottavissa Yle Areenassa klo 12 alkaen

Miten Iran reagoi Yhdysvaltain iskuun? Tutkija pitää kriisin kiristymistä todennäköisenä

”Raju isku uusilla pelisäännöillä, Iranin vastaus pelottaa” – Ohjusisku Bagdadiin yllätti myös nukkumaan menossa olleet yhdysvaltalaiset

Väkijoukko riehui USA:n Bagdadin-lähetystöllä aikansa ja poistui sitten paikalta – Kolme kysymystä ja vastausta avaavat sotkuista vyyhtiä

Yhdysvallat lähettää lisäjoukkoja Lähi-itään suurlähetystöhyökkäyksen jälkeen

Yhdysvaltojen Irakin-suurlähetystöön yritettiin tunkeutua – Trump syyttää Irania: He joutuvat vastuuseen

Iisalmessa uudenvuodenyöstä lähtien kadoksissa olleet kaksi nuorta aikuista on löytynyt kuolleena. Asian vahvistaa tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Veli Pallonen.

Nuorten ruumiit löytyivät Pallosen mukaan vesistöstä keskustan alueella sijaitsevasta Paloisvirrasta. Ruumit löydettiin perjantaina iltapäivällä.

Mikään ei Pallosen mukaan viittaa rikokseen. Asian selvittäminen jatkuu kuolemansyyn tutkintana.

20-vuotias nainen ja samanikäinen mies katosivat Iisalmen keskustassa uudenvuodenjuhlien aikaan. Poliisi tiedotti heidän katoamisestaan torstaina.

Nuorten löytymisestä kuolleena kertoi ensimmäisenä MTV Uutiset.

Rikoskomisario Hannu Kortelainen tutkii nettipetoksia Helsingin poliisilaitoksella. Kortelainen itse joutui huijausyrityksen kohteeksi, kun hän laittoi käytetyn autonsa myyntiin Nettiautoon.

Yle kertoi torstaiaamuna Kortelaisen tutkivan uudenlaisia artistipetoksia, joissa tunnettujen artistien nimiin on tehty valeprofiileja ja pyydetty faneilta rahaa. Artisteja ei epäillä rikoksesta.

Pian myynti-ilmoituksen jälkeen Kortelaiselle tupsahti viesti henkilöltä, joka oli kiinnostunut ostamaan auton.

– Viestin lähettäjän nimi viittasi Lähi-itään, ja viesti oli englanninkielinen. Hän kertoi, että olisi valmis maksamaan sen hinnan, mitä pyysin.

Ostaja halusi lisätietoa autosta.

– Työllä ja vaivalla etsin sanakirjasta englanniksi jakohihnat ja muut tarvittavat erikoissanat.

Sitten tuli yllättävä viesti.

– Auton ostaja kertoi työskentelevänsä lääkärinä Aleppossa ja tekevänsä töitä pommitusten alla. Hänellä oli traaginen kohtalo. Hänen vaimonsa, veljensä, 12-vuotias tytär ja suunnilleen kaikki sukulaiset olivat kuolleet.

Öljyrikkaudet turvaan Syyriasta

Auton ostaja viestitti poliisille, että hänellä on suuret öljyrikkaudet, jotka pitäisi saada turvaan Syyriasta. Kyseessä oli sata miljoonaa euroa.

Mies halusi, että Kortelainen auttaisi häntä.

Poliisia hymyilytti kotisohvalla.

– Ajattelin, että nyt kirjoitit oikealle miehelle.

Kortelainen kirjoitti syyrialaiselle lääkärille, olisiko tällä henkilökorttia, koska "kaikenlaisia huijareita on liikkeellä".

Vastaus tuli samana päivänä.

– Sähköpostiin tuli kuva syyrialaisesta henkilökortista, jossa oli nimi, ikä ja ammatti.

Poliisi jatkoi viestittelyä.

Hän kirjoitti, voisiko lääkäri ottaa selfien, jossa näkyisi hänen kasvonsa ja henkilökortti.

Meni pari päivää, eikä mitään kuulunut.

– Sitten tuli viesti, jossa oli useita kuvia. Henkilökortissa ollut mies oli kuvissa hoivaamassa lapsia ja työntämässä sairaalasänkyä. Joissakin kuvissa hän oli hoitajien kanssa.

Kortelainen laittoi yhden kuvista googlen kuvahakuun.

– Tämä lastensairaala löytyi Israelista. Siellä työskenteli ukrainalaissyntyinen juutalainen mies. Hän oli sama mies, jonka kuva oli minulle lähetetyssä henkilökortissa.

Poliisi pisti huijarin koville

Kortelainen tajusi, että nettihuijari oli ottanut verkosta kuvan oikeasta lääkäristä. Tämän ympärille oli rakennettu keksitty tarina syyrialaisesta lääkäristä.

Nyt oli poliisin vuoro ryhtyä toimiin.

– En ole koskaan käynyt Lähi-idässä. Mutta kirjoitin, että olen ollut siellä paljon työtehtävissä. Totesin viestissä, että ei tämä sairaala ole Aleppossa, vaan se on Israelissa.

Tämäkään viesti ei oikeaa huijaria säikäyttänyt.

– Hän sivuutti täysin viestini. Seuraavassa viestissä hän kertoi, että hän oli käynyt puhumassa erään Turkissa sijaitsevan pankin apulaisjohtajan kanssa rahasiirrosta.

Rikoskomisario Kortelainen googlasi jälleen.

– Istanbulista löytyi pankki. Ja pankista löytyi apulaisjohtaja, josta auton ostaja oli viestissä maininnut.

Jos joku, niin nettihuijauksia työkseen tutkiva Kortelainen tietää, miten huijausviestit etenevät.

Seuraavaksi tulisi viesti, jossa Kortelaiselta pyydettäisiin jonkinlaista maksusuoritusta ennen kuin suuret öljyvarat siirrettäisiin tämän tilille.

Kortelainen ei antanut periksi.

– Kirjoitin, että olen ollut yhteydessä turkkilaisen pankin apulaisjohtajaan. Ja tämä ei tiennyt mitään näistä suunnitelmista.

Siihen päättyi syyrialaisen lääkärin viestittely rikoskomisario Kortelaisen kanssa.

– Meidän viestittelymme kesti lähes kuukauden.

Tyypillinen huijausyritys

Rikoskomisario Kortelainen sanoo, että häneen kohdistunut huijausyritys oli hyvin tyypillinen.

– Näissä huijauksissa luodaan ensin luottamuksellinen suhde kohteeseen. Jossain vaiheessa tulee viesti, jossa aletaan pyytää rahaa jollain tekosyyllä.

Nettihuijauksen kohteeksi voi joutua missä tahansa.

– Voit päätyä uhriksi, jos olet myymässä autoa, asuntoa tai mitä tahansa. Huijaukset eivät katso aikaa eivätkä markkina-alustaa.

Suomalaiset menettävät arvioiden mukaan vuosittain nettihuijauksiin kymmeniä miljoonia. Suurin osa rahoista päätyy poliisin mukaan ulkomaille.

Kortelaiselle viestejä laittanut henkilö ei voinut kuvitellakaan, että hän oli tekemisissä poliisin kanssa.

Mikä oli se hetki, jolloin poliisi tajusi, ettei kyseessä ollutkaan ihan tavallinen auton ostaja?

– Se oli viesti, jossa hän kertoi olevansa Syyriassa lääkärinä. On ihan päivän selvää, ettei sieltä kukaan tule ostamaan Suomesta käytettyä autoa, Kortelainen sanoo.

Lue lisää:

Poliisi tutkii röyhkeää temppua: Juha Tapiona esiintynyt huijari lähestyi fania ja pyysi 10 000:ta euroa – vain pankin väliintulo esti huijauksen

Yhdysvaltalainen pop-laulaja Pink kertoo lahjoittavansa 500 000 dollaria avustaakseen Australiaa, joka taistelee parhaillaan tuhoisia maastopaloja vastaan.

Pink kertoi Twitterissä yli 32 miljoonalle seuraajalleen olevansa järkyttynyt seuratessaan Australian tilannetta.

Pop-tähti kertoi lahjoittavansa puoli miljoonaa dollaria suoraan paloja vastaan taisteleville palo- ja pelastuslaitoksille.

Syyskuusta saakka roihunneet palot ovat vaatineet tähän mennessä jo 23 ihmisen hengen. Yli 1 500 kotia on tuhoutunut.

Suureen osaan Australian kaakkoiskolkkaa on julistettu hätätila tulipalojen vuoksi, ja yli 100 000:ta ihmistä on opastettu lähtemään kodeistaan kolmessa osavaltiossa.

Lue myös:

Australian maastopalot kiusaavat alkavaa tenniskautta – pelaajat lahjoittavat rahaa palojen uhreille, Ruusuvuoren kauden avauskisa siirtyy toiselle paikkakunnalle

"Täällä on epäuskoa, että voiko näin tapahtua" – Australian maastopaloalueen tuntumassa asuvan suomalaisen mukaan tuulet puhaltavat kovaa, päivästä ennakoitu tuhoisaa

BIRMINGHAM/SHEFFIELDJoka ikinen arkiaamu 50–100 ihmistä saapuu syömään aamupalaa Watercliffe Meadow’n alakoulun aamiaiskerhoon.

Aamupala koululla on mukava tapa aloittaa päivä ja hyvä paikka tavata muita vanhempia. Mutta käytännössä aamiaiskerhoon saavutaan siksi, ettei aamiaisen syömiseen kotona ole rahaa.

Sheffieldiläisen Watercliffe Meadow’n alakoulun rehtori Ian Read on yksi niistä, joille kurjistuva Britannia näyttää kasvonsa päivittäin.

– Olemme todellisessa kriisipisteessä, Read sanoo vakavana.

Eikä tilanteessa totisesti ole mitään hymyilyttävää.

Yli 66 miljoonan asukkaan Britannia on maailman viidenneksi suurin talous. Se on myös hyvinvointivaltio, jossa yli 14 miljoonaa ihmistä – eli asukkaista liki joka viides – elää köyhyydessä.

Tästä joukosta lapsia on 4,5 miljoonaa. Luku on niin suuri, että se ylittää monen eurooppalaisen pääkaupungin asukasmäärän.

"Köyhyys on Britanniassa valtava haaste, eikä sen korjaamiseksi tehdä likimainkaan riittävästi". YK:n erikoislähettiläs Philip Alston

Britannian kriisin tunnisti myös YK:n erikoislähettiläs Philip Alston. Britanniaa kaksi viikkoa kiertänyt Alston antoi maan poliitikoille tiukat moitteet siitä, että he eivät piittaa kasvavasta köyhyydestä.

– Köyhyys on Britanniassa valtava haaste, eikä sen korjaamiseksi tehdä likimainkaan riittävästi, sanoi Alston marraskuun lopulla.

Ihmisoikeuksista ja äärimmäisestä köyhyydestä vastaavan erikoislähettilään Alstonin mukaan brittiministerit eivät ymmärrä tilanteen vakavuutta vaan "käytännössä kieltävät tilanteen täydellisesti".

Siinä, että YK:n erikoislähettiläs lausuu moisia moitteita ei ole mitään erikoista. Mutta siinä, että moitteet sai Britannian kaltainen vauras länsimaa, on enemmän ihmeteltävää.

Watercliffe Meadow’n alakoulu perustettiin kymmenisen vuotta sitten, samoihin aikoihin kun kansainvälinen talouskriisi tarrasi myös Britanniaan. Siitä lähtien maan hallitus on ratkonut talousongelmia kiristämällä vyötä.

Rehtori Ian Read ja koulun muu henkilökunta ovat saaneet seurata aitiopaikalta, miten brittihallituksen ankara talouspolitiikka heijastuu perheiden elämään ja koulutuksen määrärahoihin.

– Ei, hallitus ei tosiaankaan laita riittävästi rahaa lapsiin, Read toteaa.

– Hallitus sanoo, että koulutukseen pannaan enemmän rahaa kuin ennen, mutta koulun budjetti on pienentynyt liki kymmenen prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana.

Toissavuonna koulu ryhtyi auttamaan vanhempia myös joululahjojen hankkimisessa.

25 vuotta opettajana työskennellyt Read sanoo, että tilanne on kouluissa vaikeampi kuin hänen työuransa aikana kertaakaan aiemmin.

Koska raha ei kaikissa perheissä riitä ruokaan, koulu on mukana ruoka-apua jakavien ruokapankkien toiminnassa.

Toissavuonna se ryhtyi auttamaan vanhempia myös joululahjojen hankkimisessa.

Rahat tähän kaikkeen eivät tietenkään tule suoraan koululta, vaan se antaa apua yhteistyössä avustusjärjestöjen kanssa.

Readin mukaan koulu tuntee valtaosan perheistä niin hyvin, että vanhemmat eivät jätä ottamatta apua vastaan häpeän vuoksi.

– Kun suhde on luottamuksellinen, he kehtaavat kertoa, että hei, meillä ei ole nyt ollenkaan ruokaa.

Köyhyyteen liittyy häpeää ja tilanteen tekee rehtorin mielestä vaikeammaksi se, että elämme maailmassa, jossa on tietyt odotukset omistamisen suhteen.

– Vaikka olisit kuinka köyhä, odotus on, että sinulla on älypuhelin ja lapsilla muodin mukaiset vaatteet. Ja toki monien asioiden hinta on tullut alaspäin, mutta odotus siitä, että omistat tiettyjä asioita vain lisää köyhyyttä. Vanhemmat saattavat käyttää rahaa muuhun kuin ruokaan, Read sanoo.

YK:n erikoislähettilään moitteet eivät suinkaan ole ainut kerta, kun köyhyys on noussut otsikoihin. Siitä, miten elämä kuningaskunnassa kurjistuu, on uutisoitu monin eri tavoin.

On kerrottu esimerkiksi, että Britanniassa on yli 130 000 lasta, joilla ei ole pysyvää kotia. Sekä uutisoitu kyselystä, jonka mukaan vammaisten lasten perheistä kolmannes on joutunut ottamaan lainaa ruokakulujen kattamiseksi.

1990-luvun lopulta aina talouskriisin ensimmäisiin vuosiin asti köyhyyttä saatiin suitsittua ja köyhyydessä elävien ihmisten määrä pieneni. Sitten tapahtui käänne.

Viime vuodet köyhyydessä elävien ihmisten määrä on Britanniassa kasvanut.

Perimmäinen syy ei kuitenkaan ole taantuma, vaikka silläkin on osansa vyyhdissä. Merkittävin vaikutus on ollut talouspoliittisilla valinnoilla.

Kärkkäimmät kriitikot sanovat, että vuodesta 2010 Britanniaa hallinnut konservatiivihallitus on ankaralla talouspolitiikallaan tuhonnut aiemmat köyhyyden vähentämiseen liittyvät saavutukset.

Julkista taloutta on supistettu ja erilaisia sosiaalitukia sekä hyvinvointipalveluita on leikattu. Vuodesta 2010 lähtien leikkaukset ja sosiaalitukien jäädytykset ovat olleet mittavia etenkin piirikunnissa.

Köyhyyttä eivät selitä myöskään työttömyystilastot. Britanniassa on käytännössä täystyöllisyys. Mutta asumiskulut ja elinkustannukset ovat kohonneet tasaisesti, kun taas palkat ovat nousseet vain vähän.

Kuvaavaa on, että työelämässä mukana olevista briteistä neljä miljoonaa, tai joka kahdeksas työssäkäyvä, elää nälkärajalla.

Tällä vuosikymmenellä etenkin köyhyydessä elävien lasten määrä on kasvanut selvästi. Nyt brittilapsista joka kolmas elää köyhyydessä. Vertailun vuoksi: Suomessa köyhässä perheessä elää joka kahdeksas lapsi.

Voit lukea suomalaisperheiden ahdingosta täältä:

“Olen jo monta kertaa joutunut sanomaan lapsille, että tänään ei ole ruokaa” – Vähävaraisissa perheissä eletään nyt vuoden tiukinta aikaa

Koska varallisuus jakautuu epätasaisesti, kaupunkien ja asuinalueiden välillä on eroja. Isojakin. Se näkyy erityisen hyvin juuri kouluissa.

Joillain asuinalueilla Lontoossa ja Birminghamissa köyhyydessä elävien lasten osuus kipuaa yli 50 prosentin.

Britannian toiseksi suurimman kaupungin Birminghamin keskustassa sataa ja on kylmä.

Yksinhuoltajaäiti Jennifer Tobin on käynyt nuoremman poikansa kanssa pikaruokaravintola McDonaldsissa, ja nyt rattaissa peiton alla istuva leikki-ikäinen poika puristaa tiukasti valkoista tikkua, jonka päässä heiluu oranssi ilmapallo.

Kaikista briteistä köyhiksi lasketaan joka viides. Tobin on yksi heistä.

Tobin kertoo tilanteestaan avoimesti, keskellä ostoskatua. Siitä, että hän kasvattaa poikiaan ihan yksin. Siitä, miten hänellä ei ole varaa autoon.

– Mutta käveleminen pitää hoikkana, nuori nainen sanoo ja nauraa hersyvästi päälle.

Tobin kertoo, että vanhemman pojan suunnitelmat urasta armeijassa ovat helpotus.

– Miten voisin laittaa hänen opintojaan varten syrjään rahaa, jota minulla ei ole?

Tobinin vanhempi poika on jo teini-ikäinen, joten ruokaan kuluu paljon rahaa. Pojat saavat osan lounaastaan koulussa, mutta lisäksi mukaan pitää pakata terveelliset eväät. Se on viikottaisiin ostoksiin iso lisä.

Lounaan lisäksi rahaa nielevät koulupuvut. Jotkut koulut kierrättävät koulupukuja, mutta Tobin kuulee siitä ensimmäistä kertaa.

– Me saimme koululta kravatit.

Kun raha on tiukassa, koulupukuun kuuluva yli 30 euroa maksava pikkutakki on kallis hankinta. Etenkin, kun sellaisia pitää vuodessa ostaa useampia.

Tobin kertoo yhä useampien ihmisten tarvitsevan ruokapankilta apua selviytyäkseen. Tätä tukevat myös hyväntekeväisyysjärjestöjen selvitykset. Esimerkiksi lasten määrä ruoka-apua jakavien ruokapankkien asiakkaina on yli kolminkertaistunut vuodesta 2012.

– Tilanne on painajaismainen, Tobin hengähtää.

Tobin sanoo samaa, kuin jokainen birminghamilainen, jolta asiaa kysyy: köyhyys näkyy kaupungin kaduilla koko ajan selvemmin. Suurin muutos on tapahtunut viimeisen parin, kolmen vuoden aikana. Pubit sulkevat ovensa ja niiden ovisyvennyksiin majoittuu yöksi ihmisiä, joiden suojana on vain makuupussi.

Tobinilla on selvä mielipide siitä, mikä Britanniassa on mennyt vikaan.

– Kodittomuutta ja kodittomia on selvästi enemmän, etenkin universal creditin vuoksi.

Universal credit on useita erilaisia sosiaalitukia yhteen niputtava yleistuki. Sen on lukuisissa puheenvuoroissa arvosteltu kurjistavan etenkin kaikkein köyhimpien elämää.

– Se pilaa ihmisten elämän! Se vie ihmisiltä kaiken ja ihmiset menettävät kotinsakin, Tobin sanoo.

Yleistuen epäonnistumiseen tarttui myös YK:n erikoislähettiläs Philip Alston, jonka mukaan yleistuki vetää ihmiset kurjuuteen ja epätoivoon.

Alstonin mukaan brittihallituksen ankara talouspolitiikka myös asettaa sukupuolet epätasa-arvoiseen asemaan, sillä uudistukset ovat osuneet etenkin lapsistaan yksin huolta pitäviin naisiin.

– Jos huoneellinen naisvihaajia olisi laitettu miettimään, miten tehdä järjestelmä, joka toimii miehille muttei naisille, olisi tuskin syntynyt enää kovin paljon uusia ideoita, Alston sanoi esitellessään raporttiaan tiedotustilaisuudessa Lontoossa.

Alston perusteli väitteensä sillä, että yleistukea maksetaan yhdelle kotitaloudelle – ei puolisoille erikseen.

Yksinhuoltajaäiti Jennifer Tobin joutuu tänä vuonna siirtymään yleistuen piiriin ja häntä pelottaa.

– Kauhistuin, kun minulle kerrottiin siitä. Ystäväni siirrettiin sille jo ja hänellä ei ole lainkaan rahaa. Hänellä on kaksi lasta, koira ja tietenkin itsensä, mutta hän ei tule toimeen. Se ei ole oikein.

Brittihallituksen mielestä köyhyysongelmaa ei ole.

Se vastasikin olevansa totaalisen eri mieltä YK:n erikoislähettilään raportin kanssa. Hallituksen mukaan täydellisessä köyhyydessä eläviä ihmisiä on nyt miljoona vähemmän kuin vuonna 2010.

Useat hyväntekeväisyysjärjestöt puolestaan kommentoivat YK:n Alstonin raporttia toivoen, että se herättäisi hallituksen.

Köyhyys ei tietenkään näyttäydy kaikille.

Luokkajako on ollut Britanniassa aina jyrkkä. Se saattaa osin selittää brittihallituksen autuaan ymmärtämättömyyden tilanteen vakavuudesta ja vähättelevän suhtautumisen, jota YK:n Philip Alstonkin moitti.

Luvut riippuvat toki paljon siitä, millaisia mittareita käytetään, mutta luvut, joihin Alstonkin raportissaan viittasi, ovat peräisin riippumattoman tutkimuslaitoksen Institute for Fiscal Studiesin tekemästä selvityksestä.

Sen mukaan kaikkein pahimmassa köyhyydessä eläviä ihmisiä, heitä joilla ei ole varaa edes välttämättömyyksiin, on Britanniassa 1,5 miljoonaa. Vuoteen 2022 mennessä jopa 40 prosenttia brittilapsista elää köyhyydessä.

Tänä vuonna Britannian talous piristyy arvioiden mukaan hieman, mutta ensi vuonna talouskehitys kääntyy jälleen laskuun. Siihen, kuinka pitkä ja raju alamäestä tulee, vaikuttaa maailmantalouden tuulien lisäksi maan EU-ero brexit.

Brexit on heikentänyt Britannian talouskasvua jo nyt eikä parempia aikoja ole luvassa. Talous kärsii etenkin, jos maa irtautuu Euroopan unionista ilman sopimusta.

Watercliffe Meadow’n alakoulussa köyhyys näkyy lasten oireiluna.

Koulun oppilaista neljännes tarvitsee jonkinasteista tukea oppimiseen. Eniten apua ja tukea tarvitsevien lasten käytös on rehtori Ian Readin mukaan rajumpaa kuin ennen.

– Mutta tukipalveluita on vähennetty tiukan taloudenpidon myötä, eikä vain kouluissa vaan ylipäänsä, Read sanoo.

Hyväntekeväisyysjärjestöjen laskelmien mukaan brittihallitus on vuodesta 2010 lähtien leikannut sosiaalitukia ja lasten sosiaalipalveluita yli 44 miljardilla eurolla.

Koska mielenterveyspalveluista on kiristetty, jonot ovat pitkiä. Apua saattaa joutua odottamaan vuodenkin.

Yksi Watercliffe Meadow’n oppilaista on odottanut mielenterveyspalveluiden piiriin pääsyä liki yhdeksän kuukautta.

– Kyseinen lapsi on nyt listan kärkipäässä, mutta kyseessä on todella epätoivoinen tapaus ja silti odottaminen on normaalia.

"Ajattelin aina, että perheiden kokema kiitollisuus hiipuisi ajan kuluessa, mutta arvostus on vain kasvanut". Rehtori Ian Read

Readin mielestä koulun kuuluu olla yhteisön keskiössä ja auttaa ihmisiä. Etenkin niukkoina aikoina.

Hän sanoo ymmärtävänsä talouskurin, muttei sitä, ettei nuoriin sukupolviin haluta panostaa enempää.

Siksi Watercliffe Meadow’ssa halutaan tehdä enemmän.

Kun koulu perustettiin kymmenisen vuotta sitten, piti luottamusta vanhempiin ryhtyä rakentamaan käytännössä nollasta. Apuna siihen ovat olleet esimerkiksi vanhemmille järjestettävät kurssit ja työpajat, joissa annetaan neuvoja muun muassa terveellisiin elintapoihin ja oppimisen tukemiseen.

Read kertoo taloudellisen epätasa-arvon näkyvän niinkin, etteivät vanhemmat aina tunne ansaitsevansa kaikkea sitä, mitä koulu tarjoaa.

– Sama koskee lapsiakin. Ajattelin aina, että perheiden kokema kiitollisuus hiipuisi ajan kuluessa, mutta arvostus on vain kasvanut.

Sheffieldiläisen Watercliffe Meadow’n alakoulussa pyöritetään avustusjärjestöiltä kerättyjen varojen turvin esimerkiksi projektia, jonka kautta lapset pääsevät kokemaan asioita, joihin heidän perheillään ei olisi varaa – telttailusta yön yli retkille Lontoon museoihin.

Auttaminen vaatii ylimääräistä työtä myös koululta. Readille työtunteja kertyy viikossa vähintään 60, mikä tosin on kuulemma rehtoreille varsin tavallista. Lauantaipäivät Read yrittää pitää kokonaan vapaana.

Myös Watercliffe Meadow’n opettajat tekevät Readin mukaan kaikki enemmän kuin työsopimuksessa vaaditaan. Miksi?

– Avun tarpeessa olevalle lapselle koulun tuki on elintärkeää, sillä ei kukaan muu auta heitä. Koulu tuo yhteisölle toivoa.

Lue lisää:

“Olen jo monta kertaa joutunut sanomaan lapsille, että tänään ei ole ruokaa” – Vähävaraisissa perheissä eletään nyt vuoden tiukinta aikaa