Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään rikostutkinta on tiettävästi vasta neljäs kerta Suomen itsenäisyyden aikana, kun eduskunta äänestää suostumuksesta syytteen nostamiseen edustajaa kohtaan.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainenon pyytänyt eduskunnalta suostumusta saada asettaa Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Tapauksessa on kyse Mäenpään eduskunnassa pitämästä puheenvuorosta, jossa hän puhui ensin maahanmuutosta ja heti tämän jälkeen vieraslajien torjunnasta tavalla, joka rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin. Mäenpää on kiistänyt rikoksen.
Perustuslain mukaan kansanedustajan saa asettaa syytteeseen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden johdosta vain, jos viisi kuudesosaa eduskunnasta antaa sille suostumuksen. Se tarkoittaa 200 edustajan parlamentissa 167 edustajaa.
Lain tarkoitus on suojata kansanedustajan toimintavapautta. Sen tarkoitus ei kuitenkaan ole asettaa kansanedustajaa rikosoikeudelliseen erityisasemaan muihin kansalaisiin verrattuna.
Pykälä on ollut voimassa käytännössä vuodesta 1906, mutta se haluttiin säilyttää, kun perustuslakia uudistettiin vuosituhannen vaihteessa. Monissa muissa maissa vastaavan kaltainen suoja on vieläkin tiukempi.
Asiantuntijoiden mukaan on vaikea määritellä mitään tiettyjä tapauksia, joita varten syytesuoja on laissa. Kyse on edustajan työn turvaamisesta yleisellä tasolla. Nyt pykälän soveltamisesta uusi esimerkki ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.
Tällaisia tapauksia eduskunta on aiemmin saanut eteensä
Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén on käsitellyt Mäenpään tapauksen historiallisia edeltäjiä kirjassaan Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä. Teoksen mukaan eduskunnalta on pyydetty suostumusta syytteen nostamiseen vain kolme kertaa Suomen itsenäisyyden aikana:
1932: Tammisaaren pakkotyölaitoksen vartijat pyysivät oikeutta asettaa SDP:n edustaja Kaarlo Yrjö Räisäsen syytteeseen. Vartijoiden mielestä Räisänen oli hallitukselle esitetyssä kysymyksessä väittänyt pakkotyölaitoksen vartijoiden syyllistyneen virassaan törkeisiin rikoksiin, kuten kuolemaan johtaneeseen pahoinpitelyyn, kuolemantuottamukseen ja virkarikoksiin. SDP piti syytettä poliittisena. Suostumus sai taakseen 101 edustajaa, mutta ei vaadittavaa viiden kuudesosan enemmistöä.
1947: Kokoomuksen kansanedustaja Lauri Järvi arvosteli valtiollisen poliisin toimintaa ja sen kalleutta. Erään liikemiehen mielestä Järvi oli lausunnossaan syyllistynyt herjaukseen eli kunnianloukkaukseen. Äänestyksessä vain murto-osa kansanedustajista antoi suostumuksensa syytteen nostamiseen.
1979: SKDL:n kansanedustaja Mikko Ekorren kirjallisessa kysymyksessä arvosteltiin voimakkaasti erästä yhtymää. Yhtymä ja sen toimitusjohtaja halusivat viedä kansanedustajan käräjille herjauksesta. Perustuslakivaliokunta ehdotti pyynnön torjumista, ja eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen ilman äänestystä.
Eduskunta ei ole siis Suomen itsenäisyyden aikana antanut kertaakaan suostumustaan syytteen nostamiseen kansanedustajaa kohtaan.
Mäenpään syytteellä on hyvin todennäköisesti sama lopputulos: perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on jo hyvissä ajoin ilmoittanut puolueen vastustavan syytettä. Perussuomalaisten äänet riittävät syytteen kaatamiseen, vaikka kaikki muut puolueet äänestäisivät toisin.
Mainitun kolmen tapauksen lisäksi eduskunnalta on pyydetty kaksi kertaa lupaa edustajan pidättämiseen. Vuonna 1930 eduskunta antoi luvan pidättää kolme edustajaa, joita epäiltiin valtiopetoksen valmistelusta. Vuonna 1947 se puolestaan esti niin sanotussa asekätkentäjutussa epäillyn edustajan pidättämisen.
"Tässä olisi hyvä hakea rajoja, että mitä saa sanoa"
Oikeusoppineet korostavat, että lain tarkoituksena ei ole antaa eduskunnalle valtaa arvioida siitä, onko edustaja syyllistynyt rikokseen. Vaikka myöntymys syytteen nostamiseen tulisi, valtakunnansyyttäjä voi silti jättää syytteen nostamatta.
– Eli tässä eduskunta ei tee oikeudellista arviota, vaan voi ainoastaan murtaa parlamentaarisen immuniteetin yksittäisen edustajan kohdalla, Turun yliopiston oikeustieteen professori Veli-Pekka Viljanen sanoo.
Joka kerta kun eduskunta on aiemmin äänestänyt edustajansa syytesuojasta, asiaa on käsitelty ensin perustuslakivaliokunnassa. Tämä olisi tärkeää nytkin, painottaa valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.
– Tässä olisi hyvä hakea rajoja, että mitä kansanedustaja siellä Arkadianmäellä saa sanoa. Perustuslakivaliokunnan kannanotto voisi tuoda esiin tätä ulottuvuutta, hän sanoo.
"Antaa viestin kuin lainsäädäntö ei olisi niin tärkeä"
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio sanoo ymmärtävänsä, miksi kansanedustajan koskemattomuutta koskeva pykälä on edelleen perustuslaissa. Sen tehtävä on suojata eduskunnan toimintaa.
– Mutta jos valtakunnansyyttäjä pyytää oikeutta nostaa syyte, eikä eduskunta sitä anna, niin jollakin lailla se antaa viestin kuin lainsäädäntö ei olisi niin tärkeä. Kyllä siinä minusta aavistuksen verran loukataan eduskunnan arvovaltaa, hän sanoo.
Nuotio muistuttaa, että vaikka perustuslain 30. pykälässä suojataan kansanedustaja syytteeltä, sitä edeltävässä pykälässä kansanedustaja velvoitetaan noudattamaan oikeutta ja totuutta.
Perustuslain pykälä kansanedustajan koskemattomuudesta liittyy vain edustajan toimimiseen valtiopäivillä. Muissa tapauksissa edustaja voi joutua syytteeseen samalla tavalla kuin kuka tahansa muukin.
Sisä-Suomen poliisi on kertonut uutta tietoa torstaina aamulla koulussa tapahtuneesta väkivaltaisesta tilanteesta.
Koulun oppilas aiheutti koulun sisätiloissa teräaseella vamman toiselle koulun oppilaalle. Paikalle meni useita poliisipartioita ja terveydenhoitohenkilöstöä. Poliisi otti teräasetta käyttäneen koululaisen kiinni kello 08.08. Hälytys tuli 8 minuuttia aiemmin.
Teon tekijä ja uhri ovat molemmat koulun oppilaita ja he ovat alle 15-vuotiaita. Teon motiivina on ollut epäillyn kokema riitatilanne uhrin kanssa. Muille paikalla olleille ei tullut vammoja tapahtuman yhteydessä.
Rikoskomisario Pasi Nieminen sanoo Ylelle, että oppilas oli tuonut teräaseen kouluun.
– Teräase oli mukana ja jonkinlainen suunnitelma sitä käyttää oli. Tämä ei tapahtunut ihan hetken mielijohteesta.
Poliisi ei tarkenna, millaisesta teräaseesta on kysymys.
Tilanne oli yllättävä poliisin mukaan kaikille muille paitsi epäillylle. Poliisi ei kerro, ovatko oppilaat ala- vai yläkouluikäisiä.
Poliisi kiittää henkilökuntaa ripeästä toiminnasta. Kun poliisi tuli paikalle, epäilty oli eristettynä yksin koulun käytävään, koska koulun henkilöstö oli sulkenut käytävään johtaneet ovet molemmista suunnista.
Poliisin mukaan tilanne on ollut vakava, mutta hyvällä onnella rikoksen uhrin vammat ovat jääneet vähäisiksi. Uhri on päässyt pois sairaalahoidosta.
Poliisi kertoo jatkavansa asian selvittämistä yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on pyytänyt eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) syytteeseen eduskunnassa tämän kesäkuussa pitämän puheenvuoron takia.
Tapauksessa on kyse Mäenpään eduskunnassa pitämästä puheenvuorosta, jossa hän puhui ensin maahanmuutosta ja heti tämän jälkeen vieraslajien torjunnasta tavalla, joka rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin.
– Täällä hallitusohjelmassa on yksi hyvä kirjaus. Täällä lukee: "Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntaotimenpiteiden rahoitusta lisäämällä." Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa. Kiitoksia, Mäenpää sanoi.
Juha Mäenpää on ensimmäisen kauden kansanedustaja Vaasan vaalipiiristä.
Helsingin poliisilaitokselle kirjattiin puheenvuorosta neljä rikosilmoitusta, ja poliisi teki asiassa esitutkinnan. Esitutkinnan jälkeen poliisi katsoi, että Mäenpään on syytä epäillä syyllistyneen menettelyllään kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Poliisi toimitti asian syyttäjälle syyteharkintaan.
Sananvapauslain nojalla syytteen nostamisesta päättää valtakunnansyyttäjä.
Perustuslain mukaan valtakunnansyyttäjän on kuitenkin pyydettävä päätökselleen eduskunnan suostumusta, koska kyse on kansanedustajan valtiopäivillä lausumasta mielipiteestä.
Valtakunnansyyttäjä Ylelle: Spontaani ajattelemattomuus voi vähentää moitittavuutta
Valtakunnansyyttäjä harkitsee, nostaako hän syytteen, kunhan on saanut eduskunnan ratkaisun.
– Jos eduskunta ei anna suostumustaan, minulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä päätös syyttämättä jättämisestä syyteoikeuden puuttumisen perusteella, valtakunnansyyttäjä Toiviainen sanoo Ylelle.
Toiviainen kuvailee Mäenpään puheita epäasiallisiksi, mutta asiassa on hänen mielestään myös lieventäviä seikkoja.
– Ne ovat mielestäni epäasiallisia ja solvaavan tyyppisiä. Siinä mielessä on välttämätöntä käynnistää tämä prosessi. Mutta kun tuntee tämän esitutkintamateriaalin, teon moitittavuutta saattaa kyllä vähentää se, että puheen pitämisessä on spontaaneja ajattelemattomuuden piirteitä, valtakunnansyyttäjä sanoo.
Samoihin aikoihin Mäenpään tapauksen kanssa käynnistyivät tutkinnat myös kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) ja Hussein al-Taeen (sd.) nettikirjoituksista. Nämä esitutkinnat ovat vielä kesken. Myös kansanedustaja Sebastian Tynkkysen (ps.) kirjoituksia tutkitaan.
Puhemies Matti Vanhanen: Ei tehdä tästä puoluepolitiikkaa
Menettelyllä, jossa kansanedustajilta pyydetään lupaa syytesuojan murtamiseen, on tarkoitus suojata poliittisen puheen sananvapautta. Silti kansanedustajakaan ei saa puheillaan rikkoa lakia.
Valtakunnansyyttäjä vetoaa eduskunnalle lähettämässään kirjelmässä useisiin ratkaisuihin ja periaatteisiin, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin ja vihapuheeseen.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) ei ota kantaa, miten eduskunnan pitäisi ratkaista asia. Hän kuitenkin toivoo, ettei asiasta tule puoluepolitiikkaa.
– Vetoan, että oikeusvaltion periaatteiden mukaan asiaa ei käsiteltäisi poliittisena varsinkaan etukäteen, vaan että perustuslakivaliokunta kuulee asianosaisen ja päättää lausunnostaan. Ja sen jälkeen edustajista jokainen joutuu päättämään kantansa tykönään.
Vanhanen uskoo, ettei kukaan kansalainen toivoisi, että päättäjä ratkaisisi hänen oikeusasiansa ennen kuin se on käsitelty asianmukaisesti.
Halla-aho: Politiikkaa ei pidä siirtää eduskunnasta tuomioistuimeen
Eduskunnan suostumus asian käsittelylle vaatii viisi kuudesosaa kansanedustajista taakseen. Tämä tarkoittaa 167 kansanedustajaa 200:sta.
Käytännössä perussuomalaisten eduskuntaryhmän 39 ääntä riittäisivät Toiviaisen pyynnön torppaamisen. Niin he aikovat myös tehdä.
– Perussuomalaiset tulee vastustamaan syyteoikeuden antamista ja estämään sen, puolueen puhenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo Ylelle.
Halla-ahon mukaan puolue pitää pyyntöä väärin perustein tehtynä.
– Kansanedustajan syytesuoja on luotu juuri sitä varten, että politiikkaa ei siirretä eduskunnasta tuomioistuimeen.
Halla-ahon mukaan se, mitä Mäenpää on sanonut, on täysin "riidatonta ja selvää". Samalla tavalla selvää on hänen mukaansa se, että päätös asiassa kuuluu kuitenkin eduskunnalle.
Mäenpää itse kiistää STT:lle syyllistyneensä rikokseen. Hänen mukaansa islaminuskoisten turvapaikanhakijoiden vertaaminen ekosysteemille haitallisiin vieraslajeihin ei ollut rikollista.
Mäenpää sanoo, että eduskuntakeskustelussa kyse oli "spontaanista keskustelutilanteesta".
Tunnettu suomalainen rikosylikomisario Jari Kinnunen varoittaa, että suomalainen järjestelmä ei kestä kuluja ja seurauksia, jos huumeiden käytön rangaistavuudesta luovutaan.
Kinnunen on johtanut Pirkanmaalla useita poliisin huumeoperaatioita, jotka ovat saaneet valtakunnallista huomiota.
– Tilanne Pirkanmaalla on karkaamassa käsistä niin Tampereella kuin sivukylilläkin, Kinnunen sanoo Ylelle.
Jari Kinnunen vetoaa siihen, että esimerkiksi Pirkanmaalla on kuollut useita lapsia viime aikoina huumeisiin. Hän kirjoitti asiasta julkisen Facebook-kirjoituksen tällä viikolla.
– He aloittivat kannabiksella. Heillä oli käytössään kouluterveydenhuolto, perheet, jotka huolehtivat heistä, eivätkä läheskään kaikki olleet ns. "poliisin tuttuja". He halusivat kokeilla, traagisin seurauksin, he jäivät koukkuun.
Vuosi sitten kerrottiin, että Tampereen seudun ammattiopiston Tredun neljä opiskelijaa on kuollut huumeisiin reilun vuoden aikana. Aamulehti kertoi keskiviikkona, että lisäksi syksyn aikana kolmen Tredun opiskelijan epäillään kuolleen syksyllä huumeisiin.
Huumerikokset ovat arkipäivää Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Esimerkiksi torstaina tuli julkiseksi syytehakemus, jossa vaaditaan kahdelle tekijälle kymmenen vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta ja muille lyhyempiä. Syytteen mukaan Pirkanmaalle oli levitetty kaksi kiloa kokaiinia, neljä kiloa amfetamiinia ja 10 000 ekstaasitablettia. Tekijöillä oli syytteen mukaan myös marihuanaa, MDMA:ta, LSD:tä, psilocybe-sieniä ja huumaavia lääkkeitä.
Huumekuolemat kasvaneet
Alaikäisten huumekuolemat ovat kasvaneet Suomessa kahdeksalla tapauksella 2017–2018 aikana. Alaikäisten huumekuolemia oli vuonna 2018 kaikkiaan 20 tapausta.
Alle 25-vuotiaiden huumausainekuolemien määrä on kasvanut jo neljänä peräkkäisenä vuonna, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) tilastosta.
THL:n alustavien tietojen mukaan nuorten huumemyrkytyskuolemat olivat aiempaa korkeammalla tasolla myös vuoden 2019 alkupuolen ajan. Yli puolet huumausainekuolemista on tapaturmaisia myrkytyskuolemia. Eri ikäluokkien huumekuolemia oli Suomessa vuonna 2018 kaikkiaan 169.
THL, Oikeustoksikologia-yksikkö, Harri Vähäkangas / Yle
Poliisin tekemät lastensuojeluilmoitukset kasvoivat
Jari Kinnusen mukaan viime vuonna pelkästään Pirkanmaalla takavarikoitiin yli 16 kiloa marihuanaa eri muodoissaan. Takavarikoinnin tekivät käytännössä neljä poliisia ja yksi poliisikoira.
– Poliiseja on niin vähän suorassa huumeiden vastaisessa taistelussa, että ilman liioittelua pitkästi yli 90 prosenttia käyttäjistä saa pössytellä, piikittää, vetää nokkaan tai imeä eri aineita täysin rauhassa, Kinnunen arvioi.
Huumerikokset ovat täyttä piilorikollisuutta, eikä poliisin resurssit riitä Kinnusen mukaan niiden enempään paljastamiseen.
Myös lastensuojeluilmoitukset ovat rikosylikomisarion mukaan kasvaneet voimakkaasti. Viime vuonna poliisin huumeyksikkö teki 41 lastensuojeluilmoitusta, edellisenä vuonna 20 kappaletta ja 2017 seitsemän.
– Yhä nuoremmat siis ostavat ja myyvät kaduilla.
Perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvistä nuorista yhdeksän, lukiolaisista 14 ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 20 prosenttia kertoo kokeilleensa kannabista vähintään kerran. Kokeilut yleistyivät hieman lukiolaispojilla, joilla kannabista vähintään kerran kokeilleiden osuus kasvoi 14 prosentista 17 prosenttiin. Tiedot selviävät tuoreesta kouluterveyskyselystä.
Puolet nuorista ei usko, että kannabiksen käyttämisessä on riskejä.
Tuore kannabisaloite
Loppusyksystä kansalaisaloite sai eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta kasaan. Kannabisaloite ehdotti rangaistavuuden poistamista kannabiksen käytöltä, muutaman kannabiskasvin kasvattamiselta omaan käyttöön ja omaa käyttöä varten tapahtuvan pienen kannabismäärän hallussapidolta.
Myös vihreiden mielestä laittomien päihteiden käytöstä ja pienten määrien hallussapidosta ei pidä rangaista, kertoi puolueen puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisaloloppuvuodesta. Vihreiden kanta on linjattu puolueen poliittisessa ohjelmassa.
– On kansainvälistä näyttöä siitä, että rangaistavuuden poisto vähentää huumausaineisiin liittyviä ongelmia, koska käyttäjät uskaltavat hakeutua hoidon äärelle, hän kirjoitti loppusyksystä.
Rangaistavuuden poistamisen ohella Ohisalo vaatii päihdeongelman ennakoivaa hoitoa siten, että nuoret eivät aloita laittomien päihteiden käyttöä laisinkaan.
Hoitoa ja rangaistusta ei pitäisi asettaa vastakkain
Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikosylikomisario Kinnunen vastustaa kiihkeästi suunnitelmaa. Hän on Nokian kaupunginhallituksessa kokoomuksen edustajana.
– Aivan järkyttävää soopaa, hän kertoi tiistaina avoimessa Facebook-kirjoituksessaan.
Kinnunen kertoo Ylelle, että tekojen rangaistavuus ja hoitoon hakeutuminen asetetaan jatkuvasti vastakkain, vaikka näin ei poliisin mukaan ole.
– Terveydenhoitohenkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus. Poliisi ei hoitopaikkojen lähistöllä päivystä käyttäjiä ”metsästämässä”.
Poliisi ohjaa hoitoon huumeiden käyttäjiä jatkuvasti. Poliisi antaa Kinnusen mukaan vähäisistä määristä ensin huomautuksia.
– Emme siis ensimmäiseksi jaa rangaistuksia kouraan tai kärrää oikeuteen.
Kokenut poliisi muistuttaa, että rangaistus ei estä hoitoon hakeutumista ja hoidon aloittamista. Enemmän hoitoon hakeutumista estävät hänen mukaansa pitkät jonot.
Antiikin aikainen tulivuori Vesuviuksen purkaus on polttanut uhrien aivoaineksen lasiksi, Herculaneumin arkeologisen alueen viranomaiset kertoivat torstaina. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tämän kaltainen tapahtuma on vahvistettu.
Arkeologit löytävät vain harvoin ihmisten aivokudosta, ja silloin kun sitä löytyy, se on pehmeää ja saippuan kaltaista ainetta. Nyt Herculaneumin rauniokaupungista on kuitenkin löytynyt uhri, jonka aivot ovat muodostaneet lasia.
Puisella vuoteella maannut miesuhri löytyi jo 1960-luvulla, mutta hänen ruumistaan tutkittiin nyt tarkemmin. Tutkimusta johti oikeusantropologi Pier Paolo Petrone Napolin Federico II:n yliopistosta.
– Lokakuussa 2018 tutkin näitä jäänteitä ja näin jotain kiiltävää rikkoutuneessa kallossa, Petrone sanoi.
New England Journal of Medicinessä julkaistun tutkimuksen mukaan uhrin aivot vitrifikoituivat eli kudokset paloivat korkeassa lämpötilassa ja jähmettyivät lasiksi. Uhrin kallosta löytyi kiiltävän mustan materiaalin sirpaleita.
Läheisen hiiltyneen puuaineksen tutkimus osoitti, että paikalla on ollut 520 asteen lämpötila. Kuumuutta seurasi nopea lämpötilan lasku, mikä jähmetti aivoaineksen.
Tutkimuksissa selvisi, että kiiltävä materiaali todellakin koostui proteiineista ja aivokudoksen rasvahapoista. Tulivuoren kuumat kaasut sulattivat ruumiin rasvat ja haihduttivat pehmytkudokset ilmaan, mutta aivot lasittuivat.
Petrone toivoo, että seuraavassa vaiheessa uhrin dna pystyttäisiin selvittämään ainesta uudelleen kuumentamalla ja sulattamalla.
Vesuviuksen purkaus vuonna 79 tappoi läheisen Pompeijin ja Herculaneumin asukkaat ja hautasi alueen 20 kilometrin säteellä tulivuoresta tuhkakerrosten alle.
Kiinassa leviävä aiemmin tuntematon koronavirus saattaa olla peräisin käärmeistä, sanovat tutkijat. Asiasta uutisoi muiden muassa CNN.
Tutkijoiden mukaan virus on saattanut levitä ihmisiin krait-käärmeisiin kuuluvasta erittäin myrkyllisestä bungarus multicinctus -käärmeestä, joka on kotoperäinen Etelä-Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa.
Koronavirus on tappanut Kiinassa ainakin 17 ihmistä, ja yli 570 on saanut tartunnan.
Ensimmäinen tartunta havaittiin tiettävästi 31. joulukuuta. Virus on levinnyt jo muun muassa Japaniin, Hongkongiin, Etelä-Koreaan, Taiwaniin, Thaimaahan, Singaporeen ja Yhdysvaltoihin.
Tutkijat ovat käyneet läpi potilaista otettuja virusnäytteitä ja verranneet niiden geneettistä koodia aiempiin näytteisiin.
Viruksen todettiin jo aiemmin olevan samaa virusperhettä kuin aiemmin hyvin tunnettu, satoja ihmisiä tappanut sars-virus sekä Lähi-idässä levinnyt mers-virus. Maailman terveysjärjestö WHO on nimennyt uuden koronaviruksen koodilla 2019-nCov.
Lepakoista ihmisiin eläinten välityksellä
Useimmiten koronavirukset sairastuttavat eläimiä, kuten kameleita, kissoja ja lepakoita, mutta joissain tapauksissa ne muuntuvat tartuttamaan ihmisiä. Näin kävi esimerkiksi sarsin ja mersin tapauksissa ja nyt uusimmassa koronaviruksessa.
Kiinan viruksen geenirakennetta verrattiin yli 200 näytteeseen, jotka olivat peräisin eri eläimistä. Tutkimusten mukaan sekä sarsin että mersin alkuperä on lepakko, ja ne ovat tarttuneet ihmiseen naamaripalmunäädän (sars) ja kamelin (mers) välityksellä.
Uusimman koronaviruksen lähteeksi rajattiin Wuhanin kaupungin kalatori, mutta merenelävistä virusta ei kuitenkaan löytynyt. Torilla myytiin myös muita eläviä eläimiä, lihoja ja eläinperäisiä tuotteita, esimerkiksi siipikarjaa, aaseja, lampaita, sikoja, kameleita, kettuja, majavia, siilejä ja matelijoita.
Vertailuissa tutkijat yllätyksekseen huomasivat, että ihmisistä otettujen virusnäytteiden rakenne muistutti käärmeistä saatujen näytteiden rakennetta. Käärmeet usein metsästävät lepakoita, joten on mahdollista että virus on levinnyt lepakoista käärmeiden välityksellä ihmisiin.
Se kuitenkin on tutkijoille yhä mysteeri, kuinka virus muuntui kylmäveristen ja lämminveristen isäntien välillä. Lisäksi teorian vahvistamiseksi tarvitaan yhä lisää laboratoriotestejä.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een saakka.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Eksotessa on kuohunut rajusti viime kesästä saakka. Viime viikonloppuna poliisi ilmoitti, ettei se aloita asiassa esitutkintaa, mutta myrsky ei suinkaan ole ohi.
Kaikki alkoi, kun Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinenkertoi käskeneensä muuttamaan Etelä-Karjalan keskussairaalan työpaikkailmoitusta, jossa uusia lääkäreitä haettiin räväkällä kuvalla.
– Puutuin operatiiviseen toimintaan ja ihan määräsin, että nyt se kuva sieltä veke, kertoi Vesterinen kesällä Ylen haastattelussa.
Hallituksen puheenjohtaja ei kuitenkaan saa puuttua päivittäiseen toimintaan, eikä hän yksittäisenä henkilönä tai puheenjohtajana voi määrätä virkamiehiä toimimaan haluamallaan tavalla.
Omasta mielestään Vesterinen ei ole tehnyt mitään väärää.
Marja-Liisa Vesterisen mukaan suuri osa häneen kohdistuneista syytöksistä on väärinkäsityksiä.Kari Saastamoinen/Yle
Kuitenkin juuri kuvanpoistotapauksesta alkoi vyyhti, joka lopulta johti selvityspyynnön tekemiseen poliisille. Sairaanhoitopiirin luottamushenkilöt ja työntekijät alkoivat kertoa, että olisi muitakin tapauksia, joissa Vesterinen olisi ylittänyt toimivaltansa.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tarkastuslautakunta päätti tehdä poliisille tutkintapyynnön, jossa se pyysi poliisia selvittämään, onko Vesterinen syyllistynyt rikokseen tai rikoksiin kuten virkavelvollisuuden rikkomiseen tai virka-aseman väärinkäyttöön.
Poliisi selvitti asiaa, mutta päätti, ettei jatka tutkintaa. Sen mielestä Eksoten puheenjohtajan toimenkuvaa ei ole niin tarkasti määritelty, että se olisi voinut havaita Vesterisen toimissa rikosta.
Eksoten tarkastuslautakunta yksilöi 14 tapausta, joissa sen mukaan olisi voinut tapahtunut rikos.
Tutkintapyynnöstä tuli julkinen, kun poliisi päätti olla jatkamatta tutkintaa.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri käyttää suurta julkista valtaa. Sen vuosibudjetti on noin 470 miljoonaa euroa.
Siksi Yle julkaisee nyt tapaukset, joissa Eksoten tarkastuslautakunta epäili Vesterisen syyllistyneen rikokseen. Tutkintapyynnössä olleet henkilöiden nimet on korvattu kirjainyhdistelmillä.
38-sivuinen tutkintapyyntö pitää sisällään 14 kohtaa. Niiden mukaan Vesterinen olisi muun muassa pyytänyt lääkäriaikoja tuttavilleen, yrittänyt vaikuttaa päällikkönimityksiin, tytötellyt Eksoten työntekijää, pyytänyt puolueensa SDP:n tilaisuuteen Eksoten liikkuvaa terveysyksikköä Mallu-autoa ja saanut sukulaisensa mukaan työnhakuprosessiin, vaikka hakuaika oli jo umpeutunut.
Osa tapahtumista on sattunut jo useita vuosia sitten.
Sähköpostia potilailta
Kesäkuussa 2014 Vesterinen oli saanut sähköpostiviestin, jossa ihminen valittaa ettei ollut saanut lääkäriaikaa terveyskeskuksesta.
– Pelkään, että divertikkelit puhkeavat, oli henkilö kirjoittanut Vesteriselle.
Divertikkelit ovat paksusuolen seinämään syntyneitä pullistumia, jotka liittyvät suolen umpipussitautiin eli divertikuloosiin.
Vesterinen oli lähettänyt viestin Eksoten avoterveydenhuollon palvelupäällikölle saatesanoin: "Voitko huolehtia, että AAA:lle soitetaan välittömästi ja annetaan aika?"
Syksyllä 2016 Vesteristä puolestaan lähestyi sähköpostitse ihminen, jolle Eksote oli antanut luvan ottaa Marevan-näyte puolisolta. Hän ei kuitenkaan ollut pyynnöistään huolimatta saanut Eksotelta kyynärvarren puhdistamiseen tarvittavia taitoksia.
Vesterinen välitti viestin Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujohtajalle. Tämä välitti viestin avoterveydenhuollon palvelupäällikölle, joka vastasi: "Soitin Marevan-asiasta asiakkaalle ja ymmärsin, että kaikki oli selvää. Jätin viestin AAA:lle ja pyysin olemaan minuun yhteydessä, jos asia on vielä epäselvä".
Tutkintapyynnön mukaan Marevan-viestin olisi lähettänyt Vesteriselle lappeenrantalainen kaupunginvaltuutettu.
Maaliskuussa 2019 Marja-Liisa Vesterisen tuttu puolestaan kaipasi lääkäriaikaa. Tutkintapyynnön mukaan Vesterinen oli ollut yhteydessä suoraan Eksoten avoterveydenhuollon esimieheen. Tämä vastasi Vesteriselle: "Sairaanhoitaja XXX soitti asiakkaalle ja antoi ajan lääkäriin tälle viikolle."
"Velvollisuus tuoda esiin"
Marja-Liisa Vesterinen kiistää vaatineensa lääkäriaikaa tuttavilleen. Vesterinen on mielestään lähettänyt palvelupäällikölle pyynnön, jotta tämä voisi huolehtia asiakkaalle soittamisesta ja ajan varaamisesta.
– Jokaisen luottamushenkilön velvollisuus on tuoda esiin epäkohtia tai se, että on tapahtunut virhe, sanoo Vesterinen.
Marevan-näytteenottoa koskevassa tapauksessa Vesterinen kertoo välittäneensä vain viestin, jonka oli itse saanut.
– Saan tällaisia viestejä paljon. Olemme sopineet terveys- ja vanhustenpalvelujohtajan kanssa, että jos tällaisia viestejä minulle tulee, käännän ne hänelle. Eihän asioita voi jättää hoitamatta.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tekemä tutkintapyyntö poliisille.Petri Kivimäki/Yle
Rekrytointiin puuttumista
Joitakin vuosia sitten Eksotessa oli avoinna työpaikka. Tutkintapyynnön mukaan yksi hakijoista olisi ollut Marja-Liisa Vesterisen sukulainen tai tuttava. Tämän hakemus kuitenkin olisi tullut vasta työpaikan hakuajan umpeuduttua.
Eksoten tietohallintojohtaja sai määräyksen ottaa myös myöhästyneen hakemuksen lähettänyt mukaan työpaikkahaastatteluun.
Henkilö haastateltiin, mutta häntä ei valittu. Tietohallintojohtaja ei tutkintapyynnössä kerro, keneltä tuli määräys ottaa myös myöhästyneen hakemuksen lähettänyt henkilö mukaan työpaikkahaastatteluun.
Marja-Liisa Vesterinen ei mielestään ole suosinut sukulaistaan työnhaussa. Hänen mukaansa sukulainen saa hakea mitä tahansa virkaa. Lisäksi sukulaisen hakemus ei Vesterisen mukaan ollut tullut myöhässä. Virka oli hänen mukaansa avoinna netissä Kuntarekryssä, joka ei vastaanota työpaikkahakemusta enää hakuajan päättymisen jälkeen.
– Miten hän olisi työpaikkaa voinut myöhässä hakea, koska sitä ei hakuajan päättymisen jälkeen enää voinut hakea, kysyy Vesterinen.
Toukokuussa 2019 Vesterinen oli tutkintapyynnön mukaan saanut puoluetoveriltaan viestin, jossa ihmeteltiin, miksei Lappeenrannan Sammonlahden terveysasemalla saa lääkärintodistusta esimerkiksi silloin, kun lapsi on sairaana. Vesterinen välitti viestin Eksoten ylilääkärille ja palvelupäällikölle.
Ylilääkäri ei tehnyt mitään asian edistämiseksi.
Myöhemmin Vesterinen olisi käskenyt Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujohtajaa siirtämään ylilääkäri muihin tehtäviin.
"Päätöstä en tehnyt minä"
Vesterinen kiistää vaatineensa, että ylilääkäri siirrettäisiin muihin tehtäviin. Hänen mukaansa Eksoten johto oli pohtinut ylilääkärin siirtoa muihin tehtäviin jo paljon aiemmin.
Vuonna 2016 Eksote oli valitsemassa uutta teknistä päällikköä. Eksoten toimitusjohtaja ja hallintojohtaja olivat poliisille toimitetun tutkintapyynnön perusteella halunneet palkata päälliköksi Eksotessa jo työskentelevän naisen.
Poliisille toimitetun tutkintapyynnön mukaan tämä ei kuitenkaan ollut sopinut Marja-Liisa Vesteriselle.
Sen jälkeen virka laitettiin julkiseen hakuun, ja virkaan valittiin työtä hakenut mies. Kahden vuoden kuluttua miehen määräaikaista työsopimusta ei kuitenkaan enää jatkettu, minkä jälkeen virkaa alkoi hoitaa aiemmin hyllytetty nainen.
Myös tähän valintaan Vesterinen on tutkintapyynnön mukaan puuttunut.
Hän itse kiistää vaikuttaneensa henkilökohtaisesti teknisen päällikön valintaan. Vesterisen mukaan Eksoten luottamushenkilöistä koostuva strategia- ja tulevaisuusjaosto oli yksimielisesti päättänyt, että heidän mielestään virka pitäisi laittaa julkiseen hakuun.
– Päätöstä en siis tehnyt minä, vaan luottamushenkilöiden toimielin, sanoo Vesterinen.
Puheluita sairaalan johdolle
Syksyllä 2017 Eksote oli valitsemassa palvelussuhdepäällikköä. Tehtävään oltiin jo valitsemassa erästä naista. Silloinen Eksoten henkilöstöjohtaja kertoo tutkintapyynnössä, että Marja-Liisa Vesteriseltä olisi tullut tiukka käsky, ettei kyseistä naista saa valita virkaan.
– Vesterinen oli myös soittanut silloiselle henkilöstöjohtaja BBB:lle ja ymmärtääkseni yrittänyt voimakkaasti vaikuttaa rekrytointipäätökseen, kertoo henkilöstöjohtaja.
Vesterinen oli ollut yhteydessä myös Eksoten toimitusjohtajaan ja hallintojohtajaan. Heille Vesterinen oli kertonut, että palvelussuhdepäälliköksi hakeneella naisella olisi nykyisessä työpaikassaan työsuojeluun liittyvä epäselvyys.
– Raportissa ei ilmennyt mitään sellaista tietoa, minkä vuoksi hänet pitäisi olla valitsematta, kertoo Eksoten silloinen henkilöstöjohtaja tutkintapyynnössä.
Eksolten valtuusto päättää aikanaan, nauttiiko puheenjohtajisto sen luottamusta.Kari Saastamoinen/Yle
Eksoten toimitusjohtaja vaati edelleen, että päätös valita kyseinen nainen virkaan pitää kumota. Lopulta toimitusjohtaja oli ilmoittanut itse käyttävänsä otto-oikeutta ja esittävänsä päätöksen kumoamista.
– Meistä tilanne näytti siltä, että Vesterinen oli aloittanut hakijaa kohtaan jahdin, joka oli todella epäasiallista eikä millään tavalla pätevyyteen tai työsuoritukseen perustuvaa, kertoo henkilöstöjohtaja.
Kyseinen nainen veti lopulta hakemuksensa itse pois.
"Vanhemmat naiset käyttävät toisistaan tyttö-nimitystä"
Vuonna 2019 Eksoteen oltiin valitsemassa uutta toimitusjohtajaa. Silloinen henkilöstöpäällikkö kertoo poliisille toimitetussa tutkintapyynnössä, miten Marja-Liisa Vesterinen olisi tytötellyt häntä ja käyttäytynyt epäasiallisesti.
Vesterinen olisi muun muassa käyttäytynyt alistavasti ja tytötellyt useaan kertaan sanomalla esimerkiksi: "Nyt sinä tyttö olet kyllä tehnyt elämäsi virheen."
Vesterinen myöntää käyttäneensä tyttö-sanaa. Vesterisen mukaan hän halusi antaa kyseiselle työntekijälle palautetta tämän käyttäytymisestä rekrytointitilanteessa, koska Vesterisen mielestä varsinaisen viranhaltijan sijaisena kokouksessa ollut nainen oli kokouksen sihteeri ja käytti virkamies-sihteerirooliinsa sopimattoman puheenvuoron.
– Käytin tyttö-sanaa vain kerran. Olen myöhemmin pyytänyt sitä anteeksi. Nainen itse kuittasi sen sanomalla, että se on vanhanaikainen sana.
Vesterinen vetoaa omaan ikäänsä, ja sanoo vanhempien naisten yleensä käyttävän toisistaan tyttö-nimitystä.
Mallu-autosta vetonaula puolueen tilaisuuteen
Maaliskuussa 2016 Marja-Liisa Vesterinen pyysi Eksoten liikkuvaa sairaanhoitaja-autoa eli Mallu-autoa mukaan Vesterisen puolueen SDP:n järjestämään tilaisuuteen.
– Me demarit järjestämme 28.4.16 kaupungintalon edustatorilla terveys-, liikunta ja hyvinvointitapahtuman…. ….. Olisiko mahdollista saada Mallu-auto paikalle tuolloin klo 16-17 väliseksi ajaksi, jotta sen palveluita voitaisiin tarjota ihmisille ja kenties samalla tehdä verenpainemittauksia tms. tai antaa terveysneuvontaa ihmisille myös sen kautta?
Viestin sai terveys- ja vanhustenpalveluiden johtaja, joka järjesti Mallu-auton tapahtumaan.
Mallu-auto on Eksoten liikkuva sairaanhoitoyksikkö.Yle
Marja-Liisa Vesterinen ei mielestään hankkinut Mallu-autoa vetonaulaksi puolueensa liikuntatapahtumaan. Hän kertoo kysyneensä, olisiko sitä mahdollista saada.
– Olisihan se ihan voitu olla antamatta, Vesterinen sanoo.
Toukokuussa 2019 Eksote myi omistamansa Etelä-Karjalan työkunnon Terveystalo Oy:lle. Myöhemmin Marja-Liisa Vesterinen on yhdessä Eksoten hallintojohtajan kanssa sopinut, että työkunnon toimitusjohtaja otetaan töihin Eksotelle. Tutkintapyynnön mukaan Eksotella ei tiettävästi ollut paikkaa avoinna, eikä asiasta ole Eksoten hallituksessa sovittu.
Vesterinen kiistää, että olisi ollut sopimassa Etelä-Karjalan työkunnon toimitusjohtajan palkkaamisesta Eksotelle. Vesterisen mukaan Eksoten hallintojohtaja oli jo päättänyt asian, mutta oli halunnut siitä kertoa myös Vesteriselle.
Hallintojohtaja kirjoittaa Vesteriselle lähettämässään sähköpostissa: "Käyttämällä ilmaisua “asia on sovittu” tarkoitin sitä, että Vesterinen on tietoinen ja samaa mieltä henkilön rekrytoinnista Eksoten palvelukseen."
Tuli kesä 2019 ja työpaikkamainos, joka oli Eksoten luottamushenkilöille viimeinen niitti.
Kuplan puhkaissut kuva
Eksote julkaisi työpaikkamainoksen, jolla houkuteltiin lääkäreitä töihin. Menestyvän näköinen mieslääkäri nojaa kuvassa avoautoon, jonka kyydissä on kaksi muuta rahakkaan näköistä lääkäriä. Ilmoitusteksti lupasi lääkäreille huippupalkkaa, räätälöidyn työajan ja loistavia työkavereita.
Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujohtaja on tutkintapyynnön mukaan lähettänyt viestintäyksikköön sähköpostin, jossa hän kertoo Eksoten hallituksen puheenjohtajan määränneen mainoksessa olevat lääkäreitä halventavat kuvat poistettavaksi.
Tutkintapyynnössä on liitteenä Marja-Liisa Vesterisen lähettämä sähköposti, jossa muun muassa sanotaan näin: "Ei somekampanjaa ole syytä jättää toteuttamatta, kuva vain hoidetaan."
Kuvakaappaus Eksoten somemainoksesta
Lisäksi poliisille toimitetussa tutkintapyynnössä pyydettiin selvittämään, oliko rikosta tapahtunut, kun Vesterinen ehdotti Saimaan tukipalvelut Oy:n työntekijöiden pääsemistä maksusitoumuksella lääkäriin Eksoten hyvinvointiasemalle tai kun Vesterinen oli soittanut Eksoten tarkastuslautakunnan arviointipäällikölle.
Vesterinen ei näe tässä ongelmaa. Hän kertoo tuolloin toimineensa Saimaan tukipalveluiden ja Etelä-Karjalan työkunnon hallituksen puheenjohtajan roolissa.
Mitä tapahtuu nyt?
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen on siis saanut poliisilta puhtaat paperit. Rikosta ei ole tapahtunut.
Vesterinen itse on useista esitetyistä väitteistä sitä mieltä, että ne ovat väärinkäsityksiä, jotka olisi voitu häneltä tarkistaa.
Lääkäreiden työpaikkamainoksessa olleita kuvia Vesterinen ei ole mielestään käskenyt ottaa pois. Hän sanoo kertoneensa mielipiteenään, että kuvat pitää vaihtaa, mutta kampanja saa jatkua. Päätöksen kuvien poistosta teki Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujohtaja.
– Hän on sanonut minulle, että hänhän käski ne kuvat käski ottaa pois. Että miksi he minua haukkuvat? kysyy Vesterinen.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valtuusto päätti viime marraskuussa perustaa tilapäisen valiokunnan selvittämään, nauttiiko Marja-Liisa Vesterinen luottamusta.
Valiokunta antaa aikanaan oman esityksensä. Sen jälkeen Eksoten valtuusto voi äänestää, nauttiiko puheenjohtajisto luottamusta vai ei. Mikäli ei nauti, menee koko puheenjohtajisto vaihtoon.
Jo lähes 800 henkilöä on sairastunut uuteen koronavirukseen, kertovat Kiinan viranomaiset. Suurin osa sairastuneista on Kiinassa, mutta yksittäistapauksia on todettu myös esimerkiksi Yhdysvalloissa, Thaimaassa ja Japanissa. Myös Ivalossa tutkitaan kahta tautiepäilyä.
Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti torstaina, ettei se ainakaan vielä julista virusta kansainväliseksi uhaksi kansanterveydelle.
Kokosimme tähän juttuun seitsemän keskeistä kysymystä ja vastausta viruksesta, joka on ollut paljon otsikoissa.
1. Mitä tiedämme viruksesta?
Kiinan Wuhanissa todettiin joulukuun lopussa keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi paljastui uusi koronavirus.
Monet sairastuneista olivat oleskelleet Wuhanin torilla, jossa myydään eläviä eläimiä. Virus on voinut tarttua ihmiseen eläimestä, mutta varmuutta asiasta ei vielä ole.
Koronaviruksia on monenlaisia. Nyt löydetty on geneettisesti samanlainen kuin vuonna 2003 Kiinasta levinnyt sars-koronavirus. Siihen sairastui noin 8 000 ihmistä, joista vajaa 800 menehtyi.
Virus voi tarttua ihmisestä toiseen kuten influenssa: pisaratartuntana tai kosketuksesta. Leviämisen tehokkuutta ei vielä tunneta tarkasti. Käsienpesu on tehokas keino ehkäistä viruksen leviämistä.
Tanja Ylitalo / Yle
2. Mitä tiedämme sairastuneista?
Sairastuneita on tuoreimman tiedon mukaan 800, joista suurin osa on Kiinassa. Tautiin on kuollut ainakin 26 ihmistä, joista suurin osa on ollut iäkkäitä henkilöitä.
Toisaalta on hyvä muistaa, että myös tavallinen influenssa voi olla hengenvaarallinen.
Kiinassa valmius on nostettu "kriittisimmälle tasolle", sanoo kansallisen terveyskomission johtaja Li Bin.
Kiinan viranomaiset ovat määränneet karanteeniin kaikki epäillyt sairastuneet ja heidän kanssaan tekemisissä olleet. Valtaosa sairastuneista on Wuhanissa, mutta tauti on levinnyt myös muualle Kiinaan.
Sairauden oireita ovat kuume, yskä ja hengenahdistus.
3. Miksi viruksesta on noussut kohu?
Uudet koronavirustapaukset palauttavat ikävällä tavalla mieleen vajaan 20 vuoden takaisen sars-epidemian. Sekin alkoi Kiinasta, mutta Kiinan viranomaiset yrittivät alkuun salata epidemian.
Hidastelu koitui monen sairastuneen kohtaloksi ja oli osasyy siihen, että virus levisi ympäri maailman. Kiinan toiminta aiheutti kansainvälisen protestiaallon.
Sarsin jälkeen Kiina on satsannut voimakkaasti terveydenhuoltoon.
4. Voinko luottaa siihen, että Kiina kertoo nyt totuuden?
Ylen Aasian-kirjeenvaihtajan Jenny Matikaisen mukaan viranomaisten toiminta näyttää erilaiselta kuin sarsin aikaan. Mikään ei tällä hetkellä viittaa siihen, että Kiina olisi pimittänyt tietoja tai valehdellut uuteen koronavirukseen liittyen.
– Ylemmän tason keskusviranomaiset ovat varoitelleet paikallisviranomaisia, että kaikesta salailusta rangaistaan. Toisaalta tiedetään, että pääkaupungissa määrätään yhtä ja maakunnissa tehdään toista, Matikainen sanoi keskiviikon Ykkösaamussa.
Positiivista on, että Kiinan media uutisoi tapahtumista ja aiheesta keskustellaan myös verkossa. Matikainen muistuttaa, että Kiina kuitenkin yleensä jakaa tietojaan harkitusti.
5. Entä jos WHO julistaa globaalin kansanterveysuhan?
WHO pohti keskiviikon ja torstain kokouksissaan, pitäisikö sen luokitella koronavirus kansainväliseksi kansanterveysuhaksi. WHO päätti, ettei luokittelulle ole toistaiseksi perusteita. Yleensä luokittelu on tehty vain vakavien tartuntatautien kuten sikainfluenssan ja ebolan yhteydessä.
Luokittelu ei tarkoittaisi sitä, että tilanne on katastrofaalinen, mutta se antaisi WHO:lle mahdollisuuden käyttää voimavaroja ja rahaa koronaviruksen torjuntaan.
– Esimerkiksi polio julistettiin joitakin vuosia sitten tällaiseksi kansanterveysuhaksi. Ei ehkä ajateltu, että se leviäisi maailmanlaajuiseksi uhaksi, mutta haluttiin varmistaa, että polion viimeistenkin tapausten hävittämiseen riittää resursseja, THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkö Taneli Puumalainen kertoi keskiviikon Ykkösaamussa.
Useat kaupungit Hubein maakunnassa ovat ilmoittaneet liikkumisrajoituksista taudin leviämisen estämiseksi.Tanja Ylitalo / Yle
6. Mitä Kiinassa tehdään viruksen pysäyttämiseksi?
Kiina viettää uutta vuotta lauantaina, ja uuden koronaviruksen pelätään leviävän juhlaan liittyvän matkailun myötä. Sen vuoksi Kiinan terveysviranomaiset ovat suositelleet välttämään matkustamista Wuhaniin ja sieltä pois. Yhteensä kymmenessä kiinalaiskaupungissa on nyt matkustusrajoituksia.
– Junalipuista Wuhaniin on luvattu rahat takaisin. Suurimmat lentoyhtiöt ovat sanoneet, että matkan Wuhaniin voi peruuttaa ilman kuluja, Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen kuvaili keskiviikkona.
Käytännössä miljoonakaupunki Wuhanin eristäminen on kuitenkin vaikeaa.
Viranomaiset ovat kehottaneet välttämään Wuhaniin matkustamista. Kiinalaisia poliiseja partioimassa Hongqiaon juna-asemalla.Lu Hongjie / EPA
Riski sairastumiseen kasvaa tilaisuuksissa, joissa on paljon ihmisiä. Matikainen kertoo uudenvuoden olevan aikaa, jolloin Kiinassa mennään yhdessä elokuviin.
Sen vuoksi useissa kaupungeissa on suljettu myös julkisia tiloja, joissa ihmisillä on tapana viettää aikaa. Esimerkiksi Shanghai päätti vastikään sulkea Disneylandin varotoimenpiteenä.
Kiinan terveysviranomaiset ovat kehottaneet laittamaan epäillyt taudinkantajat karanteeniin.
7. Kiinasta lennetään paljon Suomeen. Onko se riski?
On totta, että Suomen ja Kiinan välillä on paljon lentoyhteyksiä. Suomesta ei kuitenkaan lennetä suoraan Wuhaniin. Toistaiseksi WHO ei myöskään ole suositellut liikkumisen ja matkustamisen rajoituksia ihmisille, eläimille tai tavaroille.
Kuitenkin joillain Intian, Nigerian, Japanin ja Yhdysvaltojen lentokentillä mitataan jo varotoimena maahansaapuvien matkustajien kuume. Puumalainen suosittelee matkailijoita käyttämään tervettä järkeä.
– Matkoilla pestään käsiä, vältetään eläimiä ja toreja, joissa myydään siipikarjaa ja tuoretuotteita. Jos lähipiirissä on yskivä ihminen, kannattaa kääntyä toiseen suuntaan, Puumalainen ohjeistaa.
Markkinoille nyt jylläävä koronavirus on kuitenkin riski. Maailman pörssit ovat lähteneet laskuun, ja etunenässä kärsii matkailuala. Esimerkiksi Aasian reiteistä riippuvaisen Finnairin kurssi on ollut viime päivinä laskussa.
Juttuun on päivitetty 24.1. tuoreimmat luvut ja tiedot.
Yhdysvalloissa, Houstonissa Texasissa tapahtui varhain perjantaiaamuna paikallista aikaa suuri räjähdys. Poliisi vahvisti myöhemmin ainakin kahden ihmisen kuolleen räjähdyksessä. Lisäksi yksi ihminen on viety sairaalahoitoon. Tiettävästi yksi ihminen olisi vielä kateissa.
Räjähdys sattui teollisuusalueella konepajalla, jossa yksi rakennus sortui kokonaan räjähdyksen voimasta. Myös monet läheiset rakennukset ja kodit kauempanakin vaurioituivat pahoin.
Välitöntä syytä räjähdykseen ei tiedetty, mutta asiasta on aloitettu rikostutkinta. Tahallisuutta ei kuitenkaan tässä vaiheessa epäillä. Kyseessä on ollut ilmeisesti propeenikaasun räjähdys.
Osa alueen asukkaista heräsi varhain aamulla kovaan pamaukseen. Poliisi kehotti kaikkia ihmisiä pysymään poissa räjähdysalueelta ja sen läheisyydestä.
– Räjähdys pudotti meidät sängyistämme, niin kova se oli. Joka ainut ikkuna talossamme särkyi. Kaikkien autotallin ovet hajosivat. Ja mitä lähemmäs räjähdyspaikkaa mennään, sitä pahempia ovat tuhot. Kattoja ja seiniä on hajonnut. Täällä on kuin sotatantereella, kuvaili räjähdyspaikan lähellä asuva Mark Brady paikalliselle uutiskanavalle.
– Koko talomme on tuhoutunut. Katto putosi päällemme. Jäimme kaikki loukkuun, mutta sitten tänne tuli mukava perhe, joka auttoi meidät pois. Talomme on murskana. Täysin murskana, kuvaili toinen asukas, joka kertoi nimekseen Kim.
Sikke Sumari tunnetaan monista ruoka-aiheisista televisio-ohjelmista, keittokirjoista ja ravintoloitsijana. Kokin paperit hän suoritti kuitenkin vasta äskettäin.
Sumari kertoi Ylen Puoli seitsemän -lähetyksessä, että idea kokkikouluun lähtemisestä syntyi yhdessä hetkessä muutama vuosi sitten.
– Ehkä siinä oli taustalla myös sellainen pieni piikki, koska suomalaisethan ovat aika tiukkoja sellaisessa, että ihmisellä pitää olla virallinen koulutus ennen kuin jotakin ammattia voi todella osata ja hallita. Ja sain aina silloin tällöin kuulla, että "eihän se ole kokkikaan". Sitten ajattelin, että hoidetaan tämä homma nyt pois alta.
Sumari kiittelee sitä, miten hienosti ravintolakoulu Perhossa idea vanhemmalla iällä opiskelusta otettiin vastaan.
– He olivat aivan avosylin ottamassa vastaan. Siinä tapahtui vielä niinkin, että tiesin, että alalla on muitakin ihmisiä, jotka eivät olleet käyneet kokkikoulua, ja heille tuli ajatus, että jos tuo Sikkekin kävi, niin miksi ei mekin.
Sumari on vaihtanut roolista toiseen lukuisia kertoja elämänsä aikana ja sen kokemuksen turvin suosittelee opsikelua vanhemmallekin väelle.
– Aivothan haluaa koko ajan jotain uutta. Niitä täytyy stimuloida, ja mitä enemmän niille antaa vaikeuksia ja tehtäviä, niin sitä enemmän ne tykkää siitä. Minä uskon ikuiseen oppimiseen ja suosittelen sitä kaikille.
Kahta miestä syytetään törkeästä vahingonteosta ja törkeästä varkaudesta liittyen Uudellamaalla Raaseporin linnan lähellä syksyllä 2017 tehtyihin laittomiin kaivauksiin. Kolmatta miestä syytetään kaivauksiin liittymättömästä muinaismuistorikkomuksesta. Syytteet nostettiin Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa.
Epäillyt rikokset tapahtuivat Raaseporin keskiaikaisen linnan ympäristössä. Metsähallitus kertoi raunioalueella tehdyistä laittomista kaivauksista vuoden 2017 lopulla. Tuolloin kerrottiin, että linnan viereiseltä peltoalueelta oli etsitty metallia ja paikalta oli mahdollisesti viety metalliesineitä.
Metsähallituksen mukaan linnan itäpuoliselle Slottsmalmenin alueelle oli kaivettu yli 280 kuoppaa.
Ivalon mahdollinen koronavirusepäily ei aiheuta eritystoimenpiteitä paikallisille tai Lapissa matkaileville, vakuuttaa Inarin kunnan johtava terveyskeskuslääkäri Outi Liisanantti.
Matkailijoita ja matkanjärjestäjiä kehotetaan kuitenkin olemaan yhteydessä viranomaisiin uusia koronavirusepäilyjä koskien.
Liisanantin mukaan sairaalahoitoon on syytä hakeutua tavanomaisista sairaalahoitoa vaativista syistä.
– Jos on oikeasti sairas. Jos on hengitystieoireita, joiden takia tulisi muutenkin hoitoon, niin sellaisissa tapauksissa voi kääntyä terveydenhuollon puoleen, neuvoo Liisanantti.
Liisanantti korostaa sitä, että terveille ihmisille koronavirus voi olla lähes huomaamaton ja Wuhanissakin voi olla runsaasti ihmisiä, jotka saattavat sairastaa virusta tietämättään.
Ivalon terveyskeskukseen hakeutui viime yönä influenssaoireiden vuoksi kaksi kiinalaismatkailijaa, joiden epäillään kantavan koronavirusta. Liisanantin mukaan tuloksia odotetaan alkuillasta.
Kiinalaisia matkailijoita Kemin lumilinnassa perjantaina.Antti Ullakko / Yle
Normaalit flunssan varotoimet riittävät
Liisanantin mukaan hengitystieoireiden vuoksi Ivalon terveyskeskuksessa eristetyn kiinalaisperheen kohdalla todennäköisimpänä vaihtoehtona pidetään tällä hetkellä tavanomaista influenssavirusta.
– Mahdollisuus siihen, että kyseessä olisi koronavirus on varmasti yksi miljoonasta.
Johtava lääkäri Outi Liisanantti sanoo, että tarvetta matkarajoituksiin tai maahantulotarkastuksiin ei ole. Hänen mukaansa Ivalon terveyskeskus ei jaa paikallisille esimerkiksi hengityssuojaimia tai muita suojautumisvälineitä.
Tavallisille kansalaisille riittävä varautuminen on hyvä käsihygienia ja käsidesin käyttö ja yskiminen hihaan.
Epäily vaatii altistuksen
Liisanantin mukaan paikallisia matkanjärjestäjiä ja turisteja on ohjeistettu soittamaan hätänumeroon, mikäli seurueessa tai alueella on Kiinan Wuhanin alueelta turisteja, joilla on korkea kuume ja hengitystieoireita.
Lapin keskussairaalan henkilökuntaa on ohjeistettu eristämään koronavirusepäillyt potilaat muista, kunnes varmuus asiasta on saatu. Henkilökunnalle jaettujen ohjeiden mukaan epäily varmistuu, jos potilaan taudinkuva ja altistumistiedot täsmäävät.
Pelkät hengitystieoireet ja kuume eivät siis riitä, vaan potilaan on myös täytynyt oleskella kahden viikon sisään altistumisalueella Kiinassa.
Lapin keskussairaalan infektiolääkärin Markku Broaksen mukaan virus voi ainakin jossain määrin tarttua ihmisestä toiseen, mutta leviämisen tehokkuutta ei vielä tunneta.
Ivalossa epäiltiin kahden kiinalaisen turistin kantavan koronavirusta.
Kaksi Wuhanista saapunutta kiinalaista hakeutui torstain ja perjantain välisenä yönä Ivalon terveyskeskukseen influenssaoireiden vuoksi.
Potilaista otettiin näytteet perjantaiaamuna ja ne lähetettiin Helsinkiin THL:n laboratorioon analysoitavaksi.
THL:n laboratoriokokeiden jälkeen perjantai-iltana selvisi, ettei turisteilla ole koronavirusta.
Kahden kiinalaisturistin saama virus ei ole koronavirus, selvisi tehdyissä laboratoriotutkimuksissa
Kyseessä on todennäköisesti jokin tavallinen virusperäinen hengitystieinfektio, eikä se ole influenssaa. Inarin kunnan johtava lääkäri Outi Liisanantti kertoi illalla Ylelle olevansa helpottunut ja huojentunut, kun tieto tutkimustuloksista tuli.
Turisteista otetut näytteet tutkittiin Helsingissä THL:n laboratoriossa.
Turistit eristettiin yhdessä perheensä kanssa, koska heidän epäiltiin kantavan nopeasti leviävää virusta. Epäilyä vahvisti se, että sairastuneet ovat lähtöisin samasta Wuhanin kaupungista, josta tauti lähti leviämään.
THL jatkaa kansainvälisen tilanteen seuraamista ja päivittää tietoja sivuilleen.
Huojentunut Inarin johtava lääkäri Outi Liisanantti: Lomailijat voivat nyt rauhassa toipua ja jatkaa lomaansa
Outi LiisananttiVesa Toppari / Yle
Inarin kunnan johtava terveyskeskuslääkäri Outi Liisanantti huokaisi syvään, kun virusepäily osoittautui vääräksi. Kahden turistin sairastumisen aiheuttanut tauti ei ollut nopeasti leviävän koronaviruksen aiheuttama.
– Lomailijat voivat rauhassa toipua ja jatkaa sitten lomailuaan huoleti. Iso helpotus, selvästi helpottuneena uutisen kuullut Liisanantti kertoi Ylelle illalla.
Liisanantin mukaan kiinalaisturistit pääsevät vielä tänään palaamaan majapaikkaansa.
Kahden kiinalaismatkailijan hakeutuminen influenssaoireiden takia hoitoon sai viranomaiset nopeasti rauhoittamaan tilannetta.
Liisanantti kertoi jo tuoreeltaan, että mahdollisuus koronaviruksen löytymiseen sairastuneista on yksi miljoonasta.
Samalla Liisanantti kertoi, ettei paikallisilla tai lomailijoilla ole aihetta pelkoon. Varautumiseen riittävät samat toimet kuin normaalin flunssan varalta, hyvä käsihygienia ja yskiminen hihaan.
Ivalolaisia ensitiedot mahdollisesta taudista eivät pelottaneet, mutta varovaisuutta se lisäsi
Ivalolainen Sirkka Tanhua ei pelkää koronavirusta, vaikka alueella paljon kiinalaisia matkailijoita liikkuukin.Kaija Länsman / Yle
Ivalolaisten kahvipöydissä tieto tautiepäilystä puhutti. Pelkoa se ei kuitenkaan lisännyt, vaan varovaisuutta.
– Kaikki puhuvat täällä, että nytkö se tänne saapuu ja uskaltaako kylällä enää edes liikkua. Minä sanoin, että kuunnellaan nyt ensin faktat ja sitten vasta mietitään, mitä tehdään, kertoo Sirkka Tanhua.
Jukka Repo taas muistutti, että nyt pitää pystyä realistisena.
– Kyseessä on yksittäistapaus. Jos sitä pelkää, niin sittenhän voi pelätä vaikka auton alle jäämistä.
Koronaviruksen rakenne on jo selvillä
Mikroskooppikuva koronaviruksesta vuodelta 2013.US Centers for Disease Control
Koronavirukset sairastuttavat sekä ihmisiä että eläimiä. Tuon tyypin viruksia tunnetaan paljon, mutta ihmisiin niistä tarttuu harvemmin.
Nyt on kyseessä seitsemäs ihmiseen siirtynyt koronavirus. Sen nimi on nCoV-2019. Sen lähin sukulaisvirus on lepakoista eristetty koronavirus ja toiseksi lähin on SARS.
Tauti voi olla ihmiselle vaarallinen, koska ihmisellä ei ole tälle virukselle vastustuskykyä tai immuniteettia. Toistaiseksi tautiin on kuollut noin kolme prosenttia sairastuneista, tuoreimman tiedon mukaan ainakin 26. Heillä kaikilla on ollut taustalla krooninen perussairaus.
Tampere oli yksi eteläisen Suomen lumisimmista paikoista. Katso, kuinka erilaiselta samat kohteet näyttävät tammikuussa 2011 ja 2020.
Meneillään on harvinaisen musta talvi
Kuluva talvi on ollut lumipeitteen suhteen hyvin poikkeuksellinen. Suomi oli tammikuun puolessa välissä lumeton Kalajoelta Joensuuhun vedettävän rajan eteläpuolella.
Antti Eintola / Yle
Yli puolella Ilmatieteen laitoksen 177 tarkkailupisteestä oli 15.1. lumetonta.
Määrä on aivan omaa luokkaansa viimeisen kymmenen vuoden aikajänteellä: seuraavaksi vähälumisin tammikuun 15. päivä löytyy vuodelta 2018, jolloin lumettomia mittauspisteitä oli 11.
Myös vuonna 2014 oli vähälumista, tuolloin lumettomia mittauspisteitä oli 10 kappaletta.
Yhdeksän vuotta sitten lunta riitti – varsinkin etelässä
Tammikuussa 2011 elettiin Suomessa aivan toisenlaista lumitalvea kuin nyt. Myös edeltävä talvi oli ollut runsasluminen.
Vaasassa lumipeite kohosi 37 senttimetriin.Yle
Lunta satoi Etelä- ja Länsi-Suomeen enemmän kuin normaalisti. Samaan aikaan Pohjois-Suomessa lunta oli hieman tavallista vähemmän.
Tammikuun puolivälissä Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli liki puoli metriä lunta, kun Rovaniemellä jäätiin alle 30 senttiin.
Etenkin Helsingissä tuskailtiin lumien loppusijoittamisen kanssa. Kaupunki julisti Operaatio Lumisodan, jossa otettiin käyttöön uutta tekniikkaa.
Autoilu Helsingin kantakaupungissa kävi vaikeaksi kinosten takia.Yle
Ongelmia oli myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Esimerkiksi Lappeenrannan kaupungilta loppui kalusto lumen poistamiseen.
Lappeenrannassa lapioitiin myös urakalla. Tammikuun puolessa välissä mittauspisteellä oli lunta 33 senttimetriä.Yle
Teiden varsille hautautuneet autot aiheuttivat auraajille päänvaivaa. Turussa väläyteltiin mahdollisuutta, että viranomaiset saisivat siirtää autot väkisin pois aurauskaluston tieltä.
Turussa oli tammikuussa 2011 lunta 45 senttimetriä. Lumen alle hautautuneet autot aiheuttivat päänvaivaa.Jouni Koutonen / Yle
Hämeenlinnassa lunta oli tasan puoli metriä. Sari Törmikoski / Yle
Myös Oulu sai osansa lumikaaoksesta. Pientaloasujien keskuudessa aiheutui kiistatilanteita siitä, saako lumia kolata naapurin tontille.
– Kyllä omat lumet pidetään omalla puolella. Ei niitä naapurin maille, eikä muidenkaan maille pidä laittaa, opasti Oulun kaupungin ylläpitopäällikkö Anssi Jurvansuu.
Oulun keskustan kapeilla kaduilla postilaatikot peittyivät hankeen. Lunta Oulussa oli tammikuun puolivälissä noin 36 senttimetriä.Yle
Ilmatieteenlaitoksen mukaan Etelä-Suomen lumitilanteeseen ei tule isoa muutosta ainakaan lähipäivinä.
Lähivuorokausina etelään ei ole vieläkään kunnolla tulossa. Suomeen tulee seuraavat sateet sunnuntaina, mutta etelässä ne tulevat vetenä tai räntänä.
Kummassa on enemmän hyviä puolia: täysin lumettomassa vai ennätyslumisessa talvessa? Voit keskustella aiheesta la 25.1. klo 23 asti.
Kiistely kilpailukykysopimuksessa aikoinaan sovitusta 24 lisätyötunnista ilman korvausta jatkuu yhä työmarkkinapöydissä.
Sen sijaan Kiky-ratkaisuun kuuluvasta työnantajien sosiaaliturvavakuutusmaksuosuuden pienentämisestä ja palkansaajien osuuden kasvattamisesta on puhuttu vähän.
– Se on ollut vuositasolla parin miljardin euron tulonsiirto palkansaajilta työnantajille. Onhan se merkiitävä osuus kilpailukyvyn parantamisessa, napauttaa toimihenkilöitä edustavan STTK:n puheejohtaja Antti Palola.
Kyse on työttömyysvakuutusmaksusta, työeläkemaksusta ja sosiaaliturvamaksusta, joita kaikilta yrityksiltä ja palkansaajilta veroluontoisesti palkanmaksun yhteydessä peritään.
Kikyn yhteydessä vuonna 2016 sovittiin, että näistä sosiaaliturvavakuutusmaksuista aiempaa suuremman siivun maksavat palkansaajat.
Palkansaajille olisi jäänyt palkasta aiempaa vähemmän käteen, joten valtio kompensoi muutoksen keventämällä vuosina 2017–2019 tuloverotusta. Se etu päättyi, joten tänä vuonna Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan verotus kiristyy.
Työantajien maksuprosentteja sosiaalivakuutusmaksuissa pienennettiin ja palkansaajien nostettiin vaiheittain niin, että kokonaisuutena työnantajien osuus on pienentynyt, eli siis palkkakustannukset ovat halventuneet, yhteensä runsaat 2,6 prosenttiyksikköä.
Palkansaajien maksuosuuden kasvattaminen on ollut työajan pidentämistä merkittävämpää
– Mielestäni sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentamisella on huomattavasti suurempi merkitys kilpailukyvylle kuin 24 tunnin työajan pidennyksellä, sanoo STTK:n Palola.
Työnantajien puolella asia nähdään samalla tavalla.
– Tämä oli tehokas toimi ja sitähän sillä haettiinkin. Kilpailukykysopimuksen tuottamasta hyödystä sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentaminen on yli puolet, sanoo myös EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.
Näin siksi, että sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentaminen koski kaikkia työnantajia ja yrityksiä, siis niitäkin jotka jäivät kiky-sopimuksen ulkopuolelle. Kikystä ulos jääneitä aloja olivat muun muassa rakennus- ja kuljetusalat. Vastaavasti palkansaajapuolella kaikkien maksuosuus nousi.
– Työntekijöistä kaikki tuntevat sen omassa tilipussissaan, Palola yksinkertaistaa.
Kiistellyn 24 tunnin vuosityöajan lisäyksen vaikuttavuutta himmentää sekin, että työajan lisäys otettiin hyvin vaihtelevasti käyttöön. Tavoitteesta eli 1,4 prosentin tai noin miljjardin euron vuosittaisesta hyödystä yritysten palkkakustannuksissa jäätiin vajaaksi.
– Kiky-sopimuksessa haluttiin pysyvää yksikkötyökustannusten alentumista viidellä prosentilla. Siihen ei ihan päästy, mutta tehtiin merkittäviä muutoksia, jotka johtivat siihen, että kilpailukyky ja työllisyys paranivat, Rantahalvari vakuuttaa.
Työmarkkinaneuvotteluissa palkansaajien maksurasituksen kasvu ei ole esillä
Työmarkkinapöydissä sosiaalivakuutusmaksujen maksurasituksen uudelleen kohdentamisesta ei kuitenkaan tällä hetkellä elämöidä lisätuntien tavoin.
– Tästä on voimassa pysyvä lainsäädäntö eli tässä ei ole mitään epäselvää. Työnantajien maksurasitusta kevennettiin pysyvästi 2,63 prosenttiyksiköllä, EK:n Rantahalvari perustelee.
– Ihmiset varmaan kokevat sosiaaliturvamaksut veroluonteisina maksuina, joten niiden symboliikka ei ole niin iso. Vastikkeeton työajan pidennys on symbolisesti merkittävämpi ja niille, joita se koskee, myös kipeämpi, Palola arvelee.
Sosiaalivakuutusmaksuja peritään kikyssä sovittuun tapaan myös jatkossa eli palkansaajien suurempi maksuosuus säilyy ja hyödyttää omalta osaltaan yrityksiä keveämpinä palkkakuluina.
– Kun ne säädettiin pysyväksi, niin idea oli että näillä mennään. Meillä on edelleen kilpailukykyeroa yksikkötyökustannuksissa kilpailijamaihin nähden eli kurottavaa riittää, EK:n Rantahalvari toteaa.
Kikystä jää lopulta jäljelle vain sosiaalivakuutusmaksujen siirto
Juha Sipilän hallituksella oli kiky-sopimusta sorvatessaan tavoitteena loikka, jossa tavoiteltiin 15 prosentin parannusta kilpailukykyyn.
Viisi prosenttia piti saavuttaa sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentamisella ja 24 tunnin työajan pidennyksellä. Lisäksi julkisten alojen lomarahoja leikattiin, mutta se päättyi viime vuoteen.
Seuraavat viisi prosenttia piti saavuttaa maltillisilla palkkaratkaisuilla ja loput viisi prosenttia yritysten omin tuottavuutta ja tehokkuutta parantavin toimin.
STTK:ssa katsotaan, että työntekijäpuoli hoiti osuutensa, mutta työnantajat eivät niinkään.
– Kyllä meille on jäänyt sellainen näkemys, että kolmiloikka jäi vapaaksi. Kaksi ensimmäistä loikkaa hoidettiin eli tehtiin sisäinen devalvaatio alentamalla suomalaisen työn hintaa ja tekemällä maltillisia sopimuksia. Kolmas loikka jäi toteutumatta ja ne olivat elinkeinoelämän omat toimenpiteet tuottavuuden parantamiseksi ja työpaikkojen lisäämiseksi, Palola sanoo.
Mitä sitten jää tämän työmarkkinakierroksen jälkeen käteen eurooppalaisittainkin ihmettelyn kohteena olleesta sisäisestä devalvaatiosta, jossa viennin kilpailukykyä haluttiin parantaa työn hintaa alentamalla?
Näinhän päätettiin tehdä, koska euroaikana ei enää ollut markkaa, jonka arvoa olisi voitu ulkomaisiin valuuttoihin nähden heikentää viennin kilpailukyvyn parantamiseksi.
– Työmarkkinalogiikka menee niin, että kun ne kiky-tunnit lähti osalta niin lähtee ne muiltakin tai sitten niistä maksetaan hintaa eli se mikä kikystä jää pysyväksi niin se on tämä palkansaajien sosiaalivakuutusmaksuosuuden korottaminen, STTK:n Palola sanoo.
Suomalainen energiayhtiö Fortum on ajautunut Saksassa osapuoleksi kiistassa, joka koskee uuden hiilivoimalan käyttöönottoa.
Saksa aikoo luopua hiilivoimasta vuoteen 2038 mennessä, mutta osana mutkikasta pakettia hallitus päätti myös sallia uuden Datteln 4 -kivihiilivoimalan liittämisen sähköverkkoon tulevana kesänä.
Datteln 4:n omistaa saksalainen Uniper. Saksan vahva ympäristöliike veti Fortumin mukaan konfliktiin, sillä Fortum on nykyään Uniperin suurin omistaja.
Uniper omistaa Saksassa seitsemän hiilivoimalaa. Kuvassa on Staudingerin laitos Grosskrotzenburgissa. Suomalainen Fortum on Uniperin suurin omistaja.AOP
Asia on merkittävä myös Suomen valtion kannalta, sillä valtio omistaa Fortumista enemmistön. Saksan ympäristöliike osoittaa perjantaina mieltään Datteln 4 -hiilivoimalan käynnistämistä vastaan.
Yle on pyytänyt Fortumin toimitusjohtajalta Pekka Lundmarkilta haastattelua aiheesta tällä viikolla kahteen otteeseen tuloksetta. Tänään asiaa kommentoi Fortumin yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Esa Hyvärinen.
Miten Fortum kommentoi mielenosoituksia?
Me ymmärrämme hyvin, että ihmisillä on huoli ilmastonmuutoksesta ja että päästöjä pitää vähentää. Meidän tavoitteemme on täsmälleen samanlainen. Täytyy tietysti muistaa, että (Saksan) yhteiskunnan näkökulmasta asia ei ole yksiulotteinen.
Saksa on sulkemassa puolet sähköntuotannostaan, kun he luopuvat sekä hiilestä että ydinvoimasta. Saksa haluaa tehdä sen järjestelmällisesti niin, ettei tule pitkiä sähkökatkoja, eikä sähkön hinta kipua taivaisiin. Taustalla myös on aika paljon aluepoliittista huolta työllisyydestä.
Myös arvovaltaiset lehdet, kuten Der Spiegel, arvostelevat uuden hiilivoimalan käynnistämistä. Tuliko kova kritiiikki yllätyksenä?
En tiedä, tuliko se nyt valtavana yllätyksenä. Keskustelua on käyty pitkään. Saksassa (hiilikieltoa koskevaa) lakia valmisteli laajapohjainen hiilikomissio.
Ei ole tietysti mukava olla osana tällaista keskustelua. Täytyy kuitenkin muistaa, että tämä on iso yhteiskunnallinen muutos, joka Saksassa halutaan tehdä kontrolloidulla tavalla.
Kuinka iso mainehaitta Fortumille aiheutuu Datteln 4:stä?
Kyllä me olemme maineestamme huolissamme, niin kuin kaikki yritykset ovat. Haluan edelleen alleviivata sitä, että muutos Saksassa on iso, se täytyy tehdä kontrolloidusti.
Hiilestä halutaan päästä eroon mahdollisimman nopeasti. Mitä järkeä on käynnistää laitos?
Niin kauan kuin hiiltä poltetaan, meidän mielestä se on järkevää tehdä uusissa, moderneissa, tehokkaista laitoksissa, jotka ovat päästöjen kannalta alhaisempia kuin vanhat laitokset.
Miten tämä istuu Fortumin strategiaan, joka nojaa puhtaaseen energiantuotantoon?
Nykypäivänä jokaisella yrityksellä täytyy olla strategia siitä, miten siirrytään vähähiiliseen maailmaan. Me haluamme lähteä tästä keskustelemaan välittömästi Uniperin kanssa. Datteln on osa Uniperin strategiaa.
Fortum omistaa nyt noin puolet Uniperista. Jos Fortum saa keväällä tavoittelemansa määräysvallan Uniperista, mitä Fortum aikoo tehdä Datteln 4:n suhteen?
Jokaisella yrityksellä pitää olla strategia, miten mennään vähähiiliseen maailmaan. Se koskee myös Uniperia. Osa Uniperin strategiaa on Datteln. Me haluamme lähteä tekemään yhteistä strategiaa Uniperin kanssa mahdollisimman pian.
Näettekö mahdollisena vielä, että Datteln 4 voisi jäädä käynnistämättä?
Tätä en kommentoi, se on Uniperin asia.
Energiaprofessori: Saksan linja on huono signaali
Kiistan ytimessä oleva Datteln 4:n käynnistyminen ei lisäisi käytännössä EU:n päästöjä lainkaan. Tämä johtuu siitä, että EU:n päästökaupassa co2-päästöille on asetettu yhteinen, vuotuinen katto. Jos Saksassa käynnistetään uusi hiilivoimala, vastaava määrä päästöjä olisi pois muualta EU-maista.
Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund painottaa, että uuden hiilivoimalan käynnistäminen on ennen kaikkea periaatteellinen ja symbolinen.
– Saksa Euroopan rikkaimpana maana, ja ainoana Länsi-Euroopan maana, ottaa käyttöön uutta hiilivoimaa. Kyllä se on skandaali, Lund sanoo.
Maailman maat kokoontuvat loppuvuodesta huipputärkeään ilmastokokoukseen Glasgow'hun. Lundin mukaan Saksa lähettää huolestuttavan signaalin kehittyville talouksille, kuten Kiinalle ja Intialle.
– Tästä voi tulla signaali niille maille, että hiilen historiaa voidaan pitkittää, Lund sanoo.
Lemmikkikarhuja ei tiettävästi ole matkustamoissa nähty.
Yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden lennoilla saatetaan jatkossa joutua turvautumaan joka tapauksessa yhä useammin pehmonalleen, sillä matkustamoon turvaksi tuotujen lemmikkieläinten ilmaista lentämistä saatetaan rajoittaa.
Matkustamoissa on nähty kalkkunaa, miniponia, haukkoja. Eläimiä on päästetty matkustamoon omistajan rauhoittamiseksi. Nyt matkustajan mielenrauhaa turvaavien lemmikkien ja varsinaisten palvelueläinten välillä halutaan tehdä selvä ero.
Sääntömuutoskaavailujen taustalla on se, että lemmikkejä on tuotu matkustamoon väärin perustein. Niiden on ilmoitettu olevan matkustajan tukena, vaikka todellisuudessa on ollut kyse lemmikin ilmaisesta lentolipusta. Muilta matkustajilta on tullut valituksia hajusta, allergiareaktioista, puremista ja ulostehaitoista.
Yhdysvaltalaisessa Delta-yhtiössä on havaittu, että istumapaikoille yritetään vaivihkaa tuoda muun muassa hämähäkkejä ja matelijoita.
Opaskoirien työ sallitaan
Esimerkiksi Britanniassa ilmailulainsäädäntö ei ota kantaa terapiaeläinten pitoon matkustamossa. Terapialemmikit on joissakin tapauksissa päästetty matkustamoon helpottamaan psyykkisistä ongelmista kärsivien matkantekoa.
Todellisen tarpeen lisäksi eläimiä on keploteltu matkustamoon säästösyistä tai yksinkertaisesti siksi, ettei rakasta eläintä haluta jättää ruumaan lennon ajaksi. Britanniassa matkustajilta edellytetään yleensä lääkärintodistusta eläimen tarpeellisuudesta.
Finnair kelpuuttaa matkustamoon terapiaeläimeksi luokiteltuja koiria. Myös suomalaisyhtiö edellyttää hoivatarpeesta lääkärintodistusta.
Euroopassa on havaittu ensimmäiset todennetut koronavirustapaukset. Ranskan terveysministerin Agnès Buzynin mukaan maassa on löydetty kaksi sairastunutta.
Toinen sairastuneista on Pariisissa ja toinen Bordeaux'ssa. Ministerin mukaan kumpikin tartunnan saaneista on käynyt Kiinassa. Bordeaux'ssa hoidettava 48-vuotias mies oli käynyt Wuhanissa, jossa ensimmäiset tautitapaukset paljastuivat.
Pariisissa hoidettavasta potilaasta ministeri ei kertonut tarkempia tietoja.
Buzyn arvioi tiedotustilaisuudessa, että Ranskassa paljastuu todennäköisesti lisää sairastuneita.
Suomessa epäiltiin perjantaina kahta koronavirustartuntaa, mutta epäilyt osoittautuivat lopulta aiheettomiksi.
Kiinassa ainakin 26 ihmistä on kuollut uuteen virukseen. Kiinan viranomaiset ovat ryhtyneet suuroperaatioon rajatakseen taudin leviämisen.
Tautia on havaittu Kiinan ulkopuolella muun muassa Yhdysvalloissa, Japanissa ja Nepalissa. Maailmanlaajuisesti sairastuneita on havaittu yhteensä yli 850. Tapauksista suurin osa on todettu Kiinan Wuhanissa.
Kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) kieltäytyi poliisikuulustelussa kommentoimasta, keihin tai mihin hän viittasi vieraslaji-puheenvuorossaan eduskunnassa.
Mäenpää kiisti kuulustelussa, että olisi suunnitellut puheenvuoron pitämistä etukäteen mitenkään. Tämä selviää poliisin esitutkintapöytäkirjasta.
Mäenpää puhui eduskunnassa ensin maahanmuutosta ja heti tämän jälkeen vieraslajien torjunnasta tavalla, joka rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin.
– Täällä hallitusohjelmassa on yksi hyvä kirjaus. Täällä lukee: "Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä." Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa. Kiitoksia, Mäenpää sanoi eduskunnassa.
Esitutkinnan jälkeen poliisi katsoi, että Mäenpään on syytä epäillä syyllistyneen menettelyllään kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
Poliisikuulusteluissa syyskuussa Mäenpää jätti vastaamatta useisiin kysymyksiin aiheesta.
Seppo Suvela / Yle
Poliisi viittasi kuulustelussa Mäenpään kesäkuiseen keskusteluun eduskunnan puhemiehistön kanssa, josta tehdyn muistion perusteella hän oli todennut tarkoittaneensa vieraslaji-termillä eri uskontoja, ei eri kansanryhmiä.
Mäenpää vastasi poliisille sanoneensa tilaisuudessa, että hän ei ole vastuussa siitä miten joku toinen hänen sanomisensa käsittää. Hän jätti vastaamatta kysymykseen, mihin eri uskontoihin hän viittasi vieraslajeina.
Mäenpää kiisti, että olisi syyllistynyt rikokseen. Hän sanoi, ettei tarkoituksena ollut halventaa tai uhata turvapaikanhakijoita.
Mäenpää kiisti myös olleensa tietoinen, että eduskuntapuheen kaltaisella julkisella puheenvuorolla on mahdollista syyllistyä rikokseen. Hänen mielestään kyse oli poliittisesta retoriikasta.
Poliisi kysyi Mäenpäältä myös, tulisiko turvapaikanhakijoihin hänen mielestään soveltaa samoja toimia kuin vieraslajien torjuntaan. Mäenpää ilmoitti, ettei kommentoi.
Seppo Suvela / Yle
Hän ei kommentoinut myöskään sitä, mitä tarkoittaa vieraslaji tai miten niitä pitäisi torjua.
Valtakunnansyyttäjä Toiviainen kuvaili torstaina Mäenpään puheita epäasiallisiksi, mutta asiassa on hänen mielestään myös lieventäviä seikkoja.
– Ne ovat mielestäni epäasiallisia ja solvaavan tyyppisiä. Siinä mielessä on välttämätöntä käynnistää tämä prosessi. Mutta kun tuntee tämän esitutkintamateriaalin, teon moitittavuutta saattaa kyllä vähentää se, että puheen pitämisessä on spontaaneja ajattelemattomuuden piirteitä, valtakunnansyyttäjä sanoi.
Perustuslain mukaan kansanedustajan saa asettaa syytteeseen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden johdosta vain, jos viisi kuudesosaa eduskunnasta antaa sille suostumuksen.
Käytännössä perussuomalaisten eduskuntaryhmän äänet riittäisivät valtakunnansyyttäjän pyynnön torppaamisen. Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi torstaina, että perussuomalaiset tulevat estämään syyteoikeuden antamisen.
DATTELN Dattelnin pikkukaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa on kovaa vauhtia nousemassa Saksan ympäristökeskustelun ykkösteemaksi.
Alueella odottaa avaamistaan omistajansa mukaan maailman nykyaikaisin kivihiilivoimala. Ongelma on siinä, että Saksa on sitoutunut luopumaan kokonaan kivihiilen käytöstä energiantuotannossa.
– Tämä ei ole hyväksyttävää. Vetoan Suomen pääministeri Mariniin, että hän estäisi tämän, ympäristöjärjestö Greenpeacen ilmastonmuutos- ja energiakampanjoinnista vastaava Lisa Göldner sanoo.
Suomi ja energiayhtiö Fortum liittyvät asiaan siksi, että Fortum on Uniper-yhtiön suuromistaja. Ja Uniper puolestaan omistaa kiistanalaisen Datteln 4 -kiviihilivoimalan.
Aiemmin ilmastoasioihin erikoistunut taloustieteilijä Felix Matthes tutkimuslaitos Öko-instituutista arvioi Ylen haastattelussa voimalan aiheuttamien lisäpäästöjen olevan vuosikymmenen aikana noin 10–15 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Se vastaa vaikkapa Baijerin koko teollisuuden vuotuisia päästöjä.
Dattelnin keskustorille on perjantaina saapunut 200–300 ihmistä, jotka hurraavat Göldnerin puheelle. Seuraavaksi saattue on marssimassa pääkallonpaikalle, Datteln 4 -kivihiilivoimalan porteille.
Joukko on pieni mutta päättäväinen.
Dattelnin kaupunkiin oli kokoontunut muutama sata ympäristöaktivistia.Retu Liikanen / Yle
– Me emme halua lisää kivihiiltä saastuttamaan ilmastoamme, suomenkielistä kylttiä mukanaan kantava Susanne Triesch sanoo.
Triesch on opiskellut suomen kieltä Kölnin yliopistossa. Hän sanoo olevansa pettynyt energiayhtiö Fortumin toimintaan.
– Fortumin on pidettävä huolta siitä, että Datteln 4 -laitos pysyy suljettuna.
Keskustelu on avoinna lauantai-iltaan klo 23:00 asti. Mitä mieltä olette Saksan energiaratkaisuista?
