Ruotsalainen huonekalujätti Ikea on sopinut maksavansa 46 miljoonan dollarin korvaukset yhdysvaltalaispariskunnalle, joiden kaksivuotias lapsi kuoli Ikean lipaston romahdettua hänen päälleen.
Turma sattui kolme vuotta sitten, ja siitä nostettiin oikeusjuttu. Syyttäjien mukaan kyseessä on todennäköisesti suurimmat Yhdysvalloissa maksetut lapsen kuolemaan liittyvät korvaukset.
Yhdysvaltojen kuluttaja-asiamiehen mukaan Ikean lipastot liittyvät ainakin kymmeneen kuolemantapaukseen.
Viisi taloyhtiötä päätti yhdistää voimansa Porin Sampolan kerrostaloalueella. Taloyhtiöt investoivat uuden parkkipaikan sähköistykseen. Alueelle tuli 120 autopaikkaa, joissa kaikissa on nyt mahdollisuus sähköauton hitaaseen lataamiseen. Pikalataus vaatisi muun muassa erilaisen pistokkeen.
– Jos haluaa nopean latauksen, niin silloin voi itse hankkia uudet sisäkalut laatikkoon, sanoo asunto-osakeyhtiö Hillervonpirtin hallituksen puheenjohtaja Altti Aronen.
Investointi maksoi taloyhtiöille yhteensä 150 000 euroa. Autopaikan vuokraaja maksaa paikastaan kymmenen euroa kuukaudessa. Sähkönkulutus menee oman mittarin kautta. Altti Arosen mukaan investointi maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa.
– Yhtiövastiketta ei tarvinnut nostaa missään yhtiössä.
Sama tilanne edessä monessa paikassa
Sampolassa yksikään viidestä yhtiöstä ei joutunut turvautumaan lainarahaan. Rahoitus löytyi taloyhtiöiden omilta tileiltä, joissa on kaikkien osakkaiden säästöjä. Tätä kautta investointiin osallistuivat myös ne, joilla ei ole lainkaan autoa.
Asunto-osakeyhtiö Hillervonpirtin hallituksen puheenjohtaja Altti Aronen sanoo, että parkkipaikan sähköistys sujui Sampolassa ilman suurempia soraääniä.
Vastaavia päätöksiä on tehtävä useissa taloyhtiöissä, jos sähköautojen yleistymiseen halutaan varautua. Autopaikkojen vanhat sähkötolpat eivät välttämättä kestä edes auton sisälämmittimen käyttöä. Kehitysinsinööri Jussi Järvinen Pori Energia Sähköverkot Oy:stä arvioi, että nykytilanteen kartoitus on tarpeen monessa taloyhtiössä. Niissä on mietittävä, minkä verran sähköautojen latausmahdollisuuteen halutaan satsata.
– Sähkösuunnittelijaan kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä, Järvinen sanoo.
Kyllä meillä kapasiteettia riittää. Jussi Järvinen
Latauspisteiden rakentamiseen on voinut saada tukea asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Tukea on ollut käytettävissä kahden viime vuoden aikana 1,5 miljoonaa euroa vuodessa, mutta tänä vuonna tukea on käytettävissä jopa 5,5 miljoonaa euroa.
Tukea voivat hakea asunto-osakeyhtiöt, mutta eivät yksityiset henkilöt. Hakijana voivat olla myös taloyhtiöiden omistamat pysäköintiyhtiöt.
– Tänä vuonna tukea voidaan myöntää yli 5000:n latauspisteen rakentamiselle, sanoo ylitarkastaja Kari Lappalainen ARAlta.
Sampolan parkkipaikalla odotellaan ensimmäistä sähköautoa
– Kyllä meillä kapasiteettia riittää, sanoo kehitysinsinööri Jussi Järvinen.
Järvinen korostaa älykkään lataamisen merkitystä. Se tarkoittaa esimerkiksi yösähkön hyödyntämistä ja kuormistushuipun tasaamista.
Asiantuntija Tuukka Heikkilä Energiateollisuus ry:stä sanoo, että olisi sekä sähköjärjestelmälle että kuluttajille edullisinta, jos autot ladattaisiin yöaikaan. Heikkilän laskelmien mukaan Suomen toistaiseksi suurimman kulutushuipun aikana olisi voitu ladata yöllä vähintään 655 000 sähköautoa.
Sampolan uudella parkipaikalla odotellaan vielä ensimmäistä sähköautoa.
– Ei ole vielä näkynyt yhtään sähköautoa. Odotetaan mielenkiinnolla koska tulee ensimmäinen, sanoo asunto-osakeyhtiö Hillervonpirtin Altti Aronen.
Juttuun lisätty klo 16.15 tieto ARA:n avustuksista.
Kymijoen tila on kohentunut huomattavasti menneisiin vuosikymmeniin verrattuna. Kymijoki on Suomen eteläisin lohijoki, joka virtaa Päijänteestä itäiseen Suomenlahteen.
Joen pohjan myrkkyjä on mitattu keräämällä Chironomus-surviaissääskentoukkia. Chironomus-toukkien suuosien epämuodostumat ilmentävät pohjan toksisuutta. Mitä enemmän toukilla on epämuodostumia suissaan, sitä enemmän vedessä on myrkkyjä.
Toukka on tyypillinen laji rehevillä ja likaantuneilla vesistönpohjilla, ja se sietää huonojakin happioloja.
Kymijoen veden ja pohjan tila on kuitenkin parantunut. Tämä on johtanut siihen, että toukkia on ollut hankalaa löytää myrkyllisyysmittauksia varten.
Riittävä määrä näytteitä vain kahdesta paikasta
Chironomus-toukkia kerättiin viime syksynä Kymijoen alajuoksulta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n näytteenottajat yrittivät naarata toukkia Kymijoen varrelta kahdeksasta paikasta, joissa haluttiin selvittää pohjan myrkyllisyyttä.
Riittävä määrä näytteitä saatiin yrityksistä huolimatta vain kahdelta paikalta: Kuusankoskelta ja Pyhäjärven Kimolanlahdesta. Useilta paikoilta kyseisiä toukkia ei löytynyt lainkaan tai niitä löytyi vain muutamia yksilöitä. Esimerkiksi Tammijärvestä saatiin haalittua vain 22 toukkaa, kun vielä vuonna 2014 sieltä saatiin yli 100 toukkaa.
Vähäinen toukkien määrä voi johtaa siihen, ettei niitä voi välttämättä jatkossa käyttää mittaamaan veden toksisuutta.
– Chironomus-toukkien epämuodostumien tutkiminen on kaikista yleisimmin käytetty menetelmä. Jos toukkia ei saada tarpeeksi kohtuullisella työmäärällä, tutkimus lopetetaan kyseisellä näytteenottopaikalla, tutkija Marja Anttila-Huhtinen kertoo.
Kymijoen alajuoksulta saatuja näytteitä verrataan Jaalasta Pyhäjärven Kimolanlahdesta saatuihin näytteisiin, koska tehtaiden jätevedet eivät kuormita kyseistä vesistöä. Kymijoki on ollut Suomen mittakaavassa yksi raskaimmin kuormittuneista vesistöistä sen varrella sijaitsevien tehtaiden takia.
Toukkien epämuodostumia aletaan tutkia kevään aikana. Tulokset Kymijoen myrkyllisyydestä valmistuvat sen jälkeen.
Koskilla asustaa harvinaisia perhoslajeja
Kymijoen vesi ja ympäristö ry on tutkinut ensimmäistä kertaa pohjaeläinnäytteitä Kymijoen alaosan koskipaikoilta. Tutkimusten mukaan kaikilla tutkituilla koskialueilla pohjaeläimistö vastasi hyvin tai erinomaisesti vastaavantyyppisen luonnontilaisen koskialueen pohjaeläimistöä.
Tutkimuspaikat olivat Pessankoski, Piirteenkoski, Hirvikoski, Pernoonkoski ja Langinkoski.
Näytteet kerättiin syys-lokakuussa 2018, jolloin Kymijoessa virtasi poikkeuksellisen vähän vettä kuivan kesän ja syksyn jälkeen. Vähäinen virtaama helpotti pohjaeläinnäytteenottoa koskipaikoilla.
Hyönteislajisto oli kaikilla koskipaikoilla monipuolista, ja mukana oli myös harvinaisia lajeja.
Näytteissä oli esimerkiksi Kymijoen mukaan nimensä saanutta kyminsurviaista ja keltasurviaista. Pessankoskesta löytyi myös harvinainen vesiperhoslaji, pisamasarvekas, josta on tähän mennessä Suomessa havaintoja vain Kymijoen alaosan koskialueilta.
Seppo Tuiskun nimi ei nouse esiin suomalaisia menestyskirjailijoita luetellessa. Silti hänen kirjoittamansa viihde on tempaissut suomalaiset mukaansa niin kuunneltuna kuin luettunakin.
Tuisku oli jo kokeillut kioskiviihteen kirjoittamista, kun hänet tempaistiin käsikirjoittamaan Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuja Yleisradioon 1950-luvulla. Kuunnelmasarjaa kirjoitti nimimerkki Outsider, jonka taakse piiloutui Aarne Haapakoski ja myöhemmin myös Tuisku.
Seikkailut lähetettiin vuodesta 1945 alkaen viiden minuutin mittaisina jaksoina arkipäivisin. Sunnuntaina viikon kokonaisuus kuultiin uusintana. Kuunnelmanpätkien loppussa näyttelijä Jalmari Rinne tokaisi “jatkuu huomenna”. Nämä kaksi sanaa pitivät jännitystä yllä seuraavaan päivään. Sarjaa kuunteli 90 prosenttia suomalaista radionkuuntelijoista.
Jerry Cotton tuli nopeasti tekstiä suoltavan Seppo Tuiskun repertuaariin 1960-luvun lopulla. Yhden FBI-agentin seikkailun sisältäviä kioskikirjoja myytiin parhaimmillaan jopa 40 000 kappaletta per numero.
Dekkareita ilmestyi nykypäivään verrattuna vähän ja television tarjonta oli vielä niukkaa. Suomen suosituin lehti 1970-luvulla oli Hymy, mutta sen jälkeen lehtikioskilta napattiin eniten Seppo Tuiskun päätoimittamia ja pääasiassa myös kirjoittamia Jerry Cotton -lehdyköitä.
Dekkariseikkailujen suosio ei olisi noussut niin suureksi, jos Cottoneiden kieli ei olisi ollut erinomaista ja huumoriltaan ainutlaatuista. Seppo Tuiskun teksti takasi jännityksen lisäksi taatut naurut.
Seppo Tuisku oli varsinainen renessanssi-ihminen, joka rakensi mikroskooppeja ja kaukoputkia, huuhtoi kultaa ja hioi kiviä. Hän myös kasvatti koiria kotonaan Jokioisissa.
Moni pitkäaikaissairas tarvitsee säännöllisesti lääkäriä, hoitoja, lääkkeitä ja kuntoutusta, mutta joutuu usein tinkimään niistä rahan takia.
Ongelma on suurin tammikuussa, kun vuodenvaihde nollaa omavastuut eli niin sanotut maksukatot. Kaikesta joutuu taas maksamaan täyden hinnan.
– Tammikuu on tosi raskas kuukausi. Välttämättömät lääkkeeni ovat kalliita ja kuntoutusmatkoihin menee satanen viikossa, kertoo nuorena MS-tautiin sairastunut tamperelainen Anne Beresford.
– Tilanne olisi täysin mahdoton, jos vielä pitäisi käydä lääkärissä tai joutuisin moneksi päiväksi sairaalaan.
Monen pitkäaikaissairaan on pakko turvautua toimeentulotukeen.
Esimerkiksi tamperelainen diabeetikko Sari Saarinen joutuu aina vuoden ensimmäisinä kuukausina hakemaan toimeentulotukea. Lapsesta asti sairastettu diabetes on aiheuttanut näkövamman ja paljon muita liitännäissairauksia, joten lääke-, hoito- ja matkakulut ovat suuret.
Sairaan kallis tammikuu
Paljon sairastava laskee erikseen kolmea maksukattoa. Yksi on lääkkeille, toinen lääkäri- ja poliklinikkakäynneille ja sairaalapäiville sekä kolmas näihin liittyville matkoille.
Kaikki maksukatot juoksevat erikseen, joten paljon sairastavalle voi pahimmillaan tulla maksettavaa yhteensä yli 1 560 euroa jo heti tammikuussa. Sen jälkeen yhteiskunta eli käytännössä Kela tulee apuun.
Lääkäri- ja poliklinikkakäyntien sekä sairaalapäivien omavastuu on yhteensä 683 euroa. Lääkkeiden omavastuu on 577,66 vuonna 2020. Sairas- tai kuntoutusmatkojen eli niin sanottujen Kela-matkojen omavastuu on 300 euroa.
Takuueläke ei riitä kuluihin
Alkuvuosi tarkoittaa pahimmillaan, että lääkärikäyntiä täytyy siirtää ja sairaalalasku päästää yli eräpäivän. Myös lääkkeitä jää ostamatta.
Lisäksi voi joutua jättämään väliin myös Kelan maksamaa kuntoutusta, koska taksimatkoihin ei ole rahaa. Lyhyenkin taksimatkan omavastuu on 25 euroa, joten yhteen kuntoutusreissuun menee 50 euroa.
30 vuotta MS-tautia sairastanut Anne Beresford sanoo, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin ruveta säästämään jo kesällä.
– Nuorempana läheisten antamat joululahjarahat pelastivat, mutta ei kaikilla ole sellaisia läheisiä, jotka voivat auttaa.
Nyt Beresfordin pelastus on, että hän jaksaa käydä osa-aikaisena töissä Pirkanmaan neuroyhdistyksessä. Kaikkien kunto ei kuitenkaan riitä edes osa-aikaiseen työhön.
– Moni on sairastunut esimerkiksi MS-tautiin niin nuorena, että eläkettä ei ole kertynyt. He ovat yleensä kansaneläkkeen varassa eli niin sanotulla takuueläkkeellä.
Se on nyt 784,52 euroa kuukaudessa ja nousee 834,52 euroon vuoden 2020 alusta.
– Miten siitä maksaa yli 1 000 euroa, kun pitäisi myös syödä ja maksaa vuokra? Anne Beresford kysyy.
Ulosotot lisääntyvät
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö on Soste, Suomen sosiaali ja terveys ry. Siihen kuuluvat muun muassa Allergia-, iho- ja astmaliitto, Epilepsialiitto, Invalidiliitto ja Neuroliitto. Runsaan 230 jäsenjärjestön kautta mukana on 1,3 miljoonaa ihmistä, joista osa sairastaa paljon tai on vammainen tai ikäihminen.
Joka viides suomalainen on säästänyt lääkkeistä, lääkäripalveluista tai hoidosta Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen Soste
Sosten edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti yhdistäisi maksukatot ja sitoisi ne takuueläkkeen määrään. Omavastuun kerryttäminen pitäisi aloittaa vasta vuoden ensimmäisestä maksusta tai ostosta eikä nykytavalla kalenterivuoden alusta.
Perälahden mukaan silti ongelmaksi jää, että maksut kasaantuvat alkuvuoteen.
– Siitä aiheutuu monille taloudellisia ongelmia, ja se näkyy myös ulosotoissa.
Sosten selvityksen mukaan vuonna 2018 ulosottoon päätyi lähes 400 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen maksua, ja määrä on kasvussa. Joka viides suomalainen on säästänyt lääkkeistä, lääkäripalveluista tai hoidosta.
Muuan muassa Reumaliitto on muistuttanut, että hyvä hoito säästää yhteiskunnan kuluja. Reuma ja moni muu pitkäaikaissairaus aiheuttaa pysyviä vaurioita ilman hyvää hoitoa. Se taas huonontaa ihmisen mahdollisuuksia selvitä arjesta omin voimin.
Pääkaupunkiseudulla joulukuussa paljastuneen törkeän huumausainerikoksen yhteydessä takavarikoitiin yli 150 kiloa kokaiinia, Länsi-Uudenmaan poliisi tiedottaa.
Suomessa aiemmin tehdyt kokaiinitakavarikot ovat olleet selvästi pienempiä: esimerkiksi koko vuoden 2018 aikana keskusrikospoliisin ja Tullin yhteenlasketut kokaiinitakavarikot olivat kymmenen kiloa, kertoo uutistoimisto STT. Vuonna 2017 takavarikoitiin reilut seitsemän kiloa, vuonna 2016 takavarikoitiin 18,5 kiloa ja vuonna 2015 noin yhdeksän kiloa.
Keskusrikospoliisista kerrotaan Ylelle, että kokaiinin hinta katukaupassa on etelässä noin 50–100 euroa grammalta, Pohjois-Suomessa puolestaan 100–150 euroa grammalta.
Joulukuussa takavarikoidun lastin arvo olisi siis ollut näillä hinnoilla Etelä-Suomessa vähintään 7,5 miljoonaa euroa.
Suomen suurin kokaiinitakavarikko?
Poliisi kertoo tiedotteessaan, että esitutkinnassa on vangittuna viisi rikoksesta epäiltyä. Heidän osallisuuttaan tekoon selvitetään edelleen.
Epäillyt ovat Ruotsissa ja Tanskassa asuvia, noin 20–30-vuotiaita miehiä.
Länsi-Uudenmaan poliisi on tutkinut tapausta yhdessä Tullin ja keskusrikospoliisin kanssa. Tutkinnassa tehdään yhteistyötä myös Hollannin viranomaisten sekä Europolin ja Eurojustin kanssa.
Hakkala arvioi tuolloin myös, että huumeita ei välttämättä ollut tarkoitettu Suomen markkinoille, vaan Suomi saattoi olla lastille vain kauttakulkumaa. Hän arveli, että esitutkinta kestäisi kokonaisuudessaan vielä kuukausia.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoo, että peruskoulujen uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon korvaaminen kaikille oppilaille yhteisellä oppiaineella on selvittämisen arvoinen ajatus.
Ylen kyselyssä 70 prosenttia suomalaisista antoi tukensa mallille, jossa kahden katsomusoppiaineen tilalle tulisi uusi oppiaine, jossa tutustutaan maailman eri uskontoihin oppilaan omasta vakaumuksesta riippumatta.
– Tervehdin kyllä ilolla tätä keskustelua, mitä tämä kyselykin nyt on synnyttänyt uskonnon opettamisen uudistamisesta. Ihan mielelläni lähtisin opetusministerinä myöskin selvittämään, millä tavalla tätä ajatusta käytännössä voitaisiin toteuttaa.
Andersson toteaa, että erilaisia kokeiluja uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon osittaisesta yhdistämisestä on suomalaisissa kouluissa jo tehtykin.
– Eli tämä aihe selvästi on sellainen, mitä pitää selvittää tarkemmin, Andersson sanoo Ylelle.
Andersson toteaa, että selvitystyössä pitäisi huomioida monia näkökohtia.
– Huomioidaan ne ongelmat, jotka liittyvät nykykäytäntöihin, joissa erotellaan oppilaat eri ryhmiin opetuksen ajaksi perustuen siihen, mihin uskontokuntaan kuuluu. Mutta toisaalta monet varoittavat myös, että sekään ei ole toivottava kehitys, että se vastuu opetuksesta siirtyisi esimerkiksi uskonnollisille yhteisöille tai kodeille.
Lisäksi uudistukselle tarvittaisiin ainakin hallituspuolueiden tuki. Asiasta ei ole periaatepäätöstä tai kirjauksia hallitusohjelmassa.
Kyselyn virhemarginaali on suurimmillaan 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.Toni Pitkänen / Yle
Keskusta ei lämpene suurelle uudistukselle
Yle kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajien kantaa uudistukseen, jossa uskonnonopetus ja elämänkatsomustieto korvattaisiin kaikille yhteisellä oppiaineella.
Hallituspuolueista SDP:n Antti Lindtman vastasi, että puolueella on linjaus, jonka mukaan "eri katsomusaineiden yhteistä opetusta tulee edistää ja vaikuttaa katsomusaineen tuloksi omaksi oppiaineekseen peruskoulussa".
Vihreiden Emma Kari kertoi puolueen kannattavan uskonnonopetuksen korvaamista yhteisellä katsomusaineella. RKP:n Anders Adlercreutzin mukaan ajatus, että oppilaita ei jaettaisi eri ryhmiin uskontonsa perusteella on hyvä, mutta "uskonnonopetuksen lähtökohtia" ei ole aihetta muuttaa.
Keskusta sen sijaan vastasi, että "nykymalli on varsin toimiva ja meidän mielestämme tarvetta suuriin muutoksiin ei ole".
– Kuitenkin olemme avoimia erilaisille selvityksille ja kokeiluille, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kirjoitti.
Oppositiopuolueista perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit torjuvat uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon yhdistämisen.
– Pidämme tärkeänä suomalaisen kristillisen perinteen ylläpitoa, kirjoitti perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä.
– Kannatan edelleen oman uskonnon opetusta, perusteli kristillisdemokraattien Päivi Räsänen.
Nyt-liikkeen Harry Harkimo sen sijaan antoi tukensa uudistukselle, jossa luotaisiin yksi, kaikille pakollinen katsomusoppiaine.
– On järkevämpää olla yhdessä samojen asioiden ja tiedon äärellä, kuin tarkastella niitä erikseen oman uskonnon tai uskonnottomuuden näköpiiristä.
Kokoomus ei jutun julkaisuun mennessä ollut vastannut Ylen kyselyyn.
Selvitys pienemmästä uudistuksesta jo alkanut
Opetusministeri Li Andersson vie jo eteenpäin pienempää muutosta, jolla elämänkatsomustiedon valitseminen tehtäisiin mahdolliseksi myös uskontokuntiin kuuluville oppilaille.
Tällä hetkellä uskontokuntiin kuulumattomat voivat valita uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon väliltä, mutta uskontokuntiin kuuluvat eivät voi valita elämänkatsomusoppia.
– Me on nyt tehty tätä alustavaa selvitystyötä ministeriössä ja toivon itse opetusministerinä, että tämä pienempi uudistus olisi sellainen, jossa olisi mahdollista edetä aika nopeastikin. Se lisäisi niin oppilaiden kuin oppiaineidenkin yhdenvertaisuutta.
Yle kysyi puolueiden kantaa myös tähän uudistukseen. Hallituspuolueista vasemmistoliitto, vihreät ja RKP antavat sille tukensa.
SDP katsoo, että elämänkatsomustiedon avaamista kaikille vapaasti valittavaksi oppiaineeksi on syytä selvittää.
Keskusta sen sijaan tukee nykyistä mallia myös tässä kysymyksessä, mutta on avoin selvityksille.
Taloyhtiöt ovat voineet hakea tukea sähköautojen latauspisteisiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Kahtena edellisenä vuotena tukea on ollut saatavilla 1,5 miljoonaa euroa vuodessa, mutta tänä vuonna tuen määrä on moninkertainen.
– Käytössämme on 5,5 miljoonaa euroa, kertoo ARA:n ylitarkastaja Kari Lappalainen.
Lappalaisen mukaan tukea voivat saada taloyhtiöt, mutta eivät yksityiset henkilöt. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tukea saa rivi- ja kerrostaloihin. Tukea voivat hakea myös taloyhtiöiden omistamat pysäköintiyhtiöt.
Kysyntä on kasvamassa
Kahden aiemman vuoden tukirahoilla on avustettu noin 3 000 latauspisteen rakentamista. Ylitarkastaja Kari Lappalaisen mukaan avustusta täytyi ensi vaiheessa jopa markkinoida, mutta viime vuoden loppupuolella sen kysyntä alkoi selvästi kasvaa.
– Nyt hakemuksissa on jo pieni jono, Lappalainen sanoo.
Hän arvioi, että vuoden 2020 aikana tukea myönnetään yli 5 000 latauspisteelle.
Tuen määrä on normaalisti 35 prosenttia kustannuksista. Sen määrä voi kuitenkin kasvaa, jos puolet latauspaikoista on vähintään 11 kilowatin tehoisia. Tuolloin tuki voi olla jopa 50 prosenttia.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on matkustanut yllättäen Syyriaan tapaamaan presidentti Bashar al-Assadia.
Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan Putin painotti, että paljon on tehty Syyrian valtiollisen aseman ja alueellisen yhtenäisyyden palauttamiseksi.
– Putin totesi myös, että Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa voi nähdä paljain silmin, miten rauha on palautettu, Peskov kertoi venäläisille uutistoimistoille.
Al-Assad puolestaan kiitti Venäjää ja Venäjän joukkoja avusta "taisteluissa terrorismia vastaan" ja rauhanomaisen elämän palauttamisessa, Peskov sanoo.
Venäjä lähetti joukkoja Syyrian hallituksen tueksi vuonna 2015. Syyrian hallitus on sen jälkeen onnistunut valtaamaan takaisin valtaosan alueista, jotka se oli menettänyt kapinallisille vuonna 2011 alkaneen sisällissodan aikana.
Syyrian hallitusta on auttanut myös Iran. Keskeinen hahmo oli Qassem Suleimani, jonka Yhdysvallat tappoi joulukuun lopussa lennokki-iskussa Irakin pääkaupungissa Bagdadissa. Suleiman oli tullut Irakiin vierailulta Syyriasta.
Al-Assad ja Putin tapasivat Venäjän joukkojen päämajassa. Putin aikoo käydä myös useissa muissa kohteissa, Peskov kertoi tarkentamatta.
Putin vieraili edellisen kerran Syyriassa vuonna 2017, jolloin kohteena oli Venäjän Hmeimimin lentotukikohta.
Yhdysvaltain ja Iranin välit ovat kiristyneet äärimmilleen sen jälkeen, kun Yhdysvallat surmasi perjantaina Iranin vallankumouskaartin kenraalin Qassim Suleimanin. Iran on uhannut kostaa murhan kovilla vastaiskuilla.
Tässä artikkelissa vastataan lyhyesti siihen, mihin kiristynyt tilanne voi johtaa.
Kuinka lähellä sotaa Yhdysvallat ja Iran ovat?
Täysimittaisen sodan alkaminen on melko epätodennäköistä.
Perustelu: Kummallakin maalla on paljon hävittävää, jos sota todella alkaisi.
Iran häviäisi varmasti, jos Yhdysvallat hyökkäisi koko voimallaan. Yhdysvallat käytti vuonna 2018 aseisiin lähes 50 kertaa enemmän rahaa kuin Iran, Tukholman rauhantutkimusinstituutti kertoo.
Iranin hallinto kaatuisi. Sota aiheuttaisi laajaa tuhoa ja paljon siviiliuhreja.
Yhdysvalloille sota tulisi kalliiksi. Iranin asevoimat ovat Lähi-idän voimakkaimpia, ja sodassa kuolisi paljon yhdysvaltalaissotilaita.
Yhdysvaltalaiset muistavat hyvin vuoden 2003 Irakin sodan ja sitä seuranneen miehityksen. Tuhansia yhdysvaltalaisia kuoli, ja sotiminen maksoi satoja miljardeja dollareita.
Miksi sota voisi silti syttyä?
Koston kierre voi johtaa sodan alkamiseen.
Perustelu: Iskut ja vastaiskut voivat johtaa kierteeseen, jossa sodan aloittaminen alkaa tuntua välttämättömältä.
Jos Iran esimerkiksi tekisi iskun Yhdysvaltojen maaperällä, presidentti Trumpin hallinto vastaisi varmasti kovalla voimalla. Samoin Iran voisi nähdä iskut omalle maaperälleen sodan alkuna.
Tällaisessa tilanteessa myös vahingot ja väärinkäsitykset voivat johtaa sotatoimiin. Jännitteitä on vaikea purkaa, koska maat eivät käy neuvotteluja.
Vaikka täysimittainen sota ei alkaisikaan, on todennäköistä, että Iran kostaa kenraali Suleimanin surman jollain tavalla.
Miten Iran voisi kostaa komentajan surman?
Yhdysvaltain sotilaat ja liittolaiset Lähi-idässä ovat tulilinjalla.
Perustelu: Iran on uhkaillut viime päivänä erityisesti Yhdysvaltain joukkoja Lähi-idässä. Ilmeisin kohde olisivat Yhdysvaltain noin 5 200 sotilasta Irakissa.
Myös Yhdysvaltain liittolaiset Israel ja Saudi-Arabia voivat päätyä kostoiskujen kohteiksi.
Iran voi laittaa asialle liittolaisiaan. Irakin shiialaiset asejoukot, Libanonin Hizbollah-liike ja Jemenin huthikapinalliset kykenevät iskuihin Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia vastaan.
Harri Vähäkangas / Yle
Iran voisi myös häiritä Yhdysvaltain liittolaisten öljytankkereita Persianlahdella. Tämä voisi nostaa öljyn hintaa ja horjuttaa maailmantaloutta vakavasti.
Liian suuri kostoisku on kuitenkin riskialtis, koska Yhdysvaltojen vastaus voi olla arvaamaton.
Millaisia vastaiskuja Yhdysvallat voisi tehdä?
Yhdysvallat voisi tehdä ilmaiskuja Iraniin.
Perustelu: Presidentti Donald Trump on uhannut Twitterissä iskeä 52 tärkeään kohteeseen, jos Iran vahingoittaa Yhdysvaltoja tai sen omaisuutta. Kohteet olisivat ilmeisesti Iranin rajojen sisällä.
Myöhemmin Yhdysvaltain puolustusministeri Mark Esper antoi ymmärtää, ettei kulttuurikohteisiin aiottaisi todellisuudessa iskeä.
Yhdysvallat voisi saada apua iskuihin liittolaisiltaan. Saudi-Arabian ja Israelin johtajat kannattavat aggressiivista linjaa Irania vastaan, ja molemmilla mailla on vahvat asevoimat.
Ketkä päättävät mahdollisista iskuista?
Iranin johtaja Ali Khamenei sekä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja kongressi.
Perustelu: Iranissa korkein valta on uskonnollisen johtajan, ajatolla Ali Khamenein käsissä. Iranin asevoimat eivät päätä merkittävistä sotatoimista ilman hänen hyväksyntäänsä.
Iranin korkein johtaja, ajatolla Ali Khamenei, johti rukouksia Qassim Soleimanin arkun edessä maanantaina Teheranissa. Khamenein oikealla puolella seisoo sotilaspuvussa Suleimanin seuraaja, Quds-joukkojen uusi komentaja Esmail Ghaani.AFP
Yhdysvaltain presidentti saa päättää varsin vapaasti rajatuista sotilasoperaatioista. Esimerkiksi vuonna 2011 presidentti Barack Obama päätti itse laajoista ilmaiskuista Libyaan.
Varsinaisen sodan aloittamiseen tarvitaan kuitenkin Yhdysvaltain kongressin päätös.
Yhdysvaltain poliitikot ovat erimielisiä siitä, missä vaiheessa tilanne muuttuisi sodaksi. Osa presidenttiä vastustavista demokraateista uskoo, ettei Trump voi enää jatkaa sotatoimia ilman kongressin lupaa, sanomalehti New York Times kertoo.
Mitä muita seurauksia kireästä tilanteesta on?
Iranin voi jatkaa ydinohjelmaansa, ja Lähi-idän konfliktit kiristyvät.
Perustelu: Kireä tilanne voi johtaa siihen, että Iranin ydinsopimus kaatuu lopullisesti.
Iran ilmoitti sunnuntaina, ettei se enää noudata ydinsopimuksen rajoituksia uraanin rikastamiselle. Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta jo vuonna 2018.
Iranin ydinohjelmaa rajoittava sopimus solmittiin vuonna 2015, koska kansainvälinen yhteisö uskoi Iranin kehittävän ydinasetta. Iranin mukaan sen ydinohjelma on rauhanomainen.
Jos Iran todella jatkaa ydinohjelmaansa, se aiheuttaa varustelukierteen Lähi-idässä. Esimerkiksi Saudi-Arabia on uhannut hankkia ydinaseen, jos Iranilla on sellainen.
Sekä Iran että Yhdysvallat ovat tukeneet taistelua terrorijärjestö Isisiä vastaan Syyriassa ja Irakissa. Nyt tämä kamppailu on jäämässä vähemmälle huomiolle, ja järjestö voi päästä jälleen voimistumaan.
Sisä-Suomen poliisi tutkii tänään Kangasalan Tredun yksikössä sattunutta tilannetta, johon liittyy ampuma-ase.
Poliisi on toistaiseksi hyvin vaitonainen, mutta kertoo, että tapahtumaa Kangasalla tutkitaan törkeänä henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmisteluna.
Tilanne Finnentiellä on ohi eivätkä sivulliset ole vaarassa. Tapauksen esitutkinta on aivan alkuvaiheissaan. Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta kerrotaan, että koululla on jatkettu työpäivää normaalisti. Muuten tilannetta ei tässä vaiheessa kommentoida.
Iltapäivällä paikanpäällä Kangasalla käynyt Ylen toimittaja Kai Pohjanen kertoo, että tilanne oppilaitoksessa näyttää hyvin rauhalliselta ja oppilaat ovat luokkahuoneissa opiskelemassa.
Poliisi tiedottaa asiasta myöhemmin.
Tredun Kangasalan toimipisteessä Finnentiellä opiskelee noin 520 ammatillista opiskelijaa. Toimipisteessä on 50 työntekijää, joista osa työskentelee myös muissa Tredun toimipisteissä.
Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan elimistön kykyä hapettaa eli polttaa rasvaa määrittävät pitkälti perintötekijät.
Laajaan tutkimukseen osallistui 23 identtistä mieskaksosparia. Yhdeksässä parissa kaksosten liikuntatottumukset erosivat toisistaan tutkimusta edeltävän kolmen vuoden aikana.
Tulokset kertovat, että kaksosparin vähemmän ja enemmän liikkuvan osapuolen elimistö käytti rasvaa energialähteenä samalla tavoin sekä levossa että liikkeessä.
Tämä tarkoittaa, että perimältään samanlaisilla henkilöillä rasva palaa samalla tavoin. Elimistö siis asettaa elimistön rasvapolttokyvylle haarukan, jonka sisällä rasvanpolttoon voi vaikuttaa esimerkiksi liikunnalla.
– Elimistön kyvyn polttaa rasvaa ei kuitenkaan ole osoitettu olevan yhteydessä lihomiseen tai laihtumiseen, eli hyvä kyky käyttää rasvaa elimistön energianlähteenä ei suojaa painonnousulta. Painoon vaikuttaa se, kuinka paljon energiaa saa ja kuinka paljon sitä kuluttaa, sanoo tohtorikoulutettava Jari Kauppinen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimuksessa havaittiin myös se, että korkeampi liikunnanaikainen rasvan käytön huippuarvo oli yhteydessä elimistön parempaan sokerinsietoon. Solut polttavat sekä rasvan että sokerin energiaksi mitokondrioissa.
Sotkamon Paakin kylässä aloitettiin vuonna 1993 perinne, jossa yhteisöllisyyden nimissä jäädytetään jäälyhtyjä teiden varsille. Jäälyhdyt sytytettiin sunnuntaina. Vaikka valot ovat jo sammuneet, näky on hurmannut yli tuhat katselijaa sotkamolaisen Janne Malisen Youtubeen kuvaamalla videolla.
– Videoita on tehty varmaan aikaisemminkin, mutta niitä ei ole jostain syystä löydetty netistä ja laitettu levitykseen.
Voit katsoa videon tämän artikkelin alusta.
Videon tekeminen oli Janne Maliselle silmiä avaava kokemus kylän perinteestä. Saman tunteen hän haluaa välittää myös niille, jotka ovat jo vuosia käyneet paikalla.
– Puiden välissä tuikkivat lyhdyt olivat todella kauniita ilmasta katsottuna.
Videon myötä kuvaaja halusi tarjota uudenlaista kuvakulmaa niillekin, jotka ovat nähneet Paakin valot pelkästään valokuvista tai maanpinnasta.
– Kaikki eivät pääse edes paikalle. Videon avulla moni näkee tapahtuman, vaikka se on jo ohi.
Jäälyhtyjen valmistaminen vaatii organisointia
Vajaassa 30 vuodessa Paakin kylän perinne on alkanut kiinnostaa myös muita kuin kyläläisiä.
Yksi lyhtyaktiiveista Marita Kaipainen kertoo, että ensimmäiset autot saapuivat kylällä kiemurtelevalle tielle sunnuntaina iltapäivästä. Kaipaisen arvion mukaan Paakin kylällä kävi noin 4 000 jäälyhtyihin ihastunutta.
– Siellä oli ihmisiä jonoksi asti vielä puolen yön aikaankin.
Vuodesta toiseen kylällä on jännitetty sääolosuhteita, niin nytkin. Jäälyhdyn tekemiseen tarvitaan yli 10 asteen pakkanen.
Kaipainen sanoo, että heillä kävi uskomaton onni, että pakkaset saapuivat jouluksi ja pelastivat lyhtyjen jäädytysurakan.
– Heti tapahtuman jälkeen säät lauhtuivat. Olemme varmaan jotain tehneet oikein, kun saimme pakkaset oikeaan aikaan.
Lyhdyt jäätyvät paremmin, kun sangot eivät kosketa maata. Sitä varten on rakennettu telineitä. Marita Kaipainen
Jäälyhtyjen tehtailu vaatii kyläläisiltä hyviä hermoja, mutta myös tekniikkaa, joka helpottaa isoa ponnistusta. Esimerkiksi Paakin kylän nuoriso on rakentunut aiempaa enemmän jäädytyslavoja.
– Meidän talossa on seitsemän 15 sangon telinettä. Tänä vuonna jäädytettiin 95 sankoa. Naapurissa jäädytettiin 120, laskee Kaipainen.
Lyhtyjen tekeminen on tuttua myös videon kuvanneelle Janne Maliselle.
– Kyllä niitä on tullut tehtyä meidänkin kodissamme.
Kaipainen myöntää perinteen olevan jo pitkälle organisoitua, sillä muuten 1300 lyhtyä eivät valmistu. Homma vaatii myös jatkuvaa kehittymistä. Vuosien aikana on esimerkiksi opittu, että lyhdyt jäätyvät paremmin, kun sangot eivät kosketa maata.
Jäälyhtyhin liittyvä kiinnostus on pakottanut kyläläisiä laajentamaan kylän parkkipaikkaa ja miettimään lyhtyjen paikkoja uusiksi.
– Tänä vuonna valaistiin laajasti läheinen koivikko. Siitä tuli selkeä suosikki. On tärkeää uudistua, ettei pysytä aina samanlaisena, Kaipainen sanoo.
Mitä mieltä olet lyhdyistä? Keskustelu on auki kello 22:een saakka!
Puheenjohtajan vaihdos ei ole katkaissut keskustan kuoleman kierrettä.
Juha Sipilä johti keskustan viime kevään eduskuntavaaleissa historiallisen heikkoon tulokseen, ja uuden keskustajohtajan Katri Kulmunin alkuaskelilla keskustan kannatus on jatkanut syöksyään alaspäin.
Keskustan kohtalon hetkiä elettiin myös vuoden 2011 eduskuntavaalitappion jälkitunnelmissa.
Sipilä-ilmiö peitti rakenteelliset ongelmat
Juha Sipilän nousu puoluejohtajaksi ja politiikan ilmiöksi lennätti keskustan pääministeripuolueeksi vielä keväällä 2015, mutta sen jälkeen keskusta on hävinnyt kaikki vaalit.
Sipilä-ilmiö peitti hetkeksi keskustan 2000-luvun ongelmat.
Äänestäjät keskittyvät keskustalle vaikeille eteläisen Suomen alueille, ja perussuomalaiset vahvistaa asemiaan keskustan perinteisillä tukialueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Taistelu politiikan keskikentän liikkuvista äänestäjistä kiristyy, kun vihreät on kasvanut vahvaksi vaihtoehdoksi koko maassa.
Heikko kannatus kaivaa maata puoluejohdon alta
Kun puoluejohdon vaihdos ei ole tuonut keskustalle nopeaa käännettä parempaan, tyytymättömyys kasvaa. Kuntavaalit ovat edessä jo keväällä 2021, eikä uudella puoluejohdolla ole rajattomasti näytön aikaa.
Kulttuuri- ja tiedeministerin tehtävästä kesällä perhevapaalle jäänyt Annika Saarikko (kesk.) ilmoitti vielä syyskuun alussa keskustan ylimääräisen puoluekokouksen aattona, että hän ei aio asettua puheenjohtajaehdokkaaksi kesäkuun 2020 puoluekokouksessa.
Keskustaveteraani Tytti Isohookana-Asunmaa oli epäillyt Saarikon motiiveja, kun tämä oli asettunut puoluekokouksen alla tukemaan Kulmunin kilpailijan Antti Kaikkosen valintaa keskustan johtoon.
Puoluekokouksen aattona kuumentuneessa ilmapiirissä Saarikko torjui epäilyjä, että Kouvolan puoluekokouksessa olisi valittu vain pätkäpuheenjohtaja odottamaan tulevaisuuden puheenjohtajasuosikkina pidetyn Saarikon paluuta perhevapaalta.
Saarikko: Puheenjohtajakysymys ei ajankohtainen
Tänään Yle radio yhden ykkösaamussa Saarikko joutui jälleen vastaamaan kysymykseen, harkitseeko hän missään tilanteessa mahdollisesti asettuvansa puheenjohtajaehdokkaaksi keskustan seuraavassa puoluekokouksessa.
– Aikaa Kouvolan kokouksesta on kulunut kovin vähän, ja puolue valitsi johtajakseen Katri Kulmunin. Meidän kaikkien tärkein tehtävä on tukea häntä, että hän voisi tässä tehtävässä täysimääräisesti onnistua. Se on oleellista juuri nyt, Saarikko vastasi.
Jatkokysymykseen – voiko olla, että hän joutuu harkitsemaan vielä uudestaan, Saarikolta tuli moniselitteinen vastaus.
– Minun tärkein tehtäväni tällä hetkellä on tehdä omalta paikaltani kaikkeni, että keskusta voi onnistua ja menestyä ja olla ihmisten silmissä tunnistettava.
– Keskityn ilolla siihen ratkaisuun, jota pidin arvojeni pohjalta oikeana, että olen saanut viettää aikaa pienen vauvan ja toisen poikamme kanssa eli tuohon kysymykseen: en pidä sitä ajankohtaisena ja sitä ei tarvitse pohtia, Saarikko väisti kysymyksen.
Hallitukseen osallistuminen jakoi keskustan rivit
Ykkösaamun haastattelussa Saarikko puolusti voimakkaasti keskustan osallistumista ensin Antti Rinteen (sd.) ja nyt Sanna Marinin (sd.) johtamiin punamultahallituksiin.
– No minusta se ei ollut virhe, mutta se on virhe, jos me asiaa vieläkin emmimme. Kyllä se minusta jossain keskusteluissa kumpuaa aina jotenkin rivien välistä esiin, että olikohan tämä viisasta. Että joko hallituksessa ollaan tai ei olla, Saarikko linjasi.
Ykkösaamun keskusteluun osallistunut entinen puoluesihteeri Pekka Perttula piti virheenä, että keskusta lähti suuren vaalitappion jälkeen hallitukseen. Perttula arvioi, että äänestäjien on ollut vaikea ymmärtää asiaa.
Saarikko: Keskustan sitouduttava hallitusyhteistyöhön
Saarikon mielestä keskustan sitoutuminen hallitusyhteistyöhön on ollut syksyn aikana epäselvää.
– Saimme hyvän ohjelman ja siihen pitää nyt sitoutua. Ja uskon, että tämä tapahtuu, mutta kyllä tämä syksyn mittaan minusta vielä vähän kysymysmerkin omaista osittain oli, Saarikko ihmettelee ja kuulostaa aivan puoluejohtajalta.
Saarikon mukaan punamultayhteistyöstä tulee väistämättä myös osa sitä kuvaa, joka keskustasta nyt rakentuu.
– Nyt on mahdollisuus kirjoittaa uusiksi, mitä punamultayhteistyö tarkoittaa 2020-luvulla, Saarikko kuvaili.
Oman linjan löytäminen keskustan kohtalon kysymys
Ensi kesänä perhevapaalta ministeriksi palaava Saarikko toivoo keskustelua ja pohdintaa keskustan tulevaisuudesta.
– Sellaista syväpohdintaa uskon ja tiedän, että puheenjohtaja joukkueelta nyt toivoo, eikä hän pysty eikä halua tehdä sitä yksin. On väärin ajatella, että kaikki johtuisi ja pitäisi nousta vain yhden ihmisen nojalla. Kyllähän se on iso joukkuetyö ja ainakin itse olen sanonut olevani siinä kaikin tavoin käytettävissä, jos niin toivotaan, Saarikko vakuutti.
Aluepolitiikassa Saarikko varoitti rajoittumasta vain Pohjois- ja Itä-Suomen puolueeksi. Saarikon mielestä tärkeää on palauttaa liikkuvien äänestäjien luottamus myös Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa.
Keskustalaiset näkevät uhkakuvana poliittisen keskustelun kärjistymisen vain ääripäiden välille. Keskustan maltillinen sillanrakentajan rooli jauhautuu siinä murusiksi.
Iranin ja Yhdysvaltain suhteet kiristyvät entisestään.
Ranskalainen uutistoimisto AFP kertoi, että Iran pitää amerikkalaisjoukkoja terroristeina.
Sadattuhannet ihmiset kokoontuivat tiistaina Iranin Kermaniin suremaan Yhdysvaltain ilmaiskussa kuolleen iranilaisen kenraalin Qassem Suleimanin hautajaisiin.
Tasavaltalaiskaartin 62-vuotias sotilaskomentaja kuoli perjantaina Irakin pääkaupungissa Bagdadissa Yhdysvaltain lennokki-iskussa.
Hautajaisten väenpaljous johti tragediaan, kun tungeksinnassa kuoli yli 50 ihmistä. Loukkaantuneita on yli 200, iranilaiset tiedotusvälineet kertovat.
Kenraali Qassem Suleimanin hautajaisiin osallistuvat iranilaiset vannoivat kostoa Yhdysvalloille. Atta Kenare / AFP / Lehtikuva
Iranin parlamentti hyväksyi tiistaina lain, jonka mukaan kaikki Yhdysvaltain joukot, Yhdysvaltain puolustusministeriön ja siihen liittyvien organisaatioiden edustajat ja muut toimijat luokitellaan terroristeiksi. Lain mukaan " vastuussa ovat marttyyrikuoleman määränneet tahot".
Parlamentin päätöksen mukaan terroristeiksi luokitellaan myös amerikkalaisjoukkojen tukipalvelut tiedustelusta ja teknisestä tuesta logistiikkaan ja rahoitukseen.
Yhdysvaltain lennokki-iskussa kuolleen iranilaiskenraalin hautajaiset järjestettiin hänen kotikaupungissaan Kermanissa. Atta Kenare / AFP / Lehtikuva
Lisää rahoitusta Iranin ulkomaan operaatioille
Iranin parlamentti myönsi 200 miljoonaa dollaria Quds-joukoille. Ne ovat Iranin tasavaltalaiskaartin ulkomailla operoiva siipi. Kenraali Suleimani oli Quds-joukkojen johdossa.
Yhdysvaltoja koskevan lain varhaisempi versio hyväksyttiin huhtikuussa. Siinä julistettiin Yhdysvaltain olevan "terroristinen valtiotoimija" ja sen alueella toimivat joukot "terroristiryhmiä". Iranin ylin turvallisuusviranomainen, kansallisen turvallisuuden neuvosto teki linjauksen vastauksena Yhdysvaltain päätökseen julistaa tasavaltalaiskaarti terroristijärjestöksi.
Iranin korkein uskonnollinen johtaja vannoo kostoa
Iraniin on julistettu kolmen päivän suruaika.
lranin korkea-arvoisin uskonnollinen johtaja, ajatollah Ali Khamenei sanoo Iranin kostavan hyökkäyksen verisesti.
Iranin turvallisuusneuvoston edustaja Ali Shamkhani sanoo, että Iran on harkinnut 13:a kostovaihtoehtoa, kertoo puolivirallinen iranilainen uutistoimisto Fars uutistoimisto Reutersin mukaan.
Presidentti Donald Trump on uhannut Yhdysvaltain olevan valmis iskemään jopa 52 kohteeseen Iranissa, mikäli Iran ryhtyy kostotoimiin.
Iran on puolestaan ilmoittanut aiemmin, ettei se aio enää olla mukana ydinsopimuksesta. Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta vuonna 2018. Yhdysvallat on julistanut Iranille talouspakotteita.
Tänään tiistaina Iranin ulkoministeriö Twiittasi, että apulaisulkoministeri Abbas Araghchin mukaan Iran on valmis uudelleen noudattamaan ydinsopimusta. Twiitissä ei kuitenkaan mainittu mitään siitä, millaisin ehdoin tämä voisi tapahtua.
Iranin ulkoministerille ei myönnetty Yhdysvaltain viisumia
Yhdysvaltain ja Iranin nokittelu jatkuu myös diplomatian tasolla.
Iranin ulkoministeri Javad Zarif sanoi, että Yhdysvallat eväsi häneltä viisumin. Ulkoministeri ei näin ollen voi osallistua myöhemmin viikolla järjestettävään YK:n istuntoon New Yorkissa.
– On ilmeistä, että Yhdysvalloissa pelätään, että joku tulee maahan ja paljastaa, kuinka asiat ovat todellisuudessa, Zarif sanoi.
Yhdysvaltain ulkoministeriö ei ole kommentoinut Iranin ulkoministerin viisumikysymystä.
Kriisi uhka kauppamerenkululle Lähi-Idässä
Yhdysvaltain merenkulkuviranomaiset ovat antaneet Lähi-Idän vesillä liikkuville aluksille varoituksen, jonka mukaan Iran saattaa kohdistaa toimia Yhdysvaltain "merenkulullisia intressejä vastaan".
Vuonna 2019 öljytankkereita vastaan tehtiin miinahyökkäyksiä. Iran on kiistänyt tehneensä iskuja. Se otti haltuunsa tankkereita Hormuzinsalmessa. Vesiväylän kautta kuljetetaan viidennes maailman raakaöljystä.
Poliisi on kertonut lisää tietoa Tampereen seudun ammattiopiston Tredun tiistaisesta välikohtauksesta. Sisä-Suomen poliisi sai hälytystehtävän Kangasalan Tredun toimipisteelle puoli kahdentoista jälkeen tiistaina.
Ilmoituksessa kerrottiin, että eräältä koulun oppilaalta oli otettu pois reppu, jossa on aseita.
Epäillyllä oli mukanaan käsi- ja kaasuase. Hän oli myös varautunut sytyttämään tulipalon. Opiskelija oli uhannut suullisesti ja esittänyt reppunsa sisältöä henkilökunnalle.
Henkilökunta otti repun pois ja hälytti poliisin paikalle.
– Tässä ei ole tarvittu minkäänlaisia voimakeinoja, rikoskomisario Jari Kinnunen kertoo.
Poliisin esitutkinta on käynnistynyt ja poliisi on puhuttanut epäiltyä kerran. Tapahtumista on muodostunut selkeä kuva. Epäillyn motiiveista ei vielä ole selvyyttä.
Poliisi tutkii tapausta törkeänä henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmisteluna ja ampuma-aserikoksena.
Poliisin mukaan kuvatunlaiset tapahtumat ovat hyvin harvinaisia Suomessa. Kukaan koulussa ei ehtinyt joutua konkereettiseen hengen tai terveyden vaaraan.
Koulu järjestää tarvittaessa kriisiapua henkilökunnalle ja oppilaille. Tutkinnanjohtaja Kinnunen keskustelee henkilökunnan kanssa huomenna keskiviikkona.
Sveitsin yleisradioyhtiö SRF on julkaissut suomalaisen turkistarhauksen epäkohtiin pureutuvan dokumentin. Kuvissa näkyy ylisuuria kettuja, joista nousi kohu muutama vuosi sitten.
Kahdenkymmenen minuutin mittaisessa dokumentissa vieraillaan pohjalaisilla turkistiloilla. Muutamalta turkistarhalta kysytään lupa kuvaamiseen ja jutun tekemiseen, mutta kun sitä ei saada, käydään tarhoilla kuvaamassa yöllä salaa. Kuvasta käy ilmi, että matkaan lähdetään Vaasasta ja tarhat ovat jossain Pohjanmaalla.
Ohjelman toimittajat kävivät Suomessa joulukuun alussa. Dokumentissa on kuvamateriaalia myös vuodelta 2017, jolloin sveitsiläistoimittajat kävivät edellisen kerran.
Oikeutta eläimille -järjestön mukaan ohjelman tarkoituksena on paljastaa jättikettujen kasvatuksen jatkuvan Suomen turkistarhoilla. Asiasta kertoivat ensimmäisenä Ilkka ja Pohjalainen.
Dokumentti ilmeisesti esitetään Sveitsin televisiossa tänään, netissä se on jo julkaistu. Juttu löytyy tästä linkistä.
Turkiskasvattajat pitää asenteellisena
Suomen Turkiskasvattajien viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen kertoo, että SRF on ollut yhteydessä liittoon ja esittänyt kysymyksiä. Ne eivät kuitenkaan lopputuloksessa juuri näy.
– Tämä on asenteellista missiojournalismia, jossa on jo etukäteen päätetty, että turkistarhaus on huono, sanoo Nissinen.
Dokumentissa näkyy kohuttuja ylisuuria sinikettuja, joita siis edelleen löytyy suomalaisilta turkistarhoilta. Nissinen sanoo, että kyse on sadan vuoden jalostuksen tuloksesta ja asiat eivät muutu nopeasti.
– Sinikettujen painoindeksin seuranta on osa sertifiointia. Nyt on systemaattisesti seurattu, että sinikettujen koko on kasvanut ja uusilla ruokintaohjeilla niitä pyritään pienentämään. Muutos kestää kuitenkin useiden sukupolvien ajan, sanoo Nissinen.
Sveitsissä turkiseläinten häkkikasvatus on kielletty. Turkisten myynti siellä on kuitenkin sallittua.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) visioima työviikon tai työpäivän lyhennys on noussut viime päivinä otsikoihin maailmalla, erityisesti Britanniassa. Monessa jutussa on kuitenkin unohdettu, että Marin väläytti asiaa loppukesällä ennen pääministeriyttään ja että se ei ole Suomen hallitusohjelmassa.
Lehdissä on vedetty mutkia suoriksi, ja osa antaa ymmärtää, että kyse olisi Suomen valtion linjauksesta. Jutuissa on myös kirjoitettu, että Marin ajaisi neljän päivän työviikkoa ja kuuden tunnin työpäivää.
Marinin visiossa on kuitenkin kyse jommastakummasta eikä molemmista yhtä aikaa. Osa lehdistä on korjannut tämän juttuunsa.
Marin esitti ideansa ensimmäistä kertaa SDP:n 120-vuotisjuhlissa elokuussa, jolloin asiasta kertoi Demokraatti.
– Mielestäni ihmiset ansaitsevat enemmän aikaa perheidensä, harrastusten ja muunkin elämän parissa, sivistyksen parissa. Tämä voisi olla se seuraava askel meille työelämässä, Marin sanoi juhlissa.
Parin päivän päästä hän totesi vielä tviitissään, että visio "on tänään ehkä utopiaa, mutta voi olla tulevaisuudessa totta". Samalla hän täsmensi sanomisiaan muutenkin.
Valeuutisen lähde on mysteeri
Valtioneuvoston viestintäjohtajan Päivi Anttikosken mukaan ei ole tietoa siitä, mistä Marinin visio on nyt pompahtanut ulkomaiseen mediaan.
– Se on täysi mysteeri, Anttikoski sanoo.
Daily Mail on ollut ilmeisesti ensimmäinen asiasta kirjoittanut brittilehti, mutta sitäkin ennen aihetta on käsitellyt EU-asioihin keskittyvä New Europe -lehti.
Valtioneuvosto on oikonut uutista kansainvälisille medioille oma-aloitteisesti. Lisäksi moni media on ollut asiasta itse yhteydessä valtioneuvostoon.
– Tämähän on kokonaisuudessaan uutisankka. Marin ei ole ensinnäkään ehdottanut lyhennettyä työviikkoa ja lyhennettyä työpäivää yhtä aikaa. Toisekseen hän on maininnut asiasta liikenneministerinä ollessaan vain kerran elokuussa SDP:n 120-vuotisjuhlassa sanoen, että miksei meillä tällaistakin voisi olla, Anttikoski kertoo.
Hänen mukaansa pääministeri Marin ei aio enää kommentoida asiaa.
– Jos hän kommentoisi, niin sittenhän se taas lähtisi liikkeelle, Anttikoski arvelee.
Voit keskustella aiheesta alla kello 22:een saakka.
Inarilainen Kalle Kosonen on hypännyt aura-auton rattiin samoihin aikoihin kuin hänen perheensä on käynyt yöpuulle. Kososen tehtävänä on aurata Ylä-Lapissa Inarin ja Pokan kylien välistä tietä.
Tänä talvena hän on saanut nukkua enimmäkseen koiranunta. Säätietoja on pitänyt seurata tarkasti ja elämä suunnitella niin, että ratin taakse on voinut tarpeen vaatiessa hypätä.
Tänä talvena aurattavaa onkin riittänyt. Ylen käydessä Kososen kyydissä ilta-aikaan hän on päivän toisella aurausreissulla.
– Lähdin ensimmäiselle reissulle aamuneljältä ja olin kotona kymmenen jälkeen. Nyt kello on 22:30 ja pitää käydä vielä toinen reissu.
Kosonen ohjaa rattia oikealla kädellä. Vasemmalla hän painelee nappeja, joilla ohjataan itse auraa, nostetaan tai lasketaan sitä.
Huomaa, ettei hän ole ensimmäistä kertaa ison auton ratissa. Kapean syrjätien auraaminen sujuu vaivattomasti kuin voileivän voiteleminen.
– Aika paljonhan tuota lunta on jo tullut, talven lumimäärä alkaa olla täynnä. Alkutalvena on kertynyt saman verran kilometrejä kuin normaalisti koko talvena, kertoo Kosonen ratin takaa.
Tutkija: Sodankylässä on lunta enemmän kuin koskaan
Sodankylän Tähtelän observatorion ympäristöstä löytyy jos jonkinlaista mastoa ja mittaria. Täällä on mitattu lumen syvyyttä jo yli sata vuotta.
Mittaushistorian aikana asemalla ei ole koskaan aiemmin mitattu tähän aikaan vuodesta näin paksua lumikerrosta, kertoo tutkija Anna Kontu. Tiistaiaamun virallinen mittaustulos oli 74 senttimetriä.
– Oikeastaan koko Lapissa, ihan pohjoisimpia osia lukuunottamatta, on nyt keskimääräistä enemmän lunta, kertoo Kontu.
Tähän aikaan vuodesta Sodankylän ympäristössä on tavallisesti satanut lunta keskimäärin 40 senttimetriä, mikä on noin puolet talven keskimääräisestä lumimäärästä.
Tutkija Anna Kontu kertoo, että tavallisesti tähän aikaan vuodesta on satanut vasta puolet talven lumimäärästä.Kaija Länsman / Yle
Lapissa saa kahlata polvia, jos ei jo reisiä myöten lumessa, kun taas etelässä paistaa musta maa.
– Lumiraja menee suunnilleen Kokkolasta Tampereen kautta Lappeenrantaan, Kontu kertoo.
Kahvin voimalla yön pimeinä tunteina
Kun Kalle Kosonen kulkee päiväsaikaan auraamassa, pienessä Lisman kylässä Inarin kunnan länsirajalla hänelle keitetään aina kahvit. Näillä teillä kahviloita tai huoltoasemia ei ole.
Tällä kertaa auraus sattuu yöaikaan. Radiossa soi mollivoittoinen ja melankolinen yöradioon sopiva laulu. Toimistotyölaiset vetävät tähän aikaan peittoa tiukemmin korville.
Kosonen kaivaa termospullon esille ja kaataa itselleen kupillisen.
– Liekö tästä kahvista edes oikeasti apua.
Aura-auton kuljettaja Kalle Kosonen on keittänyt kahvit mukaan, edessä on pitkä yö.Kaija Länsman / Yle
Aura-auton valot välkkyvät pimeässä yössä. Ajatus siirtyy talviyöstä kevääseen.
– Jos saman verran vielä nakataan lunta lisää, keväällä sitä ollaan ihmeissään. Kaikki joet ovat varmaan silloin äyriään täynnä.
On aika juoda tällä levikkeellä viimeinen huikka kahvista, laskea aura alas ja suunnata jälleen kohti Pokan kylää, joka on tänäkin talvena ollut yksi Suomen lumisimmista paikoista.
Kolaaminen kyllästyttää, vaikka kalorit kuluvatkin
Kun Kosonen aukoo teitä vahvalla moottorivoimalla, inarilainen Eevi Korva käyttää lihasvoimiaan.
– Nyt saisi pitää jo pienen tauon lumen tulossa. Talvi ei ole edes puolessavälissä, mutta lunta on kuin keväällä, huikkaa Korva kolan varresta.
Inarilainen Eevi Korva kolaa pihaa toivoen, että lumisateisiin saataisiin jo pieni tauko.Jouni Aikio
Pohjoisen turisteille sen sijaan lumi on varmasti mieleen. Se on kuitenkin hyväksi myös kasveille, on Korva huomannut.
– Lumi on kasveille hyväksi. Kasvit ovat hyvässä suojassa, kun päällä on runsaasti lunta lämmittämässä niitä, tietää Korva ja tarttuu taas kolaan.
Puoli metriä lunta katolla tarkoittaa sataa kiloa neliöllä
Runsaalle lumelle on selitys.
Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen kertoo, että syypää on tullut lännestä.
– On ollut lauha ja sateinen säätyyppi. Matalapaineita tulee lännestä koko ajan. Etelässä se tietää vesisateita, pohjoisessa lumisadetta. Siihen plussataan päälle vielä ilmastonmuutos, kiteyttää Vehviläinen.
Runsaslumisen talven aikana kannattaa kohottaa katse kohti kattoja. Kun katolla on lunta noin puoli metriä, kiloissa sitä on sata per neliömetri.
– Se on sellainen raja, jolloin kannattaa jo hieman huolestua. Lapissa voi paikoin olla lunta jopa 150 kiloa neliömetrillä.
Inarissa oli 3.1.2020 runsaasti lunta talojen katoilla.Pekka Aikio
Vehviläisen mukaan Lapissa ei ole kuitenkaan syytä panikoida kattojen lumikuormien kanssa. Lapin katot, kuten ihmisetkin, ovat tottuneet kestämään lunta.
– Omakotitalon katolta putoaminen on aina suurempi riski kuin se, että katto romahtaisi, toteaa Vehviläinen.
Polttoaineenjakelu pitää lopettaa Pälkäneen Aapiskukossa viimeistään 31. joulukuuta. Vaasan hallinto-oikeus vaatii Neste Markkinointi Oy:tä toimittamaan suunnitelman toiminnan lopettamisesta huhtikuun loppuun mennessä.
Hallinto-oikeus on hylännyt Pälkäneen Neste Aapiskukon ympäristölupahakemuksen polttoainejakeluun. Päätöstä perustellaan sillä, että polttoainejakelu saattaa sittenkin vaarantaa pohjaveden. Oikeuden mielestä paikka valtatie 12 varrella ei sovellu polttoainejakeluun.
Neste aikoo hakea hallinto-oikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Johtaja Katri Taskisen mukaan Aapiskukko on tärkeä paikka Pälkäneen seudulla ja kyseisellä tienosuudella. Neste jatkaisi mielellään polttoaineen jakelua Aapiskukossa.
– Toivomme meille myönteistä ratkaisua, mutta tässä vaiheessa on varmaan turha spekuloida lopputulosta, hän sanoo.
Taskinen ennakoi, että jos valituslupa heltiää, saattaa polttoaineen jakelu jatkua Aapiskukossa oikeusprosessin ajan.
