Ovatko kaikki EU-asukit samaa kansaa, vai olemmeko täysin erilaisia? EU-maita on 28, ja tähän joukkoon mahtuu monenlaisia ihmisiä. Ylen toimittajat Eve Väyrynen ja Sean Ricks lähtevät matkalle Eurooppaan selvittämään, keitä me eurooppalaiset oikein olemme. Matkaa voit seurata osoitteessa yle.fi/evejasean sekä somessa #evejasean.

Näin matkan aluksi kävimme läpi ison kasan tutkimuksia ja tilastoja. Niiden avulla rakensimme koneen, jolla voit kokeilla, missä EU-maassa asuu eniten hengenheimolaisiasi.

Nälkä. Se on tuolla jossain kaukana muualla, ei meillä Suomessa. Vai voiko sittenkin olla?

Asiantuntijoiden mukaan voi, jos emme pidä huolta tämän hetkisestä maatalouden kapasiteetista. Luonnonvarakeskuksen (Luken) asiantuntijan Kalle Hoppulan mukaan on ehdottoman tärkeää, ettei suomalaista ruuantuotantoa ajeta nyt alas.

– Jos ruuantuotanto, puutarhatuotanto ja maatalous ajetaan alas, niin meille tulee ongelmia. Ruokaa ei ehkä enää 10–30 vuoden päästä pystytä tuomaan muualta Suomeen.

Maailmalla moni tällä hetkellä merkittävä ruuantuotantoalue kärsii jo nyt tilapäisestä kuivuudesta. Kuivuusongelma pahenee entisestään noin 20–30 vuoden päästä.

– Keski- ja Etelä-Euroopasta, joista nyt tuodaan esimerkiksi viljaa, ei pystytä sitä enää tuottamaan tulevaisuudessa. Globaalit ruokamarkkinat muuttuvat ja Suomi ei saa enää tuotua ruokaa ulkomailta.

Suomalaisten olisi tämän vuoksi pakko olla omavaraisia. Hoppula kertoo, että Suomen maatalous kärsii kuitenkin tällä hetkellä pahasta kannattavuuskriisistä (Maaseudun Tulevaisuus), ja jos tuotanto pääsee liikaa romahtamaan alas, käy huonosti.

– Kapasiteetin ylös nostaminen vaatii aikaa ja rahaa eli se kun aletaan esimerkiksi hommaamaan maatalouskoneita ja pistämään peltoja takaisin viljelykuntoon sekä rakentamaan. Se on aina kalliimpi prosessi kuin että ylläpitäisimme nykyisin olemassa olevaa tuotantokapasiteettia.

Jos kotimainen ruuantuotanto ajettaisiin alas, voisivat Hoppulan mukaan lähimmät isot ongelmat tulla jopa kymmenen vuoden päästä.

– Sieltä tulevat vastaan konkreettisesti sellaiset ongelmat kuten nälkä. Meidän on varauduttava siihen, että ruokaa ei yksinkertaisesti saa mistään. Tulevaisuudessa Suomi ei ole maa, joka ostaa muualta ruokaa, vaan olemme maa, joka myy ruokaa muualle.

Samalla linjalla jatkaa agroekologian professori Juha Helenius. Myös hän haluaa muistuttaa siitä, kuinka tärkeää on pitää huolta kapasiteetista, eli esimerkiksi maanviljelijöiden tietotaidosta, sukupolvien vaihdoksesta, laitteista ja infrastruktuurista.

– Haluan varoittaa hyvin painokkaasti siitä, ettemme saa kuvitella voivamme elää näin, että ruokaturva voitaisiin aina tuoda muualta.

Sekä Hoppulan että Heleniuksen mukaan maanviljelyyn tarvittavia resursseja ei polkaistaisi hetkessä käytettäväksi, jos kriisi iskee. Helenius kertoo, että täytyy luoda sopeutumiskyky ja joustavuus.Hän kuitenkin muistuttaa, että tällä hetkellä Suomen taloudellinen tilanne on sen verran hyvä, että ruokaa kyllä saataisiin kaikille jos hätä iskisi.

– On selvä asia, että hädän tullen tämä maa pystyy kyllä ruokkimaan meidät, jos vain resursseista ja kapasiteetista pidetään huolta.

Omavaraisuus ehdottoman tärkeää

Professori Juha Heleniuksen mukaan suosituksena olisi, että kaikkien kansakuntien tulisi nähdä perusruuantuotannon omavaraisuus sekä kansallisena oikeutena että kansallisena velvollisuutena muita ihmisiä kohtaan.

– Jos me juuri tänä päivänä voimme elää hyvin niin, että tuomme leipävehnää, valkuaisrehuja karjalle ja muuta ruokaa sekä raaka-aineita ulkomailta, se ei tarkoita sitä, että sen varaan voi tuudittautua.

Helenius kertoo, että mikään maa ei voi toimia täysin yksin ruokapoliittisella kentällä. Kansallisen ruokapolitiikan tulee kytkeytyä globaaliin ruokapolitiikkaan.

– Puhe omavaraisuudesta ei mielestäni tarkoita sitä, että käperrytään omien rajojen sisään. Suunnitelmat pitää tehdä globaalisti yhteistyössä.

Ilmastonmuutos tuo hyvää Suomeen

Suomi on Luken asiantuntijan Kalle Hoppulan mukaan yksi harvoista maista koko maailmassa, jonka maatalouteen ilmastonmuutos vaikuttaa myönteisesti.

– Suuressa osassa muuta maailmaa se vaikuttaa kielteisesti eli tulee joko liian kuumaa tai liian kuivaa ruuantuotannolle.

Suomessa puolestaan kasvukaudet pidentyvät keskimäärin, jolloin kesän, kevään ja alkusyksyn aikana kertyy enemmän lämpöä. Näin ollen kasvit, jotka vaativat pidemmän tai lämpimämmän kesän, selviävät keskimäärin paremmin. Lisäksi pidempää kasvukautta vaativat kasvit tulevat pärjäämään Pohjois-Suomessa paremmin ja kasvien viljelyrajat siirtyvätkin pohjoisempaan päin.

– Esimerkiksi rypsin tai vadelmien, joita on perinteisesti viljelty Etelä-Suomessa, viljelyalueet siirtyvät ylemmäs.

Hoppula kertoo, että Kainuu on varmasti niitä maakuntia Suomessa, jossa ilmastonmuutoksesta johtuva etu tulee näkymään selvästi. Kainuu on tällä hetkellä maatalousalueen pohjoisreunalla.

– Viljan viljely muuttuu tulevaisuudessa Kainuussa täysin mahdolliseksi. Rypsin viljely tulee yleistymään ja esimerkiksi omenan kasvattaminen helpottumaan. Myös päärynät voivat ehkä tulevaisuudessa pärjätä.

Mutta ei Suomikaan pelkästään hyödy ilmastonmuutoksesta. Sen ennustetaan lisäävän esimerkiksi äärimmäisiä sääilmiöitä. Siksi esimerkiksi viljan korsien tulisi olla mahdollisimman lujia ja kestäviä, että rankkasateet eivät saa niitä lakoon. Lisäksi vaikka Suomessa lämpö lisääntyisikin, valoisuus ei kuitenkaan muutu. Näin ollen syksyllä valo alkaa olla niin vähissä, että myöhään kypsyvät, eteläisimpiin oloihin jalostetut lajikkeet eivät ehdi valmistua korjuukypsäksi.

Kalle Hoppula kuitenkin muistuttaa myös siitä, että vaikka ilmastonmuutos suosisi kotimaista viljelyä, se aiheuttaa myös isoja yhteiskunnallisia muutoksia, kansainvaelluksia ja inhimillistä hätää kuivuuden vuoksi moniin maihin.

– Globaali hätä on paljon isompi kuin se hyöty, mikä ilmastonmuutoksesta ehkä Suomessa saadaan viljelykasvien sadon kasvamisella muutamia kymmeniä prosentteja.

Talous ohjaa, ei sää

Maapallon väkiluku ei käänny laskuun, mutta ruuantuotanto kääntyy. Kalle Hoppulan mukaan tämä ohjaa siihen, että nykyisen ruuantuotannon volyymia on pakko saada kasvatettua.

– Todennäköisesti se tulee Suomessa tarkoittamaan sitä, että meillä tullaan kasvattamaan ruokaa kasvihuoneissa ja teollisuushalleissa sekä kaupunkiviljely tulee lisääntymään.

Viljan viljely ja kotieläinten kasvattaminen jatkuvat myös pelloilla. Tämä tarkoittaa sitä, että pelto pinta-alaa tarvitaan lisää, jotta ruuantuotannon tarve saadaan globaalisti täytettyä.

– Toisaalta se on ristiriidassa esimerkiksi hiilidioksidisidonnan kanssa. Helppoahan meillä ei tule olemaan.

Hoppulan mukaan maataloutta tulevaisuudessa ohjaa enemmän talous kuin sää. Mutta on mahdotonta sanoa, miten yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat maatalouteen.

– Markkinat saattavat elää ihan kummalliseen ennustamattomaan suuntaan.

Jo muutamien kymmenien vuosien päästä kun karjatilojen nykyiset investoinnit tulevat tiensä päähän, kannattaa Hoppulan mukaan pohtia sitä, kannattaako maataloudessa jatkaa samalla linjalla vai miettiä uusia vaihtoehtoja esimerkiksi lypsykarjataloudelle ja rehuntuotannolle.

– Mielestäni silloin kannattaa ruveta katsomaan vaihtoehtoja, joita lämpenevä ilmasto tuo. Tällä hetkellä marjapuolelta esimerkiksi mansikalla on pohjaton kysyntä Suomessa, mitä kannattaa jo nyt ruveta hyödyntämään. Esimerkiksi kainuulaiset pakastamot ostavat rajattomasti mansikkaa.

Ruoka tulee kallistumaan

Ruokajärjestelmä on taloudellinen järjestelmä, jossa ruokaa tuotetaan niille, jotka voivat siitä maksaa.

– Köyhä on näkymätön ruokajärjestelmässä. Koska markkinat hoitavat ruoka-asian juuri niin, että ruokaa riittää vain niille, jotka voivat maksaa. Eikä sen mukaan, kenellä on nälkä, agroekologian professori Juha Helenius kertoo.

Heleniuksen mukaan ruoka on radikaali perustarve, jonka takia ihminen on valmis maksamaan siitä samassa suhteessa kuin nälkä kasvaa.

– Ihmiset ovat valmiita vaihtamaan kaiken omaisuutensa, jopa surmaamaan toisen ihmisen, saadakseen tämän päivän pienen leipäpalan.

Professori kertoo, että kaikki indikaattorit, ilmastonmuutos, taloudellinen muutos sekä väestön kasvu osoittavat, että ruoka tulee kallistumaan.

– Olisi äärimmäisen tyhmä strategia tässä maailmantilanteessa heittäytyä sen varaan, että Suomi voisi aina säilyä suhteellisesti kilpailukykyisempänä taloudellisesti ja suhteellisesti vauraampana maana kuin muut maat.

Maailmanmarkkinoiden parhaimpia indeksejä ruuan hinnalle on viljan hinta. Vilja on volyymiltaan suurin maailmanmarkkinoilla liikkuva osuus.

– Sen hinta on heitellyt paljon enemmän viime vuosina johtuen monista samanaikaisesti vaikuttaneista syistä, kutentaloudellisista syistä, Helenius sanoo.

Suosi suomalaista

Mitä suomalainen voisi tehdä omassa arjessaan sen eteen, ettei suomalaista maataloutta ajettaisi alas? Vastaus on vanha tuttu: suosi suomalaista.

– On aika helppo katsoa onko tuotteessa joutsenlippu, Juha Helenius toteaa.

– Lisäksi paikallisen tuotannon suosiminen olisi tuki, pieni ääni sille, että haluamme lähiseudun tuotteita ja että paikalliset viljelijät ovat meille tärkeitä. Se olisi jo iso juttu.

Globaaleja resursseja ajatellen Helenius suosittelee miettimään omaa lihankulutusta.

– Kohtuuton lihankulutus on asia, jonka itse kukin voisi yrittää tiedostaa. Suomalaiset kuluttavat lihaa yli suositusten. Lisäksi kuluttajan ja kansalaisen kannattaa myös politiikassa vaatia omilta ehdokkailta fiksuja linjauksia koskien ruuantuotantoa.

Myös Kalle Hoppula painottaa suomalaisen ruuan suosimista.

– Yksittäisistä puroista tulee iso virta eli yksittäisten kuluttajien valinnoista tulee pysyvyys. Ei ole olemassa mitään ihmelääkettä.

Lue lisää:

Monipuolisempi kasvivalikoima auttaisi suomalaisviljelijöitä varautumaan ilmastonmuutokseen

Maanviljelijän pitää jo varautua ilmastonmuutokseen – Lämpö lisääntyy, mutta valo voi jopa vähetä

Perunasadosta odotettavissa hyvä, mutta viljan tilanne vielä auki – viljelijät jännittävät, tuleeko lähiviikkoina sateita

7 polttopistettä – Näillä alueilla ilmastonmuutos on voimakkainta: Huippuvuoret, Välimeri, suurkaupungit...

Luke: Sopeutumisen tila 2017 – Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla

Korjattu 17.7.2017 klo 12.06: Korjattu Pohjois-Eurooppa Etelä-Euroopaksi yhdestä sitaatista.

Korjattu 18.7.2017 klo 12.25 : Juha Heleniuksen titteli korjattu Helsingin yliopiston tutkijasta agroekologian professoriksi.

Kymmenen Oulun yliopistollisen sairaalan työntekijää on sairastunut Yersinia-bakteerin aiheuttamaan vatsatautiin. Bakteerin epäillään olevan peräisin henkilöstöravintolan salaattipöydästä. Bakteerin saastuttamaa elintarviketta arvioidaan olleen tarjolla ainakin joulua edeltävällä viikolla, mutta mahdollisesti myös tämän vuoden alussa.

OYS:n infektioiden torjuntayksikön vs. osastonylilääkäri Teija Puhto kertoo, että ruoan aiheuttamat tartuntaepäilyt tulivat ilmi, kun Yersinia-bakteeria havaittiin useilla OYS:n työntekijöillä.

Sairaalan mukaan potilailla ei ole todettu Yersinia-vatsatautia, eikä kyseisen salaattipöydän tuotetta ole ollut potilasruokajakelussa.

Yersinia-vatsatautia on havaittu myös muualla Suomessa. Taustalla on mahdollisesti bakteerin saastuttama elintarvike-erä, jota on toimitettu usealle paikkakunnalle. Yliopistollisen sairaalan infektioiden torjuntayksikkö selvittää asiaa yhdessä Oulun seudun ympäristötoimen ja THL:n kanssa.

Potilaista löytyviä Yersinia-bakteerikantoja ei normaalisti toimiteta THL:n tutkimuksiin.

– Olemme nyt pyytäneet potilaskantoja, jotta voimme selvittää onko potilailta löytynyt samanlaisia Yersinia-tyyppejä ja voisiko kyseessä olla laajempi epidemia, THL:n epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne kertoo sähköpostitse.

Oireet voivat kestää useita viikkoja

Yersinia enterocolitica-bakteeri leviää yleensä saastuneiden elintarvikkeiden välityksellä (THL). Bakteeria esiintyy erityisesti sioilla ja muilla tuotantoeläimillä. Tartunta onkin usein saatu kypsentämättömästä tai huonosti kypsennetystä sianlihasta.

Yersinia pseudotuberculosis -bakteerin tartunnan lähteeksi on osoitettu Suomessa kotimaiset kasvikset.

Vielä ei ole tietoa kumpaan bakteeriin työntekijät ovat Oulussa sairastuneet.

Infektion itämisaika on 4–7 päivää. Yleisimmät oireet ovat kuume, vatsakipu ja ripuli. Oireet voivat kestää muutamasta päivästä jopa kolmeen viikkoon.

Tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu 116 Yersinia enterocolitica-tapausta marraskuun ja tammikuun välillä. Näistä 27 tapausta on ilmoitettu Pohjois-Pohjanmaalta Oulun alueelta. Vuonna 2019 rekisteriin ilmoitettiin yhteensä 478 tapausta.

Yersinia pseudotuberculosis -bakteeria puolestaan todettiin viime vuonna noin 10–20 tapausta. Tänä vuonna ei rekisterissä ole vielä yhtään tapausta.

Viitisenkymmentä vuotta sitten Victorian osavaltion taivaalla Australiassa räjähti tulipallo ja maahan ropisi kiviä, joita asukkaat keräsivät talteen lähes sata kiloa. Koko seutu haisi tenulle, he sittemmin muistelivat kuumentuneen taivaankappaleen lemahdusta.

Suuri osa Murchinsonin meteoriitiksi nimetyn hajonneen murikan kappaleista on yhdysvaltalaisessa Fieldin museossa Chicagossa.

Museon ja Chicagon yliopiston tutkimuksissa on osoittautunut, että meteoriitin sisällä matkusti muuttumattomana kauan sitten kuolleen tähden pölyä. Sillä on enemmän ikää kuin Auringolla ja sen planeetoilla.

Tuo tiivistynyt tomu on koko aurinkokuntamme vanhinta kiinteää materiaalia, jota ihminen on saanut pideltäväkseen, tuore tutkimus kertoo. Se on vapaasti luettavissa PNAS-lehdestä.

Tutkimus tehtiin meteoriitinmurusille, jotka Chicagon yliopisto pani aikoinaan erikseen talteen odottamaan aikaa, jolloin kehittyneet menetelmät kykenisivät kertomaan niistä enemmän kuin tuolloin.

40 tähtipölyhitusen ikä selvisi

Tähdillä on elinkaarensa. Ne syntyvät kaasusta ja pölystä, jotka avaruudessa ajelehtiessaan osuvat yksiin ja kuumenevat. Tähti voi loistaa miljardejakin vuosia, mutta lopulta se kuolee ja sen rakennusaineet sinkoutuvat takaisin avaruuteen muodostaakseen lopulta uuden tähden tai muun taivaankappaleen.

Auringolla on ikää 4,6 miljardia vuotta, maapallolla noin 4,5 miljardia. Tutkimuksessa analysoidut Murchinsonin meteoriitin muruset osoittautuivat nuorimmillaankin vähintään 4,6–4,9 miljardin vuoden ikäisiksi.

Analyysiin pääsi murskatun meteoriittinäytteen 50 mikroskooppisen pientä piikarbidijyvästä. Niiden yhteispaino oli 300 nanogrammaa. Yksi nanogramma on gramman miljardisosa.

Tutkimusta johtanut astrokemisti Philipp Heck kutsuu näytteitä järkäleiksi, sillä pienuudestaan huolimatta ne olivat paljon suurempia kuin vastaavat muruset yleensä.

Aurinkoa vanhempia jyväsiä on vain noin viidessä prosentissa Maahan pudonneista meteoriiteista. Sata suurinta on yhteiseltä kooltaan samaa luokkaa kuin tämän lauseen päättävä piste.

40 jyväsen ikä kyettiin määrittämään. Valtaosa oli enintään 300 miljoonaa vuotta vanhempia kuin aurinkokunta, mutta muutamilla etumatkaa oli ainakin miljardi vuotta. Yksi löi kaikki muut seitsemän miljardin vuoden iällään.

Ne ovat aitoa tähtipölyä, sanoo Heck.

Yksi mahdollinen selitys sille, että odottamattoman suuri osa jyväsistä on 4,6–4,9 miljardin vuoden ikäisiä, ovat kosmoksen tuotteliaat vauvavuodet seitsemän miljardia vuotta sitten. Silloin syntyneestä isosta tähtijoukosta alkoi irrota pölyä 2–2,5 miljardia vuotta myöhemmin, elämän lopulla, tutkijat päättelevät.

Havainto tukee joidenkin aiempien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan tähtien synnyssä oli selvä piikki juuri seitsemän miljardia vuotta sitten, he lisäävät.

"Kuin polttaisi heinäsuovan neulaa etsiessään"

Tutkimuksissa käytettiin happoa, joka liuotti muun aineksen vanhan ytimen ympäriltä. Heck kuvaa keinoa heinäsuovan polttamiseen, jotta sieltä löytyisi neula: jotakin valitettavasti tuhoutuu, mutta olennainen löytyy.

Ikä paljastui tiettyjen atomien määrästä, joka oli syntynyt avaruussäteilyn pommituksessa. Säteily on pääsiassa korkeaenergisiä protoneja. Valtaosa lensi jyväsen läpi, mutta toisinaan protoni järjesti piiatomit uuteen uskoon, jolloin syntyi heliumia ja neonia, Heck kertoo.

Kun jyväsiä lämmitettiin laserilla, niistä irtosi kaasuja, joista voitiin massaspektrometrian avulla laskea helium- ja neonatomit. Niiden isotoopit puolestaan kertoivat, olivatko helium ja neon peräisin kosmisista säteistä.

Jos olivat, niistä voitiin laskea jyväsen ikä tavalla, jota Heck vertaa ämpärin jättämiseen sateeseen. Kun veden määrä mitataan, siitä selviää, kuinka kauan ämpäri on ehtinyt olla sateessa, hän selittää.

Keino tosin onnistuu vain, jos sade on tasaista, mikä kaikeksi onneksi pätee kosmisiin säteisiin, Heck sanoo.

Tätä parempaa olisi vain, jos jostakin tähdestä voisi ottaa suoraan näytteen. Jennika Greer

Heck toivoo, että ajoitustutkimus saa innostuneita seuraajia. Mielenkiintoista tutkittavaa riittää hänen mukaansa useiden elinikien ajaksi.

– Toivon, että nämä tulokset ovat alku koko galaktisen elämänkierron mallintamiselle, Heck sanoo.

Yhtenä merkittävänä tuloksensa hän pitää konkreettista näyttöä sille näkemykselle, että tähtien synnyssä on kiihkeitä ja hitaita vaiheita. Vastakkaisen hypoteesin mukaan tähtien syntyvauhti on vakaata.

Tutkimusartikkelin toinen kirjoittaja Jennika Greer on vasta jatko-opiskelija, mutta hänellä on jo ura ajateltuna.

– Kun on saanut selville tällaista, miten voisi haluta tutkia mitään muuta? Tämä on maailman kiinnostavin asia! Greer sanoo.

Vaatimatonta ulko-ovea on vaikea löytää. Hervantalainen halli on yhtä ankea ulospäin kuin tammikuinen sää. Sen sisällä tehdään kuitenkin historiaa.

Tutkijat ovat haaveilleet pitkään turvallisesta ja päästöttömästä fuusioenergiasta. Ikuisuusprojektista on nyt näkyvissä myös suomalaisia konkreettisia edistysaskeleita.

Tamperelaisessa teollisuushallissa on kehitetty vastaus kahteen fuusioenergian ongelmaan. Teknologian tutkimuskeskus VTT on ollut mukana kansainvälisissä kehityshankkeissa.

VTT:n johtava tutkija, tekniikan tohtori Timo Määttä on ylpeä.

– Tällaista ei ole kehitetty missään muualla, hän sanoo ja näyttää toista huoltoon tarkoitetuista laitteista.

Turvallinen ja päästötön

Fuusioenergia eroaa monella tavalla perinteisestä ydinvoimasta. Perinteinen ydinvoima perustuu fissioreaktioon, jossa atomeja hajotetaan. Fuusiossa energiaa syntyy yhdistämällä eri atomeja keskenään.

Perinteisessä ydinvoimassa reaktiossa käytetään uraania, joka on ehtyvä ja väärissä käsissä vaarallinen luonnonvara. Fuusioenergiassa puolestaan käytetään maailman yleisintä alkuainetta vetyä ja sen deuterium-muotoa. Tätä saadaan merivedestä käytännössä loputtomasti.

Ydinvoimassa ongelma on, miten ydinjäte varastoidaan jopa sadoiksituhansiksi vuosiksi. Fuusioenergiassakin syntyy radioaktiivista jätettä, mutta sitä tulee Määtän mukaan hyvin vähän.

– Radioaktiivinen jäte voidaan käyttää uudelleen 50 vuoden varastoinnin jälkeen, Määttä luettelee etuja.

Yksi fuusioreaktori voisi tutkijan mukaan tuottaa yhtä paljon energiaa kuin esimerkiksi yksi Suomen ydinvoimaloista. Myös rakentamiskustannukset olisivat Määtän mukaan yhtä isot.

Fuusioenergian turvallisuutta lisää se, että tutkijoiden mukaan se ei aiheuta ydinonnettomuuksia. Jos jokin reaktorissa menee pieleen, se ajaa itsensä alas ja pysähtyy.

Fossiilisesta energiasta fuusioenergia eroaa puolestaan niin, että sen tuotannossa ei vapaudu kasvihuonekaasuja.

Rauhanajan ydinenergiaa

Tiedemaailman katseet ovat jo pitkään olleet fuusioenergiassa. Ilmastonmuutos, Iranin ja Yhdysvaltain uhittelu ja huoli raaka-aineiden riittämisestä luovat paineita kehittää uusia tapoja tuottaa energiaa.

– Fuusiovoima on rauhanajan ydinenergiaa, tästä ei voi tehdä sotilaallisia aseita, Määttä sanoo.

Tutkija hymähtää, että ehkä siitä syystä kehittäminen on kestänyt niin kauan. Rauhan ponnisteluihin ei riitä rahaa niin paljon kuin sotilaallisiin projekteihin.

Fuusioenergiaa on kehitetty jo 1950-luvulta lähtien. Vasta nyt Ranskaan on nousemassa suuri ITER-koefuusioreaktori, jossa fuusiovoimaa päästään käytännössä kokeilemaan. Tätä ennen maailmalla on ollut useita pienempiä tutkimusreaktoreita.

Vieläkin tähtäin on kaukana. EU-komission tavoitteena on ollut saada fuusioenergia sähköverkkoihin jo 2050-luvulla. Sen tiellä on vielä monta estettä.

Hankkeessa ovat mukana Euroopan lisäksi Kiina, Intia, Japani, Venäjä, Etelä-Korea ja Yhdysvallat. Suomessa mukana on ollut parikymmentä yritystä ja tutkijoita yliopistoista ja VTT:ltä.

Reaktoriin toimitetaan Tampereen VTT:llä kehitettyjä komponentteja. Prototyypit ovat jo valmiina ja nyt Tampereella suunnitellaan laitteita, jotka myöhemmin huoltavat tutkimusreaktoria.

– Tämä on kuin kymmenentuhannen metrin juoksu, mutta nyt olemme päässeet maalisuoralle, Määttä uskoo.

Kaikkea muuta kuin helppoa

Insinöörit olisivat jo kehittäneet fuusiovoiman, jos se olisi helppoa. Se on kaikkea muuta.

ITER-koelaitoksen reaktorista tulee 30 metriä leveä ja 11 metriä korkea. Reaktorin Tokamak-sydän painaa liki kolmen Eiffel-tornin verran.

Reaktori on kuin donitsi. Sen ytimen sisällä yhdistetään vedyn isotooppeja, jolloin syntyy heliumia ja vapautuu neutroneja ja energiaa. Kun mukaan laitetaan lyijyä, saadaan Timo Määtän mukaan polttoainetta, tritiumia. Reaktio toimii sykäyksittäin.

– Se on kuin kaksitahtinen polttomoottori, Määttä kuvaa.

Paitsi ettei ollenkaan niin yksinkertainen.

Plasma ei saisi karata

Ensinnäkin tutkijoiden on ollut vaikea saada fuusioreaktio kestämään niin kauan, että energiaa syntyisi. Tällä hetkellä reaktio kestää Määtän mukaan pisimmillään yli minuutin. Tätä ongelmaa ratkotaan niin, että reaktiota toistetaan ja toistetaan peräkkäin.

Toinen ongelma on, miten saada plasma eli aine pysymään reaktorin isossa pytyssä tyhjössä niin, ettei se koske mihinkään. Itse ainetta on Määtän mukaan vain vajaat pari sataa grammaa, mutta sen hallinta on osoittautunut vaikeaksi.

Fuusion synnyttämä plasma on 150 miljoonan asteen lämpöistä, eikä tällaista kuumuutta kestä mikään materiaali. Siksi aine ei saisi koskea reaktorin seiniä.

Plasman paikalla pysymisessä auttavat Määtän mukaan maailman suurimmat magneetit. Reaktorirenkaan ympärillä oleva jäähdytin viilentää magneetit -269 asteeseen, jolloin ne ovat suprajohtavia.

Kun reaktori on otettu käyttöön, ihminen ei voi olla hetkeäkään reaktorin ytimessä. Se on radioaktiivinen ja vaarallinen. Siksi reaktori pitää huoltaa roboteilla ja etäohjauksella.

Juuri tätä tamperelaiset ovat kehittäneet.

Keksintöjä reaktorin huoltamiseen

Fuusioreaktiossa kertyy radioaktiivista neutronipölyä. Reaktorin pohjalla on tuhkakuppi, joka muodostuu 54:stä 9 000 kilon kasetista. Kasetit keräävät pohjalle kertyneet pölyt pois.

Tamperelaiset ovat olleet kehittämässä sitä, miten nämä kasetit saa liikutettua reaktorista pois ja vietyä uudet tilalle.

Timo Määttä kävelee tunnelissa, jossa liikutellaan näitä pölyn kerääjiä. Näitä liikuttava laite perustuu vesihydrauliikkaan, ja se on vaatinut useita erillisiä innovaatioita.

Viikkosiivouksesta ei ole kyse, vaan kasetit voidaan vaihtaa ehkä jopa vain kymmenen vuoden välein. Huoltoa pitää kuitenkin testata jatkuvasti. Huoltoa varten reaktori jäähdytetään sataan asteeseen.

Reunaehtoja on ollut paljon säteilyn, lämpötilan ja tilan ahtauden takia.

– Tämä ylämäki on ollut yksi ongelma, mutta olemme saaneet ratkaistua sen, Määttä näyttää tunnelissa.

Ihmeliitin

Tamperelaisten tutkijoiden piti kehittää myös erillinen liitin, jonka avulla päästään tutkimaan, mitä tapahtuu reaktorin sisällä. Fuusioreaktoriin ei voi laittaa tavallista töpseliä.

Liittimen asennuksessa hyödynnetään virtuaaliosaamista, jota on kehitetty myös Tampereella. Kamera sulaisi, mutta virtuaalikuvan avulla robotti osaa suunnistaa ja esimerkiksi kiristää oikeaa ruuvia.

Alle 35 kilon liittimeen piti mahtua yli sata kaapelia ja yli 200 liittimen piikkiä. Tarpeeksi kestäviä piikkejä ei ollut löytyä mistään, mutta lopulta ne löytyivät.

– Tätä liitintä ei kehitetä muualla maailmassa kuin Suomessa, Määttä sanoo.

Hallissa on käynyt ulkomaisia tutkimusryhmiä ihmettelemässä. Britit epäilivät ennen yhteistä kokousta, kulkevatko puhdistuskasetit suomalaisten tunnelissa tarpeeksi tasaisesti. Tamperelaisryhmä teki videon, joka osoitti rautalangan ja kahden neulan avulla, että kyllä kulkee. Rautalanka ei juuri väpäjä, vaan pysyy ajon ajan neulansilmässä.

Siitä asiasta ei sitten enää kyselty.

Tulevaisuus?

Määttä harmittelee, että Suomessa ei enää juuri rahoiteta fuusiotutkimusta, vaan raha tulee ulkomailta. Määttä koordinoi aiemmin yritysyhteistyötä, mutta nyt siihen ei ole enää kansallista rahaa.

Tampereelta nämä laitteet lähtevät arviolta 5–10 vuoden kuluttua Ranskaan. Testialustat halutaan koulutuskäyttöön. Silloin Määttä on todennäköisesti jo eläkkeellä. Hän on tehnyt töitä lähes kymmenen viime vuotta fuusiovoiman eteen.

– Mielenkiintoisia projekteja tekee mielellään. Tämä on niin monimutkainen reaktori ja sen komponenttien kehittämisessä tulee aina yllätyksiä.

Kolmen lapsenlapsen isoisältä on pakko kysyä, voiko fuusiovoima pelastaa maailman.

– Kyllä ehdottomasti. Tämä on tulevaisuuden energialähde.

Aiheesta voi keskustella 14.1. kello 22.00 asti.

Lue lisää:

Eroon öljystä ja ydinjätteistä – Saasteeton fuusioenergia voi tulla alle kymmenessä vuodessa

Joko keskiviikko on tammikuun lämpimin päivä?

Tammikuun lämpöennätyksiä hätyyteltiin jo viime viikolla, ja samaa sopii odottaa tulevilta päiviltä. Keskiviikkona Suomeen vyöryy lounaasta lämmintä ilmaa, mikä nostaa mittarit jopa 9–10 asteeseen Varsinais- ja Lounais-Suomessa.

– Poikkeuksellisen lämmin tammikuu jatkuu. Ihan en ennustaisi koko Suomen lämpöennätyksen menevän rikki, mutta paikkakuntakohtaisia ennätyksiä voi tulla, sanoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

Mittaushistorian tammikuun lämpöennätys on Ahvenanmaalla vuonna 1973 mitattu 10,9 astetta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan tammikuu on toistaiseksi ollut jopa 10 astetta tavallista lämpimämpi. Suurimmat poikkeamat keskiarvosta on nähty Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Lisää lunta pohjoisiin tupiin

Lumipeitteen osalta Suomi on jakautunut kahtia. Etelässä lunta on poikkeuksellisen vähän ja pohjoisessa poikkeuksellisen paljon. Tulevien päivien sää vahvistaa kahtiajakoa, sillä tiistai-illasta torstaihin Suomen yli liikkuu useita sadealueita.

Maan etelä- ja keskiosiin sateet tulevat vetenä ja räntänä, Lappiin lumena. Samalla kun lämpötila etelässä voi olla 10 astetta plussalla, Lapissa mennään saman verran miinukselle.

– Lappiin voi keskiviikkoaamuun mennessä tulla jopa 10 senttiä uutta lunta, ja maan itäosiinkin muutama sentti, Koskela kertoo.

Maan eteläosissa vastassa on lumen sijaan lauha ilma ja kova tuuli. Ilmatieteen laitos on antanut myrskyvaroituksen lounaisille merialueille tiistai-iltaan saakka ja Itämeren pohjoisosiin keskiviikkona.

Keskiviikkoiltana Suomessa voi paikoin olla yhtä lämmintä kuin Etelä-Euroopassa. Esimerkiksi Helsingissä on iltayhdeksältä vielä kahdeksan astetta lämmintä. Turkin Istanbulissa ja Kreikan Ateenassa on samaan aikaan yhtä lämmintä.

Lue myös: Talven kahdet kasvot – vaihtokuvat vahvistavat: Suomi on pitkä ja kapea maa

Kiinan pisimmässä ja maailman kolmanneksi pisimmässä joessa Jantgtzessa polskii lähes 380 tunnettua kalalajia. Miekkasampi, jota kutsuttiin kokonsa ja uhanalaisuutensa vuoksi "Jangtsejoen pandaksi", ei enää ole yksi niistä.

Jurakaudella 200 miljoonaa vuotta sitten alkunsa saaneen ja varsin muuttumattomana pysyneen lajin elämä on päättynyt sukupuuttoon, ilmoittavat Kiinan tiedeakatemian tutkijat Science of Total Environment -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

Viimeinen havainto lajista on vuodelta 2003. Akvaarioissakaan miekkasampia ei ole.

Yli vuosikymmenen kestäneen tuloksettoman jäljityksen perusteella tutkijat arvelevat, että aikoinaan hyvin yleinen laji hiipui historiaan viimeistään vuoteen 2010 mennessä.

Miekkasammista ei löytynyt tutkimuksessa merkkiäkään sen kummemmin Jangtsesta ja sen sivujoista kuin kalatoreilta. Samalla tutkijat totesivat, että 140 muutakin vakavasti uhanalaista Jangtsen kalalajia on kadonnut toreilta.

Tutkijoiden mukaan hädin tuskin hengissä on myös muun muassa kiinanalligaattori, jonka ainutta elinaluetta ovat Jangtsen alajuoksun tienoot.

Suojelu jäi puheeksi

Miekkasampi oli kalastajille mieluinen saalis, sillä hopeakylkinen jättiläinen oli yksi maailman suurimmista makean veden kaloista. Jopa seitsenmetrisellä kalalla oli painoa enimmillään 450 kiloa.

Ylikalastus koitui lajin kohtaloksi. Lopullisen kuoliniskun antoivat padot, tutkijat toteavat.

Jangtsejoen ekosysteemi oli aikoinaan monien vedessä elävien suurten eläinlajien koti, mutta ihmisen aiheuttamat stressitekijät ovat johtaneet biodiversiteetin jatkuvaan hupenemiseen. Kiinan tiedeakatemian tutkimus

Kiina pani miekkasammen kyllä kansallisesti suojeltavien lajien listalle jo 1980-luvulla, kun kalastajat olivat edellisellä vuosikymmenellä kahmineet Jangtsesta joka vuosi suuria saaliita.

Suojelu jäi puheeksi, sillä pian rakennettu Gezhouban pato eristi miekkasammet kahdeksi populaatioksi ja esti kudun joen yläjuoksulla.

1980-luvun loppuun mennessä laji päätyi toisellekin listalle, Kiinan uhanalaisimpien lajien joukkoon, ja vain muutamia vuosia myöhemmin sen lisääntymismahdollisuudet olivat menneet. Suojelutoimien aloittaminen olisi jo silloin ollut myöhäistä, tutkijat sanovat.

Tämän vuoden alussa Kiinan maatalous- ja maaseutuministeriö julisti Jangtsejoen keskeisille osuuksille kymmenvuotisen kalastuskiellon, kertoo uutistoimisto Xinhua.

Kielto vetää vesiltä yli 110 000 kalastusalusta. Työnsä menettäville kalastajille luvataan uusia työpaikkoja muun muassa partiossa, jotka valvovat, ettei kalastuskieltoa rikota.

Mikään hyvä kalajoki tyhjentynyt Jangtse ei toisaalta enää olekaan. Sieltä saadaan vain 0,31 prosenttia Kiinan makean veden kalasaaliista, Xinhua kertoo.

Kiellolla pyritään Xinhuan mukaan palauttamaan biodiversiteetti, jota on ylikalastuksen ja patojen lisäksi tuhonnut myös vesien saastuminen.

Miekkasampea mikään keino ei enää palauta, sillä lajista ei tallessa edes elävää kudosta, josta sen kloonaamista voitaisiin yrittää, kiinalaistutkijat toteavat.

Ylöjärven kaupunki on muuttanut linjaustaan varhaiskasvatuksen ja evankelisluterilaisen seurakunnan yhteistyöstä. Jatkossa päiväkotiryhmät eivät enää vieraile raamattuhuoneella, koska toiminta ei ole varhaiskasvatussuunnitelman mukaista.

Muutoksesta päätettiin maanantaina. Tänään tiistaina uudesta linjauksesta kerrottiin Ylöjärven päiväkotien johtajille.

Seurakunnat ovat käyttäneet jo pitkään Godly Play -menetelmää, joka perustuu montessoripedagogiikkaan. Opettamismenetelmässä lapsille kerrotaan raamatunkertomuksia erilaisia apuvälineitä, esimerkiksi puisia ihmis- ja eläinhahmoja, käyttäen.

Ylöjärvellä Godly Play -raamattuhuone sijaitsee Kauraslammin seurakuntatilassa. Monista ylöjärveläispäiväkodeista on tehty sinne vierailuja vielä viime syksynäkin.

Ainakin kaksi vanhempaa on valittanut vierailuista, joiden he katsovat olevan tunnustuksellista toimintaa ja siten Opetushallituksen ohjeistuksen vastaista.

"Koen, että meitä vähän painostettiin"

Esikouluikäisen, uskonnottoman lapsen äiti nosti epäkohdan esille viime syksynä, kun lapsen esikouluryhmä oli menossa Godly Play -opetushetkiin. Hänelle sanottiin päiväkodissa, että opetustuokiot raamattuhuoneella eivät ole uskonnollista toimintaa. Äiti oli asiasta eri mieltä.

Lisäksi hänen mielestään päiväkoti ei tarjonnut korvaavaa toimintaa raamattuhuonevierailun ajaksi.

– Päiväkodin johtaja sanoi, että kaikkien muiden lapset osallistuvat vakaumuksestaan riippumatta. Koen, että meitä vähän painostettiin.

– Uskonto on henkilökohtainen asia ja sen opetus kuuluisi kotiin eikä päiväkotiin, hän sanoo.

Tammikuun alkupäivinä samasta asiasta lapsensa päiväkotiin yhteyttä ottanut toinen äiti iloitsee siitä, että kaupunki muutti linjaustaan näin nopeasti.

– Tuntuu aivan sairaan hienolta, ja helpottaa monien perheiden elämää, että ei koeta sitä vastakkainasettelua ja eriarvoistamista.

Retkiä raamattuhuoneelle oli tarkoitus tehdä useita kevään aikana. Äiti kertoi päiväkodissa, että hänen lapsensa ei osallistu Godly Play -tuokioihin.

– Kun kysyin, mitä lapseni tekee retken ajan, minulle sanottiin, että hän jää yksi päiväkodille toiseen ryhmään. Pikkulapsen näkemys olisi ollut, että muut menevät retkelle jonnekin tekemään jotakin kivaa ja saavat vielä mehua ja keksiä. Ei hän ymmärrä, miksi hän ei pääse mukaan.

Tammikuussa epäkohdasta valittanut äiti kokee saaneensa asiallista palautetta ja palvelua päiväkodista.

Molemmat vanhemmat kertovat saaneensa tukea Kantelupukki-palvelusta. Muun muassa Tampereen vapaa-ajattelijat -yhdistyksen ylläpitämä verkkopalvelu haluaa auttaa kaikkia, joiden mielestä päiväkodissa, koulussa tai iltapäiväkerhossa loukataan lasten tai oppilaiden uskonnonvapautta tai yhdenvertaisuutta.

Asiasta valittaneiden vanhempien nimiä ei kerrota lasten yksityisyyden suojelemiseksi.

Opetushallitus linjasi uskonnottomuudesta jo kaksi vuotta sitten

Opetushallitus (siirryt toiseen palveluun) linjasi vuoden 2018 alussa, että varhaiskasvatus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta.

Ylöjärven sivistysjohtaja Matti Hursti myöntää, että Ylöjärven käytännön olisi pitänyt muuttua huomattavasti aikaisemmin ohjeistuksen mukaiseksi.

– Joskus vain käy niin, että nämä ohjeet ja viestit eivät mene perille. Niihin puututaan ilman muuta uudestaan, kun palautetta tulee. Ja näin teimme, mutta ei tämä ihan parhaalla mahdollisella tavalla meillä mennyt, Hursti sanoo.

Kouluryhmät voivat Ylöjärven linjauksen mukaan vierailla edelleen seurakunnan raamattuhuoneella osana uskonnonopetusta.

Myös muun muassa Tampereella ja Nokialla toimii montessoripedagogiikan mukaiset raamattuhuoneet. Kaupunkien varhaiskasvatuksesta vastaavat kertovat, että Nokialla ja Tampereella varhaiskasvatuksen ryhmät eivät ole tehneet vierailuja raamattuhuoneille.

– Maailma on muuttunut ja monikulttuurisuus lisääntynyt. Esimerkiksi uskontojen osalta monet sellaiset asiat, jotka olivat parikymmentä vuotta sitten ihan normaalia toimintaa, eivät enää olekaan. Tämä meidän täytyy hyväksyä, Hursti sanoo.

Luonnonvarakeskus Luke teki arvion metsälain muutoksen ja metsätuhojen torjunnasta annetun lain toimivuudesta ja tavoitteiden toteutumisesta. Tuore raportti kertoo, että metsänomistajat eivät ole vielä olleet kovin innostuneita siirtymään avohakkuista jatkuvan kasvatuksen malliin.

Laki on Luken mukaan kuitenkin vähentänyt luonnon monimuotoisuutta, sillä pienten, aiemmin suojeltujen metsälakikohteiden pinta-ala on pienentynyt noin 27 000 hehtaaria. Luken raportin mukaan näistä huomattava osa on vähäpuustoisia soita. Poistettuihin alueisiin kuuluu puustoisia kohteita, kuten puronvarsissa, rehevissä korvissa ja lehdoissa. Niissä metsälakikohteen statuksen poistolla voi olla ekologisesti merkittäviä negatiivisia vaikutuksia melko lyhyelläkin tähtäimellä.

Lain yhtenä tavoitteena oli parantaa monimuotoisuuden turvaamista, mutta metsälakikohteiden vähentymisen vaikutus on päinvastainen, Luke toteaa.

Luken raportin oli tilannut maa- ja metsätalousministeriö.

WWF: Metsälain muutos heikensi luonnonsuojelua – jopa 30 000 hehtaaria

WWF Suomi on tyrmistynyt tiedoista, joiden mukaan jopa 30 000 hehtaaria aiemmin suojeltuja luontokohteita on jäänyt vaille lain suojaa. Luken raportin 27 000 hehtaariin voidaan lisätä useita tuhansia hehtaareita muita alueita, jotka Metsäkeskus on nyt tulkinnut suojelun ulkopuolisiksi. Tästä saadaan yhteenlaskettuna tuo WWF:n arvioima 30 000 hehtaaria suojelun piiristä poistuneita metsäalueita.

Se on yli neljäsosa kaikista metsälailla aiemmin suojelluista erityisen tärkeistä elinympäristöistä, jotka Metsäkeskuksella on ollut tiedossa.

WWF muistuttaa, että jos aluetta verrataan vapaaehtoisen Metso-ohjelman kautta suojeluun saatuun yli 60 000 hehtaariin metsää, niin nyt puolet siitä on poistunut suojelun piiristä. WWF:n mukaan käytännössä kyse on lähihistorian suurimmasta heikennyksestä metsäluonnon lakisääteiseen suojeluun.

Erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat esimerkiksi purojen ja lähteiden rantametsät, monenlaiset suot ja rehevät lehdot, sillä niissä elää poikkeuksellisen rikas eliölajisto.

– Hehtaarimäärä, jolta on kadonnut lain suoja, vastaa Espoon maapinta-alaa. Tieto on tyrmäävä. Kyseessä on ennennäkemätön heikennys metsäluonnon lakisääteiseen turvaamiseen, WWF:n johtava metsäasiantuntija Panu Kunttu sanoo järjestön tiedotteessa.

"Metsälakia muutettava"

Kuusi vuotta sitten tehty metsälain uudistus oli WWF:n mielestä monilta osin epäonnistunut. Uudistuksen yhteydessä erityisen tärkeiden elinympäristöjen kriteerejä kiristettiin, ja ympäristön kannalta haitalliset seuraukset nähdään nyt.

– Jo ennen lain uudistamista laaja tutkijaryhmä varoitti metsälain uudistuksen olevan valtava heikennys luonnon kannalta. Nyt tämä heikennys on konkretisoitunut karmealla tavalla, kun näiltä luontohelmiltä on viety lain turva, Kunttu sanoo.

WWF Suomen mukaan metsäluonnolla ei mene hyvin, sillä Suomen metsissä elävistä lajeista peräti 833 on uhanalaisia. Määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä ja kasvaa edelleen, jos metsien hakkuita jatketaan

Lajien lisäksi uhattuina ovat itse metsät, tarkemmin sanottuna erilaiset metsätyypit, jotka ovat lajien elinympäristöjä. Lähes 80 prosenttia metsätyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi. Uhattuina ovat esimerkiksi lehdot, vanhat kangasmetsät ja korvet.

WWF:n mielestä maa- ja metsätalousministeriön nyt teettämä metsälain arviointi ei ollut riittävän kattava. Arvioinnissa olisi pitänyt selvittää muun muassa mahdollisuutta lisätä lakiin uusia pykäliä turvaamaan metsäluontoa.

Metsätalouden yhteydessä tehtävien luonnonhoitotoimien olisi WWF:n mukaan oltava lakisääteisiä, mutta nyt ne ovat kokonaan vapaaehtoisia.

– Suomen metsäluonnon uhanalaistuminen on tuoreiden tietojen mukaan jatkunut, joten nyt olisi kiire lisätä metsien suojelua ja rajoittaa metsätaloutta luonnoltaan arvokkaissa metsissä. Suunta on valitettavasti kuitenkin päinvastainen. Metsälakia pitää uudistaa nyt nopeasti metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, Panu Kunttu sanoo.

Metsäteollisuus: Tarkastelujakso on liian lyhyt

Myös Metsäteollisuus ry on kommentoinut tuoretta raporttia. Järjestön mukaan viiden vuoden tarkastelujakso uuden lain vaikutuksista on aivan liian lyhyt.

Metsien kestävä käyttö perustuu pitkäjänteiseen toimintaan ja ylisukupolviseen ajatteluun. Lakiarvioinnissa käytettiin viiden vuoden tarkastelujaksoa, koska laki on ollut voimassa vuodesta 2014.

– Metsälaki on toiminut hyvin, eikä siihen ole tarpeen tehdä muutoksia perustuen näin lyhyeen tarkastelujaksoon. Hyvä lainsäädäntö on vakaata ja ennakoitavaa, joten muutoksiin ei tule ryhtyä vähäisin perustein, arvioi Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.

Suojelun piiristä poistuneista alueista on Niemen mukaan osa liitetty luonnonsuojelualueisiin, maankäyttö on voinut muuttua muulla tavoin tai pienimuotoiset alueet ovat usein olleet metsätaloudelle merkityksettömiä kohteita.

– Metsälain tulkinnan jälkeen poistuneista alueista on 70 prosenttia kohdistunut vähäpuustoisiin kohteisiin, kuten soihin, kivikoihin ja kallioihin. Ne ovat käytännössä metsätalouden ulkopuolella joka tapauksessa, Niemi sanoo.

Star Warsin Luke Skywalkerin roolista tunnettu näyttelijä Mark Hamill on tuhonnut Facebook-tilinsä vastalauseena Facebookin uusille säännöille.

Kyse on siitä, että Facebook edellyttää lupaa tehdä alustalle poliittisia mainoksia – toisaalta luvan saatuaan Facebookissa voi edelleen valehdella yleisölle ja kohdentaa mainokset tarkasti valituille kohderyhmille.

Näyttelijä Mark Hamill vastustaa Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia, jolla on ollut paljon vaikeuksia pysyä totuudessa. Hamill kirjoittaa, että Facebookin perustaja Mark Zuckerberg arvostaa rahaa enemmän kuin totuudenmukaisuutta.

Yle kertoi uusien mainossäännösten tuottamista hankaluuksista suomalaisille tänä aamuna. Esimerkiksi Helsingin kaupunki joutui perumaan ilmastonmuutosta käsittelevän somekampanjansa kokonaan, koska se ei saanut lupaa mainostaa "poliittista viestiään" maailmanlaajuisesti.

Somejäteistä Twitter on päättänyt, että se ei salli poliittista mainontaa ollenkaan. Google rajoittaa poliittisten mainosten näkyvyyttä. Facebook puolestaan linjaa, ettei ole sen asia kaupallisena yhtiönä päättää sisällöistä, ja että on vain hyvä, jos poliittisiin virkoihin hamuavat voivat puhua suoraan äänestäjille.

Aiheesta ovat kirjoittaneet aiemmin BBC ja The New York Times.

Keskustelu on avoinna 14.1. klo 22 asti.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä harkitsee uutta tapaa maakunnan perusterveydenhuoltoon.

Suunnitelman mukaan yhtymä perustaisi yksityisen sote-alan toimijan kanssa yhteisyrityksen. Hyvinvointiyhtymä ei aio muuttaa koko Päijät-Hämettä kertaheitolla uuteen malliin, vaan ensimmäisenä yhteisyrityksen palveluja olisi kahdessa kunnassa, Lahdessa ja Kärkölässä vuonna 2021.

Palveluihin kuuluisivat lahtelaisten ja kärköläläisten lääkäri- ja sairaanhoitopalvelut, suun terveydenhuolto, perustason mielenterveys– ja päihdepalvelut sekä fysioterapia. Yhteisyrityksen vastuulle kuuluisi noin 124 000 asukasta.

Myöhemmin, vuoteen 2023 mennessä, palvelut laajenisivat koko maakuntaan, Sysmää ja Heinolaa lukuun ottamatta.

Yhtymällä olisi yrityksessä vähemmistöomistus ja yksityisellä enemmistö.

– Me tavoittelemme parempaa hoidon saatavuutta, henkilöstön parempaa jaksamista ja uudentyyppisiä tapoja tuottaa palveluita. Enemmän digipalveluita ja moniammatillista vastaanottotyötä antamisessa taloudellisissa raameissa, sanoo Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola.

• Mitä tämä tarkoittaa alueen asukkaille? Koostimme tähän juttuun tietoa, millä tavalla uusi yhteisyritys vaikuttaisi päijäthämäläisiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoo olevansa yllättynyt Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän suunnitelmista. Tällä hetkellä Varhila kertoo olevansa odottavalla kannalla, sillä mahdollisessa yhteisyrityksessä on vielä useita avoimia kysymyksiä.

– Miten sopimuspohja rakennetaan, jotta siitä ei tule tulevaisuudessa älyttömän kallista ja millä tavalla julkinen puoli, joka on järjestämisvastuussa, hoitaa vastuunsa? Riskejä liittyy myös tavoitteiden toteutumiseen ja palveluiden turvaamiseen.

Kumppania ryhdytään etsimään saman tien?

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallitus käsittelee viranhaltijoiden ehdotusta ensi maanantaina. Jos hallitus antaa hyväksyntänsä asialle, aletaan yhtymässä hakea sopivaa kumppania.

Henkilöstö siirtyisi yhteisyrityksen palvelukseen liikkeenluovutuksella niin sanotusti vanhoina työntekijöinä. Yhteisyritys palkkaisi itse tarvitsemansa lisähenkilöstön.

Mikään yhteisyritys ei tuota missään muualla Suomessa näin laajassa mittakaavassa sosiaali- ja terveyskeskuspalveluita.

Aiemmin sote-alan yhteisyritys on perustettu Suomessa Meri-Lappiin, kun Meri-Lapin kunnat ja Mehiläinen perustivat yrityksen vastaamaan keskussairaalan erikoissairaanhoidon palveluista.

HS:n mukaan ulkoistuspäätös kuohutti Meri-Lapissa, sillä alueen kunnat toimivat vastoin valtion tahtoa. Sote-uudistus vaikeutuu, jos kunnat jumiutuvat nykyisiin rakanteisiin terveysyritysten takia.

Peruspalvelut eivät toimi kunnolla – kustannukset kasautuvat erikoissairaanhoitoon

Nykyisellään perusterveydenhuollossa on monia ongelmia. Hoitoon ei pääse tavoiteajassa ja digipalvelut eivät ole tätä päivää. Päijät-Hämeellä on ollut myös vaikeuksia saada sote-keskuksiinsa lääkäreitä ja muita asiantuntijoita.

Lahden kaupunki on ollut yksi suurimmista terveyspalvelujen ulkoistajista. Tällä hetkellä Päijät-Hämeessä on jo ulkoistettu puolet avosairaanhoidosta, mutta hoitoon pääsyssä on yhä ongelmia. Viime vuosina tämä on tarkoittanut lyhyitä lääkäreiden työsuhteita. Palvelut eivät ole myöskään kehittyneet vastaamaan tämän päivän vaatimuksia.

Kun perusterveydenhuolto on sakannut, kalliimman erikoissairaanhoidon käyttö on kasvanut. Kunnat eivät ole pystyneet enää rahoittamaan sote-palveluista vastaavaa kuntayhtymää riittävästi ja yhtymän talous on ajautunut kriisiin.

Nyt Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä haluaisi karistaa kriisin kannoiltaan ja perustaa nykyaikaisia sote-keskuksia, joissa olisi moniammatillinen henkilöstö, eri tuottajia ja joiden palveluita asukkaatkin arvostaisivat. Uudenlaisessa sote-keskuksessa toteutuisi myös maan hallituksen ajama 7 vuorokauden hoitotakuu.

Jos yhtymä on pettynyt sotepalveluiden ulkoistukseen, miksi se ei sitten tuottaisi palveluitaan itse, omana tuotantonaan? Viranhaltijoiden näkemyksen mukaan se ei helpottaisi henkilöstön saatavuusongelmia.

Yhteisyritys yksityisen toimijan kanssa houkuttelee myös siksi, että silloin yhtymä saisi asiakkailleen digitaalisia palveluita nopeammin käyttöön. Julkisella puolella digipalvelut eivät ole kehittyneet yhtä nopeasti kuin yksityisellä. Digipalvelut ovat tärkeä keino nopeuttaa palveluiden saatavuutta ja samalla vähentää kustannuksia.

"Mikään säästöhanke tämä ei ole"

Päijät-Hämeessä hyvinvointikuntayhtymällä on kirjavia sopimuksia. Kansliapäällikkö Varhilan mukaan yhteisyrityksellä voidaan saada säästöjä hyvällä kilpailutuksella.

– Kilpailutuksella voidaan saada aikaan sekä kustannusvaikuttavuutta että parempia palveluita, jos ne osataan tehdä ja lähdetään siitä, ettei ole monia eri sopimuksia alueella, kuten nyt.

Toimitusjohtaja Marina Erholan mukaan yhtymä ei hae toimintamallilla ensisijaisesti säästöjä vaan parempia palveluita.

– Emme hae ensisijaisesti kustannussäästöjä vaan toimintavarmuutta. Haemme nykyistä vanhempaa perusterveydenhuoltoa. Kustannussäästöjä voi tulla sitä kautta, jos toimintavarmuus paranee. Mikään säästöhanke tämä ei ole.

Erhola sanoo, että sopimukset ovat parhaillaan katkolla nykyisten palveluntuottajien kanssa.

– Sopimuskaudet ovat lyhyitä. Kumppanit ovat pystyneet tuottamaan palveluita aika hyvin, mutta toiminnasta on puuttunut pitkäjänteisyyttä. Uskon, että yhteisyritys olisi merkittävästi parempi tapa tuottaa julkisesti rahoitettua palvelua.

Sopimukset voitava irtisanoa ilman kalliita ehtoja

Hallitus on aiemmin ilmoittanut yrittävänsä estää kuntia ulkoistamasta terveydenhuoltoaan yrityksille.

Kansliapäällikkö Varhilan mukaan sopimus on voitava irtisanoa, kun maakunta- ja sote-uudistus saadaan valmiiksi.

– Sopimukseen pitää kirjata ehto, että kun maakunta syntyy, maakunnalla on mahdollisuus irtisanoa sopimukset. Sillä saattaa olla vaikutusta kilpailutusmenettelyyn ja siihen, kuinka innokkaasti yritykset lähtevät siihen mukaan. Lainsäädännössä on myös sellainen ehto, että se on voitava irtisanoa ilman kalliita irtisanomisehtoja, Varhila sanoo.

Rooma on kieltänyt kaikkien diesel-autojen liikennöinnin kaduillaan. Päätös tuli voimaan tiistaina aamulla ja loppuu illalla.

Rooma liittyi siten niiden suurkaupunkien kasvavaan joukkoon, jotka rajoittavat autoilua kaduillaan. Vast'ikään Barcelona alkoi rajoittaa autoilua kaupungin kaduilla.

Rooman kielto on raju. Se kieltää kaikkien erilaisten diesel-polttoainetta käyttävien moottoriajoneuvojen liikennöinnin kaduillaan aamun ja illan välisenä aikana. Kielto koskee noin miljoonaa henkilöautoa, moottoripyörää ja pakettiautoa.

Tavoite on, että vuorokauden ruuhkaisimpien tuntien aikana dieselin käry ei saastuta ilmaa lisää.

Ilmanlaatu heikko ympäri Italiaa

Rooman ilmanlaatu on ollut jo pitkään huono. Se on johtunut siitä, että aurinkoiset säät ovat jatkuneet kauan, sateet ovat olleet vähäisiä ja tuulet olemattomia.

Ilmanlaatu on ollut heikko Rooman lisäksi myös muun muassa Milanossa, Torinossa, Parmassa ja Firenzessä.

Myös muualla Italiassa on ilmansaasteiden vuoksi ryhdytty suitsimaan autoilua. Rooman täyskielto diesel-autoille on kuitenkin poikkeus.

Öljy-yhtiöiden edustajat ovat kärmeissään kiellon vuoksi. Niiden näkemyksen mukaan se rankaisee ihmisiä tarpeettoman laajasti.

Ympäristöjärjestöjen mukaan kielto on sinänsä hyvä, mutta se on turhan lyhyt ja tulee turhan myöhään.

Satasairaalassa on todettu tuhkarokkoa rokottamattomalla lapsella. Sairastunut on kotoisin Huittisista.

Juuri ennen kuumeen nousua, 7.1. lapsi on ollut Huittisten Lauttakylän koulussa ja samana päivänä Huittisten kansalaisopiston muskarissa kello 15–17.

Tämän jälkeen hän on käynyt Huittisten terveyskeskuksessa kaksi kertaa.

Satasairaalan lastenpäivystyksen odotustiloissa Porissa hän oli 13.1. kello 12–16.

Näihin aikoihin kyseisissä paikoissa olleet henkilöt ovat saattaneet altistua tuhkarokkotartunnalle.

Altistuneille tarjotaan rokotuksia

Lastenpoliklinikan henkilökunta pyrkii tavoittamaan mahdollisesti altistuneet puhelimitse. Heidän rokotussuojaustarpeensa selvitetään. Rokottamattomat ohjataan saamaan MPR-rokote keskiviikon ja torstain aikana omasta terveyskeskuksesta.

Päivystyksessä on ollut perheiden lisäksi myös muun muassa remonttimiehiä. Kaikkia, jotka ovat käyneet yllämainituissa tiloissa näinä mainittuina aikoina, kehotetaan tarkastamaan, onko oma rokotussuoja kunnossa.

Kaksi MPR-rokotetta antaa hyvän suojan tuhkarokkoa vastaan. Jos lapsi on saanut rokotusohjelman mukaisesti ensimmäisen annoksen rokotetta, ei toista annosta tarvitse aikaistaa.

Erityisesti 1965–1975 syntyneillä voi olla sairaalan tiedotteen mukaan puutteellinen rokotussuoja.

Herkästi tarttuva

Tuhkarokko on poikkeuksellisen tarttuva sairaus. Se tarttuu huoneilman välityksellä ja tartuntaan voi riittää samassa tilassa oleskelu.

Tuhkarokkoon sairastuneen ensioireet alkavat yleensä 9–11 vuorokauden kuluttua altistumisesta. Ensioireita ovat korkea kuume ja hengitysoireet. Ihottuma alkaa yleensä 3–5 vuorokauden kuluttua ensioireista ja kestää runsaan viikon. Tuhkarokkoa sairastava potilas on tartuttava jo vuorokautta ennen ensioireita ja neljä vuorokautta ihottuman puhkeamisen jälkeen.

THL:n sivuilta löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa tuhkarokosta.

Poikkeuksellinen tilanne

Satakunnan sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri Raija Uusitalo-Seppälä pitää Satakunnassa todettua tuhkarokkotartuntaa hyvin poikkeuksellisena.

– Olen toiminut tartuntataudeista vastaavana lääkärinä jo pitkään, enkä muista kymmenen vuoden ajalta yhtään varmistettua tapausta.

Uusitalo-Seppälä kertoo, että huittislainen tyttö on saanut tartunnan todennäköisesti Rovaniemeltä vuodenvaihteessa. Hän oli siellä lomamatkalla ja oli tekemisissä useiden ulkomaalaisten kanssa.

– THL ja Lapin keskussairaala selvittävät, onko sillä alueella mahdollisesti taudille altistuneita.

Kun koirien vessoista lähtee tekemään juttua, on kyllä otettava oma koira mukaan. Onneksi niitä on kaksi, ja mukaan pääsee toinen.

Mimmi on kaksivuotias karkeakarvainen mäyräkoira, joka ei ole koskaan käynyt lentoasemalla eikä lentänyt. Nyt Mimmi kuitenkin pääsee ensivisiitillään Helsinki-Vantaan lentoasemalla testaamaan uusia koirakäymälöitä.

Niitä on toivottu, koska moni matkustaa pienen lemmikin tai avustajakoiran kanssa. Lentokenttää hallinnoivan Finavian mukaan Helsinki-Vantaan läpi matkustaa vuosittain yli 10 000 koiraa.

– Lemmikkikäymälät alkavat yleistyä maailmalla. Tässä halusimme olla etunenässä, kertoo Finavian matkustajapalveluista vastaava johtaja Hanna Hämäläinen.

Istumme Mimmi-koiran kanssa mukavasti koirakäymälässä, korotetun pisualueen laidalla. Mimmi vain haistelee paikkoja, eikä pissaa vihreälle keinonurmelle. Muistuttaakohan se liikaa mattoa? Matolle ei saa pissata – eikä sisälle – sen Mimmi tietää. Lisäksi keinonurmi on märkä.

Hämäläisen mukaan lemmikkikäymälän hygieniasta pidetään tarkkaa huolta, joten se on saatettu juuri pestä. Pikkuhädän jälkeen käymäläalue huuhdellaan. Isomman hädän koittaessa kakka pitää kerätä pois vaikkapa asiaan tarkoitetun pussukan avulla.

Toinen vessoista sijaitsee Schengen-alueen ulkopuolelle lähtevien ja sieltä saapuvien lentojen terminaalissa, eli lentokentän uusimmassa osassa, ja toinen on lähtevien T2-terminaalin edessä ulkona.

Finavian Hämäläinen kuvailee lemmikkikäymälöiden rakentamista poikkeukselliseksi asiakaskokemukseksi myös nelijalkaisille matkustajille.

Mimmin aamulenkistä on kulunut vasta muutama tunti, joten hänen hätänsä ei ole vielä pakottava. Samalla alueella liikkuu kuitenkin koiria, jotka ovat saattaneet matkustaa jo pitkän aikaa.

– Haluamme kehittää palveluitamme niin, että matkustaminen on mahdollisimman sujuvaa ja mielekästä. Kun lemmikki on saanut tehtyä tarpeensa, voi omistajakin rentoutua ja virkistäytyä, Hämäläinen kertoo.

Lentoyhtiöt ottavat lemmikkieläimiä ja opaskoiria matkustamoon, kun niille varataan etukäteen paikka. Säännöt kuitenkin vaihtelevat lentoyhtiöittäin. Lisäksi kissoilla, koirilla ja freteillä on oltava EU-maissa lemmikkieläinpassi, jonka voi ostaa eläinlääkäriltä.

Lisää lemmikkikäymälöitä Finavian Hämäläinen ei ainakaan suoraan lupaa. Hänen mukaansa Finavia tarkastelee matkustajareittejä ja tapoja, joilla matkustamisesta saadaan mahdollisimman sujuvaa. Myös niiden karvaisempien matkustajien kannalta.

Niin ja se toinen koiravessa T2-terminaalin edustalla. Sinne oli ilmeisesti joku jo käynyt tiristämässä matkajännitystään, koska pienen haistelun jälkeen Mimmi kyykistyi ja teki onnistuneen pienen pisun.

NORDKAPP, NORJA. Euroopan pohjoisimmassa kolkassa, Nordkapin kunnassa moni sai eilen aamulla hieraista silmiään. Lunta oli satanut yön aikana 60 senttiä.

Harvinaisen runsas lumisade aiheutti ongelmia paikallisille. Bernt Arild Nicolaisenin perheen autot olivat jääneet lumivyöryn alle. Perhe evakuoitiinkin uusien lumivyöryjen pelossa, kertoo NRK Finnmark.

– Vaimo kuuli jotain aamulla puoli viideltä. Näimme, että lumivyöry on mennyt tästä. Tämä on isoin lumivyöry, jonka olemme kokeneet täällä, kertoo Nicolaisen NRK Finnmarkille.

Perhe on asunut Nordkapin tien varrella vuodesta 2005.

Maanantai-iltapäivään mennessä seudulta oli evakoitu 64 ihmistä.

Yksi evakuoiduista on Rakel Hagen Olsen, joka lähti maanantaina kotoaan ystäviensä luokse.

– Poliisit soittivat meille lumivyöryvaarasta. Tämä ei ole hauskaa, mutta turvallisuuden vuoksi asia on ok, selittää Hagen Olsen.

Nordkapin kunnassa on aiemminkin suoritettu evakuointeja, mutta koskaan aikaisemmin viranomaiset eivät ole joutuneet pyytämään näin suurta ihmisjoukkoa jättämään kotejaan. Myös Tom Sandberg jätti kotinsa.

– Mahtava alku viikolle, kommentoi Sandberg ironisesti.

– Olen asunut täällä koko ikäni. Aiemmin lumivyöryt eivät ole vaikuttaneet meihin.

Alueelle on ennustettu epävakaata säätä myös lähipäiville.

– Vaara ei ole ohi vielä tiistainakaan. Väki voi palata koteihinsa aikaisintaan keskiviikkona, mutta painotan sanaa aikaisintaan. Silloin arvioimme tilanteen laadun uudestaan, kertoo lumivyöryvahti Frode Sandersen.

Lumisateen odotettiin vain ohittavan Honningsvågin kaupungin ja jatkavan matkaa Jäämerelle. Lumisaderintama jäi kuitenkin ikään kuin junnaamaan kaupungin ylle, selittivät viranomaiset.

Rannikkovartioston laivat ovat valmiudessa, mikäli tieyhteydet lumisiin kaupunkeihin katkeavat. Monet tiet Nordkapin suunnalla olivat suljettuina varhain tiistai-aamuna.

Ruoantoimituspalvelu Foodora nielaisee Pizza-onlinen tammikuun lopussa. Brändit kuuluvat samaan Delivery Hero -konserniin.

Pizzoja voi siis edelleen tilata kotiovelle, mutta tilaukset tehdään Foodoran kautta.

– Halusimme säilyttää jo kuluttajille tutun brändin, joten mietimme pitkään näiden kahden brändin välillä. Koimme, että Pizza-online.fi yhdistetään vahvasti pizzaan, vaikka tarjoamme paljon muutakin. Olikin luonnollista valita brändiksi Foodora, kertoo Foodoran Suomen-markkinointijohtaja Nora Särkkä tiedotteessa.

Yhdistymisen jälkeen Foodora on Suomen suurin ruoantoimituspalvelu.

Ruoan tilaaminen on kuluttajalle helppoa, mutta yrittäjälle se ei välttämättä ole paras palvelu. Pizzayrittäjät syyttivät kesällä Pizza-onlinea riistosta. He kertoivat konsernin emon Delivery Heron haukkaavan pizzasta enemmän kuin verottaja.

Myös Foodoran ja sen kilpailijan Woltin ruokalähettien asemasta on ollut polemiikkia. Nyt lähes kaikki ruokalähetit Suomessa työskentelevät freelancereina, mutta lähettien asemaa ajava kampanja vaatii heille mahdollisuutta solmia työsopimus.

Voit keskustella aiheesta alla kello 22:een saakka.

Lue myös:

Yle tutki: Pizzayrittäjät syyttävät Pizza-onlinea riistosta – Näin nettipalvelusta kasvoi jättiläinen, joka vie pizzasta enemmän kuin verottaja

Pizza-onlinen ja yrittäjien riita on digitalouden kääntöpuoli: yrittäjä paiskii pitkää päivää, mutta iso siivu rahoista valuu välittäjälle

Tiesitkö? Tänään tilataan ruokaa kotiin enemmän kuin yhtenäkään muuna päivänä – "En missään nimessä jaksaisi lähteä hakemaan itse"

Kilpa-ajo annosten kotiinkuljetuksista kiihtyy – ruokalähetit kuskailevat jopa miljoonia annoksia ilman työehtosopimusta

Millaisiin toimiin EU ryhtyy tehdäkseen Euroopasta ensimmäisen hiilineutraalin maanosan vuoteen 2050 mennessä? Kuka hyötyy tuista ja rahoituksesta?

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli Vihreän kehityksen ohjelman yksityiskohtia muille komissaareille tiistaina Strasbourgissa. Komissio hyväksyi paketin iltaan kestäneen keskustelun päätteeksi.

EU:n ilmastopaketista käytetään nimeä Vihreän kehityksen ohjelma (Green deal). Sen kautta unioni investoi tuhat miljardia euroa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen tulevina kymmenenä vuonna.

Tuhat miljardiakaan ei riitä. Ohjelmaa rahoitetaan EU:n budjettivaroilla, mutta sitä vivutetaan yksityisiltä sijoittajilta kerättävällä rahalla. EU:n budjetista ilmastosuunnitelma vie tulevalla seitsenvuotiskaudella ennätyksellisen siivun, neljäsosan.

Apua hiilestä luopumiseen

Tarkoitus on auttaa esimerkiksi hiilestä riippuvaisia jäsenmaita siirtymään ympäristöystävällisempiin energiamuotoihin. Niiden tukemiseen ohjataan sata miljardia euroa Euroopan investointipankin EIP:n kautta.

Kaikki jäsenmaat ovat kuitenkin oikeutettuja saamaan tukea ilmastohankkeilleen.

EU:lla on ilmastoasioissa vielä monta ongelmaa ratkaistavana jo siksi, että jäsenmaiden energiatuotannon ja liikenteen rakenteet ovat niin erilaisia.

Hiilestä riippuvaiset maat kuten Puola, Tsekki ja Saksa pitäisi kääntää uudistuvaan energiaan. Ne hyötyvät energiakäännökseen jaettavista tuista.

Komission esityksessä puhtaaseen energiaan ja pienempiin päästöihin pääsemiseksi tarvitaan investointeja noin 260 miljardilla eurolla. Näitä varoja voivat hakea esimerkiksi yritykset, jotka innovoivat uusia ratkaisuja.

Suhtautuminen ydinvoimaan vaihtelee maittain

Jäsenmaiden suhtautuminen ydinvoimaan vaihtelee. Esimerkiksi Ranska, Unkari ja Suomi puolustavat ydinvoimaa hyvänä ratkaisuna ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Saksa, Itävalta ja EU:n parlamentti taas ovat vastustaneet ydinvoiman laskemista uusiutuvaksi energiamuodoksi. Nyt ydinvoima näyttääkin jäävän alakynteen: viime linjausten mukaan ydinvoimaa ei luokiteltaisi vihreäksi sijoituskohteeksi.

Von der Leyenin Vihreän kehityksen ohjelman on tarkoitus tuottaa myös talouskasvua. Esimerkiksi Suomessa on puhtaan teknologian osaamista, johon voidaan saada rahoitusta ohjelmasta.

Lisää aiheesta:

EU:n uusi ilmastolinjaus: Sata miljardia euroa hiilestä luopumiseen, ilmastolaki voimaan keväällä, 2030 tavoitteita tiukemmiksi

Saksassa parlamentti hyväksyi kattavan ilmastopaketin kuukausien väännön jälkeen

Ilmastonmuutoskeskustelu on liian ideologista, sanoo ekomodernisti: "Ydinvoiman käyttämättä jättäminen voi olla kammottava virhe"

Harva meistä odottaa saavansa kadottamansa lompakon takaisin – ainakaan jos se on hävinnyt vuosia aiemmin. Poliisin viime vuonna tekemä kotietsintä paljasti kuitenkin, että kadotetut tavarat voivat elää omaa elämäänsä pitkäänkin.

Poliisi ratsasi syyskuussa rikollisjärjestö United Brotherhoodin jäsenen asunnon Turussa. Huumerikoksesta epäillyn kotoa löytyi monia täysin sivullisten ihmisten henkilökortteja.

Yksi henkilökortti löytyi piilotettuna makuuhuoneen peilin taakse. Vaatehuoneen hyllyltä korjattiin talteen muun muassa toinen henkilökortti, passi, Kela-kortti ja jopa S-etukortti.

Kenties erikoisin löytö oli ajokortti, joka oli joutunut vääriin käsiin tiettävästi jo 13 vuotta sitten. Sen omistaja oli äimän käkenä, kun poliisi soitti ja tiedusteli, onko hänen ajokorttinsa kadonnut.

– Minun piti oikein funtsata, että miten se voi olla niin, kun minulla on ajokortti taskussa, mies sanoo Ylelle.

Pian hän kuitenkin muisti, että oli kadottanut lompakkonsa hyvin kauan sitten. Hän oli käynyt tuona yönä grillillä ja huomannut, että jotain puuttui. Oliko lompakko varastettu vai hukattu, sitä mies ei osaa sanoa.

– Muistan kyllä pyörineeni taksin kanssa lompakkoa etsimässä, eikä sitä löytynyt mistään.

Mies oli hankkinut uuden ajokortin heti lompakon kadottamisen jälkeen ja lopulta unohtanut koko jutun. Hän ei enää muista, ilmoittiko lompakon häviämisestä aikoinaan poliisille. Mies esiintyy tässä jutussa nimettömänä, koska ei halua tulla yhdistetyksi rikollisjärjestöön liittyvään oikeudenkäyntiin.

Vääriin käsiin joutuneilla henkilökorteilla käydään kauppaa

Jos kortista löytyy toisen ihmisen henkilötunnus, sitä voi käyttää tavaran tilaamiseen nettikaupoista. Jotkin luottoyhtiöt ja teleoperaattorit antavat ihmisten tilata edelleen tavaraa pelkällä henkilötunnuksella.

Varastetuilla tai kadotetuilla henkilöpapereilla käydään myös kauppaa netissä. Tilauspetosten lisäksi rikollinen voi käyttää niitä väärien henkilöpapereiden tekemiseen tai teettämiseen.

– Poliisi kysyi minulta, onko lompakon hukkaamisesta tullut minulle mitään seurauksia. Rahat menivät kyllä, mutta muuta harmia ei jälkeenpäin ole tullut, mies kertoo.

Poliisi ei osaa sanoa, miksi ajokortti ja muut henkilöpaperit löytyivät juuri United Brotherhood -miehen kotoa. Tilauspetoksia tehtailevat tyypillisesti päihdeongelmaiset pikkurikolliset. Järjestäytyneessä rikollisuudessa rahaa on hankittu usein kovemmilla keinoilla, kuten kiristämällä.

Parhaillaan United Brotherhood -miestä syytetään Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Subutex-tablettien myymisestä vangeille. Hänet on aiemmin tuomittu muun muassa törkeästä kiristyksestä.

Tee näin, kun kadotat henkilökortin tai löydät kadotetun

Ilmoita aina poliisille, jos olet kadottanut passin, ajokortin tai henkilökortin. Tietosuojavaltuutettu neuvoo pitämään silmällä myös tilitietoja katoamisen jälkeen. Joskus voi mennä vuosia, ennen kuin vääriin käsiin joutuneita henkilötietoja käytetään.

Jos olet joutunut identiteettivarkauden kohteeksi, tee rikosilmoitus poliisille. Identiteettivarkaudesta on kyse, kun joku esiintyy sinuna saadakseen jotain hyötyä tai aiheuttaakseen jotain haittaa.

Jos löydät jonkun toisen lompakon tai vaikkapa ajokortin, vie se poliisin löytötavaratoimistoon. Sieltä omistajalle soitetaan tai hänelle lähetetään kirje, jos häntä ei tavoiteta puhelimella. Älä ilmoita löytyneestä tavarasta Facebookissa – äläkä ainakaan kuvalla, jossa näkyvät omistajan henkilötiedot.

Syyttäjä vaatii ehdollista vankeutta miehelle, jonka omistamasta kiinteistöstä poliisi takavarikoi Suomen historian suurimman määrän aseita kesällä 2018.

Kouvolassa asuva mies on syytteen mukaan hankkinut ja pitänyt hallussaan 110 luvattomiksi epäiltyä ampuma-asetta ja neljää kaasusumutinta.

Syyttäjän mukaan teko on ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä, koska miehellä on ollut lupa valmistaa ja korjata aseen osia. Näin ollen hän syytteen mukaan luonut vaaran ampuma-aseiden päätymisestä rekisterin ulkopuolelle ja luvattomaan käyttöön.

Säilö hansikaslokerossa

Miehen hallusta löytyi aseiden lisäksi muun muassa yli 100 000 ampuma-aseen patruunaa, viisi sotilaskäyttöön tarkoitettua sirpalekranaattia, kahdeksan kranaatinheittimen sytytintä,kaksi panssariammusta, erilaisia erityispatruunoita, yhdeksän tulenosoituspanosta, kaksi peruspanosta, neljä kertasingon harjoituslaukausta, sähkönallia ja aikatulilankaa.

Mies on vedonnut siihen, että hänellä on ollut raivaajan ja räjäyttäjän oikeudet, ja että Puolustusvoimat on antanut hänelle luvan räjähteiden ottamiseen. Mies oli toiminut työurallaan Puolustusvoimien pioneerikomppaniassa raivaustehtävissä.

Kirjallisten todisteiden mukaan miehelle myönnetty A-panostajaluokan räjäyttäjän lupa on ollut määräaikainen ja päättynyt jo vuonna 2000. Miehellä ei todisteiden mukaan ole tekohetkellä ollut vuosiin räjäyttäjän oikeuksia.

Syyttäjän mukaan mies on säilyttänyt ampuma-aselain vastaisesti yli 120 000 patruunaa ja vähintään kymmentä ampuma-asetta, konepistoolin runkoa ja ainakin 22 ampuma-aseen piippua niin, että ne ovat olleet helposti anastettavasti tai otettavissa luvattomasti käyttöön.

Mies on syytteen mukaan säilyttänyt ampuma-aseita ja ampuma-aseen patruunoita muun muassa asunnon alapohjassa, pihalla olleessa laatikossa, huonokuntoisessa asuntovaunussa, lukitsemattomassa linja-autossa ja auton hansikaslokerossa.

Luvatonta asekauppaa

Miehelle oli myönnetty elinkeinolupa ampuma-aseiden ja osien valmistamiseen, korjaamiseen ja muuntamiseen kaupallisessa tarkoituksessa. Elinkeinolupa ei ole sisältänyt oikeutta myydä aseita yksityishenkilöille.

Tästä huolimatta mies on myynyt vuosia valmistamiaan aseita yksityishenkilöille. Syytteen mukaan mies on toiminut elinkeinoluvan vastaisesti pitäessään hallussaan ja luovuttaessaan aseita.

Mies oli ilmoittanut poliisille romuttaneensa 45 asetta, vaikka ne olivat todellisuudessa hänen hallussaan toimintakuntoisina. Kymmenestä aseesta mies oli laatinut romutustodistukset, mutta jättänyt aseet romuttamatta. Näistä aseista seitsemän on ollut toimintakuntoisia.

Yhden aseen mies oli syytteen mukaan hankkinut kuolinpesältä ja aikonut myydä sen edelleen. Toiseen kuolinpesään kuuluva ase oli ilmoitettu asetietojärjestelmään kadonneeksi, ja löytynyt miehen hallusta.

Loppuja 53 asetta ei ole löytynyt asetietojärjestelmästä. Näistä niin kutsutuista pimeistä aseista 36 on ollut toimintakuntoisia.

Mies on syytteen mukaan laiminlyönyt ampuma-aselain mukaisen tiedoston pitämisen aseista, aseen osista ja patruunoista, mikä on vaikeuttanut aseiden yksilöintiä ja omistajatahojen selvittämistä.

Mies on luovuttanut tuntemattomaksi jääneille henkilöille neljä asetta, joihin hänellä on ollut henkilökohtainen hallussapitolupa. Poliisi ei ole saanut näiden aseiden olinpaikasta tietoa.

Syyttäjä vaatii miehelle 1,5 vuoden ehdollista vankeusrangaistusta törkeästä ampuma-aserikoksesta, räjähderikoksesta, ampuma-aserikkomuksesta ja väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle.

Kymenlaakson käräjäoikeudessa pidetään tiistaina ja keskiviikkona tapauksen valmisteleva istunto.

Ehdollisen vankeusrangaistuksen lisäksi syyttäjä vaatii miehelle vähintään 60 päiväsakkoa ja ampuma-aseiden, patruunoiden ja räjähteiden menettämistä valtiolle siltä osin, kuin takavarikkoja ei ole kumottu.

Lisää aiheesta:

Kouvolassa tehty asetakavarikko on Suomen historian suurin – asiantuntijoiden tiedossa ei ole vastaavankokoista tapausta

Poliisi teki poikkeuksellisen suuren aselöydön – yli sata luvatonta asetta, räjähteitä ja yli 125 000 patruunaa

Poikkeuksellisen suuren asejutun tutkinta loppusuoralla – iäkkäältä mieheltä takavarikoitiin yli sata asetta