Sähköliiton työtaistelutoimet laajentuivat tällä viikolla, kun kuukauden kestäneiden lakkojen lisäksi liitto käynnisti tukilakkoja voimalaitoksissa.

Joulukuussa alkaneiden lakkojen piirissä on 12 työnantajajärjestö Teknologiateollisuuden jäsenyritystä, muun muassa Konecranes, Valmet ja Meyerin Turun telakka. Tällä viikolla alkaneet tukilakot koskevat tehtaille energiaa tuottavia voimalaitoksia. Työtaistelutoimiin osallistuu noin tuhat työntekijää.

Sähköliiton neliviikkoiseksi suunnitellun lakon oli määrä päättyä tämän viikon torstaina, mutta lakkoja on jatkettu 30. tammikuuta asti.

Tämäkään ei välttämättä riitä, sanoo Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti. Mikäli työtaisteluihin johtanut kysymys Sähköliiton edustuksesta työpaikoilla ei ratkea, on Sähköliitto valmis jatkamaan työtaistelutoimia vielä tammikuun jälkeenkin.

– Olemme valmiita jatkamaan, mutta toivottavasti sellaisia päätöksiä ei tarvitse tehdä, Väntti sanoo.

Riita luottamusmiehistä työpaikoilla

Työriidan ytimessä on kysymys siitä, kenellä on oikeus edustaa Sähköliiton jäseniä työpaikoilla.

Riita juontaa juurensa vuoteen 2017, kun Teknologiateollisuus ja työntekijöiden Teollisuusliitto sisällyttivät teollisuuden sähköalan työntekijöiden työehdot keskinäiseen työehtosopimukseensa. Samalla Sähköliitto menetti oman työehtosopimuksensa.

Sähköliitossa ei uskota, että Teollisuusliiton luottamusmiehet pystyisivät hoitamaan sähköasentajien edunvalvontaa, vaan sähköliittolaiset vaativat omaa edustusta työpaikoille.

Kaksi vuotta sitten riitaan haettiin välirauha valtakunnansovittelijan toimistolta, jossa sorvatun sopimuksen mukaan sähköliittolaisten edustuksesta työpaikoilla vastasivat Sähköliittoon kuuluvat yhteyshenkilöt. Yhteyshenkilösopimus umpeutui viime vuoden marraskuun lopussa, ja kiista leimahti jälleen.

– On kaivauduttu juoksuhautoihin ja pyritty katsomaan, kuinka kauan kantti pitää osapuolilla. Tämä on tietysti ikävää, että työtaistelu on pitkittynyt tällä tavalla. Yritykset ja työntekijät kärsivät tilanteesta, Väntti sanoo.

Työntekijöiden kärsimyksiä lievittävät Sähköliiton poikkeuksellisen korkeat lakkoavustukset. Sähköliitto maksaa jäsenilleen 200 euroa työpäivältä.

Sähköliiton näkemyksen mukaan kiistassa on kyse työnantajan hyökkäyksestä koko ammattiliiton olemassaoloa kohtaan.

Kiistan takia Sähköliitolla on sukset ristissä sekä työnantajaa edustavan Teknologiateollisuuden että työntekijöiden Teollisuusliiton kanssa.

Sähköliittolaisten vaatimuksella omista edustajista on historia yli 60 vuoden takaa, kun sähköasentajat jättivät Teollisuusliittoa edeltäneen Metalliliiton tyytymättöminä sen edunvalvontaan.

Teknologiateollisuus pitää vaatimuksia mahdottomina toteuttaa

Teknologiateollisuuden mielestä Sähköliiton vaatimuksilla ei ole mahdollisuuksia mennä eteenpäin.

– Tässä tilanteessa ei ole mitään järkeä. Sähköliitto vaatii suhteettomilla lakoillaan tavoitetta, jota ei ole juridisesti mahdollista toteuttaa, Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle sanoo.

Samankaltaista kritiikkiä antaa myös Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen jyrkkäsanaisessa blogikirjoituksessaan aiheesta.

Lehtosen mukaan työpaikat, joihin Sähköliitto yrittää saada omia luottamusmiehiä, ovat Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisen työehtosopimuksen piirissä ja niihin valittu pääluottamusmies edustaa kaikkia työpaikan työntekijöitä, kuuluivat he sitten mihin tahansa liittoon.

– Sähköliitto käy omaa työtaisteluaan asiasta, jota ei voida perustella miltään osin enää järkeväksi, Lehtonen kirjoittaa.

Sähköliiton mukaan sen vaatimukset ovat kohtuullisia ja toteuttamiskelpoisia. Sähköliiton Väntti ihmettelee, miksei Teollisuusliitto ole tukenut Sähköliiton ehdotusta erillisestä sopimuksesta, joka toisi Sähköliiton jäsenille oman edustajan työpaikoille.

– Tämä malli, jota me olemme esittäneet, toteutettiin vuonna 2010 Teollisuusliittoa edeltäneen Metalliliiton vaatimuksesta hieman samantyyppisessä tilanteessa, jossa Metalliliitto ei ollut enää työehtosopimuksessa osapuoli. Silloin tämä ratkaisu oli ihan käypä. Ei tämä mitenkään kuun taivaalta tavoittelemista ole.

Sähköliitto toivoo ratkaisua valtakunnansovittelijan toimistolta

Teknologiateollisuuden Helle sanoo työnantajan tarjonneen ratkaisumallia kiistaan jo ennen joulua. Siinä sähköliittolaisten asioiden huomioon ottaminen työpaikalla sovittaisiin paikallisesti. Enempää työnantajapuoli ei Helteen mukaan voi asialle tehdä.

– Ei tämä ratkea millään muulla kuin, että Sähköliitto lopettaa lakkonsa ja ratkaisua lähdetään hakemaan esittämämme ratkaisumallin pohjalta. Tämä on jatkunut ihan turhaan liian pitkään. Kysymys on puhtaasti järjestöpolitiikasta, Helle sanoo.

Väntin mukaan Teknologiateollisuuden ehdotuksessa oli kyse hyvästä keskustelunavauksesta, mutta kiistan ratkeaminen vaatii yhteisiä neuvotteluita ja kompromissihalukkuutta.

– Olen ymmärtänyt, että Teknologiateollisuus ei ole halukas edes keskustelemaan asiasta oman suosituksensa jättämisen jälkeen. Ratkaisu alkaa löytyä, kun pystytään kokoontumaan ja ehdottomuudet unohdettaisiin, Väntti sanoo.

Viime aikoina Teknologiateollisuuden on pitänyt kiireisenä sopimuskierroksen avausneuvottelut Teollisuusliiton kanssa.

Sähköliitto toivoo, että asiaan saadaan ratkaisu valtakunnansovittelijan avustuksella. Väntin mukaan valtakunnansovittelija on ollut aktiivisesti yhteydessä Sähköliiton suuntaan viime päivien aikana.

– Siltä puolelta jotain lähiaikoina varmasti kuuluu. Olen kutsunut työehtosopimusneuvottelukunnan koolle ensi viikolle ja valmistelemme asioita eteenpäin. Toivon, että tätä kautta asia ratkeaa.

Aiheesta lisää:

Kaukolämmön toimitukset jatkuvat tukilakoista huolimatta Kokkolassa – lämmönjakelu rajattiin lakon ulkopuolelle

Sähköliiton tukilakot jatkuvat – osapuolilla eri näkemykset siitä, jäävätkö kotitaloudet ja sairaalat ilman kaukolämpöä

Sähköliiton neliviikkoinen lakko alkaa torstaina – koskee yli kymmentä Teknologiateollisuuden isoa jäsenyritystä

Lietolaisen Eija Herttuaisen työpaikalla on hieraistu silmiä viime kuukausien aikana. Aiemmin polvivaivoista kärsinyt työkaveri ponkaisee toimistolle portaiden kautta postit sylissään. Tämä oli lihavuusleikkaukseen lähteneen Herttuaisen tavoite: polvivaivoista piti päästä eroon, jotta työ kiinteistönvälittäjänä voisi sujua.

– Leikkaus meni tosi hyvin. Olin kaksi ja puoli päivää sairaalassa ja todella kipeä. Leikkausta seuraavan viikon tiistaina olin jo vähän töissä käymässä, Herttuainen kertoo.

Nainen on jopa hämillään siitä, miten hyvin kaikki on sujunut.

– Itse en pysy mukana siinä, minkä kokoinen olen. Vaatekaupassa ostan aina liian isoja vaatteita.

Yle seurasi Eija Herttuaisen leikkaukseen valmistautumista keväällä. Hän on mukana Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimuksessa, jossa selvitetään aivojen ja suoliston toiminnan yhteyttä sairaalloiseen lihavuuteen. Seuraava testijakso on tulossa keväällä 2020.

Aivotutkija Lauri Nummenmaan mukaan sairaalloisen lihavien ihmisten aivot menevät kirjaimellisesti väärään tilaan, mikä johtaa ylensyömiseen. Eija Herttuainen on jo huomannut eron mieliteoissaan. Hän ei osaa kuitenkaan arvioida, ovatko hänen aivonsa jo napsahtaneet oikeaan asentoon, mitä leikkauksella tavoiteltiin. Silloin ylensyöminen jäisi menneisyyteen.

– Herkkuni oli jäätelö nimeltään mokkaunelma. Oli hirvittävä pettymys, kun ensimmäisen kerran maistoin sitä leikkauksen jälkeen. En tykkää siitä enää, enkä oikeastaan mistään makeasta herkusta. Iso sipsipussikin voi kestää pari viikkoa, kertoo Herttuainen.

Ajoissa leikkaukseen ja oikeaa tietoa

Lihavuusleikattujen valtakunnallisen potilasyhdistys Lile ry:n sihteeri Ulla Brandt on tyytyväinen kuullessaan Eija Herttuaisen onnistuneesta leikkauksesta. Brandt kertoo, että yhdistyksen päätavoite on antaa vertaistukea leikatuille. Jäseniä on keskimäärin 550. Lihavuusleikkauksella hoidetaan Suomessa vuosittain noin tuhat potilasta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietojen mukaan neljäsosa aikuisista on lihavia. Vuonna 2018 lähes joka neljäs lapsi ja nuori oli ylipainoinen.

Leikkaus ei ole enää salattu tai tuomittava asia, jonka avulla lihavuus hoidettaisiin helposti. Yhdistys haluaa vedota myös sairaanhoitopiireihin, jotta potilaat eri puolilla Suomea pääsisivät leikkauksiin yhtä vaivattomasti.

– Odotusaika leikkaukseen pääsyyn vaihtelee puolesta puoleentoista vuoteen. Yksi tavoite on kertoa lihavuusleikkauksesta lääkäreille. Menen itse kohtaamaan heitä lääkäripäiville, kertoo Ulla Brandt.

Leikkausta suunnittelevalle ja sen kokeneelle on myös tärkeää antaa oikeaa tietoa. Yhdistyksen omissa Facebook-ryhmissä kysytään viikoittain, miten leikkaukseen pääsee, miten siitä toipuu ja mitä sen jälkeen voi syödä. Brandt neuvoo välttämään netin keskustelupalstojen ohjeita. Esimerkiksi lääkityksestä pitää sopia oman lääkärin kanssa.

– Joidenkin lääkkeiden vuoksi suolistoomme voi tulla reikä. Pyöritän yhdistyksemme Facebook-ryhmiä. Jos siellä neuvotaan kovin kärkkäästi esimerkiksi lääkkeiden ottamisessa, puutun siihen. Sanon, että otetaan asiantuntija mukaan keskusteluun, ettei anneta vääriä neuvoja.

"Minikrapula" on ikävä yllätys, jos syö liikaa

Eija Herttuainen on opetellut syömään pieniä annoksia tarpeeksi usein. Hän näyttää työpaikkansa jääkaapista lounasannostaan, pientä palaa juustoista piirakkaa. Hän syö yleensä viisi kertaa päivässä, pieniä määriä kerrallaan. Jos tulee syötyä liikaa, sen tuntee elimistössä.

– Sanon sitä tunnetta minikrapulaksi, kun paha olo yllättää. Pahimmillaan se kestää noin tunnin. Silloin tulee hirveä hiki ja kylmä, oksettaa ja vatsa sattuu. Olen joutunut täällä töissäkin pari kertaa heittäytymään keittiön sohvalle lepäämään, kertoo Herttuainen.

Potilasyhdistyksen sihteeri Ulla Brandt kertoo kokeneensa samanlaisia tuntemuksia. Ruuan määrä ja herkkujen syöminen kiinnostavat myös monia, jotka ottavat yhdistykseen yhteyttä. He pelkäävät, ettei esimerkiksi suklaata tai pikaruokaa voi syödä enää ollenkaan.

– Mistään ei tarvitse luopua kokonaan. Minä syön esimerkiksi suklaata neljä palaa kerrallaan. Se on sopiva määrä. Pitää pohtia, mitä syö ja minkä verran, kertoo Brandt.

Eija Herttuainen kertoo, että siiderilasillinenkin on mahdollista nauttia silloin tällöin.

– Kyllä piukasta paukusta varmaan tulee helposti humalaan. Mutta en käytä väkeviä. Voin istua saman siiderilasillisen kanssa kolme tuntia jokilaivalla eli alkoholia voi nauttia maltillisesti.

Leikkauksen hyöty kestää ainakin kaksi vuotta

Kaikki eivät onnistu laihduttamisessaan lihavuusleikkauksesta huolimatta. Potilasyhdistyksen sihteeri Ulla Brandt kertoo, että leikkauksen selkeä hyöty jatkuu kaksi vuotta. Sen jälkeen leikattu voi lihota uudelleen.

– Jos syö epäterveellisesti ja liikaa, tuloksen saa tuhottua. Tilalle voi tulla toinen addiktio. Tiedän monia, jotka ovat alkaneet juoda alkoholia tai syödä makeaa. Silloin paino tulee takaisin.

Brandt kertoo, että hänelle leikkaus on tuonut uusia elämyksiä.

– Ennen leikkausta ajatukset pyörivät aika pitkälti ruuan ympärillä. Mitä syön, mistä saan ruokaa? Nykyään voin nauttia luonnosta, eläimistä, ystävistä ja elämästä. En tarvitse ruokaa tuomaan mielihyvää, vaan se pitää löytää jostakin muualta.

Lisää tukea jälkihoitoon

Eija Herttuainen toivoo, että hänen painonsa putoaminen pysähtyisi. Hän on tyytyväinen olemukseensa. Marraskuussa tehdyt verikokeet osoittivat, että lähes kaikki vitamiiniarvotkin ovat kohdillaan. Verenpainelääkettä on vähennetty selvästi ja lääkkeestä luopumisesta on neuvoteltu.

Jatkossa Herttuaisella on laboratoriotutkimukset edessä vuosittain. Lääkärintarkastus on luvassa viiden vuoden päästä. Potilasyhdistyksen sihteeri Ulla Brandt toivoo, että leikattujen arvoja seurattaisiin nykyistä kauemmin.

– On aika surullista, että arvoja ei seuraa enää kukaan säännöllisesti, vaan niistä täytyy itse pitää huolta. Täytyy itse syödä vitamiinit ja hivenaineet sekä pitää huolta, että elimistö saa tarpeeksi polttoainetta.

Eija Herttuainen kiittää äitinsä, sisarensa, tyttäriensä sekä työtovereidensa tukea laihdutusprojektin aikana. Työtoverit ovat huolehtineet, että hän on syömässä päivittäin ja lähtee mukaan lounaalle.

– Kiitos Turun ruokaravintoloille. Melkein joka ravintolasta saa pienemmän annoksen edullisemmin.

Työkaveri Noora Heikkilä pitää Herttuaisessa syntynyttä muutosta isona.

– En olisi vuosi sitten uskonut, että Eija tulee töihin ja juoksee ylös nuo rappuset. Aika usein hän joutuu vain katsomaan, kun me muut syömme isoja annoksia. Silti hän on hyvää seuraa, ja mukavaa, että hän tulee myös työpaikan juhliin mukaan.

Lue lisää:

Aivojen naksahtaminen väärään tilaan aiheuttaa ylensyömistä – Eija Herttuainen menee lihavuusleikkaukseen ja antaa samalla tutkia aivojaan

Lihavuusleikkauksen jälkeen Sari pudotti yli 50 kiloa – ylipainoiselle leikkaus voi olla viimeinen mahdollisuus

Monen lääkärin mielestä lihavuusleikkauksia tehdään liian vähän – ensi vuonna diabeetikoiden pääsyä leikkaukseen halutaan helpottaa

Innolla alkanut painonpudotus törmää herkästi arkeen – Kolme naista kertoo, miten kävi: “Stressaantuneena tästä ei tule mitään”

Lihavuusleikkauksiin olisi tarvetta nykyistä enemmän: "Voidaan jopa parantaa alkanut sokeritauti"

Uuden Etelä-Walesin etelärannikko on Australian pahimpia paloalueita. Siellä sijaitsevassa Edenin pikkukunnassa on klinikka, jossa työskentelee kaksi suomalaista lääkäriä.

Sampsa Kallisen ja Paula Valtosen lisäksi klinikalla on vain kaksi muuta lääkäriä, joten suomalaisten käsissä on puolet paikan lääkäripalveluista.

Viranomaiset ovat käskeneet turistit poistumaan Edenistä, kuten muualtakin lähialueilta. Paikallisille asukkaille on kerrottu, ettei heidän turvallisuuttaan pystytä takaamaan. Paloalue lähestyy uhkaavasti.

Lauantaista voi tulla maastopalojen tähän asti pahin päivä. Liekit voivat levitä nopeasti ja arvaamattomasti yli 40 asteen helteessä ja kovassa tuulessa.

Paloissa on kuollut ainakin 20 ihmistä ja kymmeniä on kateissa. Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa noin 1 400 kotia on tuhoutunut. Tulimeren läheltä nähneet ovat kuvailleet paloja maailmanloppumaiseksi pedoksi.

Viime päivinä yhä useampi on jättänyt kotinsa. Niin teki myös Valtonen, joka sai viime hetkillä varattua paikan Sydneyn-lennolle perjantaina.

– Olin yllättynyt, että vielä sai lippuja, Valtonen kertoo.

Edenin lähellä Merimbulassa asuva Kallinen päätti sen sijaan jäädä. Hän haluaa australialaisen avopuolisonsa kanssa tarjota turvaa sitä tarvitseville.

Ensimmäisenä heille muuttivat evakkoon kumppanin vanhemmat, joiden oma talo Tilbassa on suuressa tuhoutusmisvaarassa. Lauantaina seuraan on liittymässä ystäväpariskunta palojen riepottelemasta Tathrasta.

– En yleensä stressaa asioista, mutta kyllä tässä kovassa paikassa ollaan, Kallinen sanoo.

Palojen saarroksesta poistuminen yhä vaikeampaa

Paula Valtonen pääsi perjantaina Sydneyhin turvaan paloja. Aikataulu venyi puolellatoista tunnilla, koska kone ei saanut ensin lähtölupaa Merimbulan savupeitteen vuoksi.

Valtonen on itkenyt koko päivän. Edeniin jäi australialainen puoliso, jonka kanssa hän on menossa naimisiin helmikuussa.

– Hän sanoi, että mitä minä Sydneyssä tekisin, siellä ovat ne ihmismassat. Mutta nyt hän on ehkä tajunnut, että olisi sittenkin kannattanut lähteä, Valtonen sanoo.

He yrittivät ostaa miehelle lentoa perjantai-illaksi tai lauantaiaamuksi, mutta paikat olivat jo myyty loppuun.

Maata pitkin alueelta pääsee pois ehkä yhtä tietä pitkin, mutta silläkin voi olla näkyvyys- ja palohaittoja. Pääväylä Princess Highway on ollut osin suljettuna.

– Ehkä se on joku aussimiesten mentaliteetti, että omaa kotia ei jätetä vaan puolustetaan. Sama talo on voinut olla perheen omistuksessa vuosikymmeniä.

Valtonen koki, että hänen on pakko lähteä. Hän on raskaana, eikä halua aiheuttaa vaaraa sikiölle.

Huonekasvit makuuhuoneeseen raikastamaan savuista ilmaa

Uudenvuoden aattona pariskunta joutui nukkumaan huivit kasvojen edessä, koska hengityssuojaimia ei ollut enää saatavilla mistään.

Heidän koko asuntonsa haisi savulle lukuun ottamatta makuuhuonetta, jonne he raahasivat kaikki huonekasvinsa raikastamaan ilmaa.

Tuona yönä puoliso kiristi ikkunoiden ruuvit ja laittoi ovien alle pyyhkeitä. Valtonen valeli pariskunnan autoa vedellä, jotta se olisi ollut ajokunnossa evakuointikäskyn varalta.

Lauantaiksi on odotettavissa vielä pahempaa. Pienet palot voivat yhdistyä kuivuuden ja tuulen avulla megapaloiksi. Valtonen ei halunnut enää riskeerata enempää.

Nyt hän istuu Sydneyn keskustan puistossa ja hengittää ilmaa, joka tuntuu raikkaalta ainakin omiin kotikulmiin verrattuna. Olo on helpottunut ja samalla kauhistunut. Lähtöpäätös oli raskas.

– Mietin vain sitä, koska tapaan kihlattuni uudestaan.

Mies lähettää tekstiviestin. “Kaikki on erinomaisesti. Voimme tarvittaessa paeta tuttavan hinaajaan.”

Meri on maastopaloissa viimeinen suojalinnake. Sinne ei tuli yllä.

Pahimmassa tapauksessa pitää juosta veteen turvaan

Sampsa Kallinen sanoo olevansa luultavasti etelärannikon turvallisimmassa paikassa.

Merimbula ja Bega ovat etelärannikon tärkeimmät kaupungit. Tarvittaessa palomiehet keskittävät kaikki voimavaransa niiden suojaamiseen.

Pahimmassa tapauksessa hän voi juosta viidessä minuutissa rannalle ja veteen turvaan.

– Luotetaan siihen, että laivasto sitten sieltä hakee, Kallinen toteaa.

Merimbulassa on ajoittain ollut ruoka- ja polttoainevajausta, kun asukkaat ovat hamstranneet elintarvikkeita ja valmistautuneet pitkiin evakkomatkoihin. Ruokakauppojen pitkät hyllyt ovat ammottaneet tyhjyyttään.

Kallisen asunnossa on ruokaa ja vettä viikoksi sekä lääkkeitä. Auto on pakattu ja tankki on täynnä bensaa, jos tulee äkkilähtö. Palotilanne päivittyy jatkuvasti kännykän näytössä, joten Kallinen on kartalla palojen etenemisestä.

Uudet palot voivat kuitenkin syttyä hyvin herkästi, pienestä kipinästä. Palavien kekäleiden on uutisoitu lentäneen paloista jopa kymmenien kilometrien päähän.

Kallinen kuvailee monien Merimbulan asukkaiden olevan pakokauhun ja paniikin sekaisessa tunnekuohussa. Paikalliset rukoilevat sateita.

– Täällä on pelon ilmapiiri. Uutenavuonna ei toivotettu hyvää uutta vuotta vaan, että pysy turvassa.

Kallisen kotijoukot Suomessa ovat huolissaan. Viestejä lähetetään jatkuvasti.

Hän kävi vielä perjantaina töissä klinikallaan. Varmuudella ei voi sanoa, onko työpaikka enää pystyssä viikonlopun jälkeen.

Suomeen paluu on käynyt mielessä

Paula Valtonen katselee Sydneyn Prince Alfred Parkissa kuumuuden korventamalla nurmikolla aurinkoa ottavia ihmisiä ja huokaa.

– On outoa nähdä täällä ihmisiä, kuin mitään ei olisi tapahtunut kun samaan aikaan suuressa osassa maata ei pysty hengittämään kunnolla ja talot palavat.

Valtonen ei tiedä, koska hän menee takaisin Edeniin. Vai meneekö koskaan. Hänen työlupansa on sidottu nykyiseen työpaikkaan. Jos se palaa maan tasalle, pitäisi löytää jotain muuta.

Eikä ole kyse vain siitä. Haluaako hän ylipäätään asua tällaisissa oloissa?

– Tämä tilanne jatkuu vielä pitkään. Kesä on vasta aluillaan, meneillään on ennätyksellisen pitkä kuiva kausi. Täällä satoi viimeksi kunnolla maaliskuussa.

Hän on jo alkanut miettiä Suomeen paluuta. Se kävisi myös puolisolle.

Turistit kaikkoavat, palojen seuraukset kestävät vuosia

Sampsa Kallinen aikoo pysyä Australiassa. Erilaisen avun - myös lääketieteellisen - tarve kasvaa.

Eniten Kallista harmittaa juuri nyt appivanhempien puolesta. Heiltä hukkuu luultavasti koti liekkeihin. Uutta ei rakenneta hetkessä eikä ilmaiseksi.

Koko etelärannikon turismille perustuva talous voi olla vaarassa.

– Kaikki turistit on käsketty pois. Talot palavat, jälleenrakennus kestää vuosia, kaupat ja ravintolat ovat tyhjillään. Ei siitä hyvä seuraa.

Kallinen ja Valtonen yhtyvät Australian paljon parjatun pääministerin Scott Morrisonin kritisoijiin.

Australiaa on arvosteltu riittämättömistä ilmastotoimista, ja Morrison on kieltänyt pitkään ilmastonmuutoksen vaikutuksen maastopalojen pahenemiseen Australiassa.

– Morrison ei ole tehnyt oikein mitään. Hän ei näytä tajuavan tilanteen vakavuutta, kävelee vain palojen raunioilla kättelemässä ihmisiä, toruu Valtonen.

Kallisen mielestä Australiassa on menty eteenpäin populismin ja fiiliksen voimalla ja seuraukset ovat nähtävissä.

– Nyt tarvittaisiin johtajuutta. Ei ihmisten mielistelyä, vaan isoja, kauaskantoisia ratkaisuja.

Irakin pääkaupungissa Bagdadissa tuhannet ihmiset ovat kokoontuneet Yhdysvaltain ilmaiskussa kuolleen iranilaiskenraalin ja irakilaisten puolisotilaallisten joukkojen komentajan surusaattueeseen.

Yhdysvallat surmasi eilen Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentajan Qassim Suleimanin ilmaiskulla Bagdadin lentokentällä. Iskussa kuoli myös seitsemän muuta ihmistä, heidän joukossaan irakilaisen Hashed -järjestön varajohtaja Abu Mahdi al-Muhandis.

Surumarssiin osallistuneet kantoivat Irakin lippuja ja Iranin tukemien puolisotilaallisten joukkojen lippuja. Osa osanottajista lauloi "Kuolema Amerikalle" -iskulauseita.

Kulkue lähti liikkeelle Bagdadissa shiiamuslimeille tärkeältä imaami Kadhimin pyhätöltä.

Irakin parlamentin on määrä kokoontua hätäistuntoon sunnuntaina. Irakissa on noussut esiin Irakissa olevien runsaan 5 000 yhdysvaltalaissotilaan mahdollisuudet jatkaa maassa.

Britannia varoitti lauantaina kansalaisiaan matkustamasta Irakiin ja harkitsemaan tarkoin myös Iraniin matkustamista.

Yhdysvallat on kehottanut yhdysvaltalaisia lähtemään Irakista ja se on sulkenut Bagdadin-suurlähetystönsä.

Iran on ilmoittanut vastaavansa iskuun.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kertonut määränneensä ilmaiskun estääkseen Suleimanin suunnittelemat iskut. Trumpin hallinnon mukaan Suleimani suunnitteli iskujen sarjaa, jonka kohteena olisi ollut yhdysvaltalaisia joukkoja.

Lue myös:

Analyysi: Lähi-idässä pelätään ja iloitaan iranilaiskenraalin kuoleman jälkeen – Iranin kostoisku voi seuraavaksi syöstä Irakin entistä syvempään sekasortoon

Yhdysvallat vastaan Iran: Nämä neljä karttaa kertovat, miksi maat ovat sodan partaalla

Iranin YK-lähettiläs kutsuu Yhdysvaltojen tekemää iskua sodanjulistukseksi

Trumpin mukaan Yhdysvallat ei halua sotaa – USA lähettää 3 000 sotilasta Lähi-itään lisääntyneen uhan vuoksi

Miten Iran reagoi Yhdysvaltain iskuun? Asiantuntijat pitävät kriisin kiristymistä todennäköisenä

Ensimmäisessä Lux Helsingissä oli yksi teos.

Kahdettatoista kertaa järjestettävä valotaidefestivaali on kasvanut vuosi vuodelta. Nyt se levittäytyy laajemmalle kuin ennen ja monipuolisempana kuin koskaan. Taiteilijoita on kahdeksasta eri maasta.

Festivaalin yhdeksän teosta kattava pääreitti alkaa Senaatintorilta. Itävaltalaisen Teresa Marin SunWind Tuomiokirkon julkisivussa kuvastaa aurinkotuulen hehkua, kirkon ja kaupungin yhteiseloa sekä pohjoismaista historiaa.

Kuvakollaasimainen, värikäs teos heijastetaan kirkon pintaan neljällä projektorilla, joiden kuvista muodostuu kokonaisuus.

Marin mielestä kirkko oli kuin valkoinen kangas, jota oli kiitollista maalata valolla.

– Teillä on revontulia, jotka aiheutuvat aurinkotuulesta. Ajattelin, miten kiehtovaa se on, että teillä on aurinko läsnä aina. Se hehkuu ihmisille tärkeintä valoa.

Yhteiskuntatieteitä opiskellutta Maria kiehtoo julkinen taide, joka voi tavoittaa kenet tahansa.

– Kun teokseni heijastetaan, se ei enää ole minun. Siitä tulee kaikkien omaisuutta. Se on jakamista.

Retroscifiä, punaisia lankoja ja yksi pöllö

Runsaan kahden kilometrin pituinen reitti kulkee Kaisaniemen puiston kautta Tokoinrantaan kaupunginteatterille. Matkan varrella on yhdeksän teosta pienestä pöllöstä kymmeneen metriin kohoaviin liekkeihin. Punainen väri on vahvasti esillä.

Teokset ovat nähtävillä lauantaista keskiviikkoon kello 17–22. Ainoastaan Kaisaniemen puiston tuliteosta, Large Fire Tornadoa, joudutaan välillä jäähdyttämään.

Keskiviikkona Lux Helsinki huomioi myös aamuvirkut. Neljä teosta kytketään päälle seitsemän ja yhdeksän väliseksi ajaksi.

Varsinaista kattoteemaa festivaalilla ei ole, mutta monet taiteilijat vähintään sivuavat töissään luonnonsuojelua. Suuri osa teoksista hyödyntää kierrätysmateriaaleja.

Festivaali käyttää mahdollisuuksien mukaan tuulisähköä, ja kompensoi hiilidioksidipäästönsä. Lux Helsinki käyttää viiden päivän aikana kuraattori Ilkka Paloniemen mukaan energiaa suunnilleen saman verran kuin suuri uimahalli muutamassa tunnissa.

Metsätalon sisäpihalta löytyvä tsekkiläisen 3dsense-ryhmän The Colour Out of Space on Paloniemen mukaan festivaalin pääreitin kriittisin piste. Sinne saattaa syntyä ruuhkaa.

Retroscifiä ja kauhuelementtejä hyödyntävä teos kestää kuusi minuuttia, ja sitä katsomaan pääsee vain tuhat ihmistä kerrallaan.

Festivaalin suosio on kasvanut vuosi vuodelta, ja vilkkaimpina tunteina kerrallaan on liikkeellä 24 000 ihmistä. Kaikkiaan kävijöitä odotetaan puolta miljoonaa. Väkimäärä aiheuttaa liikenteeseen poikkeusjärjestelyjä.

– Se on vaikuttanut kuratointiprosessiin aika paljon, että joudumme liikuttamaan niin isoja massoja paikasta toiseen. Meille eivät ihan pienimmät väylät enää riitä.

Pääreitin lisäksi festivaaliin kuuluu kuusi satelliittikohdetta, joissa on yhteensä 15 teosta. Teosten lisäksi ohjelmistoon kuuluu muun muassa festivaaliväen kutsuvierassymposium, avajaisklubi ja runsasta oheistarjontaa kuten ravintoloiden erikoismenuita.

Lux Helsinki levittäytyy Espoon Hanasaaresta Itäkeskuksen Stoaan asti. Korkeasaari on kohteista ainoa, johon täytyy maksaa, mutta pääsylipun hinnasta euro lahjoitetaan lumileopardien suojeluun.

Enemmän ja mahdollisesti pidempään

Vaikka Lux Helsinki on jo suuri, se aikoo kasvaa edelleen.

– Tavoite on se, että Helsinki on tämän pallonpuoliskon coolein paikka olla tähän aikaan vuodesta, kuraattori Ilkka Paloniemi kiteyttää järjestäjien haaveet.

Lux Helsinki vetää jo nyt mukavasti kotimaan matkailijoita ja talvilomailevia venäläisiä. Toiveissa on, että jatkossa turisteja tulisi kauempaankin keskitalven valojuhlaan.

– Tarkoitus on rakentaa tästä iso ydintalven taidetapahtuma. On se sitä jo nyt, mutta Helsinkiinhän mahtuu. Kaupungissa on tilaa vielä useammille teoksille. Tavoitteena on, että festivaali kestäisi kauemmin ja ihmiset voisivat tulla useammaksi päiväksi nauttimaan taiteesta, ja ehkä myös ruuasta ja olemisesta.

Festivaalin järjestäminen maksaa suunnilleen miljoona euroa, josta Helsinki kustantaa kaksi kolmasosaa ja yhteistyökumppanit loput.

– Hintaa tulee noin kaksi euroa kävijää kohden. Se ei ole tuloksiin nähden kovin kallista puuhaa, toteaa Paloniemi.

Kasvupyrkimys on perusteltavissa jo silkalla perinteellä. Helsinki aloitti valotapahtumien järjestämisen jo 1995 Valon Voimat -festivaalilla. Se oli Paloniemen mukaan ensimmäisiä merkittäviä valofestivaaleja.

– Helsinki on ollut ihan edelläkävijä tässä koko Euroopan mittakaavassa, kun poisluetaan rituaaliset ja kirkolliset ja muut sellaiset kynttiläsysteemit. Valon Voimista alkoi tällainen nykytaidekontekstista ponnistava valotaidefestivaali.

Valmismatkaa netistä ostavan on syytä olla tarkkana. Matkan hinta voi varausta tehdessä kallistua jopa satoja euroja.

Kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi päätyi riita Rodokselle tehdyn valmismatkan hinnasta.

Pohjoissavolainen mies varasi TUI Finlandin verkkopalvelusta matkan Rodokselle talvella 2018. Hän sai hotellilistauksen, jonka mukaan perhehuoneen ja lentojen hinta oli 2 430 euroa.

Kun hän teki lopullisen varauksen, hinta oli noussut 2 640 euroon. Mies vaati matkapaketin hinnasta 210 euron palautusta. Hän katsoi, että ostaja tekee hintavertailut ja ostopäätöksen hotellilistauksen perusteella.

Miehen mielestä hintoja ei ole mahdollista vertailla ja kilpailuttaa, jos jokaisen matkan kohdalla pitäisi tehdä varaus, jotta hinnan saisi selville.

Mies vaati myös, että TUI Finland korjaa internetpalvelunsa niin, että hotellilistauksessa näkyy aina oikea hinta. Miehen mukaan hotellilistauksessa ei ollut mainintaa "alkaen" -hinnasta eikä hinnan muuttumisesta varauksen aikana.

Matkanjärjestäjä oli täysin toista mieltä

TUI Finlandin mukaan hotellilistauksen yläpuolella mainitaan, että hintaan saattaa tulla muutoksia varauksen aikana ja lopullinen hinta vahvistuu vasta loppuvaiheessa.

Sama huomautus näkyy matkanjärjestäjän mukaan koko varausprosessin ajan.

Kun varaaja valitsee hotellilistauksesta tietyn hotellin, TUI Finlandin mukaan sen verkkosivuilla myös kerrotaan, että hinta on niin sanottu "alkaen" -hinta.

Huomautuksia käytetään siksi, että varaajan koneen selaimen välimuistissa voi olla vanhentuneita tietoja.

Miehen valitseman hotellin perhehuoneen hinta oli matkanjärjestäjän mukaan alennuksessa alkutalvesta. Mies teki varauksen helmikuussa juuri sinä päivänä, kun hinta nousi.

Kuluttajariitalautakunta ei suosita hyvitystä

Kuluttajariitalautakunta korostaa, että jos matkanjärjestäjä ei kerro sivuillaan muutoksesta selkeästi, varauksen aikana noussut hinta ei sido kuluttajaa.

Lautakunnan mukaan TUI Finlandin verkkovarausjärjestelmä toi kuitenkin riittävästi esiin hinnan muuttumisen mahdollisuuden, vaikka sitä ei ilmoitettu yhtä näkyvästi kuin matkan hintaa.

Lautakunta katsoo, että kuluttaja oli tässä tapauksessa ennen lopullisen varauksen tekemistä voinut saada tiedon matkapaketin hinnasta.

Kuluttajariitalautakunta ei suosita hyvityksen maksamista miehelle.

– Asiassa ei käynyt ilmi, miksi hinta oli muuttunut juuri varausprosessin aikana. Joka tapauksessa on selvää, että hinnan muuttumiselle pitää olla asianmukainen peruste ja siitä on riittävän näkyvästi kerrottava, lautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg sanoo.

Lautakunta huomauttaa, että markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot voivat johtaa siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen niiden perusteella.

Kolmihenkinen pietarilainen Skrylnikin perhe on lopettelemassa hampurilaisateriaansa Lappeenrannan Prisman Hesburgerissa. Kello on noin puoli yksitoista perjantai aamulla.

Skrylnikeille päivä on kuitenkin jo pitkällä.

– Lähdimme Pietarista jo aamuviideltä, perheenisä Pjotr Skrylnik kertoo.

Tämän jälkeen perhe on ajanut Pietarista rajalle noin 200 kilometriä, odottanut rajanylitystä runsaan tunnin Nuijamaan rajanylityspikalla ja käynyt jo useammassa kaupassa Lappeenrannassa.

– Laplandia market, Disa’s fish, Rajamarket, Lidl ja nyt viimeisenä tämä Prisma, Pjotr Skrylnik kuvailee venäläisten ostosmatkailijoiden tyypillistä reittiä kaupasta kauppaan Lappeenrannassa.

Prisman jälkeen perhe aikoo suunnata suoraan takaisin rajalle. Tähän on syynsä.

– Rajalla menee hukkaan niin paljon aikaa, ettei meillä ole mahdollisuutta jäädä tämän pidemmäksi aikaa Lappeenrantaan, Pjotr Skrylnik sanoo.

Turistisesonki tuo ruokailijat

Lappeenrannan keskustan Angus-pihviravintolassa on lounasaikaan jo huomattava määrä asiakkaita ja useassa pöydässä puhutaan venäjää.

– Pihviä menee ja viiniä menee. Selvästi ovat lomalla, ravintolapäällikkö Jaana Roponen sanoo.

Tilanne ei ole kuitenkaan aivan tyypillinen.

– Kyllä tämä johtuu pitkälti siitä, että venäläisillä on nyt lomat ja heitä on paljon Lappeenrannassa, Roponen sanoo.

Venäläiset käyttävätkin nykyään selvästi enemmän ravintolapalveluja kuin vielä kolme-neljä vuotta sitten. Tähän on vaikuttanut erityisesti ruplan arvon vahvistuminen, mikä jatkui myös viime vuonna.

– Venäläisasiakkaiden määrät ovat kasvaneet selvästi neljän vuoden takaisesta romahduksesta, Etelä-Karjalan osuuskaupan ravintoloita, Lappeenrannan keskustan Iso-Kristiina-kauppakeskuksessa vetävä ravintolapäällikkö Sari Meronen kertoo.

Tarkkana eväiden kanssa

Tutkimus- ja analysointikeskus TAK arvioi Ylelle joulukuussa, että venäläinen turisti käyttää nykyään Suomen-matkallaan keskimäärin 220 euroa, josta valtaosa, 155 euroa, menee ostoksiin. Yhä useammin rahaa ei jää hotelliin, ravintoloihin, palveluihin eikä huvituksiin.

– Ostoksiin käytetty raha on ollut laskussa. Vuonna 2012 venäläiset käyttivät tuoteostoihin keskimäärin 190 euroa matkustajaa kohden, kertoi TAKin toimitusjohtaja Pasi Nurkka Ylelle joulukuussa.

Yle Uutiset kertoi viime kesänä, että ainoastaan noin kolmasosa ostosmatkalla olevista venäläisistä syö Suomen-vierailullaan ravintoloissa. Keskiluokkainen venäläinen syö joko omia eväitään tai lounastaa edullisessa pikaruokalassa. Shoppailumatkalla olevat venäläisturistit ovat tuttu näky eväineen lappeenrantalaisissa puistoissa.

– Vertailun vuoksi Virossa käyvistä suomalaisista 80 prosenttia käyttää ravintolapalveluja, totesi Nurkka.

Jatkossa ravintolapalvelujen suosiota saattaa kasvattaa se, ettei omien eväiden tuominen Suomeen ole välttämättä enää niin yksinkertaista kuin ennen.

Tuore laki määrää, että matkustajat eivät voi enää tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta hedelmiä, marjoja tai vihanneksia ilman kasvinterveystodistusta. Koska yksityishenkilön on vaikea saada tällainen todistus haltuunsa, EU:n ulkopuolelta hankitut kielletyt tuotteet tulee käytännössä joko syödä tai luovuttaa pois ennen Suomeen astumista.

Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla on jo jouduttu poistamaan matkustajilta ensimmäiset hedelmät.

Ostosturisti ei ehdi ravintolaan

Lappeenrannan Prisman yhteydessä oleva hampurilaisravintola on tyypillinen venäläisen ostosmatkailijan ruokapaikka. Se on matkailijoiden mielestä hyvä, koska siellä saa ruokaa nopeasti ja siellä voi käydä ostosten yhteydessä.

Samoin kuin Skrylnikin perheellä venäläisillä ostosturisteilla on usein kiire takaisin rajalle.

– Pitää ehtiä rajalle ennen kuin ruuhka on niin suuri, että kotiin pääsee vasta myöhään yöllä, Pietarista saapunut Jekaterina Ivanova kertoo Laplandia-marketin pihalla.

Tällä kertaa Ivanovalla ei ole kiire. Hän on tullut Suomeen useammaksi päiväksi osallistumaan kaverinsa kanssa miekkailukilpailuihin.

Rajatien ostosrysät keräävät myös ruokailijoita

Nuijamaan rajanylityspaikalta on Laplandia-marketille vain joitakin satoja metrejä.

Se sijaitsee Lappeenrannan keskustaan johtavan tien varrella, jossa on useita muitakin ostoskeskuksia. Ne on pitkälti suunniteltu tyydyttämään juuri Venäjältä tulevien ostosturistien kulutusmieltymyksiä.

Useissa kaupoissa on myös buffet-ravintola, joissa itäturistit voivat piipahtaa nopeasti ostosten lomassa.

– Käyn joskus täällä syömässä tai sitten jossain kebab-ravintolassa. Sellaisessa paikassa, josta saa nopeasti ruokaa, Jekaterina Ivanova tähdentää.

Vientialan työehtosopimuskiistaan odotetaan tänään ratkaisua. Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton hallinnot ovat tahoillaan koolla ottamassa kantaa eilen perjantaina saavutettuun neuvottelutulokseen.

Teollisuusliiton hallitus on aloittanut klo 12.30 kokouksensa, jonka arvioidaan kestävän kolmisen tuntia. Työnantajan puolella neuvottelutulosta käsittelee Teknologiateollisuuden työvaliokunta.

Yle näyttää kokousten jälkeiset tapahtumat suorana alkaen klo 15.30. Samalla selviää neuvottelutuloksen sisältö, jos molemmat osapuolet ovat sen hyväksyneet.

Kyse on palkkakierroksen merkittävimpänä pidetystä, niin sanotusta päänavaajasopimuksesta, joka koskee lähes 100 000:ta vientiteollisuuden palkansaajaa. Sopimus osoittaa suuntaa myös muiden alojen neuvotteluille.

Aiheesta aiemmin:

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välille on syntynyt neuvottelutulos – työmarkkinakierroksen avaussopimus syntymässä

2010-luvulla poikien suosituimpia ensimmäisiä etunimiä olivat Elias, Onni ja Leo. Tyttöjen suosituimpia etunimiä olivat Sofia, Emma ja Aino. Kaikista etunimistä suosituimpia olivat Maria ja Juhani, mutta niitä annettiin lapsille lähinnä toisiksi nimiksi.

Tiedot ovat peräisin Digi- ja väestötietoviraston nimitilastoista. Niissä ei ole mukana vuoden 2019 tietoja, jotka julkaistaan maaliskuussa, kun kaikille loppuvuodesta syntyneille lapsille on annettu nimet. Lapsella on oltava nimi kolmen kuukauden kuluttua syntymästä.

Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtajan Minna Saarelma-Paukkalan mukaan Euroopan etunimistö on yhtenäistynyt ja monet nimet ovat suosittuja samaan aikaan useissa maissa. Esimerkiksi Sofia on nyt yleinen nimi kaikkialla Euroopassa.

– Nimitrendit kulkevat maasta toiseen huomattavasti aiempaa nopeammin, hän sanoo.

Vanhemmat antavat nyt lapsilleen nimiä, jotka toimivat vierailla kielillä. Nimissä pyritään välttämään ääkkösiä ja kaksoiskonsonantteja. Uusia suosittuja kansainvälisiä poikien nimiä ovat esimerkiksi Noel, Benjamin ja Luka.

Etunimissä näkyy aina myös populaarikulttuurin vaikutus. Lapselle halutaan antaa tunnetun näyttelijän, muusikon tai urheilijan nimi.

Viime vuosina ovat yleistyneet esimerkiksi e-alkuiset etunimet, kuten Eeli ja Erin, joiden esikuvina ovat mahdollisesti toimineet jääkiekkoilija Eeli Tolvanen ja laulaja Erin Anttila.

Uusi nimilaki tuo lisää vaihtoehtoja

Toinen 2010-luvulla yleistynyt trendi on etunimien erikoistuminen. Lapsille halutaan antaa uniikkeja nimiä, joita ei ole vielä muilla. Noin viisi prosenttia lapsista saa kokonaan uuden etunimen.

– Nimi voi olla täysin itse keksitty tai se voi perustua jo olemassa oleviin etunimiin, joiden osia yhdistämällä tai kirjoitusasua muuttamalla muodostetaan uusi nimi, sanoo Digi- ja väestötietoviraston nimiasioiden ryhmäpäällikkö Laura Mattila.

Tammikuussa astui voimaan uusi etu- ja sukunimilaki, joka tuo vanhemmille lisää vapauksia etunimien käyttöön. Lapselle voi jatkossa antaa neljä etunimeä, mikä on yleinen käytäntö joissakin kulttuureissa.

Uusi laki mahdollistaa myös sellaisen nimen antamisen, joka ei ole kotimaisen nimikäytännön mukainen. Jos nimi on käytössä vähintään viidellä saman sukupuolen edustajalla, sen voi ottaa käyttöön kuka tahansa.

– Uuden nimen on kuitenkin oltava etunimeksi sopiva. Nimen hyväksyttävyyttä arvioidessa on myös otettava huomioon lapsen etu, Mattila sanoo.

Suurten ikäluokkien nimet tekevät paluun

Vanhemmat eivät yleensä halua antaa lapsilleen etunimiksi oman sukupolvensa tai isovanhempiensa nimiä, mutta kun aikaa kuluu tarpeeksi, vanhat nimet tuntuvat taas tuoreilta ja käyttökelpoisilta.

Saarelma-Paukkalan mukaan etunimet kiertävät käytössä säännöllisesti noin 80–100 vuoden välein.

– Vahva ennustus on se, että 1940-luvulla syntyneiden suurten ikäluokkien nimet, kuten Reino ja Marja, alkavat nousta 2020-luvulla.

Myös monet luontoaiheiset suomenkieliset nimet ovat nyt muodissa ja niiden suosio todennäköisesti jatkuu.

– Jos katsoo tyttöjen nimiä, siellä on paljon kauniita luontonimiä, kuten Lumi, Suvi ja Lilja. Pojille taas voidaan antaa eläinten ja luonnonilmiöiden nimiä, kuten Otso ja Pyry, Saarelma-Paukkala sanoo.

Lue aiheesta lisää:

Uudistettu nimilaki sallii neljä etunimeä ja tuo myös sukunimiin kansainvälisiä kaikuja

Tällaisia ovat uudet suomalaiset sukunimet: Valolempi, Suvituuli, Alaska – katso yli 7 000 uudissukunimen listasta, mitä nimiä voit ottaa

Onko nimi enne myös Suomessa? Etunimi voi avata ovia tai sulkea niitä

Kuinka retro etunimesi on? Tee nostalgiamatka Ylen nimikoneella

Aino ja Leo viime vuoden suosituimmat etunimet – katso kymmenen kärki

Onnea Adele, Erin, Oula ja monet muut – vuoden 2020 kalenteriin tulee lisää nimipäiviä ja yksi uusi liputuspäivä

Pelastustyöt jatkuvat Indonesian pääkaupungissa Jakartassa, missä rankkasateiden aiheuttamat tulvat ja maanvyörymät ovat vaatineet jo ainakin 60 ihmisen hengen. Uhrien määrän uskotaan kasvavan pelastustöiden edetessä.

Laajat alueet suurkaupungista ovat yhä veden vallassa ja paikoin vedenpinta on noussut yli 5,5 metrin korkeuteen. Lähes 400 000 ihmistä on hakeutunut väliaikaissuojiin, kertovat paikalliset viranomaiset.

Kaupungin pohjoisosissa on yhä alueita, joiden asukkaat ovat olleet oman onnensa nojassa jo kahden päivän ajan. Eniten tulvista ovat kärsineet kaupungin slummialueet, joissa sairaudet leviävät, kun jätevesi ja tulvavedet ovat sekoittuneet toisiinsa.

The Guardian -lehden haastattelemien viranomaisten mukaan tulvatilannetta pahentaa se, että suurin osa kaupungin vesipumpuista ei toimi. Joidenkin arvioiden mukaan ainoastaan kymmenen prosenttia miljoonakaupungin vesipumpuista oli lauantaina toiminnassa.

Sadekausi tuo Indonesiaan tulvia joka vuosi. Merenpinnan nousu ja äärisääolosuhteet ovat pahentaneet tilannetta viime vuosina.

Tämänhetkiset tulvat ovat Jakartan pahimmat sitten vuoden 2013, jolloin kymmeniä ihmisiä kuoli rankkasateiden aiheuttamissa tulvissa. Jakartan metropolialueella asuu yhteensä noin 30 miljoonaa ihmistä.

Jakarta on altis tulville, koska 40 prosenttia kaupungin pinta-alasta on merenpinnan alapuolella. Jakarta onkin maailman nopeimmin uppoava kaupunki.

Lue myös Ylen juttu Indonesian pääkaupungin Jakartan uppoamisesta ja sen estämiseksi rakennetusta jättimuurista: Indonesia yrittää pysäyttää valtameren jättimuurilla, sillä Jakartan kaupunki vajoaa jo 25 senttiä vuodessa – ja se johtuu vesivarkaista

Kaupungeissa kettu saa elää turvassa luontaisilta vihollisiltaan susilta ja ilveksiltä – eivätkä kettuja kaupungeissa ahdistele metsästäjätkään. Esimerkiksi Vaasassa on kuluneen syksyn aikana tehty runsaasti kettuhavaintoja.

Kun Yle Pohjanmaa jakoi Vaasan Vetokannaksen kaupunginosassa kuvatun kettuvideon sosiaalisessa mediassa, innosti se monet seuraajat kertomaan omista havainnoistaan. Kettuja on nähty eri puolilla kaupunkia ja rohkeimmat ketut vierailevat talojen pihoilla ja terasseilla.

– Kettu juoksi niin innoissaan minua vastaan, että luulin ensin, että jonkun koira on karannut! Ihmetys oli suuri kun tajusin, minkä otuksen kanssa olen tekemisissä, muistelee vaasalainen Minna Keski-Prosi kohtaamistaan ketun kanssa.

Keski-Prosi hämmästelee ketun rohkeutta ja uteliaisuutta. Se ei suinkaan lähtenyt karkuun, vaikka kohtasi lenkkeilijän vaan tuli lähelle useaan kertaan.

– Arvelen, että kyseessä oli nuori kettu. Pari iltaa myöhemmin menin katsomaan, josko sitä vielä näkyisi ja sillä kertaa näin kolme suunnilleen samankokoista kettua.

Juuso Luoma on tehnyt tuttavuutta Vaasan satamassa viihtyvän ketun kanssa. Kyseinen yksilö on kesyyntynyt jo niin paljon, että tulee haistelemaan ihmisten jalkoja.

– Ketusta on tullut kaupunkien ja kaupunkien reuna-alueiden eläin, toteaa Vaasan kaupungin ympäristöpäällikkö Christer Hangelin.

Hän vahvistaa, että kettu on runsastunut Vaasan kaupunkialueilla merkittävästi.

Myyräkannat vaikuttavat

Kaupunkeihin ketut tulevat ravinnon perässä. Tämän artikkelin yhteydessä julkaistussa videossa kettu retuuttaa rusakon raatoa, jonka se kiskoo esiin viemärinkolosta.

– Voi hyvinkin olla, että raato on ollut sillä siellä jemmassa, toteaa Ylen Luonto-Suomen nisäkäsasiantuntija Heidi Kinnunen.

Kinnusen mukaan ketut saalistavat rusakoita ja onnistuvat niitä joskus yllättämäänkin. Kettujen pääravintoa kaupungeissa ovat kuitenkin pienet jyrsijät myyrät ja hiiret. Myös rottia ketut saalistavat.

Kettujen tämänhetkiseen suureen määrään juuri Vaasassa löytyy selitys myyräkantojen vaihtelusta. Pohjanmaan alueella myyräkannat olivat huipussaan vuonna 2018 ja sen seurauksena kettukanta vahvistui. Nyt myyräkanta on romahtanut, ja ketut joutuvat etsimään ravintoa uusilta alueilta.

– Luulen, että se on tuonut uusia kettuja kaupunkiin, sanoo Kinnunen.

Periytyviä käyttäytymispiirteitä

Vaikka kettujen määriin kaupungeissa vaikuttavat myyrien kannanvaihtelut, Kinnunen arvioi, että ketut ovat asettuneet kaupunkeihin pysyvästi.

Kaupunkiketut ovat jo useiden sukupolvien ajan tottuneet elämään ihmisten lähellä ja niistä on tullut rohkeampia kuin harvaan asutuilla alueilla elävistä lajitovereistaan.

– Se on osin perimän ja osin oppimisen tulosta, täsmentää Kinnunen.

Aivan kuten lemmikkieläimissä, myös ketuissa on temperamentiltaan erilaisia yksilöitä. Toiset ovat luonnostaan rohkeampia ja "hyväpäisiä".

Näitä ihmisiä paremmin sietäviä yksilöitä on tullut kaupunkeihin, ja ne ovat voineet lisääntyä otollisissa olosuhteissa. Niillä on ollut ravintoa tarjolla eivätkä luontaiset viholliset ole olleet uhkana.

– Tätä kautta tietyt käyttäytymispiirteet ovat vähitellen yleistyneet populaatiossa.

Perimän lisäksi myös oppiminen selittää kaupunkikettujen rohkeutta. Kinnusen mukaan ketuille on tyypillistä, että varsinkin naaraspoikaset jäävät emonsa seuraan syntymän jälkeiseksi vuodeksi ja auttavat seuraavien poikasten hoitamisessa.

– Todennäköisesti ne ovat perineet äidiltään geenejä, jotka lisäävät ihmisten sietoa. Lisäksi ne samalla oppivat äidiltään, kuinka kaupungissa pärjätään: mihin ei kannata reagoida ja mistä ei tarvitse välittää.

Cityketut erityisesti rannikon ilmiö

Myös ilmastonmuutoksella voi olla vaikutusta kaupunkikettujen määrän kehittymiseen. Heidi Kinnusen mukaan etelärannikon kaupungeissa Helsingistä länteen päin kettuja on runsaasti ja samoin Turun seudulla.

Nyt näyttää siltä, että myös vähälumisella Pohjanmaan rannikolla kaupungit kutsuvat kettuja puoleensa.

– Rannikolla sääolosuhteet ovat ketuille suotuisat, kun lunta on vähemmän kuin sisämaassa. Ketuille on kova urakka kaivaa myyriä paksun lumipeitteen alta, huomauttaa Kinnunen ja arvioi, että ilmastonmuutoksen seurauksena kettujen määrä kaupungeissa voi entisestään lisääntyä.

Mutta haittaako se, kysyy Kinnunen.

Kettu on mitä ahkerin myyrien metsästäjä. Myyrät puolestaan levittävät punkkeja. Kinnunen määritteleekin ketun hyötyeläimeksi varsinkin kaupungeissa.

– Se voi syödä riistalintuja, mutta etenkin kaupunkialueilla se tekee tärkeää poistotyötä. Ketut pitävät hiiri- ja myyräkannat kurissa.

Satujen sympaattinen veijari

Kaupungeissa kettua onkin siedetty hyvin. Ihmisillä on mielikuva eläinsatujen sympaattisesta veijarista, kettu repolaisesta, joka on hieno näky varsinkin talvella punaisessa turkissaan.

Muun muassa näin kommentoidaan facebookissa Yle Pohjanmaan sivuilla kettuvideota:

– Voi kun näkisi joskus lähempääkin kuin auton ajovaloissa! Niin kauniita ja veikeitä.

– Olisi vaan kivaa, jos lenkilläkin olisi kettu seurana, jotain uutta katseltavaa, se piristää vaan.

– Komia on!

Terveestä ketusta ei ole vaaraa ihmisille tai lemmikkieläimille. Kettu voi kuitenkin tartuttaa koiriin syyhypunkin aiheuttamaa kapia. Kapinen kettu on helppo tunnistaa karvattomasta, siimamaisesta hännästä. Terveellä ketulla häntä on tuuhea.

Ympäristöpäällikkö Christer Hangelin huomauttaa, että jos havaitsee selvästi sairaan ketun, on siitä hyvä ilmoittaa viranomaisille.

Kettu oppii ja kesyyntyy

Jos haluaa pitää ketut pois omalta pihalta, ei ulos kannata jättää esimerkiksi ruuantähteitä. Lintujen ruokintapaikat houkuttelevat myös kettuja.

Heidi Kinnúnen kertoo, että Radio Suomen luontoiltaan tulee joka talvi kuvia, joissa kettu kurkottelee kohti linnuille tarkoitettuja talipötköjä.

– Meiltä on kysytty, kuinka pitkäksi kettu voi venyä ruokaa tavoitellessaan, naurahtaa Kinnunen ja jatkaa, että talipötköä tavoitellessaan kettu voi hypätä hyvinkin korkealle. Niin hyvää ruokaa se on.

Kinnunen tähdentää, että ihmisten ei tarvitse kettuja pelätä. Rohkeatkin ketut väistävät lopulta ihmistä. Mutta jos varta vasten haluaa tehdä ketun kanssa lähempää tuttavuutta, sekin voi onnistua.

Koiraeläiminä ketut ovat varsin oppivaisia.

– Omasta lapsuudestani muistan naapurin, joka meni postilaatikolle makupalan kanssa aina viideltä ja tapasi siellä ketun säännöllisesti joka aamu. Ketun sisäinen kello kertoi, mihin aikaan pitää tulla postilaatikolle, että tulee palkituksi.

Rautavaaran keskustan läpi kulkevan Savontien varressa on tyhjillään oleva liiketila. Siinä sijaitsi vielä viisi vuotta sitten Pohjois-Savon Osuuspankin konttori.

Pankin sulkeminen herätti kuntalaisissa laajalti vastustusta. Konttorin puolesta kerättiin yli 500 nimen adressi ja järjestettiin mielenilmaus. Rautavaaran kunta tyhjensi talletustilinsä pankista.

Moni tuohtunut asiakas siirsi tilinsä kunnan viimeiseen pankkiin, Säästöpankki Optiaan.

Sekään ei turvannut pankkipalveluiden jatkumista. Optia sulkee konttorin maaliskuun alussa, mikä lopettaa pankkipalvelut Rautavaaralla kokonaan.

Pankkipalvelujen loppuminen pienellä paikkakunnalla ei ole mitenkään poikkeuksellista.

Pankkialaa valvova viranomainen Finanssivalvonta kerää tietoja peruspankkipalveluista ja niiden toteutumisesta Suomessa. Sen mukaan pankkikonttoreiden määrä hupeni lähes 800:lla viime vuosikymmenenä.

Rautavaaran pankkikapina ei tuottanut tulosta

Rautavaaralla asuvan Yrjö Voutilaisen lähin pankkikonttori on 50 kilometrin päässä Nurmeksessa. Hänellä ei ole nettiä, joten laskut maksetaan postin avulla.

– Minä laitan laskut eteenpäin kirjeessä. Ne kiertävät Helsingin kautta Nurmekseen, Voutilainen kertoo.

Hänen mielestään kaikissa kunnissa pitäisi olla jonkinlainen pankki, mikä turvaisi palvelut tasapuolisesti kaikille.

Rautavaaralla asuva Jonne Karppinen käyttää itse nettipankkia, mutta harmittelee palveluiden heikkenemistä eläkeläisten vuoksi. Oma mummo täyttää pian 95 vuotta.

– Pankkipalveluiden häviäminen on hänelle paha asia. Tälläkin kylällä on niin paljon eläkeläisiä, että pankkipalvelut pitäisi olla, Karppinen sanoo.

Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Markku Koponen kertoo, että konttoreiden väheneminen vaikuttaa käteisen saatavuuteen Suomessa.

Pankkien on kuitenkin turvattava peruspankkipalvelujen saatavuus. Peruspankkipalveluja ovat muun muassa käteisen nosto ja talletus, maksutilien avaaminen ja sulkeminen sekä tilisiirrot.

– Edellytämme valvojina, että eri ihmisryhmillä on mahdollisuus käyttää pankkipalveluja, vaikka ei olisi mahdollisuutta nettiyhteyteen, Koponen sanoo.

Jos palvelut siirtyvät nettiin, pitää pankin tarjota asiakaspalvelua ja neuvontaa myös puhelimessa. Laskuja varten voidaan tarjota esimerkiksi maksupalvelukuoria.

– Pankkien pitäisi opastaa ja neuvoa ihmisiä eri kanavien käyttöön, Koponen sanoo.

Pankkineuvonta siirtynyt kunnan tehtäväksi

Rautavaaralla asuu noin 1600 ihmistä. Kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen arvioi, että heissä on satoja ikäihmisiä, jotka tarvitsisivat peruspankkipalveluihin henkilökohtaista asiakaspalvelua.

– Kaikilta iäkkäilta ihmisiltä ei löydy tarvittavia digilaitteita, saati osaamista niiden käyttöön, hän sanoo.

Pankkipalvelujen puuttuminen on jo näkynyt kunnanviraston aulassa olevalla yhteiskäyttötietokoneella. Tietokone on tarkoitettu valtionhallinnon palveluiden käyttöön, kuten Kelan ja poliisin lomakkeiden täyttämiseen.

Kunnan neuvontapisteellä käy ihmisiä, jotka pyytävät apua nettipankin käyttöön. Apua on annettu, vaikka se ei kunnan perustehtäviin kuulukaan.

Ensi keväänä rautavaaralaisia yritetään auttaa nettipalveluiden käyttäjiksi kunnan hankkeen avulla.

– Uskon, että tämä kehityssuunta tulee jatkumaan ja pankkipalvelut siirtyvät verkkoon myös suuremmilla paikkakunnilla, Ruotsalainen sanoo.

Taustalla strategia ja taloudelliset syyt

Pankkialan edunvalvoja Finanssiala kertoo, että palvelujen siirtyminen sähköisiksi on ollut alan suunta jo pitkään. Monet asiakkaat ovat nettipankkiin tottuneita ja tyytyväisiä.

– Kyse ei ole välttämättä iästä. Sähköisiä palveluja käyttävät sujuvasti myös iäkkäämmät ihmiset, sanoo johtaja Lea Mäntyniemi.

Mäntyniemi ei usko, että pankkikonttorit häviäisivät Suomesta kokonaan. Hän muistuttaa, että pankeilla on erilaisia toimintasuunnitelmia. Toiset pankit panostavat enemmän pankkikonttoreihin ja toiset vähemmän.

– Pankit arvioivat, miltä osin niitä on liiketaloudellisesti kannattavaa pitää.

OP ryhmällä on Suomessa noin 150 pankkia ja niillä noin 350 konttoria. Pankkitoiminnan henkilöasiakkaista vastaava johtaja Sari Heinonen kertoo, että jokainen pankki päättää omasta konttoriverkostostaan.

– Arviomme mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista asuu alle puolen tunnin ajomatkan päässä OP:n konttorista, Heinonen sanoo.

Paikalliset pankit järjestävät asiakkailleen Varmuutta verkkoon -tilaisuuksia. Niissä opetellaan käyttämään pelkistettyä nettipankkia, jolla voi hoitaa peruspankkipalveluita.

Viime vuonna Varmuutta verkkoon -tilaisuuksiin osallistui 28 000 ihmistä ja tänä vuonna pankin tavoitteena on järjestää opetusta 50 000 ihmiselle.

– On myös mahdollista valtuuttaa joku läheinen hoitamaan omia pankkiasioitaan. Siitä tehdään erillinen valtuutussopimus, Heinonen sanoo.

Pankkikonttoreiden määrä on huvennut nopeasti. Mitä mieltä olet asiasta? Kuuluuko konttori mielestäsi peruspankkipalveluihin? Aiheesta voi keskustella klo 22.00 saakka.

Lue myös:

Suomen pankki on huolissaan käteisen saatavuudesta – "Ihmisellä täytyy olla oikeus omiin rahoihinsa"

Pikkukunnalta näyttävä vastaisku Osuuspankin säästöille: "Se on meidän rahoilla rakennettu!"

Pankkikapinaan käynyt pikkukunta toteutti uhkauksensa: talletukset ulos

Australian itärannikolla metsäpalot ovat roihunneet hallitsemattomasti, kun korkeat lämpötilat ja kovat tuulet ovat vauhdittaneet palojen leviämistä.

Uudessa Etelä-Walesin osavaltiossa roihusi aamupäivällä noin 130 maastopaloa ja Victorian osavaltiossa viitisenkymmentä.

Uuden Etelä-Walesin etelärannikolla Merimbulassa paloalueen tuntumassa asuva suomalainen lääkäri Sampsa Kallinen kuvasi tilannetta lauantaina "vaimeaksi sekasorroksi".

– Täällä on sellainen epäusko, että voiko näin tapahtua, että kokonainen maa palaa, hän kertoo Ylelle.

– Joskus kriisitilanteessa näkee rikollisuutta ja sen sellaista, mutta mitään niin riehakasta täällä ei ole ollut.

Viranomaiset ovat arvioineet, että Kallisen kotikaupunki toistaiseksi säästyy paloilta eikä asukkaita ole evakuoitu.

– Tällä hetkellä käytännössä tietä pitkin ei pääse enää mihinkään täältä. Merievakuaatio on käytännössä ainoa vaihtoehto tässä vaiheessa, Kallinen kuvasi.

Kallinen kertoi Ylelle aiemmin halunneensa jäädä Merimbulaan australialaisen avopuolisonsa kanssa voidakseen tarjota kotonaan turvaa sitä tarvitseville.

Ennustettu korkeita lämpötiloja ja kovaa tuulta

Lauantaista oli ennustettu erittäin tuhoisaa maastopalopäivää. Lämpötilojen odotettiin kipuavan monin paikoin yli 40 asteen, ja kovien tuulien ennakoitiin liikuttavan suuria palorintamia lähemmäs tiheästi asuttuja alueita.

Sisämaassa lämpötila saattaa kohota paikoin jopa 45 asteen tuntumaan.

Kallisen mukaan päivän lämpötila oli rannikolla jäänyt odotettua matalammaksi.

– Täällä rannikolla on hieman yli 30 astetta, mikä on positiivista, koska luvattiin 40 astetta. Tuuli on voimistunut päivän mittaan huomattavasti, ja se on syy miksi päivä tulee olemaan todella paha, Kallinen kertoi.

Uudessa Etelä-Walesissa sijaitsevassa Sydneyssä olosuhteet ovat olleet aamusta saakka hyvin tukalat, kun lämpötila kohosi jo aamukymmenen aikoihin yli 30 asteeseen.

Kaupungissa on leijunut aamusta saakka myös viime kuukausina hyvin tutuksi tullut savusumuverho, jonka vaikutukset hengitysilman laatuun herättävät huolta.

Sydney Morning Herald -lehden mukaan pelastusviranomaiset varoittavat muun muassa tuulen mukana kulkeutuvista kekäleparvista, jotka saattavat levittää tulen hyvinkin kauas alkuperäisistä paloalueista.

Maan kaakkoisosan rannikon lomakohteet ovat muuttuneet kuin aavekaupungeiksi, kun evakuointikäskyn saaneet turistit ja asukkaat ovat lähteneet paloja pakoon. Esimerkiksi alueen ruokakaupat ovat lauantaina kiinni. Evakuointikäsky on annettu kolmessa osavaltiossa yli 100 000 asukkaalle.

– Olemme kirjaimellisesti nähneet kymmenientuhansien ihmisten siirtyvän pois, sanoi Uuden Etelä-Walesin osavaltion johtava palopäällikkö Shane Fitzsimmons. Hän varoitti, että edessä on pitkä ja vaikea päivä.

Suositulla turistisaarella kaksi kuollut paloissa

Uuden Etelä-Walesin palo- ja pelastusviranomaiset ovat varoittaneet, että palot voivat liikkua pelottavan nopeasti äärimmäisten olosuhteiden vuoksi.

– Menetämme lauantaina mitä todennäköisimmin koteja. Päivä on menestys, jos emme menetä ihmishenkiä, apulaispalopäällikkö Rob Rogers sanoi Sydney Morning Heraldin mukaan.

Uuden Etelä-Walesin alueella paloja on päivän aikana sammuttamassa yli 3 000 palomiestä, minkä lisäksi 500 palomiestä on sijoitettu strategisiin kohteisiin.

– Mitä tahansa päivä tuo tullessaan, olemme valmiita vastaamaan, Rogers sanoi.

Hieman myöhemmin tuli tieto, että Etelä-Australiassa sijaitsevalla, turistien suosimalla Kangaroo Islandilla on kuollut kaksi ihmistä maastopalossa. The Age -lehti kirjoittaa, että poliisin mukaan kaksikko kuoli, kun tuli jyräsi heidän autonsa ylitse.

Tuliolosuhteet saarella ovat monen muun alueen tavoin äärimmäisen vaikeat. Nine News Adelaiden Twitterissä julkaisemassa videossa näkyy, kuinka palorintamassa muodostuu korkeuksiin kohoavia tulitornadoja.

Victorian osavaltion poliisipäällikkö Graham Ashton sanoi yleisradioyhtiö ABC:n mukaan, että osavaltiossa on kateissa parikymmentä ihmistä.

Melbournen kaakkoispuolelle Hastingsin satamaan on alkanut saapua ihmisiä, jotka laivasto evakuoi maan kaakkoiskulmasta Mallacootan rannikkotaajamasta. Tuhannet ihmiset päätyivät alueen rannoille saarroksiin paettuaan maastopaloja.

Aiheesta lisää:

Suomalaislääkärit joutuivat palojen saartamiksi Australiassa, toinen päätti jäädä, toinen pakeni lentämällä – “Mietin vain, koska tapaan kihlattuni uudestaan"

Australian laivasto on aloittanut palojen saartamien ihmisten pelastamisen Mallacootan rannikkokaupungista

Armeija vie apua palojen saartamiin kaupunkeihin Australiassa – Samaan aikaan kohupääministeri saa kommenteillaan kansalaiset buuaamaan

Australian palot: 5,5 miljoonaa hehtaaria palanut, yli tuhat kotia raunioina, 17 kuollut – viilentynyt sää päästi tutkimaan palojen jälkiä

Kuvitellaan arkinen tilanne. Kerrostalon portaikossa hortoilee iäkäs naapurin rouva Sirkka, joka ei tunnu enää löytävän omaa kotioveaan.

Kaupassa tulee vastaan samalla kadulla asuva Eino, joka käy kassaneidin mukaan useita kertoja päivässä ostoksilla ja hakee hyllyistä samat tavarat kerta toisensa jälkeen.

Olet huolissasi heistä, mutta et ole heidän omainen tai edes läheinen. Mitä voit tehdä?

Valtakunnallisesti huoli-ilmoitusten määrä netin kautta on koko ajan kasvanut. Eniten ilmoituksia tekevät omaiset, naapurit ja ystävät. Huoli-ilmoitusten tilastointi kuitenkin vaihtelee paikkakunnittain. Esimerkiksi Turussa ja Jyväskylässä ilmoitusten määrä kasvoi selvästi viime vuonna jo lähelle viittäsataa. Tämä on Suvanto oy:n (aiemmin Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry) toiminnanjohtajan Satu-Kirsikka Taiveahon mukaan ongelma.

– Näitä ei valitettavasti kerätä. THL seuraa vanhuspalvelulain toteutumista ja on luvannut ottaa seuraavassa kuntakyselyssä myös tämän kyselynsä osaksi, että saisimme edes jotain valtakunnallista dataa asiasta. Kuntaliiton kanssa asiasta myös keskusteltu.

Suvanto ry on valtakunnallisesti toimiva kansalais- ja asiantuntijajärjestö, jonka tarkoituksena on ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan ehkäiseminen sekä tietoisuuden lisääminen.

Lastensuojeluilmoitus tunnetaan, huoli-ilmoitusta ei

Jo seitsemän vuoden ajan on kuka tahansa yksityishenkilö voinut tehdä ilmoituksen iäkkään henkilön palvelutarpeesta.

Sittemmin vaikealta ja viralliselta kalskahtava termi on saanut paremmin puhekieleen sopivan nimen: huoli-ilmoitus.

Lastensuojeluilmoitus on jo suomalaisille tuttu, mutta huoli-ilmoitus on vielä outo.

Tosin viime vuonna julkisuuteen nousseet hoivakotiskandaalit ovat selvästi rohkaisseet ihmisten halukkuutta tehdä ilmoituksia vanhusten huonosta kohtelusta. Huoli-ilmoituksesta oli viime vuonna myös valtakunnallinen kampanja.

Ilmoituksen voi jättää nimettömänä

Huoli-ilmoituksen voi tehdä iäkkäästä henkilöstä, joka näyttää olevan kykenemätön huolehtimaan itsestään, omasta terveydestään tai turvallisuudestaan.

Ilmoituksia voi jättää puhelimitse, sähköpostilla ja yhä useammin netin kautta. Ilmoituksen voi halutessaan jättää jopa nimettömänä.

Esimerkiksi Kanta-Hämeessä, Hämeenlinnassa tehtiin huoli-ilmoituksia viime syksynä 10-20 per kuukausi. Eniten ilmoituksia tuli juuri netin kautta.

Päijät-Hämeen maakunnassa jätettiin viime vuonna yhteensä yli 300 huoli-ilmoitusta pelkästään netin kautta. Edellisvuoteen verrattuna kasvua oli noin 15 prosenttia. Kaksi kolmasosaa ilmoituksista näyttää tulevan Lahdesta.

Riihimäellä huoli-ilmoitusta ei verkosta edes löydy oikealla nimellä.

Palveluvastaava Riitta Uronen Riihimäen sosiaalipalveluista kuitenkin kertoo, että omaisten huoli ikäihmisten pärjäämisestä esimerkiksi palveluasumisessa näkyy sosiaalitoimeen tulevissa ilmoituksissa.

– Ikäihmisten määrä lisääntyy ja samalla tietoisuus näiden ilmoitusten tekemisestä. Ikäihmisillä on myös paljon mielenterveys- ja päihde- ynnä muita ongelmia, jotka myös lisäävät huolta, sanoo asiakasohjauspäällikkö Tanja Avelin Hämeenlinnan kaupungilta.

Huomioita voivat tehdä myös pankit ja kaupat

Eniten ilmoituksia tekevät omaiset, naapurit ja ystävät. Sosiaalipäivystys tekee puolestaan ilmoituksia ensihoidon kautta tulevista asiakkaista.

– Ihan julkiset palveluntuottajat voivat tehdä myös ilmoituksia. Huolestunut vihje voi tulla pankista tai kaupan kassalta, jos he tekevät huomioita asiakkaana olevan ikäihmisen toimintakyvyn heikkenemisestä, muistuttaa Hämeenlinnan kaupungin sosiaalityöntekijä Eija Vento-Jokinen.

Avelin ja Vento-Jokinen kertovat, että välillä samasta vanhuksesta voi tulla useitakin ilmoituksia. Sitä ei kuitenkaan voi ilmoittajille koskaan kertoa.

Kaikki ikäihmiset eivät halua apua

Huoli-ilmoitus pakottaa kunnan selvittämään ikäihmisen hoidon ja palvelutarpeen. Usein vanhus voi tarvita kauppa- tai ateriapalvelua tai vaikka turvapuhelinpalvelua pärjätäkseen arjessa.

Hämeenlinnassa on toistaiseksi pystytty apua tarjoamaan ja ilmoituksiin reagoimaan.

Aina vanhus ei kuitenkaan ole halukas ottamaan apua vastaan.

– Osa on pettyneitä, kun heistä on tehty ilmoitus, mutta on osa taas tyytyväisiä, kun joku reagoi, Tanja Avelin kertoo.

Eija Vento-Jokinen huomauttaa, että iäkkäillä ihmisillä on kaikesta huolimattahyvin korkea itsemääräämisoikeus, hän voi päättää omista edelleen omista asioistaan.

– Se oikeus rajoittaa meitä, meillä ei ole keinoja puuttua siihen. Aika usein vanhus ja hänen omaisensa ovat myös eri mieltä vanhuksen tilanteesta.

Sivullinen ilmoittaja ei saa tietää miten vanhukselle kävi

Entä portaikossa hortoillut Sirkka ja turhia kauppareissuja tekevä Eino? Saako huoli-ilmoituksen tehnyt huolestunut yksityishenkilö koskaan tietää, miten sosiaalitoimi tarttui näihin tapauksiin. Tuliko apua?

Sitä ei ilmoittaja todennnäköisesti saa koskaan tietää. Siitä pitää huolen sosiaaliviranomaisia sitova vaitiolovelvollisuus.

– Se on meillä todella tiukka, sanoo asiakasohjauspäällikkö Tanja Avelin.

Sisä-Suomen poliisilaitos kertoo löytäneensä vainajan Tampereella Hämeenkatu 23:ssa sijaitsevan yökerhon wc-tiloista. Vainaja löytyi noin kello kolmen aikaan perjantain ja lauantain välisenä yönä.

Poliisi kertoo, että tähän mennessä kuolemaan ei epäillä liittyvän rikosta.

Sen sijaan poliisin tietoon tuli paikan päällä oheisrikos, jonka epäilyyn liittyen kaksi yökerhon asiakasta on otettu kiinni. Poliisi ei tiedotteessan kerro tarkemmin, millaisesta oheisrikoksesta on kyse.

Poliisi ei tiedota kuolemansyystä tai oheisrikoksesta tarkemmin, koska kuolemansyyntutkinta on lain mukaan yleisöltä salassa pidettävää. Samasta syystä oheisrikoksestakaan ei tiedoteta. Poliisin mukaan se saattaisi paljastaa kuolemansyyntutkintaan liittyviä salassa pidettäviä tietoja.

Poliisi täsmentää, että kuolemantapaus tai paljastunut oheisrikosepäily eivät liity millään tavalla yökerhon tai sen henkilökuntaan.

Varhain aamulla taivaalla näkyi todella paljon tähdenlentoja, kun kvadrantidien tähdenlentoparvi kohtasi Maan kiertoradan. Tähdenlentoja näkyi ympäri Suomen siellä, missä pilvipeite ei peittänyt taivasta, kertoo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.

Seuraavan kerran iso, näyttävä tähdenlentoparvi perseidit saapuu Suomen ylle vasta elokuussa. Kolmas näyttävä meteoriparvi geminidit ajoittuu joulukuulle.

– Joka yö näkyy tähdenlentoja, jos vain malttaa olla ulkona riittävän pitkään, mutta ne eivät välttämättä kuulu parviin, kertoo Ursan tiedottaja Anne Liljeström STT:lle.

Sen sijaan jo nyt ja pitkälle kevääseen taivaalla on bongattavissa toisenlainen ilmiö.

– Se kirkas piste taivaalla, jonka moni on havainnut ja on koko kevään. Se on Venus, Liljeström kertoo.

Venus loistaa toki muulloinkin, mutta on tänä keväänä tavallista kirkkaampi.

Aiheesta aiemmin:

Maapallo lentää parhaillaan kvadrantidien meteoriparven läpi – tähdenlennot ovat runsaimmillaan aamuyöllä

Irakissa liikkui lauantain vastaisena yönä ja aamulla ristiriitaisia tietoja mahdollisesta ilmaiskusta, joka olisi tehty lääkintäsaattuetta vastaan.

Irakin puolisotilaalliset joukot kertoivat lauantain vastaisena yönä, että ainakin kuusi ihmistä oli kuollut ja kolme haavoittunut vakavasti ilmaiskussa. Iskun kohteena väitettiin olleen Hashed al-Shaabi -joukkojen komentajalle kuulunut lääkintäsaattue.

Irakin armeija kuitenkin kiisti uutistoimisto Reutersin mukaan, että mitään lääkintäsaattuetta vastaan olisi isketty väitetyllä alueella.

Irakilaisviestimet kertoivat iskun tapahtuneen myöhään perjantaina valtatiellä Tajin alueella Bagdadista pohjoiseen.

Myös puolisotilaalliset joukot korjasivat, että ilmaiskuja ei ollut tapahtunut alueella.

Irakin valtiontelevisio ehti syyttää Yhdysvaltain tehneen iskun. Yhdysvaltain johtama, äärijärjestö Isisiä vastaan taisteleva liittouma puolestaan ilmoitti, että se ei ole tehnyt alueella iskuja viime päivinä.

Yhdysvallat teki eilen ohjusiskun Bagdadin kansainväliselle lentosemalle. Iskussa kuoli ainakin kahdeksan ihmistä, heidän joukossaan muun muassa iranilainen kenraali Qassim Suleimani sekä Iranin tukeman Hashed al-Shaabin varajohtaja Abu Mahdi al-Muhandis.

Aiheesta lisää:

Trumpin mukaan Yhdysvallat ei halua sotaa – USA lähettää 3 000 sotilasta Lähi-itään lisääntyneen uhan vuoksi

Miten Iran reagoi Yhdysvaltain iskuun? Asiantuntijat pitävät kriisin kiristymistä todennäköisenä

Analyysi: Lähi-idässä pelätään ja iloitaan iranilaiskenraalin kuoleman jälkeen – Iranin kostoisku voi seuraavaksi syöstä Irakin entistä syvempään sekasortoon

Äärijärjestö Isisiä vastaan taisteleva Yhdysvaltain johtama liittouma supistaa operaatioitaan Irakissa. Uutistoimistojen mukaan liittouma jatkaa Isisin vastaisia operaatioita vain sikäli kun toiminnasta on hyötyä joukkojen omalle turvallisuudelle.

Operaatio Inherent Resolveen kuuluva irakilaisjoukkojen kouluttaminen on samalla keskeytetty toistaiseksi.

Irakilaisia on kouluttamassa myös suomalaisia. Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Rami Saari vahvistaa, että myös suomalaiset ovat keskeyttäneet koulutuksen, ja suomalaisten joukkojen turvallisuustasoa on nostettu.

Prikaatikenraali Saaren mukaan tämä tarkoittaa, että suomalaisjoukkojen liikkumista on rajoitettu ja suojavarusteiden käyttöä on lisätty.

Turvallisuustilanne Irakissa on kiristynyt sen jälkeen kun Yhdysvallat surmasi ilmaiskullaan iranilaiskomentajan Qassim Suleimanin Bagdadissa perjantaina. Iran on ilmoittanut kostavansa Yhdysvaltain iskun.

Myös Ruotsi ja muut ilmoittaneet keskeytyksestä

Uutistoimistojen mukaan myös Ranska ja Saksa ovat keskeyttäneet irakilaisjoukkojen koulutuksen. Ruotsin vastaavasta päätöksestä kertoi ruotsalaislehti Expressen.

– Henkilökuntamme turvallisuus on kaikkein tärkeintä, sanoi armeijan tiedottaja Kristina Swaan lehden mukaan.

Ruotsilla on 70 sotilasta Irakissa Yhdysvaltain tukikohdassa Bagdadin pohjoispuolella. He toimivat neuvonantajina Irakin asevoimille.

Swaan ei tarkentanut, mitä operaation keskeyttäminen tarkalleen merkitsee. Joukkoja ei kuitenkaan toistaiseksi ole tarkoitus vetää Irakista.

– Seuraamme tapahtumien kehitystä tarkkaan. Tilanne on erittäin kireä siellä nyt, Swaan sanoi.

Suomen puolustusvoimista on Irakissa noin 80 henkilöä koulutustehtävissä.

Prikaatikenraali Saaren mukaan suomalaiset joukot pysyvät Erbilissä, jossa on iso tukikohta. Erbil on Irakin kurdihallinnon alueella. Joukkoja ei olla kotiuttamassa, mutta tilanteen kehittymiseen on varauduttu tarkistamalla evakuointisuunnitelmat.

Suomalainen Irene Leets, 84, seurasi viime tammikuussa kotikaupunkinsa Caracasin tapahtumia hämmentyneenä mutta toiveikkaana. Joko viimein päästäisiin maata tuhonneen ja kansaa ahdinkoon ajaneen joukkion kurjasta hallinnosta?

Lähes tuntematon nuori poliitikko Juan Guaidó oli valittu 5. tammikuuta Venezuelan parlamentin puheenjohtajaksi.

Valinnasta käynnistyi dramaattinen tapahtumasarja, joka kuukausien ajan horjutti Venezuelaa itsevaltaisesti johtaneen Nicolás Maduron asemaa.

– Ilmassa oli optimismia. Kaikki me toivoimme, että asiat muuttuisivat, Leets kuvaa.

Kun mielenosoittajat täyttivät Venezuelan katuja ja vaativat Maduroa eroamaan, Leets ei lähtenyt mukaan.

– Auringonpaisteessa kulkeminen olisi ollut minun ikäiselleni jo raskasta, hän sanoo.

– Meistä moni ajatteli, että ehkä Maduron kanssa saadaan jokin sopimus aikaan ja hän lähtee pois. Että vähitellen paremmat ajat koittaisivat. Sitä kovin mielellään ajattelee myönteisesti.

Maduro oli aloittanut tammikuussa 2019 jatkokautensa, vaikka vaalit oli arvioitu maailmalla vilpillisiksi.

Tammikuun lopussa Guaidó julistautui Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi. Hän lupasi kammeta Maduron vallasta, asettaa siirtymäajan hallituksen ja sen jälkeen vapaita vaaleja. Missään näistä hän ei ole onnistunut.

Yli 60 maata on kyllä Yhdysvaltain johdolla tunnustanut Guaidón Venezuelan johtajaksi, Suomi mukaan lukien, ja Venezuelan armeijasta on loikannut satoja sotilaita.

Mutta Maduro tarraa yhä tiukasti ja uhmakkaasti valtaan. Hänen asemansa on jopa hieman vahvistunut, kun Venezuelan oppositio on ajautunut eripuraan.

Irene Leetsin ja Venezuelan vaiheet ovat kulkeneet vuosikymmeniä rinta rinnan. Hän on nähnyt äkkirikkaan öljyvaltion kepeän ja huolettoman elämän 1970-luvulla ja hitaan luisun kohti tuhoa.

Lopulta romahdus oli niin syvä, että Leets ei enää halunnut asua maassa. Hän halusi päästä maahan, jossa terveydenhuolto pelaa.

Viime huhtikuussa Juan Guaidón suunnitellessa kapinaa ja houkutellessa upseereita loikkaamaan joukkoihinsa Leets saapui vastahakoisesti Suomeen.

Perustarvikkeista, ruuasta ja lääkkeistä oli Venezuelassa huutava pula ja pitkät sähkö- ja vesikatkot piinasivat.

Hän kuvaa tulleensa Suomeen pakosta, koska lääke- ja tarvikepulassa sairaalat eivät olisi pystyneet tarjoamaan hoitoa.

– Minun oli pakko lähteä pois. Jos minulle sattuisi jotain, en välttämättä pysyisi hengissä, jos hoitoa ei ole, hän sanoo.

Kaikkiaan noin viiden miljoonan ihmisen arvioidaan paenneen Venezuelasta.

Etelä-Amerikkaan Leetsin vei alunperin seikkailunhalu. Hän oli opiskellut Suomessa laborantiksi ja lähtenyt sen jälkeen Lontooseen töihin vuonna 1959.

Halu nähdä maailmaa oli kova. Leets kuvaa elävänsä kiinnostuneena, silmät aina auki uusille asioille.

– Minusta oli kiva nähdä, mitä muutakin tässä maailmassa on, miten eletään ja miten ollaan.

Uusi tilaisuus jatkaa matkaa tuli, kun venezuelalaisen tutkimusryhmän johtaja vieraili lontoolaisessa sairaalassa, jossa Leets työskenteli.

Leets marssi hänen puheilleen ja kertoi haluavansa lähteä Venezuelaan töihin. Häntä onnisti. Hän sai työtarjouksen valtiollisen Ivic-tutkimuslaitoksen raudanpuuteanemiaa tutkivasta ryhmästä.

– Ilman työpaikkaa en olisi uskaltanut lähteä niin kauas, hän sanoo.

Venezuela oli jo tuolloin vauras öljyvaltio, Etelä-Amerikan rikkain, ja se eli kukoistuskauttaan. Se oli myös mantereen vakaimpia demokratioita ja houkutteli ulkomaista työvoimaa ja monikansallisia yrityksiä rakentamaan kasvua, Suomestakin.

Leets ylitti valtameren laivalla vuonna 1969. Hän kuvaa saapuneensa Caracasiin ummikkona, osaamatta espanjaa ja tietämättä maasta juuri mitään.

– Caracas oli äkkirikkaan maan pääkaupunki, täynnä diskoja ja ravintoloita. Kansainväliset kuuluisuudet tulivat Venezuelaan esiintymään. Oli rahaa millä maksaa, hän muistaa.

Vapaa-ajalla Leets kävi kulttuuririennoissa ja kolusi ystävineen maata syrjäisistä maaseutupaikoista kaupunkeihin, vietti öitä rannalla riippumatossa tähtitaivaan alla.

Eliitti oli kuitenkin korruptoitunut eikä yhteiskunnan vähäosaisista välitetty.

Kun talouskriisi iski Venezuelaan 1980-luvulla, vakaus alkoi rakoilla. Syttyi mellakoita ja satoja sai surmansa väkivaltaisuuksissa.

Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma Venezuelan kriisin näkymistä.

1990-luvun lopussa Leets oli vaikuttamassa historian kulkuun miljoonien venezuelalaisten tavoin. Hänkin oli äänestämässä omintakeisen bolivariaanisen vallankumouksen isän Hugo Chávezin valtaan.

– Chávez ei olisi päässyt valtaan, jos kaikki olisi ollut Venezuelassa hyvin. Ihmiset saivat tarpeekseen. Halusimme muutosta, myös minä, Leets sanoo.

Ennen valintaansa sotilastaustainen Chávez oli yrittänyt kahdesti vallankaappausta. Hän ponnisti valtaan turhautumisesta vanhaan valtaeliittiin.

Leetsiäkin kyllästyttivät Venezuelan vanhat pääpuolueet, jotka eivät välittäneet arjen ongelmista.

– Halusimme maan johtoon nuoren ja energisen henkilön. Chávezin sotilastausta antoi vaikutelman, että maahan saataisiin lisää turvallisuutta ja järjestystä, jossa yhteisistä säännöistä pidettäisiin kiinni, Leets muistelee.

Chávez suitsutti Latinalaisen Amerikan vanhaa vapaussankaria Simón Bolivaria, lupasi kitkeä korruption ja messusi Yhdysvaltojen imperialistista ylivaltaa vastaan.

Hänen puhelahjansa tekivät vaikutuksen kansaan, ja myös yhteiskunnan hyväosaisiin kuuluneeseen Leetsin. Toisinaan hän kuunteli Chávezin puhetta autoradiosta työpäivän päätteeksi kotimatkalla.

– Ensimmäistä kertaa Venezuelassa oli presidentti, joka osasi puhua köyhille. Hän antoi köyhille vaikutelman, että nyt presidenttimme välittää, Leets toteaa.

Chávez lupasi sosiaaliohjelmia köyhyyden vähentämiseksi. Ne onnistuivatkin niin kauan kuin suunnattomat öljyvarannot paisuttivat valtion kirstua.

Mutta korruptio, öljyrahojen ryöstely Chávezin lähipiirille, avokätinen tukipolitiikka ja epäpätevät johtajat näivettivät auttamatta taloutta.

Leets puolestaan alkoi huolestua, kuinka Chávezin puheet vaikuttaisivat ulkomaalaisiin suhtautumiseen maassa. Hän päätti olla varovainen ja hankkia Venezuelan kansalaisuuden. Hän pelkäsi saattavansa muuten menettää työpaikkansa valtion tutkimuslaitoksessa.

Venezuelalaiseksi hän ei silti tuntenut itseään koskaan.

Viron Tartossa syntynyt Leets oli paennut epävakaita oloja jo kerran elämässään. Perhe pakeni Suomeen Leetsin ollessa 9-vuotias jatkosodan aikaan vuonna 1944.

Hänen isänsä oli ollut korkeassa asemassa Viron armeijassa. Neuvostojoukot olivat lähettäneet hänet vankileirille Siperiaan. Isä sai 25 vuoden vankeustuomion.

Kommunismia ja autoritäärisiä järjestelmiä Leets sanoo inhoavansa siksi syvästi. Venezuelassa vallankumouksen luonne paljastui vasta vähitellen.

– Muutos oli hidasta, eikä sitä huomannut kovin äkkiä, Leets kuvaa.

Hänen oma arkensa sujui edelleen ja elämä oli verrattain hyvää.

Valtiollisessa tutkimuslaitoksessa sai olla rauhassa ja jättää halutessaan osallistumatta poliittisiin tapahtumiin.

Bussi kuljetti toisinaan työntekijöitä suoraan Chávezia tukeviin mielenosoituksiin, mutta niihin ei ollut pakko osallistua.

Pula paheni toden teolla vasta Chávezin manttelinperijän Maduron noustua valtaan. Madurosta tuli presidentti sen jälkeen, kun Chávez menehtyi 58-vuotiaana syöpään vuonna 2013.

Ruokajonot alkoivat pidentyä ja pula perustarvikkeista syventyä. Markettien edustoille mentiin jonottamaan jo aamuvarhaisella siltä varalta, että jonnekin tulisi tavaraa.

Hiljalleen niukkuus alkoi tuntua myös Leetsin elämässä.

Eläkkeelle jäätyään vuonna 2011 hän kävi vielä vuosia vanhalla työpaikallaan osa-aikaisesti palkatta vapaaehtoistöissä. Ensin syynä oli halu jatkaa kiinnostavia työtehtäviä ja yhteydenpito tutkimuslaitoksen työtovereihin, myöhemmin myös ruoka.

– Saimme instituutilla lämpimän ruuan. En syönyt töissä, vaan toin sen kotiin ja jaoin kahtia. Lisäsin joukkoon kevätsipulia, ja näin siitä riitti minulle kaksi ateriaa, hän sanoo.

Yksi lämmin ateria päivässä oli tyypillistä monissa venezuelalaisissa perheissä. YK:n mukaan noin 90 prosenttia venezuelalaisista elää köyhyydessä.

Koska pulaa oli myös autojen varaosista ja renkaista, Leets halusi säästää oman autonsa renkaita. Hän kävi Caracasin laitamilla sijaitsevassa tutkimuslaitoksessa vain joka toisena päivänä.

Ennen hän oli ahminut Caracasin teattereiden tarjontaa ja käynyt kuuntelemassa espanjalaisia flamencotähtiä ja argentiinalaisia tangotaitureita.

Loppuaikoina ei ollut varaa kuin silloin tällöin käydä elokuvissa.

Myös turvattomuus lisääntyi. Pimeän tullen kaduilla ei juuri liikuttu. Illallisten sijaan tuttavien kanssa kokoonnuttiin yhteen lounaalle päiväsaikaan.

Leets asui verrattain hyvällä Choaun alueella eikä kokenut oloaan kotikulmilla turvattomaksi.

Leetsiä auttoi myös, että hänellä oli lukuisilta ulkomaanmatkoiltaan tallessa Yhdysvaltain dollareita käteisenä. Niistä tuli kysyttyä valuuttaa maksuvälineenä, kun Venezuelan oman valuutan arvo oli huvennut hyperinflaatiossa lähes olemattomiin.

Miksi Leets sitten pysyi Venezuelassa näinkin pitkään?

– Tykkäsin olla siellä. Tykkäsin työpaikastani, ihmisistä. Minulla ei ollut mitään hätää, pärjäsin vähällä ruualla, hän naurahtaa.

Leetsin mukaan suurin osa venezuelalaisista on laihtunut 10–15 kiloa Maduron aikana. Maduron dieetti, kuten Venezuelassa sanotaan.

Lopulta hän myi autonsa ja asuntonsa "pilkkahintaan". Inflaation syömän ja 2,5 dollariin kutistuneen eläkkeensä hän ohjasi kollegalleen.

Sitten hän pakkasi matkalaukkunsa ja lensi kevyin kantamuksin Suomeen. Uusi koti löytyi Espoosta. Hän asettui äidiltään perimäänsä pieneen yksiöön.

Asioiden saaminen järjestykseen Suomessa on vielä kesken.

Venezuelasta hän kertoo kaipaavansa ihmisten ystävällisyyttä, toisten huomioimista ja pieniä kohteliaisuuden eleitä.

Suomessa hänen huomionsa on kiinnittynyt kadulla puhelimiaan tuijottaviin kulkijoihin, jotka tuntuvat kuin karttavan toisten katseita.

Aika tropiikissa muuttaa ihmistä, hän arvelee nyt.

– Ajattelen toisella tavalla, näen asioita toisella tavalla. Ihmisten spontaanius oli minun mieleeni, hän sanoo.

Tuttavilleen ulkomailla hän on kertonut muun muassa maailman nuorimmasta naispääministeristä ja naisvoittoisesta hallituksesta.

Venezuelan tapahtumia Leets seuraa aktiivisesti.

Huomenna sunnuntaina Venezuelan oppositiojohtoisen parlamentin on määrä äänestää, saako Juan Guaidó jatkaa puhemiehenä. Se ratkaisee, voiko hän jatkaa väliaikaisena presidenttinä.

Oppositiorintamassa on säröjä, mutta todennäköisesti Guaidó tulee valituksi. Parempaakaan vaihtoehtoa ei ole näköpiirissä.

Opposition riveistä Guaidóa on arvosteltu neuvotteluyrityksistä Maduron hallinnon kanssa. Arvostelijoiden mielestä varoja ryöstelevä ja huumeiden kauttakulkua salliva hallinto edustaa lähinnä järjestäytynyttä rikollisuutta eikä sen kanssa ole siksi syytä neuvotella.

On epäselvää, mitä Guaidó pystyy saamaan aikaan ilman hallinnolle pääosin uskollisena pysyneen armeijan tukea. Maduro on perustanut laillisen parlamentin rinnalle kansalliskokouksen, joka on vienyt toimivaltaa parlamentilta.

Guaidó on sanonut pyrkivänsä ensi töikseen uudistamaan Venezuelan vaalilautakuntaa, jotta vaalivilppi voitaisiin paremmin estää. Venezuelassa on määrä järjestää parlamenttivaalit viimeistään joulukuussa.

Olot Venezuelassa muuttuvat luultavasti vasta, kun laajat kansanjoukot todella alkavat kääntyä hallintoa vastaan, arvelee Leets.

Toistaiseksi Maduron hallinnolla on vielä kansansuosiota köyhien keskuudessa, muun muassa jakamansa ruoka-avun vuoksi.

Toisia auttavat ulkomailla olevat sukulaiset rahalähetyksin, ja kolmannet saavat apua Venezuelassa vähin äänin toimivilta järjestöiltä.

Pakotteet ovat kiristäneet tavallisten venezuelalaisten arkea. Toisaalta Maduro on hallinnon ahdingossa keventänyt talouden sääntelyä ja helpottanut tuontia. Caracasista on raportoitu, että marketteihin on saatu ruokaa ja päivittäistavaroita.

Humanitäärisen avun tarve on silti maassa yhä suuri.

Olipa Venezuelan suunta mikä hyvänsä, Leets ei usko enää palaavansa maahan.

– Toivottavasti elinaikanani tapahtuu jotain, että voisin näin kaukaa iloita. Vaikka tulisikin jonkinlainen vallanvaihdos, kestää vuosia saada maa taas kuntoon, hän tuumaa.

Jutussa on käytetty lähteenä myös Suomen entistä Venezuelan-suurlähettilästä ja tietokirjailijaa Mikko Pyhälää.

Lue myös:

Vain armeijan tuki pitää Venezuelan presidentti Nicolas Maduron vallassa

Ulkolinja: Venezuelan tie rikkaasta öljyvaltiosta humanitaariseksi katastrofiksi 20 vuodessa

Pikkuinen Säkylän kunta oli pakon edessä.

Kunnan omistama työterveysyhtiö oli myytävä tai sen olisi lopetettava tuottamasta palveluja paikallisten yritysten työntekijöille, koska hankintalain uudistus sitä vaati.

Lopulta tehtiin päätös: lounaissuomalainen kunta ilmoitti marraskuussa myyvänsä työterveysyhtiönsä yksityiselle terveyskonsernille Terveystalolle. Kaupassa siirtyy vuoden vaihteen tienoilla 1 700 kunnan työntekijän sekä paikallisten yritysten työntekijöiden työterveyshuolto.

– Emme olisi halunneet myydä työterveysyhtiötä, mutta ei ollut muuta järkevää vaihtoehtoa, harmittelee kunnan talous- ja hallintojohtaja Aino-Liisa Jalonen.

Myös moni muu kunta on viime vuosina luopunut työterveysyhtiöistään, ja Säkylän kauppa on niistä pienimmästä päästä.

Kuntatalous on ennätyksellisen huonossa hapessa. Tarja Myllärinen, Kuntaliitto

Yksityiset terveysjätit Mehiläinen ja Terveystalo ovat shoppailleet julkisia työterveysyhtiöitä ympäri Suomea: Seinäjoen Seimedi ja Vaasan Promedi siirtyivät Mehiläiselle. Kotka kuittasi miinusmerkkisen taseensa myymällä oman yhtiönsä pois.

Tampereen Pirtelle olisi ollut ottajia markkinoilla, mutta kaupunginhallitus päätti viime tipassa perua myynnin.

Säkylässä työterveyden yksityistäminen on otettu vastaan vaihtelevin tuntein. Yhtäältä ollaan iloisia, että iso konserni takaa ajan tasalla olevan hoidon. Toisaalta paikallisten yrittäjien keskuudessa kasvaa huoli siitä, että kahden toimijan ylivalta alalla voi vielä käydä kalliiksi palvelunostajille.

Rahapula ja lakimuutos ajavat kuntia myymään

Kunnat myyvät työterveysyhtiöitään pois rahapulassa, sanoo sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.

– Kuntatalous on ennätyksellisen huonossa hapessa, sanoo Myllärinen.

Toinen tärkeä syy on kesken oleva sote- ja maakuntauudistus, joka tulee toteutuessaan muuttamaan kuntien tehtäviä ja velvollisuuksia. Työterveysyhtiöiden omistaminen ei ole enää strategisesti tärkeää kunnalle. Eli rönsyt pois.

Säkylän tapauksessa taustalla ei ollut raha, vaan lakimuutos: Uusi hankintalaki rajoittaa julkisesti omistetun työterveydenhuollon markkinaehtoisen toiminnan osuutta enintään viiteen prosenttiin ja 500 000 euroon vuodessa. Säkylässä tämä raja ylittyi reilusti: työterveysyhtiön asiakkaista kaksi kolmasosaa on paikallisten yritysten työntekijöitä.

Lisäksi työterveyshuollon käyttämä ohjelmisto oli tulossa tiensä päähän vuoden vaihteessa ja sen päivittäminen olisi tarkoittanut kalliita investointeja.

Työterveys on luisumassa yksityisille konserneille

Työterveyshuolto keskittyy yhä vahvemmin kahdelle yksityiselle terveyskonsernille, Mehiläiselle ja Terveystalolle. Jos Mehiläisen kauppa Pihlajalinnasta toteutuu, työterveysasiakkaiden määrä nousee päälle puolen miljoonan henkilön. Terveystalolla on puolestaan noin 700 000 henkilöasiakasta työterveyshuollossa.

– Näillä kahdella on erittäin hallitseva asema, jos potentiaalisia työterveysasiakkaita on Suomessa 1,9 miljoonaa, sanoo ylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitokselta.

Yksityiset lääkärikeskukset ovat vallanneet nopeasti alaa työterveyshuollossa. Viime vuonna työterveyden henkilöasiakkaista jo yli 70 prosenttia hoidettiin yksityisillä lääkäriasemilla, kertoo Työterveyslaitoksen tuore selvitys. Vuonna 2015 osuus oli 58 prosenttia.

Säkylässä ollaan hieman huolissaan siitä, että työterveysala on keskittynyt kahden markkinaehtoisen terveyskonsernin käsiin. Kunnan talous- ja hallintojohtaja Aino-Liisa Jalosen mukaan paikallisten yrittäjien piirissä pelätään, että työterveyshuollon hinta nousee.

– Palvelunostajan näkökulmasta toki olisi miellyttävämpää, että markkinoilla olisi useampia tarjoajia, sanoo Jalonen.

Keskittymisessä nähdään hyviäkin puolia

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Timo Leino ei näe työterveyshuollon keskittymistä automaattisesti huonona asiana. Yksityiset terveysyritykset ovat panostaneet työterveyden kehittämiseen ja tuoneet sen nykypäivään digiratkaisuilla. Lisäksi työterveyshuoltoa ohjaa lainsäädäntö, joten aivan täysin vapaista markkinoista ei ole kyse.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen on samoilla linjoilla, mutta myöntää keskittymisessä olevan riskinsä.

– Jos seutukunnalla on vain yksi vahva kilpailija, voi se alkaa hilaamaan hintoja ylöspäin. Saattaa syntyä myyjän markkinat, sanoo Myllärinen.

Säkylässä ollaan toiveikkaita, että työterveyshuollon yksityistäminen oli loppujen lopuksi oikea ratkaisu. Talous- ja hallintojohtaja Jalonen pitää tervetulleena, että iso lääkäritalo tuo sopivaa tehokkuutta sekä nykyaikaisia palveluja.

– Aikaisemmin palvelu on pitkälti nojannut työterveyshoitajaan. Nyt hoito nopeutuu, kun ongelma saattaa ratketa jo puhelimessa tai chatissä. Siitä on varmasti kustannushyötyjä, sanoo Jalonen.

Lue lisää:

Hämäläinen työterveysyhtiö Työsyke Suomen Terveystalolle

Uutissuomalainen: Yksityisillä lääkäriasemilla jo yli 70 prosenttia työterveyshuollon henkilöasiakkaista

Mehiläinen kahmii itselleen työterveyspalveluita – kaupassa siirtyvät Pohjola Terveyden 19 000 asiakasta

HS.fi: Miksi minä pääsen valittamaan nuhaani lääkärille mutta työtön monisairas ei? Suomessa on kahden kastin potilaita, ja se on suuri häpeä