Helsingin sanomat kertoi tänään Kalevala korun aikeesta lakkauttaa Suomen kansainvälisesti tunnetuin korumerkki Lapponia erillisenä tuotebrändinä. Yhtiö perustelee päätöstään muun muassa brändin ylläpitämisen kalleudella.

Vaikka brändin omistava Kaleva koru ei ole Suomen kultaseppien liiton jäsen, suostuu liiton toimitusjohtaja Henrik Kihlman kommentoimaan ratkaisua.

– Täytyy tietenkin todeta, että Lapponia on ollut Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia brändejä. Tässä ei varmaan ole kyse siitä, että Lapponia lakkaa olemasta, vaan sitä markkinoidaan eri brändin kautta, Kihlman korostaa. Tietyllä tavalla on sääli, että niin suuri ja perinteinen brändi häviää brändinä. Tuotteisto kuitenkin käsittääkseni säilyy, hän sanoo.

Liiketoiminnan on kuitenkin oltava kannattavaa.

– Yritys joutuu tekemään päätöksiä omien tuottavuus- ja kululaskelmien kautta. Tätä päätöstä ei varmaankaan ole tehty hutiloiden ja ilman syvällistä ajatusta ja mallia, Kihlman toteaa.

Vaikka Lapponia-korujen kansainvälinen näkyvyys on osin seurausta avaruuden valloituksen jälkihuumassa tehdyn Tähtien sota -elokuvan näyttelijälle tehdystä koruvalinnasta, on Suomessa koruissa nähty ehkä enemmän – Lapponia-nimen mukaisesti – Lapin eksotiikkaa.

Kuin kuun tomupintoja ja tunturipurosta noukittuja hippuja

Mutta mistä sitten korujen Lapponia-imago syntyi? Varmastikin siitä, että niin sormusten kuin kaula- ja rannekorujenkin pinnat olivat aiemmasta poikkeavia, eli kultahippumaisia ja himmeitä.

– Siihen aikaan se on ollut kovinkin rohkeaa. Muu kotimainen tuotanto on ollut sileää ja kiillotettua. Se on herättänyt niin ihastusta kuin pahennustakin aikoinaan.

Kultahippumainen mielikuva on kuitenkin taiteellisen työn tulos, siis tehty.

– Minusta tuntuu, että tämä Lapin kulta -imago on syntynyt ehkä vaan kansan parissa. Kyllähän se on muotoiltu tuote, jossa on enemmän kuin että vain yritetään matkia Lapin kultaa. On inspiroiduttu kullan luonnollisesta olomuodosta ja muotoilussa käytetty sitä hyödyksi. Mutta se on selvää, että Lapin kulta, se luonnosta löytyvä kulta siinä muodossa kun se on syntynyt, siitä ei voi tehdä teollista tuotetta, ei sellaisia hippuja riitä.

Kulta- ja hopeasepillä on keinonsa

Himmeän ja hippumaisen olemuksen voi korulle tehdä monella eri tavalla.

– Se voi olla valu- tai hiekkapuhallettu pinta. Tai käsittely mattaustyökalulla, joka rikkoo pinnan tasaisesti, jolloin saadaan nätti, ei-kiiltävä pinta. Silloin se oli uutta ja uhkaavaa, muotia ja trendiä. Joissakin koruissa käytetään myöskin kontrastia eli on jotakin, mikä on kiillottettua ja mattaa rinnan. Eli tulee materiaalin eri kasvot samassa korussa esille.

Kihlmanin mukaan 1970- ja 1980-luvuilla Suomi oli vahva korujen vientimaa. Sittemmin vienti on hiipunut.

– Korujen vienti on meillä hyvin pientä. Pääasiallisesti koruntekijät toimivat kotimarkkinoilla. Vientituotteena edelleen sanoisin, että Lapponian korut ovat ykkönen.

Silti hän katsoo, että korut ylipäänsä sopivat hyvin myös tämän ajan arvoihin.

– Koru parhaimmillaan on hyvinkin kestävä tuote. Laatutuote, ei semmoinen kausikulutustuote. Uskoisin, että korulle on tilaisuus tulevaisuudessa. Täytyy olla vahva tarina. Se voi olla kotimaisuus tai vaikka materiaalin alkuperä.

Lue myös:

Tähtien sota -elokuva teki korutaiteilijasta tähden: "Prinsessa Leian kaulakoru on ollut käyntikorttini"

Suomalais-venäläinen liikemies Boris Rotenberg on hävinnyt Helsingin käräjäoikeudessa taistelunsa neljää suomalaispankkia vastaan. Käräjäoikeus hylkäsi Rotenbergin pankkipalvelujen saamista ja syrjintähyvitystä koskevan kanteen.

Kyse oli siitä, täytyikö Handelsbankenin, Nordean, OP Yrityspankin ja Danske Bankin tarjota Rotenbergille pankkipalveluja Suomessa.

Käräjäoikeus katsoi, että asiassa jäi näyttämättä, että Rotenberg olisi Eta-valtiossa asuva henkilö. Sen takia hänellä ei ollut oikeuden mukaan luottolaitoslain tarkoittamia oikeuksia peruspankkipalveluihin.

Yhdysvallat katsoo, että Rotenberg kuuluu Ukrainan sodan osapuolena olevan Venäjän johdon lähipiiriin ja on asettanut tämän pakotelistalle.

Svenska Handelsbanken oli estänyt Rotenbergin yritykset siirtää ulkomailta rahaa pankissa olevalle tililleen. Muut pankit olivat kieltäytyneet toimittamasta Rotenbergin Svenska Handelsbankenin -tililtä tulevia Rotenbergin maksuja omille asiakkailleen.

Rotenberg, jolla on muun muassa kiinteistöomaisuutta Suomessa, ei voi siis maksaa Suomessa pieniäkään laskuja, sillä suomalaispankit palauttavat rahat lähettäjälle. Kun laskut menevät tämän takia perintään, ei Rotenberg pysty maksamaan edes perintälaskua.

Rotenberg perusteli oikeuttaan pankkipalveluihin muun muassa luottolaitoslailla. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että asiassa jäi näyttämättä, että Rotenberg olisi Euroopan talousalueen (Eta) valtiossa asuva henkilö. Sen takia hänellä ei ollut oikeuden mukaan luottolaitoslain tarkoittamia oikeuksia peruspankkipalveluihin.

Käräjäoikeuden mukaan pankeille aiheutuisi pakotteiden vuoksi huomattava taloudellinen riski ja niillä on ollut perusteltu syy kieltäytyä pankkipalvelujen tarjoamisesta.

– Huomattavan taloudellisen riskin ottaminen olisi myös luottolaitoslain riskinottoa koskevan sääntelyn vastaista. Käräjäoikeus ei ole katsonut pankkien menettelyn olevan myöskään yhdenvertaisuuslain tarkoittamaa syrjintää, käräjäoikeus perustelee.

Rotenberg velvoitettiin korvaamaan pankkien oikeudenkäyntikulut yhteensä noin 530 000 eurolla.

Pakotteiden taustalla suurvaltapolitiikka

Rotenbergille asetettujen pakotteiden takana on suurvaltapolitiikka. Nordea lennätti oikeuteen todistajaksi Yhdysvaltain pakoteviranomaisen Office of Foreign Asset Controllin (OFAC) entisen johtajan John E. Smithin, joka kertoi, että Rotenbergille asetettiin pakotteita Venäjän vallattua Krimin maaliskuussa 2014.

Silloinen Yhdysvaltain presidentti Barack Obama antoi International Emergency Economic Powers Act -nimisen asetuksen, joka antoi OFACille valtuudet asettaa talouspakotteita Venäjän hallinnon lähipiirille. Rotenberg joutui Smithin mukaan listalle, koska oli toiminut OFACin mukaan Venäjän hallituksen johtavan virkamiehen hyväksi tai tämän puolesta. Pakotteet määriteltiin laveasti.

– Kaikki Rotenbergin "omaisuus tai intressit omaisuuteen”, jotka ovat tai tulevat Yhdysvaltain oikeudenkäyttöalueen alaisiksi, ovat jäädytettyjä, eikä niitä saa siirtää, maksaa, viedä, vetää pois tai muutoin käsitellä, käräjäoikeus summasi pakotteiden sisällön.

Pankkien mukaan niiden on noudatettava Yhdysvaltain pakotteita, jos ne haluavat esimerkiksi välittää maksuliikennettä dollarialueelle. Pankkien edunvalvojan, Finanssialan asiantuntija Mika Linna sanoi aiemmin STT:lle, että Yhdysvaltain mustalle listalle joutuminen tarkoittaisi pankeille sitä, että ne käytännössä saarrettaisiin ulos kansainvälisiltä markkinoilta.

Lue myös:

Liikemies Boris Rotenbergin ja suomalaispankkien oikeudenkäynti on alkanut – Rotenberg ei läsnä, pääkäsittely vasta ensi viikolla

Liikemies Boris Rotenberg hävisi etukäteisvaatimuksensa Nordeaa, Danske Bankia ja OP Yrityspankkia vastaan – oikeusjuttu vielä edessä

Nämä Suomeen liitetyt venäläiset ovat Yhdysvaltain uudella "oligarkkilistalla" – Mykkänen: Ei vaikuta Suomen suhteisiin

Timo Soini nosti perussuomalaiset suurten puolueiden sarjaan vuoden 2011 "jytkyvaaleissa" ja hallitukseen keväällä 2015, mutta kadotti puolueensa Jussi Halla-ahon kannattajille kesällä 2017.

– Minä elän omaa elämääni ja perussuomalaiset omaa elämäänsä, Timo Soini kuittaa tänään suhteensa Halla-ahon perussuomalaisiin.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ulkoministerinä vuosina 2015–19 toiminut Soini jätti politiikan viime kevään eduskuntavaaleissa.

Soini meni mukaan perussuomalaisista kesällä 2017 eronneiden sinisten riveihin, mutta viime vaaleissa siniset putosi eduskunnasta. Jussi Halla-ahon perussuomalaiset on eduskunnan toiseksi suurin puolue ja puoluekannatusmittausten ykkönen.

Soini: Perussuomalaiset on nyt erilainen puolue

Populismi-kirjansa tiedotustilaisuudessa Soini sanoi, että hän on jäävi arvioimaan Jussi Halla-ahon toimintaa perussuomalaisten johdossa.

– En auta vanhoja puolueita enkä mediaa. Puolue on hieman erilainen ja menee eri suuntaan, mutta perustin niin hyvän puolueen yhdessä Raimo Vistbackan ja Urpo Leppäsen kanssa, että kyllä sitä Halla-ahokin pystyy johtamaan, Soini huomautti.

Soini johti Suomen maaseudun puolueen, SMP:n, raunioille syntyneitä perussuomalaisia kaksikymmentä vuotta. Kansanedustajana hän toimi vuosina 2003–09 ja 2011–19. Eduskuntakausien välissä Soini teki loikan Euroopan parlamentissa vuosina 2009–11.

Sanna Marinin (sd.) viiden puolueen hallitus on Soinin mielestä huonompi kuin Juha Sipilän hallitus, jossa Soini oli itsekin mukana.

- En pidä nykyhallituksesta, eikä pidä kansakaan, Soini totesi.

Sinisten epäonnistumista ja omaa rooliaan siinä Soini ei lähde arvioimaan.

– Noin elin, noin tein ja selvisin siitä. Toiset sitten jatkaa, Soini kertoi ja korosti käyneensä ripillä, ja vanhat synnit jäivät sinne.

- Politiikan rytmi on nyt paljon nopeampi. Hallituksessa voit menettää kannatuksen, mutta jos korjaat linjaasi, niin se tulee oppositiossa nopeasti takaisin. Mutta se temppu, miten kannatuksen voi hallituksessa säilyttää, niin katsokaa Puolaa, Soini neuvoo.

Vuoden 2024 presidentinvaaleista tulee taitekohta

Soinin mukaan seuravat mielenkiintoiset vaalit ovat vuonna 2024, kun suomalaiset valitsevat uuden presidentin. Soini myhäili, että presidentinvaaliin puolueet tarvitsevat hyviä ehdokkaita.

Omaa ehdokkuuttaan Soini vielä pyörittelee, mutta sanoo, että aina kannattaa kysyä.

- Ei sitä kukaan tiedä. Olen kaksi kertaa ollut ehdokkaana ja voi olla, että en olekaan ehdokkaana vuoden 2024 vaaleissa, mutta sen sanon isolla vaistollani, että seuraava suuri suomalainen yhteiskunnallinen keskustelu käydään presidentinvaaleissa, koska Suomi on ihan eri tilanteessa Sauli Niinistön jälkeen, Soini ennusti Ylen Politiikka-radion haastattelussa.

Soini lupasi kirjoittaa joskus muistelmat ulkoministerivuosistaan, jolloin tapahtui Soinin mukaan "paljon mielenkiintoisia asioita".

Mikä on populismin tulevaisuus?

Populismista jo aiemminkin kirjoittanut Soini on koonnut kokemuksensa uuteen Populismi-kirjaan, jonka kustantaja Pole-Kuntatieto Oy julkaisee Polemia-sarjassaan.

Kustantajan kirjaesittelyssä todetaan, että populismi on globaali ilmiö, ja joidenkin arvioiden mukaan 2,5 miljardia ihmistä elää valtioissa, joissa on jollain tavoin populistinen johto.

– Mistä populismi syntyy? Mistä se saa voimansa? Mitä yhteistä on populistijohtajilla Trumpista, Johnsoniin tai Orbaniin? Entä populismin tulevaisuus Suomessa ja maailmalla? Kirjassaan Soini avaa populismin syntyä, olemusta ja ilmenemispuolia kokemuksen ja tuntemuksen omaavana asiantuntijana, kokijana ja tekijänä, kustantaja mainostaa uutta kirjaa.

Lue myös:

“Timo Soini voitti, voitti ja voitti. Ja hävisi kaiken” – Pieneen pinssiin tiivistyy uskomaton poliittinen ura

Esikoislapseni opetti minulle elämästä enemmän kuin kukaan muu. Ehkä siksi hänet kannatti hankkia, vaikka epäonnistuin äitiydessä pahemman kerran.

En selviytynyt vanhemmuuden minimihaasteesta.

En kyennyt pitämään lastani hengissä.

Esikoistyttöni Tekla muutti elämäni, toi valon ja ilon. Hän oli lapsi, joka näki lävitseni. Lapsen kanssa et voi teeskennellä olevasi muuta, mitä olet. Lapseni havainnoi ihmisiä ilman tulkintoja ja hänen havaintonsa olivat tarkkoja. Lapsen mieli on puhdas ja kirkas, lapset syntyvät maailmaan hyvinä ja erottavat luonnostaan hyvän pahasta. Teklan mielestä eläimiä ei saanut satuttaa eikä syödä. Lapseni suusta sain kuulla totuuden niin itsestäni kuin maailmasta.

Tekla oli oman tiensä kulkija ja hyväksyi muutkin sellaisina kuin he olivat. Hän opetti muitakin kuin minua. Isovanhemman moittiessa sotkuista kotiamme, hän huomautti napakasti: Älä sinä pappa piittaa, millaista meillä on. Tämän jälkeen pappa ei ole kertaakaan kommentoinut kotiamme ja pyrin itsekin olemaan puuttumatta toisten asioihin.

Tekla oli hyvin sosiaalinen lapsi. Opin häneltä, miten otetaan kontaktia ihmisiin ja ollaan heistä kiinnostuneita. Hänellä oli laaja ystäväjoukko niin aikuisia kuin lapsiakin. Tässä lapsessa koin vahvasti Kahlil Gibranin ajatuksen: Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi. Tekla kuului muille ihmisille, maailmalle, huomiselle, ei yksin minulle.

Tekla oli huumorintajuinen lapsi, joka keksi sanaleikkejä ja väänsi asioita hassusti. Lastenklinikalla hän huijasi psykologiakin huumorillaan. Hän oli juuri saanut hirvittävän syöpädiagnoosinsa ja psykologi kuuli, että lapsi sanoi ”voi että” ja totesi saman uudelleen empaattisesti. Tyttö kihersi, että mä muuten pyysin vettä!

Hän myös keksi ihmisille lempinimiä. Yksi hoitavista lääkäreistä sai lempinimen Taskurapu, joka oli väännetty hänen nimestään. Toiselta lääkäriltä Tekla sai iskulauseen, joka elää perheessämme edelleen: Tärkeintä ei ole voitto, vaan murskavoitto! Lapseni tykkäsi lautapeleistä ja oli kilpailuhenkinen. Hän tosin tuli leppoisammaksi sairautensa myötä ja antoi välillä pikkusiskojensa voittaa.

Lapsellani oli myös kyky haltioitua, omista ja muiden esityksistä, luonnon pienistä ja suurista ihmeistä. Liian usein aikuiset ovat tämän kyvyn menettäneet ja maailmasta tulee tylsä paikka.

Kysyin Teklalta päivittäin hänen vointiaan ja hän vastasi aina, että hänellä on kaikki hyvin. Lapseni oli kiitollinen siitä, mitä hänellä oli eikä murehtinut sitä, mikä häneltä puuttui.

Kun laitoin ruokaa keittiössä ja Tekla istui tyynyjen varassa olohuoneen lattialla, kysyin, nostaisinko hänet keittiön puolelle. Hän vastasi: Äiti, enhän mä ole yksin, Vimpulahan on mun kanssa! Tosiaan, koiramme oli liimautunut tytön kainaloon.

Liikuttavimmat sanat, mitkä hän sanoi ennen kuolemaansa, olivat:  Kiitos äiti, että synnytit minut.

Viimeisten päiviensä aikana Tekla oli käytännössä liikuntakyvytön. Kun kysyin häneltä, miltä hänestä tuntuu nyt, kun ei enää voi kävellä, hän katsoi minua vilpittömän hämmästyneenä ja vastasi iloisesti: Äiti, mun vasen käsihän toimii! Hän pystyi vielä hieman nostamaan tätä kättään. Liikuttavimmat sanat, mitkä hän sanoi ennen kuolemaansa, olivat: Kiitos äiti, että synnytit minut.

Hän myös totesi, että teillä on sitten suuri suru, kun hän on kuollut. Niin totta ja niin murheellista edelleen.

Lapseni oli kuollessaan viisas ja väsynyt, elämästä kyllänsä saanut. Hän koki itsensä aidosti hyvin vanhaksi, olihan hän paljon vanhempi kuin pikkusiskonsa. Hän koki myös osaavansa jo kaiken, mitä elämässä tarvitsi osata: puhua, laulaa, piirtää, laskea sataan, kirjoittaa oman nimensä. Koska olimme käyneet talutusratsastuksessa, hän koki osaavansa myös ratsastaa. Hän ei verrannut taitojaan muihin, korkeintaan pikkusiskoihinsa, jotka hädin tuskin osasivat mitään. Hänen elämänsä ei ollut vajaa tai liian lyhyt, hän eli täyden elämän, täyttä elämää.

Vaikka lapseni on kuollut, voin vilpittömästi sanoa, että lapset ovat parasta, mitä elämä on minulle antanut.

Hän olisi jo 19-vuotias, millenium-tyttöni, vuonna 2000 syntynyt. Minulle Tekla ei kuitenkaan ole muisto, jotain kauan sitten tapahtunutta vaan elävä lapsi, lihaa ja verta, todellinen. En ole menettänyt häntä, hän on vahvasti läsnä jokaisessa päivässäni. Tekla ei ole imperfekti, jotain joka oli, vaan preesens, yhä läsnä oleva. Hän on rakas lapseni tänäänkin, puhun hänestä ja hänelle päivittäin.

Ja vaikka lapseni on kuollut, voin vilpittömästi sanoa, että lapset ovat parasta, mitä elämä on minulle antanut. Siksi on jotenkin surullista, jos Teklan ikäluokka, työelämään astuvat nuoret naiset kokevat niin syvää huolta tai ilmastoahdistusta, etteivät halua lainkaan lapsia.

Toki allekirjoitan näkemyksen, että maailmassa on liikaa ihmisiä. Suomessa syntyvyys on alentunut viimeisen sadan vuoden aikana. Mielestäni suomalaisten nuorten naisten harteille ei pidä asettaa velvoitetta lisääntyä, mutta ei myöskään kaikkia maailman ympäristöongelmia.

Olen kokenut olevani enemmän saamapuolella lasten myötä. Oman lapsen myötä ihminen saa ikään kuin uuden mahdollisuuden. Voit elää uudelleen oman lapsuutesi ja ymmärtää omia vanhempiasi.

Lapsen vilpitön rakkaus omiin vanhempiinsa on eheyttävää. Halu tehdä lapsia on myös biologista ja kuuluu normaaliin elämän kulkuun. Elämän jatkuvuus luo rauhan ja elämällä on tarkoitus. Lapsi karsii itsekkyyttä ja opettaa elämään tässä hetkessä. Opit itsekin katsomaan maailmaa uteliaasti, lapsen silmin. Elämään tulee iloa ja naurua. Lapset ovat tehneet minusta onnellisemman ja uskoakseni hieman paremman ihmisen, mitä olisin ilman heitä.

Leena Vilkka

Kirjoittaja on Helsingin NNKY:n toiminnanjohtaja ja KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry:n puheenjohtaja.

Aiheesta voi keskustella 13.01. klo 23.00 asti.

Lue myös

Leena Vilkan kolumni: Lapset pelastavat maapallon – ihmisen asema ja arvo on ajateltava uudelleen

Jani Kaaron kolumni: Merkintöjä lasten syöpäosastolta

Suomen Psykologiliitto vaatii Kouvolan kaupunkia perumaan koulupsykologien lomautukset.

Kaupunki aikoo lomauttaa lähes kaikki työntekijänsä tänä vuonna pääsääntöisesti kolmeksi viikoksi. Myös koulupsykologien lomautus kestäisi kolme viikkoa.

– Tässä on kysymys lasten ja nuorten oppimisesta ja mielenterveydestä. On tosi surullista ja hämmästyttävää, että tällaisista asioista tinkimistä ollaan valmiit edes harkitsemaan. Se on kovin huono ja lyhytnäköinen säästökeino, kun kyse on lasten ja nuorten kehityksestä, sanoo Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola.

''Ei voi olla näkymättä''

Koulupsykologit tarjoavat lapsille ja nuorille keskustelutukea ja tutkivat esimerkiksi lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä pulmia sekä tarkkaavuus- ja toiminnanohjausvaikeuksia.

Annarilla Ahtola arvioi, että psykologien lomautukset ovat Suomessa melko harvinaisia. Ahtola pitää kolmen viikon lomautusta pitkänä.

– Se ei voi olla näkymättä arjen työssä. On kummallista, että juuri nyt, kun lasten ja nuorten mielenterveys ja varhainen tuki on tärkeä puheenaihe valtakunnallisesti, Kouvola ottaa tällaisen riskin ja lomauttaa koulupsykologit.

Lain mukaan koulupsykologin vastaanotolle pitäisi normaalitilanteessa päästä ensikäynnille seitsemässä koulutyöpäivässä, kiireellisessä tilanteessa saman päivän aikana.

– Määräajat vastaanotolle pääsyyn ovat erittäin tiukat, mikä on vaativaa normaalioloissakin. Lomautus tekee lainmukaisesta toiminnasta käytännössä mahdotonta, Ahtola toteaa.

Tärkeitä tutkimuksia

Kouvolassa ensikäynnin jälkeisiin psykologintutkimuksiin on tällä hetkellä jonossa 140 lasta ja nuorta. Tutkimuksissa selvitetään pääasiassa oppimisvaikeuksia.

Lomautusten myötä jonot pitenisivät Psykologiliiton mukaan entisestään, ja lapset ja nuoret jäisivät vaille tarvitsemaansa tukea ja jatkotutkimuksia.

– Jos lomautukset tulevat lasten kouluaikana, Kouvolassa ei voida tarjota edes oppilashuoltolain takaamia psykologin käyntejä oppilaille. Kesällä taas menetettäisiin mahdollisuus purkaa sumasta jopa 40–50 tutkimusta, joiden perusteella lapsi tai nuori pääsisi eteenpäin hoidossa ja saisi oikeanlaista tukea, Kouvolan vt. johtava koulupsykologi Julius Väliaho sanoo.

Psykologintutkimusten perusteella suunnitellaan oppilaiden tukitoimet, kuten pienryhmäpaikan hakeminen ja tukiopetuksen lisääminen.

– Tutkimukset eivät aina ole varsinaisesti mielenterveystyötä, mutta ne ovat olennaisia yksilöllisen tukipolun suunnittelussa, ja vaikuttavat vähintäänkin välillisesti oppilaan vointiin, Väliaho toteaa.

Joskus tukitoimina voidaan myös hakea koulun ulkopuolisia tukitoimia, kuten neuropsykiatrista valmentajaa. Tutkimusten perusteella voidaan suositella myös esimerkiksi neuropsykologista kuntoutusta.

Pitkä tutkimusjono

Julius Väliahon mukaan osa lapsista ja nuorista on jonottanut tutkimuksiin yli vuoden ajan.

– Kyllä se jono on pitkä. Vaikka meillä on ollut kohtalaisen hyvät resurssit verrattuna moneen muuhun kuntaan, ne eivät ole silti riittävät. Jonon kertyminen kertoo siitä, että tarvetta on enemmän kuin pystytään normaalin työn puitteissa hoitamaan.

Väliahon mukaan tutkimusjonon pituudessa näkyy se, että Kouvolassa on ollut suhteellisen riittävä määrä koulupsykologeja vasta viitisen vuotta. Aiemmin Kouvolassa ei ollut koulupsykologeja, vaan kaikki palvelut tuotettiin ostopalveluina.

Tällä hetkellä Kouvolassa työskentelee 12 koulupsykologia. Kaksi virkaa on täyttämättä.

Kouvola tavoittelee henkilöstölomautuksilla 5,5 miljoonan euron säästöjä. Lomautusten ajankohtien on määrä selvitä tammi-helmikuun aikana.

Vihreissä saaveissa keskellä Savoa saattaa piillä Suomen uhanalaisimman kalalajin saimaannieriän uusi tulevaisuus. Luonnonvarakeskuksen Enonkosken kalanviljelyslaitoksella kellarissa on parisenkymmentä saavia, joiden pohjalla virtaavassa kylmässä vedessä kypsyy saimaannieriän kutua.

Ensi huhtikuussa kudusta kuoriutuu kymmeniä tuhansia uusia saimaannieriän poikasia, jotka istutetaan myöhemmin keväällä Kuolimojärveen Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon rajamaille Savitaipaleelle ja Suomenniemelle.

Istutuksesta odotetaan pohjaa saimaannieriän uudelle tulemiselle Kuolimolla. Tavoitteeksi on asetettu, että järvellä olisi 2030-luvun lopussa elinvoimainen saimaannieriäkanta.

Tavoitteen saavuttamisessa on tekemistä, sillä saimaannieriä on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi kalalajiksi. Sen kantoja on yritetty palauttaa jo kymmeniä vuosia ilman kovin hyviä tuloksia.

Saimaannieriä on kokonaan rauhoitettu Kuolimojärvessä sekä Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella.

Alkuperäinen kanta

Kuolimojärvi on keskeinen järvi saimaannieriän tulevaisuuden kannalta. Se on viimeinen järvi, jossa on vielä jäljellä alkuperäinen kanta tätä harvinaista syvissä ja kylmissä vesissä viihtyvää lohikalaa.

Saimaannieriäkannan vakavaa tilaa kuvaa se, että Kuolimosta ei pitkään uskallettu pyydystää edes emokaloja mädin saamiseksi kalanviljelyyn.

– Kanta näytti niin huonolta, että vuosien 1994 ja 2013 välillä emokaloja ei pyydystetty ollenkaan, luonnonvarakeskuksen tutkija Irma Kolari kertoo.

Emokalapyydystys päätettiin viimein aloittaa vuonna 2013. Sen seurauksena Luonnonvarakeskuksen Enonkosken kalanviljelyslaitoksen vihreissä saaveissa on nyt varttumassa Kuolimon aluperäisen saimaannieriäkannan jälkikasvua.

Kalanmunat tuottaneet emokalat ovat kasvaneet laitoksessa, mutta niiden emot elivät vielä Kuolimossa. Emoilta lypsettiin mätiä vuosina 2013–2015, minkä jälkeen ne vapautettiin takaisin järveen.

Istutuksissa uusi menetelmä

Saimaannieriäkantojen palauttamista vesistöihin on yritetty jo usean vuosikymmenen ajan eri keinoin, myös istutuksin. Yle kertoi saimaannieriän ahdingosta jo vuonna 1984.

Tulokset eivät ole olleet kuitenkaan kovin hyvät. Tällä kertaa saimaannieriän istutusta yritetäänkin hieman uudella tavalla.

Aikaisemmin istutuksia on tehty pääasiassa parin vuoden ikäisillä kalanpoikasilla. Nyt tarkoituksena on istuttaa pääosin vastakuoriutuneita poikasia. Niiden uskotaan sopeutuvan paremmin järveen kuin sellaisten poikasten, jotka ovat jo tottuneet laitosolosuhteisiin.

– Vastakuoriutuneet eivät ole ehtineet vielä juurikaan sopeutua elämään täällä laitoksella. Järvessä ne oppivat selviytymään, sanoo tutkija Irma Kolari.

Laitostumista pyritään välttämään

Kalanviljelylaitoksessa menestyvät helposti uskaliaat ja röyhkeät kalat. Järvessä selviytymisen kannalta se on vääränlaista luonnonvalintaa, sillä röyhkeä kala uskaltaa ottaa esimerkiksi ruoaksi tarkoitetun rehunappulan toisen kalan suun edestä.

Tällaisten kalojen on kuitenkin vaikea selvityä luonnossa.

– Ne ovat liian rohkeita ja menevät järvessä harkitsemattomasti hakemaan ruokaa. Silloin saattaakin tulla hauki ja syödä ne, Irma Kolari kuvailee kala-altaiden pyrkyreiden kovaa kohtaloa järvessä.

Järvessä selviytyvät pääosin varovaiset yksilöt. Niille pyritäänkin antamaan mahdollisuus, ja pyritään istuttamaan järveen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Alkuperäinen kanta tärkeä

Istutusten onnistumisen kannalta on muutenkin tärkeää, että kalat ovat viettäneet mahdollisimman vähän aikaa viljelyolosuhteissa.

Mitä useamman sukupolven kala on viettänyt laitoksessa, sitä heikommin se sopeutuu uudelleen luontaisiin olosuhteisiin.

– Viljelyssä kaloista karsiutuvat erilaiset yksilöt kuin järvessä. Haluamme pitää Kuolimoon istutettavan kannan mahdollisimman alkuperäisenä, koska se on tuhansien vuosien kuluessa sopeutunut järven olosuhteisiin, luonnonvarakeskuksen tutkija Irma Kolari kertoo.

Suojelulle laaja kannatus

Istutukset eivät ole ainoa keino, jolla saimaannieriäkantaa tuetaan Kuolimolla. Viime vuoden lopussa paikallinen Ely-keskus asetti järvelle uusia suojelualueita ja kalastusrajoitteita.

Suojelutoimia on valmistellut vuonna 2018 perustettu laajapohjainen Saimaannieriän seurantaryhmä, jossa on mukana kalastusalueiden omistajien, kalatalousalueiden, kunten, viranomaisten, yhdistysten ja järjestöjen sekä tutkijoiden edustajia .

Saimaannieriän suojelemiselle on laaja tuki Kuolimon alueella.

– Se on Savitaipaleella suosittu ja kannatettu asia. Ala-Kuolimon kalastusosakaskunta perusti jo vuonna 1984 ensimmäisen saimaannieriän suojelualueen Isoselälle, Saimaannieriän seurantaryhmän puheenjohtaja Hannu Jokinen kertoo.

Lisää kalastusrajoitusalueita

Ely-keskuksen päätöksen mukaan saimaannieriän Isonselän rauhoitusaluetta Kuolimolla laajennetaan.

– Tämä tuo erityisesti saimaannieriän tärkeät kutualueet paremmin suojelun piiriin kuin ne aiemmin ovat olleet, Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kalastusmestari Vesa Vanninen kertoo.

Kalastusrajoitukset selällä myös tiukentuvat. Suojelualueella kielletään viehekalastus yleiskalastusoikeutena, verkkokalastus, pilkkiminen, troolikalastus, pohjaonginta ja kaikenlaiset koukkupyydykset sekä vetouistelu.

Tämän lisäksi Kuolimon Morruuvuorenselälle tulee vielä uusi kalastusrajoitusalue. Morruuvuorenselkä on toinen syvä vesialue Kuolimolla, jossa Saimaannieriä voi elää. Suojelun tavoitteena onkin vakiinnuttaa sinne nieriäkanta erityisesti istutusten avulla.

Kaupallisen nuottauksen salliminen ihmetyttää

Saimaannieriää suojellaan Kuolimon alueella pääosin yksissä tuumin. Tietyin osin uudet kalastusrajoitukset ovat kuitenkin herättäneet myös arvostelua.

Erityisesti kummastelua on herättänyt se, että kalastusrajoitusalueella, jossa kaupallinen kalastus oli ennen kiellettyä, on nyt sallittu koneellinen nuottaus kesäaikana.

– Minua ihmetyttää se, että kaupallinen koneellinen nuottaus on nyt sallittu Isoselän alueella, jossa se aikaisemmin ei ole ollut sallittu. Sillä voi olla haitallista vaikutusta saimaannieriälle, Ala-Kuolimon osakaskunnan puheenjohtaja Jyrki Keränen ihmettelee.

Hän kuitenkin korostaa, että nuottauksen vaikutuksia seurataan, ja se voidaan myöhemmin kieltää, jos tarvetta on.

– Meille tuli yllätyksenä, että kalastuslain mukaan myös rauhoituspiirissä kaupallisen kalastuksen edellytykset on varmistettava riittävissä määrin, Jyrki Keränen hämmästelee.

Myös Ely-keskuksesta vakuutetaan, että nuottauksen vaikutuksia seurataan ja se voidaan tarvittaessa kieltää myöhemmin.

– Päätöstä tehdessä katsottiin, että mahdolliset saimaannieriät pystytään vapauttamaan elävänä saaliin käsittelyn yhteydessä. Seuraamme kuitenkin tilannetta ja lupa voidaan tulevaisuudessa perua, jos siihen on tarvetta, Ely-keskuksen kalastusmestari Vesa Vanninen kertoo.

– Se oli upeaa!

Näin Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Haapala vastaa kysymykseen, miltä tuntui olla kolme ja puoli kuukautta ulkotöissä maailman laidalla, pakkasessa, hyytävässä tuulessa ja tuiskussa ja pimeistä pimeimmässä kaamoksessa.

Haapala on juuri palannut Pohjoiselta jäämereltä, Polarstern-tutkimusalukselta, joka ajelehtii jäälautan mukana vähitellen kohti pohjoisnapaa.

Kun se on ohitettu, matka jatkuu edelleen muutaman kilometrin päivävauhtia, kunnes alus jättää napajäät taakseen, laskelmien mukaan Grönlannin ja Huippuvuorten välisessä salmessa.

Haapala oli mukana kansainvälisen MOSAiC-hankkeen ensimmäisessä sadan tutkijan joukossa, joka pääsi aloittamaan matkan lokakuussa. Viimeiset rantautuvat Polarsternistä ensi syksynä.

MOSAiC = Multidisciplinary drifting Observatory for the Study of Arctic Climate, "monitieteellinen ajelehtiva tutkimusasema arktisen ilmaston tutkimiseksi"

– Tieteellisesti saimme jo tässä vaiheessa valtavan hyvää dataa. Mutta totta kai oli myös mielenkiintoinen kokemus olla eristyksissä muusta maailmasta tietäen, että seuraavat ihmiset ovat tuhansien kilometrien päässä, Haapala kertoo.

Kommunikaatio muun maailman kanssa oli rajoitettua. Haapalasta se oli toisaalta mukavaa – sai olla irti uutisista ja sosiaalisesta mediasta ja keskittyä vain omaan työhönsä, hän sanoo.

Hän on ollut aiemminkin Pohjoisella jäämerellä, mutta tällä reissulla jään muodonmuutokset yllättivät.

– Päätutkimuskohteeni on ollut jään liikkeen tutkimus, ja odotin tietysti näkeväni liikettä. Mutta se, kuinka paljon jää deformoitui, oli suuri yllätys.

Jääkenttä hajosi useaan otteeseen. Sinne muodostui railoja, ja välillä se pakkautui ja muodosti valleja, Haapala kuvailee.

Odottamatonta oli myös se, miten kauaksi pohjoiseen Polarsternin piti mennä, ennen kuin tutkimusleirille löytyi riittävän iso ja sen painon turvallisesti kestävä paikka.

– Löysimme lopulta sopivan jäälautan, kun pohjoista leveyttä oli 85 astetta, mikä on jo todella pohjoisessa. Etelämpänä ei joko ollut jäitä tai ne olivat hyvin haperoita, Haapala kertoo.

Sekin jäälautta, jonka tutkijat lopulta kelpuuttivat Polarsternin satamaksi, oli huomattavasti ohuempi kuin ennakkoon kaavailtiin.

– Viime kesä ja syksy olivat hyvin lämpimiä Arktikassa. Jäätä on ollut aika vähän.

Jää elää myös lautalla, joka vie siihen kiinni jäätynyttä Polarsterniä ja jäälle perustettua tutkimusasemaa kohti pohjoisnapaa. Huolellisen suunnittelun ja ammattitaitoisen teknisen henkilökunnan ja tutkijoiden ansiosta jään liikkeet eivät ole iso pulma, Haapala sanoo.

Joitakin instrumentteja tosin on menetetty jään aiheuttamien yllätysten vuoksi, mutta se oli äärioloissa odotettavissa.

Jäämerellä on ollut ajelehtivia tutkimusasemia ennenkin. Ensimmäisen ison aseman laittoi matkaan Neuvostoliitto jo 1950-luvulla. Mutta MOSAiC on ainutlaatuinen hanke sekä kestoltaan että siltä, kuin monia eri tieteitä siinä yhdistyy.

– Emme tutki pelkästään jäätä, vaan kokonaisuutta, koko ilmakehä-merijää-merisysteemin toimintaa. Emmekä ainoastaan fysiikkaa, vaan sitä, miten fysikaaliset olosuhteet vaikuttavat kemiaan, vaikka ainesten kulkuun, hiilen kiertoon, ja myös ekosysteemiin, Haapala kertoo.

Hän vertaa osasia mosaiikkiin tai palapeliin.

– Tässä pyritään tutkimaan erityisesti vuorovaikutuksia. Luultavasti kaikki aikaisemmat kampanjat ovat olleet jonkin tieteenalan omia. On saatettu tutkia vaikka vain jäätä tai pilviä. Kyllä tämä on selkeästi uudentyyppinen tutkimusohjelma.

Haapala arvelee, että vastaisuudessa lisääntyy tieteiden yhteistyön lisäksi myös automaattinen tiedonhankinta arktisilta vesiltä.

– MOSAiCin puitteissa on kehitetty paljon uusia automaattisia mittalaitteita. Saattaa tulla intensiivisiä mittauskampanjoita, mutta mittauksia ovat tekemässä pienet robotit.

MOSAiCissa on mukana 19 valtiota ja noin 600 tutkijaa. Avustavia jäänmurtajia on Venäjältä, Ruotsista ja Kiinasta.

Myös Yhdysvallat on hankkeessa isosti mukana, mutta eniten se on saksalainen ponnistus. Saksa rahoittaa siitä puolet, ja tutkimusta johtaa saksalainen Alfred Wegener -instituutti.

Suomesta leirissä työskentelee vuoden mittaan kolme Ilmatieteen laitoksen ja neljä Helsingin yliopiston tutkijaa. Toisin kuin Ruotsi ja Norja, Suomi ei ole osoittanut MOSAiC-tutkimukseen erikseen rahoitusta.

Hankkeella kerätään tietoa ilmastonmuutoksen syistä ja varaudutaan tulevaan.

– Arktiset alueet ovat lämmenneet kaksi, kolme kertaa enemmän kuin mikään muu alue maapallolla. Jos arktiset alueet eivät olisi ilmastonmuutoksen keskipisteessä, emme tekisi tätä tutkimusta. Meidän ei tarvitsisi tehdä, sanoo Haapala.

Aiemmin kerätty tieto etenkin monivuotisesta jäästä on muutosten vuoksi vanhentunutta.

– Silloin jääkenttä oli paljon paksumpaa, jää liikkui paljon hitaammin ja vuorovaikutus ilmakehän ja meren välillä oli paljon pienempi. Jääkenttä oli mereen verrattuna vähän niin kuin manner, Haapala havainnollistaa.

Arktisten merialueiden jään paksuus on alle puolet 1980-luvun alun jäistä. Silloin valtaosa jäästä oli monivuotista, nykyisin suurin osa sulaa kesäisin.

Merien ja ilmakehän muutokset ovat muuttaneet myös ekosysteemiä. Esimerkiksi kalakannat ovat siirtyneet pohjoisemmaksi.

– Tiedämme, että muutoksia on tapahtumassa, mutta koska tietomme ovat vanhalta ajalta, emme pysty arvioimaan hyvin, mitä tapahtuu vaikka seuraavien kymmenen tai 20 vuoden aikana.

Millaista elämä erikoisissa olosuhteissa sitten oli? Säännöllistä, vastaa Jari Haapala.

– Laiva oli tukikohta. Yhdeksän aikaan aamulla lähdimme tekemään töitä sinne jääkentälle, tulimme takaisin lounaalle, lähdimme iltapäivällä uudestaan ja palasimme illalliselle. Sitten saunan ja kuntosalin kautta nukkumaan.

Tärkein asia, jonka kaikki halusivat illalla tietää, oli seuraavan päivän sääennuste. Sehän määritteli työolosuhteet.

– Pakkasta oli 15–25 astetta, parina päivänä 30. Kun tuulta on kymmenen metriä sekunnissa, niin kylmää on. Yhdeltä ihmiseltä paleltui sormi, ja muitakin pieniä paleltumia tuli.

Jari Haapalan töihin kuului jäähän asennettujen stressimittareiden tarkkailu. Niihin oli laivalta matkaa pari kilometriä.

Railojen takia mittareiden luokse ei ollut turvallista hurauttaa moottorikelkalla, oli mentävä hiihtäen.

– Se oli kyllä kivaa! Täällä Helsingissähän ei paljon pääse hiihtämään. Mielelläni hiihtäisin kerran viikossa, Haapala sanoo.

Entä pimeys? Pohjoisnavan ympäristössä kaamoksen pimeys on niin sakeaa, että sellaista on Suomessa vaikea kuvitella.

– Aurinko laski lokakuun yhdeksäntenä päivänä. Muutama viikko sen jälkeen oli vielä pientä valoisaa aikaa, mutta marraskuusta joulukuun loppuun saakka oli täydellistä pimeyttä, Haapala kertoo.

Sellaiseen tottuminen vaati aikaa.

– Kroppa reagoi niihin ensimmäisiin totaalisiin kaamosviikkoihin väsymyksellä, eivätkä aivot ehkä toimineet niin hyvin kuin normaalisti. Mutta jotenkin siihen tottui, ja varmaankin niin kävi jokaiselle. Meillä oli kuitenkin niin selkeä päivärytmi.

Kun hän palasi Tromssaan, se tuntui hänestä suorastaan valoisalta, vaikka sijaitseekin napapiirin pohjoispuolella. Muistoksi jäivät umpipimeän lisäksi toisaalta myös Jäämeren alkavan kaamoksen värit.

– Kun Aurinko oli horisontin alapuolella, kajastukset olivat mielettömiä. Samanlaista pelkistettyä maisemaa ei ikinä näe täällä.

Myös naapurit poikkesivat tavallisesta päivästä Ilmatieteen laitoksella Helsingissä.

– Se aluehan on jääkarhujen valtakuntaa. Me väistimme niitä. Mutta jos jääkarhu tuli liian lähelle, sitä jouduttiin signaalipyssyllä vähän varoittelemaan.

Kaikille, professorillekin, opetettiin etukäteen, miten uteliaat otukset karkotetaan.

– Jokaisen, myös tutkijan, velvollisuus siellä on taata turvallisuutta. Jääkarhujen häätämistä varten pitää pystyä käsittelemään asetta, ihan normaalia kivääriä ja paukkupatruunoilla ladattua asetta. Niitä myös tarvittiin.

Polarsternin matka päättyy ensi lokakuussa Bremerhaveniin Saksaan. Vuosi on jaettu kuuteen osuuteen, joiden välillä väki aluksella vaihtuu.

Kotiin päästyään tutkijat alkavat kirjoittaa artikkeleita julkaistaviksi tiedelehdissä, ja kaiken kerätyn datan pitää olla muidenkin käytettävissä viimeistään vuoden päästä hankkeen loppumisesta.

– Jokainen MOSAiCissa mukana oleva tutkija on sitoutunut siihen, että data julkaistaan tietopankeissa koko tiedeyhteisön vapaaseen käyttöön, Jari Haapala kertoo.

Voit seurata Polarstern-aluksen matkaa ja MOSAiCin muuta etenemistä hankkeen verkkosivulta.

Timo Soinin hetkellinen paluu julkisuuden valokeilaan herättää kysymyksen, missä ovat muut Sinisen tulevaisuuden eli sinisten kärkipoliitikot tänään.

Vielä viime keväänä perussuomalaisista eronneet siniset olivat ainakin jonkinlainen mahtitekijä suomalaisessa politiikassa ja heidän edustajansa näkyivät mediassa lähes päivittäin.

Sinisillä oli 17 kansanedustajaa ja Juha Sipilän hallituksessa kaikkiaan viisi ministeriä: Soini toimi ulkoministerinä, Jari Lindström työministerinä, Jussi Niinistö hoiti puolustusministerin tehtävää. Sosiaali- ja terveysministerinä oli Pirkko Mattila ja puolueen puheenjohtaja Sampo Terho kantoi eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministerin salkkua.

He kaikki putosivat eduskunnasta vaaleissa, joissa sinisten kannatus jäi vaatimattomaan yhteen prosenttiin. Samalla moni heistä katosi myös julkisuudesta.

Vain Simon Elo on eronnut sinisistä

Entinen työministeri Jari Lindström kuvaili itseään joulukuussa julkaistussa Ylen haastattelussa työttömyyden kokemusasiantuntijaksi. Hän kertoi kirjoittavansa muistelmiaan ja nostavansa kansanedustajan sopeutumisrahaa.

Myöskään entinen puolustusministeri Jussi Niinistö ei ole löytänyt töitä. Niinistö kertoo hakevansa työtä aktiivisesti ja olevansa avoin ehdotuksille. Näytöt on hänen mukaansa annettu. Myös Niinistö saa kansanedustajan sopeutumisrahaa.

Niinistö on yhä sinisten jäsen ja toimii puolueen edustajana Helsingin kaupunginvaltuustossa. Paluuta valtakunnan politiikkaan Niinistö ei ole miettinyt, mutta muistuttaa, että "politiikassa tilanteet voivat muuttua nopeastikin, kuten hiljattain Rinteen hallituksen kaatuminen osoitti".

Entinen sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ei halunnut kommentoida työtilannettaan. Muhokselta Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin oleva Mattila on hakenut läheisen Siikalatvan kunnanjohtajaksi. Hakuprosessi on yhä kesken. Myös Mattila on yhä sinisten jäsen ja johtaa puolueen Oulun piirijärjestöä. Mattila saa kansanedustajan sopeutumisrahaa.

Sampo Terhon syksy kului kirjoitushommissa. Historiaa opiskellut maisteri kertoo viimeistelevänsä historiallisen romaanin käsikirjoitusta. Samalla hän on työstänyt elokuvakäsikirjoitusta.

Sampo Terho on yhä sinisten jäsen ja istuu Jussi Niinistön tavoin Helsingin kaupunginvaltuustossa. Terhokin on nostanut kansanedustajan sopeutumisrahaa.

Sinistä eduskuntaryhmää luotsannut Simon Elo (33 v.) on päätoiminen opiskelija. Elo on jatkanut kesken jääneitä valtiotieteen opintojaan Turun yliopistossa. Elo on eronnut sinisistä ja istuu Espoon valtuustossa sitoutumattomana edustajana. Elo kertoo saavansa vuoden ajan kansanedustajan sopeutumisrahaa.

Lue myös:

Timo Soini: Perustin niin hyvän puolueen, että Jussi Halla-ahokin pystyy sitä johtamaan

Lempäälässä on paljastunut suuri kannabiskasvattamo omakotitalossa. Kasvattamo tuli ilmi, kun talo tuhoutui täysin tulipalossa maanantaiyönä.

Poliisi epäilee talon syttyneen laittomaan huumausaineiden kasvatustoimintaan käytetyistä sähkölaitteista. Talon vuokralainen on otettu kiinni. Epäilty on myöntänyt kasvattaneensa kannabista.

Poliisi selvittää rikoksen laajuutta. Tutkinnanjohtaja Antti Uusipaikka kertoo, että talossa oli kymmeniä kasveja, joista olisi saanut useita kiloja huumetta.

Poliisi tutkii tapausta törkeänä huumausainerikoksena ja yleisvaaran tuottamuksena. Epäilty on 1980-luvulla syntynyt mies. Poliisi kuulustelee epäiltyä vielä maanantaina.

Ilmoitus hätäkeskukseen tulipalosta Lempäälän Syrjätiellä tuli klo 00.40.

Läheinen omakotitalo sytytettiin tahallaan

Poliisi tutkii myös toista maanantaina Lempäälässä syttynyttä tulipaloa. Monttutiellä sijaitseva kolmikerroksinen omakotitalo vaurioiutui palossa pahoin. Hälytys tästä palosta tuli klo 06.30.

Poliisi on ottanut henkilön kiinni epäiltynä talon sytyttämisestä. Palopaikat ovat noin kilometrin päässä toisistaan.

Tuhotyöstä epäiltyä ei otettu kiinni palopaikalta, vaan muualta. Kolmikerrokseinen talo oli remontissa.

Myös tuhotyöstä kiinni otettua henkilöä poliisi jututtaa vielä maanantaina.

Poliisi ei tässä vaiheessa epäile palojen liittyvän toisiinsa. Kummassakaan tulipalossa ei tullut henkilövahinkoja.

Onnettomuustutkintakeskus Otkes kertoo aloittaneensa alustavan tutkinnan Helsinki-Vantaan lentokentällä tänään sattuneesta vakavasta vaaratilanteesta, jossa matkustamohenkilöstöön kuulunut työntekijä loukkaantui pudottuaan Finnairin Airbus A320 -lentokoneesta.

Kyseessä oli Finnairin lento aamulla Oulusta Helsinkiin. Kone oli jo laskeutunut, matkustajat poistuneet ja paikalla oli enää työntekijöitä. Työntekijä putosi Finnairin mukaan koneen takaovelta asematasolle. Otkesin mukaan matkustajat olivat poistuneet samasta takaovesta.

Tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta Otkesista kertoi aiemmin tänään STT:lle, että tikasautot liittyvät onnettomuuteen. Mutta tarkempaa tietoa ei ole siitä, miten tikasautot onnettomuuteen liittyvät – tai liittyvätkö ne lopulta mitenkään.

– Sitä vasta selvitetään, koska matkustajat oltiin kuitenkin jo poistettu tikasautoja pitkin. Jotain on sen jälkeen tapahtunut (asiakkaiden koneesta poistamisen jälkeen) ja sitä tässä selvitämme, Kotiranta kertoo Ylelle.

– Tällä hetkellä yritämme vasta hahmottaa alkutarinaa faktojen kautta. Meillä on käynnissä vasta alustava tutkinta ja sen jälkeen tiedetään, tehdäänkö tästä varsinaista tutkintapäätöstä.

Finnairilta kerrotaan STT:lle, että onnettomuus tapahtui kesken työtehtävien. Loukkaantunut matkustamohenkilökunnan työntekijä vietiin sairaalahoitoon, mutta loukkaantumista ei kommentoida sen enempää.

– Kyseessä on erittäin poikkeuksellinen ja todella valitettava tapahtuma. Työntekijän yksityisyydensuojan vuoksi emme kommentoi hänen tilaansa tarkemmin.

Tapahtuneella ei ole ollut vaikutusta muuhun lentoliikenteeseen.

Otkesin Kotiranta kertoo, että tässä vaiheessa tutkintaa ei ole asetettu kyseiselle konemallille tai tikasportaille käyttökieltoa.

– Ei ole ainakaan tässä vaiheessa tullut ilmi, että koneessa olisi jotain vikaa. Emme ole liikkuneet suuntaan tai toiseen. Kummankaan osalta, lentsikan tai tikasautojen suhteen ei ole mitään hahmotelmaa siitä, onko niissä ollut jotain vikaa. Ei ole vielä faktatietoa riittävästi.

Oscar-ehdokkaat julkistettiin maanantaina iltapäivällä. Yle seurasi tilaisuutta tässä artikkelissa. Kaikki ehdokkaat on listattu tämän artikkelin lopussa.

Virallisen lähetyksen vetäjinä olivat näyttelijät John Cho ja Issa Rae. Ehdokkuudet ja palkinnot jakaa Yhdysvaltain elokuva-akatemia.

Ennakkoon Oscar-menestystä saattoi odottaa olevan luvassa etenkin Golden Globe -palkituille elokuville.

Sellaisia ovat muun muassa Quentin Tarantinon ohjaama Once Upon a Time in Hollywood sekä Sam Mendesin ohjaama Taistelulähetit – 1917. Jälkimmäinen elokuva saa ensi-iltansa Suomessa 24. tammikuuta.

Golden Globet jaettiin viikko sitten.

Oscar-gaala suorana Ylen kanavilta 10. helmikuuta:

• Oscar-gaala näytetään suorana lähetyksenä Yle Teemalla ja Areenassa maanantaina 10. helmikuuta aamuyöllä klo 1.30 alkaen.
• Uusinta suomenkielisillä tekstityksillä nähdään samana iltana klo 20 alkaen.
• Gaala viedään viime vuoden tapaan läpi ilman juontajaa, sillä uudistettu konsepti koettiin yhdysvaltalaisella tapahtuman lähetyksestä vastaavalla ABC-kanavalla onnistuneeksi.

Tarantinon Hollywood-kuvaukselle kymmenen ehdokkuutta

Kaikki Oscar-ehdokkaat ovat listattuna tämän artikkelin lopussa.

Eniten ehdokkuuksia, yhteensä 11 kappaletta, sai Suomen viime vuoden katsotuin elokuva, Todd Phillipsin Joker.

Toiseksi eniten ehdokkuuksia kahmivat Quentin Tarantinon ohjaama Once Upon a Time in Hollywood sekä Sam Mendesin Taistelulähetit – 1917. Molemmille annettiin kymmenen ehdokkuutta.

Hyvin menestyi myös Martin Scorsesen The Irishman, joka sai kahdeksan ehdokkuutta.

Yllätyksenä voitaneen pitää muun muassa sitä, ettei Frozen 2 saanut parhaan animaatioelokuvan ehdokkuutta. Suomessa elokuvan ensi-ilta oli niin suosittu, että Finnkinon verkkopalvelun uskotaan menneen sen vuoksi jumiin. Nyt elokuva on noussut katsotuimmaksi vuonna 2019 ensi-iltansa saaneeksi elokuvaksi Suomessa. Sille on kertynyt jo liki 440 000 katsojaa.

Oscar-ehdokkaat 2020:

Paras elokuva:

Le Mans 66 - täydellä teholla

The Irishman

Jojo Rabbit

Joker

Pikku naisia

Marriage Story

Taistelulähetit – 1917

Once Upon a Time in Hollywood

Parasite

Paras miespääosa:

Antonio Banderas (Kärsimys ja kunnia)

Leonardo DiCaprio (Once Upon a Time in Hollywood)

Adam Driver (Marriage Story)

Joaquin Phoenix (Joker)

Jonathan Pryce (Kaksi paavia)

Paras naispääosa:

Cynthia Erivo (Harriet)

Scarlett Johansson (Marriage Story)

Saoirse Ronan (Pikku naisia)

Charlize Theron (Bombshell)

Renée Zellweger (Judy)

Paras ohjaus:

The Irishman (Martin Scorsese)

Joker (Todd Phillips)

Taistelulähetit – 1917 (Sam Mendes)

Once Upon a Time in Hollywood (Quentin Tarantino)

Parasite (Bong Joon Ho)

Paras naissivuosa:

Kathy Bates (Richard Jewell)

Laura Dern (Marriage Story)

Scarlett Johansson (Jojo Rabbit)

Florence Pugh (Pikku naisia)

Margot Robbie (Bombshell)

Paras miessivuosa:

Tom Hanks (A Beautiful Day in the Neighborhood)

Anthony Hopkins (Kaksi paavia)

Al Pacino (The Irishman)

Joe Pesci (The Irishman)

Brad Pitt (Once Upon a Time in Hollywood)

Puvustus:

The Irishman

Jojo Rabbit

Joker

Pikku naisia

Once Upon a Time in Hollywood

Paras musiikki:

Joker

Pikku naisia

Marriage Story

Taistelulähetit – 1917

Star Wars: The Rise of Skywalker

Paras dokumenttielokuva:

American Factory

The Cave

The Edge of Democracy

For Sama

Honeyland

Paras ei-englanninkielinen elokuva:

Corpus Christi (Puola)

Honeyland (Makedonia)

Les Misérables (Ranska)

Kärsimys ja kunnia (Espanja)

Parasite (Etelä-Korea)

Paras animaatioelokuva:

How to Train Your Dragon: The Hidden World

I Lost My Body

Klaus

Missing Link

Toy Story 4

Sovitettu käsikirjoitus:

The Irishman

Jojo Rabbit

Joker

Pikku naisia

Kaksi paavia

Alkuperäinen käsikirjoitus:

Knives Out

Marriage Story

Taistelulähetit – 1917

Once Upon a Time in Hollywood

Parasite

Lyhyt animaatioelokuva:

Dcera

Hair Love

Kitbull

Memorable

Sister

Kuvaus:

The Irishman

Joker

The Lighthouse

Taistelulähetit – 1917

Once Upon a Time in Hollywood

Lyhytdokumentti:

In the Absence

Learning to Skateboard in a Warzone

Life Overtakes Me

St. Louis Superman

Walk Run Cha-Cha

Lyhytelokuva:

Brotherhood (Meryam Joobeur)

Nefta Football Club (Yves Piat)

The Neighbors' Window (Marshall Curry)

Saria (Bryan Buckley)

A Sister (Delphine Girard)

Editointi:

Le Mans 66 - täydellä teholla

The Irishman

Jojo Rabbit

Joker

Parasite

Äänitehosteet:

Le Mans 66 - täydellä teholla

Joker

Taistelulähetit – 1917

Once Upon a Time in Hollywood

Star Wars: The Rise of Skywalker

Äänten miksaus:

Ad Astra

Le Mans 66 - täydellä teholla

Joker

Taistelulähetit – 1917

Once Upon a Time in Hollywood

Tuotantosuunnittelu:

The Irishman

Jojo Rabbit

Taistelulähetit – 1917

Once Upon a Time in Hollywood

Parasite

Paras kappale:

I Can’t Let You Throw Yourself Away (Toystory 4)

I’m Gonna Love Me Again (Rocketman)

I’m Standing With You (Breakthrough)

Into the Unknown (Frozen 2)

Stand Up (Harriet)

Maskeeraus:

Bombshell

Joker

Judy

Maleficent: Mistress of Evil

Taistelulähetit – 1917

Puvustus:

The Irishman

Jojo Rabbit

Joker

Pikku naisia

Once Upon a Time in Hollywood

Visuaaliset efektit:

Avengers Endgame

The Irishman

Taistelulähetit – 1917

Leijonakuningas

Star Wars: The Rise of Skywalker

Britannian kuninkaallinen perhe on pitänyt kriisikokouksen prinssi Harryn ja herttuatar Meghanin aiheuttaman hämmingin vuoksi.

Kuninkaalliset tapasivat Sandringhamin kartanossa lukuun ottamatta ulkomailla oleskelevaa Meghania, joka tiettävästi oli yhteydessä tilaisuuteen puhelimitse.

Herttuapariskunta ilmoitti viime viikolla vetäytyvänsä kuninkaallisen perheen ytimestä ja keskittyvänsä omiin hankkeisiinsa.

Prinssi Harryn yllättävä vetäytymisilmoitus herättää pahaa verta brittihovissa – kuningatar Elisabet haluaa nopean ratkaisun

Kuningatar Elisabet julkaisi tapaamisen jälkeen tiedotteen, jossa hän sanoo hyväksyvänsä Harryn ja Meghanin päätöksen ja tukevansa heitä. Elisabet tosin mainitsee, että hän olisi mieluiten nähnyt heidän jatkavan elämäänsä kokoaikaisina kuninkaallisen perheen jäseninä.

– Meghan ja Harry ovat tehneet selviksi, etteivät he halua uudessa elämänvaiheessaan olla riippuvaisia julkisista varoista, kuningatar tiedottaa.

Kuningasperhe on nyt sopinut, että Sussexin herttuapari – Harry ja Meghan – aloittavat siirtymävaiheen, jonka aikana he asuvat osin Britanniassa ja osin Kanadassa.

Kuningattaren mukaan joitakin päätöksiä on vielä tekemättä ja asia vaatii lisää miettimistä. Tänään käydyt keskustelut olivat kuningattaren mielestä silti rakentavia.

Huhu välirikosta

Veljekset Harry ja prinssi William antoivat perhekokouksen alla harvinaisen yhteislausunnon, jossa he kiistivät mediassa uutisoidut väitteet rikkoutuneista väleistään.

Veljesten välisestä viileydestä on kerrottu lähes koko sen ajan, kun Harry on ollut yhdessä Meghanin kanssa. Prinssi Williamin sanotaan muun muassa olleen huolissaan nopeasti edenneestä suhteesta ja varoittaneen tästä Harrya.

Kuningattaren tiedotteesta asiasta vei mainittu mitään.

Viime syksynä Harry ja Meghan esiintyivät ITV-kanavan tunnin mittaisessa dokumentissa An African Journey. Sen haastattelussa Harry kertoi veljesten kulkevan eri polkuja ja että paineen alla "asioita tapahtuu".

– Meillä veljeksillä on hyviä ja huonoja päiviä, hän sanoi tuolloin.

Dokumentissa käsiteltiin myös pariskunnan suhdetta mediaan, joka on ollut vaikea tavattoman huomion ja pariskunnan, erityisesti Meghanin, saaman kritiikin vuoksi. Pariskunta onkin ryhtynyt oikeustoimiin mediaa vastaan, sillä se katsoo lehtien loukanneen yksityisyyttään.

Pariskunnan vetäytymispäätös on aiheuttanut Britannian hovissa yhden modernin ajan suurimmista kriiseistä, sillä asian julkistus yllätti loput kuningasperheen jäsenistä ja sai aikaan valtavan mediakohun.

Kyseessä on hovin kannalta erittäin kiusallinen imago-ongelma, sillä kuninkaallisen perheen päätökset valmistellaan yleensä huolella etukäteen, kuten niiden julkistuskin.

Tällä kerralla kävi juuri niin kuin ei olisi pitänyt, sillä Harry ja Meghan tiedottivat omavaltaisesti suunnitelmastaan aloittaa oma elämä kuningasperheen ytimen ulkopuolella.

Kansalaisten reaktiot tylyjä

Daily Mail -lehden teettämän kyselyn perusteella vastaajista joka toinen hyväksyy sinällään sen, että Harry ja Meghan luopuvat keskeisistä kuninkaallisista velvoitteistaan. Runsas kolmannes vastaajista oli eri mieltä.

Huomattavan nihkeästi vastaajat suhtautuvat siihen, että kuningatar pidettiin pimennossa päätöksestä.

Noin 75 prosenttia vastaajista katsoi, että pariskunta ei voi jatkossa vastaanottaa minkäänlaista taloudellista tukea kuninkaallisilta tai veronmaksajilta. Vain kolmetoista prosenttia vastaajista hyväksyisi moiset tuet.

Vastaajista 60 prosenttia oli myös sitä mieltä, että pariskunnan tulisi maksaa takaisin rahat – lähes kolme miljoonaa euroa – joilla heidän Windsorin-kotiaan remontoitiin verovaroin.

Useampi kuin joka toinen vastaaja katsoi, että prinssi Harryn pitäisi luopua asemastaan kruununperimysjärjestyksessä, noin joka neljäs oli eri mieltä.

Vain noin joka kolmas vastaaja kannatti, että pariskunta saisi jatkossa pitää kuninkaallisen korkeuden tittelin, mikäli se ansaitsee rahaa eli saa palkkioita kaupallisista yhteistyökuvioista tai esimerkiksi esiintymisistään.

Taloudelliset järjestelyt puhuttavat

Yhtenä kantona kaskessa ovatkin raha-asiat, sillä herttuapariskunta on kertonut tavoittelevansa taloudellista riippumattomuutta.

Prinssi Harry saa vuotuista määrärahaa vastineeksi kuninkaallisista velvoitteistaan. Jos pariskunta lähtee omille teilleen, on perusteltua kysyä, voiko Harry enää saada näitä varoja käyttöönsä.

Ennakkoon pidettiin mahdollisena, että perhe päätyy kompromissiin, jossa Harryn määrärahoja vähintäänkin leikataan. Maineenhallinnan kannalta on melko mahdotonta, että Harry saisi yhä täysimääräiset rahat käyttöönsä samalla kun hän asuu osan vuodesta ulkomailla, elää itsenäistä elämää ja tekee mahdollisesti laajaakin bisnestä.

Kuninkaallisen perheen kalenterit ovat tiukasti sidoksissa lukuisiin edustustehtäviin ja virallisiin velvoitteisiin. Jos ja kun nämä tehtävät käyvät vähiin, perusteita palkkioille ei ole.

Turvallisuuskysymyksistä ongelmia

Herttuaparin turvajärjestelyt ovat mittavat ja kalliit. Täsmällisiä summia ei julkisteta, mutta on selvää, että ympärivuorokautinen turva maksaa paljon. Eräissä arvioissa on laskettu, että vuotuiset turvakulut ovat tähän saakka olleet noin 600 000 puntaa eli noin 700 000 euroa.

Kuninkaallisen perheen turvallisuudesta vastaa Suur-Lontoon poliisi Scotland Yard.

On epäselvää, miten Harryn ja Meghanin sekä heidän poikansa turvallisuus hoidettaisiin ja miten kustannukset nousisivat, jos pariskunta asettuisi osaksi vuotta esimerkiksi Kanadaan.

Kuninkaalliseen perheeseen kuuluvien turvallisuuskulut maksetaan verorahoista. Myös tämä muodostaa imago-ongelman, kun pariskunta vetäytyy kuninkaallisen perheen ytimestä.

Daily Mailin gallupin mukaan yli 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että turvajärjestelyitä ei vastedes pitäisi maksaa verorahoista.

Britit suuttuivat Harrylle ja Meghanille, mutta keskustelut tulevaisuudesta "sujuvat hyvin" – Lehti: Herttuatar sopimukseen Disneyn kanssa

Laittomat kesäkanalat ovat levittäneet Suomeen erilaisia eläintauteja.

Ongelma on, että suuri osa kesä- ja harrastekanaloista laiminlyö lakisääteistä rekisteröintiä ja tulkitsee lainsäädäntöä muutenkin väljästi. Tilanne on johtanut siihen, että myös vaarallisten eläintautiepidemioiden riski levitä Suomeen on kasvanut.

– Rekisteröinnin puuttuessa ei pystytä kartoittamaan esimerkiksi lintuinfluenssan kaltaisten vakavien eläintautien uhan alla olevaa siipikarjaa. Silloin taudin leviämisen estäminen on mahdotonta, sanoo Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina.

Suomessa on noin 6000 rekisteröityä harraste- ja kesäkanalaa, mutta todellinen määrä voi olla huomattavasti suurempi.

Yksi suurimmista ongelmista on kanojen ja munien laiton maahantuonti. Ruokaviraston mukaan salakuljetettuja siitosmunia ja untuvikkoja myydään jatkuvasti internetin keskustelupalstoilla ja jopa huoltamoiden pihoilla.

Jos muna, elävä kana, kalkkuna tai hanhi salakuljetetaan Suomeen, sen mukana maahamme saattaa levitä jopa ihmiselle vaarallisia eläintauteja.

– Maahamme on salakuljetettu kanoja ja siitosmunia, jotka ovat nostaneet tautiriskiä. Kanat ja munat on tuotu Suomeen Viron kautta, mutta niiden alkuperämaasta ei ole varmuutta, Hamina toteaa.

Vaara vaanii Puolassa

Siipikarjaa saa tuoda Suomeen EU:n alueelta, Norjasta ja Sveitsistä lemmikkieläinten tavoin ilman erillistä ilmoitusta tullille. Maahantuojan on kuitenkin rekisteröidyttävä lain edellyttämällä tavalla Ruokaviraston rekisteriin eläinten maahantuojaksi.

Ongelma on, ettei kanojen ja munien tuontia näiltä alueilta valvo käytännössä kukaan.

– EU:sta ja Norjasta ja Sveitsistä maahan tuotu siipikarja ei kuulu eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen piiriin, kertoo Ruokaviraston rajaeläinlääkäri Elina Viitasaari.

Salakuljetus on tullut ilmi esimerkiksi siten, että julkisuudessa on nähty kanarotuja, jotka eivät ole Ruokaviraston virallisella tuontilastalla. Laittomista maahantuontitapauksista saadaan satunnaisesti myös ilmiantoja.

Suomessa on voimassa siipikarjan ulkonapitokielto maaliskuun alusta toukokuun loppuun. Tarkoitus on ehkäistä muuttolintujen mahdollisesti kantamaa lintuinfluessaa.

– Tammikuun aikana Puolassa on todettu muuttolinnuista kahdeksan eri korkeapatogeenista lintuinfluenssatapausta. Kyseinen taudin muoto voi tappaa linnun muutamassa tunnissa, kertoo Suomen Siipikarjaliiton toiminnankohtaja Hanna Hamina.

Mykoplasmoja ja tulehduksia

Harrastekanaloista tavataan jo esimerkiksi hengitystietulehduksia aiheuttavia mykoplasmabakteeritartuntoja. Sen krooniset muodot aiheuttavat siipikarjalle nuhaa ja aivastelua, silmä- ja poskionteloiden tulehduksia sekä munamäärän laskua jalostus- ja munintakanaloissa.

Laittomasti tuodulla siipikarjalla voi olla myös Newcastlen tautia, salmonellaa ja lintuinfluenssaa. Ne voivat tarttua myös tuotantoeläiminä pidettävään siipikarjaan sekä muihin eläimiin ja osa myös ihmisiin.

Newcastlen tauti on yksi vakavimmista siipikarjalla esiintyvistä tarttuvista taudeista, mikä voi pahimmillaan vaarantaa laajalti suomalaisen siipikarjatuotannon. Newcastlen taudin rantautuminen Suomeen aiheuttaisi miljoonakustannukset.

– Siipikarjaa menehtyisi ja sitä jouduttaisiin tartunnan leviämisen estämiseksi hävittämään. Vakava eläinsairaus saattaisi johtaa myös vientikieltoon, kertoo Ruokaviraston tuotanto- ja seuraeläinpatologian eläinlääkäri ja erikoistutkija Pia Vennerström.

Silmävuotoa ja yskää

Tuotantokanaloiden ja ammattimaisten siipikarjan kasvattajien toiminta on viranomaisten taholta tarkkaan kontrolloitua. Ammattimaisesti toimivilla tuotantokanaloilla on lakisääteinen tautikontrolli, mutta harrastekanaloiden asukeista ei aina oteta esimerkiksi salmonellanäytteitä.

– Näytteen ottaminen on vielä tärkeämpää silloin, jos kanojen munia käytetään ravinnoksi, Hanna Hamina toteaa.

Esimerkiksi mykoplasmatartunta leviää sekä infektoituneen munan sisällä että linnusta toiseen suoran kosketuksen, eritteiden, välineiden kuljetuslaatikoiden ja ihmisten välityksellä.

Hamina kertoo, että mykoplasmat poistettiin lakisääteisesti pienkanaloiden torjuttavien eläintautien listalta muutama vuosi sitten, mutta tuotantokanaloiden osalta mykoplasmat ovat yhä vastustettavien eläintautien listalla.

Kanojen mykoplasmat eivät tartu siipikarjaa lukuunottamatta muihin eläimiin tai ihmisiin.

Kesäkanan kohtalokas syksy

Kesäkanalan pitäminen on hyvä harrastus, jos se tehdään vastuullisesti. Jo ennen kanojen ottamista on jo syytä miettiä, minne kanat päätyvät syksyn myötä.

Jos harrastekanalassa pidetty kana päätyy toiseen harrastekanalaan, vaarana on mahdollisten sairauksien leviäminen.

– Kun kanoja siirretään paikasta toiseen, niin olisi huolehdittava siitä, että kanat on todistettavasti tarkastettu eri sairauksien varalta, Hamina kertoo.

Kouvolalaisen Puurin Kanalan yrittäjä Ari Puuri on myynyt kanoja harrastekanaloihin 1960-luvulta lähtien. Hän muistuttaa, että siipikarjarekisteriin tehtävän rekisteröinnin lisäksi harrastekanalasta on tehtävä ilmoitus terveystarkastajalle, jos kanala sijaitsee taajama-alueella.

Puurin Kanalaan ei kanoja oteta takaisin tautiriskin takia ja Puurin mukaan laumasta toiseen siirretyt kana rikkovat laumadynamiikan. Vieraiseen parveen joutunut kana saattaa myös levottoman käyttäytyä aggressiivisesti muita kanoja kohtaan.

– Moni kesäkanalanpitäjä kiintyy kanoihinsa ja rakentaa niille syksyllä kanalan. Jos ei kanaa pysty pitämään eikä sitä voi luovuttaa muualle, se pitää lopettaa. Siihenkin on kokemattoman syytä pyytää asiantuntevaa apua esimerkiksi metsästäjiltä.

Sateen kastelemat untuvikot

Suomen Eläinsuojeluyhdistykselle jätetään satunnaisesti ilmoituksia harrastekanaloiden puutteellisista rakenteista ja tilojen oletetusta ahtaudesta.

Valkeakosken, Hämeenlinnan ja Lempäälän alueiden eläinsuojeluneuvojan Minna Höltän mukaan harrastekanaloiden ongelmana on kanalan pitäjien epätietoisuus kanalanpitoon liittyvästä lainsäädännöstä ja kanojen lajityypillisistä tarpeista.

– Harrastekanaloissa suoja saattaa olla olosuhteisiin nähden riittämätön. Kanat joutuvat esimerkiksi olemaan sateessa ilman pitävää katosta tai lämmittämättömässä tilassa pakkasten aikana. Ilmenneiden ongelmien vuoksi on jouduttu ottamaan yhteyttä valvomaan eläinlääkäriin, Hölttä kertoo.

Sen sijaan harrastekanaloiden ahtaudesta johtuvat tehdyt ilmoitukset ovat usein osoittautuneet turhiksi.

Jos esimerkiksi varustelemattomassa häkissä pidetään kolmea tai useampaa kanaa, niin eläinsuojelusäädösten mukaan tilaa yhtä kanaa kohden on oltava vähintään 550 neliösenttiä. Samassa häkissä saa pitää enintään seitsemää kanaa.

– Toisaalta siipikarjanpidon lainsäädäntöä voidaan pitää eläinsuojelullisesti uskomattoman heikkona, Hölttä toteaa.

Asiantuntijoille voi soittaa

Ruokaviraston tuotanto- ja seuraeläinpatologian eläinlääkäri ja erikoistutkija Pia Vennerström korostaa, että eläintenpitäjän velvollisuus on huolehtia eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista.

– Harrastekanaloiden terveydentila saadaan pidettyä hyvällä mallilla, jos kanalan omistaja on ongelmatilanteissa yhteydessä eläinlääkäriin tai esimerkiksi Ruokaviraston siipikarja-asiantuntijoihin.

Ruokavirasto on laatinut oman siipikarjan terveydenseurannan tutkimuspaketin, jonka avulla siipikarjan pitäjät pystyvät myös itse seuraamaan lintujensa terveydentilaa.

– Terveydenseurantapaketti edellyttää verinäytteenottoa, jonka voi tehdä eläinlääkäri tai henkilö, joka on saanut verinäyttenottokoulutuksen.

Aracelis Correa järkyttyi, kun aloitti sosiaalitieteiden opinnot kaksi vuotta sitten Helsingin yliopistossa.

Hän kertoo yliopiston läpivalkoisuuden hypänneen nopeasti silmille.

– Luennoilla kuuli rasistista kieltä, ja silloin tällöin sattui jotain oikeasti aika järkyttävää minun näkökulmastani.

Luennoitsija saattoi esimerkiksi käyttää rasistista kieltä tai näyttää täysin aiheeseen liittymätöntä raa’an väkivaltaista materiaalia rodullistettua ihmistä kohtaan. Näissä tilanteissa muut opiskelijat eivät reagoineet mitenkään.

Ennen opintojaan Correa oli tehnyt henkilökohtaisen avustajan töitä, jossa joutui kohtaamaan paljon ennakkoluuloja ja rasismia. Yliopistoon siirtyessä odotukset olivat korkealla.

– Ajattelin jostain syystä, että olin tulossa parempaan paikkaan. Luulin akateemisen maailman olevan edistynyt näissä asioissa.

Correa koki olevansa todella yksin kokemuksensa kanssa, ja alkoi kaivata yhteisön tukea. Hän päätyi esittelemään ideansa vertaisryhmästä yliopiston sisäisessä Facebook-ryhmässä, ja ajatuksen vastaanotto ylittikin kaikki odotukset.

– Oli hurjaa, miten paljon sain tukea ajatukselle! Tuntui, että moni oli suorastaan odottanut jotakin tällaista. Tajusin, etten todellakaan ole yksin, Correa muistelee.

Nyt ideasta on kasvanut uunituore opiskelijajärjestö Students Of Colour (SOCO). Correa kertoo järjestön olevan tarkoitettu etniseen tai näkyvään vähemmistöön kuuluville opiskelijoille.

– Viittaan tässä kontekstissa näkyvään rodullistettuun vähemmistöön. Eli siihen, että poikkeaa ulkonäöllään vallitsevasta normista, vaikkapa ruskealla iholla tai kiharilla hiuksilla. Etninen taas viittaa eri kulttuuriin.

Järjestölle oli tilausta

SOCOn tavoitteena on Correan mukaan toiminta, jonka järjestön aktiivit kokevat voimauttavaksi, merkitykselliseksi ja mielekkääksi. Se voi olla vaikka kokemusten jakamista vertaiskeskusteluissa tai kerhotyyppisiä tapahtumia. Yksi tavoite on myös vaikuttaa ja näkyä ulospäin, esimerkiksi paneelikeskustelujen, luentojen tai työpajojen muodossa.

– Ykkösprioriteettinä on kuitenkin se, että me tehdään sitä, mikä tuntuu aidosti meistä hyvältä. Välillä se voi olla myös sitä kannanottamista ja keskustelun herättelyä, Correa korostaa.

Helsingin yliopisto aikoo selvittää tarkasti rasismiväitteet. Yliopiston vararehtorin mukaan Helsingin yliopistossa on rasismille ehdoton nollatoleranssi.

Tasa-arvoasioista vastaava vararehtori Tom Böhling kertoo, että hän ei ole tietoinen rasismista Helsingin yliopistossa.

–Pyrimme edistämään tasa-arvoa yhdenvertaisuutta ja sitä että kaikki tuntevat Helsingin yliopiston turvallisena opiskelu- ja työpaikkana. Ehdottomasti tämä tulee tutkintaan, Böhling sanoo.

Oli vain ajan kysymys, milloin jotakin SOCO ry:n kaltaista perustetaan Suomeen. Näin näkee rasismiin erikoistunut Tampereen yliopiston akatemiatutkija ja dosentti Anna Rastas.

– Monissa Euroopan maissa on näkynyt samankaltaista aktivismia ja järjestäytymistä. Akateemisen maailman normatiivista valkoisuutta on nyt alettu kyseenalaistaa meilläkin, Rastas kertoo.

Hän toteaa, että sillä on valtava merkitys, kenen näkökulmat opetuksessa näkyvät ja kenen jäävät jatkuvasti huomiotta. Hänen mukaansa monista yliopistojen kursseista on vaikea tunnistaa muita kuin eurosentrisiä, valkoisten – ja yleensä miesten – näkökulmia.

Rastaan mukaan myös sillä, miten ihminen tulevassa työssä ja opinnoissa olettaa joutuvansa kohtaamaan rasismia, on vaikutusta jopa ammatinvalintaan.

– Jos yliopisto näyttäytyy vahvasti normatiivisen valkoisuuden läpäisemänä, se voi olla sellainen toimijuuden tila, johon on vaikea tulla.

Harkitsemattomia sanoja ja olettamuksia

Juttua varten tehtiin rodullistettuun tai etniseen vähemmistöön asettuville korkeakouluopiskelijoille suunnattu anonyymi kysely.

Vastauksissa toistuivat samankaltaiset toiseuttavat kokemukset, vaikka joukossa oli myös heitä, jotka eivät raportoineet kokeneensa rasismia tai syrjintää korkeakoulussaan. Juttuun on nostettu vastauksia, joiden kaltaisia oli paljon.

Esimerkiksi luennolla opettaja on puhunut afrikkalaisista n-sanalla, eikä kukaan tilanteessa reagoinut asiaan. Rasismia sosiaalisena konstruktiona ei kokemukseni mukaan sen kummemmin kyseenalaisteta tai analysoida.

Omalle valkoisuudelle ja siitä johtuville rakenne- ja näkökulmaeroille ei oikein osata olla kriittisiä. Puhun valkoisuudesta normina, en ihonvärinä.

Luennoitsijat eivät ole puuttuneet muiden opiskelijoiden rasistisisiin kommentteihin, jolloin minun on joko puolustauduttava yksin tai oltava hiljaa ja jäätävä epätietoiseksi siitä, ovatko kaikki luennoitsijaa myöten samaa mieltä.

Puheessa tehdään oletuksia siitä, että suomalaiset ovat valkoisia.

Ongelma ei välttämättä asenteissa

Anna Rastaan kokemuksen mukaan yleisesti vallitseva asenne on, että yliopistolaitoksen tulisi olla tasa-arvoinen kaikille.

– Professorin tai tutkijan asema ei kuitenkaan anna vielä pohjaa ymmärtää rasismia. Opettajien tulisi pohtia, millaisin tiedoin ja millaisten kokemusten kautta he asioita tarkastelevat. Tuleeko uusintaneeksi rasistisia rakenteita sanavalinnoilla tai esimerkiksi suosimalla vain tietynlaisia oppimateriaaleja?

Rastaan mukaan keskustelua vaikeuttaa tutkimusperustaisen tiedon vähyys ja se, että aiheesta on puhuttu niin vähän aikaa suomen kielellä: keskustelu kompastelee oikeita sanoja etsiessä.

Hän näkee, että tilanne muuttuu, kun myös yliopistojen henkilöstössä alkaa olla enemmän vähemmistöihin asettuvia ihmisiä.

– Tutkijat ja opiskelijat pyrkivät yleisesti tutkimaan asioita, joita he pitävät tärkeinä ja merkityksellisinä. Se näkyy nyt esimerkiksi siinä, miten rasismia käsitellään, tai ei käsitellä, yliopistossa. Mutta mitä enemmän korkeakouluissa on ihmisiä eri lähtökohdista, sitä enemmän erilaisille näkökulmille tulee tilaa myös tutkimuksessa ja opetuksessa.

Rasismin vaikutus hyvinvointiin

Kasautuneisiin rasismin ja syrjinnän kokemuksiin erikoistunut lyhytterapeutti Michaela Moua toteaa, että SOCO:n kaltaiset vertaisryhmät voivat antaa paljon tukea opiskelijoille.

– Ne antavat mahdollisuuden ympäristöön, jossa kenellekään ei tarvitse selittää olemassaoloaan.

Mouan mukaan rasismin kokemukset voivat vaikuttaa mielenterveyteen ja hyvinvointiin suuresti. Hän kertoo monien rodullistettujen kohtaavan jatkuvasti tiedostamattomia ennakkoluuloja.

– Ne konkretisoituvat usein mikroaggressioina, eli tekoina ja sanoina, joilla ihminen tahattomasti toiseutetaan muista. Ne ovat esimerkiksi jo lapsuudessa alkavia olettamuksia ihmisen kyvyistä, ominaisuuksista tai mielenkiinnonkohteista ulkonäön perusteella, ja sama jatkuu läpi elämän.

Kokemukset aiheuttavat usein oireita, joita kuvataan vähemmistöstressiksi. Pitkittynyt ja krooninen stressitila taas voi heikentää fyysistä ja henkistä terveyttä, ja heijastua myös kognitiiviseen suorituskykyyn ja opintomenestykseen.

Kyselyn vastauksissa kerrottiin olettamuksista korkeakouluissa:

Kohtaan yliopistolla olettamuksia liittyen elämäntilanteeseeni, joita ei kohdistettaisi muihin.

Luennolla opettaja pyysi minua kommentoimaan esitystä, sillä olen "perehtynyt maahanmuuttoon". En ole perehtynyt maahanmuuttoon.

Tein opinnäytteen maahanmuuttajien työllistymisestä. Seminaariopettaja arveli, että se oli niin hyvä siksi, että minulla on omakohtaista kokemusta aiheesta. En ole maahanmuuttaja, olen syntyperäinen suomalainen.

Asiantuntijuuttani on kyseenalaistettu taustani perusteella ja osaamistani vähätelty.

Minulle puhutaan englantia, jopa omien professoreiden toimesta tai työntekijöiden, joita olen nähnyt monta vuotta yliopistolla. Luennolla professori kysyi minulta kaikkien edessä, mistä olen kotoisin.

Mouan mukaan keskustelusta tekee haastavaa myös se, että mikroaggressiot eivät usein lähde pahantahtoisuudesta. Tällöin mennään herkästi puolustusasemiin. Esimerkiksi englannin puhumista perustellaan usein kohteliaisuudella.

– Mutta sillä tullaankin jatkuvasti ilmentäneeksi, että ruskeus ja suomalaisuus eivät voi kuulua samaan kehoon. Kun sama viesti toistuu satoja tai tuhansia kertoja, sillä hyvällä lähtökohdalla ei ole vastaanottajalle paljonkaan merkitystä.

Jokainen voi puuttua

Kyselyn vastauksissa toistui toive luennoitsijoiden herkemmästä lähestymistavasta aiheisiin ja kielenkäytön muuttamisesta sellaiseksi, ettei se oleta kaikkien yliopistolla olevan valkoisia.

Vastauksissa toivottiin myös mahdollisuutta matalan kynnyksen anonyymiin raportointiin ja paremman tuen järjestämistä yliopiston ja ainejärjestöjen taholta. Myös esimerkiksi opiskelijakulttuuriin kiinteästi liittyvien sitsilaulujen syrjivä kieli mainittiin toistuvasti.

Yliopisto voisi tukea vähemmistöjen järjestäytymistä ja edes kysyä, miten ja mitä vähemmistöt kokevat yliopistolla.

Mielestäni kynnys tehdä valituksia on nyt melko korkea, jos kokee/huomaa jonkun, erityisesti korkeammassa asemassa olevan henkilön, kuten professorin, toimivan väärin. Tätä voisi selkeyttää opiskelijoille jo ihan alussa kertomalla, kehen tulisi ottaa yhteyttä näissä tilanteissa.

Haluaisin nähdä lisää muutakin kuin valkoista henkilökuntaa, positiivista syrjintää ja kriittistä analyysia yliopiston epistemologiasta ja ontologiasta. Intersektionaalinen feminismi kaiken toiminnan lähtökohdaksi. Inkluusio ei voi olla pelkkää strategista sananhelinää.

Aracelis Correa korostaa, että ihan jokainen yliopistolla voi puuttua näkemäänsä epäkunnioittavaan tai epäasialliseen käytökseen. Vastauksissa toistui sama huomio. Yksi vastaaja kirjoittaa:

Kukaan ei halua olla ilonpilaaja tai hankala. On hyvin vaikeaa puuttua tilanteisiin ainoana rodullistettuna. Kaikki tietävät anonyymeissäkin tilanteissa, kuka pahoitti mielensä. Sitä helposti leimautuu, itse kaipasin yhteishenkeä, jossa muutkin kuin ei-valkoiset puuttuvat rasismiin. Kaikki opiskelijat voivat haastaa ja vaatia samoja asioita.

Lue lisää

"Pitäisikö eri uskontoryhmillekin olla omat wc:t?" Sateenkaariväelle ollaan valmiita järjestämään yliopistoihin vessoja, mutta asenteiden kanssa on tekemistä

Voit keskustella aiheesta klo 20 asti.

Jokioisten kartanon myytäviä rakennuksia on kymmeniä. Merkittävin on aikoinaan muun muassa Flemming-suvun, Kruusien ja Mannerheimien omistuksessa ollut kartanon päärakennus. Talo on ollut hiljainen siitä lähtien, kun Luonnonvarakeskuksen hallinnossa työskennelleet työntekijät lähtivät saleista jokunen vuosi sitten. Jokioisten kartano sijaitsee Forssasta noin 10 kilometriä Turun suuntaan.

Rakennuksia ja maita hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt tekee parhaillaan alustavia realisointisuunnitelmia. Hämeen ely-keskus miettii, millaisia tarkennuksia rakennusten suojelumääräyksiin pitää vielä tehdä.

Kartanomiljöön muiden arvokkaiden vanhojen rakennusten ja maaomaisuuden kauppa on merkittävä: myyntivaltuuksia käsiteltiin jopa eduskunnassa viime syksynä. Myös apulaisoikeusasiamies on tarttunut Senaatti-kiinteistön rooliin.

Ensin myydään rakennukset, sitten maat

Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Jyrki Maikola sanoo näyttävän vahvasti siltä, ettei Senaatti-kiinteistöt myy kartanon rakennuksia yhtenä kokonaisuutena vaan kohteet palastellaan. Ensimmäiseksi myydään rakennukset. Keskeisin on luonnollisesti kartanon 1700-luvun lopulta peräisin oleva uusklassinen päärakennus ja Jokioisia leimaavan vanhan kartanopihan silmiä hivelevät talousrakennukset.

– Rivitaloja, päärakennus, vanhat talousrakennukset, navetat, asuintaloja. Kartano ja vieressä olevat ulkorakennukset ovat herkimmät myyntikohteet, luettelee myyntipäällikkö Jyrki Maikola.

Myyntipäällikkö Jyrki Maikola sanoo, että myös rakennusten myyntijärjestys pitää suunnitella, sillä erilaisilla rakennuksilla on oma ostajakuntansa.

Kauppa on suomalaisittain ainutlaatuinen

Myöhemmin on maakauppojen vuoro. Senaatti-kiinteistön hallinnassa on vajaat 200 hehtaaria, ja määrään sisältyy myös erittäin arvokas kartanon päärakennuksen puisto. Puisto on peräisin jo 1600-luvulta, mikä on joidenkin silmissä äärettömän arvokas. Puistossa kasvaa nelisen sataa puuta ja vanhimmat ovat yli kaksi sataa vuotiaita.

Jokioisten kartanon tulevaisuus on jo herättänyt paikkakunnalla keskustelua. Ostajalta toivotaan kulttuurihistoriallisen kohteen vaalimista. Museoviraston intendentti Kaija Kiiveri-Hakkarainen sanoo, että Suomessa ei ole toista vastaavanlaista kohdetta.

– Kartanolla on mittava historia ja rakennukset ovat hyvin säilyneitä. Nyt tekeillä oleva kauppa on erittäin harvinainen. Näin suurta kohdetta ei aikaisemmin tiettävästi ole ollut myynnissä, sanoo Kaija Kiiveri-Hakkarainen.

Valtio omistaa vain puolenkymmentä kartanoa, sen omistuksessa ovat myös muun muassa Urajärven kartano, Kuusisto ja Louhisaari.

Kuorsaatko? Noin yhdellä kymmenestä kuorsaajasta se kertoo uniapneasta. Siinä hengitysteiden ahtautuminen aiheuttaa alipaineen, jonka takia ilma ei pääse keuhkoihin. Katko saattaa kestää kerrallaan jopa yli puoli minuuttia.

Uniapneaa voivat aiheuttaa nielu- tai kitarisat tai alaleuan poikkeuksellinen muoto, nenän tukkoisuus ja kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta selvästi yleisin syy on ylipaino.

Niinpä vanhastaan tiedetään myös, että laihduttaminen on tehokas tapa vähentää uniapneaa. Syytä siihen ei ole tiedetty. Yhdysvaltalaisen Pennsylvanian yliopiston tutkijoilla on nyt vastaus.

He tutkivat magneettiresonanssikuvauksilla laihduttamisen vaikutusta ylähengitysteihin, joiden elimiin kielikin kuuluu. Tutkimusten perusteella rasvan vähentyminen juuri kielestä on merkittävä tekijä uniapnean helpottumisessa.

Kielen pieneneminen vei kolmanneksen vaivoista

Viitisen vuotta sitten sama tutkijaryhmä osoitti, että hyvin lihavilla uniapneapotilailla oli selvästi suurempi kieli kuin yhtä painavilla verrokeilla, jotka eivät kärsi uniapneasta. Tulokset saivat heidät kiinnostumaan laihduttamisen vaikutuksista kieleen.

Tutkittavat laihtuivat joko ruokavaliomuutosten tai lihavuusleikkauksen ansiosta puolen vuoden aikana kymmenisen prosenttia painostaan. Uniapneaoireet vähenivät 31 prosenttia, kertoivat unitutkimukset.

Magneettiresonanssitutkimus osoitti, että tuloksia tuli ennen muuta niillä, joiden kielestä katosi rasvaa.

Laihduttaminen pienensi myös puremalihasta ja hengitysteiden lihaksia, millä niin ikään oli vaikutusta uniapnean helpottumiseen. Kielen pienenemisen teho oli kuitenkin lyömätön.

Voiko kieltä täsmälaihduttaa? Pennsylvanialaistutkijoiden mukaan sitä kannattaisi selvittää.

Ehkä on löydettävissä ruokavalioita, jotka iskevät nimenomaan kielen rasvakudokseen, he puntaroivat. Toisena vaihtoehtona saattaisivat heidän mielestään olla kylmähoidot, jollaisilla nykyään pyritään vähentämään maharasvaa.

Hoitamaton uniapnea voi saada muistin pätkimään ja nostaa verenpainetta sekä lisätä sydän- ja verisuonisairauksien, aivoinfarktin ja diabeteksen riskiä.

Professori Richard Schwabin johtamat tutkijat ovat aiemmin todenneet myös, että uniapnean ankaruuteen voi vaikuttaa sekin, mihin etniseen ryhmään ihminen kuuluu.

Tuossa tutkimuksessa verrattiin kiinalaisten ja islantilaisten uniapneapotilaiden ylähengitysteiden anatomiaa. Tulokset osoittivat rakenteellisia eroja, joiden vuoksi vaikean uniapnean riski voi aasialaisilla olla yleisesti suurempi kuin eurooppalaisilla.

Viime vuosien tutkimukset ovat lisäksi kaataneet sen käsityksen, että uniapnea on pääasiassa miesten sairaus. Jokaista uniapneasta kärsivää naista kohden arveltiin olevan kahdeksan miestä. Oikeaksi luvuksi osoittautua yhden suhde kahteen.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan dosentti Adel Bachour kertoi Ilta-Sanomien haastattelussa toissa vuonna, että Suomessa sadattuhannet ihmiset kärsivät uniapneasta tietämättään. Jopa neljä viidestä voi olla diagnosoimatta, hän arvioi.

Elleivät elämäntapamuutokset auta, uniapneaan voidaan antaa ylipainehoitoa, jossa potilas saa öisin maskin kautta kevyesti paineistettua ilmaa. Mahdollinen apu on myös suuhun asennettava kisko, joka siirtää leukaa eteenpäin.

Uusien tutkimustulosten vuoksi kaikki kuorsaavat tai uniongelmaiset pitäisi tutkia uniapnean varalta heidän painostaan riippumatta, sanoo Schwab.

Hän suosittelee, että lääkärit ja ehkä hammaslääkäritkin ryhtyvät muita vaivoja selvittäessään kysäisemään, kuorsaako potilas ja tunteeko hän usein nukkuneensa huonosti.

Schwabin uusin tutkimus on julkaistu American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine -lehdessä.

Valeupseeri on saanut työskennellä yli kymmenen vuotta vaativissa tehtävissä Ruotsin puolustusvoimissa, kertoo sanomalehti Dagens Nyheter skuupissaan (maksumuurin takana).

Asiasta kertoi Suomessa ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Mies on Dagens Nyheterin selvityksen mukaan valehdellut taustastaan ja väärentänyt upseeritodistuksensa ja ansioluettelonsa. Ruotsin puolustusvoimat ei silti ollut tähän päivään mennessä huomannut valehtelua, lehti kirjoittaa.

DN perustaa selvityksensä dokumenttien tutkimukseen ja useisiin eri henkilölähteisiin.

Lehden mukaan miehen vanhoista aikuislukiotodistuksista käy ilmi, että hän on reputtanut puolet kursseista. Hän ei ikinä edennyt valmistelevasta koulutuksesta varsinaiseen upseerikoulutukseen epärehellisyyden takia.

Valeupseerilla on silti todistus Signaalitiedustelun upseerikorkeakoulusta vuodelta 1999. Sen on allekirjoittanut eversti Per Carlsson, jollaista ei ole Dagens Nyheterin haastatteleman upseerin mukaan olemassa.

Pääesikunta: Ei onnistuisi Suomessa

Valeupseeri valittiin viime vuonna Ruotsin joukkojen esikuntapäälliköksi Länsi-Afrikan Malissa. Lisäksi hän on palvellut kapteenina Kosovossa ja majurina Afganistanissa.

Myös Suomella on kriisinhallinnassa sotilaita esimerkiksi Afganistanissa. Ruotsalaiset eivät pääesikunnan viestinnän mukaan kertoneet valeupseerista suomalaisille, vaan tästä luettiin lehdestä.

– Me emme tiedä, onko hänellä ollut yhteyksiä suomalaisiin, pääesikunnan viestintäpäällikkö Max Arhippainen sanoo.

Puolustusvoimissa ruotsalaisten valeupseeri herättää hämmästystä.

– Uskomaton juttu, että tämä on mahdollista, Arhippainen ihmettelee.

Hän uskoo, että Suomessa tällainen ei onnistuisi, sillä joka kurssin opiskelijoista ja heidän suorituksistaan on tieto ja kaikki tunnetaan.

Eteni korkeisiin tehtäviin

Valehtelusta ja väärennöksistä huolimatta mies ei ole paljastunut vaan on saanut vaativia tehtäviä puolustusvoimissa. Hän työskenteli vuosien ajan Ruotsin sotilastiedustelupalvelussa salakirjoitusavainten parissa, mikä on yksi puolustusvoimien salaisimpia toimialoja.

Majuriksi pääseminen vaatii Ruotsissa erityiskoulutusta, mutta valeupseeri ei ole käynyt sitäkään.

Vuonna 2016 mies rekrytoitiin Ruotsin rannikkovartiostoon turvaluokiteltuihin johtotehtäviin. Kun kävi ilmi, että hän oli väärentänyt asiakirjoja päästäkseen virkaan, rannikkovartiosto erotti miehen ja informoi puolustusvoimia sekä turvallisuuspoliisi Säpoa.

Siitä huolimatta hänet valittiin johtotehtäviin Malin-operaatioon. Puolustusvoimat ei ole halunnut kommentoida DN:lle, miksi rekrytointi tehtiin.

Valeupseeri on nyt erotettu tehtävistään Malin-operaatiossa. Hän on lomautettuna mutta saa edelleen palkkaa puolustusvoimilta.

Aiheesta muualla:

Dagens Nyheter: Låtsades vara officer – fick toppjobb i försvaret

Skolioosi, autoimmuunisairaus SLE, munuaisten vajaatoiminta, elinsiirto ja syöpä johtivat siihen, että Julia Määttä jäi eläkkeelle 22-vuotiaana.

Oulussa asuva Määttä on työkyvyttömyyseläkkeellä ja saa Kelan maksamaa eläkettä. Eläkeläisenä hän on ollut pari vuotta. Määttä on tilanteeseensa tyytyväinen.

– Eläkepäätös tuli vähän yllätyksenä, mutta samalla se oli helpotus taloudellisesti. Nyt tiedän, mistä saan rahaa elämiseen, kun en pysty tekemään töitä.

Määtän kaltaisten alle 25-vuotiaiden eläkeläisten määrä kasvaa Suomessa. Vuoden 2018 lopussa 16–24-vuotiaita eläkeläisiä oli 7 454 eli 1,33 prosenttia ikäluokasta. Vuotta aiemmin osuus oli 1,27 prosenttia.

Lukumääräisesti nuorten eläkkeensaajien määrä ei ole kovin suuri.

Suunta on kuitenkin huolestuttava. Keskeisin syy nuorten eläkkeelle jäämiseen ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo.

– Nuorten eläkeläisten määrä kasvaa, vaikka tilanteeseen on kiinnitetty viime vuosina paljon huomiota ja esimerkiksi kuntoutuspalveluihin on satsattu.

Eniten nuorten eläkkeelle jäämistä lisäävät psyykkisen kehityksen häiriöt, ja esimerkiksi ADHD näkyy tilastoissa. Sen sijaan masennus on suhteellisen harvoin syy kaikista nuorimpien työkyvyttömyydelle, mutta heidänkin määränsä kasvaa.

Lukumääräisesti eniten nuoria siirtyy eläkkeelle älyllisen kehitysvammaisuuden vuoksi.

Määtän tavoin fyysisten oireiden vuoksi eläkkeelle päätyy vain pieni joukko nuoria. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi eläkkeellä oli vuonna 2018 alle 20 nuorta.

Määttä on opiskellut merkonomiksi ja haaveillut asiakaspalvelutyöstä. Se ei kuitenkaan onnistu, sillä hän ei pysty seisomaan tai istumaan pitkiä aikoja, ja toisaalta runsas ihmisten kohtaaminen altistaisi erilaisille sairauksille.

– Vastustuskykyni on heikko, ja tavallinenkin flunssa kestää todella pitkään. En halua olla koko ajan sairaana.

Pehmolelujen jakaminen korvaa työtä

Julia Määtän sairastelu alkoi jo lapsena. Skolioosi ja autoimmuunisairaus SLE todettiin vuonna 2007, kun Määttä oli 12-vuotias. SLE aiheutti munuaisten vajaatoiminnan, elinsiirto tehtiin vuonna 2011.

Elinsiirron vuoksi Määtällä on hylkimisenestolääkitys, joka puolestaan aiheutti Burkittin lymfooman eli nopeasti leviävän imukudossyövän. Se todettiin vuonna 2017.

– Syövästä oli löydöksiä lantiossa, reisissä ja selkärangassa. Jos se olisi ehtinyt levitä aivoihin, olisin jo kuollut.

Syöpähoidot auttoivat onneksi nopeasti, ja nyt kontrollikäyntejä sairaalassa on pystytty jo harventamaan. Määttä joutuu kuitenkin elämään syövän varjossa koko elämänsä, sillä hylkimisenestolääkitys altistaa 25 eri syövälle.

Määtän elämä on pyörinyt sairauksien ympärillä, joten hän ei koskaan ehtinyt päästä kunnolla kiinni työelämään. Hän ei osaa verrata, millaista elämä terveenä voisi olla.

Kun työt tai opiskelut eivät rytmitä arkea, Määtälle sisältöä elämään on tuonut hyvän mielen levittäminen. Hän kerää lahjoituksena pehmoleluja, joita jakaa eteenpäin lapsille. Sitä hän voi tehdä omien aikataulujensa ja jaksamisensa ehdoilla.

– Valmistumisen jälkeen stressasin, mikä juttuni on ja mihin pystyn. Sitten keksin tämän. En tiedä, onko tämä elämäni tarkoitus vai jokin muu asia.

Määtän kodin eteisessä odottaa kymmenen jätesäkillistä pehmoleluja. Tällä hetkellä niitä on kertynyt jo 558 kappaletta. Kesällä pehmolelut löytävät tiensä eteenpäin, kun Määttä kavereineen pukeutuu satuhahmoiksi ja jakaa niitä paikallisessa puistossa.

Kesän tuleva tapahtuma on jo kolmas, kun Määttä ilahduttaa lapsia. Ensimmäisellä kerralla jaettiin ilmapalloja ja viime kesänä satoja pehmoleluja. Määttä on myös lukenut lapsille kirjastossa satuhahmoksi pukeutuneena.

– Haluan jakaa iloa muille, sillä olen saanut sitä hyväntekeväisyydestä myös itse.

Määttä pääsi syöpähoitojensa jälkeen vuonna 2018 Disneylandiin Brother Christmasin kautta. Hän on aina pitänyt Disneyn satuhahmoista ja keräilee niitä edelleen.

Tulevaisuudessa Määttä haluaisi päästä matkustamaan, mutta pienen eläkkeen vuoksi se on vaikeaa. Hän sanoo rahan riittävän välttämättömyyksiin, mutta siitä on vaikea säästää.

– Pitäisi yrittää löytää keinoja saada lisää rahaa, mutta en vielä tiedä kuinka.

Suomessa ei kannusteta osatyökykyisiä työntekoon

Kelan tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuon mukaan nuorena eläkkeelle jääminen tarkoittaa usein eläkeläisköyhyyttä. Eläke on kuitenkin taloudellisessa mielessä parempi ratkaisu kuin esimerkiksi työmarkkinatuki.

Nykyinen sosiaalitukijärjestelmä on kankea, eikä kansaneläkettä saavien ole mahdollista saada osatyökyvyttömyyseläkettä.

– Nuorten eläkeläisten joukossa on niitäkin, jotka ovat kouluttautuneita, mutta heidän on erittäin vaikea päästä edes osittain töihin. Tämä olisi hyvä ymmärtää sosiaaliturvaa uudistaessa.

Nuorten on tälläkin hetkellä mahdollista jättää eläkkeensä niin sanotusti lepäämään ja kokeilla työskentelyä, mutta käytännössä vain harva tekee niin, Koskenvuo sanoo.

– Eläke voi olla lepäämässä enintään kaksi vuotta ja jos ansiorajat ylittävä työskentely jatkuu, eläke päättyy.

Työtuloja voi olla reilu 800 euroa kuukaudessa ennen kuin eläke jää lepäämään.

Toisaalta isoin ongelma on siinä, ettei Suomessa juuri ole työpaikkoja osatyökykyisille. Eikä yrityksiä kannusteta palkkaamaan heitä.

– Siihen tarvitaan myös työelämän puolelta tapahtuvia asennemuutoksia, että miten saataisiin työnantajia ottamaan osatyökykyisiä töihin. Tämä on tärkeä kysymys.

Harva eläkepäätöksen saanut nuori pääsee työelämään

Julia Määtälle eläkepäätös tarkoittaa todennäköisesti sitä, että hän ei tule koskaan tekemään päätoimista palkkatyötä. Eläke on pysyvä eikä sen tarvetta arvioida uudelleen, mikäli Määttä ei sitä itse pyydä tai hänen työtulonsa ylity.

Karoliina Koskenvuo sanoo, että käytäntö on osin ongelmallinen.

– Asia on ikään kuin ratkaistu, kun nuori saa eläkepäätöksen. Nuoret kokevat osin tämän myös ongelmana, eivätkä kaikki halua eläkettä, sillä he tietävät sen lopullisuuden.

Vain harva eläkepäätöksen saanut nuori pääsee enää mukaan työelämään.

Tarkkoja lukuja asiasta ei ole, mutta osviittaa saa Pauliina Mattila-Holapan väitöstyöstä (Helsingin yliopisto). Sen mukaan vain viidennes alle 35-vuotiasta mielenterveyden häiriön vuoksi määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista pystyi palaamaan takaisin työelämään.

Koskenvuon arvion mukaan alle 25-vuotiaiden osalta määrä on vielä paljon pienempi.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

Vihreiden entinen kansanedustaja Antero Vartia on kannellut oikeuskanslerille Poliisihallituksen arpajaishallinnosta, kertoo Helsingin Sanomat.

Poliisihallitus on aiemmin tehnyt tutkintapyynnön Vartian perustamasta Compensate-säätiöstä, joka pyrkii torjumaan ilmastonmuutosta vapaaehtoisilla päästöhyvitysmaksuilla.

Helsingin poliisille jätetty tutkintapyyntö liittyy rahankeräyslakiin. Poliisihallituksen mukaan säätiön toiminta vaatii rahankeräysluvan, koska se on vastikkeetonta toimintaa.

Säätiö aloitti toimintansa vuonna 2019, jolloin rahankeräysluvan käsittely oli kesken. Vartian mukaan säätiö on pyrkinyt aktiivisesti selvittämään, onko keräyslupa tarpeen.

Korjattu kello 15.04 säätiön toiminnan aloitusajankohtaa viimeisessä kappaleessa.

Lue myös:

Poliisihallitus on tehnyt tutkintapyynnön Antero Vartian johtamasta Compensate-säätiöstä

Poliisihallitus perustelee Antero Vartian säätiöstä tekemäänsä tutkintapyyntöä: "Olisi erikoista viranomaistoimintaa, jos ei puututtaisi"

Antero Vartian perustama hiilipäästöjen hyvityspalvelu juuttui lakihetteikköön – "Epäselvä arpajaislaki vaikeuttaa ilmastotoimia"

Taittuvat näytöt ovat tulossa jäädäkseen.

Eikä pelkästään kännyköihin vaan myös kannettaviin ja oikeastaan mihin vain – myös vaikkapa asusteisiin. Las Vegasissa järjestettävillä CES-messuilla eli Consumer Electronis Show´ssa esiteltiin muun muassa laukkua, johon oli integroitu näyttö.

Yksi valmistaja esitteli näyttöä, joka hulmuaa ilmassa kuin paperiarkki, kun siihen puhalletaan ilmaa.

Messuständillä nähtiin myös puu, jonka "lehdet" ovat itse asiassa pieniä, taipuisia kuvaruutuja.

– Käyttömahdollisuudet ovat käytännössä rajattomat, sanoo Royolen PR-päällikkö Samuel Williams Reutersin haastattelussa.

Näytöistä on kehitetty myös entistä suurempia. Elektroniikkajätti Samsungin näyttöruutu, "seinä", on kooltaan peräti 292 tuumaa. Se koostuu moduuleista, joten siitä voi rakennella pienempää tai suurempaa näyttöä.

Näyttö perustuu mikroled-tekniikkaan.

CNETin uutispäällikkö, Connie Guglielmo uskoo, että massiiviset tv-ruudut yleistyvät lähivuosina.

– Niiden hinnat halpenevat, ei tänä vuonna eikä vielä ensi vuonna, mutta suuret televisioruudut tulevat ja se on viihteestä tykkääville iso voitto.

Apua arjen askareisiin

Pitkästä aikaa myös kännyköissä esiteltiin jotain aivan uutta. Kiinalaisvalmistajan puhelimessa kameran linssi ei ole näkyvissä ennen kuin kamera käynnistetään. Takakansi on muutoin musta.

– Teknologiaa on käytetty Boeingin lentokoneessa ja McLarenin urheiluautoissa. Onnistuimme ottamaan sen käyttöön myös pienemmissä ja ohuemmissa näytöissä, kertoo OnePlusin luova johtaja Zeng Xi.

Sensel taas on kehittänyt puhelimeen ominaisuuden, joka hyödyttää jokaista kännykän käyttäjää. Sen avulla puhelinta voi käyttää vaikka märin sormin tai sateessa.

Älytekniikka on tullut myös seksileluihin. Lora DiCarlon vibraattorin mikrorobotit jäljittelevät ihmisen kosketusta ikään kuin vempaimessa olisi ihmisen sormi.

Valmistaja kertoo, että laite pystyy myös jäljittelemään suuseksiä ja kumppani voi käyttää sitä kännykkäsovelluksella vaikka toiselta puolen maailmaa.

Las Vegasissa nähtiin apuvälineitä myös arjen askareisiin. Yksi sellaisista on keittiön yläkaappien alapintaan kiinnitettävä "apukäsi". Bot-kokki on robotti, joka kokkaa.

– Se kertoo sinulle, mitä ruokaa jääkaapissasi on ja esittelee sen jälkeen reseptivaihtoehtoja, mitä niistä aineksista voisi valmistaa. Sen jälkeen voit komentaa sen laittamaan hellan päälle ja ottamaan pannun kaapista. Se auttaa jopa jälkien siivoamisessa, kertoo Jason Baruck Samsungilta.

Kiinalaisen BellaBotin tarjoilurobotti puolestaan hoitaa ruoan tarjoilun.

Procter & Gamblen rullarobotti on suunniteltu auttamaan tilanteessa, kun vessapaperi on loppu.

– Rollbot pelastaa, kun kukaan ei kuule, kun huudat apua. Ota esiin kännykkäsi sovellus ja Rollbot toimittaa sinulle uuden rullan vessapaperia, esittelee Gregg Weaver Procter & Gamblen tutkimus- ja kehitysosastolta.

Messuilla nähtiin myös muun muassa nukahtamista helpottavia älytyynyjä, sekä etenkin ikäihmisten käyttöön suunniteltu sensoreita, jotka auttavat vessassakäynnin ajoittamisessa.

Messut päättyivät perjantaina.