Poliisi on edistynyt kesäkuussa kadonneen 21-vuotiaan somerolaisnaisen henkirikosta koskevassa esitutkinnassa. Rikoksesta epäilty, vuonna 1995 syntynyt mies on kuulusteluissa selvittänyt epäillyn surmaillan tapahtumia.
Tutkinnanjohtaja, keskusrikospoliisin rikoskomisario Jarkko Toivosen mukaan epäilty on kertonut olevansa osallinen uhrin kuolemaan. Tähän saakka hän oli kiistänyt kuulusteluissa osallisuutensa tapahtuneeseen.
– Epäilty pyysi uutta kuulustelua, jossa hän kertoi aiheuttaneensa uhrin kuoleman. Hän on antanut oman selvityksensa asiasta, ja poliisin esitutkinta selvittää edelleen tapahtumien tarkempaa kulkua. Enempää en voi asiaa tässä vaiheessa avata, toteaa Toivonen.
Esitutkinnan rikosnimikkeenä on ollut murha, eikä sitä ole Toivosen mukaan muutettu ainakaan toistaiseksi. Poliisi ja syyttäjä ovat hakeneet lisäaikaa syytteen noston määräaikaan epäillyn antaman selvityksen takia. Varsinais-Suomen käräjäoikeus on määrännyt syytteen noston määräpäiväksi 23. huhtikuuta.
Jarkko Toivosen mukaan kyseessä on väkivaltarikos, johon liittyy suunnitelmallisuutta ja taloudellisen edun tavoittelua. Epäilty on hankkinut haltuunsa uhrin verkkopankkitunnukset ja ohjannut esimerkiksi pikavippihakemuksista saatuja rahoja kyseiselle tilille.
Somerolaisnaisen epäillään joutuneen henkirikoksen uhriksi 8. ja 9. kesäkuuta välisenä yönä. Ruumis on edelleen kateissa, vaikka sitä on etsitty laajalta alueelta kesän, syksyn ja talven aikana. Etsintöjä jatketaan edelleen.
Poliisi pyytää edelleen mahdollisia vihjeitä tai havaintoja epäiltyyn henkirikokseen liittyen.
Kattoremontti on tullut ajankohtaiseksi jyväskyläläisen Jarmo Pudaksen itse rakentamassa omakotitalossa. Ikää talolla on jo yli 40 vuotta, joten katto on tullut käyttöikänsä päähän.
Katon kanssa ei ole ollut erityisiä ongelmia, sillä omistaja on seurannut katon kuntoa säännöllisesti ja tehnyt jo aiemmin tarvittavia korjauksia.
– Enää ei kannattanut korjata vaan uusia kokonaan. Hyvällä huolenpidolla entinen katto kesti tähän saakka. Toivottavasti uudella katolla mennään seuraavat 40 vuotta.
Jyväskyläläisen Jarmo Pudaksen omakotitalon katto on tullut käyttöikänsä päähän. Vanha katto kesti hyvin hoidettuna yli 40 vuotta.Tenho Tornberg / Yle
Katon kunto tulisi tarkastaa kaksi kertaa vuodessa. Riskialtteimpia ovat yli 30 vuotta sitten rakennetut katot, jolloin esimerkiksi aluskate ei ollut pakollinen ja käytetyt materiaalit poikkesivat nykyisistä.
Viime vuosina yleistynyt sahaava talvisää on rasite kattojen rakenteille, kertoo kattoasiantuntija Jukka Pollari Vesivek Oy:stä.
– Vuotoja huomataan, kun katolle satanut lumi sulaa sään lauhtuessa. Sulan ja lumisateen vaihtelu laittaa rakenteet koville.
Uudelleen jäätyessään vesi laajenee ja voi esimerkiksi nostattaa katemateriaalin irti alustastaan. Myös työnjohtaja Sampo Korkatti Kattokeskus Oy:stä toteaa, että viimeiset talvet ovat olleet kattojen rakenteille hankalia.
– Viime vuosina olemme korjanneet paljon vuotokohteita. Viime vuonna oli useampiakin taloja, joissa vesi oli päässyt tupaan asti.
Vakuutusyhtiöt eivät juurikaan korvaa kattovuotoja. Pollarin mukaan katto-ongelmat tulevat monelle odottamatta.
– Vesivekin Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan 60 prosenttia omistajista osaa ennakoida remontin tarpeen. Lopuille vahinko tulee yllätyksenä.
Valtaosa omistajista osaa ennakoida kattoremontin tarpeen.Jarkko Riikonen / Yle
Kattoremontti on iso kustannus ja sen hintaan vaikuttavat katon koko ja muoto sekä purkutöiden ja uuden rakentamisen laajuus. Hintahaarukka vaihtelee tyypillisesti 13 000 - 23 000 euron välillä. Remontissa kattorakenteet uusitaan siten, että kosteus saadaan pysäytettyä ja riittävä tuuletus toteutuu.
Kattoremontti valmistuu nopeasti, varsinaiseen työhön kuluu aikaa vain pari päivää.
Myös uusitun katon kuntoa tulee seurata säännöllisesti. Ohjeita löytyy esimerkiksi Omakotiliiton verkkosivuilta. Roskien, kuten puista pudonneiden lehtien poistamisesta tulee huolehtia säännöllisesti. Lumen poistossa kannattaa olla varovainen, ettei kattopinnoite pääse vaurioitumaan.
Kattomateriaalin kunto tulee tarkastaa keväällä ja syksyllä. Samalla kannattaa varmistaa erilaisten läpivientien, esimerkiksi piippujen ja putkien, tiiviys. Jos mahdollista, varmista myös yläpohjan kunto.
Tampereella on onnistuttu palauttamaan taimenet taajamapuroon mäti-istutuksella.
Peltolammin kaupunginosan Härmälänojan Pärrinkoskesta löytyi koekalastuksessa jopa yli kymmensenttiseksi yhdessä kesässä kasvaneita pikkutaimenia. Kalat istutettiin Pärrinkoskeen luonnonsuojelualueelle hedelmöitettynä mätinä viime keväänä.
Ympäristöasiantuntija Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä sanoo, että näin lähellä taajamaa ei yleensä taimenistutuksia tehdä.
– Vielä 2000-luvulla täällä Pärrinkoskella esiintyi taimenia luontaisesti, mutta sen jälkeen todettiin, että taimen on täältä hävinnyt syystä tai toisesta.
Nyt näyttää taas lupaavalta ensimmäisen mäti-istutuksen jälkeen.
– Tarkoituksena on jatkaa istutuksia ja selvittää niiden tuloksellisuutta. Toivottavasti täällä olisi lisääntyvä taimenkanta 4–5 vuoden jälkeen, Holsti sanoo.
Ympäristöasiantuntija Heikki Holsti iloitsee istutuksen onnistumisesta Tampereen Peltolammilla.Antti Eintola / Yle
Taimenistutuksilla pyritään kunnostamaan Kokemäenjoen vesistöalueen pieniä virtavesiä.
Suomalaisen dokumenttielokuvan viime vuosikymmen alkoi poikkeuksellisella menestyksellä. Rovaniemeläisistä narkomaaninuorista kertova Reindeerspotting teki kotimaisten dokumenttien valkokangasennätyksen vuonna 2010.
Reindeerspottingin näki elokuvateattereissa peräti 63 654 katsojaa. Kolme kuukautta ensi-illan jälkeen dokumentin päähenkilö Jani Raappana kuoli epäselvissä olosuhteissa Kambodžassa.
Reindeerspottingin ohjaaja ja Raappanan ystävä Joonas Neuvonen ryhtyi kuvaamaan jatkoa dokumentille. Lost Boys valmistunee vihdoin tänä vuonna.
– Tekeminen on loppusuoralla, kertoo tuottaja Miia Haavisto.
Neuvonen ja Reindeerspottingin leikkaaja Sadri Cetinkaya ovat työskennelleet elokuvan parissa vuodesta 2011. Elokuvasäätiön kehittelytuen hanke sai vuonna 2015. Vuosi sitten dokumentille ilmoitettiin ensi-iltapäivämäärä lokakuulle 2019. Se kuitenkin peruttiin, koska elokuva ei sittenkään ollut valmistumassa.
– Dokumenttielokuvan tuotantoaikataulu voi olla vaikea määritellä. Emme nyt halua ankkuroida ensi-illan tarkkaa ajankohtaa, Haavisto sanoo.
Lost Boys ei kuulunut DocPoint-festivaalin viime perjantaina julkistettuun ohjelmistoon. Keskeiset suomalaisdokumentit on usein pyritty saamaan esille DocPointissa, joka järjestetään tammi-helmikuun vaihteessa.
Suuri hanke dokumentiksi
Haavisto sanoo, ettei Lost Boysin sisällöstä kerrota tässä vaiheessa enempää kuin se, mitä julkisuudessa jo on. Tietoa on vähän. Kansainvälisen IDFA-rahoitusfoorumin vuoden 2015 juonikuvaus on lyhyt. Sen mukaan dokumentti on dramaattinen tarina ystäviensä kohtaloon liittyviä vastauksia etsivän Neuvosen houreisesta matkasta halki Kaakkois-Aasian alamaailman.
Lost Boysin ohjaajiksi on merkitty Neuvonen ja Cetinkaya, tässä järjestyksessä. Cetinkayan työ myös Reindeerspottingin leikkaajana oli pitkä: se kesti nelisen vuotta.
Tuotantona jatko-osa on jo lähtökohdiltaan ammattimaisempi kuin Reindeerspotting, joka koostui Neuvosen pääasiassa vuosina 2003-2004 kuvaamasta amatöörimateriaalista. Tuotantoyhtiöt ovat Helsinki-Filmi ja Haaviston luotsaama Tekele. 330 000 euron budjetti on kotimaiselle dokumenttielokuvalle korkeahko ja lähes kolminkertainen Reindeerspottingiin verrattuna.
Tuottajien ja elokuvasäätiön ohella rahoittajia ovat Yle ja AVEK. Haavisto on tuottajana Suomen kokeneimpia. Hän on ollut tuottamassa muiden muassa Tom of Finlandia ja Tuntematonta sotilasta. Lost Boys-hankkeessa hän on ollut mukana yli viiden vuoden ajan.
Ohjaaja oli vankilassa
Reindeerspotting sai parhaan dokumentin Jussi-ehdokkuuden ja sen työryhmälle myönnettiin vuonna 2011 Valtion tiedonjulkistamispalkinto.
Neuvonen on pysytellyt pois julkisuudesta Reindeerspottingin ensi-illan jälkeen. Hän ja Raappana lähtivät tuolloin Thaimaahan. Raappana kuoli muutamia viikkoja sen jälkeen, kun Neuvonen oli palannut Suomeen. Kambodzhan viranomaisten mukaan kyseessä oli itsemurha.
Myöhemmin mediakeskustelua herättivät kuolleesta Raappanasta kambodzhalaislehdessä julkaistut kuvat. Linkkejä niihin oli julkaistu suomalaislehtien keskustelupalstoilla. Neuvonen itse sai vuonna 2013 kahden ja puolen vuoden vankeustuomion törkeästä huumerikoksesta. Oikeuden mukaan hän oli päätekijä Subutexin maahantuonti- ja levitysjutussa.
STT pyysi Neuvoselta haastattelua Haaviston kautta. Neuvonen ei vastannut määräaikaan mennessä.
Finnair on päättänyt muuttaa Dubaihin kulkevan lentonsa reittiä Iranin ja Irakin kriisin takia. Muutoksen myötä lento kiertää Iranin ilmatilan ja ohjataan kulkemaan Saudi-Arabian kautta. Finnair lentää Dubain-lentonsa Saudi-Arabian ilmatilan kautta ainakin tällä viikolla.
Normaalisti lento kulkee osan aikaa Iranin ilmatilan kautta. Myös paluulennot ohjataan kulkemaan Saudi-Arabian kautta.
Asiasta päätettiin keskiviikkona aamulla pidetyssä kokouksesssa.
– Tässä tilanteessa me päätimme, että emme käytä Iranin ja Irakin ilmatilaa ollenkaan, kertoo Finnairin mediasuhteista vastaava johtaja Päivyt Tallqvist.
Päätöksen takia lento Dubaihin viivästyi keskiviikkona aamulla muutaman tunnin. Lennon parin tunnin pitenemisen takia kone tekee välitankkauksen Ateenassa Kreikassa.
Finnairin lennoista mikään muu ei kulje alueen yli.
Myös muut yhtiöt reitittäneet lentojaan uudelleen
Myös useat kansainväliset lentoyhtiöt ovat muuttaneet lentoreittejään pois Iranin ja Irakin ilmatilasta Iranin viime yönä tekemän ohjusiskun takia.
Eurooppaan suuntautuvia lentoja ovat reitittäneet uudelleen ainakin Singapore Airlines, Malaysia Airlines ja taiwanilainen EVA Air, kertoo CNN.
Lisäksi Yhdysvalloissa kansallinen ilmailuhallinto on kieltänyt maan omia kaupallisia lentoyhtiöitä lentämästä Irakin ja Iranin sekä Persianlahden ilmatilassa.
TUKHOLMA Kansainvälinen uutistoimisto AFP on ilmoittautunut tulevansa keskiviikkona paikalle Harpsundiin noin kahden tunnin ajomatkan päähän Tukholmasta, kun Suomen pääministeri Sanna Marin tapaa ruotsalaiskollegansa Stefan Löfvenin.
Suomalaisen pääministerin vierailu Ruotsiin ei ole yleensä kansainvälisen median huomion kohteena, mutta tällä kertaa on toisin.
Ruotsalaiset tiedotusvälineet ovat lähettäneet etukäteen vimmatusti uuden pääministerin haastattelupyyntöjä valtioneuvoston kanslian viestintäosastolle.
Marin ei ole antanut vielä yhdellekään ruotsalaiselle tiedotusvälineelle omaa haastattelua ja kaikki haluavat ehtiä ensimmäisenä. Moni toivoo, että se onnistuisi tänään Tukholmassa.
Marin on kutsuttu studiovieraaksi illan suoraan pääuutislähetykseen.
Marin kiinnostaa tiedotusvälineitä, koska hänestä puhutaan turuilla ja toreilla myös Ruotsissa.
Hänen valintansa aikoihin ottivat koirapuistotuttavani hänet spontaanisti puheeksi useana iltana: "Teillä on uusi, todella nuori pääministeri", he totesivat innostuneesti ja kerääntyivät ympärilleni kyselemään hänestä.
Eräs haastateltava puolestaan halusi välttämättä keskustella uudesta pääministeristä ennen varsinaista haastattelua. "Olen niin ylpeä, että Ruotsi on Suomen naapurimaa", hän sanoi. Hänestä on hienoa, että Suomessa nuorella on mahdollisuus näyttää kykynsä.
Marinin saama huomion määrä on ollut poikkeuksellisen suurta suomalaiselle pääministerille Ruotsissa. Suomen nykyinen hallitus ja Marin erottuvat siitä, mihin on totuttu.
Otsikoihin on nostettu Marinin ikä ja sukupuoli. Suomea pidetään Ruotsissa miehisenä maana ja tuskin kukaan olisi lyönyt vetoa sen puolesta, että Suomesta tulee maailman nuorin pääministeri, joka on nainen.
Myös sitä on hehkutettu, että hän johtaa hallitusta, jonka kaikkien hallituskumppanipuolueiden puheenjohtajat ovat naisia. "Suomen tie on meidän tie", on otsikoitu.
Marinin tausta on puitu tarkkaan, ja kun Viron sisäministeri kutsui häntä kassatytöksi, keikkui uutispätkä pitkään katsoituimpien joukoissa Ruotsin television verkkopalvelussa.
Kohtelussa oli ehkä ruotsalaisille jotain tuttua. Pääministeri Stefan Löfven on ammatiltaan hitsaaja ja on saanut kuulla uransa varrella taustastaan.
Marinin pääministeriys on aiheuttanut Ruotsissa myös vakavampaa itsetutkiskelua. Se on ollut samantyyppistä kuin oli Suomessa käyty keskustelu komissaarinimityksen ympärillä viime keväänä. "Miksi meillä ei ole ollut vielä naista komissaarina?", kysyttiin.
On hyvä muistaa, että Ruotsin kaikki komissaarit ovat olleet naisia.
Löylyä on tullut lisää siitä, että kaikissa muissa Pohjoismaissa on tällä hetkellä nainen pääministerinä, paitsi Ruotsissa. On myös pohdittu, onko naisille olemassa lasikatto, jonka vuoksi he joutuvat eroamaan tehtävästään miehiä herkemmin.
Heikko kannatus on tiputtanut viime vuosina maltillisen kokoomuksen puheenjohtajan Anna Kimberg Batran ja vuonna 2011 sosialidemokraattien Mona Salinin.
Ruotsissa on myös kysytty, olisiko sosialidemokraateilla rohkeutta tehdä yhtä raju liike kuin Suomessa ja vaihtaa Löfven kolmekymppiseen.
On myös muistutettu, että saattoi olla lähellä, että Ruotsi olisi saanut naispääministerin samoihin aikoihin kun Suomi sai ensimmäisen, keskustan Anneli Jäätteenmäen.
Anna Lindh oli lähes varma seuraaja pääministeri Göran Perssonille, mutta hänet murhattiin vuonna 2003.
Marin ja Löfven puhuvat tapaamisessaan EU:n rahoituskehyksestä, arktisen alueen vakaudesta ja Itämerestä monien muiden asioiden lisäksi.
Ellei yllätystä tapahdu, ruotsalaismedian huomio on kuitenkin asiakysymysten sijaan Suomen pääministerissä.
Joulukuun lopussa Japanista Libanoniin paennut Nissanin entinen johtaja Carlos Ghosn on arvostellut Japanin viranomaisia kovin sanoin.
Ghosnin mukaan hänen pidätyksensä oli perusteeton ja että häntä kohdeltiin Japanissa epäoikeudenmukaisesti ja taustalla oli salaliitto.
Ghosn sanoi mielipiteenään, että hänet olisi varmuudella tuomittu Japanissa ja hän olisi joutunut viettämään maassa lopun ikäänsä.
Ghosn esiintyy ensimmäistä kertaa julkisuudessa pakonsa jälkeen tiedotustilaisuudessa Libanonin pääkaupungissa Beirutissa.
Hän aloitti tiedotustilaisuuden kertomalla, ettei aio kertoa miten onnistui pakenemaan Japanista, vaan miksi pakeni.
Ghosn sanoo pyrkivänsä puhdistamaansa maineensa ja sanoo, että hänen pidätyksensä Japanissa oli perusteeton.
Nissanin entinen johtaja kiitteli Libanonin viranomaisia ja perhettään tuesta ja arvosteli Japania kohtelustaan. Hänen mielestään kotiaresti ja pidätys rikkoivat ihmisoikeuksia. Olosuhteet olivat hänen mukaansa kurjat.
Epäillään talousrikoksista
Carlos Ghosnia epäillään Nissanin varojen väärinkäytöstä sekä veronkierrosta. Ghosn kiisti tiedotustilaisuudessa syytteet.
Hänen mukaansa hänen mahdollisuutensa menestyä oikeudenkäynnissä Japanissa ulkomaalaisena olisivat olleet olemattomat. Ghosnin mielestä Japanissa lähes kaikki syytteeseen joutuneet ulkomaalaiset tuomitaan.
Syytteitä hän kuvasi perusteettomiksi eikä hänellä ollut mielestään muuta mahdollisuutta kuin paeta maasta.
Ghosn syytti Nissania ja syyttäjää salaliitosta häntä vastaan.
Yhdeksi syyksi kohtalolleen hän arvioi sen, että Nissanin tulos alkoi heiketä vuoden 2017 alussa.
Hän oli kotiarestissa takuita vastaan, mutta pakeni joulukuun lopussa.
Dramaattinen pako
On edelleen epäselvää, miten Carlos Ghosn onnistui pakenemaan Japanista. Ghosnin vanhemmat ovat libanonilaisia ja hän vietti siellä valtaosan lapsuudestaan. Japanilla ja Libanonilla ei ole luovutussopimusta.
Mediatietojen mukaan Ghosn poistui asunnostaan yksin ja tapasi myöhemmin kaksi miestä tokiolaisessa hotellissa. Tämän jälkeen he matkustivat Osakaan, jossa Ghosn nousi yksityiskoneen kyytiin.
On epäilty, että hänet kuljetettiin koneeseen soitinkotelossa. Ghosn lensi ensin Istanbuliin ja sieltä Beirutiin.
Japanin viranomaisille Ghosnin pako on kiusallinen. Aikaisemmin keskiviikkona Japanin viranomaiset tekivät kotietsinnän Ghosnin kanssa yhteistyötä tehneen juristin toimistoon. Japanin median mukaan kotietsinnän yhtenä tarkoituksena oli selvittää, ketkä auttoivat Ghosnia paossa.
Nissan jatkaa oikeustoimia Ghosnin saamiseksi vastuuseen yhtiölle aiheutetusta haitasta.
Ghosnilla on paitsi Libanonin, myös Ranskan ja Brasilian passit. Hänen oli määrä olla oikeuden edessä Japanissa huhtikuussa.
Iranin vallankumouskaarti laukaisi aikaisin keskiviikkoaamuna useita ohjuksia amerikkalaissotilaita vastaan. Iskut kohdistuivat kahteen Irakin armeijan lentotukikohtaan, Ain al-Asadiin ja Erbiliin.
Isku oli viimeisin käänne Yhdysvaltain ja Iranin kiristyneissä väleissä.
Öljyn hinta on lähtenyt iskujen vuoksi voimakkaaseen nousuun. Raakaöljyn hinta pomppasi 4,5 prosenttia yli 65 dollariin tynnyriltä.
Ohjusisku aiheutti hetkellisesti notkahduksen myös osakemarkkinoilla. Helsingin pörssi avautui odotetusti laskuun muun maailman vanavedessä. Kaupankäynnin alkaessa Helsingin pörssin yleisindeksi lähti alle prosentin laskuun.
Euroopan suurimpia yhtiöitä seuraava Euro Stoxx 600 -indeksi oli noin puolen tunnin kaupankäynnin jälkeen laskussa 0,8 prosentin verran. Kaikki Euroopan keskeiset osakeindeksit olivat aamulla miinuksella. Saksan DAX-indeksi avautui 0,6 prosentin laskuun, mutta oli iltapäivällä jo hivuttautunut plussan puolelle 0,3 prosenttiin. Iso-Britannian FTSE 100 -indeksi oli iltapäivällä vielä 0,3 prosenttia miinuksella.
Aamun jälkeen tilanne Helsingin pörssissä on myös tasaantunut ja OMXH-yleisindeksi on keskiviikko-iltapäivänä muutaman kymmenyksen verran miinuksella.
Tokion pörssissä nähtiin raju lasku pian ohjusiskun jälkeen. Yleisindeksi Nikkei laski kaupankäynnin alkaessa noin 2,5 prosenttia. Indeksi päätyi lopulta 1,6 prosenttia edellisen päivän päätösarvoa alemmaksi.
Iran iski yöllä ohjuksilla kahteen Irakissa sijaitsevaan sotilastukikohtaan, joihin on sijoitettu yhdysvaltalaisia ja muita ulkomaalaisia joukkoja. Isku oli viimeisin käänne Yhdysvaltain ja Iranin kiristyneissä väleissä.
Öinen hyökkäys oli vastaus Yhdysvaltain viime viikolla tekemään iskuun, jossa Iranin vallankumouskaartin komentaja Qassem Suleimani kuoli.
Iranin vallankumouskaarti ampui yöllä useita ohjuksia kahteen Irakin armeijan lentotukikohtaan, Ain al-Asadissa ja Erbilissä. Tukikohtiin on sijoitettu amerikkalaissotilaita sekä muita liittouman joukkoja.
Toistaiseksi ei ole tiedossa, ovatko iskut vaatineet henkilövahinkoja. Iskut eivät olleet kovin tarkkoja, sillä ohjuksia osui myös kauas aiotuista kohteista.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tviittasi aamuyöllä Suomen aikaa, että kaikki on toistaiseksi hyvin. Trumpin on kerrottu seuraavan tilanteen kehittymistä.
Trumpin on määrä kommentoida tilannetta iltapäivällä Suomen aikaa.
Presidentin virka-asunnon Valkoisen talon ympäristössä turvatoimia on vahvistettu.
Turvatoimia Valkoisen talon ympäristössä on tehostettu.Michael Reynolds / EPA
Iran sanoo tekemiään iskuja oikeutetuksi itsepuolustukseksi
Iranin ulkoministerin Mohammed Javad Zarifin mielestä Iranin tekemä ohjusisku yhdysvaltalaiskohteisiin Irakissa oli oikeutettua itsepuolustusta.
Iranin presidentti Hassan Ruhani sanoo Yhdysvaltain katkaisseen käden kenraali Qassem Suleimanilta, mutta Yhdysvaltojen jalkojen katkeavan alueella vastauksena tekoon.
Kansainvälinen yhteisö on laajalti tuominnut Iranin tekemän öisen iskun. Poliittiset johtajat vaativat osapuolia pidättäytymään tilanteen kiristämisestä entisestään.
Myös Suomi on tuominnut iskut tasavallan presidentti Sauli Niinistön suulla.
Helsingin hovioikeus aloitti keskiviikkona lelusalakuljettajana tunnetun Rami Adhamin tapauksen käsittelyn. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi hänet marraskuussa 2018 kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeuteen muun muassa rahankeräysrikoksesta ja kirjanpitorikoksesta.
Käräjäoikeuden mukaan Adham keräsi laittomasti yli 300 000 euroa Suomi-Syyria-yhteisölle ja käytti osan rahoista itse muun muassa siirtolapuutarhamökkinsä hankkimiseen. Pääosa kerätyistä varoista vaikutti kuitenkin oikeuden mukaan menneen avustustarkoituksiin Syyriassa.
Adham vaatii hovioikeudessa tuomion alentamista. Adhamin mukaan rahankeräystoimintaan vaikutti hänen syyrialaisia kohtaan kokemansa voimakas inhimillinen myötätunto, joka tulee ottaa huomioon rangaistusta alentavana seikkana. Adhamin mukaan mökki oli hankittu hänen sukulaisensa rahoilla, ei keräysvaroilla. Laiminlyönnit rahankeräyslupaan liittyen johtuivat Adhamin mukaan siitä, että hänen voimavaransa menivät konkreettisen avustustoiminnan tekemiseen.
Syyrialaistaustainen, noin 30 vuotta Suomessa asunut Adham kuljetti sisällissodan repimään maahan ruokaa, vitamiineja, lääkkeitä ja leluja.
Syyttäjä: Yritti estää aktiivisesti rikoksen selvittämistä
Syyttäjä sen sijaan vaatii ankarampaa rangaistusta ja sitä, että Adham tuomitaan törkeästä rahanpesusta. Syyttäjän mukaan Adham keräsi rahaa tietoisesti rahankeräysluvan ehtojen vastaisesti ja oli saanut luvan väärentämällä asiakirjoja. Rikoskokonaisuutta syyttäjä pitää vakavana ja suunnitelmallisena. Syyttäjän mukaan Adham toimi nimenomaisesti aktiivisesti rikoksen selvittämisen estämiseksi. Rikokset ajoittuvat vuosiin 2014–2016.
Asian käsittely jatkuu hovioikeudessa torstaina, ja tuomio annetaan vasta myöhemmin.
Adhamilla on aiempi ehdollinen tuomio vuodelta 2017 muun muassa veropetoksesta, kirjanpitorikoksesta ja kahdesta pahoinpitelystä. Oikeuden mukaan Adham esimerkiksi laiminlöi valmisteveroja, kun hän välitti yrityksensä kautta muun muassa proteiinivalmisteita. Adham valitti tästä tuomiosta hovioikeuteen, mutta perui valituksensa myöhemmin.
Jos Ensio palaa toukokuussa Länsi-Afrikan Guinean ylängöltä Suomen Pukkilaan, se syö ensin vatsansa täyteen ja alkaa sen jälkeen livertää tutussa laulupuussaan.
Jos Ensio ei palaa Pukkilaan, se on mahdollisesti joutunut itse syödyksi.
Ensio on Orimattilassa reviiriään pitävän Einon kanssa todistettavasti maailman vanhin, rengastettu peltosirkku. Jos peltosirkkuherrat ovat yhä elossa, ne aloittavat kahdeksannen kesänsä Suomessa.
– Peltosirkkujen elinikää ei tarkalleen tiedetä, mutta sirkkulinnut elävän noin kymmenen vuoden ikäisiksi, kertoo lintuasiantuntija Tuomas Seimola Luonnonvarakeskuksesta.
Ensiota ja Einoa lajitovereineen uhkaa Suomessa sukupuutto. Maassamme pesivien peltosirkkujen määrä on vähentynyt viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana peräti 99 prosentilla.
Suomessa pesi vielä 1970-80-luvuilla satoja tuhansia peltosirkkupareja. Tällä hetkellä peltosirkuilla arvioidaan olevan maassamme tällä hetkellä reilut 4000 reviiriä. Kaikki koiraat eivät onnistu houkuttelemaan naaraita reviireilleen, joten lajin yksilömäärän voidaan olettaa olevan noin 5000-7000 lintua.
Peltosirkun Suomen kanta on taantunut 2000-luvulla noin 15 prosentilla vuodessa, mikä tarkoittaa sitä, että laji on vaarassa kuolla maastamme sukupuuttoon jo muutaman vuosikymmenen aikana.
– Lajin taantuminen johtuu osaltaan talvehtimisalueilleen Afrikkaan muuttavien ja sieltä pohjoiseen palaavien peltosirkkujen metsästyksestä. Peltosirkku on perinteinen kulinaristinen herkku etenkin Ranskassa, kertoo lintujärjestö BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.
Laittomuuksia läpi sormien
Peltosirkkujen muuttoreitit jakavat lajin maailmankannan itäiseen ja läntiseen ryhmään. Läntinen, noin kymmenesosan koko maailmankannasta muodostava ryhmä talvehtii Länsi-Afrikan ylängöillä. Läntiseen ryhmään lukeutuvien, Suomessa pesivien peltosirkkujen muuttoreitti kulkee yhä Lounais-Ranskan peltosirkkujen metsästysalueen läpi., vaikka lintujen on todettu käyttävän myös aluettakiertävää reittiä.
Ranskan läpi muuttavien peltosirkkujen määrä on vähentynyt 2000-luvun alusta 30 prosentilla, kun muilla Euroopan populaatioilla vastaava luku on 10-20 prosenttia. Metsästys on keskittynyt Lounais-Ranskan Les Landesin alueelle, missä muuttomatkallaan olevia peltosirkkuja metsästetään verkoilla tai liimapyydyksillä.
– Lintuja pyydetään häkin kaltaisiin siemenpyydyksiin houkutuslinnulla tai soittamalla linnun ääntä, Seimola kertoo.
Vaikka peltosirkkujen metsästys on ollut Ranskassa lain nojalla kielletty jo 2000-luvun alussa niin, peltosirkkuja on pyydystetty varsinkin Les Landesin alueella näihin päiviiin saakka.
Luonnonsuojelujärjestöt ovat jo pitkään vastustaneet Ranskan laittomasti jatkunutta peltosirkkujen metsästystä. Vuonna 2016 Euroopan komissio määräsi Ranskan lopettamaan metsästämisen ja vei asian lintudirektiivin vastaisena EU:n tuomioistuimeen.
Kun koko Euroopan laajuinen tutkimus osoitti Ranskassa tapahtuvan perinteisen peltosirkun metsästämisen kestämättömäksi, Ranskan valtio päätti tiukentaa peltosirkun suojelua ja lopettaa metsästyksen.
– Metsästyskiellon valvonta on kuitenkin ollut puutteellista. Ranskassa viranomaiset ovat yhä katsoneet perinteistä peltosirkun pyyntiä läpi sormien, Toivanen toteaa.
Enimmillään peltosirkkuja arvioidaan päätyneen ranskalaisten pyydyksiin noin 30 000–50 000 yksilöä vuodessa. Seitolan mukaan tilanne on kuitenkin kohentunut.
– Viime vuosina Ranskasta on löydetty yhä vähemmän metsästyspaikkoja, joten ranskalaiset eivät jatka kulttuuriperintönään pitämäänsä peltosirkun metsästämistä ainakaan samassa mittakaavassa kuin aikaisemmin, Seimola kertoo.
Peltosirkkukoiras aloittaa kesänsä houkuttelemalla laulullaan naaraita reviirilleen. Mika Rokka
Kaventuva elinalue
Suomessa pesivien peltosirkkujen vähentymiseen on Ranskassa tapahtuvan metsästyksen lisäksi lukuisia muita syitä.
– Lajin elinalue on kaventunut peltomaiseman yksipuolistumisen ja kesantojen ja pientareiden vähentymisen myötä. Maataloudessa käytettävät kasvinsuojelumyrkyt ja niistä seurannut hyönteiskato ovat taas vaikuttaneet lajin ravinnon saatavuuteen, Toivanen kertoo.
Aiemmin miltei kautta maan yleisenä esiintynyttä peltosirkkua tavataan nykyään ainoastaan Etelä- ja Lounais-Suomessa ja Pohjanmaan lakeuksilla. Pirkanmaalta ja Keski-Suomessa laji on jo käytännössä hävinnyt. Sen sijaan esimerkiksi Kymenlaakso on yksi niistä harvoista alueista, missä peltosirkkuja tavataan keskimääräisesti muuta Suomea useammin.
– Paikalliset populaatiot säilyvät paremmin laajoilla aukeilla alueilla. Kouvolan seudulla on peltosirkulle soveltuvia peltoaukeita, Toivanen kertoo.
Peltosirkku on alunperin arojen lintu, joka yleistyi aikanaan Suomessa viljelyalan laajentumisen ja viljanviljelyn yleistymisen myötä. Sen sijaan karjatalouteen liittyvä nurmivaltainen viljely ei suosi peltosirkkua.
– Kun peltosirkun kaltainen, hyvin yleinen laji taantuu lyhyessä ajassa nopeasti, niin ehkä meidän olisi syytä olla huolissamme elinympäristömme muutoksista laajemminkin, lintuasiantuntija Seimola toteaa.
Yhä vähemmän poikasia
Peltosirkku on valittu lintujärjestö BirdLifen vuoden 2020 linnuksi.
– Alkaneen vuoden aikana pyritään selvittämään Suomen kaikki peltosirkkureviirit ja lisäämään tietoutta lajin ahdingosta maassamme, Toivanen kertoo.
Järjestön tavoitteena on, että tietoisuutta lisäämällä pystyttäisiin säilyttämään peltosirkun elinympäristöjä maassamme.
Peltosirkku tarvitsee elinalueilleen aukeiden lisäksi laulupaikoikseen puita tai pensasryhmiä ja peltosirkut ruokailevat mieluiten niukkakasvuisilla alueilla kuten pientareilla, peltoteillä ja pelloilla, joihin kasvipeitto nousee vasta myöhemmin kesällä.
Lintuasiantuntija Tuomas Seimola ja Luonnontieteellisen keskusmuseon suunnittelija Markus Piha ovat seuranneet noin kahden sadan eri peltosirkkuryhmän kehitystä vuodesta 2013 lähtien.
– Kun kaikki reviirit on kartoitettu, elinympäristöjä ylläpitävät toimenpiteet kuten pienialainen peltojen kesannointi pystytään kohdentamaan oikeille alueille, Seimola toteaa.
Maataloudessa käytettävien ympäristömyrkkyjen epäillään vaikuttavan peltosirkun ravinnonsaatavuuden lisäksi myös suoraan lajin terveyteen.
– Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa kasvinsuojelumyrkyt ovat heikentäneet sikäläisten sirkkujen suuntavaistoa ja aiheuttaneet ruokahaluttomuutta, jolloin lintujen on entistä vaikeampi selvitä raskaista muuttomatkoistaan.
Lauluryhmän johtaja
Jos Ensio saapuu kevään myötä entiselle reviirilleen Pukkilaan, itsensä kylläiseksi syötyään se nousee tuttuun laulupuuhunsa livertämään.
Ension reviiri on Seimolan mukaan noin yksiön kokoinen maa-ala pellonlaidassa ja laulupuuna on joko kuusi tai mänty.
Suomen peltosirkuilla on tavattu kaksi eri laulutapaa.
– Ensio edustaa puhdasäänistä eteläistä laulajaa. Pohjoisen keltasirkkupojat ovat enemmän sellaisia töksäyttelijöitä. Toivottavasti Ensio saa houkuteltua taas naaraan reviirilleen, että pesintä saadaan taas käyntiin, Seimola kertoo..
Sosiaalisena ja paikkauskollisena lintuna peltosirkku muodostaa "lauluryhmiä", jolloin varsin pienelle alueelle saattaa muodostua jopa parikymmentä reviiriä.
– Lauluryhmät syntyvät pääsääntöisesti siten, että nuoremmat koiraat seuraavat vanhempia. Jos Ensio ei saavu Suomeen, niin peltosirkun perinteiset esiintymisalueet Pukkilassa ovat ilmeisessä vaarassa hiljentyä lopullisesti peltosirkun surumielisistä säkeistä..
Littoistenjärven veden kunto on vaihdellut paljon vuosikymmenten aikana. Turun seudun tärkeimmän virkistysjärven tilasta on tehty monta uutista.
Takavuosina fosforista voimaa saava vesirutto on ollut toistuvana riesana ja sinilevääkin järvestä on löytynyt.
Ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen tarkoituksena on nyt rakentaa muiden järviprojektien käyttöön toimet, joilla ravinnemäärät saadaan aisoihin. Konsteja testataan Littoistenjärvellä.
Vesirutto valjastetaan puhdistustyöhön
Ravinteikkaissa vesissä viihtyvä vesirutto on nyt taas yleistymässä Littoistenjärvellä ja laaja massaesiintymä on tulossa muutaman vuoden kuluttua.
Järven hoitokuntaa vetävä Jukka Heikkilä haluaisi valjastaa vesiruton vesiensuojelutyöhön.
– Olemme miettineet, että olisiko mahdollista poistaa fosforia kasvillisuuden ja nimenomaan vesiruton avulla, sitä ja muuta uposkasvia maltillisesti poistamalla.
Projektiohjelman mukaan vesiruttoa on määrä poistaa tänä kesänä useampaan kertaan. Tärkeää on saada kasvustoa nopeasti rantaan, sillä irrallaan kulkeva kasvimassa alkaa vapauttaa fosforia veteen nopeasti.
Vesiruton nostoon on Heikkilän mukaan kehitteillä uusia laitteita.
Alumiinikäsittely toimi odotettua paremmin
Veden laatua on tutkittu Littoistenjärvellä 1980-luvulta asti ja sitä jatketaan uuden hankkeen myötä tänä vuonna.
Tuoreimpien tutkimusten mukaan järven ulkoinen kuormitus on oletettua vähäisempää. Järven pohjalle kertynyt ravinteikas sedimentti on puolestaan ongelma, johon on syytä tarttua kaksin käsin.
Littoistenjärveä pitkään tutkinut emeritusprofessori Jouko Sarvala oli kuitenkin yllättynyt, että vesi pysyi sentään kaksi kesää kirkkaana ja ravinteet olivat todella alhaalla. Fosforin lisääntyminen parin vuoden jälkeen oli Sarvalan mukaan täysin odotettu ilmiö.
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa järveen kahdella tavalla
Lämpenevä ilmasto tuo myös omat haasteensa järven pelastamiseen. Kovien talvien aiheuttama happikadon riski on sentään vähentynyt, muistuttaa emeritusprofessori Jouko Sarvala.
– Viimeisen 40 vuoden aikana jääpeitteinen kausi on Littoistenjärvessä lyhentynyt kahdella kuukaudella. Samaan aikaan kesälämpötilat ovat nousseet ja valitettavasti korkeat lämpötilat jouduttavat fosforin liukenemista pohjasta veteen. Se nostaa sisäistä kuormitusta.
Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi osittain samasta syystä kuin Barack Obama aikoinaan: hän lupasi vetäytyä Yhdysvaltain käymistä sodista. Tähän asti hän onkin toteuttanut tätä lupaustaan. Tyylilleen uskollisena tempoillen ja liikaa luvaten, mutta silti.
Nyt hän kuitenkin keikkuu avoimen sodan partaalla Iranin kanssa.
Ei Yhdysvallat eikä Iran nytkään halua avointa sotaa, mutta historia on täynnä sotia, joita kukaan ei varsinaisesti halunnut.
Trumpin suhde Iraniin on muotoutunut pitkälti sen mukaan, että Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ja Saudi-Arabian tosiasiallinen hallitsija Muhammad bin Salman ovat hänen läheisiä ystäviään. Venäjä-tutkimusten varjoon on jäänyt, että hämäriä neuvonpitoja oli myös Saudi-Arabian suuntaan ennen vuoden 2016 vaaleja. Trumpin Lähi-idän politiikka puolestaan on miellyttänyt kovaotteista Netanjahua. Israelille ja Saudi-Arabialle vaikutusvaltaansa alueella häikäilemättömästi levittänyt Iran on se suurin ja tärkein vihollinen.
Osansa Trumpin tilannearviossa saattoi olla myös juuri julki tulleilla, hänen virkasyytteensä kannalta vahingollisilla sähköposteilla. Ne todistavat, että apu Ukrainalle estettiin presidentin toimesta.
Päälle painavat myös marraskuun vaalit. Trumpin on selvittävä tilanteesta niin, että hän pystyy säilyttämään kannattajiensa luottamuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hän ei saa näyttää antavan periksi Iranille.
Trumpilla on siis sekä ajateltujen ystävien vuoksiettä omasta puolestaan syytä kahinoida Iranin kanssa. Tähän asti Trumpin bisnesmaailmasta Valkoiseen taloon tuoma tapa kärjistää tilanteita ratkaisun löytämiseksi on toiminut tai ainakaan tilanteet eivät ole räjähtäneet silmille.
Ei Yhdysvallat eikä Iran nytkään halua avointa sotaa, mutta historia on täynnä sotia, joita kukaan ei varsinaisesti halunnut.
Viime vuonna Trump armahti kolme sotaoikeudessa sotarikoksista tuomittua sotilasta. Yhden heistä hän kutsui jopa vieraakseen joulunpyhiksi. Jouluvieraasta annetut videotodistukset kertoivat julmuudesta ja arvaamattomuudesta, joka sai muut erikoisjoukon sotilaat todistamaan aseveljeään vastaan. Trump puolestaan luonnehti näitä armahtamiaan sotilaita ihannoivaan sävyyn ”koviksi”.
Tapaus kertoo ennen kaikkea siitä, miten Trump näkee sotilaat ja sotimisen. Hänelle sodassa, kuten kaikessa muussakin, kyse on ennen kaikkea voittamisesta, keinoja kaihtamatta. Häikäilemättömyytensä Trump on jo näyttänyt ihmissuhteissaan, liiketoiminnassaan ja politikoinnissaan. Ei ole mitään syytä uskoa, etteikö tämä toistuisi myös hänen sotimisessaan.
Presidenttinä Trump ei ole vielä kertaakaan joutunut kohtaamaan oikeasti vakavaa kriisiä.
Valkoisesta talosta tihkuneiden tietojen mukaan päätöksenteko on sekavaa ja sattumanvaraista. Kuluneiden kolmen vuoden aikana hän on lisäksi hankkiutunut tai päässyt eroon lähipiirissään suurin piirtein kaikista kokeneista poliitikoista, viranhaltijoista ja sotilaista. Heidän paikkansa on jaettu presidentin kanssa samaa mieltä oleville. Trumpin arvaamattomuus on tähänkin asti korkeaa luokkaa, mutta nyt panosten suuruus tekee tilanteesta vielä pelottavamman.
Enemmän kuin mitään muuta, Trump haluaa voittaa ja ennen kaikkea tulla nähdyksi voittajana. Siihen päästäkseen hän on valmis käyttämään saatavilla olevia keinoja, mukaan lukien komennossaan olevia, maailman mahtavimpia asevoimia.
Muulle maailmalle jää osaksi odottaa henkeä pidätellen, mitä tapahtuu.
Janne "Rysky" Riiheläinen
Kirjoittaja on joensuulainen bloggari, joka on aktiivinen turvallisuuspolitiikan keskustelija. Riiheläinen on vapaa toimija, joka ei ole sidottu mihinkään asemaan, organisaatioon tai ajatussuuntaan.
Kanadan pääkaupungissa Ottawassa on tapahtunut ampumavälikohtaus, jossa on kuollut yksi ja haavoittunut kolme ihmistä. Kanadan yleisradioyhtiön CBC:n mukaan poliisi sanoo alueen olevan nyt turvattu.
Poliisin mukaan ampujaa ei ole saatu kiinni. Poliisi uskoo, etteivät uhrit valikoituneet sattumalta, vaan ampuminen oli kohdistettu.
Kolme ihmistä on viety sairaalaan vakavasti haavoittuneina. Yksi haavoittuneista on 15-vuotias poika.
Ammuskelu tapahtui noin kilometrin päässä Kanadan parlamentista. Televisiokanava CTV:n haastatteleman alueella asuvan miehen mukaan ammuskelu tapahtui Airbnb-huoneistossa, eli vuokrattavassa loma-asunnossa.
Poliisi kehotti ihmisiä Twitterissä pysymään poissa alueelta, jossa ammuskelu sattui.
Toistaiseksi viranomaiset eivät ole kertoneet tarkempia tietoja tapahtumien kulusta tai uhreista.
Viime yönä puolustusvoimille tuli poikkeuksellisia tietoja. Irakin Erbilin tukikohtaan oli isketty.
Tukikohtaan ei ole ammuttu kertaakaan sitten vuoden 2015, jolloin Suomi lähti kansainvälisen koalition mukana pysäyttämään Isisin etenemistä.
– Ensimmäiset tiedot, jotka yöllä Irakista tulivat, kertoivat että Erbilin tukikohdan alueelta on kuulunut räjähdyksiä, suomalaiset ovat sheltereissä – suomalaiset on laskettu ja kaikki ovat kunnossa. Tästä voi päätellä, että ihan lähelle suomalaisten tukikohtaa ohjukset eivät ole tulleet, sanoo maavoimien valmiuspäällikkö Pasi Hirvonen.
Tieto iskusta ja siitä, että suomalaiset ovat kunnossa, tuli Suomeen aamuyöstä kello kolmen aikaan.
Tarkkaa tietoa siitä, kuinka lähelle isku osui, ei vielä keskiviikkona iltapäivällä suomalaisilla ollut.
"Shelter", jossa suomalaiset olivat iskun aikana, on suomeksi suoja: se on tilapäinen rakennelma, johon sotilaat suojautuvat tykistön ja kranaatinheittimien ammuksilta ja sirpaleilta sekä raketeilta ja niiden sirpaleilta. Ne ovat katettuja ja rakennettu maan päälle esimerkiksi isoista hiekkasäkeistä.
Jo isku sinänsä oli poikkeuksellinen. Vielä erikoisemmaksi sen tekee, että ohjuksia ampui Iranin vallankumouskaarti.
Kukaan ei varmasti tiedä, millainen ohjus ja millaisella kärjellä on ammuttu. Se selviää tutkinnassa, Hirvonen sanoo.
Maaavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Rami Saari vahvistaa Ylelle, että suomalaiset saivat ennakkovaroituksen iskusta.
– Suomalaiset olivat saaneet jonkinmoisen ennakkovaroituksen ilmeisesti, että menkää suojaan.
Saari ei turvallisuussyistä halua tarkentaa, mitä kautta ennakkovaroitus tuli.
Camp Lionin suomalaisia oli myös Mosulin valtauksessa
Suomalaisten “Camp Lion” on osa Erbilin tukikohtaa, joka on lähellä kansainvälistä lentokenttää. Samalla alueella on noin kymmenen eurooppalaisen maan ja Yhdysvaltojen joukkoja.
Ohjusiskun aikaan yhteensä noin 80 suomalaissotilaasta paikalla oli 70. Kymmenkunta oli vapaalla eikä ollut Erbilissä.
Erbilin tukikohta on laaja alue. Sitä suojaavat sekä paikalliset joukot, että Irakia avustavan maaryhmittymän sotilaat.
Suomalaiset on vuonna 2015 lähetetty kouluttamaan irakilaisia joukkoja taistelemaan Isis-terroristeja vastaan.
Saari kuvailee tukikohtaa oman käyntinsä perusteella "turvallisenoloiseksi paikaksi".
Suomalaisista kaksi kolmasosaa on reserviläisiä, loput Puolustusvoimien henkilökuntaa. Kaikilla reserviläisillä on jo aiempaa kriisinhallintakokemusta.
Käytännössä suomalaiset tiimit ovat menneet koulutettavien joukkojen luokse. Liki 6 000 kurdien peshmerga-joukkojen taistelijaa ja Irakin keskushallinnon alaisia joukkoja on ollut suomalaisten opissa.
– Kun aloitimme, opetimme ensin yksittäisille sotilaille taistelutaitoja. Nyt olemme siirtyneet kouluttamaan peshmergojen upseereja ja aliupseereja kouluttamaan joukkojaan, Hirvonen kertoo.
Advice and assist, accompany – näitä tehtäviä terrorismin vastaisen liittouman joukot ovat Irakissa tehneet. Äärimmäinen muoto on “accompany” – silloin ollaan joukkojen mukana tukemassa suoraan taistelussa. Se on ollut lähinnä Yhdysvaltojen ja Britannian sotilaiden tehtävä.
– Mosulin valtauksen aikana teimme advice ja assist -toimintaa. Meidän ammattilaisemme olivat neuvonantajina niille joukoille, jotka osallistuivat Mosulin valtaukseen, Hirvonen sanoo.
Nyt suomalaiset vain kouluttavat. Se on osin resurssikysymys. Suomi on linjannut, että vain ammattisotilaat voivat tehdä vaativimpia tehtäviä, joissa riskit ovat isommat kuin koulutuksessa, jota voivat tehdä myös reserviläiset.
Tilanteen muututtua kansainvälisen liittoumaan maat arvioivat, voidaanko operaatiota Irakissa jatkaa. Ulkoministeriön mukaan taistelu terroristijärjestö Isisiä vastaan on kesken. Kaikkiaan terrorisrismin vastaisessa koalitiossa on 82 jäsentä, joista 30 osallistuu myös sotilaalliseen operaatioon OIR:iin.
Irakin parlamentti vaati sunnuntaina, että maan hallitus peruu avunpyyntönsä kansainväliselle liittoumalle. On kuitenkin epäselvää, miten maan hallitus aikoo toimeenpanna päätöksen.
Parlamentin päätöksestä äänesti vain osa kansanedustajista, ja ainakin kurdiedustajat ja osa sunnien edustajista jättivät äänestämättä. Siksi myös liittouma on päättänyt olla hätiköimättä.
– Suomi on ollut ja on vahvasti läsnä Irakissa nimenomaan Irakin turvallisuuden vahvistamiseksi ja toimiseksi Isisiä vastaan. Nyt tässä kiristyneessä tilanteessa arvioimme tiiviisti yhdessä kumppaneiden kanssa jatkoa, sanoo ulkoministeriöstä Sari Rautio, joka johtaa turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikköä.
Marja Väänänen, Lasse Isokangas / Yle
Irakin hallinto on palapeli, jossa on mukana eri ryhmiä ja alueita.
Erbil, jossa suomalaistenkin tukikohta sijaitsee, on Irakin kurdialueella. Kurdialueella Nato-joukkojen läsnäolo ei ole herättänyt vastalauseita.
Itsehallinnollinen kurdialue on osa maata, jota shiiat tällä hetkellä hallitsevat. Irak on toistaiseksi ottanut mielellään vastaan aseellista tukea Yhdysvalloilta. Toisaalta shiialainen Iran tekee myös läheistä yhteistyötä Irakin shiiojen kanssa.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoo, että OIR eli kansainvälinen terrorismin vastainen operaatio haluaa pysyä maassa. Se on ajanut monen etuja: Yhdysvaltojen tuki Irakille estää Irania vahvistumasta, Eurooppa taas saa torjuttua Isisin uudelleen nousemista.
Jos Yhdysvallat päättäisi jättää kansainvälisen koalition ja vetää joukkonsa, koko muu operaatio vaarantuisi. Suurten eurooppalaisten sotilasmahtien, Ranskan ja Britannian kyky ottaa operaatio vastuulleen on rajallisempi kuin Yhdysvaltojen.
– Lähi-idän konfliktit eivät samalla tavalla valu Yhdysvaltoihin kuin naapuriin Eurooppaan, Aaltola sanoo.
Yhdysvaltojen vetäytyminen voisi jättää Euroopan pulaan. Koalitiossa tilanne on kuitenkin ollut win-win eli molemmat ovat hyötyneet.
Suomi ei perinteisesti yksin evakuoi sotilaitaan, päätös yhdessä
Suomi tuskin tekee yksin nopeita uusia ratkaisuja sotilaidensa vetämisestä pois Irakista tai jäämisestä maahan.
Maavoimien operaatiopäällikön Rami Saaren mukaan suomalaissotilaat valmistautuvat aiemman sotilaallisen tehtävän perusteella jatkamaan koulutusta liittouman ohjauksen mukaisesti.
– Jos tilanne jää tähän, missä nyt ollaan, niin uskoisin, että Kurdistanin alueella olisi edellytyksiä jatkaa koulutusta. Kaikki riippuu Erbilissä, mitä koalitio seuraavaksi käskee. En halua ottaa kantaa, mitä suurvaltapolitiikka tai nämä pöydät ratkaisevat, Saari puntaroi.
Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston apulaisosastopäällikön Helena Partasen mukaan keskiviikkona aamupäivällä ei ollut tiedossa, että nopeita päätöksiä olisi tulossa.
Yhteydenpito Irakin hallitusta ja turvallisuusjoukkoja tukevien maiden kesken on nyt tiivistä.
– Lähtökohtana on, että linjaukset tehtäisiin yhdessä, Partanen kertoo.
Partasen mukaan Suomen toimintalogiikkaa voi ennakoida aiemmista rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioista.
– Suomi ei perinteisesti ole ollut maa, joka olisi tehnyt erillisiä päätöksiä lähteä evakuoimaan tai edes pohtimaan joukkojen evakuointia. Tämä on toki uusi tilanne, Helena Partanen arvioi.
– Suomi toimii vastuullisesti yhdessä muiden kanssa. Operaatioihin mennään yhdessä ja sieltä tullaan myös koordinoidusti pois, Partanen kiteyttää.
Apulaisosastopäällikkö Helena Partanen puolustusministeriöstä kertoo, että suomalaissotilaat pysyvät nyt tukikohdassa. Liikkumista on rajoitettu ja suojausta lisätty.Roni Rekomaa / Lehtikuva
Evakuoinnissa huolehdittava sotilaista ja siitä, ettei Isisille jää aseita
Ohjusisku Irakissa tuo kansainvälisen kriisinhallinnan riskit taas keskusteluun.
– Tilanne on huolestuttava ja tulevaisuus epäselvä. Tämä kuvastaa sitä moodia, jossa kriisinhallinnassa aina ollaan, tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti, Partanen sanoo.
Partasen mukaan Yhdysvaltojen lisäksi Saksasta on tullut tietoa, että maa siirtää joukkojaan Lähi-idässä toisiin paikkoihin. Uutistoimistotietojen perusteella Saksa on siirtämässä osaa sotilaistaan Irakin naapurimaihin.
Jos Irakia avustavat maat päätyisivät evakuointiin, ensisijaisen sotilaiden evakuoinnin lisäksi pitäisi huolehtia varusteista. Tavoitteena ei ole, että aseita tai muita varusteita jäisi hallitsemattomasti muiden käsiin. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi Isis-taistelijoita tai heidän kannattajiaan.
Kriisinhallintaoperaatioissa tehdään aina etukäteen evakuointisuunnitelma.
Yhteyksiä muihin Irakissa toimiviin maihin pitävät ainakin puolustusministeriö ja ulkoministeriö sekä Puolustusvoimat, kukin omiin vastinpareihinsa. Erittäin todennäköisesti myös vastuuministerit ja presidentti ovat yhteyksissä vastaaviin toimijoihin muissa maissa.
Suomi päätti marraskuussa: 80 sotilasta jatkaa Irakissa
Presidentti Sauli Niinistö päätti hallituksen esityksestä marraskuun lopulla, että Suomi jatkaa Irakissa kurdisotilaiden kouluttamista vuoden 2020 loppuun asti. Koulutusyhteistyön laajuudeksi määriteltiin noin 80 sotilasta.
Päätös ei ota kantaa tämän vuoden jälkeiseen tulevaisuuteen. Siitä päätetään erikseen.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta arvioi lokakuussa sotilaallisen koulutusyhteistyön Irakin kanssa korkean riskin operaatioksi. Operaatiolla ei ole Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n valtuutusta.
Suomi on kouluttanut Irakissa kurdien niin sanottuja peshmerga-joukkoja. Vuonna 2017 suomalaisten koulutus laajennettiin koskemaan myös Irakin keskushallinnon alaisia joukkoja.
Suomalaissotilaat osallistuvat koulutus- ja neuvonantotehtäviin sekä osallistuvat esikunta-, hallinto- ja tukitehtäviin. Vuoden 2020 osalta koulutus maksaa Suomelle noin 17 miljoonaa euroa.
Presidentti Sauli Niinistö ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat Irakin tilanteesta tiistaina. Kokouksen tiedotteen perusteella linjauksiin Suomen toiminnassa ei tehty muutoksia.
Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden lauantaina solmima vientialan työehtosopimus, joka saatiin maaliin vaikeiden neuvottelujen jälkeen, on jo herättänyt kummastusta 170 tunnin lisätyöajan osalta. Uuden liittosopimuksen merkitys on iso, sillä sitä pidetään muiden liittokierrosten päänavaajana.
Sopimuksessa on kirjaus lisätyöajasta, joka mahdollistaa pidemmän säännöllisen työajan tekemisen työntekijän normaalilla tuntipalkalla sopimuskauden eli kahden vuoden ajan. Kyse on toistaiseksi työaikakokeilusta.
Ohessa muutama keskeinen kohta työaikakokeilusta ja sen käytännön merkityksestä palkansaajille ja työnantajille.
1. Miksi työaikakokeilu kiinnostaisi nyt, kun siihen ei ole haluttu tarttua aiemmin?
Vastaava kokeilu oli Teollisuusliiton (Metalliliitto silloin) ja Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa 6,5 vuotta, vuosina 2007–2013, mutta sitä ei käytetty lainkaan, sanoo Teollisuusliiton sektorijohtaja Jyrki Virtanen.
– Puolenkymmentä yritystä kyseli mahdollisuudesta tulla mukaan kokeiluun, mutta kukaan ei siihen kuitenkaan lähtenyt, Virtanen sanoo.
Teknologiateollisuuden työmarkkina-asiantuntija Aapo Heikurainen sanoo, että maailma oli kymmenen vuotta sitten eri asennossa ja Suomessa oli toisenlainen tilanne. Nyt korostuu osaajapula.
Heikuraisen mukaan uudesta työaikakokeilusta on tullut useita kyselyjä.
– Se kielii siitä, että kentällä on tarvetta työaikajärjestelyjen käytölle. Meillä on osaajapulaa ja nykyisten työntekijöiden osaamista ja työpanosta voitaisiin käyttää laajemmin.
Työnantajien mielestä on helpompaa työllistää jo työssä olevia kuin palkata uusia työntekijöitä.
Heikuraisen mukaan monet ammattilaiset ovat kehittyneet työssään pitkälle, kun taas uusien työntekijöiden palkkaaminen ja kouluttaminen veisi vuosia.
– On mahdollista sopia, että nyt tehdään pikkasen enemmän töitä, ja vastaavasti saadaan tilauksia ja sitä kautta työllisyyttä kohennettua.
Myös paikalliseen sopimiseen on Heikuraisen mukaan yhä suurempi tarve.
– Nyt on varmaan paremmat edellytykset kuin viime kerralla. Työaika on keskeisintä paikallisen sopimisen aluetta.
2. Tarkoittaako kirjaus sitä, että ylityöt ovat jatkossa halvempia työnantajalle?
– Jos pääluottamusmiehet lähtisivät sopimaan, että ei pidetä pekkasvapaita ja ollaan arkipyhänä töissä, tarkoittaisi se siinä kohtaa halvempia tunteja työnantajille. Toisaalta mikään ei estä heitä sopimasta korkeampia korvauksia kuin säännölliseltä työajalta maksetaan, sanoo Teollisuusliiton Virtanen.
Virtanen korostaa, että kaikki tämä on ollut mahdollista jo edellisen työehtosopimuksenkin aikana.
Työaikapankin kautta on voinut jo nyt sopia pidemmän säännöllisen työajan tekemisestä. Työaikapankin tuntien käytöstä ei ole rajoitusta sen suhteen, miten niistä maksetaan tai ei makseta, Virtanen huomauttaa.
Pekkaspäiviä on sata tuntia ja yhdeksän arkipyhää tekee 72 tuntia, mistä päädyttiin 172 tuntiin kirjauksessa. Tämän verran lisää työtunteja voitaisiin lisätä viikkotyöaikaan mihin kohtaan vain vuodesta.
Virtanen täsmentää, että työnantaja joutuu joka tapauksessa maksamaan pyhä-, ja arkipyhäkorvaukset, jos työntekijä tulee silloin töihin. Pyhäkorvaukset eivät poistu vaikka tällaista yritettäisiin sopia yksittäisellä työpaikalla.
– Arkipyhältä maksetaan joka tapauksessa pyhä- ja arkipyhäkorvaus, jos menee töihin, Virtanen korostaa.
Hän painottaa, etteivät työntekijät jatkossakaan tee halvempia työtunteja kuin tähänkään asti.
Teollisuusliiton mielestä palkansaajien hyöty mahdollisuudesta tehdä lisätunteja on vähäinen, vaikka kokonaan sen merkitystä ei kiistetä.
– Jos sattuu olemaan joku tiukka paikka työpaikoilla joko taloudellisesti tai muuten tarve sijoitella työaikaa eri lailla, hyötyä voi olla työpaikan säilyvyyden ja toimivuuden kannalta, Virtanen sanoo.
3. Miten lisätunneista sovitaan käytännössä?
Työpaikoilla säännöllisen työajan lisääminen edellyttää pääluottamusmiehen ja työnantajan välistä paikallista kehyssopimusta. Jos pääluottamusmiestä ei ole työpaikalla, sopimusta ei voi tehdä.
Kehyssopimus tarkoittaa sopimusta siitä, miten säännöllistä työaikaa voidaan juuri sillä työpaikalla lisätä. Kehyssopimuksessa voidaan määritellä, tehdäänkö esimerkiksi ylimääräisiä päiviä tai pidennetäänkö joitakin työpäiviä.
Sopimuksen sisältö lähetetään molempien liittojen yhteiselle työaikatyöryhmälle nähtäväksi. Näin muun muassa varmistetaan, että voimassa olevasta työaikalaista ei poiketa.
Jokaisen työntekijän pitää erikseen hyväksyä kehyssopimus.
Teollisuusliiton Virtanen huomauttaa, että kyse on nimenomaan kokeilusta, jonka perusteella kerätään kokemuksia, onko tarve tuoda näitä asioita työehtosopimukseen.
Teknologiateollisuuden Heikuraisen mukaan hyöty lisätunneista on helpoimmin osoitettavissa yrityksissä, joissa jokainen panostettu tunti lisää tuotantoa. Lisätunnit näkyvät myös esimerkiksi alihankkijoina tuntiperusteisesti veloittavissa yrityksissä.
– Työntekijälle lisätunnit tarkoittavat vuosiansioiden nousua, kun lisääntyneiltä tunneiltakin maksetaan normaalisti palkkaa.
4. Ovatko ylityötunnit kikyn korvike?
Mahdollisuutta lisätä säännöllistä työaikaa 170 tuntia on jo kutsuttu julkisuudessa kiky-tuntien korvaajaksi, kun kilpailukykysopimuksen 24 tunnista luovuttiin.
Teollisuusliiton Virtanen kiistää, että kyseessä olisi kiky-korvike tai jatke sille.
– Tässä on mahdollisuus pidentää säännöllistä työaikaa pekkaspäivien ja arkipyhien verran, mistä tulee tämä 170 tuntia, Virtanen kertoo taustoista.
Virtanen lisää, että kaikki mikä liittyy työaikaan kytketään tällä sopimuskierroksella kikyyn, ja siitä syystä oli vaikea sopia työaikaan liittyvistä asioista.
Lisätuntien mahdollisuutta koskeva kirjaus oli Virtasen mielestä tärkeämpi työnantajille, jotta se pystyi perustelemaan kikystä luopumisen omiensa keskuudessa.
– Kirjaus säännöllisen työnajan pidentämisestä oli työnantajille tärkeä ulostulo vaikeasta tilanteesta sopimuspöydässä. Sopimuksen synnyn kannalta sillä oli iso merkitys, vaikka en näe, että sillä olisi juurikaan käytännön merkitystä.
Teknologiateollisuuden Heikuraisen mukaan ei ole mielekästä puhua työaikakokeilusta kikyn korvikkeena.
–Tämä on lähtökohdiltaan täysin erilainen kuin kiky, sillä tämä perustuu täysin paikallisen sopimisen kautta tehtävään malliin.
Hän korostaa, että työajalla on yhteys yritysten pärjäämiseen kansainvälisessä kilpailussa. Kikyn ansiosta työaikaan liittyvistä kysymyksistä on nyt puhuttu enemmän.
5. Leviääkö lisätyön teettämisen malli nyt muille aloille, koska lauantaina solmittua sopimusta pidetään päänavaajana?
– Itse tietysti toivon, että leviää ainakin siltä osin, että nämä talkootunnit häviävät. Ei suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyky voi 2000-luvulla perustua siihen, että työntekijät tekevät ilmaisia tunteja työnantajalle. Sen täytyy perustua muihin valtteihin, kuten korkeaan osaamiseen, Teollisuusliiton Virtanen summaa.
Teknologiateollisuuden Heikurainen ei halua arvioida leviääkö lisätyötuntien teettämismahdollisuus muihin neuvottelupöytiin.
Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välinen sopimus koskee noin 100 000 palkansaajaa vientiteollisuudessa. Sopimuskorotus kahdelle vuodelle on yhteensä 3,3 prosenttia.
Iranin vastaus komentajansa Qassim Suleimanin surmaamiseen oli odotettu. Yhdysvaltain puolustusministeri Mark Esper varoitti tiistaina päivällä Washingtonissa, että on kyse ennemmin päivistä kuin viikoista, milloin Iran toteuttaa uhkauksensa kostoiskuista.
Sekin oli tiedossa, että Iran pyrkisi tässä vaiheessa iskemään ensisijaisesti sotilaskohteisin. Yhdysvaltain joukot kaikkialla Lähi-idässä olivat jo useita päiviä valmistautuneet pahimpaan.
Turvatoimia on lisätty Yhdysvalloissakin. Pääkaupunkiseudun liikenne on ruuhkautunut alkuviikosta Pohjois-Virginian puolella, koska siellä sijaitseviin tukikohtiin pyrkivät autot tutkitaan perin pohjin. Tukikohdat ovat suuria, joten jonot ovat pitkiä.
Yhdysvaltain suurkaupunkien turvatoimia on lisätty, vaikka katukuvassa se ei vielä näykään. Myös mahdollisten kyberhyökkäysten varalta ollaan varuillaan.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump höllensi aiempia puheitaan tiistaina. Hän sanoi, ettei Yhdysvallat iske kulttuurisesti arvokkaisiin kohteisiin Iranissa kuten hän aiemmin varoitti. Trump on uhannut iskeä kaikkiaan 52 kohteeseen Iranissa.
Trump lievensi puheitaan sen jälkeen, kun puolustusministeri Esper sanoi Yhdysvaltain noudattavan kansainvälistä lakia. Maailmanperintökohteiden pommittaminen olisi sotarikos.
Trump ei reagoinut verekseltään Iranin tekemiin ohjusiskuihin. Hänen kerrottiin kuitenkin seuraavan tilannetta herkeämättä, keskustelevan asevoimien johdon ja turvallisuusneuvonantajiensa kanssa.
Muutama tunti iskujen jälkeen Trump twiittasi ”kaiken olevan hyvin”, mikä ilmeisesti tarkoitti sitä, että iskuissa ei ole tullut yhdysvaltalaisia uhreja. Valkoinen talo kertoi, että Trump tulee kommentoimaan asiaa lehdistölle keskiviikkoaamuna eli Suomen aikaa iltapäivällä. Siinä vaiheessa tuhoista pitäisi olla tarkka kuva.
Trump viivyttelee ehkä myös siksi, että asiat eivät nyt mene niin kuin hän kaavaili. Öljyn hinta lähti heti iskujen jälkeen nousuun.
Iranin mahdollisesti aloittamalla epäsymmetrisellä sodankäynnillä, mikä tarkoittaa yllättäviä iskuja niin todellisessa kuin bittimaailmassakin, voisi olla arvaamattomia vaikutuksia.
Komentaja Suleimanin surmaamisen oikeutusta ja laillisuutta on alettu kyseenalaistaa myös Yhdysvalloissa. Edustajainhuone äänestää julkilausumasta, joka velvoittaisi presidentin kysymään kongressin suostumusta sotatoimille.
Trump on luvannut kotiuttaa joukot Lähi-idästä, mutta sen sijaan hän on viime päivinä joutunut lähettämään alueelle 3 500 sotilasta lisää.
Ukrainalainen matkustajakone syöksyi varhain keskiviikkona maahan Iranissa pian nousuun lähtönsä jälkeen. Iranin viranomaisten mukaan kaikki koneessa olleet kuolivat.
Boeingin 737-800-tyyppisessä koneessa oli 176 ihmistä. Kone oli matkalla Kiovaan.
Ukrainan mukaan valtaosa kuolleista oli iranilaisia ja kanadalaisia. Joukossa oli myös useiden muiden maiden kansalaisia, muun muassa ukrainalaisia ja ruotsalaisia.
Suomen ulkoministeriö kertoo uutistoimisto STT:lle, että tämänhetkisten tietojen mukaan lennolla ei ollut suomalaisia.
Ainakaan toistaiseksi ei ole tietoa, että turma liittyisi Iranin ja Yhdysvaltain konfliktiin.
Turman syytä ei toistaiseksi tiedetä. Kone ei ollut lähettänyt hätäviestiä ennen maahansyöksyä, kertovat Iranin ilmailuviranomaiset iranilaisviestinten mukaan.
Koneen molemmat mustat laatikot on löydetty, mikä helpottaa turman tutkintaa. Toinen tallentaa lentotietoja, toinen ohjaamon keskusteluja.
Sekä Ukrainan Iranin-lähetystö että iranilaismedia arvelivat aluksi, että turman syy olisi tekninen vika. Myöhemmin Ukrainan lähetystö sanoi, että sen aiemmat kommentit eivät olleet virallisia, eikä maahansyöksyn syy ole selvillä, uutistoimisto Reuters kertoo. Uudessa lausunnossa lähetystö ei maininnut mitään moottoriviasta.
Kysyttäessä, saattoiko ohjus pudottaa koneen Ukrainan pääministeri Oleksiy Hontšaruk kehotti olemaan spekuloimatta ennen kuin turman tutkinnasta saadaan tuloksia.
Aiemmin myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kehotti välttämään spekulointia ja vahvistamattomien teorioiden levittämistä turmasta. Zelensky keskeytti turman takia vierailunsa Omanissa.
Ukrainalaisen Ukraine International Airlines -yhtiön kone oli lähtenyt Teheranin kansainväliseltä lentokentältä, ja se syöksyi maahan pellolla Teheranin lounaispuolella melkein heti nousun jälkeen.
Iranin hallituksen edustajan mukaan koneen yksi moottori olisi syttynyt tuleen, jolloin lentäjä menetti koneen hallinnan.
Iran ei aio antaa mustia laatikoita yhdysvaltalaisille
Zelenskyi on määrännyt käynnistämään maahansyöksystä rikostutkinnan. Ukrainan ulkoministeri Vadym Prystaiko kertoo, että he ovat sopineet Iranin kanssa koordinoivansa turman tutkintaa. Ukrainalaistutkijoita sekä etsintäryhmä matkustaa Iraniin.
Iran ei aio antaa mustia laatikoita lentokonevalmistaja Boeingin ja yhdysvaltalaisten tutkittaviksi, sanoo maan siviili-ilmailujärjestön johtaja uutistoimisto Mehrille. Ukrainalaiset voivat sen sijaan olla mukana.
Ukrainan International Airlines -lentoyhtiön UIA:n mukaan maahan syöksynyt kone oli tarkastettu kaksi päivää aikaisemmin ja oli yksi sen parhaista. Lisäksi lentäjät olivat kokeneita, yhtiö sanoo.
UIA keskeytti turman jälkeen lennot Teheraniin.
Uhrien enemmistö Iranista ja Kanadasta
Ukrainan ulkoministerin mukaan uhrien joukossa on seitsemän maan kansalaisia, muun muassa kymmenen ruotsalaista.
Vadym Prystaiko kertoo, että uhreista 82 oli iranilaisia, 63 kanadalaisia, 11 ukrainalaisia, 10 ruotsalaisia, neljä afganistanilaisia, kolme saksalaisia ja kolme brittejä.
Ruotsin ulkoministeriö vahvistaa, että osa kuolleista on ruotsalaista. Määrää selvitetään. Ruotsin ulkoministerin Ann Linden mukaan ruotsalaisuhreja voi olla enemmän kuin 10. Aftonbladetin mukaan jopa 17 uhrin pelätään olevan ruotsalaisia. Ainakin kaksi oli lapsia, lehti kirjoittaa.
Ruotsin päministeri Stefan Löfven on esittänyt osanottonsa omaisia ja ystäviä menettäneille. Löfven sanoi päivällä Suomen pääministerin Sanna Marinin kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa, että kriisiorganisaatio selvittää ruotsalaisuhrien määrää. Hän painotti, että on tärkeää selvittää maahansyöksyn syy. Myös Marin esitti osanottonsa.
Kiovan lentokentän henkilöstö kertoo uutistoimisto AP:lle, että tähän aikaan vuodesta kyseisellä reitillä matkustaa muun muassa Ukrainassa opiskelevia iranilaisia, jotka palaavat talvilomalta.
Yle Uutisgrafiikka
Twitterissä kiertää video, jonka väitetään kuvaavan koneen putoamista.
Lentoja reaaliaikaisesti seuraavan Flightradarin sivuilta selviää, että lentoyhtiön lennon 752 oli määrä lähteä kohti Ukrainan pääkaupunkia Kiovaa kello 5.15 aamulla, kirjoittaa qatarilaismedia Al-Jazeera.
Sen mukaan lähtöaika kuitenkin viivästyi, ja kone olisi päässyt matkaan kello 6.12. Flightradar kertoo Twitterissä, että viimeiset tiedot koneesta saatiin kello 6.14 paikallista aikaa.
Turmakoneessa menehtyneiden omaisuutta Teheranin kansainvälisen lentokentän lähellä keskiviikkona.Abedin Taherkenareh / EPA
Al-Jazeeran mukaan iranilaisen uutistoimiston Isnan Twitter-tilillä jaetulla videolla näkyy, kuinka heikko valo vilkkuu taivaalla hieman ennen räjähdystä.
Kone syöksyi pellolle Teheranin liepeillä.
Tuhansia Boeing 737-800 -koneita on käytössä eri puolilla maailmaa lyhyillä ja keskipitkillä lennoilla.
Lentoyhtiö UIA on tappiollinen yksityinen yhtiö, joka perustettiin Neuvostoliiton hajottua vuonna 1992. Sen koneilla on vuosien varrella ollut teknisiä ongelmia, mutta onnettomuuksia niille ei ole aiemmin sattunut. Yhtiön mukaan sen koneiden on todettu täyttäneen kansainväliset turvallisuusvaatimukset.
Yöllä virinneet kovat tuulet ovat puhkuneet tänään merialueilla jopa myrskylukemissa. Kovimmin on tuullut Ahvenanmaalla. Esimerkiksi Kökarissa keskituulen nopeus on yltänyt päivän aikana 22,8 metriin sekunnissa.
Myös Helsingin edustalla tuulen nopeus on yltänyt melkein 20 metriin sekunnissa. Puuskissa lukema on ollut yli 21 metriä sekunnissa.
Myös maa-alueilla on tuullut kovaa, paikoin jopa yli 15 metriä sekunnissa. Tuo tarkoittaa sitä, että tuuli voi repiä oksia puista ja kaataa heikoimmassa kunnossa olevia puita.
Aamupäivän aikana sähkökatkoja olikin monin paikoin eteläisessä Suomessa. Enimmillään sähköt oli poikki liki 7 000 taloudelta.
Ylen meteorologin Anniina Valtosen mukaan tuulet heikkenevät jonkin verran torstain vastaisen yön aikana, mutta silti merialueilla puhaltaa vielä huomenna 17 metrin sekuntivauhdilla ja maallakin kymmenen metrin lukemissa.
Lisämausteen säähän tuo torstainen Skandien yli puhaltava föhn-tuuli. Se tuo kuivaa ja lämmintä ilmaa Suomeen.
– Föhn-tuulen ansiosta sää on aurinkoista ja lauhaa. Ja monin paikoin lämpötila on plussan puolella, Valtonen kertoo.
Tuulten tuomien sateiden myötä etelän lumipeite on kadonnut liki kokonaan. Myös pohjoisessa kinokset ovat painuneet kasaan märän ja raskaan lumisateen takia.
Torstaina selkenee, poikkeuksellisen lämmin sää jatkuu
Ennusteiden mukaan koko tammikuun alun kestänyt poikkeuksellisen lämmin sää jatkuu vielä pitkään.
– Joidenkin ennusteiden mukaan jopa helmikuun alkuun saakka, meteorologi Valtonen kertoo.
Mittaushistorian lämpimimmästä lukemasta, 10,9 asteesta on kuitenkin jääty selvästi. Keskiviikon ylin lukema mitattiin Ahvenanmaalla Märketissa, jossa mittarin lukema nousi 8,5 asteeseen. Lumparlandissa lämpöasteita oli päivällä 7,1.
Tammikuun 8. päivän kaikkien aikojen lämpötilaennätys sen sijaan meni rikki. Nyt se on 8,5 astetta.
Kovien tuulten jälkeen pilvisyys vähenee ja huomenna ja perjantaina on poutaista ja aurinkoista. Perjantaina tuulen heikkenemisen myötä pakastuu.
Iran on iskenyt ballistisilla ohjuksilla Yhdysvaltain käyttämiin tukikohtiin Erbilissä ja Ain al-Asadissa. Irakin armeijan mukaan Iranista laukaistiin Irakiin 22 ohjusta. Tiedossa ei ole, että iskuista olisi aiheutunut kuolonuhreja.
Kysyimme tapahtumista Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettajalta, kapteeni Antti Pihlajamaalta.
1. Mitä nämä ohjusiskut kertovat Iranin sotilaallisesta voimasta?
Sotilaallisilla mittareilla tarkasteltuna isku oli varsin rajallinen ja sinällään verrattavissa mittakaavaltaan Yhdysvaltain tekemiin ilmaiskuihin, joissa kenraali Suleimani sai surmansa.
Iranin sotilaallisesta kyvystä se ei vielä kerro paljoakaan. Toki ennestään tiedetään, että Iranilla on alueellisesti varsin mittavat asevoimat, joilla kuitenkin on kalustollisia rajoituksia.
2. Iranin vastaiskua on odotettu kenraali Qassim Suleimanin tappamisesta alkaen. Mitä kohteiden valinta kertoo Iranin tavoitteista?
Kohteiden valinta sinällään vaikuttaa loogiselta. Iskut kohdistettiin amerikkalaisia kohteita vastaan eli suoraan toista osapuolta vastaan. Samalla huomionarvoista on se, että isku oli mittakaavaltaan rajallinen ja mitä ilmeisemmin tappioita joko ei tullut lainkaan tai ne olivat vähäiset.
Iskun vaikutukset ovat melko rajalliset, ja näin ollen tässä vaiheessa voi arvioida, että isku oli luonteeltaan ennen kaikkea symbolinen ja ehkä jopa sellaiseksi tarkoitettu.
Tällä iskulla Iran viestii sekä kotimaassa että Yhdysvalloille ja muulle maailmalle, että se on ainakin aloittanut vastatoimet Yhdysvaltain iskulle.
Iran pyrki todennäköisesti iskemään sillä tavalla, että se ei tarjoaisi Yhdysvalloille ikään kuin avointa mandaattia hyökätä täydellä sotilaallisella voimalla.
3. Nyt on nähty Yhdysvaltain isku ja Iranin vastaisku, mikä on mahdollinen seuraava askel tässä konfliktissa?
Pallo on tavallaan jälleen siirtynyt Yhdysvalloille, eli odotetaan heidän reaktiotaan. Siitä paljolti riippuu, mitä tässä ihan lähipäivinä tapahtuu – jatkuuko välienselvittely aseellisesti vai vieläkö tilanne voisi lientyä.
Pidemmällä aikavälillä voi olla, että Iran jatkaa vastatoimiaan Yhdysvaltoja vastaan. Tämä saattoi olla ensimmäinen osa sen vastausta eikä viimeistä sanaa vielä ole sanottu. Sisäpoliittisesti Iranilla saattaa olla suuri paine jatkaa Yhdysvaltain vastaisia toimia.
Kuten todettua, paljon riippuu siitä, miten Yhdysvallat tilannetta tulkitsee ja mitä se tekee.
4. Yhdysvallat ja Iran ovat tehneet avoimia sotatoimia toisiaan vastaan. Voiko tästä seurata täysimittainen sota?
Valitettavasti se ei ole poissuljettua.
Mikäli Yhdysvallat vastaa edelleen sotilaallisesti, aina koetellaan niitä rajoja, jonka jälkeen tilanne lipeää käsistä ja kenties alkaa eskaloitua hallitsemattomasti.
Kuitenkin tässä vielä on mahdollisuuksia siihen, että tilanne pysyy hallinnassa.
Jos Yhdysvalloille ei tullut näissä iskuissa miestappioita tai edes kalustotappioita, se saattaa tarjota Yhdysvalloille kunniallisen reitin ja syyn olla reagoimatta voimakkaasti.
Siinä mielessä ei vielä olla hallitsemattoman eskalaation partaalle.
Sotilaallisilla mittareilla arvioituna Yhdysvallat veisi voiton Iranista, mutta on täysin toinen kysymys, mihin se sitten johtaisi ja mitä Yhdysvallat sillä saavuttaisi.
Täysimittainen sotilaallinen konflikti näiden maiden välillä läikkyisi hyvin helposti alueella laajemmaksi sekasorroksi ja johtaisi poliittisesti hyvin arvaamattomiin seurauksiin.
5. Millä tavoin Yhdysvallat voi vastata ohjusiskuihin?
Yhdysvalloilla on Lähi-idässä varsin voimallinen sotilaallinen läsnäolo: sillä on tukikohtia muun muassa Kuwaitissa, Bahrainissa, Arabiemiraateissa ja lisäksi lentotukialus Persianlahden alueella.
Kaikissa niissä on hävittäjäkalustoa, jolla voi tarvittaessa iskeä pitkiltäkin etäisyyksiltä iranilaisiin kohteisiin, esimerkiksi maan aluksiin, ohjus- tai muihin sotilastukikohtiin sekä energiantuotannon kannalta keskeisiin laitoksiin.
6. Kytkeytyykö Teheranista lähteneen ukrainalaisen matkustajakoneen maahansyöksy mitenkään Iranin ja Yhdysvaltain kriisiin vai oliko kyse lento-onnettomuudesta?
Toistaiseksi käytössä olevilla tiedoilla ei ole nähtävissä, että näillä tapahtumilla olisi yhteyttä keskenään.
