Israelin poliisi otti eilen maanantaina kiinni vasemmistoliiton kansanedustajan Anna Kontulan. Kontula kertoo tänään olleensa kiinniotettuna maanantai-iltaan saakka, yli kymmenen tunnin ajan.

Hän on edelleen Israelissa ja kertoo Ylelle palaavansa Suomeen tänään tiistaina.

Kontula otettiin kiinni osana kansainvälistä aktivistiryhmää, joka pyrki järjestämään mielenosoituksen Gazan rajalla kiinnittääkseen huomiota alueen tilanteeseen. Ryhmän tarkoituksena oli tunkeutua Gazaan muuta kuin laillista reittiä käyttämällä.

– Olin matkalla demonstraatioon, jossa tarkoituksena oli tunkeutua Gazaan protestoidakseni siellä humanitaarisen kriisin aiheuttanutta saartoa vastaan, Kontula sanoi STT:lle.

Gazaan tunkeutumisessa on olemassa diplomaattisen selkkauksen vaara. Kontula kertoo pohtineensa asiaa etukäteen.

– Minusta sellainen asenne, että kansainvälisen oikeuden loukkauksia ei tulisi kritisoida, jos se saattaa huonontaa (maiden välisiä) suhteita, kuulostaa kauhean 70-lukulaiselta.

Kontula sanoo halunneensa myös protestoida myös Suomen asekauppaa Israelin kanssa. Kontulan mukaan asekaupoilla Suomi tukee toimijoita, jotka hyötyvät Israelin miehityksen ja sotatoimien jatkumisesta.

– Viime syksyn aikana on tullut useita tietoja, jotka antavat ennakoida, että Suomen ja Israelin välinen asekauppa on vankistumassa eikä suinkaan heikkenemässä niin kuin kansainvälisiä lakeja rikkovan kanssa olisi syytä, Kontula sanoo Ylelle.

Ulkoministeri Haavisto: Asia tullaan selvittämään

Kontulan mukaan häntä kohdeltiin kiinniotettuna pääosin hyvin.

– Minua yritettiin painostaa allekirjoittamaan hepreankielinen paperi, jossa olisin kuitannut erilaisia itseeni kohdistuvia epäilyjä, kuten turvallisuuden vaarantaminen, varsinaisen rikosepäilyn lisäksi, Kontula sanoo.

Hän ei suostunut lausunnon allekirjoittamiseen.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi tiedotusvälineille tänään eduskunnassa, että Kontulan tapaus tullaan selvittämään. Ulkoministerin mukaan ulkoministeriö kiinnittää huomiota kansanedustajien matkoihin sekä antaa mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan myös tukea matkaaville edustajille.

– En tiedä vielä Kontulan tapauksesta tarpeeksi, mutta tietysti kansanedustajiin pitäisi liittyä koskemattomuus ja heidän tehtäviensä kunnioittaminen, Haavisto sanoi.

– Tietysti aina pitää toimia maiden sääntöjen ja määräyksien mukaisesti. Mutta katsotaan, voimmeko auttaa tässä tapauksessa.

Arhinmäki ja Andersson: Vasemmistoliitto on kritisoinut asekauppaa pitkään

Kontulan oman puolueen riveistä on puolustettu hänen toimintaansa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki pitää Kontulan esittämää kritiikkiä oikeutettuna.

– Vasemmistoliiton periaatteisiin on kuulunut se, että omilla kasvoilla tapahtuva ihmisoikeuksien puolustaminen myös kansalaisaktivismin keinoin on perusteltua, Arhinmäki sanoi Ylelle.

Vasemmistoliiton riveistä on aiemminkin kritisoitu Suomen ja Israelin välisiä asekauppoja.

– Teemme työtä sen eteen, että asekauppaa ei tehtäisi kumpaankaan suuntaan Israelin kanssa.

Samoilla linjoilla oli puolueen puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson. Hän kommentoi asiaa Twitterissä.

– Rauhanomainen kansalaistoiminta ihmisoikeuksien puolesta on linjassa vasemmistoliiton arvojen kanssa. Israelin kanssa tehtävä asekauppa on asia, jota olemme kritisoineet pitkään, ja johon yritämme saada muutosta hallitusyhteistyön puitteissa, Andersson kirjoitti.

Hallitusohjelman mukaan Suomi ei vie puolustusmateriaalia "sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin".

Kontulan kiinniotosta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Juttua on päivitetty klo 13.35 Haaviston, Arhinmäen ja Anderssonin kommenteilla. Klo 16.35 on täydennetty tietoja kiinniotosta sekä päivitetty otsikkoa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta pyytää ulkoministeriöltä vielä lisäselvityksiä al-Holin leirin suomalaisten kotiuttamista koskevien asioiden käsittelystä. Valiokunta kokoontuu seuraavan kerran 6. helmikuuta, jolloin lisäselvitysten pitäisi olla valiokunnan käytössä.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mukaan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ja ulkoministeriön konsulipäällikön Pasi Tuomisen valiokunnalle tänään esittämissä lausunnoissa on edelleen ristiriitaisuuksia.

– Kyllä nämä kertomukset ovat ristiriitaisia keskenään, kuten on luettu myös lehdistöstä, Ojala-Niemelä kuvailee.

Yle sai piilotellun Korpi-työryhmän perustamispaperin

Yle on tehnyt Al-Hol-asian päätöksenteosta useita tietopyyntöjä ulkoministeriöön ja saanut toistaiseksi käsiinsä kaksi asiakirjaa. Ulkoministeriö on poistanut asiakirjoista salassa pidettävät tiedot kuten henkilöiden nimet.

Ensimmäinen dokumentti on ulkoministeri Pekka Haaviston päätös, jolla tämä 22. lokakuuta 2019 nimitti erityisedustajan hoitamaan al-Holin leiriläisten asiaa. Asiakirjasta käy ilmi, että erityisedustajan tehtävä olisi turvata leirin suomalaislasten oikeuksia ja tehdä tarvittavia ratkaisuja, muun muassa konsulilain perusteella. Nimityspaperissa ei ole esittelijää, mutta ratkaisun tekijä on ulkoministeri Pekka Haavisto.

Tämä erityisavustajan nimitysasiakirja on ulkoministerin ja virkamiehen kiistan keskeinen paperi. Konsulipäällikkö Pasi Tuomisen mukaan hänet sivuutettiin, koska hänellä oli Haaviston kanssa eri näkemys siitä, millaisia ratkaisuja virkamies voi tehdä. Nimittämällä erityisedustajan Haavisto otti ulkoministeriön konsulipäälliköltä osan tämän työtehtävistä toiselle henkilölle. Haavisto myös haki konsulipäällikölle seuraajaa, mutta lopulta Tuominen kuitenkin jatkoi tehtävässään. Haavisto on sanonut konsultoineensa ministeriön ylintä virkamiesjohtoa ja varmistaneensa toimintansa lainmukaisuuden.

Toinen Ylen saama asiakirja on Korpi-työryhmän asettamispäätös. Tällä asiakirjalla ulkoministeriön kansliapäällikkö ja alivaltiosihteeri asettivat 15. marraskuuta 2019 työryhmän, jonka tehtävä oli turvata Syyriassa leirillä olevien lasten oikeudet. Työryhmän johto tuli ulkoministeriöstä, mutta jäseniä oli myös sisä-, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä puolustusministeriöstä.

Korpi-paperista selviää, että samalla päätöksellä asetettiin alatyöryhmiä. Ryhmien tehtävä oli suunnitella "operaatio" ja valmistella sen toteuttaminen. Esimerkiksi operaatioturvallisuuden ja logistiikan ryhmää johtaa päätöksen mukaan poliisihallituksen virkamies. Tämän alaryhmän asiakirjoja vuodettiin julki joulukuussa, jolloin Yle uutisoi suunnitelmasta jolla leiriläiset tuotaisiin Suomeen.

Operaatio Korpi tuli nimenä esiin jo Ilta-Sanomien ensimmäisessä aihetta käsittelevässä jutussa, jolloin Haavisto kielsi tietävänsä ryhmästä. Myöhemmin hän selitti sen olevan viranomaisten varautumista.

Kirjallisia päätöksiä, sähköpostiliikennettä

Valiokunta päätti tiistaina pyytää ulkoministeriöltä lisää aineistoa.

– Paljon tuli tietoa aineistosta, mitä meillä ei ollut vielä tässä vaiheessa käytettävissä, joten nyt ulkoministeriöltä toivotaan kaikkea tähän asiaan merkityksellisesti liittyvää aineistoa valiokunnan käyttöön.

– No siellä varmaan tulee erilaisia päätöksiä, mitä on tehty vielä kirjallisena, sähköpostiliikennettä ja muuta tämän tyyppistä, Ojala-Niemelä arvioi.

Ojala-Niemelän mukaan valiokunta on jo varannut asian käsittelylle useita kokouspäiviä helmikuun aikana. Mietintöä valiokunta päässee kirjoittamaan maaliskuussa.

Haavisto ja Tuominen tänään niukkasanaisia

Perustuslakivaliokunta sai aamupäivällä ulkoministeri Haaviston vastaukset al-Holin leirin suomalaisia koskevien ratkaisujen taustoista. Harvinaisessa käsittelyssä selvitetään, toimiko Haavisto lain ja ministerin velvollisuuksiensa mukaan.

Valiokunta kuuli Haavistoa kahden tunnin ajan. Kokouksesta poistunut Haavisto ei kommentoinut millään tavalla valiokunnan kuulemistilaisuutta. Haaviston mukaan niukkasanaisuus johtui valiokunnan toiveesta.

Ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen oli myös tänään valiokunnan kuultavana parin tunnin ajan. Tuominen on moittinut julkisuudessa ulkoministeri Haavistoa painostuksesta al-Holin asiassa. Tänään Tuominen ei halunnut kommentoida lausuntoaan.

Selvitykset salataan asian käsittelyn ajaksi

Haaviston ja Tuomisen selvityksiä ei vielä julkisteta.

–Ne päätettiin salata. Tämä Haaviston ministerivastuuasian käsittely poikkeaa siinä määrin tavanomaisesta lainsäädäntötyöstä valiokunnassa, että asiakirja-aineisto päätettiin salata asian käsittelyn loppuun asti, Ojala-Niemelä kertoo.

Mietinnön valmistuttua valiokunta harkitsee vielä erikseen kaikkien asiakirjojen julkisuutta ja osa asiakirjoista voidaan todeta salassa pidettäviksi.

Perustuslakivaliokunta lähettää Haaviston ja konsulipäällikkö Tuomisen lausunnot aiemmin valituille valtiosääntö- ja rikosoikeuden asiantuntijoille, jotka ottavat myöhemmin kantaa selvityksiin.

Valiokunnan kokoukseen osallistuivat tänään myös valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen ja apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe.

Oppositioedustajien muistutus Haaviston toimista

Perustuslakivaliokunta alkoi joulun alla käsitellä Haaviston asiaa opposition kansanedustajien pyynnöstä.

Kymmenen kansanedustajaa teki muistutuksen, jossa pyydetään selvittämään Haavisto toimet. Ensimmäisinä allekirjoittajina ovat Mari Rantanen (ps.) ja Heikki Vestman (kok.). Haaviston johdolla ulkoministeriön ja muiden ministeriöiden virkamiehet valmistelivat Syyriassa vankileirillä olevien suomalaisten siirtämistä kotimaahan.

Asia tuli julkisuuteen joulukuussa, kun Haaviston ja ulkoministeriön korkean virkamiehen välit kärjistyivät. Haavisto sivuutti konsulipäällikkö Pasi Tuomisen ja nimitti erityisedustajan hoitamaan al-Holin suomalaisten asiaa. Haaviston epäiltiin painostaneen virkamiestä ja menneen al-Hol-järjestelyissä pidemmälle kuin valtioneuvoston linjauksen perusteella osattiin odottaa.

Ministerivastuuasian käsittely on harvinaista.

– Tämä ei ole ihan jokapäiväistä kauraa. Paneudumme asiaa huolella, valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä sanoo.

Osa muistutuksen tehneistä opposition kansanedustajista istuu valiokunnassa päättämässä valiokunnan ratkaisusta. Heikki Vestman (kok.), Wille Rydman (kok.) ja varajäsen Sari Tanus (kd.) osallistuvat työhön normaalisti.

Al-Hol-papereista suuri osa yhä salassa

Al-Holin leirillä on ollut kaikkiaan nelisenkymmentä suomalaista: kymmenkunta äitiä ja kolmisenkymmentä lasta. Kurdihallinnon ylläpitämälle vankileirille on koottu Isis-taistelijoiden omaisia. Poliitikot ovat olleet huolestuneita lasten tilanteesta leirillä. Myös Suomen allekirjoittamat kansainväliset sitoumukset velvoittavat Suomea huolehtimaan lasten oikeuksista.

Sitä miten lapsia autettaisiin, on pohdittu erityisesti ulkoministeriössä ja ministeri Haaviston johdolla. Asiaa on yritetty hoitaa tiukasti julkisuudelta piilossa, mitä on perusteltu esimerkiksi ihmisten yksityisyyden suojalla ja turvallisuussyillä.

Kun julkisuuteen alkoi tulla vuotoja suunnitelmistä siirtää suomalaisia Syyriasta leiriltä takaisin kotimaahan, valtioneuvosto teki joulukuussa nopeasti poliittisen ratkaisun, jolla on tarkoitus turvata lasten olot ja tarvittaessa siirtää heitä Suomeen. Sen jälkeen Suomeen tuotiin kaksi lasta al-Holista.

Suuri osa tapaukseen liittyvistä asiakirjoista on ainakin osittain salassa pidettäviä, eikä niitä ole tullut julkisuuteen.

Edes hallituksen iltakoulun muistio, jossa asiasta ensimmäisen kerran poliittisesti linjattiin lokakuussa, ei ainakaan toistaiseksi ole julkinen.

Perustuslakivaliokunta saa ratkaisun tekoa varten käyttöönsä kaikki tarvitsemansa asiakirjat. Kaikki niistä eivät tule välttämättä julkisiksi tämän jälkeenkään.

Harvinainen menettely: edellinen oli Kataisen Himas-raportin tapaus

Oikeuskansleri tutki Haaviston toimia mutta lopetti tutkinnan, kun perustuslakivaliokunta tarttui asiaan. Eduskunnassa taas Haavisto sai luottamusäänestyksessä eduskunnan luottamuksen. Perustuslakivaliokunta tekee kuitenkin oman työnsä riippumatta aiemmista selvityksistä ja poliittisesta luottamusäänestyksestä.

Perustuslakivaliokunta tutkii paitsi virkamiehen kohtelun myös Haaviston toimintaa al-Hol-asiassa kokonaisuudessaan. Arvioimiseen osallistuu myös yhdeksän valtiosääntöoppinutta, joita kuullaan, kun Haavisto ja Tuominen ovat antaneet lausuntonsa.

Jos syytekynnys ylittyy, asia voi päätyä valtakunnanoikeuteen. Valtakunnanoikeuteen ei tällä vuosituhannella ole päätynyt yksikään ministeri. Jos rikkomus on vähäisempi tai ministeri on toiminut lain mukaan, asia raukeaa.

Perustuslakivaliokunnan käsittely voi kestää pitkään, sillä asiaan perehtyminen ja kuulemiset voivat viedä viikkoja. Toisaalta valiokunta voi missä vaiheessa tahansa päättää esitutkinnan aloittamisesta tai luopua koko käsittelystä.

Viimeksi perustuslakivaliokuntaan muistutuksen teki vuonna 2013 kymmenen edustajan joukko Teuvo Hakkaraisen (ps.) johdolla, kun valtioneuvosto oli pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) aikana tilannut filosofi Pekka Himaselta 100 000 euron raportin ja siihen liittyen 700 000 euron tulevaisuusraportin kilpailuttamatta. Valiokunnan mukaan Katainen ei ollut menetellyt lainvastaisesti.

Sitä edellisen kerran perustuslakivaliokunnan edessä oli vuonna 2011 pääministeri Matti Vanhanen (kesk.). Vanhanen oli saanut vaalirahaa Nuorisosäätiöltä samaan aikaan, kun hän päätti säätiölle maksettavista avustuksista. Asian vei perustuslakivaliokunnalle oikeuskansleri Jaakko Jonkka. Valiokunnan mukaan Vanhanen rikkoi tuottamuksellisesti virkavelvollisuuttaan mutta ei kuitenkaan niin vakavasti että ministeriä vastaan olisi nostettu syytettä.

Sitä edellisellä kerralla valiokunta tutki vuonna 2005 oikeuskansleri Paavo Nikulan toimia Natura-alueiden suojelussa, mutta hänen ei todettu rikkoneen lakia.

Lue myös:

Näin kiista al-Holin suomalaisista on edennyt – Tämän kaiken tiedämme kohun vaiheista

Ulkoministeri Haavistoa arvostellut konsulipäällikkö Pasi Tuominen jatkaa tehtävässään – kumpikaan ei kommentoi

Suur-Saimaantien vierellä seisovat mökit ovat surullinen näky. Ne ovat tyhjiä kuoria, jonka sisällä ei enää elämää nähdä. ikkunat on irrotettu ja ovet ovat auki. Enää mökeillä ei ole muuta tehtävää kuin odottaa.

Keväällä mökkejä ei enää ole, sillä Puolustusvoimat aikoo purkaa ne helmikuun loppuun mennessä.

Lomaliiton lomakylä perustettiin vuonna 1939. Lomaliitto perusti tuolloin kansalaisten kesälomailua varten lukuisia lomakeskuksia, jossa pystyi viettämään kesää kohtuullisella hinnalla.

Suur-Saimaan lomakeskus oli suosittu tanssipaikka ja mahdollisti kesälomailun järvenrannalla myös niille, joilla omaa mökkiä ei ollut. Alueelle rakennettiin kymmeniä mökkejä.

Sarviniemi sijaitsee Puolustusvoimien harjoitusalueen vieressä, mikä on värittänyt myös paikan historiaa.

Vuonna 2007 Lomaliitto lopetti Suur-Saimaan lomakeskuksen kannattomana. Mökit jäivät tyhjilleen. Ilman toimintaa ne ehtivät olla kymmenen vuotta. Aika ei kohdellut mökkejä kiltisti, vaan ne alkoivat ränsistyä. Lisäksi taloihin kohdistettiin paljon ilkivaltaa.

Alue kiinnosti monia, myös kansainvälisiä ostajia. Rantatonteilla olisi yksityisillä markkinoilla ollut arvoa, mutta se ei sopinut valtiolle, sillä alue oli oli sotilaallisesti merkittävä. Sarviniemen lähellä sijaitsee Puolustusvoimien Taipalsaaren harjoitusalue, jossa harjoittelevat muun muassa Lappeenrannan Maasotakoulun oppilaat ja kadetit.

Myös venäläiset olivat kiinnostuneet ostamaan alueen.

Kun julkisuuteen tuli tieto, että venäläiset olisivat kiinnostuneita ostamaan harjoitusalueen viereisen reilun 80 hehtaarin alueen, nousi Sarviniemi koko Suomen puheenaiheeksi. Kesällä 2015 perussuomalaisten puolustusministeri Jussi Niinistö (nyk. sin.) oli vaatimassa jo alueen pakkolunastusta valtiolle.

Lue lisää: Sotilaallisesti merkittävä maa-alue itärajalla uhkasi siirtyä vanäläisomistukseen ja kokea pakkolunastuksen ‒ nyt siitä pääsevät nauttimaan kaikki

Moninaisten vaiheiden jälkeen Metsähallitus osti Sarviniemen alueen Puolustusvoimille vuonna 2015. Vuonna 2017 Sarviniemen parhaasta alueesta kirjoitettiin vuokrasopimus Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kanssa. Alue haluttiin yhteiseen käyttöön.

Rikotut ikkunat

Siinä vaiheessa ikkunat vanhoissa majoitusrakennuksissa oli rikottu. Sängyt olivat paikoillaan, mutta täynnä lasinsiruja ja vuosien mukanaan tuomaa töhnää. Vanhassa vastaanottorakennuksessa iltapäivälehtien telineet ja ja pankkikorttimankeli olivat paikoillaan miljoonien lasinsirujen joukossa.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle ränsistyneiden rakennusten purkaminen on helpotus.

‒ Entisen lomakylän rakennukset ovat olleet tiensä päässä, joten niiden purkaminen on iso askel eteenpäin. Kun ne saadaan pois, luontoarvot nousevat esiin ja ja uudet retkeilyrakenteet, eli uudet katokset, pääsevät oikeuksiinsa. Sarviniemen alue kehittyy, iloitsee virkistysaluekoordinaattori Mari Matikainen.

Luontoarvot pääsevät esiin

Suuren Sarviniemen kärjessä tuulee ja avoin Saimaa pauhaa. Koska lauha talvi on sulattanut vähätkin lumet, näyttää havupuinen virkistysalue lähes kesäiseltä. Kärjessä seisoo penkki, jonka äärelle voi istua ihastelemaan vettä.

Sarviniemen rannoilla voi grillata, uida ja viettää aikaa. Virkistysalueella on vessa ja tulevaisuudessa suunnitteilla on myös sauna. Sarviniemi on oiva kohde myös vähemmän retkeileville tai niille joilla ei ole halua kävellä pitkiä matkoja. Perille asti pääsee autolla ja alue on helppokulkuista.

‒ Sarviniemi sopii kaikille. Olen tavannut monenlaisia retkeilijöitä sienestäjistä ja marjastajista lapsiperheisiin, jotka käyvät uimarannalla kesäisin. Satamasta lähtee paljon veneitä ja kalastajia ja pyöräreittejä kulkee Kyläniemen puolelle, Mari Matikainen kertoo.

Sarviniemi on merkittävä paitsi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle ja Saimaa Geoparkille, myös tavallisille retkeilijöille.

‒ Olen saanut paljon palautetta, että on tosi hienoa, että Sarviniemi on yleisessä käytössä ja että aluetta kehitetään, Matikainen kertoo.

Sarviniemen pohjoispuolen rannalla vedetään nuottaa, etelän hiekkarannalta pääsee pulahtamaan uimaan. Lisäksi Sarviniemessä on Taipalsaaren kunnan omistama pienvenesatama. Alueelle on suunniteltu retkeilijöitä palvelevia katoksia, joista yksi on jo valmis. Valmis katos on infokatos, jonka opastauluissa tietoa Sarviniemestä sekä Saimaa Geoparkista. Suunnitteilla on myös uuden rantasaunan rakentaminen. Vanha sauna kuului lomakylän jäämistöön, mutta se on nyt purettu.

Pyöräreittejä

Jo viime kesänä kokeiltiin lauttayhteyttä Sarviniemestä Puumalaan, jolloin Etelä-Karjalan pyöräilyreitit saadaan yhdistettyä Puumalan saaristoreittiin.

Kesällä 2020 reittejä parannetaan entuudestaan. Tavoitteena on saada lautalle kesän aikana vähintään 500 matkustajaa. Pyörälautta alkaa kulkea välillä Sarviniemi-Kyläniemi-Lintusalo kesäkuusta elokuun loppuun. Pyörälautta mahdollistaa koko Etelä-Saimaan kiertämisen pyörällä. Lauttayhteyttä hallinnoi Taipalsaaren kunta.

Vaikka Sarviniemi on yleisessä virkistyskäytössä, päättyy sen osalta ympärivuorokautinen retkeily lomamökkien purkamiseen. Virkistysalueella yöpyminen ei ole sallittu Puolustusvoimien harjoitusalueen läheisyyden vuoksi.

‒ Yöpyminen täällä on kiellettyä, Sarviniemi on päiväretkikohde, Matikainen kertoo.

Prinssi Harryn ja herttuatar Meghanin ilmoitus viettää tulevaisuudessa yhä enemmän aikaansa Pohjois-Amerikassa, eli käytännössä Kanadassa, herättää sekä myönteisiä että kielteisiä reaktioita.

Kuninkaallisten ihailijat ja julkkisjuoruista elävät lehdet ovat pariskunnan muutosta innoissaan. Osa kanadalaisista on kuitenkin huolestunut tulijoiden veronmaksajille aiheuttamista kuluista.

Pariskuntaa on myös muistutettu siitä, ettei Kanadaan muuttaminen ole pelkkä ilmoitusasia, vaan myös kuninkaallisten täytyy anoa oleskelulupaa.

Pääministeri Trudeau: Paljon keskusteltavaa

Kanadan pääministeri Justin Trudeau on toistaiseksi ottanut varovasti kantaa herttuaparin muuttosuunnitelmiin. Trudeau sanoi Global News -televisiokanavan haastattelussa uskovansa, että suurin osa kanadalaisista tukee ajatusta kuninkaallisista Kanadassa.

Samalla hän kuitenkin painotti, että käytännön asioissa, kuten turvallisuusjärjestelyiden maksamisessa, on vielä paljon keskusteltavaa. Hänen mukaansa Kanadan hallitus ei tähän saakka ole ollut mitenkään osallisena muuttoon liittyvissä keskusteluissa.

Esimerkiksi Kanadan yleisradioyhtiö CBC on nostanut esille kysymyksen, joutuvatko Kanadan veronmaksajat maksamaan kaikki turvallisuuskulut ja maksaako herttuapari tulevaisuudessa veroja Kanadaan.

Talousministeri Bill Morneau sanoi maanantaina, ettei hallitus ole vielä tehnyt päätöstä siitä, kustantaako Kanadan valtio osan pariskunnan turvallisuuskuluista, uutisoi The New York Times.

"Harry ja Meghan tarvitsevat hyvän asianajajan"

Useat kommentoijat ovat huomauttaneet, ettei Kanadaan muuttaminen ole kuninkaallisillekaan pelkkä ilmoitusasia. Vaikka Kanada kuuluu Kansainyhteisöön ja sen valtionpäämies on kuningatar Elisabet II, eivät kuninkaallisen perheen jäsenet nauti erikoisoikeuksista oleskeluluvan suhteen.

– Harry ja Meghan tarvitsevat hyvän siirtolaisuusasioihin perehtyneen asianajajan, jos he haluavat jäädä Kanadaan, toimittaja John Ibbitson kirjoittaa The Globe and Mail -sanomalehdessä.

– Kuningatar ilmoitti maanantaina, että Sussexin herttua ja herttuatar aikovat viettää osan vuodesta Kanadassa. Se on varmasti mukavaa heille, mutta tässä maassa on lakeja. Jos Sussexit haluavat asua täällä, pitää heidän anoa lupaa. Jos he ovat fiksuja, täyttää Meghan lomakkeet, Ibbitson jatkaa.

Vancouverilainen siirtolaisasioihin erikoistunut asianajaja Richard Kurland arvioi The Globe and Mailissa, että Meghanille voisi irrota lupa kulttuurialan ihmisille tarkoitetun ohjelman kautta.

Näyttelijänä työskennellyt Meghan on jo aiemmin asunut vuosia Torontossa kuvatessaan Pukumiehet-televisiosarjaa.

Siirtolaisuusasioista vastaava ministeriö sanoo uutistoimisto Reutersille, että kuninkaallisten on oleskelulupa saadakseen käytävä läpi sama hakuprosessi kuin muidenkin.

Siirtolaisuusasioista vastaavalla ministerillä Marco Mendicinolla on oikeus myöntää pysyvä oleskelulupa poikkeustapauksissa, mutta tätä ministerin erikoisoikeutta on käytetty Kanadassa vain harvoin.

Boris Johnson pitää kielensä kurissa

Britannian pääministeri Boris Johnson sanoi tiistaina yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa uskovansa, että kuninkaalliset hoitavat herttuaparin tulevaisuutta koskevien asioiden järjestelyn parhaiten itse ilman hänen kommenttejaan.

Kuninkaalliset neuvottelivat herttuaparin tulevaisuudesta maanantaina Sandringhamissa, jossa olivat paikalla kuningatar Elisabet, prinssi Charles, prinssi William ja prinssi Harry.

Herttuatar Meghanin oli tarkoitus osallistua keskusteluun puhelimitse, mutta brittimedian tietojen mukaan tämä peruttiin, koska osallistumista ei pidetty tarpeellisena.

Vielä ei ole tiedossa missä päin Kanadaa herttuapari aikoo tulevaisuudessa asua. Jouluna he viettivät aikaansa Vancouverinsaarella, Lounais-Kanadassa.

Lisää aiheesta:

Kuningatar Elisabet hyväksyy prinssi Harryn ja herttuatar Meghanin ratkaisun

Britit suuttuivat Harrylle ja Meghanille, mutta keskustelut tulevaisuudesta "sujuvat hyvin" – Lehti: Herttuatar sopimukseen Disneyn kanssa

Prinssi Harryn yllättävä vetäytymisilmoitus herättää pahaa verta brittihovissa – kuningatar Elisabet haluaa nopean ratkaisun

Vaalea, nuori tyttö katsoo kuvassa suoraan kameraan.

– Hilma tutustui Tinderissä kolmekymppiseen mieheen. Kolme päivää myöhemmin hän löytyi kuolleena miehen luota.

Hilma kuoli lokakuussa 2019. Berit Nikkanen, Hilman äiti kertoo tapahtumista hiljaisella äänellä.

– He olivat yhdessä käyttäneet huumausaineita ja tällä miehellä oli aika rankka tausta.

Hilman kuolinsyyksi todettiin huumemonimyrkytys.

– Heillä on ollut käytössä bentsoja, amfetamiinia ja subutexia, Berit Nikkanen kertoo.

Amfetamiini on Suomessa luokiteltu erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi.

Subutex on keskushermostoon vaikuttava opioidilääke ja bentsot rauhoittavia lääkkeitä.

Oliko Hilma käyttänyt aiemmin voimakkaita huumausaineita?

– Meidän käsittääksemme amfetamiini ja subutex olivat käytössä ensimmäistä kertaa. Kyseessä oli huumekokeilu, Berit Nikkanen kertoo.

Hilma asui jo itsenäisesti ja opiskeli ammattikoulussa. Perhe asuu Valkeakoskella.

Hilma jäi elokuussa kiinni kannabiksen polttamisesta. Sen seurauksena koululääkäri lopetti adhd-lääkityksen.

Berit Nikkanen uskoo, että tällä oli suuri vaikutus.

– Lääkitys oli se, joka piti Hilmalla jalat maassa ja järjen päässä. Kuukausi siitä, kun se lääkitys lopetettiin, Hilma oli jo kuollut.

Vanhemmat purkavat tuntojaan keittiön pöydän ääressä.

– En minä enää jaksa olla vihainen.

– Toivoisin silti, että lääkäreidenkin keskuudessa mietitään kumpi on pienempi paha: jättää nuoren sairaus hoitamatta vai yrittää hoitaa kannabiskokeilua, Berit Nikkanen miettii.

Puoliso tunnistaa samoja tuntoja.

– Kaipuu on kova, mutta eihän Hilma sieltä takaisin tule, vaikka mitä tekee, Sami Nikkanen sanoo.

Alaikäisten huumekuolemat kasvussa

Hilman tapaus on esimerkki hälyttävästä ja kasvavasta ilmiöstä.

Alaikäisten (15–19-vuotiaat) huumekuolemat ovat kasvaneet kahdeksalla tapauksella 2017–2018 aikana.

Alaikäisten huumekuolemia oli vuonna 2018 kaikkiaan 20 tapausta.

Eniten ovat kuitenkin lisääntyneet 20–29-vuotiaiden huumekuolemat.

Ikäryhmän huumekuolemat ovat lähes kaksinkertaistuneet vuosien 2017–2018 aikana, yli 40 tapaukseen.

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tuoreimmasta kuolemansyytilastosta.

Alle 25-vuotiaiden huumausainekuolemien määrä on kasvanut jo neljänä peräkkäisenä vuonna, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastosta.

THL:n alustavien tietojen mukaan nuorten huumemyrkytyskuolemat olivat aiempaa korkeammalla tasolla myös vuoden 2019 alkupuolen ajan.

Yli puolet huumausainekuolemista on tapaturmaisia myrkytyskuolemia. Eri ikäluokkien huumekuolemia oli Suomessa vuonna 2018 kaikkiaan 169.

THL:n ohjelmajohtajan Tuukka Tammen mukaan nuorten lisääntyneet huumekuolemat noudattavat samaa kaavaa kuin vanhemmissa ikäryhmissä.

– Suomalaista huumekuolemaa voisi yhtä hyvin nimittää lääkekuolemaksi.

Suomalaisista huumekuolemista iso osa on sekakäyttömyrkytyksiä.

Kuoleman aiheuttaa opioidipohjaisten kipulääkkeiden, rauhoittavien lääkkeiden ja mahdollisesti myös alkoholin yhteiskäyttö.

Tammen mukaan huumekuolemia ja niiden olosuhteita on tutkittu Suomessa aika vähän.

– Välillä tuntuu, että huumekuolemia ajatellaan kuin pakollisena pahana.

Tammen mukaan kaikki huumekuolemat ovat periaatteessa ehkäistävissä.

– Tarvitsemme paljon lisää ja monipuolista ehkäisevää työtä. Tarvitaan myös rohkeutta kokeilla aivan uusia keinoja, Tammi toteaa.

Katsokaa lastenne perään!

Mitä Hilman vanhemmat haluavat sanoa muille vanhemmille?

– Aikaisemmin ajattelin, että huonojen perheiden lapset käyttävät huumeita.

– Se ei muka kosketa itseä millään lailla – ja sitten se tuleekin omalle kohdalle, Berit Nikkanen miettii.

Sami Nikkanen haluaa antaa konkreettisen neuvon.

– Katsokaa niiden lasten perään. Seuratkaa mitä ne tekevät ihan oikeasti, sanoo Sami Nikkanen.

Hän neuvoo seuraamaan nuorten rahankäyttöä ja kaveripiiriä.

Vanhemmat haluavat Hilman tarinalla saada edes yhden nuoren miettimään, kannattaako huumekokeilu.

– Jos joku nuori jättää kokeilematta tai käyttämättä huumeita – silloin Hilman kuolema ei ole ollut täysin turha, Berit Nikkanen sanoo.

Lue myös:

Lapissa yleistyy uusi tapa vähentää nuorten huumeidenkäyttöä: rangaistuksen sijaan annetaankin hoitoa

Jääkö nuorena pössyttelystä pysyvä jälki kehittyviin aivoihin? Erikoislääkäri ja aivotutkija arvioivat vaikutuksia nuorissa aivoissa

"Tämä on painajainen, joka tulee todeksi" – huumenuorten vanhemmat jäävät usein yksin tunteidensa kanssa, ja siksi tarvitaan vertaistukea

Yhdysvalloissa edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi on ilmoittanut niiden henkilöiden nimet, jotka esittelevät presidentti Donald Trumpin virkarikossyytteen sisällön senaatille.

Pelosin valitsemaan tiimiin kuuluu seitsemän demokraattiedustajaa. "Syyttäjinä" tapauksessa toimivat:

• edustajainhuoneen tiedustelukomitean puheenjohtaja Adam Schiff
• oikeuskomitean puheenjohtaja Jerry Nadler
• edustajat Hakeem Jeffries, Jason Crow, Val Demings, Zoe Lofgren ja Sylvia Garcia.

Pelosi kertoi, että Schiff toimii tapauksessa johtavana syyttäjänä.

Tiimissä on "vahvaa juridista osaamista"

Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajan Paula Vilénin mukaan Pelosi on hakenut tiimiinsä "vahvaa juridista osaamista".

– Koulutukseltaan tästä seitsikosta kuusi on juristeja ja yksi on entinen poliisipäällikkö, Vilén kertoi tv-uutisissa kello 18.

21 vuotta sitten presidentti Bill Clintonin virkarikossyytteiden esittelijänä oli 13 valkoista republikaanimiestä. Pelosin nyt valitsemaan syyttäjätiimiin kuuluu naisia, miehiä ja vähemmistön edustajia.

Seuraavaksi edustajainhuone vielä virallisesti äänestää virkarikossyyteen viemisestä senaattiin. Näin ollen senaatti saa eteensä presidentin virkarikossyytteen kolmannen kerran Yhdysvaltain historiassa.

Senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell on arvionut, että varsinainen virkarikosoikeudenkäynti voisi alkaa ensi viikon tiistaina.

Pitkään kestäneessä virkarikostutkinnassa edustajainhuone päätyi lopulta syyttämään presidentti Trumpia vallan väärinkäytöstä ja kongressin tutkinnan estämisestä.

Trumpin epäillään painostaneen Ukrainan presidenttiä tutkituttamaan demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Joe Bidenin perheen toimia ja käyttäneen samalla asemaansa väärin.

Valkoinen talo totesi tuoreeltaan, ettei syyttäjien nimeäminen "muuta yhtikäs mitään". Valkoisen talon mukaan Trump odottaa, että senaatin käsittelyssä hänet vapautetaan syytteistä täysin.

Voit lukea tästä Paula Vilénin jutusta, miten virkarikossyyteasia seuraavaksi etenee:

Trumpin virkarikossyyte siirtyy senaattiin – Ylen kirjeenvaihtaja kertoo, mitä seuraavaksi tapahtuu

Eliölajien nopea sukupuuttoaalto on saatava pikaisesti pysähtymään, jotta maapallon elinvoimaisuus ei vaarannu. Asiasta on laatinut esityksen YK:n alainen työryhmä, jonka tehtävänä on tutkia, miten maapallon lajikirjon turvaavaa sopimusta on noudatettu.

YK päätti jo kymmenen vuotta sitten, että luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin kapeneminen on saatava pysähtymään. Tavoite ei ole lähimainkaan toteutunut. Tällä hetkellä sukupuuttoon kuolee eliölajeja tuhansia kertoja nopeammin kuin mitä ilman ihmisen vaikutusta tapahtuisi.

YK:n Biologisen monimuotoisuuden yleissopimusta seuraava työryhmä toteaa, että maapallon maa- ja merialueista ainakin 30 prosenttia tulisi muuttaa luonnonsuojelualueiksi. Näistä alueista kolmannes tulisi olla "tiukan suojelun alaisia", työryhmä esittää.

Suojelutoimien tulisi toteutua vuoteen 2030 mennessä.

Työryhmä on tietoinen siitä, että muutos edellyttää valtavaa muutosta yhteiskuntien taloudellisessa, sosiaalisessa, poliittisessa ja teknologisessa toiminnassa. On hyvin epätodennäköistä, että vaadittu muutos toteutuu.

Muutos on kuitenkin välttämätön, koska tällä hetkellä maailman kahdeksasta miljoonasta eliölajista noin miljoonaa uhkaa sukupuuttoon kuoleminen ihmisen toiminnan seurauksena.

Lukuisia uhkia

Eläin- ja kasvilajeja uhkaavat elinympäristön tuhoutuminen, luonnonresurssien ylikäyttö, ilmastonmuutos ja saasteet. Ihminen on 150 viime vuoden aikana ottanut hallintaansa kolme neljäsosaa maapallon maapinta-alasta ja kaksi kolmasosaa merialueista. Muutokset näkyvät esimerkiksi asuinalueiden laajenemisena, jätteiden kippaamisena meriin ja haitallisten vieraslajien leviämisenä.

Dinosaurusten aikalaisen elämä päättyi – "Jangtsejoen panda" julistettiin kuolleeksi

Biodiversiteettityöryhmä asettaa tavoitteeksi, että eliölajien sukupuuttokuolemat on saatava tasaantumaan vuoteen 2030 mennessä ja luonnon elpymisen päästävä käyntiin vuoteen 2050 mennessä.

Tuttu lintulaji katosi erikoisella tavalla Suomesta – ranskalaiset metsästäneet hurjat määrät peltosirkkuja soittamalla niille linnunlaulua

Työryhmä asettaa myös useita muita tavoitteita. Työryhmä esittää muun muassa, että luonnoneläinten ja -kasvien kauppa on saatava hallintaan ja kestävälle tasolle. Lisäksi työryhmä haluaa hillitä ihmisten kulutustottumuksia samaan aikaan, kun ruokaturvallisuutta ja puhtaan veden saantia on parannetaan.

Ongelma on valtava, sillä ihmiskunnan koko kasvaa jatkuvasti, samoin kuin sen maapallolle asettama rasitus.

YK:n biodiversiteettikysymyksiä käsittelevä huippukokous järjestetään lokakuussa Kunmingissä, Kiinassa.

Jutussa on keskustelu auki klo 22.30 asti.

Lue lisää:

CNN: We have 10 years to save Earth's biodiversity as mass extinction caused by humans takes hold, UN warns

Turun hovioikeus on määrännyt Valkeakosken kaksoissurmasta syytetyt miehet mielentilatutkimukseen. Hovioikeus katsoo, että on aihetta epäillä, etteivät syytetyt ole olleet tekoa tehdessään täydessä ymmärryksessä.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi kesällä kaksi miestä elinkautisiin vankeusrangaistuksiin kahdesta murhasta ja muista rikoksista.

1980-luvulla syntyneet uhrit löytyivät kuolleena vuosi sitten tammikuussa kerrostaloasunnosta Valkeakoskella.

Pelastuslaitos sai palohälytyksen kerrostaloasuntoon, josta miehet löytyivät kuolleena.

Miehet yrittivät poliisin mukaan peitellä tapahtunutta sytyttämällä asunnon tuleen. Samassa taloyhtiössä asunut henkilö havaitsi tulipalon ja soitti hätäkeskukseen.

Miehet poistuivat rikospaikalta toisen uhrin autolla. Auto löytyi myöhemmin poltettuna naapurikaupunki Akaasta. Tamperelaiset miehet saatiin kiinni samalta paikkakunnalta.

Poliisi pääsi epäiltyjen jäljille omien tutkimustensa ja auton polttamiseen liittyneiden havaintojen ansiosta.

Myös hovioikeuden mukaan miehet ovat toimineet syytteessä todetulla tavalla. Hovioikeus pitää kuitenkin mielentilan tutkimista tärkeänä, koska kysymys on kahdesta murhasta, joista voi seurata elinkausi vankeutta.

Syytetyt ovat itse ilmoittaneet suostuvansa tutkimukseen. Asian käsittely jatkuu hovioikeudessa sen jälkeen, kun THL on toimittanut lausuntonsa syytettyjen mielentilasta.

Lue lisää:

Autopalo johti epäiltyjen jäljille: Kahdelle miehelle vaaditaan elinkautista kahdesta murhasta Valkeakoskella

Kerrostalosta löytyi kaksi miestä kuolleena: Kaksi miestä tuomittiin elinkautisiin murhista

Valkeakoskella tapahtunut kaksoissurma on taas esillä oikeudessa: poliisi esittää toisen epäillyn vangitsemista

New York Times on julkaissut valvontakameran videokuvaa, jossa näkyy, kuinka iranilaisten ampumat kaksi ohjusta osuvat ukrainalaiseen koneeseen, joka oli matkalla Teheranista kohti Kiovaa viime keskiviikkona.

New York Times kertoo, että se on vahvistanut lähteistään, että video on aito.

Videolla näkyy selvästi, kun iranilaisesta sotilastukikohdasta ammutut kaksi ohjusta osuvat siviililentokoneeseen. Ohjustenhjukset osuvat koneeseen 30 sekunnin välein.

Kone ei kuitenkaan pudonnut heti kahdesta ohjuksesta huolimatta, vaan kääntyy takaisin kohti Teheranin lentokenttää, josta lento lähti vain hetkeä aiemmin.

Kaikki lentokoneessa olleet 176 matkustajaa kuolivat.

Alun perin Iran myönsi viime lauantaina, että se ampui koneen alas. Iranin armeijan mukaan kyseessä oli inhimillinen virhe, sillä matkustajakonetta luultiin virheellisesti vihollisen risteilyohjukseksi.

Iran ilmoitti eilen pidättäneensä useita ihmisiä epäiltynä osallisuudesta matkustajakoneen alasampumiseen.

Lue lisää:

Uutistoimisto Reuters: Ohjusiskun kuvannut ja videota levittänyt iranilainen on pidätetty

Lentokoneen tuhoamisen aiheuttamat mielenosoitukset jatkuvat Iranissa – mellakkapoliisit ryhmittyneet Teheranissa

Sähköliitto ilmoitti keskiviikkona kolmannesta neljän viikon pituisesta lakosta. Liiton mukaan lakko alkaa 30. tammikuuta ja on siten mahdollisesti suoraa jatkoa jo meneillään olevalle lakolle.

Sähköliitto aloitti lakkoilun 2. joulukuuta ja on jatkanut sitä 2. tammikuuta alkaen. Nyt vuorossa olisi siis jo kolmas lakkojakso. Lakon piirissä on 12 Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritystä, kuten muun muassa Konecranes, Valmet, Meyerin Turun telakka ja Uudenkaupungin autotehdasta pyörittävä Valmet Automotive.

Neljän viikon lakkoon osallistuvat liiton mukaan lakon kohteina olevien 12 yrityksen teknologiateollisuuden työehtosopimuksella työskentelevät sähköliittolaiset työntekijät sekä niissä esimerkiksi huolto- ja kunnossapitotöitä muilla työehtosopimuksilla töitä tekevät sähköliittolaiset. Lakossa ovat niin työntekijät kuin heidän tekemänsä työtkin.

Sähköliitto on julistanut yrityksiin jo marraskuusta alkaen myös ylityökiellon.

Sähköliitto haluaa omat pääluottamusmiehet

Työriidassa ei ole kyse työehdoista vaan siitä, kenellä on oikeus edustaa Sähköliiton jäseniä työpaikoilla.

Työnantajaa edustava Teknologiateollisuus pitää Sähköliiton lakkoa laittomana.

Teknologiateollisuuden mukaan sen yritysten palkkalistoilla työskentelee kaikkiaan reilut tuhat sähköliittolaista, joiden työehdot määritetään Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisellä työehtosopimuksella.

Teknologiateolisuuden mukaan Teollisuusliiton luottamusmies edustaa työehtosopimusjärjestelmän mukaisesti myös Sähköliiton jäseniä paikallisissa neuvotteluissa.

Sähköliitto haluaa, että sen jäseniä edustaisivat Sähköliiton omat pääluottamusmiehet.

Teknologiateollisuus pitää Sähköliiton vaatimusta omista luottamusmiehistä juridisesti mahdottomana.

Lue myös:

Sähköliitto pidentää lakkoaan neljällä viikolla ja laajentaa tukitoimia voimalaitoksiin

Patria on tänään keskiviikkona luovuttanut Upinniemessä Merivoimille ensimmäisen peruskorjatun Hamina-luokan ohjusveneen. Ohjusvene Tornion peruskorjaustyöt alkoivat alkuvuodesta 2018.

Kolme Hamina-luokan muuta ohjusvenettä odottaa vielä peruskorjaustaan. Kaikki saadaan käyttöön viimeistään vuonna 2021.

Peruskorjauksen yhteydessä puolustusvoimat hankkii veneisiin torpedoaseen Saab Dynamicsilta. Alusten peruskorjauksesta vastaa Patria Systems.

Hankittava kevyttorpedojärjestelmä on suunniteltu Itämeren saaristoiset rannikko-olosuhteet huomioiden. Asejärjestelmä edustaa alan moderneinta teknologiaa.

Torpedojen hankinta on sovitettu yhteen Ruotsin puolustusvoimien materiaalivirasto FMV:n vastaavien hankintojen kanssa.

Hamina-luokan ohjusveneet muodostavat Merivoimien merellisen operaatiokyvyn rungon 2030-luvulla Pohjanmaa-luokan alusten ohella.

Peruskorjaus parantaa ensivaiheessa erityisesti alusten vedenalaisen sodankäynnin kykyä muun muassa torpedoiden ja syvyytettävän kaikuluotainjärjestelmän avulla, mutta vuoden 2021 aikana myös ilmatorjunta- sekä pintatorjuntakyvyillä.

– Elinkaaripäivitykset luovat Hamina-luokan ohjusveneistä entistä monipuolisemmat ja suorituskykyisemmät alukset. Torpedojärjestelmän myötä käyttöömme tulee jälleen aivan uudenlaista sotilaallista suorituskykyä, jota on rakennettu onnistuneella materiaali-ja koulutusyhteistyöllä Ruotsin kanssa, Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jori Harju toteaa tiedotteessa.

Lue myös:

Puolustusvoimat peruskorjaa Hamina-luokan ohjusveneet ja ostaa niihin torpedot Saabilta

Kunnilla on edessään rankkoja sopeutumispäätöksiä rakenteisiinsa, jos ne aikovat selvitä suurista väestömuutoksista, jotka ne kohtaavat alkaneella 2020-luvulla.

– Kaikella on kiire. Kuntien pitää alka tekemään päätöksiä ja uudistuksia heti, ei pidä odotella mitään riihiä, sanoo hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä.

Laesterä on kokenut kuntakonsultti julkishallinnon asiantuntijapalveluita tarjoavasta Perlaconista. Yhtiö teki selvityksen Kuntaliitolle ja maakuntaliitoille kuntien keinoista selvitä asukasluvun ja ikärakenteen muutoksista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Selvitys julkistettiin iltapäivällä.

Ikääntyviä isoihinkin

Isoja muutoksia on edessä. Selvityksen mukaan vain Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan asukasluvut kasvavat, kaikkien muiden laskevat: eniten Etelä-Savon, Kainuun ja Kymenlaakson.

– Samalla kun kasvu keskittyy, niin varsinkin kasvukaupungit ja kunnat ikääntyvät aika rajusti. Niissä ikääntyneitten palvelutarve kasvaa isosti. Väestöltään taantuvat alueet ovat onneksi jo ikääntyneet. Siellä ikääntyminen ei tule olemaan niille niin iso juttu, mutta toki ongelma se sielläkin on, Laesterä arvioi.

Yli 74-vuotiaiden määrä kasvaa 10-vuotiskaudella lähes 280 000:lla. Toisessa päässä 0–15-vuotiaiden määrä laskee 162 000:lla.

Se tarkoittaa kunnille sitä, että ikääntyneiden hoitoon tarvitaan runsaasti lisää henkilöstöä, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstötarve pienenee vastaavasti.

Selvityksen mukaan ikääntyneiden hoitoon tarvitaan 15 000 uutta käsiparia. Päiväkodit ja alakoulut taas selviävät 12 000 nykyistä pienemmällä henkilömäärällä, koska lapsia on vähemmän.

– Tietyllä tavalla ne tekevät kädet voisivat – lainausmerkeissä – siirtyä opetuksesta ikääntyneitten palveluihin. Kaikista eläköityy kuitenkin niin paljon porukkaa, että irtisanomisia ei tarvitse pelätä. Oikeasti pitää pelätä eläköityykö ikääntyvien palveluista niin paljon, että vajetta ei pystytä korvaamaan tarvittavalla tahdilla. Se on iso ongelma, Laesterä painottaa.

Veronkorotuksia

Laesterän mukaan kunnilla on täsmälleen kaksi vaihtoehtoa selvitä haasteista. Jos ne sopeuttavat, niin puhutaan keskimäärin yhden prosenttiyksikön nostosta koko maassa. Jos ne eivät sopeuta toimiaan ja jatkavat nykyrakenteilla, on edessä roima 2–3 prosenttiyksikön korotus kuntaveroon 2030 mennessä.

– Korotus on todennäköisemmin kolme prosenttiyksikköä.

Eikä sekään välttämättä pelastaisi. Laesterän mukaan aikamoinen liuta kuntia joutuisi ns. arviointimenettelyyn eli voisi joutua kriisikuntana valtiovarainministeriön talutusnuoraan.

Kouluja kiinni

Mutta jos kunnat päättävät sopeuttaa, mistä sopeutetaan?

– Tähän asti sopeutukset ovat nätisti sanottuna tarkoittaneet palveluverkkojen tiivistämistä. On tehty suurempia kouluja ja päiväkoteja ja ikääntyneitten palveluissa on luovuttu laitoshoidosta, vanhainkotihoidosta kokonaan. Ikääntyneitä hoidetaan nykyisin entistä enemmän kotona.

Nytkin sopeutukset tarkoittavat Laesterän mukaan pitkälti samaa: kyläkouluja pitää lopettaa ja rakentaa yksi iso koulu kunnan keskustaan. Vanhukset taas hoidetaan entistä yleisemmin kotona.

Tukea kuntapäättäjille

Kuntapäättäjillä on edessään todella vaikeita päätöksiä – niin vaikeita, että Laesterä epäilee, onko valtuutetuista niitä tekemään. Vaikeuskerrointa lisää sekin, että työikäisten määrä laskee 70 000:lla vuoteen 2030 mennessä ja jo nyt kunnat rypevät talousongelmissa.

– Olen ollut tekemässä 60–70 kunnan sopeuttamispakettia ja niitä on mennyt kohtuullisen hyvin läpi. Mutta mitä isompaan kuntaan, kaupunkiin mennään, niin sitä vaikeampaa päätöksen tekeminen on.

Laesterä toivookin, että valtiovallan kuntaohjauksen pitäisi olla vahvempaa. Kuntien itsehallinnon vuoksi niitä ei voi määrätä tai pakottaa, mutta tukea niille voisi antaa.

– Toivoisin että Kuntaliitosta ja valtiovarainministeriöstä rohkaistaisiin kunnan päätöksentekijöitä tekemään vaadittavia päätöksiä. Tiedän miten vaikeaa pienen ja isomman kunnan päätöksentekijän on tehdä lakkauttavia päätöksiä. Se vaatii rohkeutta, mutta se vaatii myös tukea.

Havusellun hinta Euroopassa ja Kiinassa on tullut roimasti alas viime vuonna. Vuoden 2019 alusta hinta on laskenut yli kolmanneksen.

Vielä vuosi sitten valkaistun, pitkäkuituisen havusellun hinta tonnilta oli Euroopassa 1 200 dollarin tietämillä, eli kaikkien aikojen huipputasolla, mutta loppuvuodesta oltiin jo noin 800 dollarissa, kuten oheisesta grafiikasta selviää.

Metsäteollisuuden pääekonomisti Maarit Lindström kuvailee sellumarkkinoiden suhdannetta hankalaksi ja kilpailua kireäksi.

– Takavuosien hintatasosta on tultu alas liki 40 prosenttia. Hinnanlasku näkyy sekä Euroopassa, Yhdysvalloissa että Kiinan markkinoilla. Tietysti hinnanlasku vaikuttaa selluntuottajien kannattavuuteen, Lindström sanoo.

Kiinan markkinoiden veto on etujärjestön mukaan hiipunut ja sellun tuotantomääriä Suomessa on sopeutettu kysyntään. Lindstömin mukaan viime vuoden syksyllä sellua tuotettiin tehtailla edellisvuotta vähemmän.

Taustalla on maailmantalouden ja Kiinan talouskasvun hidastuminen, mikä tuntuu kysynnässä. Kiina on suurin yksittäinen suomalaisen havusellun ostaja. Suomen vientisellusta sinne menee noin 37 prosenttia, kun EU-alueelle menee lähes puolet.

Sellumarkkinoiden tunnelma on nyt odottava, kuvailee Pellervon taloustutkimuksen (PTT) metsäekonomisti Emmi Haltia.

– Viime vuonna tultiin hinnassa reilusti alaspäin sekä Euroopassa että Kiinassa, mikä heijastuu Suomen vientihintaan. Loppuvuodesta hinnanlasku Euroopassa on tasaantunut. Vuodenvaihteen markkinatilanteen valossa on kysymysmerkki, mihin suuntaan mennään ja minkälaisella tahdilla, Haltia pohtii.

Kiinaan viedään pääasiassa paperimassaa ja puutavaraa. Suomen koko tavaraviennistä paperimassan eli käytännössä sellun osuus oli Tullin tilastoissa 3,8 prosenttia.

Kiinassa riittää vielä selluvarastoja

Kiinan sellumarkkina on vetänyt viime vuonna määrällisesti hyvin. Tullin tilastoista selviää, että tammi-lokakuussa vienti lisääntyi Kiinaan lähes kolmanneksen, mutta hinnat laskivat neljä prosenttia.

Miksi hinnat eivät lähteneet nousuun, vaikka kysyntää oli?

– Kiinassa selluvarastot ovat edelleen korkealla tasolla, samoin kuin Euroopassa, vaikka ihan korkeimmista tasoista on tultu hiukan alas viime vuoden lopulla.

Sellun kysyntä Kiinassa on elpynyt ja vientimäärät ovat nousseet loppuvuonna, mutta jos varastot ovat täynnä sellua, voi olettaa, että hinta ei nouse merkittävästi, ennakoi Haltia.

Haltian mukaan oletus on, että valkaistun havusellun hinta kääntyy vähitellen maltilliseen nousuun, mutta missä vaiheessa tätä vuotta nousu voisi tapahtua, on vielä auki.

Metsäteollisuuden Lindströmin mukaan Kiinan selluvarastojen kehittymisestä ja niiden vaikutuksesta hintoihin on vaikea sanoa vielä mitään varmaa. Muutosta on ilmassa myös paperin kysynnässä, kun digitalisaatio etenee Kiinassakin.

– Tilanne on epäselvä sellun osalta. Kiinassa myös graafisen paperin ja hienopaperin kysyntä on laskussa. Euroopassa ja muualla läntisillä markkinoilla näin on ollut jo pidempään, ja nyt tämän suuntaista muutosta on tapahtumassa myös kehittyvissä talouksissa. Digitalisaatio korvaa painopaperia.

Metsäteollisuuden tärkein ja sellua pidemmälle jalostettu tuote on paperi ja pahvituotteet, kuten kartonki. Niiden kysyntä ja vienti vähenevät edelleen ja paperikoneiden sulkemisia voidaan nähdä jatkossakin.

Viimeksi marraskuussa Metsäyhtiö UPM kertoi, että se sulkee Raumalla yhden aikakauslehtipaperia valmistavan paperikoneen, jotta tehtaan tuotanto voidaan turvata. Henkilöstöä yhtiö kertoi vähentävänsä 179.

Tämä vuosi voi olla vaikea sellutehtaille

Tämän vuoden näkymä suomalaisten sellutehtaiden näkökulmasta on hankala suhdanneherkällä alalla.

– Vuoden tähtäimellä suhdannetilanne on määrittävä tekijä. Uskoisin, että se on vaikea tai hankala, ja nähtäväksi jää miten markkina kehittyy, Lindström pohtii tulevaa.

Pidemmässä katsannossa, kymmenen vuoden perspektiivissä markkinanäkymä on etujärjestön mukaan hyvä uusiutuvalle ja kierrätettävälle materiaalille, kuten sellulle.

PTT:n Haltia suhtautuu tämän vuoden sellun markkinanäkymiin varovaisen optimisesti.

Vaikka Kiinan talous ei kasva samaan tahtiin kuin ennen, epävarmuus Kiinan taloudessa on pienenemässä, koska Kiinan ja Yhdysvaltain kauppaneuvotteluissa on tapahtunut edistystä, Haltia arvioi.

– Todennäköistä on, että sellun kysyntä jatkuu vakaana. Ja jos varastoja purkautuu, hinnan voi odottaa kääntyvän maltilliseen nousuun tämän vuoden aikana.

Onko Suomeen syntymässä ylikapasiteettia?

Suomessa on parhaillaan suunnitteilla uusia sellutehtaita muutama, lähinnä Pohjois-Suomeen. Isoin hanke on Kemin sellutehtaan uusiminen biotuotetehtaaksi. Se olisi valtava investointi ja töisi alueelle rutkasti lisää työtä.

Kuopion Finnpulpin sellutehdassunnitelma puolestaan kaatui Korkeimmassa oikeudessa ympäristösyihin, joten se on poissa pelistä, kun katsotaan Suomen sellutehtaiden tuotantokapasiteettia.

Lue tästä jutusta tarkemmin suunnitteilla olevista tehdashankeista:

Tiukka suojeludirektiivi voi ajaa tuhansien työpaikkojen jättimäiset sellutehdashankkeet vaikeuksiin: yksikään suunnitteilla oleva tehdas ei ehkä valmistu

Kansainvälisen kysynnän supistuttua nyt ollaan uudessa tilanteessa. Onko vaarana, että Suomeen syntyy ylikapasiteettia, jos kaikki hankkeet toteutuvat?

– Vielä siitä ei voi puhua, eivätkä markkina-analyytikkojen arviot siihen viittaa. Toki hintojen lasku kiristää kilpailua globaaleilla markkinoilla ja toimijat joutuvat arvioimaan asemiaan ja liiketoiminnan kannattavuutta, Lindstöm muotoilee.

Puukaupassa odottelua hintojen suhteen

Sellun hinta on nyt kaukana viime vuoden alun hintatasosta. Ja vaikka alkavan vuoden hintatrendi olisikin positiivinen, niin keskimääräisessä hinnassa tuskin saavutetaan viime vuoden tasoa, Emmi Haltia päättelee.

Havu- ja lehtipuita myyville metsänomistajille tukkipuusta saatava hinta jää nähtäväksi, kun vuosi on vasta aluillaan. Kyse on siitä, millä hinnalla sellu- ja paperitehtaat saavat sellun, paperin ja pahvin kaupaksi maailmanmarkkinoilla.

Heijastuuko sellun markkinatilanne kotimaiseen puukauppaan?

– Tämän hetken arvioiden mukaan sellun vienti Suomesta jatkuu viime vuoden tasolla, jopa nousten hieman. Tämän perusteella puukauppamäärissä ei kuitupuun osalta ole odotettavissa mitään isompaa romahdusta, mutta hintataso on kysymysmerkki, jos sellun hinta säilyy matalalla tasolla, Haltia sanoo.

Venäjän presidentti Vladimir Putin piti tänään vuotuisen puheensa maan parlamentille. Ajallisesti valtaosan Putinin puheesta ottivat sosiaaliset kysymykset, perheiden asema ja lapsiluku.

Poliitiikasta esille nousivat valtion johdon valinnan muutokset. Putinin mukaan parlamentin tulisi valita Venäjälle pääministeri. Nykyään Venäjällä presidentti nimittää pääministerin.

Presidentiksi valittava ei saisi olla kaksoiskansalainen, ja hänen olisi oltava asunut Venäjällä 25 vuotta.

Putin puhui Moskovan Maneesi-näyttelyhallissa.

Puhetta saapui perinteisesti kuulemaan poliitikkojen lisäksi maan korkein eliitti hallinnosta, oikeuslaitoksesta, asevoimista ja kirkosta. Paikalle oli ilmoittautunut myös lähes tuhat toimittajaa.

Kansalaisia oli kehotettu seuraamaan puhetta jättinäytöiltä. Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen raportoi kuitenkin Moskovasta, että tämä ei ainakaan kaikkialla onnistunut.

Tämän jutun yhteydessä seurattiin Putinin puheen sisältöä pääkohdittain.

12:18 Putinin puhe päättyi. Loppupäässä puhetta presidentti mainitsi tärkeän ehdotuksen: parlamentti eli duuma saisi jatkossa valita pääministerin.

12:02 Uutistoimisto Reutersin mukaan Putin ilmoittaa, että Venäjän presidentiksi valittavan kelpoisuuskriteereitä tiukennetaan. Uutistoimisto TASS:in mukaan presidentiksi valittava ei voi olla toisen maan kaksoiskansalainen, ja hänen pitää olla asunut vähintään 25 vuotta Venäjällä.

12:00 lähetys siirtyy ilmeisesti vahingossa aulaan, eikä Putinin puhe välity.

11:58 Venäjän presidentti korostaa Venäjän yhtenäisyyttä ja sitä, että oligarkkien valtapyrkimykset kukistettiin.

11:56 Putin siirtyy Venäjän perustuslailliseen kehitykseen, ja kuvaa maan nykytilaa vakaammaksi kuin 1990-luvulla.

11:53 Putin siirtyy kansainvälisiin kysymyksiin ja korostaa YK:n merkitystä. "Emme uhkaa ketään", ilmoittaa Putin.

11:52 75-vuotisjuhla II:n maailmansodan voitosta on tärkeä, sanoo Putin, ja viittaa arkistotutkimukseen.

11:50 Putin asettaa tavoitteeksi kaikkien tavoitettavissa olevan internetin. Tässä vaiheessa tv-kuvaan poimitaan nuoria kuulijoita.

11: 48 Putin kaipaa uusia teknologioita, teknisen tutkimuksen ja "start-up" -yritysten edistämistä.

11:47 Ilmastonmuutos tulee mainituksi.

11:46 Putin ottaa esille ekologiset kysymykset, etenkin ilmanlaadun. Myös jätteet ja kierrätys mainitaan.

11:44 Maanteitä on rakennettava ja turismia edistettävä.

11:41 Putin vaatii investointeihin ja talouteen kehitystä. Sijoituksia suojaavaa lainsäädäntöä on hänen mielestään kehitettävä. Presidentin puhe vaikuttaa paikoin käskynjaolta hallitukselle ja lainsäätäjille.

11:36 Toistuvasti Putin viittaa syrjäseutujen ongelmiin.

11:33 Putin siirtyy terveydenhoidon ongelmiin. Hän edellyttää parempaa terveydenhuoltoa kaikille ja todellisen tuen tarjoamista.

11:30 Budjetista palkkansa saavien - joita Venäjällä ovat mm. opettajat, lääkärit ja hoitajat - työehtoja ja palkkausta on kunnioitettava, muistutti Putin.

11:29 Putin vaati hallitusta tukemaan alueita koulujen modernisoinnissa ja opetuksen tason takaamisessa.

11:23 Putin ottaa esille myös kouluruuan, ja lupaa lämpimän aterian seuraavien vuosien kuluessa kaikille. Sosiaaliset teemat hallitsevat puheen alkua.

11:18 Syntyvyyden lisääminen tulee esiin puheessa edelleen, Putin mainitsee rahallisen tuen toisen ja kolmannen lapsen hankkimiselle.

11:16 Putin kantoi huolta "sosiaalisesta sopimuksesta" ja pienipalkkaisten asemasta, ja vaati toimia köyhyyden vähentämiseksi.

11:12 Hän esitti kohennuksia lapsilisään. Yleisö osoitti suosiotaan. Putinin mukaan ongelmana on se, että äidit eivät pääse töihin.

11:10 Putin vetosi kuulijoita tekemään kaikkensa perheiden ja vanhempien tukemiseksi, jotta demografinen kehitys saataisiin muuttumaan.

11:06 Esille nousee Venäjän demografinen kehitys. Putin mainitsee että Venäjällä on suuria vaikeuksia syntyvyyden kanssa. Putin luettelee lukuja, ja pitää niitä Venäjälle liian matalina.

11:05 Putin mainitsee aluksi taloudellisen kehityksen välttämättömyyden ja elintason kohottamisen.

11:05 Putinin puhe alkaa.

11:01 Maneesihalliin kokoontunutta Venäjän johtoa pyydetään asettumaan paikoilleen ja sulkemaan puhelimensa. Päänministeri Dimitri Medvedev on paikalla eturivissä.

Merkel tapaa Putinin Moskovassa keskellä jännitteistä tilannetta – "Suleimanin tappaminen teki Putinin hermostuneeksi"

Analyysi: Ukrainan presidentti pysyi tiukkana Vladimir Putinille – Pariisin kokous ei tuonut rauhaa Itä-Ukrainaan, mutta pieniä edistysaskelia

Timo Kallioaho kuulee, kuinka pora kairaa hänen kalloonsa. Sinne ujutetaan lankamainen elektrodi. Kirurgi kyselee tarkasti:

Tuntuuko väristyksiä?

Kyllä tuntui. Ne pitikin tuntea. Siitä tiesi, että ollaan oikeassa kohdassa aivoja.

Ennen leikkausta Kallioahon pään ympärille oli asetettu kehikko, ja ihoon oli laitettu paikallispuudutus neljään eri kohtaan. Silloin kirurgi oli sanonut Kallioaholle:

– Nämä pistot ovat kevään ensimmäisiä hyttysiä.

Leikkauksesta kotiuduttuaan Kallioaho mietti kuumeisesti. Loppuvatko vuosia kestäneet pakko-oireet tähän? Voiko se olla edes mahdollista?

Mielenterveysongelmat mielletään lähinnä terapian ja lääkehoidon tontille kuuluviksi asioiksi. Aivojen epätasapainoon voidaan kuitenkin kajota myös hyvin konkreettisesti: poralla ja leikkauksilla, sähköllä tai magneeteilla. Osa hoidoista on vielä kehitteillä. Onko niistä terapian ja lääkkeiden kilpailijoiksi?

Ei mitään normaalia jäljellä

Vuonna 1980 Timo Kallioaho oli parikymppinen tunnollinen nuorimies, joka oli juuri päässyt Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan ruotsia ja venäjää. Kympin oppilaana tunnettu Kallioaho jatkoi samaa rataa yliopistossakin. Tenteistä piti saada parhaat mahdolliset arvosanat.

Hän kesti työmäärän vielä jotenkuten lukioaikana, mutta yliopistomaailmassa lukemista tuntui olevan loputtomiin. Kolmen vuoden ajan Kallioaho väänsi tenttejä ja opintoja tasaisen mainioilla arvosanoilla, perfektionistisella tarkkuudella.

Ja kun aina vaatii itseltänsä vain lisää ja lisää, jossain vaiheessa voi naksahtaa. Kallioaholla se tapahtui keväällä 1983.

Silloin hän oli lukemassa tenttiin omassa yksiössään. Kesken tenttiin luvun hän säpsähti voimakasta raekuuroa kattopeltiä vasten, pomppasi pystyyn ja löi päänsä kattovalaisimeen.

– Aloin ajatella, että nyt lasinsiruja on joka paikassa. En pystynyt enää olemaan, Kallioaho muistelee kotonaan Seinäjoella.

Painajaismaiset pakko-oireet alkoivat. Kallioaho pesi hiuksiaan saadakseen lasinsirut sieltä pois, imuroi jatkuvasti saadakseen ne pois asunnosta. Kesän aikana hän ravasi yksityisillä lääkäreillä varmistamassa, ettei silmiin ole mennyt sirpaleita. Vaikka ensimmäinen lääkäri ilmoitti, ettei silmissä ole mitään, Kallioaho vaati lääkkeitä. Koko kesä meni murehtien olemattomia lasinpalasia.

Seuraavan syyslukukauden aikana Kallioaho oli jo pakko-oireiden valtaama.

– Minussa ei ollut enää mitään normaalia jäljellä.

Seuraavat vuodet Kallioaho vietti pakko-oireiden sanelemassa henkisessä vankilassa. Kun hän lähti yksiöstään ulos, piti ensin tarkistaa keittiön hanat ja hellat. Lisäpatteri piti ottaa pois töpselistä ja varmistaa, että se oli jäähtynyt, jottei tule tulipaloa. Kaikki lamput piti tarkistaa, ja välissä piti pestä käsiä, jos oli koskenut johonkin pölyiseen.

Ovella hän kuunteli, onko joku toinen asukas hississä ja aikeissa tulla rappukäytävään yhtä aikaa. Jos oli, Kallioaho palasi taloonsa ja aloitti kaikki rituaalit alusta.

Kolmantena vuonna elämä oli sietämätöntä. Suihkussa kesti neljä tuntia. Kallioaho valvoi yöt siivotessa ja puhdistaessa asuntoaan, meni aamulla tekemään opettajaharjoittelua ja palasi illalla suorittamaan rutiinejaan yömyöhään saakka.

Silloinkin hän oli opettajaharjoittelijana aina täsmällinen ja etuajassa paikalla, vaikka oli saattanut valvoa puoli yötä pesemässä käsiään. Noista vuosista selviytyminen on mysteeri Kallioaholle itselleenkin.

Lopulta, taisteltuaan oireiden kanssa yksin kuusi vuotta, Kallioaho ilmoittautui Seinäjoella sijaitsevaan Törnävän psykiatriseen sairaalaan.

Elämä ei muuttunut paremmaksi.

Lobotomia saapuu Suomeen

Vuonna 1949 portugalilainen neurokirurgi Egas Moniz otti vastaan Nobel-palkinnon. Hän oli kehittänyt lobotomia-nimisen uuden leikkaustavan. Se mullisti psykiatristen potilaiden hoidon: vaikutti siltä, että tuskaisten potilaiden oireet hävisivät jopa kokonaan. Kuolleisuus leikkaukseen oli pieni, esimerkiksi Suomessa vain 3–5 prosenttia.

Lobotomiassa potilaan molempiin ohimoihin porattiin reikä, josta pujotettiin voiveitsen kaltainen väline. Sitä käännettiin ylös ja alas, toisten potilaiden kohdalla perusteellisemmin, toisten kohdalla vähemmän perusteellisesti. Toimenpiteen tarkoitus oli katkaista otsalohkojen yhteys aivojen muihin osiin. Siten haluttiin muokata potilaan tunnejärjestelmää, jolloin esimerkiksi harhainen potilas suhtautui harhoihinsa vähemmän tuskallisesti kuin aikaisemmin.

Uusi toimenpide levisi Suomeen Ruotsista sotien jälkeen vuonna 1945, kun ruotsalainen psykiatri ja neurokirurgi kävi luennoimassa asiasta Lapinlahden sairaalassa. Ensimmäiset lobotomialeikkaukset aloitettiin Töölön sairaalassa seuraavan vuoden maaliskuussa.

Lobotomian yhteydessä juurrutettiin käyttöön uusi termi: psykokirurgia. Yksinkertaistetusti psykokirurgia on neurokirurgiaa, jolla hoidetaan psykiatrisia ongelmia.

Oululainen Ville Salminen on yksi harvoja, joka on tutkinut suomalaisen lobotomian ja psykokirurgian historiaa pikkutarkasti. Salmisen ansiosta tiedetään esimerkiksi se, ettei Suomen viimeistä lobotomiaa suinkaan tehty vuonna 1969 Töölössä kuten pitkään luultiin, vaan Turussa Kellokosken sairaalassa jouluna 1975. Kyseenalaisen kunnian viimeisestä lobotomiasta Suomessa sai skitsofreniaa sairastava nainen.

Salmisen väitöskirjan psykokirurgian historiasta Suomessa oli tarkoitus valmistua vuonna 2019, mutta se jäi kesken yrittäjäuran edettyä. Nyt Salmista kutkuttaisi palata taas aiheen pariin.

Salminen on kahlannut läpi sairaaloiden vuosikertomuksia ja pyrkinyt muodostamaan karkeaa arviota siitä, montako lobotomiaa Suomessa ehdittiin tehdä vuosien 1946–1975 välissä. Sairaskertomuksien, leikkauspöytäkirjojen, vuosikertomuksien ja muiden arkistojen perusteella voidaan muodostaa suuntaa antava luku, vaikka tarkkaa kirjanpitoa asiasta ei ole missään yhdessä paikassa. Salminen on tullut siihen tulokseen, että leikkauksia on tehty Suomessa vähintään 1700 kappaletta.

– Se on väkilukuun suhteutettuna paljon; enemmän, kuin esimerkiksi Englannissa tai Yhdysvalloissa, Salminen toteaa.

Töölön sairaala oli neurokirurgian keskittymä, johon lähetettiin potilaita maakuntien sairaaloista. Yksittäisistä mielisairaaloista Seinäjoki on tilastojen kärjessä 390 leikkauksellaan, Oulussa tehtiin noin 250 lobotomiaa. Lisäksi muillakin paikkakunnilla suoritettiin leikkauksia: esimerkiksi Mikkelissä tehtiin Salmisen kokoamien tietojen mukaan 24 lobotomiaa.

Valtaosa tehtiin psykiatrisista syistä, mutta joitakin leikkauksia sovellettiin myös kipupotilaisiin. Lähtökohtaisesti lobotomia oli viimeinen vaihtoehto. Muut hoitomuodot ja luonnollisen paranemisen mahdollisuus piti olla poissuljettuja.

Salmisen mukaan suurin osa potilaista on vaikuttanut olevan skitsofreenikkoja, vaikka lobotomia valittiinkin usein oireiden eikä diagnoosin mukaan. Näitä oireita olivat muun muassa tuskaisuus, ahdistuneisuus, aggressiivisuus ja rauhattomuus.

Salmisen mukaan kuvailusta voisi herkästi päätellä, että operaation ajatuksena oli potilaiden kontrolloiminen ja hallinnoiminen.

Se oli osittain totta. Salminen kertoo, että Oulun piirimielisairaalan vuosikertomuksessa 1951 valiteltiin sairaalan pahaa paikkapulaa. Lobotomiat aloitettiin seuraavana vuonna, ja niistä toivottiin apua sekä potilaiden kiertoon että paikkapulaan. Arveltiin, että potilaita voitaisiin leikkauksien jälkeen jopa kotiuttaa tai siirtää kunnalliskodin mielisairaalaosastolle.

– Ajatuksena oli, että rauhallinen potilas on terveempi ihminen, ei pelkästään hallinnollisesti helpompi sairaalassa, Salminen kertoi.

Seuraavina vuosina paikkapula Oulussa kuitenkin jatkui. Vaikka potilaiden tuskaisuus ja rauhattomuus saattoi helpottua, osa heistä palasi sairaalaan. Tulokset olivat usein jokseenkin väliaikaisia. Osa potilaista menetti terän tunne-elämästään, toiset taas taantuivat tuntikausien ilmeettömään istuskeluun.

Viimein 1950-luvulle tultaessa markkinoille tuli psyykelääke klooripromatsiini. Lobotomian leikkausmäärät romahtivat, vaikka niitä yhä jatkettiin harvalukuisemmin Suomessakin.

Psyykelääkkeiden yleistyessä mielenterveyden hoidossa alkoi uusi aikakausi.

Psykokirurgian maine puolestaan oli pitkälti mennyttä.

Salmisen mukaan 1970-luvulle tultaessa lääketieteen piireissä oltiin jo havahduttu lobotomian jälkiin siinä määrin, että koko psykokirurgia-termistä haluttiin eroon. Siksi tuon ajan konferenssien nimissä saattoikin vilahdella pyöristetympi termi "psykiatrinen kirurgia". Salminen tosin huomauttaa, että lobotomian hirveyksistä puhuminen on historiantutkimuksen näkökulmasta hieman kyseenalaista, sillä aikanaan lobotomian ajateltiin todella auttavan. Sen epäinhimillisyys ymmärrettiin vasta myöhemmin.

Lobotomian ja psykokirurgian mainetta kolhivat myös uudet potilaiden oikeuksia korostavat kansanliikkeet ja ihmisoikeusaatteet. Salminen nostaa esiin muun muassa suomalaisen Marraskuun liikkeen, joka vaati inhimillisempää kohtelua mielenterveyspotilaille. Lobotomioita kun oli siihen mennessä tehty pitkälti potilaiden omaisten suostumuksella, eikä potilaita välttämättä kuultu lainkaan.

Lobotomia jäi Suomessa lopullisesti historiaan 1970-luvulla. Psykokirurgia ei. Sen kehitys jatkui mainehaitoista huolimatta.

Kapsulotomia, uusi tapa kajota aivoihin

Timo Kallioaho vietti kuusi vuotta psykiatrisessa sairaalahoidossa, ja oireet pahenivat. Suurimman osan ajasta hän ei ehtinyt edes aamupalalle, sillä yövaatteiden riisuminen ja päivävaatteiden pukeminen kesti liian monta tuntia. Hänen piti varmistaa, että juuri oikeat vaatteet tulivat päälle eikä petiin jäänyt kuhmuja. Hoitaja saattoi käydä moittimassa pakko-oireista potilasta, sillä Kallioahon tuskia ei ymmärretty.

– Silloin ei edes käytetty lyhennettä OCD, pakko-oireisuus, Kallioaho toteaa.

Nykyään Kallioaho tietää, että oireisiin voi olla vaikea löytää sopivaa lääkitystä. Montaa kokeiltiin. Yhtä niistä Kallioaho kuvailee vanhan polven psyykelääkkeeksi, jota käytettiin Vietnamin sodan aikana. Se sai Kallioahon lähinnä nukkumaan.

Vuodet vierivät ja maailma meni eteenpäin Kallioahon ollessa kiinni oireissaan. Suomi liittyi Euroopan neuvostoon, Kallioaho oireili. Tianamenin aukiolla osoitettiin mieltä, Kallioaho oireili. Neuvostoliitto kaatui, Kallioaho oireili. Berliinin muuri ajettiin alas, Kallioaho oireili.

Lopulta alkuvuodesta 1992 Törnävän sairaalaan astui uusi lääkäri. Hän kysyi Kallioahon omaa mielipidettä: miten tämä koki sen, että sairaalassa oli vierähtänyt kuutisen vuotta, ja tilanne oli lähinnä pahentunut?

– En osannut vastata mitään, mutta lääkäri pyysi minut kansliaansa. Hän soitti saman tien Ruotsiin, Kallioaho toteaa.

Lääkäri soitti suomalaiskirurgille nimeltään Lauri Laitinen. Pian Kallioaholle tuli kirje. Hänet oli hyväksytty pakko-oireisia auttavaan kapsulotomia-nimiseen leikkaukseen.

Hän lähti laivamatkalle kohti Tukholmaa sairaalan lääkintävahtimestarin kanssa.

Moni on sotkenut kapsulotomian ja lobotomian keskenään – Kallioahon suureksi harmiksi. Vaikka molemmat ovat psykokirurgiaa ja kuulostavat nimiltään hieman samalta, Kallioaho huomauttaa leikkaustapojen eroavan toisistaan kuin yö ja päivä.

Lobotomiassa katkaistiin aivoyhteyksiä tyystin ilman nykyaikaisia kuvantamismenetelmiä, ja välineinä saatettiin käyttää jopa jääpiikin kaltaista esinettä. Kapsulotomiassa aivoja kuvataan ja pää kiinnitetään tarkkaan mittakehikkoon. Aivojen tiettyyn hermorataan tehdään peruuttamaton pieni vaurio, leesio. Sen tarkoitus on lieventää pakko-oireita.

Kapsulotomioita tehtiin psykiatrisista syistä muutama vuosikymmen sitten Suomessakin, kunnes leikkauksia eniten suorittanut kirurgi Lauri Laitinen läksi Ruotsiin ja jatkoi leikkaamista siellä.

Laitinen oli mukana Suomessa jo varhaisissa lobotomioissa, ennen kuin psykokirurgiassa siirryttiin kapsulotomian kaltaisiin hienovaraisempiin menetelmiin. Ville Salmisen mukaan syynä kirurgin lähtöön oli kenties se, että lobotomian jälkimainingeissa Töölön sairaala kielsi kaikki psykokirurgiset operaatiot vuonna 1976. Niiden katsottiin olevan epäeettisiä, sillä ne muuttivat ihmistä pysyvästi.

Tosin Salminen huomauttaa, että esimerkiksi silmien laserleikkauskin muuttaa ihmistä pysyvästi. Salminen arvioi, että Laitinen nosti Uumajan neurokirurgian klinikan kenties yhdeksi maailman parhaista alansa keskuksista 1980-luvulla. Tiedossa ei ole, montako potilasta Laitisen hoteisiin lähetettiin Suomesta, mutta Salminen arvelee luvun olevan melko pieni.

Yksi heistä oli Timo Kallioaho.

Kallioaho muistaa yhä, miten tarkkaa puuhaa kapsulotomia oli. Aivoista otettiin erilaisia kuvia ja laskettiin koordinaatteja. Pää asetettiin kehikkoon, jotta se ei liikkuisi millimetriäkään toimenpiteen aikana.

– Laitinen sanoi leikkausta tehdessään, että tämä on enemmän matematiikkaa kuin muuta, Kallioaho kertoo.

Kuten leikkauksissa yleensäkin, on kapsulotomiassakin riskejä. Osalle leikkaus aiheuttaa esimerkiksi tunteiden tylpistymistä, alhaisempaa aloitekykyä tai välinpitämättömyyttä (Journal of American Medical Association). Kallioaho tiesi myös marginaalisista riskeistä liittyen vaikkapa aivoverenvuotoon.

Hän meni silti.

– Ajattelin, että kun niin paljon elämästä oli mennyt hukkaan, menen leikkaukseen riskienkin uhalla, jos apua saa.

Leikkauksen jälkeen Kallioaho vietiin laivalla takaisin Turkuun ja haettiin satamasta sairaalaan.

Sitten Kallioaho nukkui. Paljon. Hän muistaa elävästi, miten lääkkeet ja aamupala tarjoiltiin sairaalassa puoli kahdeksalta. Herätyksen jälkeen Kallioaho oli nukahtanut jälleen.

Ja hänen annettiin nukkua.

Kun Kallioaho meni suihkuun, siellä ei mennyt neljää tuntia. Siihen kuluu nykyäänkin vain viisitoista minuuttia.

– Olin todella tyytyväinen ja iloinen. Sitä ei voi sanoin kuvata. Osaston henkilökuntakin ihmetteli, miten se näin onnistuu, Kallioaho muistelee myhäillen.

Pari kuukautta leikkauksen jälkeen Kallioaho pääsi sairaalasta siviiliin. Silloin hän vei lääkärilleen kimpun ruusuja kiitokseksi.

– Hän kyllä ansaitsi sen.

Karkeasti sanottuna kapsulotomia on poistanut noin 75 prosenttia Kallioahon oireista. Kun Kallioaho on stressaantunut, oireet ovat pahempia, ja silloin leikkaustulos ainoastaan puolittaa oireet. Joka tapauksessa Kallioaho kokee, että kapsulotomia on auttanut häntä säätelemään pakko-oireita.

Kallioaho on ollut eläkkeellä jo sairaala-ajoista lähtien. Leikkaus ei palauttanut työkykyä, mutta toi niin paljon lisätunteja elämään, että Kallioaho on saanut aikaiseksi paljon muuta.

Kesken jääneen pro gradu -tutkielmansa hän palautti vuonna 2003. Sen arvosana oli piirua vaille erinomainen, totta kai. Kallioahosta tuli viimein filosofian maisteri.

Nykyään 59-vuotias Kallioaho on aktiivinen järjestötyössä. Hän on ainoa suomalaisjäsen kansainvälisessä potilasaktivismiverkostossa (European Network of (ex)users and survivors of psychiatry). Verkoston tarkoituksena on muun muassa toimia välittäjänä potilaiden ja EU:n päätöksentekijöiden välillä ja tuoda esiin tietoa erilaisten sairauksien vaikutuksista potilaiden elämään. Kallioaho edustaa Pohjoismaita verkoston hallituksessa.

Kallioaho lukeutuu niihin potilaisiin, joiden persoonaa kapsulotomia ei muuttanut. Hän tarkisti asian hoitajaltaankin. Kukaan ei ole huomannut, että Kallioaho olisi eri ihminen aivojen operoimisen jäljiltä. Siitä hän on hyvillään.

Sami Rannan aivoihin asennettiin elektrodit

Vuonna 2009 ajatus aivoihin kajoamisesta nytkähti taas uuteen uskoon. Silloin Suomen Kuvalehti uutisoi olleensa läsnä Suomen ensimmäisessä psykokirurgisessa leikkauksessa. Kyseessä oli dbs-hoito, eli deep brain stimulation, syväaivostimulaation nimellä kulkeva hoitomuoto.

Tarkkaan ottaen uutisessa ei oikeasti ollut kyse ensimmäisestä psykokirurgisesta leikkauksesta Suomessa, kuten lobotomian historia osoittaa. Silti dbs herätti ansaittua huomiota.

Kuusi vuotta uutisen jälkeen kauhajokelaisen Sami Rannan kalloon porattiin kaksi reikää Tampereen yliopistollisen sairaalan neurokirurgian poliklinikalla. Ohimoihin asennettiin elektrodit. Korvan takaa kulkee johto. Ihon alla rinnassa piilee pieni koje, josta virtaa sähköä aivoihin. Sen tarkoitus on pitää pakko-oireet katkolla niin hyvin kuin mahdollista.

Sami Ranta, 45, oli Kallioahon tavoin kärsinyt pakko-oireisesta häiriöstä nuoresta aikuisesta saakka. Käsienpesu- ja bakteerikammorituaaleihin saattoi uhrautua tuntikausia päivässä. 1990-luvulla Ranta kokeili vuoden ajan kognitiivista terapiaa ja lukuisia lääkkeitä, tuloksetta.

Lopulta, Rannan kärsittyä oireiden kanssa vuosi toisensa perään, lääkäri otti esiin dbs-metodin.

Ranta kertoo, että osa leikkauksesta suoritettiin hänen ollessa hereillä. Poran ääni oli ikävä, mutta elektrodien asettaminen ei tuntunut oikeastaan missään. Rannan epäonneksi leikkaushaavat kuitenkin tulehtuivat, ja hän joutui jäämään sairaalan antibioottihoitoon.

– Enää en varmaankaan uskaltaisi mennä leikkaukseen. Silloin oli sen verran kokeilun halua, että menin, Ranta kertoo.

Rannan mukaan häntä ei koskaan ohjattu kokeilemaan esimerkiksi altistusterapiaa, jossa omat pakko-oireet pitäisi kohdata tehtävien ja harjoitteiden kautta. Sen sijaan Ranta kuuli kyseisen terapiametodin olemassaolosta televisio-ohjelmista. Sen kokeileminen voisi kiinnostaa.

Dbs-laite leikkasi hänen karkean arvionsa mukaan 30–40 prosenttia pakko-oireista. Tosin Ranta pohtii, että säätövaraa olisi: laitteeseen voi saada vahvemman sähkövirran, joka saattaisi katkaista vielä isomman osan oireista. Laitetta voisi periaatteessa säätää itsekin, mutta sitä Ranta ei tohdi tehdä. Vaikka dbs ei ole toistaiseksi auttanut aivan niin paljon kuin Ranta toivoi, hän voisi silti suositella hoitoa muillekin.

– Jos jollain on oikein paha pakko-oireinen häiriö, se saattaisi auttaa siihen.

Aivot sähkön ja magneetin alla

Aivoihin kajotaan mielenterveyssyistä edelleen, mutta kalloa ei välttämättä tarvitse avata lainkaan. Nykyään hoitomuotoihin lukeutuvat esimerkiksi magneettistimulaatiohoidot ja sähköllä stimuloiminen, joilla aivot voidaan buutata kallon pinnalta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri neuropsykiatrian poliklinikalla työskentelevä psykiatrian dosentti Tuukka Raij kertoo, että rutiinikäytössä on yhä perinteinen, 1930-luvulta asti käytössä ollut ECT eli sähköhoito. Se on järeähkö toimenpide, jossa potilaalle tuotetaan nukutuksessa eräänlainen kouristuskohtaus. Sen seurauksena psyykkiset oireet tavallisesti lievittyvät.

Uudempaakin on tarjolla. Masennusta voidaan tänä päivänä hoitaa aivosolujen toimintaan vaikuttavillamagneetti-impulsseilla (Vaasan keskussairaala). Tätä transkraniaalista magneettistimulaatiohoitoa on alustavasti käytetty myös esimerkiksi pakko-oireisuuden ja ahdistuneisuushäiriön lievittämiseen. Sähköhoitoja ja magneettistimulaatiota käytetään Raijn arvion mukaan kolmessakymmenessä sairaalassa ympäri Suomea.

Magneettistimulaatiohoito katsotaan niin turvalliseksi, että siihen voi päästä, vaikka kaikkia muita keinoja ei olisikaan vielä masennuksen hoitamiseksi kokeiltu. Kallista se kyllä on – kalliimpaa kuin lääkehoito tai psykoterapia.

Mitä tulee psykokirurgiaan, Raijn mukaan syväaivostimulaatio on käytännössä ainoa psykokirurgiseksi luettava toimenpide, jota Suomessa suoritetaan. Sitäkin ehdittiin tehdä psykiatrisista syistä viimeisen kymmenen vuoden aikana vain parikymmentä kappaletta ennen kuin hoitomuoto laitettiin tauolle.

Syynä taukoon on, että vaikka tulokset ovat olleet lupaavia, Suomessa viranomaishyväksynnän saaneen dbs-laitteen virta ei kestä järin pitkään. Laitteen virtalähde jouduttaisiin vaihtamaan joka kerta leikkauksessa, ja siinä taas piilee aina uusi infektioriski.

Nyt Suomessa on alustavasti suunniteltu tutkimusluvan hankkimista ladattavien dbs-laitteiden käytölle. Sillä välin dbs-hoitoja annetaan kuitenkin muista kuin psykiatrisista syistä esimerkiksi Parkinson-potilaille.

Raij tunnistaa psykokirurgian mainehaitat alan historiasta. Hän toteaa, että nykyisin toiminnassa ollaan aina hyvin varovaisia, eikä riskejä oteta samaan tapaan kuin kenties jollain vähemmän leimautuneella alalla voitaisiin ottaa.

Tarkkaan ottaen Suomessa ei sellaista alaa kuin "psykokirurgia" ole itsenäisenä edes olemassa. Silloin harvoin, kun esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kajotaan jonkun aivoihin psykiatrisista syistä, on kyseessä neurokirurgian ja mielenterveyden häiriöihin erikoistuneiden osastojen yhteistyö.

Esimerkiksi kapsulotomioita ja vastaavia operaatioita kuitenkin suoritetaan ja tutkitaan yhä maailmalla. Eräs tuore yhdysvaltalainen neurokirurgian julkaisu vertaa kapsulotomiaa syväaivostimulaatioon ja toteaa kapsulotomian olevan turvallinen, hyvin siedetty, ja tehokas. Sen alikäytön katsotaan johtuvan historiallisesta ennakkoluulosta.

Viimeisen vuosikymmenen aikana suomalainen mielenterveyskeskustelu näyttää saaneen jälleen uusia kierroksia. Mielenterveyslääkkeiden mahdollisista haitoista nousee keskustelua aika ajoin, ja niiden liikakäytöstä ollaan huolissaan.

Raijn mukaan esimerkiksi magneettistimulaatiohoidon teho suhteessa sen hintaan ei pysty vielä kisaamaan lääkehoitojen kanssa. Tutkimukset jatkuvat sen suhteen, miten magneettikentän vaikutusta aivoihin voitaisiin kohdistaa vielä paremman hoidon saavuttamiseksi. Tulevaisuus on vielä auki, mutta varovaisia arvioita voi toki tehdä:

– Jos tällaiset tutkimuslinjat etenevät lupaavasti, ja magneettistimulaatiota pystytään käyttämään tulevaisuudessa tehokkaammin, se voi alkaa kilpailemaan esimerkiksi lääkehoidon kanssa, Raij arvioi.

Sillä välin on hyvä muistaa, että myös psykoterapia ja lääkehoito ovat aivoihin konkreettisesti vaikuttavaa toimintaa. Jyväskylän Aivotutkimuskeskuksen johtaja, aivotutkija Tiina Parviainen katsoo, että sekä psykoterapia että esimerkiksi sähkö- tai magneettihoidot ovat aivojen toimintaan puuttumista, mutta eri tavoin. Niitä on turha asettaa vastakkain.

– Lääkehoitoa tai stimulaatioita voitaisiin käyttää aivojen saamiseen muovautuvampaan tilaan, jossa aivoverkostoja voidaan rakentaa uudestaan. Mutta psykologina pidän tärkeänä muistaa, että vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa saattaa olla olennaista, jotta verkostot voidaan rakentaa oikealla tavalla, hän toteaa.

Psykoterapiakin on kehittynyt vuosikymmenien aikana. Nykyään esimerkiksi pakko-oireista häiriötä voidaan hoitaa sekä lääkityksellä että käyttäytymisterapeuttisilla menetelmillä (Vastaamo). Oireille löytyy jopa omahoito-opas (Mielenterveystalo).

Timo Kallioahon nuoruudessa näitä keinoja ei vielä tunnettu.

Se, olisiko terapia tai toisenlainen lääkitys voinut auttaa, jää arvoitukseksi ja jälkiviisasteluksi, mutta Kallioaho on tilanteeseensa tyytyväinen. Kapsulotomia auttoi, ja hänen aktivisminsa jatkuu. Sille on ilmeisesti tarvetta, sillä ihmiset eivät vieläkään ymmärrä, millaista psykokirurgian nykypäivä on.

– Suomessa aivoihin kajoaminen mielenterveyssyistä on tabu. Vieläkin, Kallioaho toteaa.

Lue myös:

Kivusta ja masennuksesta eroon magneettistimulaatiolla

Koe lobotomia, sähköshokki ja kestonarkoosi – virtuaalielokuva Hullujen hautausmaa vie sinut 1900-luvun alun hourujenhoitolaan

Lobotomia poisti ahdistusoireita, mutta aiheutti apatiaa – sivuvaikutuksena tylsä vitsikkyys

Poliisin on jatkanut esitutkintaa Mikkelissä ilmitulleesta tapauksesta, jossa Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa LUT:ssa työskennellyttä miestä epäillään alaisten seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Epäilyt tulivat julki ennen joulua.

Tutkinnanjohtajana toimiva rikoskomisario Timo Häkkinen Itä-Suomen poliisilaitokselta kertoo Ilta-Sanomissa, että tutkinta on laajentunut uusiin rikosnimikkeisiin.

Häkkisen mukaan tutkinnan alla ovat samassa kokonaisuudessa myös rikosnimikkeet kiskonnantapainen työsyrjintä ja laitonta uhkaus. Uhreja on useita, ja nimikkeet linkittyvät yhteen, mutta eivät välttämättä liity kaikkiin uhreihin.

Häkkinen korostaa, että kyse on tässä vaiheessa epäilyistä, ja että epäilty on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.

Epäilty ei työskentele enää LUT:ssa, mutta tutkinnanjohtaja Häkkinen sanoo, että miehen asema yliopistossa oli "merkittävä".

LUT:n yksikössä Mikkelissä on noin 60 työntekijää. Yksikkö on osa Mikkelin yliopistokeskusta, joka on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, LUT-yliopiston ja Mikkelin kaupungin väliseen sopimukseen perustuva verkostomallinen tiedeyhteisö. Yliopistokeskuksessa on yhteensä 130 työntekijää.

Italian poliisi on ottanut kiinni 94 henkilöä EU-tukien väärinkäyttöön liittyvässä tutkinnassa.

Huijauksesta epäillään kahta Itä-Sisilian mafiasukua. Reutersin mukaan suvut kavalsivat EU:n maataloustukia ainakin 5,5 miljoonan edestä vuosina 2010–2017. Uutistoimisto AFP:n mukaan italialainen televisiokanava Rai24 on arvioinut summan olevan jopa 10 miljoonaa euroa.

Kiinniotot tehtiin varhain keskiviikkoaamuna. Kiinniotettujen joukossa on mafian johtajia, EU-tukien hakemisessa auttavia viranomaisia, paikallinen pormestari ja kirjanpitäjä.

Kiinniotetuista noin puolet odottaa jutun etenemistä kotiarestissa. Loput pidätettiin. Lisäksi poliisi on tehnyt 150 yritykseen ratsioita.

Huijaus paljasti mafian uudet kasvot

Mafia pääsi käsiksi tukirahoihin väittämällä julkisessa omistuksessa olevia maa-alueita omikseen. Tuomari Sergio Mastorenin mukaan mafia on saanut apua järjestelyihin viranomaisilta, jotka tietävät, miten EU-tukien byrokratiassa kannattaa luovia.

Italian maatalousministeri Teresa Bellanova on sanonut Reutersin mukaan, että nyt paljastunut EU-tukien huijaus näyttää italialaisten rikollisjengien uudet kasvot. Aiemmin mafia on yhdistetty esimerkiksi laittomaan huumekauppaan ja suojelurahoihin.

– On myös selvää, miten vahingollista on varastaa eurooppalaisia varoja kunnolliselta maataloudelta ja laadukkaalta liiketoiminnalta, jota suurin osa yrityksistä Itä-Sisiliassa harjoittaa, Bellanova on todennut lausunnossaan.

EU jakaa maataloustukia jäsenmailleen joka vuosi noin 60 miljardin euron edestä. Rahalla tuetaan maanviljelijöitä ja pyritään pitämään maaseutuja virkeinä.

Lisää aiheesta:

Sisilialaiset kapinoivat mafiaa vastaan – suojelurahan maksamisesta kieltäydytään julkisesti

Teknikmagasinet ilmoitti tänään keskiviikkona hakevansa konkurssiin. Yhtiö oli yrityssaneerauksessa, jonka aikana toimintaa ei kuitenkaan saatu kannattavaksi.

– Neuvoteltuamme asiakkaiden, rahoittajien ja muiden kumppanien kanssa, hallituksen on todettava, ettei se pysty maksamaan velkojaan eikä edellytyksiä yrityssaneerauksen onnistumiselle ole, yhtiö toteaa Dagens Industrin ja yleisradioyhtiö SVT:n mukaan.

Talousvaikeuksien syyksi mainitaan myynnin lasku, korkeat vuokrat ja kruunun heikkeneminen.

Kauppaketju on paininut taloudellisissa vaikeuksissa pitkään. Ensimmäisen kerran yritystä yritettiin pelastaa vuonna 2017, jonka jälkeen osaomistajaksi tuli Peter Gyllenhammar AB.

Teknikmagasinet myy kaikenlaista viihde-elektroniikkaa kuten matkapuhelimia ja puhelimien lisävarusteita sekä muita datatarvikkeita. Sillä on ollut tavallisten myymälöiden lisäksi verkkokauppa.

Suomessa Teknikmagasinetilla on vajaat kaksikymmentä myymälää muun muassa kaikissa isoissa kaupungeissa. Liikevaihto on ollut melko vaatimatonta, noin 60 miljoonaa euroa vuodessa. Ketju on perustettu vuonna 1989.

Ensimmäinen myymälä avattiin Tukholman Skärholmeniin vuonna 1989. Nyt sillä on 130 myymälää Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa.

– Teknikmagasinetissa on kunniassa kaikki hauska. Koluamme netin syöverit, messut ja maailmankaikkeuden kolkat löytääksemme ne kaikkein parhaimmat kamat, joita uskomme sinun halajavan ja peukuttavan, kauppaketju hehkuttaa omilla, suomeksi kääntämillään verkkosivuillansa.

Vuoden alussa käyttöön tulleet osakesäästötilit voivat vaikuttaa joihinkin Kelan maksamiin etuuksiin. Tilille maksettavat osingot ja osakkeiden myynnistä saadut voitot otetaan tulona huomioon muun muassa yleisessä asumistuessa, vaikka tililtä ei nostaisi rahaa.

– Osinko- ja korkotulot otetaan huomioon, jos ruokakunnan jäsenen osinko- ja korkotulot yhteensä ovat yli 10,87 euroa kuukaudessa, Kelan suunnittelija Mirja Peltonen sanoo

Osakesäästötili on uusi sijoittamisen muoto, jossa tilille kertyneestä tulosta maksetaan veroa vasta, kun rahat nostetaan tililtä.

Kela kuitenkin katsoo, että osakesäästötilille maksetut osingot ovat tuloa, vaikka asiakas ei nostaisi rahaa tililtä. Tämän vuoksi tilille kertyvät tulot voivat vaikuttaa Kelan maksamien etuuksien suuruuteen.

Esimerkiksi opiskelijan on siis hyvä muistaa, että osakesäästötilin tulot voivat laskea yleistä asumistukea. Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin elokuussa 2017.

Opintotukeen osakesäästötilin tulot vaikuttavat kuitenkin vain siinä tapauksessa, jos tili on voitolla ja opiskelija nostaa sieltä rahaa.

– Vahva neuvo on, että osakesäästötililtä ei kannata nostaa rahaa opiskelun aikana, sanoo Kelan vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen.

Kelan sivuilta voit katsoa, miten osakesäästötili vaikuttaa muihin Kelan maksaamiin etuuksiin.

Lue aiheesta lisää:

Jo yli 10 000 on avannut uudenlaisen osakesäästötilin – Pörssisäätiö odottaa, että osakesijoituksiin siirtyy talletuksista useita miljardeja euroja

Uusi osakesäästötili herättänyt suurta kiinnostusta jo nyt: "Ainakin 50 000 tiliä avataan ensi vuonna"

Osakesäästötili on uusi tapa sijoittaa suoraan osakkeisiin – sopii aktiivisesti kauppaa käyvälle pitkän tähtäimen piensijoittajalle

Tammikuun alun sää on ollut Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa lämpimämpi kuin sataan vuoteen, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Koko maassa on ollut lämmin alkuvuosi. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tammikuun tähänastinen keskilämpötila on kuitenkin ollut jopa kymmenen astetta tavallista korkeampi.

Pitkän ajan keskiarvo tammikuussa on Kajaanin lentoasemalla –11,3 astetta ja Oulun lentoasemalla -9,7 astetta. Toistaiseksi tammikuun keskilämpötila tänä vuonna Kajaanissa on ollut –1 astetta ja Oulussa 0,4 astetta.

– Kyseessä on hyvin merkittävä tilanne, sillä tämä on uusi ennätys, Kotakorpi sanoo.

Jääkö kunnon lumipeite tulematta kokonaan?

Myös joulukuu oli pohjoisessa poikkeuksellisen lämmin. Jatkossakaan selkeää kylmenemistä ei ole odotettavissa.

Lunta on vain paikoin. Sitäkään ei ole Kainuuseen tai Pohjois-Pohjanmaalle enempää näkyvissä niin kauan kuin lämpötilaa pysyy nollassa tai sen yläpuolella. Lumipeite ei kuitenkaan ole vielä hupenemassa. Esimerkiksi Kajaanissa on lunta Paltaniemellä noin 10 senttiä, Oulunsalon Pellonpäässä 21 senttiä.

Lue myös: Lumimäärä vaihtelee nyt paljon paikallisesti – Puolangalla on lunta 66 cm, vähän matkan päässä Vaalassa tuskin lainkaan

– Periaattessa helmi-maaliskuussa ehtisi vielä tulla lisää lunta. Mutta selkeää merkkiä siitä ei ole, Kotakorpi kertoo.

Lapissa on kuitenkin paljon lunta, esimerkiksi Sodankylässä lunta on eniten sataan vuoteen.

Lue myös: Etelässä hätyytellään taas lämpöennätyksiä, pohjoiseen luvassa lisää lunta – tulevien päivien sää vahvistaa eroa pohjoisen ja etelän välillä

Keskustelu on auki kello 22:een saakka.