Ensi syksynä kaikki neljäsluokkalaiset tulevat saamaan todistuksiinsa numerot.

Samalla peruskoulujen muitakin arviointikäytäntöjä yhdenmukaistetaan, kun uudet valtakunnalliset arvioinnin periaatteet astuvat voimaan 1. elokuuta alkaen.

Yksi uusien linjausten keskeisimmistä muutoksista on se, että jatkossa oppilaan osaamisen numeroarviointi aloitetaan kaikissa kouluissa neljännellä vuosiluokalla. Tällä hetkellä numeroarviointi aloitetaan kuntien omien linjausten mukaisesti, kuitenkin viimeistään kahdeksannella luokalla.

Numeroarvioinnin aloittamisen ajankohdan yhtenäistämistä ja aikaistamista ovat toivoneet erityisesti vanhemmat, kertoo opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta.

– Huoltajien palautteen mukaan sanalliset arviot eivät ole kertoneet kovin hyvin oppilaan todellisesta osaamisesta.

87 prosentissa kunnista numeroarviointi aloitetaan tälläkin hetkellä 4. tai 5. vuosiluokalla. Joissain kouluissa numeroarviointi on kuitenkin aloitettu vasta seitsemännellä tai kahdeksannella luokalla, mikä on päättötodistuksen kannalta myöhään, Nissilä sanoo. Osassa oppiaineista tällöin saatu ensimmäinen numeroarvosana on siirtynyt suoraan päättötodistukseen niissä oppiaineissa, joiden opiskelu päättyy jo 7. tai 8. vuosiluokalla.

– Numeroarviointi tässä vaiheessa on saattanut aiheuttaa yllätyksiä. Toivottavasti numeroarvioinnin aikaistamisella on se vaikutus, että yksilölliset tuen tarpeet tunnistetaan mahdollisimman varhain. Näin voidaan auttaa paremmin jo silloin, kun on vielä hyvin aikaa reagoida, Nissilä toteaa.

Opettaja voi täydentää numeroarviointia sanallisella arvioinnilla. Vuosiluokilla 1–3 opetuksen järjestäjä saa päättää, antaako todistukset numeerisina vai sanallisina.

Tarkoitus parantaa oppilaiden yhdenvertaisuutta

Numeroarvioinnin aloitusajankohdan lisäksi monet muutkin arviointikäytännöt ovat vaihdelleet eri kunnissa huomattavasti. Esimerkiksi arviointiin vaikuttavien suoritusten dokumentoinnissa ja itsearvioinnin toteuttamisessa on ollut paljon koulukohtaista vaihtelua.

Nykyiset arviointilinjaukset ovat osoittautuneet liian monitulkintaisiksi, ja se on yksi syy linjausten uusimiselle. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salon mukaan vaikeasti ymmärrettävät ja ympäripyöreät ohjeet ovat kuormittaneet opettajia.

– Joissain paikoissa opettajan arvioinnin työmäärä on ollut todella suuri. Olemme hyvin tyytyväisiä, että nyt laitetaan suitsia lisääntyneelle arviointityölle ja saadaan huomattavasti selkeämmät ohjeet arvioinnin toteuttamiseen paikallisesti. Uusissa linjauksissa on erikseen kerrottu, että esimerkiksi jatkuva oppimista tukeva arviointi ei edellytä mitään byrokraattista dokumentointia.

Kun samat arviointilinjaukset koskevat jatkossa kaikkia Suomen kouluja, oppilaiden yhdenvertaisuus osaamisen arvioinnissa lisääntyy, Leena Nissilä sanoo.

– Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arvioinneissa on käynyt ilmi, että oppilaiden saamat arvosanat eivät ole aina keskenään riittävän vertailukelpoisia. Vertailukelpoisuus on tietysti tärkeää paitsi oppilaiden oikeusturvan kannalta, mutta myös erityisesti silloin, kun oppilaat hakevat toisen asteen opintoihin.

Uusissa linjauksissa on tarkennettu esimerkiksi oppimista tukevan palautteen ja vuorovaikutuksen (formatiivinen palaute) sekä osaamisen arvioinnin (summatiivinen palaute) tehtäviä. Myös oppilaan itsearvioinnin ja vertaispalautteen periaatteita on täsmennetty.

– Uusissa linjauksissa on korostettu, että arviointi perustuu oppiaineiden tavoitteisiin, ei esimerkiksi oppilaan persoonaan tai temperamenttiin, Nissilä painottaa.

Omat kriteerit numeroille 5, 7, 8 ja 9

Tämän vuoden aikana Opetushallitus laatii 9. vuosiluokalle kansalliset osaamisen kuvaukset oppiaineittain arvosanoille 5, 7 ja 9. Kriteerit määrittelevät, mitä oppilaan tulee osata saadakseen päättöarvioinnissa kyseiset arvosanat. Aiemmin kriteerit on määritelty vain arvosanalle 8.

Kriteerit ovat ennen kaikkea opettajille tarkoitettuja työkaluja, Nissilä sanoo.

– Opettajat ovat kaivanneet kansallista kuvausta useammalle arvosanalle. Opettajien itsensä mielestä heille on jäänyt aika paljon sovellettavaa.

OAJ:n Jaakko Salo on iloinen siitä, että arviointikriteereihin tulee useampi tarkastelupiste. Erityisen tyytyväinen Salo on siitä, että myös vähimmäisosaamiselle laaditaan omat kriteerit.

– Kun meillä on selkeästi määritelty, mitä vähimmäisosaamisen pitää olla, silloin meillä on vahva vaatimus sille, että oppilaalle pitää jo hyvissä ajoin antaa sellainen tuki, että hänellä on mahdollisuus saavuttaa ainakin se vähimmäisosaaminen ja päästä eteenpäin opinpolullaan.

Salo toivoo, että uusista kriteereistä saadaan mahdollisimman yksinkertaiset, jotta ne todella toimivat opettajan arvioinnin työkaluina.

Uudet päättöarvioinnin kriteerit on tarkoitus ottaa käyttöön kouluissa 1. elokuuta 2021. Ensimmäiset päättöarvioinnit uusien kriteerien mukaisesti tehdään keväällä 2022.

Tämän jälkeen Opetushallitus määrittelee kriteerit useammalle arvosanalle myös kuudennen vuosiluokan päätteeksi tapahtuvaan arviointiin.

OAJ toivoo, että kriteerit laaditaan myös toiselle ja neljännelle luokalle.

– Me olemme puhuneet numeroarvioinnin aloittamisen puolesta jo alakoulusta. Numeroarviointi todistuksissa on kaikkien hyvin tuntema järjestelmä ja sitä kyselyiden mukaan kaikki myös vahvasti kannattavat. Mutta kyllähän numeroidenkin pitää perustua johonkin ja silloin tarvitaan hyvät ja toimivat kriteerit, Jaakko Salo muistuttaa.

Lisää aiheesta:

Numeroarviointi alkaa jatkossa neljänneltä luokalta, OAJ tyytyväinen: "Sanallinen arviointi on pahimmillaan keinotekoista runoilua"

Oppilaat saivat samalla osaamisella monta eri arvosanaa – numeroarviointi menee kouluissa uusiksi

Edes opettajat eivät aina ymmärrä nykykoululaisten todistuksia – palkitun opettajan mielestä se on merkki siitä, että jotain on vialla

Huippuarvosana voi olla hyvässä koulussa tiukassa – Tutkija: oppilaiden oikeusturva vaarantuu

Christel Lindqvist-Jauhiainen ja Jyrki Jauhiainen saivat mahdollisuuden tulla vanhemmiksi kansainvälisen adoption kautta. Heille löytyi adoptiolapsi Kiinasta. Kiinasta tulevat adoptiolapset ovat lähes aina erityistarpeisia, näin oli myös Jauhiaisten kohdalla.

Viisi vuotta sitten pariskunta istui Kiinan Hangzhoun maistraatissa noutamassa adoptiolastaan. Kumpikaan ei ollut kokenut aiemmin vastaavanlaista jännityksen tunnetta, kertoo Christel.

– Tallensimme odotusta videokameralle, mutta ei sitä voi näyttää kenellekään. Kuvasimme jännityksen vuoksi, mitä sattui.

Pariskunta oli haaveillut lähes kymmenen vuotta lapsesta, ja nyt se oli toteutumassa.

Kansainvälisissä adoptioissa on käytettävä adoptiopalvelunantajaa, joita Suomessa ovat Interpedia, Pelastakaa Lapset ja Helsingin kaupunki. Monivaiheiseen adoptioprosessiin kuuluu muun muassa adoptioneuvonta ja kotiselvitys.

Pariskunta kävi puolitoista vuotta aiemmin Pelastakaa lapset-yhdistyksen adoptioneuvonnassa. Niissä käytiin läpi muun muassa pariskunnan motiiveja adoptointiin, heidän sosiaalisia suhteitaan, jopa terveydentilaansa. Samassa yhteydessä nousi esiin pariskunnan epäonnistuneet hedelmöityshoidot, jotka olivat jääneet erityisesti Christeliltä käsittelemättä.

– Minulle todettiin, etten ollut valmis äityteen. Minun piti hyväksyä lopullisesti, että minusta ei tule äitiä biologiselle lapselle. Tämä tarkoitti menetyksen tunteiden työstämistä terapiassa.

Vuonna 2014 Valvira myönsi pariskunnalle adoptio-oikeuden. Muutaman kuukauden kuluttua heidät pyydettiin Suomen Interpedian toimistolle.

Christel ja Jyrki saivat nähdä ensimmäistä kertaa valokuvan 5-vuotiaasta lapsesta, josta tulisi heidän poikansa. Poliisi oli löytänyt hänet vauvaiässä elokuvateatterin portailta. Syynä lapsen hylkäämiseen oli todennäköisesti lapsen huuli-ja kitalakihalkio.

Christelin kädet tärisivät hänen avatessaan kirjekuorta, jossa valokuva oli.

– Ajattelin, että nytkö tässä synnytetään. Kuvasta paljastui ihana poika, joka istui jumppapallon päällä katsoen suoraan kameraan.

Aviopari valmistautui lapsen muuttamiseen omakotitalossaan. He sisustivat muutamassa viikossa leikki-ikäiselle pojalle huoneen. Sängyn ja pöydän lisäksi makuuhuoneeseen ostettiin runsaasti pikkuautoja ja pehmoleluja.

Lapsettomuus oli ohi

Odotus kiinalaisessa neuvotteluhuoneessa tuntui pariskunnan mielestä turhauttavan pitkältä. Heidän vieressään ollut pariskunta sai jo adoptiolapsensa. Viimein oli heidän vuoronsa.

Kiinalaisen lastenkodin hoitaja kuljetti poikaa kädestä pitäen. Pienet jalat näkyivät ensin. Seuraavaksi he kiinnittivät huomiota lapseen, jolla oli yllään paksut housut ja toppatakki.

Christelillä nousi silmiin onnenkyyneleitä.

– Olisin halunnut ottaa hänet heti syliin ja auttaa ottamalla ylimääräiset, paksut vaatteet pois. Poika oli kuitenkin etäinen. Hän itki ja oli hämmentynyt.

Tunnereaktio johtui kiinalaisen tulkin mukaan siitä, että poika ei tiennyt uudesta perheestään, kertoo Christel.

– Lastenkodissa ei oltu kerrottu 5-vuotiaalle Li-Huille myöskään Suomeen muutosta.

Pariskunta esitteli itsensä pojalle isäksi ja äidiksi. He kertoivat kiinaksi, että rakastavat häntä ja tulevat hoitamaan häntä.

Rakkauden tunne lasta kohtaan valtasi kummankin. Christelille kokemus oli erityisen voimakas.

– Seitsemän vuoden hedelmöityshoitojen ja lapsettomuuuden jälkeen koin, että olen äiti. Eikä kukaan vie häntä meiltä pois.

Christel ja Jyrki kutsuivat poikaa heti Emiliksi. Pariskunta täytti viralliset paperit, jonka jälkeen heidät ohjattiin taksiin ja hotelliin.

Harjoittelimme hotellissa ruotsia

Hotellihuoneessa he olivat ensimmäistä kertaa kolmestaan. Emil ei osannut puhua suomea, eikä ruotsia. Christel ja Jyrki eivät puolestaan osanneet kiinan kieltä.

Pariskunta kommunikoi lapsen kanssa internetin kääntäjä-ohjelman ja kuvakirjan avulla. Kirjassa oli kuvia muun muassa ruokakaupasta, pukeutumisesta ja hampaiden pesemisestä.

Jo samana iltana he opettivat Emilille ensimmäisiä ruotsinkielisiä sanoja.

– Toistin Emilille lukuja yhdestä kymmeneen. Hän muisti ne heti. Se oli ihmeellistä, kertoo Christel.

Muutaman päivän kuluttua pojalle nousi kuume. Vanhempien hoitaessa Emiliä, kuume tarttui Christeliin. Se oli kuitenkin hyvä tauti, sillä Emil ja isä saivat hakea apteekista lääkettä ja hoivata vuorostaan äitiä.

Kun kaikki olivat parantuneet, he lähtivät lentokoneella Suomeen.

Emil on ylpeä taustastaan

Pariskunta korostaa, että heille on ollut tärkeää kertoa Emilille hänen taustastaan avoimesti. He ovat muistelleet ensimmäistä tapaamisestaan Kiinassa myöhemmin monta kertaa. Emil totesi jälkikäteen vanhempien olleen yli-innokkaita ottamaan hänet syliin, kertoo Christel nauraen.

Emil on asunut Suomessa nyt yli viisi vuotta. Hän opiskelee Siuntion lähikoulussa, josta on saanut monia, hyviä ystäviä. Kuulumiset Emil vaihtaa ruotsin kielen lisäksi suomen kielellä, välillä savon murteella viäntäen. Kiinan kielen hän on jo unohtanut.

Emilillä on ainutlaatuinen tausta ja hän on ylpeä siitä, kertovat vanhemmat.

Lue myös:

Uusperheen ratkaisu: kolme asuntoa samassa kerrostalossa - "Kun tunteet kuumenivat, kummallakin oli mahdollisuus mennä oman katon alle"

Syntyvyys laskee, mutta sateenkaariperheissä lapsia toivotaan heteropareja hartaammin – naispari sai kaksoset mutta haaveilee vielä kolmannesta vauvasta

Heli Mikkola uupui markkinointialan töihin ja löysi ilon uudesta roolista – "Sijaisvanhempana saan jakaa hoivaa, lämpöä ja välittämistä"

Eräänä tammikuun iltana sidoin erilaisia koukkuja narun jatkoksi keittiön pöydällä. Edessäni oli perinteinen väkäsellinen madekoukku, pidempi nykyversio ja iskukoukkuja.

Mateen koukkupyynti on periaatteessa yksinkertaista: kala nielaisee syöttiin piilotetun koukun ja tarttuu kiinni. Iskukoukku taas lyö itsensä kiinni suupieleen tai silmään, miten milloinkin, tavallinen koukku voi valahtaa vatsalaukkuun saakka ennen kuin tarttuu.

Siinä kala sitten odottaa narun jatkona reikä päässään ja naru suussaan, että kalastaja kiskoo sen ylös kairanreiästä, lyö kalikalla niskaan ja viiltää kurkun auki.

Sidoin painoja ja koukkuja kalastajanlankaan ja mietin matikan osaa tässä universumissa. Melko tyly se on!

Mutta sitten ajattelin, että ei se mitään.

Viime vuonna sain käydä useita kiintoisia keskusteluja sivistyneiden ihmisten kanssa kärsimyksestä. Erään hauskan illan lopulla joukko ajattelevia mietti eläinten älykkyyttä ja niiden tuntemaa kipua ja sen yhteismäärää maailmassa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kalat ovat oppivaista porukkaa ja tuntevat kipua siinä missä ihminenkin.

Seurue pohti, että voisi olla inhimillisempää tappaa mieluummin kymmenen tonnia painava lahtivalas kuin sata tuhatta muikkua. Samalla kärsimyksen logiikalla olisi viisautta teurastaa mieluummin nauta kuin tappaa komppaniaa broilereita, mieluummin hirvi kuin pakettiautollinen teeriä – sikäli mikäli kenenkään pitää enää syödä lihaa.

Ihmiselämä, varsinkin tässä ajassa, on syvimmältä olemukseltaan kärsimyksen aiheuttamista muille eläville.

Se oli inspiroiva keskustelu, vaikka taustalla painoi aivan selvästi maailmantuska. Se on se sivistysihmisen tragedia, että annetaan niin paljon järkeä ja tietoa, että ymmärtää mitä tekee.

Pösilöillä on helpompaa.

Se on toinen juttu, onko kovin hyödyllistä kärvistellä kärsimyksen ongelman kanssa. Saattaa nimittäin olla, että ihmiselämä, varsinkin tässä ajassa, on syvimmältä olemukseltaan kärsimyksen aiheuttamista muille eläville – niistä tuhansista kauniista pyrkimyksistämme huolimatta.

Syksyllä 2014 haastattelin Lapin kansaan ammattifilosofi ja hauenkalastaja Toivo Salosta. Oli syksy, oli järvi. Toivo souti, Toivo kalasti. Hän kertoi punnitun näkemyksensä kärsimyksestä, parhaan kuulemani tähän mennessä. Salosen mukaan ihminen on biologisesti peto muiden joukossa, siis osa luontoa, sillä erotuksella, että ihmiselle on annettu järki. Saalistamiseen kuuluu tappaminen, joka aiheuttaa aina kärsimystä. Järjellisinä olentoina meidän pitää toimia niin, että aiheutamme kärsimystä mahdollisimman vähän.

Salosen mukaan ongelma ei olekaan itse kärsimys vaan se, että olemme vieraantuneet siitä. Minusta se on etevästi ajateltu.

Emme näe, miten eläimet elävät, emmekä näe miten ne kuolevat. Emme näe kärsimystä, joten mitä vain voi tuotantoketjussa tapahtua.

Salonen puhui soudellessaan teloksesta. Se on Aristoteleen ajatus siitä, että olentojen pitäisi pystyä elämään niin, että se voisi toteuttaa olemustaan, telostaan. Vaikka eläimen elämän lopussa olisi tietty määrä kärsimystä, sitä ennen ei ollut.

Teollisesti tuotetun lihan ja kalan kanssa voi olla toisin. Emme näe, miten eläimet elävät, emmekä näe miten ne kuolevat. Emme näe kärsimystä, joten mitä vain voi tuotantoketjussa tapahtua. Ja myös tapahtuu.

Kasvissyöjäkään ei pääse kärsimystä karkuun, ei tässä järjestelmässä, jossa ruoka ostetaan kasvottomilta markkinoilta.

Kun haukkaan appelsiinia, en tiedä miten siitä tuli appelsiini. Tuottajat ovat kaukana meistä. Emme voi tietää mitä pelloilla tapahtuu. Meille tehdään ruokaa maailman äärissä orjatyövoimalla, sietämättömässä paahteessa ja vaarallisisssa oloissa. Eläimiä kuolee. Peltojen tieltä kaadetaan elinympäristöjä.

Tuhoeläimiä torjutaan mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla.

Syöminen on kärsimyksen loppunäytös. Syömme kärsimyksen hedelmiä.

The Independent kertoi viime keväänä, että Välimeren maissa 2,6 miljoonaa pikkulintua kuolee joka vuosi oliivi-imureihin, joilla oliivit kerätään puista. Imurointi tapahtuu öisin, jolloin linnut nukkuvat puissa, koska yöllä kerätyt oliivit maistuvat paremmilta. Kyllä ovatkin herkullisia muuten!

Syöminen on kärsimyksen loppunäytös. Syömme kärsimyksen hedelmiä. Se on ystävät rakkaat kipu, pelko ja kuolema, joka saa ruuan maistumaan niin ihanalta.

Ilta on pimeä kuin mieli, kun virittelemme pojan kanssa koukkuja Väylään. Kerron, miten homma toimii. Ylihuomenna katsotaan saatiinko mitään.

Poika katsoo kairanreikää mietteissään.

– Aika inhottavaa, kun se joutuu kärsimään, poika sanoo.

Hän on oikeassa. Lieventelen, että mikä se nyt on isoa ja mikä pientä kärsimystä tässä maailmassa. Vielä joskus hän ymmärtää, että on parasta, kun pitää kärsimyksen tiukasti omissa käsissä.

Pekka Juntti

Kirjoittaja on Ruotsin Haaparannalla asuva, Lapissa työskentelevä vapaa toimittaja ja tietokirjailija.

Aiheesta voi keskustella 12.2. klo 23:00 asti.

PEKING Täyteläisen väriset korkokengät on lastattu ryhdikkäästi kenkähyllyyn Ulla Nurmenniemen kotona Pekingissä. Tavallisesti kengät ovat jatkuvasti menossa, sillä Nurmenniemen työarki on täynnä lounaita, tapahtumia ja pitkälle iltaan venyviä tapaamisia.

Koronavirusepidemia on kuitenkin pysäyttänyt pekingiläiset – ja samalla Nurmenniemen työt suomalaisen kauppayhdistyksen toiminnanjohtajana ja terveysalan yrittäjänä.

– Nyt ei meikata, laiteta ykkösiä päälle ja lähdetä aikaisin matkaan, Nurmenniemi nauraa.

Koronavirusepidemian vastatoimet iskevät Kiinan talouteen, ja liike-elämä on hiljentynyt. Se näkyy myös arjessa. Nurmenniemi avaa yhä tietokoneen aamuisin jo ennen yhdeksää, mutta tapaamiset on peruttu.

Hän työstää parhaillaan terveysturismihanketta, jossa kiinalaisille rintasyöpäpotilaille tarjottaisiin hoitoa Suomessa. Liiketoiminta etänä ei yleensä sovi kiinalaiseen bisneskulttuuriin.

– Bisneslounailla puhutaan vaikeat asiat. Tapaamisilla on iso merkitys Kiinassa. Liikekumppaneita kohdellaan täällä kuin ystäviä, Nurmenniemi kuvaa.

Nurmenniemellä on aikaa kokata kotona

Kiinan pääkaupungissa ei ole virallisesti kielletty ulkona liikkumista koronan vuoksi. Silti tavallisesti kiihkeärytminen kahdenkymmenen miljoonan ihmisen kaupunki uinuu untuvaisessa lumisateessa kuin Suomi jouluna.

Pekingissä on todettu runsaat 300 virustartuntaa, kun koko maassa niitä on yli 40 000. Virukseen on pääkaupungissa kuollut kaksi, koko maassa runsaat 1 000.

Suomen ulkoministeriö on kehottanut välttämään tarpeetonta matkustamista Kiinaan. Monet Pekingissä asuvat suomalaiset eivät pakene kotikaupungistaan, vaikka suurkaupunki on käytännössä poikkeustilan vallassa.

Nurmenniemen korkean kerrostalon ulkopuolella liikkuvat vain porttivahdit, kadunlakaisijat ja satunnainen kauppakassia roikottava ihminen.

Nurmenniemi ei ole kavahtanut äkkipysähdystä. Nyt voi istahtaa sohvalle katsomaan televisiota tai lukemaan.

Nurmenniemi ja hänen kiinalainen kumppaninsa Li Yuntao käyvät päivittäin ulkona lenkeillä. Silloin hiljainen suurkaupunki näyttää parhaat puolensa. Ruokaa laitetaan pitkästä aikaa kotona.

– Elämä on oikeastaan parempaa, kun syömme yhdessä kotona joka päivä, Nurmenniemi hymyilee.

Kiireiset pekingiläiset eivät tuhlaa aikaansa ruokaa laittaen tai kauppoja kierrellen. Kun aamulla tilaa vaikka kengännauhat, ne ovat jo iltapäivällä odottamassa kotiovella. Jopa aamiaisen saa kotiovelleen kahdessakymmenessä minuutissa.

Yleensä paketteja löytyy kotiovelta kuin joulupukin jäljiltä.

– Nyt se kaikki on romahtanut. Varmaan yksi firma tuo enää tavaraa ja jättää senkin portille, Nurmenniemi kertoo.

Varotoimet ovat suuret, jotta pisaratartuntana leviävä koronavirus saadaan hallintaan.

Kaikki tietävät, mitä pitää tehdä, Nurmenniemi kertoo. Viranomaisten ohjeita kuuluu televisiossa. Niitä liimataan talojen seiniin ja pudotetaan postiluukusta. Kotikadulle viritetyt isot punaiset kyltit julistavat Kiinan pystyvän yhdessä peittoamaan virusuhan.

Taksissa Nurmenniemeä kehotetaan heti nostamaan hengityssuojain kasvoilleen, samoin kaupassa. Kaupoista suojaimet ovat jo loppu, mutta Nurmenniemen mukaan hallinto on luvannut kaikille muutamia hengityssuojaimia apteekista.

Kaupungilla virus näkyy jatkuvana jynssäyksenä. Talon hissi tuoksahtaa desinfiontiaineelle. Bussien ja metrojen penkit ja tangot pyyhitään monta kertaa päivässä.

Nurmenniemi kertoo, ettei ole omasta tilanteestaan huolissaan. Hänen mukaansa Peking onkin nyt tavallistakin turvallisempi.

– On oikeastaan aika vaikuttavaa, miten tällainen viesti menee läpi ihan koko yhteiskunnan kaikkien kerrosten. Ei varmasti ole ainuttakaan ihmistä, joka ei tiedä miten pitäisi toimia, Nurmenniemi sanoo.

Maria Lee näkee ihmisten huolen kasvavan

Maria Leen kuusivuotias tytär Lumi tietää, miksi ulkona ja ravintolassa pidetään hengityssuojainta kasvoilla.

– Koska täällä on virus. Se suojaa meitä, vaaleansiniseen hengityssuojaimeen sonnustautunut lapsi kertoo.

Lumi tietää, että virus voi sairastuttaa pahasti.

Maria Lee huomaa huolen kasvamisen Pekingissä monista merkeistä. Hän on yrittänyt pitää normaalielämää yllä muun muassa kulkemalla harvoissa auki olevissa kaupoissa tai ravintoloissa. Nyt ne ovat auki enää iltapäivään.

Puhelinsovelluksesta voi seurata, mitkä rakennukset on eristetty Pekingissä tartunnan takia. Ne näkyvät kartalla punaisina täplinä tasaisesti ympäri Pekingiä. Viranomaisten mukaan kaupungissa on yli 300 tartuntaa.

– Ystävänikin talo on eristetty, vaikka tartunnat löytyivät läheisestä talosta. En saa mennä hakemaan häntä sieltä eikä hän pääse pois, Lee huokaa.

Kävelemme Maria ja Lumi Leen kanssa Pekingin tunnetun nähtävyyden Kielletyn kaupungin portilla. Tavallisesti turisteja vilisevä aukio on aavemaisen autio. Lee nauttii kulkemisesta lapsen kanssa tyhjässä kaupungissa. Hän opettaa lastaan kotona, joten koulujen sulkeminen ei ole rikkonut rutiinia.

– Ystäviltä olen kuullut, että lapset ovat negatiivisia, koska joutuvat istumaan kotona kaiket päivät, hän kertoo.

Tartunnan pelko johtaa absurdeihin tilanteisiin. Lee ei saanut tänään apteekista enää hengityssuojaimia. Niistä on krooninen pula. Apteekkari on palvellut asiakkaita viime ajat pienen ikkunan kautta eikä päästä ostajia sisään. Tänään hän ei avannut edes ikkunaa.

– Apteekkari kertoi pitäneensä samaa hengityssuojainta jo viikon ajan, joten hän pelkää tartuntaa, Lee kertoo.

Lee laskee maksavansa nyt hengityssuojaimista kymmenen kertaa enemmän kuin vähän aikaa sitten silloin harvoin, kun niitä on tarjolla. Viiden suojaimen pakkauksen hinta on kohonnut parista eurosta yli 20 euroon.

– Ja nyt olen nähnyt, että ihmiset ovat alkaneet käyttää jopa suojalaseja, hän kertoo.

Myös villisti liikkuvia huhuja kuulee päivittäin. Kaupungilla kiertää erilaista tietoa esimerkiksi sairastuneiden ulkomaalaisten määrästä.

Maria Leen oma varustus virusta vastaan koostuu ruokaostoksista, hengityssuojaimista ja desinfiointisuihkeista. Desinfiointiliinat ja -nesteet ehtivät loppua kaupoista ennen kuin hän ehti ostoksille, joten hän keksi vaihtoehdon.

– Ostin vodkaa ja suihkepulloja, joilla voin desinfioida kädet ja kengät, hän nauraa.

Maria Lee kuvaa nähneensä ihmisiä ostamassa ruokaa paniikin vallassa. Korit täyttyivät riisistä, tölkeistä ja pastasta. Lee itse uskoo, että terveenä pysyy käsiä pesemällä ja hengitysmaskia pitämällä.

Maria Lee nauraa perheen olevan nyt viruslomalla. Hän ei pidä Kiinan jyrkkiä toimia viruksen pysäyttämiseksi liioiteltuna.

– Kiina voittaa sen. Se on aina selvinnyt ja selviää kyllä tästäkin, hän miettii.

Maria Lee on asunut Pekingissä jo viisitoista vuotta. Hän uskaltautuu yhä ulos miehensä ja tyttärensä kanssa hengityssuoja kasvoilla.

– En lähtisi Pekingistä mihinkään. Tämä on kotini, Lee toteaa.

Seppo Selkälä sai vihdoin lennot Suomeen

Seppo Selkälän päivä on kulunut taistellen lennonvarausjärjestelmän kanssa. Kun yli 20 miljoonan asukkaan Peking on hiljentynyt odottamaan virusepidemian laantumista Kiinassa, Selkälä haluaa viedä perheensä odottamaan Suomeen.

Lennon varaaminen on vaikeaa, sillä monet isot lentoyhtiöt ovat keskeyttäneet reittinsä Manner-Kiinaan. Vihdoin Selkälä kuitenkin onnistui. Hän ei pelkää koronavirustartuntaa, mutta istuminen neljän seinän sisällä Pekingissä ei innosta.

– Työasioita on vaikea hoitaa, ja tyttären koulu on kiinni, hän toteaa.

Kiinassa koulut pysyvät suljettuina ainakin maaliskuun alkuun. Selkälän tyttären koulu jatkaa opetusta etänä.

Selkälä sanoo, että tavallisesti Pekingissä olisi tässä vaiheessa kiinalaisen uudenvuoden jälkenen arki jo "täydessä ruuhkassaan". Nyt autoja näkee monikaistaisilla väylillä vain nimeksi.

Selkälä muistaa vuosien takaisen sars-epidemian. Sars oli Kiinassa ja maailmalla vuonna 2003 raivonnut koronavirusepidemia. Siihen kuoli Kiinassa 349 ihmistä.

Tällä hetkellä seurataan, ohittaako 2019-nCoV-nimiseksi ristitty uusi koronavirus sarsin voiman. Tartunnan saaneiden ja kuolonuhrien määrä on jo nyt ylitetty, mutta kuolleisuusprosentti on yhä paljon pienempi kuin sarsin.

– Vuonna 2003 sars näytti vakavammalta taudilta kuin nykyinen virus. Silloinkin oli hiljaista, mutta toisaalta autoja ei ollut yhtä paljon kuin nyt. Ei ollut myöskään internetiä. Tieto saatiin uutisten kautta, Selkälä muistelee.

Selkälä kiittelee viranomaisten tiedotusta. Asukkaille tiedotetaan ohjeita. Taloyhtiön portilla vartija mittaa kehon lämpötilan pikakuumemittarilla. Vieraiden pääsyä taloihin rajoitetaan.

– En ole hirveän huolissani. Rajoitukset vaikeuttavat jokapäiväistä elämää, mutta ne ovat hyväksyttäviä, jotta tauti ei etenisi, Selkälä miettii.

Vesa Niskasen ravintola on kiinni ja työntekijät jumissa

Vesa Niskasen suomalaista ruokaa tarjoilevan ravintola Moin ovi on lukossa. Koivuilla ja Marimekon kuosilla sisustetun ravintolan työntekijät ovat kotonaan maaseudulla. Kiinalaisen uudenvuoden viettoon lähtenyt työvoima ei ole saanut palata pääkaupunkiin.

Kielto on osa viranomaisten määräämiä varotoimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Paluun jälkeen työntekijät joutuvat kahdeksi viikoksi karanteeniin. Niskasen ravintola pysyy siis suljettuna, mutta toisaalta virus on saanut myös asiakkaat pysymään kodeissaan.

– Ihmisiä huolestuttaa ravintoloiden hygienia. Heitä epäilyttää, miten ruokatarvikkeita on käytetty ja missä kunnossa kokit ovat, Niskanen keroo.

Ravintoloitsija pitää onnenkantamoisena sitä, että Peking hiljeni juuri kiinalaisen uudenvuoden aikaan. Silloin ravintoloissa on muutenkin hiljaista. Nyt jokainen menetetty kauppapäivä tuo jo kuitenkin tappiota.

Niskanen odottaa mielenkiinnolla ensi viikkoa. Silloin työntekijöiden pitäisi tulla takaisin töihin ja arjen palautua kiireiseksi.

– Saa nähdä, määräävätkö viranomaiset uusia rajoituksia Pekingiin, jotta virustartuntaa ei tulisi maaseudulta, Niskanen sanoo.

Niskanen on tottunut siihen, että kaupoissa ja porteilla myyjät ja vartijat mittaavat häneltä kuumeen.

– Saimme ohjeen, että jos löytyy kuumetta, joudumme kotiimme karanteeniin. Ohjeessa kerrotaan, mihin sairaalaan hakeutua. Ne ovat käytännön juttuja, jotka pikkuisen hankaloittavat elämää. Mutta en näe sen rajoittavan elämää, Niskanen miettii.

Niskanen ei pidä poikkeustoimia liioitteluna. Häntäkin huolestuttaa, mitä tapahtuisi, jos pääkaupunkiin saapuvat ihmiset toisivat viruksen mukanaan.

Niskasen mielestä Peking on nyt parhaimmillaan. Ulkoilmasta voi nauttia, kun autoruuhkat ovat poissa. Mutta missä vaiheessa hän pakenisi koronavirustartuntaa Kiinasta?

– Lähtisin siinä vaiheessa, jos tilanne alkaisi olla samanlainen kuin Wuhanissa tai jos tartuntojen määrä kasvaisi yhtäkkiä räjähdysmäisesti Pekingissä. Silloin pitäisi miettiä, onko järkevää olla täällä. Se miten täältä pääsisi pois olisi toinen juttu, Niskanen miettii.

Muun muassa Finnair ja monet kansainväliset lentoyhtiöt ovat lopettaneet lentonsa Manner-Kiinaan.

Lauri Tammi on kotiarestissa ja juoksee portaita edestakaisin

Lauri Tammi on elänyt viime päivät erityksessä kotona vaimon kanssa.

Kiinalaisen verkkokauppajätin Alibaban kotipaikkana tunnettu Hangzhoun kaupunki on määrännyt tiukat liikkumisrajoitukset, kun kaupungissa todettiin tartuntoja. Nyt perheistä vain yksi henkilö voi käydä ulkona joka toinen päivä ostamassa ruokatarpeita.

– Olo on kuin lomalla. Romanttinen tunnelma. Ihmiset kävelevät rauhallisesti pihamaalla, Tammi kuvailee kerrostaloalueensa pihapiiriä.

Työintoiselle pariskunnalle äkkipysähtyminen on kuitenkin haastavaa. Vaimo jäi edellispäivänä kauppamatkalla auki olleen hotellin aulaan tekemään työtä tietokoneellaan. Kerrostalon ovivahti nuhteli tätä liian pitkästä poissaolosta. Jokaisen poissaolot merkitään portilla korttiin. Lähtiessä kotoa porttivahti iskee korttiin pienen punaisen leiman.

Tammi huomaa, että perheiden karanteeni voi myös kiristää tunnelmaa kotona.

– Huomaa, että helposti tulee pientä kränää, kun töitä tehdään kotona. Naapurissa jo riidellään, Tammi nauraa.

Tammi uskoo kestävänsä liikkumisrajoitukset, jotka hänen mukaansa jatkuvat vielä viikkoja.

Kuntoilu sisällä auttaa pysymään järjissään. Tammi on jo aloittanut: hän juoksee päivittäin kolme kertaa kotitalonsa portaat alhaalta 15. kerrokseen.

Lue lisää:

Kiinan viranomaiset kertovat yli sadasta uudesta koronaviruskuolemasta – virukseen on kuollut yhteensä yli tuhat ihmistä

Kiina esittää avointa, mutta pimittää tietoa koronaviruksesta: "Sitä ei tulla näyttämään, millaisissa oloissa ihmiset sairastavat", sanoo Ylen entinen kirjeenvaihtaja

Koronaviruksen takia eristetyssä Wuhanissa vallitsee "sotatila" – Varapääministeri: "Rintamakarkurit naulitaan historiallisen häpeän pylvääseen"

Lähteet BBC:lle: Kiinan hallitus puuttui uutiseen sankarilääkärin kuolemasta, minkä jälkeen media muutti raportointiaan

Wuhanin keskussairaala: Koronaviruksesta ensimmäisten joukossa varoittanut kiinalaislääkäri on kuollut – tiedot kuolemasta kumottiin jo kerran

Suomesta karkotettavien ulkomaalaisten määrä kääntyi viime vuonna jyrkkään nousuun.

Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa viime vuonna yhteensä 1 963 Suomessa oleskeluluvan turvin ollutta ulkomaalaista. Karkottamisten määrä on kasvanut vuosi vuodelta, kun maassa olevien ulkomaalaisten määrä on kasvanut. Viime vuonna nähty lähes 80 prosentin kasvu oli kuitenkin harvinaisen selvä.

Ilmiöön löytyy yksi, kenties yllättävä syy: Migri karkotti viime vuonna peräti 331 uzbekkia. Heistä suurin osa oli maassa väärennettyjen koulutustodistusten turvin olleita rakennustyöläisiä.

Yle toi uzbekkien tapauksen julkisuuteen heinäkuussa. Olemattoman neuvostoliittolaisen ammattikoulun myöntämät todistukset olivat menneet viranomaisten seulan läpi ja asia purkautui vasta, kun joku ilmiantoi huijauksen.

• Lue myös: Kukaan ei tarkastanut 26 vuotta sitten lopetetun koulun tietoja: nyt yli sata ihmistä on määrätty karkotettavaksi Suomesta

Koska uzbekeilla ei ollut laillista perustetta työluvalle, heidät karkotettiin luvattoman oleskelun vuoksi. Yli 300 uzbekin karkottaminen on poikkeuksellinen tapaus, kun ottaa huomioon, miten vähän heidän maanmiehiään on Suomessa.

Asianajaja: Suomen linja on koventunut selvästi

Kasvu selittyy myös sillä, että Migri on valvonut Suomessa oleskelevia ulkomaalaisia aiempaa tarkemmin, aivan kuten hallitus toivoi vuonna 2017. Tätä kautta on paljastunut esimerkiksi avioliiton perusteella oleskelleita ulkomaalaisia, jotka ovat eronneet, muuttaneet maasta tai joiden on epäilty elävän lumeavioliitossa.

– Tarkistamme itse väestötiedoista, onko asiakas edelleen avioliitossa vai ei. Lumeavioliitoista meille tulee esimerkiksi naapureilta jonkin verran ilmiantoja, Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti sanoo.

Avioliiton päättymisen lisäksi myös esimerkiksi työttömäksi joutuminen, opintojen keskeytyminen tai rikoksiin syyllistyminen voi aiheuttaa sen, että Migri ei myönnä uutta oleskelulupaa.

Ulkomaalaisasioihin erikoistuneen asianajajan Ville Punton mielestä Suomen linja oleskeluluvissa on tiukentunut selvästi sen jälkeen, kun jatkolupien käsittely siirtyi poliisilta Migrille vuonna 2017. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten tarkasti maassa olevan tuloja katsotaan.

– Poliisille riitti, kunhan henkilö ei ollut ihan sosiaaliturvan varassa, Punto sanoo.

Nyt hänellä on asiakkaita, jotka ovat joutumassa karkotetuksi pelkän työttömyyspäivärahan nostamisen vuoksi, vaikka joku perheenjäsen olisi yrittäjänä tai muuten töissä. Tällaisia valituksia on Punton mukaan nytkin vireillä useissa hallinto-oikeuksissa.

– Siellä on lapsiperheitä, joilla on Suomessa syntyneitä tai peruskoulun Suomessa aloittaneita lapsia. He ovat täysin integroituneet ja puhuvat suomea, mutta tulojen perusteella katsotaan, että heidän on lähdettävä maasta.

Migrin mukaan jatkolupaharkintaan kuuluu toimeentulon selvittäminen. Jos perhe on suuri, yhden perheenjäsenen yritystoiminta ei välttämättä turvaa koko perheen toimeentuloa.

Poliisilla ja Migrillä eri linjat rikoksiin syyllistyneiden karkotuksista

Myös maahanmuuttajien rikosperusteiset karkottamiset lisääntyivät viime vuonna selvästi. Niitä tehtiin 234 kappaletta eli noin kolmannes enemmän kuin vuotta aiemmin.

Rikoksiin syyllistyneen ulkomaalaisen karkottamista esittää tavallisesti poliisi. Karkotuspäätöksen tekee Migri. Poliisi tekee karkotusesityksen puhtaasti rikosten pohjalta, mutta Migrissä selvitetään myös asiakkaan muu tilanne.

– Me harkitsemme myös asiakkaan maahan jäämistä puoltavia asioita, kuten kuinka pitkään hän on oleskellut täällä, onko hänellä perhesiteitä tänne, opiskeleeko hän, onko hän töissä, kuinka nuorena hän on tullut ja millainen tilanne on kotimaassa, tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti luettelee.

• Lue myös: Karkottaako Suomi seksuaalirikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen? 7 asiaa, jotka sinun tulisi tietää karkottamisesta

Kahden viime vuoden aikana noin puolet puolet poliisin karkotusesityksistä on mennyt läpi Migrissä. Tiukka linja on tietoinen päätös, sanoo poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta.

– Olemme jo vuosia painottaneet, että poliisi tekee karkotusesityksiä matalalla kynnyksellä. Sillä tavalla pystymme ehkäisemään uusintarikollisuutta, hän sanoo.

Poliisi esittää oleskeluluvalla Suomessa olevan karkottamista lähes aina, kun tämä syyllistyy rikokseen, jonka enimmäisrangaistus on vuosi vankeutta tai enemmän. Sellaisia rikoksia ovat esimerkiksi varkaus, huumausainerikos ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Henkilön ei tarvitse saada vuoden vankeusrangaistusta – riittää, että sellainen olisi lain mukaan mahdollinen.

Migrissä on kuitenkin katsottu, että karkottamiseen vaaditaan käytännössä rikoksen törkeä tekomuoto.

– Jos on ollut pitkään Suomessa ja syyllistynyt ainoastaan perusmuotoisiin rikoksiin, päädymme aika usein siihen, ettei häntä karkoteta, Koskipirtti sanoo.

Karkotettava ei häviä maasta saman tien

Kun ulkomaalainen karkotetaan, hän ei suinkaan poistu Suomesta saman tien. Hänellä on 30 päivää aikaa valittaa päätöksestä. Tämän jälkeen asia menee hallinto-oikeuteen, joka antaa ratkaisun yleensä noin vuoden kuluttua karkottamispäätöksestä.

Valitusaikana ehtii tapahtua paljon. Moni ulkomaalainen työllistyy uudelleen, menee naimisiin tai löytää jonkin muun uuden perusteen oleskeluluvalle. Migrin Koskipirtin arvion mukaan joitakin kymmeniä prosentteja karkotuspäätöksistä kumotaan, kun asiakkaan tilanne muuttuu valitusaikana.

Jos karkottaminen perustuu rikokseen, maasta poistaminen tapahtuu nopeammin. Poliisi saa poistaa rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen maasta kuukausi sen jälkeen kun karkottamispäätös on saatu tiedoksi, vaikka asiakas olisi valittanut.

• Lue myös: Raiskaaja sai jäädä Suomeen, pikkurikollinen karkotettiin Venäjälle – MOT selvitti: kolmasosa seksuaalirikoksen tehneistä saa jäädä Suomeen

Juttua tarkennettu 11.2. 9.40. Artikkelissa luki aiemmin, että Migri valvoo maassa olevia aiempaa tarkemmin, "aivan kuten edellinen hallitus toivoi". Sillä tarkoitettiin vuonna 2017 vallassa ollutta hallitusta.

Sanoma ostaa Alma Media Kustannuksen. Kaupassa Sanomalle siirtyvät Aamulehti, Satakunnan Kansa ja kolmetoista pienempää lehteä Pirkanmaalla sekä Länsi- ja Keski-Suomessa.

Kaupan toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisen hyväksyntää. Kaupan arvioidaan toteutuvan tämän vuoden aikana.

Kauppahinta on 115 miljoonaa euroa. Kauppaan kuuluu myös painopalveluja tarjoava Alma Manu.

Sanoman tiedotteen mukaan lehtien toimitukset ja uutisbrändit jatkavat itsenäisinä omien päätoimittajiensa johdolla.

Lue lisää: Alma Median myynti tuli uutisena myös pääluottamushenkilölle: "Todella iso fuusio"

Hankittavissa liiketoiminnoissa työskentelee 365 työntekijää. Työntekijät siirtyvät liiketoiminnan mukana Sanoman palvelukseen, kun kauppa on saatettu loppuun.

Alma Media Kustannus Oy:n lehdillä oli viime vuoden lopussa yhteensä 190 000 tilausta. Noin 14 prosenttia tilauksista oli puhtaasti digitaalisia, kun vastaava osuus Helsingin Sanomilla on 27 prosenttia.

Yrityskaupan arvioidaan tuovan 13 miljoonan euron nettomääräiset synergiahyödyt. Lisäksi Alma Median jakelun ulkoistussopimus tuo vuosittain noin viiden miljoonan euron kustannussäästöt.

Paikallislehdistä Sanomalle siirtyvät Janakkalan Sanomat, Jämsän Seutu, Kankaanpään Seutu, KMV-lehti, Merikarvia-lehti, Nokian Uutiset, Rannikkoseutu, Suur-Keuruu, Sydän-Satakunta, Tyrvään Sanomat, Valkeakosken Sanomat, Vekkari ja Jokilaakso.

Sanoma ei pelkää sisällön keskittyvän

Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven vakuuttaa, ettei lehtien henkilökunnan tarvitse olla huolissaan työpaikoistaan.

– Emme tähtää kaupalla integraatioon. Ennemminkin kyse on siitä, että opimme ja työskentelemme yhdessä kasvavilla digitaalisilla tilaajamarkkinoilla, Duinhoven sanoo.

Viime vuosina on puhuttu paljon suomalaisen mediaomistuksen keskittymisestä. Duinhoven sanoo, ettei nyt ostettujen lehtien sisältö ala muistuttaa Sanoman lehtien sisältöä.

– Lehdissä tiedetään, minkälaiset artikkelit ovat suosittuja omalla alueella. Ne ovat kovin erityyppisiä kuin Iltalehden, Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien jutut. Tämä kauppa ei vähennä moniäänisyyttä, koska lehdet pysyvät riippumattomina ja päätoimittajat päättävät, minkälainen lehden ääni on. En ole huolissani, Duinhoven sanoo.

Vaikka artikkelivaihto ei ole oletusarvo, lehdet voivat kuitenkin halutessaan vaihtaa juttuja keskenään.

– Emme tietenkään vastusta, jos esimerkiksi Aamulehden päätoimittaja pitää Helsingin Sanomien artikkelia mielenkiintoisena ja haluaa julkaista sen tai muokata sitä lehden tarpeisiin. Alma Media on jo tottunut työskentelemään näin. Esimerkiksi Kauppalehti tai iltalehti ovat tehneet artikkelin ja Alman paikallismediat ovat voineet kehittää sitä tarpeisiinsa, jos se on sopinut heidän alueelleen. Näin voimme mekin nyt toimia Almalta ostettujen lehtien kanssa, Duinhoven jatkaa.

Alman ulkomaan toiminnat korostuvat

Alma Median mukaan se jatkaa Alma Talentin tuotteiden, Iltalehden ja digitaalisten palveluiden omistajana. Alma Talent omistaa muun muassa Kauppalehden ja muita kaupan ja teollisuuden julkaisuja sekä palveluita.

Alman toimitusjohtaja Kai Telanteen mukaan yhtiön lehdille on etsitty sopivaa ostajaa, ja hän pitää syntynyttä kauppaa hyvänä sekä heille että vanhoille työntekijöille.

– Paras kasvu meillä on tullut viime vuosina kansainvälisestä digiliiketoiminnasta, taustoittaa Telanne yhtiön keskittymistä digitaalisiin palveluihin.

Alma omistaa useita täysin digitaalisia tuotteita, joiden käyttäjät ovat kiinnostuneita muun muassa matkailusta, ruoasta, autoilusta ja rekrytoinnista. Alma vahvistaa esimerkiksi Rantapallo.fi:n tuotteistamista ja etsii uusia ostettavia yrityksiä kohdennetuilta markkinoilta.

Alman liikevoitosta noin puolet on tullut ulkomailta, ja niiden merkitys korostuu kaupan jälkeen.

Yhtiö toimii digitaalisten tuotteiden varassa kymmenessä maassa.

Toimitusjohtaja Kai Telanne ei näe, että yritysosto lisää median keskittymistä Suomessa. Telanteen mukaan Sanoma jatkaa Alma Median maakunta- ja aluelehtien toimintaa. Hän ei pidä ongelmana sitä, että markkinoilta häviää yksi pitkälti maakunnallinen omistaja.

Telanne kuvaa myytävien lehtien olleen Almalle laskevan liiketoiminnan aluetta.

Lue myös:

Tutkija Alman myynnistä: "Tämä on looginen jatke keskittymiskehitykselle"

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon kello 23.00:een asti.

Mynämäen maisemaan Varsinais-Suomessa, vastapäätä maamme toiseksi suurinta harmaakivikirkkoa on noussut viime kuukausien aikana noin 7 000 neliön kasvihuone.

Kotipellon puutarha on rakentanut 2,5 miljoonalla uusia tuotantotiloja, sillä syötävien kukkien kysyntä on kasvanut. Yritys aloitti syötävien kukkien tuotannon vuonna 2011. Sen jälkeen tuotantotilaa rakentui Nousiaisten lisäksi Uuteenkaupunkiin.

Puutarha ei siirtynyt uusissa tiloissa kuitenkaan vertikaaliviljelyyn, joka kasvattaa suosiotaan Suomessa. Siinä ruokaa tuotetaan kontrolloiduissa olosuhteissa ja ruokaa viljellään päällekkäin useassa eri kerroksessa. Kotipellon puutarhan toimitusjohtaja Niko Honkanen kertoo, että vertikaaliviljelyä pohdittiin, mutta yritys pystyy säätelemään kasveille hyvät kasvuolosuhteet muilla tavoilla.

Honkanen muistuttaa, että Suomessa on paljon pinta-alaa, joten siitä syystä ei tarvitse turvautua kerrosviljelyyn. Perinteinen kasvihuone oli myös edullisempi kuin vertikaaliviljelmä.

– Näissä tiloissa saamme hyötykäyttöön puoli vuotta suomalaista valoa. Haluamme käyttää sen hyödyksi, kertoo Honkanen.

Samaan aikaan kasvihuoneen verhot aukeavat, ja kajastusta tulee kasvien ylle. Kasvihuoneessa on lämpöä selvästi yli 20 astetta, ja tuulettimet heiluttelevat orvokkeja ja versoja. Kun laskeutuu kukkien tasolle, tuoksu on huumaava.

• Ylen aamu vieraili Kotipellon puutarhassa Mynämäellä 11.2.2020. Siirry Areena-videoon tästä.

Varsinais-Suomen kukat vientiin

Kotipellon puutarha on suurin syötävien kukkien tuottaja Suomessa. Toinen iso kilpailija on pirkanmaalainen Puutarhatoimisto Ahlberg. Yrittäjä Kaijus Ahlberg vahvistaa Honkasen tiedot kukkien suosiosta. Ahlbergilla Pirkkalassa kukat ja yrtit kasvavat ilman auringonvaloa.

– Olemme viljelleet syötäviä kukkia 15 vuoden ajan. Niiden suosio on kasvanut tasaisesti. Meidän puutarhamme liikevaihdosta syötävien kukkien osuus on noin 10 prosenttia, kertoo Ahlberg.

Ahlbergin kukat myydään lähinnä Helsingin seudulla, mutta tukkujen kautta ne liikkuvat myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Kotipellon puutarhan kukista ja versoista sen sijaan 40 prosenttia menee vientiin. Yrityksen on tavoite kasvattaa vientiä 60 prosenttiin uusien tilojen ansiosta. Jo nyt kukkia viedään Ruotsiin, Islantiin, Viroon, Saksaan ja Hongkongiin.

– Norjaan lähtee myös jatkossa kukkia ja Tanskan kanssa on neuvottelut käynnissä. Singaporeen meni myös taannoin kukkia, mutta jouduimme luopumaan viennistä, sillä emme saaneet tuotettua tarpeeksi niitä, kertoo toimitusjohtaja Niko Honkanen.

Suomalaiset kukat kiinnostavat maailmalla muun muassa makunsa vuoksi.

– Uskoisin, että Suomessa laatu ja maku ovat parempia kuin kilpailijalla. Kilpailu on kovinta Saksassa ja Ruotsissa. Meillä on sama kilpailija. Tämän alan suurin tekijä on hollantilainen yritys, kertoo Honkanen..

Ympäristöystävällisyys on tärkeää

Kotipellon puutarhan Mynämäen uudessa kasvihuoneessa työskentelee noin 20 henkilöä. Sadevesi otetaan talteen kasvien kastelua varten. Tämän talven sateet ovat antaneet runsaasti vettä kasvihuoneelle.

– Olemme veden osalta täysin omavaraisia. Lähellä on iso pohjavesialue ja rinne, josta pulppuaa vettä koko ajan. Käytämme sen veden hyväksemme, ja puutarhatontti on käytännössä täynnä eri tankkeja, joihin keräämme vettä, kertoo Niko Honkanen.

Kasvihuone lämmitetään kauran kuorella eli uusiutuvalla myllyteollisuuden jätteellä. Kaikki käytetyt turpeet kierrätetään maanviljelijöiden pelloille. Yritys aikoo luopua turpeesta kokonaan tulevaisuudessa.

Monelle syötävät kukat ovat vielä vieraita

Syötävä kukka saattaa tulla tavallisen kuluttajan lautaselle lähinnä juhlatilaisuuksissa tai ravintolassa. Myös television ruokaohjelmat käyttävät usein annosten koristeena kukkia.

Toimitusjohtaja Niko Honkanen kertoo, että yksi syy kukkien ja versojen suosioon on niiden näyttävyys. Toisaalta ne tuovat annoksiin uutta makua.

Pikainen maistelutuokio Raision torilla paljastaa, että syötävät kukat kiinnostavat, mutta ovat vielä vieraita.

– Tämä vihreä osa on hyvänmakuinen kuin salaatti. En ole aiemmin syönyt näitä, kertoo kurkunkukkaa maistellut Raija Söder.

Pinja Papinoja puolestaan kertoo törmänneensä kukkiin synttäreillä kakkujen koristeena.

– Tämä on makea kuin karkki. On ihan hyvä juttu, että luonnosta voi saada näin talteen jotain, kertoo sarviorvokkia maistanut Papinoja.

Jasmiiina Leminen maistaa sarviorvokkia ensimmäistä kertaa.

– Aika yllättävän voimakas maku. Olen yllättynyt, kertoo Leminen.

Lue lisää:

Pirkkalassa yrtit kasvavat ilman auringonvaloa – vertikaaliviljelyssä säästyy vettä, energiaa ja maaperää

Varsinaissuomalaiset ruiskaunokit lentävät Singaporen herkkupöytiin – syötävien kukkien ja versojen kysyntä on kova

Syötävät kukat ja yrtit matkaavat Suomesta Kiinaan

Liikenne- ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskus varoittaa ulkomaisista suuntanumeroista tulevista huijauspuheluista.

Huijauspuhelut tulevat muun muassa suuntanumeroista +881 ja +882. Ne ovat satelliittinumeroita, joihin kannattaa olla vastaamatta tai soittamatta takaisin.

Huijauspuhelut tulevat satelliittipuhelinnumeroista, joita operoi Arabiemiraateissa toimiva satelliittipuheluyhtiö.

Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Juha Tretjakov kertoo, että yhteydenotoista päätellen suomalaiset ovat saaneet viime päivinä satoja tai tuhansia huijauspuheluita.

– Näihin puheluihin ei kannata reagoida millään tavalla. Numeron voi halutessaan estää, jos se on mahdollista. Paras neuvo on, että ei kannata soittaa takaisin. Siitä voi tulla kohtuullisen iso lasku, Tretjakov sanoo.

Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan tyypillisesti "hälärihuijauksissa" puhelimen annetaan soida kerran tai pari. Tarkoitus on houkutella puhelun saanut henkilö soittamaan takaisin numeroon.

Se voi tulla kalliiksi, sillä satelliittinumeroon soittaminen voi maksaa jopa kymmenen euroa minuutilta.

Vuonna 2018 vastaavia huijauspuheluita tuli muun muassa suuntanumeroista +387, +675, +685, +8818, +8819. Viestintävirasto on laatinut erilliset ohjeet hälärihuijauksiin.

Asiasta uutisoi aiemmin Iltalehti.

Hollantia ravisuttaa kummallinen kirjepommien sarja.

Varhain keskiviikkoaamuna räjähti sekä postissa että toimistorakennuksen postinlajittelutilassa. Räjähdykset tapahtuivat pääkaupungissa Amsterdamissa ja eteläisessä Kerkraden kaupungissa, kertovat uutistoimistot Reuters ja AP. Niiden syiksi epäillään kirjepommeja.

Kukaan ei loukkaantunut räjähdyksissä, kertoo Hollannin poliisi.

Hollannissa oli tammikuun alussa vastaava kirjepommien sarja. Silloin räjähtäviä kuoria lähetettiin jopa seitsemän. Niitä löydettiin muiden muassa huoltoasemilta, luksushotellista ja kiinteistönvälitystoimistosta.

Tammikuussa löydettyihin kuoriin oli liimattu rahoitusyhtiö CIB:n (Centraal Invorderings Bureau) logo, kirjoittaa nltimes.nl-sivusto. Tuolloin poliisi epäili, että kirjeiden taustalla on sama henkilö tai henkilöt.

Jyväskylän kaupungin suunnitelmat vesi- ja energiayhtiö Alvan vähemmistöosuuden myynnistä menivät eilen jäihin, mutta pinnan alla kohisee edelleen. Suomalaiseen identiteettiin kolahtava vesikysymys herätti moraalisen paniikin.

Mistä kaikki alkoi?

Koko Alva-yhtiöiden vähemmistöomistusosuuden myyntiselvitys mursi valtakunnallisetkin padot niin uutisissa kuin somessakin ja sai ihmiset pelkäämään, ovatko kaupungin päättäjät myymässä vetemme pois.

Kaupungin selvitykset tulkittiin vakaaksi haluksi yksityistää yhtiö, vaikka lähtökohta oli se, että kaupunki omistaa jatkossakin Alvasta enemmistön. Keskisuomalainen uutisoi tammikuun puolivälissä: "Jyväskylän Alva-kaupasta tulossa Suomen suurin vesihuollon yksityistäminen". Helsingin Sanomat kysyi myöhemmin: Avautuuko Suomessa pää kunnallisten vesilaitosten yksityistämiselle?

Kun sana yksityistäminen oli lausuttu ilmoille, kansalaisille eivät riittäneet edes kaupunginjohtajan vakuuttelut, ettei vesi ole kaupan.

Miten tilanteeseen tultiin? Mikä viestinnässä mätti?

Kysyimme asiaa kaupungin johdolta ja Jyväskylän yliopiston viestinnän johtamisen professorilta.

Moraalista paniikkia ja vahvoja tunteita

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto vastaa puhelimeen keskeyttämispäätöksen jälkeisenä aamuna. Menikö viestintä pieleen?

– Hyvä kysymys. Emme pärjänneet tässä keskustelussa ollenkaan, emmekä saaneet viestiämme läpi. Mitä olisi pitänyt tehdä toisin, se vaatii asian avaamista. Kun yksityistäminen oli mainittu, valtakunnallinen keskustelu lähti aina siitä, Koivisto sanoo.

Enemmistöomistuksen ja määräysvallan säilymisellä ei Koiviston mukaan näyttänyt olevan enää siinä vaiheessa mitään merkitystä. Kokemus osoitti, että ensimmäisen uutisen vaikutus oli vahva.

– Sen jälkeen on käyty puolustustaistelua. Vastasimme haastattelupyyntöihin, ja osallistuimme keskusteluun somessa. Tämän hetken arvioni on, että ei sellaista temppua olekaan, jolla sen yleisen mielikuvan olisi voinut kääntää, Koivisto sanoo.

Viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aho on samaa mieltä ensimmäisen mielikuvan voimasta.

– Sillä on mieletön rooli. Se vaikuttaa siihen, mitä termejä ruvetaan käyttämään ja mihin kategoriaan asia laitetaan, hän sanoo.

Luoma-aho on seurannut Alva-kohinaa paitsi jyväskyläläisenä, myös viestinnän tutkijan roolista. Hänen mukaansa kiistatonta on se, että toteutuessaan Alva-kauppa olisi ollut kokoluokaltaan iso ja merkittävä. Siksi sen saattoi olettaakin herättävän keskustelua.

– Mielikuvat muodostuvat aina sen tiedon mukaan, joka yksilöillä on. Nyt näyttää siltä, että tietoa ei ole ollut tarpeeksi ainakaan yksinkertaisessa ja ymmärrettävässä muodossa. Luulen, että tässä tapauksessa ihmisillä heräsi moraalinen paniikki sen suhteen, että nyt viedään jotain, mikä kuuluu perusoikeuksiin, hän arvioi.

Moraalinen paniikki on yhteiskuntatieteilijöiden käyttämä käsite. Reaktio syntyy, kun yhteisössä nousee vahva tunne, että jokin uhkaa yleistä järjestystä. Tunteeseen liittyy julkisuudessa yksimielinen käsitys siitä, mikä tai kuka uhka on.

– Kaikkia ei niinkään huoleta jyväskyläläisten veden saaminen, vaan se periaate, että taas yksityistetään meille kaikille tärkeä asia. Se on yhteinen resonointipohja, joka aktivoi vahvoja tunteita.

Aiheen ajankohtaisen leimansa lyö myös se, että Suomessa valmistellaan kansallista vesihuoltouudistusta. Maan alla muhii 12 000 kilometriä korjausvelkaa. Moni muistaa edelleen myös Tallinnan pieleen menneen vesihuollon yksityistämisen ja pitkään jatkuneiden ongelmien korjaamisen.

Tässä tapauksessa vastakkain olivat hyvä ja paha, David ja Goljat, ihminen ja iso organisaatio.

Kirsikkana koko kakun päällä törötti Carunan ja Esperi caren marinoima sana yksityistäminen.

Vastenmielisintä on pakko

Mitä lähemmäs puheenaihe tulee omaa arkea, sitä enemmän se herättää mielipiteitä.

– Vesi on todella konkreettinen. Siksi siitä on myös todella helppoa muodostaa mielipide. Jokainen tietää, miltä se näyttää, mistä sitä tulee ja kuka sen tekee. Sen takia tähän oli helppo saada ihmisiä mukaan, Luoma-aho sanoo.

Yksityistämisprosessi taas on kinkkisempi avattava.

– Aina jos syntyy epäselvyyksiä, haemme yksinkertaista viestiä ja selitystä asialle. Se altistaa nopeille johtopäätöksille ja suuremmalle varovaisuudelle kuin on edes tarpeen. Nyt vastustaneet tahot pystyivät antamaan hyvin yksinkertaistetun kuvan, että tässä menetetään veden hallinta. Kuva oli sellainen, joka ihmisillä resonoi, hän avaa.

Luoma-aho muistuttaa, että suomalaisten turvallisuuden tunne perustuu juurikin toimivaan yhteiskuntarakenteeseen ja toimiviin palveluihin. Tapaus olisi hänen mukaansa vaatinut parempaa odotusten hallintaa ja analyysiä siitä, millaiset asiat kansalaisille ovat tärkeitä ja mitä he haluavat tietää.

– Ihmisten on helpompi mieltää muutos, jos heillä on vaihtoehtoja. Mikään muuhan ei ole suomalaisille niin vastenmielistä kuin pakko.

Jossitellaan ja jälkiviisastellaan hieman. Miten Alvan vähemmistöosuuden myyntisuunnitelmien viestintä olisi sitten tullut hoitaa?

Luoma-ahon mukaan ongelman asettelu olisi pitänyt tehdä aiemmin. Etsiä jo heti kättelyssä ne kysymykset, joihin kansa haluaa vastaukset.

– Jos oltaisiin pystytty maalaamaan eri vaihtoehdot selvemmin infograafilla, että meillä on tällainen taloudellinen haaste ja tässä ovat vaihtoehdot A, B ja C, keskustelukin olisi ollut ihan eritasoista. Kun ihmiset pystyvät punnitsemaan ja pohtimaan, luulisin, että vastustuskin on pienempää, Luoma-aho sanoo.

– Silloin oltaisiin voitu selittää ihmisille ääneen se, ettei tämä tarkoita koko vesihuollon tai hanan hallinnan siirtymistä potentiaalisesti Kiinaan. Hienoilla ajattelusilloilla tähän saadaan vielä yhdistettyä koronavirus ja muut vastaavat, hän jatkaa.

Tiettyjen kuohuttavien teemojen ympärillä käytävät keskustelut kaapataan silloin tällöin myös osaksi isompaa agendaa.

– Poliittiset puolueet tai ryhmät, jotka kokevat, että asian ajaminen toisi parempaa etua kuin sen ohittaminen, varmasti aktivoituvat mukaan keskusteluun. Mukaan lähtee yllättäviäkin ryhmiä ja lopputulos riippuu siitä, miten ihmisiä puhutellaan ja mihin suuntaan ajattelua saadaan siirrettyä, Luoma-aho arvioi.

Sosiaalinen media tuo oman mausteensa viestimiseen.

Somessa sana leviää nopeasti, mutta saa monesti matkalla uusia värejä. Luoma-aho muistuttaa, ettei sosiaalinen media anna koskaan objektiivista totuutta tai tilannekuvaa. Sen sijaan se antaa reality checkin, todellisuustarkastelun, mitä mieltä ihmiset ovat mistäkin asioista.

Alvankin tapauksessa keskustelu virisi Facebookissa ja Twitterissä.

Joskus organisaatiot onnistuvat muuttamaan väärille raiteille ajautunutta sanailua. Luoma-aho nostaa esimerkiksi viikonloppuna somessa kansainvälisesti levinneen uutisen, jossa mainittiin Suomi ja verohallinto (Helsingin Sanomat). Yhdysvaltain kongressin demokraatti­poliitikko tviittasi Suomen perhevapaa­uudistuksesta, ja keskustelu kääntyi nopeasti veroprosenttiin ja kansalaisten veronmaksuhalukkuuteen.

– Verohallinto vastasi tähän loistavasti. Heillä oli juuri sopivasti tullut video, jossa kerrattiin mielipidemittauksia, jossa todettiin, että 80 prosenttia suomalaisista maksaa mielellään veroa. Kun organisaation ääni tulee vastauksena oikeaan kysymykseen, se on todella tehokas.

Menikö maine?

Luoma-ahon mukaan selvitysprosessin keskeyttäminen oli tässä vaiheessa ainoa ja oikea ratkaisu, joka osoittaa kaupungilta tilanteenlukutaitoa. Hän sanoo, että aikalisällä on mahdollisuus saada ihmisille parempi ymmärrys siitä, missä ollaan menossa – mihin suunniteltu kauppa vaikuttaisi, ja mihin taas ei?

– Selvityksen keskeyttäminen oli demokratian mukaista toimintaa. Kuunneltiin kansalaisia. Kun julkinen mielipide muodostui selvitystä vastaan, olisi ollut aika harmillista ja vaikeaa jatkaa selvitystyötä. Silloin olisi tullut tunne, että nyt mentiin kovaa kansalaisten yli.

Tilanne vaatii eittämättä jatkohoitoa. Luoma-aho sanoo, ettei kansalaisten huolen myötä seisahtuneen selvityksen kohtaloa tulisi suinkaan nähdä ongelmana tai syyllistää siitä ketään, vaan pyrkiä selvittämään päällimmäiset kysymykset ja esittää niihin selkeät vastaukset. Vasta silloin keskustelu voi lähteä oikeaan suuntaan, pois uhkakuvista.

– Sen sijaan, että mietitään, mikä olisi kaupungille tai organisaatiolle helpompaa, tulisi pohtia, miten tämä kansalaisille näyttäytyy.

Tarvitseeko kaupungin olla epäonnistuneen hankkeen myötä huolissaan maineestaan ja päättäjien luottamuksen rapistumisesta?

Luoma-ahon mukaan tutkimukset osoittavat, että luottamus ja maine kärsivät vasta pitkällä aikavälillä. Kun kaupungin muut asiat toimivat, luottamuspääoma on vahva.

– Voi olla, että samat asiat ovat olleet muissakin kaupungeissa pöydällä ja tämän jälkeen aletaan varovaisemmaksi ja osallistetaan ihmiset paremmin. Sehän on hyvä.

Luoma-ahon mukaan liian monet muutokset tehdään organisaatioiden ja järjestelmän näkökulmasta. Samalla unohdetaan, etteivät ihmiset arvioi asiaa organisaation taloudellisen tilanteen tai säästötarpeen kautta, vaan oman kokemuksensa tai turvallisuudentunteensa kannalta.

– Silloin viestinnässä pitää ottaa huomioon, mikä on kohderyhmä ja mitkä heidän suuret kysymyksensä ovat. Jos näihin vastatataan, niin mikä tahansa lakialoite tai uudistus voi edetä ilman suurempia konflikteja.

Luoma-aho toteaa, että esimerkki Esperi Caressa nimestä Esperi on ehtinyt muodostua jo adjektiivi.

Tehdäänkö jatkossa alvat? Se jää nähtäväksi.

Nyt se on selvitetty: Instagram on voittanut Youtuben ainakin jos mittarina käyttää sitä, kuinka paljon dollareita palvelut takovat.

Google kertoi muutama päivä sitten, että Youtuben mainostulot olivat vuonna 2019 vajaat 13,8 miljardia euroa. Kun yhtiö oli saanut tämän kerrottua, Bloomberg-uutistoimisto raportoi, että Facebook panee paremmaksi ja nettoaa Instagramilla yli 18,2 miljardia dollaria.

Mitä väliä tällä on? Sen verran ainakin, että Youtube maksaa Digidayn mukaan enemmistön tuloistaan sisällöntuottajille. Samaan aikaan Instagram ei maksa kuvien ja videoiden tekijöille mitään, vaikka on siis paljon tuottavampi palvelu.

Sosiaalisen median asiantuntija Harto Pönkä uskoo, että siinä vaiheessa, kun Instagramille tulee merkittävää kilpailua muualta, Facebook alkaa Googlen tavoin maksaa tekijöille. Toistaiseksi Instagram on ollut ylivoimainen omassa sarjassaan eikä sen ole tarvinnut muuttaa tulonjakoperiaatteitaan. Se kokoaa laajasti eri ikäluokkia siinä missä vaikkapa Tiktok on pääasiassa yli kymmenvuotiaiden suosikki.

Pönkä sanoo, että muutokseen riittäisi se, että muutama iso somevaikuttaja maailmalla ilmoittaisi häipyvänsä Instagramista. Hän pitää todennäköisenä, että jossain vaiheessa näin käy, vaikka sitä ei olekaan nyt näköpiirissä. Somejättien valtakaudet eivät ole ikuisia.

Tubettaja: Nykytilanne on ihan ok

Anniina Jalkanen asuu Mäntyharjulla miehensä Juha Jalkasen ja perheen tyttären Julian kanssa. Jalkasilla on Youtubessa 30 000 seuraajaa ja Instagramissa 20 000. He vloggaavat siitä, millaista on muuttaa Espoosta maalle.

Jalkanen saa tuloja sekä Youtubesta että Instagramista tekemällä yhteistyötä yritysten kanssa.

– Sisällöntuottajana en koe Instagramista suoraan saaduille tuloille isoa tarvetta, sillä Instagram on sellaisenaan loistava alusta tehdä yritysten kanssa huolellisesti toteutettuja yhteistöitä. Tällöin sivuni mainostaa vain yrityksiä, jotka sopivat luonnollisesti muuhun sisältööni ja tilini pysyy seuraajillekin mieluisampana, Jalkanen sanoo.

– Liian suuri määrä mainoksia voisi häiritä seuraajiani ja osa voisi lopettaa seuraamisen jos tilini olisi enimmäkseen vilkkuva mainostaulu.

Tällä hetkellä hänellä on parempi näkyvyys Youtubessa kuin Instagramissa.

– Teen enemmän yhteistöitä Instagramissa kuin YouTubessa, tosin näkyvyys on pienempi kuin YouTubessa, joten laskutan niistä vähemmän.

Mainokset purevat Instagramissa

Instan erottaa Youtubesta se, että Instagramissa käyttäjät ovat hyväksyviä mainosten suhteen. Siinä samalla kun seurataan kavereiden päivityksiä, katsotaan mielellään myös eri kaupallisten brändien julkaisuja. Youtubessa mainokset ovat enemmän mainosmaisia, esimerkiksi videoita varsinaisen sisällön alussa eivätkä siksi niin houkuttelevia, Harto Pönkä sanoo.

Myös Anniina Jalkanen sanoo, että hän ei laita omiin Youtube-videoihinsa mainoskatkoja, koska ne ärsyttävät häntä itseäänkin. Videon alussa saattaa sen sijaan pyörähtää mainosvideo.

Viimevuotinen tutkimus kertoo, että suomalaisista Instagramin käyttäjistä jopa 40 prosenttia on halukkaita seuraamaan brändejä palvelussa, Youtubessa vastaava luku on vain 12 prosenttia ja Facebookissa 27 prosenttia.

Loppujen lopuksi somejätit saavat rahansa siitä, kuinka sitoutuneita käyttäjät ovat mainoksiin.

Lauha ja lumeton talvi on nakertanut pohjalaisteihin rajuja vaurioita.

Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksesta arvioidaan, että talvi on ollut tähän mennessä yksi pahimmista: monttuja ja reikiä on niin paljon, että paikkauksia on tehtävä joka päivä sekä valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteillä.

– Uusista vaurioista tulee ilmoituksia jatkuvasti, mutta vain suurimmat reiät kyetään hoitamaan, kertoo Ely-keskuksen toiminnanohjauspäällikkö Tanja Västi.

Lämpötilojen sahaaminen plussan ja miinuksen välillä sekä vesisateet ovat rikkoneet jo valmiiksi rapistuneita päällysteteitä.

– Koloihin päässyt vesi turpoaa jäätyessään ja rikkoo päällysteen. Lisäksi autojen nastarenkaat irrottovat kiveä ja tien pinta avautuu vedelle. Pahaa jälkeä on tullut, harmittelee Västi.

Esimerkiksi Kokkolassa paikkausryhmät kiertävät jo korjaamassa reikiä sitä mukaa, kun ilmoituksia tulee. Palautetta on satanut kuopista jo runsaasti, kertoo Kokkolan tiemestari Kari Pihlajamäki ja toivoo sen jatkuvan.

– Toivottavasti kaupunkilaiset ilmoittavat välittömästi, kun näkevät kuopan. Tällaiset kelit ovat myrkkyä teille: kun ei ole pakkasta, ei lunta, vaan kuoppaan vielä sataa vettä ja liikennekin jyrkää siitä yli, niin kyllähän se reikä siitä suurentuu.

Talvella poikkeuksellisesta kuumapaikkauksesta hätäapua

Hätäapuna urakoitsijat yrittävät poikkeuksellisesti jo helmikuussa tilkitä reikiä kuumapaikkauksilla, joita tehdään tavallisesti vasta kesällä.

– On pitänyt turvautua kuuman massan käyttöön, että tie kestäisi, kertoo Västi.

Ely-keskuksessa mietitäänkin nyt kuumeisesti, miten tiet pidetään edes jonkinlaisessa kunnossa. Huonokuntoisia teitä on niin paljon, että rahat eivät riitä päällystämiseen.

Osa vähäliikenteisistä päällysteteistä ollaankin näillä näkymin muuttamassa sorateiksi.

Ely-keskus arvioi jo viime keväänä, että osa pohjalaisteistä on rapistunut korjauskelvottomaan kuntoon. Tuolloin arvioitiin, että pohjalaismaakunnissa on pian 1 500 kilometriä rapistuneita asfalttiteitä, ellei valtiolta tipu lisärahaa.

Korjausrahaa pitäisi tulevina vuosina saada yli tuplasti lisää, jotta edes päällystettyjen teiden nykykunto voidaan taata.

Viime kesänä pohjalaismaakunnissa pystyttiin kunnostamaan vain noin 150 tiekilometriä ja se näkyy nyt asfaltin nopeampana rikkoutumisena.

Alajärven keskustassa syttyi hieman ennen kello kahdeksaa tulipalo pienkerrostalossa. Kauppakadulla sijaitsevassa rakennuksessa on alakerrassa liiketiloja ja yläkerrassa neljä asuntoa.

Palo sai alkunsa yhdestä huoneistosta, jonka asukas loukkaantui palossa vakavasti. Pelastushenkilöstö pelasti myös toisesta asunnosta yhden ihmisen. Kolmannesta asunnosta oli perhe päässyt ulos omin avuin. Syttymissyytä ei ole vielä päästy selvittämään.

Rakennus ja huoneistot kärsivät runsaasta savusta ja vedestä. Pelastusviranomaisten mukaan rakennus on ainakin jonkin aikaa käyttökelvoton. Liiketiloja tyhjennetään parhaillaan.

Paloa olivat sammuttamassa Alajärven yksiköiden lisäksi Vimpelin, Lehtimäen ja Lapuan yksiköitä. Paikalla tehdään vielä raivaustöitä.

Kello on vähän yli kaksi iltapäivällä, kun Arvid Ikosen koululle Tampereen keskustassa kaartaa harrastuksiin noutava kuljetus. Edessä on futisharjoitukset, jotka alkavat jo heti kolmen jälkeen.

Tällä kertaa kummankaan vanhemman ei tarvitse huolehtia kuljetuksesta, sillä Tampereella on rakenteilla kyytipalvelu, joka vie lapset suoraan koululta harrastamaan ja palauttaa heidät takaisin myöhemmin.

Palvelua kokeiltiin ennen joulua kahden päivän ajan, mutta nyt testataan kuljetuksia käytännössä viiden viikon ajan. Mukana on toista sataa lasta kymmeniltä eri kouluilta.

– Kyllähän se mahdollistaa meidän työn teon esimerkiksi ihan eri tavalla ja ajankäyttöähän se helpottaa. Nyt on aina pieni neuvottelu, että kuka vie ja kuka hakee ja missä ja milloin, kuvailee perheiden tilannetta Arvidin äiti Annamaria Palsi-Ikonen.

Myös koulupäivän jälkeen kuljetukseen suoraan koululta hypännyt Arvid Ikonen on tyytyväinen, että harjoitukset ovat siirtyneet iltapäivään.

– No pääsee nopeasti treeneihin ja sitten on ilta aika tehdä jotain muuta, mitä haluaa.

Kolmen euron kyytikokeilu

Harrastuskyytipalvelua on rakennettu vuoden verran neljän urheiluseuran, Tampereen kaupungin ja kahden konsulttitoimiston kanssa. Nyt se on jo toisessa testivaiheessa.

– Palapelissä on ollut sovitettavana koulujen päättymiset, harrastetilat sekä kuljetukset ja niiden varaaminen, kokonaisuutta avaa Tampereen kaupungin projektipäällikkö Mika Kulmala.

Jotkut urheiluseurat ovat toteuttaneet yhteiskuljetuksia pienimuotoisemmin, mutta Tampereella haetaan isolla pilotilla todellisia kustannuksia oikean maksutason määrittelemiseksi. Kokeilujakson aikana matkakustannukset ovat olleet kolme euroa per suunta.

– Tässä täytyy olla mukana useampi seura ja useampi joukkue, että saadaan tarpeeksi lapsia tähän taakse. Näin saadaan sitä kuljetustehokkuutta ja pystytään keräämään niitä lapsia riittävä määrä, jotta saadaan kustannukset per kuljetettava riittävän alas, Kulmala selventää.

Harrastusten aikaistamisesta hyvää monille

Urheiluseura Ilveksen urheilutoimenjohtaja Janne Räsänen pitää iltapäiväaikaa hyvänä niin lapsille kuin seurallekin.

– Lapset pääsevät koulusta suhteellisen aikaisin, niin tämä mahdollistaa harjoittelun ja harrastamisen iltapäiväaikaan. Sitä kautta jää iltaan aikaa kotona ja kavereitten kanssa olemiseen, sekä läksyjen tekemiseen, Räsänen sanoo.

– Lisäksi meillä on entistä enemmän päätoimisia työntekijöitä, niin pystytään tiivistämään päiviä. He aloittavat aamuharjoituksissa ja vetävät harjoitukset iltapäivällä, ja näin päivästä tulee tiiviimpi kaikille.

Iltapäivätoiminta tasaisi myös harjoitustilojen käyttöä.

– Saleja on olemassa tietty määrä ja niissä rajallinen määrä salivuoroja, joista on aika kova kilpailu Tampereellakin. Kyllä harjoittelu iltapäivällä toisi lisää mahdollisuuksia, uskoo Manse PP:n junioripäällikkö Tanja Valkama.

Harrastusmahdollisuudet kaikkien ulottuville

Lasten harrastaminen vaatii vanhemmilta usein mahdollisuutta kuljettaa harrastuksiin. Kaikilla ei kuitenkaan työ anna myöten tai perheessä ei ehkä ole edes autoa. Harrastuskyyti voikin tuoda harrastamisen nyt useampien ulottuville.

– Kun kyytipalvelu tulee omalta koululta harrastuspaikalle ja sitten takaisin koululle, niin perheeltä ei mene aikaa kuljetuksiin, sanoo urheilutoimenjohtaja Janne Räsänen Ilves ry:stä.

Pesäpalloseura Manse PP lähti kokeiluvaiheeseen mukaan yläkouluikäisten harrastajien kanssa, mutta suurin hyöty kuljetuksista voisi koitua Manse PP:n junioripäällikkö Tanja Valkaman mukaan nuoremmille ikäluokille.

– Kun puhutaan alakouluikäisistä, niin heille tämä on ihan mieletön mahdollisuus. Lapsi haetaan turvallisesti koululta ja palautetaan sinne koululle, niin ei ole vaaraa, että se lapsi eksyy. Sitä vielä seurataankin (kuljettajien toimesta) matkan varrella, että lapsi on päässyt ihan oikeasti perille asti, Valkama toteaa.

Joukkokuljetuksilla kohti hiilineutraalisuutta

Ajankäytön ja tasa-arvon lisäksi yhteiskuljetukset tukevat kokeiluun mukaan lähteneen Tampereen kaupungin tavoitteita hiilineutraalisuudesta.

– Tämä tietysti mahdollistaa sitä liikkumisen valintaa, ja jos nyt poistuu se lasten harrastuksiin vienti, niin voi ehkä valita jo sinne töihin menoon kestävämmän kulkumuodon, iloitsee projektipäällikkö Mika Kulmala.

Vielä kun kokonaisuuteen lisätään tyytyväiset vanhemmat ja harrastajat, niin toivoa sopii, että palvelu toimii laajasti ensi syksynä. Silloin kuljetuksia voisi olla jo viiden kunnan alueelta; Tampereelta, Nokialta, Pirkkalasta, Ylöjärveltä ja Kangasalta.

Paljonko olisit valmis maksamaan harrastuskyytipalvelusta? Voit keskustella aiheesta to 13.2. klo 23 asti.

Yhdysvalloissa Empire-sarjassa näytellyttä Jussie Smollettia vastaan on nostettu kuusi uutta syytettä näyttelijään itseensä kohdistuneen viharikoksen lavastamisesta.

Erikoissyyttäjä Dan Webbin mukaan Smollettia syytetään muun muassa väärän ilmiannon tekemisestä poliisille.

Tummaihoisen ja avoimesti homon Smollettin on epäilty palkanneen tammikuussa 2019 kaksi ystäväänsä esittämään väkivaltaista hyökkäystä hänen kimppuunsa, sekä lähettäneen itse itselleen uhkakirjeen, joka sisälsi homovastaisia ja rasistisia herjoja.

Smollettin motiiviksi väitettiin sitä, että hän halusi itselleen lisää julkisuutta ja palkkaa.

Viime vuonna syyttäjä hylkäsi kaikki näyttelijää vastaan nostetut syytteet. Tuolloin esimerkiksi Chicagon pormestari Rahm Emanuel arvosteli syytteiden hylkäämistä ja katsoi, että kyse on ”oikeuden valkopesusta.”

Smollet on itse kiistänyt kaikki syytökset.

Hallitus esittää, että perusterveydenhuollon hoitajakäynneistä tulee maksuttomia. Muutos liittyy asiakasmaksulain uudistukseen, jota koskeva esitys lähti tänään lausuntokierrokselle. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) esitteli hallituksen esitystä tänään tiedotusvälineille.

Hallituksen tavoitteena on, että maksuton hoitajakäynti alentaisi kynnystä hakeutua hoitoon. Terveydenhoidon kehittämisessä pyritään siihen, että hoitajat ovat asiakkaiden vastaanottamisessa etulinjassa.

Hoitajakäyntien maksuttomuuden vastapainona lakiluonnoksessa esitetään, että käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä ajasta perittäviä maksuja voidaan lisätä.

Asiakasmaksulain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Esitys eduskunnalle annettaisiin kevätistuntokauden aikana.

Kaikissa kunnissa hoitajalla käynti ei tälläkään hetkellä maksa mitään. Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) sanotaan, että noin 40 prosenttia kunnista perii maksun.

Nykyisellään laki mahdollistaa perimisen, mutta maksun enimmäismäärästä ei ole säädetty. Yleisin käyntimaksu on STM:n mukaan 11,40 euroa. Joissain kunnissa hoitajakäynti saattaa maksaa yli 20 euroa, eli erot maksuissa ovat suuria.

Hallituksen tavoitteena on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja oikea-aikaisuutta poistamalla hoidon esteitä. Uudistukseen on varattu 45 miljoonaa euroa.

Alaikäisten poliklinikkakäynnit maksuttomiksi

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaavailema asiakasmaksu-uudistus kaatui noin vuosi sitten sote-uudistuksen mukana. Antti Rinteen (sd.) ja sittemmin Sanna Marinin (sd.) hallitus otti uudistuksen heti alkutaipaleella työn alle.

Hoitajamaksujen poiston lisäksi lakiluonnoksessa esitetään muun muassa, että alaikäisiltä ei enää perittäisi maksuja poliklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta. Lisäksi maksukattoa laajennettaisiin suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviin asiakasmaksuihin.

Maksukatolla tarkoitetaan sitä, että kalenterivuoden aikana tietyn summan jälkeen maksuja ei peritä. Tällä hetkellä se on 683 euroa.

Maksukattoa kerryttäisivät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea.

Lääkärimaksuja ei uudistuksessa poistettaisi.

Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut noin 50-vuotiaan miehen elinkautiseen vankeuteen Keski-Pohjanmaalla viime kesänä tapahtuneesta henkirikoksesta. Tuomio tuli murhasta.

Mies ampui vaimonsa veljen mökkitiellä Lohtajan Marinkaisissa. Syynä oli kiista mökin käytöstä. Mies tunnusti teon, mutta katsoi syyllistyneensä tappoon.

Tekijä oli mielentilatutkimuksen mukaan syyntakeinen. Oikeuden mukaan esiin ei ole tullut seikkoja, joiden vuoksi rangaistusta tulisi lieventää.

Mies pyysi itse mielentilatutkimusta, mutta perui pyyntönsä myöhemmin.

Riitaa mökin käytöstä

Teko tapahtui Kokkolan Marinkaisissa kesäkuun alussa. Syytetyllä ja uhrilla oli ollut erimielisyyttä kesämökin käytöstä. Syytetty oli soittanut tapahtumapäivänä useita puheluja, joissa oli kertonut tappavansa uhrin.

Hän oli ottanut haulikon, ampunut sillä ensin muoviämpäriin ja lähtenyt ajamaan mökille. Mökin edustalla hän oli ilmoittanut tulostaan auton äänimerkillä. Kun uhri tuli ulos, syytetty ampui tätä 10–15 metrin päästä ja toistamiseen lähempää. Uhri kuoli pian vammoihinsa.

Tekijä pakeni paikalta ja piilotti haulikon ja auton eri paikkoihin metsään.

Syyttäjän mukaan teko oli tehty vakaasti harkiten eikä uhrilla ollut yllättävässä tilanteessa puolustautumismahdollisuutta.

Mies katsoi syyllistyneensä murhan sijasta tappoon. Hän sanoi, että oli lausunut humalassa monesti samanlaisia uhkauksia ilman aikeita toteuttaa niitä.

Hänen mukaansa tarkoituksena oli alun perin oli pelotella uhria, mutta tilanteen nopean kehittymisen takia hän ampuikin kohti juossutta uhria.

Lue myös:

Marinkaisten henkirikoksesta syytetty mielentilatutkimukseen – ampui vaimonsa veljen mökkipihaan, syynä kiista mökin käytöstä

Syyttäjä vaatii Marinkaisten henkirikoksesta elinkautista

Poliisi: Marinkaisten kesäkuinen henkirikos vaikuttaa vakaasti harkitulta – epäilty lähti mökille ase mukanaan

Poliisin viime viikolla tiedottamista huumekuolemista toinen on tapahtunut poliisin säilytystiloissa Vaasassa.

Henkilön kuolemansyy ei ole vielä tiedossa, ja sitä selvittää Sisä-Suomen poliisilaitos. Poliisin toimintaa selvittää valtakunnansyyttäjän toimisto. Tämä on normaali toimenpide, kun joku poliisin hallussa oleva henkilö menehtyy.

Tutkinnanjohtaja, aluesyyttäjä Heidi Savurinne kertoo nyt arvioivansa onko poliisin toiminnasta syytä aloittaa esitutkinta. Selvitykseen menee aikaa, koska olennainen osa esiselvitystä on kuolemansyyntutkinta. Sen valmistumiseen menee yleensä vähintään reilu kuukausi.

Pohjanmaan poliisin viestintäpäällikkö Mikael Appel on vaitonainen tapauksista. Toista tapausta Pohjanmaan poliisi ei voi kommentoida lainkaan, koska myös poliisin toimia tutkitaan.

Toinen kuolemantapaus tapahtui Etelä-Pohjanmaalla, ja se on tutkinnassa Pohjanmaan poliisilla, mutta esimerkiksi laboratoriotulokset ovat vielä tulematta.

Pohjanmaan poliisi kertoi viime viikolla kahdesta mahdollisesti huumeisiin liittyvästä kuolemasta alueella ja kolmesta myrkytystapauksesta.

Näitä tutkitaan nyt epäiltyinä törkeänä pahoinpitelynä ja törkeänä kuolemantuottamuksena.

– Kuolemansyyntutkinta on salassapidettävää tietoa, ja siitä voidaan kertoa hyvin vähän ulospäin. Näissä tapauksissa poliisi tiedotti asiasta, koska ne olivat niin poikkeuksellisia, Appel kertoo.

Appelin tiedossa ei ole, että tapauksia olisi tullut ilmi enempää kuin nyt ilmoitetut.

Poliisin säilytystiloissa tapahtuneesta kuolemasta kertoi ensimmäisenä Ilkka-Pohjalainen.

Aiheesta aiemmin:

Pohjanmaan poliisi on saanut runsaasti vihjeitä myrkytystapauksista – Vaasan keskussairaalassa viimeaikaisia yliannostuksia ei pidetä poikkeuksellisina

Pohjalaismaakunnissa kaksi huumekuolemaa viikon sisällä – tuntematon aine vienyt kolme sairaalahoitoon

Siivoojana Kangasalla työskentelevä Tarja Vesanen, 42, vuokraa omistusasuntojaan vain luottotiedottomille ihmisille. Vuokralaiset ovat ihmetelleet, miksi.

Alkuun vuokraaminen luottotiedottomille lähti siitä, että Vesanen auttoi kriisitilanteessa olevaa kaveriaan, jolla ei ollut asuntoa. Myöhemmin Vesanen huomasi, että juuri luottotiedottomat ottivat yhteyttä häneen asuntoa etsiessään ja Vesanen ymmärsi heidän tarvitsevan kipeästi apua.

– Jos luottotiedot ovat kunnossa, minulle ei pääse vuokralaiseksi. Kodittomien tarina koskettaa minua. Toivon, että ihmiset ajattelisivat ja katsoisivat itseään peilistä. Moni ihminen voisi tehdä asioita niiden eteen, joilla ei mene hyvin.

Taustalla on Vesasen oma rankka tarina, joka sai yllättävän käänteen vuonna 2007.

Elettiin elokuun loppua. Vesanen oli menossa Pihlavan sahalla sahatavaran lajittelijaksi yövuoroon. Hän oli oikaisemassa lautoja, kun kollega lähti käymään vessassa. Lajittelukoneen kytkin näytti olevan off-asennossa. Se olikin on-asennossa.

– Kone lähti liikkeelle ja jäin puristuksiin kuljettimen osien väliin. Luulin, että kaaduin. Sitten tajusin, etten tunne alaruumistani ja ymmärsin, että minulle kävi huonosti.

Vesanen sai työtapaturmassa muun muassa hengenvaaralliset lantion alueen vammat. Lisäksi lantion alueen murtuma aiheutti pitkän sairausloman.

– Olin makuulla puoli vuotta ja pyörätuolissa yhtä kauan.

Tämä sysäsi Vesasen elämän kierteeseen, jonka seurauksena hänestä tuli vuokranantaja luottotiedottomille ihmisille.

Vuokra suoraan Kelalta

Vesasella on nyt 11 vuokralaista, joista seitsemän maksaa vuokransa Kelan heille myöntämästä perustoimeentulotuesta. Kela voi maksaa vuokralaisen Kelalle antaman valtuutuksen perusteella perustoimeentulotuen suoraan vuokranantajalle.

Neljä hänen vuokralaisistaan saa asumistukea ja maksaa osan vuokrasta itse.

Viime vuonna perustoimeentulotukea maksettiin Suomessa yhteensä yli 698 miljoonaa euroa, josta vuokranantajille reilu 84 miljoonaa euroa eli 12,1 prosenttia.Vuokranantajille suoraan maksettujen tukien määrä oli pienessä kasvussa toissa vuoteen verrattuna.

Perustoimeentulotukea voi saada Suomessa asuva tai oleskeleva henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Perustoimeentulotuessa huomioitavia muita perusmenoja voivat olla asumismenot. Myös yleinen asumistuki voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle.

Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen kertoo sähköpostitse, että perustoimeentulotuessa on määritelty kohtuulliset kuntakohtaiset rajat hyväksyttävistä vuokramenoista.

– Molemmissa etuuksissa voidaan asiakkaan ilmoituksen mukaan maksaa tuet suoraan vuokranantajalle. Lisäksi perustoimeentulosta vuokra voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle, jos asiakkaalla on realisoitunut vuokravakuus Kelasta tai vuokrarästejä.

Vuokralaisten luottotiedottomuus on velkaantuneiden joukossa yleistä esimerkiksi Kymenlaaksossa.

– Jos aikoo löytää luotettavan vuokralaisen, jolla kaikki asiat näyttävät olevan kunnossa, niin sellaista vuokralaista ei tänä päivänä tahdo löytyä, sanoo Kymenlaakson oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvoja Liisu Kuusela.

Työtapaturmasta asuntojen ostoon

Työtapaturman jälkeen Vesasen avioliitto päättyi eroon miehestä, jonka kanssa Vesasella oli kolme lasta. Heidän yhteisen omakotitalonsa osituksesta Vesanen sai 10 000 euroa.

Sitten Vesanen rakastui uudestaan. Toisen miehen kanssa he ostivat omakotitalon Lohjalta vuonna 2010. Tämä suhde päättyi kuitenkin eroon vuosia myöhemmin. Tästä talosta hän sai osituksessa 40 000 euroa.Rahoilla hän osti kaksi pientä sijoitusasuntoa Porista.

– Remontoin isäni kanssa vuokrakaksiota, joka maksoi 4 000 euroa ja ostin Porista pienen yksiön, joka maksoi 15 000 euroa.

Vuokralaiset tulivat näihin Porin asuntoihin kuusi vuotta sitten. Vesanen itse asui tuolloin Lohjalla.

Edessä oli kuitenkin lisää vaikeuksia. Raha-asiat menivät hiljalleen solmuun.Vesaselle tuli yllättäviä laskuja ja asuntojen remonttia.

– Asunnoista oli lainaa, ja Lohjan asuntoa remontoitiin täysillä. Kaikki vuokrarahat ja palkat menivät sinne viimeistä euroa myöten.

Kaiken tämän seurauksena Vesanen sai maksuhäiriömerkinnän omien sanojensa mukaan vuonna 2016.

Vesaselle oli selvää, että hän maksaa velat niin nopeasti kuin pystyy.

–Minulla oli velkaa 4 000 euroa. Ei ole siis milloinkaan ollut sellaista pelkoa, että omaisuuttani olisi ulosmitattu.

Rakkaus pelasti tilanteen

Vesanen tapasi nykyisen aviomiehensä vuonna 2017. Vesanen muutti miehen perässä Kangasalle jo samana vuonna. Nyt hän ja hänen lapsensa asuvat Kangasalla miehen rakentamassa ja omistamassa talossa.

– Kun nykyinen mieheni tapasi minut, hän sai minusta varmaan käsityksen, että olen perässä vedettävä surkimus. Kun treffailimme Kangasalla, hän saattoi töihin lähtiessään sanoa, että "tässä on 50 euroa, että voit käydä ruokakaupassa."

Vesanen oli nuuka ja säästeliäs. Vesanen sanoo, että on pitänyt rahatilannetta sivuseikkana, eikä siksi suhteen alussa kertonut miehelle maksuhäiriömerkinnästään ja siitä, että hän omistaa asuntoja.

Sitten Vesanen huomasi ilmoituksen Porissa sijaitsevasta kerrostaloasunnosta, joka maksoi 20 000 euroa. Hän halusi ostaa sen.

Asuntosijoittaminen sai vauhtia

Vesaselle oli maksuhäiriömerkinnän velkojen maksamisen jälkeen kertynyt säästöjä, mutta hän ei saanut merkinnän takia toiseen kymmeneentuhanteen lainaa. Hän päätti kysyä mieheltään, voisivatko he ostaa asunnon Porista.

– Mies ihmetteli, miten minulla on rahaa ja kysyi, olenko ryöstänyt pankin. Sanoin, että olen nuuka ja ajan vanhoilla autonraadoilla.

Tämä oli hetki, jolloin Vesanen kertoi miehelle rahatilanteestaan.

Vesanen on aina ollut kova tekemään töitä. Kun hän muutti Kangasalle, hän oli ensin ruokakaupassa myyjänä. Kun vuorotyö kävi raskaaksi, Vesanen alkoi vuosi sitten etsiä muita päivätöitä ja sai siivoojan paikan.

– Kun aloimme säästää yhdessä, olin maksanut jo velkani. Näillä tuloilla säästäminen oli aika nopeaa. Siihen vielä päälle miehen tulot, niin rahaa kertyi säästöön.

Kuluttajaliiton asumisneuvonnan lakimies Ilkka Salminen ei kommentoi yksittäistapausta, eikä hänen mieleensä tule vastaavia. Hän kuitenkin kertoo, että asunnon ostaminen ja vuokraaminen on mahdollista luottotietojen menetyksestä huolimatta.

– Ei se luottotietojen menettäminen tarkoita, ettei ole mahdollista näitä tehdä. Jos luottotiedoton ostaa asunnon ja lyö sille myyjälle käteen 400 000, ei kai myyjää luottotiedot kiinnosta.

Salminen lisää, että tilanteessa kuin tilanteessa asunnon ostamisessa tai vuokraamisessa ei välttämättä ole ongelmaa, jos vakuudesta tai takaajasta sovitaan. Kokonaisuudet katsotaan tapauskohtaisesti.

– Jollakin saattaa olla pitkä historia maksuhäiriöissä ja toisella yksittäinen notkahdus. Kannattaa reilusti kertoa tilanteesta vuokranantajalle.

Luottotiedottomille ymmärrystä

Tarja Vesanen on huolissaan kodittomien kohtalosta Suomessa. Hän toivoo, että kodittomuus poistuisi, eikä rahan pitäisi määrittää kenenkään ihmisarvoa.

– Rikkaiden pitää ottaa tästä koppia. Olen epäonnistunut aiemmin monissa asioissa, mutta olen kuitenkin noussut nollatuloista.

Maksettavia velkoja Vesasella on nyt nolla euroa, mutta luottotiedot eivät vielä ole kunnossa. Vesanen selvittää nyt, koska ne poistuvat.

– Mieheni sanoo, että "jos olet kunnolla, menen ostamaan sinulle uuden auton, niin sinun ei enää tarvitse ajaa tuollaisella autonraadolla."

Sijoitusasuntoja pariskunnalla on nyt yksitoista. Niitä on Tampereella ja Porissa.

– Mieheni on maailman paras. Hänen kanssaan olen saanut rohkeutta asuntosijoittamiseen.

Kuluttajaviraston Ilkka Salminen sanoo, että sijoitus normaalipalkkaisten keskuudessa on yleistynyt huomattavasti.

– Ei tähän varmasti ole mitään estettä matalapalkkaisenakaan.

_Jutussa on käytetty lähteinä Tarja Vesasen potilasasiakirjoja työtapaturmasta sekä dokumentteja siitä, että Kela maksaa Vesaselle vuokralaisten vuokria sijoitusasunnoista. Lisäksi lähteenä on käytetty Vesasen velkomustuomioita vuosilta 2016-_2017. Juttua varten on nähty myös Facebook-keskustelu asuntoa etsivän vuokralaisen ja Vesasen keskustelusta.

Mitä ajatuksia artikkeli herättää? Voit keskustella aiheesta alla 13.2. klo 23 asti.

Lue myös:

"Kaupunki, jonka kaduilla ei ole kodittomia", kertovat maailman mediat Helsingistä – silti katupartiot kohtaavat päivittäin porttikongeissa nukkuvia ihmisiä

Veera, 24, nukkui öitä ulkona jäätyään eron jälkeen ilman asuntoa – vapaaehtoiset tukikummit auttavat asunnottomia nuoria

Maksuhäiriömerkintöjä viime vuonna enemmän kuin koskaan – Nuoret tuovat valonpilkahduksen synkkiin lukuihin

Yllättävä muutos velkaneuvonnassa – hyvätuloiset velkaantuvat pikavipeistä: "Pariskunnan vuosiansio on 90 000 ja silti on voinut päätyä ulosottoon"

Yhdysvaltain esivaalien demokraattien veteraaniehdokas Bernie Sanders sanoi New Hampshiressa uskovansa, että demokraattien viesti tavoittaa maan työtätekevät ihmiset, jotka kokevat Washingtonin pettäneen heidät:

– Väki tekee pitkiä työpäiviä huonoilla palkoilla. He ovat turhautuneita ja vihaisia, samaan aikaan kun rikkain sadasosa hyötyy. Se on perusteellisesti väärin, syytti Sanders.

– Yhdysvallat on ainoa vauras valtio maailmassa, joka ei takaa kaikille terveydenhuoltoa. Täällä reseptilääkkeiden hinnat ovat huipussaan, mikä johtuu lääketeollisuuden korruptiosta ja ahneudesta, arvosteli demokraattien vasemman laidan ehdokas.

Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Paula Vilén kysyi Sandersilta, miksi tämä usein mainitsee puheissaan Suomen.

– Koska te teette Suomessa upeita asioita, vastasi Sanders.

"Olen samaa mieltä Sandersin kanssa"

Opiskelija Fiona Walker kertoi Ylen haastattelussa äänestäneensä nyt ensimmäistä kertaa. Valinta ei ollut vaikea:

– Oli helppo valita ehdokas, sillä olen suunnilleen kaikessa samaa mieltä Bernie Sandersin kanssa. Etenkin ilmainen korkeakoulu ja opettajien paremmat palkat vetoavat. Toivon todella, että Bernie voittaa, mutta en siitä aivan sataprosenttisen varma.

– Moni tukee häntä hyvien aatteiden vuoksi. Bernie Sanders haluaa edistää yhteistä hyvää, ei vain joidenkin etua. Nuorisoon hän vetoaa puhuessaan koulutuksesta, selittää Fiona Walker Sandersin suosiota New Hampshiressa.

Jean Peterson ei halua paljastaa ketä äänesti, mutta sanoo haluavansa terveydenhoitoa, johon kaikilla on varaa.

– Luulen että Bernie Sandersilla on täällä parhaat mahdollisuudet. Hänellä on hyviä ideoita ja paljon tukijoita.

"Buttigieg on presidentillinen – ja nuori"

New Hamphiren Manchesterista kotoisin oleva Elizabeth Eastman kertoi antaneensa äänen Pete Buttigiegille, jonka arvioidaan tulevan tässä esivaalikisassa toiseksi:

– Buttigieg on rauhallinen ja presidentillinen. Pidän hänen ajatuksistaan, ja myös se merkitsee että hän on nuori. Hän voisi päihittää myös Trumpin.

– Tällä kertaa koko kansakunta seuraa sitä, kenestä tulee täällä demokraattien ehdokas, kuvailee Eastman vaalin merkitystä.

Nuori mies Michael A. Kane sanoo, että haluaisi ehdokkaan, jolla on kokemusta politiikan ulkopuolelta – joka ei olisi sisäpiiriläinen eikä vallanpitäjien ehdokas.

– Minun ehdokkaani on Andrew Yang. Hän ei ole demokraattien päälinjalla, kuten Elizabeth Warren tai Joe Biden. Haluan jonkun itsenäisen.

Myös Kane arvioi, että New Hampshiren esivaalin voittaa Bernie Sanders:

– Kyllä se minullekin kävisi. En kuitenkaan usko, että hän saisi paljoakaan aikaiseksi, koska on niin radikaali verrattuna amerikkalaisten enemmistöön. Ehdokkaan pitäisi osata tehdä kompromisseja, ja asettaa yhteinen etu ideologian edelle.

Toinen nuori äänestäjä Macy Broderick kuvaili valintaa vaikeaksi, koska demokraateilla on hänen mielestään vain hyviä ehdokkaita:

– Rakastan heitä kaikkia. Minuun vetoavat yleinen terveydenhuolto, naisten oikeudet, ilmastonmuutos. Mutta presidentti Trumpin lyöminen on hyvin tärkeää.

Lue lisää:

Demokraattien esivaaliehdokkaat Buttigieg ja Sanders ovat pyytäneet äänien osittaista uudelleentarkistamista Iowassa

Satoja puheluita ja ovenkoputuksia sekä puhkikävellyt kengät – New Hampshiressä käydään esivaalikampanjoinnin loppukiriä

Toimittajalta: Iowa ei lakkaa yllättämästä – Myrskyvaroitus tuli nyt Pete Buttigiegilta