Pitkä ja vaikea kiista on ohi: Sekä Teollisuusliitto että Teknologiateollisuus ovat hyväksyneet uuden työehtosopimuksen. Yhteinen sävel löytyi jo perjantaina, tänään osapuolten hallitukset ilmoittivat lopulliset päätöksensä.

Teollisuusliiton hallitus äänesti asiasta, ja selvä enemmistö oli hyväksymisen kannalla. Teknologiateollisuuden osalta päätös oli yksimielinen.

Uusi työehtosopimus kestää kaksi vuotta ja koskee yli 90 000:ta työntekijää vientiteollisuudessa.

Teollisuusliitto ilmoitti päätöksestään ensimmäisenä. Liiton puheenjohtaja Riku Aalto ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen kertovat, että keskeinen neuvottelukohde ovat olleet työajat, kiky-tuntien ja 24 tunnin työajan poistuminen.

Etenkin loppuvaiheessa kiistakapulaksi nousi kuitenkin työaikojen sijaan palkankorotukset. Kun kiistaa jouduttiin ratkomaan valtakunnansovittelijan toimistolla, oli työntekijä- ja työnantajapuolen näkemyserojen välillä syvä railo.

Nyt palkankorotukset riittävät

Nyt sovitut palkankorotukset ovat Aallon mukaan riittävät. Kaikkiaan korotusta on tulossa 3,3 prosenttia kahden vuoden aikana. Aallon mukaan se kattaa inflaatiotason ja parantaa myös hieman jäsenten ostovoimaa.

Ensimmäiselle vuodelle on sovittu 1,3 %:n yleiskorotus, mikäli yksittäisissä yrityksissä ei olla jo päästy paikalliseen sopimukseen. Toisen vuoden osalta yleiskorotus on 1,4 %. Lisäksi toisena vuonna tulee Aallon mukaan 0,6 %:n yrityskohtainen erä. Kaikkiaan korotuksia tulee toisen vuoden osalta 2 %.

Aallon mukaan nyt syntynyt sopu palkankorotuksista on huomattavasti parempi kuin valtakunnansovittelijan aiemmin esittämä ehdotus. Teollisuusliitto ei hyväksynyt ehdotusta, koska liiton mukaan ehdotetut korotukset eivät olisi riittäneet ostovoiman takaamiseen.

– Meidän (nyt syntyneessä) neuvottelutuloksessa on lähes prosentin parempi palkankorotus kuin sovittelijan pöydässä (esitetyssä ehdotuksessa). Tämä on merkittävästi parempi, Aalto sanoo.

Kiista on ollut pitkä, ja valtakunnansovittelija laati kahdesti eri sopimusehdotukset. Niiden avulla ei yhteisymmärrystä löytynyt.

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen toteaa nyt, että osapuolten kahdestaan neuvoteltu yhteisymmärrys on tärkeä merkki työmarkkinoilla.

– Uskon, että molemmilla oli tahtotila näyttää, että neuvottelujärjestelmä ja työmarkkinajärjestelmä toimii. Uskon, että sillä on suuri merkitys.

Helle: "Ei ihanteellinen ratkaisu"

Työnantajaa edustava Teknologiateollisuus on myös hyväksynyt neuvottelutuloksen, vaikkei se täysin mieluisa ollut.

– Tämä ei ole ihanteellinen ratkaisu, mutta sen kanssa voidaan elää, toteaa Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle.

– Neuvotteluprosessi on ollut pitkä ja vaikea, ja yllä on koko ajan leijunut uhka uusista työtaisteluista. Tämä on nyt paras ratkaisu, jonka pystyimme neuvotteluissa saamaan, Helle jatkaa.

Teknologiateollisuuden tärkein tavoite neuvotteluissa oli Suomen viennin kustannuskilpailukyvyn parantaminen. Helle toteaa, ettei nyt syntynyt sopimus paranna kilpailukykyä, muttei myöskään sitä heikennä. Hänen mukaan paljon onkin tulevaisuudessa kiinni siitä, miten yritykset pystyvät lisäämään mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen ja sitä kautta lisäämään tuottavuutta.

"Hallituksen paineet työllisyystavoitteesta kasvavat"

Myöskään työllisyyden kannalta Helle ei näe ratkaisua ihanteellisena.

– Ilman muuta ratkaisu ei ole ihanteellinen Suomen työllisyyden kannalta, mutta neuvotteluissa ollaan aina valintatilanteessa. Jos sopua ei olisi syntynyt, mikä olisi vaihtoehto? Suomella ei ole varaa uusiin työmarkkinahäiriöihin.

– Varmasti käy niin, että paineet maan hallitukselle työtavoitteiden täyttämisen osalta kasvavat entisestään. Jos työmarkkinaratkaisu olisi ollut työllisyyden kannalta parempi, se olisi hellittänyt hallituksen paineita. Nyt käy päinvastoin.

Teknologiateollisuuden alalla oli Helteen mukaan erillinen sopimus kiky-tunteihin liittyen, jonka mukana kiky-tunnit päättyivät Helteen mukaan jo vuodenvaihteessa.

– Se, että kikyt poistuivat, ei tarkoita sitä, että ne poistuvat muissa sopimuksissa, joissa ne ovat pysyvät. Teknologiateollisuudessa on ollut erilainen järjestely.

Syntynyt sopimus heijastuu tulevalla työmarkkinakierroksella myös muiden alojen tes-neuvotteluihin.

Helle näkee, että työmarkkinakierrokselle nyt syntynyt sopimus on merkittävä, kun kyse on palkankorotuksista.

– Me lähdemme siitä, että on syntynyt päänavausratkaisu. Muidenkin alojen kustannusvaikutus on syytä sopia niin, ettei se ylitä tätä ratkaisua.

Lue myös:

Katso suorana: Syntyykö vientialan työehtosopimus? Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton hallinnot koolla

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto jatkavat neuvotteluja huomenna aamulla – sopua yritetään nyt ilman valtakunnansovittelijaa

Sähköliiton puheenjohtaja lakkojen pitkittymisestä: "On kaivauduttu juoksuhautoihin" – mistä kiistassa on kyse?

Analyysi: Palkkakierroksen tärkein sopimus on vaikeassa umpisolmussa – molemmat osapuolet tehneet linjauksia, joista on vaikea perääntyä kunnialla

Pekka Seppäsen kolumni: Ennen vanhaan työpaikoilla oli työntekijöitä, nyt työntekijöistä on tullut osaajia, moniosaajia ja tiimiläisiä

Kun keksii vanhalle asialle uuden nimen, voi laskuttaa enemmän. Siksi yrityksissä käytetään hassuja ja hämääviä sanoja, kirjoittaa Pekka Seppänen.

Äärioikeistotutkija näkee nykyajassa merkkejä 1930-luvulta – "Vietetään tammisunnuntaita ja käydään Eugen Schaumanin haudalla kuin elettäisiin taas valkoisessa Suomessa"

Kiitetyn Villi Itä -kirjan tekijällä Oula Silvennoisella on kokemusta someraivosta. Hän on käsitellyt tutkimuksissaan Suomen suhdetta natsien juutalaisvainoihin, 1920- ja 1930-lukujen kotoperäistä fasismia, Suur-Suomi-haaveilijoita ja sen ilmentymää, rumaksi paljastuvia heimosotia. Ja hän oli mukana myös tiputtamassa sotasankari Lauri Törniä jalustaltaan. Historoitisja ei erikseen kohuja kaipaa, mutta muistuttaa että "jos vaikenet siksi, ettet halua päällesi skeidamyrskyä, ne ovat päässeet tavoitteeseensa".

Kipukroonikkona 47 vuotta: rattijuopon runnomaksi 16-vuotiaana joutunut Arja Pekkala-Matikainen kokeili kymmeniä lääkkeitä ennen kuin löysi oikean

Koko elämän kestävä kipu saattaa syntyä esimerkiksi tapaturmaisesti, kuten kävi Arja Pekkala-Matikaiselle. Yli miljoona suomalaista kärsii kroonisesta eli yli kolme kuukautta kestäneestä kivusta. Heistä arviolta 300 000:lla tuskat ovat erittäin kovia.

Analyysi: Cats-musikaalin elokuvaversiosta odotettiin suurta hittiä – Näistä syistä siitä tulikin valtava floppi

Cats-elokuvasta piti tulla menestys. Se on ymmärrettävää, sillä vuonna 1981 ensi-iltansa saanut rakastettu teatterimusikaali on tuottanut yli neljä miljardia dollaria. Broadwayn jättimenestyksen filmatisointi ei ole kuitenkaan saamansa maineen veroinen, kirjoittaa elokuvatoimittaja Janne Sundqvist.

Poliisi tutkii röyhkeää temppua: Juha Tapiona esiintynyt huijari lähestyi fania ja pyysi 10 000:ta euroa – vain pankin väliintulo esti huijauksen

Rikoskomisario Hannu Kortelainen tutkii uudenlaisia artistipetoksia, joissa on käytetty hyväksi tunnettuja suomalaisia laulajia. Heille luotiin valeprofiilit, joiden avulla faneilta pyydettiin rahaa. Mitä sitten tapahtui?

Poliisi saa yhä enemmän ilmoituksia seksuaalirikoksista, mutta nuoriin ja aikuisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta ei ole viime vuosina yleistynyt. Tuoreimman rikosuhritutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaista suomalaisista puolitoista prosenttia joutui vuonna 2018 seksuaalisen väkivallan tai sen yrityksen kohteeksi.

Edellisessä, vuoden 2016 kokemuksia mitanneessa tutkimuksessa osuus oli sama. Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden osuus on pysynyt yhden ja puolentoista prosentin välillä vuodesta 2012.

Naiset joutuvat miehiä useammin seksuaalisen väkivallan tai sen yrityksen uhriksi. Vuonna 2018 seksuaalisen väkivallan kokemuksia oli naisista 2,4 prosentilla, miehistä 0,6 prosentilla.

Seksuaalinen väkivalta oli yleisintä nuorimmassa ryhmässä eli 15–24-vuotiailla. Heistä 3,7 prosenttia kertoi seksuaalisesta väkivallasta tai sen yrityksestä.

Kansallisen rikosuhritutkimuksen tulokset on julkaistu loppuvuodesta Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) katsauksessa. Kyselyyn vastasi vuonna 2018 noin 5 500 Suomessa vakituisesti asuvaa 15–74-vuotiasta.

Rikosilmoitusten määrässä selkeä kasvu

Vaikka koetun seksuaalisen väkivallan määrä on pysynyt vakaana, ilmoitusten määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Poliisin tietoon tulleiden raiskausrikosten määrässä on ollut selkeä kasvu 2010-luvulla.

Esimerkiksi kun vuonna 2014 raiskauksia ja törkeitä raiskauksia sekä niiden yrityksiä tuli poliisin tietoon 940, vuonna 2018 määrä oli noin 1 400. Viime vuoden tammi–marraskuussa ilmoituksia oli noin 1 360.

Ilmoitusten lisääntymistä selittää tutkimusten mukaan ilmoitusalttius ja poliisitutkinnan tehostuminen. Raiskauksia ei siis välttämättä tapahdu enemmän, vaan niistä vain ilmoitetaan aiempaa useammin.

Poliisihallituksen tilastot perustuvat poliisin rikosilmoitusjärjestelmään. Mukana ovat ne tapaukset, joissa uhri on tiedossa.

Yhä harvempi hyväksikäyttö jää piiloon

Viranomaisten tietoon tulleiden lapsiin kohdistuneiden hyväksikäyttöjen lisääntymisestä on viime vuosina uutisoitu paljon.

Hyväksikäyttöjä, törkeitä hyväksikäyttöjä ja niiden yrityksiä tuli vuonna 2014 poliisin tietoon noin 1 400. Viime vuoden marraskuun loppuun mennessä ilmoituksia oli kirjattu lähes 1 600.

Kasvua ilmoitusmäärissä on havaittavissa erityisesti pitkällä aikavälillä. Vuodesta 1980 vuoteen 2016 ilmoitusten määrä on kuusin–kahdeksankertaistunut, kertoo Krimon tutkimus.

Viimeisin, vuoden 2013 lapsiuhritutkimus ei kuitenkaan tue sitä, että lasten seksuaalinen hyväksikäyttö olisi lisääntynyt. Sen sijaan se on 1980-luvun lopulta lähtien vähentynyt.

Vuonna 1988 seksuaalisesta hyväksikäytöstä kertoi yhdeksäsluokkalaisista tytöistä 14 prosenttia ja pojista viisi prosenttia. Vuonna 2013 hyväksikäytön uhriksi kertoi joutuneensa tytöistä enää neljä prosenttia ja pojista yksi prosentti.

Lapsiuhritutkimuksen mukaan hyväksikäyttöjen sijaan on lisääntynyt tapausten ilmitulo, mikä johtuu viranomaiskontrollin ja kiinnijäämisriskin lisääntymisestä.

Seksuaalirikostilastoja julkaisevat viranomaiset muistuttavat, että tilastoitujen rikosten määriin voi vaikuttaa moni asia. Valtaosa seksuaalirikollisuudesta on piilorikollisuutta, eli siitä ei ilmoiteta lainkaan. Seksuaalirikosten todellista määrää on vaikea selvittää.

Iranissa kenraali Qassem Suleimanin täksi päiväksi suunniteltu hautajaiskulkue maan pääkaupungissa Teheranissa on peruttu. Perumisen syynä on se, että Irakin toiseksi suurimmassa kaupungissa Mashhadissa kulkueeseen otti osaa satojatuhansia ihmisiä, minkä vuoksi se viivästyi.

Viranomaiset kehottavat ihmisiä ottamaan hautajaiskulkueen sijasta osaa Teheranin yliopistolla huomenna järjestettävään seremoniaan.

Aiemmin päivällä tuhannet ihmiset osallistuivat muistotilaisuuteen Ahvazin kaupungissa, jonne Suleimanin ruumis oli kuljetetu Irakista. Kunniakaarti ja armeijan soittokunta ottivat arkun vastaan Ahvazin lentokentällä.

Iranin valtiontelevision lähetyksessä tuhannet mustiin pukeutuneet surijat tungeksivat kaupungin kaduilla. Surijoilla oli mukanaan kuvia surmatusta kenraalista. Väkijoukosta kuului "Kuolema Amerikalle" -iskulauseita.

Suleimania on pidetty Iranissa yhtenä 1980-luvun Irakin-vastaisen sodan sankarina. Hän johti vallankumouskaartin Lähi-idän operaatioita.

Vainaja kuljetetaan myös Qomin pyhään kaupunkiin muistotilaisuutta varten. Suleiman haudataan kotikaupunkiinsa Kermaniin tiistaina.

Iran on vannonut kostavansa Yhdysvaltain iskun. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi Yhdysvaltojen olevan valmis iskemään iranilaisiin kohteisiin, mikäli Iran hyökkää Yhdysvaltain kansalaisia tai Yhdysvalloille kuuluvaa omaisuutta vastaan.

Eräät asiantuntijat ovat arvioineet, että Iranin mahdolliset kostotoimet saattavat tulla kolmen päivän suruajan päätyttyä.

Iskussa sai surmansa kaikkiaan kahdeksan henkilöä. Suleimanin lisäksi surmattujen joukossa oli viisi muuta vallankumouskaartin jäsentä.

Viime vuoden parhaita elokuvia ja tv-sarjoja palkitaan Los Angelesissa Golden Globe -gaalassa, joka alkaa yöllä klo 3 Suomen aikaa. Palkinnot jakaa Yhdysvalloissa asuvista ulkomaisista toimittajista koostuva Hollywood Foreign Press Association jo 77. kertaa.

Tällä kertaa eniten ehdokkuuksia on kerännyt Noah Baumbachin elokuva Marriage Story, joka on ehdolla kuuden palkinnon saajaksi.

Viiteen ehdokkuuteen ovat yltäneet puolestaan Martin Scorcesen The Irishman ja Quentin Tarantinon Once Upon a Time in Hollywood.

Kaikki palkintoehdokkaat voi lukea täältä.

Golden Globe -palkintoja on pidetty suunnannäyttäjinä myöhemmin jaettaville Oscareille. Tänä vuonna voittajilla arvellaan olevan vähän vaikutusta varsinaiseen Oscar-kisaan, sillä elokuva-akatemian jäsenet ovat voineet äänestää voittajista jo ennen Golden Globe -gaalaa.

Ennakkoarviot kuvan jälkeen.

Ennakkoarviot tärkeimmissä kategorioissa:

Tällä kertaa Golden Globe -palkintojen saajien ennakoiminen on ollut hankalaa monessa kategoriassa. Viime vuodelta löytyy monia hyviä elokuvia ja roolisuorituksia, mutta tyylilajit ovat kaukana toisistaan.

Palkintoja kärkkyvien etuna Golden Globeissa on se, että pystejä jaetaan erikseen draamaelokuville sekä komedia- ja musikaalielokuville.

Ennakkoarviot pohjautuvat The New York Timesin, Vanity Fairin ja IndieWiren artikkeleihin.

Paras draamaelokuva

1917

Irishman

Joker

Marriage Story

Kaksi paavia

Ennustus: Ennakkosuosikit palkinnon saajaksi ovat Martin Scorsesen The Irishman sekä Noah Baumachin Marriage Story. Yllätysvoittaja voi olla myös Todd Phillipsin Joker.

Paras musikaali- tai komediaelokuva

Dolemite is my Name

Jojo Rabbit

Veitset esiin – kaikki ovat epäiltyjä

Once Upon a Time in Hollywood

Rocketman

Ennustus: Komediaelokuvan palkinnon povataan menevän Quentin Tarantinon Once Upon a Time in Hollywood -elokuvalle.

Paras miespääosa draamaelokuvassa

Christian Bale, Ford v. Ferrari

Antonio Banderas, Kärsimys ja kunnia

Adam Driver, Marriage Story

Joaquin Phoenix, Joker

Jonathan Pryce, Kaksi paavia

Ennustus: Parhaan miespääosan palkinnosta draamaelokuvassa tulee tiukka kamppailu Joaquin Phoenixin ja Adam Driverin välillä.

Paras miespääosa musikaali- tai komediaelokuvassa

Daniel Craig, Veitset esiin – kaikki ovat epäiltyjä

Roman Griffin Davis, Jojo Rabbit

Leonardo DiCaprio, Once Upon a Time in Hollywood

Taron Egerton, Rocketman

Eddie Murphy, Dolemite Is My Name

Ennustus: Komediaelokuvien palkinnon uskotaan menevän joko Leonardo DiCapriolle tai Eddie Murphylle.

Paras naispääosa draamaelokuvassa

Cynthio Erivo, Harriet

Scarlett Johansson, Marriage Story

Saoirse Ronan, Little Women

Charlize Theron, Bombshell

Renée Zellweger, Judy

Ennustus: Renée Zellwegerin arvellaan voittavan palkinnon elokuvasta Judy, jossa hän esittää laulaja-näyttelijä Judy Garlandia.

Paras naispääosa musikaali- tai komediaelokuvassa

Awkwafina, The Farewell

Ana de Armas, Veitset esiin – kaikki ovat epäiltyjä

Beanie Feldstein, Booksmart

Emma Thompson, Late Night

Cate Blanchett, Missä olet, Bernadette

Ennustus: Komediaelokuvissa vahvoilla voittajaksi on Crazy Rich Asians -sarjasta tunnettu Awkwafina elokuvasta The Farewell.

Paras ohjaus

Bong Joon-ho, Parasite

Sam Mendes, 1917

Quentin Tarantino, Once Upon a Time in Hollywood

Martin Scorsese, The Irishman

Todd Phillips, Joker

Ennustus: Vahvin ennakkosuosikki voittajaksi on eteläkorealainen Bong Joon-hon elokuvalla Parasite, joka voitti viime keväänä Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnon Kultaisen palmun. Elokuvan uskotaan saavan myös parhaan vieraskielisen elokuvan palkinnon.

Paras käsikirjoitus

Marriage Story

Parasite

The Two Popes

Once Upon a Time in Hollywood

The Irishman

Ennustus: Palkinnon voittajaksi arvellaan Quentin Tarantinoa elokuvasta Once Upon a Time in Hollywood. Kovana vastuksena pidetään Noah Baumbachia, joka on käsikirjoittanut Marriage Storyn.

Golden Globe -gaalassa palkitaan myös parhaita tv-sarjoja. Voittajiksi povattaan sarjoja Chernobyl ja The Crown, jotka molemmat ovat ehdolla neljän palkinnon saajaksi.

Pyri tekemään asioita, jotka tuottavat sinulle iloa.

Älä ole ilkeä muille.

Anssi Kela sai joskus nuorelta tytöltä kirjeen, jossa tämä pyysi artistilta elämänohjeita. Kela tuumi ensin, että kuka hän on ketään neuvomaan, mutta päätti lopulta vastata.

Tekstiä syntyi monta sivua. Sitten hän pyyhki turhat pois.

Jäljelle jäi kaksi lausetta.

Niihin tiivistyy Anssi Kelan elämäkertakonsertti ja Kelan missio taiteilijana.

Kaikki tiet vievät Nummelaan

Nämä kadut kaupungin, huvilat ja puutarhat

Kävelytän koiraa ja mieleen palaa vuodet parhaimmat

Anssi Kelan kevättalvella jatkuva elämäkertakiertue alkaa joulunalusviikolla kutsuvieraskonsertilla helsinkiläisessä elokuvateatteri Bio Rexissä.

Ensimmäiset sävelet tunnistaisi luultavasti valtaosa suomalaisista.

Yli kaksi tuntia kestävän, läpikäsikirjoitetun konsertin dramaturgia rakentuu Nummela-kappaleen säkeistöjen varaan. Ne limittyvät muihin lauluihin uran varrelta, ja laulut limittyvät kertomuksiin Kelan elämästä.

– Tarinat johtavat biiseihin, ja biisit tarinoihin. Siitä syntyy kaari, joka kertoo jotain siitä, miten minusta tuli minä, Kela summaa konserttien idean seuraavana päivänä tehtävässä haastattelussa.

Kelan oikeastaan piti tehdä mies ja kitara -tyyppinen, intiimi konserttikiertue. Sitten homma "jotenkin eskaloitui".

Mun täytyy kävellä näin on laulaja-lauluntekijän elämän toistaiseksi suurin tuotanto. Sen parissa työskentelee enemmän väkeä kuin esimerkiksi Kelan muutaman vuoden takaisessa jäähallikonsertissa.

Elämäkertakonsertti on etäisesti sukua Nick Caven keskustelukiertueelle ja Bruce Springsteenin musiikilliselle turinoinnille Broadway-teatterissa, mutta silti ihan omanlaisensa.

– Vähän kaikki on jo nähty, mutta ei ihan tällaista vielä.

“Säälin ihmisiä, jotka eivät osaa nauraa itselleen”

Ennen konserttikiertuetta Anssi Kela kertoi Facebook-tilillään tuntevansa harvinaista rimakauhua.

Opeteltavaa oli hirveän paljon: puhuttavaa tekstiä, uusia sovituksia vanhoista lauluista ja uusien härveleiden käyttöä.

Kela esiintyy Mun täytyy kävellä näin -elämäkertakonserteissaan yksin ja luo taustat livenä kitaran ja laulun kertaavilla luuppereilla. Niiden käytössä hän ei ole vielä aivan rutinoinut.

Kutsuvieraiden edessä piti ottaa pari juttua uusiksi.

Sekä yleisö että artisti itse suhtautuivat satunnaiseen kangerteluun lämpimällä huumorilla. Kelan mukaan se on perusmenoa hänen keikoillaan. Usein hän unohtaa esimerkiksi laulujensa sanat.

– Mä melkein nauran makeimmin silloin kun olen itse tyrinyt. Kun mulle nauretaan, nauran yleensä itse eniten.

Kelan mielestä kenenkään ei kannattaisi ottaa itseään kamalan vakavasti.

– Tavallaan säälin ihmisiä, jotka eivät osaa nauraa itselleen. Sellaisten tyyppien kanssa on vähän vaikea operoida. Itselleen nauraminen on mun mielestä aika perusjuttu, joka jokaisen pitäisi hallita.

Nuorempana Kela arvelee kykynsä itseironiaan olleen niukempaa. Lihas on kehittynyt, kun uran nousujen ja laskujen myötä on pitänyt oppia olemaan armollinen itselleen.

Kela on päätellyt, että on viisainta vain uskoa siihen, mitä tekee.

– Ei musaa voi tehdä niin, että kuuntelisi Spotifyn top-50 -listalta mikä on nyt suosittua. Ei ole mahdollista peesailla. Onneksi on sen verran kilsoja takana, että alkaa luottaa siihen, että on jo rakentanut jotain pysyvää.

Kiltteys ei vaadi kohtuuttomia

Anssi Kela tietää, että ei kerää ääniä Suomen seksikkäin mies -äänestyksissä. Anssi Kelasta puuttuu tyhjä uho ja vaaran tuntu. Anssi Kela ei tunne mitään tarvetta olla alfauros.

Hän ei syö lihaa, ei polta tupakkaa, eikä käytä alkoholia tai muita päihteitä. Kela ei juo edes kahvia.

Karkkia sentään kuluu.

Kela ei ole koskaan viihtynyt mieskööreissä, joissa retostellaan tunkkaiseen tyyliin seksisaavutuksilla. Kelan on luontevaa keskustella, käydä lounaalla ja elokuvissa ystäväpiiriinsä kuuluvien naisten kanssa.

– Tiedän miehiä, jotka eivät hengaa koskaan mimmien kanssa ehkä omaa puolisoa lukuunottamatta. Ehkä se osin selittää tiettyihin äijäporukoihin tiivistyvää tulehtunutta menoa, jossa kerskutaan kaadoilla. Mun on aina ollut vaikea olla sellaisissa tilanteissa, en ymmärrä sitä skeneä yhtään.

Kela on kiltti.

Jotenkin se tuntuu vallankumoukselliselta näinä aikoina.

Kela sanoo haluavansa tuoda iloa ja edes jonkinlaista valoa ihmisille. Ajatus ei ole syttynyt salaman lailla, vaan rakentunut ajan kanssa.

Vaikka Kelan laulujen tarinat ovat toisinaan melankolisia ja niiden ihmiskohtalot usein synkkiä, hän haluaa tarjota kuulijoilleen lohtua ja lempeyttä.

– Tuntuisi tyhmältä sanoa, että on positiivisuuden tuoja, koska siinä on vääränlainen klangi. Siitä tulee vaikutelma, että olisi joka paikassa valkaistu hymy esillä.

Kiltteys on valinta, jonka jokainen voi tehdä joka päivä, Kela huomauttaa. Se ei vaadi kohtuuttomia ponnisteluja.

– Joka päivä voi päättää, millä asenteella suhtautuu muihin, ja että pitää ihmisiä ihmisinä. Kun ostaa ärrältä kahvin, voi valita, murahteleeko kassalle vai asioiko hyvällä fiiliksellä.

Kela kertoo esimerkin vuosien takaisesta taksimatkasta.

Matkan varrella ei montaa sanaa kuskin kanssa vaihdettu. Kun tuli maksun aika, kaivoi kuljettaja hanskalokerosta karkkipussin ja kehotti laittamaan suun makeaksi. Hänellä oli tapana tarjota karkkia matkustajille.

– Totta kai mulle makean ystävänä maistui. Se oli hyvä esimerkki siitä, miten pienillä päätöksillä voi jakaa paljon iloa ja hyvää fiilistä ympärilleen. Noin pieni ele, ja muistan sen vieläkin. En tajua, miksei me tehtäisi useammin niin.

Musiikki on matkakumppani, ei elinehto

Me silloin kavereiden kanssa tämä puisto vallattiin

Meidän mopot kulki kahtasataa, tuon sillan kaiteilla käveltiin

Kela käy elämäkertakonsertissa läpi teini-iän hurjat temput, ensi-ihastukset, isänsä kuoleman ja lähes kohtalokkaaksi koituneen formulaonnettomuutensa.

Yleisölle selviää esimerkiksi se, että Nummela-kappaleessa Kela laski ikänsä väärin, ja kyllä, poikajoukko oikeasti tiesi, miten koko kylän valot saatiin sammuksiin.

En kuolisi ilman musiikkia. Kuolisin ilman ruokaa. Anssi Kela

Yksityiselämäänsä tavallisesti tarkkaan varjeleva artisti raottaa poikkeuksellisesti myös avioeroaan ja suhdettaan isyyteen.

Kela kertoo yleisölle arvelevansa, että heillä on muitakin suosikkiartisteja. Kotona hän on sen sijaan maailman ainoa isi. Haastattelussa hän toteaa vielä vahvemmin, ettei musiikki ole hänelle henki ja elämä.

– On tärkeätä, että on muutakin kuin duuni ja musiikki. Musiikki on matkakumppani, joka varmasti kulkee mukana hautaan asti, mutta en mä kuolisi ilman sitä. Kuolisin ilman ruokaa, Kela sanoo ja nauraa päälle.

Narauttamalla yksityisyytensä ovea Kela halusi palkita erityisesti vannoutuneimmat kuulijansa.

– Tiedän, että mulla on sellaisia hardcorefaneja, jotka ovat lukeneet kaikki mahdolliset haastattelut. En halunnut, että jengi tulee konsertteihin, ja on että okei: taas toi horisee samat jutut, jotka on luettu sadassa haastattelussa.

“On tärkeämpiäkin asioita kuin Anssi Kelan ura”

Löysin elämäni naisen ja me yhteen muutettiin

Olin kakskytviis kun sanoin: "Please, eikö mentäis naimisiin?"

Anssi Kelalla on ollut elämässään kaksi pitkää parisuhdetta.

Se, josta hän kirjoitti kolmekymppisenä Nummelassa, päätyi eroon 17 vuotta sitten.

Lehtijuttujen perusteella olisi voinut kuvitella, että suomirokin puhtoisena partiopoikana pidetty artisti oli pettänyt koko kansan.

Moni olisi voinut katkeroitua, mutta Kelasta tuli ryöpytyksen seurauksena ainoastaan entistä tarkempi yksityisyydestään.

– Siinä valossa on mulle iso askel, että päästän nyt ihmiset näkemään enemmän yksityistä kuin ennen. Ei se silti tarkoita, että alkaisin antaa parisuhdehaastatteluja. Jatkossakin päätän itse, minkä verran itsestäni paljastan.

Anssi Kelaa ei kuitenkaan pelota laittaa itseään alttiiksi silloin, kun hän ottaa näkyvästi kantaa tärkeinä pitämiinsä epäkohtiin. Kela on esimerkiksi vastustanut rasismia, puolustanut pakolaisten auttamista ja esiintynyt ilmastomarssilla.

Kaikki eivät siitä tykkää.

Kevyimmissä palautteissa Kelaa kehotetaan heittämään kitaransa nuotioon, karmeimmissa hänet uhataan tappaa.

– Aina, kun tekee ulostuloja mieltä kuohuttavista asioista, tulee kommentteja, joissa kerrotaan, että nyt lensivät Kelan levyt roskiin. En ole nähnyt yhtään kuvaa siitä roskiksesta, enkä usko, että niitä levyjä koskaan on ollutkaan.

Kelaa huvittaa se, että jotkut hänen aktivismistaan suivaantuneet epäilevät hänen ottavan asioihin kantaa vain saadakseen nostetta uralleen.

– Jos ajattelisi vain sitä, mikä on uran kannalta järkevää, niin ei koskaan kannattaisi sohia muurahaispesiä. Maailmassa on kuitenkin tärkeämpiäkin asioita kuin Anssi Kelan ura. Jos minulla on artistina edes pienessä mittakaavassa mahdollisuus vaikuttaa niihin tärkeämpiin asioihin, niin teen sen.

Nuori polvi tekee Nummelalle kunniaa

Koiran kanssa joskus myöhään harjulle me kiivetään

Ja sieltä käsin katsellaan nukkuvaa Nummelaa

Anssi Kela koputteli menestyksen ovelle jo vuonna 1993 Rockin SM-kisat voittaneella Pekka ja Susi -yhtyeellään. Suuri yleisö ei kuitenkaan innostunut.

Soololevy Nummela vuonna 2001 sen sijaan räjäytti pankin. Se on edelleen, lähes parikymmentä vuotta myöhemmin, Suomen kautta aikojen 13. myydyin albumi.

Vaikka Nummela ei ole ikinä yltänyt kriitikoiden parhaat levyt -listoille, sillä on pysyvä paikka yleisön sydämissä. Albumi on jatkanut elämäänsä myös niiden kuulijoiden parissa, jotka olivat levyn julkaisun aikaan tuskin edes syntyneet.

Kelaa pyydetään usein opiskelijabileisiin soittamaan Mikan faijan BMW, Kaksi sisarta ja Puistossa.

Parikymppinen Ida Paul ja kolmekymppinen Kalle Lindroth julkaisivat hiljattain dueton Vuonna nolla, jossa “lauletaan Nummelaa liian kovaa”.

– Muhun liittyen on ollut selvästi viime vuosina käynnissä tietty nostalgiabuumi. Nummela oli aikanaan niin iso juttu, että se ylitti sukupolvien väliset kuilut. Se oli iso myös lasten keskuudessa, mitä en ole koskaan tajunnut.

Kela kuuli Nummelan huippuvuosien aikaan jatkuvasti vanhemmilta, miten heidän taaperonsa ei vielä juuri puhu, mutta osaa laulaa levyn kannesta kanteen.

– Nyt ne lapset ovat parikymppisiä ja pääsevät baareihin ja keikoille. Opiskelijabileissä on niitäkin, jotka eivät ole edes syntyneet vielä kun levy julkaistiin. Aina uudet tyypit ovat löytäneet sen itse.

Itse ei voi päättää, mistä muistetaan

Marjaruoka sulattaapi muuta ruokaa.

Bio Rexin yleisöä naurattaa kasku, jonka Anssi Kela kertoo bändikaverinsa mummosta. Isoäiti oli tuputtanut mahat täynnä oleville soittajapojille jälkiruuaksi kiisseliä lauseella, joka jäi elämään myös mummon kuoltua. Se summaa hyvin, miten kukaan ei voi itse päättää, mistä jää historiaan.

Kela ei voi tehdä yhtään keikkaa ilman, että joutuisi soittamaan Nummelan.

Tässä kohtaa Kela oikaisee toimittajaa. Hän saa soittaa, ei joudu soittamaan.

– On suuri ilo, että on pystynyt luomaan urallaan jotain, mikä on osoittautunut noin pysyväksi ja merkinnyt niin monelle sukupolvelle niin paljon.

Kun Kela kirjoitti Nummela-kappaleen, hän uskoi, että olisi ainoa ihminen, joka sen ikinä kuulee.

– Se oli oikeastaan hetkessä paperille kaatamani oksennus, nopeimmin koskaan kirjoittamani laulu. Kun olin tehnyt sen biisin, olin varma, ettei se koskaan kiinnostaisi ketään – kuka haluaisi kuunnella, miten kolmekymppinen mies horisee omasta elämästään.

Mun unelma on olla joskus kuin Popeda Anssi Kela

Yksityisestä tulikin yleistä.

– Luulin laulua kirjottaessani, että nämä asiat ovat tapahtuneet vain minulle, mutta ne ovat tapahtuneet myös tuhansille muille. Vaikka laulan Nummelasta, niin Suomi on täynnä nummeloita. Ihmiset löytävät laulusta jokaisen pikkukaupungin, jossa ovat ikinä hengailleet, ja itsensä sen harjulta kävelemästä.

Anssi Kela on hyväksynyt sen, että Nummela on se, mistä hänet tullaan muistamaan.

– Olen tehnyt paljon musiikkia sen jälkeen, ja parempia levyjä sen jälkeen, mutta ei se mua haittaa.

Vaikka Kela tietää olevansa monille “se Nummela-tyyppi”, hän toivoo tulevien vuosikymmenten muuttavan käsitystä.

– Kun tässä vielä jaksaa jauhaa musahommia, niin toivon, että joskus mua muistettaisiin vähän kuin Popedaa. Siinä ei muistella tiettyä levyä tai aikakautta, vaan se on Popeda ja sen pitkä ura. Mun unelma on olla joskus kuin Popeda.

Bio Rexin konsertin päättyessä supersankari Kelastinen poistuu 1980-luvun kellariksi somistetulta näyttämöltä valoon.

Talviselle kadulle purkautuvalla yleisöllä on pörröinen ja lämmin olo.

Lauantaista tuli ennakoidusti Australian maastopalojen tähän asti pahin päivä, kun pätsimäinen kuumuus ja tuulet tekivät yrityksistä saada paloja hallintaan täysin turhia.

Myös sunnuntain vastaisesta yöstä ennustettiin vaikeaa. Pelastustyöntekijät arvioivat BBC:n mukaan, että pahin on vasta edessä.

Sydneyn länsipuolen lähiössä Penrithissä mitattiin lauantaina 48,9 astetta, mikä on kaupungin lämpöennätys. Pääkaupungissa Canberrassa ennätys meni niin ikään rikki, kun lämpötila nousi 44 asteeseen.

Suureen osaan Australian kaakkoiskolkkaa on julistettu hätätila tulipalojen vuoksi, ja yli 100 000:ta ihmistä oli opastettu lähtemään kodeistaan kolmessa osavaltiossa. Monet olivatkin totelleet käskyä. Kaakkois-Australian rannikon lomakohteet olivat muuttuneet aavekaupungeiksi.

Maan suurimman kaupungin Sydneyn sähkönsaanti vaarantui, kun maastopalot tuhosivat sähköverkon kaksi sivuasemaa. Sähkökatkojen riski koski Uudessa Etelä-Walesissa muitakin alueita. Ainakin yksi sähköverkon yhteyslinja myös etelänaapuriin, Victorian osavaltioon, katkesi palojen vuoksi.

Uudessa Etelä-Walesissa sijaitsevien Batemans Bayn ja Moruyan kaupunkien alueella oli lauantaina sähköttä tuhansia talouksia. Sähköyhtiö Essential Energy kertoi, että sähkökatkot jatkuvat läpi yön, koska vikojen korjaaminen on tällä hetkellä liian riskialtista.

Pääministeri kutsui hätiin 3 000 reserviläistä

Jo kuukausien ajan riehuneissa paloissa on syyskuun lopun jälkeen kuollut Australiassa 23 ihmistä sekä tuhoutunut tai vaurioitunut yli 1 500 kotia. Noin kaksi kertaa Belgian kokoinen alue on palanut.

Pääministeri Scott Morrison kutsui 3 000 reserviläistä auttamaan vapaaehtoisia pelastajia taistelussa maastopaloja vastaan.

– Päätös panee enemmän saappaita maahan, enemmän lentokoneita taivaalle ja laivoja merelle, Morrison sanoi.

Armeija on jo kuukausia auttanut muun muassa ilmateitse tehtävässä tiedustelussa ja etsintä- ja pelastustehtävissä. Jo ennen lauantain ilmoitusta sotilaita oli värvätty mukaan noin parituhatta.

Pääministeri Morrison on saanut osakseen kovaa arvostelua maastopalokriisin hoidosta. Pääministeri on muun muassa puolustanut tiukasti maansa hiilentuotantoa. Morrison on vakuuttanut Australian pitävän kiinni aiemmin sovituista päästötavoitteista, mutta on torjunut vaatimukset uusista leikkauksista.

Monet närkästyivät myös Morrisonin päätöksestä lähteä lomalle Havaijille samaan aikaan, kun palot ovat riehuneet valtoimenaan. Pääministeri keskeytti lopulta lomansa ja pyysi sitä anteeksi.

Morrisonia kritisoitiin lauantaina voimakkaasti myös Twitteriin pannuista mainosmaisesta videoista, joilla pääministerin katsottiin yrittävän lypsää kannatusta itselleen ja puolueelleen kehumalla päätöstään lähettää sotilaita avuksi paloalueelle.

Pääministerin matkat paloalueelle menivät osin penkin alle, koska osa alueiden asukkaista ja palomiehistä kieltäytyi kättelemästä Morrisonia kehottaen häntä suorasukaisesti poistumaan paikalta.

– No, ihmisillä on tällaisissa tilanteissa usein aika sekavia tuntemuksia. Monet ovat myös kiittäneet minua. Nämä käsivarret ovat halanneet monia, pääministeri kuittasi.

Uudessa Etelä-Walesissa on roihunnut noin 130 maastopaloa ja Victoriassa viitisenkymmentä. Palo- ja pelastusviranomaiset ovat varoittaneet, että palot voivat liikkua pelottavan nopeasti äärimmäisten olosuhteiden vuoksi.

Lue myös:

Pop-laulaja Pink lahjoittaa 500 000 dollaria taisteluun Australian maastopaloja vastaan

"Täällä on epäuskoa, että voiko näin tapahtua" – Australian maastopaloalueen tuntumassa asuvan suomalaisen mukaan tuulet puhaltavat kovaa, päivästä ennakoitu tuhoisaa

Korjaus: Sydneyn länsipuolen lähiössä Penrithissä ei rikottu eilen Australian lämpöennätystä, kuten jutussa aiemmin virheellisesti mainittiin. 48,9 asteen lämpötila oli Sydneyn paikkakohtainen lämpöennätys. Australian mittaushistorian kaikkien aikojen lämpöennätys on 50,7 astetta. Se mitattiin Etelä-Australiassa Oodnadattan lentokentällä tammikuun 2. päivä vuonna 1960.

Tuhannet ihmiset kymmenissä kaupungeissa eri puolilla Yhdysvaltoja ovat osoittaneet mieltään iranilaiskomentajan surmaa vastaan.

Mielenosoittajat myös vastustivat sotaa Iranin kanssa ja Yhdysvaltojen joukkojen määrän kasvattamista Lähi-idässä. Osassa mielenosoituksissa myös vaadittiin Yhdysvaltoja vetämään joukot Lähi-idästä.

Yksittäiset mielenosoitukset olivat pieniä. Niitä järjestettiin yli 70 kaupungissa.

Yhdysvallat surmasi perjantaina Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentajan Qassim Suleimanin ilmaiskulla Bagdadin lentokentällä. Iran on vannonut kostavansa iskun.

Yhdysvallat on ilmoittanut lähettävänsä noin 3 000 sotilasta lisää Lähi-itään. Joukot lähetetään varotoimenpiteenä, koska alueella jo oleviin yhdysvaltalaisjoukkoihin kohdistuvat turvallisuusuhat ovat lisääntyneet.

Washingtonissa satoja mielenosoittajia kokoontui Valkoisen talon ja Trump International -hotellin edustalle. Kaliforniassa Los Angelesissa mielenosoittajat kantoivat kylttejä, joissa vastustettiin sotaa Iranin kanssa.

New Yorkissa ja Miamissa osallistujia oli joitakin kymmeniä.

Uutiskanava CBS:n mukaan useat rauhanjärjestöt olivat kutsuneet koolle mielenosoituksia.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoittaa Twitterissä, että Yhdysvallat on valmiina iskemään takaisin, jos Iran hyökkää Yhdysvaltojen kansalaisia tai maan omaisuutta vastaan. Trumpin mukaan Yhdysvallat on valmis iskemään "hyvin nopeasti ja hyvin lujaa".

Yhdysvallat surmasi perjantaina Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentajan Qassim Suleimanin ilmaiskulla Bagdadin lentokentällä. Iran on vannonut kostavansa iskun.

Trumpin mukaan Yhdysvalloilla on kohteenaan 52 eri iranilaista paikkaa, jotka ovat maalle kulttuurisesti tärkeitä tai "korkean tason" paikkoja. Luku 52 symboloi niitä yhdysvaltalaisia, jotka Iran otti pankkivangeikseen "monta vuotta sitten", Trump kirjoittaa.

Trump viittaa vuoteen 1979, jolloin yhdysvaltalaisia pidettiin panttivankeina maan suurlähetystössä Teheranissa yli vuoden ajan.

Trump on kertonut määränneensä ilmaiskun estääkseen Suleimanin suunnittelemat iskut. Trumpin hallinnon mukaan Suleimani suunnitteli iskujen sarjaa, jonka kohteena olisi ollut yhdysvaltalaisia joukkoja.

Trump kirjoitti nyt myös Twitterissä, että Sulemaini oli suunnitellut iskuja, muun muassa Yhdysvaltain suurlähetystöön.

Trump lähetti tviittinsä kesken Floridan-lomansa.

Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Robert O'Brien arvioi yhdysvaltalaiselle Fox News -kanavalle Trumpin halunneen painottaa Iranille, että Yhdysvaltoja vastaan iskeminen on huono vaihtoehto.

Arvostelua Yhdysvalloissa

Trumpin ajatus iranilaisille kulttuurisesti tärkeisiin kohteisiin iskemisestä herätti arvostelua Yhdysvalloissa.

Useat kansainvälisen oikeuden asiantuntijat arvioivat, että kulttuurisesti tärkeisiin kohteisiin iskeminen on sotarikos.

– Vaikka Trump ei välittäisi sodankäynnin laeista, puolustusministeriön suunnittelijat ja lakimiehet kyllä välittävät, kirjoitti presidentti Barack Obaman hallinnon entinen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Colin Kahl.

Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon ei halunnut kommentoida Trumpin ilmoitusta.

Irakissa iskettiin yhdysvaltalaisia vastaan jo lauantaina

Irakissa tapahtui lauantai-iltana iskuja yhdysvaltalaisia vastaan.

Viisi ihmistä haavoittui, kun kranaatinheittimen kranaatti osui Jadriyan asuinalueelle. Lisäksi Jadriyan lähistöllä sijaitsevalle vihreälle vyöhykkeellä putosi ainakin yksi raketti. Raskaasti vartioidulla vihreällä vyöhykkeellä sijaitsee muun muassa Yhdysvaltain suurlähetystö.

Myös Irakin lentotukikohtaan osui kaksi rakettia Baladissa. Tukikohtaan on sijoitettu amerikkalaissotilaita. Balad sijaitsee noin 80 kilometriä Bagdadista pohjoiseen.

Äärijärjestö Isisiä vastaan taisteleva Yhdysvaltain johtama liittouma vahvisti iskujen tapahtuneen. Sunnuntain vastaisena yönä julkaistun lausunnon mukaan haavoittuneet olivat mahdollisesti irakilaisia siviilejä. Liittouman joukot eivät haavoittuneet iskuissa lainkaan, lausunnossa sanottiin Reutersin mukaan.

Iranin tukema irakilainen Kataib Hizbollah ryhmä varoitti lauantai-iltana, että Irakin turvallisuusjoukkojen tuli pysyä ainakin kilometrin päässä yhdysvaltalaisista tukikohdista sunnuntai-illasta alkaen.

Myös Britannia on varuillaan. Britannia lähettää laivastonsa sota-alukset saattamaan lippunsa alla purjehtivia kaupallisia aluksia öljyliikenteelle tärkeän Hormuzinsalmen lävitse Lähi-idässä, uutisoivat brittitiedotusvälineet.

Lue myös:

Bagdadissa tuhannet kokoontuivat suremaan Yhdysvaltain ilmaiskun surmaamaa iranilaiskenraalia

Analyysi: Lähi-idässä pelätään ja iloitaan iranilaiskenraalin kuoleman jälkeen – Iranin kostoisku voi seuraavaksi syöstä Irakin entistä syvempään sekasortoon

Trumpin mukaan Yhdysvallat ei halua sotaa – USA lähettää 3 000 sotilasta Lähi-itään lisääntyneen uhan vuoksi

Ainakin puolet Australian ainoasta taudittomasta koalapopulaatiosta on mahdollisesti tuhoutunut ja suuri osa siitä on vakavasti vahingoittunut suojelualueen tulipaloissa, pelastajat pelkäävät.

Turistien suosimalla Kangaroo Islandilla levinneet liekit ovat tuhonneet noin kolmanneksen saaresta.

Kangaroo Islandin koalapopulaation kooksi oli arvioitu ennen paloja 50 000.

– Vammat ovat vakavia. Toiset ovat jääneet ilman elinpaikkaa, joten nääntymisestäkin tulee lähiviikkoina ongelma, saaren villieläinpuistoa edustava Sam Mitchell kertoo uutistoimisto AFP:lle.

Tauditon koalapopulaatio on Adelaiden yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan erityisen tärkeä lajin säilymisen kannalta, sillä kyse on ainoasta suuresta koalaryhmästä, jossa ei esiinny klamydiaa.

Tauti voi aiheuttaa sokeutumista, hedelmättömyyttä ja kuolemia, ja se on levinnyt laajalle muissa koalapopulaatioissa.

Adelaiden yliopiston tutkija Jessica Fabijan kertoo, että koalapopulaatiot ovat kärsineet paloista myös muualla Australiassa.

– Tämä on yksi suurimmista tragedioista populaatiolle sitten 1800-luvun lopun, jolloin koaloja metsästettiin niiden turkin vuoksi, hän kuvailee.

Lajia ovat aiemmin ajaneet ahtaalle muun muassa pienenevä elintila, koirien hyökkäykset, auton alle jäämiset ja ilmastonmuutos. Ennen eurooppalaisten tuloa Australiaan koaloita uskotaan olleen yli 10 miljoonaa.

Osavaltion hallinnon mukaan koaloita ei voi siirtää Kangaroo Islandilta niiden klamydiattomuuden vuoksi. Hallinto on ilmoittanut eläinlääkäreiden pelastavan ja hoitavan loukkaantuneita eläimiä paikan päällä.

Tutkijat ovat arvioineet, että kuukausia kestäneissä tulipaloissa on kuollut lähes puoli miljardia eläintä pelkästään Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa.

On joulukuun alku ja eurooppalainen avaruusviikko Helsingissä on täydessä käynnissä. Luennoitsijoiden joukossa ovat kaikki eurooppalaisen avaruustutkimuksen ykkösnimet. Heidän joukossaan on tekniikan tohtori, tietotekniikan ja satelliittipaikannuksen professori Heidi Kuusniemi.

Kuusniemi on innoissaan ja vähän jännittynytkin, sillä hän johtaa avaruusviikon viimeisen paneelikeskustelun. Siinä pohditaan avaruusratkaisujen mahdollisuuksia arktisen alueen kestävässä hyödyntämisessä.

Se on aihe, jossa yhdistyvät Kuusniemen tutkijan uteliaisuus ja halu tehdä maailmasta parempi paikka.

Isä kannusti luonnontieteiden pariin

Pietarsaaressa kasvanut Heidi Kuusniemion aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja matematiikasta. Ongelmanratkaisu on ollut ja on edelleen Heidistä hauskaa. Varsinkin fysiikka kiinnosti kovasti.

– Fysiikka oli lukiossa tosi tärkeä aihe. Fysiikassa ja matematiikassa kiehtoi se selkeys ja ongelmanratkaisu, muistelee Kuusniemi.

Lukiossa oli myös innostavia opettajia. Fysiikkaa Pietarsaaren lukiossa Heidille opettanut Juha Matilainen kutsui Heidiä jo silloin leikillisesti luokan päävyysikoksi.

Opettajien ja oman isän kannustus tekniikan alalle sai nuoren tytön innostumaan oppiaineista niin, että opinnot alalle alkoivat Tampereen teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1998.

– Isäni on aina kannustanut minua alalle. Hän on itse konetekniikan diplomi-insinööri ja oli lapsuudessani tuotekehitystehtävissä Wärtsilällä, kertoo Kuusniemi.

Sieltä juontaa myös Heidin oma intohimo olla kehittämässä ja tutkimassa uutta. Hän tunnustautuu maailmanparantajaksi.

– Varmaan oikeastaan kaikki tieteentekijät, tutkijat ja insinöörit tavoittelevat jotakin parempaa. Tutkitaan jotakin ilmiötä, ja koitetaan tehdä paremmin kuin ennen.

Satelliittipaikannuksesta tuli kiinnostava tutkimuskohde

Varsinainen tutkijanluonne löytyi toden teolla yliopistossa toisena opiskeluvuotena, kun Kuusniemi pääsi tutkimusapulaiseksi.

Professori oli kutsunut opinnoissaan hyvin pärjänneitä opiskelijoita luokseen, ja tarjosi tutkittavaksi monenlaisia uraauurtavia hankkeita.

Kuusniemi päätyi valitsemaan satelliittipaikannuksen ja on sillä tutkimustiellä edelleen. Moni hankkeista oli Nokian rahoittamia, ja osa kuulosti varsin utopistiselta. Moni niistä on kuitenkin totta tänä päivänä.

– Siellä oli sormenjälkitunnistusta, puheen tunnistusta, paikannusta. Sellaisia, joita nyt 20 vuotta myöhemmin on ihan joka paikassa käytössä. Se oli silloin ihan perustutkimusasteella, hymyilee Kuusniemi.

Kuusniemen valinta, satelliittipaikannus osui hyvään saumaan. Teknologia oli siviilipuolella silloin alkutekijöissään. Sen jälkeen muutos on ollut hurja. Paikannusta käytetään jo monenlaisissa arkisissa välineissä kuten puhelimissa.

– Kyllähän se tuntuu taikuudelta kun paikannussatelliitti on 24 000 kilometrin päässä meistä, ja silti me saadaan niiden avulla jopa millimetrin tarkasti jonkun vastaanottimen sijainti.

Piensatelliiteissa monia mahdollisuuksia

Vaasan yliopistossa Kuusniemi johtaa digitaalitalouden tutkimusalustaa, jossa tutkitaan digitalisaatiota ja eri teknologioita.

Tällä hetkellä on monenlaisia teknologioita, joilla on vaikutuksensa ympäröivään maailmaamme. Avaruusteknologia on yksi osa tätä kehitystä.

Nykyään tietoa on saatavissa lukemattomista lähteistä, ja tietokoneet ovat parempia kuin aikoinaan.

Avaruusteknologiassa kiinnostavinta ovat Kuusniemen mielestä tällä hetkellä lähiavaruuden piensatelliitit.

– Piensatelliitit tarjoavat erilaisia antureita eri sovellusten käyttöön ja sitten on tekoäly, mikä hyödyntää sitä saatua dataa eri tavoilla.

Esimerkkeinä piensatelliittien hyödyistä Kuusniemi mainitsee eri prosessien tehostumisen. Lisäksi voidaan saada tarkkoja kuvia ja nähdään tarkemmin mitä maan päällä tapahtuu.

Reaaliaikaisen tilannekuvan avulla voidaan seurata vaikka liikennettä tai luonnon eri tapahtumia. Mahdollisuudet tuntuvat olevan rajattomat.

Mutta entäpä riskit aina vain tarkemman ja reaaliaikaisemman datan saamisesta?

Kuusniemi sanoo,että onhan siinä riskinsä.

– Pitää olla tosi tarkkana kaikessa mikä liittyy henkilötietoihin tai sivuaa henkilöiden yksityisyyttä. Tämä on tärkeä näkökanta, joka on otettava huomioon kun tehdään esimerkiksi sovelluksia satelliittikuvien perusteella.

KvarkenSat laukaistaan parin vuoden päästä

Merenkurkussa on meneillään oma piensatelliittihanke, jota Kuusniemi johtaa. Tarkoitus on laukaista oma piensatelliitti vuoden 2022 lopulla Ruotsista.

Tarkoitusta varten perustettu Kvarken Space Center yhdistää kuusi suomalaista ja neljä ruotsalaista avaruusteknologiaan ja liiketoimintaan liittyvää korkeakoulutahoa.

Parhaillaan selvitetään, mitä tietoa pienen maitopurkin kokoisen satelliitin kautta voitaisiin hyödyntää Merenkurkussa esimerkiksi meriliikenteessä. Tarkoitus on tehdä yrityksille dataportaali, jonka avulla ne voivat hyödyntää satelliitin antamaa tietoa.

Kuusniemi on innostunut hankkeesta kovasti, sillä Merenkurkussa tämäntyyppisen tiedon hyödyntäminen kaupallisessa mielessä on vielä alkutekijöissään.

Oma satelliittihanke ja toisaalta myös avaruusteknologia tarjoavat paljon mahdollisuuksia.

– Se on semmoinen temmellyskenttä, jossa saa tehdä kaikkea!

Kannustuksella pääsee pitkälle

Kuusniemi listattiin vuonna 2016 viidenkymmenen arvostetuimman teknologian saralla toimivan pohjoismaisen naisen joukkoon. Inspiring Fifty -listaukset syntyivät halusta nostaa esiin tekniikan alan naisosaajia.

Kuusniemi on toki iloinen huomiosta, mutta varsin vaatimattomasti hän valintaansa suhtautuu. Hän arvelee listaan pääsyyn olevan syynä hänen ja työryhmänsä useat julkaisut, joissa painottuu avoimen tieteen ja tutkimuksen rooli.

Heidi Kuusniemi on kulkenut jo pikkutytöstä lähtien kohti tekniikan alaa ja hän viihtyy eri teknologioiden tutkimisen ja kehittämisen parissa hyvin.

Hän on aktiivinen naisinsinöörien toiminnassa ja puhuu tekniikan alan naisprofessoreiden ja -tutkijoiden esikuvallisesta merkityksestä. Itse asiassa Suomessa avaruusteknologian puolella on paljon naistutkijoita.

Kuusniemeä hieman huolestuttaa, etteivät luonnontieteet ole välttämättä nuorten suunnitelmissa kärkipäässä, kun he miettivät tulevaisuuttaan.

– Alan pariin voisi kannustaa muun muassa se, että tässä on saanut parantaa maailmaa. On keksinyt jotakin mikä muuttaa maailmaa parempaan suuntaan, on vähäpäästöisempää esimerkiksi. Tuo jotakin uutta yhteiskuntaan.

Iso asia on myös se, miksi Kuusniemi itse aikanaan tekniikasta kiinnostui.

– Sen hauskuus! Onhan laitteiden rakentaminen tosi kivaa. Olin itse aikoinaan eräässä firmassa tuotekehitystiimissä ohjelmoijana, ja tehtin Suunnon kanssa yhteistyötä. Kun ensimmäistä kertaa näin Prismassa sen laitteen mitä olin ollut itse suunnittelemassa ja ohjelmoimassa, niin se oli kyllä hieno tunne. Minä olen ollut tuota tekemässä, hymyilee Kuusniemi.

Sosiaalisessa mediassa levinnyt kissojen sterilointikampanja on tuottanut hyviä tuloksia. Kolme kuukautta sitten perustetun Facebook-ryhmän jäsenet voivat joko pyytää tai tarjota rahallista apua kissan leikkauttamiseen.

Tähän mennessä naapuriapu-periaatteella on kustannettu 168 kissan leikkaus.

Yksi ryhmän ylläpitäjistä, Hanna Penttinen, on ilahtunut tuloksista.

– Se tarkoittaa, että noin monta kissaa on nyt poissa luonnosta lisääntymästä. Systeemi on toiminut todella hyvin ja ryhmä on pysynyt hyvässä hengessä.

Ylläpidolle kantautunut palaute on ollut pääosin positiivista. Erityisesti on kiitelty ryhmän periaatetta: rahaa ei koskaan anneta kissan omistajalle vaan leikkaus maksetaan suoraan eläinlääkärille. Moni haluaa tietää tarkkaan rahalahjoituksen kohteen.

– Monet antaisivat mielellään rahaa, mutta aina ei tiedetä mihin se raha menee. Siksi eläinsuojeluyhdistyksille annetaan ennemmin ruoka- ja tavaralahjoituksia.

Loppuvatko maatiaiskissat?

Myös kritiikkiä on tullut.

– Osa on kritisoinut, että muiden hyväntahtoisuutta voidaan käyttää hyväksi. Ne yritykset ovat kuitenkin olleet vähäisiä.

Joku on myös pelännyt, että loppuvatko Suomesta maatiaiskissat ryhmän toiminnan ansiosta. Penttisen mukaan se on turha huoli.

– Tuli kysymys, että kuolevatko maatiaiskissat sukupuuttoon. Suomessa hylätään vuosittain 20 000 kissaa. Mihin ne yhtäkkiä häipyisivät? Maatiaiskissat eivät lopu.

Satoja euroja tuntemattomien kissoihin

Facebook-ryhmässä on nyt lähes 4000 henkilöä eri puolilta Suomea.

Noin puolet kampanjan seurauksena toteutetuista leikkauksista on maksettu muutaman henkilön kanssa yhteisvoimin ja puolet yhden ihmisen toimesta. Kimppamaksuissa on Penttisen mukaan joskus tullut tilanteita, ettei lääkäri pysty ottamaan rahaa vastaan monelta taholta.

Silloin joku kerää rahat ja maksaa.

– Verottajalta asia on tarkistettu niin naapuriavun kuin kimppamaksujenkin osalta. Kyse on kimppamaksujen kohdalla yleisesti niin pienistä summista, ettei sillä ole verotuksellista merkitystä.

Ryhmässä on kourallinen henkilöitä, jotka ovat osallistuneet useisiin maksuihin. Yksi heistä on Pöytyällä asuva Oona Jaekel. Hän on viimeisten kolmen kuukauden aikana maksanut yksin viiden narttukissan steriloinnit, ja vireillä on jo kuudennen leikkauksen rahoittaminen.

– Pidän tärkeänä että kissat leikkautetaan etenkin, jos ne liikkuvat ulkona. Siten ei synny pentuja, joita kukaan ei halua.

Oona Jaekel on käyttänyt muiden ryhmäläisten auttamiseen yhteensä 500–600 euroa. Lisäksi hän on maksanut muutamien kissojen leikkauksen ryhmän ulkopuolelta.

– Tavoitteenani on auttaa leikkauttamaan yksi kissa kerran kuukaudessa, siihen oma varallisuuteni riittää. Jos kissoille tulee leikkausten jälkeen komplikaatiota, olen valmis osallistumaan myös niistä koituviin kuluihin.

Lähihoitajana työskentelevä Jaekel kertoo, ettei ole joutunut luopumaan mistään ryhmän kautta maksamiensa leikkausten vuoksi.

– Jos maksat 130 euroa kuukaudessa, ei kenenkään työssäkäyvän ihmisen talous siihen kaadu.

Oona Jaekel on saanut antamastaan avusta kiitosta.

– Kaikki auttamani henkilöt ovat olleet todella iloisia, kun asia on saatu hoidettua.

Laajamittaisia vaikutuksia

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto vahvistaa, että Suomessa hylätään vähintään 20 000 kissaa vuodessa, ja tapaukset ovat vain kasvussa. Ongelman taustalla on kissojen hallitsematon lisääntyminen.

SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pulli pitää hyvänä että kissojen omistajia autetaan, jos he eivät pysty maksamaan esimerkiksi leikkauttamista itse. Hän muistuttaa kuitenkin, että ensisijainen vastuu on aina omistajalla.

– Kissaa ei pitäisi ottaa, jos ei ole valmis hoitamaan sitä hyvin, Pulli painottaa.

SEY:ssä keskitytään seuraavien kahden vuoden aikana kissapopulaatioiden vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn eri keinoin, mukaan lukien leikkautuksin.

Toiminnanjohtaja Kati Pulli uskoo, että aktiivisella ja pitkäjänteisellä työllä voi saada aikaan paljon hyvää. Hän ei koe, että leikkauttamiskampanjan kaltaiset tempaukset astuisivat eläinsuojeluyhdistystoiminnan varpaille – päinvastoin. Hän toivottaa kaikki tervetulleeksi toimimaan eläinten hyväksi.

– Työllä voi olla hyvin merkittäviä eläinsuojelullisia ja eläinten kärsimystä vähentäviä vaikutuksia.

Maailmanlaajuinen rahankeräys Australian massiivisten metsäpalojen sammustustöihin on kerryttänyt miljoonia euroja. Jo kuukausia riehuneet palot ovat aiheuttaneet mittavia vahinkoja, ja viikonloppuna tilanne on ollut poikkeuksellisen paha. Kuolonuhrien määrä on tällä hetkellä 24.

Koomikko Celeste Barber on järjestänyt Facebookissa varainkeräyksen, johon on lahjoitettu muutamassa päivässä lähes 17 miljoonaa euroa. Uutistoimisto AFP:n mukaan yhdysvaltalainen poptähti Pink ja australialaisnäyttelijä Nicole Kidman ovat molemmat luvanneet lahjoittaa puoli miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. AFP kertoo myös tennistähti Ash Bartyn luvanneen lahjoittaa palkintorahansa – mahdollisesti neljännesmiljoona Yhdysvaltain dollaria – tämän viikon Brisbanen kansainvälisestä tennisturnauksesta Punaiselle Ristille.

Sunnuntaina riehui edelleen noin 200 paloa, joista moni ei ole vieläkään hallinnassa. Viikonlopun aikana satoja taloja on tuhoutunut.

Uuden Etelä-Walesin osavaltion pääministerin Gladys Berejiklianin mukaan tuli on jyrännyt alleen monia seutuja, joilla ei koskaan aikaisemmin ole koettu edes maastopalojen uhkaa.

– Emme voi teeskennellä, että tämä olisi jotain sellaista, jota olemme kokeneet aikaisemmin. Se ei ole, Berejiklian sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Ilmanlaatua seuraava AirVisual listasi Australian pääkaupungin Canberran ilmanlaadun sunnuntaina maailman huonoimmaksi.

Osavaltion energiaministeri Matt Kean kehotti ABC:n mukaan ihmisiä rajoittamaan sähkönkulutusta, koska palot ovat vahingoittaneet paikoin sähkönjakelujärjestelmää. Viranomaiset ovat varoitelleet, että myös maan suurimmassa kaupungissa Sydneyssä saatetaan kärsiä sähkökatkoista. Sähkökatkot ja katkot viestintäyhteyksissä ovat vaikeuttaneet asukkaiden tilannetta maastopaloalueilla jo pitkään.

Palokuntalaiset saavat suitsutusta

Paloista kärsivät ihmisten lisäksi myös Australian ihmiset ja eläimet. Maan luonnon palautuminen voi kestää hyvinkin kauan. Esimerkiksi tuhansia eukalyptuspuita on tuhoutunut ja asiantuntijoiden arvion mukaan puolet Kangaroo Islandin koalapopulaatiosta on menetetty.

Olosuhteet palojen sammuttamiseksi helpottivat sunnuntaina hieman, kun lämpötilat laskivat. Vielä lauantaina paloja vastaan taisteltiin monin paikoin yli 40 asteen lämpötiloissa. Esimerkiksi Sydneyn länsipuolen lähiössä Penrithissä rikottiin lauantaina kaupungin lämpöennätys, 48,9 astetta.

Sydneyssä lämpötila putosi sunnuntaina parillakymmenellä asteella lauantain huippulukemista. Kaupunkia viikkokausia riivanneet savusumut eivät kuitenkaan ole hälvenneet, vaan ulkona liikkuessa savun pystyi jälleen selvästi haistamaan. STT:llä on Sydneyssä yötoimitus, jossa työskentelee neljä toimittajaa.

Kymmenettuhannet tulipaloja sammuttavat vapaapalokuntalaiset ovat saaneet osakseen valtakunnallista ja kansainvälistä suitsutusta, ja Australiassa heille on osoitettu kiitollisuutta monin tavoin. Esimerkiksi Uuden Etelä-Walesin alueella tienvarsiravintoloiden edessä on näkynyt kylttejä, jossa palomiesten kerrotaan syövän ilmaiseksi.

Lauantaina Sydneyssä pelatussa Sydney FC:n ja Adelaide Unitedin välisessä jalkapallo-ottelussa sammutustöihin osallistuneita kunnioitetiin minuutin mittaisilla aplodeilla seisaaltaan.

Pääministeri saa yhä kipakampaa palautetta

Samalla kun palo- ja pelastusväki kerää toimistaan kehuja, Australian pääministeri Scott Morrison on joutunut yhä kiivaamman arvostelun kohteeksi.

Sunnuntaina arvostelijoiden joukkoon liittyi yllättäen myös Uuden Etelä-Walesin johtava palopäällikkö Shane Fitzsimmons, josta on maastopalojen myötä tullut tunnettu tv-kasvo. Fitzsimmons on esiintynyt viikosta toiseen väsymättä televisioiduissa tiedotustilaisuuksissa kertomassa viimeisimpiä tilannetietoja palojen etenemisestä.

Fitzsimmonsin mukaan pääministerin kanslia ei informoinut palopäällikköä pääministerin päätöksestä määrätä 3 000 reserviläistä apuun maastopalokriisin selättämisessä. Palopäällikkö kertoo saaneensa tiedon asiasta median uutisoitua siitä.

– Olin pettynyt ja turhautunut, kun tämä sattui samaan aikaan erittäin pahan palopäivän kanssa ja kun valtava määrä ihmisiä oli laitettu liikkeelle. Käytimme aika paljon aikaa eilen saadaksemme asiaan selvyyden, Fitzsimmons sanoi sunnuntaina.

Pääministeri Morrison myönsi sunnuntaina, että viestintäkatkoja on ollut, mutta asia on selvitetty.

Tyrmistystä on aiheuttanut myös video, joka julkaistiin lauantaina pääministerin Twitter-tilillä. Vauhdikkaassa videossa luetellaan rytmikkään musiikin tahtiin, millä tavoin maan hallitus lisää ponnistelua maastopalojen selättämiseksi. Arvostelijoiden mielestä kyseessä on kampanjavideo, jolla Morrison yrittää tavoitella omaa poliittista hyötyä maastopalojen avulla.

Pääministeri itse on aiemmin arvostellut, että osa poliitikoista yrittää valjastaa maastopalot poliittisen pelin välineiksi. Morrison on ilmoittanut, että maastopaloista kärsineiden tueksi perustetaan erillinen toimija, jota pidetään yllä vähintään kahden vuoden ajan.

Lue myös:

Ainakin puolet Australian ainoasta taudittomasta koalapopulaatiosta on ehkä menetetty maastopaloissa

Viileämpi sää tuo hieman helpotusta ennätyshelteistä kärsineen Australian maastopaloihin

Pääministerin Twitter-video suututtaa Australiassa, missä pätsimäinen kuumuus lietsoo maastopaloja

Pop-laulaja Pink lahjoittaa 500 000 dollaria taisteluun Australian maastopaloja vastaan

Korjaus: Sydneyn länsipuolen lähiössä Penrithissä ei rikottu eilen Australian lämpöennätystä, kuten jutussa aiemmin virheellisesti mainittiin. 48,9 asteen lämpötila oli Sydneyn paikkakohtainen lämpöennätys. Australian mittaushistorian kaikkien aikojen lämpöennätys on 50,7 astetta. Se mitattiin Etelä-Australiassa Oodnadattan lentokentällä tammikuun 2. päivä vuonna 1960.

Valotaidefestivaali Lux Helsingin avajaisilta veti arviolta yli 80 000 kävijää. Määrä oli lähes kolminkertainen edellisvuoteen verrattuna. Aiempien vuosien perusteella koko viiden päivän tapahtuman aikana kävijöitä on odotettu puolta miljoonaa, mutta aiemmat ennätykset voivat tätä vauhtia rikkoutua.

Avajaispäivä on perinteisesti ollut festivaalin vilkkain, mutta eilinen yleisöinnostus ylitti kaikki odotukset. Pahimmat ruuhkat sattuivat alkuiltaan.

Lux Helsinki laajenee jo Itäkeskukseen asti – valokarnevaali kirkastaa kaupungin viideksi päiväksi

Muinakin festivaalipäivinä ihmisiä on liikkeellä eniten heti kun teokset on valaistu kello 17. Tuottaja Susa Nokelaisen mukaan viimeiset tunnit kahdeksasta kymmeneen sujuvat yleensä sujuvammin ja vähemmällä jonottelulla. Yleensä arki-iltaisin on väljempää kuin viikonloppuna.

Sisäpihat pullonkauloja

Nokelainen arvelee, että optimaalinen päivä ruuhkan suhteen on luultavasti tiistai. Keskiviikkona, festivaalin viimeisenä päivänä pääreitillä saattaa olla taas enemmän väkeä.

Pahimmat sumput reitillä muodostuivat kahteen sisäpihateokseen, punaiseen naruvalotunneli The Bridgeen Topelian sisäpihalla ja Metsätalon The Colour Out of Spaceen. Jälkimmäiseen mahtuu vain tuhat ihmistä kerralla.

Festivaali on kasvanut niin suureksi, että tulevina vuosina sisäpihateoksia tuskin enää nähdään, Nokelainen toteaa.

– Kyllä tämä on nyt tunnistettu ongelmaksi. Tuollaisia lokaatioita ei jatkossa oteta mukaan, koska niihin syntyy väkisin pitkiä jonoja.

Lux Helsinki lisää reitille tänään opasteita. Festivaali pyrkii tiedottamaan jonotilanteesta sometileillään Instagramissa, Twitterissä ja Facebook-sivuillaan.

Pohjois-Italian Lutagossa ainakin kuusi ihmistä on saanut surmansa ja 11 loukkaantunut, kun henkilöauto ajoi turistiryhmän päälle, Italian pelastusviranomaiset kertovat.

Onnettomuus tapahtui sunnuntaina varhain aamuyöstä Suomen-aikaa.

Poliisin mukaan turma-auton 28-vuotias kuljettaja oli vahvasti päihtynyt. Mies ajoi Audi TT -tyyppistä henkilöautoa suurella nopeudella, kertoo italialainen Corriere della Sera -lehti.

Surmansa saaneet olivat parikymppisiä saksalaisia nuoria. La Repubblica -lehden mukaan he olivat juuri laskeutuneet heitä kuljettaneesta bussista ja kulkivat jalan tien reunustaa. Nuoret olivat palaamassa hotelliinsa ravintolaillan päätteeksi.

Turmapaikka sijaitsee Etelä-Tirolin alueella lähellä Itävallan rajaa. Alue on suosittu saksalaismatkailijoiden keskuudessa lähistön Dolomiiteilla sijaitsevien lukuisten hiihtokeskusten vuoksi.

Kolmen loukkaantuneen tila on vakava. Loukkaantuneet on kuljetettu lähialueen sairaaloihin.

Kuljettaja on pidätetty epäiltynä kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Viime vuosina bloggari toisensa jälkeen on markkinoinut asuntosijoittamista fiksuna tapana vaurastua. Ja oikeassahan nämä ASP-tileistä ja velkavipuvarsista kohkaavat sijoitusevankelistat ovat – asuntosijoittamisen toimintamalli on sangen järkeenkäypä.

Tässä vielä kertauksena tiivistetty oppimäärä asuntomoguliksi ryhtymisestä.

Askel yksi: osta (tai mieluummin peri) asunto.

Askel kaksi: vuokraa ostamasi asunto. Erityisen sopivia vuokralaisia ovat opiskelijat sekä pienituloiset, joiden vuokranmaksukyvystä ei yleisen asumistuen johdosta tarvitse murehtia.

Askel kolme: toista aiemmat askeleet ja rikastu. Jos oma varallisuus loppuu kesken, niin ei hätää. Kilttien vuokralaisten tuottamat kuukausitulot ja asuntojen tasaisesti kasvata arvo ovat omiaan avaamaan tiukkapipoisimmankin pankkiirin lainahanat.

Askel neljä: vältä lamaa, älä anna korkojen nousta paljon nollaa korkeammalle äläkä missään nimessä anna periksi putkiremontille tai muille yllättäville kuluerille.

Yksinkertaista, eikös vaan?

Talot, asunnot ja tontit koetaan monesti todellista riskittömämmiksi.

Asuntosijoittaminen ei mielestäni ole sijoittamista, vaan spekulointia.

Muun muassa Warren Buffetin mukaan sijoittamisesta on kyse silloin kun likoon laittamasi pääoma palaa takaisin käyttöösi taatun tuoton kera. Sijoittamiskategorian sisälle sujahtavat esimerkiksi vakavaraisten valtioiden velkakirjat, jotka tiettynä päivänä palauttavat niihin sijoittamasi rahat ennalta sovitun tuoton kanssa.

Silloin kuin tuoton saaminen tai pääoman palaaminen on epävarmaa, kyse on sijoittamisen sijaan spekuloinnista tai jopa uhkapelaamisesta.

Talot, asunnot ja tontit koetaan monesti todellista riskittömämmiksi. Sijoituskohteina asunnot ovat ainutlaatuisen käsinkosketeltavia ja asuntosijoittamisen vaarat jäävät monelta huomaamatta jo siitäkin syystä, että asunnot herättävät meissä fyysisistä turvallisuuden tunnetta.

Valitettavasti tämä turvallisuuden tunne peittää alleen kolme rakenteellista ongelmaa.

Ensimmäinen ongelma: kulut. Elinkaarensa aikana asunnosta aiheutuu liuta erinäisiä kulueriä kiinteistöveroista välitysmaksuihin. Pahimmassa tapauksessa asunto-osake voi olla käänteisen loton voittokuponki odottamattomien putkiremonttien, ulkosivukorjausten ja maisemointitöiden seurauksena.

Harva menestyksiään kertaava bloggari puhuu yhtä avoimesti kiinteistöihin liittyvistä maksuista, sekä siitä miten yllättävän remontin rahoittaminen tai vuokralaisen jälkien korjaaminen saattaa sysätä koko projektin miinukselle.

Toinen ongelma: epätavallisen alhainen korkotaso. On pelottavaa ajatella, miten moni asuntoportfolio perustuu olettamaan siitä, että korot eivät merkittävästi nouse tulevina vuosina.

Nykyiset ’nollakorot’ ovat seurausta vuosien 2007 ja 2008 finanssikriisin jälkeisistä elvytystoimenpiteistä, jotka jatkuvat edelleen. Harva muistaa, että vain vuosikymmen sitten uusien asuntolainojen keskikorot olivat 5 prosentin paikkeilla. Tälläkin hetkellä Suomea vahvemmasta talouskehityksestä nauttineissa maissa – kuten Yhdysvalloissa – asuntolainojen korot ovat 3–4 prosentin hujakoilla.

Pienikin korkotason muutos voi vaikuttaa merkittävästi. Otetaan esimerkiksi 30 vuoden ja 200.000 euron asuntolaina, jonka korkoprosentti nousee kolmella prosenttiyksiköllä. Tämän muutoksen tuloksena olisi lainan kokonaiskulujen nouseminen noin 100.000 eurolla sekä kuukausimaksujen kasvaminen 30 prosentilla.

Harva vanhempikaan asuntosijoittaja on täysin sisäistänyt, miten laman sattuessa oman työpaikan lisäksi vaarassa on myös vuokralaisen takaisinmaksukyky.

Kolmas ongelma: laman vääjäämättömyys. Viimeisestä lamasta on yli kymmenen vuotta. Markkinoilla mellastaa jo useampi sijoittajasukupolvi joiden aikuisiällä talous – sekä asuntojen hinnat – ovat lähinnä kasvaneet.

Harva vanhempikaan asuntosijoittaja on täysin sisäistänyt, miten laman sattuessa oman työpaikan lisäksi vaarassa on myös vuokralaisen takaisinmaksukyky. Samalla myös asunnon ostajien lukumäärä hupenee olemattomiin.

Asuntosijoittamisessa ei ole mitään vikaa kunhan siihen liittyvät riskit otetaan huomioon.

Päinvastoin, tasaista kuukausituloa hakevalle ja oman riskiprofiilinsa tuntevalle sijoittajalle asunnot ovat vallan mainio työkalu.

Tästä huolimatta en pidä asuntosijoittamista yhteiskunnallisesti kovinkaan tavoiteltavana.

Jokainen sijoitusasunto on poissa omistusasujien ulottuvista. Sijoitusbuumin hilatessa markkinahintoja ylöspäin vaarana on, että erityisesti nuoret ja pientuloiset eivät pääse asunto-omistajuuteen kiinni. Tästä muodostuu ongelma viimeistään eläkeiässä, sillä vuokralla asuminen ei kerrytä taloudellista turvaa samoin kuin omistusasunto.

Asuntosijoittamisesta meuhkaamisen sijaan näkisin mieluusti enemmän keskustelua asumiskustannuksien nousun yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Kun muuttoliike pois maaseudulta jatkuu, tarvitsemme myös konkreettisia toimia kaupunkiemme asuntojen halpuuttamiseksi. Voisimme aloittaa vaikkapa turhan yksityiskohtaisten kaavoitusten keventämisellä sekä kaupunkikeskittymien tonttimaan tarjonnan lisäämisellä Valtioneuvoston vinkkien mukaisesti.

Alexander Puutio

Kirjoittaja on Turun Yliopistosta ponnistanut lakitaustainen taloustietelijä joka opettaa makrotalouden ja rahoituksen perusteita New York Universityssa sekä työstää hankintapäätöksiä YK:n pääsihteeristössä.

Aiheesta voi keskustella 05.01. klo 17.00 asti.

Lue myös:

Pekka Juntin kolumni: Soinen maa ei elättänyt kaikkia

Tuija Siltamäen kolumni: Ei ole nykynuorten röyhkeydellä mitään rajaa: he eivät enää edes osta asuntoja, vaikka siihen on selkeästi kehotettu

Janne Saarikiven kolumni: Lama tulee – se on ihanaa

Viola Wallenius, 24, herää apinoiden kolisteluun niiden loikkiessa pitkin savimajan kattoparruja. Auringon ensisäteet tirkistelevät sisään palmunlehdillä katetun katon rakosista.

Pieni Makongenin kylä lähellä Mombasaa Kenian itärannikolla viriää verkalleen arkipäivän hyörinään.

Aamun alkajaisiksi puoli seitsemältä Wallenius hätistelee ruokavarkaissa olleet kolme vierasta pois keittiöstä.

Vaikka ruokatavaroita kuinka yrittäisi piilotella painojen alle, apinat onnistuvat pääsemään useimmiten apajaan käsiksi. Toisinaan hän herää keskellä yötä siihen, kun jauhoja pöllyää päälle apinan raijatessa jauhopussia kainalossa.

Kenia on lähes 50 miljoonan asukkaan maa Itä-Afrikassa päiväntasaajalla. Väestö koostuu monista heimoista, joista jotkut elävät pitkälti samalla tavalla kuin satoja vuosia sitten. Kenia on köyhä, mutta myös yksi nopeimmin kehittyvistä maista Afrikassa.

Wallenius tuli ensi kertaa Keniaan vapaaehtoistöihin heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen.

– Ei se 18-vuotias Viola tiennyt vielä mistään mitään. Nämä vuodet ja elämä Afrikassa ovat opettaneet ja kasvattaneet minua todella paljon.

Nuori nainen ei palannut ensimmäiseltä Kenian reissultaan takaisin kotiin Jämsänkoskelle enää samana ihmisenä.

Maailmantuskasta auttamisen palo

Keittiö on kaaoksessa jauhovarkaiden jäljiltä. Järjesteltyään kaatuneet astiat Wallenis lähtee seuraavaksi vedenhakuun.

Lähin vedenottopaikka on lähellä – silloin kun sähköt toimivat. Kaivosta vesi pumppautuu sähköllä torniin, josta se on vedetty kylän 3 000 asukkaalle. Kun sähköä ei ole, vesi pitää hakea kahden kilometrin päästä.

Jämsänkoskelaislähtöiselle naiselle on kuudessa vuodessa ehtinyt tapahtua paljon.

Kerran vapaaehtoistöissä Wallenius sattui näkemään erään yksivuotiaan jätettynä konttaamaan jätteiden keskelle slummiin. Vanhemmat olivat lähteneet koko päiväksi töihin ja jättäneet pienokaisen yksin.

Mikään ei palannut nuoren naisen mielessä enää silloin ennalleen: hän tunsi, että hänen olisi tehtävä jotain.

– Olin abi, jolla oli maailmantuska päällä. Lähdettyäni Afrikasta tiesin, että minun oli palattava auttamaan kurjuudessa ja köyhyydessä eläviä lapsia.

Ennen vapaaehtoistöihin ryhtymistä hän ei ollut tiennyt, mihin suuntaisi ja mille opintielle lähtisi. Kaikilla kavereilla tuntui olevan jokin selvä päämäärä.

Hänen palattuaan takaisin kotiseudulleen Keski-Suomeen nuoreen maailmanparantajaan syttynyt auttamisen palo ei ottanut sammuakseen. Wallenius kuuli suomalaisesta naisesta, joka oli perustanut päiväkodin Nepaliin.

Sinä hetkenä hän tiesi, mitä elämällään tekisi: hän perustaisi lastenkodin Keniaan.

Riipaiseva orpolasten kohtalo

Kello näyttää viittä vaille seitsemää – aurinko terästäytyy täysiin voimiinsa. Wallenius lämmittää kaasukeittimellä vettä illalliselta jääneiden peltiastioiden tiskaamista varten ja lakaisee lattian.

Wallenius rakensi kaksi vuotta sitten puolisonsa Salim Mwariman kanssa savimajan.

Majassa on sähköt, muttei jääkaappia eikä muita kodinkoneita. Vessana toimii lattiaan tehty reikä, josta lähtee putki maan alle rakennettuun säiliöön. Huuhtomisvesi kaadetaan ämpärillä. Pariskunta on pikkuhiljaa parannellut savesta tehtyä kolmen huoneen kotiaan, kuten valanut majaan sementtilattian.

Wallenius tapasi avomiehensä vapaaehtoistöissä. Aluksi he olivat ainoastaan työkavereita, mutta pikkuhiljaa ystävyys kipinöi rakkaudeksi. Heitä yhdistävät samanlaiset elämän arvot: hyvän tekeminen ja erityisesti lasten auttaminen.

Ennen puoli kahdeksaa Walleniuksen tiskattua astiat hän oikaisee yllään olevaa värikästä afrikkalaista naisen asua, deeraa, ja kerää työkamppeet kasaan.

On töihin lähdön aika. Hän kipaisee viiden minuutin kävelymatkan päässä sijaitsevalle turvakotikeskuksen työmaalle jättäen pienimmät lapset vielä nukkumaan. Isommat lapset tekevät kouluun lähtöä.

Wallenius on kahdeksan orpolapsen äiti.

Yksi lapsista on Mwarimanin kahdeksan vuotta sitten kotiorjuudesta pelastama 16-vuotias tyttö. Seitsemän muuta lasta jäivät orvoiksi heidän äitinsä menehdyttyä reilu kaksi vuotta sitten. Isästä ei ole tietoa.

Lapsilla ei ollut ketään huoltajaa: he kaivoivat maasta kasvien juuria ruoaksi.

Maine valkoihoisesta hyväntekijästä oli kiirinyt lasten kotikylälle: Walleniusta pyydettiin auttamaan orvoksi jäänyttä lapsikatrasta. Hän otti puolisonsa kanssa lapset hoteisiinsa.

He eivät ole virallisia lasten huoltajia, koska Keniassa ulkomaalaiset eivät voi adoptoida lapsia. Mutta 4-, 6-, 9-, 13-, 16-, ja 18-vuotiaat lapset, joista 13-vuotiaat tytöt ovat kaksosia, kutsuvat heitä mamaksi ja papaksi.

He ovat kasvaneet perheeksi.

– Arki on ihanaa, mutta tietysti aika haastavaa. Iso perhe vaatii paljon ruoanlaittoa, tiskaamista ja pyykinpesua. Kaikki tehdään käsipelillä. Välillä on semmoinen kaaos, että huh, huh.

Lapset ovat toipuneet äitinsä kuolemasta hyvin ja ovat kiitollisia saamastaan huolenpidosta. Vaikka Wallenius rakastaa lapsia kuin omiaan, nuorta naista painaa kantamansa raskas vastuu. Toisinaan hän myös kyseenalaistaa osaamistaan.

– Vastuu on järjetön. Välillä joutuu ihan todenteolla miettimään, että osaanko minä ja kasvatanko lapsia nyt varmasti oikeaan suuntaan. Kaikki kasvatukseen, uskontoon ja kulttuuriin liittyvät kysymykset lävähtävät kasvoille aina vähän väliä.

Hän pyörittelee kasvatuskysymyksiä mielessään: lasten murrosiät pohdituttavat, tuleeko heille kenties lapsuuden traumoista vielä takaumia. Minkä uskonnon mukaan lapsia tulisi kasvattaa? Hän on tapakristitty ja Mwariman on muslimi. Nuori äiti yrittää poimia parhaita tapoja sekä suomalaisesta että afrikkalaisesta kulttuurista.

Koskaan hän ei kuitenkaan ole katunut orpolasten äidiksi ryhtymistä.

Töitä Afrikan tapaan

Pidettyään työkaluvarastolla puoli kahdeksalta tiiviin aamupalaverin tiiminsä kanssa Wallenius ja vapaaehtoiset aloittavat päivän turvakotikeskuksen rakennusurakan.

Pian Keniaan muutettuaan hän tajusi, että turvakodille olisi tarvetta vielä enemmän kuin lastenkodille. Lastenkodissa on kerrallaan tilaa 20 lapselle, mutta turvakodissa pystytään auttamaan satoja tai jopa tuhansia tyttöjä. Turvakodissa autettavat viettävät ainoastaan muutamia viikkoja, ja sen jälkeen heidät voidaan ohjata jonnekin jatkopaikkaan turvaan.

Polttavassa auringossa turvakotikeskuksen työmaalla ahertaa 15 vapaaehtoista Suomesta ja Keniasta. He kantavat hiekkaa ja vettä, mistä sekoittavat sementtiä. Työmaalle on palkattu myös yksi rakennusmies työnjohtajaksi neuvomaan vapaaehtoisille mitä tehdä.

Rakentaminen tapahtuu Afrikan tavalla ja ajalla: käsin ja hitaasti.

Pelkästään tontin raivaaminen kahdeksasta palmusta kesti viikkoja. Puiden pitkät juuret kaivettiin maasta käsivoimin lapioilla. Kaikki rakentaminen tehdään ilman koneita.

Walleniusta on Keniassa eniten yllättänyt ja turhauttanut asioiden hidas eteniminen. Toisaalta hän on myös oppinut arvostamaan käsin tehtyä rakentamista.

Hyväntekijän tuskainen taakka

Wallenius kantaa painavaa sementtisäkkiä. Hentorakenteinen nainen ei raskasta fyysistä työtä pelkää.

Hän perusti Home Street Home -yhdistyksen keväällä 2016 palattuaan Keniaan. Sitä ennen sisupussi oli kerännyt varoja hyväntekeväisyyteen Suomessa. Yhdistyksessä työskentelee tällä hetkellä toista sataa vapaaehtoista Suomessa ja Afrikassa kenialaisten lasten hyväksi.

Yhdistyksellä on parhaillaan käynnissä 21 eri hyväntekeväisyysprojektia.

– Teemme töitä lasten hyvinvoinnin, koulutuksen ja tyttöjen oikeuksien eteen. Viidessä vuodessa olemme auttaneet reilua 5 000 lasta tai perhettä.

Suurin haaste kylässä on köyhyys. Se vaikuttaa kaikkeen: perheiden ruoan saantiin, asuinoloihin ja terveyspalveluihin. Myös koulunkäynti ja nuorten jatkokoulutusmahdollisuudet ovat haasteellisia.

Taudit ja niiden leviäminen ovat myös valtava ongelma. Perheillä ei ole varaa sairaalamaksuihin eikä lääkkeisiin. Kylässä riehuu malaria, polio, keltakuume, meningokokki ja lavantauti.

Väillä Walleniukseen iskee toivottomuus. Autettavaa ja tehtävää olisi niin paljon.

– Haastavinta on ollut oppia, että kaikkia ei voi auttaa. Sen sisäistäminen on tuskallista. Jos on viisi lasta, joista kahta voi vaan auttaa, sitä jää soimaamaan itseään. Miettii, että oliko oikea päätös ottaa juuri heidät kaksi.

Toisinaan kostean kuumassa tropiikin yössä Wallenius valvoo ja kuuntelee savannin ääniä pohtien, miten kolme muuta ovat selvinneet: millaista heidän elämänsä mahtaa olla. Se sattuu nuoren hyväntekijän sydämeen.

Mutta suomalaisen yrittäjäperheen esikoinen tekee voitavansa. Hän on pystynyt siihen, mihin moni ei koskaan olisi hänen uskonut pystyvän: hän elää unelmaansa ja auttaa vähäosaisia Afrikassa.

Naapuri arvokkain hätävara

Yhdeksän maissa Wallenius suuntaa työmaalta takaisin savimajaan aamupalan tekoon. Samalla hän hoitaa pienimpien lasten aamupesut.

Aamupalaksi hän paistaa hiiligrillillä kananmunia. Usein hän pyöräyttää aamiaiseksi myös vehnäjauhoista tehtäviä leivonnaisia tai maissi- ja kaurapuuroa. Teevesi porisee kattilassa.

Keniassa juodaan paljon teetä, kahvia ei käytetä ollenkaan. Mustaan teehen lisätään maitoa erikoispäivinä. Tee on hyvin mausteista, siinä on usein ripaus kardemummaa.

Wallenius rakastaa ruoanlaittoa.

Hän rentoutuu kehitellessään uusia reseptejä savimajan keittiössä ja lasten leikkiessä. Hän saattaa helposti viettää tuntikausia kokkaillessa. Hänen afrikkalaisia suosikkiruokiaan ovat kookosriisi ja kala kookosmaidossa.

– Hedelmät ovat täällä myös taivaallisia, esimerkiksi mango ja vesimeloni ovat ihanan mehevän makuisia. Joskus myös herkuttelemme lasten kanssa paistamalla nuotiolla tikkupullaa.

Kello käy kohti kymmentä, kun aamupala on saatu syötyä savimajan terassilla matolla istuen yhdessä lasten ja vapaaehtoisten kanssa – on aika palata jatkamaan päivän aherrusta työmaalle.

Pienimmät lapset tulevat äitinsä mukaan turvakotikeskukseen. He leikkivät kylän toisten lasten kanssa pihamaalla. Kesken tiilien kannon eräs äiti tulee pyytämään apua malariaan sairastuneelle lapselleen.

Wallenius lähtee viemään lasta sairaalaan.

Violan äidin mukaan hänestä kumpusi jo pienenä herkkyys ja auttamishalu. Hän on aina huolehtinut muista, myös vuotta nuoremmasta kehitysvammaisesta siskostaan ja viisi vuotta nuoremmasta veljestään.

Hän on kouluttautunut Suomessa sairaanhoitajaksi. Koulutuksesta on hänelle työssään paljon hyötyä: hän pystyy antamaan ensiapua ja tunnistamaan sairauksia.

Tarmoa auttamistyöhönsä hän saa toisista ihmisistä. Kylällä kukkii vahva yhteisöllisyys: naapuri on tärkein ihminen Keniassa.

– Kaikki auttavat kaikkia. Esimerkiksi naapurin nuorimmainen on paljon meillä, kun hänen äitinsä on töissä. Mutta vastaavasti, jos olen kipeänä, naapuri saattaa tuoda padallisen riisiä tai tulla pesemään meidän tiskit vähin äänin.

Vaarana taudit, terroristit ja paviaanit

Puolen päivän jälkeen Wallenius rientää takaisin kotiin lounaan valmistukseen. Vanhimmat tytöt auttavat ruoanlaitossa ja sapuska valmistuu nopeasti. Isoimmista lapsista on paljon apua suurperheen huushollin pyörityksessä.

Päiväntasaajan keskipäivän kuumuus painaa päälle ja Walleniukselle ei maistu ruoka. Hän tekee lasten syödessä rästitöitä läppärillä. Apinatkin ovat auringon paahteesta raukeina ja nuokkuvat palmujen varjossa.

Ei hyvän tekeminen Afrikassa helppoa ole ollut.

Korruptio on yksi suurimmista haasteista, ja moni muu takaisku on niiauttanut Walleniuksen välillä polvilleen. Esimerkiksi silloin, kun hyväntekeväisyysjärjestön minibussi ryövättiin tyhjäksi matkalla Suomesta Keniaan. Tai kun eräs autettava lapsi kuoli synnynnäiseen sydänvikaan.

Hän on myös sairastunut usein. Varsinkin alkuun hän virui monesti malarian kourissa.

– Vesi on huonolaatuista. Sitä ei ole tutkittu, ja sen lisäksi jätejärjestelmää ei ole, joten wc- ja muut jätteet saastuttavat helposti veden. Se lisää taas tautien leviämistä, minkä vuoksi täällä on aika ajoin esimerkiksi koleraepidemioita.

Walleniuksen yhdistyksellä on lasten auttamisen lisäksi myös monia muita projekteja esimerkiksi puhtaan veden, terveyden ja muun hyvinvoinnin lisäämiseksi kylällä.

Kahdelta iltapäivällä hän lähtee takaisin työmaalle. Nopean työtilanteeseen ja kuluneisiin materiaaleihin luodun katsauksen jälkeen vuorossa on lisää sementin sekoittamista ja tiilien kantoa. Hiki virtaa norona Walleniuksen ohimoita pitkin.

Tarve turvakotikeskukselle tyttöjen auttamiseksi on kova.

Keniassa on paljon hyväksikäyttötapauksia, joissa tyttö tarvitsee turvapaikan. Myös ympärileikkausta tai pakkoavioliittoa pakenevia tyttöjä löytyy kaduilta. Lisäksi orpoja tai muuten hylättyjä lapsia on oman onnensa nojassa.

Lapsilla ei ole mitään paikkaa minne mennä.

– Tällä alueella ei ole yhtään turvakotia eli jos poliisi vaikka löytää hylätyn lapsen, heillä ei ole paikkaa minne viedä lapsi. Se on suuri ongelma.

Hän tekee hyväntekeväisyystyötään kelloa katsomatta. Joskus vaikka kuudelta sunnuntaiaamuna saattaa tulla joku äiti hädissään pyytämään apua kuumeiselle lapselleen. Wallenius lähtee auttamaan.

Iltapäivästä on Skype-palaveri tulevien vapaaehtoisen kanssa. Heidän kanssaan Wallenius käy läpi käytännön asioita. Suomesta tulee vuosittain parikymmentä pääasiassa nuorta viettämään välivuotta tekemällä vapaaehtoishommia.

Neljältä päivän työt saadaan päätökseen. Työkalujen pesemisen ja loppusiivouksen jälkeen perheenäitiä odottaa kotona edellisillan pyykkien kerääminen narulta. Walleniuksen puoliso lähtee vedenhakuun, hän tuo viisi 20 litran kanisteria täytettynä.

Mwariman on poikkeuksellinen paikallinen mies, sillä hän osallistuu myös kotitöihin. Modernin miehen perhe, varsinkin äiti on hieman pöyristynyt siitä.

Punainen auringonlasku värjää taivasta.

Kuuden tienoilla touhuttuaan hieman perheen pienimpien kanssa Wallenius lähtee illallisaineiden hankintaan torille. Hän ostaa sipulia, tomaattia, paprikaa ja kaksi kiloa riisiä. Vaalea nainen herättää torilla huomiota ja kauppias yrittää kiskoa häneltä kolminkertaista hintaa. Wallenius on tottunut siihen ja saa tingittyä ruoat sopuhintaan.

Pimeys valahtaa kylän ylle. Walleniusta ei elämä Afrikassa pelota.

Heidän pieni kylänsä saa yleensä elää rauhassa esimerkiksi terrorismilta. Suuremmissa kaupungeissa kranaatti-iskut ja tulitukset ovat ajoittaisia.

Wallenius on myös tottunut käärmeisiin ja muihin ötököihin. Joskus iltahämärässä lähes omankokoisten paviaanien talsiessa tiellä vastaan häntä hieman hirvittää. Paviaanit saattavat joskus olla arvaamattomia.

Pimeällä yksin liikkumista hän välttää.

Raskasta, rikasta ja rakasta arkea

Keittiössä tuoksuu herkulliselle: valkosipulille ja tuoreille yrteille. Wallenius valmistaa illalliseksi riisiä ja kurkumalla maustettua kastiketta.

Seitsemältä syödään ateria koko perheen voimin matolla istuen. Perhe puhuu swahilia ja englantia sekaisin. Maja täyttyy naurusta.

Pienimmät lapset antavat ruuantähteet majalla pyörivälle kissalle. Tiskien ja keittiön siivouksen jälkeen vanhemmilla on hetki vielä aikaa puuhastella lasten kanssa. Wallenius auttaa lapsia kotiläksyissä. Paikallinen koulu on vaativa suurien ryhmien vuoksi.

Taivaalla tuikkii tähtivyö.

On aika pienimpien lasten iltapesuille. Lapset ovat onnellisia, kun äidin ei tarvitse enää reissata Suomessa opiskelujen vuoksi. Ennen puolta yhdeksää Wallenius laittaa lapset nukkumaan ja vetää sänkyjen ylle moskiittoverkot.

Iltatoimina hän täyttää vessan vesiämpärin yötä varten. Bushbabyt eli pienet makiapinat pitää myös häätää pois talosta ja piilottaa niiden herkut, jauhopaketit. Ennen nukkumaanmenoa hän käy vielä suihkussa eli kaataa kannulla vettä ämpäristä päälleen.

Aikaa jää harvoin itselle. Joskus jos perheellä on viikonloppuna yhteistä vapaa-aikaa, he suuntaavat viettämään päivää rannalle. Lapsilla on vilkas mielikuvitus ja he keksivät leikkejä luonnossa. Wallenius nauttii seuratessaan lasten huoletonta touhua ja naurun remakkaa.

Wallenius ei kaipaa sädekehän kiillotusta. Hän on tavallinen keskisuomalainen nuori nainen, joka tekee niin kuin sydän sanoo. Hänelle palkinto työstä on jonkun tuntemattoman äidin kiitollinen katse lapsensa parannuttua tai apua saaneen lapsen helpottunut hymyn välke.

– Saan voimaa siitä, kun näen että tekemiselläni on ollut vaikutusta. Sitä ilon tunnetta, kun joku koulusta haaveillut lapsi pukee ensi kertaa koulupuvun päälleen tai lapset juovat puhdasta vettä koulussa, ei voi verrata mihinkään.

Hän saa tuntea tunteita, joita hän ei ole kokenut koskaan Suomessa.

– Mitä nyt teen, sillä on merkitystä. Suomessa tuntuu, että tavoitteet pyörivät materian ympärillä. Se on uusi auto tai ruohonleikkuri tai talo, jota kohti mennään. Täällä päämäärät ovat hyvin toisenlaisia: on vaan se, minkä tarvitsee ja se riittää. Se on vapauttavaa.

Perheenäiti kömpii rättiväsyneenä vuoteeseen kellon vierähtäessä kohti kymmentä. Hän on onnellinen, vaikka kaipaa Suomesta perhettään – ja juustoa. Joskus hän näkee jopa unta suomalaisesta kermajuustosta.

Muutama sadepisara osuu hänen kasvoilleen: käpristynyt palmunlehtikatto vuotaa kuin seula sateella. Wallenius odottaa hartaasti sadekauden päättymistä ja katon korjaamista. Vesisateessa nukkuminen on pahempaa kuin kuumuudessa.

Hän liiskaa vielä pari hyttystä ja paina pään tyynyyn. Kaukana yössä kuuluvat apinoiden kirkaisut.

Vesilintujen poikasten ruokkiminen leivällä ja pullalla voi tehdä niistä lentokyvyttömiä. Korkeasaaren Villieläinsairaala joutui tällä viikolla lopettamaan nuoren kyhmyjoutsenen, joka kärsi enkelinsiipi-nimisestä kehityshäiriöstä.

Jos nuorille vesilinnuille annetaan leipää tai pullaa, aiheuttavat viljan valkuaiset siipilihasten liikakasvua. Siipi tulee liian painavaksi, sen luut kasvavat kieroon, ja siipisulat kääntyvät ylöspäin. Seurauksena linnut eivät enää pysty lentämään.

Villieläinsairaalasta kerrotaan, että linnut kyllä saavat aivan pienenä jonkin verran proteiinia hyönteisistä, mutta nuorena ne siirtyvät syömään vihreitä kasveja, joissa valkuaista on huomattavasti vähemmän kuin viljoissa.

Villieläinsairaalan kuraattori Ville Vepsäläinen kertoo, että joutsen oli pakko lopettaa, koska lentokyvytön lintu ei selviä luonnossa.

– Meille tuodaan joka talvi kyhmyjoutsenia hoitoon sellaisista paikoista, missä ihmiset ruokkivat vesilintuja. Poikasia ei pitäisi ruokkia proteiinipitoisella ravinnolla, Vepsäläinen sanoo.

Joutsenten lisäksi enkelinsiipi-oireyhtymää on havaittu myös hanhilla ja sorsilla.

Aikuisten vesilintujen ruokkiminen talvella ei ole vaarallista, koska niiden siivet ovat jo kehittyneet ja ne ovat lentokykyisiä. Villieläinsairaalasta kuitenkin kehotetaan antamaan linnuille mieluummin kokonaisia jyviä kuin pullaa tai leipää.

Lue aiheesta lisää:

Kaljatölkki nokassa, siima räpylässä ja roskaruoan turmelema varis – näin roskaaminen vaikuttaa luonnoneläimiin

Hallituksen työllisyyskeinoja pohtivista työllisyysryhmistä kuuluu turhautuneita viestejä.

Työryhmissä istuvat työmarkkinajärjestöjen edustajat kertovat Ylelle, että asiat eivät oikein tunnu etenevän.

Jäsenet kuvailevat Ylelle työskentelyä seuraavasti: Työryhmiltä puuttuu riittävä puhti, tarmo ja ohjaus, ryhmien työ on kovin levällään.

Työnantajia edustava jäsen kertoo, että toiminta ei ole tavoitteellista ja poliittinen johtajuus on hukassa. Hän on jättänyt väliin osan ryhmänsä kokouksista.

"Kokoukset ovat lähinnä olleet ympäripyöreätä keskustelua tai puhetta lämpimikseen."

Palkansaajien edustaja kaipaa parempaa koordinaatiota työryhmien kesken, koska osa esitetyistä toimenpiteistä koskee useamman työryhmän tonttia.

"Homma on polarisoitunut eli osassa ryhmissä on tiiviimpi ja konkreettisiin toimenpiteisiin keskittyvä ote. Osassa on yhtä pitkää kuin leveää. Osa toimenpiteistä on sellaisia, että ne leviävät useampaan ryhmään, joten lisäkoordinaatio olisi tarpeen."

Tiedot jämäkän otteen puuttumisesta hämmästyttävät. Hallitusohjelma nojaa kuitenkin pitkälti työllisyyden kasvuun, joka on elintärkeä myös hallituksen muille tavoitteille.

Lähteitä on haastateltu nimettömänä, koska työllisyysryhmien työ on luottamuksellista.

Hallituksen iltakoulu käy läpi väliraportteja

Seitsemän kolmikantaista työryhmää ovat istuneet nyt puolisen vuotta, ja osa työryhmistä työstää parhaillaan väliraportteja aikaansaaduista ehdotuksista.

Hallitus käsittelee raportteja iltakoulussaan tammikuun loppupuolella.

Hallitus tavoittelee 30 000 uutta työllistä ensi syksyn budjettiriihen mennessä. Keinoista pitäisi olla näkemys kevään kehysriihessä. Jo päätettyjä menolisäyksia voidaan joutua perumaan, jos tavoite ei toteudu.

Koko hallituskauden aikana pitäisi saada aikaan 60 000 uutta työllistä ja nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Marraskuussa työllisyysaste oli 72,6 prosenttia.

Toinen työntekijöitä edustava jäsen kertoo, että talveen jää vielä paljon työtä, jos erilaisista ehdotuksista aiotaan saada järkevä kokonaisuus kevään kehysriiheen.

"Asioiden paloittelu moneen eri työryhmään on tuonut työskentelyyn haasteita, koska käsiteltävät asiat menevät kuitenkin limittäin ja lomittain. Työryhmissä on pöydillä myös asioita, joista on erilaisia näkemyksiä."

Tällainen asia on muun muassa säännöllisin väliajoin keskusteluun nouseva ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen.

Vaikuttavat toimet puuttuvat, kulut kasvavat

Työnantajien ja työntekijöiden mukaan ryhmien työn anti hallituksen iltakouluun on varsin vähäistä.

Toisen työnantajien edustajan mielestä syksyllä on askarreltu pikkuasioiden parissa, ei työllisyyteen merkittävästi vaikuttavien toimien.

"Nyt yritetään kivoilla keinoilla, on edetty lähinnä lillukanvarsityyppisissä keinoissa, joilla ei saada työllisyyttä kasvuun. Missä vaiheessa hallitus ottaa lusikan kauniiseen käteen? Pitäisi puuttua rakenteisiin."

Hän sanoo, että hallitus luottaa nyt liian paljon keinoihin, joilla ei ole vaikutusta nettotyöllisyyteen. Sen sijaan toimet lisäävät julkisia kustannuksia.

Työnantajat eivät usko, että työllisyys kasvaa palkkatukea hienosäätämällä. Myös työllisyyden kuntakokeilun varaan laitetaan paljon, vaikka aiemman kokeilun vaikutukset työllisyyteen ovat tutkimusten mukaan olleet hyvin vähäiset. Sama lopputulos on osatyökykyisten työllisyystoimilla ja paremmilla työllisyyspalveluilla.

Tämä tarkoittaa, että vain tuettuja työpaikkoja tulee lisää. Työnantajapuoli epäilee, ettei suunnitteilla oleva palkkatuki kiinnosta edelleenkään yrityksiä.

"Nyt pitäisi tehdä asioita, jotka voi myös kirpaista ja siihen tuskin on poliittista rohkeutta akselilla SAK, SDP ja ja vasemmistoliitto." sanoo puolestaaan palkansaajien edustaja.

Palkansaajien edustaja ihmettelee erityisesti sitä, että ikääntyneet eivät ole minkään ryhmän asialistalla, vaikka heissä olisi suuri joukko potentiaalisesti työllistyviä.

Entinen työministeri Timo Harakka (sd.) ja monet asiantuntijat ovat nostaneet juuri yli 55-vuotiaiden nykyistä korkeamman työllisyysasteen yhdeksi keinoksi, jolla hallitus pääsisi tavoitteeseensa.

Suomessa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on selvästi muita Pohjoismaita alhaisempi.

Kulmunilla kovat odotukset

Antti Rinteen (sd.) hallitus vaihtui joulukuussa Sanna Marinin (sd.) hallitukseen, ja Tuula Haatainen (sd.) nousi Harakan tilalle työministeriksi.

Ylen tietojen mukaan Haatainen aikoo tavata ennen iltakoulua työmarkkinajärjestöjen johtoa. Ehkä nyt löytyy aiempaa aktiivisempi ote.

Odotukset työllisyysryhmien työlle olivat aluksi suuret, mutta syksyn mittaan on alkanut näyttää, että konkreettiset tulokset jäävät alkuvuonna laihoiksi.

Työnantajien edustajan mukaan työvoimapolitiikan palvelurakenteita pohtinut ryhmä on ainoa, joka on saanut aikaan valmiin esityksen, joka koskee työllisyyden kuntakokeilua. Muiden ryhmien paperit ovat enemmänkin nykytilanteen ja ongelmien kuvausta, ei varsinaisia ratkaisuehdotuksia.

Tosin palkansaajapuolelta kerrotaan, että maahanmuutto- ja palkkatukiryhmästä olisi tulossa myös joitakin konkreettisia toimenpiteitä.

Paikallisen sopimisen ryhmän toiminta taas on pysähtynyt, koska sen puheenjohtaja, valtiosihteeri Raimo Luoma jätti paikkansa hallituksen kaatumisen jälkeen.

Työnantajapuolen mukaan työryhmillä on ollut kokouksia harvakseltaan ja niitä on myös peruttu. Ryhmissä käsiteltyjä ehdotuksia ei ole myöskään valmisteltu, jotta asioissa päästäisiin eteenpäin. Tämä kuuluu työryhmissä istuville virkamiehille.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmunilla voi siis olla edessään karvas pettymys.

Hän kertoi viime perjantaina Maaseudun Tulevaisuudessa odottavansa paljon kolmikantaisilta työryhmiltä. Kehysriihen työllisyystoimet on tarkoitus mitoittaa työryhmien vaikuttavien toimien mukaan.

Työntekijöiden edustaja hämmästelee hallituksen tiedonkulkua.

"Työryhmien työlle ei juurikaan asetettu toimenpide-esitystavoitteita, vaan pelkästään kartoittavia väliraportteja. Keväällä on kyllä mahdollisuus saada aikaan esityksiä, mutta tämä vaatii vastuuministeriltä, ministeriryhmältä ja projektijohdolta napakampaa otetta."

Jos työryhmiltä ei tule käyttökelpoisia esityksiä, Kulmunin mukaan hallitus lopulta vastaa tarvittavista työllisyystoimista, jotta hallitusohjelmassa sovitussa pysytään.

Tässä poliittiset realiteetit

Työllisyystoimet junnaavat, koska osa keinoista on aina jollekin puolueelle poliittisesti epämieluinen tai vähintään poliittisesti hyödytön.

Työperäisen maahanmuuton puolesta puhuminen ei houkuta, vaikka se on todettu monen asiantuntijan voimin tarpeelliseksi.

Palkkatuki taas tekee loven valtion kassaan, samoin ansioverotuksen madaltaminen. Kuntoutus ja koulutuskin maksavat. Ansiosidonnaisen porrastus ei maistu vasemmistolle, eikä kotona lasten kanssa olevien kotihoidontukeen puuttuminen keskustalle.

Työllisyyspolitiikkaa seuraavat asiantuntijat toteavat Ylelle, että 75 prosentin työllisyys on "teoriassa mahdollinen", mutta vain jos käyttöön otetaan kaikki keinot, sekä keppi että porkkana.

"Jokainen joka tuntee reaalimaailmaa tietää, että kivat keinot eivät yksin riitä, ja toisaalta sen että ihmiset tarvitsevat myös positiivisia kannustimia, kuten koulutusta", summaa yksi asiantuntijoista.

Lue lisää:

Asiantuntijoiden viesti hallitukselle: Isoin työllisyyspotentiaali yli 55-vuotiaissa, Vihriälä poistaisi eläkeputken

Tuore työministeri tarjoaisi täsmätukea vaikeasti työllistyville – ei lämpene ansiosidonnaisen porrastamiseen

Suomen työllisyyskehitys näyttää kuin kuolleen ihmisen sydänkäyrältä – Yle kysyi kolmelta ekonomistilta, mitä nyt pitäisi tehdä

Mennyt vuosi oli politiikassa vauhdikas, tuleva lienee rauhallisempi – Tutkija Jokisipilä: Työmarkkinakierros on hallituksen seuraava haaste

Tässä työllisyysryhmien ensirohdot hallituksen budjettiriiheen: Kuntien työllisyyskokeilu tekee paluun, yritysten palkkatuki nousee 70 prosenttiin